TIEDOTE 22.5.2013 Uusi asetus takaa tulisijojen turvallisuuden Heinäkuussa astuu voimaan uusi asetus, jonka mukaan Suomessa ei saa heinäkuun jälkeen myydä CE-merkitsemättömiä tulisijoja. CE-merkin saamiseksi tulisijat pitää testata valtuutetuissa testauslaitoksissa, joissa mitataan tulisijan hyötysuhde, päästöt ja savukaasulämpötilat, sekä suoritetaan turvallisuustesti. Aiemmin samankaltaiset vaatimukset ovat tulleet rakennustuoteasetusta edeltäneen rakennustuotedirektiivin myötä savuhormeille. CE-merkitty tulisija täyttää ehdot, joiden mukaan se on myyntikelpoinen kaikissa Euroopan talousalueen maissa. Aivan yksinkertaista CE-merkitseminen ei tulisijavalmistajille kuitenkaan ole, testit on tehtävä jokaiselle tulisijamallille erikseen ja testauskustannukset ovat raskaita, varsinkin pienemmille tulisijavalmistajille. Lisäksi testattavat tulisijat on kuljetettava pitkän matkan päähän valtuutettuun testauslaitokseen, joita Suomessa on vain kaksi. Heinäkuu lähestyy kovaa vauhtia ja uudesta asetuksesta liikkuu monenlaista tietoa. Esimerkiksi sitkeänä kuluttajien keskuudessa on vellonut huhu, jonka mukaan vanhat tulisijat joutuvat CEmerkitsemättöminä purku-uhan alle. Asetus koskee kuitenkin vain uusia tehdasrakenteisia tulisijoja, joten vanhojen tulisijojen omistajat saavat heinäkuun jälkeenkin nukkua yönsä rauhallisin mielin. Kuluttajien lisäksi uusi asetus mietityttää myös viranomaistahoja. Siksi Warma-Uuneilla järjestettiin 14.5.2013 informaatiotilaisuus, jonne Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastajat kokoontuivat kuulemaan uuden asetuksen vaikutuksista tulisijavalmistajan näkökulmasta. Tilaisuudessa oli paikalla myös kiuasvalmistaja Narvin tuotekehityspäällikkö, sekä hormivalmistaja KM-Hormin toimitusjohtaja. CE-merkintä hormissa ja tulisijassa ei takaa vielä yhdistelmän toimivuutta Informaatiotilaisuudessa todettiin yhdessä, että Suomessa hormi- ja tulisija-asiat ovat pääasiassa hyvin hallinnassa. Ongelmakohtiakin kuitenkin löytyy. Toisinaan esimerkiksi kuluttaja tulee hankkineeksi eri toimittajilta hormin ja takan, jotka eivät olekaan yhteensopivia. Tällöin sopivuusongelma ilmenee pahimmassa tapauksessa vasta lopputarkastuksen yhteydessä, jolloin laitteet saatetaan asettaa jopa käyttökieltoon ja tilanteen korjaamisesta saattaa tulla hankala ja kallis toimenpide. Vaikka hormista CE-merkintä löytyykin, ei se tarkoita hormin olevan turvallinen missä tahansa tulisijassa. Esimerkiksi saunan kiukaalle tai kamiinalle tarkoitettu hormi ei välttämättä sovellu isoon varaavaan takkaan. Hormivaatimukset on aina tarkistettava tulisijavalmistajalta. Myös suojaetäisyydet aiheuttavat viranomaisille päänvaivaa, uuden asetuksen myötä suojaetäisyydet määrittää valmistaja. Suoja-etäisyyksissä saattaa olla suuriakin tuotekohtaisia eroja. Viranomaisia ja tulisijavalmistajia mietityttää myös, miten uusi rakennustuoteasetus ja CEmerkintävelvoitteet käytännössä pystytään hoitamaan siten, että lupamenettelyissä ja käyttöönottotarkastuksissa ei tule paikkakuntakohtaisia tai valmistajien ja viranomaisten välisiä tulkintaeroja asetuksesta ja erilaisten laitteiden yhteensopivuudesta. TIEDOTE 22.5.2013 Vaikka asetuksen pitäisi nimenomaan vähentää tulkintaeroja, voi tilanne olla aluksi jopa päinvastainen. Näin kävi esimerkiksi 1.9.2009 tehdasvalmisteisille hormeille, kun rakennusmääräyskokoelman E3 (2007) siirtymäaika umpeutui. Sen myötä CE-merkintä tuli hormeille pakolliseksi. Hormistandardeissa ilmaantuneiden puutteiden johdosta mm. teräshormien paloturvallisuus ja yhteensopivuusongelmat ovat herättäneet laajaa keskustelua niin kuluttajien, asiantuntijoiden, kuin valmistajienkin keskuudessa ja asiaa on puitu laajasti mediassa. Hyväksymistulkinnoissa hormien osalta on edelleen suuria paikkakuntakohtaisia eroja, myös suunnittelussa ja toteutuksessa on puutteita ja tietämättömyyttä. Tapaamisen tarkoituksena oli pyrkiä välttämään vastaavat ongelmat tulisijojen osalta rakennustuoteasetuksen astuessa voimaan heinäkuussa 2013. Shokkitestejä laboratoriossa Palotarkastajat pääsivät seuraamaan Warma-Uunien laboratoriossa myös shokkitestejä, joissa takkaa ja kiuasta lämmitettiin ”väärin”. Puita poltettiin molemmissa selkeästi liikaa ja takassa ”unohdettiin” myös sytytyspelti auki, jolloin kuumat palokaasut pääsivät suoraan hormiin. Testissä oli Warma-Uunien perinteisellä tekniikalla toimiva varaava takka, sekä Narvin Kota-kiuas. Molemmat oli liitetty KM-teräshormiin. Sekä, kiuas, takka että hormi kestivät testin hyvin, vaikka riskirajoilla lämmitettiin. – Kyllä kuluttajalla tulisi pysyä järki päässä lämmitettäessä, mikään laite ei ole väärin käytettynä turvallinen, nyökyttelevät useat palotarkastajista. Testi kuitenkin osoitti, että kotimaiset tuotteet kestävät ääriolosuhteitakin hyvin, silti kotioloissa ei koskaan tulisi lähteä urheilemaan ylilämmittämisen kanssa. Yhteensopivuuden tarkistamisen ja oikeanlaisen käytön lisäksi tulisijan ja hormin asennus tulisi myös suorittaa huolellisesti asennusohjeiden mukaisesti turvallisuuden takaamiseksi. Tuli elementtinä on aina sen kaltainen, ettei turvallisuudesta kannata tinkiä esim. kiireellisen aikataulun vuoksi. Palotarkastajat toivovat tiivistä yhteistyötä rakennussuunnittelijoiden, arkkitehtien, rakentajien ja tulisija- ja hormivalmistajien suunnalta. – Meille voi aina soittaa ja tarkistaa asioita, usein ammattitaitoiset rakennussuunnittelijat ja valmistajat ovatkin meihin yhteydessä ja näin turvallinen kokonaisuus varmistuu ja viranomaisten työ helpottuu kun asiat ovat tarkastusta tehtäessä kunnossa, Kertoo palotarkastaja Jarkko Aaltonen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Tärkeässä roolissa ovat myös itse käyttäjät, joiden on hallittava tulisijojen oikeaoppinen käyttö ja muistaa säännöllinen nuohous, Aaltonen alleviivaa. Oikea polttotekniikka ja toisiopalo kiinnostivat Tilaisuudessa esiteltiin myös oikeita polttotekniikoita erilaisissa tulisijatyypeissä. Päältä sytyttäminen ja ilman oikean määrän antaminen tehokkaan palotapahtuman aikaansaamiseksi kiinnosti palotarkastajia. Myös toisiopaloa hyväksikäyttävä Warma-Uunien Puupihi-tulisija herätti kiinnostusta ja samankaltaista tekniikkaa oli käytetty myös Narvin kiukaassa. Toisiopalo mahdollistaa entistä puhtaamman palotapahtuman, jolloin puut palavat tehokkaasti ja päästöt TIEDOTE 22.5.2013 vähenevät merkittävästi. Myös lämmittämiseen vaadittava polttopuumäärä putoaa, kun normaalisti piipusta ulos karkaavat palokaasutkin saadaan poltettua. Warma-Uunien tiloissa on järjestetty Vakka-Suomen Kansalaisopiston kanssa kaikille avoimia Puunsäästäjän polttokursseja, sekä useita polttokursseja yrityksille ja yhdistyksille. Nyt järjestetyssä palotarkastajien tilaisuudessa keskusteltiin siitä, miten tärkeä osuus tulisijan turvallisuuden kannalta on tulisijan käyttäjällä. – On erittäin hyvä, että kuluttajille järjestetään kursseja, joissa ohjeistetaan oikeanlaiseen lämmittämiseen ja rikotaan vanhoja harhaluuloja, toteaa Jarkko Aaltonen. Paloviranomaiset ovat laittaneet merkille, että ihmisillä on monenlaisia käsityksiä siitä, miten puita poltetaan ja nykyään on yllättävän yleistä, ettei tulisijan hankkijalla ole ollenkaan aiempaa kokemusta puulämmityksestä ja näin mahdollisia riskejä ei edes tunnisteta. Tilaisuudessa väläyteltiinkin puolileikillä jokaiselle tulisijan omistajalle pakollista korttia, jota ilman ei saisi tulisijassaan puita polttaa. Jatkoa luvassa Yhteistyö viranomaistahojen ja Warma-Uunien välillä saa jatkoa kun rakennusvalvonnan ja rakennussuunnittelun ammattilaiset saapuvat vastaavanlaiseen informaatiotilaisuuteen 28.5.2013 Paloviranomaiset olivat tyytyväisiä tilaisuuden antiin, harvoin saa nähdä konkreettisesti, miten esimerkiksi riskilämmittäminen vaikuttaa tulisijan ja hormin pintalämpötiloihin. Sekä kiukaassa, että useissa takoissa ja hormeissa oli kiinnitettynä lämpöantureita, joiden avulla voitiin seurata reaaliaikaisesti pintalämpötiloja, sekä savukaasujen lämpötiloja. Tämän lisäksi taskukokoiset pintalämpötilamittarit olivat ahkerassa käytössä. KM-hormin toimitusjohtaja Jukka Salonen ja Narvin tuotekehityspäällikkö Manu Nummela näyttivät, että kotimainen hormi ja kiuas kestävät ääriolosuhteissakin. TIEDOTE 22.5.2013 Varsinais-Suomen palotarkastajat kerääntyivät Warma-Uunien tiloihin kuuntelemaan toimitusjohtaja Vesa Salmisen selostusta oikeanlaisesta puunpoltosta. Teksti ja kuvat: Kaisa Salminen / Warma-Uunit Oy Lisätietoja: Warma-Uunit Oy Vesa Salminen, toimitusjohtaja, p. 0440 126 744, vesa.salminen@warmauunit.fi Aki Aarinen, kehityspäällikkö, p. 0440 126 741, aki.aarinen@warmauunit.com Varsinais-Suomen Pelastuslaitos Jarkko Aaltonen, palotarkastaja, p. 044 907 3524, jarkko.aaltonen@turku.fi