1. No category

!
ä
ä
s
e
k
ä
ä
v
y
H
Lupahakemus kalatien rakentamiseksi
Suojaudu
ukkoselta
TEEN
OTA TAL ET!
LIITTE
uudet
Perunantuottajalla
n
ö
k
h
ä
S
nat ja
työtä ympäri vuoden
n
i
h
o
t
r
i
i
s
ehdot
opimus alkaen
s
KORPELA PLUS 2 /0
2010
0•
1.8.2 1
Toimitusjohtajan katsaus
Kauas katsoneiden
omistajien sopimus
Perussopimuksessa sovittiin palvelujen
turvaamisesta ilman lisäkustannuksia
Korpelan Voiman omistajat ymmärsivät jo
vuosikymmeniä sitten sähköenergian tärkeyden asiakkaille, minkä johdosta he varautuivat
harkiten tulevaisuuden tuomiin muutoksiin.
Kauas nähneet omistajat sopivat yksimielisesti
pelisäännöistä, joiden tarkoituksena on turvata
sähkönkäyttäjien asema. Perussopimuksessa
varmistettiin, että Korpelan Voiman omistuksessa mahdollisesti tapahtuvat muutokset eivät
muuta sähkönkäyttäjien palvelujen laatua eikä
hintaa. Sähkönhinta ei siten nouse omistajien
eron takia, jos sopimuksen osapuolet toimivat
niin kuin on yhteisesti sovittu.
Monta kertaa yksimielisesti päivitetty perussopimus on oikeudenmukainen ja se kohtelee kaikkia osapuolia yhdenvertaisesti. Suomen Kuntaliiton tulkinnan mukaan Kälviän, Lohtajan ja
Ullavan kuntien lakkaaminen merkitsi niiden
eroamista kuntayhtymästä. Kokkolan kaupunki ei taas ole koskaan ollut Korpelan Voiman
omistaja eikä se ole menettämässä mitään,
vaan saamassa erokorvauksen. Erokorvaus on
sen ajan koroton laina, kun eronneen kunnan
asukkaat käyttävät kuntayhtymän tuottamia
palveluja yhdenvertaisesti kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaiden kanssa.
Asia ratkeaa nopeasti ja oikeudenmukaisesti, jos siihen on tahtoa
Korpelan Voimalla on valmius ja tahto
Perussopimuksen mukaisten ehtojen noudattamisessa ei ole mitään dramaattista. Ei ole mitenkään epätavallista, että yhteistyökumppanit
eivät aina saavuta yhteisymmärrystä neuvotteluteitse. Sen takia sopimuksissa sovitaan etukäteen, missä mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan. Korpelan Voiman perussopimuksessa
sovittu välimiesoikeus on nopea tie ratkaista
asia. Välimiesoikeus vahvistaa tarvittaessa sen,
minkä suuruinen Kokkolan erokorvaus on ja
koska se pitää maksaa. Välimiesoikeus ratkaisee
asian noin yhden vuoden sisällä asian vireillepanosta laskettuna. Aikatauluarvio perustuu
tilanteeseen, jossa osapuolet keskittyvät ratkai-
sun hakuun eivätkä aiheuta tarpeetonta viivettä sekoittamalla siihen asiaankuulumattomia
asioita ja tahoja.
Korpelan Voima hakee tilanteeseen ratkaisua
tavalla, jonka sopimusosapuolet ovat etukäteen
hyväksyneet. Mahdollinen välimiesoikeuden
päätös on varmasti suomalaisen oikeustajun
mukainen lakiin ja sopimuksiin perustuva päätös, joka sitoo molempia osapuolia. Päätöksen
jälkeen kaikki osapuolet pääsevät keskittymään
omiin perustehtäviinsä. Korpelan Voiman
perustehtävä on palvella kaikkia asiakkaitaan
laadukkaasti, edullisesti ja tasapuolisesti.
Tuula Loikkanen
• KORPELA PLUS 2 / 2010
Sisältö
S.
S.
S.
6
9
14
KORPELA plus
KORPELAN VOIMA KUNTAYHTYMÄKONSERNIN ASIAKASLEHTI
Nro 2 / 2010 – 12. vuosikerta
ISSN 1456-0712
Julkaisija: Korpelan Voima
Painos: 17 000 kpl
Vastaava toimittaja: Margetta Santala
Toimittaja: Tuulikki Nikkilä
Ulkoasu ja taitto: Tiina Fors / Taikahattu
Kansi: Elina Paavola
Paino: Art-Print Oy 2010
Osoitelähde:
Korpelan Voiman asiakasrekisteri
Korpela Plus 2 / 2010
S.
Työturvallisuus
Sähköveroasiaa
I
Mitaleita edelleen
jaettavana I
Suojaudu
ukkoselta I
Lupahakemus kalatien rakentamiseksi I
Perunantuottajalla
työtä ympäri vuoden
I
Kesä on juhlien ja
tapahtumien aikaa
I
Juhannustaiat
viimeinen toivo
I
Kannuksen
Korvenkävijät
SM-kisajärjestäjinä
I
Lukijakilpailu:
Rakastaa, ei rakasta... I
5
4
5
6
8
9
11
13
14
16
Onnea!
Korpela Plus 1/10
pääsiäiskilpailun voittajat:
Antero Rasmus, Kokkola
Anneli Peltotalo, Vääksy
Eino Jyrkkä, Sillanpää
Ulla Kangas, Sievi as
Juha Känsälä, Kaustinen
Kyllikki Haanpää, Kannus
Aimo Sikkilä, Markkula
Reino Saari, Kaustinen
Anja Koski, Himanka
Anja Rekilä, Kannus
a
lpailuss
i
k
a
j
i
k
Lu
ä
erälehti
t
n
ä
ä
t
i
ets
S.
16
KORPELA PLUS 2 / 2010 •
Työturvallisuus
Jännitetyökoulutuksessa Korpelan Voima on edelläkävijöitä Suomessa ja on
myös kehittänyt jännitetyössä tarvittavia työmenetelmiä ja -välineitä.
Arvonlisävero
nousee 1.7.2010
Arvonlisäverokannat muuttuvat
1.7.2010. Yleinen verokanta nousee
22 prosentista 23 prosenttiin.
Sähkö- ja lämpölaskutuksessa
sovelletaan 22 prosentin verokantaa
siihen osuuteen, joka kohdistuu aikaan ennen 1.7.2010 ja 23 prosentin
verokantaa tämän jälkeiseen aikaan.
Eri verokantojen osuudet on esitetty
laskulla.
• KORPELA PLUS 2 / 2010
Tuulikki Nikkilä • Kuva: Korpelan Voima
Korpelan Voiman työntekijät tietävät sähkötoiminnan riskialttiuden. Välillä työskennellään liikenteen seassa koneiden
kanssa, pylväissä, puiden kaadossa lähellä
linjoja, syys- ja talvipimeässä metsässä,
ukkosella, sateella ja pakkasessa kaikkina
vuorokauden aikoina.
Korpelan Voiman toimialueella on yhteensä 3 500 kilometriä johtoa, siinä riittää työtä sähköturvallisuuden varmistamisessa.
Laki ohjaa toimintaa ennaltaehkäisemään ja torjumaan tapaturmia. Riskien
suuruus ja keinot niiden ennaltaehkäisemiseksi arvioidaan yhdessä jo etukäteen.
– Riskien poistamisessa tärkeitä asioita ovat suojaus, oikeat työvälineet,
työmenetelmät ja jatkuva koulutus, toteaa
tekninen johtaja Vilho Moisio.
Jatkuva koulutus on tärkeää, ensiapukoulutus kolmen vuoden välein,
työturvallisuuskoulutus, johon kuuluu
esim. mastokoulutus kerran vuodessa,
tarvitaan taidot loukkaantuneen alaslaskuun niin mastoista kuin pylväistäkin.
Jännitetyökoulutuksessa Korpelan Voima
on edelläkävijöitä Suomessa ja on myös
kehittänyt jännitetyössä tarvittavia työmenetelmiä ja välineitä. Linkkimastoja on
alueella kymmenkunta ja niissä Korpelan
radioliikennetukiasemat.
Työntekijä on velvollinen noudattamaan työnantajan työturvallisuusohjeita
ja määräyksiä ja noudattamaan huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on
huolehdittava myös muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Vaaraa aiheuttavista
tekijöistä työpaikalla työntekijän on heti
ilmoitettava työnantajalle.
Läheltäpiti-tilanteet
– Oppia saadaan vahingoista ja läheltäpititilanteista. Nämä tiedot pitää aina saattaa
työnantajan tietoon. Tapaukset analysoidaan yhdessä ja mietitään miksi näin tapahtui ja kuinka sellainen tapaus voidaan
tulevaisuudessa välttää. Tarvittaessa muutetaan työmenetelmä, annetaan uudet
toimintaohjeet, työvälineet, varusteet tai
lisäkoulutusta, kertoo Vilho Moisio.
Korpelassa on paneuduttu läheltäpititapauksiin, joissa ei varsinaista onnettomuutta ole tapahtunut, mutta huonolla
onnella olisi voinut tapahtua.
Kampanjan avulla on pyritty saamaan
esille mahdollisimman monta läheltäpititilannetta. Moisio toteaa, että läheltäpititilanteet jäävät joskus kertomatta. Kampanjan tavoitteena on kaikkien läheltäpiti-tapausten ilmitulo ja vastaavanlaisten
uusien tapausten ennaltaehkäiseminen.
Kaikkien läheltäpiti-tilanteista ilmoittaneiden kesken arvotaan 500 euron palkkio
vuosittain.
– Läheltäpiti-tapauksista on ilmoituksia tehty kymmenkunta vuosittain.
Vakavia vahinkoja ei ole sattunut, toteaa
Vilho Moisio ja ehkä mukana on ollut myös
ripaus onnea.
Onko sähköveroluokkasi
Tuulikki Nikkilä
Sähkön valmisteverosta käytetään nimitystä sähkövero. Kaikki sähkönkuluttajat maksavat sähkölaskun yhteydessä
sähköveroa. Sähkövero on lakisääteinen
ja se peritään sähkön siirtolaskun yhteydessä. Veroluokassa I vero on suuruudeltaan 1,08 senttiä kilowattitunnilta.
Sähkölaskusta vero löytyy eriteltynä
omalta riviltään. Esimerkiksi 15 000 kWh
vuodessa kuluttava asiakas maksaa sähköveroa noin 160 euroa vuodessa.
Tähän I sähköveroluokkaan kuuluvat
kaikki yksityistaloudet. Yrityspuolelta
luokkaan I kuuluvat maa- ja metsätalous, rakentaminen sekä palvelutoiminnot.
Teollisuudessa ja ammattimaisessa
kasvihuoneviljelyssä sähköstä maksetaan veroluokan kaksi mukaan. Veron
suuruus on 0,32 snt/kWh.
Teollisuudella tarkoitetaan tavaroiden valmistusta ja jalostusta teollisesti.
Mineraalien kaivuu on myös teollisuutta.
– Teollista valmistustoimintaa har-
Mitaleita
edelleen jaettavana
Tuulikki Nikkilä • Kuvat: Korpelan Voima
Tämän vuoden ensimmäisessä Korpela
Plus-lehdessä kerroimme, että Korpelan Voima lahjoittaa mitaleita lasten
urheilutapahtumiin. Korpelan Voima on
edelleen kannustamassa mitalien avulla
lapsia ja nuoria urheilun pariin. Tästä
jää muisto omasta varhain alkaneesta
urheilijan urasta, jokainen saa ainakin
osallistumismitalin.
Kesän aikana urheiluseurat järjestävät monenlaisia ikäkausikisoja lapsille.
Korpelan Voima lahjoittaa mitalin jokaiselle osanottajalle. Kulta-, hopea- ja
pronssimitalien lisäksi on muille osallistujille varattuna osallistumismitali.
Yhteydenotto Korpelan Voimaan
Margetta Santalaan puhelimella (06)
874 7220 tai sähköpostitse margetta.
santala@korpelanvoima.fi.
Mitaleita voi tilata
jokainen Korpelan Voiman omalla verkkoalueella toimiva urheiluseura.
Kuvassa Peltokorven koulun
reippaat urheilijat Korpelan
Voiman lahjoittamat mitalit
kaulassaan.
oikea?
joittava yrittäjä, jonka kulutus on vaikkapa 100 000 kWh vuodessa, säästää
vuositasolla noin 700 euroa korjaamalla
veroluokan kohdalleen, toteaa Jouko
Haapoja.
Teollisuudeksi luetaan myös vähäinen, teollisuuteen kuulumattoman
tukitoiminnan harjoittaminen. Tukitoiminnan on kuitenkin tapahduttava
yrityksen tuotantopaikalla ja sen on
liityttävä pääasiallisesti yrityksen omaan
teolliseen tuotantoon. Esimerkkeinä tukitoiminnasta ovat henkilöstöruokalat,
tehtaanmyymälät, terveydenhoitopalvelut, huoltokorjaamot ja siivouspalvelut.
Sähköveron suuruuden määrittää
lainsäätäjä ja verot tilitetään suoraan
valtiolle. Sähköyhtiö toimii tässä vain
välikätenä.
Valtio on asettanut sähkö-veroasiat,
äkkiseltään yllättävään paikkaan, Tullin
verotusyksikköön. Lisätietoja on saatavissa ensikädessä Tullin nettisivuilta
www.tulli.fi.
Kehityspäällikkö Jouko Haapoja kehottaa Korpelan Voiman alueella olevia
yrityksiä tarkistamaan yrityksensä sähköveroluokan oikeellisuuden. Sähköntoimituksen alkaessa sähköyhtiö asettaa
kaikki asiakkaat, niin yksityiset kuin
yrityksetkin, veroluokkaan I. Jos yritys
on oikeutettu alempaan veroluokkaan
II, yrityksen on itse ilmoitettava siitä
oman alueensa verkkoyhtiölle. Korpelan
Voiman alueella veroluokan muutoksen
ilmoittaminen onnistuu vaivattomasti
soittamalla asiakaspalveluun. Sieltä
voi pyytää muutosta koskevat paperit
täytettäväkseen.
KORPELA PLUS 2 / 2010 •
Suojaudu
ukkoselta
Ari Koskinen • Kuva: Pixmac
Kuuman kesän tavallinen vieras on iltapäivällä nouseva komea
pilvi, joka hetken kuluttua alkaa salamoida ja jyristä. Lopuksi
tulee rankka tuuli ja sade, joka ainakin ennen vanhaan kasteli
juuri kuivuneet heinät pellolla. Ukkosmyrskyyn liittyvä tuuli
saattaa myös kaataa puita laajaltakin alueelta.
Ukkoskausi alkaa Suomessa keskimäärin toukokuussa ja jatkuu syyskuun
puoliväliin saakka. Tavallisesti ukkosia
on Keski-Pohjanmaalla kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, mutta ilman
muuta eniten kuitenkin jyrisee heinäkuun helteillä.
Ukkospäiviä on Suomessa keskimäärin 12 vuodessa. Ukkospäivien määrä
vaihtelee voimakkaasti ja on vuosia,
jolloin ei ukkosta ole juuri ollenkaan.
• KORPELA PLUS 2 / 2010
Toisaalta harvoin ylitetään kuitenkaan
25 ukkospäivän raja.
Ukkosen kehittymistä ja salamointia
komeine jyrinöineen on jännittävä seurata. Ukkosessa piilee aina kuitenkin voimakkaita sähköenergiapurkauksia, jotka
ovat vaarallisia osuessaan kohdalle.
Tilastollisesti keskimääräinen salamatiheys Suomessa on noin yksi isku
neliökilometrille vuodessa. Voidaan
arvioida, että tavalliseen omakotitaloon
avoimessa maastossa salama iskee keskimäärin kerran 500 vuodessa, toisin
sanoen yhteen taloon viidestäsadasta
vuosittain.
Ukkonen saattaa
aiheuttaa vaaraa
Salama on aina arvaamaton tapahtuma
ja salamanisku voi aiheuttaa suurta
tuhoa ja vahinkoa, jos sitä vastaan ei
suojauduta kunnolla.
Salama on sähkövirtaa ja sen aihe- via rakenteita pitkin. Tällaisia ovat esi- mista ja maadoituselektrodista. Rakenuttama vaara ihmisille ja eläimille on merkiksi tv-antenni ja savupiippu, joiden nuksen sisällä johtavat osat yhdistetään
sama kuin sähköiskussa. Sähköisku ja kautta salama voi tulla rakennuksiin ja maadoitukseen.
salamanisku voivat aiheuttaa sydänpy- osua edelleen ihmisiin.
Ukkosuojauksen kannalta paras
sähdyksen ja hengityksen pysähdyksen
maadoitus saadaan maahan perustussekä palovammoja. Pahimmillaan suora Sähkölaitteiden
ten alle tai rakennuksen perustuksiin
salamanisku voi aiheuttaa kuoleman.
sijoitettavalla maadoituselektrodilla.
suojaaminen ukkoselta
Ukonilman lähestyessä kannattaa Varmin tapa sähkölaitteiden suojaa- Jos perustusmaadoituselektrodia ei
mennä sisätiloihin. Ukonilmalla on vaa- miseksi on irrottaa laite sähköverkosta voida jostain syystä rakentaa, pidetään
rallista olla ympäristöään korkeammilla ukkosen ajaksi. Aina tämä ei kuitenkaan seuraavana vaihtoehtona maadoitupaikoilla. Puun alle ei kannata mennä ole mahdollista. Tällöin erittäin tehokas selektrodille perustusten ympäri kiertämissään tapauksessa, ei myöskään keino on asentaa ylijännitesuojat sekä vää elektrodia, joka asennetaan lähelle
pyöräillä, eikä liikkua vesistössä taikka sähkölaitteille sähköverkkoon että pu- perustuksen reunaa.
oleskella vesirajassa. Savupiipun noki helinverkkoon.
Rakennuksen
johtaa hyvin sähköä, joten takan tai
Ylijännitesuojien asentaminen mak- suojaus
muun tulisijan läheisyydessä ei ole saa muutamia satoja euroja ja niillä saa Ellei salamavirralle ole järjestetty kunsyytä oleskella. Sähkölaitteita ja lanka- aikaan toimivan suojauksen ukkosen nollista purkaustietä, kattoon osunut
puhelinta ei kannata ukkosella käyttää, varalle. Erityisen tärkeää hyvän ylijän- salama aiheuttaa valokaaren, joka
sen sijaan kännykällä soittaminen on nitesuojauksen asentaminen on eläin- etenee osumiskohdasta lähimpään
ukkosella turvallista sisätiloissa.
suojissa, joissa sähkölaitteiden lisäksi on sisäjohtoon tai sellaisen puuttuessa
Umpikorinen auto on ukkosella vaarassa myös eläinten henki.
maahan. Valokaaren reitillä on yleensä
turvallinen paikka auton korin muohelposti syttyvää ainetta, joten tulipalon
dostaman ns. Faradayn häkin ansioista, Kunnollinen maadoitus on
vaara on suuri.
ei kumipyörien takia. Faradayn häkissä kiinteistössä välttämätön
Jos katto on metallia, valokaari
sähkö kulkee ainoastaan metallivaipan Ukkossuojauksen toiminta perustuu sii- syntyy kohtaan, jossa etäisyys metalliulkokuorella, eikä pääse yhtenäisen hen, että salamavirta ohjataan hallitusti katosta tai siihen yhteydessä olevasta
metallikuoren sisäpuolelle.
ukkosjohtimen välityksellä maahan, metalliosasta sisäjohtoon on pienin.
Sen sijaan avoauto ei ole ukkosella jolloin salama ei aiheuta rakennukselle Peltikaton maadoittaminen, mieluiten
juuri sen enempää turvallinen kuin pol- tuhoja.
joka nurkasta, rakennusta ympäröivään
kupyörä, koska metallista suojakuorta ei
Ukkossuojausjärjestelmä muodos- rengasmaadoitukseen ja lisäksi sähtällaisessa autossa ole.
tuu katolla olevista metallirakenteista, kömaadoitukseen antaa erinomaisen
Rakennuksissa salama aiheuttaa esimerkiksi antennista, alastulojohti- suojan, sillä rakennuksen ympärille
tuhoa pääasiassa epämuodostuu niin sanottu
suorasti. Tällöin salama
Faradayn häkki.
iskee lähelle kohdetta,
Jos katto ei ole mekuten esimerkiksi ratallia, vastaava vaikutus
kennukseen tulevaan
saadaan aikaan sijoittailmajohtoon tai lähellä
malla katon harjalle sekä
olevaan puuhun. Jos
pääty- ja sivuräystäiden
salama iskee johtoon,
yläreunaan metallijohti➽ Vältä sähkölaitteiden ja lankapuhelimen käyttöä ukonilmalse lähettää molempiin
met, niin sanotut kattola. Kännykkää voi turvallisesti käyttää, koska siitä ei ole galvaasuuntiin johtoa syöksyjohtimet, jotka maadoinista yhteyttä maahan.
aallon, jonka jännitetaso
tetaan mieluiten joka
saattaa olla jopa moninurkassa. Räystäiden
➽ Suojaudu epäsuorilta salamaniskuilta irrottamalla television
satakertainen johdossa
kohdalla kattojohtimeja radion antennijohdot. Salama pyrkii rakennuksiin johtavia
normaalisti olevaan jänna voi käyttää maadoirakenteita pitkin.
nitteeseen verrattuna.
tettua metallista sadeSyöksyjännite voi
kourua.
➽ Myös lankapuhelin sekä tietoliikennemodeemi kannattaa
rikkoa johtoon liitettyjä
Pelkän antennimasirrottaa puhelin- ja tietoliikennerasiasta. Salama voi iskeä yhtä
laitteita jopa useiden
ton maadoittaminen
hyvin myös puhelinjohtoihin kuin sähköjohtoihin.
kilometrien päässä salarakennuksen sähkömaaman iskupaikasta.
doituksesta erilliseen
➽ Pysy etäällä tulisijoista. Noki johtaa hyvin sähköä.
Suora salamanisku
maadoituselektrodiin
esimerkiksi taloon on
on vaarallinen ratkaisu.
➽ Sulje ikkunat ja ulko-ovet, niin voit estää salamakanavan
melko harvinaista. SaVaarassa ovat vastaanmuodostumisen.
lama pyrkii maahan ja
ottimen lisäksi rakennus
kulkee parhaiten johtaja ihmiset.
Ukkoselta suojautumisen
perusasiat
KORPELA PLUS 2 / 2010 •
Lupahakemus
kalatien rakentamiseksi
maa-alueelle.
Voimalaitoksen putouskorkeus on
17,5 metriä, joka nousukalojen on kiivetKorpelan Voima kuntayhtymä on hatävä kalatietä pitkin.
kenut lupaa kalatien rakentamiseksi
– Kalatie toteutetaan pääosin luonKorpelan voimalaitospadon ohi.
nonmukaisena väylänä. Teknisiä osuuksia
Kalatiellä annetaan metulee vain lähtöpaikkaan
ritaimenille nousumahdolja Pajontien alituksen
lisuus padon ohi Lestijoen
kohdalle sekä padon yläyläjuoksulle asti.
puoliseen altaaseen meKorpelan Voima jätti
nevään osaan. Väylään
tammikuussa suunnitelrakennetaan nouseville
mat ja lupa-anomuksen
kaloille suvantokohtia ja
ympäristölupakeskukselle.
syvänteitä, joissa voi näLupa-anomus on hyväkkymättömissä pysähdellä
sytty.
ja levähtää, jotta voimat
Kalatien rakentamisekriittävät koko matkalle,
si tutkittiin neljä eri vaihtototeaa Olli Jokinen. Myös
ehtoa. Lopulta päädyttiin
puuistutuksia tullaan tehakemaan lupaa ratkaisulkemään varjoisten paikkoSuurin osa kalatiestä tulee olemaan ns. luonnonmukaista kalale, joka on aivan erillinen,
jen aikaansaamiseksi, joita
Korpelan kosken eteläpuo- tierakennetta, kuten kuvassa oleva Merikosken kalatie.
nousukalat tarvitsevat.
lelta ohittava, pääosin luonKalaportaan rakentaSuunnitellun kalatien pituus on 300 miskustannukset ovat varsin korkeat.
nonmukainen kalatie. Suunnittelijana on
metriä ja se alkaa voimalaitoksen ala- Tarkempi kustannusarvio saadaan
toiminut Ecoriver Oy Haukiputaalta.
Korpelan koskiosuutta ei voida käyt- puolisesta uomasta kiertäen Korpelan selville vasta kun tarkemmat rakennetää kalatienä suurten keväisten tulvavir- kosken eteläpuolelta. Kalatie sijoittuisi suunnitelmat ja toteutusaikataulu ovat
kokonaan Korpelan Voiman omistamalle selvillä.
taamien vuoksi.
Tuulikki Nikkilä • Kuvat:
Elina Paavola ja Korpelan Voima
• KORPELA PLUS 2 / 2010
Aluehallintoviranomaisen toimesta
lupahakemus on ollut julkisesti nähtävillä. Nähtävilläoloaika on päättynyt kesäkuun alkupuolella, jonka jälkeen virasto
aloittaa hakemuksen käsittelyn, kertoi
tuotantoinsinööri Olli Jokinen.
Perunantuottajalla
työtä ympäri vuoden
Tuulikki Nikkilä • Kuvat: Elina Paavola
Kyllä tässä kulkee mukula
poikineen käsien läpi, ennen
kuin peruna on istutettu,
toteaa Keijo Kuusisto, Veljekset
Kuusiston perunantuottajista.
Kaikkiaan perunaa istutetaan
180 hehtaaria.
Varhaisperunan siemenet nostettiin
itämään jo maaliskuussa ja ensimmäiset siemenet istutettiin huhtikuun 28.
päivänä 20 hehtaarille. Siementen idätys tapahtuu sille rakennetussa tilassa,
missä lämmitys ja valo ovat kohdallaan.
Kun kaikki siemenperunat on nostettu,
sitä on kaikkiaan 500 000 kiloa.
– Siellä ne juurtuvat ja kasvavat
valkoisen harson alla. Varhaisperuna on
nostovalmiina heinäkuun alkupäivinä.
Juhannuksen alusviikolla harsot kerätään pois ja peruna saa kasvaa taivasalla,
kertoo Keijo Kuusisto.
Varhaisperunan kasvamista seurataan ja rikkaruohot ruiskutetaan ajallaan. Seurataan, että harso pysyy hyvin
paikallaan tarvittavan ajan.
KORPELA PLUS 2 / 2010 •
Valkoinen harsokangas peittää varhaisperunamaan ja saa tunteen kuin olisi laajan vesistön äärellä, toteaa Keijo Kuusisto.
Kaikki alkoi kuuden hehtaarin perunaviljelmästä 1965, jolloin ostettiin
ensimmäinen isompi perunannostokone. Syksyllä talviperunan nostossa on
pelloilla neljä perunannostokonetta.
Lajikkeita paljon
Perunalajikkeita on parikymmentä,
varhaisperuna on etupäässä Timoa.
Talviperunasta suosikkina taitaa olla
Van Gogh, mukana myös pitkältä ajalta
tuttuja lajikkeita. Perunan viljelylohkot
on merkitty EU:n määräysten mukaisesti
ja jokainen lajike pysyy erillään. EU:n
valvonta ja tarkastukset pysyvät selvillä
hyvän lohkokartan avulla.
– Perunan satoisuus on noussut
alkuvuosista lähtien reilusti, mutta tietysti kaikki on kiinni kesien säistä, toteaa
Kuusisto.
Istutuksen jälkeen tehdään rikkaruohoruiskutukset ja myöhemmin
ruttoruiskutukset. Kaikki ruiskutuksissa
käytettävät aineet ovat tarkasti valmistettuja turvallisia käyttää. Jäämät
tutkitaan tarkasti ja peruna on varmasti
tervettä ja puhdasta.
Lohkokirjanpito on tärkeää. Jos jotain
erikoista ilmenee, tiedetään heti milla
lohkolla se tapahtuu ja mitä asian parantamiseksi on tehtävä. Perunan siemenetkin on uusittava tietyin välein, jotta
kasvitaudit eivät pääse perunamaille.
Omat varastot
Kun peruna syksyllä saadaan ylös pellosta, se on varastoitava asiallisesti.
Kuusiston veljeksillä varastotilaa on tarpeeksi, sitä riittää kahdelle miljoonalle
kilolle. Varastossa ovat asiat kunnossa,
ilmanvaihto ja lämmönsäätely ovat
automatisoidut.
Pari kuukautta kesällä markkinoidaan päällekkäin uutta ja vanhaa perunaa. Ennen pakkausta peruna pestään ja
kuivataan. Uuden perunan irtomyynnissä on osa uutta perunaa multineen.
Markkinointi kunnossa
Veljekset Kuusiston ruokaperunoiden
markkinointi hoituu kahden tukkuliikkeen kautta koko Suomeen. Itse
hoidetaan jakelu Kokkola Pietarsaari
alueelle. Kuusistojen pelloilla ei viljellä
ns. teollisuusperunaa.
– Meillä on lisäksi pari kolme sopimusviljelijää, joiden perunat markkinoidaan meidän kautta, toteaa Kuusisto.
Perunanviljely on melkoinen työllistäjäkin, ympärivuotisia työpaikkoja
on kymmenkunta ja nostoaikana 17-18
henkilöä.
– Perunannostokoneen päällä tarvitaan pari henkilöä. He tarkkailevat satoa,
poistavat kivet, rikkoontuneet perunat
ja siemenperunat. Onneksi pellot ovat
melko kivettömiä. Hiekkamultapellot
– Ei täällä vielä mitään näy, nyt on katsottava, että harso pysyy hyvin perunapenkkien päällä, juttelee Keijo Kuusisto kurkistaessaan suojan alle.
10
• KORPELA PLUS 2 / 2010
ovat perunanviljelylle sopiva maalaji,
sanoo Kuusisto.
Neljän veljeksen, Keijon, Sepon, Tapion ja Raimon, yrityksessä ovat kaikki
perheet mukana, lapset, miniät ja vävyt
on valjastettu omaan työhön.
Kesällä tästä ei lomalle pääse, viimeksi
olin lomalla 22 vuotta sitten neljä päivää.
Talvella on sitten aikaa lomailuun. Harrastuksetkin ovat karsiutuneet, huumorikerho ”gotletti-jumppakin” on jäänyt vähemmälle, vaikka Keijo kertoi olleensa sitä
perustamassa, tilalle ovat tulleet lenkkeily
ja hiihto. Nuorempana tuli pelattua lentopalloa ja vielä myöhemminkin gotlettien
parissa. Niin kauan saa pelata, jos omin
avuin pääsee irti verkosta. Jaa ja vielä yksi
harrastus, naisenhakuharrastus ja päälle
makeat leskimiehen totiset naurut.
Kesä
on juhlien ja
tapahtumien aikaa
Tuulikki Nikkilä • Kuva: Pixmac
Korpelan Voiman verkkoalueella
on jokaisella paikkakunnalla omaa juhlatarjontaa aina
valtakunnallisista tapahtumista
pitäjäkohtaisiin omiin tapahtumiin. Lisää tulee, kun seuraa
oman paikkakunnan kyläjuhlien
ilmoituksia.
Kyläjuhlat ovat aina mahtavia
tilaisuuksia, kylätoimikunnat pistävät parastaan niin ohjelman
kuin tarjonnankin puolella.
Kyläjuhliin kannattaa mennä
tapaamaan tuttavia ja kylälle
tulleita kesävieraita. On saattanut vierähtää vuosikymmeniä,
kun jotain koulukaveria tai
tuttavaa on edes nähnyt.
Halsua-viikko tarjoaa monenlaista tapahtumaa, niitä kannattaa katsastaa
tapahtumakalenterista.
Kannus
Kannuksen kesä tarjoaa tapahtumia
jokaisen makuun. Kesäkuussa vietetään
Taidepäiviä 13.6 saakka. Kuuluisaksi
osoittautunut Eskolan kesäteatteri
tarjoaa
Arto
Kalajoki
Perinteinen särkkien juhannus on
ensimmäisenä. Kalajoen teatterikesä
tarjoaa nähtävää niin lapsille kuin aikuisillekin. Lapsille tarjotaan merellisiä tarinoita Myrskyluodon Maijan hengessä ja
kesäteatterissa katsotaan Myrskyluodon
Maijan esityksiä aina elokuun lopulle
saakka.
Hiekkasärkkien raviradalla tapahtuu,
hevosharrastajille tiedoksi.
Kalajoen Rautio
Rautio on pitänyt kiinni omasta Rautio-viikostaan, nyt sitä
vietetään heinäkuun alussa jo
30. kerran. Ohjelmaa on paljon
ja jokaiselle jotakin, seuratkaa
ihmeessä tapahtumapalstoja.
Ensimmäisenä iltana on hauska
näytelmäilta, kun otsikkokin on
Vaktaa ja Viktiota.
Halsua
Aloitetaanpa kierros aakkosjärjestyksessä Halsualta. Halsuan jokakesäinen ja perinteikäs tapahtuma on Miljoonaravit kesä-heinäkuun
vaihteen tienoilla. Suomenhevosten
Miljoona-ajo on aina katsomisen arvoinen, viikonloppuun kuuluvat myös
ravitanssit. Miljoonaravit ovat samalla
Halsuan hevosjalostusyhdistyksen 60vuotisjuhlaravit. Perennapuistossa voi
käydä tutustumassa mitä erilaisimpiin
monivuotisiin pihapiirin kaunistajiin.
kuoromusiikki Kannusta laulaen -festivaalilla. Tässä alkupaloja kaupungin
kesätarjonnasta.
Ojakankaan
tekstin ja Sari
Pasasen ohjauksen myötä
näytelmän Jupiterin kuut. Esitykset
jatkuvat heinäkuun loppupuolelle.
Elokuun alkupuolella soi Kannuksessa
Kalajoen
Himanka
Himangalta kannattaa muistaa Raumankarin markkinat
heinäkuun alkupuolella, tämä on
tapahtuma missä voi tavata tuttuja, jutella ja tehdä edullisia ostoksia niin kuin
markkinoilla konsanaan.
KORPELA PLUS 2 / 2010 •
11
Kaustinen
Kaustisen kansainväliset kansanmusiikkijuhlat heinäkuun toisella
viikolla 12.7. alkaen tarjoavat jokaiselle jotakin. Juhlaviikon ohjelmassa muistetaan erityisesti kansanmuusikko Konsta Jylhää. Hänen
syntymästään tulee syyskuussa
kuluneeksi 100 vuotta. Estradilla
saavat vuoronsa monet erilaiset
ohjelmat Konstaa muistellen, nuoret, aikuiset ja vanhemmat ovat
ohjelmia tekemässä. Kansalliseepos
Kalevalan juhlavuosi näkyy ja kuuluu viikon aikana. Mukana musiikkia
ja tanssia myös kansainvälisesti sekä
kansallisesti.
Satavuotias raviseura saa järjestettäväkseen saman viikon lopulla
kaksipäiväisen ravitapahtuman.
Ja niitä kyläjuhlia riittää Kaustisellakin, oikeastaan voisi juhannuksena pistäytyä Pelimanniyhdistyksen juhannustansseissa.
Kokkolan Kälviä
Kälviä viettää kesää monien tapahtumien myötä, suurimpana
valtakunnalliset evankeliumipäivät
heinäkuun alussa.
Meijän Käläviä-viikkoa vietetään evankeliumijuhlien loputtua,
ohjelmaa on rustattu monenlaista
ja hauskaa tulee olemaan näytelmää katsottaessa. Teatteriryhmä
Huvin Vuox esittää Heikki Luoman
kirjoittamaa näytelmää Tuhannen
riemun rysä.
Lestijärvi
Järven ja muikkujen pitäjä tarjoaa
kesätapahtumana elokuun lopulla
perinteiset Muikkumarkkinat.
Kokkolan Lohtaja
Lohtajalta on aiheellista mainita yli
30 kertaa järjestetyt Kirkkomusiikkijuhlat, ohjelmaa jokaiselle päivälle.
Maukkaimmasta päästä ovat kalastajien järjestämät perinteiset Oh-
12
• KORPELA PLUS 2 / 2010
takarin Kalajuhlat, tarjolla maukasta
siikavelliä ja leppoisaa yhdessäoloa
meren äärellä.
Lohtaja-talon pihapiirissä esitetään kesäkuussa ja elokuussa harrastajien riemukasta näytelmää ”Voi
tätä sukua”. Yhteistyönä mietityn
tekstin on kirjoittanut ja ohjannut
Katri Turhanen.
Sievi
Sievissä vietetään Sievi-viikkoja 12.
–25. heinäkuuta. Tähän tapahtumasarjaan kuuluvat myös Muttimarkkinat. Tarjolla maukasta taidolla
valmistettua muttia ja paljon muuta
tarjottavaa kilpailuja unohtamatta.
Toholampi
Toholammin kesään tarjoaa oman
panoksensa Pajamäen perinnekeskus näyttelyin ja tapahtumin,
harmonikkamusiikkikin soi vaikka
Harmonikkaviikkoa ei enää olekaan,
siirtolaiset tapaavat Hirvikoskella ja
tutustuvat nykypäivän Toholampiin.
Muita tapahtumia on vaikka millä
mitalla ja tietoja kannattaa tarkistaa
paikallislehdestä ja isommastakin
lehdestä, jotta tietää osua oikeaan
paikkaan oikeaan aikaan.
Kokkolan Ullava
Ullavan kuvataiteen ja musiikin
viikko värittää Ullavan elämää kesä
– heinäkuun vaihteessa, tarjolla kuvataideleirejä ja mahtava konsertti
Rahkosen monitoimisalissa.
Kesätapahtumista puuttuvat
kaikki urheilutapahtumat. Niitä
on runsaasti joka pitäjässä. Tämä
katsaus ei ole mitenkään kattava,
tehtynä toukokuun alkupuolella,
joten varmasti jäi aukkoja omatoimisesti paikattavaksi.
Puutteista
huolimatta
hauskaa kesää!
Tuulikki Nikkilä • Kuva: Rodeo Oy
Jos nyt kuitenkin kävi niin,
ettei ollut pääsisäisenä
päätä kainalossa eikä heilaa
helluntaina, on vielä pieni
toivonkipinä. Onhan juhannus
taikoineen, tuo keskikesän juhla,
päivät pisimmillään ja luonto
kukkeimmillaan.
Kansanperinne antaa vielä paljon vinkkejä naimaonnen ja sen oikean löytämiseksi, harmi vain, että lähes kaikki taiat
naimaonnesta ovat naisille tarkoitettuja.
Taitaa se vanha sanonta, vaimo otetaan
ja mies saadaan, olla vielä voimissaan.
Taiat koskevat myös vuodentuloa niin
viljapelloilta kuin navetastakin.
Koristelu juhannuksena
Koivua on aina pidetty kovana puuna,
juhannuksena vihreät koivut haetaan porraspieliin tuomaan juhannustunnelmaa,
rippeistä syntyy saunaan vihta ja kesän
tuoksu täyttää paikat. Koti on siivottu viimeistä kolkkaa myöten ja pihamaa saatettu juhlakuntoon. Kukkivan pihlajan oksia
tuodaan tupaan tai ainakin kuistille.
Juhannusyön ihmeitä
Mitä jos näkisi juhannusyönä aarnivalkean, kun haltijat polttavat raha-aarteistaan hometta ja ruostetta. Aarnivalkean
näkemiselle on omat paikkansa, kolmesti
muutetun huoneen katolla tai maakivellä, jonka ympäri on kynnetty. Näiltä
paikoilta saattoi nähdä sinertävän liekin
palavan pellolla, suolla tai järven pinnassa. Aarteen etsintä ja hakeminen olikin
sitten jo vaarallisempaa hommaa, sitä
kun vartioi aina jokin eläin.
Metsän viherkasvi sananjalka kukkii
juhannusyönä vaikka onkin itiökasvi.
Samalla kun sananjalka kukkii muodostuu sanajalan siemen ja katoaa myös. Jos
joku kuitenkin onnistuu saamaan kukan
tai siitä muodostuneen siemenen, saa
ihmeellisen taikavoiman, hän voi kulkea
näkymättömänä ja nähdä aarnitulen
palavan ja ties mitä muuta.
Juhannuspäivänä tarkkailtiin sitten
Juhannustaiat
viimeinen toivo
kesän säitä ja vuodentuloa, ennen sanottiin, että minkälainen ilma juhannuksena,
sellaista on syksyllä mikkelinä. Jos aurinko
nousee selkeälle taivaalle tulee hyvä
vuosi, sade taas ennustaa märkää loppukesää. Vanha sanonta kuitenkin toteaa,
että ”juhannukseen saakka sataa laariin ja
heinäajan sateet satavat laarista pois”.
Mitenkähän nämä taiat ja sanonnat
sitten sopivat tämän ajan juhannukseen, jonka paikka vaihtuu vuosittain.
Aikaisemmin juhannusta vietettiin aina
24.6. oli päivä sitten mikä hyvänsä, nyt
juhannus on liitetty viikonloppuun lähelle
kesäpäivän seisausta.
Juhannuskokko kuitenkin poltetaan
juhannusaattona, mieluummin jossain
järven tai vesien äärellä, kulovaroitus
voi kuitenkin kieltää tämän perinteisen
seremonian.
Naimaonnea hakemaan
Jotenkin tuntuu koomiselta, että kaikki
naimaonneen tähtäävät temput on tarkoitettu naisille, entäs ne miehet. Onneksi
löytyi Tekniikka & Talous lehdestä myös
miehille sopivia juhannustaikoja, mutta
ensin ne naiset, edellä vaikka heikoille
jäille.
Jos naimaonnea hakevia naisia näkee
juhannusaattona, ovat tietysti ilkosillaan
kieriskelemässä poikamiestalouksien ruispellossa. Metsässä voi vilahtaa myös alaston
nainen, hän on menossa katsomaan lähteen
kalvosta tulevan sulhonsa kuvajaista. Alasti
pitäisi ulkosauna kiertää kolmesti ja katsoa
ikkunaluukusta sisään ja siellä saattaa nähdä tulevan sulhonsa haamun.
Niityn ja pihamaan kaste oli juhannusyönä arvokasta, sitä kerättiin liinaan,
jolla pyyhittiin kasvot, uskottiin sen
poistavan teerenpilkut ja parantavan
ihosairauksia.
Kun juhannus kääntyi yöksi, oli vielä
monta keinoa houkutella tuleva sulho
näkyviin tai ainakin uniin. Tyynyn alle
laitettiin nelilehtinen apila, yhdeksällä
heinällä sidottu kukkaseppele, Maarian
kämmekkä, saunavasta ilman sidettä,
virsikirja, kupariraha tai käännettiin vasen
sukka nurin.
Niillekin, jotka olivat ylittäneet parinkymmenen ikävuoden löytämättä vielä
mielitiettyään, oli omat keinonsa erilaiset
pesut ja valelut vedellä sekä saunotukset
kukka- ja lehväsvastoilla. Lemmensauna
oli täynnä tuoreen vihdan ja kukkien
tuoksua, kylvettäjänä toimivat vanhat
tietäjä-ämmät, jotka lukivat pitkiä ja kaunissanaisia loitsuja. Nämä taisivat tehota,
entisaikaan oli vanhojapiikoja vähän, näin
ainakin väitetään.
Juhannusyön taiat saattoivat tehota,
sillä luonto ja ihminen ”juhannuksena
parhaillaan, maanpiika makeimmillaan”.
Nykyajan taikoja
Lyhyt juhannusyö on insinöörikansan
enteiden taikojen yö. Enteitä voi tutkailla
työpaikan suhteen ja palkan paranemiseen. Tekniikka&Talous lehden mukaan
arkistolähteet kertovat kuinka työpaikan
saanti voidaan varmistaa taikojen avulla
juuri juhannusyönä.
Juhannusiltana nukkumaan mennessä käännetään vasen sukka nurin ja kantapäähän pannaan työpaikkahakemus, sukka vedetään vasempaan jalkaan. Unessa
sitten näkee tulevan työpaikkansa.
Kun juhannusyönä asettaa vastakkain
kaksi kamerakännykkää, niin kun toiseen
kameraan katsoo, näkee toisessa tulevan
työpaikkansa nimen. Maallisen omaisuuden saanti taitaa olla miesväelle tärkeää,
jos pudottaa yhdeksän muistitikkua juhannusyönä lähteeseen sukelluskellon läpi,
näkee lähteen kalvossa uuden autonsa.
Lemmenaisoihin sopii tällainen valmistautuminen. Juhannusta vasten yöllä,
kun kerran pestyissä vaatteissa nukkuu
yön, ja kommunikaattori on pään päällä,
kuulee morsionsa puhuvan.
Uudet taiat ovat samoin kuin nuo
kansanperinteestä säilyneet taiat tärkeitä. Tärkeintä on vakava yritys, ei aina
onnistuminen.
Lähteenä: Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto,
Seurasaari säätiön kotisivut ja Tekniika&Talous.
KORPELA PLUS 2 / 2010 •
13
Kannuksen
Korvenkävijät
a
s
i
k
m
s
0
1
0
2
i
k
k
a
P
SM-kisajärjestäjinä
Tuulikki Nikkilä • Kuvat: Elina Paavola
Partiotoiminta on suunnattu
nuorille, partioon pääsee 7vuotiaana, yläikärajaa ei ole.
Kannuksen Korvenkävijät
ry on virallisesti aloittanut
toimintansa vuonna 1965.
Toiminnassa on mukana 120 – 130 partiolaista, joita ohjaavat 10 aikuista ja 14
ohjaajaa. Kaikki ovat innokkaita.
Partion mukavuutta kuvaa pienimpien sudenpentujen lausahdus,
mukavinta ovat leirit ja kaikki retket.
Pienimmät aloittavat partiotoiminnan
tutustumalla partiotoimintaan ja harjoittelemalla partiotaitoja leikkien avulla.
Muiden ohjelmat suunnitellaan iän ja
suoritettavan luokan mukaan. Kaikki
alkaa merimiessolmusta, sen jälkeen
tulee ystävyyssolmu.
Itsenäisyyspäivänä on partiohuivien
jako ja huivin solmuna on opittu ystävyydensolmu.
Partion toiminta jakautuu ikäluokittain, pienimmät ovat sudenpentuja 7-9
-vuotiaita, seikkailijat ovat seuraava ryhmä 9-12-vuotiaita, tarpojat 12-15-ikäisiä,
Panda-Neidit yrittävät liikkua lankojen
alla koskematta niihin metsärastilla.
14
• KORPELA PLUS 2 / 2010
samoojat 15-18 vuotiaita, vaeltajat 18
–21-vuotiaita ja loput ovat aikuisia eikä
heillä ole ikärajaa. Tähän sopii iäkkään
partioveteraanin toteamus: Kerran partiolainen – aina partiolainen.
Kannuksen partiolaisten kokoontumispaikkana on Kolo, joka on pappilan
vanhaan kivinavettaan rakennetuissa
tiloissa. Kerran viikossa kokoontuu kaikkiaan yhdeksän ryhmää.
Kannuksen Korvenkävijät tekivät
kevätretkensä, joka oli samalla talvikauden toiminnan päätöstilaisuus, Kannuksen seurakunnan metsäkirkkoon.
5,5 kilometrin matka patikoitiin, perillä
vietettiin päivää leikkien ja maukkaita
makkaroita sekä muurinpohjalettuja
syöden.
Patikkareissu oli helteinen ja kaikilla
oli lämmin, oli ihan pakko viettää pientä
siestaa. Leikkien ja kilpailujen jälkeen
asetuttiin ryhmittäin jonoon.
0
1
0
2
i
k
k
a
P
s
i
k
sm
Pakki 2010 on alkamassa, lippu on nostettu salkoon ja marssitaan kilpailupaikalle ensimmäisen rastin tehtävien pariin.
Talven aikana on suoritettu erilaisia
merkkejä, siinä oli leikkimerkki, taidemerkki ja liikennemerkki. Pienimmät
saivat kolme merkkiä kiinnitettäväksi
joko partiopuseroon tai huiviin. Isommilla oli jo pinssimerkkejä eri tehtävien
suorittamisesta. Lisäksi vartioiden johtajat palkitsivat ahkeria ja esimerkillisiä
partiolaisia erikoispalkinnoilla, joka oli
otsalamppu. Lamppu on tarpeen myös
partiotoiminnassa.
Pakki 2010 SM-kisa
Kitinkankaan maastossa
Kannuksen Korvenkävijöillä riittää puuhaa, vaikka varsinainen partiotoiminta
on kesälomalla, edessä oli toukokuussa
Kitinkannuksen maastoissa pidettävä
tarpojaikäisten SM-kisa.
Ilmoittautuminen oli vielä kiirastorstaina kesken, mutta ilmoittautuneita oli
jo kolmisenkymmentä vartioryhmää.
Kilpailun johtajana toimii Aila Nie-
monen. Hän kertoi, että tarpojilla on
edessään maastossa 12 tehtävärastia ja
yhteensä 17 tehtävää.
– Yksin emme ole SM-kisaa järjestämässä, Pohjanmaan Partiolaiset ry
on mukana toiminnassa ja apua tulee
Pyhäjärveltä, Haapajärveltä, Nivalasta, Kokkolan Halkokarilta, Lohtajalta,
Toholammilta, Sievistä ja Himangalta.
Yhdessä saamme kisasta kokemusta.
Oman alueen partiolaiset eivät voi
kisaan osallistua, mutta rastitehtäviä
valvoessaan saa varmasti oppia erilaisiin
tilanteisiin tulevissa kilpailuissa, kertoo
Aila Niemonen.
Tehtäviin ei kuulu yksinomaan kisan
järjestäminen, on huolehdittava majoitukset, ruokailut, opastukset ja vastaanotto. Partiolainen muistaa tervehtiä
kädestä pitäen vasemmalla kädellä.
Pakki 2010 kisan järjestäminen on
luottamustehtävä Pohjanmaan Partiolaiset ry:lle ja ennen kaikkea Kannuksen
Korvenkävijöille.
Ruokarastilla vispipuuroa valmistamassa Pöllövartion poikaporukka
Jani, Juuso, Aki, Nuutti ja Ari,
sijoituskin oli mukavasti neljäs
koko kilpailussa.
KORPELA PLUS 2 / 2010 •
15
lukijakilpailu
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Tuttuun tapaan vuorossa on etsintätehtävä,
mutta nyt ei ihan helpoimmasta päästä.
Tehtäväsi on etsiä 8 päivänkakkaran terälehteä,
jotka on piilotettu tämän lehden sisäsivuille.
Palkintona kymmenelle etsijälle 15 euroa,
joka hyvitetään sähkölaskussa.
Lähetä vastauksesi meille 31.8.2010 mennessä.
8 IRRONNUTTA TERÄLEHTEÄ LÖYTYI SIVUILTA:
Nimi:
Osoite:
Puh.
Palkitsemme kymmenen tehtävän ratkaisijaa 15 eurolla, joka hyvitetään sähkölaskussa. Palauta tämä sivu 31.8.2010
mennessä osoitteella Korpelan Voima, PL 13, 69101 Kannus. Kuoreen merkintä "LUKIJAKILPAILU".
• KORPELA PLUS 2 / 2010
16