nro 1-2013 - Viestimix
Yrittäjä KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY:N MAGAZINE 1/2013 Kokkolan satama Portti maailmalle Kannuksen kaupunki Kolmen vaiheen taktiikalla Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Rohkeutta ja riskinottokykyä 1 Yrittäjä MAGAZINE Toteutamme kappaletoiveesi. Mitä kappaletavaraa ja minne ikinä sitä haluatkaan kuljettaa, käänny luottamuksella puoleemme. Kilpailukykyiset hinnat, yksilöllinen palvelu, viikottainen konttialusvuoro sekä Pohjoismaiden ainoa All Weather -terminaali ovat esimerkkejä asioista, joilla pidämme asiakkaamme tyytyväisinä. Puh: (06) 824 2400 • Faksi: (06) 824 2444 satama@kokkola.fi • www.portofkokkola.fi Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Ja sehän tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä? Ota yhteys omaan Osuuspankkiisi ja varaa aika tapaamiseen. Lisätietoja myös op.fi/kumppaniyritys Yhdessä hyvä tulee. 2 Yrittäjä MAGAZINE Tunteeko yrittäjäjärjestö jäsenistön tarpeet? PÄÄKIRJOITUS T ämä kysymys nousee useasti esiin jäsenten välisissä keskusteluissa. On pakko pysähtyä pohtimaan, tunteeko tai tunnistaako SY jäsenten arkipäivän ongelmat? Ajetaanko oikeasti niitä asioita joista perusjäsen tai pieniyrittäjä (joista jäsenkunta pääsääntöisesti koostuu) hyötyy ? On ehkä vaikea ymmärtää miksi osinkovero on päällimmäisenä edunvalvonta-asiana. Jäsenet ovat suurimmalta osalta” mikroyrittäjä” luokkaan kuluvia yrittäjiä. Mielestäni edellinen kuulostaa lähes kirosanalta tai vähintäänkin vähättelevältä. Kyse on useimmiten toiminimestä tai henkilöyhtiöstä, joille osinkoverotuksella ei ole suoraan merkitystä. Tai jos puhutaan siitä, että työntekijäkin ottaa vastuuta omasta sairastamisestaan (kyse on yhden päivän karenssista), kun työnantaja kantaa nykyään työntekijän sairasloman omavastuusta 9 päivästä? On pakko kysyä, onko suhde hyväksyttävä? Usein, kun repostellaan julkisuudessa yleisesti työlainsäädäntöä, on pakko miettiä mikä on tarinan juoni? Onko se neuvottelutekninen asia vai onko asian taakse piilotettu jotakin muuta? Se harmittaa. Esim. yhden päivän karenssikeskustelu oli paljon puhetta ja julkisuutta, kun samalla toisaalla annettiin lähes hiljaisuudessa mennä loma-aikana sairastamisen vaikutus loman siirtymiseen, joka on muuten rahassa ja vaikuttavuudessaan aivan eri sfääreissä. Samoin kolmen päivän koulutusvapaa? Mikä on sen hyöty työntekijälle tai oikeasti työnantajalle? Seinäjoella Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien presidenttiehdokas paneelissa, ehdokas Väyrynen vastasi mielestäni osuvasti kysymykseen koulutuspäivistä. Hän totesi, että koulutuspäivien sisältö on ehkä enemmän kosmetiikkaa ja vertailevaa erotiikkaa kuin asiaa. Viron yritysverotuksessa on noussut jokin hieno oivallus. Viron mallissa lähtöajatus on kaunis ja kannatettava. Yritystä verotetaan vasta sitten, kun se nostaa varoja yrityksestä. On siis kyse verotuksen siirrosta, ei verovapaudesta. Entäs sitten, kun verokonsultit lähtevät optimoimaan tilannetta. Synnytetään uusia tytäryhtiöitä, varoja siirrellään yrityksestä toiseen siihen tahtiin, ettei fläppitaulun sivut riitä karttojen piirtelyyn. Samanlainen ”Viron veromalli” on käytössä kahdessa maassa ja se toinen taitaa olla Moldovia. Siinäkö meillä on oivat mallimaat verotukseen? Tupopöytään SY ei ole ollut halukas aiemmin. Nyt halu pöytään on kuitenkin kasvanut. Vanha viisaus pelikentiltä lienee, että jos halutaan voittaa pelissä, peliä pelataan kentällä eikä katsomossa. On hyvä tietenkin arvioida omat mahdollisuudet menestyä pelissä. Meillä on monta syytä lähteä mukaan. Joustava sopimisenmalli, työllistämisen esteiden poistaminen jne. Yrittäjä toimii tänä päivänä edelleen verottajan/vakuutusyhtiöiden sihteerinä, maksajana ja paperinpyörittäjänä, ja maksaa siitä vielä itse lisäksi paljon työaikaa ja rahaa. Verotili oli yksi SYn ajamista asioista, jolla on voitu yksinkertaistaa asioiden hoitoa. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on omalta osaltaan nostanut esiin oman aluejärjestön alueella tapahtuvia yrityskenttään vaikuttavia asioita. Niitä ovat olleet niin Elykeskusten toiminta / toiminnan erilaisuus, oppilaitosten menestymisen turvaaminen yritystoiminnan tukijana sekä tutkimuksen- ja ammattitaitoisen osaajajoukon kasvattajana. Kuntien ja yrittäjien välisen yhteistyön syventymiseen haluan antaa kiitokseni kuntajohtajille. He ovat aidosti mieltäneet yrittäjien vaikutukset kunnan kehitykseen. Vain työllä ja työpaikoilla luodaan tervettä kasvua kuntiin. Kun lukee Keski-Pohjanmaan Yrittäjien viime vuoden toimintakertomusta, niin voi olla ylpeä siitä, että on saanut olla tämän porukan vetäjänä. Toimintakenttämme on ollut varsin laaja ja monivivahteinen, niin kansainvälistymisen kuin paikallisen toiminnankin puitteissa. Ps. Osinkoverokeskustelu on SY:n osalta perusteltua, sillä ilman isojen yritysten menestystä ei pienemmilläkään yrityksillä olisi niitä verkostoja joilla toimittaisiin. On muistettava, että SY:ssä on 116.000 jäsentä, joten tällä sakilla on vaikuttavuutta ja siihen kannattaa kuulua. Aurinkoisia kevätpäiviä! Tapio Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja 3 Yrittäjä MAGAZINE Käänne parempaan TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT RAMI SALLE/JORMA UUSITALO SY:n varatoimitusjohtaja Timo Lindholm uskoo, että varovaisen toiveikkaat odotukset kohdistuvat lähinnä loppuvuoteen. T uorein Pk-yritysbarometri osoittaa, että Keski-Pohjanmaalla pk-yritysten suhdannenäkymät ovat aikaisempaa valoisammat. Maakunnassa suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut viime syksystä selvästi, ja paranevia suhdannenäkymiä ennustaa vajaa kolmasosa kaikista kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä. Myönteisemmistä näkymistä KeskiPohjanmaalla kertovat myös arviot henkilökunnan määrän kehittymisestä. Tasan viidesosa eli 20 prosenttia vastanneista arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana, ja 72 prosenttia arvioi työntekijämäärän säilyvän nykyisellään. Henkilökunnan määrää kuvaava valtakunnallinen saldoluku oli kahdeksan prosenttia, kun se Keski-Pohjanmaalla ylsi kolme prosenttia suuremmaksi. KeskiPohjanmaalla saldoluku kasvoi edellisestä kyselystä peräti seitsemän prosenttia. Myös valtakunnallisesti suhdanneodotukset ovat Pk-yritysbarometrin perusteella kokonaisuutena varovaisen myönteisiä. Suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on nyt +5, kun se kahdessa edellisessä barometrissä oli tasan nolla. Joka neljäs pk- yritys näkee suhdanteiden paranevan tänä vuonna. Palvelualoilla odotukset ovat edelleen korkeammat kuin muilla aloilla. - Todellista näyttöä tilanteen paranemisesta yrityksille ei ole vielä kertynyt, joten varovaisen toiveikkaat odotukset kohdistuvat lähinnä loppuvuoteen, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm sanoo. Rahoittajien ratkaisut puhuttavat Mielipiteet rahoittajien luottopolitiikan muutoksista ovat pk-yritysten keskuudes- Keski-Pohjanmaan Yrittäjä Magazine JULKAISIJA Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola Puh. (06) 8315 292 Fax (06) 8223 760 www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa KUSTANTAJA JA TOIMITUS Viestimix Ky Savisilta 1, 84100 Ylivieska Puh. (08) 4118 500 Fax (08) 425 204 www.viestimix.fi ILMOITUSMYYNTI Viestimix Ky Kari Kaartinen Puh. 0400 400 143 kari.kaartinen@kotinet.com PÄÄTOIMIT TAJA Mervi Järkkälä. Puh. 0500 561 145 mervi.jarkkala@yrittajat.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Painot Oy ILMOITUSVALMISTUS Viestimix Ky Puh. 045 6383 051 kpy-lehti@viestimix.fi 4 Yrittäjä MAGAZINE Kannenkuva: Keskipohjanmaa / Jukka Lehojärvi sa valtakunnallisesti selvästi kaksijakoiset. Runsas kolmannes rahoitusta viimeisen vuoden aikana ottaneista koki luottopolitiikan kiristyneen erittäin paljon tai melko paljon. Lähes yhtä suuri osuus totesi, että politiikka on muuttunut vähän tai erittäin vähän. Keski-Pohjanmaalla vastaajista 74 prosenttia totesi, etteivät ne aio ottaa seuraavan vuoden aikana ulkopuolista rahoitusta. 22 prosenttia vastasi kysymykseen myöntävästi. Suurin osa keskipohjalaisvastaajista kertoi ottavansa ulkopuolista rahoitusta konei- den ja laitteiden laajennusinvestointeihin. Seuraavina kohteina tulivat käyttöpääoman tarpeet, rakennusinvestoinnit ja yrityksen kehittämishankkeet. Keski-Pohjanmaalla 63 prosenttia vastanneista totesi, ettei yrityksellä ole sopeuttamistarpeita nykyisen suhdannetilanteen takia. Koko maassa vastaava luku oli 57 prosenttia. Maakunnassa 28 prosenttia vastanneista kertoi jo sopeuttaneensa, ja yhdeksän prosenttia kertoi suunnittelevansa niitä. Timo Lindholmin mukaan eniten sopeutuspaineita on ymmärrettävästi ollut teolli- - Suhdannetilanne näkyy siinä, että asiakkaat tekevät tällä hetkellä lyhyitä sopimuksia, sanoo Livionin liiketoimintayksikön johtaja Jani Ylikangas. suudessa ja rakennusalalla. Sopeutustarve nousee hänen mukaansa yrityksen koon myötä. Sopeutustoimia tehneistä tai niitä suunnittelevista keskipohjalaisyrityksistä suurin osa ilmoitti keinoksi työaikajärjestelyt ja sen jälkeen lomautukset ja liiketoiminnan laajentamisen uusiin tuotteisiin tai palveluihin. ”Tilanne stabiili, mutta sopimukset lyhyitä” Kokkolalainen Livion Oy on vuonna 2011 perustettu ICT-alan yritys, joka kertoo toteuttavansa selkeitä käyttöliittymiä sekä innovatiivisia ohjelmistotuotteita. Vauhdilla liikkeelle lähtenyt yritys työllisti viime vuonna jo 12 henkilöä, ja liikevaihto oli noin 600 000 euroa. Vaikka teknologiateollisuuden käyrät ovat osoittaneet pitkään alaspäin, juuri ohjelmistoalalla liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet yleisestä suhdannetilanteesta poiketen. Liiketoimintayksikön johtaja Jani Ylikangas kertoo, että viime syksynä oli nähtävissä, että osalla asiakkaista maksukyky heikkeni. Epävarmuus tulevasta näkyy tällä hetkellä erityisesti siten, että yritykset tekevät lyhyitä sopimuksia ja pienimuotoisempia toimeksiantoja. Kasvuhakuiselle yritykselle kuten Livion nykyvaihe on luonnollisesti haastava. - Tällä hetkellä tilanne on onneksi stabiili, vaikkakin näkyvyys on lyhyt, Ylikangas sanoo. Livionilla on kuitenkin edelleen selkeät tavoitteet tuleville vuosille. - Jos asiat etenevät kuten olemme suunnitelleet, kasvamme pääosin Kokkolassa, ja kasvu tapahtuu myös alihankintaa ostamalla. Kolmen vuoden kuluttua pyrimme olemaan enemmän tuote- kuin palvelutalo. Etenemme askel kerrallaan ja rahoituksenkin ehdoilla, Ylikangas linjaa. □ Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola. Puh. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760 www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä p. 0500 561 145 mervi.jarkkala@yrittajat.fi Järjestöpäällikkö Nina Niemi p. 050 516 7602 nina.niemi@yrittajat.fi Järjestösihteeri Heidi Huhtala p. 050 328 1769 heidi.huhtala@yrittajat.fi Toimistosihteeri Riitta Hautala p. 050 338 8029 Yrittäjä MAGAZINE riitta.hautala@yrittajat.fi 5 Rohkeutta ja riskinottokykyä ”Laadukas ammatillinen koulutus turvaa osaavan työvoiman” TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT KESKIPOHJANMAA / JUKKA LEHOJÄRVI 6 Yrittäjä MAGAZINE Kokkolalainen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on noussut suomalaisen politiikan ja päätöksenteon ytimeen. 7 Yrittäjä MAGAZINE V altiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) kannustaa keskipohjalaisia yrittäjiä rohkeuteen ja valmiuteen ottaa myös riskejä, koska sitä kautta syntyy hänen mukaansa uusia maakunnallisia menestystarinoita. Keski-Pohjanmaan Yrittäjille antamassaan haastattelussa valtiovarainministeri otti kantaa myös alueen koulutuskysymyksiin. - Korkeakoulutuksen lisäksi meidän on huolehdittava laadukkaasta ammatillisesta koulutuksesta Keski-Pohjanmaalla. Sillä turvataan osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa alueen yrityksille, Urpilainen sanoo. Hallitus piti äskettäin puoliväli-istuntonsa. Kun puhutaan talouskasvusta, työllisyydestä ja julkisen talouden kestävyydestä, yrittäjiä kiinnostaa, millaiset mahdollisuudet tässä tilanteessa Suomella on pitkäjänteiseen veropolitiikkaan, joka on lisäksi linjassa naapurimaiden Ruotsin ja Viron kanssa? Hallitus on tehnyt vaalikauden aikana päätöksiä, joilla luodaan edellytyksiä talouskasvulle. Muun muassa yhteisöveroa on laskettu ja luotu verokannustin niin tutkimus- ja kehitystoimintaan kuin kasvuyrityksiin tehtäviin pääomasijoituksiin. Suomen on seurattava kilpailijamaiden veroratkaisuja ja pidettävä verotus kilpailukykyisellä tasolla, vaikka aggressiiviseen verokilpailuun ei Suomen pidä lähteä. ELY-keskukset toimivat kehittäjänä mutta Keski-Pohjanmaalla yrittäjät kokevat, että ELY-keskusten geopoliittinen sijainti voi vaikuttaa liikaa keskusten painopisteisiin. Millaisena näette ELY-keskusten toimivuuden alueiden kehittäjänä ja rahoituskanavien luojana? ELY-keskuksilla on merkittävä rooli alueiden kehittäjinä ja EU-rahoituksen kanavoijana. On selvää, että ELY-keskusten tulee toimia koko toimialueensa, mukaan lukien, Keski-Pohjanmaan kehittäjänä ja rahoituskanavien mahdollistajana. Millainen on mielestänne maakunnallisten liittojen rooli jatkossa alueiden kehittäjänä? Maakuntien liitoilla on lakisääteinen tehtävä alueiden kehittäjänä. Muun muassa maakuntakaavalla on suuri merkitys alueiden elinvoiman luomisessa. Lisäksi maakunnat alueidensa edunvalvojina luovat edellytyksiä kasvulle ja työllisyydelle. 8 Yrittäjä MAGAZINE Pk-yrityksillä on tärkeä merkitys työllistäjinä. Miten edistäisitte joustavaa, paikallista sopimista työehdoista? Pk-yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä ja suuri osa uusista työpaikoista syntyy pkyrityksiin. Pidän selvänä, että yritysten edellytyksiä työllistää tulee edelleen vahvistaa. Tärkeää on myös edistää joustavan työelämän kehittämistä, huolehtien myös työehtojen yleissitovuuden ja työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta. Keskipohjalaiset yrittäjät ovat huolissaan ammattikorkeakoulutuksesta alueella. Millaisena näette Centria ammattikorkeakoulun tulevaisuuden? Näen, että Centria ammattikorkeakoululla on hyvin keskeinen merkitys koko alueelle. Ammattikorkeakoulu toimii hyvässä ja tiiviissä yhteydessä paikallisen elinkeinoelämän kanssa ja monipuolinen koulutustarjonta on painottunut alueen kannalta tärkeille aloille. Ammattikorkeakouluilta odotetaan tiukassa taloustilanteessa aiempaa parempaa keskittymistä omiin vahvuusalueisiinsa, mutta näen, että tässäkin tilanteessa Centria on hyvin valmistautunut ja voi vahvasti palvella alueen kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Korkeakoulutuksen lisäksi meidän on huolehdittava laadukkaasta ammatillisesta koulutuksesta Keski-Pohjanmaalla. Sillä turvataan osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa alueen yrityksille. Miten turvaisitte oppilaitosten ja yritysten yhteisen t&k -toiminnan, jos ammattikorkeakoulutusta karsitaan Keski-Pohjanmaalla? Korkeakoulutusta tulee tarkastella kokonaisuutena. Esimerkiksi Yliopistokeskus Chydeniassa on kemian professuuri, jonka piirissä on tehty erittäin hyvää perus- ja soveltavaa tutkimustyötä. Nyt muun muassa litium-klusterin merkityksen korostuessa elinkeinoelämässä tulee huolehtia siitä, että erityisesti kemianteollisuuden tarvitsema tutkimustoiminta pysyy vahvana alueella. Tähän tarvitaan huomiota myös ammattikorkeakoulu-uudistuksessa. Alueen koko tutkimustarve tulee hahmottaa kokonaisuutena, johon kuuluu tiede- ja ammattikorkeapuolet. Kokonaisuuden tulee tukea alueen elinkeinotoimintaa ja sen tarpeita. Teollisuus tekee tällä hetkellä lyhyitä kuljetussopimuksia rikkidirektiivin aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Kuinka voidaan turvata täkäläisen teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky jatkossakin? Hallitus päätti juuri puoliväliriihessä, että viime vaalikaudella päätetystä rikkidirektiivistä teollisuudelle aiheutuvia kustannuksia kompensoidaan työllisyyden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Lisäksi päätettiin, ettei teollisuudelle kohdisteta uusia kustannuksia ja rasitteita tällä hallituskaudella. Kokkolan suurteollisuusalueella on useita investointeja käynnissä, ja tulevaisuuden usko on vahva. Samoin Kokkolan sataman kehitys on ollut myönteistä, ja siitä on huolehdittava myös tulevaisuudessa. Mitkä ovat mielestänne Keski-Pohjanmaan tärkeimmät menestystekijät? Keski-Pohjanmaalla on vahva yritysperinne; yritteliäällä ja toimeentarttuvalla pohjalaisella mielenluonteella on suuri merkitys alueen menestymiselle. Alueen vahva teollisuus luo pohjaa alueen kehittymiselle ja työllisyydelle. Keski-Pohjanmaalla on monipuolinen elinkeinorakenne, josta on syytä olla ylpeä. Myös alueen oppilaitoksilla on tärkeä merkitys alueen osaamistason nostamisessa ja uusien innovaatioiden synnyttämisessä. Uskon myös, että pienen maakunnan kyky puhaltaa yhteen hiileen luo menestyksen eväitä. Miten Keski-Pohjanmaan Yrittäjät r.y. voi mielestänne kehittää aluettaan entistä enemmän yrittäjyysmaakunnaksi? Keski-Pohjanmaan yrittäjyyden edellytyksiä voidaan entisestään parantaa vahvalla eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Yrittäjän arjessa tarvitaan rohkeutta ja riskinottokykyä, joista kasvaa maakunnallisia menestystarinoita. Ehkä näitä tarinoita olisi myös syytä nostaa paremmin julkisuuteen ja ihmisten tietoisuuteen. Arvostan sitä työtä, mitä alueen yrittäjät ja KeskiPohjanmaan Yrittäjät järjestönä tekevät maakunnan kehittämisen puolesta. Olette noussut suomalaisen politiikan ja päätöksenteon ytimeen. Mitä viimeiset vuodet ovat Teille antaneet tai mitä ne ovat opettaneet? Olen saanut toimia valtiovarainministerinä hyvin haastavana ajanjaksona. Kotimaan taloushaasteiden lisäksi työmaana on Euroopan talouskriisin ratkaiseminen, millä on vaikutuksensa myös Suomen talouteen. Olen kuitenkin oppinut, että yksi Suomen vahvuuksista on yhteistyön ja sopimisen taito. Sen lisäksi tarvitaan sisua ja uskoa omaan tekemiseensä. □ - Arvostan sitä työtä, mitä alueen yrittäjät ja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät järjestönä tekevät maakunnan kehittämisen puolesta, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen sanoo. 9 Yrittäjä MAGAZINE EU-direktiivi ajaa kuljettajat koulutukseen TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO Kuljettajien pakollinen koulutusvelvoite koskee kaikkia toimialoja, ei ainoastaan kuljetusalan yrityksiä. EU-direktiivi korostaa työnantajan vastuuta seurata henkilökunnan ammattipätevyyksien voimassaoloa. K uljettajien pakollinen koulutusvelvoite ja sitä ohjaava direktiivi on yksi uusimmista uutuuksista, joita EU jäsenmailleen tarjoaa. Yrittäjien on syytä perehtyä kyseisen direktiivin käytännön vaikutuksiin hyvin tarkasti, sillä koulutusvelvoite koskee kaikkia toimialoja, ei ainoastaan kuljetusalaa. Toistaiseksi liian harva yrittäjä ja yrityksen työntekijä tietää tarvitsevansa kuljettajien pakollisen viiden päivän ammattipätevyyskoulutuksen. Vain yksityisautoilu ja pelastustoimen ajot ovat koulutusdirektiivin ulkopuolella. Koulutuksen laiminlyönti aiheuttaa rangaistusseuraamukset ajoneuvon kuljettajalle ja ajoneuvon luovuttaneelle henkilölle. Lisäkulu muiden koulutuskulujen päälle - Lähtökohtaisesti koulutus on tietenkin hyvä asia. Tässä tapauksessa kuitenkin määritellään vain koulutuksen määrä, eli kurssi kuin kurssi kelpaa. Jokaisen työnantajan intresseissä on luonnollisesti osata valita työntekijöilleen oikeanlainen koulutus. Periaatteessa säiliöautonkuljettaja voi kuitenkin käydä vaikkapa lastaukseen liittyvän koulutuksen, vaikka se ei liity mitenkään hänen varsinaiseen työhönsä, kertoo esimerkin Ab Tallqvist Oy:n kuljetuspäällikkö Risto Lauri. Muun muassa ensiapukoulutus on hänen mukaansa erittäin hyödyllinen. Siinä ongelmana kuitenkin on erilainen voimassaoloaika toisiin koulutuksiin verrattuna. Ensiapukoulutus on voimassa vain kolme vuotta, kun muun koulutuksen voimassaoloaika on viisi vuotta. - Direktiivin turvallisuuslähtökohta on täysin oikea, mutta jossain vaiheessa tämä karkasi liian laajaksi. Vakiokuljettajien kohdalla koulutukset voi järjestää helpom- 10 Yrittäjä MAGAZINE min, mutta toisin on vaikkapa kaivinkoneen kuljettajilla, joilla on kuorma-autokortti. He tarvitsevat sitä vain satunnaisesti, jolloin direktiivin vaatiman uuden kortin ylläpito tulee tosi hintavaksi. Esimerkiksi 30-40 työntekijän yrityksille direktiivin aiheuttamat koulutuskustannukset ovat kallis lisä, joka lankeaa kaikkien muiden koulutuskustannusten päälle. - Yrityksissä on paljon muutakin tarpeellista koulutusta. Tämän uuden koulutuksen aiheuttamat kulut ovat 300-350 euroa päivältä per työntekijä, Lauri jatkaa. Yrittäjien vastuu kasvaa Henkilöliikenteen osalta uudistus tulee voimaan 10. syyskuuta 2013 ja tavaraliikenteen osalta 10. syyskuuta 2014. Muutos lisää yrittäjien vastuuta, koska jatkossa työnantajan on seurattava myös kuljettajan ammattipätevyyden voimassaolon säilymistä. Ajoneuvon kuljettaminen henkilölle, jolla ei ole voimassa olevaa ammattipätevyyttä, on kielletty. Työnantajien on syytä olla tarkkana lisäksi koulutuksia suunnitellessaan, koska markkinoilla on paljon koulutustarjontaa, mistä ei saa ammattipätevyystodistusta. Lisätietoa asiasta saa muun muassa Liikenteen turvallisuusviraston TraFin nettisivuilta, os. www.trafi.fi Kuljettajan toimenkuva ei ratkaise koulutustarvetta Kuljettajan pakollinen koulutusvelvoite koskee kaikkia toimialoja vaateliikkeistä rauta- ja kukkakauppoihin sekä teollisuuslaitoksiin. Koulutusvelvoite on voimassa, vaikka yritys ajaisi vain omia ajoja. Esimerkiksi kuljettajan toimenkuvalla ei ole merkitystä. TraFin nettisivuilta löytyy kysymys-vastausosio, joka osaltaan selvittää EU-direktiivin seurauksia. Ohessa muutama poiminta: Tarvitseeko työkoneen tai metsäkoneen kuljetusajoneuvon kuljettajalla olla ammattipätevyys? Kuljettaja ei tarvitse ammattipätevyyttä, mikäli hän konetta kuljettaessaan tekee myös työvuoron koneella kohteessa. Jos suorittaa muita kuljetuksia työn yhteydessä, tulee kuljettajalla olla voimassa oleva pätevyys. Mikäli kuljettaja pelkästään vie tai hakee koneen työmaalle, hänellä tulee olla voimassa oleva pätevyys. Tuleeko putki- tai sähköasentajilla tai vastaavilla olla ammattipätevyys, kun he vievät työvälineensä ja tarvikkeet työmaalle kuorma-autolla? Ei tarvitse, kun henkilö kuljettaa materiaalia ja laitteita, joita hän ammattiaan harjoittaessaan käyttää, eikä ajoneuvon kuljettaminen ole hänen päätoimensa. Tällöin kyydissä voi kulkea myös muita samalla työmaalle kulkevia. Kuljetusyrityksen varikolla toimivat siivoushenkilöt, tarvitsevatko he ammattipätevyyden? Henkilöt voivat siirtää autoja C-luokan ajo-oikeudella yrityksen varikkoalueella, mutta heillä tulee olla voimassa oleva ammattipätevyys. Henkilöt eivät kuitenkaan saa esimerkiksi ylittää yleistä tietä, mikäli yrityksen varikkoalue jatkuu tämän toisella puolella □. Paikallinen asiantuntijasi - Olemme askeleen edellä • • • • Tilintarkastus Veropalvelut Yrityskaupat Sukupolvenvaihdokset Ota yhteyttä: Minna Herlevi KHT Pitkänsillankatu 1-3 E 67100 Kokkola minna.herlevi@kpmg.fi P. 020 760 3317 www.kpmg.fi 11 Yrittäjä MAGAZINE Portti maailmalle Kokkolan Satama kasvanut jo maan kolmanneksi suurimmaksi yleissatamaksi TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO 12 Yrittäjä MAGAZINE Etualalla näkyvä AWT-terminaali lisää tehokasta tavarankäsittelyä. 13 Yrittäjä MAGAZINE - Kokkolan Satamalla on erinomaiset valmiudet reagoida uusien asiakkaiden tarpeisiin hyvin nopealla aikataululla, satamajohtaja Torbjörn Witting sanoo. V uosisatojen ajan Kokkolaan on tultu ja sieltä on lähdetty eri puolille maailmaa sataman kautta. Jo 1600- ja 1700-luvuilla kaupungin satama oli keskiössä tervanpolton ja laivanrakennuksen ansiosta. Sittemmin varsinkin maanpinnan kohoaminen on pakottanut satamatoiminnot siirtymään uusille alueille, kunnes vuonna 1825 ryhdyttiin rakentamaan ensimmäistä laituria nykyisen satamakokonaisuuden paikalle 14 Yrittäjä MAGAZINE Ykspihlajan kaupunginosaan. Tärkeä askel matkalla suursatamaksi ajoittuu vuoteen 1885. Silloin otettiin käyttöön Pohjanmaan radan Kokkolaan ulottuva osuus, ja samalla oli rakennettu Ykspihlajaan johtanut sivuraide. ”Pyrimme olemaan täyden palvelun satama” Tänä päivänä Kokkolan Satama on moderni, voimakkaasti kasvava ja kehitty- vä logistinen palvelukokonaisuus. Viime vuonna Kokkolan Satama kasvoi jo maan kolmanneksi suurimmaksi yleissatamaksi 7,418 miljoonan tonnin kokonaisliikennemäärällään. Edellä ovat enää yhdistynyt HaminaKotka-satama sekä Helsingin satama. Satamajohtaja Torbjörn Wittingin mukaan Kokkolan Satamassa yhdistyvät sekä paikallisuus ja alueellisuus että kansainvälisten asiakkaiden palvelutarpeet. - Historia osoittaa, että tänne on syntynyt jo oma tietty traditionsa. Meillä on tänä päivänä vahvoja kaupan toimijoita, ja sataman läheisyyteen on sijoittunut menestyvää suurteollisuutta. Sataman kautta lähtee täällä tehtyjä tuotteita, ja tänne tuodaan muualla tuotettuja tavaroita. Kokkolan Sataman asiakaskunnasta kolmasosa koostuu kokkolalaisesta teollisuudesta ja kaupasta, kolmasosa keskisen Suomen kaivannaisteollisuudesta ja kolmasosa Venäjän transitoliikenteestä eli käytännössä Venäjän kaivannaisteollisuudesta. Satamajohtajan mukaan huomionarvoista on nimenomaan se, että sataman kokonaisliikenteestä ja tuloista kaksi kolmasosaa kertyy Kokkolan-seudun ulkopuolelta, ja siitä kolmasosa Venäjältä. Käytännössä se tarkoittaa, että satamaa on voitu kehittää alueen ulkopuolisilta asiakkailta saadulla tulorahoituksella samalla kun sataman investoinneista on päässyt hyötymään myös paikallinen kauppa ja teollisuus. - Pyrimme olemaan täyden palvelun satama, vaikka meillä onkin painopistealueina bulk eli kuiva irtotavara ja raaka-aineliikenne, Witting sanoo ja korostaa sataman olevan valmis reagoimaan nopeallakin aikataululla asiakkaiden uusiin tarpeisiin. - Lähellämme on muun muassa orastavia kaivoshankkeita. Kokkolan Satamalla on valmiudet aloittaa lähiseudun raakaainekuljetukset vaikka huomenna aamulla kello seitsemän. Kokkola on viime vuosina vahvistanut asemaansa myös kansainvälisesti noteerattavana konttisatamana. Kokkolasta on säännöllinen konttiliikenne Antwerpeniin, jota sitäkin Kokkolan ulkopuolelta tulevat raaka-ainekuljetukset tukevat merkittävästi, koska osa raaka-aineista kulkee konteissa. - Olemme paikallinen toimija, mutta ilman muualta tulevaa kahden kolmasosan liikennemäärää ja tulovirtaa meillä ei olisi näin merkittävää infraa, Witting kuvaa muun muassa Venäjän transitoliikenteen merkitystä satamassa tapahtuneelle kehitykselle. Kolmen satamanosan kokonaisuus Satamajohtaja antaa paikallisille päättäjille tunnustuksen siitä, että satamakokonaisuutta on voitu kehittää pitkäjänteisesti käyttämällä investointeihin asiakkailta saatuja tuloja. Kokkolan Satama on kolmen satamanosan kokonaisuus. Kantasatamaan on keskittynyt pääasiassa konttien ja kappaletavaran käsittely. Kontteja saapuu säännöllisesti joka viikko muun muassa Euroopan kahdesta suurimmasta satamakaupungista Antwerpenistä ja Rotterdamista. Tärkeä osa Kantasataman toimintaa on katettu AWT-terminaali, joka lisää merkittävästi tehokasta tavarankäsittelyä. Volyymiltaan ylivoimaisesti suurin satamanosa on tumman bulkin käsittelyyn erikoistunut Syväsatama, jonka osuus kokonaisliikenteestä on yli 70 prosenttia. Hopeakiven satamaa puolestaan räätälöidään yhä enemmän vaalean bulkin, kuten kalkkikiven, käsittelyyn. Hopeakiven satama sijaitsee saman syväväylän päässä kuin Syväsatama, eli sillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä Kokkolan toiseksi syväsatamaksi. - Sataman monipuolinen palveluvarustus mahdollistaa sen, että asiakkaille voidaan räätälöidä juuri heidän tarpeisiinsa sopiva palvelu, Witting korostaa. Liikelaitos Kokkolan Satama työllistää yli 60 henkilöä. Yhteensä satamatoiminnoissa, kuten ahtausliikkeiden palveluksessa, työskentelee noin 300 henkilöä. Sataman ulkopuolellakin on monia tärkeitä kumppaneita, kuten VR Transpoint. Sen koko cargo-liikenteestä noin 15 prosenttia menee Kokkolan satamaan. □ 15 Yrittäjä MAGAZINE YTY-nuoresta kasvoi koko kansan suosikki Minttu Mustakallio tekee työtä, jota hän rakastaa TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JOHANNA VUOKSENMAA N äyttelijä Minttu Mustakallio muistaa hyvin Ylivieskassa viettämänsä lapsuus- ja nuoruusvuodet. Aikakausi YTY-teatterissa vahvisti hänen päätöstään ryhtyä näyttelijäksi. 1) Olet syntynyt ja elänyt lapsuuden ja osan nuoruuttasi Ylivieskassa. Mitä noilta ajoilta on jäänyt erityisesti mieleesi? Olen usein sanonut haastatteluissa, että minulla on lapsuuteni Ylivieskasta hyvin lämpimät muistot (olen itse asiassa syntynyt Raahessa, mutta muutimme Ykaan jo, kun olin vauva). Ylivieska oli minulle turvallinen paikka, sopivan kokoinen, rauhallinen. Harrastin kovasti kaikkea ja olin aktiivinen nuori. Muskarit, kerhot, yleisurheilu, näytelmäkerho, koripallotreenit, kaikki koettu. Luulen, että ”liian pieni paikka-angstia” en ehtinyt kokea enkä kehittääkään, koska muutimme pois kun olin angsti-iän kynnyksellä. Oli yhteisöllisyyttä, osaksi varmasti siksi, että elimme taiteilijoiden keskellä. Oli paljon yhdessä tekemistä, tempauksia, talkoita ja muiden huomioonottamista. Olen hyvin onnekas, kun sain kasvaa Ylivieskassa. 2) Tapahtuiko Ylivieskan-vuosinasi asioita, jotka jo veivät Sinua kohti näyttelijän uraa, vai löytyikö tuo polku myöhemmin? Pääsin mukaan YTY-teatteriin jo aika pienenä, olisinko ollut noin yhdeksän. Tottakai se vei minua lisää taiteen pariin ja auttoi, mutta olin kyllä jo aikaisemmin päättänyt ruveta näyttelijäksi. Ala-asteelta asti muistan kiinnostavat äidinkielentunnit ja näytelmäkerhon. Kohdalleni on myös osunut hyviä, innostavia opettajia, jotka antoivat tilaa lasten omille tekemisille. Saimme näytellä, lausua runoja, tehdä taidetta jo kouluaikana - meidät otettiin tosissaan. Saan myös kiittää kummisetää- 16 Yrittäjä MAGAZINE ni Lauri Koskea paljosta, hän veti YTYnuoria omalla ajallaan (olimme kauhean villejä, Lauri-parka!) kerran viikossa, kannusti ja innosti. Saimme tehdä omat näytelmämme, toimia niin ammattimaisesti kuin mahdollista oli, esityksiin myytiin lippuja ja väliaikakin muistaakseni oli. Kävin aina myös katsomassa kaikki YTY:n esitykset, ne vaikuttivat pieneen tyttöön paljon. Ylivieskan teatteriyhdistys oli ja on arvokas paikka, minun aikanani se toimi Rahkolan kouln jumppasalissa, mutta sai myöhemmin onneksi omat tilat! 3) Kun joku kysyy, millainen paikka Ylivieska on ja millaisia ihmisiä seudulla asuu, mitä vastaat? Sanon, että Ylivieska on pieni ja mukava paikka, aika aktiivinen ja hyvin turvallinen. Ikävä kyllä myös päivittelen, että keskusta on autioitumassa - en ymmärrä miksi kaikki kaupankäynti keskitetään jättimarketteihin kauas keskustasta, ja keskustan kivat pikkukaupat saavat kuihtua pois. 4) Onko Sinulla vielä siteitä synnyinseudullesi, mitä Ylivieska tänään merkitsee? Kaupungissa asuu edelleen perhettä ja ystäviä sekä paljon tuttuja, käyn siis kylillä useinkin, ainakin kerran kesässä ja talvessa. Joka kulmassa joku tervehtii. 5) Olet tehnyt paljon erilaisia rooleja. Mikä on mieluisin osa-alue, miksi? Erityistä kiinnostuksen alaa minulla ei töissäni ole. Pidän teatterin tekemisestä, mutta myös elokuvatyöt ovat mieluisia. Komediaa on kiva tehdä, mutta mitenkään erityisesti helpompaa kuin draama se ei ole. Kun tekee teatteria, kaipaa elokuvaa ja toisin päin. 6) Miten kehität itseäsi näyttelijänä, ja voiko luovuutta harjoitella? Näyttelijän pitää olla sivistynyt, tietää kulloisestakin työaiheesta niin paljon kuin mahdollista. Lukeminen on tärkeätä - tavallaan sitä opiskelee koko ajan lisää. Joka roolin mukana tulee jotain uutta. Minusta ihminen on tai ei ole luova, mutta kiinnostustaanhan voi paljonkin kehittää, ja joitakin ihan konkreettisia taitoja (jos johonkin rooliin pitää vaikkapa osata miekkailla, se täytyy opetella niin hyvin, että se näyttää katsojalle uskottavalta). Yritän olla avoin uusille haasteille ja kehittyä niiden mukana. Kokemus myös opettaa hyvin paljon näen monet ammattini asiat aika eri tavalla ”Kokemus myös opettaa hyvin paljon - näen monet ammattini asiat aika eri tavalla kuin juuri Teatterikorkeasta valmistuttuani” kuin juuri Teatterikorkeasta valmistuttuani. Katson hyvin paljon elokuvia, suomalaisia ja kansainvälisiä, ja käyn teatterissa jos vain töiltäni ehdin, seuraan siis mitä alalla tapahtuu ja sillä tavalla kehitän itseäni. 7) Mitä produktioita Sinulla on juuri nyt työn alla tai tulossa? Aloin juuri kuvata Klikkaa mua-draamasarjan toista tuotantokautta, ja kuvaan koko kevään ja kesästäkin puolet. Olen siinä pääosassa, se vie nyt kaiken ajan, kaiken muun olen putsannut pois. Tekstiä on aika paljon, ja päivässä kuvataan iso määrä matskua, kotityötäkin on rutkasti repliikkien opettelussa. 8) Kerro jotain perheestäsi. Olen naimisissa ja minulla on kolme lasta. 9) Kuinka onnistuu työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen? Näyttelijyys ja perhe-elämä ovat sovitettavissa, mutta se vaatii paljon ja on vä- lillä vaikeaa. Näyttelijöiden työajat eivät ole erityisen perheystävällisiä; teatterissa näytökset ovat arki-iltaisin tai vaikkapa -aamuisin, jos kyseessä on lastennäytelmä. Lauantaisin voi olla sekä päivä- että iltanäytös. Näytösten lisäksi harjoitellaan, ja työpäivät ovat kaksiosaiset, aamua ja iltaa. Teemme siis vuorotyötä. Elokuva-alalla työajat ovat mitä sattuu. Yötä, aikaisia aamuja, iltoja. Nyt kun kuvaamme Klikkaa mua, teen yleensä noin kymmentuntisen kuvauspäivän, sen lisäksi matkat eri kuvauspaikoille ja repliikkien opetteleminen. Välillä ollaan hyvinkin väsyneitä töissä, mutta taiteilijuus on taiteilijan valinta, ja teen työtäni, koska rakastan sitä. Muuten en jaksaisikaan! 10) Mistä haaveilet? Kun on paljon töitä, haaveilen vapaa-ajasta, ja jos töitä ei ole, toivon, että niitä tulisi. En haaveile mistään erityisestä roolista, olen saanut tehdä kirjon monenlaisia, mutta hyviä käsikirjoituksia toivon aina! Ilman niitä ei tule hyviä esityksiä tai elokuvia! □ Minttu Mustakallio päätti jo nuorena, että hänestä tulee näyttelijä. 17 Yrittäjä MAGAZINE Aku Syrjä Tehtaanjohtaja Eppu Normaalin rumpali paketoi luovalle alalle menestyvän bisneksen TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO V aikka verottaja osoittaa jatkuvasti mitä suurinta luovuutta pyrkiessään laajentamaan veropohjaa, 80-luvulla suomalainen verottaja oli vielä sokea sille tosiasialle, että luova ala, kuten musiikki, voisi olla ihan oikeaa bisnestä ja että joku voisi jopa elää musiikin tekemisellä ja esittämisellä. - Eppu Normaalin vauhti kiihtyi 80-luvulla. Levytysten lisäksi teimme vuosittain 100-150 keikkaa. Vuosikymmenen puolivälissä aloin kehitellä mielessäni myös yhtiömuotoista toimintaa. Verottaja kuitenkin torppasi aluksi osakeyhtiön perustamisen, koska sen mielestä bändin toimintaan ei sisältynyt liiketaloudellista riskiä. Ajatus jäi sillä kertaa siihen, koska tuolloin luovaa alaa ei mielletty yritystoiminnaksi, Yrittäjien Iltakoulussa Kokkolassa puhunut, Eppu Normaali-yhtyeen rumpalina suomalaisille tutuksi tullut Aku Syrjä muisteli. Tänä päivänä Eppu Normaalilla on noin 1,7 miljoonaa myytyä levyä, mikä on luonut hyvän pohjan liiketoiminnan kehittämiselle. Varsinkin kun yhtyeen jäsenillä on alkuaikojen ”kottivihosta” huolimatta pää pysynyt riittävän kylmänä, ja Aku Syrjä siirtyi ajoissa huolehtimaan yhtyeen raha-asioista. Hän toimii Eppu Normaali Oy:n sekä sen tytäryhtiön Aku´s Factory Ltd:n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Sen lisäksi hänet tunnetaan Tehtaanjohtaja-tittelistään, joka liittyy Ylöjärvellä toimivaan Akun Tehdas-nimiseen, 15:n luovan alan yrityksen muodostamaan palvelukokonaisuuteen. Aku Syrjä on paitsi tunnettu rumpali myös mahdollisuudet haistanut menestyvä yrittäjä. 18 Yrittäjä MAGAZINE ”Koulunkäynti ei ole meidän laji” Eppu Normaali on kulkenut pitkän ja värikkään tien suomalaisen musiikkibisneksen huipulle. Sen jäsenistä veljekset Martti ja Pantse Syrjä sekä heidän serkkunsa Aku Syrjä ovat olleet paljon yhdessä vauvaiästä ytr saakka. Yhdessäolo tiivistyi 70-luvulla, jolloin Akun isä päätti perustaa Ylöjärvelle kanalan, ja Eppu Normaalin tuleva rumpali muutti 15-vuotiaana serkkupoikiensa lähelle. - Rumpaliksi päädyin sattumalta. Koulubändin rumpali ei tullut kerran harjoituksiin, jolloin Pantse sanoin minulle, että yritä sinä. - Olin kuunnellut jo pikkupoikana paljon musiikkia ja jostain syystä mieltänyt itseni aina rumpaliksi. Siitä ehkä johtui, että soittaminen alkoi sujua heti. Aku Syrjän perheessä yrittäjyys korostui entisestään sen jälkeen, kun isä päätti kanalan lisäksi ostaa paikallisen kyläkaupan. - Olin kaupassa töissä ja sain nähdä 18-vuotiaana, mitä yrittäminen ja kaupanteko ovat. Hoidin muun muassa kaupan panimojuttuja, mikä tietenkin tarjosi nuorelle miehellä sopivia luontaisetuja, Syrjä myhäilee. Hieman 70-luvun puolivälin jälkeen Eppu Normaali tempaistiin oikeasti musiikkibisnekseen yhtyeen saatua levytyssopimuksen. - Siitä alkoi varsinainen yrittäjyys kalustohankintoineen ja kassan hallintoineen. Siihen aikaan keikkapalkkiot maksettiin tanssipaikalla, ja rahoja kuljetettiin keikkabussiin säilöön muovipusseissa. Koska olin ollut kaupassa töissä, raha-asioiden hoito lankesi minulle tavallaan luonnostaan. Centria ammattikorkeakoulun tutkimus ja kehitys tarjoaa osaamisen kehittämiseksi Asiakaskohtainen koulutus Järjestämme tilauskoulutuksia, jotka suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa ja toteutetaan tilaajan toivomusten mukaisesti. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Täydennyskoulutus Koulutukset on tarkoitettu kaikille, joille opiskelu sekä ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää. Avoin ammattikorkeakoulu Avoin ammattikorkeakoulu on kaikille avoin mahdollisuus opiskella ammattikorkeakoulun opintoja. Opintojaksoille voi osallistua pohjakoulutuksesta ja iästä riippumatta. Averkon verkko-opinnot Averko tarjoaa kaikille avoimia ammattikorkeakoulun opintoja joustavasti verkon välityksellä. Lisätietoja koulutuksista: www.centria.fi/koulutuskalenteri Averko Kokkola Pietarsaari Tuula Hohenthal Marja Haulos Jennie Elfving 040 8086636 044 7250402 040 0903929 Sähköpostimme: etunimi.sukunimi@centria.fi Ylivieska Kirsi Vuotila 044 4492721 Liiketoiminnan laajentaminen kannatti Vaikka verottaja kertaalleen tylysti tyrmäsi Aku Syrjän ajatuksen osakeyhtiön perustamisesta, 80-luvun lamavuosina idea putkahti uudestaan mieleen. - Haistelin ilmapiiriä ja totesin, että nyt voisi yrittää uudestaan. Vuonna 1990 perustettiinkin Eppu Normaali Oy, ja jouduin opettelemaan nopeasti paljon uusia asioita yritystoiminnasta. Rahaa työntekijän palkkaamisen ei ollut. Opettelin esimerkiksi kirjanpidon ja totesin pojille, että nyt loppui kotin maksaminen. Jatkossa raha tulee kaikille palkkana. - 90-luvun lopulla aloin kyllästyä siihen, että autotallini oli koko ajan täynnä yhtyeen tavaroita. Päätimme yksimielisesti, että teemme liiketoiminnasta isompaa. Otin yhteyttä alueen moniin pieniin audiovisuaalisen alan yrittäjiin ajatuksella, että yhdessä voisimme tarjota paljon laajempia av-alan palveluita. Ylöjärven kunta osoitti innokkaille yrittäjille tontin, jonne rakennettiin 2003 käyttöön vihitty 2 500 neliön suuruinen päärakennus. Kuusi vuotta myöhemmin viereen valmistui lisäksi 800 neliön lisärakennus. Tällä hetkellä Akun Tehtaan tiloissa toimii 15 muun muassa tapahtumatekniikkaan sekä kulttuuri- ja tv-tuotantoon erikoistunutta yritystä. Vuonna 2008 perustettiin Eppu Normaali-konserni. Emoyhtiö Eppu Normaali Oy pyörittää sisältöä eli bänditoimintaa ja tytäryhtiö Aku´s Factory Ltd vastaa avpalveluista. - Myymme esimerkiksi Porin Jazzille lavan ja siihen valot, äänet sekä screenit. Kuvaamme myös sen mitä screeneiltä näkyy, ja halutessaan asiakas saa lopputuotteena lisäksi vaikkapa dvd:n, Syrjä kertoo esimerkin yhdestä palvelutuotteesta. □ 19 Yrittäjä MAGAZINE Ulos mukavuusalueelta TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO - Tavoitteeni on tulla joka päivä vähän viisaammaksi, Matti Mehtälä sanoo. T yytyväisyys tappaa luovuuden. Siinä se on, kaikessa yksinkertaisuudessaan. Konstailematon ja pelkistetty prinsiippi, johon yrityksen menestys tai menestymättömyys usein kulminoituu. Nuori ylivieskalaisyrittäjä Matti Mehtälä lausuu luovuuden elintärkeyttä korostavat sanansa sellaisella näkemyksellisyydellä, että äänessä voisi kuvitella olevan pitkällä yrittäjäkokemuksella puhuvan kauppaneuvoksen. Neuvoksen titteliin on kuitenkin vielä matkaa, sillä Mehtälä astui perheyritys Palvelu Makasiinin veturiksi vasta kaksi vuotta sitten. Eikä kenenkään pidä luulla, että nuori yrittäjä jotenkin pullistelisi mielipiteillään. Päinvastoin. Puheista paistaa nöyryys ja avoimuus uuden oppimisille. Sanoohan Mehtälä olevansa yrittäjänä matkalla, jonka lopputulosta ei voi etukäteen tietää. ”Yrittäjyys on mahdollisuus” - Miksi lähdin yrittäjäksi? Henkilökohtaisesti katsottuna siksi, että sen ansiosta minulla on poikkeuksellinen tilanne oppia uutta elämässä. Yrittäjäperheessä kasvaneena uskon, että minulla on realistinen 20 Yrittäjä MAGAZINE kuva siitä, mitä kaikkea tähän sisältyy. En varmasti masteroi tätä hommaa mutta minua kiehtoo ajatus siitä, että jos haluan menestyä, minun pitää joka päivä raahata itseni epämukavuusalueelle. Se jos mikä opettaa. - Yrittäjyys ei kuitenkaan ole minulle mikään elämän ja kuoleman kysymys, vaan hieno mahdollisuus. On helpottava ja vapauttava tunne tajuta, ettei meikäläisen tekemisillä ole maailmankaikkeudessa suurtakaan merkitystä. Maailmansodat eivät tuplaannu minun huonoista päätöksistä. - Toisaalta aistien on oltava terävinä, koska tietoa liikkuu paljon, ja sitä on osattava käyttää mahdollisimman taitavasti hyväksi päätöksenteossa. Pitää uskaltaa ottaa osumia silläkin riskillä, etteivät kaikki päätökset ole onnistuneita. Olennaista on oppia epäonnistumisista, ja sitä kautta olen kyllä paljon oppinutkin, Mehtälä nauraa. Samaa periaatetta hän sanoo noudattavansa henkilöstöjohtamisessa. Työntekijätkään eivät saa jämähtää mukavuusalueelle. Vanha totuus on, ettei virheitä tule ellei tee mitään, mutta Mehtälä kannustaa ihmisiä tekemään omia ratkaisuja epäonnistumistenkin uhalla. Jos menee pieleen, seuraavalla kerralla yritetään paremmalla menestyksellä. Rautakauppaa villinä ja vapaana Palvelu Makasiini on siitä poikkeuksellinen rautakauppa tänä päivänä, ettei se kuulu mihinkään ketjuun. - Yrittäjyys merkitsee minulle sitä, että on oma vapaus päättää itse asioista. Seurattuani pitkään isäni tekemisiä yrittäjänä, minunkin oli helppo omaksua tuo ajatusmalli. En laittaisi omia rahojani likoon, ellen saisi olla itse myös tekemässä päätöksiä, Mehtälä sanoo. Hänen mukaansa ketjujen ulkopuoliselle yritykselle ehkä suurin haaste on näkyvyyden hankkiminen, koska taustalla ei ole ketjumarkkinoinnin kaltaisia resursseja. Sen sijaan Palvelu Makasiinin vahvuutena on pitkä historia paikkakunnalla ja vakiintunut asiakaskunta. - Yritykselle on syntynyt vuosikymmenien kuluessa hyvät asiakassuhteet paikallisiin rakennusliikkeisiin, jotka pitkälle myös vastaavat Ylivieskan ja lähialueen rakennusurakoista. Asiakkaat tietävät, että meillä perusasiat, eli tuotteet ja palvelu, ovat kunnossa. Palvelu Makasiinin perusti vuonna 1985 kolme miestä, joista yksi oli Matin ”Yrittäjyys merkitsee minulle sitä, että on oma vapaus päättää itse asioista” Leo-isä. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Leo Mehtälä jatkaa yhtenä omistajana ja hallituksen puheenjohtajana. Yhtiön muut omistajat ovat Paavo Saviluoto, yksi perustajajäsenistä sekä Matti Mehtälä ja hänen siskonsa Mari Vahlström. - Rakennusliikkeiden ja ammattirakentajien lisäksi kohderyhmäämme ovat yksityiset kuluttajat. Olemme profiloituneet rakennus- ja kalustelevyjen sahauspalveluun, eli asiakkaan tarvitsee ostaa vain tarvitsemansa eikä koko levyä. Toinen erikoistumisalueemme on tulisijat. Meillä jatkuu jo pitkään kestänyt yhteistyö Nunnauunin kanssa, minkä lisäksi toimimme Uuniseppien edustajana. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 2,3 miljoonaa euroa, ja henkilökunnan määrä on yhteensä kymmenen henkilöä. Palvelu Makasiinissa on meneillään kehitysvaihe, jonka tavoitteena on varmistaa yrityksen asema tiukasti kilpailluilla markkinoilla. - Tämä vuosi on hirmu tärkeä vuotta 2014 ajatellen. Siitä lähtien tarkoituksena on päästä eteenpäin täydellä höyryllä. Varsinkaan talotehtaille emme ole osanneet tähän mennessä markkinoida riittävästi sitä, että me olemme heille kilpailukykyinen ja joustava toimija, Mehtälä korostaa Palvelu Makasiinin mahdollisuuksia asiakaslähtöiseen palveluun. Uutena yrittäjänä Mehtälä sanoo huomanneensa ylivieskalaisessa yrittäjyydessä erityispiirteen, jonka hän nostaa lopuksi erikseen esille. - Ylivieskassa on yrittäjien keskuudessa hyvä yhteishenki, ja se pätee myös kilpailijoihin meidän omalla toimialalla. On hienoa, kun asioista voi keskustella avoimesti muiden kohtalotovereiden kanssa. Täällä on ymmärretty, että jokainen menestyvä yritys tekee meistä kokonaisuutena entistä houkuttelevampia asiakkaiden suuntaan. □ tutkintona tö » Aikuiskoulutusta nätkiytnto , merkonomi Liiketalouden perustu Haku syksyllä 2013 alkavaan ryhmään Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 1) Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala 2) Talous- ja toimistopalvelun osaamisala Koulutus alkaa 19.8.2013 ja kestää 2 – 3 vuotta henkilökohtaisesti laaditun suunnitelman mukaisesti. Opiskelu on monimuotoista; torstaipäivisin lähiopetusta ja muina aikoina työssä oppimista ja etätehtäviä. Tutkinto suoritetaan alan työtehtävissä; tavallinen työsuhde, oppisopimustyöpaikka, työharjoittelu tai harrastustoiminta. Hakeminen koulutukseen 30.4.2013 mennessä. Hakulomake: www.kokkolankauppaopisto.fi ->koulutustarjonta, aikuiset tai kauppaopiston toimistosta. Koulutussihteeri Kaija Pikkarainen, p. 044 7250 441, kaija.pikkarainen@kpedu.fi Koulutuspäällikkö Pirjo Koski, p. 040 808 5081, pirjo.koski@kpedu.fi Postiosoite: Vingenkatu 18, 67100 Kokkola Lisätietoja oppisopimuksen mahdollisuudesta: Koulutussuunnittelija Anu Haapasalo, puh. 044-7250 033 anu.haapasalo@kpedu.fi www.kpedu.fi www.kokkolankauppaopisto.fi Toiminnanohjauksella säästöjä ja enemmän aikaa asiakkaille. Kalenterit, sähköpostit ja jaetut tiedostot aina käytettävissä ja ajan tasalla kaikilla päätelaitteilla. Luotettavat yhteydet toimistossa ja kentällä. Kriittinen tieto varmassa tallessa. Apu aina lähellä. PPO tarjoaa juuri yrityksesi tarpeisiin mitoitetun palvelukokonaisuuden. • Visma Nova –toiminnanohjaus • viestintä- ja työryhmäpalvelut • pilvipalvelut ja palvelinratkaisut • tietoturva ja varmistus • tietoliikenneyhteydet – kuitu, laajakaista, langaton • päätelaitteet ja tuki. Palvelu Makasiini on profiloitunut rakennus- ja kalustelevyjen sahauspalveluun. Kuvassa Topi Palo. PPO Yritysmyynti p. 08 429 1403 yritysmyyjat@ppo.fi www.ppo.fi 21 Yrittäjä MAGAZINE Paikalliset yritykset tuovat sote-palveluihin vaihtoehtoja Alan yritykset saivat Keski-Pohjanmaalle oman fooruminsa TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO P aikallisesti ja alueellisesti toimivilla yrityksillä on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi rooli sosiaalija terveyspalveluiden tuottajina. Näin ennustaa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Tapio Uusitalo, jolla on kehityssuunnasta esitettävänään monia hyviä esimerkkejä. - Oulun seudulla toimii paikallinen yritys, joka pyörittää jo nyt 14:ää päiväkotia, ja yritys rakentaa vuosittain neljästä kuuteen päiväkotia eri puolille Suomea. Toinen hyvä esimerkki yritysvetoisen palvelutuotannon kasvavasta kysynnästä on peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimintasuunnitelma. Sen mukaan 12 prosenttia palvelutuotannosta erityisryhmien asumispalveluissa ja hoivassa tuotetaan palvelusetelillä, Uusitalo kertoo konkretian tasolle viedystä linjauksesta. Hänen mukaansa odotettavissa on, että yksityisen palvelutuotannon kysyntä kasvaa muun muassa juuri palveluseteleiden ansiosta. Siinä vaihtoehdossa asiakas saa ostaa palvelun haluamaltaan taholta, joiden palvelutason kunta on sitä ennen määritellyt. Kilpailuttamisella on myös rajansa Entä mitä hyötyä on siitä, että julkisen palvelutuotannon rinnalle tulee lisäksi yksityisiä toimijoita? - Asiakas on tässäkin tapauksessa ykkönen. Hän hyötyy siitä, että tarjolla on todellisia vaihtoehtoja, joista valita se mieluisin. Samalla kun yritysten välille syntyy kilpailua, yritysten intresseissä on kehittää omaa toimintaansa mahdollisimman laadukkaaksi. Monelle yrittäjälle kyse on elämäntavasta, mikä edesauttaa kodinomaisen tunnelman luomista vaikkapa palveluasumiseen. Kun yritykset kehittävät ja laajentavat toimintaansa, paikkakunnalle syntyy uusia työpaikkoja ja sitä kautta lisää verotuloja, Uusitalo luettelee. Pitkäjänteisyys turvaa kehittämisen Tapio Uusitalo johtaa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien perustamaa sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmää. Hänen lisäkseen siihen kuuluvat yrittäjät Terttu Niemelä ja Birgitta Kangas sekä asiantuntijajäsenenä Kaj-Erik Känsälä. - Ihmisiä kiinnostaa tässä tilanteessa, millaista laatua yksityiset tuottavat. Yrityksiltä on tullut lisäksi viestiä tällaisen foorumin tarpeellisuudesta, jossa voi käydä porukalla läpi sote-palveluiden tuotta- miseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia, puheenjohtaja kertoo syitä työryhmän perustamiseen. Terttu Niemelä ja Birgitta Kangas näkevät, että mahdollisuuksien ohella on vielä paljon kehitettävääkin. - Kaupunkien ja kuntien suuntaan keskeisiä tekijöitä ovat luotettavuus, avoimuus ja pitkäjänteisyys. Ellei toiminta ole palveluiden järjestäjän taholta pitkäjänteisestä, yritykset eivät voi kehittää omaa toimintaansa. - Ei ole olemassa myöskään syitä, miksi kaupunkien ja kuntien julkista toimintaa ei pitäisi arvottaa esimerkiksi laatutekijöiden osalta yhtä tarkasti kuin yksityisten. On asiakkaan etu, että julkisesti ja yksityisesti tuotettavat sote-palvelut tuodaan vertailtaviksi rinnakkain, yrittäjät korostavat. Niemelän mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen on haasteellinen toimiala, joka hakee vielä paikkaansa julkisen sektorin hallitsemassa toimintakentässä. - Missään ei ole sanottu, että niin tärkeässä asiassa kuin ihmisten hoitaminen, ei yksityinen toimija voisi olla sitä toteuttamassa samanlaisin taloudellisin, laillisin ja moraalisin perustein kuin mitä julkinen sektori tekee. - Omat kaksi vuosikymmentä alalla ovat olleet kovaa raatamista, rinnalle pyrkimistä ja rajojen etsimistä, ehkä hieman niiden ravisteluakin. Kaiken tämän kokeneena ja jotakin myös oppineena näen ja koen, että yksityisiä toimijoita tarvitaan julkisen toimijan rinnalle ja yhteistyöhön, Niemelä jatkaa. Hänen mukaansa syitä yksityisen palvelutuotannon tarpeellisuuteen löytyy useita. - Avun tarvitsijoita on niin paljon, että heitä riittää sekä julkisen että yksityisten toimijoiden piiriin. Sen lisäksi paikallinen yritys tuntee asiakkaidensa tarpeet, eivätkä veroeurot riitä siihen, että kaikki palvelut tuotetaan julkisen tahon toimesta. □ Puheenjohtaja sanoo, että palveluiden hankkimiseen yksityisiltä toimijoilta liittyy myös haasteita. - Tärkeä lähtökohta on se, että kunnat ovat laatineet palvelustrategian, jossa määritellään, mitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä se ostaa ulkoa ja mitä se tuottaa yhdessä muiden kanssa. Yritysten näkökulmasta on tärkeää, etteivät kunnat kilpailuta yksityisiä palveluntuottajia niin tiukalle, ettei yrityksille jää enää varaa kehittää omaa toimintaansa. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa markkinoille pyrkii isoja ylikansallisia kilpailijoita. 22 Yrittäjä MAGAZINE Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy:n hoito-osasto Kotipolulla kuulumisia vaihtamassa yrittäjä Terttu Niemelä (oik.) sekä Lea Sundfors ja Reini Korkeasaari. Yritysturvallisuusseminaari Torstaina 18.4.2013 klo 15.00 Kokkolan kaupungintalo, Kauppatori 5 23 Yrittäjä MAGAZINE Pouttu siirtyi maaliskuussa julkistetulla kaupalla virolaisen liha- ja meijerituotteiden valmistajan AS Maag Gruppin omistukseen. 24 Yrittäjä MAGAZINE Kolmen vaiheen taktiikalla Atria Liha-Poutun alasajo loi Kannuksessa pohjan pitkäjänteiselle elinkeinojen kehittämiselle TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO 25 Yrittäjä MAGAZINE K ilpailuvirasto hyväksyi elokuussa 2007 yrityskaupan, jossa Atria Suomi Oy hankki määräysvallan Liha-Pouttu Oy:ssä. Käytännössä Atria osti Poutulta Liha-Pouttu Oy:n lihanhankinta-, teurastus- ja lihanleikkuutoiminnot. Elettiin vaihetta, jolloin maailmantalouden taivaanrantaan oli kasaantumassa synkkiä pilviä. Vain noin puoli vuotta Kilpailuviraston päätöksestä Kannuksesta levisi uutinen, jota kaupungissa oli ainakin joissain paikoin osattu aavistaa: maaliskuun viimeisenä päivänä 2008 Atria ilmoitti aloittavansa mittavat yt-neuvottelut, jotka tarkoittivat teurastuksen ja lihanleikkauksen loppumista paikkakunnalla. Asia uutisoitiin laajasti aprillipäivän lehdissä, mutta Kannuksessa tiedettiin, että nyt oli tosi kyseessä. Irtisanominen odotti jokaista Atria Liha-Poutun 114:ää Kannuksen-tehtaan työntekijää. Näin myös tapahtui. Muun muassa Elintarviketyöläisten liitto tiedotti toukokuussa 2008, että yt-neuvottelujen päätyttyä Atria piti kiinni joukkoirtisanomisista. Sen seurauksena Kannuksen kaupunki ajautui hetkessä rakennemuutosalueeksi. Teollisista työpaikoista katosi joka neljäs - Kyllä tilanne oli noihin aikoihin tosi vakava. Pouttu oli silloin ja on edelleen yksi suurimpia Kannuksen työllistäjiä. Monet ovat sanoneet, ettei kaupunkia ole ilman Pouttua. Ihmiset miettivät, mitä henkisiä paineita irtisanomiset pahimmassa tapauksessa aiheuttavat, ja mitä kaikkea se voi merkitä muun muassa kaupungin sosiaalitoimelle, muistelee Kannuksen kaupunginjohtaja Terttu Korte ja esittelee tilannetta numeroiden valossa. - Liha-Poutulla käytiin töissä 12 kunnan alueelta. Irtisanomiset tarkoittivat, että Kannuksen teollisuustyöpaikoista väheni peräti neljännes eli 25 prosenttia, ja kaikista työpaikoista noin viisi prosenttia. Työttömyysprosenttiin irtisanomisten vaikutus oli Kannuksessa 4,8 prosenttia ja Kokkolan seutukunnassa 1,3 prosenttia. - Luvut olivat hyvin merkittäviä, kun niitä verrataan paljon julkisuutta saaneisiin Kemijärven lukuihin Stora Enson lakkautettua Kemijärven sellutehtaansa samana vuonna, kaupunginjohtaja kertoo. Irtisanomiset järkyttivät kannuslaisia. Jälkeenpäin tilannetta arvioitaessa on olennaista kiinnittää huomio siihen, miten paikkakunnalla reagoitiin tilanteeseen: ripeiden toimenpiteiden ansiosta irtisanomisten vaikutukset onnistuttiin minimoimaan, ja sa- 26 Yrittäjä MAGAZINE malla kyettiin luomaan perusta elinkeinojen kehittämiselle niin, että tuolloin käynnistynyt positiivinen jatkumo vaikuttaa kaupungissa edelleen. Kannuksen-malli käytössä muuallakin Entä mihin toimenpiteisiin kaupungissa ryhdyttiin? Kannuksen kaupunki perusti, kaupunginjohtajan johdolla, paikallisen toimintaryhmän. Siihen kuuluivat kaupungin, Työvoimatoimiston, TE-keskuksen, KOSEKin, uusyrityskeskus Firmaxin, Keski-Pohjanmaan liiton, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän sekä Atrian ja sen henkilöstön edustajat. Huhtikuussa 2008 työnsä aloittanut ryhmä etsi aktiivisesti ratkaisuja Atria Liha-Poutulta irtisanottujen ihmisten työllistämiseksi. Liha-Poutun toimitiloissa aloitti vastaanoton Työvoimatoimiston palveluyksikkö, joka opasti ja neuvoi irtisanottuja. Palveluyksikkö järjesti myös koulutusinfoja sekä tutustumiskäyntejä alueen yrityksiin. Keski-Pohjanmaan Aikuisopiston organisoimissa syvähaastatteluissa puolestaan jaettiin tietoa koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista sekä rohkaistiin irtisanottuja tekemään urasuunnitelmia uudessa elämäntilanteessa. Toimenpiteistä kehittyi niin sanottu Kannuksen kaupungin toimintamalli, jota on hyödynnetty muuallakin Pohjanmaalla. Tuloksiakin syntyi. Edellä kuvatussa akuuttivaiheessa toimenpiteet kohdistettiin irtisanottuihin ja heidän työllistämiseen. Reilun puolen vuoden kuluttua toimintaryhmän työn aloittamisesta enää 20 prosenttia irtisanotuista oli vailla työtä. Uudet hankkeet tärkeinä työkaluina Akuuttivaihetta seurasi aktivointivaihe. Maaliskuussa 2009 käynnistyi KannusKehittyvä kaupunki-hanke, jonka avulla toimenpiteitä kohdistettiin uusien työpaikkojen luomiseen olemassa oleviin yrityksiin sekä uuden yritystoiminnan aktivointiin. - Tuolloin elettiin laman sävyttämää aikaa, ja liikkeelle täytyi lähteä aika perusasioista. Tehtiin paljon sparrausta ja kuunneltiin yritysten tarpeita. Halusimme luoda positiivista ilmapiiriä, koska ilmassa oli paljon varovaisuutta ja yrityksiä huolestutti, mikä edessäpäin odotti, Terttu Korte ja hankkeen projektipäällikkönä aloittanut Mirja Arkimaa muistelevat. Kolmas eli yritysten kasvun toteuttamisvaihe käynnistyi keväällä 2011 Vahva Kannus-projektin myötä. Monivuotinen vaihe lähti liikkeelle limittäin aktivointivaiheen kanssa, ja sen toimenpiteet ovat koh- - Kannuksessa on huomattu, kuinka tärkeää on hyödyntää ulkopuolista rahoitusta, jota on tarjolla esimerkiksi kaupungin strategian toteuttamiseen, kaupunginjohtaja Terttu Korte (oik.) ja projektipäällikkö Mirja Arkimaa sanovat. Mirja Arkimaa laskee, että kolmannessa vaiheessa on ollut eri tavoin osallisena 60 yritystä distuneet kasvuhakuisiin yrityksiin muun muassa asiantuntijapalveluina. Mirja Arkimaa laskee, että kolmannessa vaiheessa on ollut eri tavoin osallisena 60 yritystä. Niistä yli puolessa on käynnistynyt merkittävä kehittämisprosessi, kuten investointihanke, laadun kehittäminen tai liiketoiminnan laajennus- tai kehittämissuunnitelma. Hanke-sanaan liittyy monien mielestä negatiivinen lataus. Kaupunginjohtajan mukaan Kannuksessa saadut tulokset Atria Liha-Poutun irtisanomisten seurauksena alkaneesta elinkeinojen kehittämistyöstä osoittavat, ettei semantiikan pidä antaa hämätä: oikein toteutettuina hankkeet ovat kunnille äärimmäisen tärkeitä työvälineitä elinkeinojen kehittämisessä. - Kannuksen kaupunki ei ollut aikaisemmin kovin aktiivinen erilaisissa kehittämishankkeissa, mutta tämä prosessi on vienyt eteenpäin myös meidän omaa toimintaamme. On huomattu, kuinka tärkeää on olla itse aktiivinen ja hyödyntää ulkopuolista rahoitusta, jota on tarjolla esimerkiksi valmiuksien kehittämiseen ja ennen kaikkea kaupungin strategian toteuttamiseen. Meillä on nyt saatu käyntiin kehittämisprosessi, joka jatkuu edelleen, Korte korostaa. Mirja Arkimaan mukaan kannuslaisista yrityksistä tunnistaa tänä päivänä positiivisen perusvireen, ja yhä useammat yritykset tiedustelevat esimerkiksi erilaisia kehittämispalveluita. Numerot tukevat tässäkin tapauksessa projektipäällikön tuntemuksia: Pohjanmaan ely-keskuksen tilastot rahoitetuista yritys- ja hanketuista osoittavat, että kahtena viime vuonna investointien määrä on kasvanut merkittävästi neljään edeltävään vuoteen verrattuna. Kun huomioidaan myös lakkautetut yritykset, Kannukseen on perustettu vuosina 2008-2012 nettomäärältään 73 yritystä. - Tulevaisuus näyttää hyvin positiiviselta. Esillä olevista suurhankkeista kaksoisraiteen rakentaminen näkyy Kannuksessa jo konkreettisesti. Ainoa haaste on kuntatalous. Jo valtionosuusleikkaukset pakottavat tekemään rakenteellisia muutoksia kuntatalouteen. - Erityisen tärkeää on ymmärtää, ettei eteenpäin voi mennä ainoastaan säästölinjalla. Edelleen on panostettava elinkeinojen kehittämiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja sitä kautta verotulojen lisäämiseen. Kannus on hyvä esimerkki siitä, että pitkäjänteinen elinkeinojen kehittäminen tuo myös tuloksia, Korte sanoo. □ Puutavara kaikkeen rakentamiseen! Muis ta tiukkpyytää a ta rake rjou s keis nnustar ta! vik- Kimmo p. 0400 841 720 Teemu p. 050 5257 311 Janne p. 044 4496 154 Kalajoen Puutuote Oy, Meinalantie 60, 85100 Kalajoki Avoinna ma-pe klo 7-17, la 9-13 www.kalajoenpuutuote.fi 27 Yrittäjä MAGAZINE Kun lyijykynän grafiitti eli lyijy teipataan ja teippi irrotetaan, teippiin tarttuu lyijystä lastuja. Kun lastut teipataan tarpeeksi useasti ja teippi irrotetaan aina uudestaan, jäljelle jää lopulta vain atominpaksuinen lyijykalvo, grafeeni. Yksinkertaista. Grafeeni - ihmeaine TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO G rafeenista tuntuvat puhuvan nyt kaikki. Sitä on kuvattu milloin ihmeaineeksi, milloin taikaaineeksi. On ennustettu, että maailman vahvin aine tuotteistetaan kuluttajamarkkinoille ensimmäisenä luultavasti urheiluvälineinä kuten golf- tai tennismailoina. Keskipohjalaisittain grafeeniaiheen tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että yhdeksi Euroopan unionin lippulaivahankkeeksi valittua grafeenitutkimusta johtaa Kokkolassa syntynyt ja nykyään Ruotsissa asuva fyysikko, professori Jari Kinaret. Entä mitä grafeeni oikein on, ja miksi se on ajankohtainen puheenaihe juuri nyt? - Grafeeni on hiilen yksi olomuoto, liuskeisen grafiitin yksittäinen atomitaso. Se eristettiin 2004 repimällä grafiittia yhä ohuemmaksi ja ohuemmaksi, kunnes jäljellä oli vain se yksi atomitaso. Tästä uroteosta annettiin Nobelin fysiikan palkinto 2010. ”Kuluttajatuotteeksi akkujen kautta?” - Tällainen tutkimus vaatii vahvaa uskoa mahdottomaan. Tai varaa kokeilla hauskoja asioita, esimerkkinä samojen tutkijoiden aiempi varjo-Nobelin arvoinen sammakon levitointi (leijutus magneettikentässä). Kiteisen hiilen toinen olomuoto on timantti, joka on selkeästi kolmiulotteinen. Sitten on näiden sekoituksia, kuten DLC eli timantin kaltainen hiili, joka on hyvin kova ja kestävä pinnoite. Hiilinanoputket (CNT) puoles- 28 Yrittäjä MAGAZINE taan ovet periaatteessa rullattua grafeenia, ja niitä on jo kymmenisen vuotta käytetty vahvistamaan muun muassa jääkiekkomailoja. Grafeeni soveltuu tähänkin, mutta sen tärkeimmät sovellukset ovat ihan muualla, selvittää VTT:n erikoistutkija Sanna Arpiainen. Hänen mukaansa grafeeni keksittiin Euroopassa, ja eurooppalaisen grafeeniteollisuuden vauhdittamiseksi EU valitsi äskettäin grafeenin tutkimuksen lippulaivaksi aivotutkimuksen rinnalle. Lippulaivatutkimukseen on luvassa miljardin euron rahoitus seuraavan kymmenen vuoden ajalle, jos syksyllä alkava pilottihanke täyttää odotukset. Arpiainen kertoo, että grafeenitutkimus on siirtymässä perustutkimuksesta soveltavaan vaiheeseen, jossa tutkitaan kriittisesti grafeenikomponenttien paremmuutta todellisissa sovelluksissa sekä kehitetään kokonaan uutta grafeeniin perustuvaa teknologiaa. Grafeenin hyödyntäminen kuluttajatuotteissa ei tapahdu nappia painamalla. - Grafeeniin perustuva kosketusnäyttö demonstroitiin jo muutama vuosi sitten Koreassa, mutta grafeenin kulku todellisiin kuluttajatuotteisiin on hidasta muun muassa valmistusteknologian ja massatuotannon kehittymättömyyden takia. Ensimmäiset sovellukset lienevät lasereissa jo muutaman vuoden aikajänteellä, ja nopeassa fotoniikassa pian sen jälkeen. Tai mahdollisesti akkuteknologiassa; itse asiassa akkujen kautta voisi odottaa suhteellisen nopeaakin invaasiota kuluttajatuotteisiin. Osa teollisuuden markkinointistrategiaa Sanna Arpiainen kertoo, että grafeeni on jo nyt osa kotimaisen teollisuuden markkinointistrategiaa. Suomessa kehitetty ALD-prosessi (atomitasokasvatus) on hyvin tärkeässä roolissa grafeenikomponenttien valmistuksessa. Suomessa on muutama vahva ALDlaitevalmistaja, ja heille tietotaito grafeeniin liittyvistä erityisprosesseista on tärkeä kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla. - Grafeenitutkimuksen aiheuttama laitemyynnin lisäys ei todellakaan ole pelkkää kohinaa. Pidemmällä tähtäyksellä on tärkeää olla mukana uuden grafeeniin perustuvan fotoniikan ja elektroniikan kehityksessä, sillä relevanttia IPR:ää luodaan juuri nyt, ja sen haltijat ovat vahvoilla tulevaisuudessa, Arpiainen korostaa. Entä millaisissa kuluttajatuotteissa grafeenia voi tulevaisuudessa esiintyä? - Grafeenin vahvuuksia ovat esimerkiksi läpinäkyvyys ja joustavuus, jotka saattavat olla avain vaikkapa taipuisiin läpikuultaviin älypuhelimiin tai tietokoneisiin. Jo aiemmin mainitsemani grafeeniakut ovat huomattavasti lyhyemmän tähtäyksen sovellus. Grafeenilla vahvistetut tennismailat on usein mainittu ensimmäisenä kuluttajasovelluksena. En kuitenkaan usko grafeenin tässä erityisesti eroavan hiilinanoputkista muuten kuin uutuusarvoltaan. □ La 25.5.2013 Viihdekeskus Merisärkkä, Pakkainpolku 20, Kalajoki 29 Yrittäjä MAGAZINE Förtagarorganisationen – företagarens intressebevakare S må och medelstora företag har i princip un- någonsin behövs vårt förbunds hela kraft att göra påver- der de senaste tio åren skapat nästan alla nya kningsarbete. Vår starkhet är en organisationsmodell som arbetsplatser på den privata sektorn, 110 000 har tre nivåer, lokalförening – regionalorganisation – cen- nya heltidsjobb i hela tralförbundet. Det är det viktigt att vi Finland. Ansvaret att anställa har kör hårt med påverkningsarbete och in- flyttats till ännu mindre företag. tressebevakning både på nationell och på kommunal nivå. Regeringen presenterade anpassningsåtgärder för 600 miljoner euro. Mellersta Österbottens Företagare har Rambudjetens företagsbeskattning i dagsläge över 2600 medlemmar och förstärker tillväxt och företagsam- vi har 22st lokalföreningar bl.a. i Ja- het i Finland. Genom att sänka kobstad, Karleby, Kronoby och Peder- samfundsskatten från 24,5 % till 20 söre. Vi bevakar jämlikt och oberoende % uppmuntrar man företagen till på språkbakgrund alla företagens och nya investeringar och att skapa nya företagarnas intressen. Med att vara arbetsplatser. Med att sänka sam- ett enat och starkt förbund har vi bästa fundsskatten kommer man också att förutsättningarna att sköta intressebe- hjälpa stora företag att stanna i Fin- vakningen för våra medlemmar och land och därmed att indirekt skapa producera service åt dem. arbetsplatser. Kom med på våra kommande evenemang och bekanta dig Elräkningen blir större i början av nästa år, när regeringens samtidigt med andra företagare - kanske ni hittar samarbet- beslut att höja elskatten träder i kraft. Med höjningen räknar smöjligheter! regeringen att få intäkter på 80 miljoner euro. Också alkoholdrycker, sötsaker och tobak beskattas hårdare fr.o.m. nästa år. Hushållsavdraget höjs från 2000e till 2400euro. Med soliga vårhälsningar, Företagarna i Finlands viktigaste uppgift är att påverka för att förbättra företagarens verksamhetsmöjligheter. Nu om 30 Yrittäjä MAGAZINE Nina Niemi, organisationschef 31 Yrittäjä MAGAZINE 32 Yrittäjä MAGAZINE
© Copyright 2024