Taloudentekijät 5/2012 - Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry
Profiilissa: Yrittäjävaihto: Esa Saarinen kansainvälistymiseen Arjen filosofi 5 Väylä SIVU 7 SIVU 5 TORSTAINA 8. JOULUKUUTA 2011 TALOUDENTEKIJÄT Teknologia Kari Ullakko LUT-Savo: Uutta liiketoimintaa älykkäillä materiaaleilla SIVU 3 Luomassa menestystä Mitä onnistuminen vaatii? SIVU 9 IWS-koulutus: Erikoisosaajia maakuntaan verkostokoulutuksella SIVU 8 Odotuksia Joulukaupasta ja vuodesta 2012 SIVU 16 2 TALOUDENTEKIJÄT TORSTAINA 8.12.2011 Kohti uusia kuntarakenteita S uomen Yrittäjät ei ole ottanut kantaa kuntien tulevaan lukumäärään eikä kuntaliitoksien puolesta, tai niitä vastaan. Kuntauudistus ja kuntarakenteiden muutos on Suomen hallituksen tavoitteena ja sen seurauksena näyttää olevan kuntien yhdistymisiä ja siten kuntien määrän vähenemistä. Yrittäjäjärjestö seuraa tilannetta tarkasti ja tarvittaessa ottaa kantaa kuntauudistukseen lähinnä kuntien elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Julkisen sektorin talous ja ikärakenteen muutos, etenkin harvenevan ja vanhenevan väestön alueella, ohjaavat kuntia isompiin kokonaisuuksiin pakostakin. Tässä vaiheessa puhutaan kuitenkin vielä vapaaehtoisista liitoksista. Pakottamalla ja ylhäältä voimakkaasti painostamalla ei varmasti saavuteta parasta tulosta. Tosiasiat tunnustaen ja neuvottelemalla pitäisi löytyä kullekin seudulle ja alueelle oikeat ratkaisut. Ovatpa sitten rajoina ns. työssäkäyntialueet, tai jotkin muut maantieteelliset seikat. Tunnekuohuja, mielipiteitä ja keskusteluja riittää, etenkin kun tarkastellaan mahdollista liittymissuuntaa pitäjän vastakkaisilta reunoilta. Yrittäjille kuntarajat ovat harvoin olleet toiminnan ja yhteistyön este, sillä harva yritys toimii yhden kunnan alueella. Ehkä siksi yrittäjät suhtautuvat liitoskeskusteluihin ja -neuvotteluihin suopeammin kuin kansalaiset yleensä. Ainakin Savonlinnan seudulla yrittäjäyhdistysten kannat ovat olleet liitosneuvottelujen kannalta myöntei- PUHEENVUORO ARKADIANMÄELTÄ Työ ja yrittäminen ovat talouden perusta T oisin kuin maan hallitus, me emme seiso kansainvälisen talousmyllerryksen edessä ”tumput suorina”. Eduskuntaryhmämme esitteli konkreettisen vaihtoehdon Kataisen laajapohjaisen hallituksen ristiriitaiselle kompromissibudjetille. Keskusta torjuisi hallituksen esittämät lyhytnäköiset leikkaukset keräämällä jo ensi vuonna reilun miljardin enemmän veroja kuin hallitus, mutta tekisimme sen oikeudenmukaisesti ja panostaisimme hallitusta enemmän uuden kasvun aikaansaamiseen. Oikein kohdennettujen korotusten tuoton sijoittaisimme tehokkaasti kolmen päälinjan mukaisesti. Kolmanneksen näistä lisäeuroista sijoitettaisiin suomalaiseen yrittäjyyteen ja uusiin työpaikkoihin koko maassa. Toinen kolmannes käytettäisiin valtionvelkaantumisen estämiseen, Keskustan vaihtoehdossa velkaa otettaisiin noin miljoona euroa päivässä hallituksen esitystä vähemmän. Ja kolmas kolmannes käytettäisiin suoraan työllistävään palveluiden parantamiseen päiväkoteihin, kouluihin ja terveysasemiin kaikkialle Suomeen. Talouden taantumasta nous- taan vain talouskasvun myötä, ja nyt vaadittavan uuden kasvun jarruna on hallituksen vähäinen into panostaa uuteen kasvuun, yrittäjyyteen ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Hallitus kyllä leikkaa suomalaista työtä esimerkiksi tilattujen lehtien arvonlisäverolla, korottamalla työvaltaisten palvelualojen verotusta, nostamalla bensiini- ja dieselveroa, leikkaamalla uusiutuvasta energiasta ja yritysten tuotekehityksestä, sekä korottamalla pääomaveroa. Kataisen kompromissihallituksen linja on ongelmallinen, sillä velkaantumisen kuriin saattamisesta on turha haaveilla jos suomalaiset yritykset eivät menesty, investoi ja ihmisillä ei ole töitä. Meidän vaihtoehtomme ytimessä ovat panostukset vuosikymmenen loppuun asti ulottuvaan koko Suomen kasvuohjelmaan. Tämä ohjelma pitää sisällää yli 60 konkreettista toimenpidettä kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden lisäämiseksi koko Suomessa. Verotuksen sisäiset uudelleenkohdennukset ja kertaluonteiset sijoitukset mukaan laskettuna olemme valmiita sijoittamaan yli mil- jardi euroa kasvuun ja suomalaiseen työhön. Tästä miljardista verotuksen kannusteisiin käytettäisiin yli 400 miljoonaa euroa, vuosittaisiin budjettilisäyksiin 365 miljoonaa ja kertaluonteisiin sijoituksiin noin 300 miljoonaa. Kerrannaisvaikutuksineen vuosikymmenen loppuun mennessä tällä Keskustan mallilla syntyisi kokoluokaltaan kymmenien miljardien arvosta työtä ja toimeliaisuutta koko Suomeen. Uusia työpaikkoja synnyttäisimme panostamalla yrittäjyyteen, innovaatioihin, väylähankkeisiin, perustien- ja radanpitoon, laajakaistaan, korjausrakentamiseen, kotimaiseen ruokaan, uusiutuvaan energiaan ja muihin luonnonvaroihin sekä teollisuuteen. Kannattaa tutustua ohjelman yksityiskohtiin vaikka netissä. Olemme laskeneet, että kasvua ja työllisyyttä edistävillä toimilla saadaan nostettua noin 20 000 suomalaista työelämään hallituksen linjaan verrattuna jo yksin ensi vuoden aikana. Parhaiten tulevaan ja eurooppalaisiin kriiseihin varaudumme huolehtimalla omasta taloudestamme, kotimarkkinoista. Vain riittävillä kotimaiseen talouteen, työllisyyteen ja investointeihin suuntavilla toimilla voimme katkaista leikkausten ja velkaantumisen kierteet. Parhaat onnittelut kaikille vuoden yrittäjille eri puolella maakuntaa. Olette hyviä ja tarpeellisia esimerkkejä osaamisesta ja uskalluksesta. Hyvää Joulun aikaa ja menestyksekästä vuotta 2012. Jari Leppä kansanedustaja (kesk) siä. Yrittäjien ja elinkeinoelämän tarpeet tulee ottaa huomioon jo liitosneuvotteluvaiheessa mahdollisimman kattavasti. Isommat kuntakokonaisuudet asettavat paikallisyhdistyksille uusia haasteita. Uuden kunnan alueella on useita yrittäjäyhdistyksiä ja kuntapäättäjien suuntaan tulisi toimia yhdessä. Ei ole mitään syytä lopettaa vireästi toimivia paikallisyhdistyksiä vaikka kuntaliitoksia tapahtuisikin. Edellyttäen, että yrittäjäyhdistyksiin löytyy aktiiviset tekijät ja toimijat jatkossakin. Tulevat kuntavaalit ovat hyvin merkityksel- liset yrittäjien edunvalvonnan kannalta. Oltiinpa isommissa kuntakokonaisuuksissa, tai ei, elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja sitä kautta menestyminen on myös kuntien menestymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Mahdollisimman monen yrittäjävaltuutetun mukanaolo kuntien päätöksenteossa edesauttaa elinkeinopoliittisten ohjelmien toteuttamista ja yritysvaikutusten huomioon ottamista. Yritystoiminnan jatkuvuuden takaaminen on yksi yrittäjäjärjestön painopistealue, niin valtakunnallisesti alueellisesti kuin paikallisestikin. Huomattava määrä yrittäjiä on lähivuosina luopumassa yrittäjätoiminnasta ikääntymisen johdosta. Ensiarvoisen tärkeää on löytää jatkajia kannattaville ja työllistäville yrityksille, ettei jouduta jatkajan puuttuessa ajamaan alas koko yritystä. Onhan useimmiten toimivan yrityksen jatkami- nen helpompaa, kuin kokonaan uuden yritystoiminnan aloittaminen. Omistajavaihdoshankkeen aikaansaaminen maakuntaan voisi olla yksi keino auttaa yrityksiä löytämään keinot yritystoiminnan jatkuvuudelle ja uusien yrittäjien alkuun auttamiselle. Hankkeeseen tarvitaan niin yrittäjien, kuntien kuin oppilaitostenkin yhteistyötä. Osaavan työvoiman saatavuus on myös yksi tärkeä osa-alue yritystoiminnan jatkuvuudelle ja menestymiselle. Nuoret tulee saada mukaan työelämään ja kaiken aikaa paheneva nuorisotyöttömyyden kasvu on katkaistava. Suomella ei ole varaa nuorten syrjäytymiseen yhteiskunnan ulkopuolelle. Vuoden loppu on heti käsillä ja tekemiset tämän vuoden osalta, niin yrittäjäjärjestössä, kuin yrityksissäkin alkavat olla tehty. Elämä jatkuu myös tulevana vuonna kohti ennen pitkää edessä olevaa valoisampaa tulevaisuutta. On aika kiittää kaikkia niitä henkilöitä ja yhteistyötahoja, jotka ovat olleet mukana edistämässä yrittäjyyttä ja yrittämisen toimintaedellytyksiä kuluneen vuoden aikana. Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta! Yrittäjyys kantaa Suomea! Terveisin, Heikki Tynkkynen puheenjohtaja Etelä-Savon Yrittäjät Mainioita mainetekoja V uosi 2011 hiljentyy Jouluksi ja vuodenvaihtumisjuhlaksi, suomalaiseksi ja venäläiseksi. Tarkastellessamme lopuillaan olevan vuoden mainetekoja, löytyy listalta ehdottomasti mm. Sami Sulkon avaukset ja perustelut kuntarakenteen uudistamiseen sekä päätöksenteon modernisointiin. Mikkelin keskustan kehittäminen sai jättiharppauksensa toriparkkeineen ja uusine kauppakeskuksineen. Savonlinnassa rinnakkaisväylä rakentuu vauhdilla ja tekee kaupunkikuvasta dynaamista ja kaunista järviluonnon pääkaupunkia. Molempien kaupunkien satamien ja venepalveluiden kehittäminen on myös saanut alkusysäyksensä. Infrahankkeista Parikkalan rajanylityspaikka odottaa vielä suurinta mainetekijäänsä. Maakunnan teknologiateollisuus pyörii täydellä teholla ja muutenkin alueella väreilee tekemisen meininki. Velkakriisi tuntuu kaukaiselta ja sitäkin suitsimassa on maakunnan oma poika Olli Rehn. PK-sektorin yritykset kasvavat tasaisesti ja niiden kasvava investointihalukkuus luo uskoa tulevaisuuteen. kehittäjän roolia. Seutustrategiat ovat alkaneet tuottaa tulosta ja pankkisektorille alueen rahoitusta turvaamaan on fuusioitu maakunnallinen pankki. Yhdessä tekeminen on onnistunut entistä paremmin. Tulevan vuoden aikana on syytä terävöittää entisestään yhdessä tekemistä ja ratkoa puumalat rivakasti. Naapuriyrittäjän kanssa kannattaa miettiä yhdessä kuinka me voimme menestyä ja millä keinoin? Arto Tolvanen Taloudentekijät Julkaisujohtaja Maakunnassa on myös työllistetty ah- kerammin. Koulutusrintamalla ammattioppilaitokset ovat rohkeasti ottamassa alue- Taloudentekijät Etelä-Savon Yrittäjälehti Julkaisija: Etelä-Savon Yrittäjät Patteristonkatu 2 C, 2. krs 50100 Mikkeli Kustantaja: Mainostoimisto Grafical Oy Olavinkatu 53 57100 Savonlinna Päätoimittaja: Ulkoasu, ilmoitusten valmistus ja taitto: Mainostoimisto Grafical Oy Olavinkatu 53 57100 Savonlinna puh: 010 292 0330 Ilmoitusmyynti: Mainostoimisto Grafical Oy puh: 010 292 0330 Mirja Haavikko puh: 0500 651 310 mirja.haavikko@yrittajat.fi Ilmestyminen: Toimitus: Painopaikka: Jaana Matikainen, Kristiina Tolvanen, Tero Eloranta, Tiina Toivakka ja Arto Tolvanen media@grafical.fi Vuoden 2011 ilmestymispäivät: 17.2., 28.4., 9.6., 6.10. ja 8.12. Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli TORSTAINA 8.12.2011 TALOUDENTEKIJÄT Teknologia 3 A Tutkimusjohtaja Jari Käyhkö (vas.) Kuitulaboratoriosta, Savonlinnan seudun teknologiajohtaja Lasse Pulkkinen, Teknologiapuisto Nohevan vetäjä Noora Nuutinen ja tutkimusjohtaja Kari Ullakko Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT-Savo yksiköstä pohtivat älykkäiden materiaalien hyödyntämismahdollisuuksia alueen teknologiateollisuudelle. Uudenlaista kasvua älykkäillä materiaaleilla Innovaatioiden kehitystyö vaatii tänä päivänä monipuolisen tiimin spesialisteja, siksi Teknologiapuisto Noheva, Kuitulaboratorio ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) hakevat Savonlinnan seudulle tieteellistä yhteistyöviitekehystä ja verkostoyhteistyökumppaneita uudenlaiselle tuotekehitykselle ja sitä kautta uudelle liiketoiminnalle, teknologiajohtaja Lasse Pulkkinen määrittelee. Taloudentekijät, Savonlinna ARTO TOLVANEN Teksti ja kuva Tekniikan tohtori Kari Ullakko koordinoi kehitystyötä A alto-yliopiston sovelletun materiaalifysiikan dosentti, TkT Kari Ullakko nimitettiin lokakuun alussa Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimusjohtajaksi LUT Savo –yksikön Savonlinnan toimipaikkaan. Aiemmin Idahossa USA:ssa Boise State Universityssä professorina toiminut Ullakko perusti Adaptamat-yhtiön 1996 ja työskenteli siellä vanhempana tutkijana keskittyen älykkäiden materiaalien hyödyntämiseen. Ullako perehtyy parhaillaan lähiseudun teknologiayrityksiin, etsien sopivia kohteita joiden kehitystyössä yliopistotutkimusta ja älykkäitä materiaaleja voidaan hyödyntää sekä uutta liike- toimintaa synnyttää. Partneroituminen ja alueelle soveltuvat hankkeet ovat Ullakon mielestä avainasemassa. ”LUT:ssa on paljon osaamista ja kartoitan heti mitä voimme tehdä yhdessä yliopistomme professoreiden kanssa”, Ullakko painottaa. ”Paikallisten partnereiden lisäksi etsin yhteistyökumppaneita myös ulkomailta.” Ullakko on julkaissut yli 200 julkaisua kansainvälisissä lehdissä ja konferensseissa. Julkaisut keskittyvät älykkäisiin materiaaleihin ja niistä tehtyihin laitteisiin. Ullakko perusti Adaptamat Oy:n kaupallistamaan ehkä tärkeimmän älykkään materiaalin eli magneettisen muistimetallin. ”Se on materiaalia, joka muuttaa magneettikentässä mittojaan jopa kymmenen prosenttia. Toisena esimerkkinä älymateriaalien käytöstä on aktiivinen värähtelyvaimennus, joka voidaan toteuttaa korvaamalla massaa älyllisillä materiaaleilla. Näin päästään teholtaan noin 5 10 -kertaiseen värähtelyvaimennukseen”, Ullakko valottaa. Älykkäissä materiaaleissa anturit sekä koko ohjausjärjestelmä voivat olla integroituna itse materiaaliin. Se on ekologista teknologiaa ja soveltuu kaikille toimialoille. Älykkäillä materiaaleilla voidaan korvata myös kokonaisia laitteita. Etelä-Savossa hyödyntämiskohteina tulee eittämättä mieleen sellu- ja paperiteollisuuden laitevalmistus sekä sähkömekaniikka, joissa alueella olemassa olevien yrityksien vahvuuksia voidaan entisestään vahvistaa uudella teknologialla. Lappeenrannan teknillisen yliopiston yksiköt tuotekehitystyön tueksi ”Tekniikan ja teknologioiden pitää hyödyntää ja palvella yhteiskuntaa sekä luoda uusia maailmanlaajuisessa kilpailussa pärjääviä työpaikkoja”, Ullakko painottaa. Sen kehittäminen tuo myös ekologista hyötyä kun energiaa ja luontoa säästyy. ”Älykkäiden materiaalien soveltamisessa paikallisiin innovaatioihin ja esimerkiksi laitevalmistukseen voimme hyödyntää LUT:n tutkimuslaboratorioita, monipuolista osaamista, tehdä mallinnustöitä sekä testata softaa ja ohjausautomatiikoita”, Kari Ullakko konkretisoi tulevaisuutta. Kokonaisuudessaan hanke soveltuu hyvin myös Savonlinnan seudun elinkeinostrategiaan ja Teknologiapuisto Noheva, Kuitulaboratorio ja elektroniikan 3K-tehdas tarjoavat sille jo valmiin yhteistyöverkoston, mistä aloittaa. Savonlinnan seutu kiinnostaa osaajia mahdollisuudet on tuotava nuorille esille oikeassa viitekehyksessä ja oikeilla areenoilla”, Noora opastaa. Teknologiaklusteri työllistää tällä hetkellä Savonlinnan seudulla n. 1500 henkilöä ja liikevaihto toimialan yhteensä 50:ssä yrityksessä ja toimipaikassa ylit- tää 200 milj. euroa. Myös innovaatioita kehitellään alueella ahkerasti, siitä hyvänä osoituksena ovat mm. marraskuussa Wetend Teknologies Oy:n saama maakunnallinen Innosuomi -palkinto ja Waulis Motors Ltd Oy:n saama Innosuomi -kunniamaininta. Teknologiapuisto Noheva Kansainvälistyville teknologiayrityksille tarkoitettu yrityskeskittymä, joka keskittyy tulevaisuuden metsäteollisuuden, metsäbiotalouden sekä ympäristö- ja energiatekniikan innovaatioiden sekä niiden liiketoiminnan kehittämiseen. Nohevan yritykset: Ullakon lisäksi Savonlinnan seudulle on kotiutunut koko joukko osaajia. Hyvänä esimerkkinä nuorten osaajien esiinmarssista alueelle on teknologiapuisto Nohevan vetäjä diplomi-insinööri Noora Nuutinen. ”Seudulliset vahvuudet ja • L&T Biowatti Oy • Mekateam Oy • Ceresto Oy • Agenteq Solutions Oy • Savora Oy • Eksakti • Sekera Oy • Luksimill Oy • Javerdel Oy • Ch5 Finland Oy • Kaakkois-Suomen Osaamiskeskus • Management Systems Oy • Savonlinnan Yritystilat Oy Tervetuloa ostoksille kaikki yritysasiakkaat! Savonlinnan tukku Tulliportinkatu 8, 57100 Savonlinna puh. 010 533 1404 4 TALOUDENTEKIJÄT B TORSTAINA 8.12.2011 Raha & Talous Kiinteistövälittäjä Arja Tuovinen (vas.), rahoituspäällikkö Pirre Pilhjerta ja asuntorahoituksesta vastaava aluejohtaja Tero Pulkkinen hiovat uutta eteläsavolaista asunto- ja kiinteistökaupan kokonaispalvelua. Vaivaton asuntopalvelukokonaisuus ”Tarjoamme asiakkaillemme nyt koko Etelä-Savon kattavan palveluverkoston, jossa asiakas saa kaikki asuntorahoitukseen, vakuuttamiseen sekä kiinteistökauppaan liittyvät palvelut saman katon alta”, kertoo Suur-Savon Osuuspankin asuntorahoituksesta vastaava aluejohtaja Tero Pulkkinen. Osuuspankin omistajajäsenille kertyy myös bonuksia, joita voi käyttää Pohjolan vahinkovakuutusmaksuihin, osuuspankin palvelumaksuihin ja OP-Kiinteistökeskuksen välityspalkkiohin. Suur-Savon OP-Kiinteistökeskus Oy:n uusi toimitusjohtaja Tapani Hakkarainen. ” Asuntorahoituksen ja vakuuttamisen asiantuntijat palvelevat asiakkaitamme 11 konttorissamme. Ammattitaitoisten rahoitusneuvottelijoidemme kanssa Sinun on helppo sopia asioista elämän eri tilanteissa. Rahoitusneuvottelijan tulee hallita koko ketju ja tämän päivän monipuoliset mahdollisuudet eri korkosidonnaisuuksista luoton ta- kaisinmaksuturvavakuutukseen ja korkosuojaukseen, Tero Pulkkinen jatkaa. Asiakasnäkökulmasta parhaan rahoitusratkaisun löytäminen vaatii asiakkaan elämäntilanteen ymmärtämistä ja kokonaisuuden osaamista. Asuntokauppahan on monelle elämän suurin sijoitus. ”Haluamme toimia ammattitaitoisesti, mutta joustavasti, päätöksentekomme on reilua ja paikallista, asiantuntijamme eivät jätä asiakasta yksin”, Pulkkinen lupaa. Osuuspankista saat myös samalla helposti Pohjolan kotivakuutuksen sekä perheen muut vahinkovakuutukset, kuten auto- ja henkivakuutukset. Etelä-Savossa asunnot hankitaan pääsääntöisesti omaan asumistarpeeseen, täällä eivät myöskään talouden suhdannevaihtelut näy erityisen voimakkaasti, siksi asuntomarkkinat ja hintatasotkin ovat melko vakaat. Korkotason ennakoidaan myös pysyvän alhaalla lähitulevaisuudessa. Kulunut vuosi on si- sältänyt asuntokaupan ja asuntorahoituksen osalta ennätysvilkkaita kuukausia. ”Suur-Savon Osuuspankissa uusia asuntoluottoja on kuluvana vuonna myönnetty lähes 200 miljoonaa euroa. Asiakkaidemme tulevaisuudenusko on hyvä ja me yritämme parhaan kykymme mukaan olla mukana auttamassa asiakkaita oman kodin hankinnassa. Asunnonhankinta kannattaakin aina tehdä omista lähtökohdista ja mitoittaa hanke omaan elämäntilanteeseen sopivaksi”, Pulkkinen tiivistää. Osuuspankin asuntopalvelu on vaivaton ja toimiva ratkaisu asiakkaan asumiseen liittyviin tarpeisiin. Luotettavuus on asuntokauppiaan tärkein ominaisuus Suur-Savon OP-Kiinteistökeskus Oy aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta, kun Etelä-Savon, Savonlinnan, Pieksämäen ja Juvan OP-Kiinteistökeskukset fuusioituvat. ”Asiakkaidemme palvelukses- sa on silloin 20 asunto-, vapaaajan asunto- ja kiinteistökaupan ammattilaista koko Suur-Savon Osuuspankin toimialueella”, kertoo uuden Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Tapani Hakkarainen. Tapani Hakkarainen on pitkän linjan kiinteistövälittäjä, joka on edennyt välittäjästä myyntipäälliköksi ja nyt edelleen Suur-Savon OP-Kiinteistökeskuksen toimitusjohtajaksi. ”Henkilökohtainen asiakaspalvelu ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde asiakkaan kanssa ovat aina olleet minulle tärkeitä. Kun ne yhdistetään vahvaan paikallistuntemukseen ja ammattiosaamiseen, niin hyvä tulee”, tiivistää Tapani Hakkarainen omaa asennoitumistaan kiinteistövälittäjän työhön. OP-Kiinteistökeskus on Suur-Savon Osuuspankin 100 %:sesti omistama tytäryhtiö. ”Toimimme asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja luotettavasti”, toimitusjohtaja Hakkarainen kertaa. Kauppojen ja välitystoimeksi- Suur-Savon Osuuspankki • toimii Etelä-Savossa 11 kont- torin alueella (Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Juva, Mäntyharju, Ristiina, Puumala, Anttola, Punkaharju, Enonkoski ja Savonranta) • 240 toimihenkilöä • toimialueensa suurin asuntorahoittaja antojen hoitotasolle sekä välittäjien ammattitaidolle olemme asettaneetkin omat keskimääräistä kovemmat standardimme. ”On hyvä muistaa, että kiinteistövälitysasiakkaidemme käytössä on lisäksi valtakunnantasolla kattavin kontaktiverkosto, jolla pystymme takaamaan • vahinkovakuutusten myöntäjänä Pohjola Vakuutus Oy • ajanvaraukset neuvotteluihin puhelimitse 010 255 2601 tai op.fi • lisätietoja netistä www.op.fi tai Suur-Savon Osuuspankin konttoreista erinomaisen kohdenäkyvyyden vaikkapa TV:tä myöten”, Hakkarainen opastaa. ”Tavoitteenamme on tuottaa maakunnan parasta asuntokaupan kokonaispalvelua”, Hakkarainen painottaa. Suur-Savon OP-Kiinteistökeskus • syntyy Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen ja Juvan OP-Kiinteistökeskusten fuusioituessa • aloittaa toimintansa 1.1.2012 • tänä vuonna OPKK:ssa tehdään alueellamme n. 700 kauppaa • 5 kiinteistövälitystoimistoa (Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Juva ja Mäntyharju) • palveluksessa 20 asuntokaupan ammattilaista • kiinteistövälityspalvelut tarjolla kaikkien Suur-Savon Osuuspankin konttoreiden alueella • lisätietoja netistä www.opkk.fi tai Suur-Savon Osuuspankin konttoreista TORSTAINA 8.12.2011 TALOUDENTEKIJÄT 5 B Etua keskittäjälle Voit maksaa kiinteistönvälityspalkkioita OP-bonuksilla. Omar Venturille työskentely HR Housessa Mikkelissä on ollut uuden oppimisen aikaa. Oletko vaihtamassa asuntoa? Myymässä nykyistä, miettimässä uuden rahoitusta? Keskitä asiointisi OP-Pohjola-ryhmään, niin saat monia etuja, kuten OP-bonuksia pankkiasioinnista ja keskittämisalennuksia vakuutuksista. OP-bonuksia voit käyttää pankkipalveluiden ja Pohjolan vakuutusten maksamiseen ja myös OP-Kiinteistökeskuksen välityspalkkioon. Tutustu OP-bonuksiin osoitteessa op.fi/bonus ja kiinteistönvälitykseen osoitteessa opkk.fi Kansainvälinen yrittäjävaihto hyödyttää molempia Mikkelissä toimiva HR House sai Erasmus Enterpreneurs- vaihtoohjelman kautta kaivatun lisäavun ohjelmistotyöhönsä. Myös italialainen Omar Venturi on ollut tyytyväinen työskentelyaikaansa Mikkelissä. Taloudentekijät, Mikkeli TIINA TOIVAKKA Teksti ja kuva E rasmus Enterpreneurs –vaihto-ohjelma tarjoaa nuorille yrittäjille mahdollisuuden työskennellä muutaman kuukauden ajan toisen EU-maan yrityksessä. Italialainen Omar Venturi on työskennellyt mikkeliläisessä HR Housessa parin kuukauden ajan. Omar Venturi on it-alan ammattilainen, joka viime vuodet on työskennellyt freelancerina ja kehittänyt omaa, kulttuurialalle suuntautuvaa portaalia (www. moonair.net). Sitä ennen hän työskenteli 12 vuotta isossa ITalan yrityksessä Milanossa. ”Oman työn kannalta nyt oli sopiva hetki hakea uudenlaisia näkökulmia ja kokemuksia. Halusin myös parantaa englannin kielen taitoani”, Venturi kertoo syitä vaihtoon hakeutumiseen. Erasmus-ohjelma oli hänelle entuudestaan tuttu, ja hän kertoo lähettäneensä kaikkiaan 30 hakemusta eri puolelle Eurooppaa. ”Myöntäviä vastauksia tuli kolme; Mikkelin lisäksi Kööpenhaminasta ja Edinburghista. Mikkeli vaikutti kiinnostavimmalta, työ oli lähinnä sitä mitä oikeasti haluan ja osaan tehdä.” HR Housessa Venturi työskentelee neljän hengen tiimissä, joka kehittää yritykselle uutta, omaan käyttöön tarkoitettua toiminnanohjausjärjestelmää. Työhön ja työyhteisöön sopeutuminen on sujunut Omar Venturilta nopeasti. ”Työ itsessään on melko lailla samankaltaista, mihin olen tottunut, mutta työtavat poikkeavat jonkin verran toisistaan. On ollut mielenkiintoista oppia uusia tapoja ja näkökulmia työhön. Sain myös alusta alkaen hyvän perehdytyksen työhön, ja minut otettiin heti osaksi ’”omaa porukkaa”, Venturi kehuu työtovereitaan. ”Olen saanut tästä työrupeamasta myös paljon uusia ideoita omaan projektiini, jonka kehittämistä jatkan Italiaan palattuani.” Omar Venturin aika Suomessa on pitkälti kulunut työn merkeissä. Suomi oli hänelle entuudestaan tuntematon maa, ja varsinkin luonto on yllättänyt hänet kauneudellaan. ”Suomi on maisemiltaan upea, ja ihmiset puhuvat todella hyvin englantia! Asioiminen kaupoissa ja julkisissa kulkuvälineissä on helppoa”, hän kehuu. ”Omar sopii tiimiin mainiosti senkin vuoksi, että järjestelmää on alun perin kehitetty Italiassa, Omar onkin varsinaisen järjestelmätyön lisäksi ollut meille myös tulkkausapuna”, kertoo HR Housen toimitusjohtaja Marjo Kaipainen. HR Houselle Erasmus –vaihtoohjelma on tuttu entuudestaan, ja nuoria yrittäjiä on ollut haussa aikaisemminkin. ”Nyt sitten tärppäsi ja saimme juuri sellaisen ihmisen, jota etsimme ja josta on ollut meille todellista hyötyä. Uusi ihminen erilaisine ideoineen antaa paljon myös tutulle työyhteisölle”, Kaipainen toteaa. ”Sopeutuminen tapahtui molemmin puolin nopeasti, ja yhteistyö on sujunut mainiosti.” Kaipainen toteaa vaihto-ohjelman sopivan erityisesti ulospäin suuntautuneille ihmisille, jotka ovat aidosti innostuneita omasta työstään. ”Aiomme varmasti osallistua ohjelmaan myös jatkossa”, Marjo Kaipainen vakuuttaa. Erasmus for Young Entrepreneurs Erasmus- ohjelma on eurooppalainen nuorille yrittäjille suunnattu vaihto-ohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuden työskennellä useamman kuukauden toisessa EU-maassa. Eri puolilla Eurooppaa vaihto-ohjelmaan osallistuu yli 100 elinkeinoyhtiötä, teknologiakeskusta ja kauppakamaria. Välittäjäorganisaatiot toimivat linkkeinä yritysten ja vaihtoon hakevien nuorien yrittäjien välillä, maksavat tuen vaihtoon lähtijöille ja huolehtivat vaihdon käytännön järjestelyistä. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Anitta Sihvonen, Miset Oy puh. 044 794 2767 www.miset.fi 6 TALOUDENTEKIJÄT C TORSTAINA 8.12.2011 Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät 2011 Nuorten työllistyminen yrittäjien huolena ”Yrittäjyys kantaa Suomea” oli teemana 21.-23.10. Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä Seinäjoella, johon osallistui noin 1900 henkeä. Tulevien presidenttivaalien ehdokkaat Pekka Haavisto, Paavo Lipponen, Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen osallistuivat päivillä järjestettyyn ensimmäiseen paneeliin, jossa selvisi jokaisen ehdokkaan toimineen elämänuransa varrella myös yrittäjänä. Yrittäjyyteen liittyvissä arvokysymyksissä ehdokkaat korostivat ennen kaikkea vastuuta ja luovuutta yrittäjyyden tunnusmerkkeinä sekä linjasivat näkemyksiään erityisesti taloudesta ja yrittäjyydestä. Taloudentekijät HEIMO TURUNEN Teksti ja kuvat K aikki ehdokkaat kiittelivät yrittäjäjärjestöä siitä, että nuorisotyöttömyyden hoito on myös Suomen Yrittäjien asialistalla ja että Suomi tarvitsee uuden yrittäjäsukupolven. Lähivuosina jopa 50 000 yrittäjää luopuu liiketoiminnasta. Kaikkien paneeliin osallistuneiden mielestä olisi tärkeää kuunnella suomalaisten työllistämisestä vastaavia pk-yrityksiä ja ottaa Suomen Yrittäjät mukaan neuvotteluihin työmarkkinakysymyksistä. Järjestön liittokokouksessa otettiin kantaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palkkaamisen helpottamisen puolesta. ”Nykyiset palkkaamisen keinot ovat osoittautuneet tehottomiksi, koska maassa on jatkuvasti vähintään 40 000 vain peruskoulun varassa olevaa nuorta yhteiskunnan ulkopuolella. Nuorten syrjäytymistä on yritetty vähentää vuosikaudet, mutta toimet ovat olleet varovaisia ja vaikuttavuudeltaan heikkoja.” ”Yritykset ovat kuitenkin halukkaita tarjoamaan syrjäytymisvaarassa oleville nuorille sekä oppisopimustyötä että muuta työssä ammattiin oppimista, mikäli palkkausta ja työsuhdeturvaa koskevia sääntöjä muu- tetaan. Palkasta pitäisi voida sopia vapaasti työsuhteen alkuvaiheessa, kun yritys ottaa töi- Panelistien mielestä olisi tärkeää ottaa Suomen Yrittäjät mukaan neuvotteluihin työmarkkinakysymyksistä hin täysin työkokemusta ja koulutusta vailla olevan henkilön. Palkkaussääntöjä ja työsuhdeturvaa koskevia sääntöjä helpottamalla yritykset ovat valmiita tarjoamaan kaksinkertaisen määrän työssä oppimisen paikkoja nuorille”, yrittäjäjärjestö arvioi. Yrityksillä tärkeä rooli kuntauudistuksessa Lauantai-illan juhlagaalassa puhuneen seinäjokisen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon mukaan yksityinen ja julkinen Lauantaiaamun ensimmäisessä seminaarissa esiintyi laulujen tekijä ja laulaja Juha Tapio. sektori eivät ole toistensa vastapuolia tai kiistakumppaneita, vaan ihan oikeita kumppaneita. ”Toimivien ja riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa myös yrityksillä on oma tärkeä roolinsa. Mitä parempi kumppanuus julkisen ja yksityisen välille pystytään rakentamaan, sitä enemmän potilas hyötyy.” Kuntauudistus on ministeri Risikon mukaan välttämätön. Se pitää kuitenkin tehdä huolella, koska oma kotikunta on monelle suomalaiselle se lähin ja tärkein yhteiskunnan toimintayksikkö. ”Uudistus on pakko tehdä tulevien vuosien takia. Tässä kehityksessä yrityksillä on tärkeä rooli. Yrityksissä tehtävä työ myös tuottaa yhteiskunnan tulot, joilla järjestetään kansalaisten palvelut. Näiden tulojen turvaaminen on tärkeää, jotta voimme kasvattaa yhteistä kakkua”, totesi Risikko. Palkkojen korottamiseen ei varaa Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna kritisoi ns. raamitupon sisältöä. Simolinnan mielestä tässä tilanteessa tulisi pidättäytyä kokonaan palkkojen yleisestä ko- Perjantaina olivat seuraavien vaalien presidenttiehdokkaat yrittäjien tentissä. Paikalle olivat saapuneet Pekka Haavisto (vas.), Paavo Lipponen, Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen. rottamisesta ja jättää asia työpaikoilla yrityskohtaisesti arvioitavaksi. Simolinnan mukaan keskusjärjestöjen kesken syntynyt suositus ei palvele nykyisten työpaikkojen säilyttämistä eikä uusien syntymistä. Palkkojen korottamisen lisäksi perinteisten tupojen tapaan suositukseen sisältyy mittava työelämän ns. laatupaketti, joka on kasvattanut työn teettämisen kustannuksia ja nostaa palkkaamispäätöksen kynnystä. ”Sopimuksesta on vaikea löytää edes yhtä ainutta kohtaa, joka voisi rohkaista työnantajia työllistämiseen. Tällaisilla sopimuksilla me suomalaiset sahaamme omaa oksaamme. Huolenaiheita verotusuudistuksesta Toimitusjohtaja Jussi Järventaus hehkutti juhlagaalassa yrittäjäjärjestön jäsenkasvun pysyneen vahvana. ”Organisaatiossamme on hyvä henki ja myönteisen tekemisen meininki. Olemme harvoja järjestöjä, jolla on maan jokaiseen kolkkaan ulottuva vaikuttamisverkosto 400 paikallisyhdistyksen voimin, joissa on lähes 5000 luottamushenkilöä. Suomen Yrittäjien runsaan henkilökunnan lisäksi aluejärjestöissä työskentelee kenttätyössä 130 työntekijää ja vahvoissa toimialajärjestöissä palvellaan jäsenkuntaa ja hoidetaan oman alan erityiskysymyksiä.” ”Olemme asettaneet tavoitteeksemme muuttaa Suomi yrittäjyyden yhteiskunnaksi. Iloksemme nuorten keskuudessa kiinnostus yrittäjyyteen on kasvanut ja ajatus on ”coolia”, kun Seinäjoella syntynyt Paula Koivuniemi on pysynyt suomalaisten iskelmälaulajien eturivissä jo 40 vuotta. on oma yritys, on alkanut levitä. ” Valtakunnalliset Yrittäjä- palkinnot jaettiin 43. kerran. Palkinnon sai neljä yritystä, joiden liikeideat kantavat Suomea. Palkinnon järjestänyt Fennian toimitusjohtaja Antti Kuljukka korosti yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnassa kaikkina aikoina. Hän kantoi myös huolta Suomen kilpailukyvyn säilymisestä maailmalla. Palkitut yritykset olivat paalainkäärimiä ja lietevaunuja valmistava Agronic Oy Haapavedeltä, hydrauligeneraattoreita, hydraulikorkeapainevesipumppu ja ja hydraulikompressoreja valmistava Dynaset Oy Ylöjärveltä, 37 myymälää käsittävä Kokkolan Halpa-Halli Oy ja asiakaskohtaisia alumiiniprofiileja valmistava Mäkelä Alu Oy Alajärveltä. Duudsonit valloittavat maailmaa Lauantain seminaaripäivä avattiin tiettävästi ensimmäisen kerran hengellistä ohjelmaa sisältävällä Matti Karin isännöimällä tunnilla. Musiikkia esitti tunnettu laulujen tekijä ja laulaja Juha Tapio sekä yrittäjästä itsestään huolehtimaan kannustanut pohjoismaiden suurimman mattokutomon VM-Capet Oy:n nuori toimitusjohtaja Maria Hanhisalo. Eniten osallistujia kokosi Duudsonien Jarmo Laasalan ja Jukka Hildénin vetämä puolituntinen, jossa he esittelivät maailmanvalloitustaan, luovuuttaan ja hulluuttaan. Tällä hetkellä neljän lapsuuden ystävän hullusta elämästä kertovia tv-ohjelmia kat- sellaan 150 eri maassa. Yrityksen kasvutarinan kertoi sisustustekstiilejä sekä pehmusteita huonekaluteollisuudelle valmistava Lennol Oy:n yrittäjä Pirjo Pystykoski-Sopanen. Mediaosaamisen hyödyntämistä esitteli Aller Media Oy:n toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä. Koko päivien ajan oli ohjelmaa yrittäjyyden kasvu-maailmassa eri yhteistyökumppaneiden osastoilla. Nuorilla yrittäjillä oli myös oma tilaisuus ja ruotsinkielisillä yrittäjillä omat treffit. Yrittäjäpäivien viihdeohjelma oli monipuolista. Ne alkoivat perjantaina Kauhavan lentosotakoulun Hawkien ylilennon jylinällä. Liittokokous aloitettiin poikkeuksellisesti tangokuningas Risto Nevalan laulamalla tangolla ”Sä kuulut päivään jokaiseen”. Perjantain tervetuloiltaan Seinäjoen Areenalle kokoonnuttiin Ameriikan malliin, joka näkyi pukeutumisessa ja illan ohjelmassa. Lauantai-illan juhlagaalassa musiikkia esitti sopraano Sirkka Lampimäki pianisti Raili Peltosen säestämänä. Juhla-tanssiaisten päätähti oli iskelmälaulaja Paula Koivuniemi orkesterinsa kanssa. Ensi vuonna Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät ovat Oulussa. Pääjuhlassa nähtiin Oulun kaupungin valmistama esittelyvideo ja tanssin taituri Merja Satulehto kutsui yleisöä päiville innostaen koko juhlayleisön kokeilemaan tanssiliikunnan otteita. Myös Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien omalla osastolla esiteltiin tulevia Yrittäjäpäiviä ja tanssitettiin kaikkia halukkaita suuren vapaaehtoisen yrittäjäjou- Duudsoneiden Jukka Hildénin (vas.) ja Jarno Laasalan seminaari veti eniten väkeä. TORSTAINA 8.12.2011 TALOUDENTEKIJÄT Profiili 7 C Yritysvalmentaja ja filosofi Esa Saarinen: Yrittäjyys ilmaisumuotona kiinnostaa nykyihmistä Työ on elinvoimainen ja taiteen kaltainen ilmaisumuoto yrittäjälle, joka haluaa ilmaista itseään. Luovana toimijana yrittäjä haluaa löytää dynaamisen energian lähteitä, jotka konkretisoituvat liike-elämässä haluksi tehdä kiinnostavia asioita yhdessä toisten kanssa ja toisten hyväksi, luovan ongelmanratkaisun professori, filosofi ja yritysvalmentaja Esa Saarinen analysoi yrittäjän menestystekijöitä. Arjen filosofi Saarinen kouluttaa johtajia ja yrityksiä ympäri Suomen ymmärtämään, että johtamisen lainalaisuudet ovat elämän yleisiä lainalaisuuksia ja innostusta sekä inspiraatiota tarvitaan organisaation polttoaineeksi ja luovien ratkaisujen löytämiseen. Suomessa ja suomalaisissa yrityksissä on nyt rohkeutta heittäytyä etukenossa eteenpäin huomattavasti enemmän kuin viisi vuotta sitten, Saarinen arvioi. Myös yliopistomaailmassa opiskelijat arvostavat entistä enemmän yrittäjyyttä elämänmuotona, jossa voi toteuttaa itseään, Saarinen pohjustaa. Arjen filosofi Esa Saarinen inspiroi yrityksiä luovaan ongelmanratkaisuun. ww w. bl c.fi Taloudentekijät, Mikkeli ARTO TOLVANEN Teksti ja kuva Hyvän johtajan tärkeimmät ominaisuudet BLC Valo J nykkönen! aloyhtiö Kiinteistönjat NOPEAMMIN, PAREMMIN, VARMEMMIN LAATUA ILMAN PÄTKIMISTÄ BLC Valo nopeuttaa BLC Valo-laajakaista BlueLakeCommunicationsinvalokuituverkko takaakiinteistöihinnopeimmanjavarmimman mahdollisenlaajakaistayhteyden.Seonlaadultaantasaisempija–mikäparasta–hinnaltaan halvempi. •Ehdottomantoimintavarmalaajakaista •Huippunopeainternetyhteys •Satsauskiinteistönjataloyhtiön tulevaisuuteen–mahdollistaamonipuoliset palvelutmyöstulevaisuudessa BLC Valo monipuolistaa HuippunopeanyhteydenlisäksiBLCValotarkoittaa myös entistä parempaa tv-tarjontaa. Lukuisiaperuskanavapakettejatukevatmonipuolisettallennuspalvelut. BLC Valo parantaa arvoa Nykyajankiinteistössäonmyösnykyajanyhteydet.SitäBLCValonimenomaanon.Nopeaja suoritusvarmalaajakaistajaBLCViihteenmyötätulevatuudenlaisettv:nkatselumahdollisuudettuovatkiinteistönjataloyhtiöntämänpäiväntasallejanostavatsenarvoa.BLCValoTaloyhtiöpalvelusisältäämyöstuentulevaisuudenkustannustehokkaaseentaloautomaatioon (esim.sähköinenilmoitustaulurappukäytävässä,vesimittareidenetäluentajaovienetälukitus)jaTurvapalveluihin. Kysy lisää BLC Valosta: 0290012010 yrityspalvelu@blc.fi Kysy lisää BLC Viihteestä: TV PALVELUT BLC Viihde -paketti sisältää •Digi-/IPTV-boxi •50tuntiavapaatatallennustilaa •14vuorokaudenautomaattitallennus •Lumotvaloituspaketti:Discovery Channel,NationalGeographic, Eurosport,TravelChannel, MTV3HD POSSEN myymälä Olavinkatu44 Puh.0290012002 ma-pe9-17 PRISMAN myymälä Nojanmaantie15 Puh.0290012001 ma-pe9-17,la10-14 ohtajan ja johtamisen tärkeimmiksi kulmakiviksi Esa Saarinen nostaa älyllisen ja ajatuksellisen joustavuuden, ihmisten innostamisen sekä kyvyn kiteyttää asiat yksinkertaisella tavalla päämäärien saavuttamiseksi. ”Liike-elämässä on pystyttävä tuottamaan entistä enemmän luovaa lisäarvoa, ei ainoastaan toistaa vanhaa. Tämän vuoksi toiminnassa korostuu ratkaisukeskeisyys, mielikuvitus ja organisaation kyky toimia yhtenä ja yhdessä. Tämän ehdoton edellytys on, että työilmapiiri on mutkaton ja innostava”, Saarinen painottaa. ”Jos yrityksen organisaatio toimii kokonaisuutena oikeudenmukaisesti, pystytään myös negatiiviset asiat käsittelemään positiivisesti”, Saarinen opastaa. ”Fokuksessa on realistinen positiivisuus synkistelyn ja negatiivisen flirttailun sijasta. Johtaja tietää jo, että kiitos on positiivista, mutta hänen olisi hyvä myös tiedostaa, että kiinnostus, kannustavuus ja halu kasvaa ihmisenä ovat positiivisuuden varsinainen ydin”, valmentaja Saarinen muistuttaa. la. Ykkösjohtajaksemme maailmalta Saarinen nostaa Kone oy:n toimitusjohtajan Matti Alahuhdan, jonka älyllinen hahmotuskyky, henkilökohtainen integriteetti ja kyky rohkaista organisaatiotaan kasvuun ovat Saarisen mukaan huippuluokkaa. Eleetön karisma kannattelee suomalaisia kansainvälisillä businessareenoilla ”Suomessa on pystyttävä kehittämään dramaattisesti parempia kasvuyritysten kasvuvaiheen ja innovaatiokehityksen rahoitusmuotoja”, Saarinen toteaa. ”Kuitenkin tärkeintä on se, että erilaiset toimijat löytävät toisensa innostumisen merkeissä. Yritysmaailmassa on oltava avoimia ja rakennettava sellaisia ympäristöjä, missä voi kohdata luovia yhteistyötahoja. Nykyistä isompi focus tulisi antaa myös alhaalta tuleville voimatekijöille, tunteelle ja luovuudelle sekä aktivoiduttava poikkeavuuksien analysointiin ja hyödyntämiseen”, Saarinen ohjeistaa. ”Suomalaisyritysten menestyminen maailmalla tulevaisuudessa edellyttää dramaattista, rohkeaa yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä. Ja vaikka kovat realiteetit toimivat aina viitekehyksenä on tilaa sydämellä tehtävälle yrittämiselle. Olennaista on oikeanlaisen tunteen saaminen esiin teknisen taitavuuden tueksi. Hyvänä esimerkkinä tästä pidän Etelä-Savossa mm. Tertin kartanoa”, Saarinen yksilöi. Suomalaisten luotettava ja ongelmaratkaisukeskeinen kyvykkyys tuo suomalaisille itsevarmuutta, kansainvälisesti toimiva Esa Saarinen tietää. Suomalaisten menestys maailmalla ei myöskään jää luovuudesta kiinni, Saarinen uskoo. Suomalainen eleetön karisma tehoaa kaikkial- PROFIILI Esa Saarinen • Syntynyt: 27.7.1953 • Naimisissa: Pipsa Pallasvesan kanssa • Lapset: kaksoispojat Jerome ja Oliver • Filosofian tohtori, Helsingin Yliopisto • Väitöskirja: logiikasta ja kielifilosofiasta • Filosofian laitoksen assistenttina ja dosenttina sekä VT professorina Helsingin Yliopistossa • Läpimurtoteoksia: Imagologies: Media Philosophy ja Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokratesta Marxiin • Musiikkiteoksia: Filosofia • Eino Kaila- palkinto • Enston hallituksen jäsen • Soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professori, Aalto Yliopisto • Nokian ja Marimekon yritysvalmentaja Yrityksen menestystekijät tulevaisuudessa 8 TALOUDENTEKIJÄT TORSTAINA 8.12.2011 D Verkostokoulutuksella osaajia Etelä-Savoon Yritysten kasvaviin osaamistarpeisiin räätälöidään tänä päivänä yksilöllisiä koulutusmalleja, joilla verkoston kautta pystytään vastaamaan myös erikoisalojen koulutustarpeisiin. Taloudentekijät ARTO TOLVANEN Teksti ja kuva K oulutusmalli rakentuu siten, että vastuullisena koulutuksenjärjestäjänä toimii esim. ammattiopisto (SAMI tai ESEDU), joka hankkii verkostostaan kouluttajaksi parhaan mahdollisen erikoisosaajatahon tai antaa itse perusopinnot ja hankkii yhteistyökumppaniltaan erikoisosaajien tarvitsemat koulutuspalvelut. Myös ulkopuolisia yritysluennoitsijoita käytetään koulutuksessa. Näin menetellään esim. AutoCad-koulutuksessa. Verkostokoulutusmalliin kuuluu usein myös koulutuksen rahoitusjär- jestelyjä esim. TE-toimiston ja ELY-keskusten kanssa. ESTEOS – Etelä-Savon teollisuuden osaajat Verkostokoulutusmallin edistäjänä teollisuuden tarpeissa toimii Etelä-Savossa mm. ESTEOShanke, joka järjestää mm. laatukoulutusta, Autodesk –koulutusta ja kansainvälisen hitsausneuvojan (IWS) koulutusta paikallisten konepajojen ja teollisuuden tarpeisiin. ”Esimerkiksi kansainvälisen hitsausneuvojan koulutuksen lähtökohtana oli yhden yrityksen tarve, jonka pohjalta lähdettiin kasaamaan koulutusryhmää”, Juha Karjalainen, ESTEOS-hankkeen Savonlinnan alueen yhteyshenkilö kertoo. Koulutus antaa pätevyyden johtaa ja valvoa yrityksen hitsaustuotantoa ja se on suunnattu hitsausalasta ja hitsausteknologioista kokemusta hankkineille ja laadusta vastaaville osaajille. ”Koulutuksen tarve tulee myös lisääntymään tulevaisuudessa, koska määräykset ja valmistusstandardit tiukkenevat”, Karjalainen painottaa. Parhaillaan meneillään olevassa maakunnallisessa hitsausneuvoja-koulutuksessa kouluttajana toimii SAMI:n verkostokumppani Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna kestäen alle puoli vuotta ja sisältäen 30 lähiopetuspäivää (227 h) kolmen päivän jaksoissa. Koska vuoden lopussa päättyvä kurssin osallistujat tulevat Mikkelistä, Pieksä- Mitä hyötyä tuotekehittäjän koulutuksesta? • Tuotekehitysideoiden kartoitus • Ohjattu oman tuotteen tai palvelun kehittäminen • Systemaattinen ohjattu tuotekehitysprojektin toteutus • Tuotteen tai palvelun turvallisuusriskien eliminointi • Hallittu ja tehokas tuotteen tai palvelun kaupallistaminen • Jatkuvan innovointiprosessin oppiminen ja nopeuttaminen • Innovointia luottamuksellisessa ryhmässä. Hitsauksen kansainväliset IW–koulutustasot: • IW - International Welder (toisen asteen koulutus) • IWS/IWP, hitsausneuvoja/-ohjaaja • IWE, IWT, hitsausinsinööri, -teknikko • IWI-C,S, hitsaustarkastaja mäeltä ja Savonlinnasta on myös koulutus jaettu eri paikkakunnille. ”Koulutukseen, johon sisältyy myös yrityskäyntejä ja jossa vierailee yritysluennoitsijoita, osallistuu ammattilaisia hitsareista diplomi-insinööreihin”, Juha Karjalainen valottaa. Panostusta laatuun Edustajansa IWS-hitsausneuvojakoulutukseen lähettänyt Rau- Teksti ja kuva T Mikkelin alue: Pertti Karhunen puh: 044 711 5635 tai pertti.karhunen@esedu.fi Pieksämäen alue: Tapani Rytkönen puh: 040 305 6610 tai tapani.rykonen@esedu.fi Savonlinnan seutu: Projektipäällikkö Juha Karjalainen, puh: 044 550 6665 tai juha.karjalainen@samiedu.fi Mikkelin ja Pieksämäen seutu: Yrityskehittäjä Mika Kärki puh: 044 711 669, mika.karki@esedu.fi Tuotteiden ja palveluiden myyntikuntoon hiominen ja tehokas kaupallistaminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti vaativat tuotteistamisen hallintaa sekä osaavaa personointia. Tuotteistamisen ja tuotekehittämisen osaamista tarvitsevat lähes poikkeuksetta kaikki yritykset. ARTO TOLVANEN Savonlinnan alue: Ari Haapasaari puh: 044 550 6452 tai ari.haapasaari@samiedu.fi Lisätietoja teollisuuden ammattiosaajien verkostokoulutuksesta: Tuotekehittäjä on avainroolissa Taloudentekijät Ari Haapasaareen (kuvassa), Pertti Karhuseen tai Tapani Rytköseen kannattaa olla yhteydessä jos olet kiinnostunut tuotekehittäjän koulutuksesta. taseiska Oy kertoo toimitusjohtaja Simo Toropaisen suulla, että laadunvalvonnan ja laatujärjestelmien kehittämistavoitteet antoivat heille sysäyksen hankkia IWS-koulutusta. Valmistuskonepajan kapasiteetti on vientitoimituksiin pohjautuen hyvässä käytössä ensi vuoden keväälle saakka ja työntekijöiden osaamista sekä laadunvalvontaa halutaan kehittää SAMI:n tarjoamilla koulutuspalveluilla. uotteistamisen matkasaarnaajat ovat käyneet luennoimassa Etelä-Savossa ahkerasti. Nyt alueellista tuotekehitysosaamista parannetaan Savonlinnassa, Mikkelissä ja Pieksämäellä työn ohessa toteutettavana verkostokoulutuksena, jossa koulutuksen järjestäjinä toimivat Etelä-Savon ammattiopisto ESEDU ja Savonlinnan ammattija aikuisopisto SAMI. ”Tammikuussa 2012 alkavan tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon kouluttajina toimivat Rastor Oy:n kokeneet ja yrityselämässä kannuksensa ansainneet kouluttajat”, koulutussuunnittelija Ari Haapasaari SAMI:n oppisopimustoimistosta kertoo. Koulutus on tarkoitettu tuotteiden ja palvelujen kehittämistyössä toimiville henkilöille sekä niiden kehittämisestä vastaaville esimiehille ja projektipäälliköille. Koulutus soveltuu hyvin myös uutta liiketoimintaa käynnistäville yrityksille. Kuinka uusi tuote tai palvelu saadaan myyntikuntoon? Tuotteiden kehittäminen ja uusien liiketoiminta-mahdollisuuksien luominen on nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä välttämätöntä. Tuotekehittäjän koulutus antaa hyvät valmiudet tuotteiden kehittämiseen ja palveluinnovaatioiden luomiseen. Lähtökohtana on oman vastuualueen kehittäminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen, tuotteistamisen ja prosessien kehittämisen kautta. Tutkinto soveltuu esim. yrittäjille, jotka haluavat tuoda oman tuotteen markkinoille ja se soveltuu sekä eri teollisuuden aloille, että palveluyrityksille. Jokaiselle koulutettavalle valitaan myös henkilökohtainen mentori, joka avustaa kouluttautujaa, toimii keskustelukumppanina ja valmentaa näyttötutkintoon. Tutkintoon kuuluvan tuotekehitysprojektin tarkoituksena on uuden tai olemassa olevan tuotteen, palvelun, menetelmän tai materiaalin kehittäminen ja osaaminen osoitetaan tuotekehitystehtävissä omassa yrityksessä. Koulutus toteutetaan yrittäjille oppisopimuskoulutuksena, jolloin opiskelu on koulutukseen osallistujalle maksutonta. ”Toivomme, että yrittäjäyhdistykset etsivät keskuudestaan osallistujille kiinnostuneita mentoreita, eräs verkostokoulutuksen yhteistyökumppaneista, Etelä-Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Mirja Haavikko painottaa Koulutus sisältää intensiivisiä koulutuspäiviä, opiskelua verkkoympäristössä ja ohjattua työssä oppimista. Tuotekehittäjä -koulutuksia on tarkoitus järjestää myös jatkossa, sitä mukaa kun uusia ryhmiä saadaan kasaan, Ari Haapasaari informoi. Tammikuussa alkavaan koulutukseen on ilmoittautunut Mikkelistä 16, Savonlinnasta 8 sekä Pieksämäeltä 5 opiskelijaa. TORSTAINA 8.12.2011 TALOUDENTEKIJÄT Yritysmaailma 9 E Menestystä luomassa Mitä onnistuminen vaatii? Erikoistietokoneita, ohutlevytekniikkaa ja kunnossapitoantureita. Niihin kiteytyvät vuoden 2011 maakunnallisen yrittäjäpalkinnon saajan ja 2010 INNOSUOMI-palkitun, CEF-teknologiayritysryppään perustajan Timo Juutilaisen menetystarinat. Mitä onnistuminen Etelä-Savossa vaatii? Taloudentekijät, Savonlinna ARTO TOLVANEN Teksti ja kuva Hyödynnä Build on strenght -strategioita E lektroniikan diplomiinsinööri Timo Juutilainen painottaa, että johtajan on paneuduttava itse huolellisesti asiaan ja laitettava itsensä täysillä likoon. Juutilainen tuntee itsensä kotoisaksi asia- ja asiantuntijajohtajana, mutta tunnustaa empimättä, että tunnetta ei voi myöskään ohittaa johtamisessa. ”Johtajan tulee olla reilu, tasapuolinen ja toimia järjellä”, Timo analysoi. ”Johtaja ei silti saa olla kylmä. Pitää olla rohkeutta, luovuutta ja persoonallisuutta sekä pitää kuunnella työntekijöitä”, hän jatkaa. Kaikissa ihmisissä on omat ominaisuutensa, joissa hän on vahvimmillaan ja niihin nojautuen Juutilainen on pyrkinyt roolittamaan 110 työntekijän yritysryppään. ”Yrityksestä ja sen työtehtävistä on pystyttävä tekemään kiinnostava. Se edesauttaa rekrytoimaan oikeita ihmisiä, joiden vahvuuksia on kyettävä edelleen kehittämään”, Juutilainen opastaa. Pidä tuotekehitys oikeassa roolissa ja lähellä asiakasta Vuonna 1993 perustetun Control Express Finland Oy:n (CEF) perusidea on asiakkaan tarpeisiin räätälöidyt teollisuus- ja militaritietokoneet, jotka on tarkoitettu käytettäviksi todella vaativissa olosuhteissa. ”Haasteena on kartoittaa yksilölliset asiakastarpeet oikein sekä toteuttaa ne tuotannollisesti kannattavasti ja riittävässä laa- juudessa”, Juutilainen tarkentaa. ”Pääsääntö mielestäni on, että jokaisella teollisuusyrityksellä tulee olla kannattavaa liiketoimintaansa varten omat personoidut tuotteensa”, Timo painottaa. Tuotemodifikaatioista tulee usein myös kokonaan uusia tuotteita ja uutta liiketoimintaa. ”Tänä päivänä maailma on niin kansainvälinen joka toimialalla, että tuotekehityksen polku muodostuu kyvystä hyödyntää maailman eri puolille sijoittuneita verkostoyhteistyökumppaneita”, Juutilainen korostaa. Rakenna yrittäjyysystävällinen työ- ja toimintaympäristö Yritysryppään toiseksi suurimman jäsenen, vuona 2000 perustetun Compusteel Oy:n, vaativa ohutlevytuotanto on miehittämätöntä ja huippuautomatisoitua. Tällä taktiikalla tuotanto Timo Juutilainen tarkastelee Compusteel automatisoidusta ohutlevytuotannosta valmistuneita selluteollisuuden suodatinrunkoja. pysyy kotimaassa ja se tukee innovatiivista tuotekehitystä ryppään muissa yrityksissä. ”Oikean tuotekehitysympäristön kehittämiseksi teemme yhteistyötä moneen suuntaan mm. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa”, Juutilainen pohjustaa. Jatkuva testaustoiminta ja tuotelaboratorioiden hyödyntäminen onkin alalla välttämätöntä. ”Ilman Savonlinnan kaupungin panostusta 3K-tehtaaseen ja sen tuotelaboratorioihin emme olisi tässä”, Juutilainen kiittelee. ”Kaikki tämä yhdessä hyvän henkilökunnan kanssa on mahdollistanut positiivisen kehityksen yritysympäristöksi, jossa ideat voivat jalostua”, Juutilainen summailee. Juutilaisen mielestä yrittäjyyden yleistä imagoa olisi myös saatava parannettua. Hän ihmettelee, että Suomessa on voinut vallita kehitys, jossa mitä parempi koulutus, sen vähemmän yrittäjiä, on toteutunut. Myös yritysten tukeminen pitäisi Juutilaisen mukaan olla enemmän kannustavampaa. ”Avustus- ja tukiprosentit voisivat määräytyä mainiosti tu- losten perusteella”, Juutilainen paukauttaa. ”Byrokratia projekteissa on joskus sellaista, että on vain helpompi ottaa rahoitusta varten lainaa pankista”, Juutilainen päivittelee. Sama tilanne on kasvuyrityksillä yleensä. ”Yrityksiä, jotka päättävät kasvaa, voisi valtio palkita tekemästään onnistuneesta riskinotosta”, Timo Juutilainen, jonka yritysten liikevaihto on kasvanut 16 miljoonaan euroon, suosittaa. Kokemus auttaa oikean asiantuntijan löytämisessä Maatilamatkailu Höökin Kaarina Höökillä on yli 20 vuoden kokemus yrittämisestä ja yritystoiminnassa tarvittavien asiantuntijapalvelujen etsimisestä ja käyttämisestä. ”Nykyisin on jo helppoa työskennellä, kun kokemuksesta tietää mistä apua löytyy. Täytyy vain tarttua puhelimeen”, vakuuttaa Kaarina. T ämän hetkisen asiantuntijaverkoston pohja rakentuu oman yritystoiminnan alkumetreillä syntyneisiin kontakteihin. ”Ensimmäisen kerran otimme yhteyttä Maaseutukeskuksen neuvojista Antti Kajanteeseen, kun tämä Hartikkalan tila siirtyi mieheni veljeltä meille. Yhteistyö Maaseutukeskuksen ja sittemmin ProAgria Etelä-Savon neuvojien kanssa onkin jatkunut siitä asti tiiviinä. Asiantuntija-apua on käytetty sekä viljelytoimintaan, että matkailuyrittämiseen. Savonlinnan Pihlajalahdessa toimivan maatilamatkailuyrityksen kivinavettaan remontoitiin tilausravintola vuonna 2001. Keittiön antimia tarjoillaan myös pitopalvelutoiminnan kautta juhlatilaisuuksissa eri puolella talousaluetta. Pihapiirin Luhtiaitoissa ja Riihituvassa on mahdollisuus majoittua maaseutuympäristössä. Höökin ruokia voit maistella myös Savonlinnan Citymarketin palvelutiskistä. ”Tänä vuonna teemme yhteistyötä Citymarketin kanssa joulunajan tarjoiluissa.”, kertoo Kaarina Höök. Osaavat asiantuntijat auttavat yritystä kehityksen ja kasvun tiellä Maatilamatkailun toimintaan on koko sen olemassaoloajan kuulunut jatkuva yritystoiminnan kehittäminen ja laajentuminen. ”Ensimmäisenä otan kyllä yhteyttä asiantuntijaverkostooni ja kysyn sieltä mielipidettä, kannattaako asiaa edes pidemmälle lähteä miettimään”, Kaarina painottaa. Keväällä 2011 aloitettiin motelli- ja ravintolatoiminta Sulkavalla perinteikkäässä Muikkukukossa. Muikkukukko on avoinna kuutena päivänä viikossa. Tilauksesta palvellaan myös aukioloaikojen ulkopuolella. Arkisin tarjolla on lounas noutopöydästä ja viikonloppuisin panostetaan ohjelmatarjontaan. Kaarina iloitsee erityisesti, että nuoremmalle väelle suunnatut rock-illat ovat löytäneet hyvin asiakkaita. Maatilamatkailu Höökin palveluksessa on tällä hetkellä tusinan verran kokotai osa-aikaisia työntekijöitä, kesällä tähän lisätään sesonkityövoima. Osaavien työntekijöiden ja ammattineuvojien ohella Kaarina arvostaa oman lähipiirin pa- ”Hyvä ruoka ja hyvä asiakaspalvelu ovat meille erityisen tärkeitä”, painottavat Inka Kämäräinen (vas.), Kaarina Höök ja Eija Penttinen. nosta yritystoiminnan tukijoukkoina. Muikkukukon toiminnan aloittamista Kaarina lähti pohtimaan yhdessä asiantuntijaverkostonsa kanssa. Rajupusu Leaderin toimintaedellytysten selvitystuen turvin. ProAgrian talous- ja yritysneuvoja Mikko Penttinen ja maa- ja kotitalousnaisten yritysneuvoja Kirsi Mutka-Paintola auttoivat yrittäjää työstämään Kukolle liiketoimintasuunnitelman. Asiantuntijapalveluissa Kaarina painottaa pitkän yhteistyön ja neuvojien toimialaan liittyvän erityisosaamisen merkitystä. Näiden tekijöiden varaan rakentuu myös luottamus ja sitä kautta uskallus kysyä asiantuntijalta yksinkertaisiltakin tuntuvia asioita. Pienessä yrityksessä on ajoittain tärkeää hakea suunnitelmiin ja toimintaan ulkopuolista osaamisnäkökulmaa. ”Kun tarpeeksi pitkään aina miettii näitä yrityksen asioita vain omassa päässään, on hyvä saada niihin ikään kuin ulkoa varmistusta”. Kaarina vakuuttaa tyytyväisyyttään. Verkosto on auttanut tiukoissakin tilanteissa ja sen avulla on löytynyt myös uusia osaajia.” Tietoa rahoitus-, tuki- ja kehit- tämismahdollisuuksista, sekä asiantuntijapalveluista on Kaarinan mielestä yrittäjille tarjolla paljon. Toki hänellä on hieman leikkimielinen ehdotus vielä puuttuvasta palvelusta yrittäjille. ”Eräänlainen purkauspäällikkö olisi hyvä saada. Aina kun ei haluaisi kaataa näitä mieltä kismittäviä asioita lähipiiriin”, Kaarina naurahtaa. Kirsi Mutka-Paintola yritysneuvoja MKN-yrityspalvelut/ProAgria Etelä-Savo ry. 10 TALOUDENTEKIJÄT E TORSTAINA 8.12.2011 Yritysmaailma Tehokaksikko, toimitusjohtaja Siru Paalanen ja hallituksen puheenjohtaja Heidi Pasanen, siivoilevat viimeisiä rakennusjätteitä Sulkavan Venetiellä. Naisten viimeistä piirtoa myöten remontoima omakotitalo on kohta valmis luovutettavaksi asiakkaalle. Talon laattaseinässä komeilee käsin maalattu kultainen ruusu. Neljä osaavaa kättä ja silmää sisustamiseen Taloudentekijät, Sulkava ARTO TOLVANEN Teksti ja kuva Naisammattilaiset on otettu rakennuksilla hyvin vastaan läkyn yritysneuvoja Markku Savola. S ki ja laatu ovat valttejamme Siru ja Heidi luettelevat. ”Me haluamme tuoda lisäarvoa ja ideoita asiakkaidemme sisustussuunnitelmiin ja toteutuksiin”, naiskaksikko sanoo yhdestä suusta. ”Seuraamme tarkasti myös alan uusia trendejä. Laadun suhteen ollaan jopa vähän liiankin tiukkapipoja”, naiskaksikko pohdiskelee. isä- ja ulkomaalaukset, pienremontit ja laattatyöt sekä mm. vaativat erikoislaatoitukset kuuluvat naiskaksikon omistaman Saimaanrannan Maalarit Oy:n repertuaariin. Rakentaminen on raavasta työtä, mutta Siru ja Heidi pärjäävät hyvin apunaan vain yksi miestyöntekijä. Kesäsesonkiin tarvitaan toki lisää ammattimiehiä. Naiset ostivat toimivan maalausliikkeen keväällä ja osakeyhtiö perustettiin uudella nimellä 9.5.2011. ’Kätilönä’ yrityskaupassa toimi Uusyrityskeskus Wä- Ahkeruus, huolellinen työnjäl- Yrityskauppa vaatii asiantuntemusta ”Iso kiitos seudun yrityspalveluille. Paitsi neuvoja ja ohjeita, Saimaanrannan Maalarit Siru Paalanen (vas.) ja Heidi Pasanen viimeistelevät asiakkaan keittiöön komeaa laatoitusta. saimme konkreettista apua papereiden täyttämisessä, ostettavan yrityksen arvonmäärityksessä sekä rahoitusasioissa”, naiset luettelevat. ”Ilman Markkua emme oli- si edes tienneet mistä aloittaa”, naiset vieläkin päivittelevät. Ammattimies on ammattimies, sukupuolesta huolimatta. Jos yrityspalvelut opastavat yrityskaupoissa ja rahoitusasioissa, toteuttavat nämä viehättävät saimaanrannan maalarit asiakkaidensa sisustusunelmat jämäkästi kokonaispalveluna. Apunaan heillä on myös verkosto kirves- ja sähkömiehiä sekä tava- NYT TARKKANA. Maikkarilla voit nyt kohdistaa viestisi entistäkin osuvammin kotiseudullesi. Alueellisella tv-mainonnalla tavoitat edullisesti jopa 112 000 eteläsavolaista. Tee yrityksestäsi tienoon kiinnostavin kauppapaikka. Aloita osoitteesta spotti.fi/aluemainonta tai rimpauta myyntipäällikkö Teppo Wetterstrandille: 050 395 9567. rantoimittajia. ”Markku hoitelee yrityskuviot ja me osaamme sisustamisen alusta loppuun”, Siru pelkistää. TORSTAINA 8.12.2011 TALOUDENTEKIJÄT 11 Yritys-Suomi verkostot yrittäjien palveluksessa Etelä-Savon seudut kiinteässä yhteistyössä Y ritysten odotuksien mukaan julkisten yrityspalvelujen tulee olla laajasti tunnettuja, helposti löydettävissä, helposti ymmärrettävissä ja helposti saavutettavissa. Yrityksen perustamista suunnittelevien, toiminnan aloittaneiden ja toimivien yritysten tulee saada helposti tietoa ja löytää tarvitsemansa palvelut. Yritykset toivovat myös saavansa itselleen räätälöityjä palveluita. Etelä-Savon seudut tekevät yhteistyötä, kukin oman seudun lähtökohtiin pohjautuen ajatuksella, että asiakas saa mahdollisimman korkeatasoista ja asiantuntevaa palvelua. Yhteistyössä toimimalla voidaan tarjota aiempaa kattavampia palveluja. Palvelut on koottu seudullisesti ja päällekkäisyyksiä on karsittu – myös maakunnallisesti. Etelä-Savon Yritys-Suomen palveluverkosto esittelyssä, osa 3 Kaikki Etelä-Savon seudut ovat mukana kansallisessa Yritys-Suomi palvelujärjestelmässä. Seudullisen yhteistyön keskeisinä tehtävinä on asiakasprosessien kehittäminen asiakkaan näkökulmasta, asiakaspalvelun seuranta ja sen kehittäminen seudun omista lähtökohdista, viestintä asiakkaiden ja toimijoiden välillä, palvelun tuottajien roolit / toisten palvelujen tunteminen ja ennakointi. Yritys-Suomi Rajupusu Yrityksille apua joustavasti ja asiantuntevasti J oroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueen yritysneuvonnan yhteistyö tiivistyy uuden yhteispalvelun myötä. Ennestäänkin toimiva yhteistyö parantaa asiakkaille tarjottavaa palvelua. Tiivistyvä yhteistyöverkosto on osa kansallista Yritys-Suomi palvelukonseptia, jonka avul- la voidaan alueen yrityksille tarjota tietoa, rahoitusta ja kontakteja, asiantuntevasti ja joustavasti yrityksen kaikissa vaiheissa. Seudullisen yrityspalveluverkoston osapuolet Rajupusu alueella ovat: Rajupusu Leader ry, Juvan TEtoimisto, Joroisten kunta, Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry, Rantasalmen kunta, Finnvera Oyj, Etelä-Savon ELY -keskus, Savonlinnan TE-toimisto, ProAgria Etelä-Savo ry, Sulkavan kunta ja Juvan kunta Apua yrityksen kaikissa vaiheissa Rajupusu Yritys-Suomi verkoston toimijat neuvovat, tukevat ja ohjaavat yrityksen perustamista vasta harkitsevia, sekä yritysmaailmassa jo vakaan aseman saavuttaneita yrityksiä. Hataran toiveikkaista perustamissuunnitelmista lähtien asiakkaita palvellaan kasvun kautta onnistuneeseen omistajanvaihdokseen saakka. Tiiviisti yhteyttä pitävä neuvojaverkosto tuottaa jäsenilleen päivitettyä tietoa tarjolla olevista palveluista ja mahdollisuuksista. Tiiviillä yhteydenpidolla taataan asiakkaalle paras mahdollinen apu ja asiantuntemus. 1. YRITYKSEN PERUSTAMINEN • • • • • Suunnitteleminen Talouslaskenta Rahoitus Perustaminen Käynnistäminen 2. YRITYKSEN HALLINTO • Yrittäjän työ käytännössä opas (mm. verotus, laskutus, perintä) • Lomakepohjia yrittäjän arjen tilanteisiin 3. YRITYKSEN TALOUS • Hinnoitteluopas ja SIMULO -laskentaohjelmat hinnoitteluun • Laajennuksen ja kehityksen rahoitusopas • Investoinnin laskennan opas ja laskentaohjelma • SIMULO Tulos, -tase ja talousennuste laskentaohjelmat 4. MARKKINOINTI- JA MYYNTI • Opas markkinointisuunnitelman laatimiseen • Markkinointisuunnitelman työkirja • Myyntisuunnitelman työkirja Yrityksen ja yrittäjän toimintaympäristö voidaan tallentaa omalle tietokoneelle, jolloin käyttäjä ei tarvitse jatkuvaa nettiyhteyttä. Yritystulkin 300 sivua on jaettu 38 osaan ja neljään eri aihealueeseen. Yritystulkista löytyvät oppaat, työkirjat ja laskentaohjelmat yrityksen hallinnon, talouden ja markkinoinnin omatoimiseen hoitamiseen. Lisäksi Yritystulkki sisältää yrityksen perustamisosion, jossa yrityksen perustaminen toteutetaan oikeaoppisesti karikot kiertäen ja ongelmiin Asiantuntija-apua Rajupusu-alueella antavat ja etsivät: Aarre Damski yritysneuvoja, Pro Agria Etelä-Savo aarre.damski@proagria.fi 040 738 6400 Antti Kinnunen yritysasiamies, Juva antti.kinnunen@juva.fi Markku Savola yritysneuvoja, Uusyrityskeskus Wäläkky ry markku.savola@juva.fi Yritystulkin banneri on seuraavilla www -sivuilla www.savonlinnaseutu.fi/yrityspalvelut www.pieksamaki.fi, www.miset.fi, www.juva.fi, www.masek.fi • yrityksen perustamiseen • yrittäjäksi kouluttautumiseen • rahoituksen järjestämiseen • työvoiman hankintaan • työvoiman koulutukseen • yrityksen kansainvälistymiseen • tuotekehitykseen • maatilojen yritystoiminnan kehittämiseen • markkinoinnin kehittämiseen • toimitilojen hankintaan • omistajanvaihdosasioihin • Yrityksen myyntiin ja • Yrityksen ostoon liittyvissä asioissa Tiina Koponen kehittämisjohtaja, Joroinen tiina.koponen@joroinen.fi 040 565 4857 varautuen. Yritystulkki on toteutettu suomalaisen peruskoulun tavoin: jokaiseen yritystoiminnan ”oppiaineeseen” on oppikirja, jonka avulla täytetään asiaan liittyvää työkirjaa. Näin työtä voidaan tehdä itsenäisesti ilman ”opettajaa”. Muutamia taloushallinnon laskentaohjelmia lukuun ottamatta aineisto on vapaasti kaikkien käytettävissä netissä ilman salasanoja. Yritystulkin oppaat ja työkirjat Verkoston kautta yritykset saavat apua mm. Heidi Hänninen yritysasiamies, Rantasalmi ja Sulkava heidi.hanninen@rantasalmi.fi 040 485 0010 Vapaasti kaikkien käytettävissä on jatkuvan muutoksen alaisena. Muutoksia aikaansaavat sekä viranomaiset että julkishallinto, kuin myös kilpailijat ja asiakkaat. Yrittäjän tukena tässä muutoksessa on Yritystulkki, josta löytyy kaikki yrittämiseen liittyvä perustieto ajantasaisena ja paikallisesti tuotettuna. Yritystoiminnan perusasiat ovat samat yrityksen toimialasta riippumatta. Tämän palvelun sinulle tarjoaa oma alueesi elinkeinojen kehittämisorganisaatio. Yritys-Suomi Yritystulkin käyttö onnistuu tavanomaisella kotitietokoneella, jossa on Microsoft Word ja Excel –ohjelmat sekä Adobe Acrobat -lukuohjelma. Ilpo Lehtinen toiminnanjohtaja, Rajupusu Leader ry ilpo.lehtinen@rajupusulealder.fi 040 715 7189 Juvan TE-toimisto Savonlinnan TE-toimisto 12 TALOUDENTEKIJÄT TORSTAINA 8.12.2011 Yritys-Suomi verkosto Yritys-Suomi Pieksämäen seutu Y rittäjäksi aikovien ja toimivien yritysten neuvontapalvelut laitetaan koko Suomessa uusiin puihin Yritys-Suomi konseptin alle. Pieksämäki on myös liittynyt n. 50 seutukunnan muodostamaan Yritys-Suomi –verkostoon. Yritys-Suomi verkoston palvelut muodostuvat netin kautta saavutettavasta yrityssuomi.fi – verkkopalvelusta, Yritys-Suomi -puhelinpalvelusta sekä verkoston paikallisista palvelupisteistä eri kunnissa. Laaja kirjo kumppaneita Yritys-Suomi –konseptin pohjalla ovat eri seuduilla solmitut yrityspalvelusopimukset. Pieksämäen SeutuYp –sopimus solmittiin viime kesäkuussa. Sopimuksen pääosapuolia ovat Pieksämäen kaupunki, Etelä-Savon ELY -keskus, Pieksämäen TE-toimisto ja ProAgria Etelä-Savo ry. Sopimuksessa mainittuja muita merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat mm. paikalliset yrittäjäjärjestöt, oppilaitokset, kuten Diak, Etelä-Savon ammattiopisto, Koulutuskeskus Agricola, Mamk, Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja Finnvera. Sopimuksen tavoitteena on parantaa em. organisaatioiden välistä yhteistyötä yritysten neuvontatilanteissa ja parantaa palveluiden viestintää asiakkaille. velupisteet sijaitsevat Pieksämäen yrityspalveluissa kaupungintalolla sekä Pieksämäen TEtoimistossa. Vaikka palvelupisteet sijaitsevat eri rakennuksissa, niiden keskinäinen yhteistyö on saumatonta. Mottona on, että asiakasta ei juoksuteta vaan palvellaan. Pieksämäen yrityspalveluiden asiantuntijoilta saa henkilökohtaista neuvontaa mm. yritysidean kehittelyssä toimivaksi liiketoimintasuunnitelmaksi, toimitilojen ja kehittämisrahoituksen järjestämisessä niin alkaville kuin toimiville yrityksille, potentiaalisista yhteistyökumppaneista, yrityksen omistajanvaihdosasioissa jne. Pieksämäen yrityspalvelut järjestää yhteistyökumppaneidensa kanssa räätälöityjä koulutuksia sekä yritystoimintaa suunnit- Perusneuvontaa yrityspalveluista ja TE-toimistosta Pieksämäen Yritys-Suomen pal- televille että toimiville yrityksille. Lisäksi yhteistyökumppaneiden kanssa suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia elinkeinojen kehittämishankkeita. Parhaillaan on työn alla pienten metalliyritysten kasvuhanke. Pieksämäen TE-toimisto on työmarkkinoiden asiantuntija, jonka tärkein tehtävä on työn välittäminen. TE-toimisto tarjoaa työnantajille monipuolista apua henkilöstön hankintaan ja kehittämiseen. Yrityksen perustamista suunnittelevat saavat sieltä myös starttiraha- neuvontaa. Lisäksi TE-toimisto välittää Ely-keskuksen ProStart palvelutuotetta aloittaville yrittäjille. Kimmo Hyykoski vs.elinkeinojohtaja,Pieksämäki Kun tarvitset neuvoa yrityksen perustamiseen tai yrityksen kehittämiseen, ole hyvä ja ota yhteys ja tule käymään: Pieksämäen yrityspalvelut: Pieksämäen TE-toimisto: Pertinkuja 1, 76100 Pieksämäki Kimmo Hyykoski Vs. elinkeinojohtaja Puh. 044 588 2214 kimmo.hyykoski@pieksamaki.fi Timo Savolainen Elinkeinojohtaja (alkaen 1.1.2012) Puh. 044 088 2216 timo.savolainen@pieksamaki.fi Ritva Tissari-Ylönen Yritysneuvoja Puh. 044 – 588 2214 ritva.tissari.ylonen@ pieksamaki.fi 23.1.-8.10.2012 Myyntijohtaja –valmennus, Mikkeli 7.2.-3.4.2012 Venäjän kielen ja tapakulttuurin perusteet, Mikkeli 14.2.-21.8.2012 Esimiesvalmennus, Mikkeli 22.2.-6.6.2012 Startti NYT, Savonlinna 15.3.-22.8.2012 Esimiesvalmennus, Pieksämäki Lisätietoja verkosta: www.pienyrityskeskus.aalto.fi Etelä-Savon ammattiopisto: Mikkeli: Paremman Palvelun Osaaja –koulutukset 9.-23.1., 7.-21.2., 7.-21.3., 10.-23.4. ja 2.-15.5.2012 23.1.-7.5.2012 Venäjän jatkokoulutus, Ruotsin kielen aktivointikoulutus, hakeutuminen 5.1. mennessä. Yrittäjän ammattitutkinto, aloitus 16.1.2012 tai sopimuksen mukaan, hakeutuminen 31.12. mennessä. Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä, aloitus 9.1.2012, hakeutuminen 31.12. mennessä. Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto, aloitus 22.3.2012, hakeutuminen 2.3. mennessä. Lisätietoja: Teija Pylkkänen, p. 044 7115448, teija.pylkkanen@esedu.fi Pieksämäki: Taloushallinnon ammattitutkinto, koulutukseen voi hakeutua 5.1.2012 asti. Rakennuspalveluiden käännetty alv, 22.2.2012 Hannu Häkkinen Tarja Komulainen Erikoistyövoimaneuvoja Erikoistyövoimaneuvoja Puh. 050 396 1537 Puh. 050 396 1538 hannu.hakkinen@te-toimisto.fi tarja.m.komulainen@ te-toimisto.fi 4.5. Sähköinen taloushallinto ja –viranomaisilmoitukset 6.2.-15.3. Työpaikkaohjaajakoulutus 30.3. Uhkatilanteiden hallinta eri toimialoilla 14.2. Ympäristötietous ja kestävä kehitys 7.3.-27.3. Taloushallinnon englanti Lisätietoja: p. 050 524 8682 tai 040 305 6669, www.esedu.fi (Ajankohtaista aikuisille, Pieksämäki, opintotarjotin). Y ritys-Suomi palvelut verkoston toimijat tarjoavat monipuolisia palveluja yrittäjäksi aikoville ja uutta liiketoimintaa käynnistäville. Autamme selvittämään yrityksesi toimintaedellytykset ja -haasteet. Asiantuntijamme auttavat aloittamisen eri vaiheissa, kuten liiketoimintasuunnitelman laadinnassa, rahoituksen suunnittelussa ja hankkimisessa sekä kouluttautumis-, toimitila- ja rekrytointiasioissa. Apua saat myös tiedonhankinnassa ja verkostojen hyödyntämisessä. Rajupusu -yrityspalvelut muodostavat monipuolisen asiantuntijaverkon yritystoiminnan aloittamisen vaiheissa ja ongelmatilanteissa. Mikkelin ammattikorkeakoulu: 16.1.– 29.6.2012 Projektiosaaja -koulutus, 36 op HAKU: 15.12.2011 mennessä http://www.mol.fi / työvoimakoulutus Yrityskohtaista palvelua yrityksille: Osaamiskartoitukset Henkilöstön hyvinvoinnin teemapäivä Lisätietoja: pia.ahoranta@mamk.fi ProAgria: 2.2.2012 Pienen matkailuyrityksen brändi, Mikkeli 22.3.2012 Matkailuyrityksen valokuvaus, Mikkeli Ilmoittautumiset: marjo.h.laitinen@proagria.fi tai 020 747 3550. Lisätietoja: yritysneuvoja Kirsi Mättölä, puh. 020 747 3580, kirsi.mattola@proagria.fi Ruralia-instituutti: Lähiluomun työpajat: 20.1.2012 Helsinki ”Tuotteelle kasvot ja jakelukanava” 26.1.2012 Jyväskylä ”Yhteisö asiakkaana –asiakas yhteisössä” 14.2.2012 Tuusula ”Luomuruoka erikoiskaupoissa” 22.3.2012 Mikkeli ”Lähiluomun hyvät käytönnöt” Palvelun sisältö Aloittavan yrityksen miettiessä sijoittautumistaan EteläSavon kuntien elinkeinotoimet ja -yhtiöt neuvovat ja auttavat tilojen hankinnassa, logistiikan järjestämisessä ja yhteistyöverkostojen luomisessa. Aalto-yliopisto: Lampolahdenkatu 10, 76100 Pieksämäki Alkavan yrityksen palvelut Polku yrittäjäksi alkaa liiketoiminta-ajatuksen työstämisestä ja arvioinnista, joissa apua tarjoavat Uusyrityskeskuksien sekä ProAgria ry:n ja Etelä-Savon Elykeskuksen asiantuntijat. Uusyrityskeskusten ja Proagrian asiantuntijat auttavat myös yrittäjän Starttiraha-asiassa sekä avustusten ja muun rahoituksen järjestämisessä. Yrittäjän polun alkumetreiltä yrittäjää auttavat Juvan ja Savonlinnan TE-toimistot, jotka tuottavat yrittäjäkoulutusta ja ammatilliseen osaamiseen liittyviä koulutuksia. TE-toimistot ovat tärkeimpiä kumppaneita kun yritys tarvitsee henkilökuntaa. Koulutuskalenteri Myyjä Teija Matinen (vas.) ja yrittäjä Piritta Ivar muodostavat uuden yrityksen iloisen työtiimin. Nimi Jouluksi I loinen nauru kaikuu soutupitäjässä, kun virran rannalla sijaitsevan elintarvike- ja lahjatavarakioskin tuore yrittäjä Piritta Ivar juttelee asiakkaittensa kanssa. Menossa on kioskin nimikilpailu ja uudet nimiehdotukset ovat hauskoja. Nimiehdotuksista järjestetään asiakasäänestys 18.12.2011, jossa lopullisesti valitaan nimi Piritan yritykselle, joka on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Uusi yritys sai alkunsa ketjun luopuessa R-kioskin toiminta loppui Sulkavalla tammikuussa 2011. Keskisuomesta muuttanut Jypfani Piritta oli työskennellyt kolme vuotta ’Ärrällä’ ja mies kannusti kovasti yrittäjäksi. Kioskin kiinteistö laitettiin remonttiin ja avajaisia vietettiin jo 15.4.2011. Samalla keväällä valmistui myös Piritan yrittäjäkurssi ValmennusMajakassa. Yritysneuvoja Markku Savola auttoi uuden yrityksen paperi- sodassa ja teki tarvittavat kannattavuuslaskelmat. ”Ilman Markkua en olisi tässä”, Piritta huokaisee. ”Markku valoi uskoa yrittämiseen ja järjesteli kaikki kommervenkit yrityksen perustamisessa. Paperitöissä olen vähän kuin Veikkauksen asiakas”, Piritta nauraa. ”Enkä ole katunut päivääkään yrittäjäksi ryhtymistä. Työn ja vapaa-ajan raja kyllä hämärtyy, on tämä sen verran mukavaa hommaa”, kioskiyrittäjä tuumailee. Lisää tietoa työpajoista sekä muista Luomualan erikoistumisopinnoista, ks. www.helsinki.fi/ruralia/koulutus/eco Uusyrityskeskus Dynamo ry., Mikkeli, Yrityspalvelukeskus: 30.1. Tuloslaskelma ja tase tutuksi 20.2. Palvelun laatu yrityksen asiakkaan näkökulmasta 12.3. Auta asiakasta ostamaan - tuotteista! 26.3. Yrittäjän verotuksen sudenkuopat Minustako yrittäjä –infot joka kuukauden ensimmäinen maanantai Savonlinnan seutu: 14.12.2011 Startti-info, Olavinkatu 54, Savonlinna TORSTAINA 8.12.2011 TALOUDENTEKIJÄT 13 Työ ja tekijä kohtaavat kasvokkain Rekrytreffeillä Taloudentekijät, Pieksämäki TERO ELORANTA Teksti ja kuva N eljättä kertaa pidettävät Rekrytreffit ovat vakiinnuttaneet paikkansa merkittävänä työmarkkinatapahtumana alkuvuodesta Pieksämäellä. Kulttuurikeskus Poleenissa 21.2.2012 järjestettävässä tapahtumassa paikallisilla työnantajilla on mahdollisuus kertoa omista työpaikoistaan ja tavata kahden tunnin aikana työstä kiinnostuneita henkilöitä. Tapahtumaan odotetaan noin 300 työnhakijaa. Työtä hakevat tavoittavat Rekrytreffeillä helposti samas- sa paikassa useita eri työnantajia. Treffeillä on mahdollisuus tavata sellaisiakin työnantajia, joihin ei muuten tulisi ottaneeksi yhteyttä. Työpaikkoja on ollut tarjoamassa vuosittain reilu parikymmentä yritystä tai yhteisöä. Viime vuonna avoimia työpaikkoja oli välityksessä lähes 300. Osa työpaikoista on kausityöpaikkoja. Työnantajien lisäksi esittäytyjinä helmikuun treffeillä ovat mukana Pieksämäen ammatilliset oppilaitokset. Mukana ovat Bovallius-ammattiopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, EteläSavon koulutus Oy, Koulutuskeskus Agricola, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Partaharjun opisto. Oppilaitokset esittelevät yhteishaussa mukana olevaa opin- Rekrytreffeillä työnantajat, oppilaitosten edustajat sekä työtä tai opiskelupaikkaa hakevat pääsevät kohtaamaan toisensa kasvokkain. totarjontaansa sekä oppisopimuskoulutusta. ”Hienoa, että saamme nyt ensimmäistä kertaa mukaan myös ammatilliset oppilaitokset. Näin ne henkilöt, joilta puuttuu ammatillinen tutkinto tai jotka tarvitsevat mahdollisesti ammatillista lisäkoulutusta, pääsevät tutustumaan tarjontaan samal- la kertaa”, sanoo erikoistyövoimaneuvoja Tarja Komulainen Pieksämäen Työ- ja elinkeinotoimistosta. Mukaan on jo ilmoittautunut useita paikallisia yrityksiä, mm. Matti ja Liisa Koti Oy, Kuunsillan Hoivapalvelut Oy, Midas Touch Tech Oy, Vaalijalan kuntayhty- mä, Pieksämäen kaupunki sekä EK-Savo Oy. Mukaan mahtuu vielä, joten kannattaa ilmoittautua Pieksämäen työ- ja elinkeinotoimistoon. Rekrytreffit järjestävät yhteistyössä Pieksämäen työ- ja elinkeinotoimisto sekä Pieksämäen yrityspalvelut. Lisätietoja Rekrytreffeistä Erikoistyövoimaneuvoja Tarja Komulainen puh.050 396 1538 tarja.m.komulainen@ te-toimisto.fi. Sixmet-verkosto: Lisäarvoa ja kumppanuutta asiakkaalle Taloudentekijät, Pieksämäki TERO ELORANTA Teksti ja kuva T ilauskonepaja Pieksämäen Hitsaus ja Koneistus Oy lähti mukaan Miktechin vetämään viiden eteläsavolaisen konepajan Sixmet-ryhmään laajentaakseen omaa asiakaskuntaansa. Tilauskirjojen nopeaa täyttymistäkin tärkeämpää yhteistyössä on ollut jokaisen konepajan oman toiminnan terävöittämisessä sekä markkinointiosaamisen kehittämisessä. ”Hankkeen myötä usko omiin tuotteisiin ja palveluihin on kasvanut merkittävästi. Samalla itselle on muodostunut tarkka kuva siitä, mikä on Pieksämäen Hitsaus ja Koneistus Oy:n paikka koneistusurakoiden markkinoilla”, sanoo toimitusjohtaja Aleksi Mäkelä. Vuonna 2010 eteläsavolaisille konepajayrittäjille suunnatun kyselyn tuloksena syntynyt Sixmet-hanke on tehostanut merkittävästi viiden konepajayrityksen markkinointia sekä tuonut uusia asiakkaita. Aleksi Mäkelän mukaan uusasiakashankinta on ollut hankkeen parasta antia. ”Perimmäinen tarkoitus on jättää asiakkaisiin muistijälki itsestä ja yrityksestä. Kun asiakkaalla siten tulee tarve vaikkapa prototyypin koneistuksesta, mieleen toivottavasti muistuu, että Pieksämäellä oli se mielenkiintoinen paja pienille osille”, sanoo Aleksi Mäkelä. Käytännössä uusasiakashankinta on hoitunut siten, että Miktechin hallinnoiman Sixmethankkeen projektipäällikkö Kimmo Haapea on käynyt läpi yrittäjien kanssa kullekin konepajalle potentiaalisia asiakkaita, joihin on sitten ottanut yhteyttä sopiakseen tapaamisesta yksittäisen yrittäjän tai koko ryhmän kanssa. ”Keskeisin tehtävä on ollut mielenkiinnon herättäminen uusissa asiakkaissa. Se on ollut tietojen lähettämistä sekä tapaamisten sopimista. Tämän jälkeen tarjousten teko, neuvottelut ja tilauksista sopiminen on ollut jokaisen yrittäjän omilla harteilla”, Haapea kertoo. Myös Aleksi Mäkelä kertoo Projektipäällikkö Kimmo Haapea (vas.) ja yrittäjä Aleksi Mäkelä ovat molemmat erittäin tyytyväisiä Sixmet-ryhmän toimintaan ja yhteistyöhön. ”Itse kun olen tällainen insinööritaustainen yrittäjä, niin oman työn myyminen ja itsensä kehuminen on todella vaikeaa. Nyt hankkeen projektipäällikkö on toiminut jäänrikkojana ja ottanut sen ensimmäisen kontaktin potentiaalisten asiakkaiden suuntaan”, hän toteaa. Innovaatio- ja teknologia- keskus Miktechin hallinnoimassa hankkeessa ovat mukana Pieksämäen Hitsaus ja Koneistus Oy:n lisäksi tilauskonepajat Kospirt Oy ja Saret Oy Mikkelistä sekä Ket-Met Oy Savonlinnasta ja Zetanova Oy Kangasniemeltä. Kesällä 2012 päättyvää han- ketta rahoittaa Etelä-Savon ELYkeskus EU-tukivaroista. Muistijälki yrityksestä Asiakashankinnan tavoitteena ei ole Aleksi Mäkelän mukaan pelkästään ryhmän konepajojen tilauskirjojen nopea täyttäminen. huomioineensa sen, että isot asiakkaat ovat kyllä kiinnostuneita laajentamaan omaa alihankkijoidensa joukkoa, kunhan vain sopiva tarjokas löytyy. Viiden konepajan ryhmässä on myös joukkovoimaa, jota voidaan tulevaisuudessa hyödyntää isojen urakoiden hankkimisessa Etelä-Savoon. Tosin yhtään isoa tilausta, joka jakautuisi useamman ryhmän konepajan kesken ei ole jäänyt vielä käsiin. ”Viesti asiakkailta on ollut se, että isommat tilaukset ottavat aikansa. Ensin on nähtävä, miten yksittäiset yritykset toteuttavat palvelulupauksensa”, Haapea toteaa. Osaamisen ja riskinottohalun kasvatusta Mielenkiinnon herättämiseksi konepajayritysten markkinointia on hiottu asiantuntijoiden avustuksella. Aleksi Mäkelä kertoo esimerkiksi, että oman yrityksen brändäyksessä apuna on ollut mm. Lisa Sounio. Myös markkinointimateriaalia esitteistä yrityksen kotisivuihin on laitettu kuntoon sekä opiskelut messujen hyödyntämistä käytännössä kaksilla alihankintaan keskittyneillä messuilla. ”Keskeistä on ollut yritysten toiminta-ajatusten tiivistäminen selkeiksi viesteiksi, joita hyödynnetään kaikessa markkinoinnissa ja myyntityössä. Yrittäjät ovat lisäksi joutuneet pohtimaan sitä, mitä palveluja he haluavat asiakkailleen tarjota, ja toisaalta millaisia asiakkaita jatkossa itselleen haluavat”, sanoo Kimmo Haapea. Oman yrityksen tulevaisuu- den suunnan selkeyttäminen on vaatinut Aleksi Mäkelän mukaan tietoista riskinottohalun kasvattamista ja halua tarttua uusiin haasteisiin. Käytännössä tämä on tarkoittanut esimerkiksi Pieksämäen Hitsaus ja Koneistus Oy:ssä uuden automaattisorvin hankintaa. Näin asiakkaita pystytään palvelemaan tulevaisuudessa entistä paremmin. ”Matkan varrella on selkeytynyt sekin, että meidän on oltava asiakkaalle kumppani, jonka ongelmanratkaisukyky ja kehittämisosaaminen tuo heille todellista lisäarvoa”, Aleksi Mäkelä sanoo. 14 TALOUDENTEKIJÄT TORSTAINA 8.12.2011 F Poimintoja Ajankohtaista taloushallinnosta: UUDISTUVA VEROLAINSSÄÄDÄNTÖ 2012 Vuoden 2012 valtion talousarvion laadinta ja käsittely eduskunnassa on jäänyt normaalia myöhäisempään ajankohtaan johtuen hallitusneuvottelujen pitkittymisestä, työmarkkinaratkaisuista sekä eräiden Eu -maiden kasvavista velkaongelmista. Vuoden 2012 talousarvioesitys ja pääosa verolakien muutosesityksestä annettiin eduskunnalle vasta 05.10.2011. Talousarvion loppusumma on 52,4 miljardia euroa ja esitys on 7,1 miljardia euroa alijäämäinen. Seuraavassa vuoden 2012 merkityksellisimmät verolainsäädöksien muutokset: Ansio – ja pääomatuloverotus Vuoden 2012 ansiotuloveroperusteisiin tehdään 3,3 % tarkistukset. Tällä pyritään estämään työn verotuksen kiristyminen kaikilla tulotasoilla inflaation ja ansiotason nousun vuoksi. Toisaalta merkittävää on, että sosiaalivakuutusmaksujen ja kunnallisverotuksen kiristyminen merkitsevät osaltaan ansiotulojen verotuksen kiristymistä. Hallitusohjelmassa on sovittu, että maltillisten palkkaratkaisujen yhteydessä hallitus tukeet talouskasvua, kotitalouksien ostovoiman ja kotimaisen kysynnän kehitystä ja yritysten kilpailukykyä. Nyt pääosin loppuun neuvoteltujen palkkaratkaisujen jälkeen hallitus on ilmoittanut, että yhteisöverokantaa alennetaan 26 %:sta jo aikaisemmin sovitun 25 %:in sijasta 24,5 %:iin. Inflaatiotarkistukset ja vähennysten korotukset keventävät työnverotusta 800 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2012 valtion progressiivinen veroasteikko Verot. tulo Vero alaraj.(€) Vero% 16 100 – 23 900 8 6,5 23 900 – 39 100 515 17,5 39 100 - 70 300 3175 21,5 70 300 - 9 883 30,0 Työtulovähennys nousee 740 eurosta 900 euroon. Kunnallisverotuksen perusvähennys nousee 2 250 eurosta 2 850 euroon. Pääomaverokanta nostetaan 28 %:sta 30 % ja samalla pääomaverotulo muutetaan progressiiviseksi siten, että verokanta on 32 % pääomaverotulojen 50 000 euroa ylittävältä osalta. Alijäämähyvitys tehdään aina 30 prosentin suuruisena. Korkotulojen lähdevero korotetaan 28 %:sta 30 %:iin. Asuntolainan koron vähennysoikeutta supistetaan asteittain siten, että 2012 vähennyskelpoista on 85 %, vuonna 2013 vähennyskelpoista 80 % ja vuonna 2014 vähennyskelpoista olisi 75 % asuntolainan korosta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää pienennetään siten että enimmäismäärä alennetaan 3 000 eurosta 2 000 euroon ja vähennettävä osuus pienenee 60 %:sta 45 %:iin. Kotitalousvähennyksen perusteena oleva maksettu palkka vähenee 30 %:sta 15 %:iin, jonka lisäksi sosiaalikulut ovat vähennyskelpoiset. Yhteismetsien, tiekuntien ja kalastuskuntien verokanta nostetaan 26 %:sta 28 %:iin. Osinkoverotusta kiristetään siten, että listaamattomien yhtiöiden jakama n verovapaan pääomatulo-osingon enimmäismäärää alennetaan 90 000 eurosta 60 000 euroon. Yhtiöiden jakamien osinkojen verotus kiristyy myös pääomaverokannan nousun vuoksi. Yritysverotus Yhteisöverokanta alenee myönteisten tulopoliittisten ratkaisujen ansiosta 26 %:sta 24,5 %:iin. Kehitysalueiden verohuojennuksia jatketaan vuoteen 2013 tuotantolaitosten ja matkailuyritysten investointeja koskevien korotettujen poistojen muodossa. Poistot voidaan tehdä puolitoistakertaisina EVL :n enimmäispoistoihin nähden. Perintö- ja lahjaverotus Veroasteikkoja kiristetään siten, että ensimmäisen veroluokan asteikkoihin lisätään uusi, neljäs porras, jolloin ylin veroprosentti nousee 13 %:sta 16 %:iin 200 000 euroa ylittäviltä pesäosuuden tai lahjan osalta. Ko. toimenpide tulee kiristämään ennen kaikkea sukupolvenvaihdoksien verotusta yrityksissä, joiden perintö- lahjaverotettava arvo on yli 200 000 euroa. ALV ja muutamia muita veroja Min. 1kk tilatut sanoma- ja aikakausilehdet siirtyvät 9 %:in suuruisen arvonlisäverokannan piiriin vuoden 2012 alusta. Väliaikainen kokeilu, jossa eräisiin työvaltaisiin palveluihin sovellettiin normaalia alhaisempaa 9 %:in arvonlisäverokantaa, päättyy 31.12.2011. Huojennus on koskenut mm. partureita, kampaamoja sekä eräitä korjauspalveluja tekeviä yrityksiä. Moottoribensiinin ja dieselöljyn hiilidioksidiveroa korotetaan 2,34 – 2,65 senttiä litralta. Alkoholi- ja alkoholijuomaverotusta kiristetään korottamalla valmisteveroa keskimääri n. 13 % Ajoneuvoveron perusveron tasoa korotetaan päästöihin perustuen 23 - 92 euroa vuodessa. Hyvää jouluodotusta ja rauhaisaa joulunaikaa! Kari Kapanen Laskentakonsultit Oy Maakunnallinen Yrittäjäjuhla 2011 Savonlinnassa Kuluvan vuoden Maakunnallinen Yrittäjäjuhla juhlittiin ja palkinnot jaettiin 18.11. Savonlinnasalissa. Maakunnalliseksi vuoden yrittäjäksi valittiin korkean teknologian yritysryppään kehittänyt Timo Juutilainen. Palkittujen lisäksi illan tähtinä loistivat Tanssii tähtien kanssa –orkesteri Sami Pitkämön johdolla. Ensi vuonna juhla järjestetään totutusta poiketen lauantaina 24.11.2012. Viestintäpalvelut esittelyssä BLC:n yritystapaamisessa Liiketoimintajohtaja Seppo Hartikainen suunnittelee yhdessä Kerimäen yrittäjien puheenjohtajan Jukka Suomalaisen kanssa Blue Lake Communication Oy:n Olavinlinnassa järjestämässä yritystapahtumassa pk-yrittäjille räätälöityjä viestintäpalveluja. ” Yrittäjien kuunteleminen palveluja kehitettäessä on erittäin tärkeää”, Seppo korostaa. Lapsuuden harrastuksesta yritystoimintaan Juvan Hatsolassa noin kahdeksan kilometrin päässä Juvan kirkonkylältä löytyy omakotitalon yhteyteen rakennettu ompelimo. Viihtyisä ja kotoisa työhuone saa kävijän hyvälle ja turvalliselle mielelle. T:mi Eija Kärkkäisen ompelimossa valmistuvat yksilölliset ja upeat juhlavaatteet, vanhojen päivän puvuista hääpukuihin. Taloudentekijät, Juva ILPO LEHTINEN Teksti ja kuvat O mpelimon pöydällä myös vanhat vaatteet saavat uuden elämän ja muuttuvat käyttäjänsä kokoisiksi ja näköisiksi. Naisvaltainen asiakaskunta työllistää yrittäjää ympäri vuoden. Sesonkiaikoja ovat pikkujoulu- ja kevään juhlakausi. Yhteistyö Juvalaisen Kangaskaupan kanssa työllistää tasaisesti sesonkien välisinä aikoina. Yrittäjä Eija Kärkkäiselle oman yrityksen perustaminen ei ole ollut koskaan suuri haave. Intohimo käsitöihin ja toimeentulon hankkiminen kädentaidoilla sen sijaan on ollut luontevaa ja toivottavaa. Kouluttautuminen nuorena ompelija-artesaaniksi ja ateljee asusteiden valmistajaksi antoivat vahvan pohjan toistakymmentä vuotta kestäneelle uralle vieraan palveluksessa. Perheen kasvun myötä ajatus itsensä työllistämisestä kodin yhteydessä alkoi kehittyä. Alkava yrittäjä tarvitsee kannustusta Varovaisen perusluonteen omaavana päätös yrittäjäksi ryhtymiseen ei Eijan mukaan ollut helppo. Ensimmäinen yhteydenotto Te-toimistoon tapahtuikin pitkällisen harkinnan jälkeen vuonna 2009. Sitä yhteydenottoa Eija ei kadu. Ritva Malinen-Parkkinen Juvan TE-toimistosta opasti yritystoimintaa suunnittelevan Eijan Uusyrityskeskus Wäläkyn yritysneuvoja Markku Savolan puheille ja TE-toimiston tuottamille yrittäjäkursseille. Opiskeluaikojen yrittäjyysopinnot kaipasivat päivitystä ja asioiden kertaaminen oli Eijan mukaan paikallaan. Tarve saada yrittämisestä ajankohtaista tietoa antoi opiskelulle hyvän mo- tivaation. Tieto lisää myös tuskaa. Koulutuksessa ja liiketoiminnan suunnitteluvaiheessa esiin tulleet realiteetit muistuttivat myös riskeistä ja epäonnistumisen mahdollisuudesta. Päätös irtisanoutua työpaikasta ja ryhtyä yrittäjäksi ei ollutkaan helppo. Myönteinen starttirahapäätös ja mm. rahoitustuen haun yhteydessä saatu kannustus saivat päätöksen kuitenkin tuntumaan oikealta. Ilman realistista, mutta kannustavaa apua yrittäjäksi ryhtymisen kynnys olisi Eijan mukaan ollut paljon korkeampi. Starttiraha ja rahoitustuet alkavan yrittäjän tukena Yritystoiminnan käynnistymisen ja palkkatyön päättymisen väliin syntyy usein taloudellisesti ongelmallinen ajanjakso. Käynnistysvaiheessa tulot ovat vielä vähäisiä ja menot taas pyrkivät mm. investointien ja markkinoinnin myötä kasvamaan. Edellä mainittuun Eijakin oli varautunut. Alkuvaiheessa yrittäjällä on vain vähän tai ei lainkaan tuloja. Alkavan yrittäjän toimeentulon turvaamiseksi TE-toimisto myönsi Eijalle starttirahaa reiluksi puoleksi vuodeksi. Toimitilojen kunnostamisesta ja lai- teinvestoinneista aiheutuneisiin kustannuksiin Eijan yritys sai Rajupusu Leaderin kautta yritystukea. Eija Kärkkäisen puheesta kuultaa tyytyväisyys ratkaisusta ryhtyä yrittäjäksi. Yrittämiseen sisältyy aina riski ja epävarmuus. Kuitenkin työskentely kodin yhteydessä, mahdollisuus oman elämän ja ajankäytön suunnitteluun sekä mielenkiintoinen työ ovat Eija Kärkkäisen vaakakupissa riskiä ja epävarmuutta painavampia. TORSTAINA 8.12.2011 Toimitusjohtaja Mirja Haavikko Puh. 0500 651 310 E-mail. mirja.haavikko@yrittajat.fi Paikallisyhdistysten puheenjohtajat 2011 Haukivuoren Yrittäjät Puheenjohtaja Hannu Kohvakka p. 0400 909 716 haukivuoren@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/haukivuori Heinäveden Yrittäjät Puheenjohtaja Munkki Andreas p. 040 588 9271 heinaveden@yrittajat.fi Hirvensalmen Yrittäjät Puheenjohtaja Markku Kivisaari p. 0400 474 579 hirvensalmen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/hirvensalmi Joroisten Yrittäjät Puheenjohtaja Topias Haapanen p. 040 757 6440 joroisten@yrittajat.fi Juvan Yrittäjät Puheenjohtaja Riitta Rimmi p. 040 772 8832 juvan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/juva Kangasniemen Yrittäjät Puheenjohtaja Matti Tulla p. 0400 655 692 kangasniemen@yrittajat.fi www.kangasniemenyrittajat.info Kerimäen Yrittäjät Puheenjohtaja Jukka Suomalainen p. 050 563 9235 kerimaen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/kerimaki Mikkelin Seudun Yrittäjät Puheenjohtaja Nina Rasola p. 050 517 0472 mikkelin@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/mikkeli Mäntyharjun Yrittäjät Puheenjohtaja Teemu Punavaara p. 040 572 7986 mantyharjun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/mantyharju Pertunmaan Yrittäjät Puheenjohtaja Jouko Toivonen p. 0500 602 302 pertunmaan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/pertunmaa Pieksämäen Yrittäjät Puheenjohtaja Jaana Leskinen p. 0500 579 509 pieksamaen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/pieksamaki Jäppilän Yrittäjät Puheenjohtaja Sirpa Ylönen p. 040 510 6022 jappilan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/jappila Taloudentekijät -lehti ilmestyy 2012 Lehti: 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 5/2012 6/2012 Teema: Hyvinvointi Asuminen Matkailu Koulutus Raha ja talous Teknologia 15 JÄSENpalvelut Puheenjohtaja Heikki Tynkkynen Puh. 0500 151 164 E-mail. heikki.tynkkynen@pvloy.fi Enonkosken Yrittäjät Puheenjohtaja Kirsti Eronen p. 0500 254 681 enonkosken@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/enonkoski TALOUDENTEKIJÄT Ilmestyy: 14.2.2012 16.4.2012 5.6.2012 3.9.2012 30.10.2012 9.12.2012 Punkaharjun Yrittäjät Puheenjohtaja Heikki Tynkkynen p. 0500 151 164 punkaharjun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/punkaharju Puumalan Yrittäjät Puheenjohtaja Jaakko Kuntonen P. 040 522 5635 puumalan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/puumala Rantasalmen Yrittäjät Puheenjohtaja Esko Myllys p. 040 057 1900 rantasalmen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/rantasalmi Järjestösihteeri Mirja Hämäläinen Puh. 0500 651 311 E-mail. mirja.hamalainen@yrittajat.fi Alueelliset jäsenedut Katso jäsenedut kotisivuiltamme www.yrittajat.fi/etelasavo Tiesitkö, että jäsenet voivat julkaista ilmoituksia kotisivuillamme maksutta? Ristiinan Yrittäjät Puheenjohtaja Hannu Kortelainen p. 045 6758 443 ristiinan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/ristiina Savonlinnan Seudun Yrittäjät Puheenjohtaja Pasi Pekkonen p. 050 546 6940 savonlinnanseudun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/savonlinna Savonrannan Yrittäjät Puheenjohtaja Juha Voutilainen p. 040 768 2560 savonrannan@yrittajat.fi Sulkavan Yrittäjät Puheenjohtaja Heikki Kolehmainen p. 0400 240 380 sulkavan@yrittajat.fi Tarjousasiamies Ilkka Liljander ilkka.liljander@miset.fi p.044 794 5695 Tapahtumakalenteri Katso tarkemmat tiedot netistä: www.yrittajat.fi/etelasavo Etelä-Savon Yrittäjät JOULUKUU 8.12. POMO I -koulutus TAMMIKUU 13.-14.1. Luottamushenkilöseminaari 18.1. Etelä-Savon Yrittäjien hallituksen järjestäymiskokous 25.1. KiVi -seminaari 29.–31.1. Puheenjohtajien neuvottelupäivät (py:t, alue- ja toimialajärjestöt), vko 5 Jäsenuutiskirje www.yrittajat.fi/liity Yksi maksu koko ketjun edut Paikallisyhdistykset Enonkosken Yrittäjät 17.12 Joulukuhinat Kerimäen Yrittäjät 10.-11.12. Joulumessut Kangasniemen Yrittäjät 11.1. Kahvakuulailta Mikkelin Seudun Yrittäjät 12.1. Kyyhkylän kuntoilu jatkuu ▪ neuvontapalvelut ▪ tiedotus- ja verkkopalvelut ▪ valtakunnalliset jäsenedut ▪ verkostot ▪ alueelliset palvelut Alueelliset neuvontapalvelut LAKIASIAT Asianajotoimisto Kunnas & Ervasti Oy Asianajaja OTL Matti Kunnas ma-pe puh. (015) 365 333 tai 0440 656 135 asianajokunnas@ asianajokun-nas.fi YRITYSVEROTUS Asianajotoimisto Arto Tiensuu Asianajaja Arto Tiensuu ma-pe puh. (015) 361 122 tai 0500 570 880 arto.tiensuu@ asianajotoimisto.inet.fi Asianajotoimisto Suhonen Oy Asianajajat Tuula ja Antti Suhonen ma-pe puh. (015) 321 540 tai 0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/Antti tuula@suhonen.info Asianajotoimisto Päivi Molari Asianajaja, varatuomari Päivi Molari puh. 050 382 9196 toimisto@paivimolari.fi www.paivimolari.fi Asianajotoimisto Laamanni Jukka Huiskonen Ky Asianajaja, laamanni Jukka Huiskonen ma-pe puh. (015) 338 600 tai 0440 338 600 asianajotoimisto.huiskonen@ surffi.fi Mikkelin Tilitoimisto Oy Sinikka Hiidenmaa KTM, KHT pe 9-14 puh. (015) 337 0211 tai sinikka.hiidenmaa@ mikkelintilitoimisto.fi Toivotamme lukijoillemme, jäsenillemme, asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Hyvää Joulua ja Menestystä vuodelle 2012! TALOUDENTEKIJÄT 16 TALOUDENTEKIJÄT TORSTAINA 8.12.2011 Odotuksia Joulukaupasta ja vuodesta 2012 Joulu on vuoden parasta aikaa meille. Ihmiset eivät halua hankkia krääsää vaan panostavat hyvinvointiin ja hyvään oloon. Hemmotteluhoitojen lahjakortit ovat asiakkaiden lahjasuosikkilistan ykkösenä, mutta itse toivon lähinnä kiireetöntä aikaa perheen kanssa. Nonna Anttila, yrittäjä, Kosmetologinen hoitola Lumottu Hetki Paras kirjajoulu viiteen vuoteen! Olemme onnekkaita, että onnistuimme valitsemaan kirjailijailtaamme kolmatta kertaa peräkkäin Finlandia-palkinnon saajan. Roosa Liksom ja hyvät kotimaiset kirjauutuudet ovat ryydittäneet kaupankäyntiä. Olli Österlund, kirjakauppias, Info-kirjakauppa Knut Posse Oy Vuonna 2012 jatkamme vaikuttamistyötä yrittäjämyönteisemmän yhteiskunnan saavuttamiseksi. Yrittämisen edellytysten parempi huomioiminen kuntapolitiikassa tulee ajankohtaiseksi erityisesti kuntavaalivuonna. Oikein kohdennettu elinkeinopolitiikka luo hyvinvointia jokaiselle kuntalaiselle. Mirja Haavikko, toimitusjohtaja, Etelä-Savon Yrittäjät ry Vaatekaupassa selvästi huomaa, että ihmiset panostavat laatuun, persoonallisuuteen ja kestävyyteen. Joulukaupasta odotamme viime vuoden tasoista, eikä meidän leveysasteilla nähdä muutenkaan jyrkkiä laskuja ja nousuja. Lahjakortit ja vaatekorut kiinnostavat myös tänä Jouluna erityisesti. Jaana Kinnunen, kauppias, Muotitalo Puki Toivon todella, että Euroopan rahoituskriisi ratkeaa suotuisasti ja vuonna 2012 pystymme toteuttamaan Mikkelin seudulla suunnittelemamme kehittämistoimet. Hyviä hankkeita on vireillä useita, joista mainittakoon mm. digitointiin ja matkailuun liittyvät hankkeet. Kyösti Ylijoki, toimitusjohtaja, Miset Oy Suurien hankkeiden, kuten kaupunkikeskustan investointien, maaliin saamisen jälkeen ei vuonna 2012 saa jäädä tuleen makaamaan, tuntea kylläisyyttä tai väsymystä. Tarvitaan lisää oikeita päätöksiä ja toimia alueen positiivisen kehittämistyön jatkoksi. Nina Rasola, toimitusjohtaja, RL-Huolinta Oy
© Copyright 2024