1. No category

8
I k ävät
k e s ä k av e r i t
Kesällä yrityksiin sataa
aiheettomia huijauslaskuja.
Muista kouluttaa kesätyöntekijät laskujen käsittelyyn.
10
Vo i k o h i n ta a
n o s ta a?
Hintojen nostaminen on
huonossa taloustilanteessa
vaikeaa. Yrittäjäsanomat
kokosi listan avuksi.
28
Rahaa
k a sv u u n
Kasvua tavoittelevan vaateyrittäjän viikkoon mahtui
uusia tuotteita ja rahoitusneuvotteluita.
Yrittäjäsanomat
v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i
s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i
05
2015
yrittajat.fi
f ö r e tag a r n a i f i n l a n d
Mistä saa rahoitusta?
Yrittäjäsanomat listasi yhdeksän tahoa, joista pk-yritys voi hakea
rahoitusta. Kiristynyt pankkisääntely on luonut uusia rahoituskanavia,
kuten varjopankit ja joukkorahoituksen, joissa vakuusvaatimukset
ovat pankkeja höllemmät.
4–7
Nimi
kuntoon
Opi
virheistä
Nimi on iso osa yrityksen
brändiä. Lue vinkit,
joiden avulla annat
yritykselle toimivan
nimen.
Kun kaatuu, on mietittävä,
miten kaatua ensi kerralla
niin, että sattuu vähemmän,
Ilkka O. Lavas sanoo.
Hän pelasti yrityksensä
konkurssin partaalta ja
rakentaa nyt media-alan
kasvuyritystä.
Sivut 18 – 19
Sivut 24 – 27
HEL–TAL
Kuusi lähtöä päivässä
TAKAPENKKILÄISET
MAKSUTTA KESÄLLÄ
Tallink Shuttlen autopaketti on entistä edullisempi kesällä,
jolloin voit ottaa takapenkin täyteen täysin veloituksetta!
Kun varaat edestakaiset laivamatkat viimeistään 8 vrk ennen
lähtöä kahdelle, 3.–5. matkustaja saa matkansa maksutta.
Tallink Shuttlella muksut matkustavat maksutta myös kesän
muilla menopaluu-matkoilla.
Lue lisää ja varaa: tallink.fi
Varaukset Tallink Siljan matkamyymälöistä tai p. 0600 157 00 (0600-puhelut 1,75 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Matkustusaika 1.6.–31.8.2015.
Operoiva yhtiö AS Tallink Grupp. Oikeudet muutoksiin pidätetään.
3
Yrittäjäsanomat
05/15 Toukokuu
yr ittä jät. f i
facebook.com/yrittäjät
@yrittajat
yrittäjät.fi
Virosta mallia veroihin
Syksy mullistaa verkkokaupan
Teknologiateollisuuden ja Suomen Yrittäjien mukaan
Viron veromalli lisäisi investointeja Suomessa.
Lue, miksi: bit.ly/vironmalli
Postin uusi automaatiovarasto nopeuttaa verkkokaupan lähetyksiä ja antaa kilpailuetua suomalaisille
yrittäjille. Lue lisää: bit.ly/verkkokaupansyksy
meeri utti
suomiareena . fi
tapahtumat
tä ss ä n u m e ro ss a
yr ittä jät. f i
top- 5
lu e tu im m at
Hinnoittelu
Hintojen korottaminen on
vaikeaa, mutta välttämätöntä. Kokosimme viisi vinkkiä
hinnan korottamiseen.
bit.ly/hinnoittelu
Uusi some
Suomen Yrittäjät on etsinyt kaikille kansanedustajille
nimikkoyrittäjät. Kansanedustajat tapasivat nimikkoyrittäjänsä ensimmäisen kerran Finlandia-talossa
pidetyssä Yrittäjän ääni -tapahtumassa. Sivut 10 ja 15
meeri utti
Suomalainen startup
Sportacam kehitti sovelluksen, johon urheilutähdet
sijoittivat.
bit.ly/sportacam
Kansanedustajille nimikkoyrittäjät
Kesällä huijataan
Suomi Areena 11 . –1 7. 7.
Suomen Yrittäjät
mukana Porissa
Suomen Yrittäjät on jälleen mukana kesän suurimmassa yhteiskunnallisessa tapahtumassa, Porissa
heinäkuussa järjestettävässä SuomiAreenassa.
Pääaiheena on nuorten yrittäjyys. Teema on esillä
tapahtumassa useassa eri keskustelussa. Lisäksi
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen
osallistuu torstaina 16. heinäkuuta. Ei.Ehkä.Kyllä!
Uudistumisen voima työssä.
vinkit
t u t k i m u s n u o r i s ta
Nuorten asenne yrittämiseen selviää keskiviikkona
15. heinäkuuta, kun Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus paljastaa
tuoreet tutkimustulokset.
Huijauslaskut yleistyvät
kesällä. Näin valmistaudut
ja vältät huijaukset.
bit.ly/kesälaskut
Varusteleka
Ruotsissa
”Poliittinen korrektius ei ole
huhu, vaan ihan faktaa.”
bit.ly/varustelekaruotsissa
n u o r e t y r i t tä j ät
Keskustelua jatkavat mm.
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen,
nuori yrittäjä Jaakko
Männistö ja sdp:n kansanedustaja Sanna Marin.
Viron veromalli
Virossa investoinnit ovat
kaksinkertaistuneet, kun
Suomessa ne eivät kasva.
bit.ly/vironmalli
Opasta kilpailijan luo
Hyvä asiakaspalvelija opastaa asiakkaan tarvittaessa
vaikka kilpailijan luo, jos sopivaa tuotetta ei löydy
eikä voida tilata. Myynti jää sillä hetkellä saamatta,
mutta ele ei unohdu. Tieto hyvästä asiakaspalvelusta
kiirii sosiaalisessa mediassa, kertoo iSearch Groupin
toimitusjohtaja Santtu Vehosalmi. Sivu 20
jouni harala
til a a
Yrittäjä
Elastisesta apua
to imi tu s
Suomen Yrittäjien nuorten yrittäjien valiokunnan jäsen Pasi Rautio
on keksinyt, miten Suomi saadaan pelastettua.
Raution mukaan positiivisuudestaan tunnetun
artistin Elastisen dna
on saatava pikimmiten
tutkittua ja kopioitua.
”Lääkeyhtiöt ottavat
toivottavasti haasteen
vastaan ja tuottavat
Elasta puristettua seerumia, jota aletaan
piikittämään vastasyntyneisiin lapsiin jo
synnytyslaitoksella.
Kun kaikki suomalaiset
on rokotettu Elan seerumilla, tämä maa lähtee
ennennäkemättömään
nousuun.”
Lue blogi osoitteessa:
nuoretyrittajat.fi/
elaa-suoneen/
kimmo
koivikko
t weetit
- l e h ti!
@reijoruokanen
Merkittävä huomio:
”Yrittäminen tuo
markkinoille tarjontaa ja
kilpailua.” Mikähän siinä
on pahaa?
@RantanenSusanna
Eli jos yrittäminen on
positiivinen asia jollekin
ryhmälle, siitä ei saa
puhua, koska joku voi
käsittää väärin?
@LauraMWalden
Tj. MikkoWiren:
yrittäminen Suomessa
on mahdollista kun
on intohimoa omaan
tekemiseen.
@EY_Suomi
Yhä kehässä
Mikä saa Veikko Ilmastin, 87, ja Ritva Wächterin, 74, jatkamaan yrittämistä pitkälle yli eläkeiän? Ilmasti ei aio
jäädä eläkkeelle ennen kuin Kiinan ilmansaasteongelma on ratkaistu. Wächter arvioi, että olisi jo haudassa
ilman yrittämistä.
päätoimittaja
040 507 2762
josi
tikkanen
uutispäällikkö
050 326 9701
katri
simola
toimittaja
040 669 4976
Panelistien vinkit
uudistumiseen: 1) erotu
uudella tavalla 2) erotu
erilailla 3) kyseenalaista
4) uskalla epäonnistua.
#EOY2015 #yrittäminen
Lähetä meille uutisvinkkisi:
etunimi.sukunimi@yrittajat.fi
4
Yrittäjäsanomat
Pankkisääntely
luo uusia kanavia
Kiristynyt pankkisääntely on synnyttänyt markkinoille uusia
rahoitustapoja, kuten varjopankkeja ja joukkorahoitusta.
Yrittäjän on hyvä tiedostaa rahoitusmuotojen erot.
Teksti KATRI SIMOLA Grafiikka MAARIT KATTILAKOSKI
P
ankkien ulkopuolinen yritysrahoitus tuplaantuu todennäköisesti seuraavan kymmenen
vuoden aikana, arvioi Juuri
Partnersin toimitusjohtaja
Samuli Sipilä.
– Ulkopuolinen rahoitus on nyt noin
25 – 30 prosenttia yritysten rahoituksesta, ja
se tulee kasvamaan Yhdysvaltojen markkinoiden tapaan 50 prosenttiin. Mielikuvitus ei
riitä miettimään, mitä kaikkia rahoitusmuotoja tulee syntymään, Sipilä sanoo.
Juuri Partners on varjopankki, eli yksi uusimmista markkinoille viime vuosina tulleista
rahoitusmuodoista. Varjopankkeja voivat
olla esimerkiksi sijoitusrahastot, välittäjät,
pääomasijoittajat, rahoitusyhtiöt, säätiöt ja
yrityslainoja myöntävät yritykset, jotka harjoittavat pankkimaista toimintaa. Suomeen
on lähivuosina syntynyt useita varjopankkeja.
– Me toimimme pankkien ja pääomasijoittajien välimaastossa. Rahoituksessa yhdistyy
vähemmistöomistus ja sopiva velkarahoitus.
Tämä on sopiva rahoitusmuoto, kun ei haluta
menettää enemmistöomistusta, mutta pankin kautta ei tule pääoman tarve katetuksi.
Pääomasijoitusyhtiö on kerännyt kotimaisilta institutionaalisilta sijoittajilta 65
miljoonan euron rahaston. Noin 2 – 7 miljoonan euron sijoituksia on tarkoitus sijoittaa
15 yritykseen, joiden liikevaihto on 5 – 50
miljoonaa euroa.
Rahoituksen lisäksi Juuri Partners tukee
yrityksen omistajia ja johtoa muun muassa
strategian ja liiketoiminnan kehittämisessä,
ja sille on Sipilän mukaan tilausta.
– Muutama vuosi sitten Suomessa oli valtavasti ulkomaisia pankkeja, mutta monet
ovat nyt lähteneet. Arkitodellisuus on tiukkaa, eikä pelkkä raha riitä.
Varjopankit eivät juridisessa mielessä ole
pankkeja, minkä vuoksi pankkisääntely ja
-lait eivät koske niitä. Viime vuonna voimaan
tullut AIFM-direktiivi kuitenkin edellyttää
vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilta
toimilupaa tai rekisteröitymistä.
Yrittäjäsanomat listasi yhdeksän tapaa
ja tahoa, josta pienet ja keskisuuret
yritykset voivat hakea rahoitusta.
Pankit
Mitä: Lainoja, takauksia, osamaksurahoitusta, luottolimiittejä,
leasingrahoitusta, luotollisia tilejä, velkakirjalainoja, saatavarahoitusta ja myynnin rahoitusta.
Kenelle: Vakavaraisille yrityksille, joilla on vakuuksia ja varteenotettava luottohistoria. Esimerkiksi investointeja tekeville tai käyttöpääomaa tarvitseville yrityksille.
Määrä: Voi vaihdella esimerkiksi 50 000 eurosta 15 miljoonaan
euroon. Pienet yritykset voivat saada käyttöpääomatarpeisiin lainaa
esimerkiksi 200 000 – 500 000 euroa. Pitkäaikaisia investointeja
tai yrityskauppoja koskevat lainat voivat olla miljoonia euroja.
Ehdot: Yrityksen pitää olla luottokelpoinen. Pankki vaatii lainalle
usein vakuuden, joka voi olla joko yrityksen tai yrittäjän omaisuutta.
Voidaan käyttää myös kovenantteja eli sopimusvakuuksia.
Plussat: Monia erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Yritysrahoituksen
osaamista ja tuntemusta.
Miinukset: Pankkisääntely on kiristänyt lainanantoa.
Aloittelevien yritysten voi olla vaikea saada rahoitusta.
”Nykyinen normaali on erilainen”
Yritysrahoituksen uudet muodot ovat
syntyneet ennen kaikkea pankkisääntelyn
kiristymisestä.
– Finanssikriisin jälkeen pankit ovat
joutuneet aiempaa enemmän keskittymään
kypsemmän vaiheen yrityksiin, joille on jo
kertynyt vakavaraisuutta, vakuuksia ja pidempi luottohistoria. Pankit arvioivat luottohistoriaa ja riskejä, jotka vuorostaan heijastuvat
luottoehtoihin, sanoo pääekonomisti VeliMatti Mattila Finanssialan keskusliitosta.
Aloittelevien yritysten voi olla vaikea saada
pankista lainaa, koska niille ei ole useinkaan
vielä kertynyt pitkää luottohistoriaa tai vahvaa vakavaraisuutta.
– Tässä suhteessa pankkirahoitus on
polarisoitunut. Luottojen anto on kuitenkin
jatkunut Suomessa normaalina, kun ymmärretään, että nykyinen normaali on erilainen
kuin ennen finanssikriisiä.
Yrittäjän tulisi aina miettiä rahoituksen
sekä lyhytaikaisia että pitkäaikaisia vaikutuksia, muistuttaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.
VarjoPankit
Jan Oker-Blom, toimitusjohtaja, Finnish Business Angels Network
Yritys hakee meille verkon kautta osoitteessa www.fiban.org/submit. Meidän
sijoittajamme arvioivat kaikki hakemukset kolmen viikon sisällä, valitsevat
kiinnostavimmat seuraavaan pitch-tilaisuuteemme ja antavat palautetta kaikille.
Hyvin pitchanneille yrityksille rakennetaan yleensä enkelisyndikaatti, joka sijoittaa yritykseen ryhmänä.
Heikki Peltola, yrityspankin johtaja, OP Ryhmä
Yritys voi nopeuttaa prosessia ottamalla pankkiin mukaan tilinpäätökset sekä
suunnitellut laskelmat parin vuoden päähän. Kannattaa valmistautua siihen,
että pankissa kysytään perustietoja omistajista ja tärkeimmistä asiakkaista.
Erityisesti asiakkaiden tunteminen on tärkeää liiketoiminnan kannalta, eikä siitä
kyselyä kannata säikähtää.
Markus Laakkonen, aluejohtaja, Finnvera
Aloittavan yrityksen kannattaa hyödyntää Finnveran alkutakaus, jota tarjoamme
yhteistyössä pankkien kanssa. Aloittavat yritykset voivat olla myös yhteydessä
paikalliseen elinkeinoneuvontaan, josta saatuja arvioita hyödynnämme rahoituspäätöstä tehdessä. Toimivat yritykset voivat ottaa yhteyttä joko nettipalvelumme
tai alueverkostomme kautta.
2
Mitä: Pankkien kaltaista, usein täydentävää rahoitusta. Voi olla
vieraan pääoman ehtoista lainaa yhdessä päärahoittajana toimivan
pankin kanssa.
Kenelle: Kasvua hakeville vakiintuneille yrityksille esimerkiksi
käyttöomaisuusinvestointiin tai yrityskaupan tarpeisiin.
Määrä: Yksittäiset lainat voivat olla esimerkiksi noin 1 – 7 miljoonaa
euroa 2 – 5 vuodeksi tai 100 000 – 150 000 euroa vuodeksi.
Ehdot: Yrityksen liiketoiminnan pitää olla vakiintunutta ja kannattavaa. Yritysten tulee sitoutua toiminnan kehittämiseen ja kasvuun.
Plussat: Vakuuksia ei välttämättä vaadita tai niiden kanssa ollaan
pankkeja joustavampia. Usein tarjolla on tukea myös liiketoiminnan
kehittämiseen.
Miinukset: Rahoitus toisinaan lyhytaikaista ja usein kalliimpaa kuin
esimerkiksi pankeilla.
→
gallup X 3
Miten yritys saa teiltä rahoitusta?
1
laskusaataVarahoitus
3
Mitä: Myyntilaskujen myynti niiden ostoon erikoistuneelle rahoitusyhtiölle tai pankille, joka maksaa saatavat yrityksen tilille.
Kenelle: Esimerkiksi kovan kasvun tai liian pitkien maksuaikojen
kanssa tuskaileville yrityksille.
Määrä: Laskut ostava taho vähentää alkuperäisestä laskusummasta rahoitusprovision ja usein myös käsittelymaksun. Provisioon
vaikuttavat maksuaika, laskun summa ja maksajan luottokelpoisuus. Esimerkiksi kuukauden maksuajalla yritys voi saada heti noin
90 prosenttia laskun summasta, ja noin neljä prosenttia, kun maksu
on peritty.
Ehdot: Päätös perustuu yleensä laskun maksajan luottokelpoisuuteen. Yrityksen ikä tai maksuhäiriömerkinnät eivät yleensä ole este.
Plussat: Käyttöpääomaa vapautuu. Laskut ostanut yritys kantaa
riskit ja huolehtii laskutuksesta sekä mahdollisista maksumuistutuksista ja perinnästä.
Miinukset: Laskuista ei saa koko summaa. Laskujen myynti ei
sovellu urakka-, projekti- tai ennakkolaskutukseen.
5
Yrittäjäsanomat
9 tapaa rahoittaa pk-yritystä
tekes
4
Mitä: Lainoja ja avustuksia yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin.
Kenelle: Kasvua, kansainvälisyyttä ja liiketoiminnan uudistamista
tavoitteleville yrityksille.
Määrä: Tekes voi rahoittaa tutkimus- ja kehityshankkeita lainan tai
avustuksen muodossa tyypillisesti noin 50 prosentilla kokonaiskustannuksista.
Ehdot: Tekesin rahoituksella pitää olla vaikutus projektin toteutukseen niin, että rahoitus kasvattaa projektin kokoa, sen soveltamisala
laajenee tai projekti nopeutuu.
Plussat: Lainat ovat vakuudettomia. Hankkeen epäonnistuessa laina
voidaan jättää kokonaan tai osittain perimättä.
Miinukset: Rahoitus ei sovi yrityksille, joiden talous ei ole riittävän
hyvässä kunnossa tutkimus- ja kehityshankkeen toteuttamiseksi eikä
pelkästään kotimarkkinoilla toimiville yrityksille.
FinnVera
5
Mitä: Lainoja, takauksia ja pääomasijoituksia yritystoiminnan alkuun,
kasvuun ja kansainvälistymiseen.
Kenelle: Aloitteleville sekä kasvua ja kansainvälisyyttä hakeville.
Määrä: Vähintään 5 000 euroa. Finnvera voi toimia pienen yrityksen
ainoana rahoittajana, kun rahoitus yritykselle on korkeintaan 50 000
euroa. Suurempiin rahoitustarpeisiin tarvitaan lisäksi muita rahoittajia
sekä riittävä omarahoitusosuus. Finnveran lainan tai takauksen rahoitusosuus on yleensä puolet hankkeen kokonaisrahoituksesta.
Ehdot: Yrityksen tavoitteiden, taloudellisen tilan, kehittämissuunnitelmien, markkina- ja kilpailutilanteen sekä yrittäjän henkilökohtaisen
talouden tulee olla kunnossa. Liiketoiminnan vaatiman kokonaisrahoituksen ja omarahoitusosuuden pitää olla riittävää.
Plussat: Rahoitusta kaikenkokoisille yrityksille elinkaaren eri vaiheissa.
Rahoitus perustuu kannattavuusarvioon, ei vakuuksiin.
Miinukset: Kannattamaton liiketoiminta ja maksuhäiriöt voivat
vaikuttaa hakemuksen hylkäämiseen.
enkelisijoittajat
7
Mitä: Yksityishenkilö eli enkelisijoittaja tekee korkean riskin
pääomasijoituksen potentiaaliseen kasvuyritykseen.
Kenelle: Alkuvaiheessa oleville potentiaalisille kasvuyrityksille,
joiden kasvutavoitteiden saavuttaminen vaatii ulkopuolista
osaamista ja rahoitusta.
Määrä: Yksi bisnesenkeli sijoittaa yhteen yritykseen yleensä
noin 25 000 – 150 000 euroa. Isompi sijoitus tehdään yleensä
muutamassa erässä.
Ehdot: Rahat sijoitetaan osakepääomaan. Tehdään osakassopimus ja tavoitellaan menestystä yhdessä yrittäjän kanssa.
Plussat: Enkelisijoittajan henkilökohtainen osaaminen ja
verkostot. Mahdollisuus nopeaan päätöksentekoon.
Miinukset: Bisnesenkeleiltä on vaikea saada suuria summia.
Sijoituksessa yrittäjä menettää osan omistuksestaan.
joukkorahoitus
8
Mitä: Rahankeräystä, joukkotuottamista, vertaislainatoimintaa
ja pääomatyyppistä joukkorahoitusta, jossa yritykseen voidaan
tehdä pieniä oman pääoman ehtoisia sijoituksia ja yritys
antaa osakkeitaan rahoituksen vastineeksi.
Kenelle: Kasvua päämäärätietoisesti hakeville yrityksille.
Määrä: Esimerkiksi pääomatyyppistä joukkorahoitusta voi saada
ainakin parista tuhannesta eurosta 1,5 miljoonaan euroon.
Ehdot: Yritykseltä voidaan edellyttää muun muassa, ettei sillä ole
luottohäiriöitä.
Plussat: Vakuuksia ei välttämättä vaadita. Usein täydentävää
rahoitusta. Voi saada nostetta sosiaalisessa mediassa.
Miinukset: Rahoitus toisinaan lyhytaikaista ja usein kalliimpaa kuin esimerkiksi pankeilla. Tavoitteena olevaa summaa ei
välttämättä saada kokoon. Sijoituksessa yrittäjä menettää osan
omistuksestaan.
Lähteet: Yritys-Suomi, Finanssialan keskusliitto, OP, Juuri Partners, Quorum, GF Money, Tekes, Finnvera, Suomen
Pääomasijoitusyhdistys, Uusyrityskeskukset, FiBAN, Rahoitustarjous.fi, Vauraus Suomi Oy, Invesdor Oy, Ely-keskus.
ely-keskus
6
Mitä: Tukia ja avustuksia yrityksen perustamiseen, kasvuun ja kehittämiseen.
Kenelle: Kehittämisavustus on suunnattu erityisesti kasvuhakuisille,
kansainvälistyville ja uusilla kehittyvillä toimialoilla aloitteleville yrityksille.
Sitä voivat hakea myös mikroyritykset, jotka haluavat kehittää keksinnöistään liiketoimintaa. Energiatuki kannustaa tehostamaan energiankäyttöä.
Kuljetustuki keventää kustannuksia harvaan asutuilla alueilla.
Määrä: Kehittämisavustukset 2 000 eurosta ylöspäin. Summissa
aluekohtaisia vaihteluita.
Ehdot: Kehittämisavustus on harkinnanvaraista avustusta. Rahoituspäätöstä tehdessä arvioidaan hankkeen toiminnallisia ja taloudellisia
vaikutuksia yritykselle sekä mahdollisia kilpailuvaikutuksia. Yrityksellä
pitää olla edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan.
Plussat: Tuki kohdennetaan harkinnanvaraisesti aina johonkin tiettyyn toimenpiteeseen, jolla on pidempiaikaista vaikuttavuutta.
Miinukset: Rahan vähyys Etelä-Suomessa vaikeuttaa investointien
rahoitusta.
Pääomasijoittajat
9
Mitä: Yritykset tai rahastot sijoittavat pääomaa määräajaksi osakepääomana, vaihtovelkakirjalainana tai vakuudettomina lainoina.
Kenelle: Alkuvaiheen rahoitusta tarvitseville sekä voimakasta kasvua
ja kehitystä hakeville yrityksille.
Määrä: Summat vaihtelevat yleensä 100 000 ja viiden miljoonan
euron välillä.
Ehdot: Tuotteella tai palvelulla pitää olla selkeä kilpailuetu
ja johdon tulee olla sitoutunut yritystoiminnan kehittämiseen.
Omistajan on oltava valmis antamaan pääomasijoittajalle
sovittu omistusosuus.
Plussat: Pääomasijoittajat tuovat ammattitaitoa, verkostoja ja
uskottavuutta. Rahoitusta ei tarvitse lyhentää sijoitusaikana eikä se
pääsääntöisesti aiheuta korkokuluja. Liiketoimintariski jakautuu,
mikä muuttaa usein myös lainarahoittajan suhtautumista yritykseen.
Miinukset: Sijoittajasta tulee yrityksen omistaja ja yrittäjästä osakas.
Pääomasijoittajan mahdolliset talousvaikeudet voivat heijastua
yritykseen.
6
Yrittäjäsanomat
meeri utti
Avasimme viime vuonna kaksi uutta
ravintolaa ja tänä vuonna jo yhden
uuden. Siinä sitä rahareikää riittää.
– On hyvä hahmottaa, että mitä
hajautetumpaa rahoitus on, sitä suuremmaksi kustannukset nousevat.
Kannattaa kuitenkin aina kysyä, että
onko tarjolla muita täydentäviä rahoitusvaihtoehtoja ja rahoitusvaihtoehtoja kannattaa kilpailuttaa, mutta
miettiä samalla kokonaisuutta, että se
on hallittu.
Uudet rahoitusmuodot ovat tärkeä
etappi matkalla kohti markkinaehtoisempaa rahoitusta.
– Yrityksillä on tarpeita, ja niihin on
vastattu rahoituksen uusilla muodoilla. Havaitut rahoituskapeikot herättelevät finanssialan toimijoita ja uusia
tulokkaita sekä potkivat liikkeelle
markkinaehtoista rahoitusta ja kohdennettuja sijoituksia, Mattila sanoo.
Uusissa rahoitusmuodoissa ei välttämättä vaadita kiinteää omaisuutta
vakuudeksi, joten ne tuovat helpotusta myös digitaalisuuden ympärille
syntyneisiin yrityksiin.
– Jos yrityksen muodostaa vain mies
tai nainen ja läppäri, niin korvien välissä olevaa osaamista on vaikea antaa
vakuudeksi, Mattila toteaa.
Joukkorahoituksessa markkinoinnin eteen pitää
tehdä paljon töitä, neuvoo ravintolayrittäjä Ilja Björs.
Zipuli Oy markkinoi rahoituskierrosta sosiaalisessa
mediassa, verkkosivuillaan sekä ravintoloissaan
muun muassa laskun yhteydessä.
Joukkorahoitus
yhä suositumpaa
Viitisen vuotta sitten Suomeen rantautunut joukkorahoitus on kasvattanut tasaisesti suosiotaan.
– On olemassa karkea arvio, että
vuonna 2013 markkinat olisivat olleet
noin 20 miljoonan euron suuruiset
Suomessa. Tietoa on huonosti saatavilla, mutta markkinoiden koko on
tästä kasvanut, Mattila sanoo.
Joukkorahoitus sisältää neljä eri
rahoitusmuotoa. Joukkorahoitus voi
olla perinteistä rahankeräystä, jossa
annetaan vastikkeeton lahjoitus
esimerkiksi hyväntekeväisyyteen.
Joukkorahoitus on myös joukkotuottamista, jossa sijoittamista vastaan saa
aikanaan palveluja tai tuotteita.
Niin ikään joukkorahoitus voi olla
vertaislainatoimintaa, jossa henkilöt
tai yritykset myöntävät lainoja toisille
27 %
ULKOISTA
RAHOITUSTA
henkilöille tai yrityksille. Pääomatyyppisessä joukkorahoituksessa yritykseen tehdään pieniä oman pääoman
ehtoisia sijoituksia ja yritys antaa
osakkeitaan rahoituksen vastineeksi.
Joukkorahoitusta ei suoraan säännellä, mutta nyt valtiovarainministeriö valmistelee lakia laina- ja sijoitusmuotoiseen joukkorahoitukseen.
– Se on tulossa yhdenmukaisen
sääntelyn piiriin, jotta markkinoille ei
synny villejä lokeroita ja kaikkia säännellään yhtäläisesti. Tämä on myös
sijoittajien suojan ja reilun kilpailun
edellytysten kannalta tärkeää, Mattila
sanoo.
Zipuli Oy:n yrittäjät Ilja Björs ja
Jarkko Myllymäki onnistuivat hankkimaan joukkorahoituksen avulla
viime syksynä yli 170 000 euroa ja
190 uutta osakkeenomistajaa.
Korkeat vakuusvaatimukset jarruttivat pankkirahoitusta ja bisnesenkeleiden raha todettiin liian kalliiksi.
Rahoituskierros oli auki kolmisen
kuukautta Invesdorin verkkoalustalla.
Minimitavoite ylitettiin 230-prosenttisesti.
– Raha oli aika korvamerkittyä
rahaa, ja se meni jo menneisyyteen.
Avasimme viime vuonna kaksi uutta
ravintolaa ja tänä vuonna jo yhden
uuden. Siinä sitä rahareikää riittää,
Björs toteaa.
l a i n a r a h a n h i n ta
3,0
2,5
2,0
Lähde: Macrobond / Suomen Pankki
1,5
1,0
0,5
0,0
2007 2008 20092010 2011 2012 2013 2014
Enintään 1 miljoonan euron lainojen keskikorko
Yli 1 miljoonan euron lainojen keskikorko
Taulukossa kuvataan uusien
yrityslainasopimusten
laskennalliset marginaalit
Suomessa lainan koon
mukaan prosentuaalisesti
12 kuukauden liukuvalla
keskiarvolla. Lainojen korot
kolmen kuukauden euriborilla. Yrityslainasopimuksiin
kuuluvat yritykset sisältäen
asuntoyhteisöt, mutta pois
lukien tili- ja korttiluotot ja
valmiusluottolimiitit.
Lainarahan hinta on ollut
kymmenen vuoden aikana
alhaisimmillaan vuonna
2008. Siitä lähtien lainaraha on kallistunut erityisesti uuden pankkisääntelyn
ja heikon taloustilanteen
vuoksi.
Reilu neljännes yrityksistä raportoi
ottaneensa ulkoista rahoitusta
kuluneen vuoden
aikana.
36 %
KÄYTTÖPÄÄOMAKSI
Reilu kolmannes yrityksistä,
jotka aikovat hakea rahoitusta
seuraavan vuoden aikana, hakee
rahoitusta käyttöpääomaksi.
74 %
KOHTEENA PANKKI
Kolme neljästä yrityksestä
aikoo hakea rahoitusta pankista.
26 %
SAATAVUUS JA
EHDOT VAIKEUTTIVAT
Reilu neljännes yritysten
suunnittelemista hankkeista jäi
toteutumatta tai toteutui suunnitellusta poiketen rahoituksen
saatavuuteen ja ehtoihin
liittyneiden vaikeuksien vuoksi.
Lähde: Suomen Yrittäjien
Pk-yritysbarometri 1/2015
7
Yrittäjäsanomat
Pörssiin listautuu nyt
myös pk-yrityksiä
Nordean Kristian Tammela uskoo,
että pk-yritysten listautumiset
Helsingin pörssiin jatkuvat.
Suomalaiset pörssimarkkinat ovat saaneet viime kuukausina useita tulokkaita
vuosien hiljaisuuden jälkeen. Nordean
osakestrategi Kristian Tammelan mukaan pörssit nousevat nyt globaalisti ja
se tekee listautumisesta houkuttelevan
vaihtoehdon. Suomessa listautumisinto
on silti poikkeuksellista, sillä suomalaiset
yritykset ovat listautuneet pörssiin varovaisesti 2000-luvun alussa puhjenneen
it-kuplan jälkeen.
Myös pörssin päälistalle on ollut Suomessa tulokkaita. Tietoyritys Asiakastieto ja sosiaali- ja terveysalan Pihlajalinna
ovat menossa päälistalle.
Pienemmälle yritykselle sopii paremmin pörssin First North -lista, jonne on
viime aikoina listautunut muun muassa
Verkkokauppa.com, lääketeknologian
yritys Nexstim ja köysiä valmistava
Piippo.
Tammela uskoo, että markkinat jatkavat nousuaan ja listautumisikkuna on
edelleen auki, eli listautumiset onnistuvat todennäköisesti myös jatkossa.
– Uskon, että tänä vuonna tulee lisää
listautumisia.
Tammelan mukaan pienikin yritys voi
pyrkiä pörssin First North -listalle, mutta
se vaatii kasvuhaluja. Sijoittajat voivat
lähteä mukaan yritykseen, jonka liikevaihto on vielä olematon, jos yritykselle
on uskottava kasvustrategia.
First North -listan raportointivaatimukset ja kustannukset ovat päälistaa
kevyemmät, mutta silti listalle ei kannata
pyrkiä, jos näköpiirissä ei ole yrityksen
arvonnousua.
Listautumista pohtivan yrityksen on
myös valmistauduttava siihen, että mukaan tulee uusi sidosryhmä: sijoittajat.
– Taloudellisen raportoinnin on oltava
kunnossa. Johdon aikaa menee myös
siihen, että pitää käydä esiintymässä ja
kertomassa yrityksestä. Tavoitteena on
oltava, että yritys saa tunnettavuutta.
Tammelan mukaan rahoituksen lisäksi listaus voi tuoda kansainvälisesti toimivalle yritykselle myös uskottavuutta.
– Verkkokauppa.com kertoi, että yksi
syy listautumiselle on uskottavuus.
Kun he sanovat esimerkiksi Aasiassa
ostoja tehdessään, että yritys on listattu
Nasdaqin omistamassa pörssissä, se tuo
heille luotettavuutta.
Josi Tikkanen
josi.tikkanen@yrittajat.fi
@joskaposka
kommentti
Katri Simola
katri.simola@yrittajat.fi
Rahaa jemmataan epäselvien
hakukriteerien taakse
Rahaa on saatavilla, kaikki tahot
vakuuttavat. Yrittäjän saattaa
kuitenkin olla vaikea hahmottaa,
mistä rahaa kannattaa hakea ja
millaisilla ehdoilla sitä saa.
Erityisesti monet julkisen
puolen rahoittajat ovat penseitä
kertomaan tyypillisten lainojen tai
avustusten summia. He painottavat rahoituspäätösten harkinnanvaraisuutta, eivätkä mielellään
kerro euromäärien haitaria.
Rahoittajatahot toki haluavat,
että mahdollisimman monet
yritykset hakisivat juuri heiltä
rahoitusta. Rahoittajien tuotekirjo
voi olla laaja eikä yleistyksiä haluta
tehdä, ettei ketään käännytettäisi
pois.
Yrittäjä on kuitenkin hämillään,
kun vaihtoehdoista ei ota tolkkua.
Harvassa paikassa sanotaan selkeästi, minkälaiselle yritykselle
mikäkin rahoitus on tarkoitettu,
millaisilla ehdoilla rahaa myönnetään ja kuinka paljon sitä voi
saada.
Avoimuudella säästettäisiin
sekä rahoittajien että yritysten
aikaa, kun oikeat hakemukset
ohjautuisivat oikeisiin paikkoihin.
Rahaa ehkä on, mutta sitä myös
jemmataan turhan vaikeaselkoisten hakukriteerien taakse.
YRITYKSEN
KAIKKI PANKKIJA VAKUUTUSPALVELUT
op.fi/kaikki
8
Yrittäjäsanomat
pixmac
Uutiset
Laskuihin lisää
tarkkuutta kesällä
Aiheettomat laskut yleistyvät kesällä,
kun yrittäjän oletetaan lomailevan.
Taloushallinto Kesällä
yrittäjä saa usein laskuja, jotka
eivät ole aiheellisia. Ilmiö näkyy
myös Suomen Yrittäjien neuvontapuhelimeen tulevissa yhteydenotoissa, kertoo Suomen Yrittäjien
lainopillinen asiamies Atte Rytkönen.
– Nämä ovat yhteydenottojen
syistä härskimpiä. Niissä lähetetään esimerkiksi lasku yritykseen
ilman, että on tehty yhteydenottoa, kuvaa Rytkönen.
Yritykset joutuvat kesäisin yleisimmin huijauslaskutuksen kohteeksi, koska silloin aiheettomien
laskujen oletetaan menevän läpi
paremmin, kun yrittäjä ja laskuja
normaalisti käsittelevät ihmiset
lomailevat.
Osa huijauksista on aiheettomia
laskuja, joissa velotetaan tuotetta
tai palvelua, jota ei ole tilattu.
Osa taas pyrkii muistuttamaan
esimerkiksi jonkun maan arvonlisäverolaskua.
Lisäksi kirje saattaakin olla laskun näköinen tarjous. Silloin lasku
ei välttämättä jääkään yhteen
kertaan.
– Laskussa voi olla pienempi
summa, mutta pienellä lukeekin,
että kyseessä on esimerkiksi vuoden määräaikaisuus, Rytkönen
kuvaa.
Aiheettomia laskuja suomalaisille yritykselle lähettävät nykyään
myös ulkomaalaiset tahot. Rytkösen mukaan kesä on yksi laskujen
sesonki, mutta niitä tulee muulloinkin. Toiminta perustuu suureen volyymiin, joten niitä saa
samaan aikaan iso joukko yrittäjiä.
– Valelaskuja lähettävät toimijat
vaihtuvat usein, Rytkönen sanoo.
Lähetetään
esimerkiksi lasku
yritykseen ilman,
että on tehty
yhteydenottoa.
Hakemistot yleisin harmi
Yrittäjät kohtaavat edelleen eniten
harhaanjohtavaa markkinointia
hakemistopalvelujen tarjoajilta.
– Markkinoidaan puhelimessa
ja myydään palvelua. Sitten lähetetään lasku perään, vaikka yrit-
Kesällä yrittäjiä yritetään jekuttaa
valelaskuilla.
täjä ei välttämättä olisi tilannut
mitään, Rytkönen sanoo.
Toinen muoto hakemistojen harhaanjohtavasta markkinoinnista
on yhteystietojen tarkastaminen
puhelimessa.
– Tarkastetaan muka yhteystietoja ja sen jälkeen lähetetään lasku,
Rytkönen kuvaa.
Kolmas yleinen huijaustyyppi
on lasku, jossa pyritään uskottelemaan, että lasku on tullut viranomaiselta esimerkiksi verotuksiin
liittyviin rekistereihin liittyen.
Josi Tikkanen
josi.tikkanen@yrittajat.fi
@joskaposka
Näin valmistaudut kesän
aiheettomiin laskuihin
1. Laskut kannattaa käydä kesällä erityisen tarkkaan läpi. Jos ei ole
tilannut palvelua, siitä kannattaa reklamoida.
2. Alaisia kannattaa opastaa käymään laskut läpi siten, että liittyykö
lasku todella liiketoimintaan.
3. Jos kirjanpitäjäsi käy läpi laskut kesällä, ohjeista hänet käymään
laskut tarkemmin läpi.
4. Alaisille kannattaa painottaa, että puhelinmyyjälle pitää sanoa, että
ei ole valtuuksia tai halua ostaa.
5. Kannattaa teroittaa kesäalaiselle, että tietoja tarkastavalle soittajalle
ei kannata edes myöntää tietojen olevan oikein, koska hakemistopalveluyritys voi tulkita sen oikeudeksi laskuttaa näkyvyydestä.
Uudet ketjut kiristävät pikaruokakilpailua
Yrittäjävetoiset Kotipizza ja Hesburger laajentavat meksikolaiseen ruokaan.
Toimialat Kilpailu pikaruokamarkkinassa kiristyy entisestään. Uusia ketjuja leviää markkinoille sekä kotimaasta että ulkomailta. Viime aikoina on aloittanut muun muassa amerikkalainen
Burger King sekä suomalaiset
Splizzeria ja Friends & Brgrs.
Lisäksi vanhat yritykset pyrkivät
perustamaan uusia ketjuja vanhojen rinnalle. Toukokuussa Kotipiz-
Hesburgerin perustajan Heikki
Salmelan mukaan kaikille
ravintola-alan toimijoille pitäisi
olla samat vaatimukset.
za kertoi aloittavansa meksikolaistyyppisen Chalupa-ketjun. Yritys
kertoi suunnittelevansa myös listautumista Helsingin pörssiin.
Kotippizzoja pyörittävät pääasiassa itsenäiset yrittäjät.
Hampurilaisketju Hesburger
on avannut meksikolaistyyppisen
El Nam -ravintolan Turkuun.
Yritys ei ota vielä kantaa siihen,
onko ravintola tarkoitus monistaa
ketjuksi.
Hesburger: kilpailu ei näy
Myynniltään suurimman suomalaisen hampurilaisketjun Hesburgerin perustaja ja hallinnointiyhtiö
Burgrer-In Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela ei ole
huolestunut uusien ketjujen vyörystä markkinoille.
– Markkinatalous on mahtava
juttu: asiakkaat sitten ratkaisevat
sen, että missä käyvät, Salmela sanoo.
Salmelan mukaan Hesburgerin asiakas- ja myyntimäärät ovat
kasvaneet tänä vuonna vuoden takaisesta, vaikka kilpailu on lisääntynyt. Hesburgerin ravintoloista
valtaosa on itsenäisten franchising-yrittäjien pyörittämiä.
– On ollut yli 10 prosenttiakin
parempia päiviä vuoden takaiseen
verrattuna. Olemme joutuneet
myymään halvemmalla ja markkinoimaan enemmän. Kun siihen
lisätään korkeat työvoimakustannukset päälle, niin ei voi puhua
enää liiketoiminnasta vaan selviytymisestä.
Salmelan mukaan ravintolaalan investointikulut ja työvoimakustannukset ovat nousseet niin
suuriksi, että kannattava liiketoiminta on vaikeaa. Hänen mukaansa työvoimakustannusten osuus
Hesburgerin kerroshampurilaisen
hinnasta on noussut muutamassa
vuodessa 25 prosentista 40 prosenttiin.
– Jokainen voi katsoa toisen
suurimman kilpailijamme lukuja,
että kuinka kannattavaa näille
markkinoille on tulla, Salmela
sanoo viitaten McDonald’siin.
Suomen McDonald’s Oy on tehnyt
vuosia tappiota tai heikkoa tulosta.
Samaan aikaan usea itsenäinen
McDonald’s-yrittäjä on kuitenkin
menestynyt vähintään kohtuullisesti.
Popupit närästävät
Suuria ketjuja isommaksi kilpailijaksi Salmela sanoo uudet toimijat,
jotka eivät toimi samoilla pelisään-
nöillä kuin isot ketjut esimerkiksi
työvoimakustannusten ja ravintoloiden määräysten osalta.
– Ketjut eivät ole ongelmallisia,
koska ne joutuvat maksamaan
kaikki maksut. Vaikeimpia ovat
pienet toimijat, jotka eivät ehkä
hoida kaikkia maksujaan, Salmela
sanoo.
Lisäksi Salmela ei katso hyvällä
nosteessa olevaa katuruokakulttuuria, koska hänen mukaansa se
asettaa kilpailijat epätasa-arvoiseen asemaan.
– Kun meidän kaltainen toimija
avaa ravintolan, se pistää siihen
500 000 euroa kiinni. Nyt valtio
on alkanut suosimaan popuppeja
ja ketteriä kioskeja, joissa myydään
samoja tuotteita. Ne eivät kilpaile samalla viivalla meidän kanssa.
Yhteiskunta on ensiksi tehnyt kovat rajat hygienialle ja työsuojelulle
ja sitten antavat muille kevyemmät
säännöt, Salmela sanoo.
Josi Tikkanen
josi.tikkanen@yrittajat.fi
@joskaposka
9
Yrittäjäsanomat
Tämä etu vain Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille:
Talouselämä-lehti 5 numeroa 19,90 €
+ pysyvä jäsenale -20 %. Tilaa nyt!
Sttk:n Ralf Sund: Vientiteollisuus palkkaveturiksi
Ilkka Salonen: Lähden Venäjältä vapaaehtoisesti
S. 14
Dan Steinbock: Kiina remontoi velkansa S. 43
nro 10 | 13.3.2015 | 7,90€ | www.talouselama.fi
nro 11 | 20.3.2015 | 7,90€ | www.talouselama.fi
S. 11
nro 14 | 10.4.2015 | 7,90€ | www.talouselama.fi
10
O
ERKKA RAIL
VAALEISTA:
SIPILÄ
INI
JA SOyht
een
11
SELLUN PALUU
sopivat
S. 32
Sellu on valopilkku Suomen riutuvassa taloudessa.
Kemijärveläiset haaveilevat 400 000 tonnin sellutehtaasta.
UKRAINA
Sotiminen
laantuu,
talouskriisi
uhkaa
14
S. 36
S. 6
YHTIÖKOKOUKSET
Iiris Herlin,
Heppu Pentti
ja muut uudet
hallitusvaikuttajat
S. 28
Vielä kerran
SEPPÄLÄ
RAKENTAMINEN
RISKINOTTO
Maaret Heiskari:
Venäjä on mieletön
mahdollisuus
Rahastot toivat
vuokra-asuntobuumin
S. 8
S. 24
URATIE
Johanna Söderström
amerikkalaisjätin
ylimmässä johdossa
ANALYYSIT
Raisio kompastui
sokeriin
Eveliina Melentjeff ostaa tappiollisen muotitalon.
Hän uskoo, että ilman Stockmannin kahleita se pärjää. S. 38
S. 35
S. 53
SIT
ANALYY
N
METSOEPTI
ES
LAMARIMII
TO , NOKIAN
OM
A,
AHLSTR, TELIASONER
E
AT
RENKA O, VIKING LIN
VALI
S. 30 – 35
Esko Rantanen: Elvytys on roskaa
1+3=3
Ähky uhkaa,
tilauksia tulvii
Turkuun
S. 6
Tentissä Paavo Arhinmäki (vas), Carl Haglund (rkp),
Ville Niinistö (vihr) ja Päivi Räsänen (kd) S. 21 – 29
nro 13 | 2.4.2015 | 7,90€ | www.talouselama.fi
ILMARINEN
Mikko Mursula
ostaa Amerikanasuntoja
S. 44
URATIE
13
KASVUALA
Suomi on
autosoftan
suurvalta
S. 8
S. 22
ANALYYSIT
Putin kaatoi
Tikkurilan
maalin
S. 43
S. 15
Tällä kertaa
kaikki on toisin
5 numeroa vain
KASVUIHME
19
Päivi MononenMikkilä vaihtoi
turkikset tupakkaan
S. 51
12
LOBBARI
ISKEE
HALLITUSOHJELMAAN
Keskustalle on tarjolla kolme
kumppania. Yksi jää rannalle.
TELAKAT
Vaalit 2015
S. 14
nro 12 | 27.3.2015 | 7,90€ | www.talouselama.fi
Näin Supercell
sen teki –
Apple, Aasia
ja Super Bowl
S. 6
90
Ei sentään. Kupla on tulossa, ja se puhkeaa ajallaan.
Rahaa on
”Yksikään kannattava hanke ei jää rahoittamatta”,
vakuuttaa Finnveran Katja Keitaanniemi
ANALYYSIT
S. 26
Supercellin
salaisuus:
Jo yli 2 miljardin
euron yhtiö S. 40
S. 30
VENÄJÄ
Putin paikkaa
valuuttapakoa S. 36
Sijoittajat
karsastavat yhä S. 46
Norm. 37,50 €
Etu nyt 47 %
Pysyvä Suomen Yrittäjät ry:n
jäsenetu -20 %.*
TALOUSELÄMÄ-lehdessä tehdään täysillä töitä sen eteen, että lisätiedon saaminen
talouden käänteistä ja taustoista olisi ymmärrettävää, miellyttävää ja jopa viihdyttävää.
TALOUSELÄMÄ ilmestyy kerran viikossa, perjantaisin. Tilaa ja tutustu!
TILAA TALOUSELÄMÄ NÄIN
Tilaa netistä: tilaa.talouselama.fi,
kirjoita tarjoustunnus-ruutuun
102L035A
Lähetä sähköposti: lehtikampanja@
talentum.fi,
kirjoita viestin otsikkoon 102L035A
Soita tilaajapalveluun: 020 442 4100
(ma–pe klo 8.15–16.30) ,
mainitse tilatessasi tunnus 102L035A.
TILAUSEHDOT: *Tilaus on kestotilaus ja se jatkuu 6 kk:n laskutusjaksoin Suomen Yrittäjät ry:n jäsenhinnalla, -20 % normaalihinnasta. Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja
luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaukset vain Suomeen. Halutessasi voit kieltää tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla Talentum Media Oy:n tilaajapalveluun,
PL 920, 00101 Helsinki tai puhelimitse 020 442 4100.
Puheluhinnat (sis. alv 24 %): Lankapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min. Matkapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.
TE_yrittajasanomat_4_2015_254x365.indd 1
16.4.2015 8:50:20
10
Yrittäjäsanomat
pertti lahermo
Petri Jaakkola
järjestää matkoja
Nicaraguassa
Olen kotoisin Helsingistä. Tapasin
nicaragualaisen vaimoni Sandran
Helsingissä vuonna 1993, jolloin hän
opiskeli Teatterikorkeakoulussa. Muutin Nicaraguaan vuonna 1996, jolloin
olin 26-vuotias.
Työskentelin pääkaupunki Managuan ruotsalaisessa koulussa, Kepassa
ja Suomen suurlähetystössä ja toimin
matkanjohtajana ja oppaana Suomi–
Nicaragua-seuran elämysmatkoilla.
Olin pitkään haaveillut oman matkatoimiston perustamisesta, ja haaveista
tuli totta elokuussa 2013.
Perustin Jaakkola Tours -matkailuyrityksen, koska olen opiskellut alaa ja
nautin valtavasti alalla työskentelystä.
Työtuloksen näkee konkreettisesti,
kun matkailija palaa takaisin kotimaahansa rentoutuneena ja onnellisena
uusista kokemuksista.
Järjestämme elämys-, luonto-, kulttuuri- ja kalastusmatkoja, räätälöityjä
matkoja ja kiertomatkoja. Nicaraguassa on kauniita hiekkarantoja, historiallisia kaupunkeja ja tulivuoria. Toimialueeseen kuuluvat myös Panama,
Costa Rica, Honduras, El Salvador,
Guatemala, Belize ja Meksiko.
Matkailuala ja talous kasvavat Nicaraguassa, infrastruktuuri paranee ja
ympäristö on turvallinen. Pankin lainakorot ovat Nicaraguassa korkeampia kuin Suomessa ja joskus paikallisbyrokratia on hidasta, mutta tämä ei
ole hidastanut meidän toimintaa.
Eri viranomaisilta saa hyvin neuvoja yrittämiseen. Yrityksen alkuvaiheessa kirjanpitäjämme sai koulutusta paikallisessa verotoimistossa. Työllistän
viisi vakituista ja useita osa-aikaisia
työntekijöitä.
Nicaraguassa pärjää yrittäjänä
sopeutumalla maan kulttuuriin ja tekemällä kovasti töitä yrityksen eteen.
Maassa on ystävällinen ilmapiiri sekä
lämmin kesäinen ilma läpi vuoden.
Katri Simola
katri.simola@yrittajat.fi
@KatriSimola
meeri utti
suomal ainen ulkomaill a
Kansanedustajilla
on nimikkoyrittäjä
Suomen Yrittäjien
puheenjohtaja Jyrki
Mäkysen mukaan
kansanedustajat voivat
testata ajatuksiaan
nimikkoyrittäjien
kanssa.
verkostot Lähes sata
kansanedustajaa tapasi nimikkoyrittäjänsä ensimmäistä kertaa
Finlandia-talolla keskiviikkona
20. toukokuuta.
Yksi paikalla ollut uusi kansanedustaja oli vihreiden Antero
Vartia. Vartialla on vahva yrittäjätausta, sillä hän toimii ravintolayrittäjänä Helsingissä.
Vartia parantaisi yrittäjien
asiaa madaltamalla matalapalkka-alojen verokiilaa. Nyt
esimerkiksi työnantajamaksut
ovat niin suuria, että alle 2000
euron kuukausipalkkaa saavien
työpaikkoja jää syntymättä.
– Mieluummin kannattaa verottaa vaikka polttoaineita kuin
työtä, Vartia sanoi.
Eerolan nimikkoyrittäjänä
tilaisuudessa toiminut Finncontainersin Sarianne Reinikkala
kuunteli kiinnostuneena Eerolan
ajatuksia. Hän on innoissaan
nimikkoyrittäjätoiminnasta.
– 20 yrittäjävuoden aikana on
syntynyt paljon mielipiteitä, joita
mielelläni kerron eteenpäin.
Reinikkala toimii varsinaisesti
kokoomuksen Sari Sarkomaan
nimikkoyrittäjänä.
Nimikkoyrittäjä kaikille
Suomen Yrittäjät aluejärjestöineen aloitti uuden käytännön:
kaikille 200 kansanedustajalle
valittiin omasta vaalipiiristä
nimikkoyrittäjä, joka auttaa, kun
kansanedustaja tarvitsee tietoa
yrittäjyydestä.
– Nimikkoyrittäjänne on väylänne yrittäjän arkeen. Häneltä
kuulette ensi käden tietoa, miten
lainsäädäntö vaikuttaa yrittäjän
arkeen. Testatkaa rohkeasti
ajatuksianne nimikkoyrittäjällä,
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja
Jyrki Mäkynen sanoi kansanedustajille.
Finlandia-talolla järjestettyyn Yrittäjän ääni -seminaariin osallistui kolmisensataa
kansanedustajaa, yrittäjää ja
yrittäjäjärjestön työntekijää
eri puolilta Suomea. Tilaisuudessa keskusteltiin siitä, mitä
nyt alkaneella vaalikaudella
olisi mahdollista ja kannattaisi
tehdä, jotta pienet ja keskisuuret yritykset pystyisivät omalla
menestyksellään auttamaan
Suomen talouden kasvuun.
Nimikkoyrittäjien ja kansanedustajien yhteydenpidon on
tarkoitus kestää koko vaalikauden.
Nimikkoyrittäjänne
on väylänne
yrittäjän arkeen.
Viisi tavoitetta
Suomen Yrittäjät esitteli toimitusjohtaja Jussi Järventauksen
johdolla kansanedustajille viisi
tavoitettaan, jotka auttaisivat
Suomea rakentamaan uutta
kasvua.
Järjestön mukaan uutta
kasvua voidaan hakea paikallista sopimista lisäämällä,
julkista sektoria pienentämällä,
verotuksen kannustavuutta
lisäämällä, yksinyrittäjien asemaa parantamalla ja turhasta
sääntelystä luopumalla.
– Samalla kun sopeutetaan
menoja tulojen mukaisiksi, on
kyettävä rakentamaan uuden
kasvun pohja. Ei helppo rasti,
mutta tehtävissä ja tehtävä,
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mäkynen totesi tilaisuudessa.
Mieti näitä
Myynti Hinnoittelua voi
lähestyä kahdesta suunnasta.
Usein hintaa ajatellaan kulujen
näkökulmasta. Hinnan pitää
kattaa kulut ja yrittäjän työaika.
– Hinnoittelun tulee lähteä
siitä, että toiminnan on oltava
kannattavaa, tiivistää Suomen
Yrittäjien ekonomisti Petri
Malinen.
Hinnoittelua kannattaa myös
pohtia kysynnän näkökulmasta
ja miettiä, voiko oman tuotteen
tai palvelun hintaa nostaa.
Taloustieteessä puhutaan
1. Tuotteesi kysyntä
Useasti yrittäjä ei uskalla nostaa hintaa,
vaikka joutuu myymään eioota. Tarjonnan ylittävä kysyntä on usein merkki
siitä, että hintaa voi nostaa.
2. Asiakkaidesi suhde tuotteeseesi
Katsovatko asiakkaat vain hintaa, onko
tuotteesi ylellisyyshyödyke, josta voidaan luopua, kun kulutusta tarkastellaan
tarkemmin. Mieti myös, onko tuotteellesi kilpailijoilla korvaavia tuotteita.
3. Ajankohta
Usein hintoja korotetaan vuodenvaihteessa, koska silloin asiakkaan voi olla
helpompaa hyväksyä korotus. Korotus
teille, Malinen sanoo.
Kysyntäpohjaisessa hinnoittelussa Malinen kehottaa pohtimaan kahta asiaa. Jos kysyntä
ylittää tarjonnan jatkuvasti, hintaa voi todennäköisesti nostaa.
– Lisäksi jos myy jotain poikkeavaa ja on jo määräävässä
asemassa. Silloin on hinnoitteluvoimaa. Jos tuote on helposti
korvattavissa muulla tuotteella,
hinnoitteluvoimaa ei ole.
Josi Tikkanen
josi.tikkanen@yrittajat.fi
@joskaposka
@OP_Parviainen
#yrittäjänääni -seminaarissa. Nimikkoyrittäjäni olikin tuttu
jo apulaispormestariajoilta kun toimme
yritysvaikustusten
arviointia kaupunkiin
@mikkonuba
Olen @elinalepomaki nimikkoyrittäjä.
Katsotaan mitä pitää
tarkemmin sisällään.
Ainakin #pikkuyrittäjät projektista
jutellaan
Josi Tikkanen
josi.tikkanen@yrittajat.fi
@joskaposka
Hintojen nostoa kannattaa pohtia
kysynnän hintajoustosta. Hintajousto on suuri, jos hinnan
muutokset vaikuttavat voimakkaasti kysyntään. Hintajousto
on heikko, jos asiakkaat ostavat
tuotetta hinnan korotuksesta
huolimatta.
– Käytännössä hintajoustoon
vaikuttaa markkinatilanne,
joka saattaa vaihdella kortteleittain. Lisäksi hintajouston
suuruuteen vaikuttaa paljon
muutkin kuin hinta. Hintajousto voi olla pienempi, jos kysyntä
perustuu pitkille asiakassuh-
@anna_maja
Olen samaa mieltä
Jussi Järventauksen
kanssa. Työmarkkinat on uudistettava
#yrittäjänääni #yrittäjät
Nimikkoyrittäjä Sarianne Reinikkala tapasi
kansanedustaja Antero Vartian Suomen
Yrittäjien Yrittäjän ääni -tapahtumassa.
voi selittyä myös raaka-aineiden hinnan
nousulla tai sesonkivaihtelulla. Suurten
alojen palkankorotukset voivat myös
auttaa asiakasta ymmärtämään hinnan
nostaminen.
4. Tuotteistus
Voitko paketoida tuotteesi uudella
tavalla, joka antaa asiakkaalle lisäarvoa?
Silloin voit myös korottaa hintaa.
5. Ole rehellinen
Vaikka muuttaisit tuotteen paketointia,
on myös hyvä tunnustaa, että hinta on
muuttunut. Asiakasta harmittaa, jos
hinta pyritään muuttamaan selkeästi
salaa.
11
Yrittäjäsanomat
A n a ly y s i
Kunta voi tehdä hyvää
tai hallaa yrityksellesi
pixhill
@HelmisenAnna
Innovatiiviset
hankinnat – lisäarvo,
vaikuttavuus, palvelutaso. Hankintayksikötkin innovatiivisiksi. Pitää olla
halu tehdä toisin.
#kujo2015
@suviwidgren
Mistä virkamiehet
tänään hakee
yrityksiä kunnille?
Oisko Aasia hyvä?
#kujo2015
Kilpailu Pienellä pohjoissavolaisella Keiteleen kunnalla on kova meriitti,
josta muut Suomen kunnat ovat kateellisia.
Kunta nousi vuosi sitten julkistetussa
Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyssä ykköseksi koko maassa. Kyselyssä
yrittäjät arvioivat elinkeinopolitiikan
onnistumista kunnissa.
Keitele sai yrittäjiltä kouluarvosanaksi
8,7, kun paras suuri kaupunki Vantaa
jäi 6,7:ään. Keiteleen kunnanjohtaja
Hanna Helaste kertoi kuun alussa Kuopiossa järjestetyssä Kunnallisjohdon
seminaarissa, miksi kunta sai niin hyvän
arvosanan.
Helasteen mukaan poppakonsteja ei
tarvita.
Tärkeintä ovat ymmärrys, luottamus ja
kommunikointi. Niillä pärjää. Sen
sijaan turhalle politikoinnille ei ole sijaa.
Kunnassa syntyi niin sanottu Keitelehenki kymmeniä vuosia sitten, kun
näivettynyt kunta oli vaarassa hävitä
kuntaliitoksen syövereihin. Kuntaliitosta
ei kuitenkaan haluttu. Neljä miestä, joita
alettiin kutsua Keiteleen Kummisediksi,
alkoivat kuumeisesti etsiä yrityksiä ja
investointeja. He myös onnistuivat ja
liitoskeskustelut kariutuivat.
yrittäjiä ja yrityksiä paljonkin. Tai olla
auttamatta.
Keiteleellä aloittavia yrityksiä autetaan aina tilatarpeiden kartoittamisesta
lähtien. Isommat puolestaan tarvitsevat apua muun muassa kaavoitukseen,
maankäyttöön, infraan ja työvoiman
hankkimiseksi.
Nyt tietysti joku sanoo, että helppoahan se on pienessä kunnassa. Keiteleellä
on vähän yli 2 000 asukasta, kun taas
Helsingissä väkimäärä on reilusti yli
puoli miljoonaa.
Koolla on väliä, mutta voisiko joku
kuvitella, että Keiteleessä vatvottaisiin
kuukausikaupalla jonkun terassin päivänvarjon väriä? Tai hyväksyttäisiin kunnallisen liikelaitoksen kilpailu yksityisillä
markkinoilla?
Ei varmasti.
Pallo on myös yrittäjillä sekä yrityksillä.
Kunnilta pitää osata ja uskaltaa vaatia
parempaa palvelua.
On nimittäin molemminpuolinen
etu, että vuoropuhelu toimii. Keiteleen
kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä
19,50, kun naapureilla se alkaa kakkosella.
Kuten kunnanjohtaja Helaste sanoo:
”Kaikki on asenteesta kiinni.”
Kimmo Koivikko
kimmo.koivikko@yrittajat.fi
@kimmokoivikko
Asenne ratkaisee
Kunnat pystyvät halutessaan auttamaan
Leijonaliiga matkaa Ruotsiin
Myynti Myyntipalveluja tarjoava helsinkiläinen Celectus on löytänyt mielenkiintoisen tavan parantaa työntekijöidensä
työhyvinvointia.
Yhtiö on kehittänyt niin sanotun Leijonaliigan, jossa alueelliset työtiimit eli
joukkueet ottavat mittaa toisistaan niin
myyntituloksissa kuin urheilussakin. Syntyviä tuloksia seurataan pistepörssien ja
sarjataulukon avulla. Mittareita on useita.
Parhaat pelaajat kerätään ”maajoukkueleirille”, jonka ohjelmassa on mukana
myynti- ja urheiluvalmennusta.
Eli kiteytettynä: Celectus on lähtenyt
tuomaan joukkuepeleistä tuttuja elementtejä työntekoon.
Celectuksen johtajan Kim Lehtolan
mukaan idea Leijonaliigasta alkoi hahmottua viime syksynä. Yhtiössä on paljon
alle 25-vuotiaita työntekijöitä, joille oman
arjen pyörittäminen ei aina sujunut.
Leijonaliiga ei ole jäämässä vain kotimaiseksi sarjaksi. Celectus on pilotoimassa syksyn aikana vastaavaa liigaa
Ruotsissa. Sen jälkeen vuorossa on Norja.
– Suomalaisten huonot myyntitaidot
ovat vain myytti. Visiona on ollut viedä
meidän myyntiosaamistamme maailmalle. Ajatuksena on pelata ensi vuoden
alusta alkaen pohjoismaista liigaa ja
supergaala on sitten Globenissa, Lehtola
kertoo.
Kilpailu on käynnissä.
Yrittäjä, ilmoittaudu mukaan!
www.eoy.fi
PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT:
© 2015 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved.
Kuntien ja yrittäjien välinen symbioosi
on vahva. Yrittäjien pitää osata myös vaatia.
yrittäjät.fi
Q&A
Enemmän rahaa suomalaisille.
Svea Ekonomi on osa ruotsalaista Svea-rahoituslaitosta,
jonka rahat ovat käytettävissä yrityksesi menestykseen.
Ota yhteyttä heti 09 4242 3080 | myynti@svea.fi | www.svea.fi/myylaskut. Kysy myös muista
yritysrahoituksen palveluistamme: factoring- sekä laskutus- ja reskontraratkaisuista.
Siirrämme rahat käyttöösi ilman odottamista. Emmekä jätä sinua pulaan vaikeinakaan aikoina,
halutessasi kannamme myös luottoriskin. Sinä päätät, mitkä laskut haluat myydä - vaikkapa
yksittäisen asiakkaan tai tietyn projektin maksut.
Katso uudet yritykset tiistaisin,
AAA-yritykset torstaisin.
meeri utti
Kun yrityksesi tarvitsee rahaa, myy laskut Svea Ekonomille.
12
Yrittäjäsanomat
Ruokakomero
Kuopiolaiset Pekka Nuutinen
ja Jussi Räisä sekä viisi muuta
osakasta perustivat Hopshop
Oy:n, joka myy huippukokki
Henri Alénin suunnittelemiin
resepteihin pohjautuvia ruokakasseja. Ensimmäiset Komerot
on tarkoitus avata Helsinkiin
tänä vuonna. Sen jälkeen tavoitteena on päästä kansainvälisille
markkinoille. Lisätietoa www.
komerofood.fi
JA TARVITTAESSA ENEMMÄNKIN
TRE KRONOR
Henri Alen (vas.) ja Pekka Nuutinen
markkinoivat Komero-ruokapalvelua
Helsingissä toukokuun alussa.
Huippukokki lähti mukaan startupiin
Kerro yrityksestäsi?
Tällaista konseptia ei ole maailmanlaajuisesti missään. Meillä uutta on se, että yksi
pussi, joka pitää sisällään aterian kahdelle henkilölle. Toinen uusi juttu on se, että
paketissa on huippukokin reseptit ja valitsemat laadukkaat raaka-aineet. Sisältö on
laadukas, mutta hinta pyritään pitämään
kohtuullisena.
Miten yrityksesi ensi metrit
ovat sujuneet?
Yli puolitoista vuotta sitten saimme
idean. Selvittelimme ja haimme sparrausta. Joulukuussa 2014 Henri Alén sanoi
lähtevänsä mukaan. Silloin päätimme,
että pistämme täysillä homman käyntiin.
Helmikuussa pistimme yrityksen pystyyn
ja jo toisella viikolla saimme myyntiä aikaiseksi.
Millaista tukea ja rahoitusta sait
yrityksesi perustamiseen?
Meillä on seitsemän osakasta, jotka kaikki
ovat sijoittaneet rahaa yritykseen. Muun
muassa Henri Alén itse sekä heidän yrityksensä Muru Dining on sijoittanut meihin
rahaa. Kyseessä on ensimmäinen startupyritys, johon he ovat sijoittaneet. Lisäksi
olemme saaneet Tekesiltä rahoitusta kansainvälisen kasvun suunnitteluun.
Millaisia tavoitteita sinulla on
oman yrityksesi suhteen?
Tavoitteena on, että ensi vuoden aikana
meillä on 10 komerokauppaa Helsingissä.
Lontoo on päätavoitteemme: siellä ruuan
verkkokauppa on pisimmällä. Sinne pitäisi saada ensi vuoden aikana ensimmäinen kauppa pystyyn. Pyrimme rakentamaan vientituotetta.
Mitä vinkkejä antaisit muille
uusille yrittäjille?
Minulla on ollut tavoitteena opiskelujen
lopusta asti, että täytyy kokeilla startupyrittämistä. Pari vuotta sitten pistin
tavoitteeksi, että ennen kuin täytän 30,
yrityksen on oltava perustettuna. En itsekään uskonut, että se onnistuisi, mutta
kun asettaa tavoitteen, sen eteen alkaa
tehdä töitä.
Toinen vinkki on, että yksin ei pääse
mihinkään. Pyörittelimme ensin ideaa
Jussi Räisän kanssa kahdestaan ja sitten
pyysimme mukaan kokeneempia kavereita. Se on pitkä prosessi, jossa pitää
osata muuttaa ideaa saadun palautteen
perusteella.
Josi Tikkanen
josi.tikkanen@yrittajat.fi
@joskaposka
Avi moitti työoloja - yrityksen työnantajakuva parani
Byrokratia It-yritys Lyyti joutui
vuonna 2014 aluehallintovirasto Avin
tekemän työsuojelutarkastuksen kohteeksi. Tapahtumien hallintaohjelmistoa
kehittävän Lyytin toimitusjohtaja Petri
Hollmén avasi tarkastusta blogissaan.
Hollmén kertoi muun muassa, että Lyytin
luottamukseen perustuva tuntien kirjaamisjärjestelmä on laitoin.
Lyyti ei ollut ainoa it-yritys, jota tuolloin tarkastettiin, sillä Avi teki tarkastuksia kohdennetusti alan yrityksiin. Hollmén pystyi auttamaan muita tarkastukseen joutuneita yrittäjiä kokemuksellaan.
– Lähetin heille meidän lomakkeet, että
vaihtakaa nimet noihin, Hollmén kertoo.
Hollménin mukaan Avista myönnetään, että he joutuvat valvomaan tuotan-
tovetoista taloutta varten rakennettuja
lakeja, jotka eivät enää sovi tietotyön
aikakaudelle.
Nyt Hollmén sanoo, että tarkastukset
eivät vaikeuttaneet yrityksen liiketoimintaa.
– Meidän liiketoiminnallemme siitä ei
ollut haittaa, mutta lomakkeiden täyttämiseen meni valtavasti aikaa.
Hollménin mukaan yritysten on nykyään itse pakko panostaa työhyvinvointiin, jotta työntekijät viihtyvät. Tällä
hetkellä Lyytissä on 19 työntekijää.
Tarkastus ja sen nostaminen esille saattoikin kasvattaa tietoa Lyytistä hyvänä
työnantajana. Se näkyy myös numeroissa.
Muutama vuosi sitten Lyytyi sai viisi
hakemusta, kun se haki myyjää. Hiljat-
tain samanlaisessa haussa yritys sai 39
hakemusta.
– Ja moni sanoi, että haluaa tulla meille, koska on kuullut, että olemme mukava
firma, Hollmén sanoo,
Lyyti perustettiin vuonna 2007, kun
Hollmén kyllästyi siihen, että tapahtumailmoittautumisia hoidetaan edelleen
sähköpostin ja excellin avulla. Suomen
markkinoiden lisäksi turkulaisyritys tähtää nyt myös maailmalle. Sillä on myyntiä
Tukholmassa ja Berliinissä.
Lyyti kasvatti viime vuonna liikevaihtoaan 50 prosenttia 1,5 miljoonaan
euroon.
Josi Tikkanen
josi.tikkanen@yrittajat.fi
@joskaposka
13
Yrittäjäsanomat
Yrittäjä
lomailee
26 päivää
Hyvinvointi Suoma-
laisyrittäjät lomailevat keskimäärin 26 päivää vuodessa.
Mitä nuorempi yrittäjä on, sitä
vähemmän hänellä on lomapäiviä: 25–44-vuotiaat yrittäjät
lomailivat keskimäärin 23 päivää viime vuonna, kun vastaava
luku 55–64-vuotiailla yrittäjillä
oli 26 päivää. Keskimäärin
suomalaisille kertyy vuosilomaa 30 päivää vuodessa.
Soneran teettämästä Yrittäjäkyselystä selviää, että
lomapäivien määrä korreloi
positiivisesti työvireeseen. Yrittäjät, jotka arvioivat työvireensä kasvaneen viimeisen vuoden
aikana, pitivät keskimäärin 31
lomapäivää, kun taas työvireensä heikentyneeksi arvioivat
pitivät keskimäärin 21 lomapäivää. Työvireeseen vaikuttaa
merkittävästi myös käsitys
oman yrityksen taloudellisista
tulevaisuudennäkymistä.
Lähes joka kolmas yrittäjä
tasapainottaa työn ja perheelämän yhdistämistä tehden
etätöitä aina kun mahdollista.
Lomapäivien määrä sekä yrityksen liikevaihdon kehitysnäkymät korreloivat myönteisesti
yrittäjän työvireen kanssa.
Puolet suomalaisista
yrittäjistä on vähentänyt omia
harrastuksiaan työn ja perheelämän tasapainottamiseksi.
Jopa 50 prosenttia yrittäjistä
on karsinut harrastuksiaan ja
47 prosenttia tinkinyt sosiaalisesta elämästään perheen
vuoksi.
yr i t tä jät.fi
Sovellus sai sijoituksia
urheilutähdiltä
Suomalainen Sportacam on saanut sijoittajaksi komean listan
suomalaisia huippu-urheilijoita. Lisäksi Sportacam on kerännyt
rahoitusta bisnesenkeleiltä ja Tekesiltä. Yrityksen sovellus on
sosiaalinen media, johon ladattuja videoita käyttäjät voivat
kommentoida omilla videoillaan. bit.ly/sportacam
@yrittajat
yrittäjät.fi
www.volkswagen-hyotyautot.fi
Apupoika Antero
kalenteri on avattu.
Sportia
kasvattaa
ostovoimaansa
Yrityskauppa SGN
Sportia Oy on ostanut Elmo
Sport -kauppiaiden osto- ja
markkinointiyhteistyöyhtiön
Sports Group Finland Oy:n
liiketoiminnan. Elmo Sport on
kotimainen kauppiaiden kokonaan omistama urheiluvälineliikeketju. Ketjuun kuuluu 15 liikettä, eteläisin Tammisaaressa
ja pohjoisin Sodankylässä. Liikkeiden yhteinen myynti oli 13,9
miljoonaa euroa vuonna 2014.
Aiemmin joulukuussa
2014 Ruotsin Team Sportia
-markkinointi- ja yhteisostoorganisaation enemmistöosuus
siirtyi SGN Group -konserniin.
Sportia-, Team Sportia- ja
Elmo-ketjuilla on Suomessa ja
Ruotsissa yhteensä 165 kauppiasyrittäjien vetämää liikettä,
joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 250 miljoonaa
euroa. Nyt syntyvällä yhteistyöllä halutaan lisätä Sportian
ostovoimaa.
– Jatkamme näin tehokkaamman ja kilpailukykyisemmän urheilukaupan yhteishankintoja ja markkinointiyhteistyötä tekevän yksikön rakentamista. Tämän kaupan myötä
yhteinen ostovolyymimme
tekee meistä merkittävämmän
yhteistyökumppanin tavarantoimittajillemme, kertoo SGN
Groupin toimitusjohtaja Sam
Nieminen.
facebook.com/yrittäjät
Varaa kuski ja auto veloituksetta kesätöihin
pääkaupunkiseudun ja Vaasan alueella.
Volkswagen Hyötyautot palkkaa kesäksi 2015 kolme Apupoika Anteroa tai Aputyttö Annukkaa kesätöihin.
Anterot ja Annukat toimivat kiertävinä apulaisina eri yritysten ja yhteisöjen lyhytkestoisiin (1–2 pv)
kuljetustarpeisiin ja muihin pieniin aputöihin pääkaupunkiseudun ja Vaasan alueella. Apulaiset saavat
pakettiauton käyttöönsä kesän ajaksi. Apulaisten varaus töihin tapahtuu varauskalenterilla -
tee varaus osoitteessa appari.fi
14
Yrittäjäsanomat
Pääkirjoitus
Keskustelu
facebook.com/yrittäjät
@yrittajat
yrittäjät.fi
pixhill
4 x j u l k i s e t h a n k i n n at
Lisää avointa kilpailua
J
ulkiset hankinnat herättävät suuria tunteita.
Yksi syy on tunteenpurkauksiin on se, että
hankintoja tehdään meidän kaikkien maksamilla verovaroilla. Näin ollen niihin liittyy
aimo annos poliittista intohimoa.
Yrittäjiä taas kiinnostavat mahdollisuudet päästä
kakusta osalliseksi.
Eikä kakku olekaan ihan pieni. Valistunein veikkaus on, että julkisten hankintojen markkinat ovat
vuodessa noin 35 miljardia euroa. Tarkkaa lukua ei
tiedä kukaan, sillä pienhankintoja ei tilastoida. Se
on sinällään käsittämätöntä. Toisaalta kaikki kunnat
eivät ole kartalla edes oman palvelutuotantonsa omakustannehinnoista.
Joka tapauksessa julkisten hankintojen sääntelyä
koskeva uudistus eteni pari viikkoa sitten askeleen
eteenpäin. Työryhmä luovutti mietintönsä työministeri Lauri Ihalaiselle. Taustalla on EU-direktiiviuu-
distus, jonka tavoitteena on ollut pk-yritysten aseman
parantaminen kilpailutuksissa.
Työryhmän mietinnössä on hyvää ja huonoa.
Hyvää on se, että lakiin ehdotetaan säännöstä hankintojen jakamisesta osiin. Näin pienet ja keskisuuret
yritykset pääsevät aktiivisemmin mukaan julkisiin
tarjouskilpailuihin.
Ongelmana ovat kuitenkin kansalliset kynnysarvot.
Esimerkiksi tavara- ja palveluhankinnoissa kynnysarvot nousevat todennäköisesti nykyisestä 30 000
eurosta 60 000 euroon. Lisää harmaita hiuksia tuo
niin sanottujen in house -yksiköiden toimiminen
markkinoilla. Näiden kuntien omistamien yksiköiden
toimintaa rajataan, mutta ei tarpeeksi.
Avoin kilpailu on kaikkien etu. Se taas vaatii, että
pienemmilläkin yrityksillä on mahdollisuuksia vastata
tarjouspyyntöihin. Kilpailua rajoittavilla esityksillä ei
tavoitteeseen päästä.
kolumni
Uudistamisen tiellä
Jyrki Mäkynen,
Suomen Yrittäjien
puheenjohtaja
jyrki.makynen@
yrittajat.fi
Tuleva pääministeri, hallitustunnustelijan roolissa vielä sukkuloiva Juha Sipilä on ottanut vahvan
otteen poliittisen johtamisen uudistamiseksi. Kansan selkeä tuki vaaleissa ei anna vain valtakirjaa
toimia; se myös velvoittaa.
Sipilä laittoi heti tuulemaan hallituksen muodostamisessa. Kaksi samanaikaista neuvotteluprosessia tiiviillä aikataululla ja kovilla tavoitteilla viestii, ettei ainakaan kunnianhimoa puutu. Vaikka
vappua vietettiinkin, olivat tippaleivän sekavuus ja karnevaalitunnelmat poissa, kun leppoisan
jämäkkä insinööri pisti puolueet ja työelämän etujärjestöt vuokaavio-oppiin.
Meidän yrittäjien kannalta merkittävää oli, että Suomen Yrittäjät sai kutsun yhteiskuntasopimusneuvottelun osapuoleksi. Ensimmäistä kertaa siinä seurassa, jossa suomalaisen työelämän
sääntelystä ja mahdollisuuksista päättämistä on totuttu pitämään saavutettuna etuna poliittisen
järjestelmän hiljaisella hyväksynnällä. Otimme tämän arvostuksena ja vakavana viestinä ottaa
yrittäjät aidosti mukaan sopimaan maan kilpailukyvyn ja kasvun ongelmien ratkaisemiseen. Jo oli
aikakin!
Vakavasta yrityksestä huolimatta ei syntynyt yhteiskuntasopimusta. Ei yllättänyt ketään. Tämä
pöytä toimi samoin kuin konsensuspolitiikka muutenkin.
Ei tule vaikuttavia ja uudistavia ratkaisuja, kun ei ole kasvavaa kakkua, josta jakaa jokaiselle
jotain hyvää. Mutta eihän tällaista sopimusta edes haikailtaisi, jos se kasvava kakku olisi pöydällä.
Neuvottelupöydän uudelleen virittämisestäkin jo puhutaan. Mikä on muuttunut viikossa?
Hallituksen kokoonpano näyttää selvältä ja yhteinen tahtotila löytynyt. Toivottavasti se tahtotila
sisältää myös päätöksen työmarkkinoiden uudistamisesta kilpailukyvyn löytämiseksi. Ilman tätä
tahtotilaa uuden neuvottelupöydän koolle kutsuminen on mielestäni ajan haaskausta.
35
Kakun koko
Julkisten hankintojen markkinoiden
koko on arviolta 35 miljardia euroa
vuosittain. Tarkkaa lukua ei ole.
30 t
Kynnysarvo, nyt
Kansallinen kynnysarvo tavara- ja
palveluhankinnoissa on nykyisessä
hankintalaissa 30 000 euroa.
60 t
Uusi kynnysarvo?
Työryhmän mietinnössä on ehdotus,
jonka mukaan tavaroiden ja palvelujen
kynnysarvo tuplaantuu.
20
Ulkopuolelle
Uuden hankintalain toteutuessa
joka viides tavarahankinta jäisi lain
soveltamisen ulkopuolelle.
15
Yrittäjäsanomat
Tieto kulkee nyt
suusta suuhun
1
Lue lisää:
yrittäjät.fi
Tommi Matikainen, ITA Nordic Oy
”Tunnen jollakin tavalla Kimmo Tiilikaisen (kesk.)
1
Petrikki Tukiainen, Villinikkarit Oy
”Anne Kalmari (kesk.) on hyvin yrittäjämyönteinen ja aktiivisesti mukana eri tilaisuuksissa. Tunnen
hänet aikaisemmin ja hän haluaa tietää, mitä yrittäjät
ajattelevat.
Annen ekspertiisi on maatalousyrittäjyydessä.
Pääsemme heti syvälle asiakysymyksiin. Viestini
hänelle on se, että kansanedustajien pitää käyttää rohkeasti lainsäädäntövaltaa. Tarvitsemme johtajuutta,
sillä päätökset ovat vaikeita. Kaikki tietävät sen.
Emme ole vielä sopineet säännöllistä tapaamista.
Yhteydenotot sujuvat mutkattomasti, kun sellaista
tarvitaan.”
3
5
2
4
4
entuudestaan. Hän on alun perin saman kylän miehiä
ja luomuviljelijä pienessä mitassa. Minulla on siis
helppo kaveri.
Hän on yrittäjyydestä hyvin kartalla ja vieraillut
meidänkin pajalla.
Pääsen keskustelemaan heti teemoista. Oman
yritykseni kannalta työelämän joustot ovat niitä tärkeimpiä. Työelämä on muuttunut. Meilläkin on nuori
porukka ja he haluavat tehdä toisella tavalla töitä.
Kellonajalla ei ole niin väliä. Meidän pitäisi luoda
yhteiskuntaan paikallisen sopimisen henki.
En ole vielä kehdannut soittaa Tiilikaiselle, hänellä
on muita kiireitä. Ennen vaaleja kyllä tavattiin.
Jatkossa pitää sopia jonkinlaisista säännöllisistä
tapaamisista.”
3
W
Lasse Anttila, Tukkumyynti Lasse Anttila Oy
”Mikko Savela (kesk.) on tuttu pitkältä ajalta.
Olemme lähes naapureita. Minun kesämökkini
ja hänen kotitalonsa ovat muutaman kilometrin
päässä toisistaan. Olemme molemmat mukana
maakuntajoukoissa ja meillä on läheinen suhde
maanpuolustukseen.
Mikko on suhtautunut ajatukseen nimikkoyrittäjästä todella hyvin.
Tärkein tavoitteeni on saada yrittäjän asemaa
vahvistettua. Turhasta sääntelystä ja byrokratiasta
pitää päästä eroon. Kaikkea ei tarvitse säätää lailla
ja asetuksilla.
Lisäksi haluan viedä viestiä, että verotusta on
saatava oikeudenmukaisemmaksi. Yrittäjät ovat
valmiita maksamaan veroja, mutta ei moninkertaisesti. Kohtelun täytyy olla sama kuin palkansaajilla. Kokonaisuus ratkaisee. Esimerkiksi
Viron veromallia kannattaa tutkia. Siinä mallissahan verotetaan vasta, kun rahaa otetaan yrityksestä ulos.
Aiomme tavata Mikon kanssa vähintään kerran
kuukaudessa. Tapaamiset ovat aina henkilökohtaisia.”
2
piirros janne harju
Kansanedustajat saavat tietoa yrittäjyydestä omalta
nimikkoyrittäjältään. Yrittäjät suunnittelevat jo kovaa
vauhtia, mistä asioista on hyvä vaihtaa ajatuksia.
200
Kansanedustajaa
Nimikkoyrittäjien ja kansanedustajien välinen kick off -tapahtuma
oli Finlandia-talossa Helsingissä
20. toukokuuta. Seminaarissa oli
paikalla kolmisensataa kansanedustajaa, yrittäjää ja yrittäjäjärjestön
työntekijää eri puolilta Suomea.
Carita Orlando, ACC Orlando Oy
”Olen Antti Lindtmanin (sd.) kanssa samassa valtuustossa. Ollaan tuttuja, mutta ei ole puhuttu kahden
kesken. Hän suhtautui kuitenkin nimikkoyrittäjyyteen
iloisesti. Aion kutsua hänet lounaalle keskustelemaan
tarkemmin. Tässä tarvitaan pitkäjänteistä työtä.
Haluan keskustella hänen kanssaan siitä, että työllistämistä ei saa enää yhtään vaikeuttaa. Ymmärrän kyllä
heidän näkemyksensä esimerkiksi nollatuntikysymykseen. Siitä huolimatta vastuita ei saa lisätä työnantajille.
Myös nykyisiä julkisia palveluja voisi siirtää enemmän
pienyrityksille. Esimerkiksi opetus- sekä sosiaali- ja
terveyspuolella on hirvittävä mahdollisuus naisyrittäjille.
Palveluseteli olisi toimiva malli.
Seuraavaksi täytyy tehdä aikataulu, jotta tulee otettua
yhteyttä. Henkilökohtaiset tapaamiset toimivat parhaiten.”
5
Veikko Kiili, Puutuote Veikko Kiili Ky
”Tunnen Sanna Marinin (sd.) Tampereen kaupunginvaltuuston ajoilta. Hän on fiksu nainen, vaikka varsinainen työelämäkokemus puuttuukin. Marin on mukava,
hyvä keskustelukumppani ja on äänensä ansainnut.
Yritän kertoa hänelle ansaintapuolen näkökulmaa. Eli
siitä, mistä jaettava julkiselle puolelle tulee. Työnantajia
ja työntekijöitä tarvitaan molempia. Olemme monesta
asiasta samaa mieltä.
Kansanedustajat on valittu johtamaan ja nyt pitää
johtaa.
Aion kutsua Sannan omaan yritykseeni tutustumaan.
Lisäksi vien hänet muihin pirkanmaalaisiin yrityksiin
keskustelemaan yrittäjyydestä.”
16
Yrittäjäsanomat
y r i t tä j ä n
y timessä
kuukauden blogi
Kahdeksan kysymystä hyvästä tiimistä
E
mme voi odottaa toisten
uhrautuvan yrityksen
eteen, ellemme itse ole
valmiita siihen. Jokaisen omat
toimintamallit välittyvät usein
muihin ja tiimi rakentuu porukan
yhteisen toiminnan perusteella.
Olen aikaisemmin tehnyt diplomityöni startup-tiimeistä, missä
haastattelin lukuisia kokeneita
yrittäjiä, sijoittajia ja muita rahoittajia. Diplomityössä nousi esille
kymmenen tärkeää osa-aluetta
tiimissä.
Tästä tiimin check-listasta poimin tiimihengen tarkempaan tarkkailuun. Avainkysymys tiimihengessä on, pystyvätkö tiimin jäsenet
tekemään pyyteettömästi työtä
muiden eteen. Helposti syytämme
muita, mikäli oma panostuksemme ei saa vastakaikua.
Muiden toiminnan tarkkailun
sijaan välillä olisi hyvä laittaa
oma toiminta suurennuslasin alle.
Miksi muut eivät ole valmiita työskentelemään minun hyväksi, jos
minä työskentelen heidän hyväksi?
Usein hyvät tiimipelaajat onnistuvat löytämään muita tiimipelaajia
ympärilleen.
Petynkö muiden panostukseen
tiimin puolesta? Tuntuuko siltä,
että muut tiimin jäsenet eivät
kanna riittävästi oksia nuotiolle?
Nämä ovat toistuvia ja tyypillisiä
tuntemuksia kaikenlaisessa tiimitoiminnassa. Jarrun sijaan tiimipelaajan tulisi kantaa kaksi kertaa
Muiden toiminnan
tarkkailun sijaan
välillä olisi hyvä
laittaa oma toiminta
suurennuslasin alle.
enemmän oksia kuin aikaisemmin.
Vasta silloin on syytä huolestua,
jos jollakin tiimin jäsenellä suunnitelmat ovat jossain muualla kuin
yrityksessä.
Tässä on kahdeksan kysymystä,
joita tulisi miettiä omassa tiimityöskentelyssä:
1) Haluatko tehdä muiden tiimin
jäsenten eteen töitä?
2) Milloin olet tehnyt pyyteettömästi töitä muita kohtaan?
3) Uskotko oman kehittymisesi
tapahtuvan tiimin kautta?
4) Toimitko reilusti kaikkia kohtaan?
5) Oletko valmis luopumaan
omasta yhteisen hyvän vuoksi?
6) Ovatko omat tavoitteet linjassa
muiden tiimin jäsenten kanssa?
7) Saatko nautintoa muiden
onnistumisesta ja menestymisestä?
8) Pelkäätkö epäonnistumista ja
selviytymistä porukassa?
Simon Sanek, johtamisen asiantuntija, vertaa tiimihengen tasoa
toimisto- ja armeijaympäristön
välillä:
”In the military we give medals
to people willing to sacrifice themselves to help others. However, in
business we give bonuses to people
who sacrifice others to help ourselves. In talking to heroic soldiers
about why they made a sacrifice
for someone else, they all said that
the other guy would have done the
same thing – there is a deep trust in
the military. It is hard to build this
trust in the office environment”.
Kuten Simon toteaa, näiden
asioiden saavuttaminen toimistoympäristössä on hankalaa, mutta
niiden tavoittelu on meistä itsestämme kiinni.
Jaakko Hyytiäinen
kirjoittaja on startup-yritys
peruutusaika.fi:n toimitusjohtaja
lue uusimmat blogit
joka maanantai ja torstai
yrittajat.fi
Heidi
Ekholm-Talas
@EkholmTalas
Heidi on sarjayrittäjä: mm.
Digitapahtumatoimisto Eventgarden, Kipasu Sisustussuunnittelu & Remonttipalvelut.
Mikko Eskola
Mikko on hallituksen puheenjohtajana Hallituspartnerit
Helsinki ry:ssä ja yrittäjä kolmannessa sukupolvessa.
Teppo Laine
Teppo on osakkaana asianajotoimisto Legistumissa.
Katleena
Kortesuo
@katleena
Katleena on
viestinnän ammattilainen, kouluttaja, tietokirjailija ja kasvuyrittäjä.
Harri
Tahkola
Harri on tilitoimisto Talenomin omistaja ja
toimitusjohtaja.
Lisää blogeja ja bloggareita löytyy
osoitteesta www.yrittajat.fi
KIITÄ JA MUISTA
Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta
sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät
haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä.
Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen Yrittäjien ansioristeillä.
Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä.
Hakemuslomakkeet ja lisätietoja: www.yrittajat.fi/huomionosoitukset
tai puhelin 09 229 221.
17
Digitaalinen Kauppalehti on nyt entistäkin enemmän.
REUTERS
Kansainvälisiä yritys-, toimiala- ja markkinauutisia.
NEW YORK TIMES
Harvard Business Review’n artikkeleita johtamisesta. Richard Branson: Startup, menestys ja yrittäjyys.
FINANCIAL TIMES
Uusimmat, kuumimmat startup-uutiset, kiinnostavimmat pk-yritysten uutiset maailmalta.
KIRJEENVAIHTAJAT
Kauppalehden omat kirjeenvaihtajat uutisoivat Tukholmasta Mumbaihin, New Yorkista Shanghaihin.
Digitaalinen Kauppalehti jatkaa uudistumistaan. Saat entistä
kattavamman tarjonnan kansainvälistä talousuutisointia.
Luet merkittävimmät uutiset ja näet puheenaiheet taloudesta,
politiikasta sekä yrityselämästä.
Nyt digitaalisen Kauppalehden kaikki uutiset ja rajaton lukuoikeus
ensimmäiseksi kuukaudeksi 1 eurolla. Tilaa kauppalehti.fi/one
OSUVAMPI. NOPEAMPI. ENEMMÄN.
18
Yrittäjäsanomat
Arki
peli
UUsi
yritys
aloita
tästä
Näin nimeät
yrityksen
Muista, että nimen
pitää perustua sille,
mitä yritys on ja mihin
se pyrkii. Nando
Malmelin on kehittänyt
hyvälle yrityksen nimelle yhdeksän piirrettä.
Yrityksen nimeämiseen ei ole helppoa kaavaa.
Nimeämisen pitää lähteä pohdinnalla, mikä yritys on,
mitä se tekee ja mihin se pyrkii.
YritYksen
niMiPeLi
Teksti JOSI TIKKANEN josi.tikkanen@yrittajat.fi Grafiikka MAARIT KATTILAKOSKI
V
uoden alussa valokuvaaja
Reima Kokko oli tutun
ongelman edessä. Konetekniikan diplomi-insinööri
oli perustamassa yritystä ja
sille pitäisi löytää nimi.
Kokko tavoittelee asiakkaikseen ennen
kaikkea yrityksiä. Hän halusi erottua omasta toimialastaan eikä halunnut, että nimi
tuo mieleen pienen yrityksen.
– Yleensä valokuvaajat nimeävät yrityksensä etunimi, sukunimi photography,
Kokko sanoo.
Lisäksi Kokko halusi nimeen raikasta
makua. Hän kehitti joukon nimiä, joilla hän
teetti gallupin lähipiirilleen.
Loppusuoralle pääsivät Kuvaworks ja
Valolink. Kokko valitsi Valolinkin. Nimi
erottuu ja on saanut myös kehuja.
Silti riskinotto nimessä aiheuttaa myös
sekaannuksia.
– Olen huomannut, että moni luulee
ensiksi, että kyseessä on valaistusfirma. Nimen joutuu myös usein sanomaan kahdesti,
Kokko pohtii.
Mieti ensin mitä haluat
Yrityksen nimipelissä
tavoitteena on löytää nimi,
joka auttaa yritystä menestykseen. Peliä voi pelata
uuden ja vanhan yrityksen omistaja.
vanha yritys
aloita tästä
PohditKo nimen vaihtamista?
1. Ovatko tuotteesi tai toimintasi muuttuneet
niin merkittävästi, että siitä kannattaa
kertoa nimenmuutoksella?
2. Onko yrityksesi nimi tahraantunut
kriisissä niin pahasti, että
nimen vaihtaminen
on perustelua?
ei
PRH hyväksyy nimet
Kyllä
Jatka
yrittämistä.
y r i t y k s i e n n i m e n va i h d o t
7014
2010
7364
7358
2011
2012
7105
6997
2013
2014
Lähde: PRH
Valolinkin nimeämisprosessi muistuttaa
kaavaa, jota viestinnän professori Nando
Malmelin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta suosittelee yrityksille, jotka ovat
miettimässä nimeään. Malmelinin mukaan
on vaikea antaa selkeää kaavaa, jonka mukaan hyvä nimi syntyy. Sen sijaan Malmelin
on pohtinut kolmen kohdan prosessin, jonka mukaan nimeämisessä kannattaa edetä.
Yrityksen nimeä ei pidä ajatella liian itsenäisenä, sillä sen pitää voimakkaasti juurtua
yritykseen. Nimeämisen ensimmäisessä
vaiheessa on pohdittava yritystä. Malmelinin mukaan nimen pitää kuvastaa yrityksen
ideaa, organisaatiota ja tavoitteita.
– Ketä me olemme, mitä haluamme tehdä
ja mihin olemme menossa, Malmelin sanoo.
Toisessa vaiheessa yrityksen pitää pohtia
toimintaympäristöä, johon aikoo. Se tarkoittaa sitä, pyrkiikö yritys kotimarkkinoille vai
myös vientiin, millaisia kilpailijoita on ja
minkälaiseen asemaan uusi yritys pyrkii.
Toimialan sisällä voi pyrkiä nimeen, joka
on sopiva ja alalle tyypillinen. Esimerkiksi
asianajo- ja tilitoimistot ottavat usein nimen, joka korostaa alaa ja yrittäjiä.
– Myös asiakasymmärrys ohjaa nimeämistä. Sen mukaan voidaan joko valita konservatiivinen tai radikaali strategia. Yrityksen
voi siis brändätä toimialan perinteiden
mukaan tai ajatella, että asiakkaat ovat roh-
keampia. Silloin voidaan ottaa hallittu riski
ja nimetä yritys radikaalimmin, Malmelin
sanoo.
Esimerkiksi Valolinkin yrittäjä Kokko
lähti hakemaan poikkeavaa nimeä toimialalla.
Kolmanneksi nimeämisessä tulee pohtia
ihmisiä, jotka ovat kosketuksissa yrityksen
kanssa, Malmelin sanoo.
– Minkätyyppisiä intressejä ja preferenssejä asiakkailla voi olla. Analysoi mitä
asiakkaat ja kumppanit odottavat.
Nimeä kannattaa testata prosessin aikana, mutta on hyvä muistaa, että silloin se
on vain nimi. Merkityksensä nimi saa vasta
todellisessa maailmassa, kun asiakkaat pohtivat yritystä, tuotteita ja nimiä yhdessä.
– Nimeä kannattaa testata, mutta kannattaa muistaa, että se merkityksensä vasta,
kun yritys tai tuotevalikoima ovat olemassa,
Malmelin sanoo.
Yrityksen nimeämispeliä monimutkaistaa
se, että nimen on saatava kaupparekisterin
hyväksyntä. Patentti- ja rekisterihallituksen
neuvontalakimies Olli Vennon mukaan
haettavien nimien ongelmat liittyvät usein
siihen, että nimi on liian lähellä toisia nimiä
tai ei yksilöi.
Kaupparekisteriin merkittävien nimien
on erotuttava toisistaan rekisterinpidon
takia. Lisäksi uusi nimi ei saa sekoittua
kilpailijoiden suojattuun nimeen.
– Nimet ovat liian lähellä toisen yrityksen nimeä tai tavaramerkkiä, Vento kuvaa
ongelmatapauksia.
Yksilöivyys taas tarkoittaa esimerkiksi
sitä, että nimi ei voi vain kuvata yrityksen
toimintaa tai olla pelkästään yleisesti tunnettu paikannimi.
Yrittäjät haluavat usein testata liikeideaa,
markkinointia ja nimeä etukäteen kohdeyleisöllä. PRH:n mukaan silloin riskinä on,
että toinen taho ilmoittaa nimen rekisteriin
ensiksi.
– Nimestä ei kannata hirveästi huudella etukäteen ennen kuin nimi on vireillä.
Kannattaa olla hissun kissun, ei kannata
hirveästi satsata markkinointiin ennen kuin
nimi on jo varmistettu, Vento sanoo.
PRH antaa tällä hetkellä päätökset nimistä noin kahdessa viikossa. Tuossa ajassa
asiakas saa tiedon nimen hyväksymisestä
tai kielteisestä ratkaisusta ja tähän liittyvästä lisätietopyynnöstä.
– Yleensä lisätietopyynnön yhteydessä
yritys vaihtaa nimeä, Vento sanoo.
mieti hyvää
nimeä
Vanhat yritykset vaihtava nimeä tasaisesti. Vuosittain nimen vaihtaa
noin 7000 yritystä.
19
Yrittäjäsanomat
kommentti
1
Erottuva
Erottuuko nimi
muista erityisesti
omalla toimialallaan ja markkinaalueellaan?
Sopiva
Soveltuuko nimi
liiketoimintaan
ja sen tavoitteisiin?
2
3
5
Lyhyt
Onko nimi riittävän
lyhyt ja helppokäyttöinen, jotta
se ei muunnu
lempinimeksi tai
kirjainlyhenteeksi?
Pidettävä
Nauttivatko
ihmiset nimen
käyttämisestä?
Vaikuttaako nimi
mukavalta tai älyllisesti haastavalta?
Helposti
kirjoitettava
ja lausuttava
Osaavatko ihmiset
kirjoittaa nimen
sen kuultuaan?
Osaavatko he
lausua nimen sen
nähtyään?
Kestävä
Onko nimi trendikäs, ajanmukainen
vai klassinen?
Miltä nimi kuulostaa viiden vuoden
päästä?
Levitettävä
Onko nimen
kirjoitusasu
visuaalinen tai
tyylikäs? Saako
siitä kiinnostavan tai luovan
logon?
7
Suojattava
Voiko nimeä
käyttää tuotemerkkinä? Voiko
sen suojata ja rekisteröidä? Onko
verkko-osoitteita
vapaana?
Laajennettava
Onko nimessä
potentiaalia
brändilaajennuksiin?
9
8
6
4
netti
Nykyään nimen täytyy toimia hyvin myös verkkomaailmassa.
Verkko-osoite: Pitkä nimi voi olla hankala verkko- ja sähköpostiosoitteissa. Viestintäviraston sivuilta voi varmistaa, että
haluamasi verkko-osoite on vapaana Suomessa.
Hakukoneet: Hakukoneet ovat tärkein kanava verkkosivuillesi.
Varmista, että nimesi on hyvin Googlen löydettävissä ja
että muut hakutulokset eivät ole epäasiallisia.
Sosiaalinen media: Somen valta näkyy siinä, että joskus uuden yrityksen nimi toimii paremmin Twitterissä kuin puhuttuna. Pyri tasapainoon,
mutta varmista, että nimi on riittävän selkeä sosiaaliseen mediaan.
Pysähdys Prh:ssa
Peli loppuu, jos Kaupparekisteri ei hyväksy
nimeä. Nimen pitää olla erottuva ja yksilöivä.
Nimeä voi testata PRH:n sivuilta löytyvillä
ohjeilla ja tietokannoilla. Nimen rekisteröiminen maksaa 110-380 euroa yhtiömuodosta
riippuen. PRH käsittelee nimihakemukset
keskimäärin reilussa kahdessa viikossa.
hyväKsytty
nimi
hylätty nimi
PRH voi hylätä nimen
tai pyytää lisätietoja.
Tässä tapauksessa
yrittäjällä on kuukausi
aikaa ehdottaa uutta
nimeä ilman lisämaksua.
vientiin?
Kyllä
ei
Jos yritys aikoo
vientimarkkinoille, se
kannattaa ottaa huomioon jo nimeä antaessa.
Kannattaa varmistaa,
että nimellä ei ole ikäviä
sivumerkityksiä kohdemaan kielellä ja että
esimerkiksi verkkotunnukset ovat globaalisti vapaana.
oy
valmis
nimi
ab
Palaa
Kohtaan
MIETI HYVÄÄ
NIMEÄ
Kuvat: Pixhill
Josi Tikkanen
josi.tikkanen@yrittajat.fi
Liikaa tai
ei yhtään
Kärjistetään vähän: yrityksien
nimiä mietitään joko liikaa tai
sitten ei yhtään. Nykyisin ehkä
enemmän liikaa.
Nykyään näkee harvemmin
insinööritoimistoja, joiden nimi
on muodostettu perustajien
nimien ensimmäisistä tavuista.
Nimi kelpaa kaupparekisteriin ja
tuttu asiakaskin sen tunnistaa,
mutta uuden asiakkaan on vaikea
muistaa abstraktia tavuparia.
Nyt nimeä saatetaan miettiä
niin paljon, että sen yhteys varsinaiseen liiketoimintaan katkeaa.
Nimi kuulostaa muodikkaalta,
pysäyttää asiakkaan ja nousee
ehkä kahvipöytäkeskustelun
aiheeksikin. Yrityksen tuotteet
eivät kuitenkaan tule siitä
mieleen.
Kaksi syytä
vaihtaa
nimeä
Vuosittain tuhannet jo
toiminnassa olleet yritykset
vaihtavat nimeään. Nimenvaihdoksessa vastakkaisiin
punnuksiin pistetään vanhaan nimeen kertynyt tunnettavuus ja uuden nimen
mahdollistama tuoreus.
Professori Nando
Malmelin näkee kaksi
syytä, miksi yrityksen nimi
kannattaa vaihtaa.
– Luonnollinen tilanne
on muutostilanne. Toimiala
tai tuotevalikoima muuttuvat, Malmelin sanoo.
Toinen syy on pitkittynyt
kriisitilanne.
– Kun nykyinen nimi
vie toiminnan edellytyksiä
yritykseltä, silloin nimen
vaihtaminen voi olla
järkevää.
gallup
Ville Stenroos
Cityvarasto
Krista Launonen
Sisältötoimisto Launonen&Lehtonen
Timo Kangas
K Advisers
Aiemmin olimme Suomen Kaupunkivarastot Oy.
Vuonna 2007 vaihdoimme nimeä, koska halusimme
virtaviivaistaa sitä. Kaikki sanovat, että uusi nimi on
paljon parempi. Olen todella tyytyväinen, että uusi
nimi meni läpi kaupparekisterissä, sillä siellä ollaan
hyvin tarkkoja.
Monet asianajotoimistot on nimetty samalla tavalla
kuin meidän yrityksemme. Siinä on arvokkuutta ja
vakautta. Me emme kuitenkaan ole arvokkaita ja
vakaita, vaan räiskyviä. Ristiriidat ovat hyviä, ne jäävät
ihmisten mieleen. Mietimme myös pitkään, että mitä
tulee sukunimien eteen. Halusimme erottua viestintäja mainostoimistoista ja siksi otimme nimeen sisältötoimiston.
Teen liikkeenjohdon konsultointia strategiaan, tuotevalikoimaan ja vientiin liittyen. Advisers tuli mukaan
sitä kautta. Kun rekisteröimme 4Success-aputoiminimen ja teimme tarkistukset Suomessa, kaikki oli ok.
Mutta kun yritimme tehdä LinkedIn-sivustot, totesimme, että nimi olikin käytössä, muistaakseni rekisteröity Sveitsissä. Saimme homman hoidettua pienellä
kikkailulla. Nimet kannattaa tarkistaa globaalisti.
20
Yrittäjäsanomat
meeri utti
Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy
verkossa aina keskiviikkoisin.
yrittäjät.fi
Palvelu on sitä parempaa, mitä vapaammat kädet
asiakaspalvelijoilla on. Ei kannata olla ohjekirjaa
jokaiseen tilanteeseen, neuvoo iSearch Groupin
toimitusjohtaja Santtu Vehosalmi.
Kuinka asiakaspalvelun saa kukoistamaan?
Valitukset ovat ehkä parasta, mitä yritykselle voi sattua. Valittajasta voi saada asiakkaan,
josta kilpailijat vain haaveilevat, sanoo toimitusjohtaja Santtu Vehosalmi.
Millaista on hyvä asiakaspalvelu?
Myyjän ja liikkeen pitää tuoda
asiakkaalle lisäarvoa. Jos asiakas
vasta kotona huomaa, että ostamassaan siimaleikkurissa ei ole
siimaa tai lelusta puuttuvat paristot, ei asiakaspalvelussa ole onnistuttu. Asiakkaan vinkkelistä pitää
miettiä loppuun asti se, mitä hän
tarvitsee.
Jos sopivaa tuotetta ei löydy
eikä voida tilata, niin asiakas pitää
opastaa tarvittaessa myös kilpailijan luo. Myynti jää sillä hetkellä
saamatta, mutta ele ei jää huomaamatta, ja hyvästä asiakaspalvelusta
puhutaan yritysten nimillä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Itsepalvelu ei ole asiakaspalvelua. Myös verkossa pitää pystyä
palvelemaan esimerkiksi chatin
kautta.
Miten yritys voi parantaa
asiakaspalveluaan?
Asiakaspalveluun ei kannata luoda
valmista sapluunaa, miten saa ja
ei saa tehdä. Ei kannata yrittää
luoda ohjekirjaa jokaiseen tilanteeseen, koska palvelu on sitä
parempaa, mitä vapaammat kädet
asiakaspalvelijoilla on.
Henkilöstöä on hyvä perehdyttää yrityksen arvoihin, mutta
hyvien asiakaspalvelijoiden hankkiminen lähtee jo rekrytointiprosessista. Taitoja voi kouluttaa,
mutta asenne ja asiakaspalveluhenkisyys ovat vaikeampia. Hyvä
palvelu ei maksa sen enempää
kuin huonokaan.
Pitää olla avoimia ja palveluhenkisiä myös kello 9 – 17 ulkopuolella esimerkiksi sosiaalisessa
mediassa.
Missä kulkee tyrkyttämisen ja
palvelualttiuden raja?
Jos jätetään puhelinmyyjät pois,
niin kivijalkakauppojen kohdalla
on hyvin harvinaista, että tulisi
sellainen olo, että tyrkytetään
jotakin. Pikemminkin saisi olla
enemmän myymistä. Asiakas on
aina myyntimahdollisuus. Asiakkaalle voi myydä jotain, mitä tämä
ei edes tiedä tulleensa hakemaan.
Tärkeää on tervehtiä ystävällisesti, kertoa asiakkaalle, että on
hänen käytettävissään, ja tiedustella tarpeista olematta tunkeileva.
Mistä tietää, että asiakaspalvelu
on tarpeeksi hyvää?
Siitä, kun palvelusta jää asiakkaalle hyvä mieli. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen vaihtelee
toimialoittain. Siinä voidaan
hyödyntää asiakkaan yhteystietoja
ja pyytää palautetta esimerkiksi
tekstiviestillä.
Asiakaspalautetta pitäisi pyytää
niin pian, kuin asiakkaan on
mahdollista arvioida tuotetta.
Kyselyssä ei saa olla liian paljon
kysymyksiä. Pitää miettiä, mitä
todella halutaan tietää ja mihin
tietoa käytetään.
Valitukset ovat ehkä parasta,
mitä yritykselle voi sattua. Nehän
suorastaan huutavat sitä, että
haluan käyttää tuotettanne, mutta
en tykkää tästä ja tästä. Valituksista saa palautetta, mikä toimii ja
mikä ei. Kun tapauksen ratkaisee
mahdollisimman huolellisesti ja
kivuttomasti, saa samalla sellaisen
asiakkaan, jota kilpailijoiden on
vaikea saada, ja joka tulee kehumaan yritystä kavereilleen.
Miten sosiaalista mediaa voi
hyödyntää asiakaspalvelussa?
Hyvin monella tavalla. Esimerkiksi ravintolalle sosiaalinen media
on ehkä paras paikka tiedottaa
viikon lounaat ja tulevat tapahtumat sekä nostaa esiin asiakkaiden
kehuja. Facebookin lisäksi lounaan
voi laittaa Twitteriin #lounas-aihetunnisteen kera. Silloin lounaalle
voi tulla asiakas, joka ei ole edes
tiennyt ravintolan olemassaolosta
ennen twiittiä.
Konsultointia
iSearch Group Oy konsultoi
yrityksiä asiakaspalvelun
kehittämisessä. Yritys myös
valmentaa työntekijöitä sekä
auttaa yrityksiä löytämään
työvoimaa. Vuonna 2013
perustettu konsulttiyritys
toimii pääosin Uudellamaalla,
Pirkanmaalla ja Satakunnassa.
Ei kannata olla kaikissa kanavissa, vaan valita yksi tai kaksi
sopivaa. Jos toimiala on visuaalista, kannattaa olla Instagramissa
tai Pinterestissä. Twitter on hyvä
interaktiiviseen palveluun, LinkedIn taas kasvua ja rekrytointeja
hakeville yrityksille.
Katri Simola
katri.simola@yrittajat.fi
@KatriSimola
yrittäjä vinkkaa
Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli franchisingyrittäjyys.
1
Hyödynnä vahvuuksiasi
Tee tiivistä yhteistyötä muiden
yrittäjien ja ketjun kanssa. Miettikää yhdessä parannusehdotuksia
ja -ideoita ketjun hyväksi. Kehitä
ketjua omien vahvuuksiesi kautta,
neuvoo yrittäjä Markus Sippo.
2
Kaikki irti verkostosta
Kun asiakas tarvitsee samaa palvelua toisella paikkakunnalla, voit
luottavaisin mielin ohjata hänet
ketjun toiselle franchisingyrittäjälle. Puhaltakaa yhteen hiileen,
vinkkaa yrittäjä Janne Grönmark.
3
Varaudu byrokratiaan
Paperityöt ja byrokratia työllistävät
myös franchisingyrittäjää. Niiden
aiheuttamaan suureen työmäärään pitää varautua, ettei kuluta
itseään loppuun, muistuttaa
yrittäjä Ville Lindén.
4
Ole joustava ja avoin
Luo asiakkaalle mahdollisimman
matala kynnys ottaa yhteyttä.
Monet soittavat tai laittavat viestiä
mieluummin kuin tilaavat verkossa.
Ole mutkaton ja jousta tarvittaessa,
linjaa yrittäjä Tarja Lahti.
21
Hyödynnä valtakunnalliset jäsenedut 2015
Yrittäjäsanomat
VAKUUTUKSET
LEHDET JA KIRJAT
POLTTOAINEET
Fennia tarjoaa jäsenyrityksilleen
merkittäviä vakuutusetuja, mm.
ryhmätapaturmavakuutuksen
veloituksetta, pysyvän työkyvyttömyyden turvan
10 % suuremmalla korvaussummalla sekä 50 %:n
alennuksen yrityksen sairauskuluvakuutuksen päiväkorvausosan maksusta. Tarjoamme myös mahdollisuuden laajentaa oikeusturvavakuutusta ilman
lisämaksua. Lisäksi annamme 40 %:n alennuksen
Premium- ja Fenniakaskoon ja 20 %:n alennuksen
useimpiin kodin vakuutuksiin.
Ota yhteyttä Fenniapalveluun, p. 010 503 8818 tai
lue lisää: fennia.fi/suomenyrittajat
Summa-verkkopalvelussa
maksutta yksi lehtituote
kokeiltavaksi kahdeksi kuukaudeksi sekä kaikki maksulliset lehdet ja kirjat 20 %:n
jatkuvalla alennuksella. Summassa voit seurata
kaikkia Talentumin lehtien, kirjojen ja verkon sisältöjä kaikilla päätelaitteilla. Kaikista kotiin tai töihin
kannetuista kestolehtitilauksista 20 %:n jatkuva
alennus. Tilattavat lehdet ovat Talouselämä, Tekniikka & Talous, Fakta, Markkinointi&Mainonta, Arvopaperi, MPC, Tietoviikko ja Metallitekniikka.
Lisätiedot ja tilaukset: 020 442 4100,
yrittajat.talentum.fi, asiakaspalvelu@talentum.fi
Neste Oil Yrityskortilla
alennusta bensiinistä ja
dieselistä −2,5 snt/l (sis. alv), laskutuksen yhteydessä asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista.
Etu ei koske Neste Oil Express -verkostoa. Lisäksi
raskaan kaluston Truck-verkoston sopimushinnat
määritellään asiakaskohtaisesti. Suoratoimituksina
Neste Oil -voiteluaineet, -kemikaalit, -nestekaasut
ja -polttonesteet sopimushinnoin.
Lisätietoja: 0200 113 11 tai neste.fi
Ohjeet yrityskortin hakemiseen yrittajat.fi-jäsensivuilta.
AUTONVUOKRAUS
Jäsenyrityksille −15 % kaikista
henkilö-, paketti- ja kuormaautovuokrauksista Suomessa.
Alennus myönnetään kaikista julkisista hinnoista ja
europcar.fi-sivustolla ilmoitetuista tarjoushinnoista.
Alennus ei koske lisäpalveluja eikä ennakkoon maksettavia prepaid-tuotteita. Näytä jäsenkorttisi!
Lisätiedot ja varaukset: 0200 121 54,
europcar.fi tai varaukset@europcar.fi
AUTOPESU
Jäsenyrityksille autopesuetu
HelmiSimpukka-ketjun asemilla
−20 % normaalihintaisista
autopesuista. Edun saa jäsenkortin esittämällä.
Lisätietoja: helmisimpukka.fi
KUITTIEN KÄSITTELy
eTasku-mobiilisovelluksella kuvaat
ja toimitat paperiset pankki-, luottokortti- ja käteiskuitit kirjanpitäjälle
yhdellä napin painalluksella. Lataa eTasku älypuhelimesi sovelluskaupasta ja testaa maksutta 30 päivän ajan. SY:n jäsenille eTasku 4,4 €/kk/käyttäjä + alv.
Lisätiedot: asiakaspalvelu@etasku.fi, 040 500 4506,
etasku.fi
LAIVAMATKUSTAMINEN
Työ- ja kokousmatkat: 10 %:n
sopimusalennus Tallinkin ja Silja Linen normaalihintaisista risteily- ja reittimatkoista.
Vapaa-ajan matkustus: Veloitukseton liittyminen
Club One -kanta-asiakasohjelman keskimmäiselle
Silver-tasolle.
Kokous- ja ryhmämatkat: 010 804 123. Risteilyt:
0600 157 00. Club One: 0600 152 68, tallinksilja.fi
Risteilyt: −10 − 15 % päivän
hinnoista. Hyttiluokat LUX,
SUM ja SUI normaalin hinnaston mukaisesti.
Reittimatkat: −5 − 15 % normaalihintaisesta hyttipaketista ilman ajoneuvoa tai normaalihintaisen henkilöauton kera.
Varaukset Viking Linen myyntipalvelusta 0600 41577
(1,75 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) sekä onlinevarauksina vikingline.fi-sivujen kautta. Reittimatka
tulee varata jäsenyrityksen nimellä. Reittimatkojen varaukset ainoastaan myyntipalvelun kautta.
Jäsenyys ja alennuskoodit on mainittava varausta
tehdessä. Käytä Suomen Yrittäjien asiakasnumeroa
sekä risteilyjen tuotetunnuksia, jotka saat kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille.
MAJOITUS- JA KOKOUSPALVELUT
Holiday Club -kylpylähotellien
ja loma-asuntojen päivän
majotushinnasta −15 %. Etu voimassa online-varauksissa osoitteessa holidayclub.fi. Kampanjakoodin
saat kirjautumalla jäsensivustolle.
Lisätietoja: holidayclub.fi
Restel Hotel Groupin
hotelliperheen kotimaiset
Cumulus- ja Rantasipi-hotellit, kansainväliset Holiday Inn- ja Crowne Plaza -hotellit sekä Hotelli Seurahuone Helsinki ja Hotel Atlas Kuopio tarjoavat SY:n
jäsenille huoneet sopimushinnoin: 1 tai 2 hengen
huone samaan hintaan, päivän kokouspaketeista
−10 %.
Varaukset ja tiedustelut: 020 045 646 tai
020 055 055 (0,29 €/min + pvm/mpm),
my.reservation@restel.fi
Kokoustilatiedustelut suoraan hotellista cumulus.fi,
crowneplaza-helsinki.fi, finland.holidayinn.com,
rantasipi.fi, hotelliseurahuone.fi, hotelatlas.fi
Kansainväliset vapaa-ajan viikonlopputarjoukset
Crowne Plaza- ja Holiday Inn -hotelleihin yrittajat.fijäsensivuilta. Etusi jopa −30 %.
RAVINTOLAT
Jäsenyrityksille jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen
pääruuan yhteydessä kaikissa
Restelin ravintoloissa pois lukien Burger King -ravintoloissa. Etu on lisäksi voimassa Crowne Plazan
ravintola Macussa ja Helsingin Messukeskuksen
Terra Nova -ravintoloissa. Etua ei voida yhdistää muihin etuihin. Etu tarjotaan kortin haltijalle ja yhdelle
seuralaiselle.
Lisätiedot: ravintolamaailma.fi
MyyNTI JA MARKKINOINTI
REKISTERITIEDOT
Fonecta tarjoaa monia rahanarvoisia etuja Suomen Yrittäjille
vuonna 2015. Katso päivittyvät
edut osoitteesta: kampanja/fonecta.fi/yrittajaedut.
Lisätietoja: 020 692 999 (arkisin klo 8 – 16),
asiakaspalvelu@fonecta.com
Yrittäjän arkea helpottamaan
– Onhan yrityksesi mukana?
Liity joukkoomme! Saat Luotettava Kumppani -palvelun käyttöösi valtuuttamalla meidät hakemaan ja
julkaisemaan tilaajavastuutiedot puolestasi.
Luotettava Kumppani vuosihinnasta −15 % (norm.
100 € + alv). Valvoja-palvelusta −25 % kaikki tasot.
Liittokohtaiset alennukset huomioidaan laskutusvaiheessa automaattisesti.
Lue lisää www.tilaajavastuu.fi ja liity osoitteessa
www.tilaajavastuu.fi/luotettavakumppani
POLTTOAINEET
SY:n jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/l
(sis. alv) bensiinistä ja dieselöljystä sekä −10 % Teboil-voiteluaineista (ei yli 10 l
astiat). Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä −2,7 snt/l (sis. alv) sekä voiteluaineista (ei
yli 10 l astiat), autokemikaaleista, nestekaasusta ja
pesuista −10 %. Edut eivät koske Teboil Express
-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia.
Lisätiedot: 020 470 0739, anne-maria.juhala@
teboil.fi. Ohjeet yrityskortin hakemiseen yrittajat.fijäsensivuilta.
Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa: suomeksi 0800 183 301, ruotsiksi 0800 183 20
tai tilauskeskus@teboil.fi. Kerro tilauksesi yhteydessä SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu.
Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.
LAKIPALVELUT
JuriNetin toimistoista valtakunnallisesti −15 % kaikista
asianajopalveluista. Lisäksi maksuton alkuneuvottelu. Alennusta voi saada jopa tuhat euroa. Lisäksi
JuriNet tarjoaa muita rahanarvoisia etuja. Jäsenetu
kattaa nyt myös SY:n jäsenyritysten työntekijöiden
omat asiat.
Lisätiedot: info@jurinet.fi, 029 009 2590, jurinet.fi
POSTITUSPALVELUT
Sähköisen Verkosto-asiointikanavan
kautta lähetät paketit, laskut, kirjeet ja
tiedotteet käteishintoja edullisemmin
ja silloin kun sinulle sopii. Verkoston postilaatikkoon
voit ottaa vastaan verkkolaskuja ja kirjeitä. Tärkeät
postit kulkevat aina mukanasi.
Rekisteröidy osoitteeseen posti.fi/verkosto tunnuksella YRITTÄJÄ ja palvelu on välittömästi käytössäsi!
Arvomme vuoden lopussa kaikkien rekisteröityneiden kesken 300 euron arvoisen kylpylälahjakortin.
Lisätiedot 0200 77 000 (pvm/mpm) ma–pe 8 – 18
tai asiakaspalvelu@posti.com
Katso tarkemmat tiedot jäsenhinnoista ja
varausohjeista kirjautumalla jäsensivuille
jäsennumerollasi osoitteessa yrittajat.fi.
SÄHKÖ- JA ENERGIAPALVELUT
Säästä kiinteistön energiakuluissa
5 – 65 %! Energia-asiantuntijapalvelut jäsenetuhintaan −5 %,
mm. energiatehokkuussuunnitelma, etähallinta,
sähkön kilpailutus ja -hankinta, sähkön siirtomaksun tarkastaminen sekä erilaiset selvitykset, todistukset ja raportit. Yksityishenkilöille ja pienyrittäjille
sähkön kilpailutus on ilmaista. Tee sopimus osoitteessa pienasiakaspalvelu.enegia.com
Asiakaspalvelu 020 7414 110, enegia.com,
asiakaspalvelu@enegia.com
VIESTINTÄRATKAISUT
Elisa tarjoaa useita rahanarvoisia
etuja Suomen Yrittäjien jäsenille.
Ajantasaiset edut osoitteessa elisa.fi/yedut. Elisa
Yritysten verkkokaupassa elisa.fi/verkkokauppa
asioit silloin, kun sinulle sopii.
Henkilökohtaista palvelua saat Yrittäjäpalvelupisteestä elisa.fi/ajanvaraus ja Yrittäjäasiakaspalvelusta 010 80 8088 (ark. 8 – 16.30, 8,35 snt/puh
+ 17,17 snt/min, lankapuhelimesta 8,35 snt/puh +
6 snt/min. Alv. 24 %). yritysten-asiakastuki.elisa.fi
22
Yrittäjäsanomat
iiro rautiainen
Hyvinvointikoulutus opetti Pasi Nurmelalle itseensä
tutustumista ja tapoja ladata energiaa. – Se auttoi
tunnistamaan ja torjumaan stressioireita ja toimimaan
niin, ettei stressiä pääsisi syntymäänkään.
53
s lus h
VINKKiä
tär ppi ä
”Opin katsomaan
omien korvien väliin”
– Viime kädessä vain yrittäjä itse
voi vaikuttaa asioihin. Kun mittarit menevät punaiselle, pitää vetää
käsijarrua: se onnistuu yksinkertaisilla asioilla. On lähdettävä vaikka
hetkeksi pihalle kävelemään tai
torikahveille. Pienikin tauko helpottaa.
Nurmela aloitti yrittäjänä vuon-
Yrittäjien
hyvinVointikilta
Yrittäjien hyvinvointikilta on
Suomen Mielenterveysseuran
ja Suomen Yrittäjien kehittämä
toimintamalli, joka tukee pkyrittäjien henkistä hyvinvointia
ja arjessa jaksamista koulutusten ja vertaisryhmätoiminnan
avulla. yrittajakilta.fi
Onnistu
yrityskaupassa –
omistajanvaihdosseminaari
4.6. – 5.6.
Kylpylähotelli Rantasipi
Aulanko, Hämeenlinna
Varmista yrityksesi myyntikunto ja kiinnostavuus, kehitä
yritystäsi ja kasvata sen arvoa.
Maksimoi yrityskaupan tai
sukupolvenvaihdoksen tulos
kaikkien osallisten kannalta.
Valmistaudu elämänmuutokseen luopujana tai uutena
yrittäjänä ja toimitusjohtajana.
Ota yritysblogista
tehot irti
11.6. 9:00 – 10:15
Omalla koneellasi (webinaari)
Katleena Kortesuon koulutus
sopii kaikille, joilla on tavoitteena tehostaa yrityksensä
näkyvyyttä ja löydettävyyttä
netissä sekä vahvistaa yrityskuvaansa blogikirjoittelun
avulla.
Stressin
hallintaan
Yrittäjä Pasi Nurmela kertoo, miten hän sai stressin hallintaansa.
Hyvinvointi Yrittäjä tottuu
suorittamiseen. Työpäivät venyvät,
eivätkä töiltä ole rauhassa koti eikä
perhe. Yrittäjä tuijottaa liikevaihtoa ja huolehtii raha-asioista. Työpaineista ei ole yksikään yrittäjä
vapaa.
– Kropasta voi tulla ilmoituksia,
että vauhtia pitäisi hiljentää,
mutta niitä viestejä ei osaakaan
enää kuunnella. Kun lähtee hakemaan uusia voimavaroja, on jännittävää, mitä kaikkea itsestään
voi löytää, yrittäjä Pasi Nurmela,
48, sanoo. Nurmela osallistui Yrittäjien hyvinvointikoulutukseen
Rovaniemellä.
Nurmela päätyi koulutuksessa
miettimään työelämän perusasioita: Miksi päivät venyvät? Miksi
oma ärsyyntymiskynnys joskus
ylittyy?
kalenteri
na 2001. Nyt turvallisuus- ja hälytysjärjestelmiä valmistavassa ja
asentavassa Seniortek Oy:ssä
työskentelee 11 henkeä ja yrityksen liikevaihto on kaksi miljoonaa
euroa. Ennen oman yrityksen
perustamista Pasi Nurmela urakoi
palkkatyöläisenä paperitehtaisiin
sähkölämmityksiä.
Nurmela kertoo, että samassa
koulutuksessa oli vain kaksi miestä. Loput olivat naisia.
– Se on kuvaavaa. Koulutukseen
hakeutumisessa pitää olla oma
halu, muuten se on yhtä tyhjän
kanssa. Kysymys kuuluu, miten
tavoitetaan oikeassa vaiheessa
olevat henkilöt? Saattaa olla, että
he, ketkä eniten sitä tarvitsisivat,
eivät sinne mene.
Ulla-Maija Paavilainen
toimitus@yrittajat.fi
Vedä raja
Kotiin en ole tietokonetta
kuljettanut enää pitkään
aikaan. Jossain on vedettävä
raja. En myöskään soittele
työntekijöille illalla koteihin,
enkä yleensä vastaa
illalla työpuheluihin.
Pidä lomaa
Eihän kukaan jaksa
työntekoa pitemmän päälle
ilman lomaa. Ja miksi tehdä
töitä, ellei siitä saa palkkaa
tavalla tai toisella?
Verkostot
Suomalaisittain on
huono juttu, että kollegat
nähdään vain kilpailijoina,
eikä asioista uskalleta
puhua avoimesti
keskenään.
SuomiAreena
11. – 17.7.
Pori
SuomiAreena kokoaa jälleen
Poriin suuren joukon poliitikoita, järjestöväkeä, yrittäjiä
ja muita kansalaisia keskustelemaan ajankohtaisista
asioista. Paikalla on myös
Suomen Yrittäjät.
Valtakunnalliset
yrittäjäpäivät
2. – 4.10.
Vuokatti
Yrittäjien vuotuinen valtakunnallinen tapahtuma
Yrittäjäpäivät järjestetään
tänä vuonna lokakuun alussa
Vuokatissa.
Lisätietoa tapahtumista ja
koulutuksista osoitteessa
www.yrittajat.fi
23
Yrittäjäsanomat
Vinkit
verkkokauppaan
Löydä tärkeät luvut verkosta
Alennuslaskuri
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/
arkisto/mobiili/alennuslaskuri/
Palkkalaskuri
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/
arkisto/mobiili/palkkalaskuri/
Vuoden nuori
yrittäjä Valtteri
Lindholm
neuvoo, miten
verkkokaupan
saa vetämään.
1
RUOKI LUOVAA
MARKKINOINTIA
Suomalaiset verkkokaupat
eivät hyödynnä tarpeeksi
markkinointiviestinnän ammattilaisten
osaamista.
2
AUTOMATISOI
Verkkokauppojen
asiakaspalvelu kannattaa
automatisoida
mahdollisimman
pitkälle.
3
”PÄÄSEEKÖ
YRITTÄJÄ
JOSKUS
ELÄKKEELLE?”
Päätänkö yrittäjänä itse eläkkeeni määrän? Miten huolehdin
jaksamisestani? Entä jos sairastun? Koska yrittäjällä on vähän
aikaa ja paljon kysymyksiä, ehdotamme, että sinä teet sitä mitä
parhaiten osaat ja me huolehdimme tulevaisuuden turvastasi.
Ja mitä kysymyksiä eläkkeen maksusta tai työssä jaksamisesta
mieleesi tuleekaan, meiltä voit kysyä milloin tahansa.
Kysy Suomen suurimmalta yrittäjien työeläkevakuuttajalta.
www.elo.fi/kysy
TUOTETIEDOT
KATTAVIKSI
Verkkokaupan tuotetietojen on syytä olla
mahdollisimman
kattavia ja ajan
tasalla.
Olemme Elo, Suomen suurin yrittäjien työeläkevakuuttaja.
Lue lisää:
bit.ly/verkkokauppavinkit
Tuemme yritysten ja yrittäjien kasvua kattavalla valikoimalla työeläkevakuuttamisen palveluita ja rakennamme työhyvinvointia
yhdessä asiakkaidemme kanssa. Liity hyvinvoivien asiakkaidemme
joukkoon. Elon vakuutukset saat myös kumppaneidemme Fennian,
LähiTapiolan ja Turvan kautta. Katso lisää www.elo.fi.
Verotuksen
määräpäivät
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/
arkisto/mobiili/maarapaivat/
24
Yrittäjäsanomat
Ilkka Lavaksen mukaan yrittäjyys vaatii
jatkuvaa kehittymistä. ”Ei saa tuudittautua
siihen, että osaisi kaiken.”
Sarjayrittäjän
tärkeä oppi
Ikka O. Lavas aloitti yrittäjänä 17-vuotiaana. Sarjayrittäjän
20 vuoteen mahtuu it-kuplasta selviäminen, uusi alku ja
City-lehden perustaminen.
Teksti: KIRA KEINI Kuvat: ALEKSI POUTANEN
K
eskustelun sävyn perusteella
maanantaiaamu on alkanut
yrittäjälle mieluisalla tavalla.
Puhelinta korvallaan pitelevä
hyväntuulinen mies ojentaa
kätensä ja esittelee itsensä
kuiskaten Ilenä. Puhelun päätyttyä hymy on
herkässä. Syystäkin.
– Tein juuri yrityskaupat, mies sanoo ja
istahtaa toimistonsa sohvalle Helsingin
Vallilassa.
Tieto ei yllätä. City Digital -mediaperheen
omistaja Ilkka O. Lavas on kovan luokan sarjayrittäjä. Hän aloitti uransa jo 17-vuotiaana.
Lavas on ollut mukana yli parissakymmenessä yrityksessä, joista esimerkkejä ovat muun
muassa verkkosanakirja ilmainensanakirja.fi
ja nettisivujen rakennuspalvelu W3 Group.
Lavaksen tunnetuin yrityskauppa on City-lehden ostaminen marraskuussa 2012. Lavas
uskalsi ostaa, vaikka printtilehteen perustunutta brändiä pidettiin jo valmiina kaatumaan.
Velkoja kävi hakemassa huonekaluja
Helppoa ei bisnesten pyörittäminen ole
kuitenkaan aina ollut. 23-vuotiaana intistä
palatessaan Lavas joutui vaikeaan tilanteeseen. It-kupla oli puhjennut, ja hänen ensimmäinen, verkkosivuja rakentava yrityksensä
oli kassakriisissä. Maksamattomia laskuja oli
noin sadantuhannen euron edestä, eikä työntekijöille ollut varaa maksaa palkkoja.
Lavas sai verottajan ja velkojan kanssa sovittua rästien maksamisesta. Koska rahaa ei
ollut, tuli velkoja hakemaan yrityksen huonekaluja. Itselleen Lavas ei pystynyt maksamaan
palkkaa moneen kuukauteen, ja työntekijöitä – joista useat olivat Lavaksen ystäviä – oli
irtisanottava.
– Ei irtisanomisessa voi olla ikinä hyvä,
mutta jos saisin käydä joitakin niistä keskusteluista uudestaan, tekisin ne pidemmin. Irtisanotuille on tehtävä selväksi, ettei se johdu
heistä itsestään.
Rästien maksamiseen meni 14 kuukautta,
mutta Lavas onnistui pelastamaan yrityksensä. Kokemuksen jälkeen nuorelle yrittäjälle
koitti itsetutkiskelun paikka. Oli mietittävä,
mitä tehdä seuraavaksi.
Yrittäjäesikuva löytyi naapurista
Lavaksen ensimmäinen taloudellinen esikuva
oli naapurin ”rikas setä”, jolla oli oma yritys.
– Hänellä oli valtava maapallon muotoinen
säästölipas, jossa oli tuhannen markan seteleitä. Mietin aina, että miten kenelläkään voi
olla niin paljon rahaa. Hän oli ensimmäinen
esikuvani taloudellisesti hyvin menestyvästä
ihmisestä, Lavas muistelee.
Maatilalla kasvanut äiti ja metallipajassa
osakkaana ollut isä istuttivat reippaan asenteen poikaansa jo nuorena.
– Tekemisen meininki on ollut aina verissä,
hän kertoo.
Lukion toisella luokalla vuonna 1996
Lavaksen tuttava kyseli, tunsiko hän ketään,
joka osaisi tehdä nettisivuja. Bändilleen sivut
tehnyt Lavas tarjoutui työhön itse. Hän teki
elämänsä ensimmäisen tarjouksen ja sai
tilauksen. Hyvin menneen työn jälkeen Lavas
pisti pystyyn oman yrityksen.
– Asuin aloittaessani vielä kotona, äiti pesi
pyykit ja jääkaappi täyttyi itsestään. Minulla
ei ollut ylimääräisiä kuluja, joten kynnys aloittaa liiketoiminta oli todella matala. Ei ollut
mitään menetettävää.
Tietoisesti sarjayrittäjäksi
Ensimmäistä yritystä kohdanneiden vastoinkäymisten jälkeen Lavas antoi itselleen luvan
miettiä uudelleen alusta asti, mitä hän oikeasti halusi tehdä.
– En löytänyt työpaikkailmoituksista yhtäkään minulle sopivaa yritystä. Kaikki vaikuttivat liian vanhanaikaisilta ja kankeilta, Lavas
sanoo.
Hän päätti ryhtyä rakentamaan itselleen
sarjayrittäjän uraa.
– Oma verkkosivuyritykseni oli vielä pystyssä, mutta halusin sen ympärille muita
tukijalkoja. Ajattelin, että pelkkä nettisivujen
tekeminen ei riitä.
Lavas opiskeli liiketaloudellisen MBA-tutkinnon ja kehitteli yritystoimiaan eteenpäin.
Pikku hiljaa nettisivubisneksen rinnalle kehittyi muuta liiketoimintaa, joka sekin painottui
vahvasti verkkopalveluihin. Alkunsa saivat
muun muassa ilmainensanakirja.fi ja ulkosuomalaisille tarkoitettu suomikauppa.fi.
– Mikään yritys ei ollut vielä niin iso, että
ne olisivat yksin elättäneet, mutta pienistä
puroista kasvoi isompi virta. En ollut enää
riippuvainen vain nettisivujen tekemisestä,
hän sanoo.
Minun on ymmärrettävä yritysteni toiminta
läpikotaisin. Nuorena purin aina kaikki laitteet
ja katsoin, miten ne toimivat. Sama pätee
yritysmaailmassa.
Ilkka O. Lavas
→
Ikä: 36
Koulutus: Ylioppilas 1997, MBA
2007, luonnontieteiden kandidaatti (tietojenkäsittelytiede)
2014.
Ura: Yrittäjäksi 1996. Vuonna
2005 sarjayrittäjäuran alku
ja kirja Luontainen yrittäjyys.
Vuonna 2012 jo 15 yritystä,
City-lehden osto ja toinen
kirja Pysäyttämätön yrittäjyys.
Vuonna 2014 Improve Median
toimitusjohtajaksi. Kaikkiaan
ollut mukana yli 20 yrityksessä.
Perhe: 7- ja 9-vuotiaat pojat
sekä vaimo.
Yrittäjäsanomat
25
26
Yrittäjäsanomat
Lavaksella oli eri skenaarioita siitä, miten Citylle
kävisi kaupan jälkeen. Pahimmassa tapauksessa
kaikki menisi pieleen. Optimistisimmassa
tilanteessa mentäisiin katosta läpi, ja Citystä
tulisi monen miljoonan euron bisnes.
Cityn uusi nousu
It-yrittäjälle tarjoutui mahdollisuus uuteen alanvaltaukseen vuonna 2012. Lavas istui Lehtiyhtymän
hallituksessa, kun esityslistalle tuli ehdotus Citylehden ostamisesta. Median murros oli iskenyt
nuorten kaupunkilaisten lehteen: lukijamäärä oli
laskenut ja mainostajat kadonneet.
Lehtiyhtymän omien laskelmien mukaan yrityskauppa ei ollut kannattava, mutta Lavas näki
Cityn digitaalipalveluissa valtavaa potentiaalia.
Hän pyysi lupaa jatkaa neuvotteluja yksityishenkilönä. Marraskuussa 2012 hänestä tuli City-lehden
omistaja.
– Minulla oli kolme mahdollista skenaariota
siitä, miten Citylle kävisi kaupan jälkeen, Lavas
sanoo.
Pahimmassa tapauksessa kaikki menisi pieleen,
ja lopputuloksena olisi pannukakku. Toisen skenaarion mukaan City pelastuisi ja Lavas saisi siitä
kivan bisneksen, jota pyörittää muiden hommien
ohessa. Optimistisimmassa tilanteessa mentäisiin
katosta läpi ja Citystä tulisi monen miljoonan
euron bisnes.
Ei ole vaikea arvata, kuinka kävi. Viimevuotisen mediatutkimuksen mukaan City on jälleen
Suomen luetuin kaupunkilehti, ja liikevaihto on
kasvanut nopeasti parista sadasta tuhannesta noin
2,5 miljoonaan euroon.
Tavoitteena 60 miljoonan euron liikevaihto
Nykyään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän printtilehden jutut ovat kaikki ilmestyneet aiemmin Cityn
verkkosivuilla. Tärkeimpänä elvytyskeinona Lavas
mainitsee juuri digitaalipalveluiden rakentamisen
ja kehittämisen.
– City heräsi digitalisaatioon liian myöhään. Kun
minä tulin mukaan, keskityimme sataprosenttisesti digiin. Sen ansiosta olemme kasvaneet monta
kertaa nopeammin kuin markkinat, Lavas sanoo.
1
Rohkeus
Yrittäjän on otettava rohkeasti
kantaa ja tehtävä vaikeitakin
päätöksiä yrityksen toiminnasta.
Cityn ostettuaan Lavas sai puheluita useilta
media-alan toimijoilta. Häntä pyydettiin auttamaan verkon kävijämäärien kasvattamisessa ja
mainostilan myymisessä. Näin hän myös teki.
Cityn ympärille rakennettiin mediaperhe City
Digital Oy, johon kuuluvat myös muun muassa
verkkosivustot Vivas ja Duunitori.fi. Mediaperheen rinnalle koottiin lisäksi mainosverkko
City Digital Network. Viime vuonna syntyi vielä
Improve Media, joka yhdistää muun muassa City
Digitalin, A-lehtien ja Klikki Networkin mediat
yhden mainosverkoston alle. Tällä hetkellä verkostoon kuuluu yhteensä 380 mediaa.
Pään luulisi menevän pyörälle vähemmästäkin,
mutta Lavasta ei huimaa.
– Meillä on hyvä tiimi ja todella kivaa töissä.
Tähtäimenä on 60 miljoonaa euroa liikevaihtoa,
joten sinne on vielä vähän matkaa, hän nauraa.
Kaatumisista pitää oppia
Lavaksella on nyrkkisääntöjä siitä, minkälaisiin
yrityksiin hän lähtee mukaan.
– Minun on ymmärrettävä yrityksen toiminta
Ilkka Lavas on kirjoittanut kaksi kirjaa
yrittäjyydestä ja pitää Cityn verkkosivuilla
Ilon kautta -blogia. ”Kirjoitan blogiin sekä
menestymisestä että vastoinkäymisistä.”
2
Ihmiset
Ilman ihmisiä ei ole bisnestä.
Parhaimmillaan ihmiset muodostavat
hyvän tiimin nimeltä Yritys Oy.
läpikotaisin. Nuorena purin aina kaikki laitteet ja
katsoin, miten ne toimivat. Sama pätee yritysmaailmassa, hän sanoo.
Sarjayrittäjyys vaatii Lavaksen mukaan uteliaisuutta ja halua kehittyä.
– On oltava kiinnostunut siitä, mitä maailmalla
tapahtuu ja mihin maailma on menossa. Lisäksi
on oltava valmis oppimaan ja omaksumaan uutta
koko ajan. Yrittäjä ei saa tuudittautua siihen, että
osaisi kaiken. Aina pitää opiskella ja kehittyä, olla
huippuosaaja kaikessa missä tarvitaan.
Myös epäonnistumiset ovat Lavaksen mukaan
oppimisen paikka, eikä niitä pitäisi vältellä.
– Kun kaatuu, on mietittävä, miten kaatua ensi
kerralla niin, että sattuu vähemmän. Jos emme
tekisi virheitä, emme tekisi paljon mitään muutakaan, hän toteaa.
Vaikka omia virheitä on oppimisen kannalta
käytävä läpi, ei menneisyyttä ole Lavaksen mielestä järkeä jäädä märehtimään.
– Kaikki energia on keskitettävä tulevaan. Juuri
nyt rakennan Suomen digitulevaisuutta, ja se on
tärkein tehtäväni, hän sanoo.
3
Liikkeellä pysyminen
Kun pysyy liikkeessä, pääsee
varmasti eteenpäin. Ikinä ei saa
pysähtyä.
City Digital Oy
City on vuonna 1986 perustettu nuorille
kaupunkilaisille suunnattu suomalainen
ilmaisjakelulehti. Vuonna 2012 Cityn printtiversio lopetettiin entisessä muodossaan,
ja se muuttui pääasiallisesti verkkolehdeksi.
Samana vuonna omistajaksi tuli Ilkka O.
Lavas.
Tällä hetkellä lehti ilmestyy painettuna
neljä kertaa vuodessa. Kaikki printtilehden
jutut on julkaistu aiemmin myös verkossa.
Lavas rakensi Cityn ympärille mediaperheen nimeltä City Digital Oy, johon kuuluu
Cityn lisäksi useita muita itsenäisiä verkkosivustoja, kuten viihdemedia Vivas, tv-opas
Telsu.fi sekä nettisanakirja ilmainensanakirja.fi. City Digitalin liikevaihto on noin 2,5
miljoonaa euroa vuodessa ja se työllistää
tällä hetkellä parisenkymmentä henkilöä.
27
Yrittäjäsanomat
3 x k i r j at
h yö t y s o v e l l u k s e t
Yrittäjäsanomat
esittelee sovellukset,
jotka auttavat
yrittäjää arjessa.
Stressikirja
Marja-Liisa Manka
Talentum
Yliopistouralta juuri yrittäjäksi palannut Marja-Liisa
Manka kokoaa Stressikirjaan
stressiä koskevat teoriat, syyt,
seuraukset ja ennen kaikkea
tavat välttää vahingollista
stressiä. Kirja on pääasiassa
hyvin käytännönläheistä ja
hyödyllistä tietoa, josta voi
ammentaa sekä oman että
työyhteisön hyvinvoinnin
kehittämiseen. Nimensä
mukaisesti kirja käsittelee
kuitenkin stressiä niin laajasti,
että stressaantunut ihminen
ei välttämättä jaksa kaikkea.
Kirjan lopuksi Manka listaa
viisi ohjetta onneen. Listan
kohdat saattavat kuulostaa
itsestäänselvyyksiltä, mutta
noudatettuina auttavat
pitämään yllä tasapainoa työja vapaa-ajan välillä ja siten
ehkäisemään pitkäkestoista
ja vahingollista stressiä.
Klassikko
Ville Raivio
Tammi
Tunnettuja bloggari Ville
Raivio käy läpi Klassikkokirjassaan miesten muotia.
Raivio on vuosia pitänyt aiheeseen keskittyvää Keikariblogia. Klassikon esittelemät
vaatteet saattavat tuoda
tavalliselle yrittäjälle mieleen
Raivion blogin nimen, mutta
kirja tarjoaa myös mukavia
virikkeitä, miten omaa tyyliä
voi kehittää ja piristää.
Talouden kymmenen
tuhoisinta ajatusta
Björn Wahlroos
Otava
Björn Wahlroos tunnetaan
paitsi menestyneenä pankkiirina, myös aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana.
Uusi kirja auttaa hahmottamaan Wahlroosin ajattelua,
joka julkisuudessa vaikuttaa
välillä lonkalta ampumiselta.
Ytimenä on Wahlroosin usko
vapaan markkinan talouden
voimaan. Siksi hän vastustaa
eri luvuissa korkeita veroja ja
veroelvytystä.
iOS
ANDROID
WINDOWS
PHONE
Tripadvisor
Tripadvisorin verkkosivujen kautta voi varata
matkoja ja majoituksia, mutta yritys kokoaa
myös matkaoppaita esimerkiksi eri kaupungeista, jotka voi ladata kännykkään sovelluksina. Silloin niitä on helppo käyttää myös ilman
internetyhteyttä. Oppaiden laatu ja vinkkien
määrä vaihtelevat kaupungeittain, mutta
suurissa kaupungeissa oppailla pärjää hyvin.
iOS
Createtrips
Createtrips on Tripadvisorin suomalainen haastaja, joka eroaa Tripadvisorista
siinä, että yksittäiset oppaat ovat yhden
käyttäjän kirjoittamia, kun Tripadvisorilla
oppaat koostuvat ison joukon arvioista.
Online-oppaat ovat ilmaisia, mutta offlineoppaista käyttäjä maksaa. Maksusta osa
menee oppaan kirjoittajalle.
28
Yrittäjäsanomat
Minä
Rahoitus piti lastenvaate­ja
lifestyleyritys Papu Design Oy:n
toimitusjohtajan Jussi Kurkelan
viikon kiireisenä.
Maanantai 4.5.
Keskiviikko 6.5.
Päivä oli mielenkiintoinen, sillä kuvasimme yrityksestämme pienen esittelyvideon joukkorahoituskampanjaa
varten. Onneksi videota työstämässä
oli mahtavia tyyppejä. Tunnen olevani etuoikeutettu saadessani tehdä
töitä samassa yrityksessä vaimoni ja
siskoni kanssa. Videota puolestaan
teimme yhdessä lapsuudenystäväni
kanssa. Päivän aikana toimistolle
saapui paketti Portugalista. On aina
yhtä jännittävää nähdä uusien tuotteiden mallikappaleita ensimmäistä
kertaa.
Enää pari viikkoa ja meidänkin kampanjamme on joukkorahoituspalvelu
Invesdorissa näkyvillä kaikille. Iso osa
työajastani tuntuu menevän neuvotteluissa rahoittajien ja sijoittajien
kanssa tai näihin liittyvien selvitysten
laadinnassa.
Hioimme vielä pitchiamme. Viidessä minuutissa tulisi saada sijoittajat vakuutettua, että juuri meihin
kannattaa sijoittaa. Haettuani lapset
hoidosta tein ruokaa ja nukuin pienet päiväunet. Iltapäivällä oli aikaa
ottaa rauhassa ja panostaa hyviin
yöuniin.
Tiistai 5.5.
Eilispäivän hyvä fiilis katosi luettuani
aamulla pari ikävää sähköpostia.
Ajatukset piti kuitenkin kasata, koska
edessä oli kaksi erittäin mielenkiintoista palaveria sijoittajien kanssa.
Palaverien jälkeen sähköpostit eivät
enää masentaneet. Meillä on suunnitelmissa ensin Saksan valloitus,
sitten Ranskan ja Ruotsin. Kaikki
tuntuu olevan kiinni siitä, että sattuu
olemaan oikeassa paikassa oikeaan
aikaan. Ylihuomenna on Tampereella bisnesenkeliverkosto Fibanin
pitch-tilaisuus, jota varten viilasimme keittiöpalaverissa illalla Papun
pitchin iskuun.
Maailmanvalloitusta
askel kerrallaan
Nokialaisen lastenvaate- ja lifestyleyritys
Papu Design Oy:n toimitusjohtajan
Jussi Kurkelan toukokuinen työviikko
koostui pitchauksesta, joukkorahoituskampanjan suunnittelusta ja äitienpäivän
vietosta perheen kesken.
Tilaa Yrittäjä-lehti,
ja saat luettavaksesi taatusti maailman
parhaan lehtiuudistuksen läpikäyneen
ja Suomen parhaan ammattija järjestölehden*.
Hinta jäsenille vain 48 euroa (sis. alv 10 %) / 6 numeroa
Ei-jäsenille 58 euroa (sis. alv 10 %) / 6 numeroa
TilaTai
leh !
nyT
www.yrittaja-lehti.fi
*
Palkintoraadin perusteluja Yrittäjä-lehdestä: lähtökohtana oli selvitys jäsenistön
toiveista. Tuloksena on positiivisesti yllättävä lukulehti, jolla on informatiivinen sisältö,
moderni ja raikas ulkonäkö, hyvät kuvat ja miellyttävä paperi. Lehden laadukas
ulkoasu ja ajankohtaiset aiheet lisäävät kiinnostavuutta sekä erottuvuutta,
ja saavat muutkin kuin alan ammattilaiset tarttumaan lehteen.
29
Yrittäjäsanomat
Torstai 7.5.
Päivä lähti hyvin käyntiin puolen tunnin aamulenkillä. Lounaan jälkeen
suunniteltiin muotinäytöstä Nokian
messuille. Iltapäivällä oli FiBANin
tilaisuus, jossa etsittiin sijoittajia ja
yhteistyökumppaneita sekä tehtiin
omaa yritystä tunnetuksi. Pitchauksen jälkeen yleisön kiperimmät
kysymykset liittyivät yrityksemme
brändäämiseen ja kansainvälisen
markkinoinnin kustannuksiin. Pitchin
piti myös perheemme toinen yritys
Weecos Oy, jossa vaimoni Anna on
osakkaana.
Perjantai 8.5.
tuomio
Viikko on ollut niin työntäyteinen,
että tänään vietin vähän kevyemmän
päivän. Aamulla oli tapaaminen Finnveralla. Neuvottelimme rahoituksesta, jonka avulla yrityksen kansainvälistyminen saataisiin vauhdikkaasti
käyntiin. On mahtavaa, että Papun
menestykseen uskotaan! Toimistolla
pääsin vielä kertomaan, että joukkorahoituskampanjamme oli saavuttanut 30 prosenttia minimitavoitteestaan. Loppupäivä meni pikkuasioita
hoitaessa. Viikko oli sen verran hyvä,
että korkkasimme toimistolla päivän
päätteeksi skumppapullon.
Kuluneen kuukauden nousut ja laskut
Tulosvaroittajat
Suomen kampaviineriteollisuus
joutuu antamaan jälleen tulosvaroituksen, kun virkamiesten kolmen
kuukauden kesälomakausi alkaa.
Varaa on
Ennen finanssikriisiä oli jakovaraa,
kriisin jälkeen elvytysvaraa. Nyt ei
joidenkin mukaan ole enää varaa
olla elvyttämättä.
Viikonloppu 9.5.–10.5.
Lapset hoitivat herätyksen hyvissä
ajoin lauantainakin. Iltapäivällä lasten
serkut tulivat kylään.
Vauhtia ei puuttunut, kun serkukset
pääsivät juoksemaan pihaa ympäri,
hyppimään trampoliinilla ja kiipeilemään puissa. Iltapalaksi paistettiin
kesän ensimmäiset makkarat grillissä.
Sunnuntaina oli äitienpäivä. Kävimme
herättämässä Annan äitienpäivälahjojen kera. Aamupalan jälkeen lähdettiin
ulos puutarhanhoitoon. Iltapäivällä
suuntasimme maalle mummulaan
äitienpäiväkahveille. Saatoimme myös
kanat ensimmäistä kertaa talven
jälkeen ulkotarhaan. Illalla menimme
vielä toiseen mummolaan syömään ja
saunomaan.
Aasinhattu
Sosiaalidemokraattisten opiskelijoiden mukaan nuoria kannustetaan
vastuuttomasti yrittäjiksi, kun
yrittäjät eivät järjestäydy. Tiedoksi,
että ay-tyyppistä järjestäytymistä
yritysten välillä kutsutaan hintakartelliksi.
Odotukset
Euroviisut päättyi pettymykseen.
Onneksi olemme taas ennakkosuosikkeja seuraavissa missikilpailuissa
ja jalkapallokarsinnoissa.
Yrittäjä,
uskallatko yrittää ilman turvaa?
Ota itsellesi työttömyysvakuutus SYT-kassasta www.syt.fi.
- kassa
Päättäjäislahjaksi
starttipaketti
yrittäjyyteen!
Lahjoittamalla suvivirren soidessa
yrittäjähenkiselle nuorelle Suomen Yrittäjien
opiskelijajäsenyyden (20 €) olet tukemassa
uuden yrittäjäpolven kasvua.
I
w
:
o.f
ÄÄ om
S
I
P
E L Un
LU nm
.oo
ww
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa
30
Yrittäjäsanomat
TULOSTINTARVIKKEITA
LAATUJÄRJESTELMÄT
TILITOIMISTOT
Kaikki taloushallinnon
palvelut Uudeltamaalta
Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset,
veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto.
Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme!
Raasepori 045-110 7674
Lohja 019-321 070
Vantaa 029-193 9999
Kerava 029-193 9999
Helsinki 09-6225 715
– www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –
Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!
TALOUSHALLINTO
KÄÄNNÖSTYÖT,
TULKKAUS
Palveleva käännöstoimisto
YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE
– kaikki käännökset, kaikki kielet
– auktorisoidut/viralliset käännökset
Kielipalvelu FILIAL
Puh. 0400 876 492
filial@filialappeenranta.fi
www.filialappeenranta.fi
PARHAAT
PALVELUT
ILMOITUSMYYNTI
KYSY
TARJOUS!
Tiedustelut:
KARI SALKO
0400 604 133
kari.salko@alma360.fi
AJONEUVOPAIKANNUS
YRITYSSOVELLUKSET
TIETOSUUNTA
ROUTE-TRACKER
A JONEU VOPAIK ANNUS
Taloushallinnon ohjelmat
Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja
koneiden töitä reaaliaikaisena.
• Hinta-laatuvertailun voittaja
• Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu
Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan
•
•
•
•
Kuljetukset ja työt hallintaan
Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä
Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia
Automaattinen seuranta ja
-Link
tietojen tallennus 24/7
S RT
Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut
työUU
UUT lavojen jaannus
UU
TI
NTA ETOSUUNTA
PALK ATKIRJANPITO
OSTORESKON
TRLA
A
LASKUTUS
www.route-tracker.com
TIETOSUUNTIET
TA OSUUNTTI
AETOS
OSTORESKONTRA
Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:
Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös
KIRJANPITO
Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.
Kirjanpito-ohjelma
PALK ANLASKENTA
aik
to
Vaih eiden pstimilla
välin F-tunni
R
Soita: puh. 040 966 2067
Laskutusohjelma
SKUTUS
TIETOSUUNTATIETOSUUNTA
OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE
TOSUUNTA
OHJELMISTOOHT JELMISTOT
Palkanlaskentaohjelma
Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan
Ostoreskontraohjelma
Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja
ostolaskujen maksamiseen
Tilaa nettisivulta:
www.tietosuunta.com
31
Yrittäjäsanomat
Yrityspörssi
MITEN NOLLAAn?
© jani kääriäinen
Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle
MYYDÄÄN YRITYKSIÄ
Kauppa
Majoitus, ravintola,
elintarvike
Myydään Tikkurilan keskustassa
sijaitseva terveyskauppa/hoitola.
Liike on toiminut 25 vuotta samalla
paikalla. Liiketila on 160 neliötä ja
se jakautuu myymälätilaan ja hoitolaan. LV 350 000 €. Liike on voittoa
tuottava.
2422
Jos olet etsinyt itsellesi tai perheellesi
asuin- ja työpaikkaa, jossa voisi yhdistää perhe-elämän ja yrittämisen,
tässä on tilaisuutesi. Hieno, omarantainen paikka, jossa voit valita
elämällesi uuden suunnan.
2465
Osakkuus verkkokauppassa.
Elämyslahjoja myyvä ja markkinoiva
verkkokauppa. Toiminta on siirrettävissä ja laajennettavissa merkittävästi, työntekijöitä 1,5. Tilaisuus
toimintaan osallistuvalle tekijälle.
Soita 040 728 4720.
2378
Myydään 1978 perustettu taidekauppa-kehystämö. Eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Keskeisellä paikalla
Taidekehystäjät ry:n jäsenyritys. Laaja
asiakaskunta, laadukas ja arvostettu
liike. Koulutettu henkilökunta. Kehyslistojen oma maahantuonti.
2334
Teollisuus
Myydään tuottavan yrityksen
toiminnat erikseen tai sopimuksen
mukaan Uudellamaalla. Toimialat
Urakointi/Purkutyöt/Konepalvelut/
Rakentaminen ja Korjaamopalvelut.
Liikevaihto 400 000 - 500 000 euroa.
Yritys on velaton.
2415
Kentucky Fried Chicken tyyppinen
pikaruoka ravintola Espoossa.
Tarjolla myös Chicken Wingsejä.
Rasvakanava- ja rasvanerotuskaivot
on sekä kolme wc:tä. Voidaan myydä
myös ilman kalusteita ja laitteita!
2451
Myydään Tornionlaaksossa, Ylitornion
keskustassa oleva omalla tontilla
sijaitseva Hotelli Helenan Kievarin
liiketoiminta kiinteistöineen ja
irtaimistoineen. H: 350 000 €.
Yhteystiedot: Helena Ollila puh.
050 4661340
2450
Myydään Kaamasen kievari.
Kaamanen on pieni kylä Inarista 28
km pohjoiseen. Ympärillä erämaata ja
mainiot kalastusvedet sekä metsästysmaat. Inarijärvelle on matkaa n.
20 km. Liike sijaitsee 4-tien varressa.
2423
Yrityspörssin ilmoitusehdot
ja ilmoituksiin vastaaminen
osoitteessa
Sähkö- ja lämpöala
Sähköasennusliike. Korjausrakentamista sisältäen normaalin sähkösuunnittelun. Perustettu 1993, liikevaihto 850 000 euroa. Vakiintunut
asiakaskunta Helsingissä ja voitollinen
toiminta. Ei pitkäaikaista velkaa.
2421
Tuotannonohjaaja Jani Kääriäinen pyörittää
päivätyönsä ohella valokuvausyritystä.
Yritysvälittäjät
Myytäviä kohteitamme:
Jani Kääriäinen:
Olen laudan päällä kesät talvet
Ohjelmistoyritys....................300 000
Liikkeenjohdon
konsultointiyritys ...........neuvotellaan
Keskiraskas
tilauskonepaja.....................3 100 000
Puusepänteollisuusyritys..... 495 000
Lähes 40 vuotta toiminut
rakennusliike......................... 700 000
Ammatillinen perhekoti ........170 000
Kauneushoitolaketju..............120 000
Markkinoinnin ja viestinnän
asiantuntijayritys ...................285 000
Espanjalainen ravintola-baari
Tallinnan keskustassa..............87 000
Hyvinvointi Lautailu on ollut
harrastuksenani 1980-luvulta lähtien ja
edelleen elämäntapa. Sain ensimmäisen
skeittilaudan pikkuserkultani alle kouluikäisenä, lumilautailun pariin päädyin
puolestaan 1980-luvun lopun lumilautailubuumin myötä.
Skeittaamiseni painottuu kesään, lumilautailu luonnollisesti talveen. Skeittaan
pääasiassa minirampeilla ja skeittiparkeissa. Tällä hetkellä Järvenpäässä ei ole
yhtään skeittipaikkaa, joten päätin rakentaa rampin omalle takapihalleni. Jos joku
kehtaa sanoa, ettei skeittaus ole urheilua,
hän voi käydä muutaman tunnin testaamassa ja miettiä sitten uudestaan.
Ei sitä huonokuntoinen jaksa.
Lumilautailen pääasiassa freestyletyylillä hyppyreissä ja kaiteissa, mutta
joskus tulee tehtyä myös matkoja isommille kukkuloille Lappiin ja muualle Eurooppaan. Tutussa mäessä Talmassa rinteen
hinkkaaminen on sosiaalista kuntoilua ja
varman päälle pelaamista, vieraat mäet
Käy sivuillamme
www.yrityskaupat.net
tai soita 010 2864000
www.yritysporssi.fi
Myydään asbesti- ja rakennuspurkuyritys Varsinais-Suomessa.
Liikevaihto 200 000 - 300 000 €.
Hintapyyntö 200 000 €. Myydään
eläkkeelle jäämisen johdosta.
Yhteydenotot tekstiviestillä puh.
041 700 5862.
377
Voit vastata ilmoitukseen vastauslomakkeella, jonka löydät verkkopalvelusta ilmoitustunnuksen
perusteella. Vastaukset välittyvät
ilmoituksen jättäjälle, joka päättää
mahdollisesta yhteydenotosta
vastaajalle.
OSTETAAN
YRITYS
Toimialan kokenut ammattilainen
ostaa hyvän tilitoimiston Turusta.
2404
Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 27.8.2015
toilm
jätä os
yritysporssi.fi
Yrityspörssi
Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle
Normaalihinta on 54 € + alv. 10 %
Jäsenhinta 45 € + alv. 10 %.
A YRITTÄJILLE
äidinkielen
Seppänen toimii
ja Helmi Leea
yt työkohän on keränn
Patjas on yrittäjä
Liisa-Maria
opettajana, ja
kuin
än opettaja.
ston viestinn
yläasteelta, lukiosta
Liiketalousopi
kemusta niin
paloksestakin.
laansa ovat asiakas
illisesta oppilait
Hänen erikoisa
aikutus ammat
ammatiltaan
viestintä, vuorov
on ensimmäiseltä
velutilanteiden
Leea
arian
kokemukkeinot. Liisa-M
, joten hänen
ja vaikuttamisen
sairaanhoitaja
esta
tilantei
löytyy osoitte
n asiakaspalvelu
blogi Vuorovaikutin
sensa mukaa
ksen voi
utin.fi. Vapaakorkeakoulutu
www.vuorovaik
den todellisen
. Vapaaaria harjoittaa
yspoliklinikalta
aikanaan Liisa-M
hankkia päivyst
on
aa partiota,
tiaan: maatal
n Leea harrast
kolmatta ammat
aikanaa
kaksi viikaksosten
tarhaikäisten
leivontaa, joista
emännyyttä
lenkkeilyä ja
toisensa.
.
kuin kumoavat
juostessa jaloissa
meistä ikään
-50%
Löydä oma
unelmasi
– VIESTINN
PASUUNALLA?
PILLILLÄ VAI
vat sinulta Faceasiakkaasi halua
esite?
lehteen? Mitä
taan tehokas
yrityksestäsi
? Kuinka laadi
essä
Miten saat jutun
haastattelussa
i – ja miten ihme
pitää toimia radio
tät ydinviestis
bookissa? Miten
kaille?
ivu? Kuinka kitey
asiak
nettis
ja
va
ille
toimi
lle, sidosryhm
Millainen on
ästi henkilöstö
selke
ttua
mainossen saa kerro
jälle. Se on kuin
käsikirja yrittä
va viestinnän
halua ulkoistaa
unalla on katta
. Kaikki eivät
Pillillä vai pasu
ssa paketissa
iseen.
intäosasto sama
ejä itse tekem
toimisto ja viest
kirja antaa vinkk
intää, joten tämä
viestintään,
an
yrityksensä viest
alisen medi
asuhteisiin, sosia
ta löytyy
ratkaisut medi
stintään. Kirjas
unalla antaa
än ja asiakasvie
Pillillä vai pasu
eet.
kinointiviestintä
tunnit kiinnostan
miseen, mark
eivät äidinkielen
verkossa toimi
joita
niille,
ppiosuus
jopa pieni kielio
n arkeensa.
omaa
taa
jä, joita voi sovel
e,
ja esimerkke
teinen tietojärkäl
asti keissejä
teos eikä perin
Kirjassa on runsa
alukuinen haku
unalla on nope
Pillillä vai pasu
lukijansa.
joka uuvuttaa
elijoille,
opisk
sekä
aville yrittäjille
iosti myös aloitt
Kirja sopii main
yritys.
imessä oma
joilla on tähtä
rittäjä
uo on kasvuy
Katleena Kortes
jonka eritietokirjailija,
ja yliaktiivinen
asiasosiaalinen media,
koisalaa ovat
iestintä.
markkinointiv
kaspalvelu ja
tiettäEi oo totta on
Katleenan blogi
än alan
luetuin viestinn
västi Suomen
a haraikanaan Katleen
Vapaablogi.
kaa
a, taikuutta, keskiai
rastaa partiot
ilua.
ja viikinkimiekka
PILLILLÄ
VAI
ia
esuo, Liisa-Mar
Katleena Kort
ÄN KÄSIKIRJ
kenkäkauppa, autokauppa,
konepaja, rautakauppa, kahvila, rakennusliike, kirjapaino,
kyläkauppa, mainostoimisto,
baari, isännöintitoimisto,
kirpputori, ravintola, kuljetusliike, kauneushoitola,
korjaamo, verkkokauppa,
vaatekauppa, kukkakauppa,
leipomo, kuntosali, parturi,
ja
eröidy
kampaamo, maansiirtoliike,
Rekist
koulutuspalveluyritys, kodinkonekorjaamo...
oitus
Patjas ja Leea
Seppänen
PASUUNALLA?
KÄSIKIRJA YR
VIESTINNÄN
ITTÄJILLE
ovat yllätyksellisempiä. Yhdessä talvessa
tulee toisinaan yli sata laskupäivää.
Viime vuosina talvet ovat saapuneet
myöhässä, joten odotteluun kyllästyneenä
aloitin vuonna 2013 täytelajina maastopyöräilyn. Maastopyöräily on yllättävän
samankaltaista kuin lumilautailu. Reitin
ulkopuolella liikkuessa ei kummassakaan
tiedä, mitä on tulossa vastaan.
Lautailijana olen nykyään harkitsevaisempi kuin nuorempana. Kun katsoo
vanhalta videolta, kun nilkka muljahtaa
ympäri, niin vieläkin vihloo koko kropassa. Hölmöily johtaisi vain turhiin taukoihin tärkeistä harrastuksista.
Yhteistä kaikille lajeilleni on se, että
ulkona liikkuminen rentouttaa kummasti.
Kun aloitin työelämässä 1996, kuljin naurettavan kilometrin mittaisen työmatkan
autolla, satoi tai paistoi. Nykyään ihmettelen, miten saatoin olla niin typerä!
Heikki Isotalo
toimitus@yrittajat.fi
@HeikkiIsotalo
45 €
Viestintä on
yrityksesi elinehto
(+ alv. 10 %)
Katleena Kortesuo, Liisa-Maria Patjas ja Leea Seppänen
UUTUUS
TUTUSTU JA TILAA www.yrittajat.fi/kirjallisuus
Yrittäjäsanomat
facebook.com/yrittäjät
@yrittajat
yrittäjät.fi
Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl.
ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ⚫ Kimmo
Koivikko, päätoimittaja ⚫ Josi Tikkanen, uutispäällikkö ⚫ Katri Simola, toimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja (perhevapaalla) ⚫ Maarit Kattilakoski
ja Raija Lehtonen, taitto ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 Ulkoasu Miikka Tikka Ilmoitusmyynti Alma 360 / Asiakasmedia ⚫ PL 356,
00101 Helsinki p. 010 665 2555 ⚫ myynti@alma360.fi ⚫ www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki
⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi Paino Alma Manu Oy, Tampere
Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta,
epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden
toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu
ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta.
Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta
loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.
Täysin uusi
NISSAN PULSAR
BUSINESS 360
Käyttöetu alk. 395 €
Vapaa autoetu alk. 575 €
Alk. 24 390 €
Uusi
NISSAN X-TRAIL
BUSINESS 360
Käyttöetu alk. 545 €
Vapaa autoetu alk. 725 €
Alk. 34 991 €
CO2-päästöt 94–134 g/km
CO2-päästöt 129–139 g/km
NISSAN QASHQAI
BUSINESS 360
Käyttöetu alk. 435 €
Vapaa autoetu alk. 615 €
Alk. 27 390 €
CO2-päästöt 99–134 g/km
NISSAN BUSINESS 360 -MALLISTO
OTA UUSI NÄKÖKULMA YRITYSAUTOILUUN
Huippuvarustellun, varta vasten yritysautoiluun räätälöidyn Nissan Business 360 -malliston alhaisten verotusarvojen
lisäksi malliston CO2-päästöt täyttävät tiukemmankin yritysautopolitiikan vaatimukset.
Nissan QASHQAI, uusi Nissan X-TRAIL ja Täysin uusi Nissan PULSAR. Yritysautoilun ylivertainen taso.
QASHQAI Business 360 alk. 27 390 €. Autoveroton hinta 21 760,48 €, autovero 5 629,52 €. EU-yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt 3,8–5,8 l/100km, 99–134 g/km. X-TRAIL Business 360 alk.
34 991 €. Autoveroton hinta 27 784 €, autovero 7 207 €. EU-yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt 4,9–5,3 l/100km, 129–139 g/km. PULSAR Business 360 alk. 24 390 €. Autoveroton hinta
19 896,28 €, autovero 4 493,72 €. EU-yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt 3,6–5,7 l/100km, 94–134 g/km. Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Kuvien autot vakiovarustein.
Pidätämme oikeudet hinnanmuutoksiin.