Miten verotuksesi muuttuu?
8 Sote tuli Hallituksen ehdottama sote-ratkaisu tuo uusia mahdollisuuksia yrittäjille. 11 L i s ä ä k au p p o ja Yrityksien omistajanvaihdoksia tarvitaan Suomessa lisää, sillä yrittäjäkunta ikääntyy. 12 Y l e i s i m m ät p u l m at Suomen Yrittäjien puhelinneuvonnassa yrittäjiä askarruttavat juuri nyt työsuhteisiin liittyvät kysymykset. Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i 09 2015 yrittajat.fi f ö r e tag a r n a i f i n l a n d Miten verotuksesi muuttuu? Yrittäjän verotus muuttunee ensi vuonna ainakin 19 veron kohdalla. Vuosi 2016 kiristää erityisesti suurten tulojen verotusta sekä valmisteveroja. 4-7 meeri utti pond 5 Valitse oikea laite Korttimaksaminen yleistyy, mutta yritysten tarpeet vaihtelevat. Näin valitset oikean ratkaisun. Sivut 18–19 Uusi yrittäjien edunvalvoja Mikael Pentikäisen mukaan vain pk-yritykset voivat nostaa Suomen nousuun. Pentikäinen aloittaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana toukokuussa. Sivut 24–26 ...kenkäkauppa, konepaja, kahvila, kirjapaino, kyläkauppa, kuljetusliike, kauneushoitola, korjaamo, kukkakauppa, kuntosali, kampaamo, koulutuspalveluyritys, keittiökalustemyymälä... LÖYDÄ OMA UNELMASI yritysporssi.fi Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle 3 Yrittäjäsanomat 09/15 Marraskuu yr ittä jät. f i facebook.com/yrittäjät @suomenyrittajat yrittäjät.fi Lue kaikki Slushista 20 euroa uudistuu Kasvuyritystapahtuma Slush järjestettiin jälleen marraskuun puolessa välissä. Yrittäjäsanomat poimi eniten yrittäjiä kiinnostavat palat. bit.ly/slushissa Euroseteleiden uudistuminen jatkuu 25. marraskuuta, kun uudet 20 euron setelit tulevat käyttöön. Katso kuva uudesta setelistä: bit.ly/20euroa emil bobyrev maija tammi tapahtumat tä ss ä n u m e ro ss a yr ittä jät. f i top- 5 lu e tu im m at Varastettu idea Onnibussin Pekka Möttö paljastaa, mistä sai idean halpabussiyhtiöön. bit.ly/onnibus Urheilu tasapainottaa yrittäjyyttä Oman yrityksensä kesällä perustanut Noora Toivo haaveilee menestyksestä niin urheilukentillä kuin yritysmaailmassa. Hän muun muassa kouluttaa yrityksiä ja yksityishenkilöitä sosiaalisen median käytössä. Juoksuradoilla eletyt vuodet ovat opettaneet hänelle asennetta, joka näkyy Toivon tavassa tarttua töihinsä. Sivu 12 Omistajanvaihdokset puhuttavat Tuore tutkimus kertoo, kuinka paljon omistajanvaihdoksia pitäisi tapahtua Suomessa lähivuosina. bit.ly/omistajavaihdos 23.–24.4.2016 vinkit Hyötyä ja huvia laivalla n u o r i i n n o s ta j a Risteilyllä esiintyy Linda Liukas, joka on yrittäjä, lastenkirjailija ja ohjelmoija. y r i t tä j ät ä ä n e s s ä Puhujina kuullaan muun muassa Vincitin Mikko Kuitusta, Somecon Minna Valtaria ja ZEF:n Jaakko Alasaarelaa. Suomen suurin Yrittäjäristeily järjestään huhtikuussa. Helsingistä lähtevän risteilyn kohde on Tallinna. Risteilyllä on tarjolla innostavia puhujia ja viihdettä. Yrittäjätorilla mikroyrittäjien on mahdollista esitellä omia palveluitaan ja tuotteitaan. Tapahtuma on yksi Suomen Yrittäjien 20-vuotisjuhlatapahtuma. Lisää tietoa: www.yrittajaristeily.fi s i l l a pä ä l ava l l a Illalla viihdyttää kaikkien suomalaisten tuntema Jari Sillanpää. juha harju Yrittäjän perhe kärsii Yrittäjien perhettä sorsitaan sosiaaliturvapäätöksissä. Suomen Yrittäjien Harri Hellsténin mukaan lakia tulkitaan mielivaltaisesti. bit.ly/sosiaaliturva Miksi yrittäjä jättää Suomen? Management Eventsin omistaja Olli Muurainen muuttaa pysyvästi Singaporeen. bit.ly/muurainen 25 miljoonaa latausta Critical Force Entertainmentin pelin prototyyppiä on ladattu yli 25 miljoonaa kertaa. bit.ly/criticalforce Hinta on kompromissi Moni yrittäjä pitää omaa yritystään arvokkaampana, kuin se oikeasti on. Hinta on ostajan ja myyjän neuvottelun lopputulos, toteaa yrittäjä Ossi Viljanen. Hän antaa vinkkejä omistajanvaihdoksiin liittyen. Muun muassa taseen tuntemus auttaa arvonmäärityksessä. Sivu 20 emil bobyrev t i la a Yrittäjä t weetit -leht i ! Ilmianna Vuoden nuori yrittäjä 2016! to imi tu s Maan arvostetuin nuorten yrittäjien kilpailu on käynnissä. Nyt kuka tahansa voi ilmiantaa nuoren yrittäjäosaajan kisaamaan 30 000 euron Vuoden nuori yrittäjä -palkinnosta. Ilmiantajien kesken arvotaan tuotepalkintoja! Palkintosumma voittajalle on 30 000 euroa. Viime vuonna palkinnon sai Varustelekan Valtteri Lindholm. nuoretyrittajat.fi/ vuoden-nuori-yrittajakilpailu/ kimmo koivikko @juhasipila Sote-sopu on syntynyt. @MikaelJungner Sote-kantojen perusteella sanoisin että Suomessa on harvinaisen edistysmielinen oikeisto ja konservatiivinen vasemmisto. @WessmanRoger Outo sote-keskustelu. Eettisesti väärin ansaita hoitamalla sairaita? Pitäisikö sairaanhoitajien työskennellä palkatta? Yrittäjän inspiraatio @erkkimer Yrittäjä-lehden uudessa Inspiraatio-sarjassa yrittäjät kertovat kolme yritystä, jotka ovat innoittaneet heitä oman yrityksensä rakentamisessa. Tuoreessa Yrittäjässä Onnibussin toimitusjohtaja Pekka Möttö kertoo ihailevansa muun muassa Jaakko ja Antti Rytsölää. päätoimittaja 040 507 2762 josi tikkanen uutispäällikkö 050 326 9701 katri simola toimittaja 040 669 4976 virvamaria toikka toimittaja 050 413 7822 In Finland we have this thing called ”Hallintohimmelivallankumous”. #sote #politiikka Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi 4 Yrittäjäsanomat Virheistä ei enää rangaista Yrittäjäsanomat kokosi yhteen 19 ensi vuonna voimaantulevaa veromuutosta. Vuosi 2016 kiristää suurten tulojen verotusta sekä valmisteveroja. pääoMatulot 1 Vuonna 2017 voimaan tulevat muutokset helpottavat laajalti yrittäjien verovelvollisuuksien hoitoa. Esimerkiksi pienten virheiden korjaamisesta ei enää tarvitse maksaa. ansiotulot Teksti katri simola Kuva kuvauljas Grafiikka raija lehtonen V erohallinnossa valmistellaan yrittäjämyönteisiä muutoksia, jotka helpottavat yrittäjien omatoimista veronmaksua. Uudistusten suunnitellaan tulevan voimaan vuoden 2017 alussa. Esimerkiksi arvonlisäverojen tai työnantajamaksujen ilmoittamisessa sattuneiden virheiden korjaaminen on jatkossa kannattavaa. Vastaisuudessa yrittäjä voisi korjata kausiveroilmoituksen tietoja puolentoista kuukauden ajan kolmen euron sanktiolla per myöhästymispäivä, kun tällä hetkellä yrittäjä joutuu maksamaan oiotuista tiedoista 15 prosentin myöhästymismaksun. Alle 500 euron arvoisia virheitä voisi korjata ilmaiseksi ilman aikarajaa. Pienet virheet korjattaisiin jatkossa uusimmalle kuukaudelle virheen tapahtumiskuukauden sijaan. Oululainen metsäkoneyrittäjä Tero Perttunen suhtautuu uudistuksiin myönteisesti. – En ole kokenut veroasioita erityisen vaikeaksi, mutta kaikenlaiset helpotukset ja kevennykset ovat tervetulleita. On myös hyvä, jos kustannuksia saadaan alhaisemmaksi, Perttunen sanoo. 2 Solidaarisuusveron ansioraja laskee nykyisestä 90 000 eurosta 72 300 euroon. Kahden prosenttiyksikön lisäveroa pitää maksaa, jos verotettavat kuukausitulot ovat noin 5 800 euroa. Muutos koskee vuosia 2016 –2017. 3 Pieni- ja keskituloisten verotus kevenee, kun työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 025 eurosta 1 260 euroon. 4 Ansiotuloverotukseen tehdään indeksiä vastaava tarkistus kaikilla tulotasoilla. Sekä työnantajien että työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,5 prosenttiyksiköllä, mikä kiristää lievästi yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevien verotusta. 5 Pienin maksuunpantava Yle-vero korotetaan 51 eurosta 70 euroon. Alin tuloraja nousee noin 7 500 eurosta noin 10 300 euroon vuodessa. Taustalla win-win-tavoite Muutokset pohjautuvat verotusmenettelyä ja veronkantoa koskevaan lakiuudistukseen, joka on kirjattu hallitusohjelmaan. – Menettelymuutoksia on aiemmin tehty sykleissä, joten on poikkeuksellista, että uudistuksia tehdään nyt samaan aikaan kaikissa verolajeissa, kuten ennakonpidätyksissä, ennakkoveroissa ja jäännösveroissa, sanoo Verohallinnon johtava veroasiantuntija Sami Varonen. – Muutokset koskevat pieniä rönsyjä ja kovaa hallintokulttuuria, joilla on ehkä pitkät perinteet, mutta jotka eivät ole enää tähän toimintaympäristöön sopivia, Varonen kuvailee. Lakipakettiin liittyvien parannusten lisäksi Verohallinto aikoo omatoimisesti huojentaa muun muassa ennakonperintärekisteriin pääsyä niin, ettei esimerkiksi aiempi konkurssi automaattisesti estäisi ennakkoperintärekisteriin pääsyä. – Nämä kaikki liittyvät yrittäjämyönteisen näkemyksen ottamiseen. En sano, etteikö niin olisi ennenkin ollut, mutta haluamme nyt korostaa, että olemme yhteisellä asialla. Tässä on taustalla win-win-tavoite, että asiat on asiakkaille ymmärrettäviä ja meille tulee vähemmän kustannuksia. Haluamme kan- Pääomatulovero nousee ylemmässä tuloluokassa yhdellä prosenttiyksiköllä 34 prosenttiin yli 30 000 euron pääomatuloista. Sitä vähäisempiä pääomatuloja verotetaan yhä 30 prosentin mukaan. arVonlisäVerot → 6 Alv-kannat pysyvät ennallaan. Arvonlisäveron pakollisen rekisteröitymisen liikevaihtoraja nousee nykyisestä 8 500 eurosta 10 000 euroon. Vähäisestä toiminnasta myönnetyn alarajahuojennuksen päättymisen liikevaihtoraja nousee 22 500 eurosta 30 000 euroon. gallup X 3 Miten veromuutokset vaikuttavat liiketoimintaasi? Jari Laakso, Uusi Sieravuori Oy Meillä on noin 30 lomamökkiä. Osa on ympärivuotisesti käytössä, mutta suurinta osaa vuokrataan vain touko-elokuussa. Kiinteistöveron korotukset rassaavat meitä, koska niitä ei voi jakaa jokaiselle kuukaudelle. Veronkorotukset eivät ole mukava asia, mutta ajat ovat sellaiset, että jokaisen pitää olla mukana. Elisabeth Niekka, Apuniekka Ky Olen toiminut siivousalan yrittäjänä kuusi vuotta. Kirjanpitäjäni hoitaa yritysveroihin liittyvät asiat. Arvolisäverosta saa osittaisia huojennuksia nykyään, jos liikevaihto on alle 22 500 euroa. Ensi vuonna raja nousee 30 000 euroon. Tästä saattaa olla minulle hyötyä. Juha Mirtti, Turun Tupakkakauppa Oy Tuon maahan sikareita ja piipputupakkaa, ja veronkorotukset tuovat hintoihin korotuspaineita. Veronkorotuksiin ollaan alalla jo totuttu. Kun aloitin alalla 14 vuotta sitten, oli sikarin vero 22 prosenttia. Nyt se on 30 ja kahden vuoden päästä 34 prosenttia. Yrittäjä joutuu itse hankkimaan tietoa veromuutoksista, ja siirtymäajat ovat mielestäni liian lyhyet. Milloin kannattaa nostaa palkkaa ja Milloin osinkoa? 1. Nosta palkkaa maltillisesti, noin 14 000 euroa. 2. Palkan jälkeen nosta osinkoa kahdeksan prosenttia nettovarojen määrästä, mutta enintään 150 000 euroa. 3. Osingon jälkeen tuloa kannattaa nostaa jälleen palkkana noin 13 000 euroa eli yhteensä noin 27 000 euroon asti. Kokonaispalkan rajaveroaste jää näin alle pääomatulo-osingon veroasteen. 4. Seuraavaksi nosta pääomatulona verotettavaa osinkoa, jos se on mahdollista. Osingon suuruuden nettovaroista kannattaa olla enintään kahdeksan prosenttia, mutta yli 150 000 euroa. 5. Nosta palkkaa tai ansiotulona verotettavaa osinkoa. 5 Yrittäjäsanomat Suurten tulojen verotuS kiriStyy 2016 Välilliset Verot 7 Tupakkaveroa korotetaan keskimäärin 24 prosentilla. 8 Jäteveroa korotetaan 55 eurosta 70 euroon. Summa koskee kaatopaikalle toimitettavaa jätetonnia. 9 Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotetaan keskimäärin 14 prosentilla. Muut 10 Pieni- ja keskipäästöisten autojen autoveroa alennetaan 16 Perintö- ja lahjaveron koroton maksuaika pitenee viidestä noin 200 miljoonalla neljässä vaiheessa vuosina 2016 – 2019. Vero alenisi enimmillään 5,4 prosenttiyksikköä vuoteen 2019 mennessä. 11 kymmeneen vuoteen sukupolvenvaihdoshuojennustilanteissa. 17 SVOP-sijoitusten siirtymäsäännöksen voimassaolo Nestekaasun verovapaus poistuu. päättyy. Ennen vuotta 2014 tehdyt pääomansijoitukset on mahdollista palauttaa yhtiöstä vielä vuonna 2015 soveltaen vanhoja sääntöjä. 18 Ulkomaisten avainhenkilöiden määräaikaista 35 prosen- VeroVähennYkset tin lähdeveroa jatketaan vuodet 2016 – 2019. 12 Kiinteistön, arvopaperien tai muun omaisuuden luovu- tuksesta syntyneen tappion voi vähentää jatkossa myös muista pääomatuloista, kun tähän mennessä sen on voinut vähentää vain luovutusvoitoista. Muutos koskee luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotusta. Yritysten verotuksessa luovutustappiot vähennetään edelleen omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena kertyneen voiton mukaan. 13 Yksityishenkilöille säädetään ansiotuloista tehtävä lahjoi- tusvähennys, joka koskee yliopistolle tai korkeakoululle tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen annettuja lahjoituksia. Lahjoitusvähennyksen vähimmäismäärä on 850 euroa ja enimmäismäärä 500 000 euroa. 14 Asuntolainan korkovähennysoikeutta rajoitetaan edel- leen. Vuonna 2016 asuntolainan korkomenoista vähennyskelpoista on 55 prosenttia. Vähennysprosentti alenee 10 prosenttiyksikköä vuosittain, joten vuonna 2019 vähennysprosentti on 25. 19 Muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistövero nousee. Vuosi 2017 • Makeisten sekä jäätelöiden valmistevero poistuu. • Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä. • Yleinen kiinteistöveroprosentti nousee enintään 0,06 prosenttiyksiköllä eli 7,5 prosentilla ja vakituisten asuinrakennusten vero enintään 0,02 prosenttiyksiköllä eli 5,4 prosentilla. • Ajoneuvoveron perusveroa ehdotetaan korotettavaksi 36,50 euroa. • Metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin on todennäköisesti tulossa verohelpotuksia. • Maksuperusteinen arvonlisävero sekä yrittäjävähennys 15 Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäis- saattavat tulla voimaan. määrää korotetaan 2 970 eurosta 3 020 euroon. Lähteet: Satu Grekin / Suomen Yrittäjät, Tomi Viitala / Aalto-yliopisto, Veronmaksajain Keskusliitto ry, valtiovarainministeriö ansiotulon kriittinen piste 14000 euroa Lähde: Petri Malinen/ Suomen Yrittäjät Laskelma perustuu marginaaliverotarkasteluun. keskiMääräisen Yel-Yrittäjän tulot ja Verot, ennuste Vuosille 2015 ja 2016 2015 2016 Tulot .................................................................. 45 000 ..................................................... Käteen jäävät tulot verotuksen jälkeen ................... - Yrityksessä maksettu vero ...................................... Bruttotulot I (veronalaiset tulot ja yritysvero) .............. Veroaste ml. yrityksessä maksettu vero, % ................. - Lakisääteiset vakuutusmaksut ................................ Bruttotulo II (bruttotulot I ja lakisääteiset maksut) ....... Kokonaisveroaste, % ............................................ 10 677 ........... 46 100 ........... 11 220 ........... 34 880 ........... 1 851 ........... 47 951 ........... 27,30 % ........... 4 800 ........... 52 711 ........... 33,90 % Maksetut verot 34 323 1 672 46 672 26,50 % 4 700 51 472 33,10 % 6 Yrittäjäsanomat Haluamme kannustaa siihen, että virheet huomattaisiin ja korjattaisiin itse. nustaa siihen, että virheet huomattaisiin ja korjattaisiin itse, Varonen sanoo. Virheitä tulee helposti Vuonna 2017 voimaan tulevat muutokset helpottavat laajalti yrittäjien verovelvollisuuksien hoitoa, toteaa Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Satu Grekin. – Jos on yritys, joka ei koskaan tee virheitä, niin sitten näillä ei ole merkitystä. Virheitä tulee helposti, sillä usein sama henkilö ei tee sekä ostopäätöksiä että käsittele ostolaskuja. Grekinin mukaan tärkeitä muutoksia ovat erityisesti pienten virheiden korjaamismahdollisuus, kausiveroilmoituksen myöhästymismaksun uudistaminen sekä pienten yritysten mahdollisuus ilmoittaa arvonlisäverot aiempaa harvemmin. Yrittäjä voi jatkossa myös valittaa arvonlisäveroista oikaisulautakuntaan, mikä ei ole ollut aiemmin mahdollista. Tämä liittyy tavoitteeseen yhtenäistää muutoksenhaku kaikkien verojen osalta. Yrittäjän kannalta ikäviä muutoksia ovat sen sijaan hallinto-oikeuteen tehtävän valitusajan lyhentyminen 60 päivään sekä vähäisistä rikkomuksista määrättävä uusi laiminlyöntimaksu, joka on korkeintaan 5 000 euroa. Hiilidioksidivero korottanee työn hintaa Vuonna 2016 voimaantulevien veromuutosten joukossa ei ole yllätyksiä, toteaa Aalto-yliopiston vero-oikeuden apulaisprofessori Tomi Viitala. – Ne jatkavat viime hallituksen linjaa maltillisesta pääomatuloverojen kiristyksestä. Ensi vuodeksi on paljon välillisten verojen kiristyksiä, mutta muutokset ovat melko pieniä, eikä niillä ole olennaista vaikutusta yrittämiseen. – Luovutustappion vähennyskelpoisuuden laajeneminen myös muihin pääomatuloihin kuin luovutusvoittoihin on tervetullut rakenteellinen muutos, joka tosin koskee vain luonnollisia henkilöitä. Sen fiskaalinen vaikutus on pieni, ehkä noin 20 miljoonaa euroa, mutta sillä voi oikeasti olla merkitystä yksittäistapauksissa, Viitala lisää. Metsäkoneyrittäjä Perttusen kohdalla ensi vuoden suurin veromuutos on työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveron korotus noin 14 prosentilla. Metsäkoneurakointi Perttunen Oy:llä on kaksi metsäkonetta, jotka kuluttavat vuodessa yhteensä noin 45 000 litraa polttoainetta. – Veronkorotus nostaa jonkin verran polttoaineen hintaa ja vaikuttanee työn hintaan. Monella yrittäjällä on kuitenkin asiakkaan kanssa sovittu polttoaineklausuuli käytössä. Sen kautta töiden hintaa voidaan tarkastella ja muuttaa, Perttunen kertoo. Hyvänä muutoksena hän pitää perintö- ja lahjaveron keventämistä sukupolvenvaihdostilanteissa. Perttusesta tuli yrittäjä 16 vuotta sitten, kun hänen isänsä ja isän serkku jäivät eläkkeelle yrityksestä. – Verotuksellisista syistä sukupolvenvaihdos tehtiin porrastetusti. –5,4 laskua Yhteisöt maksoivat vuonna 2014 tuloveroja yhteensä 4,4 miljardia euroa. Summa oli 5,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Laskua selittää yhteisöveron alennus 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Metsäkoneurakointi Perttunen Oy toimii Oulun ympäristössä. Yrittäjä Tero Perttunen työllistää kaksi vakituista työntekijää. Hiilidioksidiveron korotus saattaa vaikuttaa töiden hintaan. +2,7 Kasvua Poimintoja yhteisöveroista EU-maissa vuonna 2015, % Bulgaria 10 % Irlanti 12,5 Kypros 12,5 Suomi 20 Viro 20 EU-maiden keskiarvo 21,87 Ruotsi 22 Ranska Belgia Malta Tuloveroja maksoi vuonna 2014 yhteensä noin 108 000 yhteisöä. Lukumäärä kasvoi 2,7 prosentilla vuoteen 2013 verrattuna. 8 723 Palautuksia 33,33 33,99 35 Lähde: KPMG, Veronmaksajien Keskusliitto ry Yhteisöveroaste vaihtelee EU-maiden välillä jopa 15 prosenttia. Oheisessa graafissa on kolme alimman ja kolme korkeimman veroprosentin EU-maata. Mukana on myös Suomi, Ruotsi ja Viro. Suomen 20 prosentin yhteisövero on alle EU-maiden keskiarvon, joka on 21,87 prosenttia. Keskiarvolla tarkoitetaan 28 jäsenvaltion yhteisöverojen keskiarvoa. Vielä vuonna 2011 Suomen yhteisöverokanta oli 26 prosenttia. Vuonna 2012 se laskettiin 24,5 prosenttiin ja vuoden 2014 alussa 20 prosenttiin. Yritysveroprosentteja on laskettu monissa maissa viime vuosina. Suomen lailla muun muassa Britannia, Portugali ja Ruotsi ovat laskeneet yhteisöveroaan. Sen sijaan esimerkiksi Kreikka on nostanut veroastettaan. Noin 46 000 yhteisöä saa vuodelta 2014 ennakonpalautuksia. Keskimääräinen palautus on 8 723 euroa. 6 850 mätkyjä Noin 51 000 yhteisöä joutuu maksamaan jäännösveroja vuodelta 2014. Keskimääräinen jäännösvero on 6 850 euroa. Lähde: Veronmaksajien Keskusliitto ry 7 Yrittäjäsanomat Tulossa: Maksuperusteinen arvonlisävero ja yrittäjävähennys jarkko översti VEROT Hallitusohjelmaan kirjatut maksuperusteinen arvonlisävero sekä yrittäjävähennys odottavat vielä päätöksiä. Ne voisivat tulla voimaan vuonna 2017 tai mahdollisesti jopa vuoden 2016 aikana. Yrittäjävähennyksen kautta kevennettäisiin elinkeinonharjoittajien, avointen yhtiöiden, kommandiittiyhtiöiden sekä maa-, metsä- ja porotalousyrittäjien tuloverotusta. Yrittäjävähennyksen jälkeen heidän tuloistaan 95 prosenttia olisi veronlaista tuloa ja viisi prosenttia verovapaata tuloa. – Muutos vastaisi noin kahden prosenttiyksikön alennusta näiden yritysten verotuksessa. Tällä ei kuitenkaan vaadita pelkää veronalennusta, vaan sen tunnustamista, että kaikki yritysmuodot ovat samanarvoisia, sanoo Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Satu Grekin. Osakeyhtiömuotoisten yritysten verotusta on jo kevennetty viime vuosina, kun yhteisöveroastetta on laskettu neljän vuoden takaisesta 26 prosentista nykyiseen 20 prosenttiin. Se, haluaako yrittäjä pitää voitot yhtiössään vai lunastaa ne itselleen, on usein ratkaisevassa osassa yritysmuodon valinnassa. – On pöhköä, että verotuksella ohjattaisiin voimakkaasti osakeyhtiön suuntaan, jos se ei ole yrittäjän näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Ei siis ole kyse uuden edun vaatimuksesta, vaan siitä, että kaikki yritysmuodot saadaan samalle viivalle, Grekin sanoo. Yrittäjävähennyksellä voi olla myös vaikutusta uusien yrittäjien lukumäärään, kommentti Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi Kartuta verotietämystäsi Yrittäjävähennyksessä on kyse siitä, että kaikki yritysmuodot saadaan samalle viivalle, sanoo Satu Grekin. arvioi Aalto-yliopiston vero-oikeuden apulaisprofessori Tomi Viitala. – Voidaan puhua signaalivaikutuksesta, jota ei sovi vähätellä. Yrittäjävähennyksen hintalappu on noin 130 miljoonaa euroa. – Yrittäjälle merkitys on euromääräisesti sitä suurempi, mitä suuremmat ovat tulot. Keskimääräisesti voidaan sanoa, että verojen jälkeen yrittäjävähennyksestä jää käteen vähän halvemman tai vähän kalliimman etelänmatkan verran, Viitala kertoo. Toinen hallitusohjelmaan kirjattu uudistus on maksuperusteinen arvonlisävero. Nykyään yrittäjä joutuu tilittämään arvonlisäveron myyntihetkellä tai laskujen lähettämishetkellä. Asiakkaat saattavat maksaa laskuja hitaasti, joten yrittäjä voi joutua vaikeuksiin venyvien maksuaikojen takia. – Arvonlisävero ei ole yrittäjän rahaa, vaan valtion rahaa. Nyt yrittäjä kuitenkin joutuu olemaan pankkina valtiolle ja maksamaan arvonlisäveron ennen kuin itse saa rahat myynnistä, Grekin kertoo. – Samaa ilmiötä on jo torjuttu toukokuussa voimaantulleella maksuaikalailla, joka lyhentää maksuaikoja uusien sopimusten osalta 30 päivään, Grekin lisää. Maksuperusteinen arvonlisävero koskisi todennäköisesti yrityksiä, joiden liikevaihto on alle puoli miljoonaa euroa. Raja tulee EU-direktiivin kautta. Suomella on tosin mahdollisuus myös hakea rajan venyttämistä kahden miljoonan euron liikevaihdon yrityksiin. Muutokset olisi tärkeää saada nopeasti läpi, Grekin sanoo. – Kaikki ymmärtävät taloustilanteen, mutta jotta usko ei lopu, niin hallituksen pitäisi toteuttaa myös yrittäjämyönteiset kirjauksensa. Olemme globaali toimija, mutta paikallinen yhteistyökumppani. Autamme yrityksiä ja yhteisöjä parantamaan kannattavuutta. Kokonaisvaltaisena luotonhallinnan osaajana pystymme olemaan avuksesi useassa eri tilanteessa, niin pienissä kuin suuremmissakin tarpeissa. Ylivertainen asiakaspalvelumme takaa, että meitä on helppo lähestyä. Olemme täällä sinua varten. Moni yrittäjä myöntää, ettei ole kovin perillä verojen muutoksista. Yrittäjän aika on kortilla ja taloushallinto on usein ulkoistettu kirjanpitäjälle, joka huolehtii myös veroista. Omaa tietämystään kannattaa kartuttaa, sillä veroilla voi olla merkittävää vaikutusta oman alan työllisyys- ja kilpailutilanteeseen. Esimerkiksi vuoden 2012 alussa kotitalousvähennyksen vuotuinen enimmäismäärä pienentyi 3 000 eurosta 2 000 euroon. Samalla myös vähennyskelpoisen työn kustannusosuus aleni 60 prosenttista 45 prosenttiin. Muutokset tulivat monelle remontti-, siivous- ja hoiva-alan yrittäjälle yllätyksenä. Harvaan asutuilla alueilla ne saattoivat merkitä jopa yritystoiminnan lopettamista. Ensi vuoden veromuutokset ovat yrittäjän kannalta melko pieniä, mutta kirjanpitäjän kanssa kannattaa viritellä verodialogia vastaisuuden varalle. – On vaikea arvioida, kuinka paljon keskustellaan, mutta ainakin pitäisi keskustella. Tämä on yksi kriteeri, jolla voi arvioida palveluntarjoajan laadukkuutta, toteaa Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala. Voit myös kysyä lisätietoja puhelimitse. Soita asiantuntijoillemme numeroon 09 2291 1600. Haluaisitko yrityksesi käyttöön parhaimmat luotonhallinnan reseptit? Tässä reseptimme: 1. LUOTON- N A HALLINN LUOTTOTIETO- JA PERINTÄPALVELUT Tuoreus on valttia. Minimoi luottotappioriskit ja nopeuta saatavien kotiuttamista. 2. KANSAINVÄLINEN PERINTÄ JA ARVONLISÄVEROPALVELUT H A AT PA R RESEPTIT Globaalit reseptit, paikalliset mausteet. 3. LASKU- JA RESKONTRAPALVELU Myyntisaamisten seurannan huippuresepti. Säästät aikaa, vaivaa ja rahaa. 4. LASKURAHOITUS Joustava, luotettava ja tehokas rahoitusratkaisu. Lue lisää resepteistämme www.luotonhallintareseptit.fi Miro Kurvinen MasterChef Suomi 2014 www.intrum.fi 8 Yrittäjäsanomat jarkko översti Uutiset Sote-uudistus voi kolminkertaistaa yritysten markkinat Itsehallintoalueesta tulee yrittäjien kannalta keskeinen viranomainen. TOIMIALAT Hallituksen linjaama sote-uudistus ei uudista ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluja, muistuttaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Uudet itsehallintoalueet vaikuttavat kaikkien alojen yrittäjiin. Niiden vastuulle siirtyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi maakuntaliittojen tehtävät sekä osa ely-keskusten tehtävistä. Uusi viranomainen huolehtii jatkossa useimmista alueen ja sen elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvistä tehtävistä. Esimerkiksi neuvoa ja rahoitusta ely-keskuksesta hakenut yrittäjä kääntyy jatkossa itsehallintoalueen puoleen. – Kaikkien toimialojen yrittäjät asioivat vuosittain usean eri viranomaisen kanssa. Hallinnon muutoksilla on siis vaikutusta kaikkien alojen yrittäjiin. Nyt syntyy ainakin aluetasolla se kaivattu niin sanottu yksi luukku, Kujala kertoo. Kunnat ovat tärkeitä vastaisuudessakin, mutta jatkossa itsehallintoalue voi olla yrittäjälle kuntaa keskeisempi viranomainen, Kujala toteaa. Sote-uudistus tuo hallintoon muutoksia, joilla on vaikutusta kaikkien alojen yrittäjiin, kertoo Anssi Kujala. Hän näkee hallinnon uudistuksessa paljon potentiaalia. – Kun hallinto kevenee, ja uudet itsehallintoalueet ottavat hoitaakseen eri viranomaisten tehtäviä, on mahdollista parantaa yrityksille suunnattuja palveluja. Yksi uudistukseen liittyvä huolenaihe on verotus. Itsehallintoalueille pohditaan edelleen verotusoikeutta. Kujalan mukaan tärkeintä on, ettei kokonaisveroaste nouse. yhteensä noin 22 miljardia euroa vuodessa. Tästä summasta ulkoistettujen palveluiden osuus on ollut noin kymmenen prosenttia. – Kasvua tulee väistämättä, kun kansalaiset saavat itse valita palvelunsa. Uskon, että yksityisen puolen osuus voi nopeastikin jopa kolminkertaistua ja kasvaa 30 prosenttiin, Kujala sanoo. Euroissa osuuden kasvu merkitsisi muutosta noin 2,2 miljardista noin 6,6 miljardiin euroon. Suomen Yrittäjissä ollaan tyytyväisiä hallituksen linjaukseen siitä, että sote-uudistuksessa turvattaisiin uusien toimijoiden sekä pk-yritysten mahdollisuudet tarjota palveluitaan. – Toisin kuin on epäilty, kirjaus ei ole ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa, ja se on mahdollista tehdä, Kujala korostaa. Moni asia on uudistuksessa vielä auki ja lainsäädäntö tulee näillä näkymin voimaan vasta vuonna 2019, mutta alan tuhannet yrit- Nyt syntyy ainakin aluetasolla se kaivattu niin sanottu yksi luukku. Parista miljardista yli kuuteen miljardiin Uudistuksen sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva osa tuo merkittävää kasvua alan yrityksille, Kujala arvioi. Kuntien sosiaali- ja terveysmenot ovat viime vuosina olleet kai kuusisto / slush Antti Saarnio esiintyi Slushin päälavalla. täjät voivat jo varautua tulevaan. Uusi toimintamalli luo otolliset olosuhteet muun muassa palveluiden kehittämiselle. – Kannattaa alkaa panostaa omaan palvelutuotantoon ja laatuun. Sote-uudistus lisää kysyntää, eikä enää olla niin riippuvaisia hankintalain mukaisesta kilpailusta. Hyvällä palvelulla pärjää tulevaisuudessa entistä paremmin, Kujala sanoo. Vaikka sote-uudistus hakee vielä muotoaan ja voi olla vaikeasti hahmotettavissa, toivoo Kujala jokaisen yrittäjän ymmärtävän sen merkityksen. – Minulta kysytään usein sitä, että miksi puhumme niin paljon sotesta. Kyse on siitä, että jos siellä ei saada kustannusten kasvua kuriin, niin se vaikuttaa lopulta kaikkien yrittäjien kokonaisveroasteen nousuun. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola Poimintoja sotesta Suomeen tulee 18 itsehallintoaluetta, joista 15 on järjestämisvastuussa sosiaalija terveyspalveluista. Kansalainen voi valita julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajien välillä. Valinnanvapaus koskee perustason sosiaali- ja terveyspalveluita sekä soveltuvin osin myös erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluita. Palvelujen kustannukset tulevat julkisiksi sekä julkisella että yksityisellä puolella, jotta palveluja voidaan vertailla keskenään. Jollan kolme kuolemanlaaksoa Kasvuyritykset Käyttöjärjestelmää kehittäneen Jollan matka on ollut myrskyisä. Nokian Meego-käyttöjärjestelmän ympärille rakennettu yritys on kerännyt yhteensä 46 miljoonaa euroa, mutta sillä on ollut perustaja Antti Saarnion mukaan kolme kuolemanlaaksoa. Ensimmäinen oli yrityksen alkuvaiheessa, jolloin yrityksellä ei ollut tuotetta markkinoille. Vakuuttaakseen sijoittajat yhtiö lupasi, että se alkaa toimittaa puhelimia markkinoille vuoden 2012 aikana. Siitä seurasi kuitenkin toinen kuolemanlaakso. – Sijoittajat kysyivät, että pitävätkö asiakkaat tuotteesta. Myykö se? Vastaus oli, että ei kovin hyvin, Saarnio kertoi Slushissa. Jolla paljasti vuonna 2014 Slushissa, että se laajentaa tabletteihin. Vuonna 2015 oli silti yrityksen kolmas kuolemanlaakso. Nyt yritys on aloittamassa tablettien toimitukset. Yritys myös etenee alkuperäisessä suunnitelmassaan, eli käyttöjärjestelmän lisensoinnissa teolliselle valmistajalle. Intialainen Index alkaa käyttää Jollan ohjelmistoa puhelimessaan. Jollan liikevaihto oli viime vuonna reilut 4,1 miljoonaa euroa. Yritys on vielä tappiollinen. Uusi kiihdyttämö Saarnio kertoi myös, että yhtiö aloittaa oman yrityskiihdyttämönsä Jolla Adventuresin, jonka kautta se auttaa yrityksiä Aasian markkinoille. Verkostojen lisäksi yritys myös tarjoaa kohdeyritykselleen rahoitusta vajaat 200 000 euroa. Kiihdyttämö hyödyntää Jollan keräämiä oppeja markkinoille pääsemisestä. Saarnion mukaan Jollassa on opittu muun muassa, että rahoitusta kannattaa hakea usein Aasiasta Yhdysvaltojen sijaan. Rahoituksen rooli on startupille erittäin tärkeä. – Perustajien täytyy käyttää valtaosa ajastaan rahoituksen hakemiseen. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka Slush Kasvuyritystapahtuma Slush järjestettiin marraskuussa Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtumaan osallistui ennätysmäärä ihmisiä, eli noin 15 000 henkeä. Paikalla oli 1 700 yritystä. Slush100-yrityskilpailun voitti australiainen CareMonkey. Yrityksen tuote on sovellus, johon voi koota terveystietoa ja olla sitten yhteydessä omaan lääkäriin tai muuhun hoitohenkilökuntaan. 9 Yrittäjäsanomat Vienti Finpro on koordi- noinut erilaisia vientirengasprojekteja jo useamman vuosikymmenen ajan, mutta nyt sillä on ensimmäistä kertaa projekti, johon osallistuvat yritykset ovat franchisingmallilla kasvavia ravintola-alan ketjuja. Projektin tavoitteena on auttaa osallistuvia yrityksiä laajentamaan nykyistä toimintaansa Skandinaviaan. Ensimmäisenä kohteena on Ruotsin markkina-alue. Vientirenkaaseen osallistuvat ketjut ovat Aussie Bar, Fafa´s, Pancho Villa sekä Richie´s. Projektiin kuuluu osanottajakohtaisesti markkinaselvitystyötä, liiketoimintamallin kansainvälistämistä sekä käytännön laajentumistoimenpiteitä kuten yrittäjärekrytointia ja kontaktiverkoston rakentamista kohdealueella. Tavoitteena on saada kullekin ketjulle avattua ensimmäinen ravintola Suomen rajojen ulkopuolelle vuoden aikana eli seuraavan vuoden marraskuuhun mennessä. Vientirenkaan toteutuksesta vastaa franchisingliiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys FranCon Franchise Consulting. yr i ttä jät.fi Huumoria yrittäjyydestä sami kontto Suomalaisravintolat pyrkivät ulkomaille facebook.com/yrittäjät Stand up -koomikko Matti Patronen vitsaili ja viisasteli yrittäjyydestä yrittäjille suunnatussa tilaisuudessa. Patrosella on myös yrittäjätaustaa, sillä hän on ollut nuoruudessaan benjihyppy- ja vetovarjoyrityksissä. Lue vitsi osoitteessa: bit.ly/patrosenvitsi @suomenyrittajat yrittäjät.fi Näpistyksistä ei sakkovankeutta Laki Sakkovankeus ei yleistykään, sillä hallitus on perumassa vuonna 2014 tehdyn esityksen säästösyistä. Edellinen hallitus hyväksyi esityksen, jossa sakkoja aletaan taas muuntaa useammin vankeusrangaistukseksi. Vuosina 2007 ja 2008 voimaan tulleilla lainmuutoksilla pyrittiin pienentämään sakkovankien määrää. Tämän seurauksena toistuvistakaan näpistyksistä ei tuomita vankeuteen, vaikka sakot jättää maksamatta jatkuvasti. Hallituksen esityksessä palauttamista perusteltiin muun muassa, että esityksen tarkoituksena on edistää rikosoikeusjärjestelmän uskottavuutta, lain kieltojen ja käskyjen noudattamista sekä yleistä lainkuuliaisuutta. Nyt uusi hallitus on vetäytynyt linjauksesta säästösyistä. Uudistukseen oli varattu 12,4 miljoonan määräraha, joka on poistettu budjetista. – Nyt näyttää käyvän niin, että hallitus toimii nimenomaisesti päinvastoin kuin aiemman esityksen perusteluissa on todettu, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Atte Rytkönen sanoo. Viime viikolla ilmestyneen tutkimuksen mukaan Suomessa kaupat kärsivät hävikistä toiseksi eniten Euroopassa. Puolet tästä, eli 250 miljoonaa euroa, koostuu näpistyksistä. kiitä ja muista Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Hakemuslomakkeet ja lisätietoja: www.yrittajat.fi/huomionosoitukset tai puhelin 09 229 221. 10 Yrittäjäsanomat pekka sipola suomal ainen ulkomaill a Uhkana tuplaverotus Kirjanpitolain esityksessä on yrittäjien kannalta sekä hyviä että huonoja asioita. Markku Vento myy kirjoja Espanjassa TALOUSHALLINTO Kirjan- Olen syntynyt Helsingissä. Työskentelin toimittajana 30 vuotta, joista viimeiset 20 päätoimittajana. Seitsemän vuotta sitten hektinen työelämä alkoi tuntua oravanpyörältä, joten lähdimme vaimoni Eijan kanssa Espanjaan. Ryhdyimme yrittäjiksi Fuengirolassa. Ostimme Hemingway Bookshop -nimisen kirjakaupan, jolla oli jo vahva asema Aurinkorannikon skandinaavisen yhteisön keskuudessa. Yli puolet asiakkaistamme on suomalaisia. Heidän lisäkseen käy ruotsalaisia, brittejä ja espanjalaisia. Kirjakauppa ei ole ollut mikään kultakaivos, mutta ihana elämänmuoto, jolla olemme maksaneet asuntolainamme ja elämisemme. Lomalla tai eläkkeellä olevat hyväntuuliset asiakkaat ovat hieno bonus. Auton pissapoikaa tarvitsee täyttää vain joka toinen vuosi, eikä kaupan edestä tarvitse luoda lumia. Espanjassa tapahtuu aina jotain: vesiputki hajoaa, sähköt menevät, joku rikkoo ikkunan yrittäessään varastaa alumiiniset ikkunakehykset tai pankki jäädyttää mielestään liian isot pankkikorttimaksut viikkokausiksi. Nämä kaikki ovat tapahtuneet meille. Vastoinkäymisistä selviää, kun ymmärtää mañanan käsitteen. Kaikki asiat järjestyvät, jos ei tänään, niin ehkä huomenna. Toinen erityispiirre on ankara byrokratia. Siihen auttavat gestorit eli asioimistoimistot. On erittäin tärkeää löytää hyvä ja luotettava gestori, joka hoitaa asiat kohtuulliseen hintaan. Suomeen olemme päättäneet palata vuoden kahden sisällä, sillä lapsenlapsemme kasvavat vauhdilla ja ovat vain lyhyen aikaa pieniä: sitä emme halua missata. Niinpä kirjakauppamme ilmestyy lähiviikkoina Yrityspörssiin myyntiin. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola pitolaki uudistuu ensi vuoden alusta. Moni asia on hallituksen esityksessä vielä epäselvä, mutta uusi laki on määrä saada pakettiin kuluvan vuoden aikana. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien kannalta ikävä asia on se, että niin sanottua murrettua tilikautta käyttävää yrittäjää voitaisiin vuonna 2016 verottaa kahden vuoden tuloista. Yrittäjä voisi joutua maksamaan esimerkiksi normaalin 1.2.2015 – 31.1.2016 tilikautensa lisäksi veroa tilikaudelta, joka kestäisi 1.2.2016 – 31.12.2016. Tuplaverotus voisi yksittäisen yrittäjän kohdalla tarkoittaa jopa tuhansia euroja, kertoo Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala. Taustalla on hallituksen esityksen kirjaus siitä, että liikkeen- ja ammatinharjoittajien tilikausi olisi jatkossa aina kalenterivuosi. Miksi näin? – Sille ei löydy hallituksen esityksestä perusteluja. Se on tullut yllättäen mukaan, eikä ole ollut aiemmin esillä, vaikka lakia on kuitenkin jonkin aikaa jo valmisteltu, Ojala toteaa. Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Satu Grekin on erittäin toiveikas, että lainkohta muuttuisi vielä eduskunnan käsittelyssä. Kaupparekisterissä oli kesäkuussa noin 210 000 yksityistä elinkeinonharjoittajaa. Siitä, kuinka moni heistä käyttää murrettua kirjanpitoa, ei ole tietoa. Apua vientiyrityksille Toinen yrittäjien kannalta ongelmallinen asia on voitonjakorajoitus, joka koskisi kehittämismenojen kuluksi kirjaamatonta osaa. Jos yritys kirjaa kehitysmenot taseeseen, yritys ei voisi jakaa siltä osin voittoa ennen kuin kehitysmenot on kirjattu kuluksi. Tuplaverotus voisi yksittäisen yrittäjän kohdalla tarkoittaa jopa tuhansia euroja, sanoo Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala. Hyvä asia uudessa laissa on pääomalainaa koskeva muutos. Uuden lain myötä pääomalaina voidaan merkitä oman pääoman alle, jos yritys pystyy osoittamaan, että lainalla ei esimerkiksi ole eräpäivää. Muutos voi auttaa yritystä saamaan paremman luottoluokituksen ja edullisempaa rahoitusta. – Tämä auttaa kaikkia yrityksiä, joilla on pääomalainaa, ja on erinomainen muutos erityisesti vientiä ja ulkomaankauppaa harjoittaville yrityksille, Grekin kertoo. Pienille liikkeenharjoittajille uusi laki on sallimassa maksuperusteisen ja yhdenkertaisen kirjapidon, kun aiemmin kirjanpidon on pitänyt olla suoriteperusteista. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola Lakiesityksen plussat ja miinukset + Pääomalaina voidaan merkitä oman pääoman alle. + Pienten liikkeen- ja ammatinharjoittajien ei enää tarvitse laatia tilinpäätöstä. + Pienille liikkeenharjoittajille sallitaan maksu- perusteinen ja yhdenkertainen kirjapito. + Kirjanpidon voi tehdä kokonaan sähköisessä muodossa. – Murrettua tilikautta käyttävää yrittäjää voitaisiin ensi vuonna verottaa kahden vuoden tuloista. – Liitetietotositteet pitää säilyttää varsinaisten tositteiden tavoin. – Uusi voitonjakorajoitus voi tulla kehittämismenojen kuluksi kirjaamattomalle osalle. – Yritysten kokoluokittelussa on vielä aukkoja. Vielä ei tiedetä, millaista tilinpäätöstä 12 – 40 miljoonan liikevaihdon yritysten tulisi noudattaa. Hallituksen paketissa riski Laki Suomen Yrittäjien mukaan hallituksen kilpailukykyä kohentamiseen tähtäävä lakipaketti on perusteltu kokonaisuus, mutta uhkana on hintakilpailukyvyn heikkeneminen uudelleen kolmen vuoden kuluttua. Lakipaketin tavoitteena on alentaa yksikkötyökustannuksia. Muutokset koskevat muun muassa sairausajan palkkaa, loppiaisen ja helatorstain työaikaa pidentävää vaikutusta, vuosilomien enimmäispituutta, lomarahojen enimmäismäärän rajoittamista sekä työntekijän oikeutta lomaltapaluukorvaukseen. Suomen Yrittäjien mukaan uu- distusten välillä on epätasapainoa. Esimerkiksi työehtosopimusosapuolten sopimisvapautta koskevat rajoitukset olisivat voimassa vain kolme vuotta, mutta pakettiin sisältyvä työnantajan kustannuksia lisäävä muutosturvaa koskeva sääntely jäisi pysyväksi. Muutosturvalla tarkoitetaan Tähän sisältyy riski, että yksikkötyökustannukset kasvavat pitkällä aikavälillä. irtisanotun oikeutta työterveyshuoltoon ja koulutukseen. – Sopimusvapauden rajoitusta yritetään todennäköisesti kompensoida ensi syksyn työehtosopimuskierroksella. Tähän sisältyy riski, että yksikkötyökustannukset kasvavat pitkällä aikavälillä. Luonnokseen sisältyvä vaikutusarvio lähtee siitä, että esitettävillä toimenpiteillä saavutettaisiin 38 000 uutta työpaikkaa. Arviossa ei kuitenkaan oteta uhkaa kustannusten lisääntymisestä riittävästi huomioon, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Lomarahan maksuvelvollisuuden hallitus on ulottamassa vain uusiin työsopimuksiin, jotka tehdään lain voimaantulon jälkeen. Tällöinkin työsopimuksissa voisi kuitenkin sopia siitä, ettei lomarahaa makseta. – Yritysten, joiden ei nyt tarvitse maksaa lomarahoja, ei ehdotuksen mukaan tarvitse maksaa niitä tulevaisuudessakaan. Tämä oli Suomen Yrittäjien keskeisin tavoite valmistelussa, sillä maksuvelvollisuuden laajennus nostaisi yritysten kustannuksia ja vaikeuttaisi työllistämistä oleellisesti, Järventaus kertoo. – Selkeintä kuitenkin olisi, että jatkovalmistelussa sääntely ulotettaisiin vain niihin tilanteisiin, joissa on työehtosopimusmääräyksiä lomarahasta. Se olisi mahdollista sekä juridisesti että teknisesti, Järventaus lisää. Järjestö korostaa paikallisen sopimisen merkitystä työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamisessa. – Työpaikoilla tarvitaan laajemmat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen erityisesti yritysten kasvun edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi, Järventaus korostaa. Lakien on määrä tulla voimaan ensi kesänä. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola 11 Yrittäjäsanomat pond 5 A n a ly y s i Pistä yrityksesi myyntikuntoon Suomessa on 78 000 yrittäjää, jotka ovat 55–74-vuotiaita. He ovat jäämässä eläkkeelle lähivuosina. Miten yrityksille käy? Yrityskaupat Uusin Valtakunnallinen Omistajanvaihdosbarometri paljastaa jälleen mielenkiintoista tietoa yrityskaupoista. Ehkä ravistelevin tieto koskee yrittäjien ikääntymistä. Peräti 78 000 yrittäjää on jo täyttänyt 55 vuotta ja näistä suurin osa hamuaa eläkkeelle viimeistään vuonna 2020. Eli vajaan viiden vuoden kuluessa! Toinen ravistelu liittyy toiveisiin, joiden mukaan 39 prosenttia tästä ikäluokasta uskoo myyvänsä yrityksen ulkopuoliselle ostajalle. Kolmas ravistelu on surullista luettavaa. Lähes joka neljäs uskoo, ettei hänen yrityksensä kiinnosta lainkaan ostajia ja toiminta loppuu kokonaan. Todennäköisimmät lopettajat ovat kaikkein pienimmät yhden henkilön yritykset. Se on sinällään ymmärrettävää. Näillä yksinyrittäjillä kyse on enemmänkin ammatinharjoittamisesta kuin puhdasoppisesta yritystoiminnasta. Siitä huolimatta luulisi, että yksinyrittäjienkin yrityksillä on joku arvo. Esimerkiksi asiakkuudet. Onko luvassa sitten yrityskauppojen aalto lähiaikoina? Tuskin. Tällaista aaltoa on ennustettu jo viimeiset kymmenen vuotta. Omistajanvaihdoksia tehdään vuosittain arviolta 2 000 –2 500 kappaletta. Luvut ovat arvioita, sillä jostain syystä tilastointi on täysin puutteellista. Todellista lukumäärää ei tiedä kukaan. Joka tapauksessa omistajanvaihdosten pitäisi tuplaantua, jos yrittäjien toiveisiin on uskomista. Miksi toiveet eivät sitten toteudu? Yksi syyhän liittyy nimenomaan siihen, että pelkkä ammatinharjoittaminen ei kiinnosta ostajia. Toisena syynä ovat ylimitoitetut toiveet oman yrityksen arvosta. Kolmanneksi yrittäjät eivät myy yrityksiään ammattimaisesti. Ja neljänneksi, yritykset eivät ole yksinkertaisesti myyntikunnossa. Ideaalitilanteessa kaikkien yritysten pitäisi olla ostajien silmissä houkuttelevia kohteita. Yrittäjien ikään katsomatta. Kansallinen kateuspäivä eli verotietojen julkistus jälleen osoitti, että ostajia kiinnostavat hyvät ja potentiaaliset kasvuyritykset. Sen sijaan vuosikausia asemastaan taisteleva taantuva liiketoiminta ei sykähdytä. Yrittäjän oma vastuu yrityksen kunnosta on suurin. Sen lisäksi tehokkaampaa apua voisivat tarjota tilitoimistot. Ne voisivat toimia vahtikoirana ja kannustaa yrittäjiä kääntymään yrityskauppojen asiantuntijoiden puoleen. @GrekinSatu Ministeri Berner: onko omistajuudella väliä? Jos on, pitäisikö meillä olla siihen tahtotila? #yrittäjät #yrityskaupat #omistajanvaihdos @BackmanLeif Yrittäjä, aloita yrityksen myynmin valmistautuminen ajoissa #omistanvaihdosseminaari #yrityskaupat @claesmikko @suomenyrittajat: ”#Yrityskaupat suorittaneista (vain) 16% kiinnostunut tekemään pääomasijoituksia” @FiBAN_org Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi @kimmokoivikko B 2D us B Yrittäjä, in Valitse ja paketoi! s es to l ita ig D Lisää tehoja työpäivään – hanki suosikkipuhelin ja sinulle sopiva liittymä yhdessä paketissa. Etusi jopa 360 € Valitsemasi puhelin + Sopiva Pro N -liittymä alk. • Puhetta 25 h/kk • Viestejä 500 kpl/kk • Huippunopea 4G-netti, nopean netin käyttömäärä 25 Gt/kk Tarjous voimassa 31.12.2015 asti. Solmi pakettisi: • Sonera Kauppa • Sonera kauppiaat • Yritysverkkokauppa • soita 0800 134 134 Sony Xperia Z5 Compact Samsung Galaxy S6 Edge 32 Gt Samsung Galaxy S6 64 Gt Samsung Galaxy A5 (ma–pe 8–16.30) www.sonera.fi/paketti Samsung Galaxy S5 Neo Huawei Honor 7 Microsoft Lumia 950 12 Yrittäjäsanomat jarkko översti Yrittäjän viisi kiperää kysymystä Yrittäjiä puhuttavat tällä hetkellä verot, työehtosopimukset ja harhaanjohtava markkinointi. Taloushallinto Suomen Yrittäjien neuvontapalveluihin tulee vuosittain kymmeniä tuhansia soittoja yrittäjiltä. Palvelun työntekijöille kertyy vahva tuntuma siihen, mikä yrittäjiä tällä hetkellä askarruttaa. Suomen Yrittäjien lakineuvojan Kaisa Salon mukaan suurin osa kysymyksistä liittyy työllistämiseen, työehtosopimuksiin ja työlainsäädäntöön. – Viime aikoina on lisääntyvissä määrin noussut esille verovapaisiin korvauksiin liittyvät kysymykset, kuten kilometrikorvauksiin ja päivärahoihin liittyvät asiat, lakineuvoja Salo sanoo. Lakineuvojat kokosivat Yrittäjäsanomille listan viidestä eniten yrittäjiä nyt askarruttavista asioista. Kaisa Salo toimii Suomen Yrittäjissä lakineuvojana. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka Nämä viisi asiaa puhuttavat yrittäjiä 1. Työntekijän irtisanominen Henkilöperusteisissa tapauksissa kysymys on yleensä siitä, täyttyykö irtisanomiskynnys eli onko irtisanomiselle laillinen peruste. – Näissä tapauksissa keskeisiä asioita ovat mahdollinen aikaisempi varoitus, henkilön työhistoria ja menettelyn moitittavuuden arviointi vallitsevan oikeuskäytännön valossa, Suomen Yrittäjien lakineuvoja Kaisa Salo kertoo. Kollektiiviperusteisissa irtisanomisissa on myös pääsääntöisesti kysymys siitä, täyttyykö irtisanomiskynnys, eli onko työ pysyvästi ja olennaisesti vähentynyt yrityksen liiketoiminnassa tapahtuneiden muutosten johdosta. – Useimmiten voidaan pohtia myös irtisanomisen vaihtoehtoja, kuten lomauttamista, osa-aikaistamista ja niin edelleen. Jokaisessa tapauksessa tulee aina arvioida työantajan velvollisuutta tarjota muuta työtä tai järjestää koulutus mahdollisiin muihin tehtäviin. 2. Vuosiloma Neuvontapalveluun tulee myös paljon kysymyksiä liittyen vuosilomiin. Tyypillisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi, miten työajan ja palkan muuttuminen voi vaikuttaa vuosiloman kertymiseen sekä vuosilomapalkan laskentaan, miten poissaolot, kuten sairaus, perhevapaa, lomautus ja niin edelleen, vaikuttavat vuosilomaan, sekä milloin vuosiloma voidaan antaa ja miten siitä voidaan sopia. 3. Verovapaat korvaukset Yhteydenotot koskevat esimerkiksi kilometrikorvauksia tai päivärahoja. Yrittäjät pohtivat esimerkiksi, että missä tapauksessa verottaja hyväksyy työntekijälle maksettavat päivärahat verovapaana. – Yleensä kysymys on siitä, tarvitseeko työnantajan ylipäätään maksaa päivärahaa tai kilometrikorvauksia, jolloin tulkitaan työehtosopimusta, mutta myös verohallinnon ohjeita. naiset työtehtävät eikä työntekijän järjestäytyneisyys. 4. Työehtosopimusten tulkinta Salon mukaan pienten yrittäjien hyvin usein toistuva ongelma on, etteivät he tiedä mitä työehtosopimusta tulisi noudattaa tai onko heidän toimialallaan ylipäätään yleissitovaa työehtosopimusta. Näiden lisäksi yhteydenottoja tulee tasaisesti työehtosopimusten tulkintaan liittyen, esimerkiksi työajan lyhennysvapaista ja niiden korvauksista, lomarahoista ja palkkaluokkien määrittämisestä. – Soittoja tulee usein, kun yrittäjä on palkkaamassa ensimmäistä työntekijää ja pohtii, että mitä työehtosopimusta tulee soveltaa. Asian ratkaisee työnantajan toimiala ja varsi- 5. Harhaanjohtava markkinointi ja valelaskut Tyyppiesimerkki on tapaus, jossa yrittäjälle soitetaan ja tarjotaan mainosnäkyvyyttä yrityshakemistopalvelusta. Puhelun jälkeen yrittäjä saa aiheettoman laskun palvelusta, jota ei ole mielestään tilannut. – Tällöin selvitetään puhelinkeskustelun kulkua ja arvioidaan, onko keskustelussa syntynyt pätevä sopimus palveluntarjoajan ja yrittäjän välille. Yrittäjälle kerrotaan tarvittessa, miten reklamoida ja miten suhtautua tällaisiin tapauksiin jatkossa. Puheluihin, joissa markkinoidaan palvelua, jota ei halua, kannattaa sanoa selkeästi ei. Q&A yrittäjät.fi emil bobyrev Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin. – Työnantaja on esimerkiksi on sopinut kokoaikaisen työntekijän kanssa muutaman kuukauden mittaisesta osa-aikaisesta pätkästä, jonka jälkeen palataan takaisin normaaliin työaikaan. Työnantajaa pohdiskelee, että miten se vaikuttaa vuosiloman ansaintaan ja palkan laskentatapaan, Salo kertoo. Noora Toivo yrittää urheilun ehdoilla Miksi perustit yrityksen, Noora Toivo? Minulla on ollut toiminimi viime kesästä lähtien. Sitä ennen opiskelin Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemiassa. Siellä perustimme opiskelutoverieni kanssa yrityksen ja opettelimme perustamisesta, kirjanpidosta, myynnistä ja juoksevista asioista lähtien kaiken. Olen ollut kiinnostunut yrittäjyydestä peruskoulusta asti. Taloustiedon tunnilla käsittelimme yrittäjyyttä, ja siitä syttyi kipinä. Proakatemiassa perustamani yrityksen kautta tein monipuolisesti töitä, kuten esimerkiksi tapahtumajärjestelyä ja markkinointia. Kokemusten ansiosta kynnys oman yrityksen perustamiseen laski paljon. Miten yrityksesi ensi metrit ovat sujuneet? Töitä on riittänyt. Moni asiakas on jäänyt jo opiskeluajoilta. Verkostojeni ansiosta en ole joutunut etsimään asiakkaita, vaan uudet kontaktit ovat tulleet suositusten kautta. Onko vastaan tullut yllätyksiä? Hämmentävintä on ollut, kuinka paljon aloittelijoita yritetään huijata. Minulle on tullut muun muassa puheluita, joissa yritetään myydä väkisin jotakin. Vaikka en ole suostunut kauppoihin, lasku on saattanut tulla perässä. Näissä tilanteissa täytyy vain pitää päänsä ja osoittaa, ettei missään ole sopimusta ostoksesta. Mikä yrittämisessä on parasta? Yrittämisen lisäksi olen puoliammattilainen yleisurheilija. Olen asettanut tavoitteeni korkealle ja panostan sekä työ- että urheilu-uraani. Se, että voin määrittää, milloin teen töitä, helpottaa harjoittelua. En halua tehdä kymmentuntisia päiviä, sillä se häiritsisi urheilemista. Oma yritys turvaa osittain toimeentuloni mutta pyörii urheilun ehdoilla. Parasta yrittämisessä on monipuolisuus sekä vapaus. Mitkä ovat sinun vahvuuksiasi yrittäjänä? Uskon, että vahvuuksiani yrittäjänä ovat samat asiat kuin kilpaurheilijana. Olen tottunut tekemään töitä tehokkaasti ja panostamaan täysillä siihen, mitä teen. Työn monipuolisuus ja sen tuomat haasteet motivoivat minua. Yrittäjyydestä ja urheilusta saadut onnistumiset tasapainottavat arkeani. Mitä vinkkejä antaisit muille uusille yrittäjille? Kysy ja hae aktiivisesti apua, jos sitä tarvitset. Kaikesta ei tarvitse selviytyä yksin. Tällaisissa tilanteissa verkostoilla on iso merkitys, joten pidä niitä yllä. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka Noora Toivo Tamperelaisen Noora Toivon yritys tarjoaa muun muassa sosiaalisen median ja viestinnän palveluita. Hän konsultoi ja kouluttaa yrityksiä ja yksityishenkilöitä sosiaalisen median käytössä, rakentaa sosiaalisen median strategioita ja tekee sisällöntuotantoa. Osaamistaan Toivo kehittää lukemalla, tekemällä projekteja sekä toimimalla omissa sosiaalisen median kanavissaan. Toivo on voittanut aitajuoksijana kymmeniä SM-mitaleja. Yrittäjä Noora Toivo haluaisi olla jonain päivänä miljonääri. Urheilijalle tyypilliseen tapaan tavoitteet on asetettu korkealle. 13 Yrittäjäsanomat SUOMEN SUURIN YRITTÄJÄRISTEILY 23.–24.4.2016 ENERGIAA YRITTÄJÄLLE, ENERGIAA YRITYKSELLE. Jari Sillanpää, Suomen ykkösviihdyttäjä VALVEUDU VIISAASTI VERKOSTOIDU VAIVATTA VIRKISTÄYDY VIIHTYEN • Kehitä johtamistasi ja murra myyttejä. • Päivitä osaamisesi työlainsäädännöstä. • Uudista markkinointia ja myyntiä. • Tapaa laivalla vanhoja tuttuja. • Luo uusia verkostoja. • Naura, keskustele ja viihdy. • Ota ansaittu tauko kiireisiisi. • Huolehdi itsestäsi ja voi hyvin. • Nauti ja energisoidu. LAIVA TÄYNNÄ HUIPPUESIINTYJIÄ, MUKANA MM. Mikko Kuitunen Linda Liukas Miika Lipiäinen Martti Vannas Jaakko Alasaarela Minna Valtari Myyttejä murtava yrittäjä Suomen Digital Champion Muutosjohtajasta tislaamopitäjäksi Huumoria, taikuutta ja tilannekomiikkaa Yrittäjän arvot: rakkaus, passion ja rohkeus Somenatiivi toimitusjohtaja LUE LISÄÄ WWW.YRITTAJARISTEILY.FI m/s Baltic Queen Lähtö: Helsingistä lauantaina 23.4. klo 18.30 Paluu: Tallinnasta sunnuntaina 24.4. klo 16.00 Kätevät yhteiskuljetukset maakunnista satamaan! Tapahtuman ohjelma tukee yritystoiminnan kehittämistä, ja on yrityksille verovähennyskelpoinen. PARHAAT HYTIT LÄHES LOPPUUNMYYTY, VARAA OMASI HETI! VARAA MATKASI NYT, www.matkapojat.fi/yrittajaristeily tai 010 2323 100 (lankaverkosta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min) YHTEISTYÖSSÄ Hinnat 62€/hlö alkaen 14 Yrittäjäsanomat Pääkirjoitus Keskustelu facebook.com/yrittäjät @suomenyrittajat yrittäjät.fi pixhill 4 x s o t e - fa k ta Paljon hyvää, mutta... H allitus on esittänyt julkisuuteen sosiaalija terveysalan eli soten uudistussuunnitelman, joka pitää sisällään paljon hyvää. Parhaimmillaan hallituksen tekemät linjaukset antavat mahdollisuuden uusille yrityksille päästä markkinoille ja vahvistavat pienten yritysten asemaa. Näillä yrityksillähän on suuri vaikutus alueiden elinvoimaan. Jo nyt sosiaali- ja terveyspalvelualalla toimii tuhansia pk-yrityksiä. Tätä tukee hallituksen päätös, jonka mukaan tarkoituksena on laajentaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannon monipuolisuutta. Itsehallintoalue tuottaa tarvittava palvelut itse tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Itsehallintoalueet erottavat sisäisessä valmisteluprosessissaan ja -organisaatiossaan sote-järjestämistehtävien valmistelun itsehallintoalueen oman tuotannon johtamisesta. Tämä tarkoittaa, että tuotantoa johtavat kolumni Jyrki Mäkynen, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja jyrki.makynen@yrittajat.fi ammattijohtajat erillään järjestämistä koskevasta päätöksenteosta. Itsehallintoalueiden järjestämistehtävään kuuluu palvelutuotantostrategian laatiminen. Strategiassa muun muassa määritellään, miten alueen palvelut tuotetaan. Lisäksi julkisen sektorin on välttämätöntä julkistaa itse tuottamiensa palvelujen omakustannehinta. Tähän asti keskustelua julkisen sektorin tuottamien palveluiden laadusta ja hinnasta on käyty lähinnä juupas–eipäs-väittelyn tasolla. Todellisuudessa vain harva kunta on avannut läpinäkyvästi kustannuksia. Alku on hyvä vuosikausia kestäneelle prosessille. Siitä huolimatta alan yritykset elävät vielä epävarmuudessa, mitä todella tulee tapahtumaan. Ideologinen vastakkainasettelu on taustalla voimakasta. Tärkeintä olisikin antaa signaali, jonka seurauksena sote-alan yritykset uskaltavat aloittaa investoinnit. Menomylly kasassa, tuloja tekemään Maan hallitus pääsi sopuun ohjelmansa uudistusten aloittamisesta, kun se päätti sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että aluehallinnon uudistuksen mallista. Hallintomallien mukana tuli vieläkin merkittävämpi päätös, kun valinnanvapauden lisäämisestä tehtiin vahva kirjaus. Valinnanvapauspäätöksessä istuu uudistuksen kova ydin sen tavoitteiden saavuttamisen osalta. Olennaisinta on reilun vertailtavuuden ja tarjoajien samalla viivalla olemisen toteuttaminen siten, että palvelujen monipuolinen tarjonta lisääntyy. Tarpeeton normitus pois ja aito päätösvalta käyttäjälle; vain siten tulee hyvä. Monialaisten itsehallintoalueiden perustaminen muuttaa kuntia merkittävästi. Vaikka lähes puolet tehtävistä poistuu, jäljelle jää merkittävästi, joitakin ehkä uusiakin. Kunnan tehtävien keskiöön nousee elinvoiman rakentaminen. Elinkeinopolitiikalla ja kaikilla paikallisten yritysten toimintaolosuhteisiin vaikuttavilla toimilla on merkittävä rooli. Yrittäjien ja kotikunnan yhteistyön merkitys nousee entistäkin tärkeämmäksi, joten yrittäjien paikallisyhdistyksiä tarvitaan, jos mahdollista, entistäkin enemmän. Sote-päätöksen myötä julkisia menoja syövän myllyn rakenne on valmis. Myllyyn syötettävät eurot ovat kuitenkin vielä pahasti lisävelkaantumisen varassa. Hallituksen on tehtävä talouden kasvun varmistavat päätökset. Tavoitteeksi asetetun 15 prosentin kilpailukykyloikan parantamisella alkaa olla kiire. Työmarkkinapöydästä odotellaan jo lähiviikkoina hallituksen pakkolaeiksikin nimitetyn kilpailukykypaketin korvaavia päätöksiä. Kilpailukyvyn ja talouskasvun kannalta tärkein päätös koskee työmarkkinajoustojen toteuttamista paikallista sopimista lisäämällä. Hallituksen on otettava nyt rohkeasti sille kuuluva vastuu ja käytettävä sillä olevaa lainsäädäntövaltaa. Työehtosopimusten kautta eteneminen on jo nähty ja vajavaiseksi todettu. Vastahakoisesti vallastaan luopuvat järjestöt yrittävät niputtaa kaikki kilpailukykypäätökset samaan koriin. Tähän hallituksen ei tule alistua, jos se aikoo talouden kurssin ajoissa kääntää. 20k Sote-yrityksiä Nykyään yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla toimii lähes 20 000 yritystä, joista iso osa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. 21,5 Rahaa palaa Kuntien sote-menot olivat vuonna 2013 lähes 22 miljardia euroa. Julkisen sektorin oma tuotanto oli lähes 19 miljardia euroa. 47 Iso osa Sote-menot eivät ole ihan pieni osa kuntien menoista. Toissa vuonna sote-kulut olivat lähes puolet kuntien kaikista menoista. 117 Raha seuraa Raha seuraa potilasta vielä varsin verkkaisesti. Palvelusetelien käyttö on lisääntynyt viime vuosina, mutta niitä käytettiin vain 117 miljoonalla. 15 Yrittäjäsanomat Yrittäjien ikääntyminen muuttaa yrityskenttää 1 Kimmo Hanhisalo, Lakiasiaintoimisto Kimmo Hanhisalo Oy ”Kannamme tilanteesta alueella paljon huolta. Olemme tiedostaneet, että yrittäjät eläköityvät. Sukupolvenvaihdokset eivät aina onnistu. Silloin yritys pitää myydä ulkopuoliselle, eikä se mene välttämättä kaupaksi. Tiedän useita tapauksia, jossa jatkajaa ei ole vain yksinkertaisesti löytynyt. Esimerkiksi palvelualalla on yrityksiä, joiden liiketoiminta on ihan ok. Ostajaa ei ole löytynyt ja yritys on joutunut lopettamaan. Varsinkin sellaisissa tapauksissa, jossa työntekijöinä on ollut oman perheen jäseniä. Kuljetusalalla on vähän sama tilanne. Sen sijaan teollisuuden puolella jatkajan löytäminen on helpompaa. Lopettamisen yhteydessä katoaa aina kokemusta ja työpaikkoja. Kaikkia yrittäjiä ei voi tavoittaa, mutta heihin pitäisi silti ottaa hyvissä ajoin yhteyttä ja kertoa eri vaihtoehdoista. Kokkolassakin on oma elinkeinoyhtiö ja yrittäjäjärjestö. Lisäksi omistajanvaihdosprojekti on tuonut hyötyjä ja saavuttanut tuloksia. Myös Yrityspörssi on olemassa. Hyviä neuvoja tarvitaan.” 2 3 piirros janne harju Peräti 28 prosenttia yli 55-vuotiaista yrittäjistä aikoo laittaa lapun luukulle. Haastatellut yrittäjät eri puolilla Suomea kuvaavat tilannetta yhdellä sanalla: huolestuttaa! Veikko Kiili, Puutuote Kiili Ky ”Yrityksiä lopettaa paljon ja se on huolestuttavaa. Yritys henkilöityy helposti yhteen henkilöön, sillä yrittäjät toimivat usein yksin. Heillä on erikoisosaamista, jonka siirtäminen ei ole helppoa. Myös asiakaskunta on kapealla alueella. Olen törmännyt metallialan yrittäjiin, joilla on useita työntekijöitä. Heidän mukaansa yrityksen sijainti ei ole ostajan kannalta houkutteleva. Tampereen keskustassa on taas toimistoja, jossa yritystoiminta keskittyy voimakkaasti omaan osaamiseen. Uskon silti, että markkinat hoitavat tilanteen. Jos joku poistuu, markkinat täyttävät tilan. Haluamme Pirkanmaalla jakaa aktiivisesti tietoa aloitteleville yrittäjille, että yksi hyvä vaihtoehto on ostaa jo olemassa oleva yritys. Siinä on monia hyötyjä. Olen itsekin miettinyt yrityksestä luopumista. Se tulee eteen lähivuosina. Yritys on henkilöitynyt minuun, mutta ei kuitenkaan liikaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että jatkaja tulee ulkopuolelta. Olisi hyvä, jos talon sisältä löytyisi yrityksiin jatkajia enemmän. Työntekijät tietävät parhaiten, miten yrityksellä menee.” Petrikki Tukiainen, Villinikkarit Oy ”Tilanne on täällä meilläkin akuutti. Yli 55-vuotiaista yrittäjistä aikoo lopettaa 21 prosenttia, mikä on hirveä määrä. Lisäksi olen yllättynyt, että koko valtakunnassa luvut ovat noin huonot. Tähän varmaan kytkeytyy aika. Yrittäjät näkevät tulevaisuuden haasteellisena. Olemme tehneet kymmenen vuotta töitä, että prosentti olisi pienempi. Bisnes muuttuu, ansaintamallit muuttuvat ja toimialat uudistuvat. Haasteena on, miten yrittäjät uskaltavat uudistaa bisnestään. Muuten ei ostajaa löydy. Samalla heitän kysymyksen yrittäjille: onko yrityksesi myyntikunnossa? Miten pääsemme tilanteeseen, jossa ostajatarjokkaita tulisi, vaikka yritystä ei edes haluttaisi myydä? Yrittäjyyskasvatus ja –osaaminen auttavat. Koulutuksen avulla kasvaa osaajia, jotka voivat myös ostaa yrityksiä.” W Lue lisää: yrittäjät.fi Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 6 3 2 ”Omistajanvaihdoshaaste on merkittävämpi kuin oivalletaan. Elinkelpoisten yritysten omistajanvaihdosten onnistuminen on lähivuosina yksi tehokkaimmin vaikuttava tekijä työpaikkojen turvaamisessa. Tällä on merkitystä myös eri alueiden hyvinvoinnille. Nyt pitää keskittyä kehittämään yrityskauppamarkkinoita.” 29% 4 5 Eläkkeelle 55–74-vuotiaiden yrittäjien osuus koko yrittäjäkunnasta on 29 prosenttia. Heitä on siis 78 000. 4 5 6 Minna Nissilä, Leppälehdon Puutarha Oy ”Lopettavien yritysten määrä on todella iso. Kanta-Hämeessä 36 prosenttia yli 55-vuotiaista yrittäjistä aikoo lopettaa yritystoiminnan. Se on eniten koko Suomessa. En tiedä ovatko ajat niin huonot, että kyselyyn on vastattu masennuksen vallassa. Nyt tarvitaan enemmän herättelyä, että yrityksen voi myydä. Herättelyn lisäksi yrittäjät tarvitsevat keinoja. Yritys on monelle yrittäjälle kuin oma lapsi, eikä myyntiä osata edes ajatella. Omistajanvaihdoshanke on hyvä, samoin Yrityspörssi. Myös erilaisille neuvontapalveluille on kysyntää. Uskon silti, että moni yrityksen työntekijä aikoo jatkaa yritystoimintaa, kun yrittäjä todella lähtee eläkkeelle.” Pentti Rantala, Mediterm Oy ”Helsingissä omistajanvaihdosprosessi on pyörinyt muutaman vuoden. Täytyy sanoa, että täällä on aika hyvin terveitä, pienikokoisia yrityksiä kaupan. Ja suhteellisen edullisesti. Niitä kannattaa aloittavien yrittäjien kartoittaa. Valmis asiakaskunta on todella arvokas. Selkeitä lopettamispäätöksiä on suhteellisen vähän. Lopettaneet ovat joutuneet maksuvaikeuksiin tai eivät ole onnistuneet uudistamaan yritystoimintaansa.” Yrjö Ronkainen, Varpuke Oy ”Jatkajan löytäminen on erittäin vaikeaa, kun talous on näin alavireinen. Ymmärrän siis tilanteen yrittäjien kannalta. Huolestuttaa silti. Pohjois-Savossa 90 prosenttia 55 vuotta täyttäneistä yrittäjistä aikoo luopua yritystoiminnastaan viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Joka neljäs yrittäjä ei usko, että jatkaja löytyy. Kuopion alueella jatkajia löytää helpommin. Ulkopuolella on huomattavasti hankalampaa. Kun yritys lopettaa, menevät myös työpaikat. Muutaman hengen yrityksiä on paljon, vaikka ikääntyvissä yrittäjissä on ainakin puolet yksinyrittäjiä. Työpaikkojen loppuminen vaikuttaa kaikkiin kuntiin. Tästä on kaikkien otettava koppi. Valtiovallallakin on oma roolinsa, sillä usein kyse on myös verotuksesta. Tilitoimistoja olisi hyvä kouluttaa paremmin jakamaan tietoa.” 16 Yrittäjäsanomat y r i t tä j ä n y timessä kuukauden blogi Antti Hyrkäs @anttiherkko Antti on viestintäkonsultti ja tutkija, joka tekee väitöskirjaa yrittäjyydestä. Roskalainaa K ävin vasta pankin tarjoamassa lounasseminaarissa. Syönnin lomassa kuulimme tämän pankin näkemyksiä maailman taloustilanteesta ja suhdannenäkymistä. Moni käyrä sojotti alaspäin ja jonkun kalvon kohdalla näytti jo kaikki tulevaisuudenusko kadonneen. Mutta toisissa paikoin siellä oli herkkupalojakin, jotka antoivat uskoa tulevaisuuteen ja innostivat jatkamaan talouselämän pyörteissä. Mutta keskustelimme myös pankkien yritysrahoituksesta. Olen useaan kertaan viime vuosina todennut, että yritykset eivät saa pankista rahaa investointeihinsa. Pankkien vastaus on toistuvasti ollut, että hyvät hankkeet saavat rahaa. Ja niinhän ne saavatkin, mutta ”hyvän hankkeen” täytyy olla niin hyvä, ettei siihen enää lainarahaa tarvitsekaan. ”Hyvän hankkeen” raja on vedetty todella korkealle. Tällä kertaa paikalla ollut pankin toimitusjohtaja oli asiasta Euroopan keskuspankki EKP kaataa pankeille rahaa, jotta ne lainaisivat rahat edelleen yrityksille. Kuitenkin pankeille asetetut vakuusvaateet estävät lainaamisen. kanssani samaa mieltä. Hatunnostonarvoista rehellisyyttä. Hän sanoi asian olevan juuri noin ja syyksi hän kertoi yhteiskunnan asettamat vakuusvelvoitteet pankeille. Hän totesi, että yhteiskunnan valvontaviranomaisten mittareilla lähes kaikki yritysluotot kuuluvat roskalainaluokkaan. Missä sylttytehdas? Niin, sylttytehdas löytyykin EU:n ja Suomenkin viranomaisista. Lehman & Brothersin kaatumisen jälkeen lähdettiin kiristämään ankarasti pankkien valvontaa. Ja kävi niin kuin hyvin usein ennenkin, satula tuli maksamaan enemmän kuin hevonen. Lopputuloksena on nyt se, että Euroopan keskuspankki EKP kaataa pankeille rahaa, jotta ne lainaisivat rahat edelleen yrityksille. Kuitenkin pankeille asetetut vakuusvaateet estävät lainaamisen. Ollaan siis oravanpyörässä, jossa pankkien ja keskuspankkien välillä seilaavat miljardit, joiden pitäisi päätyä lainoituksen kautta investointeihin. Uskoakseni lainamarkkinoiden avautumiselle voitaisiin tehdä jotain. Se vaatisi vain poliittisia päätöksiä pankkien vakavaraisuussäännösten ja luottojen luokittelusäännösten muuttamisesta. Ja koska tämä on politiikkaa, me kaikki voimme omalta osaltamme siihen vaikuttaa. lue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai Harri Tahkola Kirjoittaja on tilitoimisto Talenomin toimitusjohtaja yrittajat.fi Katleena Kortesuo @katleena Katleena on viestinnän ammattilainen, kouluttaja, tietokirjailija ja kasvuyrittäjä. Legistumissa. Teppo Laine Teppo on osakkaana asianajotoimisto Susanna Rantanen @RantanenSusanna Susanna on on yrityskulttuuriin rekrytointisovellusta kehittävän Heebon ja työntekijäkokemuksen kehittämiseen erikoistuneen Eminen perustaja sekä Boardman2020verkoston hallituksen puheenjohtaja. Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi 17 Käytä aikaasi tiedon hyödyntämiseen, älä hakemiseen. Kauppalehti Tietopalvelut on yrityksesi luottokumppani. Saat aina tuoreinta ja virallisinta tietoa yrityksistä, kiinteistöistä ja henkilöistä liiketoimintasi tueksi. Palveluidemme avulla tarkastat asioiden oikeat taustat ja haet vaivatta tietoa sinulle tärkeistä sidosryhmistä: asiakkaista, kilpailijoista ja yhteistyökumppaneista. Faktoihin perustuen teet oikeita päätöksiä päivittäin. Oikeilla työkaluilla olet toimintaympäristösi paras asiantuntija. Lisätietoja saat asiakaspalvelustamme: puh. 0800 141 070, tietopalvelut@kauppalehti.fi, tietopalvelut.kauppalehti.fi Tiedon luottopakki. 18 Arki Nets Verifone iZettle Bambora Sonera Elisa Yrittäjäsanomat fakta Yrittäjä voi hankkia liikkeeseensä maksupäätteen suoraan niiden valmistajilta tai esimerkiksi teleoperaattoreilta. Hintoja ja ehtoja kannattaa vertailla ennen lopullista valintaa. Helppo tulee kalliiksi kasvun myötä Palveluntarjoaja Tuotteet iPP350, iCT250, iWL250B, iWL250 3G Basic, Premium, Premium Plus Älylaitteeseen liitettävä korttipääte on halpa ja helppo, mutta käy kalliiksi myynnin kasvaessa. Lite, Pro Teksti JANNE AROLA Grafiikka raija Lehtonen K un jyväskyläläinen yrittäjä Anne Savela 1,5 vuotta sitten perusti Teeleidin, hänellä ei ollut vielä selkeää visiota, kuinka isoksi yritys lyhyessä ajassa kasvaisi. Aluksi hän pyöritti teehuoneen yhteydessä pientä teekauppaa ja varastoa, josta teetä myytiin asiakkaille mukaan. Ennen yrittäjyyttä kaupan alalla toiminut Savela oli painiskellut pitkään erilaisten maksupääteratkaisujen kanssa. – Mä inhoan tekniikkaa, ja tekniikka inhoaa mua, hän kertoo nauraen. Eräs tamperelainen teekauppias suositteli hänelle iZettle-maksupäätettä. Se on älypuhelimeen tai tablettiin yhdistettävä kortinlukija, jonka mukana tulee kevyt kassaohjelma. Savela sai hankittua laitteen ilman avausmaksua. Kuukausimaksujakaan ei ole, joten yrittäjä maksaa vain todellisista korttitapahtumista. Se tuntui hyvältä ratkaisulta aloittelevan yrittäjän tarpeisiin. – IZettle on helppo ja edullinen hankkia ja helppo käyttää. Raportointi on myös hirveän hyvä, ja se rekisteröi myös käteismaksut, Savela sanoo. Nets ja Verifone hallitsevat Ruotsalainen iZettle on tunnetuin suomalaisille maksupäätemarkkinoille tullut uusi yrittäjä viime vuosina. Se on vallannut pienyrittäjien keskuudessa jalansijaa helppokäyttöisyydellään ja halpuudellaan. Alaa hallitsevat kuitenkin ylivoimaisesti Nets (entinen Luottokunta) ja Verifone (entinen Point). Yritysten omien arvioiden mukaan niillä on jopa 95 prosentin osuus Suomen maksupäätemarkkinoista. Verifonen markkinointijohtajan Henrik Henrikssonin mukaan Suomen maksupäätemarkkinoille on vaikea tulla uutena toimijana, koska jonkinlainen maksupääte on jo käytössä melkein kaikilla pienilläkin kauppiailla. Netsin myyntijohtajan Jaakko Laurilan mukaan yritys ei pidä esimerkiksi iZettleä suoranaisena kilpailijanaan. – Heti kun myynnin volyymi nousee, se ei ole mikään halpa ratkaisu. Toinen puoli on kätevyys: se ei skaalaudu tilanteisiin, joissa maksutapahtuman pitää olla nopea, Laurila sanoo. IZettlen maksupääte itsessään ei tulosta kuittia, vaan sitä varten kauppiaalla pitää olla tulostin. Kuitin lähettäminen sähköpos- tilla tai tekstiviestillä puolestaan vie ylimääräistä aikaa maksutapahtumassa. Bambora One IZettle tavoittelee mikroyrityksiä IZettlen viestintäjohtaja Sven Grundberg sanoo yrityksen tavoittelevan asiakkaikseen ennen kaikkea mikroyrityksiä. – Jos myyntiä on esimerkiksi vain kesällä, on vaikea löytää sopivaa vaihtoehtoa. Me tarjoamme siihen ratkaisun, hän toteaa. IZettle on nykyaikainen startup-firma. Sillä ei ole Suomessa kuin pari työntekijää, ja sen liiketoiminta perustuu yksinkertaiseen ”maksa vain käytöstä” -malliin. Grundbergin mukaan iZettlen tavoitteena Suomessa on nousta alan markkinajohtajaksi pienimpien yritysten keskuudessa. – Kun yrittäjä avaa uuden pikkubisneksen, hänen pitäisi ajatella ensimmäisenä meitä. Verifone VX520 tai VX680 3G Elisa Mukava, Elisa Mutkaton, Elisa Menevä 3G (Nets) Vertailun tiedot on kerätty torstaina 5.11. suoraan palveluntarjoajilta, niiden verkkosivuilta ja/tai asiakaspalveluista. Ehdot ja hinnat voivat vaihdella kampanjoittain sekä sopimukseen kuuluvien lisäpalveluiden, kuten huollon, perusteella. Taulukossa mainittujen lisäksi moni muukin yritys välittää maksupäätteitä. Miten huolto pelaa? Kaupan liiton asiamies Matti Räisänen suosittelee maksupäätettä valittaessa ottamaan hinnan lisäksi huomioon päätelaitteiden ylläpidon ja siihen liittyvät kustannukset. – Kannattaa ehkä ennemmin liisata kuin ostaa maksupääte itselleen ja sopia, että leasingiin sisältyy kaikki tietoturva ja muu ylläpito, hän toteaa. Teeleidin Anne Savelan mukaan iZettlen laitteissa on ollut välillä pahojakin ongelmia. Kaksi hänen käytössään ollutta päätettä on mennyt käyttökelvottomaksi ilman näkyvää syytä. Viimeksi näin tapahtui yli vuosi sitten. – Toisella kerralla sain jo oman yhteyshenkilön iZettleltä. Sain myös kaksi uutta laitetta, joista toinen on aina varalla, Savela sanoo. IZettle ottaa jokaisesta korttimaksusta 1,5–2,75 prosentin provision, mikä on selvästi suurempi osuus kuin esimerkiksi Netsillä. Savela kertoo saaneensa neuvoteltua iZettlen provisiota pienemmäksi, mutta silti hän on kartoittanut muitakin maksupäätevaihtoehtoja. – Jos pankkikorttimaksaminen ja myynti tästä vielä lisääntyvät, pitää miettiä kilpailutusta. Ainoa syy on hinta, muusta syystä en haluaisi iZettlestä luopua, hän sanoo. Ainakin tähän asti uudenlainen korttipääte on toiminut myös markkinointikikkana. – Joka kolmas asiakas kysyy, että mikä tämä on. Ja kun joku isäntä huomaa laitteen, alkaa rupattelu ja small talk, jonka päätteeksi hänellekin voi myydä teetä mukaan. päivittäistavaroiden tyypillisin maksutapa % vastaajista (n=2502 vuonna 2015) 71 64 67 69 Kevät 2011 65 Kevät 2012 Kevät 2013 Kevät 2014 Kevät 2015 * 2015 yhdistettiin haastattelulomak28 28 26 23 keella pankkikortilla/pankkikorttiominaisuudella/debit-ominaisuudella ja electron-kortilla maksaminen, vertailussa aiempien vuosien osuudet laskettu yhteen. 25 6 Pankkikortilla/pankkikorttiominaisuudella/ debit-ominaisuudella/ electron-kortilla * Käteisellä 4 5 4 4 Yleisluottokortilla/ luottokorttiominaisuudella/creditominaisuudella 1 1 2 1 Kaupparyhmän maksu- tai luottokortilla 1 19 Yrittäjäsanomat TeleoperaaTToriTkin TarjoavaT korTTimaksupääTTeiTä Avausmaksu Sopimus Kuukausimaksu Myyntiprovisio Muuta 60 € 36 kk 39,5 – 55 € / kk 0,31 % (debit-maksut), 0,9 tai 1,1 % (creditmaksut) 55 € + toimitustai käsittelymaksu 24 kk (Premium, Premium Plus) tai 36 kk (Basic) 29,8 – 69 € / kk Ei toimi maksunvälittäjänä 0 € (Lite), 79 € (Pro) Toistaiseksi voimassaoleva 0 € / kk 2,75 –1,5 % per maksutapahtuma Maksupääte kytketään älypuhelimeen tai tablettiin 0€ 24 kk 25 € / kk 1,25 % per maksutapahtuma Maksupääte on Ingenico 250 0€ (norm. 50 e /kk) 12 kk 42,9 € / kk (VX520) tai 52,9 € / kk (VX680 3G) Ei toimi maksunvälittäjänä Verifonen maksupäätteet 60 € 36 kk 39,9 – 54,9 € / kk Ei toimi maksunvälittäjänä Netsin maksupäätteet 30 yritystä hyväksyy bitcoinmaksuja Laajasta julkisuudesta huolimatta virtuaalivaluutta bitcoin ei ole ainakaan vielä levinnyt laajasti yrityksien hyväksymäksi maksuvälineeksi. Esimerkiksi bitcoinsuomi.fi-sivustolla listataan vain vajaat kolmekymmentä suomalaista myymälää ja ravintolaa, jotka ottavat vastaan bitcoineja. Jyväskyläläisessä Teeleidissä bitcoineilla on voinut maksaa elokuusta lähtien. Yrittäjä Anne Savelalle bitcoinit ovat ennen kaikkea markkinointia. – Bitcoinit ovat tuoneet meille uusia asiakkaita, jotka eivät kävisi muuten. Toisaalta haluan vastustaa myös pankkien ylivaltaa. Bitcoinit ovat pieni kannanotto pankkien järkyttäviä palvelumaksuja vastaan, Savela sanoo. Hän maksaa bitcoinpalvelun käytöstä jyväskyläläiselle yritykselle 20 euroa kuukaudessa. Viranomaiset ovat suhtautuneet virtuaalivaluuttojen leviämiseen varauksellisesti. Esimerkiksi Finanssialan Keskusliitto julkaisi lokakuun lopussa videon, jossa varoitetaan virtuaalivaluutoissa piilevistä harmaan talouden riskeistä. Johtava neuvonantaja Kari Takala Suomen Pankista puolestaan arvioi, että bitcoinien yleistymistä liikkeiden kassoilla saattaa tällä hetkellä estää se yksinkertainen syy, että muut maksutavat ovat huomattavasti nopeampia. Teeleidin Anne Savela kehottaa kuitenkin muitakin yrittäjiä kokeilemaan bitcoinia. – Asiakkaalle on ihan sama, mutta yrittäjälle välityspalkkio on järkyttävän halpa verrattuna Netsiin ja iZettleen, hän sanoo. gallup Aki Korpinen yrittäjä, Studio AK (hiusmuotoilu ja meikkaus) Aki Kantelinen yrittäjä, Le Qulkuri (ravintola- ja cateringpalvelut) Janne Lahti perustaja, RCM Clothing (vaatekauppa) Maksupäätteemme ovat Netsiltä leasing-sopimuksella. Olen ottanut ne kassajärjestelmämme tarjoajan suosituksesta. Jos kaikki pelaa niin kuin pitää, kustannukset ovat ihan allright. Mutta jos tulee toimittajasta johtuvia toimintahäiriöitä, on äärimmäisen kallista selvitellä asiaa palvelunumeroista. Tiedän, että muitakin vaihtoehtoja on, mutta arjessa on aika paljon muutakin selvitettävää. Toimivia asioita tulee harvoin vaihdettua. Esimerkiksi sähkön hintaakin on helpompi kilpailuttaa kuin maksupäätepalvelua. Meillä on iZettle, joka on ollut käytössä puolisen vuotta. Kesäkiertueilla se tulee edulliseksi, kun maksetaan vain käytön mukaan. Tällä hetkellä meillä on jatkuvaa myyntiä, ja olen laskeskellut muitakin vaihtoehtoja. En ole vielä lopullista päätöstä tehnyt. IZettle on toiminut hyvin, paitsi esimerkiksi Pori Jazzeilla se ei toiminut, koska yhteys tulee kännykän kautta ja linjat olivat tukossa. Korttimaksamisesta tulee kustannuksia, mutta se kuuluu kaupan tekemiseen tänä päivänä. Se pitää osata laskea tuotteiden hintoihin, niin kuin mitkä tahansa muutkin kustannukset. Meillä on sopimus Netsin kanssa, se tuli suoraan pankin kautta. Kaupalla pitää olla kiinteä laite, koska meillä on harjoittelijoita, joiden ei voi edellyttää olevan riippuvaisia älypuhelimesta. Tapahtumissa meillä on käytössä iZettle. Korttimaksamisen kulut eivät koskaan ole liian pienet. Siinä vaiheessa kun kahvia myy parin euron korttivedoilla, tulee pieni mietintämyssy päähän, että pitäisi myydä enemmän yhdellä vedolla. Bitcoin on meillä oikeastaan laskettu markkinointikuluihin, mutta koen, että on hyödyllistä olla siinä heti alusta asti mukana. 20 Yrittäjäsanomat juha harju Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin. yrittäjät.fi Omistajanvaihdoksissa kannattaa käyttää apuna ulkopuolista asiantuntijaa, neuvoo Ossi Viljanen. Rehellisyys valttia omistajanvaihdoksissa Tase määrittää sekä yrityksen arvoa että sitä, kannattaako yrityksestä tehdä osake- vai liiketoimintakauppa, sanoo PRP:n yrittäjä Ossi Viljanen. Mihin omistajanvaihdosprosessissa on syytä varautua? Vuosi on usein minimiaika. Myyntiaika on sitä nopeampi, mitä kiinnostavampi kohde on ja mitä paremmin myyntiprosessi on valmisteltu. Myyjän kannattaa karsia yrityksestä kaikki ylimääräinen höttö pois jo ennen prosessia. Rehellisyys myyjän puolelta on hyvin tärkeää. Hänen pitää kertoa ainoastaan totuus, eikä tehdä mitään taivaanrannan maalaamista. Kaikki paljastuu jossain vaiheessa. Ei kannata ottaa riskiä, että luurankoja löytyy kaapista. Ostaja on yleensä tehnyt yrityskauppoja jo aiemmin, kun taas myyjälle kauppa on usein ensimmäinen ja viimeinen. Ostajan osa on esittää hankalia kysymyksiä, joihin myyjän kannattaa etukäteen varautua vastaamaan. On tärkeää hahmottaa, mitä lisäarvoa ja uutta yritys tuo ostajalle. Miten yrityskauppa onnistuu parhaiten? Kun myyjä on tehnyt myyntipäätöksen, sen pitää olla pitävä. Päätöksen jälkeen ei lähdetä sooloilemaan eikä epäröimään, koska silloin ostaja saattaa perääntyä. On hyvä varautua siihen, ettei kauppa tule toteutumaan juuri niin kuin on itse suunnitellut. Jos pitää härkäpäisesti kiinni omista linjauksistaan, niin kaupanteko on vaikeaa. Pari ensimmäistä vuotta määrittävät sen, kuinka hyvä kauppa tuli tehtyä. Kauppa on huono, jos ostajan täytyy tehdä suuria rakenteellisia muutoksia. Yrityskauppa aiheuttaa aina muutoksia, mutta jos painetaan deleteä ja joudutaan rakentamaan paljon uutta, niin asiat ovat huonolla mallilla. Mistä sopiva ostaja löytyy? Myyjä voi tehdä listan hyvistä ehdokkaista, joille yritystä voi tarjota. Naapuri ei ehkä ole potentiaalinen ostaja, sillä kilpailun poistamisessa ei välttämättä ole järkeä. Ostaja voi löytyä myös toiselta paikka- kunnalta. Esimerkiksi meitä kontaktoi porvoolainen myyjä, joka tiesi, että olemme kiinnostuneet laajenemaan Etelä-Suomeen. Kannattaako omistajanvaihdoksissa käyttää asiantuntija-apua? Ehdottomasti. Joka prosessissa tulee hankalia osia, ja ulkopuolinen pystyy olemaan rasvana siinä välissä. Yrityskaupat ovat pitkälti tunnepeliä, eikä konsensusta välttämättä löydy, jos vain myyjä ja ostaja keskustelevat. Mikä on yleisin omistajanvaihdoksiin liittyvä harhaluulo? Monella myyjällä on oletusarvo, että yritys on arvokkaampi, kuin mitä se oikeasti on. Hinta on kuitenkin kahden tasavertaisen neuvottelukumppanin keskustelun lopputulos. Arvonmäärityksessä pitää tuntea tase, ja mitä siellä on. Lisäksi yrityksen kone- ja kalustokannan sekä henkilöstön rakenne ovat olennainen osa arvonmääritystä. Milloin kannattaa tehdä liiketoimintakauppa ja milloin osakekauppa? Tase näyttelee tässäkin suurta osaa. Jos tase on vahva, yrityksellä on omaa pääomaa, ja se on dynaamisessa kunnossa, niin ehkä osakekauppa on vaihtoehto. Rahalla ei kannata ostaa rahaa, mutta esimerkiksi konsernissa ostettava yritys voi tuoda pääomaan positiivisen lisän osakekaupalla. Jos taas yrityksessä on hirveästi höttöä eli ydinliiketoiminnan ulkopuolella olevaa toimintaa, niin kannattaa tehdä liiketoimintakauppa. Liiketoimintakaupassa hinta voi olla matalampi, sillä siinä määritellään, mitä ostetaan. Mitä sukupolvenvaihdosten kohdalla on hyvä muistaa? Pitää huolehtia siitä, ettei seuraavalle sukupolvelle tehdä vahingossa loukkua sen kautta, että otetaan kaikki rahat pois yhtiöstä. Monet ajattelevat, että kyllä yritys selviää, kun se on selvinnyt viimeiset 30 15 yrityskaupan mies Pohjanmaan Rakennuspelti Oy:n (PRP) toimitusjohtaja Ossi Viljanen on ollut osallisena 15 yrityskaupassa. Teräkseen ja lasiin erikoistunut PRP tekee muun muassa kattoremontteja ja terassilasituksia. Vuonna 1987 perustettu yritys toimii Seinäjoella, Porvoossa, Porissa ja Vaasassa. Liikevaihto on noin kymmenen miljoonaa euroa ja työntekijöitä on noin 70. vuottakin. Kun seuraava sukupolvi lähtee liikkeelle heikosta rahallisesta tilanteesta, niin sitten voivotellaan, että pitää mennä takaisin auttamaan heitä. Ulkopuolisen asiantuntija-avun käyttäminen on hyvin tärkeää myös sukupolvenvaihdoksissa. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola yrittäjä vinkkaa Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli rekrytointi. 1 Hyödynnä asiantuntemus Kysy mielipidettä lähipiiristä tai hyödynnä ulkopuolisten ammattilaisten apu. Rekrytointiin erikoistuneissa yrityksissä osataan tehdä taustatyö, esittää oikeat kysymykset ja arvioida työnhakijan kykyjä, neuvoo yrittäjä Terhi Penttilä. 2 Viimeistele perehdyttämällä Muista, ettei rekrytointiprosessi pääty silloin, kun työntekijän nimi on sopimuksessa. Kunnollisella ja monipuolisella perehdytyksellä työntekijä sitoutuu taloon varmemmin, vinkkaa yrittäjä Tiina Holopainen. 3 Tunnista motivaatio Työhakemus kertoo hakijan motivaatiosta. Motivoituneisuuden tunnistaa monesti siitä, että hakija osoittaa tuntevansa haetun tehtävän ja osaa perustella, miksi juuri hän olisi paras haettuun tehtävään, sanoo yrittäjä Ville Laine. 4 Etsi potentiaalia Työkokemus, harrastukset ja taustat auttavat tunnistamaan työnhakijan, joka on valmis työskentelemään muuttuvassa ja kehittyvässä kulttuurissa, muistuttaa yrittäjä Juhani Lehti. 21 Yrittäjäsanomat Sotu-maksuista voi saada palautuksia Taloushallinto Työnantaja voi hakea takaisin Verohallintoon maksettuja työnantajan sosiaaliturvamaksuja esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä jää sairauslomalle. Mahdollisuus hakea sotumaksua takaisin syntyy useassa eri tilanteessa. Tilanne syntyy, kun työntekijällä olisi oikeus päivärahaan esimerkiksi perhevapaan, sairasloman tai kuntoutusrahan takia, mutta samanaikaisesti tämä saa työnantajaltaan palkkaa. Käytännössä työnantajat maksavat usein palkkaa vielä päivärahaoikeuden alkamisen jälkeenkin. Tämä voi johtua esimerkiksi työehtosopimuksesta tai työpaikalla vallitsevasta käytännöstä. – Näissä tilanteissa työnantaja maksaa palkkaa aivan kuin henkilö olisi yhtä työssä. Henkilö ei tällöin saa päivärahaa, vaan se maksetaan suoraan työnantajalle. Tämä tapahtuu siten, että työnantaja tekee Kelalle hakemuksen päivärahasta. Kun Kela maksaa työnantajalle päivärahaa, työnantaja on siltä osin oikeutettu saamaan takaisin vastaavasta palkasta maksamansa työnantajan sotu-maksun, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Satu Grekin neuvoo. Viisi vuotta takautuvasti Yksittäisestä työntekijästä summa ei välttämättä ole merkittävä. Jos esimerkiksi äitiyslomalle jäävä työntekijä saa palkkaa työpaikaltaan kolmen kuukauden ajalla ja hänen kuukausipalkkansa on 3300 k u u k a u d e n k a u p pa Yrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset. www.yritysporssi.fi euroa, palautettavaa kertyy kolmelta kuukaudelta noin 150 euroa. Sotu-maksu on Suomessa tänä vuonna 2,08 prosenttia palkkasummasta. – Taloudellisesti merkittävämmäksi mahdollisuudesta tekee se, että sotumaksua voi hakea takaisin viiden vuoden ajalta, eli vuoden 2010 ehtii vielä oikaista. Näin summasta voi kertyä suurempi, Grekin kertoo. Sotu-maksun oikaisemiseksi ei tarvita erillistä hakemusta. Päättyneiltä kalenterivuosilta riittää, että antaa kunkin vuoden joulukuulle täydentävän kausiveroilmoituksen, missä ilmoitetaan vain oikaisun määrä miinusmerkkisenä. Kuluvalta vuodelta oikaisun voi tehdä avoimen kauden sotumaksuihin. Sotu-maksu nousee Takaisin anomisen taloudellinen merkitys on ensi vuonna suurempi, sillä sotu-maksu on nousemassa ensi vuonna noin 2,3 – 2,4 prosenttiin. Tänä vuonna sotu-maksu on ollut 2,08 prosenttia. Tämän jälkeen hallitus aikoo laskea sotu-maksua. Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Grekinin mukaan maksun laskeminen on oikea suunta. – Työpaikkoja pitäisi saada lisää ja kaikkia työllistämisen esteitä purkaa, joten työllistämistä ei saisi ylimääräisillä maksuilla rasittaa. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka Yrityskaupalla sosiaalihuollon järjestelmäykköseksi Yrityskaupat Järjestelmätoimittaja FastROI ja Necora System Oy sopivat yrityskaupasta marraskuussa. Langattomia tiedonkeruuratkaisujen toimittamiseen erikoistunut FastROIn aikoo ostaa Nappulaasiakastietojärjestelmää tuottavan Necora System Oy:n koko osakekannan vuoden loppuun mennessä. Toimitusjohtaja Risto Jalovaaran mukaan Nappula täydentää FastROInin sosiaalialan tarjontaa. Nappulaa on sosiaalialan asiakastietojärjestelmä, jota käyttävät muun muassa lastensuojelun ammattilaiset. − Odotamme myynti- ja markkinointiyhteistyön kiihdyttävän kasvuamme enti- sestään, myös vientimarkkinoilla, Jalovaara kertoo. Necora System Oy jatkaa toimintaansa omassa yhtiössään. FastROI on viimeisen neljän vuoden ajan ollut mukana Suomen nopeimmin kasvavien teknologiayritysten Deloitte Technology Fast 50 -listauksessa. Kaupasta syntyvä konserni on yksityisen sosiaalihuollon merkittävin järjestelmätoimittaja. Sen liikevaihto on noin viisi miljoonaa euroa ja se työllistää 50 ihmistä. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka YRITYKSEN KAIKKI PANKKI- JA VAKUUTUSPALVELUT op.fi/kaikki 22 Yrittäjäsanomat aleksi poutanen kalenteri Hankintalain uudistuksen highlights 26.11.2015 9:30 - 11:15 Omalla koneellasi (webinaari) Kouluttaja Juha Kontkasen erityisosaamista ovat julkiset hankinnat, kunnallinen hallintomenettely, sopimusjuridiikka, julkisuuslainsäädäntö, hallinto-oikeus, kilpailuoikeus ja tilaajavastuulaki. Koulutuksen sisältöä muun muassa kansalliset ja EU-hankinnat, hankintamenettelyt, menettelysäännöt, kynnysarvokysymykset ja suurten hankintakokonaisuuksien jakaminen osiin. Hilla Nurminen (vas.), Joona Aukeala ja Susa Leppänen perustivat Pikkuyrittäjät-klubin aikana oman yrityksen. Yhdeksän klubikerran aikana mietittiin muun muassa liikeideaa, tuotteiden ja palveluiden hinnoittelua sekä myyntipuheiden pitoa. Yrittäjällä ei tarvitse olla sinisiä silmiä Kolme 10-vuotiasta kertoo, mitä yrittäjyys on, kuka voi olla yrittäjä ja miten yrittäjä voi huolehtia hyvinvoinnistaan sekä myydä paremmin. koulutus Vantaalaisen Kivimäen koulun 4C-luokka on kuluvana syksynä perehtynyt yrittäjyyteen Pikkuyrittäjät-klubin kautta. Noin 4.– 6. luokkalaisille suunnattu klubi on osa Nuori Yrittäjyys ry:n toimintaa. – Viime keväänä meillä oli noin 50 eri klubia. Nyt pyrimme saamaan lisää toimintaa ympäri Suomen, kertoo klubin pari vuotta sitten perustanut yrittäjä Mikko Nurminen. Yrittäjäsanomat kysyi kolmelta oppilaalta mietteitä yrittäjyydestä ja yrittäjistä. Hilla Nurminen, 10 vuotta ”Yrittämisessä koitetaan päästä huipulle, niin että oma yritys saisi suosiota. Yrittäjä on kova ja sisukas ihminen, mutta myös yhteistyöhaluinen ja hyväntahtoinen. Yrittäjät ovat valmiita auttamaan, mutta he eivät ole sellaisia nössöjä. Yrittäjältä ei vaadita mitään erityistä, kuten että on siniset silmät esimerkiksi, vaan että olisi innokas tekemään asioita yrityksensä eteen. Jos ei mene hyvin, niin ei pidä luovuttaa, vaan taistella takaisin huipulle. Yrittäjän pitää levätä ja nukkua tarpeeksi. Pitää tehdä asiat rauhallisesti, ettei ole pakkomiellettä tehdä töitä liikaa. Omaa luovuutta kannattaa kehittää, koska monet ideat voivat tulla vaikka kadulla kävellessä. Jos vaikka kuulee linnunlaulua, niin siitä voi saada idean rakentaa robotti, josta kuuluu linnunlaulua.” Joona Aukeala, 10 vuotta Susa Leppänen, 10 vuotta ”Yrittäjyys on sitä, että yrittäjä perustaa firman, että se pyörisi, eikä menisi konkurssiin. Se voi olla aika haastavaa, kun pitää esimerkiksi huomioida kuluja, jos on liiketila. Yrittäjät ovat sellaisia, jotka eivät luovuta heti, jos menee vähän huonosti. Kuka tahansa voi olla yrittäjä, jos haluaa. Yrittäjän pitää osata esimerkiksi eri kieliä. Kannattaa ensin miettiä hyvä yritysidea. Ettei mene vain jonnekin myymään vanhoja tavaroita, vaan miettiä idea ja laittaa hinnat kuntoon. Yrittäjän pitää huolehtia siitä, että saa kunnolla lepoa, eikä ole joka päivä menossa jonnekin. Myös työntekijöitä kannattaa palkata, ettei tarvitse itse tehdä kaikkea.” ”Yrittäminen on sellaista hyvähenkisyyttä. Yrittäjän pitää aina tehdä paljon hommia ja olla innokas, vaikka olisi yksin ilman työntekijöitä. Yrittäjältä vaaditaan yhteishenkeä, että pystyy toimimaan toisten kanssa. Melkein kaikki voivat olla yrittäjiä, jos vain pystyvät siihen. Ei siihen vaadita mitään erityistä, vaan sitä tahtoa, että pystyy ja haluaa olla yrittäjä. Kannattaa luottaa itseensä, että pystyy, vaikka olisikin huono tilanne. Jos yritys ei myy, kannattaa tehdä lisää tuotteita tai halpuuttaa hintoja.” Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola Tie Franchisingyrittäjäksi -infotilaisuus 2.12.2015 17:00 - 20:00 Ravintola Maku, Helsinki Suomessa on jo noin 250 franchisingketjua. Näistä suurin osa etsii aktiivisesti juuri tälläkin hetkellä uusia yrittäjiä. Tie Franchisingyrittäjäksi -info on tilaisuus, jossa käydään läpi mm. mitä on franchising ja onko se kenelle sopiva yrittäjyyden muoto, miten haen onnistuneesti franchisingyrittäjäksi ja avoimet yrittäjäpaikat juuri nyt. YouTube – hyödynnä pienen budjetin videomainonta 3.12.2015 9:30 - 10:45 Omalla koneellasi (webinaari) Koulutuksessa käydään läpi YouTube-mainontaa, joka on pienyrittäjän budjetille sopivaa videomainontaa. Kouluttajana Olli Kopakkala. Lue lisää tapahtumista ja koulutuksista osoitteesta www.yrittajat.fi. #Yrittäjäkoulutukset #Opiskelijaedut #Verkostotapahtumat #Yrittäjämediat - nuOretYrittajat.fi mä OOn mun pOmO! Suomen Yrittäjien opiskelijajäsenyys on starttipakettisi yrittäjyyteen! Lue lisää ja liity www.nuoretyrittajat.fi 23 Yrittäjäsanomat Suomen johtava innovaatiomedia Tekniikka&Talous on Suomen ainoa tekniikasta ja innovaatioista syvällisesti kirjoittava uutislehti. Lehti tarjoaa joka perjantai puolueetonta tietoa, näkökulmia ja ajatuksia, joiden avulla luot luotettavan kuvan toimintaympäristöstäsi ja teknologian vaikutuksista. Kannattaa seurata! Tämä etu VAIN Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille: Tekniikka&Talous –lehti 6 numeroa 19,90 € + pysyvä jäsenale -20 % TILAA TEKNIIKKA&TALOUS NÄIN: 1. Tilaa netistä, kirjoita selaimen osoiteriville tilaa.tekniikkatalous.fi ja täydennä tarjoustunnus-ruutuun 302L115A . 2. Lähetä sähköposti osoitteeseen lehtikampanja@talentum.fi. Kirjoita tilaukseesi tunnus 302L115A ja nimi- ja yhteystietosi. 3. Soita tilaajapalveluun puh. 020 442 4100, ma–pe klo 8.15–16.30 ja kerro tunnus 302L115A. * Kestotilaus, joka jatkuu automaattisesti hinnaston mukaisella Suomen Yrittäjät ry:n jäsenetuhinnalla, 20 % normaalihinnoista (2015: 71,20 €/6 kk, norm. 89 €/6 kk). Tilauksen voi peruuttaa milloin vain. Tarjous koskee vain uusia Suomen Yrittäjät ry:n jäsenien tilauksia Suomeen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Voit kieltää tietojesi käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Talentum Median asiakaspalveluun: PL 920, 00101 Helsinki, puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101. Puhelujen hinnat (sis. alv 24 %): Lankapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min. Matkapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu. TT_yrittajasanomat_9_2015_254x365.indd 1 9.11.2015 12:30:06 24 Yrittäjäsanomat Puolen pitäjä Suomen Yrittäjien tuleva toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen innostui uudesta pestistä, koska Suomi voi nousta vain pk-yrittäjien avulla. Teksti josi tikkanen Kuvat meeri utti 1 990-luvun alussa Mikael Pentikäinen seurasi Suomen vaikeita vuosia aitiopaikalta. Alle kolmekymppinen Pentikäinen työskenteli Helsingin Sanomien politiikan toimittajana vastuullaan valtioneuvoston seuranta. – Se oli kovaa ja opettavaista aikaa. Hallitus ajoitti usein iltainfonsa alkamaan kello 20.30, jotta se olisi näytetty suorana Ylen puoli yhdeksän uutisissa, Pentikäinen kertoo. Nyt Suomi on taas taloudellisesti vaikeassa tilanteessa, mutta Pentikäinen on uudessa roolissa. Tarkkailijan sijaan hän on keskeinen vaikuttaja, sillä hän aloittaa toukokuun alussa Suomen Yrittäjien uutena toimitusjohtajana. Pitkän uran mediassa tehnyt Pentikäinen kertoi pyynnön jälkeen olevansa käytettävissä Suomen Yrittäjien uudeksi toimitusjohtajaksi, koska uskoo, että ilman yrittäjyyttä Suomi ei nouse. – Suomen talous muuttui maatalousvaltaisesta usein valtiovetoisten suuryhtiöiden maaksi. Nyt on nähty, että suuryhtiöt eivät enää luo työpaikkoja vanhaan malliin ja niillä on harvoin isänmaata. Suomen uusi nousu lähtee pienistä yrityksistä. Pentikäisen mukaan muutos on nyt pakko saada aikaan. – Jos muutoksia ei saada aikaan, on myös mahdollisuus, että Suomi ei nouse. Hallituksen on otettava poliittinen riski ja tehtävä rohkeasti tarvittavat muutokset. Ei tullut pappia Pentikäisestä tuli toimittaja, vaikka hänellä oli myös muita uravaihtoehtoja. Hän pääsi opiskelemaan teologiaa Helsingin yliopistoon ennen armeijaan menemistä. – Pappishalut loppuivat yhteen pääsiäissaarnaan. Se ei onnistunut ollenkaan. Tein bussimatkalla Haminasta Helsinkiin päätöksen, että minusta ei tule pappia. Pentikäinen hakeutui opiskelemaan maa- ja metsätaloustieteelliseen tiedekuntaan kaupalliselle linjalle. Pentikäinen oli opiskeluaikana aktiivinen. Hän toimi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa ja istui monien ylioppilaskunnan yritysten hallituksissa. – Sieltä varmaan tuli ajatus, että voisin kokeilla yritystoimintaa. Pentikäinen perusti osakeyhtiön, jonka puitteissa hän teki lehtijuttuja ja tutkimuksen. – Toiminta oli pientä, mutta opettavaista, sillä tein itse kirjanpidon ja tilinpäätökset. Pentikäinen myös haki ja pääsi Sanoman toimittajakouluun, josta hän siirtyi politiikan toimitukseen. Neljän vuoden uran jälkeen Pentikäinen nostettiin Sanomissa päätoimittajaksi. Hän aloitti 31-vuotiaana Lappeenrannassa ilmestyvän Etelä-Saimaan toimituksen johdossa 1996. Ura eteni STT:n päätoimittajaksi ja toimitusjohtajaksi. Vuonna 2004 Pentikäinen palasi Sanomiin, kun hänestä tuli Sanoma Newsin toimitusjohtaja. Vuonna 2010 Pentikäinen palasi toimitukseen, kun hänestä tuli Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja ja kustantaja. Vuonna 2013 Pentikäisistä tuli yksi monista johtajista, joka koki median murroksen voiman. Hänet irtisanottiin. Pentikäinen vetäytyi mökille Lapinlahdelle. Irtisanomisen syyksi ilmoitettiin luottamuspula. Luottamus on kysymys, jota hän on pohtinut lähes koko uransa. Nyt pohdinta sai uuden näkökulman. – Usein heräsin harmissani aamuyöstä, mutta en jäänyt sänkyyn pyörimään vaan menin lukemaan. Sitten aloin myös kirjoittaa. Tuloksena oli teos Luottamus, joka luotaa Pentikäistä kiinnostanutta teemaa yksityisellä ja yleisellä tasolla: mistä luottamus koostuu ja mihin sen puutos johtaa. – Siihen on myös koottu minun sen astisen elämäni johtamisoppi, ja vähän muidenkin. Kokemusta edunvalvonnasta Pentikäinen antaa haastattelua Maalaisten talossa Helsingin keskustassa. Talossa toimitetaan myös Maaseudun Tulevaisuutta, jonka vastaavaksi päätoimittajaksi Pentikäinen valittiin vuosi sitten. Tehtävä oli journalistinen, mutta siirtymä etujärjestöjen piiriin. – Olen nyt tässä Simonkadulla töissä elinkeinoelämän etujärjestön omistamassa lehdessä, Pentikäinen täsmentää. Pentikäinen valitsi journalistisen uran, mutta on sen puitteissa ollut myös edunvalvontapositioissa, kuten Viestinnän keskusliitossa, Sanomalehtien liiton puheenjohtajana ja media-alan kansainvälisissä järjestöissä. Yrittäjillä on oikeus odottaa hallitukselta, että se ymmärtää yrittäjyyden merkityksen Suomelle. Mikael Pentikäinen → Syntynyt: 28. marraskuuta 1964 Koulutus: Metsänhoitaja Helsingin yliopistosta, Sanoman toimittajakoulu. Ura: Sanoman toimittajakoulun assistentti 1991. Helsingin Sanomien politiikan toimittaja 1992–1996. EteläSaimaan päätoimittaja 1996–1999. STT:n päätoimittaja ja toimitusjohtaja 1999–2004. Sanoma News Oy:n toimitusjohtaja 2004–2010. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja 2010–2013. Viestintäyrittäjä 2013–2015. Maaseudun Tulevaisuuden vastaava päätoimittaja 2015–2016. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja 2016–. Perhe: Opettajavaimo sekä viisi 7–22-vuotiasta lasta. Yrittäjäsanomat 25 Mikael Pentikäinen siirtyy Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaksi Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajan paikalta. Maaseudun Tulevaisuuden toimitus sijaitsee Helsingin keskustassa. 26 Yrittäjäsanomat Jos muutoksia ei saada aikaan, on myös mahdollisuus, että Suomi ei nouse. Hallituksen on otettava poliittinen riski ja tehtävä rohkeasti tarvittavat muutokset. Sanoma-uran aikana Pentikäinen nosti voimakkaasti keskusteluun Ylen roolin median murroksen aikana. Edunvalvontaan on myös valmistanut poliittinen toiminta, joka oli tauolla toimittajauran ajan. – Olin keskustan jäsen, kun toimin opiskelijapolitiikassa. Luovuin keskustan jäsenkirjasta, kun minusta tuli toimittaja, ja olin liikkuva äänestäjä. Pentikäinen otti takaisin keskustan puoluekirjan, kun suostui puolueen eurovaaliehdokkaaksi vuonna 2013. Tästä huolimatta Pentikäinen korostaa, että yhteydet ovat auki kaikkiin puolueisiin. – Minulla on luontevat välit Sipilään, mutta minulla on myös luontevat välit kaikkien puolueiden johtoon. Suomen Yrittäjät on puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö ja kaikkien yrittäjien pitää voida kokea se omakseen. Silti yrittäjillä on oikeus odottaa nykyiseltä hallitukselta paljon, Pentikäinen täsmentää. – Jos katsoo nykyistä hallitusta, todennäköisesti valtaosa yrittäjäjärjestön jäsenistä on äänestänyt puolueita, jotka ovat nyt hallituksessa. Juuri nyt Suomen Yrittäjät on saanut pitkäaikaisen tavoitteensa paikallisen sopimisen hallitusohjelmaan. Suomen Yrittäjät on mukana keskustelemassa paikalliseen sopimiseen liittyvistä lainsäädäntöhankkeista nykyisen toimitusjohtajan Jussi Järventauksen johdolla. Pentikäinen aloittaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana toukokuussa ja varoo linjaamasta, mutta hän nostaa paikallisen sopimisen tärkeäksi tavaksi nostaa Suomen kilpailukykyä. – Suomi oli tuoreen tutkimuksen mukaan 140. palkkojen muodostumisen joustavuudessa. Sitä edistämällä saataisiin aikaan merkittävä kilpailukykyloikka. 1 Paikallinen sopiminen Kilpailijamaissa paikallinen sopiminen on paljon pidemmällä. Paikallisen sopimisen lisäksi Pentikäinen edistäisi turhan sääntelyn purkamista ja pohtisi tarkemmin, mitä julkisen sektorin tehtäviä voitaisiin yksityistää. – Jos nämä kolme asiaa saataisiin toteutettua, Suomella on edellytyksiä pärjätä myös jatkossa. Ne toisivat kasvun eväitä ja vähentäisivät valtion menoja. Kansanliike ja etujärjestö Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen painotti valinnassa Pentikäisen vahvaa osaamista ja kokemusta asiantuntijaorganisaation johtamisesta ja organisaatioiden johtamisesta muutoksien läpi. – Uuden johtajan on kirkastettava tahtotila ja sitten katsottava, vastaako organisaatio ja sen toiminta tahtotilaa, Pentikäinen sanoo. Pentikäisen mukaan nopeasti muuttuvassa maailmassa järjestön on uskallettava pohtia tulevaisuutta, jotta edunvalvonta olisi mahdollisimman tehokasta. – Tavoitteen asettaminen yhdessä on tärkeää. Siinä työssä meidän täytyy pystyä ennakoimaan, millainen maailma on kymmenen vuoden Mikael Pentikäinen innostui Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan paikasta, koska hän uskoo, että vain yrittäjät voivat nostaa Suomen. 2 Sääntelyn purkaminen On turhaa ja tarpeellista sääntelyä. Turhasta täytyy päästä eroon. päästä. Jos edunvalvonnassa ollaan ennakoivia, voidaan valmistautua paremmin ja olla proaktiivisia eikä reaktiivisia. Suomen Yrittäjillä on tällä hetkellä noin 115 000 jäsenyritystä. – Suomen Yrittäjät on kansanliike ja etujärjestö. Olemme sitä vaikutusvaltaisempi, mitä enemmän meillä on jäseniä ja mitä vahvempi on jäsenside. Tämän takia yrittäjän on koettava kaikilla tasoilla jäsenyys tärkeäksi. – Yrittäjän on saatava jäsenyydestä henkistä ja taloudellista hyötyä. Pentikäisen tuntuma suomalaiseen yrityskenttään on hyvä, sillä hän on oman yritystoiminnan lisäksi eurovaaliehdokkaana ja nyt päätoimittajana kiertänyt pk-yrityksiä ympäri maata. Pentikäinen viettää kesät Lapinlahdella, jossa hän on vaimonsa kanssa kunnostanut vanhaa kansakoulua. Ylä-Savossa hän vieraili vastikään yrittäjän luona, jolla oli selvä evästys tulevalle toimitusjohtajalle. – Lopuksi hän sanoi: muistathan sitten pittää meijjän puolia. Se on vahvasti mielessä. 3 Yksityistäminen Ei ole sellaista julkista toimintaa, jota ei voitaisi toteuttaa myös yksityisesti. Koroman ja Pekkalan jalanjäljissä Pentikäisen siirtyminen journalismista elinkeinoelämän järjestöön yllätti monet. Hän muistuttaa, että ei ole ensimmäinen lajiaan. Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa uran tehnyt Johannes Koroma siirtyi 1990-luvun alussa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtajaksi. Useassa mediassa työskennellyt Juhani Pekkala siirtyi Kaupan liiton toimitusjohtajaksi Taloussanomien päätoimittajan paikalta 2007. – Toimittajan työ kiehtoi minua, koska se on äärimmäisen tärkeä demokraattisen yhteiskunnan kannalta. Toimittajan työ on myös yhteiskunnallista vaikuttamista, Pentikäinen sanoo. 27 Yrittäjäsanomat 3 x k i r j at h yö t y s o v e l l u k s e t Yrittäjäsanomat esittelee sovellukset, jotka auttavat yrittäjää arjessa. iOS ANDROID Johtamisesta Wolt Ravintolaruuan tilaaminen kännykkäsovelluksen kautta on nyt kuuma bisnes. Suomalainen Wolt aloitti tänä vuonna ja on jo lisännyt palveluun kotiinkuljetuksen. Palvelu toimii tällä hetkellä pääasiassa pääkaupunkiseudulla, mutta pyrkii laajentumaan Suomessa ja ulkomailla. Woltin yksi perustajista on Slushista tunnettu Miki Kuusi. Foodora Woltilla on vastassaan saksalainen Delivery Hero, joka on aiemmin ostanut suomalaistaustaisen Pizza Onlinen, joka tunnetaan erityisesti pizzatilauspalveluna. Suomessa myös toimiva saksalainen Foodora siirtyi kokonaan Delivery Heron omistukseen syyskuussa. Foodora toimii noin kymmenessä Euroopan maassa. iOS ANDROID Arto Hiltunen Talentum Vincitin saamat tunnustukset henkilöä ja seurannut satojen myyjien työtä. Hän on Draivi: voiko sisäistä Tuija Rummukainen motivaatiota johtaa on myynnin rautainen Karoliina Jarenko jaammattilainen, joka on valmentanut ja innostanut Frank Martela erilaisia organisaatioita Talentum huipputuloksiin jo toistakymmentä vuotta. Satojen myyjien työtä seurannut Rummukainen Draivi lähestyy kysymyksiä, joita työelämässä pohditaan tietää mistä puhuu. kaikkialla: kuinka työntekijöitä saadaan motivoitua sisäsyntyisesti pakon sijaan. Kirja yhdistää teoriaa ja tositarinoita onnistumisista. Onneksi kirjoittajat ovat ottaneet esimerkkitapauksiksi myös työpaikkoja teollisuudesta ja hoiva-alalta. Näin kirjan uskottavuus ja käyttöarvo nousevat merkittävästi. haastatellut myös huippumyyjien esimiehiä ja työtovereita. Kirjoittajan kenttätutkimukset osoittavat, että huiput eroavat TECHNOLOGY FAST keskivertomyyjistä kahdeksassa ominaisuudessa tai taidossa. 50 FINLAND Deloitte Finland Nämä huippumyyjien tunnusmerkit toistuvat uudelleen ja uudelleen, toimialasta ja alueesta riippumatta. Kirjassa kunkin tunnusmerkin yhteydessä on kerrottu niistä huippumyyjistä, joiden työssä kyseinen ominaisuus korostuu. YRITYS Kolmanteen, uudistettuun painokseen on otettu VUODEN mukaan uusia tarinoita sekä yrittäjän näkökulmaa. OP-Pohjola & Kauppalehti MY YTINMURTAJAT HUIPPUMYYJÄ käytännön ideoita heti jakoon kollegoilleni. Moneen kohtaan palaan vielä.” - Anni Rouvinen, Myyntijohtaja, Heltti Oy Luulitko, että budjetointi säästää rahaa? Luulitko, että johtajan tehtävä on johtaa? Luulitko, että jokaisella yrityksellä pitää olla yksi ehjä strategia? Kaikki nämä ovat pelkkiä myyttejä. Kun teet asiat toisin, palkintona on tyytyväisempi ja tehokkaampi työympäristö – ja enemmän rahaa kassassa. Yrittäjyyden myytinmurtajat on konkreettinen käsikirja, jonka opit on koeteltu arjen työssä suomalaisissa edelläkävijäyrityksissä. Teos on täynnä perusteluita, esimerkkejä ja käytännön vinkkejä, jotka saat vietyä suoraan omaan yritykseesi. Kirjoittajina ovat Vincit Oy:n Mikko Kuitunen ja Johanna Pystynen. He ovat saaneet lukuisia arvostettuja palkintoja yrittäjyydestä ja työelämän kehittämisestä. Niinpä voimme luvata, että kirjan viestissä on todistetusti tolkkua. Tositarinoita myynnin huipulta HUIPPUMYYJÄ Great Place To Work on haastatellut yli 250:tä myyntityön huipulla työskentelevää YRITTÄJY YDEN ”Jokaisen kasvuyrittäjän oppikirja. Lois- Tuija Rummukainen tavia oivalluksia omaan johtamiseen ja YRITTÄJYYDEN MYYTINMURTAJAT SUOMEN PARAS Tätä kirjaa varten myynnin ammattilainen Tuija Rummukainen TYÖPAIKKA HUIPPUMYYJÄ – tositarinoita myynnin huipulta EUROOPAN 3. PARAS Mikä tekee myyjästä huippumyyjän? TYÖPAIKKA Great Place To Work Voiko huippumyyjäksi valmentautua? Miksi huiput myyvät monikertaisesti enemmän kuin kollegansa? Tuija Rummukainen S-ryhmän johdossa pitkän uran tehnyt Arto Hiltunen palaa aiheeseen, jota hän käsitteli jo Johtamisen taito -kirjassa. Uudessa kirjassa Hiltunen keskittyy teemoihin, joita hän itse pohti oman uransa aikana. Aiheet vaihtelevat esiintymisten merkityksestä johtamiselle demokratian tulevaisuuteen ja valtionyhtiöiden johtamiseen. Kaikesta Hiltunen kirjoittaa selkeällä otteella, mutta kosketusetäisyydellä kirjoitetut luvut johtamisen ja liiketoiminnan arjesta antavat lukijalle enemmän. MIKKO KUITUNEN & JOHANNA PYSTYNEN VUODEN TYÖNANTAJA Tammerkosken Nuorkauppakamari SY_Myytinmurtajat_HR.indd 1 Hanki ammattikirjallisuus ammattilaisilta. Välähdyksiä pimeässä ja pimeitä välähdyksiä Jari Sarasvuo Jari Sarasvuo kertoo tarinansa kirjassa, joka sisällöltään ei ole aivan niin hengästyttävä kuin ilmaisultaan. Jos pääse yli Sarasvuon tehokeinoja vilisevän kirjoittamisen, kirjasta löytyy viisastuneen mutta ei nöyrtyneen miehen, joka avoimesti tunnustaa erehtyväisyytensä ja rohkeasti käy läpi menestyksensä ja epäonnistumisensa. Sarasvuon tarina on tuttu monesta eri lähteestä, mutta yrittäjälukijaa kiinnostaa varmasti erityisesti Sarasvuon uran alkuvaiheen kuvaus. Kuitunen Vincit Oy, Toimitusjohtaja Mikko Johannan sanoin: ”Rohkea ja aito. Mikko sanoo rehellisesti, mitä ajattelee, ja tekee sen niin, että muutkin innostuvat asiasta. Hänellä on harvinainen kyky luoda ympäristö, jossa ihmiset tahtovat päästä huippusuoritukseensa Mikko kuuntelee edelleen jokaisen vincitläisen toiveita ja unelmia kasvotusten. Näiden keskusteluiden jälkeen vastapuoli yleensä itse oivaltaa, mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä. Tämä on mielestäni loistava esimerkki taidosta johtaa ilman johtamista.” Johanna Pystynen Vincit Oy, Henkilöstöjohtaja Johanna Mikon sanoin: ”Tyypiksi, jolla on avaimet tai kännykkä aina hukassa, Johannalla on ilmiömäinen kokonaisvaltaisen ajattelun kyky. On mahtavaa tehdä työtä henkilön kanssa, joka systemaattisesti huomioi kaikki asianosaiset. Kun palkkasin Johannan, luulin että minun pitää opettaa hänelle enemmän bisnestä Nyt tiedän, että minun pitää oppia häneltä enemmän ihmistä.” 16 Kättä pidempää yrittäjän arkeen. Otava Mikko Hanki yrittäjän ammattikirjallisuutta jäsenhintaan Suomen Yrittäjien kirjakaupasta. Vuoden 2015 kirjauutuuksia ovat Pillillä vai pasuunalla, Huippumyyjä sekä Yrittäjyyden myytinmurtajat. www.yrittajat.fi/kirjakauppa 28 Yrittäjäsanomat Minä Maanantai 26.10. Keskiviikko 28.10. Ah, ihana maanantai koittaa! Pidän siitä, kun arki alkaa. Tulossa on melko rauhallinen viikko. Se on tervetullut hengähdystauko parin kiireisen viikon ja tulevien kiireiden välillä. Aloitan aamun hevosten ruokinnalla kello kuudelta. Sitten on aikaa käydä syömässä aamupalaa ja herättämässä lapset. Tänään ohjelmassa on tallin siivous, hevosten ruokinta ja nuorten hevosten koulutus. Illalla heppatyttöni menevät naapuritallille heppakerhoon. Aamuruokinnan jälkeen on oman lihaskuntotreenin vuoro. Peruskunto pysyy tallitöitä tehdessä hyvänä, mutta lihakset vaativat hieman lisäpuhtia. Ennen kuin lähden lähitallille valmentamaan ehdin hetkeksi laskutuksen pariin. Siellä selvisi, että olin tunnin etuajassa. Asiakas sai hyvää palvelua: hevonen oli valmiina hänen saapuessaan. Iltapäivällä lähdemme vanhemman tyttäreni kanssa totuttamaan nuorta ponia ratsastajaan. Käymme maastolenkillä, poni etenee luottavaisesti. Tiistai 27.10. Lokakuu on lopuillaan, joten on laskutuksen ja kuittien tekemisen aika. Hevoset ovat syöneet suurpaalit loppuun, joten hyppään traktorin kyytiin ja siivoilen heinäkatokset ennen uusien paalien tuomista. Aamupäivällä käymme tyttärieni kanssa tutustumassa uuteen poniin. Sovimme omistajan kanssa, että se muuttaa parin viikon päästä pihattoomme. Iltapäivällä on vuorossa suosikkiratsastajieni tunti. Viime viikolla kaikki meni niin hienosti, että pidän odotukset maltillisina. Molemmat ratsukot suorittavat sujuvasti puomiharjoituksia. Myös tyttäreni on ponillaan mukana tunnilla. Ratsuvalmennusta tarjoava yrittäjä Anu Kantola on kilpaillut myös itse niin kenttä-, koulu- ja esteratsastuksessa. Tallin tuoksuista yrittämistä Hevosalan yrittäjä Anu Teinilän viikko kului ratsukkojen kanssa. Rutiineista hän irtautui viettämällä miehensä kanssa elokuvaillan. valtakunnallinen nuorten yrittäjien tapahtuma 20.–21.5.2016 jyväSkylä johtajuutta muutokseen Yrittäjäkentän nuoret ja nuorekkaat vaikuttumassa, verkostoitumassa ja viihtymässä. Lue lisää: www.gettogether.fi Yhteistyössä: 29 Yrittäjäsanomat Perjantai 30.10. Torstai 29.10. Olo on hieman kankea eilisen treenin jäljiltä. Reipas kävely peltojen yli talliin piristi. Teen tallissa valmisteluja, koska talvi on tulossa. Lämmityspattereista täytyy poistaa pölyt ja vaihtaa lamppuja. Sitten on aika käynnistää kuorma-auto ja lähteä ostoksille. Samalla reissulla käyn pitämässä ratsastustunnin ja ”klippaamassa” yhden hevosen. Klippaamisella tarkoitetaan karvapeitteen osittaista poistamista leikkurin avulla. Ehdin takaisin sopivasti kahvipöytään. Ennen pimeän tuloa päätän lähteä nuoren ratsukoulutettavan kanssa maastoratsastukselle ilman kokeneemman hevosen seuraa. Se sujuu hienosti ja molemmille jää hyvä fiilis. Edellisenä päivänä yksi hevonen pudotti etukenkänsä. Niinpä laitan kengitysessun päälle ja ryhdyn hommiin. Käyn tyttöjen kanssa ajo-opetuksessa olevan ponin kanssa lenkillä. Iltapäivällä on Maija Yli-Huhtalan estevalmennus Laitilassa. Viisivuotias suomenhevoseni, Vilho matkustaa kuormurissa ja valmennus sujuu mainiosti. Kotimatkalla haen kyytiin tuttavani kouluhevosen. Kuormurista purettaessa hevonen säikähtää pihassa olevia koiria ja hetken aikaa vallitsee kaaos. Onneksi kukaan ei loukkaannu, mutta varpaani saa pienen mustelman kaviosta. Illalla on luvassa irto-otto arjesta, kun lähdemme mieheni kanssa elokuviin. tuomio Kuluneen kuukauden nousut ja laskut Soten markkinavoimat Antti Rinne pitää arveluttavana, jos kaikki suomalaiset saisivat parempaa palvelua, ilman jonoja ja halvemmalla hinnalla. Viikonloppu 31.10.–1.11. Lauantaina nukun pitkään ja menen tallille vasta 8.30 laittamaan hevoset ulos. Isäni on käynyt ruokkimassa ne aiemmin. Eilen talliin saapunut tamma on syönyt hyvin yön aikana ja menee rauhallisesti tarhaan. Toinen tamma on kuitenkin aluksi sitä mieltä, että tontilla on tunkeilija. Alamme rakentaa venesuojaa. On mukava päästä pitkästä aikaa tekemään puutöitä. Homma edistyy mukavasti ja sunnuntaina saamme katoksen pystytettyä. Käymme vielä ystäväni kanssa vauhdikkaalla maastolenkillä ja testailen uutta hevosta kentällä. Käyn antamassa hevosille iltaheinät kello 22. Tallille kävellessäni ihailen kaunista tähtitaivasta. Pikkujoulut Mistä johtuu, että Suomen suosituin Keke-keskustelujen aika ajoittuu juuri loppuvuoteen? Sote ja rauha Vanhan vitsin mukaan kukaan ei selviä Tolstoin Sodan ja rauhan läpi. Sote ja rauha on vielä raskaampi. Yhteiskuntasopimus Alkuperäinen filosofien yhteiskuntasopimus tarkoitti siirtymistä luonnontilasta valtioon. Uusi sopimus pyrkii siirtymään korporaatiovallasta valtioon. Laita kokouskäytännöt tuulettumaan! Vuosi on hyvä aloittaa puhtaalta palaveripöydältä. Hyödyntäkää alkuvuoden kokousristeilyhinnat ja pääsette porukalla vaihtamaan toimistomaisemaa! 1 vrk kokousristeily täysihoidolla Helsingistä Tallinnaan ESIM. 100 € /HLÖ Lue lisää: tallink.fi/kokous | silja.fi/kokous 2 vrk kokousristeily täysihoidolla Helsingistä Tukholmaan ESIM. 148 € /HLÖ 30 Yrittäjäsanomat TULOSTINTARVIKKEITA LAATUJÄRJESTELMÄT TILITOIMISTOT Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto. Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme! Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070 Vantaa 029-193 9999 Kerava 029-193 9999 Helsinki 09-622 5715 Espoo, Tapiola 029-193 9999 – www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi – Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi! KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS TALOUSHALLINTO Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI KYSY TARJOUS! Tiedustelut: KARI SALKO 0400 604 133 kari.salko@alma360.fi YRITYSSOVELLUKSET TIETOSUUNTA Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu Laskutusohjelma Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut Kirjanpito-ohjelma AJONEUVOPAIKANNUS ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • • Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta ja -Link T tietojen tallennus 24/7 R S aik to Vaih eiden pstimilla välin F-tunni R Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS UU TI LASKUTUS OSTORESKONTRA KIRJANPITO PALK ANLASKENTA NTA ETOSUUNTA PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A SKUTUS TIETOSUUNTATIETOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE TOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOT työUU UUT lavojen jaannus Palkanlaskentaohjelma Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan Ostoreskontraohjelma Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen. Tilaa nettisivulta: www.tietosuunta.com Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä: www.route-tracker.com Soita: puh. 040 966 2067 31 Yrittäjäsanomat kuvauljas Yrityspörssi MITEN NOLLAAn? Katriina Ruonio haastaa itseään suunnittelemalla perheelleen ja tuttavilleen vaatteita. Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Majoitus, ravintola, elintarvike Kauppa Pielavedellä keskeisellä paikalla pitkään toimineen erikoiskaupan kannattava liiketoiminta. 2830 Kissa- ja koiratarvikkeita myyvä petnet.fi verkkokauppa-domain, sivusto ja Facebook-sivusto. Valmiiksi rakenettu verkkokauppa pienen varaston kanssa. Domain + verkkokauppa 5 000 € + varasto tällä hetkellä noin 12 000 €. 2824 Palvelut Tilava monimerkki autokorjaamo Hyvinkäällä. Kaikki koneet ja työkalut usealle asentajalle. Isot 5 ovea, 10 ap ja 8 nosturia. Vuokrahallissa myös sos.tilat ja konttori. Soita Jarille 0440 585859 tai jari@paintball.ms 2815 Liikenne Oy-muotoinen linja- ja tilausliikennettä sekä koululaiskuljetuksia suorittava linja-autoyhtiö myydään eläkkeelle siirtymisen johdosta. Yli 60 vuotta toiminut perheyritys on toisen polven omistuksessa. Yritys toimii pääomistajan yksityisesti omistamassa hallissa vuokralla. Koulukuljetuksissa kunnan kanssa sopimukset voimassa kolme vuotta. Yritys kuuluu Suomen vahvimpiin Platina ja AAA-luokan luottoluokitukseen. 2764 Yritysvälittäjät Kannattava B&B yritys (huippupalautteella). Liikevaihdon kasvu on varmaa. Erinomaiset luontomatkailumahdollisuudet. Hoivayrittämiseen valmiit tilat. Sopii pariskunnalle. Opastetaan, ”saattaen vaihto” ja mentorointi. 2801 Vuokratuissa n. 200 m2 tiloissa toimiva Pub & Ravintola Utsjoella. Asiakaspaikkoja 150. Suosittu paikallisten asukkaiden ja lohituristien keskuudessa. 2776 Vesi- ja viemäriala Yrittäjän siirtyessä eläkkeelle myydään tunnettu, menestyvä ja pitkään toiminut 5 – 7 henkilöä työllistävä LVI-alan yritys, jonka liikevaihto on keskimäärin 1,25 milj. €/v. Toimitilat n. 440 m2 voidaan myydä tai vuokrata. 2875 Myytäviä kohteitamme: Keskiraskas tilauskonepaja......................3 100 000 Autokorjaamo Jyväskylässä .....85 000 Huolto-asema..........................590 000 Laatumerkkejä myyvä lastenvaateliike .......................270 000 Ilmalämpöpumppujen tukkumyynti ............................150 000 Pito- ja juhlapalveluyritys Porin talousalueella .............. 300 000 Huippukannattava kesäravintola...........................245 000 Kannattava koneiden ja laitteiden vähittäismyynti ja huolto .................................800 000 Siivousalan yritys .................. 500 000 Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000 OSTETAAN YRITYS Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa www.yritysporssi.fi Voit vastata ilmoitukseen vastauslomakkeella, jonka löydät verkkopalvelusta ilmoitustunnuksen perusteella. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajalle. Ostetaan tilitoimiston osakekanta tai liiketoiminta Varsinais-Suomessa, mieluiten Turussa. Kohdeyrityksen sijainti myös Uudellamaalla, Hämeessä tai kauempaakin kiinnostaa. Etsimme lähinnä 1 – 5 hengen tilitoimistoa, mutta myös muun kokoiset tilitoimistot voivat tulla kysymykseen. Ota yhteyttä ja tarjoa tilitoimistoasi myyntiin jo syksyn aikana. Luottamuksellisesti. 2768 Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 17.12.2015 www.yritysporssi.fi KYSY TARJOUS! Tutustu Suomen ainoaan aika- yrittajat.fi /yrittaja yrittäjille kokoon katsomatta. TILAA PUHELIMELLA 04 2015 Koko vuodeksi, 6 numeroa lehti, joka tuo t u h l a a j a p oj a n k yrittajat.fi i n kot i i n 54€ nuorena tyttönä, koska olin niin pienikokoinen. En löytänyt sopivia juhlamekkoja, joten aloin tehdä niitä itselleni. Vaikka myöhemmin vaatteita löytyi myös kaupasta, ompelu jäi harrastuksekseni. Ompelen myös takkeja ja muita vaatteita, jos kaupasta ei löydy sopivaa. Parasta ompelussa on se, että voin tehdä juuri sellaisen vaatteen kuin haluan. En halua maksaa useampaa satasta iltapuvusta, joka ei ole täydellinen. Nyt teen toppatakkia ja aion myös vaihtaa talvitakkini vuoren itse. Sopivasti haasteita. Olen ommellut oman hääpukuni, tyttärieni vanhojentanssi- ja ylioppilasjuhlamekot sekä esimerkiksi miesten pitkän ulsterin että tekoturkin. Haaveenani olisi joskus tehdä itselleni näyttävä iltapuku. Kutsu Linnan juhliin antaa kuitenkin odottaa vielä itseään. Ompeleminen on opettanut loogistaajattelua. Työssäni tapasin kerran naisen, joka sanoi palkkaavansa mielellään käsi- töitä tekeviä. Silloin voisi olla varma, että projektit tulisi tehtyä loppuun asti, hän perusteli. Tottahan se on, sillä ompelijana en jätä mitään kesken. On aikoja, jolloin en koske ompelukoneeseen enkä saumuriin, mutta sitten taas innostun tekemään käsilläni. Molemmat isoäitini olivat vaatetusalalla. Toinen oli vaatturi, toinen ompelija. Luulen, että osa harrastuksesta on tullut verenperintönä. Vaikka ompelen ja neulon, en ole hyvä piirtämään. Tilasin pitkään käsityölehtiä, joista säästin ison kasan kaavoja. Luen lehtiä ja kierrän vaatekauppoja, joista saan ideoita. Suunnittelen vaatteen loppuun asti päässäni ja sen jälkeen sovellan ompelussa valmiita kaavoja. Kun näen tekemäni vaatteen itseni tai muiden yllä, saan onnistumisen iloa. Ne hetket kantavat minua myös päivätyössäni.” Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka MUISTA HYÖDYNTÄÄ JÄSENETUJASI! kauslehteen, joka on tehty Lähetä viesti TILAUS numeroon 050 9022 225 Hyvinvointi ”Aloitin pukuompelun JÄSENYRITTÄJÄ MAKEITA LUKUHETKIÄ! TILAA nETISTÄ Katriina Ruonio: ”Haaveena näyttävä iltapuku Linnan juhliin” TehTaan varjoisTa Jere Räisäsen kipparoima Elcoline kaappasi isot asiakkaat haaviin. Hyödynnä yhteistyökumppanien tarjoamat alennukset ja palvelut. Tutustu valtakunnallisiin jäsenetuihin osoitteessa www.yrittajat.fi/jasenedut. vuosi koTi-isänä Kim Väisänen loi menestystar inan ja lupasi ryhtyä koti-isäksi. 20 000 euron Tuoksu Parfymööri haluaa myydä tuoksuja šeikeille. . Hinta sisältää alv:n Työpaikkaa haetaan Paluu juurille Marjet Mäkinen on yksi tuhansista. Hän palasi konsulttihommista takaisin kotiin ja johtaa isänsä perustama a yritystä. 3 Yrittäjää I Inspiraatio I Keksintö I Pakkomielle I Mitäs jos? Yrittäjäsanomat facebook.com/yrittäjät @suomenyrittajat yrittäjät.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ⚫ Kimmo Koivikko, päätoimittaja ⚫ Josi Tikkanen, uutispäällikkö ⚫ Katri Simola, toimittaja ⚫ Virvamaria Toikka, toimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja (perhevapaalla) ⚫ Maarit Kattilakoski ja Raija Lehtonen, taitto ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 Ulkoasu Miikka Tikka Ilmoitusmyynti Alma 360 / Asiakasmedia ⚫ PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 ⚫ myynti@alma360.fi ⚫ www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi Paino Alma Manu Oy, Tampere Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. PROACE ACTIVE. AMMATTILAISEN VEROISELLA VARUSTELULLA. Tarjoamme nyt 3.900 €:n arvoisen varustepaketin veloituksetta kaikkiin Proace-malleihin. Jo vakiovarusteluun kuuluvat esim. Bluetooth™ ja vakionopeussäädin, ja rahoituksen voit valita edullisista vaihtoehdoista. VARUSTEPAKETTI NYT VELOITUKSETTA KAIKKIIN MALLEIHIN. • Nokian talvirengasyhdistelmä vanteilla • Toyotan lattia- ja seinävanerointi • Webaston kellosarja • Vetokoukku Proace L2H1 2.0 D 128 Active Etusi 3.900 € PROACE ACTIVE VARUSTEPAKETILLA. Osamaksu 277 €/kk Huoltoleasing 414 €/kk (60 kk/100 tkm, sis. alv 24 %. 334 €/kk alv. 0 %) Autoveroton suositushinta Arvioitu autovero Arvioitu kokonaishinta Vapaan autoedun verotusarvo EU-yhdistetty kulutus CO2-päästöt Huoltoleasing 27.630 € 3.559,79 € 31.189,79 € 665 € 6,4 l/100 km 168 g/km 414 €/kk Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 6 vuotta. Tarjous koskee uusia asiakastilauksia ja on voimassa toistaiseksi. Toyota Rahoituksen esimerkkilaskelma: Proace L2H1 2.0 D 128 Active svh 31.189,79 € (alennus autosta 4.047,50 €), varustepaketin hinta 0 €, toimituskulut 600 €, auton ja varusteiden kokonaishinta (sis. toimituskulun) 27.742,29 €. Korko 1,95 %, perustamiskustannus 190 € ja käsittelymaksu 9 €/kk, käsiraha 20 % = 5.548 €, viimeinen suurempi erä 40 % =11.097, kk-erä 277,04 €, todellinen vuosikorko 2,92 %, KSL:n mukainen luoton hinta 29.674,87 €. Rahoituksen edellytyksenä on myönteinen luottopäätös.
© Copyright 2024