B38 | Aamulehti Lauantai 29. syyskuuta 2012 Hyvä elämä Puhelin: 010 665 7621 Sähköposti: hyva.arki@aamulehti.fi Hormoneilla vai ilman? Ehkäisy: Hormoniton ehkäisy on vaihtoehto silloin, kun hormonit eivät sovi. Valinta: Listasimme hormonittomien menetelmien hyvät ja huonot puolet. Muista: Valinnanvaraa on. Jokaiselle löytyy menetelmä, hormoneilla tai ilman. HANNA HYVÄRINEN, TEKSTIT MIA YLISUUTARI, KUVITUS Sanotaan se nyt heti alkuun: ainoa sataprosenttisen varma raskaudenehkäisykeino on pidättäytyä yhdynnästä kokonaan. Seuraavina varmuusjärjestyksessä tulevat hormonikierukka, hormoni-implantti ja yhdistelmäpillerit sekä sterilisaatio. Koska sterilisaatio on varsin lopullinen, sitä ei voi suositella nuorelle naiselle, oli tämä kuinka varma hyvänsä siitä, ettei halua lapsia. Hormonaalinen ehkäisykään ei sovi kaikille. Taustalla voi olla esimerkiksi perussairaus tai sen uhka, kuten veritulppariski. Tällöin vaihtoehdoksi tarjoutuvat hormonittomat menetelmät. Vähemmän varmat päivät Hormonittomat ehkäisymenetelmät jaetaan luonnollisiin menetelmiin ja estemenetelmiin. Luonnollisiin menetelmiin kuuluvat muun muassa niin kutsutut rytmimenetelmät, jotka kansankielessä tunnetaan myös sanaparina ”varmat päivät”. – Aika usein törmää sanontaan, jonka mukaan varmojen päivien käyttäjiä kutsutaan vanhemmiksi, naurahtaa Husin naistentautien ja synnytyksen erikoislääkäri Aila Tiitinen. Tiitisen mukaan sanonta ei ole aivan tuulesta temmattu, sillä varmojen päivien käyttö ehkäisymenetelmänä edellyttää todella säännöllistä kuukautiskiertoa ja hyvää oman kehon tuntemista. Lisäksi tarvitaan luonteen lujuutta. – Kuka on halukas välttämään yhdyntää jopa kaksi viikkoa kuukaudesta? Harhaanjohtavat laitteet Luonnollisiin menetelmiin lukeutuu myös peruslämpöme- netelmä, jota tosin käytetään enemmän silloin, kun nimenomaan halutaan tulla raskaaksi. Menetelmä perustuu siihen, että kehon peruslämpö nousee hiukan, kun munasolu on irronnut. – Mielestäni pelkkä lämmön seuranta ei ole enää tätä päivää. Kenen elämänrytmi ylipäätään sallii lämmön mittaamisen joka ikinen aamu samaan aikaan, Tiitinen kyseenalaistaa. Markkinoilla olevat, lämpömenetelmien avuksi mainostettavat hedelmällisyystietokoneet Tiitinen tyrmää jokseenkin epäluotettavina. Samaa mieltä on Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan ylilääkäri Dan Apter. – Laitteiden ehkäisytehosta annetaan varsin harhaanjohtavaa tietoa. Seurantatutkimusta laitteiden tehosta ei ole tehty – tai ainakaan julkaistu, Apter huomauttaa. Hormonittomat menetelmät Kondomi asetetaan siittimen päälle ennen yhdyntää. Se estää siittiöiden pääsyn emättimeen ja kohtuun. Kondomi sopii periaatteessa kaikille, lateksittomat kondomit myös allergisille. Markkinoilla on myös naisten kondomi, joka on kuitenkin tavalliseen kondomiin verrattuna kallis. + suojaa myös sukupuolitaudeilta, ja on siksi paras menetelmä vakituisen parisuhteen ulkopuolella + kulkee helposti mukana + ei sivuvaikutuksia + oikein käytettynä melko luotettava ehkäisymenetelmä – voi mennä rikki – joku voi mieltää, että kondomin laittaminen vaikuttaa tunnelmaan Kondomi on ykkönen Luonnonmenetelmiä varmempina asiantuntijat pitävät muutamia estemenetelmiä. Ylivoimaiseksi ykköseksi nousee kondomi, joka oikein käytettynä on melko varma ja suojaa myös taudeilta. Vakiintuneessa parisuhteessa hyvä vaihtoehto voi olla kuparikierukka, joka vastoin sitkeää luuloa voidaan laittaa myös synnyttämättömälle naiselle. – Ensisijainen menetelmä se ei silti ole, sillä se voi lisätä vuotoa ja kuukautiskipuja. Myös kohdunkaulan kanava voi synnyttämättömällä olla liian ahdas kuparikierukalle, Aila Tiitinen kertoo. Tärkeintä asiantuntijoiden mukaan on muistaa, että vaihtoehtoja on, ja jokaiselle löytyy varmasti jokin tapa. – Oleellista on perehtyä vaihtoehtoihin. Tietoa kyllä löytyy, Tiitinen summaa. Tästä on kyse Ehkäisyn valinta Ehkäisymenetelmän valintaan vaikuttavat muun muassa ikä, paino, mahdollinen tupakointi, yleinen terveydentila sekä käytössä oleva lääkitys. Tutkittua tietoa valinnan tueksi voi etsiä esimerkiksi osoitteesta www.terveyskirjasto.fi. Hakusanaksi riittää ehkäisy. Eri vaihtoehdoista voi kysellä paitsi gynekologilta, myös kuntien ehkäisyneuvoloista sekä ehkäisyyn perehtyneiltä terveydenhoitajilta. Osa kunnista tarjoaa ensimmäisen ehkäisypakkauksen, esimerkiksi pillerit tai kierukan, ilmaiseksi. Ehkäisymenetelmien luotettavuus Taulukossa on ilmaistu eri ehkäisymenetelmien luotettavuus Pearlin luvulla. Pearlin luku kertoo, kuinka moni sadasta menetelmän käyttäjästä tulee raskaaksi vuoden kuluessa. Taulukossa on ilmaistu luku silloin, kun menetelmää on käytetty oikein sekä silloin, kun menetelmää on käytetty niin kuin sitä tyypillisimmin käytetään. Rytmimenetelmä Spermisidit Kondomi Pessaari Kuparikierukka Yhdistelmäpillerit Minipillerit Implantaatit Hormonikierukka Naisen sterilisaatio Miehen sterilisaatio Menetelmiä arvioivat Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan ylilääkäri Dan Apter sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin naistentautien ja synnytyksen erikoislääkäri Aila Tiitinen. Tyypillinen käyttö 20 21 12 18 0,8 3 5 0,1 Oikea käyttö 9 6 3 6 0,6 0,3 0,5 0,1 0,1 0,4 0,1 Kuparikierukka asetetaan kohtuonteloon lääkärin vastaanotolla. Kierukka kestää 3–10 vuotta. Useimmiten suositeltu vaihtoväli on noin viisi vuotta. Kierukan täsmällistä ehkäisymekanismia ei tunneta. Spermisidit kuten emätinpuikko laitetaan emättimeen ennen yhdyntää. Spermisidi estää siittiöiden pääsyn kohtuun ja tuhoaa siittiöiden solurakenteita. käyttö on täysin naisen omassa hallinnassa, toisin kuin esimerkiksi kondomissa – heikohko ehkäisyteho – edellyttää ennakointia, sillä spermisidi on laitettava paikoilleen vähintään 10 minuuttia ennen yhdyntää – ei riitä ehkäisyksi sellaisenaan, vaan vaatii lisäksi esimerkiksi kondomin + + pitkäaikainen suoja, joka ei vaadi muistamista eikä itse asentamista + pitkässä käytössä melko edullinen, kierukka maksaa noin 80 euroa + sopii tupakoiville ja imettäville – voi lisätä vuodon määrää ja kuukautiskipuja synnyttämättömillä – käytön esteenä voivat olla kohdunkaulan rakenteelliset poikkeavuudet – kuparikierukan käyttäjillä on havaittu vähän tavallista useammin emätintulehduksia Pessaari, ehkäisykuppi ja ehkäisysieni estävät mekaanisesti siittiöiden pääsyn kohtuun. Ne asetetaan paikalleen ennen yhdyntää. + + ei sivuvaikutuksia käyttö on naisen omissa käsissä – huonosti saatavilla, joten pessaarit ja kupit täytyy ostaa ulkomaita tai tilata nettikaupoista – edellyttävät usein myös spermisidin käyttöä, muuten ehkäisyteho jää vajaaksi – heikohko ehkäisyteho Muista kysyä hyödyistä ja haitoista Luonnonmenetelmät Rytmimenetelmä perustuu siihen, että 28 päivän kuukautiskierrossa ensimmäiset seitsemän ja viimeiset 11 päivää ovat niin sanottuja varmoja päiviä, jolloin raskaaksi tulemisen todennäköisyys on hyvin pieni. + edullinen, koska ei vaadi välineitä ei sivuvaikutuksia edellyttää erittäin säännöllistä kiertoa sekä elimistön ja tuntemusten tarkkailua, jotta varmasti tietää, missä kierron vaiheessa ollaan – etukäteen on vaikea tietää, onko kierto sen mittainen kuin pitäisi, jolloin ei varmasti tiedä, mitkä ovat esimerkiksi kierron 11 viimeistä päivää. – yhdynnästä on pidättäydyttävä jopa 2 viikkoa kuukaudessa + – Peruslämpömenetelmässä munasolun irtoamishetkeä arvioidaan mittaamalla ruumiinlämpö aamuisin ennen ylösnousua. Tällöin etsitään sitä hetkeä, jonka jälkeen on epätodennäköistä tulla raskaaksi. Samaa menetelmää käytetään käänteisesti silloin, kun halutaan tulla raskaaksi ja löytää paras hetki hedelmöitykselle. Onko luonto tarpeeksi luotettava? + ei vaadi muita välineitä kuin lämpömittarin, ei sivuvaikutuksia – menetelmä on työläs, sillä lämpöä on seurattava ja se on mitattava joka päivä aina samaan aikaan aamulla, ennen sängystä nousua – lämpö täytyy mitata muualta kuin kainalosta, jotta tulos on riittävän tarkka – menetelmä ei ole järin luotettava Sittenkin hormonit? Ehkäisytehoa tarkasteltaessa kaikki hormonittomat menetelmät häviävät jonkin verran hormonaaliselle ehkäisylle. Aila Tiitisen mukaan hormonaalista ehkäisyä karsastetaankin turhaan. Tiitinen muistuttaa, että hormoneihin liittyy sekä riskejä että hyötyjä. – Yhdellä käyttäjällä korostuvat riskit, toisella hyödyt. Täytyy muistaa, että esimerkiksi yhdistelmäpillerit puolittavat munasarjasyövän riskin. Toisaalta taas samat pillerit voivat moninkertaistaa esimerkiksi aivohalvauksen riskin, jos käyttäjä kärsii vaikkapa aurallisesta migreenistä. Tiitisen mukaan tärkeää onkin, että ehkäisyä etsivälle kerrotaan kunnolla sekä hyödyistä että haitoista. – Lääkäri tekee väärin, jos hän keskittyy vain hyötyihin. Yhtä lailla väärin on puhua pelkistä haitoista. Kierukka on tehokkain Hormonaalisista menetelmistä ykkösvaihtoehdoksi sekä Tiitinen että Dan Apter nostavat hormonikierukan. Se on aina mukana, ei edellytä muistamista, ja hormonien vaikutuskin on pääasiallisesti paikallinen. – Lisäksi se näyttäisi suojaavan jonkin verran infektioilta, Tiitinen huomauttaa. Apterin mukaan markkinoille on myös tulossa uusia, entistä pienempiä kierukoita, joissa myös hormonin määrä on nykyistä pienempi.