Lastenkatu 4 a, 80100 JOENSUU Steinerkoulut ovat valtion varoin toimivia vanhempien perustamia yhtenäiskouluja. Steinerkoulujen perheet ovat tavallisia perheitä, kaikista yhteiskuntaluokista. Steinerkoulut eivät ole erityiskouluja. Steinerpedagogiikka on myös tunnekasvatusta. Kiinnostusta oppimiseen ylläpidetään taiteellisuudella, elävyydellä ja itse tekemällä. Steinerkouluissa on monimuotoinen juhlaperinne. Pedagogiikka ja ihmiskuva perustuvat Rudolf Steinerin ajatteluun. Uskonnonopetus ei poikkea peruskoulun uskonnonopetuksesta. Steinerkouluista sijoitutaan monipuolisesti eri ammatteihin kuten muistakin kouluista. Vieraiden kielten opetus alkaa jo ensimmäisellä luokalla. Steinerkouluissa arvostetaan kotimaista mahdollisimman lähellä ja luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa. Joensuun steinerkoululla oli mahdollisuus kokeilla luomu- ja lähiruokaa keväällä 2013. Hyvät kokemukset osoittivat, että ruoka maittoi niin oppilaille kuin henkilökunnalle. Syksystä 2013 lähtien aloitimme yhteistyön keittiömestari Ari Koikkalaisen kanssa. Koikkalaisen yritys valmis- taa ja kuljettaa ruoan koululle, koska koulussamme ei ole omaa keittiötä. Oppilaat syövät nyt ruokaa pa- remmin, ja ruokailutilanne on rauhallisempi, kun voimme syödä omassa luokassa. Ruoka on hieman kalliimpaa kuin keskuskeittiön kautta hankittu ruoka, mutta olemme ylpeitä, että ruoka on aitoa ja tehty juuri meidän koulumme Keväällä 2009 koulumme sai Opetusministeriön virallisen koululuvan ja valtionavun. Koulua ylläpitää Joensuun steinerkoulun kannatusyhdistys ry. www.steinerkoulu.fi STEINERKOULUUN ILMOITTAUTUMINEN 1.luokka Ilmoittautumislomake on sama kaikkiin Joensuun kouluihin. Lomake tulostetaan, täytetään ja lähetetään asianomaiseen osoitteeseen sekä lähetetään kopio steinerkoululle. Lomake löytyy kaupungin sivuilta: http://www.joensuu.fi/opetus/ Muut luokat Sovittava tapaaminen opettajan kanssa, puh. 050 579 1220, info@joensuunsteiner.net Joensuun steinerkoulu, Lastenkatu 4 a, 80100 Joensuu Teksti: Anne-Mari Lemmetyinen Kuva: Henri Romppanen Mutalan koulun liikuntasalin lattia tömisee. Salissa on meneillään maanantaiseen tapaan steinerkoululaisten sirkuskerho, ja töminän lisäksi ilmassa leijuu iloinen naurunremakka. Kohta pompitaan, temppuillaan ja pelleillään. Joensuun steinerkoulu on 9-vuotinen yhtenäiskoulu, jossa opetus etenee ikäkausiopetuksena ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen luokkaan samassa ryhmässä. Yhdeksän kouluvuoden jälkeen oppilaat saavat päättötodistuksen. Joensuun steinerkoulu on peruskoulua vastaava koulu. Koulumme 9. luokan todistus tuottaa siten samat edut ja oikeudet kuin peruskoulun oppimäärän suorittaminen. tarpeisiin. Koikkalaisen yritys on mukana Portaat luomuun ohjelmassa ja kotimaisuus on tärkeä lähtökohta ruoassa. Kevääksi on ideoitu perinneruoka- ja kansainvälisen ruoan viikkoja. Vanhemmat maksavat kuukausittain pientä ruoka- ja tarvikemaksua lasten lukumäärän mukaan. Joensuun steinerkoulussa on iltapäivisin aktiivista kerhotoimintaa. Iltapäiväkerhon lisäksi erilaisia harrastuskerhoja on useita. Kuluvana lukuvuotena koulussa toimivat liikuntakerho, matikkakerho, sarjakuvakerho sekä kolme sirkuskerhoryhmää. Koulun kerhot ovat osa Opetushallituksen koordinoivaa Perusopetus paremmaksi -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajantoimintaa. Kerhoja ohjaavat opettajat ja palkatut kerhoohjaajat. Kerholaiset saavat koululta välipalan ja ovat vakuutettuja kerhon ajan. Kerhot ovat maksuttomia ja vapaaehtoisia. Teksti: Annukka Santaniemi Kuvat+ kansikuvat: Annukka Santaniemi Henri Romppanen Virpi Hyvärinen Marja Ilonen Joke Leppänen Huomio olennaiseen Ylemmillä luokilla opetuksesta Apulaisrehtori Annastiina Säkkisen mukaan parasta Joensuun steinerkoulussa ovat pienet opetusryhmät.- Tässä oppii tuntemaan oppilaat tosi hyvin. Kun saa seurata ja opettaa samoja oppilaita monta vuotta, näkee hyvin, missä kukin tarvitsee lisää haastetta tai tukea. Yksi steinerkoulujen erityisvah- pitkälle suullista. Opetuksessa vuus on varhainen kieltenopetus. Joensuun steinerkoulussa englannin ja ruotsin opiskelu A-kielenä alkaa jo ensimmäisellä luokalla jatkuen yhdeksännen luokan loppuun. - Aluksi kieltenopetus on hyvin Sirkus kuuluu esittävien taiteiden joukkoon. Se kehittää motoriikkaa, notkeutta ja lihasvoimaa. Sirkuskerhossa harjoitellaan sirkustemppuja ja esiintymistä. Kerholaiset pääsevät kokeilemaan monipuolisesti eri sirkuslajeja kuten akrobatiaa, tasapainoilua ja jongleerausta. Suursuosion saavuttaneessa sirkuskerhossa on tänä vuonna jo kolme erillistä ryhmää. Steinerkoulun sirkuskerhoa ohjaa Inkeri Tiitinen, joka itsekin innostui sirkuksesta jo lapsena. Sirkuksen lisäksi hän liikkui monipuolisesti ja harrasti intohimoisesti teatteria. Erilaisia ilmaisutaito- ja sirkuskerhoja Tiitinen on ohjannut lapsille jo teini-ikäisestä alkaen. Hän on ollut mukana perustamassa Oudonkummun Sirkusta Outokumpuun. Tiitinen vaikuttaa myös Outokummun Teatterissa, jonne ohjasi ja käsikirjoitti vaikuttavan Irinka-näytelmän viime kesänä. pyritään jäljittelemään sitä, miten lapsi oppii oman äidinkielensäkin: Mallista toistamalla, leikkimällä ja laulamalla, kertoo koulun ruotsinopetuksesta vastaava apulaisrehtori Annastiina Säkkinen. Kun oma lapseni aloitti kolme vuotta sitten steinerkoulussa, halusin tarjota koulun oppilaille mahdollisuuden tähän upeaan lajiin. Sirkus on paljon enemmän kuin urheilua, sillä se on myös taidemuoto. Tässä yhdistyvät liikunta ja teatteri parhaalla mahdollisella tavalla, Tiitinen kertoo. Akrobatia luo pohjan muihin sirkuksen lajeihin. Siihen sisältyy kuperkeikkoja, kärrynpyöriä ja muita notkeutta ja voimaa vaativia temppuja. Akrobatiaa harjoitellaan myös parin kanssa ja ryhmässä, jolloin saadaan aikaan hienoja pyramideja. Tasapainoilua oppilaat harjoittelevat ensin seisomalla suuren keltaisen tasapainopallon päällä. Sen jälkeen pallon päällä opetellaan kävelemään ja lopuksi jopa hypitään. Jongleerausta harjoitellaan aluksi kahdella pehmeällä pallolla ja taitojen kertyessä palloja lisätään. Sirkuskerhon jonglöörimestareista osa jongleeraa - Kielten tunnit ovat alimmilla luokilla nopeatempoisia ja opetus muistuttaa kielikylpyä. Oppikirjoja ei käytetä, ja lukeminen ja kirjoittaminen tulevat mukaan vasta kolmannella luokalla. Valinnaisaineita ja jatkovalmiuksia tulee muodollisempaa, ja oppimista ohjaa jo enemmän oppilaan järki. Tällöin kielenopetuksessa otetaan esiin enemmän kielen rakennetta, kielioppitermejä ja tekstien ymmärtämistä. - Opetuksessa on rauhallinen tahti, ja siinä pyritään keskittymään olennaiseen. Vaikka oppikirjat ovat käytössä 4. luokalta eteenpäin, ne eivät sido opetusta, vaan steinerkoululle tyypillistä vihkotyötä tehdään edelleen, kertoo Säkkinen. Englannin ja ruotsin lisäksi koulussa voi opiskella saksaa, joka alkaa valinnaisaineena kahdeksannella luokalla. Yläkoulussa valinnaisaineena on myös Kielihyrrä, jossa opiskellaan saksan, venäjän ja espanjan perusteita, lähinnä suullista matkailukieltä. Opetuksessa pyritään jäljittelemään sitä, miten lapsi oppii oman äidinkielensäkin - Yläkoulussa kiinnitetään meillä kaikissa aineissa varsin paljon huomiota opiskelutekniikkaan. Joensuussa ei ole steinerlukiota, minkä vuoksi meidän on annettava oppilaille valmiudet myös niihin opiskelutekniikoihin, joita käytetään tavallisen lukion ja ammatillisen oppilaitoksen puolella. - Viime keväänä meiltä valmistui ensimmäinen yhdeksäsluokkalaisten ryhmä. Kaikki heistä saivat opiskelupaikan. On ollut ilahduttavaa kuulla heistä sellaista viestiä, että kouluvuosien opit näkyvät jatko-opinnoissa esimerkiksi ilmaisun rohkeutena, kehaisee Säkkinen. - Yläkoulun kieltenopetuksessa steinerpedagogiikka näkyy muun muassa taiteiden, esimerkiksi musiikin käytössä opetuksessa. Myös erilaisten projektitöiden tekeminen ja pelien pelaaminen on tyypillistä. Viime keväänä teimme 8.-9. luokan kanssa retken Ruotsiin, jolloin kieltä pääsi kuulemaan ja käyttämään autenttisessa ympäristössä. kouluvuosien opit näkyvät jatko-opinnoissa esimerkiksi ilmaisun rohkeutena Teksti ja kuvat: Virpi Hyvärinen jo kolmella pallolla. Yksi olennainen osa sirkustaidetta on myös klovneria. Koulun sirkuskerhossa oppilaat ovat saaneet keksiä itselleen omat klovnihahmot ja klovninimet, joita on työstetty pitkin vuotta. Klovnina oleminen on ihan hassua! On hauskaa tehdä pellehyppyjä ja muita temppuja hassusti, sillä tavalla että muita naurattaa, kertoo tokaluokkalainen kerholainen, klovninimeltään Rami Pappi. Sirkusharrastus on todella mo- nipuolista: akrobatia kehittää motorisia kykyjä ja jongleeraus avittaa aivopuoliskojen yhteistyötä ja avaruudellista hahmottamista. Klovnerian harjoittelu vahvistaa uskallusta heittäytyä tilanteisiin ja samalla voi kokea muiden hyväksyntää. Kaikkien ei tarvitse olla hyviä joka lajissa, riittää että oppilaat saavat onnistumisen elämyksiä, Inkeri Tiitinen tiivistää. Valopuro Luontaishoitola www.valopuro.fi · shiatsu · aromaterapia · vyöhyketerapia · intialainen päänhieronta · kuumakivihieronta · kuumakivi-aromahieronta · suklaa-aromaterapiahieronta · korvakynttilähoito · energiahoidot Dipl. aroma-/vyöhyketerapeutti, luontaishoitaja Armi Sykkö Multimäentie 8, 80910 KULHO puh. 050 565 8175 Hyvän olon hoidot itselle tai lahjaksi. Päiväkoti Päivänsini Jo 32 vuotta Joensuussa toiminut steinerpäiväkoti Päivänsini sijaitsee Pekkalan kartanoalueella. Pienessä ja kodinomaisessa päiväkodissa on 22 paikkaa 36-vuotiaille lapsille, ja sen yhteydessä toimii esiopetusryhmä. Kodinomaisessa päiväkodissa · huomioidaan lapsen yksilöllisyys ja tuetaan itsetuntoa · lapsen päivä luodaan kiireettömäksi ja myönteiseksi · painotetaan lapsen omaa luovaa leikkiä · tarjotaan taiteellista tekemistä ja kokemista · on laadukkaita luonnonmateriaaleja leikki- ja huonekaluissa · on esteettisesti kauniit tilat · on luonnonkaunis ja leikkiin innoittava piha · nautitaan lähi- ja luomuruoasta · tarjotaan steinerpedagogista esiopetusta. Päiväkotiin hakeminen: tiedustelut ja tutustumiskäynnit: puh. 013-311754 Pekkalankatu 7B 80260 Joensuu www.paivakotipaivansini.fi Esiopetukseen ilmoittautuminen: Joensuun kaupungin esiopetukseen hakulomake www.joensuu.fi/haku-esiopetukseen Palauta päiväkotiin helmikuun alussa! Päiväkotia ylläpitää Joensuun steinerpäiväkodin kannatusyhdistys ry. Päivähoitomaksut ovat pääsääntöisesti samansuuruiset kuin kunnallisissa päiväkodeissa. Joensuun kaupunki myöntää hoitoon palvelusetelin. Esiopetus on maksutonta. Aikaa leikille Päiväkodin tunnelma on kiireetön ja lapsilla on reilusti aikaa leikkiä. Steinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa vapaa leikki nähdään lapsen kehityksessä ja oppimisessa keskeisenä. Leikissä lapsi oppii omaehtoisesti, hän muokkaa ympäristön kokemukset omiksi kyvyiksi ja taidoiksi. Leikin suunnittelussa ja itse leikissä harjaantuvat niin ongelmien luova ratkaiseminen, pitkäjännitteisyys, motoriikka, yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot kuin kekseliäisyyskin. Leikki luo perustaa aikuisiän tahdonvoimaiselle ja aloitekykyiselle ajattelulle. Kaunis ympäristö Steinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa painottuu ympäristön merkitys. Lapsen kehitystä tukeva ympäristö on turvallinen ja aisteja suojaava. Päivänsinen kaunis miljöö luonnon keskellä rauhoittaa. Päiväkodin materiaalien, värien, muotojen ja äänimaiseman valinnalla luodaan harmoniaa. Leluissa ja sisustuksessa suositaan luonnonmateriaaleja. Rytmisyys Toiminta rytmittyy vuodenkierron mukaan, arjen ja juhlien vuorotteluun. Viikko rytmittyy erillisiksi päiviksi - jokaiselle viikonpäivälle on oma erityinen puuhansa: maalaus, musiikki, satuleikit, leipominen ja kädentaidot. Päivittäin toistuvat piirit, leikkiaika, ruokailu ja ulkoilu jäsentävät lapsen päivän tutuksi ja turvalliseksi. Yhteisöllisyys Perheet osallistuvat päiväkodin toimintaan monin tavoin ja oppivat samalla tuntemaan toisiaan. Yhdessä talkoillaan, eletään arkea, retkeillään ja vietetään juhlia. Kannatusyhdistyksen johtokunnassa pääsee vaikuttamaan myös päiväkodin hallintoon. Esiopetus Päivänsinessä annetaan Joensuun steinerkoulun steinerpedagogista esipetusta. Opetus tapahtuu osin päiväkotiryhmän mukana. Esikoululaisten omat kädentyöt, vihkotuokiot ja retket ovat koulupolun tärkeitä ensimmäisiä askelia. Päivittäinen toiminta tukee lapsen kouluvalmiuksien eli pitkäjännitteisyyden, keskittymiskyvyn, kerrotun ymmärtämisen ja ryhmätoiminnan kehittymistä. Esiopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita steinerpedagogisin menetelmin ja painotuksin. Teksti: Sari Koskinen Kuva: Pasi Räsämäki Teksti: Virpi Hyvärinen Kuva: Antti Nylen Suomen arvostetuimpiin sarjakuvatai-telijoihin lukeutuva Ville Ranta imi steinerkoulusta maailmankuvan, jossa elämän arvokkuus ei ole pisteissä ja saavutuksissa, vaan ihmisen suhteessa luontoon, toisiin ihmisiin ja kotiin. Sarjakuvapiirtäjä Ville Ranta päätyi lapsena steinerkouluun, kun äiti piti poikaa liian herkkänä ja ujona peruskouluun. - Luulen, että äidillä oli itsellään vähän huonot koulumuistot. Hän piti peruskoulua kovana ja yksilöä huomioimattomana paikkana. Sitä se saattoi 80-luvulla ollakin, toteaa Oulussa steinerkoulua käynyt Ranta. - En voi sanoa muuta kuin että minulla on hyvin kauniit muistot kouluajalta. Koulumme oli pieni, varsinkin aluksi. Meidän luokkamme oli vasta koulun kolmas, joten ensimmäisellä luokalla koko koulussa taisi olla alle 40 oppilasta. Lopussa oli varmaan pari sataa. Koulussa 1980-luvun Toppilan kartanoalueella oli lämmin, välittävä ja perheenomainen tunnelma. Ranta oli alusta asti iloi- Steinerkoulun oppilaista tulee isoina niin kokkeja kuin opettajia, taiteilijoita kuin sairaanhoitajia. Ville Rannan työ on ajatella ja piirtää nen siitä, millainen koulu oli. - Koin maailman lapsena vähän kylmänä ja pelottavana, ja koulu oli täsmällinen vastakohta sille. Kaikki opettajat tunsivat kaikki oppilaat, yhteisöllisyys oli vahvaa, mutta ainakin lapsen näkökulmasta luontevaa. mää virallisuutta, välinpitämättömyyttä tai kylmyyttä koskaan missään. - Opetus antoi paljon rauhaa oppilaille ja painotti asioiden sisäistämistä niiden opettelun sijaan. Tämä on ollut minulle tärkeää aikuisena. - Olen aikuisena kuskannut lapsiani samalle koululle ja koulun päiväkotiin, ja vasta sitten olen nähnyt, miten steineryhteisöllisyys voi olla myös rasittavaa ja tekopyhää, kuten yhteisöllisyys aina on. Mutta lapsena rakastin sitä. Lapsena koulun yhteisöllisyys Yhteisöllisyyden valot ja varjot Ranta muistaa hyvällä myös koulussa vallinnutta luontevaa sosiaalista kontrollia. - Opettajat ja vanhemmat suhtautuivat lapsiin henkilökohtaisesti ja luontevasti, ei ollut kyl- tuntui hyvältä, mutta vanhemman roolissa siinä on Rannalle hankaluutensakin. - En ole yhteisöllinen tyyppi, en osaa rakentaa koulun pihalle mökkejä enkä leipoa myyjäisiin, en myöskään kykene millään puuhailemaan yhdessä toisten vanhempien kanssa. - Sanon aina, että en osallistu, koska mun isäni on rakentanut kymmenen mökkiä, tehnyt risusavotoita, ollut valvojana leireillä ja luokkaretkillä ja muutenkin tuhlannut nuoruutensa tähän. - Tällä hetkellä lapseni eivät ole steinerkoulussa, koska lasten äiti on töissä muualla ja lapset ovat koulussa siellä. Arvojärjestyksessä se näkyy Ville Ranta pitää todennäköisenä sitä, että kouluvalinta on vaikuttanut myös hänen ammattiinsa. - Minua rohkaistiin koulussa suuresti piirtämisessä. Steinerkoulussahan sai piirtää melkeinpä määrättömästi, jos halusi. Ja minä halusin. - Huomaan myös, että minulla on arvoasenteita, jotka juontuvat selkeästi kouluaikoihin. Suhtaudun penseästi järjestelmiin, joilla pyritään vaikuttamaan ihmisten elämänlaatuun. En myöskään siedä ihmisiä, joiden mielestä yhteiskunnan pitäisi järjestää heidän asiansa. - Minulle on selvästi tuputettu koulussa ajattelumalli, että elä- män arvokkuus on ihmisen suhteessa luontoon, toisiin ihmisiin ja kotiin. Ei pisteissä, saavutuksissa eikä siinä, mitä voidaan ottaa haltuun. Jokaisen on seurattava omaa tietään. Ranta arvostaa steinerkoulua erityisesti siksi, että siellä ihmisen annetaan olla rauhassa eikä revitä eteenpäin kiireellä kohti ei mitään. - Olen myös ennakkoluuloinen peruskoulua, yhteiskuntaa ja suomalaista enemmistökulttuuria kohtaan, ikään kuin olisin itse kotoisin jostain henkevämmästä maailmasta. - Steinerkoulu on luultavasti onnistunut kasvattamaan minusta hegeliläisen idealistin, enkä pääse siitä eroon.