Pöytäkirjan - Ruotsinsuomalaisten keskusliitto
RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO SVERIGEFINSKA RIKSFÖRBUNDET PÖYTÄKIRJA RSKL:n 28. VARSINAINEN LIITTOKOKOUS 3.-4.6.2011 Aika: Paikka: Läsnä: 3.-4.6.2011 klo 09.00 – 15.15 MS Mariella reitillä Tukholma – Helsinki – Tukholma Osallistujaluettelo (Liite 1) 1. Kokouksen avaus Liiton puheenjohtaja Voitto Visuri: Hyvät liittokokousedustajat, kutsuvieraat, henkilökunta, media ja kaikki muutkin ketään unohtamatta. Tervetuloa! Kulunut liittokokouskausi on vienyt vähemmistöasiaa eteenpäin. Uusi laki, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2010 koko maahan ja sen lisäksi hallintoalueen laajennus viidestä Norrbottenin kunnasta kahdeksaantoista Mälarenlaakson kuntaan. Sen jälkeen näitä vapaaehtoisia kuntien liittymisiä tuli kolme lisää 1. toukokuuta viime vuonna ja kuntia oli silloin 26 ja tänä vuonna 1. helmikuuta tuli kuusi kuntaa lisää. Näin ollen meillä on 32 kunta Suomen kielen hallintoalueessa. Tänä vuonna hallitus laittoi päivämääräksi 1. huhtikuuta johon mennessä kuntien tuli anoa liittymistä hallintoalueeseen ja näitä kuntia oli kahdeksan, joten ensi vuonna kuntia on 40, mutta meillä on 250 kuntaa jäljellä. Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ei ole ollut tyytyväinen tähän lakiin ja sen me olemme kertoneet kerta toisensa jälkeen ja syynä on se, että me katsomme, että sama laki tulisi olla voimassa koko maassa. Ei vain määrätyissä hallintoaluekunnissa. Olen monta kertaa ihmetellyt sitä, kuinka voidaan kansalaisia laittaa eri asemaan lakiin nähden. Olen tehnyt kysymyksiäkin ministereille ja heidän avustajilleen, mutta en ole koskaan saanut vastausta. Näin joka tapauksessa on, mutta toisaalta on tämä vapaaehtoisjärjestelmä, mikä on tuonut meidän järjestöön hyvää aktiivisuutta. Se on aktivoinut meidän paikallisjärjestöjä, mutta se on tuonut suuren määrän lisätyötä myös meidän liittotasolle. Me tiedämme, että paikallistasolla tarvitaan tukea näissä keskusteluissa kuntien kanssa ja sitä me olemme tehneet niin paljon kun me on pystytty tekemään. Uusia askeleita on tarpeellista ottaa yhteiskunnan puolelta koskien vähemmistölainsäädäntöä. Hallintoalueilla on kunnilla pakollisuus järjestää suomenkielistä esikoulutoimintaa ja vanhustenhoitoa, mutta kummastuttaa, että koulu on täysin poissa samoin suomenkielinen sairaan- ja terveydenhoito. Tarvitaan uusia askeleita ja uskon tämän kokouksen tekevän sellaisia vaatimuksia ennen kuin täältä erotaan. Järjestön jatkuvuus on kiinni siitä, että meidän jälkipolvet tulevat ottamaan vastuun ruotsinsuomalaisuudesta ja meidän järjestöstä. Olin hieman pettynyt kun näin vaalivaliokunnan esityksen, että nuoria siellä ei paljoakaan näkynyt. Me olemme puhuneet aika paljon siitä, että nyt on aika aktivoida toinen ja kolmas sukupolvi ruotsinsuomalaisia, mutta uskon että täytyy alkaa puhumaan myös neljännestä sukupolvesta tällä hetkellä. Meillä on hyvä malliesimerkki ainakin yksi seura, joka lähti tähän työhön toisen ja kolmannen sukupolven aktivointiin ja ovat lisänneet jäsenmääräänsä. He ovat saaneet aktiivisuutta näihin nuoriin. Paikkakunnalla opiskellaan nyt suomen kieltä opintokerhoissa suurella ryhmällä. Kolmekymmentä nuorta opiskelee suomen kieltä. Meillä on nyt toisen ja kolmannen sukupolven saavuttaminen 1 meidän toimintasuunnitelmissa, mutta luulen, että tuleva liittohallitus saa nostaa tämän asian reilummin esille ja miettiä, mitkä ovat ne lääkkeet, jolla tämä homma hoidetaan. Kannattaa varmaan katsoa näitä hyviä esimerkkejä ja malleja, joita on olemassa. Kunta on Hälleforsin kunta, jossa on suomalaisten kaskiviljelijöiden rakentama puukirkko, mikä on vieläkin pystyssä. Moni on varmaankin ihmetellyt sitä netissä olevaa keskustelua, jota pari kolme henkilöä on pitänyt yllä ja nimimerkein, että siellä vaikuttaisi olevan enemmänkin väkeä. En ole lähtenyt mielellään kommentoimaan sitä keskustelua, koska kyseessä on meidän järjestön ulkopuoliset henkilöt, joilla ei ole mitään asiaa puuttua meidän demokraattisiin systeemeihin ja asettaa kyseenalaiseksi meidän järjestöämme. Mutta kun kerta kerralta tulee medialta kysymys, niin kuin tänä päivänä, että mitäs mieltä olet tästä pyörrytyksestä missä sinä ja RSKL on ollut. Ajattelin, että on syytä kertoa meidän jäsenistölle mistä tässä on kysymys. Nämä asiat ovat täysin asiattomuuksia ja kuten kerroin kyseiset henkilöt ovat täysin järjestön ulkopuolisia ja sanoisin näin, että he ovat itseensä ja toisiin kyllästyneitä tavalla tai toisella sairaita ihmisiä. Tämän vuoden puolella on ollut myös keskustelua liiton avoimuudesta ja meidän näkyvyydestä, joka sitten jonkun henkilö kautta on tehnyt Sisuradion innoittamana radioon ja nettisivujen kautta tehnyt ilkeämielisiä kirjoituksia, jotka ovat täyttä asiattomuutta. Kysymyksessä on ollut meidän avoimuus lähtökohtana FRISin ja RSKL:n omistama toimistohuoneisto Bellmansgatanilla, mikä on työpaikka. Niistä kaltereista ovessa, niitä ei saisi olla ja ovet ei saisi olla lukossa ja se pitäisi olla paikka, johon tullaan hengailemaan. Mutta se on työpaikka. Siellä pidetään kurssitoimintaa viikonloppuisin. Kokoustoimintaa on myös iltaisin. Se ei ole sellainen paikka, johon voidaan päästää väkeä, se on nähty. Kun ovat olleet auki, niin sieltä on lähtenyt tietokoneita, sieltä on lähtenyt matkalaukkuja. Meidän vakuutusehdoissa lukee varta vasten, että kalterit pitää olla. Jos katsoo naapureita, niin siellä on kalterit lähes kaikissa ovissa. Jos radiosta oltaisiin tultu kysymään, miksi siellä on sellaista ja tällaista, niin he olisivat saaneet korrektin ja asiallisen vastauksen siihen, mutta meiltä ei ole kysytty ja tässä on hieman myös kysymyksessä kuinka pitkälle radio saa mennä. Heillä on sellainen puolueeton asema ja kuulla molempia osapuolia, eikä vaan päästää tulemaan. Mietitty on kanteen nostamista sinne, jotka radiokysymykset pitävät huostassaan. Sen jälkeen voikin siirtyä siihen, mistä voin olla erittäin kiitollinen ja ylpeä. Liittomme on yhtenäinen ja menestyksekäs. Ei meidän liitossa ja liiton sisällä ole minkäänlaisia hankauksia. Minä en ole nähnyt niitä. Ei ainakaan minulle ole tuotu niitä. Ne ovat nämä ulkopuoliset, jotka eivät ole meidän jäseniä, yrittävät häiritä meitä, mutta ne eivät ole häirinneet minua niin, että se olisi häirinnyt RSKL:n toimintaa. Menestys ei tule koskaan sattumalta tai ilmaiseksi. Se vaatii hitusen lahjakkuutta, mutta ennen kaikkea pitkäjänteistä työtä, yhteispeliä ja vankkumatonta uskoa omaan tekemiseensä. Hyvät ystävät! Tervetuloa liittokokoukseen ja katson liittokokouksen näin avatuksi. ---Hyvät ystävät! Liittokokousten välisenä aikana on moni jättänyt meidät. Ajattelin, että nousemme ylös ja pidämme pienen hiljaisen hetken ja kunnioitamme heidän muistoa. ---- 2. Kokouksen sääntöjenmukaisuus Todettiin, että kokouskutsu on lähetetty sääntöjen 6 §:n edellyttämällä tavalla. (Liite 2). Päätös: Kokous todettiin sääntöjen mukaiseksi. 2 3. Edustajavaltuuksien hyväksyminen ja puhe-, esitys- ja läsnäolooikeuden myöntäminen. Kuultiin edustajavaltuuksien tarkastajien Marita Härkösen ja Seija Nopan lausunto. Liittohallituksen valitsemina edustajavaltuuksien tarkastajina olemme suorittaneet meille annetun tehtävän. Edustajavaltuusasiakirjat on toimitettu liittohallitukselle 62 yhdistyksestä, yhteensä 109 ääntä. Edustajanvaltuuksien tarkastajat esittivät, että liittokokous päättää myöntää täydet edustajavaltuudet niiden 59 yhdistyksen 104 äänivaltaiselle edustajalle, joista yhdistykset ovat lähettäneet edustajavaltuusasiakirjat liittohallitukselle ja jotka ovat ennen kokouksen alkua ilmoittautuneet valtuuksien tarkastajille ja niiden yhdistysten edustajille, joista yhdistykset ovat lähettäneet edustajavaltuusasiakirjat liittohallitukselle ja jotka ilmoittautuvat kokouksen aikana. (Liite 3) Päätös: Liittokokous päätti myöntää täydet edustajavaltuudet edellä mainituille yhdistysten edustajille edustajavaltuuksien tarkastajien esityksen mukaisesti. Päätös: Liittokokous päätti esityksen mukaisesti myöntää läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeuden liittohallituksen jäsenille, erityisliittojen edustajille, kunkin piirin valtuuttamalle edustajalle, liiton tilintarkastajille, liiton kunniajäsenille, vaalivaliokunnan jäsenille ja liittotoimiston henkilökunnalle. Päätös: Liittokokous päätti esityksen mukaisesti myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kutsuvieraille ja läsnäolo-oikeuden tarkkailijoille ja lehdistön edustajille. Päätös: Liittokokous päätti esityksen mukaisesti, että kokouksen aikana mahdollisesti tapahtuvat edustajien muutokset on ilmoitettava kokouksen sihteeristölle. 4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Voitto Visuri, puheenjohtaja: Tämähän on aivan normaalia sääntöjenmukaista listaa. Siellä on yksi käsi ylhäällä. Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Minulla on sellainen esitys, että kun katsotte työjärjestystä, niin siellä on kohdassa 21 vaalit. Entisten kokemusten mukaisesti siellä kokouksen lopussa joudutaan odottamaan ääntenlaskijoita. Ehdotukseni on, että pykälän 8 jälkeen ryhdyttäisiin suorittamaan vaaleja niin, että kokouksen kuluessa voidaan laskea ääniä ja jatkaa kokousta. Voitto Visuri, puheenjohtaja: Siellä on esitys, että laitettaisiin vaalit aikaisemmaksi. Tässä tuli hyvä huomautus, että kyllä varmaankin pitää ensin kohdassa 12 myöntää vastuuvapaus ja sitä ennen tuskin voidaan mennä vaaleihin. Voitaisiinko ajatella, että annetaan liittokokouksen puheenjohtajille Paavo Valliuksen eväät ja he saisivat päättää. Eine Pekkala, RSKL:n Södermanlandin-Östergötlandin piiri: Mennään sääntöjen mukaan. Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi-Seura: Mielestäni tämä järjestys on aikoinaan valmiiksi mietitty niin miksi mennä niitä nyt muuttamaan. Toisaalta me on tultu tänne kokoontumaan ja päättämään meni siinä aikaa kuinka kauan tahansa. 3 Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Tarkoitukseni oli nopeuttaa kokousta. Säännöistä voisi sanoa, että kun kokous käsittelee työjärjestystä, niin se on kokouksen käsissä päättää siitä ja Voitto on oikeassa, että ei ennen kohtaa 12 voida mennä vaaleihin. Säännöissä ei lue järjestystä vaan se on kokous, joka päättää työjärjestyksestä. Voitto Visuri, puheenjohtaja: On olemassa kaksi esitystä, että mennään esityksen mukaisesti ja toinen, että annetaan liittokokouksen puheenjohtajille katsoa, että pysytään aikataulussa ja että heillä on oikeus muuttaa työjärjestystä kohdan 12 jälkeen. Päätös: Annettiin liittokokouksen puheenjohtajille katsoa, että pysytään aikataulussa ja että heillä on oikeus muuttaa työjärjestystä kohdan 12 jälkeen. Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä liittohallituksen esittämän esityslistan kokouksen työjärjestykseksi päätetyin evästyksin (Liite 4). 5. Kokouksen järjestyssäännön hyväksyminen Päätös: Liittokokous hyväksyi kokouksen järjestyssäännön liittohallituksen esityksen mukaisesti. 6. Kokousvirkailijoiden valitseminen 6.1 Kaksi puheenjohtajaa Liittohallitus esitti kokouksen puheenjohtajiksi Esko Melakaria ja Seppo Puolletta. Päätös: Liittokokous päätti esityksen mukaisesti valita liittokokouksen puheenjohtajiksi Esko Melakarin ja Seppo Puolteen. 6.2 Kolme sihteeriä Liittohallitus esitti liittokokouksen sihteereiksi Helena Kivisaarta, Aira Rajavuori Ludvigsénia ja Jarmo Pitkästä. Päätös: Liittokokous päätti esityksen mukaisesti liittokokouksen sihteereiksi Helena Kivisaaren, Aira Rajavuori Ludvigsénin ja Jarmo Pitkäsen. 6.3. Kaksi pöytäkirjantarkistajaa Pöytäkirjan tarkistajiksi esitettiin Riitta Valliusta Suomi - Seura Katajaisista ja Risto Huovista Vårgårdan Suomalaisesta Seurasta. Päätös: Liittokokous päätti valita Riitta Valliuksen ja Risto Huovisen pöytäkirjan tarkistajiksi. 6.4 Kymmenen ääntenlaskijaa Voitto Visuri, puheenjohtaja: Työjärjestyksessä on kymmenen ääntenlaskijaa ja ne tapaa olla piireittäin. Ääntenlaskijoiksi esitettiin Anu Kumpumäkeä Suomi - Seura Katajaisista, Eine Pekkala RSKL:n Södermanlandin - Östergötlandin piiristä, Usko Rudankoa Göteborgin Suomalaisesta Eläkeläisyhdistyksestä, Lea Kankaanpää Malmön Suomi Yhdistyksestä, Erkki Kyllönen Seija Mustonen Skövden Suomi – Seurasta, Pirjo Kivioja Luulajan Suomi Seurasta, Anja Rapo Gävlen Suomalaisesta Kerhosta, Taimi Björklund Tyresön Suomi Seurasta, Seppo Järvinen Karlskogan Suomi-Seurasta ja Taina Rintamäki Ösrsköldsvikin Seudun Suomalaiset Seurasta. 4 Päätös: Liittokokous päätti valita ääntenlaskijoiksi Anu Kumpumäen, Eine Pekkalan, Usko Rudangon, Lea Kankaanpään, Erkki Kyllösen, Pirjo Kiviojan, Anja Rapon, Taimi Björklundin, Seppo Järvisen, ja Taina Rintamäen. --Seppo Puolle, puheenjohtaja: Meitä istuu täällä kaksi kansansivistäjää, jotka haluaa kiittää tästä luottamuksesta, kumpikin kansankorkeakouluihmisiä. Valitettavasti täällä ei sellainen sukupuolinen tasa-arvo oikein ole toteutunut. Olen ollut kaikissa liittokokouksissa mukana vuodesta 1984 alkaen, mutta ensimmäistä kertaa tällä tuolilla. Kokoukset ovat tulleet sujuvimmiksi ja parempia ja parempia kokouksia tulee vuodesta toiseen. Kokeneet tytöt ja pojat ovat kertoneet, että aikoinaan puheenjohtajana oli poliisina, valtiopäiväedustajana ja maaherrana toiminut Ragnar Lassinantti oli maininnut hoiperrellen puheenvuoroa käyttämään tulleelle liittokokousedustajalle, että sinä olet juovuksissa ja saat käyttää vain yhden puheenvuoron. Sitä nyt ei lue järjestyssäännössä, mutta Lassinantti varmaankin oli viisailla jäljillä. On myös puhuttu järjestyssäännöistä ja jotta kokouksesta tulisi joustava, niin puheenvuorot pyydetään kirjallisesti, puheenvuorot käytetään pöntöstä jne. ------ 7. Kokouksen valiokuntien valitseminen 7.1 Päätöslauselmavaliokunta (5 jäsentä) Päätöslauselmavaliokuntaan esitettiin Tuula Fominia puheenjohtajaksi liittohallituksesta, Mauno Rahikaista Åkerin Suomi Seurasta, Paavo Valliusta Suomi-seura Katajaisista, Lauri Seppälää RSKL:n Göteborgin ja Bohusläänin piiristä ja Tarmo Ahosta Club 2000:sta sekä sihteeriksi Helena Kivisaarta liittotoimistosta. Päätös: Liittokokous päätti valita päätöslauselmavaliokuntaan esitetyt henkilöt. 7.2 Valmisteluvaliokunta (5 jäsentä) Valmisteluvaliokuntaan esitettiin Voitto Visuria puheenjohtajaksi liittohallituksesta, Erkki Jokista Saanko Luvan Seuratanssijoista, Seija Noppaa Kulttuuri 75:stä, Pirkko Karjalainen liittohallituksesta ja Erkki Lahtea RSKL:n Etelä-Ruotsin piiristä sekä sihteeriksi Aira Rajavuori Ludvigsenia liittotoimistosta. Päätös: Liittokokous päätti valita esitetyt henkilöt valmisteluvaliokuntaan. 7.3 Sääntövaliokunta (5 jäsentä) Sääntövaliokuntaan esitettiin Sinikka Lindquistia puheenjohtajaksi liittohallituksesta, Reino Leinosta Ruotsinsuomalaisesta kulttuuriseurasta, Juhani Haapasaari Tullinge-Tumban SuomiSeurasta, Irene Ala-Jukuri Torshällan Suomalaisesta Seurasta ja Erkki Seppäläistä Kulttuuri 75:stä sekä sihteeriksi Jarmo Pitkästä liittotoimistosta. Päätös: Liittokokous päätti valita esitetyt henkilöt sääntövaliokuntaan. 7.4. Ääntenlaskutoimikunta lippuäänestyksiin. Ääntenlaskutoimikuntaan esitettiin Liisa Väliviitaa Suomi-Seura Katajaisista kokoonkutsujaksi, Seija Kilpalaa Luulajan Suomi-Seurasta, Marja Isbergiä Finska Alrosta ja Auvo Kontiota Åkerin Suomi-Seurasta. Päätös: Liittokokous päätti valita esitetyt henkilöt ääntenlaskutoimikuntaan. 5 8. Matkantasausrahaston korvausperiaatteet Voitto Visuri, liittohallitus: Liittohallituksen esitys on sivulla 8. Päätös: Liittokokous päätti liittohallituksen esityksen mukaisesti. --Voitto Visuri, liittohallitus: Jag har nöjet på Sverigefinska Riksförbundets vägnar hälsa integrationsminister Erik Ullenhag välkommen hit. Jag har också nöjet att välkomna ministerns medarbetare Kaisa Syrjänen Schaal och Andreas Bergström hit. Vi tycker att regeringen har gjort bra jobb när det gäller minoritetsfrågan. Men helt nöjda är vi inte och den kritiken har vi framfört tidigare varför vi än inte lika i alla kommuner. Vi räknar att nästa år är det 40 kommuner med i finska språkets förvaltningsområde men det finns ytterligare 250 kommuner. Det har gett mycket arbetsuppgifter i våra lokalföreningar men även i riksförbundet eftersom hi har fått hjälpa till i kontakter med kommuner. Det finns annan sida som minister har också påpekat att det har också gett aktivitet i lokalföreningar och det är inte alls dåligt. Men vi vill också komma vidare så att regeringen och riksdag tar nya steg inom minoritetspolitiken. Vi saknar skolfrågorna som ska ges större vikt, hälso- och sjukvårdsfrågorna lika så. Det fordrar naturligtvis att Sverige undertecknar nya paragrader i Europarådets konventioner som grund för det här. Vi också besvikna eftersom vi har fått mycket merarbetet med den här frågan både lokalt och centralt men i år fick vi halv miljon mindre statlig anslag och det är inte alls bra eftersom vi informerar kommuner, vi informerar våra egna. Det känns tungt. Den här frågan har vi tagit upp med länsstyrelsens Lennart Rohdin men säger att de följer bara de kriterier som regeringen har lagt. Förmodligen har man inte tagit hänsyn till det att vi är dom enda med lokala ansvaret jobba inom förvaltningsområdet. Vi har hela landet med 290 kommuner och vi hoppas att regeringen med välvilja tittar litet närmare det här och det totala anslaget är inte heller riktigt stor och det vore bra om man kunde höja det. Vi har också dragit i gång som vi tycker är stort nämligen projektet ”Suomeksi”. Det handlar språk- och kulturrevitalisering och det har vi förberett under två års tid, som nu har kommit i gång. Vi återkommer till regeringen med begäran om ett extra anslag under några år. Vi hoppas att man välvilligt tittar på det. Nu pågår en uppbyggnads- och struktureringsfas i minoritetspolitiken. Den långtidsförvaltning som bygger på samarbete är avgörande för utvecklandet av den svenska minoritetspolitiken. I detta arbete vill vi att sverigefinnar har central roll som kännetecknas av sakkunnighet och vilja att ta allt större ansvar. De första stegen är tagna, lagen finns, och bakom alla dessa år finns målmedvetet arbete i de sverigefinska leden. Ett viktigt nästa steg är att stärka den sverigefinska minoritetens egenmak, att forma och styra sin framtid som minoritet. Samtidigt formar vi en kompetent samarbetspart för att utveckla minoritetspolitiken framtida steg i Sverige. Här behöver vi alltså hjälp av regeringen och vi hoppas att vi också får det. Vi skall hålla finska språket flytande så att den bär över generationsgränserna. Välkommen Erik Ullenhag! Känn att du är bland vänner här, men först tänkte jag att vi låter våra mycket duktiga musikanter Erik och Tony Iivonen, som är yngre av dem. Tony fick just ta emot stipendium från Albin Hagströms minnesfond. Ni ska få höra musik. --Tony ja Erik Iivonen soittivat harmonikkamusiikkia ”Vladislav Zolotarev sonat nr 2, sats 3” "La cumparsita", ”Rantakoivun alla” ja ”Säkkijärven polkka”. --6 Integrationsminister Erik Ullenhag: Ärade kongressdeltagare! Det är stor ära för mig att vara här. Apropå mästare så hade vi alldeles nyss Hockey VM. Jag gissade att fast det är sverigefinnar som samlas så den här samlingen håller på ett land ni är på väg till alltså Finland. Jag får gratulera till det andra guldet i historien till Finland. Det var fantastiskt dag och fantastiskt prestation. Vi har all anledning som håller på Sverige. Det är också intressant vara på Vikingline båt därför att som ni vet att vanlig fördom i Sverige är finländare kommer med Vikingline båt på 50- och 60-talet som arbetskraftinvandrare Det är sant men samtidigt finns det befolkning i Sverige sedan medeltiden och mer korrekt beskrivning är att det finska språket börjades introducera med vikingabåtar än med Vikingline båtar en gång i tiden. Det finska språket och kulturen har påverkat Sverige sedan hundratals år. Sverigefinska Riksförbundet har nu drygt halvsekel på nacken. Mycket har förändrats sedan Sverigefinska Riksförbundet startades Den finska gruppen i Sverige har gått från att vara invandrare till minoritet i Sverige. Från ganska stort utanförskap den tiden till naturlig del av det svenska samhället. När Sverigefinska Riksförbundet startades var den stora arbetskraftinvandringsvågen Ungefär femtio år sedan kom människor över Östersjön. Man visste inte om man skulle stanna kanske kortare period. Många har stannat och har kanske rotat sig. Man fick jobb på första dag men det var bostadsbrist och man började tillvaro i baracker gick över till då nybyggda miljonprogramsområdena. Vi behöver börja påminna betydelsen för det här i Sverige. Finnarna som kom då har varit helt avgörande för den svenska välfärden. Borås, Västerås, Botkyrka, Eskilstuna, Enköping, Motala vi kan räkna upp stad efter stad som ser annorlunda ut tack vare att vi fick människor från andra sidan Östersjön. Stad efter stad som inte hade klarat välfärdsutmaningarna utan duktiga människor som tog sig över havet. Rätt ofta var det tyvärr så att finnarna som kom inte möttes då av tacksamhet utan ganska tuff tillvaro och rätt mycket fördomar. Jag vill därför nu passa på i efterhand och tacka för de insatser som många i den här salen har gjort och den finska befolkningen har gjort i Sverige har varit helt avgörande. För många blev livet i Sverige någonting bra, man tog sig från fattigdom till relativt bättre materiellt ställt men man ska också påminna sig att utvandringen för många hade ganska högt pris. Jag funderade när jag läste Wilhelm Mobergs Utvandrarna hur det där situation ser ut när man är på väg att röra sig. Karl Oskar som är på väg till USA får frågan av pappa, skall han ta den långa vägen till USA och vad får det för konsekvenser för honom och hans familj. Då svarar Karl Oskar att jag emigrerar för barnen skull. Jag tror att det var för många när man kom från Finland också till tuff tillvaro men man tänkte att i det nya landet finns bättre möjligheter för barnen än vad det var i dåtidens Finland. Man kan beskriva den finska befolkningen som den hårt arbetande tysta minoriteten. Man tog lång period de tuffaste jobben. Man bar upp industrin. Man klagade inte i onödan utan fanns med i arbetet och ganska tyst men man betydde väldigt mycket för den svenska industrin. Några av priset för utvandringen har varit det att språket har fått stryk. Den första generationen kanske vårdade språk men barn och barnbarn har bytt till det svenska språket av olika skäl. N har kanske gjort det därför att status för finskan i det svenska samhället var så pass låg. Andra kanske ville behålla språket men man har fått alldeles för litet stöd av skolan för att klara det. Ytterligare andra har kanske känt att jag går in det svenska identitet och tappar språket av det skälet. Alldeles oavsett varför är det för många som har kommit det faktum att man har tappat språket litet som ett sår i själen. Man kan kanske inte tala med sin familj på samma sätt, kanske inte tala med släktingar i Finland på samma sätt. Man tappar av litegrann från den kulturen man kommer från och man blir litet mera rotlös. Just det här att hela den här samlingen, kanske finns det undantag, håller på Finland i VM. Det ger bild av den dubbelheten att man har en bakgrund, som man är stolt över ger en del i tryggheten. Man har en nutid i Sverige som ger en del i tryggheten man har tillhörigheten bakåt. Där spelar språket en betydande del. För andra innebar utvandringen att hälsan tog stryk. Ni vet att 7 fortfarande är det så att det finns överrepresentation i den sverigefinska gruppen bland sjukskrivna, förtidspensionärer, man tog tunga jobb, man slet i industrin och man betalar fortfarande för den insatsen vad man har gjort på arbetsmarknaden. Det finns överrepresentation i självmordsstatistiken, det finns överrepresentation också i missbruksstatistiken av människor som inte riktigt kom in i det svenska samhället och fastnade i utanförskap. Ytterligare för andra kan utvandringen betytt att delaktigheten inte blivit riktigt det man hade tänkt sig. Man har inte riktigt fått det svenska språket man hade trott. Man följer inte med den allmänna debatten, nyhetssändningar eller man hade med sig svenska och lärde sig svenska men det rostade litegrann när man blir äldre och man började tappa det svenska språket. För mig handlar det finskspråkig service, för många handlar det livskvalitet och värdighet att i slutet av sitt liv på äldreboende kan man möta folk och använda finska och känna sig trygg i det. Att vår största nationella minoritet har rätt få service på sitt språk och kunna använda sitt språk i kontakt med myndigheter är helt avgörande. Det där var en del av utvandringens pris. För många har det också gått väldigt bra i Sverige. I dag är vi i den situationen att den sverigefinska gruppen, befolkning är en av dom fem erkända nationella minoriteterna. Det där betyder ganska mycket Det innebär att folk behöver inte längre välja bland identiteter . En ung människa i dag med finsk bakgrund, sverigefinne, behöver inte välja bort det finska eller svenska utan man har dubbla identiteter. Det är oerhört viktigt. Vi ratificerade Europarådets minoritetsspråkskonvention alldeles för sent. Den organisationen kritiserade tidigare regeringar i Sverige, att man inte hade gjort det i tid. Vi var bland dom sista i västvärlden som gjorde det. När vi gjorde det så gjorde vi inte hemläxan i början utan vi har saker som inte uppfyller inte konventionerna heller. Det som också har skett under senare åren är det att vi har utvecklat minoritetspolitiken och försökt ta ett steg framåt. För mig kan språkbruk vara avgörande. Tio år sedan gick det politiska debatten att man talade minoriteters behov och hur ska vi ge möjligheter att tillfredställa minoriteters behov. I dag använder vi ett språkbruk som snarare handlar rättigheter och egenmakt. Och det är något annat. Det är något annat som jag som människa kan ställa krav och har rättigheter som är kopplade att jag är nationell minoritet än att jag skall få litet som ynnest från samhället att mina behov blir tillfredställda är ett steg framåt. Jag hävdar det att den nya minoritetspolitiken har fått en framgångsrik roll. Rätt många kommuner ansöker sig till den finska språket förvaltningsområdet. Mycket tack vare det jobb ni har gjort här. Man skall aldrig tro att politiker levererar någonting utan att det finns ett tryck eller diskussion lokalt. Det som nu är ett faktum att kommun efter kommun söker sig till förvaltningsområdet beror att det finns diskussion lokalt. Att Enköping nu vill till förvaltningsområdet beror på det att det finns tryck i Enköping. Att även Luleå börjar röra sig beror på det att det finns organisationer som har tryckt på och tillexempel sverigefinska organisationer. Jag tänkte allra sist dra några lärdomar av arbetet så här långt. Det första som vi måste förbättra är det att vi måste arbeta med grundskyddet. Ordförande här var inne på det, att av dom. Av dom utvärderingar på nittiotalet så man kan se det att grundskyddet, det vill säga det skyddet till nationell minoritet även om man inte är i kommun som är med i förvaltningsområdet. Där har vi inte kommit riktigt långt. Det finns dåligt kunskap kommunalt och det finns dåligt kunskap i myndigheter och där har vi rätt mycket att göra. En annan lärdom som vi tar med oss är vad samarbetets betydelse och vikten av samrådsprocessen. Det går aldrig att skapa tillhörighet från olika minoriteters sida eller från den sverigefinska befolkningens sida genom att majoritetsbefolkningen ta dom beslut utan att det måste ske i samarbete och i samråd. Där ser vi bra exempel lokalt beror det på bra samarbete. En tredje lärdom, som jag kan inte besluta fram, är att vi har starkt behov av sverigefinska lokalföreningar, av sverigefinska organisationer som är starka lokalt. Det går 8 inte driva arbetet utan det lokala engagemanget. Utan det är människors engagemang ofta på fritid där man lägger kvällar eller helger för att göra samhället litet bättre är helt avgörande för att arbetet ska komma fram. En annan lärdom och det visste vi väl innan är språket och hur vi klarar språket. Barn och unga är fortsatts språks livsförsäkring. Voitto nämnde inledningsvis skolans betydelse och där har vi hel del att göra. Möjligheten för nya generationer att tala finska är helt avgörande för att vi ska klara det finska språket framöver. Det som vi också måste ta med oss och fundera kring är det att det ät jättesegt att kommuner söker sig till våra förvaltningsområden. Vi får akta oss att tro att arbetet därmed är gjort. Det är första steg att kommuner tar visst ansvar med statliga medel eller landstigskommuner. Men nu är tiden att hela tiden följa vad som sker och sätta tryck bakom att det faktiskt blir verklighet. Att det blir det där finskspråkiga förskolan som man har möjligheten till i fall efterfrågan finns. Att det där finskspråkiga äldreboende finns där. Så att det inte blir så att den äldre människan på ålderns höst nekas att flytta till det finskspråkig äldreboende vilket vi har haft tyvärr flera exempel. Det finn mer vad man kan trycka på. Min huvudpoäng är så här. Minoritetspolitiskt arbete är långsiktigt. Vi behöver ökad kunskap om dom nationella minoriteterna. Vi behöver ökad kunskap om sverigefinnarna synnerhet, ökad kunskap om myndigheterna, skolor i kommuner, om vilka rättigheter man faktiskt har. Vi har tagit några steg fram men det finns mycket arbete att göra. Det är ju så här som jag inledde litet, är att hundratals år har finska språket, finska kulturen spelat enorm roll för det svenska samhället. Den sverigefinska gruppen är en del av Sveriges historia som har betytt väldigt mycket för svensk tillväxt och välfärd. Den en del av vår nutid och det kommer vara en väldigt framgångsrik del av Sveriges framtid i fall vi fortsätter det arbete som vi har startat i minoritetspolitiken. Tack för att ni lyssnade och grattis till guldet! Irene Ala-Jukuri, Torshällan Suomalainen Seura: Jag heter Irene, ideell kulturarbetare och eldsjäl och kommer från Eskilstuna. Jag jobbar mycket med kultur på ideell basis. Jag gillar mycket det du säger att ni vill få ökad kunskap. Jag skulle önska att kulturrådet som är statlig myndighet som står för mycket när det gäller kvalitativt scenkonst, framför allt media och tidningar. Jag tar som exempel en tidning som vi ger ut i vårt område av Mälardalen inte bara i Eskilstuna ”Yks kaks”, som fick nerdraget bidrag som är ganska avgörande för den tidningen. Och då till min fråga: Finns det någon som är finsktalande på referensgrupperna inom kulturrådet som kan göra bedömning av finskspråkiga tidningar till exempel. Samma gäller dans, musik och teaterområdet. Finns det i referensgrupperna eller finns det vilja att ta reda av oss i organisationerna ut i landet eller är det majoritetsbefolkningen som sitter och gör bedömning vad är finsk kultur och vad är finsk tidning. Integrationsminister Erik Ullenhag: Jag är rädd att det har varit som du säger att majoritetsbefolkningens perspektiv på minoritetskulturerna. Vilka som gör bedömning vet jag inte men vi tar med oss det. Det finns folk hos mig som jobbar med minoritetsfrågorna. Det är inte kulturpolitiken som är under mig men vi kan dra in kulturdepartementet och utbildningsdepartementet. Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Jag vill veta hur du ser på vårt projekt Suomeksi och hur du vill hjälpa till eller hur departementet vill hjälpa till. Integrationsminister Erik Ullenhag: Det gäller väl det där nya projektet. Vi ger medel till revitaliseringsåtgärder. Det är märkligt ord för sig, men jag förstår det. Det som är spännande med det arbetet är att intresset har varit mycket större än vi trodde. Det har varit ansökningar 9 mångdubbelt mera än anslaget är. Det är bra projekt för revitalisering men vilka som får stöd framöver kan jag inte svara idag. Voitto Visuri, liittohallitus: Vi kanske kan får möjlighet för ett samråd med regeringen i den här frågan för att presentera ordentligt det här projektet. Jag får tacka för det fina tal som du höll och säga att det rätt man på rätt plats. ----- 9. Sääntöasiat 9.1 Liittohallituksen esitys koskien liiton, piirien ja jäsenyhdistysten sääntöjen tarkistamista sekä aloitteet nro 1 - 4 sääntömuutoksiksi ja liittohallituksen lausunnot Seppo Puolle, puheenjohtaja: Olemme kohdassa 9.1 liittohallituksen esitys koskien liiton, piirien ja jäsenyhdistysten sääntöjen tarkistamista sekä aloitteet nro 1 - 4 sääntömuutoksiksi ja liittohallituksen lausunnot. Otamme kohdan pätkittäin eli ensiksi liittohallituksen esitys ja sen jälkeen aloitteet nro 1 – 4 yksi kerrallaan. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Arvoisa puheenjohtajisto ja arvoisa liittokokousväki. Ensimmäiseksi täytyy sanoa Iivosten musisoinnista, että luulin siihen tarvittavan sorminäppäryyttä mutta istuin niin lähellä että näin siihen tarvittavan myös leukaa ja jopa nenänpäätä. Ensimmäinen liittohallituksen muutosesitys on liiton sääntöjen pykälään ”11 Liiton nimenkirjoittajat ja tilintarkastus”. Lisäyksenä on alakohdan ”1. Liiton nimenkirjoittajat” loppuun seuraava lause: ”Liiton nimi voidaan allekirjoittaa yhdessä RSKL:n erityisliiton hallituksen jäsenen kanssa liittohallituksen päätöksen mukaisesti.” Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä liittohallituksen esittämän lisäyksen ”Liiton nimi voidaan allekirjoittaa yhdessä RSKL:n erityisliiton hallituksen jäsenen kanssa liittohallituksen päätöksen mukaisesti.” liiton sääntöjen pykälän ”11 Liiton nimenkirjoittajat ja tilintarkastus” alakohdan ”1. Liiton nimenkirjoittajat” loppuun. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Toinen liittohallituksen muutosesitys on RSKL piirin sääntöjen pykälään ”7 Piirin nimenkirjoittajat ja tilintarkastajat”. Lisäyksenä on alakohdan ”1. Piirin nimenkirjoittajat” loppuun seuraava lause: Piirin nimi voidaan allekirjoittaa yhdessä RSKL:n erityisliiton piirin hallituksen jäsenen kanssa RSKL:n piirihallituksen päätöksen mukaisesti. Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä liittohallituksen esittämän lisäyksen ”Piirin nimi voidaan allekirjoittaa yhdessä RSKL:n erityisliiton piirin hallituksen jäsenen kanssa RSKL:n piirihallituksen päätöksen mukaisesti piirin sääntöjen pykälän ”7 Piirin nimenkirjoittajat ja tilintarkastajat” alakohdan ”1. Piirin nimenkirjoittajat” loppuun. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Viimeinen liittohallituksen muutosesitys on RSKL yhdistyksen sääntöjen pykälään ”9 Johtokunta” ja sen alakohdan ”2. Jäsenet” toisen lauseen korvaaminen seuraavilla lauseilla: ”Yhdistyksen puheenjohtaja valitaan korkeintaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan. Muut johtokunnan jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että puolet heistä on vuosittain erovuorossa.” 10 Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä liittohallituksen esittämän muutosesityksen RSKL yhdistyksen sääntöjen pykälään ”9 Johtokunta” ja sen alakohdan ”2. Jäsenet” toisen lauseen korvataan seuraavilla lauseilla: ”Yhdistyksen puheenjohtaja valitaan korkeintaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan. Muut johtokunnan jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että puolet heistä on vuosittain erovuorossa.” Seppo Puolle, puheenjohtaja: Sitten on vuorossa aloitteet 1-4 ja ensimmäisenä on vuorossa aloite 1 Gävlen Suomalainen Kerhon esitykset yhdistyksen sääntömuutoksiksi. Anja Rapo, Gävlen Suomalainen Kerho: Me emme ole tyytyväisiä liittohallituksen vastaukseen. Säännöissä ei ole mitään mainintaa kunniajäsenen oikeudesta osallistua päätöksentekoon. Jos seuran kokouksessa tulee äänestys niin onko kunniajäsenellä äänioikeus ja jos ei ole niin hän ei voi täysivaltaisesti osallistua päätöksentekoon. Me haluamme tähän muutoksen lisäyksellä ”Kunniajäsen on täysivaltainen jäsen maksettuaan jäsenmaksun”. Esitämme, että Gävlen aloite hyväksytään. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Liittohallituksen lausunto on oikeastaan lainaus nykyisistä säännöistä. ”Kunniajäsenillä on kokouksissa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus.”, mutta yhdistyksen kokouksessa on äänioikeus ainoastaan yhdistyksen jäsenillä. Jos kunniajäsen maksaa jäsenmaksun, niin silloin hänellä on äänioikeus eli liittohallitus on katsonut, että säännöt ovat siltä osin selvät. Jäsenmaksun maksaneella on täysivaltaiset oikeudet ja jos ei maksa jäsenmaksua niin silloin hänellä on läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus. Seppo Järvinen, Karlskogan Suomi - Seura: Haluaisin tähän sanoa, koska liittohallituksen lausunnossa sanotaan, että yhdistyksen kokouksessa on äänioikeus ainoastaan yhdistyksen jäsenillä. Jäsenmaksuista säännöissä todetaan, että yhdistyksen jäsenet suorittavat vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruudesta seuraavaksi toimintavuodeksi päättää yhdistyksen syyskokous. Jos syyskokouksessa päätetään, että kunniajäsenen jäsenmaksu on nolla kruunua niin eikö hänellä ole silloin äänioikeus. Tämä on vain kysymys. Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi-Seura: En ymmärrä miksi liittohallitus laittaa hanttiin tässä, koska minun mielestä tämä on selvää pässinlihaa, että jos kirjoitamme sinne sen lauseen, niin silloin se on kaikille selvä. Voitto Visuri, liittohallitus: Olen sitä mieltä niin kuin liittohallituskin eilen oli, että tulkintavaikeuksia tässä on. Liittohallituksessa kuitenkin tehtiin se päätös, että pöytäkirjamerkinnällä tehdään selväksi kuinka tämä asia on. Liittohallituksen esitys on, että pöytäkirjassa mainitaan kuinka asia on. Seija Tuulik, kulttuuriklubi: Meillä on vastaavanlainen tilanne eli olemme valinneet perustajajäsenen kunniajäseneksi ja sanottu hänelle, etä nyt ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. Hän kuuluu johtokuntaan voiko hän kuulua johtokuntaan jos hän ei ole täysivaltainen jäsen. Hän on maksanut tänä vuonna jäsenmaksun, Miten on ensi vuonna. Koska hänet on vapautettu jäsenmaksusta ja hänellä ei ole äänioikeutta. Voitto Visuri, liittohallitus: Säännöt eivät kiellä kunniajäsenen mukanaoloa johtokunnassa, mutta silloin hän istuu siellä ilman valtaa. Tässä kannattaa seuroissa miettiä milloin kutsutaan joku kunniajäseneksi. Olen nähnyt nelikymppisiä henkilöitä, jotka ovat olleet seuran puheenjohtajia ja tehneet hyvää työtä ja eikä ajatella, että tämä henkilö voisi vielä tulla takaisin. Mielestäni 80 olisi hyvä raja alkaa miettiä, että onko joku henkilö tehnyt niin paljon hyvää työtä että voitaisiin antaa kunniajäsenyys. 11 Päätös: Liittokokous päätti hylätä aloitteen liittohallituksen esityksen mukaisesti ja todeta, että kunniajäsen on täysivaltainen jäsen maksettuaan jäsenmaksun. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Sitten on vuorossa Gävlen Suomalainen Kerhon aloitteen 1 toinen esitys, että yhdistyksen sääntöjen § 5.8 muutetaan siten, että yhdistyksen puheenjohtaja valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan. Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä aloitteen liittohallituksen esityksen mukaisesti Seppo Puolle, puheenjohtaja: Sitten siirrytään Åkerin Suomi Seuran aloitteeseen. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Åkerin Suomi Seura esittää, että perusjärjestöjen piirijäsenyys pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen, koska tänä päivänä kaikki yhdistykset kuuluvat alueensa piiriin. Åkerin Suomi Seura esittää, että piiriin kuuluminen olisi vapaaehtoista ja aloitteessa on lueteltu plussat ja miinukset ja esitetään, liiton sääntöjä muutetaan siten, että niistä käy ilmi, että piirijäsenyys on seuran tai yhdistyksen päätettävissä heidän omissa jäsenkokouksissaan. Liittohallituksen pitkän lausunnon lisäksi voisi kommentoida, että piirin tehtävänä on informoida kaikkia yhdistyksiä ja olisi hankalaa jos jotkut yhdistykset olisi mukana ja jotkut ei. Niille, jotka ei olisi mukana, ei menisi informaatiota eikä koulutustarjontaa. Niille ei menisi myöskään informaatiota neuvonpidosta maakäräjien kanssa tapahtuvasta neuvonpidosta. Lausunnon lopussa lukee, että liittohallitus toivoo, että kaikki RSKL:n jäsenyhdistykset tukevat piirinsä toiminnan kehittämistä. Liittohallitus esittää liittokokoukselle päätettäväksi, että aloite hylätään. Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi-Seura: Sain tuossa kehuja eikä menneet kehut väärään paikkaan. Olen RSKL:n Södermanlandin - Östergötlandin piirin puheenjohtaja, mutta edustan täällä äänivaltaisena edustajana Åkerin Suomi - Seuraa. Tämä Åkerin Suomi - Seuran aloite on vähän minunkin syytä ja olen siellä kovasti yrittänyt jauhaa, että näin pitäisi tehdä. Hallituksen vastauksessa ehdotetaan aloitteen hylkäämistä. Yleensä hylkäämisen esittäminen on aika rumaa. Ne voisivat esittää sen kauniimmin esimerkiksi, että liittohallitus ei kannata tätä aloitetta. Tällaiset sanamuodot voisi muuttaa. Liittohallituksen vastauksessa, jossa ehdotetaan aloitteen hylkäämistä, on positiivista se, että siinä todetaan monisanaisesti piirien tarpeellisuuden. Olisikohan liittohallitus käsittänyt aloitteen väärin, koska siinä ei esitetä piirien lopettamista vaan seura, joka ei halua maksaa jäsenmaksu piiriin voisi erota piiristä. Monessa seurassa on henkilöresurssit rajoitetut. Samat henkilöt, jotka taistelevat seuran pystyssä pysymisestä kynsin ja hampain, eivät välttämättä jakso olla kiinnostuneita piiristä ja piirin järjestämistä koulutuksista. Oma seura tulee ensin ja sitten on paljon tyhjää ja vasta kaukana periferiassa tulevat piiri ja liitto. Meidän piirissämme on tilanne se, että tähän mennessä on kahdeksastatoista seurasta vasta puolet maksanut jäsenmaksun piiriin. Neljään viimeisimpään piirikokoukseen on osallistuvien seurojen lukumäärä ollut keskimääräisesti kuusi ja puoli seuraa. Tämä siitä huolimatta, ne on yritetty sijoittaa aivan liian laajan piirimme eri osiin. Jokaisessa yhteiskirjeessä olemme kehottaneet seuroja ottamaan yhteyttä, tarjottu apua, ehdotettu vierailuja jne. Olemme tarjonneet koulutusta eri aiheista. Olemme kutsuneet puheenjohtajia keskustelu- ja kehitystilaisuuksiin. Yleisintä on, että palautetta ei tule lainkaan. Ideamme on, että käännetään asia päinvastoin. Annetaan seuralle mahdollisuus jäädä pois piiristä, siis seura ei maksa jäsenmaksua, mutta ei myöskään voi osallistua piirin koulutukseen ja mahdollisiin muihin aktiviteetteihin. Uskomme, että tällä on positiivinen vaikutus piirien kannalta. Piirejä ei enää koeta välttämättömänä pahana, vaan mahdollisuu12 tena, siis positiivisessa mielessä kaikki seurat yhtäkkiä haluavatkin liittyä ja kuulua piiriin. Liitossa seura on mukana ja saa tietyn tarjonnan liiton kautta entiseen tapaan. Piirimme on jakautunut kolmen läänin alueelle ja nyt puhun S-Ö-piiristä. Piiri saa toimintatukea vaan yhdeltä maakäräjiltä ja vaikka tuki tulee yhdestä paikasta, käytämme varoja koko piirin alueella. Saamme tukea ABF Sörmlannilta koulutukseen vain läänin alueen luottamushenkilöille. Pidämme koulutusta ja maksamme Sörmlannin ulkopuolelta tulevien koulutuskustannuksista suurimman osan. Siis jaetaan oikeudenmukaisesti. Liiton on uskallettava alkaa ajattelemaan uusilla tavoilla. Alkaa uusiutumaan ihan tosissaan. Ei tehdä niin kuin ennen tehtiin. Jos me teemme virheitä, niin ne nehän voidaan aina oikaista. Liittomme piirimme ja seuramme pienenevät koko ajan ja tulevat pienenemään, jos emme pääse eteenpäin. Jos teemme aina niin, kuin on aina tehty. Se mentaliteetti pitää meidän jättää taakse. Toivon sydämestäni, että te arvoisat seuraedustajat uskallatte näyttää valtanne ja äänestää tätä hallituksen hylkäyspäätöstä vastaan. Voitto Visuri, liittohallitus: Tämä on yksi kohtalonkysymys. Meillä on uusi vähemmistölaki, mikä koskee myös maakäräjiä. Maakäräjillä on neuvonpitovelvollisuus vähemmistöjensä kanssa. S-Ö-piirin alueella on maakäräjiä kolme ja niillä kolmella maakäräjillä on neuvonpitovelvollisuus piirin taikka ruotsinsuomalaisten kanssa. Tämä osoittaa sitä, että me tarvitsemme piirejä ja eikä heikennetä niitä. Me tarvitsemme kaikki seurat mukana piireissä. Minä en usko siihen, että järjestö vahvistuu sillä, että annetaan vapaaehtoisuus seuroille kuuluuko piirin vai ei. Siihen en usko tippakaan. Ei tarvita mitään muuta, kun piirin puheenjohtajan pärstäkerroin ei ole mieliksi jonkun seuran puheenjohtajalle niin seura sanoo että me lähdetäänkin tästä piiristä. Se saattaa sattua aika monta kertaa. Puolustan liittohallituksen näkemystä siitä, että aloite hylätään vai mitä sillä halutaankin sanoa. On aika normaali tapa sanoa, että aloite hylätään tai hyväksytään. Ne ovat ne kriteerit. Toivon, että liittohallituksen kanta tässä kysymyksessä olisi se, mikä olisi myös liittokokousväen. Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi-Seura: En missään vaiheessa sanonut, että piirejä ei tarvita. Kyllä niitä tarvitaan. Minulla on tapana puhua asiat suoriksi ja tämä oli ainakin hyvä yritys ja uskon päinvastoin kuin Voitto. Uskaltakaa äänestää liittohallituksen hylkäämisehdotuksia vastaan. Ei ne ole aina oikeassa niin kuin ei tässäkään tapauksessa. Sain tuossa kehuja eikä menneet kehut väärään Irene Ala-Jukuri, Torshällan Suomalainen Seura: Torshällan Suomalainen Seura kuuluu S-Ö-piiriin, mutta me olemme kuitenkin liittohallituksen kannalla senkin takia, että yhteiskunta on muuttamassa mm. kulttuuripuolella hyvin paljon. Puhutaan alueellistamisesta ja siinä tarvitaan piiri. Meidän seura on liittohallituksen puolella. Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Olen aikoinaan tehnyt esityksen piiriuudistuksesta kaksikymmentä vuotta sitten. Siihen aikaan meillä oli piirisihteerit, rahaa ja toimintaa. Olemme tässä maassa siirtymässä pois Axel Oxenstjärnan aikaisista läänirajoista. Meillä on esimerkkeinä Länsi-Götanmaa ja Skoone miten uudella alueellisella toiminnalla saadaan toimintaa kehitettyä. Meillä Mälarenlaaksossa käydään myös keskustelua, mutta meillä on haittana Tukholma, mikä on liian iso, jotta saataisiin iso alueellinen hallinto myös Mälarenlaaksoon. Meidän järjestö muodostuu, seuroista piireistä ja liitosta. Oikea tie siihen, millä me saamme elvytettyä piirien toimintaa, on katsoa onko meidän piirit tällä hetkellä käytännöllisiä ja maksimoida se, että voidaan toimia hyvin ja tehokkaasti myös piireissä. Jos laitamme voimia siihen eikä siihen, että erota tai ei. Olemme järjestön jäseniä tai ei ja se koskee myös piirejä. 13 Riitta Kilpinen, Länsi-Götanmaan piiri: Meidän piirissä ollaan liittohallituksen takana tässä asiassa ja huomauttaisin, että jos seuroja jää pois, niin miten käy maakäräjäavustusten kanssa, koska ne perustuvat jäsenmäärään. Seppo Puolle, puheenjohtaja: On olemassa kaksi esitystä ja suoritetaan koeäänestys. Päätös: Liittokokous päätti hylätä Åkerin Suomi - Seuran aloitteen liittohallituksen esityksen mukaisesti. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Siirrymme aloitteeseen kolme ”Toiminta-suunnitelman teko uudelle tasolle”. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Kulttuuri 75:n aloite Boråsista käsittelee toimintasuunnitelmaa ja vaikeuksista, kun syksyllä valitaan uusi johtokunta ja se aloittaa toimintansa vasta vuoden alussa ja silloin on jo päätetty toimintasuunnitelmasta. Aloitteessa esitetään sääntömuutosehdotusta niin, että seuran syyskokouksessa valittu johtokunta alkaa toimintansa välittömästi ja ryhtyisi valmistelemaan tulevan vuoden toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Siinä menisi muutama kuukausi ennen kuin se voitaisiin hyväksyä kevätkokouksessa. Liittohallituksen lausunnossa kerrotaan kuinka monet tahot haluavat nämä paperit jo aikaisemmin ja liittohallitus esittää aloitteen hylkäämistä. Erkki Seppäläinen, Kulttuuri 75: Sinikka sanoikin sen. Mitä minun piti sanoa. Nyt on jo kuitenkin niin, että toivottavasti me saamme tähän uuteen liittohallitukseen paljon uusia, nuoria ja innokkaita jäseniä, mitä ei tapahdu usein. Jos nämä uudet nuoret joutuvat toimimaan sen toimintasuunnitelman mukaan minkä vanhat, väsyneet ja poisjääneet niin tämä ei ole missään tapauksessa mielekästä. Idea aloitteeseen tuli siitä, että kun valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa oli iso kampanja siitä, mitä tehdään ja ketkä tekevät. Tehdään se, mitä vaaleissa enemmistön saaneet haluaa. Pitää osata ottaa oppia tältä tasolta. On olemassa aina sellaisia ihmisiä, jotka haluavat tehdä jotakin uutta ja nämä saisivat sillä tavalla mahdollisuudet. Kaikki tietävät mihin suuntaan lehmän häntä kasvaa. Jos me emme tässä järjestössä ota oppia, niin me olemme edistämässä tätä taantumusta mikä meillä on menossa. Liittohallitus ei ole nähnyt mitään varteenotettavaa esillä olevasta aloitteesta. En voi hyväksyä tätä negatiivista näkemystä. Esitän, että liittokokous hyväksyy aloitteessa olevan ajatuksen – syyskokouksessa valitut luottamushenkilöt tekevät tulevalle toimintakaudelle toimintasuunnitelman. Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: On mielenkiintoista, että tulee tällaisia aloitteita. Näissä on itua, mutta sitten on tämä käytäntö millä tavalla me uudistamme tätä järjestöä. Kun me syyskokouksessa valitsemme uuden johtokunnan ja pistetään toimintasuunnitelma tälle uudelle johtokunnalle ja pitää laitta kuntaan, että saadaan avustuksia. Siitä tulee usein niin, että katsotaan millainen toimintasuunnitelma meillä oli ja kopioidaan tai muutetaan sitä vähän. Yksi kompromissi olisi se, että me seuroissa ryhdyttäisiin ajattelemaan ja miettimään sitä toimintasuunnitelmaa. Sehän on suunnitelma niin kuin talousarvio, että ei niitä pidä kirjaimellisesti noudattaa. Siinä asetetaan se rima, että ainakin tämä me tehdään. Jos meillä on hyvä johtokunta, jossa uusia idearikkaita nuoria ihmisiä, niin kukaan ei kiellä sen uuden johtokunnan menemästä riman yli ja tehdä asioita sen lisäksi. Meidän pitää kiinnittää enemmän huomiota näihin toimintasuunnitelmiin ja että niihin saadaan enemmän sisältöä. Kunnan avustusten vuoksi ne pitää vaan olla siellä syyskokouksessa, mutta että me seuroissa ryhtyisimme enemmän miettimään, harkitsemaan ja tekemään töitä näiden toimintasuunnitelmien hyväksi, että niistä saadaan informatiivisia. 14 Erkki Seppäläinen, Kulttuuri 75: Paavo puhui rimasta ja hyppäämisestä, mutta kokemus on sellainen, että uusia jäseniä jarrutetaan niin, että he eivät pääse käyntiin. Täällä on monesta suusta sanottu, että kesken vuottakin voi tehdä lisäyksiä, mutta silloin ei ole mitään syytä tehdä toimintasuunnitelmaa, jos kesken vuotta voi tehdä lisäyksiä. Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Ne kunnan herrat ovat nähneet sen köyhän toimintasuunnitelman vuosikausia. Jos joku seura yllättääkin ja niillä on kolmenkertainen toiminta aikaisempaan verrattuna niin kunnan herran heräävät ja toteavat, että näille pitää antaa enemmän rahaa. Seppo Puolle, puheenjohtaja: On olemassa kaksi esitystä ja suoritetaan koeäänestys. Päätös: Liittokokous päätti hylätä Kulttuuri 75:n aloitteen liittohallituksen esityksen mukaisesti. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Siirrymme Åkerin Suomi - Seuran aloitteeseen neljä ”Vain yksi ””varsinainen”” jäsenkokous vuodessa ja että järjestöjen toimintakausi sijoittuu jäsenkokousten väliin.” Sinikka Lindquist, liittohallitus: Tämä toistuva aloite liittokokouksissa ja tällä kertaa se tulee Åkerin Suomi – Seurasta ja siinä on mainittu hyvänä asiana mm. matkojen väheneminen. Åkerin Suomi – Seura esittää kahden kokouksen sijaan vain yhtä kokousta ja aloitteeseen on koottu plussat ja miinukset. Liittohallituksen lausunto on hyvin pitkä ja todetaan, että muutos tulisi vaikeuttamaan toimintaa ja vähentämään jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Se tulisi myös vaikeuttamaan luottamushenkilöiden rekisteröintiä. Sitten lausunnon lopussa liittohallitus esittää sillä rumalla tavalla liittokokoukselle päätettäväksi, että aloite hylätään. Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi - Seura: Tietenkin tämä on kuin päätä seinään löisi, koska vaikuttaa siltä, että tämä liittohallitus saa kaikki läpi mitä se haluaa. Tässä liittohallituksen lausunnossa todetaan, että vallinnut käytäntö on toimiva. Totta hemmetissä se on toimiva ja se toiminut vaikka kuinka kauan. Eihän se sitä edellytä, että eikö siihen voisi tehdä muutoksia ja saada toimimaan vielä paremmin. Onhan se toiminut, kun sen on pakko toimia sääntöjen mukaan. Liittohallitus kirjoittaa, että jopa valtio on muuttanut tilikautensa kalenterivuodeksi. Mielestäni se on aika kaukaa haettu sellainen vertaus siihen, että meitä seuroja verrataan valtioon. Liittohallitus kirjoittaa kylläkin järkevästi, että toiminnansuunnittelun pitäisi toimia nykyistä pidemmällä aikavälillä. Mielestäni tämä on älykäs huomio ja tukee Åkerin Suomi – Seuran aloitetta, sillä yksi vuosikokous antaa johtokunnille enemmän aikaa toiminnansuunnitteluun. Hallituksen viittaus siihen, että kunnat kyselevät jopa kolmen vuoden suunnitelmia. Tiedossani ei ole sellaisia kuntia ja jos sellaisia on, se ei vaikuta tämän aloitteen asiaan. Jatkossa siellä kirjoitetaan seuraavasti ”Suunnitteluaikaväliä voidaan kehittää esim. siten, että ” johan nyt jotain, että liittohallitus alkaa neuvoa, en tiedä ketä. Åkerin Suomi – Seuraako vai kaikkiako seuroja ja piirejä siitä, mitä pitäisi tehdä. Ja sitten, että jäsenet ovat yhdistyksen tärkein resurssi. Ja vielä, että järjestöä ei pidä kehittää liikeelämästä tai kunnallishallinnosta lainatuin opein. Tämähän on järkyttävää. Eihän tässä nyt, jos pidetään yksi vuosikokous, niin ei sillä ole mitään tekemistä liike-elämään ja kunnanhallintoon. Kyllähän te arvoisat seuraedustajat tiedätte, että jäsenet ovat tärkeimpiä, mutta tietääkö liittohallitus, että me jäsenet määrämme, mitä liittohallitus tekee eikä päinvastoin, vaikka nyt se vaikuttaa, että se on mennyt siihen. Mainitsenpahan vielä, että aloitteessamme ei mainita liike-elämää eikä kunnanhallintoa. Liittohallitus jatkaa, että yhden vuosikokouksen järjestelmä vaikeuttaa joko tulevan vuoden suunnittelua tai menneen toimikauden tarkastamista kokouksen ajankohdasta riippuen. Kenenköhän liittohallituksen 15 jäsenen mielipidettä lausunto tukee. Perustuukohan vastaus kokemukseen vai luuloon, että näin asia tosiaankin on. Lausunnon väite, että toimintavuoden ja tilikauden ollessa kalenterivuosi on toiminnan ja vastuunjaon kannalta myös selkeämpää, että vanha johtokunta jatkaa toimintaansa kalenterivuoden loppuun. Väite ei ole relevantti. Yhden vuosikokouksen käytäntöä ja johdon vaihtumista vuosikokouksen yhteydessä niin kuin tässäkin kokouksessa tilivuoden puolivälissä toteutetaan lähes kaikissa Ruotsissa toimivissa aatteellisissa yhdistyksissä. Veikkaisin jopa 99 prosenttia. Väite, että on selkeämpää, että vanha johtokunta jatkaa vuoden loppuun. Jossakin saattaa olla näin, mutta esim. Södertäljessä potkittiin vanha johtokunta pois heti syyskokouksen päätyttyä. Näin haluttiin tehdä myös Åkerin Suomi – Seurassa, mutta meillä seurattiin sääntöjä. Liittohallitus viittaa myös vuoden alussa tehtävään luottamushenkilöiden rekisteröintiin niin kuin Sinikkakin tässä mainitsi. Ei pitäisi olla mikään ongelma, sehän on vain organisointikysymys. Mitä nopeammin rekisteröinti saadaan aikaan sitä parempi vuodenajasta riippumatta. Yhdistysten ja piirien kevätkokoukset kestävät normaalisti 30 - 40 minuuttia, syyskokoukset hieman pitempään henkilövalintojen takia. Asialista ei pitene huomattavasti vaikka kevätkokouksen asiat siirretään yhden kokouksen asialistaan, mutta kokous tulee mielekkäämmäksi. Lopuksi viittaan vertaamaan aloitteessa mainittuihin hyviin ja huonoihin puoliin. On aika uskaltaa uudistua eikä taas tehdä niin kuin on aina tehty. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Liittohallitus on kyllä tietoinen siitä, että jäsenet ovat tärkeimpiä, jos jäseniä ei olisi, niin ei tarvittaisi liittoa eikä liittohallitusta. Sitähän varten me täällä olemme, että jäsenet määräävät eikä liittohallitus ja siksi täällä käydään niitä äänestyksiä, että jäsenet ja edustajat saavat sanoa mielipiteensä ja mieltä te olette. Voitto Visuri, liittohallitus: Nämä kaksi viimeistä aloitetta henkii sitä, että kunnalla ei ole mitään aikarajoja milloin toimintasuunnitelmat tarvitaan sinne. Tuntuu kummalliselta jos Strängnäs ja Borås ovat sellaisia, jossa ei tarvitse hyvin varhaisessa ajassa viedä toimintasuunnitelmia. Esim. syyskokous on monessa kunnassa aivan liian myöhäinen ajankohta päättää seuraavan vuoden toiminnasta. Monessa seurassa se käsitellään kevätkokouksessa, koska se täytyy keväällä jättää kuntaan, koska kunta tekee omaa budjettiaan jo keväällä. Tämä on yksi tärkeä syy miksi me tarvitsemme kaksi kokousta, mieluummin jopa kolme. Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi - Seura: En kyllä ymmärtänyt tuota, ehkä me olemme niin eri tasolla. Olen kylläkin tehnyt paljon noita anomuksia kuntiin ja nyt piirien puolesta maakäräjille jne. Koska sääntöjen mukaan tällaiset toimintasuunnitelmat tehdään vasta syyskokouksissa, niin me on jouduttu tekemään ne aikaisemmin. Sen takia tämä yksi kokous vuodessa, joka pidetään esim. huhti- toukokuussa. Silloin tehtäisiin nämä toimintasuunnitelmat ja ne olisi valmiina syksyllä, kun kunnat ja maakäräjät päättävät hakemuksista. Esim. S-Ö piirin avustusanomus pitää jättää 25. elokuuta ja siihen ei syyskokouksen päätökset ehdi mukaan. Seppo Puolle, puheenjohtaja: On olemassa kaksi esitystä ja suoritetaan koeäänestys. Päätös: Liittokokous päätti hylätä Åkerin Suomi Seuran aloitteen liittohallituksen esityksen mukaisesti. 9.2 Erityisliittojen sääntöjen vahvistaminen Sinikka Lindquist, liittohallitus: Ollaan liittohallituksen esityksissä sivulla 18, jossa on kolmen erityisliiton säännöt, jotka ne ovat käsitelleet omissa kokouksissaan. Ensimmäisenä siellä on Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu. 16 Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu liiton säännöt. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Sitten sivulla 21 on Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto. Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa Ruotsinsuomalaisen Harrastajateatteriliiton säännöt. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Sivulla 24 on Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin jäsenyhdistyksen sääntömuutosten vahvistaminen. Aini Hytönen, Tukholman ruotsinsuomalaiset naiset: Haluamme poistaa yhtenäisyyden vuoksi syyskokouksen asialistalta 14. ”syyskokoukselle” ja korvata se sanalla ”kokoukselle”. Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin jäsenyhdistyksen säännöt edellä mainitulla korjauksella. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Sivulla 27 alkaa Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset liiton neljät säännöt. Jorma Bogdanoff, Hallstahammarin Suomalainen Seura: Olen Västmanlandin piirin puheenjohtaja ja meillä oli piirissä tämä kovasti esillä ja haluaisimme vähän selvitystä tähän, että miten te näette mikä on juridinen henkilö eli että eläkeläispiirin nimenkirjoittajat eivät saa tulla eläkeläispiiristä vaan että RSKL:n piirin piirihallitus päättää nämä nimenkirjoittajat. Haluaisin tähän selvitystä miksi näin on tehty. Voitto Visuri, liittohallitus: Jos olette lukeneet kokousedustajille lähetetyt paperit, niin täällä on hyvin tarkka selvitys oikeushenkilöistä RSKL:n järjestörakenteessa. RSE:llä ei ole sitä, koska se on meidän erityisliitto. Joka periaatteessa on kuin jaosto. Nyt kun puhutaan RSE:n säännöistä, niin ne ovat RSE:n edustajakokous yksimielisesti ilman keskustelua hyväksyneet. Muutosesitykset olivat kokousedustajilla sääntöjenmukaisesti luettavissa etukäteen ja ne lähinnä selvennettiin. RSKL:n ja RSKL:n piirin sääntöihin tuli aiemmin kokouksessa lisäykset nimenkirjoituskohtiin koskien erityisliittoja. Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa RSE liiton, piirin, yhdistyksen ja jaoston säännöt. 10. Raportti liiton toiminnasta ja taloudesta ajalta 2009 - 2010 ja kertomus liiton toiminnasta ja taloudesta vuosilta 2009 - 2010 Voitto Visuri, liittohallitus: Meillä on täällä auktorisoitu tilintarkastaja Per Engzell ja pitäisikö hänelle antaa mahdollisuus esittää joitakin kuvia tilinpäätöksistä, koska hän ei tule laivalle mukaan. Käsittelemme ne ja päätämme niistä sitten, kun tulemme työjärjestyksen siihen kohtaan, mutta hän esittelee ne. Per Engzell, auktorisoitu tilintarkastaja: Jag vet inte om ni känner mig, men jag var några år sedan med i Skövde och jag heter Per Engzell och kommer från KPMG. Jag vet inte vad ni har pratat om tidigare. Jag har förstått att jag skulle tala nu i alla fall och visa litet om ekonomi om utvecklingen under det sista fem åren litet översiktligt. Först intäkterna, sedan kostnaderna och balansen. Alla kan det se att i intäkterna har bidragen förändrats mest och man kan också se att proportionellt är bidragen stor väldigt del av intäkterna. Man kan se i verksamhetsberättelserna vilka bidragen är. Det finns fasta bidrag och tillfälliga bidrag. Man 17 är väldigt beroende av bidragen. Vi kommer sedan till det hur riskbenägna ni är för om bidragen skulle försvinna. Vi kan också se att medlemsavgifterna är mycket liten del och försäljnings- och deltagarintäkterna är också mycket liten del och övriga intäkter. Vi har tagit bort bidrag till tv-stationerna också när det gäller kostnader eftersom det skulle sänka jämförelsen. Tittar man sedan på kostnaderna material- och verksamhetskostnaderna det skiljer sig ganska mycket de här åren framför allt under 2008 då det gick nedåt och 2009 då det gick uppåt. Lokalkostnaderna och personalkostnaderna är ganska lika under åren. Resultat går åt rätt håll d.v.s. till det positiva under alla det här åren. Däremot skiljer sig resultat mycket under åren 2006 och 2010. Den sista kongressperioden är väldigt positivt. Däremot är finansnetto låg båda åren. 2007 och 2008 hade man lägre resultat men goda ränteintäkter som neutraliserar nedgången. Som alla vet att under de sista åren har det knappt varit några ränteintäkter alls. Om vi går vidare till balansräkningen så är stor del av tillgångar likvida medel. Det som påverkar det här förändringen är resultatet. Här skulle det egentligen vara större ränteintäkter men så är inte eftersom verkligheten baserar de marknadsräntor som finns. Men långsiktigt ger det också större ränteintäkter. Tittar man på balansräkningen finns det också bostadsrätt som har hög marknadsvärde som inte ses här. Likviditet är också buffert om man inte får andra intäkter. Det skulle räcka ett år med kostnader man har. Voitto Visuri, liittohallitus: Jag har fått ett påstående, att det finns något bidrag från Finland som man gömmer undan. Jag tänkte att det är väl bra om revisor berättar var de pengarna finns. Per Engzell, auktorisoitu tilintarkastaja: Under not 3 statliga bidrag finns också statsbidrag från Finland specificerad. Voitto Visuri, liittohallitus: Nyt on aika katsoa taaksepäin ja tullaan esittämään tällainen kuvasarja meidän toiminnasta. Tehän olette lukeneet vuosien 2009 ja 2010 toimintakertomukset niin tämä vain vahvistaa sitä kuvaa mikä siellä annetaan. Voi olla, että jotain kommentoin, mutta lähdetään katsomaan tätä kuvasarjaa. Lähdetään liikkeelle vähemmistötyöstä, mikä on ollut erittäin aktiivista vaikuttamista, tiedottamista, neuvottelua, neuvontaa ja koulutusta. Jäsenkehitys on ainoa negatiivinen asia ja siksi panostetaan toiseen ja kolmanteen sukupolveen. Tiedotus ja viestintä – aika hyvin että yli 38 500 käyntiä RSKL:n kotisivulla, neljä numeroa ruotsi.se -lehteä, jossa ollaan mukana neljällä sivulla. Ruotsin Suomalaisessa ollaan kerran kuussa yhdellä ilmoitussivulla ja lehti on myös kehittynyt hyvään suuntaan. Yhteiskirjeitä menee seuroihin 8-10 kappaletta vuodessa. Sitten on TV Finland, jossa meillä on toimilupa maaverkkolähetyksiin Mälarenlaaksossa. Lapsitoiminnasta voi sanoa, että se on lähtenyt myönteiseen suuntaan. Tenavat – lastenkerhoja on kahdessakymmenessä seurassa ja sitten on leiritoimintaa Lintujärven leiri ja takavuosina on ollut Kuparivuoren leiri, mutta viimeisinä se on ollut Axevallassa ja siinä lähellä on Hornborgasjön minne keväällä tulee paljon kurkia. Sitten on piireillä ja seuroillakin lapset – isovanhemmat - leirejä. Ruotsinsuomalaisten koulujen kanssa yhteistyössä on ollut alkoholi-, huume- ja tupakka tiedotus- ja liikuntaprojekti. PerheVerstaat – vanhempain opintokerhot yhteistyössä ABF:n kanssa ja tanssiprojekti yhteistyössä ruotsinsuomalaisten koulujen kanssa. Sitten on kulttuuritoiminta ja se on meillä suurta on kansantanssin, kansanmusiikin ja senioritanssin festivaalit ja osallistutaan pohjoismaisiin Nordlek -tapahtumiin, on 18 seminaareja, teatteripäiviä, eläkeläisten kulttuuripäiviä, Axevallan Kesää, Suomen kielen ja kulttuurin projektin Suomeksi aloitus, kulttuurialojen ohjaaja- ja ohjelmistokursseja, Finnstigen ja kaskenpoltto, seurojen suurjuhlien näyttävät kulttuuriohjelmat, että kulttuuritoimintaa on paljon. Opintotoiminta on myös meillä suurta ja mehän olemme ABF:n jäseniä ja niiden tilastojen mukaan ollaan mahdollisesti jäsenjärjestöistä viidennellä tilalla. Viime vuonna oli opinto- ja kulttuuritunteja seuroissa yli 31 000. Suosituimmat opintokerho- ja kulttuuritoiminta-aiheet ovat tanssi, yhdistystieto, terveys, kuorot, musiikkiryhmät, laulu, kädentaidot, ruuanlaitto, suomen kieli ja yhteiskuntatieto. RSKL:llä ja erityisliitoilla noin 90 kurssia, seminaaria, luentosarjaa ym. kahden vuoden aikana. Järjestö- ja kehitystoiminnassa on vuosittaiset johtajuuskurssit sekä kehitysparlamentit, liittojen Ideapäivät ja toiminnan kehittämiskurssit, piirien ja liiton alueelliset kehitysprojektit sekä vähemmistöprojektit, tiedotuksen ja tietotekniikan kurssit, järjestötoiminnan uudet opintomateriaalit, Tullaan tutummaksi – seurakäynnit ja Nuoremmatkin nuijan varteen – mallien esittelyä. Merkkivuosi 2009 toi meille paljon myönteistä. Saatiin tämä ruotsalainen kantaväestökin tietämään ja tuntemaan omaa historiaansa ja se alkoi kiinnostaa heitä. Se nosti myös ruotsinsuomalaisten arvostusta. Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa vuosien 2009 ja 2010 toimintakertomukset. Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä vuosien 2009 ja 2010 vuosikertomukset. 10.1 Kertomukset Ruotsinsuomalaisten Kulttuurirahaston toiminnasta ja taloudesta vuosilta 2009 - 2010 Voitto Visuri, liittohallitus: Kulttuurirahasto ei ole kahden viimeisen vuoden aikana pitänyt yhtään kokousta eikä jakanut rahaa eikä siellä olekaan paljoa rahaa ja liittohallitus esittää ne hyväksytään. Tuula Fomin, liittohallitus: Olen kulttuurirahaston puheenjohtaja ja kuulin, että täällä kysyttiin miksi ei ole jaettu apurahaa ja syy on se, että pääoma on suhteellisen pieni ja aikaisemminkin apurahoja on jaettu vain koroista ja ne ovat nyt olleet niin pieniä, että kokouksen järjestäminen niiden jakamiseksi tulisi kalliimmaksi. Kaikenlaisia lahjoituksia ja perintöjä vastaanotetaan. Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä Ruotsinsuomalaisten Kulttuurirahaston vuosikertomukset vuosilta 2009 ja 2010. 11. Tilintarkastajien lausunnot 2009 ja 2010 Seija Noppa, tilintarkastaja: Tilintarkastajien lausunto Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton liittokokoukselle Org.nro 815200-5479 Olemme tarkastaneet Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton vuosikertomuksen, kirjanpidon ja hallinnon koskien tilivuotta 2009-01-01—12-31. Liittohallituksella on vastuu tilinpitoasiakirjoista ja hallinnosta ja että vuosikertomus laaditaan vuosikertomuslakia noudattaen. 19 Meidän vastuullamme on antaa lausunto vuosikertomuksesta ja hallinnosta tilintarkastuksen pohjalta. Tilintarkastus on suoritettu hyvää ruotsalaista tilintarkastustapaa noudattaen. Se tarkoittaa tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista niin, että voimme suurella mutta ei ehdottomalla varmuudella vakuuttua siitä, että toimintakertomus ei sisällä olennaisia virheitä. Tilintarkastukseen kuuluu tilinpitoasiakirjojen lukujen ja muun informaation tarkastaminen otannaisesti. Siihen kuuluu myös tarkastaa tilinpitoperiaatteet ja hallituksen tapa soveltaa niitä kuin myös vuosikertomukseen sisältyvät merkittävät arvioinnit sekä siihen kootut tiedot. Olemme tarkastaneet olennaiset päätökset, toimenpiteet ja menettelytavat liitossa voidaksemme arvioida, onko joku hallituksen jäsenistä toiminut vuosikertomuskin tai liiton sääntöjen vastaisesti. Toteamme, että tilintarkastus antaa riittävän pohjan seuraavalle lausunnolle. Vuosikertomus on laadittu vuosikertomuslain mukaisesti ja antaa oikeudenmukaisen kuvan liiton tuloksesta ja tilanteesta Ruotsissa käytettävän hyvän tilinpitotavan mukaisesti. Hallintokertomus on yhteneväinen vuosikertomuksen muiden osien kanssa. Esitämme, että liittokokous vahvistaa tuloslaskelman ja taseen, tuloksen ja rahastojen käytön hallintokertomuksen esityksen mukaisesti ja myöntää hallituksen jäsenille vastuuvapauden toimintavuodelta. Tukholmassa 20. huhtikuuta 2010, Per Engzell, Auktorisoitu tilintarkastaja KPMG AB ja Seija Noppa, tilintarkastaja. Päätös: Liittokokous hyväksyi tilintarkastajien lausunnon 2009. Seija Noppa, tilintarkastaja: Vuosi 2010 on samanlainen. Koskien tilivuotta 2010-01-01— 12-31. Vuosikertomus on laadittu vuosikertomuslain mukaisesti ja antaa oikeudenmukaisen kuvan liiton tuloksesta ja tilanteesta Ruotsissa käytettävän hyvän tilinpitotavan mukaisesti. Hallintokertomus on yhteneväinen vuosikertomuksen muiden osien kanssa. Esitämme, että liittokokous vahvistaa tuloslaskelman ja taseen, tuloksen ja rahastojen käytön hallintokertomuksen esityksen mukaisesti ja myöntää hallituksen jäsenille vastuuvapauden toimintavuodelta. Tukholmassa 20. huhtikuuta 2011, Per Engzell, Auktorisoitu tilintarkastaja KPMG AB ja Seija Noppa, tilintarkastaja. Päätös: Liittokokous hyväksyi tilintarkastajien lausunnon 2010. 12. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille ja tilinpäätösten 2009 ja 2010 vahvistaminen Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa vuosien 2009 ja 2010 tilinpäätökset ja myöntää tilivelvollisille tili- ja vastuuvapauden. 13. Päätös ylijäämän kirjaamisesta Voitto Visuri esitteli vuosikertomuksissa 2009 ja 2010 olevat liittohallituksen esitykset ylijäämien kirjaamisesta. 20 Päätös: Liittokokous päätti, että vuoden 2009 ylijäämästä 477 000 kruunua kirjataan 199 000 kruunua kehitysrahastoon (korvamerkittynä vähemmistötoiminnan kehittämiseen), 200 000 kr korjaus- ja kunnossapitorahastoon ja siirto 78 000 tasetulokseen. Päätös: Liittokokous päätti, että vuoden 2010 ylijäämästä 909 000 kruunua kirjataan 330 000 kruunua kehitysrahastoon (korvamerkittynä vähemmistötoiminnan kehittämiseen), 318 000 kr sukupolven vaihdosrahastoon, 100 000 kr korjaus- ja kunnossapitorahastoon, 100 000 kr koneinvestointirahastoon, 20 000 kr Foorumin vararahastoon, 40 000 kr eläkeläisrahastoon ja siirto 844 kruunua tasetulokseen. 14. Vuoden 2011 toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen Seija Sjöstedt, liittohallitus: Olette varmaan lukeneet tämän vuoden toimintasuunnitelmaesityksen. Sanoisin siitä, että harrastusjärjestönä edistetään ruotsinsuomalaista kulttuuria ja kulttuurijärjestönä jatkaa niin kuin ennenkin ja tukee seurojen tapahtumia ja tekemisiä. Tänä vuonna on uudistuksena kansantanssin -musiikin sekä senioritanssin festivaalin nimen muuttaminen kesäfestivaaliksi, jotta kaikilla harrastajilla on mahdollisuus tulla mukaan. Suomeksi -projekti on päässyt hyvään vauhtiin ja sitähän aloitettiin viime vuonna. Siihen tulee pian sellainen seurapaketti, jossa on konkreettisia ehdotuksia ja neuvoja. On piirejä ja seuroja, jotka ovat jo ottaneet asian omakseen. Seuroilta pyydetään myös yhteyshenkilöiden nimet. Mielestäni tärkeintä projektissa on avoimuus ja yhteistyö. Toimitaan kaikkien ruotsinsuomalaisten kanssa. Pidetään suomen kieli pinnalla. Vähemmistö- ja etujärjestötyötä jatketaan ja kuntatasolla se on erittäin tärkeää. RSKL:n jäsenyhdistykset ovat usein paikallisesti kokoonkutsujia ja neuvonpitoryhmien kasaajia. Esitän liittokokoukselle, että vuoden 2011 toimintasuunnitelma ja talousarvio vahvistetaan. Raili Borg, Uumajan Suomalainen Kerho: Kun kävimme läpi vuoden 2010 toimintakertomuksen, niin liiton puheenjohtaja totesi, että kotisivulla on käynyt ahkerasti ihmisiä. Jos kävijöitä on ollut 38000 ja jäseniä on 13 000 niin se tarkoittaa kolmea käyntiä jäsentä kohden. Mielestäni se ei ole ahkerasti käymistä. Kotisivua voisi hyödyntää huomattavasti paremmin. Miksi ihmiset käyvät erilaisilla kotisivuilla on se, että tapahtuu jotakin ja tapahtuu muutoksia. Käyn RSKL:n kotisivuilla ehkä kerran kolmessa kuukaudessa. Siellä pitäisi koko ajan tapahtua. RSKL:n kotisivua voisi käyttää uutisluontoiseen tiedotukseen ihan eri tavalla kun tällä hetkellä. Jos RSKL:n kaikista seuroista löytyisi kymmenen tiedottajaa ja nämä päivittäisi RSKL:n kotisivua tai vastaavaa joka ikinen päivä niin siellä koko ajan tapahtuisi. Uskon sen olevan mahdollista, että löytyisi kymmenen tiedottajaa tästä 13 000 jäsenen keskuudesta. Lisättäisiin sellainen lause toimintasuunnitelman kohtaan, että RSKL:n hallitus tutkii mahdollisuutta kerätä tiedottamisesta kiinnostuneet henkilöt yhteiseen palaveriin/verkostoon, jossa suunnitellaan sitä, miten uutisluontoista tiedotusta seuroista voidaan kehittää, tavoitteena verkkolehti. Ei vain seuroista vaan myös hallintoaluekunnista, jotta saataisiin tietoa miten muut tekevät. Meidän yhteyshenkilö hallintokunta-asioissa on kiinnostunut mitä muualla tehdään, koska sähköpostiverkosta ei pelkästään riitä. Tällainen foorumi olisi tärkeätä. Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Yksi asia, josta olen keskustellut muiden kanssa ja myös omassa seurassani on se, että kun kunnat saavat näitä vähemmistörahoja valtiolta ja millä tavalla kunnat niitä käyttää. Nythän laissa lukee niin, että oli kuntahallintoalue tai ei, niin joka tapauksessa olla yhteydessä vähemmistöön ja sen edustajiin. Vaikka ei ole 21 hallintoalue niin pitää olla tällainen neuvotteluyhteys. Tätä ei tapahdu monessakaan kunnassa, jos ei ole hallintoalue. Mielestäni on aika tärkeää, kun valtio päättää laista, että kunnat myös toteuttavat ja noudattavat sitä. Näin ei ole valitettavasti vähemmistöjen kohdalla, vaikka meillä on ollut tämä laki niin pitkään. Vaikka tämä uusi laki on niin tuore, niin kunnilla on pallo hukassa. On oikeastaan hyvin vähän sellaisia kuntia, jotka tietävät missä mennään ja mistä on kysymys. Minulla ei ole mitään ehdotusta, mutta haluaisin esittää, että liittohallitukselle jätettäisiin yhdessä valtuuskunnan kanssa miettiä millä tavalla kuntien tietoisuus tästä asiasta saataisiin parannettua niin, että kunnissa otettaisiin todella vastuun siitä, mikä on heidän velvollisuus eli olla yhteydessä vähemmistöjärjestöihin. Tämä koskee kaikkia Ruotsin kuntia. Toinen asia, mikä minulla on ollut mielessä ja mikä myös on aika epäselvä ja jossa kunnilla on hukassa ja aika paljonkin hukassa on nämä hallintoaluekunnat, joissa on nämä viite- eli referenssiryhmät joissa päätetään valtion myöntämistä avustuksista niin, että ne käytetään kielen elvyttämiseen, vanhusten hoitoon ja ruotsinsuomalaiseen kulttuuriin. Siinä laissa sanotaan, että nämä rahat pitää jakaa yhteistyössä ruotsinsuomalaisten järjestöjen kanssa. Myös aika tarkkaan sanotaan, mihin rahat pitäisi käyttää. Minulla on sellainen tunne, kun olen neuvotellut Västeråsissa näistä rahoista, että se pallo on hukassa ehkä meiltäkin, mutta se pallo hukassa myös kunnassa. Siellä ollaan hyvin arkoja käyttämään näitä rahoja, kun ei tiedetä aivan tarkkaan mihin nämä rahat pitäisi käyttää. Tämä on sellainen asia, että esimerkiksi meillä Västeråsissa siirtyi miljoonia, kun ei ehditty käyttää niitä. Myöskin se, että kunnissa tämä päätöksenteko on melko nihkeää. Esimerkiksi meillä Katajaisissa on meneillään projekti, joka on suunniteltu aikoja sitten, mutta kunta ei saa irrotettua niitä rahoja tai siellä ei ole sitä rohkeutta päättää niistä rahoista. Nythän on niin, että se on Tukholman lääninhallituksessa, missä on Lennart Rohdin, jona on päällikkönä siellä. Minulla on toinen tehtävä hallitukselle, että saada aikaan sellainen koulutus jossa selvitetään, a) Millä tavoilla näitä rahoja jaetaan, johon tulee Tukholman lääninhallituksesta henkilö, joka kertoo mitkä ovat ne kriteerit, millä tavoilla rahoja jaetaan ja mihin niitä ei jaeta. Myös se mikä on ruotsinsuomalaisten vastuu näissä asioissa, että se täytyy tehdä yhteistyössä ja muuta sellaista. Eilen puhuin Hoforsin edustajan kanssa ja siellä ei vielä ole perustettu referenssiryhmää, mikä on edellytys, että ruotsinsuomalaiset järjestöt saavat olla mukana päätöksenteossa. Ehdotukseni toimintasuunnitelmaan on se, että järjestään tällainen konferenssi, jossa selvitetään ehdot millä tavoin rahoja jaetaan, mikä on ruotsinsuomalaisten asema tässä ja että siellä jaettaisiin kokemuksia. Tämä olisi evästyksenä tulevalle hallitukselle. Voitto Visuri, liittohallitus: Eilen oli Raili Borg ja kertoi meidän kotisivusta. Tästä on puhuttu aikaisemminkin ja että tämä olisi toimiva järjestelmä, jos me löydämme toimivia tiedottajia. Raili Borg kertoi eilen, että kyllä niitä se kymmenen löytyisi aika helposti. Mielestäni liittohallitus voi ottaa tämän mukaan ja katsoa, koska kotisivu tulee tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi mitä enemmän käyttäjiä on. Tällä hetkellä niitä käyttäjiä kyllä on jo niin huomattava määrä, että uskoisin huomattavalla osalla RSKL:n jäseniä olevan mahdollisuus käydä katsomassa RSKL:n kotisivua. Liittohallitus voi katsoa kuinka tämä saadaan käyntiin yhdessä kotisivun päivittäjän kanssa. Paavo Vallius otti esille tämän kuntien neuvonpitovelvollisuuden ja tämä on asia, mitä liittohallitus on ajanut eri teitä mm. Tukholman lääninhallituksen vähemmistöasioiden osaston kautta, jossa Lennart Rohdin on päällikkönä. Liitolla ja valtuuskunnalla on kaksi kertaa vuodessa neuvonpidot ja meillä oli 10. toukokuuta neuvonpito ja siellä viimeiseksi otettiin esille tämä, että niiden täytyy ottaa nämä kuntayhteydet ja ne tekevät sen. Se osasto tekee mielestäni hyvää työtä. Esimerkiksi Luulaja, joka on ollut hyvin nihkeä lähtemään hallintoalueeseen, niin osasto on aika paljon painostettu Luulajaa. Ilman muuta tämä on yksi niitä tärkeitä kysymyksiä mikä meillä on, että vähemmistölaki saadaan toimimaan ja se 22 perusturva mikä on koko maassa tässä laissa. Sitten tämä koulutus seuroille. Koulutuksia me tehdään yhtä sun toista. Sitten on tämä kuntien rahat, mitä hallintoaluekunnat saavat. Se on hieman kiperämpi tehdä aivan yleisesti, mielestäni paikalliset olosuhteet hyvin pitkälti ratkaisee mihin niitä rahoja pitäisi käyttää ja että olemassa olevat paikalliset ryhmät katsoo niitä, mutta mielestäni sellainen yleiskoulutus on aivan paikallaan. Mehän pidetään eri tyyppisiä koulutuksia ja uskon koulutuksesta vastaavalla Airalla ei ole mitään sitä vastaan. Koskien näitä paikallisia viiteryhmiä ei kai siinä ole mitään, että me kehotetaan, että ryhmät ovat olemassa. Monilla paikkakunnilla voi olla, että se on suomi-seura, joka toimii paikallisena viiteryhmänä ja silloin täytyy seuran sisällä katsoa sopivat henkilöt pitämään neuvonpitoa kunnan kanssa. Mielestäni ryhmät ei saisi olla kovin suuria, jotta ei menisi puurot ja vellit sekaisin. Taustaryhmät voivat olla isompia tuomaan esille keskusteltavat asiat. Kyllä me hoidetaan sitä asiaa ja mielellään otetaan vastuu siitä liittohallitukselle. Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Meillä on päätöslauselmavaliokunta. Eikö sinne saisi nämä Paavon viisaat ajatukset. Simo Niemistö, Upplands-Väsbyn Suomi-Seura: Meillä tämä hallintoalue on. Tämä koskee meidän teatteriprojektia syksyllä. Näistä puhutuista rahoista me olemme saaneet 10 000 plus tukea vuokraan 888 kruunua. Ne eivät tule ilmaiseksi, vaan täytyy olla käsi ottamassa ja tehdä anomuksia. Sillä tavalla niitä saa. Toiset joutuu puhumaan vähän kovempaan ja kirjoittamaan isommalla tekstillä. Paavo Vallius, Suomi-Seura Katajaiset: Ihan hyvä vastaus Voitto. Olisin tyytyväinen, jos näin olisi. Otan tämän Hoforsin tapauksen esimerkiksi. Siellä Hoforsin kunta on myönteisesti päättänyt hallintoalueeseen liittymisen. Seuraavassa vaiheessa pitäisi olla yhteys suomiseuraan. Mutta siellä kunta itse päättää mihin rahat laitetaan ilman, että suomi-seura on mukana. Sen takia olisi hyvä, että tulisi nämä suuntaviivat mihin rahoja laitetaan. Tietysti eri kunnissa vaihtelee tarpeet. Periaatteet käytöstä ovat samat. Toinen asia on se, että olisi hyvä niiden jossa asiat on hyvin ja niiden jossa asiat ei ole hyvin kokoontua ja antaa viitteitä toisilleen, miten asiat toimivat ja saataisiin taso nousemaan kaikissa kunnissa. Uskon, että suomi-seurat ovat 80 - 90 prosenttisesti vetämässä näitä asioita eri kunnissa ja sen takia uskon tämän asian olevan tärkeä asia RSKL:lle. Ulla Posti, RSE: Voitto sanoi, että menee puurot ja vellit sekaisin. En kehtaa sanoakaan, että olen Luulajasta, mutta pakkoa sanoa kun osoite on sinne. Meillä kunnan johto huomasi, että meillä on neljä vähemmistöä – ruotsinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset, saamelaiset ja romanit. Kun yhteistyö kunnan kanssa alkoi, lyötiin hynttyyt yhteen ja kaikissa neuvotteluissa on neljä vähemmistöä mukana. Varotan muita, jotka lähtevät neuvotteluihin. Pysykää ruotsinsuomalaisena ryhmänä. Tulee suuria vaikeuksia kun eri kulttuureista tulevat lyödään yhteen. Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi - Seura: Tähän Voiton puheeseen, ehdotin aikoinaan, että hallituksesta valittaisiin yksi vastuuhenkilö, joka kerran kuukaudessa katsoisi miten kotisivun sisältö on. Siellä on tälläkin hetkellä vuosien 2007 ja 2008 asioita. Sivuja ei ole päivitetty niin kuin kuuluisi. Tämä oli se ehdotus ja ainakin Sinikka Lindquist vastasi ainakin, että se on ihan hyvä ehdotus. Jos näin voisi tehdä, niin se takaisi kotisivun tuoreuden. Juhani Haapasaari, Tullinge-Tumban Suomi - Seura: Tästä kunnallisesta yhteistyöstä yhteistyöryhmän kanssa. Meillä Botkyrkassa on aika hyvä yhteistyö kunnan kanssa ja se on ollut jo kymmeniä vuosia vaikka ei niin suuressa ryhmässä kuin tänä päivänä kun mukana on kirkko, koulu, vanhempainyhdistys, eläkeläiset ja suomi–seura. Kun meillä jaetaan 23 kunnallisia rahoja niin lautakunnat tekevät esityksiä suomenkielen ja kulttuurin edistämiseksi ja ne käydään lävitse yhteistyöryhmässä. Meillä on mahdollisuus muuttaa ja antaa uusia esityksiä. Ainakin Botkyrkan kunta on hyvin halukas tähän toimintaan ja haluaa varsinkin näiden lautakuntien kautta järjestää kaikenlaista toimintaa. Raili Borg, Uumajan Suomalainen Kerho: Kaksi asiaa. Maunon kanssa ollaan saman asian takana, mutta meillä on eri ajatukset. Kerran kuukaudessa kotisivun päivittäminen on aivan liian harvoin. Ajankohtaista ei ole se mitä tapahtui 2007 vaan se, mitä tapahtui äsken. Olemme saman asian takana ja olisi hirvittävän hyvä jos jotain tälle asialle tapahtuisi. On hyvä kun liittohallitus on ottanut tämän asian omakseen. Kaikki tiet vievät Roomaan. Toinen asia Ulla Postille on se, että kaikissa kunnissa ei ole samat edellytykset. Esimerkiksi Uumajassa on kunta pelannut ruotsinsuomalaiset ja saamelaiset vastakkain. Uumaja on suomen kielen ja saamenkielen hallintoalue. Me olemme sopineet saamelaisten kanssa, että me halutaan tehdä mieluummin yhdessä kuin molemmat erikseen. Tässäkin kaikki tiet vievät Roomaan vaikka edellytykset eivät ole samat. Joissakin kunnissa yhteistyö toimii hyvin ja joissakin kunnissa saattaa siinä olla hankaluuksia. Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi - Seura: En tarkoittanut, että kotisivua päivitetään kuukausittain, vaan että kuukausittain tarkistetaan, että se on päivitetty. Voitto Visuri, liittohallitus: Jos Kai Kangassalo on täällä, niin hän voisi tulla esittelemään liiton esitteen. Me olemme painamassa uutta liiton esitettä, mutta sitä ei ole vielä painettu, mutta se on tuolla verkossa. Täällä on käytetty Hoforsia mallina, että neuvonpito ei toimi. Sellainen kehotus ja tieto, että nämä rahat, jotka kunta saa, on yksi niitä tärkeitä neuvonpitojuttuja, jossa vähemmistön pitää olla mukana päättämässä, että kunta ei yksin ole niistä päättämässä. Lopullisesti nehän voivat sen päätöksen tehdä, mutta meillä on oikeus keskustella niiden rahojen käytöstä. Paavo Vallius, Suomi – Seura Katajaiset: Tulee hieman haikea mieli. Meidän ei todellakaan tarvitse muiden vähemmistöjen kanssa riidellä. Kyllä me vähemmistöt yhdessä olemme vahvempia, jos me yhdessä otamme asiat esille valtaväestön kanssa. Yksi asia näistä hallintoalueista, ne voivat olla saamenkielen, meänkielen tai suomenkielen hallintoalueita. On olemassa kuntia kuten Luulaja jossa on kolme hallintoaluetta ja lisäksi kansalliset vähemmistökielet Roman chip ja jiddish. Pienikin apu suomalaisille romaneille on tärkeä apu heille. Kai Kangassalo esitteli Suomeksi -projektin kuvavuodat ja liiton uuden esitteen. Päätös Liittokokous päätti vahvistaa toimintasuunnitelman vuodelle 2011 Raili Borgin ja Paavo Valliuksen esittämin lisäyksin. Päätös Liittokokous päätti vahvistaa talousarvion vuodelle 2011. 15. Päätös vuoden 2012 jäsenmaksuosuuksista ja jäsenmaksuista Jouni Slagner esitteli liittohallituksen esitykset: Liittohallituksen esitys jäsenmaksuosuuksiksi liitolle 2012 Liittohallitus esittää liittokokoukselle toiminta- ja talousohjelman 2012 – 2015 mukaisesti päätettäväksi seuraavat jäsenmaksuosuudet vuodelle 2012: 24 0-6 vuotta 7-25 vuotta 26-> 2012 16 kr 30 kr 51 kr (2011) (16) (30) (51) Vuoden 2012 jäsenmaksuosuudet tilitetään liitolle kahdessa erässä: I erä 01.09.2012 mennessä (I erä on 50 % vuoden 2011 jäsenmaksuosuuksista, II erä (lopputilitys) 28.02.2013 mennessä. Liittohallituksen esitys suorajäsenten jäsenmaksuksi 2012 Liittohallitus esittää liittokokoukselle toiminta- ja talousohjelman 2012 – 2015 mukaisesti suorajäsenmaksusta vuodelle 2012 päätettäväksi, että suorajäsenten jäsenmaksu on 200 kr vuodelle 2012, mikä noudattelee liittokokouksen 1993 tekemää päätöstä asiassa: ”Suoraan liittoon liittyvien henkilöiden jäsenmaksu on kaksinkertainen summa seurojen jäsenmaksujen keskiverrosta”. Liittohallituksen esitys periaatteiksi valtakunnallisten järjestöjen ja yhteisöjen jäsenmaksuiksi 2012 Liittohallitus esittää liittokokoukselle toiminta- ja talousohjelman 2012 – 2015 mukaisesti valtakunnallisten järjestöjen ja yhteisöjen jäsenmaksuiksi 2012 aikaisemmin hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti: että yhteisöjäsenten jäsenmaksu vaihtelee alla olevien intervallien sisällä. Alle 500 jäsentä 500 kr 500 – 1000 jäsentä 1000 kr yli 1000 jäsentä 1500 kr Päätös: Liittokokous päätti yksimielisesti liittohallituksen esityksien mukaisesti vuoden 2012 jäsenmaksuosuuksista, suorajäsenten jäsenmaksusta sekä valtakunnallisten järjestöjen ja yhteisöjen jäsenmaksun periaatteista. 16. Liittohallituksen esitys piirirajojen tarkistamiseksi Voitto Visuri, liittohallitus: Liittohallituksella on ollut edelliseltä liittokokoukselta, että tulemme esityksellä tähän liittokokoukseen. Lähtökohtana oli, että luulimme paljon enemmän mitä on tapahtunut. Luulimme yhteiskunnan tekevän päätöksiä aluerakenteista. Se ei kuitenkaan ole tällä hetkellä valmis, joitakin alueita on olemassa, kuten Länsi-Götanmaa. Ilmeisesti mennään vuoteen 2014 ennen kuin tehdään päätöksiä uusista alueista. Se on ollut yksi lähtökohta kun on tarkasteltu piirirajoja. Lausuntoja on pyydetty seuroilta ja piireiltä. Hyvin laajalti vallitsee mielipide että nykyiset piirirajat ovat hyvät lukuun ottamatta RSKL:n KeskiNorrlannin piiriä, jossa on kolme seuraa ja toimintaedellytykset melko heikot. Tässä on kuunneltu seuroja ja tehty esitys, että piiri jaetaan kahtia. Muita piirirajamuutoksia liittohallituksella ei ole. 25 Martti Knuuttila, RSKL:n vaalivaliokunta: Saan kiittää liittohallitusta tästä esityksestä, jota jo muutaman kerran aikaisemmin olemme esittäneet liittokokoukselle. Toiminta ei ole mahdollista kun on kolme seuraa ja 300 jäsentä. Kun kaikki piirikokousedustajat ovat paikalla, on paikalla neljä henkilöä. Onko motivoitua pitää sellaista toimintaa. Aikoinaan tehtiin hyvä päätös, kun oli kymmenen toimivaa seuraa. Tämä on yksi RSKL:n ongelmista, että pienet seurat häviävät. Kun kunnat lopettavat antamasta avustuksia, niin seurat katsovat onko mitään järkeä olla mukana järjestössä. Siinä mielessä on erittäin tärkeätä pienissä seuroissa, että pidätte yhteyttä kuntiin ja yhteistyötä muiden vähemmistöryhmien kanssa, jotta huomattaisiin, että me olemme yksi osa Ruotsin yhteiskuntaa. Yhteistyöllä voimme tehdä melko paljon. Päätös: Liittokokous päätti yksimielisesti liittohallituksen esityksien mukaisesti, että RSKL:n Keski - Norrlannin piiri puretaan vuoden 2011 loppuun mennessä ja, että Jämtlandin lääni ja Sollefteån sekä Örnsköldsvikin kuntien alueet kuuluvat RSKL:n Pohjois-Ruotsin piiriin vuoden 2012 alusta ja, että muiden Västernorrlannin kuntien alueet kuuluvat RSKL:n Etelä - Norrlannin alueeseen vuoden 2012 alusta. Sinikka Lindquist, liittohallitus: Pohjois Ruotsin piirin puheenjohtajana toivotan Örnsköldsvikin Seudun Suomalaiset Seuran sydämellisesti tervetulleiksi Pohjois-Ruotsin piiriin. Puhuin heidän edustajien kanssa eilen ja puhuttiin siitä, mikä olisi parhaaksi. Puhuttiin perunapussista ja ei tule perunapussia jatkossa. --Voitto Visuri, liittohallitus: Hyvä kokousväki! Meillä on ilo saada vieras tänne puhujapönttöön. Hän on tuleva Suomen kulttuuri-instituutin johtaja, Anders Eriksson. Tulee lomien jälkeen ja hän toimii tällä hetkellä lehdistö- ja kulttuurineuvoksena Ruotsin suurlähetystössä Helsingissä. On kiva, että me saamme tällaisen henkilön sinne kulttuuri-instituuttiin, jolla on vahvat siteet molemmissa maissa. Anders on erikoinen riikinruotsalainen henkilö ja puhuu sujuvaa suomen kieltä. Tässä haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja että me emme vain toivota tervetulleeksi kulttuuri-instituuttiin vaan toivomme myös, että saamme hyvän yhteistyön Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton ja kulttuuri-instituutin välillä. Uskon, että on molemminpuolinen hyöty mitä enemmän me teemme yhteistyötä. Anders Eriksson: On suuri ilo ja kunnia, että pääsee puhumaan teidän liittokokouksessa. Tulette Suomeen hyvin jännittävä aikana. Täällä on aamulla laulettu suvivirsi mm. meidän lapset kouluissa ja parhaillaan lapset aukaisevat todistuksiaan kirjekuorista. Myös poliittisessa elämässä on jännityksen aikaa. Tiedätte varmaan, että toinen yritys saada aikaan hallitus ajautui karille pari päivää sitten. Nyt hallituksen muodostajalla Jyrki Kataisella on kolmas yritys ja kolme päivää aikaa ja tiistaina hallituspuolueet ottavat asiaan kantaa. Hän kutsuu myös keskustapuolueen ja perussuomalaiset hallituskeskusteluihin. Tiedätte, että perussuomalaiset nostivat hyvin vahvasti kieliasiat esille vaalikampanjansa aikana. Perussuomalaiset ottivat vahvasti kantaa ns. pakkoruotsiin eli pakollinen Ruotsin kielen opiskelu suomalaisessa koulussa lopetettaisiin. Tämän seurauksena kaikki muut puolueet ottivat kantaa, että ruotsinkielen opetus pitäisi säilyä suomenkielisessä koulussa. Lopputulos varmaankin tulee olemaan se, että seuraavan vaalikauden aikana ei isompia muutoksia tule tapahtumaan. Ruotsin kieli säilyy aineena suomenkielisessä koulussa. Voisi sanoa, että perussuomalaiset ampuivat itseään jalkaan tässä asiassa. Näkyvissä on pitemmän päälle sellaisen kehitys, että ruotsin kieli Suomessa heikkenee. Voidaan sanoa, että Ruotsin kieli on vastatuulessa Suomessa, mutta Suomen kieli on myötätuulessa Ruotsissa. Te tiedätte sen paremmin kuin minä. Ruotsi 26 on vihdoinkin saanut kuntoon vähemmistöpolitiikan. Tässä on kaksi tärkeää periaatetta hyväksytty. Vähemmistökielellä on erityisasema ja se saa maksaa. On laitettu liikkeelle prosessi, jonka tarkoitus on tukea, vahvistaa ja elvyttää suomen kieltä. Tämä kehitys on erittäin myönteistä. Tähän prosessiin ei osallistu pelkästään ruotsinsuomalaiset vaan myös me, jotka tavallaan edustamme enemmistöyhteiskuntaa. Tämä on erittäin myönteistä kehitystä, koska tällä asialla on laaja tuki Ruotsin yhteiskunnassa. On tärkeää, että tätä työtä tehdään yhdessä, kun kerrankin enemmistöyhteiskunta on saatu mukaan tähän asiaan. Itse olen valmis Tukholman Suomen Instituutin johtajana osallistumaan tähän työhön ja kehitykseen mm. nostamalla suomen kielen esille eri yhteyksissä, tietenkin instituutissa, mutta muuallakin. Kieliasiat ovat henkilökohtaisesti hyvin lähellä sydäntä. Perheeni on kaksikielinen. Vaimo on suomenkielinen ja molemmat lapset puhuvat molempia kieliä ihan sujuvasti. Minun vaimoni Raija on varmasti monelle tuttu, kun hän oli perustamassa Uuden Teatterin ennen Suomeen lähtöä 2002. Meidän vanhin 17-vuotias tytär Karolina käy tällä hetkellä ruotsinkielisessä koulussa ja meidän nuorin 11-vuotias Sofia käy suomenkielisessä koulussa täällä Suomessa. Minulla on siis kolme tehokasta kotikielen opettajaa kotona. Jos teen kielivirheitä, niin se on ainoastaan heidän vika. Lopuksi haluan toivottaa teidät tervetulleeksi myös jatkossa Tukholman Suomi Instituuttiin ja toivon todellakin, että pystymme luomaan sellaista ohjelmatarjontaa, joka teitä myös tulevaisuudessa kiinnostaa. Haluan myös toivottaa kaikkea onnea liittokokouksellenne. Kiitos! --- 17. Talousohjelma ja toimintaohjelma ajalle 2012 - 2015 ja aloitteet nro 5-8 ja liittohallituksen lausunnot Seppo Puolle, puheenjohtaja: Palataan takaisin työjärjestykseen ja käsitellään ensiksi talousohjelma ja toimintaohjelma ajalle 2012 - 2015 ja aloitteet nro 5-8 ja liittohallituksen lausunnot yksitellen. Onko liittohallituksella esittelijä? Voitto Visuri, liittohallitus: Tehän olette saaneet tämän talous- ja toimintaohjelman ajalle 2012 - 2015 ja koska olette saaneet sen hyvissä ajoin, niin en aio kertoa kovinkaan paljon. Nämä painopistealueet, mihin erityisesti tullaan kiinnittämään huomiota ovat kieli ja kulttuuri, vähemmistöpoliittinen työ, lapsi- ja perhetoiminta, kehitystoiminta ja viestintä ja markkinointi. Eilen puhuttiin kotisivusta ja se on viestintää ja markkinointia. Haluan sanoa vaikka se on tällä mukana niin hallituksen kanttaa erityisesti katsoa tätä meidän jälkipolvea – toista, kolmatta ja neljättä sukupolvea, joitta me saamme niitä suuremmassa määrin mukaan. Sillä pelastamme tämän ruotsinsuomalaisuuden jatkuminen ja myös järjestön jatkuvuus. Täällähän on mukana myös se talousohjelma sivulla 15. Siitä näkee kuinka liittohallitus on nähnyt talouden. On laskettu varovasti tulot ja tietenkin liittohallitus tekee kaikkensa, että tuloja saadaan lisää ja silloin voi kasvattaa myös menopuolta, että toimintaa saadaan kehitettyä ja parannettua. Vuodesta 2013 alkaa miinus, mutta uskon, että liittohallituksen runko pysyy samana. Kaksi kertaa olen henkilökohtaisesti ollut mukana saneerauspolitiikassa ja se ei tunnu kivalta, kun on miljoonien alijäämät niin kuin se oli 80-luvun puolivälissä. Se tuntuu kovalta tehdä se saneeraus, että saa talouden tasapainoon. Uskon noiden numeroiden olevan plussan puolella taikka tasapainossa. En usko, että liittohallitus päästää kolmatta kertaa taloutta hunningolle. Estän, että liittokokous päättää hyväksyä tämän toiminta- ja talousohjelman ajalle 2012 - 2015. Risto Huovinen, Vårgårdan Suomalainen Seura: Minulla on yksi kysymys ja Voitto sitä jo sivusikin. Kun näyttää että tämä tulos näyttää miinusta 2013 - 2015 niin onko ajateltu, että 27 miten tätä voidaan ehkäistä ja jo aikaisessa vaiheessa muuttaa tämä pienemmäksi ja mieluummin voitolliseksi tulokseksi. Voitto Visuri, liittohallitus: Yritin olla aika selvä siinä, että niitä miinuksia poistetaan vuosien saatossa, mutta niin kuin sanoin, että tämä tulopuoli on tehty varovasti että ei tulisi mitään yllätyksiä sillä kantilla. Tulemme tietenkin tekemään työtä, että tulopuoli kasvaa ja tietenkin ne lähteet voi olla esimerkiksi Ruotsin valtio. Olen sitä mieltä, mitä yritin tuoda esille eilen ministerillekin, että meitä ehkä on vähän kaltoin kohdeltu kun vähemmistöjen rahoja on jaettu. Puoli miljoonaa tälle vuodelle kun viime vuodelle. Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi-Seura: Liittohallitus ei usko, että jäsenmaksuosuudet kasva, koska täällä jäsenmaksuosuudet pysyvät samana kaikkina vuosina. Tarkoitus on kai, että saataisiin lisää jäseniä ja nuoria jäseniä. Voisiko hallitukselle antaa tällaisen ohjeistuksen, että jos yritettäisiin sitä osuutta kasvattaa, niin ehkä tappio ei olisi niin suuri. Voitto Visuri, liittohallitus: Luulen, että liittohallitukselle ei tarvitse abtaa sellaista tehtävää. Luulen, että liittohallitus ottaa sen tehtävän, että tekee kaikkensa tähän. Tietenkin se on myös siinä, että sitä ei liittohallitus tee yksin, vaan myös seurojen vastuu tässä asiassa on melko tärkeä. Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa toiminta- ja talousohjelman ajalle 2012 - 2015. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Sitten siirrymme aloitteeseen numero 5. RSKL:n EteläRuotsin piiri esittää, että RSKL käynnistää erityisen koulutusohjelman edellä mainitun ongelman ratkaisemiseksi piiri- ja seuratasolla Erkki Lahti, RSKL:n Etelä-Ruotsin piiri: Kun ryhdyin piirin puheenjohtajaksi, niin huomasin, että Etelä-Ruotsin piiri oli elänyt kauan vanhoilla säästöillä. Tunnelma oli sellainen, että tätä pidetään pystyssä niin kauan, kun rahat riittävät ja sitten ei tehdä enää mitään. Sen takia teimme aloitteen, että meillä on sellainen tunne, että meiltä menee Ruotsissa miljoonia ohi, kun ei osata eikä uskalleta anoa rahaa mistään. Oikeastaan projektimuotoinen toiminta on ainoa mikä tuo rahaa nykyään. Meillä ei etelässä tule automaattisesti minkäänlaisia avustuksia oli meillä kuinka paljon jäseniä tahansa. Sen takia teimme tämän aloitteen. En ryhdy purnaamaan, mutta ei haittaa vaikka aloittaisi jo tänä vuonna sen toiminnan. Päätös: Liittokokous päätti liittohallituksen esityksen mukaisesti katsoa aloitteen vastatuksi. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Sitten siirrymme Tukholman Suomalainen Seuran aloitteeseen numero 6. Suomeksi -projektille yhdysmiehet seuroihin. Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: En ole ihan tyytyväinen vaikka melkein tyytyväinen liittohallituksen vastaukseen. Haluaisin ne yhdysmiehen tehtävät esille, koska heillä on tärkeä tehtävä projektista tiedottamisessa. Toivoisin, että se lisättäisiin jollakin tavalla pöytäkirjaan, että yhdyshenkilön tehtävänä on projektista tiedottaminen Voitto Visuri, liittohallitus: Olisin sitä mieltä, että tällaisista tehtävän kuvista varmaankin Suomeksi -projektin projektiryhmä voisi päättää. 28 Päätös: Liittokokous päätti liittohallituksen esityksen mukaisesti katsoa aloitteen vastatuksi tarkennettuna siten, että yhdyshenkilön tehtävänkuvasta voi Suomeksi –projektin projektiryhmä päättää. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Sitten siirrymme Tukholman Suomalainen Seuran aloitteeseen numero 7. Vähemmistöpoliittinen ja kulttuuripoliittinen ohjelma ajankohtaiselle tasolle. Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Kestää neljä vuotta. Eikö se ole hieman hidas aikataulu, että vasta vuoden 2015 liittokokouksessa päätetään uudesta periaateohjelmasta ja kulttuuripoliittisesta ohjelmasta. Voitto Visuri, liittohallitus: Se on tietenkin niin, että jos tekee kunnon työtä, niin se vie aikaa ja varmaan tarvitaan kenttäkäsittelyt ynnä muuta. Siinä lopullisessa muodossa niin se on hyvinkin realistista, että se tulisi vuoden 2015 liittokokoukselle. Siinä voi olla joitakin väliaskeleita, esim. kahden vuoden päästä olisi jonkinlainen remissikäsittely vaikka liittokokouksessa. Uskon, että kannattaa tehdä kunnollista työtä ja odottaa vuoteen 2015, että me saamme täysin valmiiksi. Tähän voisi lisätä sen, että me tulemme ottamaan tällä julkilausumia ainakin yksi julkilausuma, jos se menee läpi, niin mielestäni sen vaatimukset koskevat meidän vähemmistöpolitiikan seuraavia askeleita, niin se korvaa melko pitkälle myös jotain periaateohjelmaa. Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Vastaus on ihan hyvä, mutta kahdessakin vuodessa voi tapahtua melko paljon johon pitäisi ottaa kantaa. Nythän on niin, että asiat menevät huimaa vauhtia eteenpäin. Parissa vuodessakin voi tapahtua paljon sellaista mihin liiton pitää ottaa kantaa. Pitää olla valmis koko ajan näissä asioissa ja siksi odotan vähän tiiviimpää aikataulua. Voitto Visuri, liittohallitus: Jos voisin kuvitella mitä Matti Jii tässä nyt ajaa takaa niin se kuitenkin niitä vähemmistöpoliittisia kysymyksiä. On tulossa tämä julkilausuma, jossa määritellään ne kannat ja haluaisin periaateohjelman teolle riittävä aika. Pitäisin vuodesta 2015 kiinni. Päätös: Liittokokous päätti liittohallituksen esityksen mukaisesti, että aloite hyväksyttiin siten, että tarkistettu periaateohjelmaesitys on käsiteltävänä vuoden 2015 liittokokouksessa. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Sitten siirrymme Skövden Suomi – Seuran ja RSKL:n LänsiGötanmaan piirin aloitteeseen nro 8 Informaation tehostaminen jäsenille. Sen kirjoittaja istuu tässä ja eipä siitä sen enempää, koska liittohallitus esittää sen hyväksymistä. Toivon vaan, että se tapahtuisi mahdollisimman pian. Päätös: Liittokokous päätti liittohallituksen esityksen mukaisesti hyväksyä aloitteen. 18. Liittohallituksen jäsenten kokouspalkkiot ja matkakustannusten Teuvo Nevala, liittohallitus: Ensiksi kiitän luottamuksesta, jonka sain. Kuten tiedätte, ei liittotoimistossa ole toiminnanjohtajaa tällä hetkellä. Sitä tehtävää hoitaa puheenjohtaja ja puheenjohtajisto etupäässä. Siinäkin mielessä on tätä korvausperiaatetta päätetty vähän nostaa. Liittohallitus esittää liittokokouksen päätettäväksi, että liittohallituksen ja työvaliokunnan jäsenille maksetaan korvaus menetetystä työajasta, matkakustannukset ja 29 päiväraha liiton matkakustannussäännön mukaan. Liiton puheenjohtajalle maksetaan lisäksi 25 000 kr/vuosi ja liittohallituksen varapuheenjohtajille 20 000 kr/vuosi. Liittohallitus esittää edelleen liittokokouksen päätettäväksi, että mikäli puheenjohtajat ja liittohallituksen jäsenet muissa yhteyksissä liiton toimeksiannosta edustavat liittoa oman paikkakuntansa ulkopuolella, heille maksetaan matkakustannukset, päiväraha ja liiton matkustussäännön mukaan menetetyn työajankorvaus. Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi - Seura: Minun ei pitäisi olla täällä. Koska jos minä jotakin ehdotan, niin se hylätään. Yritän vielä kerran. On tullut aika, että liittohallituksen puheenjohtajat katsovat tekevät niin arvokasta työtä, että siitä pitää maksaa palkkaa, jota he nimittävät palkkioksi. Sama hallitus joka vastasi hylkäävästi Åkerin Suomi-Seuran yhden jäsenkokouksen pitoon vuodessa näin, että järjestöä ei pidä kehittää liike-elämästä tai kunnanhallinnosta lainatuin opein. Nyt kuitenkin liittohallitus aikoo itse toteuttaa näitä liikeelämän oppeja. Monet johtajat ja varajohtajat ovat viime aikoina haalineet itselleen suuria bonuksia suomeksi palkkioita vaikka toiminta on tuottanut suuriakin tappioita. Onko liittohallitus hakenut oppia sieltä. Tappioita ei liitolle ole tullut muuten kuin että jäsenluku pienenee koko ajan, mutta se on tietenkin meidän muidenkin vika eikä yksinomaan liittohallituksen niin kuin Voitto sanoi. Olen erittäin hämmästynyt, että tällainen ehdotus tulee hallitukselta. Järjestön luottamistehtävistä ei koskaan ole maksettu palkkaa piiri- tai seuratasolla ja ei pitäisi maksaa nytkään. Rahat lähes 300 000 kruunua toimikauden aikana on paljon rahaa. Voisin löytää kymmeniä hyödyllisempiä rahareikiä rahoille esim. hallituksen jäsenten kouluttaminen uusiutuvan tietotekniikan hallitsemiseksi. Liittotoimiston koulutukseen oli varattu tämän vuoden budjetissa 10 000 kruunua. Se on aika vähän. Kohderyhmien toinen ja kolmas sukupolvi joille annettaisiin täsmätiedottamista, niin sinnekin menee aika paljon rahaa ja näiden puheenjohtajien palkkiota voisi käyttää vähän siihen. Tai osaksi toiminnanjohtajan palkkaamiseen liiton keulakuvaksi. Siitä on puhuttu aika kauan, että meidän liittomme tarvitsisi toiminnanjohtajan, joka näkyisi kunnolla täällä Ruotsin yhteiskunnassa. En väheksy sitä työtä, mitä Voitto tekee, mutta tällainen virka maksaisi itsensä ja tekisi meidän järjestöä tunnetuksi täällä Ruotsissa. Olisi kiva tietää, mitä seurojen ja piirien tulisielut, jotka uhraavat yhtä paljon, jos eivät enemmänkin, kun puheenjohtajat aikaansa järjestötyöhön ja saavat palkaksi usein vain arvostelua. Hallituksen puheenjohtajien ja jäsenten pitäisi olla ylpeitä siitä, että he saavat luottamuksen olla toteuttamassa meidän jäsenten heille määräämiä tehtäviä ja tavoitteita. Ehdotan, että liiton puheenjohtajalle maksetaan palkkio niin kauan kun hän hoitaa tehtäviä, jotka vastaavat toiminnanjohtajan tehtäviä. Ehdotan, että liittokokous ei hyväksy ehdotusta, että varapuheenjohtajille maksetaan palkkio. Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Arvoisa liittokokousväki! Olen aikoinaan ollut itse puheenjohtajana RSKL:ssä ja silloin minulla oli se onnellinen tilanne, että sain palkkani muualta. Se palkka oli sellainen, että siinä ei ylitöitä laskettu ja se ei ollut mikään huono palkka. Tietysti Voitolla on se tilanne tällä hetkellä, että hänkin on eläkkeellä ja tietääkseni muutkin varapuheenjohtajat. Yksi asia motivoi näiden palkkioiden maksamista. Me, jotka olemme aktiiveja omissa suomi-seuroissa puheenjohtajina ja luottamustehtävissä. Meillä on kuitenkin niin, että me harrastamme samanaikaisesti. Meillä on tämä sosiaalinen yhteys meidän jäseniin ja ystäviin, jotka ovat seurassa eri harrastuksissa, Minäkin pelaan tuppia ja olen siinä liian hyvä. Se mitä haluan sanoa, että me voimme harrastaa ja seurojen taloudellinen tilanne on sellainen, että palkkioita ei voida maksaa. Mutta ennen kaikkea mitä tulee työvaliokuntaan ja puheenjohtajaan niin tulevalla liittokokouskaudella suuri osa työntekijöistä lähtee. Avaintyöntekijät, jotka ovat tehneet pitkän uran ja joilla on paljon tietoa. Näitä ei käden käänteessä korvata. Kaikki, jotka ovat olleet mukana rekrytoimassa uusia henkilöitä tällaisiin tehtäviin tietävät, että se ei käy käden käänteessä. Epäonnistumisen 30 vaara on erittäin suuri, että ei saa palkattua niitä henkilöitä joita järjestö tarvitsee. Siinä tarvitaan kokemusta ja harkintakykyä, mutta ennen kaikkea vaatii valtavan määrän aikaa, koska nämä henkilöt, jotka tulevat liittoon töihin, toivottavasti sopivat henkilöt, niin kukaan ei ole seppä syntyessään. Siinä on työvaliokunnalla se vastuu, että he joutuvat pitkälti olemaan mukana näiden työntekijöiden opastuksessa, ohjaamisessa ja neuvomisessa, joka johtaa siihen, että puheenjohtaja joutuu olemaan aika paljon liittotoimistossa. Jos otan yhden esimerkin, Punaisen Ristin, siellä on puheenjohtajan vuosipalkkio 900 000 kruunua. Puhutaan kokonaan eri summista. Meidän 25 000 kruunun palkkio on aivan alakanttiin. Jos tulevaisuudessa halutaan mukaan nuoria, nuorentaa liittohallitusta, niin meidän sukupolvi on tottunut tekemään ilmaista ja vapaaehtoista työtä, mutta tulevaisuudessa emme saa ilman palkkioita niitä parhaita ja päteviä henkilöitä liiton johtoon. Tiedän, että sillä ei ole suurta merkitystä, mutta symbolinen merkitys, niin ehdotukseni on, että puheenjohtajan vuosipalkkio n 30 000 kruunua ja varapuheenjohtajien vuosipalkkio on 20 000 kruunua. Eine Pekkala, RSKL:n Södermanlandin-Östergötlandin piiri: Järjestötyö on vapaaehtoista toimintaa myös hallitustasolla. Pelkään pahoin, että jos me menemme tähän ja rupeamme maksamaan palkkioita hallitukselle tässä tapauksessa puheenjohtajistolle, niin kohta ollaan piiritasolla, maksetaan piirien puheenjohtajille, niin sitten seuratasolla, mitä isot edellä sitä pienet perässä. Kannatan Voiton palkkiota, koska hän hoitaa toiminnanjohtajan tehtäviä, mutta vastustan varapuheenjohtajien palkkioita. Tositteita vastaan tietysti korvaukset ja matkakorvaukset. Teuvo Nevala, liittohallitus: Tämä on ollut perinne jo kymmeniä vuosia, että puheenjohtajille maksetaan palkkio. Niitä on vain viime vuosina pikku hiljaa nostettu kun muukin nousee. Palkkiot ovat hyvin pieniä ja olen ollut liittohallituksessa kahdeksan vuotta ja ei ole ollut toiminnanjohtajaa niin Voitto saa jatkuvasti istua auton ratissa ja ajella Tukholmaan. Korvaus on ihan mitätön. Liittohallituksen jäsenenä nostaisin tuntuvasti. Kiitos! Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi-Seura: Tämä on niin suuri periaatekysymys loppujen lopuksi. Jos me ajattelemme, että seuraavana on RSE:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, sitten on teatteriliitto, sitten on naisfoorumi, että jos me ryhdymme kaikille maksamaan palkkaa ja palkkioita, niin meidän rahat menee sinne. Me voisimme käyttää ne muihin tarkoituksiin. Niitä muita tarkoituksia on paljon, jonne rahoja voitaisiin suunnata ja täsmäsuunnata, josta on suurempaa hyötyä meidän järjestöillemme kuin se, että ne ovat näiden varapuheenjohtajien taskussa. Kiitos! Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Se on vähän sellainen asia miten tämän asian tulkitse. Minä tulkitsen sen niin, että yksikään sen paremmin Voitto, Seija kun Sinikkakaan ei ole tämän palkkion takia sinne menossa. Tiedän esimerkiksi Voiton kohdalla, että se panee harkitsemaan. Hän on tehnyt raskaan ja hyvän työn viimeisten vuosien aikana. Hän on vetänyt toiminnanjohtajan tehtäviä. Tehnyt paljon enemmän, mitä puheenjohtajat aikaisemmin joutuivat tekemään esimerkiksi minun aikana. Ei näiden summien takia kukaan ala näihin töihin. Haluaisin vedota siihen, että jos me haluamme nuorentaa ja uudistaa tätä järjestöä niin tulevaisuudessa näillä palkkioilla on merkitystä. Tänä päivänä ei ehkä niinkään paljon merkitystä, ainakaan nykyisille työvaliokunnan jäsenille. Tulevaisuudessa niillä on varmaankin suuri merkitys, jos me haluamme päteviä henkilöitä järjestön johtoon niin pitää olla jokin rahallinen porkkana, että nämä henkilöt tulevat mukaan meidän järjestöön. Kiitos! Irene Ala-Jukuri, Torshällan Suomalainen Seura: Kannatan hallituksen ehdotusta Torshällan Suomalaisen Seuran puolesta, koska pyöritetään 8-9 miljoonan budjettivastuulla liikevaihdossa. On hankala aika edessä niin kuin Paavo jo selitti. Olen ymmärtänyt, että sieltä 31 muuttaa lähes kaikki nykyiset työntekijät. Tulee olemaan työhaastatteluja ja kaikkea tällaista. Meidän seura on hallituksen ehdotuksen takana. Matti J Korhonen, Tukholman Suomalaine Seura: Tässä on unohdettu sellainen asia, että eivät nämä istu vain kokouksissa vaan nämä varapuheenjohtajat osallistuvat erilaisiin neuvotteluihin, joissa keskustellaan avustuksista ja rahoista järjestölle. On ihan luonnollista, että he saavat jonkinlaisen palkkion. Kannatan liittohallituksen esitystä. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Keskustelu on päättynyt ja meillä on kolme ehdotusta. Meillä on liittohallituksen ehdotus, jota ovat Matti Jii ja Irene tukeneet, meillä on Mauno Rahikaisen esitys, että liiton puheenjohtajalle maksetaan palkkio niin kauan kun hän hoitaa toiminnanjohtajan tehtäviä ja varapuheenjohtajille ei makseta palkkiota ja tätä on Eine Pekkala tukenut ja sitten on Paavo Valliuksen esitys, 30 000 kruunua puheenjohtajalle. Paavo Vallius, Suomi-Seura Katajaiset: Soisin mielelläni tämän 5 000 lisää Voitolle, mutta asian yksinkertaistamiseksi vedän esitykseni takaisin. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Nyt meillä on kaksi esitystä On liittohallituksen esitys ja Mauno Rahikaisen esitys. Liittokokous päätti koeäänestyksen jälkeen liittohallituksen esityksen mukaisesti. Päätös Liittokokous päätti liittohallituksen esityksen mukaisesti, että liittohallituksen ja työvaliokunnan jäsenille maksetaan korvaus menetetystä työajasta, matkakustannukset ja päiväraha liiton matkakustannussäännön mukaan. Liiton puheenjohtajalle maksetaan lisäksi 25 000 kr/vuosi ja liittohallituksen varapuheenjohtajille 20 000 kr/vuosi. Liittokokous päätti edelleen että mikäli puheenjohtajat ja liittohallituksen jäsenet muissa yhteyksissä liiton toimeksiannosta edustavat liittoa oman paikkakuntansa ulkopuolella, heille maksetaan matkakustannukset, päiväraha ja liiton matkustussäännön mukaan menetetyn työajankorvaus. Voitto Visuri, liittohallitus: Täytyy sanoa, että tämä keskustelu ei ollut mitenkään kivaa kuunnella. Jatkossa täytyy tämä hoitaa toisella tavalla. Nämä palkkiot täytyy käsitellä ennen puheenjohtajien vaaleja sen takia, ettei pärstäkertoimen mukaan ruveta repimään tässä. Pidän tätä ala-arvoisena juttuna, että tällainen keskustelu joudutaan käymään. Se on parempi, ettö kun puheenjohtajia ei ole vielä valittu, niin silloin puhutaan nämä asiat läpi, eikä silloin kun henkilöt on jo valittu. Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi-Seura: Saanko sanoa, että esitykseni olen kirjoittanut huomattavasti ennen kuin olen lähtenyt tänne. Tässä ei ollut mitään henkilökohtaista vaan nimenomaan se, mikä on minun käsitykseni tästä asiasta. 19. Tilintarkastajien palkkiot Voitto Visuri, liittohallitus: Aivan kuten siellä lukee, että liiton tilintarkastajien palkkiot maksetaan esitetyn laskun mukaisesti. Päätös: Liittokokous päätti liittohallituksen mukaisesti, että liiton tilintarkastajien palkkiot maksetaan esitetyn laskun mukaisesti. 32 20. Jäsenyhdistysten aloitteet nro 9 – 10 ja liittohallituksen lausunnot edellisiin Seppo Puolle, puheenjohtaja: Nyt ollaan kohdassa 20. Jäsenyhdistysten aloitteet nro 9 – 10 ja liittohallituksen lausunnot edellisiin eli nyt ollaan Tukholman Suomalainen Seuran aloitteessa nro 9 Korvamerkittyjen varojen myöntäminen RSKL:n kulttuuritoiminnalle Pirkko Karjalainen, liittohallitus: Otetaanko tämä Tukholman Suomalainen Seuran aloite Korvamerkittyjen varojen myöntäminen RSKL:n kulttuuritoiminnalle. Matti J Korhonen lähti vessaan, mutta aloitteessa todetaan, että Ruotsin yhteiskunnan vastuulla on maan suurinta vähemmistöä edustavan järjestön Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton taloudellinen tukeminen. Aloitteessa esitetään, että liittokokous päättää ehdottaa Ruotsin valtiovallalle korvamerkityn tuen myöntämisestä erityisesti RSKL:n kulttuuritoiminnalle. Liittohallitus toteaa ensinnäkin, että Valtion kulttuurineuvosto tukee jo vuosittain noin seitsemällä (7) miljoonalla kruunulla kansallisten vähemmistöjen kieltä ja kulttuuria. Näistä on ”korvamerkittyä” avustusta myönnetty viisi (5) miljoonaa kruunua neljään toimintaan ja ne ovat • Tornedalsteatern • Sverigefinska biblioteket i Stockholm • Judiska biblioteket i Stockholm • Finskspråkig teaterverksamhet vid Uusi teatteri/ Nya finska teatern. Jäljellä olevat kaksi (2) miljoonaa jaetaan vähemmistöjen kieli- ja kulttuuriprojekteihin. Toiseksi on todettava, että RSKL saa vuosittaisen valtiontuen, joka on tarkoitettu kansallisille vähemmistöille. Se tuki on tarkoitettu vähemmistötyöhön, joka käytännössä vahvistaa suomen kieltä ja kulttuuria. Kolmanneksi mainittakoon, että Kielineuvosto jakaa vuosittain runsaat kolme (3) miljoonaa kruunua kielenelvytyksen ja kulttuurin projekteihin. Lopuksi voidaan vielä todeta, että RSKL on saanut vuosittain 600 000 kruunua harrastajateatteritoimintaansa. Liittohallitus esittää kantanaan, ettei seuran esittämää yleistä kulttuuritukiehdotusta tässä vaiheessa jätetä Ruotsin valtiovallalle. RSKL aikoo luonnollisesti jatkaa työtään kieli- ja kulttuuritoiminnan vahvistamiseksi erityisten projektien muodossa, esimerkiksi ajankohtaiseen Suomeksi – projektiin haetaan sekä Suomen että Ruotsin valtiovalloilta määräaikaisia lisäresursseja. Liittohallitus esittää liittokokoukselle päätettäväksi, että aloite katsotaan näin vastatuksi. Päätös: Liittokokous päätti liittohallituksen esityksen mukaisesti katsoa aloite vastatuksi. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Seuraavana on Tukholman Suomalainen Seuran aloite nro 10 Kuntiin on perustettava vähemmistölautakunta, jonka status on sama kuin muidenkin lautakuntien. Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Järjestöväki! Totean kuitenkin aluksi, että en ollut jonkun turhan syyn takia pois täältä vaan todellakin lääkärin määräyksestä. Minä käytän sellaisia lääkkeitä, että silloin tällöin minun on mentävä vessaan ja se sattui tulemaan juuri nyt ja olen loukkaantunut tälle liittokokousväelle ja haluan kertoa teille sen, että te ette anna minun puhua silloin kun minulla on mahdollisuus. Ettekö te ymmärrä, että olen sillä tavalla sairas ja en voinut olla paikalla. Mutta te olette päättäneet mitä olette päättäneet. 33 Saako nyt puhua. Niin kysyisin hallitukselta, missä teillä on sellainen todiste, että ei tarvita vähemmistölautakuntaa. Voitto Visuri, liittohallitus: Hyvä liittokokousväki! Eihän me mitään todisteita ole lähdetty katsomaan. On monta vaihtoehtoa hoitaa tätä vähemmistökysymystä kunnissa. Uskon, että meidän ei pidä lukkiutua siihen, että me vaaditaan vain joku vähemmistölautakunta kuntiin. Paikalliset lähtökohdat ovat mielestäni tärkeitä ja niistä lähtökohdista lähtien paikallisesti katsotaan mikä se on kaikista paras vaihtoehto. Tämä neuvonpitosysteemi saattaa toimia jossakin hyvin ja jossakin se ei ehkä toimi, Me emme kiellä, vähemmistölautakunta-asiaa ajetaan siellä. Missä nähdään, että se on hyvä asia. Tässä nyt sanotaan, että aloite hylätään, mutta voisin liittohallituksen puolesta sanoa, että aloite katsotaan vastatuksi. Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Nyt tuli jo parempi vastaus. Se, että se hylätään, merkitsee sitä, että sitä vähemmistölautakunta-asiaa ei ajeta lainkaan. Olen nimittäin tavannut erään kunnanneuvoksen, jolle kerroin tämän, niin hän sanoi, että hän ostaa välittömästi tämän idean itselleen. Siinä mielessä se ei ole hylättävä ajatus. Sitä kannattaa myös RSKL:n ajaa. Kuten Voitto sanoi, että olemassa myös muita vaihtoehtoja ja että se riippuu paikallisista olosuhteista. Jos tämä vastaus hyväksytään kiitän siitä. Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Minun mielestä pitää vähän harkita mitä me vaadimme ja mitä me esitämme ja mitkä seuraukset sillä on. Lautakunta kunnissa on poliittinen elin, joka valitaan sen jälkeen kun on kunnallisvaalit niissä poliittisissa voimasuhteissa, jotka kunnassa on. Jokainen puolueryhmä valitsee edustajansa eri lautakuntiin niin kuin me kaikki tiedämme kunnallislain mukaan. Silloin voi olla se, että tällaiseen vähemmistölautakuntaan ei tule yhtään vähemmistön edustajaa, vaan se on poliittinen päätös ja poliittiset puolueet valitsevat edustajat. Sen sijaan tämä malli mikä meillä tällä hetkellä on olemassa, että meillä on viiteryhmät, jotka ovat suoraan yhteyksissä kunnan päättäviin elimiin ja sitä kautta voivat vaikutta paljon paremmin ja sinne valitaan vain vähemmistön edustajia. Sen sijaan lautakuntiin eri poliittiset puolueet valitsevat sinne edustajat. Minun mielestä tällaiset lautakunnat ovat ihan turhia ja lisäävät vain kunnallista byrokratiaa. Kiitos! Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Sinun Paavo pitäisi tietää myös kuinka tällaisia valintoja tehdään poliittisissa puolueissa. Sinäkin olet vähemmistön edustaja jossakin lautakunnassa ja ettekö te ruotsinsuomalaiset voi toimia niin että saatte henkilöitä, jotka osaavat suomen kieltä. En pidä tätä niin puoluepoliittisena juttuna kun vähemmistöpoliittisena juttuna. Päätös: Liittokokous päätti Voitto Visurin esityksen mukaisesti katsoa aloitteen vastatuksi. 21. Valitaan sääntöjen määräämällä tavalla 20.1 Liiton puheenjohtaja ja liittohallituksen 1. ja 2. varapuheenjohtaja Seppo Puolle, puheenjohtaja: Jos ottaisimme tässä kohdassa liiton puheenjohtajan vaalin. Vaalivaliokunnalla on esitys tähän kohtaan. Outi Siltala, vaalivaliokunta: Vaalivaliokunta on saanut kaikkiaan ehdotuksia 25 yhdistyksestä ja piiristä valittaviksi eri tehtäviin. Olemme myös tehneet yksitellen haastatteluja istuvan hallituksen kanssa ja käyneet tulleet ehdotukset läpi ja keskustelleet niistä. Olemme myös tehneet työtä vaalivaliokunnan keskuudessa ja etsineet myös nuoria ehdokkaiksi. Se ei 34 ole ollut helppoa. Pari nuorta on sanonut, että heiltä voidaan uudestaan kysyä uudestaan neljän vuoden päästä kun heidän elämäntilanne on toinen. Tulevaisuudessa täytyy vaalivaliokunnassa tehdä enemmän työtä, että saataisiin enemmän nuoria meidän johtoon ja että seurat aktiivisemmin ehdottaisivat henkilöitä eri tehtäviin. Meillä on paljon ammattitaitoa liittohallituksessa, mutta ammattitaitoa on myös paljon kentällä, ja siinä on se tehtävä löytää kaikki ne henkilöt. On myös surullista nähdä kaikki ne loukkaavat kirjoitukset, jotka haittaavat myös meidän toimintaa. Voitto Visuria on esitetty lähes kaikissa ehdotuksissa ja hän on hyvin arvostettu henkilö meidän ruotsinsuomalaisten keskuudessa niin kun moni muukin henkilö meidän keskuudessa. Kaikki ehdotukset on otettu huomioon ja minulla onkin kunnia esittää vaalivaliokunnan esitys. Vaalivaliokunnan ehdotus liiton puheenjohtajaksi on Voitto Visuri. Lisäksi on esitetty Sinikka Lindquistia Skellefteåsta. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Olette kuulleet vaalivaliokunnan ehdotuksen ja tähän kohtaan ei ole pyydetty puheenvuoroja. Tarkoittaako se sitä, että ei ole muita ehdotuksia. Päätös: Liittokokous päätti yksimielisesti valita Voitto Visurin liiton puheenjohtajaksi. Voitto Visuri: Asiaan kuuluu kiittää luottamuksesta ja tietenkin sen teen hyvin nöyrästi. Minulla kylläkään ei ollut ajatusta asettua ehdolle ja pitkä keskustelu käytiin viime syksynä vaalivaliokunnan edustajien kanssa ja pyysin nuorennusta silloin. Toivon mukaan sitä nuorennusta näkyy seuraavan kerran, että valitaan nuori rivakka henkilö johtamaan tätä meidän järjestöä. Kiitokset hyvät ystävät siitä luottamuksesta mitä olette osoittaneet tällä valinnalla. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Tämä meni nopeasti ja otetaanko riski ja valitaan liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja ennen kuin palataan kohtaan 14. Outi Siltala, vaalivaliokunta: Vaalivaliokunnan ehdotus liittohallituksen 1. varapuheenjohtajaksi on Sinikka Lindquist Skellefteåsta ja lisäksi on esitetty Seija Sjöstedtiä Tukholmasta. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Olette kuulleet vaalivaliokunnan ehdotuksen ja puheenvuoroja ei ole pyydetty, joten on vain yksi ehdokas. Päätös: Liittokokous päätti yksimielisesti valita Sinikka Lindquistin liittohallituksen 1. varapuheenjohtajaksi. Sinikka Lindquist: Kiitän myös saadusta luottamuksesta ja voin todeta, että neljän edellisen vuoden aikana on ollut oikein miellyttävää työskennellä liittohallituksessa. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Tämä meni jouhevasti ja otetaanko vielä liittohallituksen 2. varapuheenjohtajan valinta. Outi Siltala, vaalivaliokunta: Vaalivaliokunnan ehdotus liittohallituksen 2. varapuheenjohtajaksi on Seija Sjöstedt Tukholmasta ja lisäksi on esitetty Pirkko Karjalaista Skövdestä ja vaalikelpoinen on myös Sinikka Lindquist, Skellefetåsta, mutta hänethän on jo valittu. 35 Jouko Teperi, Skövden Suomi - Seura: Skövden Suomi - Seura esittää liittohallituksen 2. varapuheenjohtajaksi Pirkko Karjalaista. Hän on ollut liittohallituksen jäsen ja siellä tiedetään, että hän on erittäin pätevä henkilö ja minkä hän ottaa tehtäväkseen niin myöskin tekee sen. Hänen osaamisalueensa meidän seuralaisten mukaan on erittäin suuri. Riitta Kilpinen, RSKL:n Länsi-Götanmaan piiri: Meillä Länsi-Götanmaalla tunnetaan Pirkko hyvin ja ilman muuta ehdotan Pirkko Karjalaista liittohallituksen 2. varapuheenjohtajaksi. Pirkko on erittäin tarmokas ihminen ja hänellä on pitkä järjestötyön kokemus. On ollut pitkään Skövden Suomi - Seuran puheenjohtajana. Hän on ollut liittohallituksessa ja varmasti liittohallituksessa tiedetään Pirkon kapasiteetti. Pirkko on työskennellyt paljon niin nuorten kuin aikuistenkin parissa varsinkin kulttuuripuolella. Hän on täysin kaksikielinen. Pirkko tekee sen minkä lupaa eikä anna aivan pienestä periksi. Ehdotus on Pirkko Karjalainen liittohallituksen 2. varapuheenjohtajaksi. Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Vaalihommat ovat aina vaikeita kun on päteviä henkilöitä. Olen samaa mieltä vaalivaliokunnan puheenjohtajan kanssa, että on olemassa paljon nuori henkilöitä tuolla kentällä. Kun näin vaalivaliokunnan ehdotuksen olin pettynyt, että keski-ikä liittohallituksessa huitelee tuolla yli kuudenkymmenen. Sillehän me ei voida mitään. Koska me emme voi valita sellaisia henkilöitä, jotka eivät suostu, niin meidän pitää tyytyä niihin ehdokkaisiin, jotka meillä on. Muistan itse kun jätin liiton puheenjohtajan tehtävät alle kuusikymppisenä, niin jätin sen takia. että tulisi nuorempaa porukkaa. Mutta iin ei käynyt. En yhtään epäile sitä, että eikö Pirkko Karjalaine ole tehnyt Skövden ja monen asian eteen. Kun joudutaan valitsemaan kahden pätevän henkilön, kahden naisen välillä, niin se on vaikeaa. Tiedän myös sen, että kaikki mitä Pirkosta kerrottiin, pätee myös Seijaan. Seija on Tukholman Suomalaisen seuran puheenjohtaja ja hoitaa ne asiat, jotka ottaa tehtäväkseen. Yksi asia pitää harkita, että tulevan kauden aikana koko liittotoimisto vaihtuu ja paine puheenjohtajille tulee kasvamaan aika tavalla. Se vaatii ylimääräistä työtä niin puheenjohtajalta kuin varapuheenjohtajilta ja myöskin sitä, että he ovat läsnä ja ohjaavat sekä joutuvat valitsemaan uusia työntekijöitä ja se vie aikaa. Te tiedätte kaikki, jotka olette olleet tekemisissä uusien työntekijöiden ottamisessa, niin se ei ole mikään pikkujuttu, vaan se kestää ja viekää aikaa, jos halutaan sellainen työntekijä liittoon töihin. Olen sitä mieltä, että nykyinen työvaliokunta, jossa Seija on mukana toisena varapuheenjohtajana ja Seija asuu Tukholmassa, niin että Seija jatkaa vielä neljä vuotta työvaliokunnassa. Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Minulla on vaikea tehtävä, koska kyseessä on kaksi kovaa naista sekä Pirkko että Seíja. Vaikeammaksi sen tekee se, että tunnen molemmat erittäin hyvin. Pirkon tunnen kymmenien vuosien takaa ja Seijan myös. Se yhteinen nimittäjä on kansantanssi, mikä on sekä Seijan että Pirkon hyvä harrastus. Voisin sanoa, että hyviä puolia molemmissa on paljon Paavon tapaan, mutta otan erään. Ensinnäkin olen Tukholman Suomalaisen Seuran jäsen ja sen edustajana ja tietenkin esitän Seija Sjöstedtiä. En tietenkään aliarvioi Pirkkoa. Seijalla on vastuulla Suomeksi -projektin vetäminen. Hän tekee vähemmistötyötä Tukholmassa täysin sieluin, täysin voimin. Hän on Tukholman kaupungin yhteistyöryhmän puheenjohtaja. Esitän Tukholman Suomalaisen Seuran edustajana Seija Sjöstedtiä. Toivon, että te kuuntelette tätä ja voitte äänestää Seijaa. Markku Jokio, Tukholman Suomalainen Seura: Tuntien Seija Sjöstedtin kapasiteetin. Olin neljäkymmentä kiloa sitten Lidingön Suomi-Seuran puheenjohtaja. Tulin uudestaan Tukholmaan ja valitsimme seuran puheenjohtajaksi Seija Sjöstedtin ja sitä ei ole kenenkään tarvinnut katua. Hän pistää suuren osan omasta ajastaan tähän työhön ja juoksee kaupungilla melkein harvasen ilta. Seijan kapasiteetin tuntien esitän Seija Sjöstedtiä toiseksi puheenjohtajaksi. 36 Sirkka Taiminen, Mariestadin Suomi-Seura: Kuulin täällä, että Seija Sjöstedt asuu Tukholmassa ja siellä pitää olla lähellä kun liittotoimistoon valitaan henkilöitä. Tulen Mariestadin Suomi - Seurasta ja Pirkko on Skövdestä. Skövdestä tulee juna tänne Tukholmaan ja se ottaa kaksi tuntia tänne. Pirkko on tarmokas ihminen ja tekee paljon töitä siellä kentällä ja juoksee myös siellä kaupungilla suomi-seuran asioita. Varmaan juoksee Tukholmaankin tarvittaessa. Länsi-Götanmaan piiri on suurin piiri täällä Ruotsissa ja olisi hyvä, että täältä suurimmasta piiristä olisi toinen varapuheenjohtaja liittohallituksessa. Ehdotan Pirkko Karjalaista toiseksi varapuheenjohtajaksi. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Puheenvuorot on käytetty ja koska ehdotuksia on tullut niin menemme lippuäänestykseen. Vaalissa annettiin yhteensä 104 äänestyslippua, joista kaksi hylättyä. Äänet jakautuivat seuraavasti: Seija Sjöstedt 60 ääntä Pirkko Karjalainen 42 ääntä Päätös: Liittokokous päätti valita Seija Sjöstedtin liittohallituksen 2. varapuheenjohtajaksi. Seija Sjöstedt: Kiitän luottamuksesta ja voin sanoa, että ne kaksi vuotta jotka olen ollut mukana on opettanut paljon ja Pirkon kanssa me jatkamme Suomeksi -projektia. 21.2 Kuusi (6) liittohallituksen jäsentä ja kolme (3) varajäsentä Seppo Puolle, puheenjohtaja: Niin kun ennen tauon ottamista uhattiin, niin seuraavana on tarkoitus ottaa esille liittohallituksen varsinaisten jäsenten valinta. Nyt voimme ottaa esille vaalivaliokunnan ehdotuksen. Outi Siltala, vaalivaliokunta: Vaalivaliokunta esittää liittohallituksen varsinaisiksi jäseniksi: Erkki Lahti, Arlöv Leila Marttila, Finspång Juha Sarajärvi, Mariestad Pirkko Karjalainen, Skövde Teuvo Nevala, Skultuna Jouni Slagner, Haaparanta Ehdokkaat; Erkki Lahti, Juha Sarajärvi, Pirkko Karjalainen, Teuvo Nevala ja Jouni Slagner esittäytyivät samoin vaalikelpoiset Ritva Koivunen-Heino ja Tuula Fomin. Lisäksi esitetty: Ritva Koivunen-Heino, Tranemo Tuula Fomin, Nacka Sirpa Kyllönen, Göteborg Sinikka Lindqvist, Skellefteå Seija Sjöstedt, Tukholma Paavo Vallius, Suomi-Seura Katajaiset: Onneksi minun ei tarvitse esitellä itseäni sen kummemmin. Se, että tulen Västeråsista, se on se pääpaikka. Skultuna, mistä Teuvo tulee, on niitä sivukyliä. Kun on puhuttu kahdesta kolmesta lasten lapsesta, niin minulla niitä on kymmenen. Tietysti aina kun lähtee vaalivaliokunnan esitystä vastaan, niin siinä on 37 harkitsemisen paikka. Olen varma, että vaalivaliokunta on tehnyt hyvää työtä, mutta joka tapauksessa kun näin esityksen liittohallituksen varsinaisiksi jäseniksi tuli pettynyt mieli, kun yksi pätevä henkilö oli jätetty pois siitä, joka on aikaisemmin ollut liittohallituksessa. Tiedän myös, että hän on tehnyt erittäin paljon töitä Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnassa kun myös liitossa vähemmistön hyväksi. Hän on henkilö, jolla on varmaan pätevyyttä näihin asioihin, tietoa ja osaamista. Sen johdosta haluan esittää, että Tuula Fomin jatkaa liittohallituksessa sitä hyvää työtä jota hän on tehnyt aikaisemmin. Henkilöt täällä ovat tosi hyviä, mutta jos joku pitäisi jättää pois, niin se olisi silloin Leila Marttila. Eine Pekkala, RSKL:n Södermanlandin - Östergötlandin piiri: Haluan ehdottomasti nostaa Tuula Fominin nimen varsinaiseksi sillä tiedän, että Tuulalla on kokemusta ja hän on ollut paljon toiminnassa mukana, mutta ennen kaikkea hänellä on uskallusta. Hän osaa tuoda omat mielipiteensä kuuluville, ei ole jaa jaa miehiä tai naisia tässä yhteydessä. Hän osaa myös tehdä kompromisseja ja ottaa myös moitteita vastaan niin ehdottomasti Tuula. Samoin tunnen Leila Marttilaa sen verran, että mielelläni pyyhkisin hänen nimensä pois sieltä. Riitta Kilpinen, RSKL:n Länsi - Götanmaan piiri: Ilman muuta Pirkko, joka on esitellyt itsensä ja minäkin esittelin eilen, pitää pysyä liittohallituksessa samoin Juha Sarajärvi, joka äsken esitteli itsensä. Lisäksi nostaisin Ritva Koivunen Heinon. Kuten kuulitte, hänellä on paljon järjestökokemusta ja tietoa tälle liittohallitukselle. Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi - Seura: Sanoisin näin, että yhdyn Paavon pettymykseen kun näin tämän ehdokaslistan. Se nuorennus olisi äärettömän tärkeää ja uusiutuminen tälle liitolle liittohallituksen kautta, mutta koska näin ei ole tapahtunut ja kun katson tätä joukkoa, jota on ehdotettu vaalivaliokunnan kautta, niin haluaisin ehdottomasti sinne Tuula Fominin mukaan. Sitten vielä se, että olin erittäin iloinen kun näin yhden nimen ehdotettujen joukossa ja se on Erkki Lahti. Siinä on mies, joka kanssa uskaltaa olla eri mieltä kun puheenjohtaja esimerkiksi. Erkillä on se meriitti erittäin kova. Sirkka Taiminen, Mariestadin Suomi - Seura: Täällä on paljon puhuttu, että pitäisi saada nuorempia mukaan. Juha Sarajärvi on liittohallituksen kuopus ja muistakaan, että se pysyy vähän nuorempana, jos sinne valitaan nuorempia. Myös Pirkko Karjalainen on sieltä nuoremmasta päästä. Muistakaa, että silla tavalla me saamme sen pysymään vähän nuorempana. Olen myös sillä kunnalla, että Tuula Fominin täytyy saada pitää paikkansa. Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Tässä on aika erikoinen tilanne. Ilman muuta, koska olen Tukholman Suomalaisen seuran edustaja, niin nostan Tuula Fominin. Tuula on ollut ruotsinsuomalaisten edustajana Ulkosuomalaisparlamentissa. Kyllä se on melko painava argumentti. Toinen, jonka haluan nostaa sinne, on vanha ystäväni Pirkko Karjalainen, joka on kulttuurin alalla vahva tekijä. Täällä on puhuttu paljon nuorista, mutta myös eläkeläisillä on oikeus ruotsinsuomalaisuuteen ja vähemmistöpolitiikkaan. Muistakaa myös eläkeläisten osuus. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Nyt mennään vaaleihin ja lisäksi on vaalivaliokunnan esityksen lisäksi ehdotettu Ritva Koivunen-Heinoa ja Tuula Fomia. Käytämme sinistä vaalilippua, johon merkitään kuusi nimeä. Ei enempää eikä vähempää muutoin se hylätään. Taittakaa se kahtia jättäessänne vaalilipun. --- 38 Voitto Visuri, liittohallitus: Hyvä kokousväki! On mieluista saada tänne Suomi-Seura ry:stä toiminnanjohtaja Paula Selenius. Paula ja Suomi-Seura ry. ovat hyviä, mieluisia ja tärkeitä yhteistyökumppaneita. Olet tervetullut tänne. Paula Selenius Suomi-Seura ry.: Kiitos Voitolle kauniista sanoista. On kiva olla täällä taas. Minua pyydettiin tuomaan tänne Suomi-Seuran tervehdys ja se tulee tässä. Suomi-Seura on aina ollut ulkosuomalaisten takana ja ruotsinsuomalaiset ovat iso ryhmä ja teidän takana ollaan hyvin vahvasti. Sanoisin niin kuin toimitusministeri Stubb aina sanoo. On kolme asiaa, joista haluan teille kertoa. Yksi on Suomen vaalit. Kiitän teitäkin. Varmasti hyvin moni teistäkin kävi äänestämässä ja meillähän äänestystulos nousi Ruotsista ja hyvin monesta maasta aivan huimasti. Useista maista yli 50 prosenttia ja kokonaisäänestystulos nousi yli 25 prosenttia ulkosuomalaisten parissa. Vaalit olivat mielenkiintoiset ja äänestyksen tulos oli vielä mielenkiintoisempi ja vielä mielenkiintoisempaa on se, että meillä ei todellakaan ole vieläkään maassa mitään hallitusta. Meillä on eduskunta, joka nyt kovastikin tappelee ja ottaa kärhämää ja mittelöi keskenenään kuka kelpaa hallitukseen ja kuka ei. Ketkä haluavat olla yhdessä ja ketkä eivät. Mä en leiki sun kanssa, sanoi esimerkiksi Timo Soini vihreistä ja vihreät eivät leiki soinilaisten kanssa. Samaten Soinista on hyvin paljon kirjoitettu ulkomailla ja oltu kauhuissaan. Soini on todellinen lempilapsi lehdistössä. Ei hän sen kummempi ole kun vennamolaiset aikanaan. Hän on Vennamon lapsia. Ei hän sen isompi nakki ole. Tästä sopivasti aasinsiltaan eli kirjeäänestykseen, joka on se, mitä ulkosuomalaisparlamentti ajaa Suomi-Seuran avustuksella. Suomi-Seura on Ulkosuomalaisparlamentin sihteeristö, jos joku ei sitä tiedä. Ulkosuomalaisparlamentti on sellainen elin, joka kokoontuu parin kolmen vuoden välein, niin siellä ulkosuomalaiset ovat toivoneet, että he voisivat äänestää kirjeitse ja tätä asiaa on pyöritelty jo kymmenen vuotta eikä siitä ole mitään tullut. Se on niin kuin Suomen hallituksen muodostaminen. Toivottavasti hallitusta ei nyt kymmentä vuotta muodosteta, mutta joka tapauksessa kirjeäänestys on ollut kuuma peruna oikeusministeriössä. Ministerit 4-5 kappaletta ovat sitä kannattaneet, mutta ministeriön lakiesityksiä laativia virkamiehiä ei ole asia kiinnostanut taikka kiinnostanut kyllä, mutta he ovat sitä mieltä, että vaalisalaisuus on niin suuri asia, että sen voi menettää tällaisella kirjeäänestyksellä. Esimerkiksi Ruotsissa on kirjeäänestys ulkomailla oleville ruotsalaisille. Ehkä suomalaiset ovat sen verran epäluotettavia, että heille ei kannata kyllä kirjeäänestystä antaa, että ei pääse ukko vetämään veistä esiin ja sanomaan vaimolleen, että äänestäppä nyt tota Soinia. Tällaista tämä nyt on, että Suomessa virkamiehet jostain syystä eivät halua sitä ja nyt yritetään ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön voimin tätä kirjeäänestystä hallitusneuvotteluihin ja hallitusohjelmaan. En tiedä onko se siellä ja asiahan on aika mutkikas, kun hallitustakaan ei ole, joka sen ohjelman laatisi. Mutta joka tapauksessa sitä nyt yritetään. Toisen asia on Ulkosuomalaisparlamentti, jonka istunto on taas ensi vuonna Helsingissä lokakuun lopulla torstaina ja perjantaina 25 - 25. lokakuuta Helsingin Yliopistossa tällä kertaa. Puoli vuotta etukäteen pitää saada aloitteet, joten lähettäkääpä aloitteita vaikka tänään, taikka huomenna, taikka syksyllä niin me ehdimme valmistella ne kunnolla, koska se on aikamoinen suma, kun sinne lähes sata aloitetta tulee ja sihteeristö alkaa selvittää niitä taustoja ja lähettää lausunnolle ministeriöihin esilausunnolle. Meillähän on nyt edellisen istunnon lausunnot ministeriöiltä. Se menee niin, että kun Ulkosuomalaisparlamentti tekee päätöksensä, niin päätöslauselmat viedään pääministerille, joka sitten vie ne eli valtioneuvoston kansliasta lähetetään eri ministeriöihin lausunnolle ja Suomi-Seura saa nämä vastaukset, mitä ministeröt ovat sanoneet eri päätöslauselmiin ja se on se pohja, jolla lähdetään viemään eri asioita eteenpäin riippuen siitä, mitä eri ministeriöt ovat sanoneet. Jos ne sanovat, että tämä ei onnistu, niin sitten me lähdemme liikkeelle isommalla arsenaalilla. Jos ne sanovat, että tämä onnistuu helposti, niin me yritämme tehdä sen mahdollisimman helposti. Esimerkiksi suomen kielen säilyminen ja suomen kielen tukeminen on ainakin yksi mikä aina tulee sinne ja me 39 olemme oppineet, että opetusministeriössä poimitaan sieltä ideoita ja ajatuksia ja tuntoja. Ulkosuomalaisten tunnot ovat hyvin tärkeitä täällä Suomessa tänä päivänä. Kolmas asia on Turun Suomi sydämessä -tapahtuma 1. - 4. heinäkuuta. Siellä on todella paljon mielenkiintoista ohjelmaa. On hyvin paljon luentoja, siellä on tanssia, siellä on musiikkia, siellä on jokaiselle jotakin. Siellä on hieno paraati johon kaikki menevät, jotka sinne kykenevät tulemaan. Me menemme paraatissa kaupungin halki torille ja sieltä torilta tuomiokirkolle. Matka ei ole pitkä, mutta varsin vaikuttava tai ainakin halutaan, että paraatista tulee aika vaikuttava. Ohjelma on nyt hyvässä jamassa, kun kävin viime viikolla Turussa, kun olen siinä suunnitteluryhmässä mukana. Sinne on tulossa myös Tasavallan Presidentti, vaikka se ei ole vielä virallinen asia, mutta se lipsahti. Sinne tulee arkkipiispa, sinne tulee EU-parlamentaarikko, Suomi - Seuran puheenjohtaja ja Ulkosuomalaisparlamentin puhemies Ville Itälä. Siellä sitten tavataan! Kiitoksia! Voitto Visuri, liittohallitus: Tiedoksi kaikille, että RSKL tulee olemaan virallisesti paikalla tuolla Suomi sydämessä tapahtumassa ja meillä on siellä pöytä, jossa mm. liiton esitteitä, Suomeksi -projektin esitteitä. Tullaan olemaan paikalla neljä päivää. Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Kysymys Paulalle, että otatteko vastaan vielä ryhmiä siellä Suomi-Seuran ry:n toimistossa Marianjkadyulla. Paula Selenius Suomi-Seura ry.: Kyllä vain, tervetuloa Suomi-Seuran toimistoon! Milloin vain haluatte pienen audienssin. Matti Jii on siellä meidän toimistossa käynyt usein, milloin kirjailijoiden, milloin eläkeläisten kanssa. Ihan mielellään esitellään Suomi-Seuraa. Meille mahtuu 18 - 20 henkilöä kokoushuoneeseen. Esitellään tunnin ja tarjotaan kahvia ja ei mitään sen kummempaa ja kerrotaan niistä asioista mikä ihmisiä kiinnostaa. Tervetuloa porukalla ja jos ei ole porukkaa niin saa tulla yksinkin. --Vaalissa annettiin yhteensä 102 äänestyslippua, joista 10 on hylättyä. Äänet jakautuivat seuraavasti: Juha Sarajärvi 92 ääntä Pirkko Karjalainen 89 ääntä Erkki Lahti 87 ääntä Tuula Fomin 85ääntä Teuvo Nevala 82 ääntä Jouni Slagner 82 ääntä Ritva Koivunen-Heino 21 ääntä Leila Marttila 14 ääntä Päätös: Liittokokous vahvisti vaalituloksen ja päätti valita liittohallituksen varsinaisiksi jäseniksi Juha Sarajärven, Pirkko Karjalaisen, Erkki Lahden, Tuula Fominin, Teuvo Nevalan ja Jouni Slagnerin. Outi Siltala, vaalivaliokunta: Kun odotamme, että löytyy joku joka osaa käyttää tuota konetta, niin haluaisin mainita, että moni puhuu nuorennuksesta, niin se on meistä kaikista kiinni. Haluammeko tosiaan, että tämä järjestö nuortuu. Se voi olla kysymys, jota meidän kannattaa pohtia todella. Olen ainoa, vaikka en nuorin, jolla on lapsi mukana. Tiedän, että monessa paikassa mihin tulee, niin sitä ei katsota oikein ilolla, että on pieniä lapsia mukana, koska ne häiritsevät. Paikallisissakin seuroissa on sanottu, että katso, että pidät tytön hiljaa koko tilaisuuden ajan. Jos meillä on tällainen näkökanta, niin voi olla vaikeaa saada järjestöä 40 nuortumaan, koska nuoret ihmiset yhdessä tai toisessa vaiheessa varmaankin saavat lapsia. Nykyään on äideillä ja isillä on tasavertaisesti lapset mukana ja tosiaan meidän pitää kaikkien luoda sellainen ilmapiiri, että näkin nuoret tuntevat, että voi ottaa lapsen mukaan toimintaan. Sillä tavalla me ehkä voisimme saada tätä järjestöä nuortumaan. Siinä on meille kaikille ajattelemista. Haluammeko tosiaan, että tämä järjestö nuortuu. Vaalivaliokunta esittää liittohallituksen varajäseniksi: Sirpa Kyllönen, Göteborg Aune Laakkonen, Tukholma Ritva Koivunen-Heino, Tranemo Lisäksi esitetty: Juha Sarajärvi, Mariestad Teuvo Nevala, Skultuna Jouni Slagner, Haparanda Pirkko Karjalainen, Skövde Paavo Koivuranta, Sundsvall Lovisa Jakobsson, Uumaja Näistä vaalikelpoisia ovat Paavo Koivuranta ja Lovisa Jakobsson. Raili Borg, Uumajan Suomalainen kerho: Koska Lovisa ei ole paikalla, niin voin näyttää kuvan hänestä. Koska olen Uumajan Suomalaisen Kerhon puheenjohtaja, niin sanon, että Lovisan suurin meriitti on se, että hän on nuori tässä tilanteessa. Lovisa on 22 vuotta. Se mikä hänessä on ainutlaatuista, on se, että hän on umpiruotsalainen joka on opetellut suomea omasta kiinnostuksesta ja omasta halusta. Lovisa on opiskellut yliopistossa ja sai eilen valmistuttuaan kielikonsultin paperin. Lovisa on mukana Uumajan Suomalaisen kerhon johtokunnassa. Vetänyt nuorisotoimintaa ja on tällä hetkellä RSKL:n Pohjois-Ruotsin piirin sihteeri. Harrastuksista voi sanoa, että Lovisa on muusikko. Hän on mukana eläkeläisten Nitroboys orkesterissa ja ollut mukana jonkin matkaa euroviisujen jokerikilpailussa. Hän on mukava tyyppi ja voin sanoa, että Lovisa ei varmaan pysty liittohallituksessa ihmeitä tekemään, mutta Lovisa on hyvin tärkeä symboli. Se on se, mitä halusin Lovisasta sanoa. Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Minä edustan Tukholman Suomalaista Seuraa ja tietenkin ehdotan Aune Laakkosta, joka on erittäin tehokas nainen Tukholman Suomalaisen Seuran johtokunnassa useita vuosia ja Aune on siellä osoittanut voimansa ja osaamisensa. Hän on aikaisemmin ollut mukana Lidingön Suomi - Seurassa. Hän on todella tekevä ihminen. Kannatan myös esitystä Lovisa Jakobssonista liittohallituksen varajäseneksi. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Nyt mennään vaaleihin ja lisäksi on vaalivaliokunnan esityksen lisäksi ehdotettu Lovisa Jakobssonia. Käytämme hiekanruskeaa vaalilippua, johon merkitään kolme nimeä. Ei enempää eikä vähempää muutoin se hylätään. Taittakaa se kahtia jättäessänne vaalilipun. Vaalissa annettiin yhteensä 102 äänestyslippua, joista ei yhtään hylättyä. Äänet jakautuivat seuraavasti: Sirpa Kyllönen 95 ääntä Lovisa Jakobsson 92 ääntä Aune Laakkonen 89 ääntä Ritva Koivunen-Heino 39 ääntä 41 Päätös: 21.3 Liittokokous vahvisti vaalituloksen ja päätti valita liittohallituksen varajäseniksi Sirpa Kyllösen, Lovisa Jakobssonin ja Aune Laakkosen tässä järjestyksessä. Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet (joista 1 varsinainen jäsen 1. varajäsen RSLU:lle ja 1 varsinainen jäsen 1. varajäsen Foorumille) Seppo Puolle, puheenjohtaja: Siirrymme kohtaan 21.3 Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet ja tähän on myös vaalivaliokunnalla esitys. Ensiksi varsinaiset jäsenet. Outi Siltala, vaalivaliokunta: Vaalivaliokunta esittää varsinaisiksi jäseniksi Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan edustajistoon: Seppo Puolle, Skövde Tarmo Ahonen, Göteborg Tuula Fomin, Tukholma Voitto Visuri, Gävle Sinikka Lindquist, Skellefteå Anneli Ylijärvi, Göteborg Teuvo Nevala, Skultuna Lisäksi esitetty: Birgit Selmosson, Mariestad ja Seppo Remes, Hallstahammar Sinikka Lindquist on valittu puheenjohtajistoon maaliskuussa ja tulee siksi olla varsinaisena jäsenenä ja sitä me emme tietäneet vaalivalmisteluvaliokunnassa. Siksi tämä uusi esitys. Sirkka Taiminen, Mariestadin Suomi-Seura: Taas tämä vanha mummo on täällä pöntössä. Ensiksi yhdyn siihen, mitä Voitto avauspuheessaan sanoi, että nuoria ehdokkaita on ihan liian vähän. Meillä RSKL:llä on 14 paikkaa täällä valtuuskunnassa ja niistä seitsemän RSE:llä. Kun katsoin tätä vaalivaliokunnan ehdotusta, niin nämähän on RSE:n edustajia. Kaikki yli kuusikymppisiä. Monessa seurassa on varmaankin vaikeata saada nuoria mukaan liiton toimintaan. Sen takia on tärkeätä, että nuoret huomataan ja että heille annetaan mahdollisuuksia vähän vaativampiin tehtäviin esimerkiksi täällä valtuuskunnassa. Ei kai meillä täällä RSKL:ssa ole samanlainen perimisjärjestys kun tuolla Ruotsin kuningaskunnassa, että täytyy odottaa kun edellinen kuolee. En halua mitenkään mollata eläkeläisiä, mutta kun meillä on sellainen järjestö kun RSE niin se on pelkkiä eläkeläisiä. Tähän RSKL:n valtuuskunnan koonpanoon pitäisi saada nuorempiakin. Meidän jäsenten ikähaitari pitäisi näkyä. Me olemme Mariestadin Suomi - Seurassa Birgit Selmossonia. Birgit on ollut mukana ihan lapsesta asti meidän seurassa. Hän on ollut ensin nuorisoneuvostossa, sitten johtokunnassa ja sitten varapuheenjohtajana ja on nyt kolmatta vuotta seuran puheenjohtajana ja on hyvin pidetty. Hän on myös ollut RSKL:n lapsi- ja leirityöryhmässä. Hän on toisen polven ruotsinsuomalaisen, jolle vanhemmat ovat opettaneet suomen kielen ja jota hän on itse ylläpitänyt ja on ylpeä suomalaisuudestaan ja suomen kielestään. Hänellä on kaikki edellytykset tulla valituksi tähän Ruotsinsuomalaisten valtuuskuntaan. Mariestadin Suomi - Seura esittää Birgit Selmosson Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan varsinaiseksi jäseneksi. Birgit on 40 vuotta. Voitto Visuri, liittohallitus: Hyvät kokousedustajat! En halua, että tämä menee lippuäänestykseen. Jos siinä on yksikin ylimääräinen ehdokas, niin vedän nimeni pois. Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Tämä on varsin mielenkiintoinen tilanne. Nimittäin Voitolla on tietenkin kaikki oikeudet sanoa ei, jos hän haluaa. Jos on 42 sellainen tilanne, että puheenjohtaja ei voi sanoa mitään, koska hän edustaa järjestöä, niin joskus järjestö sanoo, että sinun on mentävä sinne, silloin sinun on mentävä järjestön mukaan eikä Voitto Visurin mukaan. Esitän, että sieltä löydettäisiin porukasta joku muu, koska Voitto tarvitaan siellä valtuuskunnassa. Hän käytti viimeisessä istunnossa vahvoja puheenvuoroja RSKL:n puolesta. Muistutan kuten kerran aikaisemminkin yhdessä toisessa kokouksessa, että kun teidät on valittu edustamaan RSKL:ää, niin käytätte puheenvuoroja RSKL:n puolesta eikä sinne mennä vain istumaan ja kertoa kotona, että sain taas olla valtuuskunnan kokouksessa Tukholmassa. Tämä on velvollisuus ja myös sen mukaan toimitaan. Vetoan sinuun Voitto ruotsinsuomalaisena. Tarmo Ahonen, Club 2000: Tämä on oikeastaan vain työjärjestyskysymys. Minulla on sellainen mielikuva, että tietääkseni Anneli Ylijärvi ja Teuvo Nevala ovat oikeastaan jo valitut erityisliittojen edustajana. Muistelen tätä keskustelua, jota kävin Paavo Valliuksen kanssa joku vuosi sitten, että liittokokous valitsee ainoastaan viisi edustajaa. Nämä erityisliittojen edustajat vain todetaan. Martti Knuuttila, vaalivaliokunta: Unohdin esittää tämän asian, että Anneli Ylijärvi ja Teuvo Nevala ovat jo valittu omissa järjestöissään. Kolmas valittu on Sinikka Lindquist, joka on jo valittu puheenjohtajistoon ja siksi tulee olla varsinaisena edustajana. Tuula Fomin, liittohallitus: Ellen aivan väärin muista niin olen paikalla joka tapauksessa vaalivaliokunnan kokoonkutsujana, niin siksi vedän nimeni pois. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Jos olen oikein ymmärtänyt, niin meillä olisi tarvittava määrä seitsemän nimeä. Päätös: Liittokokous valitsi RSKL:n varsinaiset jäsenet Ruotsinsuomalaisten valtuuskuntaan seuraavasti: Seppo Puolle, Skövde Tarmo Ahonen, Göteborg Voitto Visuri, Gävle Sinikka Lindquist, Skellefteå Birgit Selmosson, Mariestad Anneli Ylijärvi, Göteborg Teuvo Nevala, Skultuna Martti Knuuttila, vaalivaliokunta: Vaalivaliokunnan RSKL:n varajäsenet numerojärjestyksessä Ruotsinsuomalaisten valtuuskuntaan ovat: Seija Sjöstedt, Tukholma Liisa Kirjavainen Hyväri, Göteborg Tuula Fomin, Nacka Pirkko Karjalainen, Skövde Seppo Remes, Hallstahammar Eine Pekkala, Åkers Styckebruk Pirkko Ervasti, Luulaja Päätös: Liittokokous valitsi RSKL:n varajäsenet Ruotsinsuomalaisten valtuuskuntaan numerojärjestyksessä seuraavasti: 1) Seija Sjöstedt, Tukholma 2) Liisa Kirjavainen Hyväri, Göteborg 3) Tuula Fomin, Nacka 43 4) Pirkko Karjalainen, Skövde 5) Seppo Remes, Hallstahammar 6) Eine Pekkala, Åkers Styckebruk 7) Pirkko Ervasti, Luulaja 21.4 Vaalivalmisteluvaliokunnan varsinaiset jäsenet ja varajäsenet Seppo Puolle, puheenjohtaja: Siirrymme kohtaan 21.4 Vaalivalmisteluvaliokunnan valitseminen. Martti Knuuttila, vaalivaliokunta: Saimme eri piireiltä ehdotukset vaalivalmisteluvaliokuntaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Meillähän on ollut periaatteena se, että joka piirillä on yksi varsinainen ja yksi varajäsen. Eilisen päätöksen mukaisesti meiltähän jäi yksi piiri pois. Keski-Norrlannin piirihän lakkautetaan tämän vuoden lopussa ja kuten näette, että KeskiNorrlannin piirin edustajaan on allekirjoittanut ja minä sanoudun irti tästä tehtävästä siitä syystä, että me siirrymme Etelä-Norrlannin piiriin ja heillä on omat edustajat täällä. Päätös: Liittokokous päätti valita piirien nimeämistä ehdokkaista seuraavasti: Tukholman piiri: Marja-Leena Tiitinen, varajäsen Anni Vartiainen Södermanlandin-Östergötlandin piiri: Eine Pekkala, varajäsen Hannele Oikarinen Etelä-Ruotsin piiri: Anneli Rantanen, varajäsen Kari Koskela Länsi-Götanmaan piiri: Erkki Seppäläinen, varajäsen Risto Huovinen Örebro-Värmlannin piiri: Irmeli Parkkinen, varajäsen Sinikka Torsti Västmanlandin piiri: Jorma Bogdanoff, varajäsen Erkki Ojalehto Etelä-Norrlannin piiri: Hannele Kumpulainen, varajäsen Irma Larsson Pohjois-Ruotsin piiri: Pirkko Ervasti, varajäsen Arja Tamminen Göteborgin ja Bohusläänin piiri: Lauri Seppälä, varajäsen Usko Rudanko Kokoonkutsujaksi valittiin Jorma Bogdanoff. 22. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet sääntöjen määräämällä tavalla Seppo Puolle, puheenjohtaja: Nyt siirrymme kohtaan 22. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet sääntöjen määräämällä tavalla Martti Knuuttila, vaalivaliokunta: Me olemme saaneet vain yhden ehdotuksen ja se on Seija Noppa Boråsista ja varalle Raimo Kaihlavirta Skövdestä. Voitto Visuri, liittohallitus: Esitys on, että auktorisoiduksi tilintarkastajaksi valitaan Per Engzell (auktorisoitu) (KPMG Bohlins AB) ja sieltä hänen varajäsen. Päätös: Liittokokous valitsi liiton tilintarkastajiksi Per Engzell (auktorisoitu) (KPMG Bohlins AB ja Seija Noppa (Borås) Varatilintarkastajiksi valittiin Raimo Kaihlavirta (Skövde) ja auktorisoidun tilitoimiston ilmoittama henkilö. 23. Kokouksen päätöslauselma Tuula Fomin, liittohallitus ja päätöslauselmavaliokunnan puheenjohtaja: Aion ottaa tämän lyhyesti. Päätöslauselma on osoitettu ministereille Erik Ullenhag, Jan Björklund, Göran Hägglund ja Sveriges Kommuner och Landsting, SKL. 44 Tämä päätöslauselma sisältää ensin pohjustuksen mikä on teille useimmille tuttua ja kysynkin että hyppäänkö vai luenko tämän tekstin. Toisella puolen aion lukea mitä me liittokokouksena aiomme päättää vaatia päättäjiltä. Luen kokonaan: Resolution från Sverigefinska Riksförbundets 28.e förbundskongress den 4 juni 2011 Den nya lagen om nationella minoriteter och minoritetsspråk har varit i kraft snart ett och ett halvt år. Sedan den 1 februari 2011 hör 32 kommuner till förvaltningsområdet för finska språket. Ytterligare åtta kommuner har anmält sig att få ingå i det från början av år 2012. Lagen har förstärk sverigefinnarnas minoritetspolitiska rättigheter främst i de kommuner vilka hör till förvaltningsområdet för finska. Det är positivt att samråd har kommit i gång i de flesta förvaltningskommuner för finska. Fortfarande bor dock bara ca hälften av sverigefinnar i kommuner som hör till förvaltningsområdet. Riksförbundets erfarenheter samt Länsstyrelsen i Stockholms läns första uppföljningsrapport visar tydligt att väldigt lite har hänt i de kommuner vilka inte hör till förvaltningsområdet för finska. Flera kommuner känner inte till lagen och att sverigefinnar har rätt till samråd. Samma gäller landstingen. I regeringens strategi Från erkännande till egenmakt ingick även ett ökat stöd till organisationer som företräder nationella minoriteter. För riksförbundets del betydde detta ett ökat stöd för år 2010 men för det innevarande året minskades bidraget nästan med en halvmiljon. Detta är mycket märkligt och orättvist med tanke på det ökade arbetet och utgifter som minoritetslagen har inneburit för vår organisation. Alla sverigefinska barn är inte berättigade att få modersmålsundervisning i grundskolan. Men även en del av dem vilka har rätt till undervisning får inte det p g a brist på modersmålslärare. Europarådet har under flera år gett regeringen kritik och krävt åtgärder för att förbättra finskans situation i förskolan och i grundskolan samt att starta lärarutbildning. Numera finns bara sju fristående sverigefinska skolor och ett par kommuner som ger undervisning på finska. Med åldrande sverigefinsk befolkning finns det ett ökat behov av äldrevård samt hälso- och sjukvård på finska. Hälso- och sjukvårdslagens nuvarande regler är inte tillräckliga för att ge förbättrade möjligheter till vård på finska inom hälso- och sjukvården. Regeringen har dock ansett att nuvarande regler är tillräckliga. Sverigefinska Riksförbundets kongress har dragit vikiga riktlinjer för sitt minoritetspolitiska arbete för åren 2011-2015. Med stöd av dessa beslut anser kongressen att regeringen och förvaltningsmyndigheterna skall vidta följande åtgärder för att förstärka sverigefinnarnas minoritetspolitiska ställning och rättigheter: • att regeringen höjer nivån och ratificerar Europeisk stadga om landsdels- eller minoritetsspråk, artikel 8 Utbildning, för att ge sverigefinska barn rätt till undervisning på finska i grundskolan • att regeringen höjer nivån och ratificerar Europeisk stadga om landsdels eller minoritetsspråk, artikel 13 Ekonomiska och sociala förhållanden, för att ge rätt till hälso- och sjukvård på finska • att regeringen skyndsamt tar bort de begränsningar som gäller rätten till modersmålsundervisning i finska i grund- och gymnasieskolan • att regeringen påskyndar lärarutbildningen på finska och att den kommande lärarutbildningen utöver modersmålslärarutbildningen även omfattar förskole- och klasslärarutbildningen på finska • att skolverket informerar sverigefinska föräldrar om rätten till modersmålsstöd i förskolan som enligt skollagen börjar tillämpas från den 1 juli 2011 • att rätten till att få förskola helt eller delvis på finska i hela landet skall ingå i det nästa minoritetspolitiska steget 45 • • att regeringen ser över Förordning (2005:765) om statsbidrag för nationella minoriteter och vidtar åtgärder för att den minskning av statbidrag som drabbar Sverigefinska Riksförbundet upphör att Sveriges Kommuner och Landsting, SKL, samt landstingen vidtar åtgärder så att samråd enligt minoritetslagen verkställs i praktiken. Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä päätöslauselman lähetettäväksi esitetyllä tavalla (Liite 5). Paavo Vallius, Suomi-Seura Katajaiset: Olin mukana tässä päätöslauselmavaliokunnassa ja minulla oli ajatus tästä, mikä on meille aatteellisille vapaaehtoisjärjestöille erittäin tärkeä asia, mutta on meille pimeyden peitossa mitä tämä meille merkitsee. Puhun tästä Euroopan Unionin ehdotuksesta, että aatteelliset yhdistykset niin kuin meillä suomi-seurat joutuisivat maksamaan liikevaihtoveroa kaikesta toiminnastaan. Teistä kaikki ymmärtävät mitä se meille merkitsisi siinä tapauksessa, jos tällainen laki tulisi voimaan. Tässä asiassa emme ole yksin vaan tiedämme, että pohjoismaiden vapaaehtoisjärjestö -organisaatio, urheilujärjestöt ja muut vastaavat ovat samassa asemassa ja ne aivät vastaa ollenkaan sitä, mitä vastaavat järjestöt Keski-Europassa ovat. Tämä on aika hankalaa kun ei ole faktaa mukana eikä ole tietoa tarpeeksi siitä, mitä tarvittaisiin julkilausumaan. Ehdotan kuitenkin näin, että RSKL:n liittohallitus ottaa selville tästä, mitä tämä merkitsee, mikä tämä aikataulu on ja mitä päätöksiä tästä on odotettavissa ja informoi seuroja ja myös siitä, millä tavalla me voimme vaikuttaa siihen, että tämä päätös ei koskaan astu voimaan ainakaan pohjoismaissa. Seppo Puolle, puheenjohtaja: Voimme tehdä tällaisen lisäyksen pöytäkirjaan. 24. Kokouksen päättäminen Seppo Puolle, puheenjohtaja: Nyt olemme siirtyneet työjärjestyksen kohtaan kokouksen päättäminen ja puheenjohtajiston puolesta kiitämme ja täällä on ollut paljon hyviä keskusteluita. Kolmenkymmenen vuoden mukanaolon jälkeen on ilahduttavaa kun tulevaisuudesta keskusteltiin tänä aamupäivänä erityisen pitkään niin positiivia puheenvuoroja ja aplodeerattiinkin. Sellaista ei varmaankaan tapahtunut kolmekymmentä vuotta sitten. Tuntuu todella hyvältä. Näillä sanoilla annan Voitolle puheenvuoron. Voitto Visuri, liittohallitus: Hyvä kokousväki! Haluan kiittää omasta ja liittohallituksen puolesta kokousväkeä tästä hyvästä liittokokouksesta, rakentavasta kokouksesta. Haluan myös kiittää niitä henkilöitä, jotka nyt jättivät liittohallituksen ja jos minä olen oikein noteerannut tässä niin he ovat Ritva Koivunen Heino, Timo Korvanen ja Mia Maria Kallio. Sittenhän meillä on tämä Parminder Virdi, joka jätti meidät jo aikaisemmin. Suuret kiitokset teidän työpanoksesta, jotka nyt jätätte tämän tehtävän. Kun me olemme matkan varrella, niin me emme ole hankkineet kukkia, mutta tulette saamaan kukkashekit kotiin. Haluan myös kiittää kokouksen puheenjohtajia ja sihteereitä tästä työstä, mitä te olette tehneet. Te olette vetäneet tämän kokouksen hyvin. Me olemme aikataulussa ja saimme käydä haistelemassa ylikypsän palvikinkun tuoksua. Kyllä puheenjohtajat ja sihteerit ansaitsevat myös tällaiset kukkakortit. Haluan myös muulle liittotoimiston henkilökunnalle, ei ainoastaan sihteeristölle tällaiset kukkakortit kukkakauppaan. Sitten uudelle liittohallitukselle toivon menestyksekästä liittokokouskautta ja toivon yhteistyön toimivan yhtä hyvin kuin viime kaudet. Meillä on ollut hyvä yhteistyö liittohallituksessa ja uskon, että se tulee toimimaan jatkossakin. Tässä aivan ilmoitusasiana se, että kutsu kulkee. 19. elokuuta aloitetaan lounaalla Axevallan kansakorkeakoululla ja perjantaina käydään läpi näitä liiton toimintoja ja että uudet henkilöt pääsevät kiinni tähän meidän toimintaan. Saavat paremman kuvan, mikä se meidän toiminta on ja toinen asia on se, että aina kun väki muuttuu vaikka vain yksi henkilö, niin se on aivan 46 47
© Copyright 2024