1. No category

1
2
3
4
5
6
7
10
11
12
13
14
15
16
17
Minä laulan sun iltasi tähtihin
Onnelliset
Akselin ja Elinan häävalssi
Sulle kauneimmat lauluni laulan
Äideistä parhain
Ständchen
Tre sånger om kärleken
Uudelleen jos luokses tulla voisin
Mikset mua huomaa
Aamun satama
Sinua, sinua rakastan
Armi
Ramona
Tunturisatu
Jos vielä oot vapaa
Ylioppilaskunnan Laulajat
YL Male Voice Choir
1:37
3:29
3:24
4:03
2:51
4:29
4:39
3:33
2:06
5:10
3:29
4:14
3:45
3:28
3:45
[55:11]
Matti Salminen, basso • bass (4, 10)
Tuomas Katajala, tenori • tenor &
Kristian Attila, piano (6)
Jouni Kannisto, tenori • tenor (14)
Kvartetti • Quartet Tom Lindqvist, Jussi Salovaara,
Timo Mannonen, Tuukka Haapaniemi (11)
Lauluyhtye • Vocal Ensemble Talla (12)
Christoffer Sundqvist, klarinetti • clarinet (2)
Riitta Paakki Trio (4, 14, 17)
Sulle
kauneimmat
lauluni laulan
Ylioppilaskunnan Laulajat
Matti Hyökki
Matti Salminen
Matti Hyökki, johtaja • conductor
ODE 1069-2
1069cover_D_NEW 1
27.9.2005 10:30:28
1
2
3
4
5
6
7
10
11
12
13
14
15
16
17
Minä laulan sun iltasi tähtihin
Onnelliset
Akselin ja Elinan häävalssi
Sulle kauneimmat lauluni laulan
Äideistä parhain
Ständchen
Tre sånger om kärleken
Uudelleen jos luokses tulla voisin
Mikset mua huomaa
Aamun satama
Sinua, sinua rakastan
Armi
Ramona
Tunturisatu
Jos vielä oot vapaa
Ylioppilaskunnan Laulajat
YL Male Voice Choir
1:37
3:29
3:24
4:03
2:51
4:29
4:39
3:33
2:06
5:10
3:29
4:14
3:45
3:28
3:45
[55:11]
Matti Salminen, basso • bass (4, 10)
Tuomas Katajala, tenori • tenor &
Kristian Attila, piano (6)
Jouni Kannisto, tenori • tenor (14)
Kvartetti • Quartet Tom Lindqvist, Jussi Salovaara,
Timo Mannonen, Tuukka Haapaniemi (11)
Lauluyhtye • Vocal Ensemble Talla (12)
Christoffer Sundqvist, klarinetti • clarinet (2)
Riitta Paakki Trio (4, 14, 17)
Sulle
kauneimmat
lauluni laulan
Ylioppilaskunnan Laulajat
Matti Hyökki
Matti Salminen
Matti Hyökki, johtaja • conductor
ODE 1069-2
1069cover_D_NEW 1
27.9.2005 10:30:28
1 Minä laulan sun iltasi tähtihin
1:37
(Frans Linnavuori – V. A. Koskenniemi – arr. Martti Turunen)
2 Onnelliset
3:29
(Oskar Merikanto – Aleksis Kivi – arr. Yrjö Hjelt)
3 Akselin ja Elinan häävalssi
3:24
(Heikki Aaltoila – arr. Märt Ratassepp)
4 Sulle kauneimmat lauluni laulan
4:03
(George de Godzinsky – Kerttu Mustonen – arr. Yrjö Hjelt)
5 Äideistä parhain
2:51
(Bill Parkinson – Tuula Valkama – arr. Märt Ratassepp)
6 Ständchen
4:29
(Franz Schubert – Franz Grillparzer)
Tre sånger om kärleken
(Nils-Eric Fougstedt)
7 I Spanande kretsar
1:35
(Arvid Mörne)
8 II Tillbedjan
1:02
(Vilhelm Ekelund)
9 III Så skall vår kärlek dröja
2:02
(Erik Blomberg)
10 Uudelleen jos luokses tulla voisin
3:33
(V. Salanov – Juha Vainio – arr. Märt Ratassepp)
11 Mikset mua huomaa
2:06
(Garry Bonner/Alan Gordon – Pertti Reponen – arr. Ko Duijvestijn)
2
1069 booklet_D 2
23.9.2005 12:24:42
12 Aamun satama
5:10
(Jukka Linkola – Aino Sumuvuo – arr. Jukka Linkola)
13 Sinua, sinua rakastan
3:29
(Kaj Chydenius – Aulikki Oksanen – arr. Kare Ollinen)
14 Armi
4:14
(Erik Lindström – Saukki – arr. Yrjö Hjelt)
15 Ramona
3:45
(Tuomari Nurmio – arr. Säde Rissanen)
16 Tunturisatu
3:28
(Kauko Käyhkö – Martti Jäppilä – arr. Bruno Unter)
17 Jos vielä oot vapaa
3:45
(Toivo Kärki – Juha Vainio – arr. Yrjö Hjelt)
[55:11]
Ylioppilaskunnan Laulajat • YL Male Voice Choir
Matti Hyökki, johtaja • conductor
Matti Salminen, basso • bass (4, 10)
Tuomas Katajala, tenori • tenor & Kristian Attila, piano (6)
Jouni Kannisto, tenori • tenor (14)
Kvartetti • Quartet Tom Lindqvist, Jussi Salovaara, Timo Mannonen, Tuukka Haapaniemi (11)
Lauluyhtye • Vocal Ensemble Talla (12)
Christoffer Sundqvist, klarinetti • clarinet (2)
Riitta Paakki Trio (Riitta Paakki, piano / Ape Anttila, basso • bass /
Mikko Hassinen, rummut • drums) (4, 14, 17)
Mikko Kettunen, vocal percussion (15)
3
1069 booklet_D 3
23.9.2005 12:24:45
Ylioppilaskunnan Laulajat:
Sulle kauneimmat lauluni laulan
Rakkaus on ollut ehtymätön luovuuden lähde
niin säveltäjille kuin runoilijoillekin kautta vuosisatojen. Myös Ylioppilaskunnan Laulajat on
tarttunut tähän tuhansien kirjojen ja laulujen
aiheeseen ja koonnut levyn, jossa esitellään
rakkauden koko kirjo: rakkaus ja sen menettäminen, kaipuu, intohimo, hellyys ja suomalaisille
niin tärkeä rakkaus luontoon, kuten Kauko
Käyhkön säveltämä Tunturisatu osoittaa. Toinen
yhteinen tekijä, joka liittää tämän levyn kappaleet toisiinsa, on niiden merkitys kuulijoille:
kaikki kappaleet ovat saavuttaneet paikan
suomalaisten sydämissä ja siirtyvät uusille
kuuntelijasukupolville saaden kerta kerran jälkeen uuden elämän uusien tulkintojen myötä.
Mutta mistä aineksista nämä klassikot ovat
oikein syntyneet?
Iättömän ikivihreän sävelmän lähtökohtana
on tietenkin kaunis, kuuntelijan tunteisiin vetoava melodia, mutta usein se vaatii aisaparikseen
tekstin. Suuressa osassa tuntemistamme klassikoista on suomalaisen sielunmaiseman sanoiksi
pukenut sanoittaja, ja Suomessa onkin ollut
jo vuosikymmeniä vahva sanoittajien ammattikunta. Yksi tunnetuimmista suomalaisista
sanoittajista on Juha Vainio, jonka kynästä ovat
syntyneet sanat sekä Toivo Kärjen säveltämään
kappaleeseen Jos vielä oot vapaa että V. Salanovin slaavilaiseen romanssiin Uudelleen jos luokses tulla voisin. Tämä teos on vedonnut suomalaisiin jo Georg Otsin alkuperäislevytyksestä asti;
onhan kappaleen slaavilainen melodiamaailma
yksi suomalaisen iskelmän peruspilareista.
Sanoittaja Pertti Reponen, joka tunnetaan
myös käsikirjoittajana ja viihteen monitoimimiehenä, on tehnyt suomenkielisen tekstin amerikkalaisen The Turtles -yhtyeen hittiin Happy
Together (Mikset mua huomaa). Naissanoittajien
harvalukuista joukkoa levyllä edustaa Kerttu
Mustonen, joka on sanoittanut suomalaisen
viihdemusiikin Grand old man -tittelin itseoikeutetun haltijan, George de Godzinskyn serenadin Sulle kauneimmat lauluni laulan.
Etenkin ennen sanoittajien ammattikunnan
syntymistä säveltäjät ovat käyttäneet runoilijoiden elinvoimaisia tekstejä, joille he ovat melodioidensa myötä antaneet uuden muodon ja jopa
merkityksen. Oskar Merikanto on säveltänyt
useita mieleenpainuvia melodioita, joista Onnelliset on yksi tutuimmista. Tämän serenadien
parhaimmistoon kuuluvan kappaleen tekstin on
tehnyt Aleksis Kivi. Säveltäjä-urkuri Frans Linnavuori on taasen säveltänyt runoilija V. A. Koskenniemen tekstin Minä laulan sun iltasi tähtihin.
4
1069 booklet_D 4
23.9.2005 12:24:45
Myös säveltäjä Kaj Chydeniuksen laajasta
tuotannosta löytyy paljon runoilijoiden teksteihin tehtyjä sävellyksiä. Vuonna 1968 elokuvaan
Asfalttilampaat sävelletyn Sinua, sinua rakastan
-kappaleen teksti on Aulikki Oksasen ja säveltäjä
on kuvannut sitä seuraavasti: »Runossa yhdistyy
äärimmäinen tuska ja äärimmäinen hellyys.»
Voiko rakkausrunolta enempää vaatia?
Runoilijoiden ja sanoittajien ammattikuntien
välinen ero on viime vuosina ollut yhä häilyvämpi. Kun runoilijoiden tekstejä on valjastettu
musiikille jo vuosisatoja, elävät nykyään myös
sanoitukset yhä vahvemmin pelkkinä teksteinä,
ja rock- ja iskelmälyriikat ovat saaneet asemansa
osana runouden kenttää. Tästä on osoituksena
muun muassa Tuomari Nurmio, joka ensimmäisenä rocklyyrikkona palkittiin vuonna 2003
kirjallisuuden Eino Leino -palkinnolla. Etenkin
taksin katolla vilkkuvasta yön ainoasta valopilkusta tunnettua Nurmiota onkin kuvattu Eino
Leinon henkiseksi perilliseksi. Hänen tuotannostaan YL tulkitsee kappaleen Ramona.
Aina klassikko ei vaadi tuekseen tekstiä, mistä
esimerkkinä on Heikki Aaltoilan Akselin ja Elinan
häävalssi. Kappale on vuonna 1968 valmistuneesta elokuvasta Täällä Pohjantähden alla ja
siinä soitettu valssimelodia tuli aluksi tunnetuksi ilman sanoja. Vasta lukuisten toiveiden ja
pyyntöjen jälkeen säveltäjä kirjoitti teokseensa
tekstin. Melodioiden voimaa kuvaa myös
se, ettei kappale tarvitse suomalaista tekstiä
syöpyäkseen sydämiimme. Tältä saralta ovat
perinteisempää kuoro-ohjelmistoa edustavat
saksankielinen Ständchen, jonka on säveltänyt
laulusäveltäjien aateliin kuuluva itävaltalainen
Franz Schubert, sekä Radion sinfoniaorkesterin kapellimestarina työskennelleen Nils-Eric
Fougstedtin Tre sånger om Kärleken (Kolme
laulua rakkaudesta).
Melodian ja tekstin lisäksi suuri merkitys
klassikon syntymisessä on tulkinnalla. Esittäjä
tuo kappaleeseen uuden ulottuvuuden, oman
kokemuspiirinsä, joka välittyy kuulijalle ja
jättää lähtemättömät jäljet kuulijan mieleen.
Kukapa ei muistaisi heleä-äänisen 12-vuotiaan
Jari Huhtasalon tulkintaa kappaleesta Äideistä
parhain, joka nousi Suomen äänitetilastojen
kärkeen vuonna 1971. Nykyään tätä serenadia
kuullaan erityisesti äitienpäivän tienoilla. Eija
Ahvon väkevästi tulkitsema Aamun satama,
jonka on säveltänyt Jukka Linkola, koki taasen
uuden nousun vuosituhannen vaihteessa, kun
tenori Pentti Hietanen levytti sen.
Kappaleen merkitykseen kuuluu kiinteästi
myös se, miten kuuntelija kokee kappaleen:
viekö se kuuntelijan kaivattuun aikaan ja
5
1069 booklet_D 5
23.9.2005 12:24:45
paikkaan tai symboloiko kappale jotain koko
suomalaiselle kansallistunnolle ominaista,
kuten Erik Lindströmin säveltämä Armi-kappale.
Lindström sävelsi Armin alun perin vaimolleen
Vuokolle, mutta Armi Kuuselan voitettua Miss
Universum -tittelin kappaletta päätettiin myydä
Armi-nimellä. Tässä vaiheessa sanoittaja tuhansien suomalaisten iskelmien taustalta, Saukki,
teki kappaleeseen sanat. Valmistumisensa
jälkeen kappale on ollut Miss Suomi -kilpailujen
tunnussävelmä mutta myös 50-luvun symboli:
ajan, jolloin Suomi sotavuosien jälkeen vaurastui, järjesti olympialaiset ja suomalainen nainen
oli maailmankaikkeuden kaunein.
Klassikon ainekset löytyvät siis melodiasta,
sanoituksista, tulkinnasta ja sen vaikutuksesta
kuulijaan. Kyse ei ole kuitenkaan yksinkertaisesta yhteenlaskusta, vaan tuloksena on aina
jotain, joka on enemmän kuin osiensa summa.
Jutta Jaakkola
6
1069 booklet_D 6
23.9.2005 12:24:46
7
1069 booklet_D 7
23.9.2005 12:24:49
Helsinkiläinen mieskuoro YL, jonka nimilyhenne
tulee kuoron suomenkielisestä nimestä Ylioppilaskunnan Laulajat, on yksi Suomen johtavista
kuoroista. Vuonna 1883 Helsingin yliopiston
yhteyteen perustettu YL on myös Suomen
vanhin suomenkielinen kuoro ja edelläkävijä
suomalaisessa kuorokulttuurissa. Kuoron laajat
ulkomaanmatkat ja lukuisat arvostelumenestystä saaneet levytykset ovat luoneet sille
aseman samalla myös yhtenä maailman merkittävimmistä mieskuoroista.
Suomen eturivin mieskuorona YL on alkuajoistaan lähtien huolehtinut uuden mieskuoromusiikin synnyttämisestä, esittämisestä ja
tallentamisesta erityisesti kotimaassa, mutta
myös ulkomailla. YL on Jean Sibeliuksen teosten
alkuperäinen esittäjä, ja monet säveltäjämestarin tunnetuimmista mieskuoroteoksista
ovat juuri YL:n tilaamia ja kantaesittämiä. Tänä
päivänä kuoro tunnetaan paitsi Sibeliuksen
teosten itseoikeutettuna tulkkina myös uuden
suomalaisen ja ulkomaisen mieskuoromusiikin
tilaajana ja esittäjänä. Eräs eniten teoksiaan
YL:lle omistanut suomalainen nykysäveltäjä on
Einojuhani Rautavaara, joka on myös kuoron
kunniajäsen.
Monet kuoron tekemistä Sibeliuksen ja nykysäveltäjien mieskuoromusiikin levytyksistä on
huomioitu arvostetuilla kansallisilla ja kansainvälisillä palkinnoilla tai niiden ehdokkuuksilla.
Jean Sibeliuksen Kullervo-sinfonian maailmanensilevytys kapellimestari Paavo Berglundin
ja Bournemouthin sinfoniaorkesterin kanssa
oli ehdolla parhaan kuoroesityksen Grammypalkinnon saajaksi vuonna 1971. Kullervon
levytykset vuonna 1993 (yhdessä Los Angelesin
filharmonikkojen ja Esa-Pekka Salosen kanssa)
ja vuonna 2001 (Sinfonia Lahden ja Osmo Vänskän kanssa) puolestaan huomioitiin arvostetun
Gramophone-palkinnon ehdokkuuksilla. Osmo
Vänskän johtama Kullervo-levytys voitti myös
vuoden 2002 Cannes Classical -palkinnon kuoroteosten kategoriassa.
Viimeisten 15 vuoden aikana YL:n a cappella
-äänitteet on palkittu kolmesti Suomen kuoroelämän arvostetuimmalla Vuoden kuorolevy
-palkinnolla. Kaikki voitokkaat tallenteet (Kinesis
vuodelta 1994, Vision of Man vuodelta 1997 ja
Carmen de Sole vuodelta 2004) sisältävät kuoron
tilaamaa ja ensiesittämää uutta mieskuoromusiikkia. Yhteensä viimeisen 20 vuoden aikana YL
on kantaesittänyt yli sata suomalaisen tai ulkomaisen säveltäjän mieskuoroteosta ja tallentanut niistä suurimman osan. Oman aikamme
musiikin ohella mieskuoro YL on levyttänyt mm.
Sibeliuksen ja hänen aikalaistensa a cappella
8
1069 booklet_D 8
23.9.2005 12:24:51
-mieskuorotuotannon kokonaislevytyksistä
muodostuvan suomalaisen »kansalliskirjaston»,
joka yksistään käsittää yhdeksän CD:tä ja yli
230 teosta. Historiansa aikana YL on levyttänyt
kaikkiaan yli 40 CD:tä ja yli 40 LP/EP-levyä.
Kotimaassa pelkästään YL:n suositut joulukonsertit keräävät vuosittain yli 12 000 kuulijaa
Helsingin kirkkoihin. Kuoro konsertoi säännöllisesti myös Euroopassa sekä Amerikan ja Aasian
mantereilla. Japanissa 30 johtavan musiikkikriitikon raati valitsi Ylioppilaskunnan Laulajien,
Osmo Vänskän ja Sinfonia Lahden Tokiossa
pitämän konsertin koko maan parhaimmaksi
klassiseksi konserttielämykseksi vuonna 2003.
Ylioppilaskunnan Laulajat levyttää nykyään
Ondinelle.
Matti Hyökki on toiminut mieskuoro YL:n
johtajana vuodesta 1980 lähtien. Hän aloitti
musiikkiopintonsa yhdeksänvuotiaana Suomen
ainoassa musiikkiyliopistossa Sibelius-Akatemiassa Helsingissä ja on suorittanut siellä sekä
kanttori-urkurin, musiikinopettajan että musiikin tohtorin tutkinnot.
Vuodesta 1982 Matti Hyökki on toiminut Sibelius-Akatemian kuoronjohdon lehtorin virassa,
joka on kuoronjohdon opetuksen korkein oppi-
9
1069 booklet_D 9
23.9.2005 12:24:51
tuoli Suomessa. Vuonna 2003 hän suoritti Sibelius-Akatemiasta musiikin tohtorin tutkinnon
kuoronjohdon alalta ensimmäisenä Suomessa.
Tutkintoinstrumenttinaan hänellä oli YL.
Sibelius-Akatemian kuoronjohdon lehtorina
ja YL:n johtajana Hyökki on toiminut pitkään
Suomen kuorokulttuurin kannalta keskeisessä
asemassa. Vuosina 1992–1995 hän toimi myös
Suomen Kansallisoopperan kuorokapellimestarina, ja vuonna 1996 Suomen kuoronjohtajayhdistys myönsi hänelle Vuoden kuoronjohtaja
-palkinnon. Hyökki on kysytty jäsen lukuisien
kansainvälisten kuorokilpailujen tuomaristoissa.
Kuoroammattilaisten kansainvälisissä kokoontumisissa Hyökki on pitänyt YL:n kanssa innostusta herättäviä työpajoja.
Matti Hyökin johdolla mieskuoro YL on
hankkinut kilpailumenestystä voittamalla mm.
kansainvälisen Franz Schubert -mieskuorokilpailun sekä kantaesittänyt yli sata yksittäistä
mieskuoroteosta suomalaisilta ja ulkomaisilta
säveltäjiltä.
YL Male Voice Choir:
All my loveliest songs are for you
Love has been an inexhaustible source of
inspiration for composers and poets alike
through the centuries. On this disc, the YL Male
Voice Choir presents a selection of Finnish
popular songs that span the entire gamut
of love and its emotions: yearning, passion,
tenderness, loss and, particularly importantly
for Finns, the love of nature. An example of the
latter is Tunturisatu (Fell tale) by Kauko Käyhkö.
All of the songs featured here have secured
a lasting place in the hearts of Finns and
continue to be enjoyed by new generations of
listeners in new interpretations. But what goes
into the making of a classic?
In order to aspire to become an evergreen, a
song must have a tune that tugs at the listener’s
emotions and, in most cases, compelling lyrics
to go with it. There has been a strong tradition
of lyric-writing in Finland for several decades
now, and all the lyricists featured on this disc
are accomplished professionals in penning
both original and translated lyrics. One of the
best-known Finnish lyricists of all time was Juha
Vainio, who is the author of both Jos vielä oot
vapaa (If you’re still free) composed by Toivo
Kärki and Uudelleen jos luokses tulla voisin (If
10
1069 booklet_D 10
23.9.2005 12:24:52
I could come to you again), a Slavic romance
by V. Salanov. The latter has appealed hugely
to Finns ever since it was first released in the
original recording by Georg Ots; after all, the
Slavic melodic vein is one of the building blocks
of the Finnish schlager.
Pertti Reponen, who was not only a prolific
lyricist but also a screenwriter and producer,
wrote the Finnish lyrics to Mikset mua huomaa
(Happy Together), originally a hit by the American
group The Turtles. Kerttu Mustonen, one of
Finland’s rare women lyricists, is represented
here by Sulle kauneimmat lauluni laulan (All
my loveliest songs are for you), a serenade
composed by the unchallenged Grand Old Man
of Finnish popular music, George de Godzinsky.
Composers have also drawn on the work
of poets, particularly in the era when the
profession of lyricist had not yet evolved.
Their settings often gave new shape and even
new meaning to the poems. Oskar Merikanto
composed numerous memorable songs, of
which Onnelliset (Happy ones) is one of the best
known. One of the best Finnish serenades of all
time, it is a setting of a poem by Finland’s first
significant Finnish-language poet, Aleksis Kivi.
Another well-known song in the same genre,
Minä laulan sun iltasi tähtihin (I will sing all the
stars in your sky tonight) by composer and
organist Frans Linnavuori, is a setting of a poem
by another great Finnish poet, V.A. Koskenniemi.
Prolific composer Kaj Chydenius has also
written numerous settings of existing poems.
Sinua, sinua rakastan (You, O you are the one
I love), written for the film Asfalttilampaat
(Asphalt Sheep, 1968), is a setting of a poem
by Aulikki Oksanen. The composer wrote: “This
poem combines extreme pain with extreme
tenderness.” What more could one ask of a love
poem?
In recent years, the demarcation line between
poets and lyricists has become increasingly
vague. Poems have been set to music for
centuries, but today we are seeing rock and pop
lyrics entering the field of poetry as poems in
their own right. Finnish rock musician Tuomari
Nurmio is a fine example of this, being the first
rock lyricist to receive the distinguished Eino
Leino literary prize in 2003. Indeed, Tuomari
Nurmio’s poetry has been described as a direct
descendant of Leino’s in some ways. Nurmio is
represented on this disc by Ramona.
A tune does not always have to have lyrics to
become a classic, as was the case with Akselin
ja Elinan häävalssi (Akseli and Elina’s wedding
waltz) by Heikki Aaltoila. It was written as
11
1069 booklet_D 11
23.9.2005 12:24:53
an instrumental number for the film Täällä
Pohjantähden alla (Here Beneath the North Star,
1968), and became hugely popular as such. It
was not until receiving numerous requests that
the composer wrote lyrics to the tune. Equally,
a compelling tune does not have to have lyrics
in Finnish to appeal to Finns, as is shown here
with two more traditional male voice choir
numbers: Ständchen by the king of solo song
composers, Franz Schubert, and Tre sånger om
kärleken (Three songs about love) by Nils-Eric
Fougstedt, who was conductor of the Finnish
Radio Symphony Orchestra in his day.
Not only the melody and the lyrics but the
interpretation too plays a part in the elevation
of a song to classic status. A performer brings
a new dimension to the song, his or her own
experience, conveying the song to the listener
in his or her own inimitable way. Who could
forget the crystal voice of 12-year-old Jari
Huhtasalo singing Äideistä parhain (Best of all
mothers), which topped the Finnish charts in
1971? Today, the song is frequently sung as a
serenade around Mother’s Day. Likewise, Aamun
satama (Morning harbour) by Jukka Linkola,
originally given a powerful rendering by Eija
Ahvo, gained a new lease on life around the
turn of the century when it was recorded by
tenor singer Pentti Hietanen.
A song also acquires significance from the
way in which the listener perceives it: it may
transport the listener to a nostalgic time or
place, or it may symbolize something that
goes deep into the national psyche, as is the
case with Armi by Erik Lindström. Lindström
originally wrote the tune for his wife Vuokko,
but when Armi Kuusela was crowned Miss
Universe in 1952, he decided to market it under
the title Armi. It was at this point that Saukki,
the mastermind behind thousands of Finnish
popular songs, furnished the tune with lyrics.
The song has been the signature tune of the
Miss Finland beauty pageant ever since, but it
is also a symbol of the 1950s, a period of strong
growth in Finland following the war years, the
time of the Helsinki Olympics and the time
when a Finnish woman was the most beautiful
woman in the world.
So what goes into the making of a classic?
Melody, lyrics, interpretation and reception,
as we can see above. But in every classic there
is that special something that makes it much
more than the sum of its parts.
Jutta Jaakkola
Translation: Jaakko Mäntyjärvi
12
1069 booklet_D 12
23.9.2005 12:24:53
YL is a male voice choir based in Helsinki. The
acronym derives from the Finnish name of the
choir, Ylioppilaskunnan Laulajat (literally
‘singers of the student union’). Founded at the
University of Helsinki in 1883, YL is Finland’s
oldest Finnish-language choir and a pioneer in
Finnish choral music, while also being one of
Finland’s top choirs today. The choir’s extensive
foreign tours and acclaimed recordings have
also established it as one of the world’s most
distinguished male voice choirs.
As Finland’s premier male voice choir, YL
has always been active in commissioning,
performing and recording new music for
male voice choir, primarily in Finland but
internationally too. YL originally premiered
the male choir works of Sibelius, and many
of his best-known choral works were in fact
commissioned by YL. Today, the choir is known
not only for its authoritative performances
of Sibelius but also for its commissioning
and premiering of new Finnish and foreign
choral music. Finnish contemporary composer
Einojuhani Rautavaara has dedicated a great
many works to YL, and accordingly has been
appointed a honorary member of the choir.
Many of the choir’s recordings of Sibelius
and of contemporary music have been
distinguished with national and international
prizes or nominations. The world premiere
recording of Jean Sibelius’s Kullervo Symphony
with the Bournemouth Symphony Orchestra
under Paavo Berglund was nominated for the
Grammy for best choral performance in 1971.
More recent recordings of Kullervo in 1993
(with the Los Angeles Philharmonic under EsaPekka Salonen) and 2001 (with the Sinfonia
Lahti under Osmo Vänskä) were nominated
for the coveted Gramophone prize. The Vänskä
recording also won the 2002 Cannes Classical
award in the category of choral works.
In the past 15 years, a cappella recordings by
YL have three times received the top honour in
Finnish choral music, Choral Record of the Year.
All winning recordings (Kinesis in 1994, Vision
of Man in 1997, and Carmen de Sole in 2004)
contain contemporary music for male voice choir
commissioned and premiered by YL. Over the
past 20 years, YL has premiered over 100 works
by Finnish and foreign composers and recorded
most of them. YL has also recorded a ‘national
library’ of the complete works for male voice
choir of Sibelius and his major contemporaries,
extending to 9 CDs containing over 230 works.
The YL discography in all contains over 40 CDs
and over 40 LPs or EPs.
13
1069 booklet_D 13
23.9.2005 12:24:54
In Finland, the traditional and hugely popular
Christmas concerts of YL alone attract over
12,000 listeners each year in Helsinki churches.
YL also appears regularly in Europe, America
and Asia. In Japan, a jury of 30 distinguished
music critics declared the concert given by YL,
the Sinfonia Lahti and Osmo Vänskä in Tokyo in
2003 as the best classical concert experience of
the year in the entire country.
Today, YL records for Ondine.
Matti Hyökki has conducted YL since 1980. He
began his music studies at the age of nine at
the Sibelius Academy, the only university-level
music academy in Finland. He has completed
a church organist’s diploma, a music teacher’s
diploma and the degree of Doctor of Music at
the Sibelius Academy.
Since 1982, he has held the post of Lecturer
in Choir Conducting, the highest position in
this field in Finland. In 2003, he became the
first one in Finland to complete the degree of
Doctor of Music in choir conducting, with YL as
his instrument.
As Lecturer in Choir Conducting and
conductor of YL, Matti Hyökki has for a
considerable time occupied a central position
in Finnish choral music. He was also chorus
master of the Finnish National Opera from
1992 to 1995, and in 1996 the Association
of Finnish Choir Conductors nominated him
Choir Conductor of the Year. Hyökki is much
in demand as a jury member in international
choral competitions, and he has also given
inspiring workshops with YL at international
convocations of choral professionals.
Under the direction of Matti Hyökki, YL has
achieved success in competitions, for instance
winning the international Franz Schubert
competition, and has premiered over 100 works
for male voice choir by Finnish and foreign
composers.
14
1069 booklet_D 14
23.9.2005 12:24:54
1 Minä laulan sun iltasi tähtihin
Minä laulan sun iltasi tähtihin
ja sun yöhösi kuutamoita,
minä laulan sun aamuhus, armahin,
kevätkiuruja, purppuroita.
Minä laulan sun kätehes kukkasen,
kun silmäsi surusta kastuu,
teen ruusutarhaksi tienoon sen,
missä jalkasi pieni astuu.
Minä laulan loitolle maailman,
minä vien sinut kotihin uuteen,
minä laulan sun sielusi valkean
yli aikojen ikuisuuteen.
2 Onnelliset
Jo valkenee kaukainen ranta
ja koillisest’ aurinko nousee
ja auteret kiirehtii pois,
kun Pohjolan palkeet käyvät,
kun mennyt on yö,
kun kimmeltää kesäinen aamu,
ja linnut ne laulelee.
mun toivoni aamusen koin,
mun kultani, kohtaan siellä,
kun mennyt on yö,
kun kimmeltää kesäinen aamu,
ja linnut ne laulelee.
Täss’ impeni kanssa mä seison,
ja kiharat’ tuulessa liehuu,
ja laaksojen hyminä soi
kuin iäisen lemmen ääni,
kun mennyt on yö,
kun kimmeltää kesäinen aamu,
ja linnut ne laulelee.
3 Akselin ja Elinan häävalssi
Kauan katsoin sinua syvälle silmiin,
kauan katsoin, katsoin ja ajattelin.
Kenties kerran vihille käydä saamme,
kenties kerran olet rinnallain.
Kauan katsoin sinua syvälle silmiin,
kauan katsoin, katsoin ja ajattelin.
Puutteen, murheen, yhteisen riemun jaamme,
kunnes pois häivymme unholaan.
Mä kiireelle korkean vuoren
nyt tuulessa raikkahass’ astun,
15
1069 booklet_D 15
23.9.2005 12:24:56
4 Sulle kauneimmat lauluni laulan
Yössä nyt käy kirkas tähti tuikkimaan
vieden mua valkeuteen.
Katson mä armaani akkunaan,
ehkä mua siellä hän muistelee.
Sulle kauneimmat lauluni laulan,
minä vien sinut onnen säveliin.
Sitä kuunnellut on säde vain auringon,
kun se välkkehensä loi kukkasiin.
Sulle kauneimmat lauluni laulan,
sinun luoksesi tuon rakkauden.
Olen onnellinen, mun armainen,
siksi laulan sen uudelleen.
5 Äideistä parhain
Lapsuus se on korvaamaton.
Paljon mä sain, siks kiitän nyt vain.
Äidille vaan laulaa nyt saan,
äideistä parhaimman sain.
Lohdun hän loi, suojan hän soi.
Hellyyttä koin, nyt kiittää sua voin.
Rakkaudestaan voimaa mä saan,
äideistä parhaimman sain.
Hän ymmärtää ja lohduttaa,
laulun tään hän nyt saa.
Kallein hän on, niin korvaamaton,
parhain hän on äiti mun.
Luotas jos tie kerran mun vie,
suureks kun vartun, unhoon jää et.
Muistot nää mieleen jää, rakkautes tää.
Äideistä parhaimman sain.
6 Ständchen
Zögernd, leise, in des Dunkels
nächt’ger Hülle sind wir hier;
Und den Finger sanft gekrümmt,
leise, leise pochen wir
an des Liebchens Kammertür.
Doch nun steigend, schwellend, hebend,
mit vereinter Stimme laut
rufen aus wir hochvertraut:
Schlaf du nicht,
wenn der Neigung Stimme spricht!
Sucht’ ein Weiser nah und ferne
Menschen einst mit der Laterne,
wieviel seltner dann als Gold
Menschen uns geneigt und hold?
Drum, wenn Freundschaft, Liebe spricht
Freundin, Liebchen, schlaf du nicht.
16
1069 booklet_D 16
23.9.2005 12:24:56
Aber was in allen Reichen
wär’ dem Schlummer zu vergleichen?
Drum statt Worten und statt Gaben
sollst du nun auch Ruhe haben,
noch ein Grüßchen, noch ein Wort,
es verstummt dir frohe Weise,
leise, leise,
schleichen wir uns wieder fort.
Ständchen - Serenadi
Franz Grillparzer 1791-1872
Olemme täällä epäröivinä
ja vaitonaisina öisen pimeyden
vaippaan kietoutuneena.
Sormea koukistaen
koputamme pehmeästi
ja kevyesti
lemmittymme oveen.
Pian kuitenkin yltymys
valtaa mielemme.
Kiihtyneenä ja vavisten,
huudamme yhteen ääneen:
ethän nuku,
kun alttiit äänet puhuvat!
Jos muinaisen viisaan miehen
oli lyhty kädessä ties mistä
etsittävä ihmistä lähelleen,
kuinka kultaakin kalliimpi
onkaan ihminen,
joka jo on meihin kiintynyt!
Sen tähden, ystäväni, rakkaani,
ällös nuku, kun ystävyys
ja rakkaus puhuvat.
Mutta mitä koko maailmassa
onkaan uneen verrattavaa?
Sanojen ja lahjojen sijaan
saatkin siis jäädä nyt rauhaan.
Vielä tervehdys,
vielä sananen,
ja sitten onnellisten laulu lakkaa.
Pehmeästi ja kevyesti
hiivimme pois taasen.
suom. Matti Hyökki
17
1069 booklet_D 17
23.9.2005 12:24:57
Tre sånger om kärleken
7 I Spanande kretsar
Spanande kretsar en ensam lom.
Vidden är tom.
Sökande svävar min ensamma båt.
Vågens gråt snyftar mot stäven.
Stänkte ej våren där uppe i land,
lövregn kring strand,
smög ej bland löven en blommande stig,
trampad av dig
det sloge så tungt ej mot stäven.
.
9 III Så skall vår kärlek dröja
I träden domnar stormen
som i ett valv av brus,
och jorden mörknar redan,
men kvar är rymdens ljus.
Så skall vår kärlek dröja
i ljusa rymders valv,
långt sedan hjärtat vilset
i storm och skymning skalv.
Kolme laulua rakkaudesta
I Aavalla
8 II Tillbedjan
Som havet i julis solbris
så sval och så berusande frisk
är din kropp.
Snö och rosor.
Dagg i majskog
häggarna vid källan
ej så ljuvligt dofta
som din doftande mun.
Bländande prakt av människa
se stoftet, stoftet där du träder,
kysser tillbedjande stammande slaven.
Aavalla kuikka ui kaarrellen, kuin etsien.
Purteni yksinään orpona on,
lohduton laine lyö keulaan.
Kaste jos pensaissa ei pisarois,
eikä kevät ois,
poissa jos polku ois kukkiva tuo
rakkaimman luo,
ei laine löis raskaana keulaan.
18
1069 booklet_D 18
23.9.2005 12:24:57
II Palvonta
10 Uudelleen jos luokses tulla voisin
Kuin aallot ja tuuli aavan sä oot
ja tuoksu vartalos huumaava on,
ruusun raikas.
Tuoksu tuomen, kaste kevätmetsän
ei niin hurmaa, huumaa
kuin suudelmas sun.
Vertaistas ei oo päällä maan,
oot kaunein,
vaieten sua seuraan,
orjas oon ainiaan, suudelmaas palvon.
Uudelleen jos luokses tulla voisin,
eilispäivän virheet korjaisin.
Kaiken teen silloin varmaankin toisin,
silmäs kostuis ei kyynelin.
Kaiken teen silloin varmaankin toisin,
jos vain sallit sen, armahin.
III Lempemme nouskoon
Jo tyyntyi pauhu tuulen,
ei liiku rannan puu,
viel’ hehkuu taivaanranta,
vaikk’ tienoo tummentuu.
Lempemme noin myös nouskoon
tuon taivaan valkeuteen,
rauha kun vihdoin täyttää
jo sydämen tyyntyneen.
suom. Aatu Leinonen
Uudelleen jos luokses tulla voisin,
saisin silloin kaiken loiston maan!
Synkin yö päivä ois aurinkoisin,
kanssas jos vain käyn uudestaan!
Synkin yö päivä ois aurinkoisin,
luokses taas jos saapua saan!
11 Mikset mua huomaa
Kun joskus kohdataan, jos vaan
sun katsees saisin kääntymään,
mut aina jään
mä yksin tielle seisomaan ja pohtimaan,
sä mikset mua huomaa.
Mä tein jo päätöksen ja oottelen,
kun ensi kerran kohdataan,
käyn asiaan
ja pyydän sua suoraan vaan sen kertomaan,
sä mikset mua huomaa.
19
1069 booklet_D 19
23.9.2005 12:24:57
Milloin kaiken sulle nyt kertoa saan,
näin kahdestaan.
Milloin huomaat, kaikki on parhaimmillaan,
näin kahdestaan.
Kuulla vain mä tahtoisin
sun joskus mulle lausuvan, vain sanankin.
Vai käykö niin kuin pelkäsin, kuin ennenkin,
et minua huomaa.
12 Aamun satama
Läpi yön sun hengitystäs kuuntelen.
Kuinka sydämemme lyö tahtiin yhteiseen,
kuin ensi kerran sinut nähdä sain.
Jos vain saan sut tänään
hellästi saattaa aamun maahan.
Tuttuun satamaan,
tyyneen poukamaan,
purttamme tuuli kuljettaa.
Jos vain saan sut tänään
hellästi saattaa aamun maahan.
Tuttuun satamaan,
tyyneen poukamaan,
purttamme tuuli kuljettaa.
Läpi vuosien matkamme kestäneen
ei uskois kapteeni laivan tän muistojen.
Läpi myrskyjen, rajuilmojen
meidät vie kompassi tuo haaveiden.
Suunnan sen jo luotsas mulle eilinen.
Tiedän yön jo hälvenneen, päivän yhteisen
voin kanssas viimein tänään aloittaa.
Jos vain saan sut tänään
hellästi saattaa aamun maahan.
Tuttuun satamaan,
tyyneen poukamaan,
purttamme tuuli kuljettaa.
Koko yön sataa kyyneleitä huoneeseen.
Niistä jalokiven teen, joka valaisee
yhteistä matkaa päällä aaltojen.
20
1069 booklet_D 20
23.9.2005 12:24:58
13 Sinua, sinua rakastan
14 Armi
Sinua, sinua rakastan.
Yö painaa päähäni pimeän seppeleen,
jotta en sinua näkisi.
Neitosista ken on kaunein,
tyttö kaikkein herttaisin,
nainen, jonka vuoksi huokaa
syömmet iltaisin?
Miten taittavat linnut siipensä,
miten vyöryvät vedet kallioitten alla,
miten nousevat metsät tuulten mukana
ja pilvien sateet jähmettyvät kiveksi.
Sinua, sinua rakastan.
Yö painaa päähäni pimeän seppeleen,
jotta en sinua näkisi.
Miten huutaa minulle avaruus,
miten kirkuvat tähdet ohimoni läpi,
miten itkevät lapset maailman rannoilla
ja merien yllä savuavat sydämet.
Sinua, sinua rakastan.
Niin liikkuu pehmeä kätesi
niin kuin vene varhain aamuisella joella.
Tiedän ken on kaikkein kaunein.
Tiedän ken on herttaisin.
Arvaan ken on sydämet nuo
saanut liekkeihin.
Sillä yksi vain on, ken katseellaan voi
vaikk’ himmentää auringon.
Mutt’ palvoa vaan mä kaukaa saan,
en omaksi konsanaan.
Tiedän ken on kaikkein kaunein,
tiedän ken on herttaisin.
Tiedän, etten kauniimpaa saa
nähdä milloinkaan.
21
1069 booklet_D 21
23.9.2005 12:24:58
15 Ramona
16 Tunturisatu
Sä olet helmi kuuman maan, Ramona, Ramona.
Milloin sut taas omakseni saan, Ramona, Ramona?
Mä annoin sulle kympin vain
ja kanssas hetken tanssia mä sain,
unelmien tangotyttönen, Ramona, Ramona.
Pohjolan yössä kerran
löysin mä ystävän.
Luonani hetken verran
toivoin mä viipyvän.
Katseensa kirkas loisti
kuin tähdet Pohjolan nuo.
Pohjolan yössä kerran
lempemme syttyi tuo.
Ei sun mukaan ehdi kukaan, Ramona, Ramona,
silloin kun sä innostut, Ramona, Ramona.
Ei sua voi kiinni pitää,
ei sulle mahda mitään,
unelmien tangotyttönen, Ramona, Ramona.
Sun silmäs hehkuu tummaa tulta, Ramona, Ramona.
Sä veit melkein järjen multa, Ramona, Ramona.
Sä ammuit rakkauden nuolen
suoraan läpi mun sydämen,
unelmien tangotyttönen, Ramona, Ramona.
Pohjolan yöhön kerran
ystäväin lähti pois.
Luulin, vain hetken verran
siellä hän viipyä vois.
Tunturin tuolle puolen
tie minun ystäväin vei.
Tunturin tuolta puolen
palannut koskaan ei.
Tunturitietä illoin
yksinäin kuljeksin.
Armastain muistan silloin,
muistan ja uneksin.
Jospa hän saapuis kerran
tunturipolkua näin,
kulkisi hetken verran
kanssani vierelläin.
22
1069 booklet_D 22
23.9.2005 12:24:58
17 Jos vielä oot vapaa
Jos vielä oot vapaa, tule vaan!
Jos vielä oot vapaa, sun kai saan?
Me oltaisiin niin kuin silloin,
taas kaksin niin käytäis illoin.
Vain toivoisin, sitä tahtoisin minä niin!
Jos vielä oot vapaa lähtemään,
jos vielä oot vapaa, lähdetään!
Kun veisin sun rantapuistoon,
niin oisit mun ikimuistoon!
Taas laulaisin, silmät nauraisin kyyneliin!
Kun yksin on pitkän illan,
kun kaipaa näin vain,
niin haaveet luo harhasillan,
taas siitä kulkea sain.
Haaveita vaan,
enkä muuta milloinkaan kai saa!
Onnea ei vain mulle arpa jaa!
Jos vielä oot vapaa...
Recorded at Helsinki Conservatory of Music
Concert Hall, 3, 4 & 8/05
Recording Engineer: Enno Mäemets
Producer: Seppo Siirala
Artist photos: Juliana Harkki (YL), Pentti
Nisonen (Hyökki)
Cover and inlay design: Cheri Tamminen
Booklet Editor: Riitta Bergroth
Executive Producer: Reijo Kiilunen
A 24bit recording
 2005 Ondine Inc.
Fredrikinkatu 77 A 2
FIN-00100 Helsinki
Tel. +358 9 434 2210
Fax +358 9 493 956
e-mail ondine@ondine.fi
www.ondine.net
3, 4, 10, 13, 14, 16, 17 © Warner/Chappell Music Finland Oy
1 © WCMF Serious Catalogue
2, 6 © D.p.
5 © Warner/Chappell Music Scandinavia
7 © Elkan & Schildknecht
11 © EMI Music Publishing
12 © Syrene Music
15 © Love Kustannus / Rillumarei Production
23
1069 booklet_D 23
23.9.2005 12:24:58