unisono - Koulujen Musiikinopettajat ry
MUSIIKKIKASVATUKSEN AIKAKAUSLEHTI 1/2011 Tuntijako karahti politiikan kiviin Musiikkikasvatuksen kaavakuva Kevätpäivillä tapahtuu Musiikkiliikuntaa, oopperaa ja musiikkiteatteria Koulujen Musiikinopettajat ry 10 € UNISONO Pääkirjoitus musiikkikasvatuksen aikakauslehti unisono.lehti@gmail.com KAIKKI ON VINKSIN VONKSIN TAI AINAKIN HEIKUN KEIKUN Kirjoituspöytäni on epämääräisten tulosteiden, vanhojen lehtien, CD-romppujen ja muistitikkujen peitossa. Jonkun pinon alta pilkistää kameran kulma ja näytöllä vilisee sivukaupalla mustia kirjaimia. Kuvankäsittelyohjelma kaatuu, koska koneeni ei jaksa pyörittää kerrallaan kahtakymmentä painolaatuista kuvaa. Sähköpostilaatikkokin olisi hyvä siivota, jotta pysyisin kartalla. Julkaisija: Koulujen Musiikinopettajat ry www.koulujenmusiikinopettajat.fi Päätoimittaja: Frida Ylönen puh. 046 639 5421 unisono.lehti@gmail.com Tämän kaaoksen alla en kuitenkaan muserru. Tämä kaaos on ollut se ihana, kantava voima, sopiva paine ja paniikki, synnyttämään ensimmäisen KMO:n ikioman Unisonon. Kaikki on nyt uutta. Painopaikka on uusi, sisältö on entistä segmentoidumpi ja allekirjoittanut debytoi taittajana. Onneksi jotain tuttua ja turvallistakin on säilynyt – Unisonon sivuilla päärooli on edelleen musiikinopettajan arjessa ja niissä hienoissa hetkissä, jotka tuovat juhlaa arjen keskelle. Tässä numerossa avustivat: Tuula Jukola-Nuorteva Timo Kovanen Minna Lappalainen Maaria Manner Johanna Nurmesniemi-Heino Satu Ristlakki Juha Unkari Elämästä pitää nauttia, mutta itseään ei saa päästää liian helpolla.Toivottavasti seuraavilta kahdeltakymmeneltäviideltä sivulta paistaa se omistuneisuus ja riemu, jolla Unisonoa tehdään. Kannen kuva: Soni Ylönen Kiitos kaikille entisille, tuleville ja nykyisille, vapaaehtoisille ja innokkaille kirjoittajille, jotka täyttävät lehden mielenkiintoisella materiaalilla numero toisensa jälkeen. Ilmoitusmyynti: 050 5611393 Taitto: Frida Ylönen Toimitus: Koulujen Musiikinopettajat ry Nahkahousuntie 5, 00210 Helsinki kmory@kolumbus.fi SISÄLTÖ - UNISONO 1/2011 Tuntijako karahti politiikan kiviin Musiikkiliikunnan avulla voi aktivoida jokaisen 7 9 Laukullinen laulua ja luovuutta 11 Naxoksen musiikkikirjasto taipuu moneksi 18 Jussi Rasinkangas säveltää ja opettaa 19 Itämeri Cruise tuo musiikillisia tarinoita Itämereltä 25 Tilaushinnat: Suomi 36 €, Pohjoismaat 40 €, muut 40 €. KMO:n jäsenille Unisono sisältyy jäsenmaksuun. Yhteistyö musiikinopetuksen ja taidelaitosten välillä: Kansallisooppera 12 Musiikkikasvatuksen tutkimus: Musiikkikasvatuksen kaavakuva 13 Musiikkikasvatuksen arkea: Musiikin opetustilojen suunnitteluopas 16 Ilmoitushinnat: 1/1 300 €, ½ 200 €, ¼ 100 €, takakansi 350 € lisäväri + 90 €, neliväri + 150 € Osoitteenmuutokset: kmory@kolumbus.fi Paino: Järvenpään Kopiopalvelu YHDISTYSASIAA Kevätpäivillä tapahtuu 5 Uutiset 5 KMO:laisen muistitaulu 9 Puheenjohtajalta 20 Toiminnanjohtajalta 21 Hallitus 2011 esittäytyy 22 ISSN 1458-7645 Ilmestymisaikataulu 2011: numero 1 ilmestyy viikolla 9 Aineisto jätettävä 28.1. numero 2 ilmestyy viikolla 22 Aineisto jätettävä 21.4. numero 3 ilmestyy viikolla 37 Aineisto jätettävä 19.8. numero 4 ilmestyy viikolla 50 Aineisto jätettävä 28.1. Koulujen Musiikinopettajat ry:n Näppärä luovuusKEVÄTPÄIVÄT 26.3.2011 Apollon yhteiskoulussa, osoitteessa Arentipolku 1, Helsinki Ohjelmassa: 9.30-10.00 Ilmoittautuminen 10.00-10.30 Tervetuloa! Apollon yhteiskoulu esittäytyy 10.30-12.00 NÄPPÄRIT-työpaja, Mauno Järvelä & co. 12.00-13.00Lounas 13.00-14.30LUOMUS-työpaja, Riitta Tikkanen ja Elina Stirkkinen 14.30-15.30 KMO:n sääntömääräinen kevätkokous 15.30-15.45 Tauko 15.45-17.00 Ajankohtaisia musiikkikasvatuksen teemoja: Esittelyssä mm. Naxos musiikkikirjasto sekä OPH:n tilaohjeprojekti. 17.00 Muka-kuoron treenit Koulutuspäivien hinta KMO:n jäsenille 49 euroa (ei sis. ruokailua), ulkopuolisille 70 euroa. Koulutus täyttää VESOkoulutuksen vaatimukset. Ilmoittautuminen 18.3.2011 mennessä osoitteeseen kmory@kolumbus.fi. Osallistumismaksu maksetaan KMO:n tilille SAMPO 800014-101912 viestillä: ”kevätpäivät” 26.3. mennessä. Kuitti mukaan ilmoittautumiseen. Malminkartanoon pääset helposti Helsingin Rautatieasemalta lähijunalla. Tarkasta aikataulut www.vr.fi Lisätietoja: www.koulujenmusiikinopettajat.fi ja 050 5611393 Kokouskutsu Koulujen Musiikinopettajat ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 26.3.2011 klo 14.30 osoitteessa Apollon yhteiskoulu, Arentinpolku 1, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Hallitus Uutiset KEVÄTPÄIVILLÄ TAPAHTUU KMO:n kevätpäivillä kirmataan kansanmusiikin parissa Näppärit-teemalla ja tutkitaan muusikon luovia taitoja LUOMUStyöpajassa, lisäksi kuulemme kuinka musiikkiluokan tilaohjeistustyö etenee ja tutustumme Naxos musiikkikirjastoon. Ohessa lyhyet esittelyt vieraistamme, tule paikan päälle ja koe heidät elävänä! Muusikko Mauno Järvelän perustama Näppärit orkesteri niittää mainetta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kaustisella perustettu yhtye pitää pelimannimusiikin lippua korkealla Näppäriys perustuu avoimuuteen, kaikki halukkaat pääsevät mukaan näppäreihin. Näppärit harjoittelevat viikoittain Kaustisen Pelimannitalossa, näppärimusaa opetetaan myös lukuisilla näppärikursseilla maamme musiikkioppilaitoksissa. Kurssi- ja konserttivierailuja on tehty myös Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Saksaan, Sveitsiin, Etelä-Afrikkaan ja PohjoisAmerikkaan. Näppäriys on hyvää vauhtia kehittymässä kansainväliseksi lasten ja nuorten kansanmusiikkiliikkeeksi. Miten tämä kaikki on onnistunut? Tule mukaan ja hyppää Näppärien maailmaan! LUOMUS eli luovat muusikon taidot oppikokonaisuus on pyörinyt musiikkija yleisökasvatus muotona jo 1990 luvun alusta mm. Sibelius-Akatemiassa. Vuodet ovat hioneet työmuodosta toimivan, tuloksekkaan ja mielenkiintoisen paketin, jossa musiikin maailmaan sukelletaan teatteri ja musiikki-improvisaatioita käyttäen. Näyttelijä Elina Stirkkinen ja lehtori Riitta Tikkanen vetävät railakkaan työpajan, jossa kehittyvät niin ryhmätyöskentely- kuin vuorovaikutustaidot, itseilmaisu ja sävellyskyky. Luota LUOMUKSEN imuun ja löydä uusia työkaluja jokapäiväiseen opetustyöhösi. Opetushallituksen ja Mediakeskuksen yhteistyönä on työstetty musiikkiluokan tilaohjeistusta jo pitkän aikaa. Musiikinopettaja Juha Unkari toimii projektin vastaavana ja esittelee KMO:N kevätpäivillä työnetenemistä. Ohjeistuksen tulisi olla valmis tänä syksynä, joten nyt on aika tarkentaa omia tarpeita ja toiveita ja tuoda ne mukaan projektin työstöön. MUKA-KUOROLLE UUSI JOHTAJA Muka-kuoro on valinnut itselleen uudeksi johtajaksi TainaMaaria Rautasuon. Taina-Maarian kausi alkaa virallisesti ensi syksynä. Muka-kuoro perustettiin KMO:n kevätpäivillä 2010. Kuoro koostuu KMO:n jäsenistä, lauluintoisista musiikkikasvattajista. Kuoron puuhanaisena toimii Hanne Orrenmaa, joka on myös KMO:n hallituksen jäsen. Kuoron seuraavat harjoitukset ovat Helsingissä KMO:n kevätpäivien yhteydessä 26.- ja 27.3. Tulevaisuuden suunnitelmissa on mm. keikkamatka Vilnaan. Klemetti-Opiston musiikkikurssit kesällä 2011 Musiikkipedagogiikan koulutusohjelma Orff-tasokurssit I - III, 6. - 11.6. Aktiivinen musiikinkuuntelu 9. - 11.6. -uusia aktiivisia menetelmiä klassisen musiikin kuunteluun. Opetuskieli englanti. Työkaluja laulamiseen ja puhumiseen 10. - 12.6. Kokonaisvaltainen äänenkäyttö (CVT) 13. - 17.6. JOUTSIMÄKIEN STIPENDIRAHASTON STIPENDI HEIDI AKSELINILLE Asseri, Alli ja Arto Joutsimäen nimeä kantava stipendirahasto jakoi järjestyksessään toisen stipendin joulukuussa 2010. Stipendi myönnettiin tänä vuonna Heidi Akselinille. Sibelius 6 -nuotinkirjoituskurssit 7. - 9. 6. ja 10. - 11.6. Ilmaisohjelmat musiikinopetuksessa 12. - 13.6. Kuoronjohtajakurssit Nuorison Orkesterikurssi 11. - 22.6. Joutsimäkien rahasto perustettiin Asserin ja Allin 80-vuotisja Arton 50-vuotismerkkipäivän kunniaksi. Ensimmäinen stipendi jaettiin 23.9.2009. 200 euron suuruinen stipendi myönnetään hakemuksesta pääkaupunkiseudulla enintään lukioikäiselle laulaja/ lauluntekijälle. Tarkoituksena on kannustaa nuoria tekemään omia laulusävellyksiä ja esittämään niitä itse. Koulutie 5, 35300 Orivesi, puh. 0207 511 511 orivedenopisto@kvs.fi www.orivedenopisto.fi 5 Uutiset VUODEN KASVATTAJA 2010 -PALKINTO MUSIIKKIPEDAGOGI SIINA HIRVOSELLE SUOMEN ENSIMMÄISET LUKION MUSIIKKIVERKKOKURSSIT TENTITTIIN KAUNIAISISSA Maaseudun Kukkasrahasto Säätiön 23. valtakunnallisen Vuoden kasvattaja -palkinnon 2010 saa tamperelainen musiikkipedagogi Siina Hirvonen. Palkinnon arvo on 20 000 euroa. Kauniaisten lukion musiikinopettaja Antti Haataja valvoi Suomen ensimmäistä lukion musiikkiverkkokurssin tentin Kauniaisissa. Kurssille osallistui kolme abiturienttia. Tavoitteena oli opiskella kurssit kokonaisuudessaan Rockway.fi -musiikinopetussivustoa käyttäen. Opettaja ohjeisti oppilaat kurssin alussa marraskuussa 2010 ja kurssit tentittiin perjantaina 14.1.2011 menestyksekkäästi. Kaikki kolme oppilasta saivat hyväksytyn kurssimerkinnän. Siina Hirvonen on tehnyt ansiokasta, laadukasta ja monipuolista työtä varhaisiän musiikkikasvatuksen ja -opetuksen sekä lastenmusiikin ja -kulttuurin saralla. Hän on hyödyntänyt varhaisiän musiikinopettajien laaja-alaista osaamista uraauurtavalla tavalla ollen itsenäinen ja rohkea oman tiensä kulkija. Palkinto luovutettiin Hirvoselle 26.1.2011. Siina Hirvonen Kauniaisten lukion rehtorin Ilpo Ahlholmin mukaan Kauniaisten koulussa on pyritty tarjoamaan jokaiselle opiskelijalle omia oppimispolkuja ja valinnan vaihtoehtoja. Rockway.fi:n verkkokurssi palveli tätä ajatusta. Lue aiheesta lisää Unisonon numerossa 2/2011. KMO:LLE PERUSTETTIIN UUSI PIIRI KMO:n piiriasiamiestoiminnan tehostaminen otti uuden askeleen vuoden alusta, kun hallitus perusti uuden Pohjois-Karjalan piirin. Piirin perustaminen oli todettu tarpeelliseksi alueen musiikinopettajien keskuudessa ja hallitus suhtautui erityisen positiivisesti kentältä tulleeseen aloitteeseen. Pohjois-Karjalan piiriasiamieheksi nimettiin Maiju Ahlholm, joka ohessa kertoo itsestään. Suomen kartta on nyt jaettu KMO:n toimesta siis kahdeksaan piiriin, joita kutakin johtaa erikseen nimetty piiriasiamies. Piiriasiamiehen tehtävänä on pitää kontaktia alueensa musiikinopettajiin mm. kokoontumisten ja sähköpostin kautta. Piiriasiamiehet ovat myös toiminnanjohtajan ja hallituksen kannalta korvaamattomia “lenkkejä” oman piirinsä musiikinopettajiin. Piireissä voidaan järjestää omia tilaisuuksia mm. kirja- ja materiaaliesittelyt ovat olleet suosittuja. KMO tukee tapahtumien järjestämistä pienellä summalla vuosittain. Tutustu muihin piiriasiamiehiin KMO:n nettisivuilla: www.koulujenmusiikinopettajat.fi. Kuvassa Maiju seiskaluokkalaisten kanssa. Uusi piiriasiamies esittäytyy Olen Maiju Ahlholm. Opetan musiikkia laajalla ikähaarukalla. Nuorimmat oppilaani ovat 3.luokalla ja vanhimmat lukion 3.luokalla. Kouluni ovat Enon koulu, Uimaharjun koulu ja Enon lukio, jotka sijaitsevat Joensuussa Pohjois-Karjalassa. Tulin tänne musiikinopettajaksi vuonna 1993. Harrastuksenani vedän gospel-kuoroa ja soitinryhmää - etenkin musikaalit ovat olleet hienoja elämyksiä. Nautin myös kotielämästä, maaseudun luonnosta ja puutarhasta. Pohjois-Karjalan musiikinopettajat ovat kokoontuneet yhteen silloin, kun Tapio Kukkula on kutsunut meidät tutustumaan uusien musiikinkirjojen taustoihin, ideoihin ja käytännön vinkkeihin. Että voisimme tavata useammin, täällä on hyvä olla oma piiri, jonka kautta voimme mm. tiedottaa asioista keskenämme. Kuulostelen alueemme kollegojen toiveita ja sen mukaan aloitetaan toiminta. Joensuun kaupunginorkesteri on jo ilmoittanut kiinnostuksesta yhteistyöhön. Itseäni kiinnostaa tutustua myös muiden koulujen akustiikkaratkaisuihin musiikkiluokissa. sähköposti maiju.ahlholm@jns.fi | puhelin 044 5767 393e TUNTIJAKO KARAHTI POLITIIKAN KIVIIN Tuntijakoehdotus kaatui eduskuntakäsittelyssä juuri ennen joulua 2010. Miten tähän päädyttiin? Miten KMO oli mukana tuntijakorumbassa ja miten tästä edetään? Kaikki alkoi huhtikuussa 2009 kun Opetus- ja kulttuuriministeriö opetusministeri Hennan Virkkusen johdolla nimesi tuntijakotyöryhmän. Ryhmän kokoonpano rakentui poliittisin, asiantuntija- ja sidosryhmien kesken. Ryhmässä olivat edustettuna mm. kaikki puolueet ja esim. Kuntaliitto sekä OAJ, mutta esim. opettajien aineyhdistyksistä ei ollut edustusta. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamistyöryhmän puheenjohtajana toimi Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen ja ryhmälle annettiin työskentelyaikaa huhtikuun loppuun 2010. Ryhmän tehtäväksi kirjattiin:1. laatia ehdotukset perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja perusopetuksen tuntijaoksi sekä 2. arvioida ehdotusten taloudelliset ja muut vaikutukset. Ryhmän työtä velvoitti hallitusohjelma, johon oli mm. kirjattu taide- ja taitoaineiden osuuden vahvistaminen. Työ oli suuri ja tavoitteet korkealla. Työryhmä kuuli kymmeniä asiantuntijoita. Lukuisia mielipide-mittauksia ja kyselyjä järjestettiin niin työryhmän kuin sen eri toimijoiden toimesta. KMO seurasi alusta alkaen tiiviisti työryhmän toimintaa. KMO laati lukuisia lausuntoja työryhmän jäsenille, valiokunnille ja päättäjille. Suurena ongelmana nähtiin työryhmän kokoonpano; ns. “virallisia” asiantuntijoita ei ollut mukana. Musiikin osalta tämä tarkoitti erityisesti musiikkikasvattajien ja –opettajien puuttumista päättävän pöydän ympäriltä. Musiikin osalta ehdotus oli heikko mutta ei toivoton Työryhmä sai ehdotuksensa valmiiksi jatkoajalla ja se jätettiin kesäkuussa 2010. Työryhmästä kantautuneesta palautteesta voi päätellä, ettei työryhmän toiminta ollut ongelmatonta. Ehdotuk- sesta jätettiin työryhmän sisältä peräti kuusi eriävää mielipidettä. Mm. Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Suomen Keskusta, Vihreä liitto ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue eivät voineet olla täysin esityksen takana. Eriävät mielipiteet lausuttiin erityisesti työmarkkinapoliittisia sekä kuntapoliittisia näkemyksiä painottaen. kenään samanarvoisessa asemassa tuntimäärien suhteen. Lausunnossa tuotiin esiin myös huoli musiikkiluokkatoiminnan vaarantumisesta maassamme sekä vääristymä, jonka mukaan taito- ja taideaineiden päättöarviointi perusopetuksen lopuksi nykyään perustuu seitsemännen luokan opintoihin. Musiikin osalta ehdotus oli heikko mutta ei toivoton. Musiikille kaavailtiin yhtä pakollista tuntia seitsemännelle luokalle, muu musiikinopetus yläkoulussa olisi valinnaistuntien varassa – mikään ei siis näyttänyt päällisin puolin muuttuvan vanhasta toimintamallista. Kun ehdotusta tutkittiin tarkemmin, tulivat puutteet esiin. Vaikka valinnaisten tuntien kokonaismäärää kasvatettiin ehdotuksessa huomattavasti, samalla valinnaisuuksia sidottiin ns. aihekokonaisuuksien mukaan määrätyille aineille kuten matematiikalle ja kielille. Valinnaiset tunnit eivät siis ehkä kohdentuisikaan taideaineisiin. Eduskunta käsitteli täysistunnossaan tuntijakoehdotusta 13.10.2010. Täysistuntokeskustelussa pidettiin yhteensä 65 puheenvuoroa. Ahkerimmin aiheesta käyttivät puheenvuoroja Keskusta ja Kokoomus. Opetusministeri Henna Virkkunen vertasi perusopetustamme instrumenttiin: ”Parastakin soitinta on aina viritettävä uudelleen.” Lisäksi esitykseen oli perustettu kaksi kokonaan uutta ainetta; draama ja etiikka, jotka osaltaan olisivat syömässä niin pakollisten kuin valinnaisaineiden tuntikakkua. Ja kun liikunnan määrää korotettiin ennen näkemättömiin tuntimääriin, alkoi musiikin tilanne olla jo tukala. Lausuntokierros Ehdotuksen valmistuttua käynnistyi lausuntokierros. Lausuntoa pyydettiin yhteensä parilta sadalta toimijalta. Koulujen Musiikinopettajat ry antoi ehdotuksesta lausunnon “Musiikki kuuluu kaikille”, jossa kannettiin erityisesti huolta musiikin ja taideaineiden tilasta. KMO kritisoi erityisesti ehdotuksen eriarvoistavaa vaikutusta. Köyhemmissä kunnissa ja haja-asutusalueella valtavien valinnaistuntimäärien järjestäminen olisi käytännössä mahdotonta. Näillä alueilla asuvat lapset kärsisivät epätasa-arvoisesta tilanteesta. KMO otti kantaa myös pakollisen opetuksen kasvattamisen puolesta, sekä siihen että taideaineet tulisivat olla kes- Ehdotus eduskunnan käsittelyssä Ehdotuksen heikkouksiksi nähtiin mm. tuntijakotyöryhmän riittämättömät arviot taloudellisista ja eriarvoistavista vaikutuksista. Ehdotus ei vastannut puheenvuoroja esittäneiden mielestä työryhmälle annettua tehtävää. Keskusteluissa kummasteltiin yleisesti tuntijakoaikataulun kiireellisyyttä. Uutta esitystä kannattivat sellaisenaan eduskunnan täysistunnon puheenvuorojen perusteella enää Kokoomus ja Ruotsinkielinen kansapuolue. RKP:n kantaan löytyy selkeä syy: ruotsin kielen asema uudessa tuntijakoehdotuksessa on vahva ja kieliohjelman mukaan uusien kielien opetuksen ajankohtaa on varhennettu vuodella. Taito- ja taideaineiden aseman heikkenemisen ehdotuksessa näkivät ja tunnustivat lähes kaikki lausunnonantajat ja eduskunnan keskusteluun osallistuneet. Puheenvuoroissa huolen kohteena olivatkin yhdenvertaisuus ja pätevien ja motivoituneiden opettajien saatavuus. Viran sijaan taito- ja taideaineiden opettajien virkasuhteet muuttuvat ehdotuksen toteutuessa tuntiopettajuuksiksi. Epävarmuus valinnaisryhmien perustamisesta voi lisätä myös määräaikaisten palvelussuhteiden määrää. Huomioitavaa oli myös, että oppilaan näkökulmasta valinnaisuus ei ole kaikilta osin tosiasiallista, vaan opetuksen järjestäjän valinnaisuutta sekä muista oppilaista riippuvaista valinnaisuutta. 7 Eduskunnassa ei myöskään kuulunut kannustavia puheita uusille ehdotetuille oppiaineille, draamalle ja etiikalle. Yleisesti nähtiin, että draaman opetus on ollut kouluissa integroituna eri aineisiin jo vuosia, ja siksi uuden aineen perustaminen olisi perusteetonta. Musiikin tulisi kuulua kaikille KMO on tuntijakorumban aikana vieraillut kymmeniä kertoja ministeriössä, opetushallituksessa ja eduskunnassa. Lausuntoja on kirjoitettu yli parikymmentä ja asiasta on kirjoitettu ja puhuttu tiedotusvälineissä ja muissa julkisissa tilaisuuksissa aina kun siihen on ollut mahdollisuus. KMO sai tukea lausunnoilleen mm. Suomen Musiikkineuvostolta, jonka kaikki jäsenet allekirjoittivat KMO:n “Musiikki kuuluu kaikille” -lausunnon. Poliittista vääntöä käytiin myös puoluetapaamisissa sekä lähettämällä lausunnot suoraan kansanedustajille eduskunnan täysistuntoon 13.10. Lausunto sai yllättävän hyvin näkyvyyttä täysistunnossa, sitä lainattiin suoraan monen kansanedustajan puheissa. Taistelun aikana KMO sai luotua erinomaiset yhteydet kansanedustajiin, eri puolueryhmiin sekä ministeriöön. Yhteistyö vankentui myös mm. Sibelius-Akatemian musiikkikasvatusosaston sekä eri medioiden edustajien kanssa. Vastaanotto oli loppua kohden koko ajan parempaa, ymmärrystä ja kiinnostustakin alkoi päättäjien ajatuksissa löytyä myös musiikkia kohtaan. yhdistykset korostivat, että kaikkia taito- ja taideaineita tulee olla jokaisella oppilaalla jokaisella luokka-asteella. Eduskuntakeskustelua varten Stailin nimissä laadittiin kuitenkin valituille kansan-edustajille minituntijakoehdotus, jossa musiikin asema oli muihin taideja taitoaineisiin nähden leikattu lähes olemattomiin. KMO ei voinut ehdotusta allekirjoittaa vaan vetäytyi siitä ja laati oman lausunnon, jossa kahden pakollisen tunnin toive kerrattiin uudelleen sekä painotettiin taide- ja taitoaineiden keskenään tasa-arvoisen aseman merkitystä. valtakunnallisissa tasapuolisuus kysymyksissä. Toivokaamme siis, ettei tehty työ ole mennyt hukkaan, ja että lähtökohdat uuden hallituksen ja eduskunnan kohtaamiseen säilyvät yhtä positiivisina kuin ne vuoden 2010 lopulla olivat. Kokonaisuudessaan tuntijaon eteen tehty työ on ollut suuri ponnistus niin KMO:lle kuin muillekin ainejärjestöille. Myös ministeriössä ja muissa toimielimissä on tehty lukuisia työtunteja asian eteen. Siksi voidaankin pitää jonkinasteisena häviönä sitä, että Keskusta puolueen kanta kaatoi ehdotuksen. Näin ollen asian käsittely loppui tältä erää, ja asia siirrettiin seuraavan hallituksen työlistalle toteutettavaksi vaalien 2011 jälkeen. Toisaalta täytyy muistaa, että ehdotus oli monin tavoin, kokonaisuutta tutkittaessa, heikko ja puutteellinen. Musiikin osalta lopulliseen ehdotukseen olisi lisätty tuo kauan kaivattu toinen pakollinen tunti ylä-koulun puolelle, mutta suuria puutteita esiintyi mm. resurssoinnissa ja Työryhmän ehdotus julkaistu kesäkuussa 2010: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/ perus-opetuksen_tuntijako.html?lang=fi Satu Ristlakki ja Maaria Manner Lisää aiheesta mm.: Tuntijakotyöryhmän perustaminen 3.4.2010: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/ 2009/04/tuntijako.html Yhteenveto työryhmän ehdotuksesta 3.9.2010 mennessä tehdyistä lausunnosta: http://www.minedu.fi/export/sites/default/ OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_ koulutus/tuntijako/liitteet/Tuntijako_yhteenveto_2409.pdf Koulujen Musiikinopettajien jättämä lausunto löytyy KMO:n verkkosivulta linkitettynä: http://www.koulujenmusiikinopettajat.fi/ Eduskunnan keskustelutunti ke 13.10.2010: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ akxtmp/ptk_99_2010_ke_p_1.shtml Suomen taito- ja taideaineiden opettajärjestöjen liitto ry http://www.staili.org/etusivu Erityisen mukavia yksityiskohtia tuntijakotaistossa olivat oppilasvierailut eduskuntaan; viimeisimpänä 4.5.2010 toteutunut vierailu, jossa Siilinjärven Ahmon koululaiset lauloivat ja soittivat kolme tuntia valtiovarainministeri Jyrki Kataisen kutsumana kansanedustajien iloksi. Tapahtuman yhteydessä puhuttiin aktiivisesti kansanedustajien kanssa tuntijakoehdotuksesta ja musiikin aseman merkityksestä sekä sen parantamisesta. Yhteistyö koetuksella ja tulevaisuuden visiot Taito- ja taideaineiden pedagogisten opettajajärjestöjen rivit ratkeilivat tiukan paikan tullen. Vuonna 2007 perustettiin Staili ry, Suomen taito- ja taideaineiden opettajajärjestöjen liitto. Vielä syyskuisissa lausunnoissa tahoillaan kaikki Tuntijakotaistelun myötä käytiin myös eduskunnassa lukuisia kertoja Tässä paikalla ollaan Siilinjärveläisten oppilaiden kanssa toukokuussa 2010. TARVITSETKO SIJAISTA / TÖITÄ? PRO MUSICA -MITALIEN JA NUOTTIAVAINMERKKIEN ANOMINEN UUDISTUU! KMO.sta kysellään silloin tällöin sijaisia kouluihin. Jos kaipaat sijaista / tai sijaisuutta ilmoita toiveistasi KMO:hon mieluiten sähköpostilla: kmory@kolumbus.fi Jatkossa voit täyttää Pro Musica mitalien ja nuottiavainmerkkien anomuskaavakkeet sähköisesti. Kaavake löytyy KMO:n koti-sivuilta: www.koulujenmusiikinopettajat.fi --> pro musica. Pro Musica mitali tai nuottiavain merkki on ainutlaatuinen tapa palkita oppilas kouluasteen päättyessä. Tarkasta tarkka informaatio mitaleista ja hinnoista netti-sivuiltamme. KMO:n KEVÄTPÄIVÄT 26.3.2011 Helsingissä! Ilmoittaudu 18.3. mennessä: kmory@kolumbus.fi ja maksa osallistumismaksu. Lisää kevätpäivistä löydät tämän lehden sivuilta ja KMO:n jäsen muista tarkastaa verotietosi! MUKA-KUORO SAI UUDEN JOHTAJAN! Muka-kuorolle valittiin uudeksi johtajaksi Taina-Maaria Rautasuo. Muistathan, että KMO:n jäsenmaksu on musiikinopettajalle verovähennys-kelpoinen. Tarkasta oma ehdotuksesi ja tee tarvittavat korjaukset. Kuoron seuraavat treenit KMO:n kevätpäivien puitteissa. www.koulujenmusiikinopettajat.fi MUSIIKKILIIKUNNAN AVULLA VOI AKTIVOIDA JOKAISEN Kansainvälisesti arvostettujen musiikkiliikuntapedagogien Inkeri SimolaIsakssonin, Soili Perkiön ja Marja-Liisa Juntusen kokemus on nyt kansissa. Tammikuun 12. päivä julkaistiin Musiikkiliikunnan käsikirja 1 & 2. Iloinen ja lämminhenkinen julkistamistilaisuus oli täynnä laulua ja tanssia. Musiikkiliikunnan käsikirjojen julkistamistilaisuudessa ei tyydytty pelkkiin puheisiin. Heti aluksi vieraat pistettiin liikkelle. Soili Perkiö säestää. Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen professori Heidi Westerlund muistutti puheessaan musiikkiliikunnan merkityksestä: Oppimisen tulisi olla kehollisempaa eikä vain pulpetissa istuttamista. Musiikkiliikunta on oivallinen tapa lisätä kehollisuutta musiikkikasvatuksessa. 9 Musiikkiliikunta - iloista menoa - hauskaa ja haastetta! Värikkäin kuvin maustettu musiikkiliikunnan käsikirja -materiaali sisältää: Musiikkia liikkuen. Musiikkiliikunnan käsikirja 1 Musiikkia tanssien. Musiikkiliikunnan käsikirja 2 Musiikkia liikkuen CD Musiikkia tanssien CD (3 CD) Musiikkia tanssien DVD Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen opiskelijoiden esityksessä yhdistettiin hauskasti musiikkia ja liikuntaa. Kuvat: Frida Ylönen Oppikirjailijapalkinto Inkeri Simola-Isaksonille Musiikki parantaa maailmaa ja se kuuluu meille kaikille! Kuvassa JaSeSoi Ry:n lämmin tervehdys Musiikkiliikunnan käsikirjan tekijöille. Suomen tietokirjailijat ry jakoi Oppikirjailijapalkinnot tänä vuonna kymmenelle oppikirjantekijälle. Palkittujen joukossa on myös musiikinopettaja Inkeri Simola-Isaksson. Simola-Isaksson on musiikin- ja musiikkiliikunnan opetuksen merkittävä uranuurtaja ja kehittäjä. Hänen voidaan sanoa kehittäneen suomalaisen musiikkiliikunnan opetuksen. Hän on tehnyt oppimateriaaleja alakouluikäisille oppilaille, liikunnan ammattilaisille, mm. tanssijoille, ja ikääntyville, myös vuodepotilaille. Ensimmäiset oppikirjansa Simola-Isaksson on tehnyt 70-luvulla, lähes 40 vuotta sitten. Opettajan ja oppikirjailijan työnsä ohella hän on säveltänyt liikuntamusiikkia. Hän on toiminut myös radiotoimittajana, säestäjänä ja kouluttajana. Oppikirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa ja ne jaettiin nyt 11. kertaa. Palkinnot myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta oppikirjatuotannosta. Palkinnot jaettiin Educa-messuilla 29.1.2011. Tekijäkolmikon onnelliset hymyt kertoivat onnistuneesta lopputuloksesta. Vasemmalta: Soili Perkiö, Inkeri Simola-Isaksson, ja Marja-Liisa Juntunen. LAUKULLINEN LAULUA JA LUOVUUTTA Kun kuulee sanan ”laulupeli”, monelle tulee mieleen tietokoneilla tai pelikonsoleilla pelattavat Staraoke- ja Singstar-karaokepelit. Niissä pelaaja saa pisteitä laulaessaan oikeassa vireessä ja rytmissä taustanauhan kanssa. Pienen kotimaisen Laulau Oy:n Laululaukku on toisenlainen laulupeli. Siinä ”pelialustana” toimii kuvakorteista rakennettu pelipolku ja pääasiana on yhdessä laulamisen ja onnistumisen ilo. Oikein-väärin-käsiteparia tässä laulupelissä ei tunneta. Pelin kehittäjällä Minna Lappalaisella on mukanaan käsin tehty, kaunis ja sympaattinen pieni puulaukku, joka kätkee sisäänsä 72 värikästä kuvakorttia, levyllisen Laululaukun omia lastenlauluja, nopan ja pelinappulat sekä ohjeet erilaisiin peleihin ja leikkeihin. Pelin aikana pelaajat rakentavat kuvakorteista pelipolun ja etenevät sitä pitkin nopan silmäluvun mukaan, kertoo Lappalainen. Kohdalle osuva kuvakortti antaa vuorossa olevalle pelaajalle laulun aiheen, josta pelaaja voi assosioida tuttuun lauluun tai keksiä itse pienen uuden laulun. ”Olen saanut paljon kivaa palautetta siitä, että peli on innostanut lapset keksimään kuvista omia lauluja. Mukava on ollut kuulla, että myös ryhmäkäytössä näitä omia lauluja on syntynyt”, jatkaa Lappalainen. Omia lauluja omalla kielellä Peleissä on tärkeää, että lapsi voi assosioida kuvia lauluihin mahdollisimman vapaasti. Näin syntyy aito oivaltamisen ilo. Aikuiselta lapsi saa tietenkin tukea tarvittaessa. Silta kuvasta lauluun voi yhtä hyvin olla vähän pidempikin. ”Kuva leppäkertusta ei johdata lapsen mielessä aina välttämättä Lennä lennä leppäkerttu -lauluun. Kerran siitä tuli lapselle mieleen mummolan keittiön ikkunalauta, jossa lapsi oli viimeksi nähnyt leppäkertun”, toteaa Lappalainen ja riemuitsee: ”Laulut eivät siis Laululaukusta koskaan lopu kesken!” Iloinen, hauska ja kaikin puolin kehittävä Laululaukku-materiaali on löytänyt musiikkileikkikoulujen, päiväkotien ja alakoulun lisäksi tiensä myös puhe-, musiikki- ja toimintaterapeuttien työkaluksi. Havainnolliset ja selkeät kuvakortit antavat mahdollisuuden hyvin erilaisille käyttötavoille, Lappalainen kertoo. Tarinalaulaminen ja lauluimprovisaatio tukevat myös terapeuttista työtä. Pelilaukusta löytyvä Laululaukku-levy soi nykyään niin muskareiden, päiväkotien kuin ala-asteen musiikinopetuksenkin apuna. Tämän vuoden maaliskuussa ilmestyy myös ruotsinkielinen Visväskanpelilaukku ruotsinkielisen lastenlevyn kera. Lappalaisen laulut ovat kääntyneet ruotsin kielelle pitkän linjan taiteilija ja lauluntekijä Barbara Helsingiuksen toimesta. Levyllä esiintyvät näyttelijälaulaja Birthe Wingren ja laulaja Tomas Höglund sekä lapsisolisteja ja 70 lapsen koulukuoro espoolaisesta Mattlidenin koulusta. Luovuutta ruokkivia sisältöjä lapsille Laulau Oy sai alkunsa vuoden 2008 syksyllä, jolloin Minna Lappalainen teki rohkean päätöksen irtisanoutua digitaalisen median esimiestyöstä kansainvälisessä IT-yhtiössä. ”Musiikki ja musiikin tekeminen on ollut aina iso osa elämässäni ja omien lasten myötä kasvoi halu lähteä kehittämään lapsille sisältöjä, joissa yhdistyvät musiikki ja laulaminen, pelillisyys, luovuus sekä lasten ja aikuisten yhdessäolo. Myös Yleisradio innostui projektista ja levy tehtiin Laulaun ja YLEn yhteistuotantona.” YLElle Lappalainen on konseptoinut sittemmin myös Pikku kakkosen netissä pyörivän Piirrän laulellen -pelisivuston, jossa ytimenä ovat niin ikään laulun ja kuvan yhteys. 84 kuvakorttia tunnekortteineen antavat hyvän lisän lauluun ja musiikkiliikuntaan ja usein ohjaajat käyttävätkin laukkujen kuvakortteja sekaisin. Laululaukun laulut ja leikit on tallennettu myös nuottivihkoksi. Omien tuotteiden lisäksi Laulau tekee myös asiakaskohtaisia sisältöprojekteja sekä tarjoaa koulutus- ja konserttipalveluita. Oman yritystoiminnan ohella Lappalainen opiskelee varhaisiän musiikkikasvatusta Sibelius Akatemian täydennyskoulutuksessa ja toimii Vantaalla muskariopettajana. ”Sanon usein leikilläni, että Laulau on meidän perheen kolmas lapsi – ihan oma juttu, jota tekee usein enemmän tunteella kuin järjellä”, nauraa Lappalainen. Perheen isä Matti Lappalainen on ollut tämänkin lapsen synnyssä mukana – tällä kertaa sovittajan ja tuottajan roolissa. Lisätietoa www.laulau.fi Satu Ristlakki ja Minna Lappalainen Laululaukku sai viime syksynä myös ”pikkuveljen” – liikuttavia pelejä sisältävän Liikkulaukun. Liikkulaukun 11 Yhteistyö musiikinopetuksen ja taidelaitosten välillä SUOMEN KANSALLISOOPPERA JUHLII 100-VUOTISTA TAIVALTAAN Aino Ackté ja Edward Fazer perustivat Suomen kansallisoopperan vuonna 1911 Suomen suuriruhtinaskuntaan. Ensimmäinen, loppuunmyyty esitys tapahtui lokakuussa. Kotimaisen ooopperan historiallisessa esityksessä esitettiin Pajatso ruotsiksi ja Masseneti’n La Navarraise suomeksi. Oskar Merikanto johti kapelimestarina ja kansainvälinen oopperalaulajatar Aino Ackté esiintyi. Suomalainen kulttuuri eli vahvaa kasvun kautta. Sata vuotta myöhemmin Bulevardilla sijaitsevasta Aleksanterin teatterista alkanut toiminta on vuosikymmenten varrella tarjonnut lähes 20 000 ooppera- tai balettiesitystä. Oopperan ja baletin toiminta vahvistui entisestään, kun 1990-luvun alussa siirryttiin uusiin maisemiin; Suomen ensimmäisen varsinaisen oopperatalon avajaisia juhlittiin vuonna 1993 Töölönlahdella. Suomen Kansallisooppera on edelleen maan ainoa ammatillinen oopperatalo ja Suomen Kansallisbaletti maan ainoa ammatillinen balettiryhmä. Kansallisoopperan orkesteri on maan suurin (113 muusikkoa) ja Kansallioopperan kuoro (54 laulajaa) maan ainoa ammattikuoro. Talon toimintaa ylläpitää Suomen Kansallisoopperan säätiö ja yhteiskunta tukee varoillaan taidemuotoa. Näytäntökausi kestää elokuulta kesäkuulle ja näytäntökauden aikana tarjotaan päänäyttämöllä noin 180 esitystä. Kaiken kaikkiaan talon toiminta tarjoaa vuosittain lähes 300 esitystä. Monipuolisessa ohjelmistossa nähdään vuosittain 7 uutta ensi-iltaa, kaudessa eri produktioita on kaikkiaan 25. Yleisöyhteistyö Suomen Kansallisoopperassa Lukuisat opettajat ovat useiden vuosikymmenten ajan vieneet oppilaitaan katsomaan Kansallisoopperan esityksiä. Omat koulumuistoni vievät minut 1980-luvun alkupuolelle, kun saksan opettajani johdolla ryhmämme kävi katsomassa Figaron häät Aleksanterin teatterissa. Siihen aikaan ei yleisö- yhteistyöstä vielä Suomessa julkisesti puhuttu; esitykseen valmistautumisen hoiti oma opettajamme keskustelemalla kanssamme tunnilla saksaksi juonesta ja tutustuttamalla meitä Mozartin elämään. Oopperaan ja balettiin liittyvää vuorovaikutuksellista taidekasvatustoimintaa on oman osastonsa kautta tarjottu Suomen Kansallisoopperassa sittemmin lähes 20 vuoden ajan. Osaston nimi on vaihdellut yleisökasvatuksesta ooppiin ja nykyään se tunnetaan nimellä Yleisöyhteistyö. Syyskuussa 2010 siirryin musiikinopettajan työstäni osaston vastaavaksi tuottajaksi. Osastolla työskentelee lisäkseni kaksi kokopäiväistä ja yksi puolipäiväinen työntekijä. Yleisöyhteistyön toiminta pohjautuu Suomen Kansallisoopperan strategiaan. Yleisöyhteistyön toiminnan tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen, yksilön luovuuden vahvistaminen omaehtoisen taiteelliseen toiminnan kautta ja elämysten tarjoaminen esitysten kautta. Toiminnan lähtökohtana on vahva yhteys oopperan ja baletin repertuaariin ja tavoitettavuus on suunnattu kaikille ikäryhmille ympäri Suomea. Yleisöyhteistyö toimii myös Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin maakuntiin suuntautuvien vierailujen yhteydessä – tarkoituksena on tarjota paikkakunnan kouluille luovaa toimintaa esitettäviin teoksiin liittyen ja mahdollisuus seurata esitystä. Kansainvälinen yhteistyö eri oopperatalojen kasvatusosastojen kanssa koetaan myös tärkeänä. Yleisöyhteistyön kontakteja on vuosittain yli 30 000, joista valtaosa on tullut koulumaailmasta. Talon taiteelliset johtajat ovat vahvassa vuorovaikutuksessa kanssani osaston uusia linjoja suunniteltaessa. 2011 tuo mukanaan uusia projekteja vanhojen toimivien käytänteiden seuraksi. Tässä mainintoja muutamista kouluille suunnatuista toiminnoista: Taidekorkeakouluyhteistyö Yhteistyö taidekorkeakoulujen ja sitä kautta tulevien opettajien kanssa koetaan tärkeäksi osaksi yleisöyhteistyön toi- mintaa. Sibelius-Akatemia ja sen Luomus- opintojakso yhdistivät kanssamme voimavarat ja tälle keväälle syntyi viiden viikon ajalle ajoittuva Munkkivuoren ja Mainingin koulun pilottisävellysprojekti Jukka Linkolan säveltämän Robin Hood- oopperan pohjalta. Ensi syksynä jatketaan Merikannon Juha- oopperan tunnelmissa uusissa kouluissa ja nyt mukaan liittyy Sibelius-Akatemian lisäksi myös Aalto - yliopistosta Taideteollinen korkeakoulu. Oopperaan! Juhlavuoden aikana ympäri Suomea 7000 peruskoulun 7-luokkalaista oppilasta tulee opettajiensa johdolla seuraamaan ilmaisia oopperaesityksiä (10) ja myös oppilaiden matkat maksetaan. Yhteistyöhanke Suomen Kulttuurirahaston kanssa sai osakseen paljon kiinnostusta: lähes 18 000 oppilasta ilmoitettiin arvontaan. Niille tuhansille, joita arvonta ei suosinut, on tarjottu ensisijainen mahdollisuus tulla seuraamaan esitysten pääharjoituksia. Balettienergiaa on yleisöyhteistyön ja Balettioppilaitoksen yhteishanke, jossa Suomen Kansallisbaletin tanssijat vierailevat ala-asteilla aktivoimassa liikunnallisen päivän kautta 7-8-vuotiaita poikia baletin pariin. Mukana on lähes 20 koulua ja tavoitettavuus pääkaupunkiseudulla on yli 2000 poikaa. Projekti on saanut valtavasti posittivista palautetta opettajien taholta ja uusi kierros on suunnitteilla ensi vuodeksi. Taiteen teemapäivä on opettajille suunnattu koulutuspäivä, jonka sisältöä on uudistettu. Keväällä 2011 päivä on suunnattu kuvaamataidon ja tekstiilityön opettajille. Syksyllä 2011 kutsumme mukaan musiikinopettajia ja äidinkielen opettajia. Uutena toimintana tarjoamme päivään sisältyvän työpajan, jonka tavoitteena on tarjota omaehtoisen luovan toiminnan kautta uusia käytännön ideoita musiikkiteatteriesityksen toteuttamiseen kouluissa. Myös teosesittely ja esitys päänäyttämöllä kuuluvat päivään. Yhteistyö taidelukioiden kanssa Tavoitteena on tehdä yhteisprojekteja taidelukioissa eri puolella Suomea ja siten tarjota opiskelijoille ja ammattilaisille mahdollisuus yhdistää molemminpuolisia voimavaroja. Kuluvana vuotena Suomen Kansallisoopperan vieraillessa keväällä Joensuussa tehdään sävellystyöpajoja Aleksis Kivi-oopperan pohjalta Niinivaaran lukiossa, Kansallisbaletin vieraillessa loppukeväästä Turussa tutustutaan kouluissa Tanssitaivaan alla - teoksen tematiikkaan ja Vantaalla sävelletään ja tanssitaan Saarinen-EloLeino tanssiteoksen innoittamana. Pääharjoitukset, esitykset ja teoskohtaiset työpajat Pääharjoituksiin on mahdollista tuoda oppilasryhmiä seuraamaan talon ohjelmistoa. Kuluvana keväänä tarjolla on 11 pääharjoitusta, ja kuhunkin on tarjolla 400 paikkaa. Uutena käytäntönä ilmoittautumisen ensimmäisessä vaiheessa voivat ilmoittautua sellaiset ryhmät, jotka aiemmin eivät ole vierailleet oopperan pääharjoituksissa. Toisessa vaiheessa jäljellä olevat paikat jaetaan niiden halukkaiden kesken, jotka ovat aiemmin osallistuneet pääharjoituksiin. Tämän lisäksi Kansallisooppera tarjoaa koululaisryhmille erikoishintaisia ooppera- ja balettiesityksiä. Koululaisryhmillä on myös mahdollisuus tutustua oopperan toimintaan tarkemmin kulissien takaisella kiertokävelyllä tai osallistua teoskohtaisiin työpajoihin, jossa talon ammattilaisten johdolla tutustutaan teoksen tematiikkaan luovuutta vahvistavien musiikki-, draama-, tai liikeharjoitusten kautta. Koululaisoopperat Atso Almilan säveltämä koululaisooppera Auringonkukat kertoo Vincent van Goghin elämästä. Kouluilla tapahtuvissa oopperaesityksissä esiintyvät 5-6-luokkalaiset yhdessä ammattilaulajien kanssa. Kouluille lähetetään materiaalipaketti, joka sisältää runsaasti taustatietoa oopperan aihepiiristä. Teoksen valmisteluvaiheessa teoksen esiintyjiä vierailee koululla tukemassa opettajan johdolla tapahtuvaa työskentelyä. Projektin kesto on kokonaisuudessaan n.45-50 tuntia. Suomen Kansallisoopperan Yleisöyhteistyö musiikinopetuksenne tukena Mikäli haluatte kuulla lisää toiminnastamme tai keskustella yhteistyön mahdollisuuksista koulunne kanssa, kuulemme teistä mieluusti lisää. Osastomme toiminta pyrkii jatkuvasti etsimään uusia toimintatapoja ja myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle suuntautuvat kontaktit koetaan hyvin tärkeäksi. Tulevan kevään aikana ilmestyy ensimmäinen sähköinen Newsletter, joka jatkossa tiedottaa neljästi vuodessa toiminnastamme suoraan opettajille. Mikäli haluatte vastaanottaa näitä tiedotteita, ilmoitattehan sähköpostiosoitteenne yleisöyhteistyön osoitteeseen. Lisäksi tietoa toiminnastamme löytyy myös internet-sivustoiltamme. Ollaan yhteydessä! Tuula Jukola-Nuorteva, Yleisöyhteistyön vastaava tuottaja tuula.jukola-nuorteva@opera.fi yleisoyhteistyo@opera.fi www.ooppera.fi/100 Lähde: Suomen Kansallisoopperan 100v juhlajulkaisu Musiikkikasvatuksen tutkimus MUSIIKKIKASVATUKSEN KAAVAKUVA Musiikin voisi lakkauttaa yleissivistävän koulun oppiaineena. Sitä on nyt jo niin vähän, että poistaminen ei hetkauttaisi koulua juurikaan. Musiikinopetuksella ei saavuteta mitään sellaista, mitä ei voisi saavuttaa muissa oppiaineissa, kuuluuhan luovuus, ongelmanratkaisu ja yhdessä tekeminen kaikkiin oppiaineisiin. Musiikinopetus on lisäksi erittäin kallista niin luokanopettaja- kuin aineenopettajakoulutuksessa suhteessa oppiaineen painoarvoon koulussa, joten ei kannata haaskata supistuvia määrärahoja marginaalin. Musiikista innostuneet ja sitä harrastavat voivat hakeutua musiikkiopistoihin ja yksityisen musiikinopetuksen piiriin. Tällaisilla provokaatioilla ja kärjistetyillä argumenteilla olen lietsonut itseäni pohtimaan, miksi musiikkia opetetaan peruskoulussa ja lukiossa. Kysymys on ollut minulle ammattiidentiteettini ja työni mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeä. Kosketteleehan se perimmäisiä perusteluita vasta hankitun ammattini ja oman työni merkityksestä ja arvosta.Uskoisin, että lähes jokainen musiikinopettaja joutuu pohtimaan jollain tasolla oppiaineensa ja työnsä oikeutusta, koska musiikin asema oppiaineena on ajettu todella ahtaalle ainakin aineenopettajien kokemusmaailmassa. Miksi musiikkikasvatusta on? Kysymys on ajankohtainen monessakin suhteessa. Perusopetuksen tuntijaon puinnin yhteydessä on käyty tiukkaa debattia taideaineiden ja siinä ohessa musiikin asemasta koulussa. Tosin tämän uudistusprosessin tiimoilta voi enää toivoa parasta, koska lausunnot on annettu ja valmistelu on päättynyt. Myös lukion opetussuunnitelman uudistaminen on aloitettu, joten aihe on ajan hermolla. Mielenkiintoista on, että retoriikassa taideaineiden asemaa on haluttu painottaa ja parantaa, mutta musiikin osalta varsinaisia parannuksia on ollut niukasti. Teen parhaillaan väitöstutkimusta musiikkikasvatuskeskustelun argumentaatiosta eli millä argumenteilla musiikkia puolustetaan yleissivistävän koulun oppiaineena, kuten pro gradu –työni alaotsikko kuului. Tutkimuksessani analysoin julkista keskustelua musiikkikasvatuksesta ja käytettyä argumentaatiota, mutta toinen tavoitteeni on osallistua musiikkikasvatuksen filosofiasta käytävään keskusteluun. 13 Argumentaation viitekehykset ja avainkäsitteet 1. Arvojen ja merkitysten viitekehys 2. Kasvun ja oppimisen viitekehys a. b. c. d. e. a. b. c. d. e. f. Etiikka ja arvot (arvotieto) Estetiikka Tunteet Merkitys ja ymmärrys Tasavertaisuus ja arvot (Merkitysnäkökenttä, autenttisuus, arvotieto) Oppimisen edistäminen Kasvu ja kehitys OPS Tunne ja vuorovaikutus Luovuus Oppilaiden kiinnostus ja osallisuus (Dialogisuus, autenttisuus, merkitys) 3. Kulttuurin ja sivistyksen viitekehys 4. Kokonaisvaltaisuuden viitekehys a. b. c. d. e. a. b. c. d. Yleissivistys Yhteisöllisyys ja sosiaalisuus Harrastus ja ammatti Ammatti ja virat Tulevaisuuden haasteet (Sivistys, osallisuus, yhteisö) Musiikkikasvatuksen filosofinen keskustelun on viimeisen 15 vuoden aikana keskittynyt Thomas Regelskin ja David Elliottin sekä Bennet Reimerin ja Keith Swanwickin välille eli praksiaalisen ja esteettisen musiikkikasvatusfilosofian suuntausten väliseksi. Kaikki edellä mainitut filosofit tulevat kuitenkin anglo-amerikkalaisesta kulttuurista, joten suomalaiselle filosofiselle musiikkikasvatuskeskustelulle on syytä antaa itsenäistä tilaa. Sitä ovat ansiokkaasti viime vuosina käyneet Lauri Väkeva, Heidi Westerlund ja Tuija Elina Lindström. Oman lusikkani soppaan heitän musiikkikasvatuksen argumentaation viitekehyksen muodossa. Se on hahmotelmani musiikkikasvatuksen perusteista ja kuvaus edellisen opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä käydyn keskustelun argumentaatiosta. Analyysin pohjalta musiikkikasvatusta puolustavat kirjoittajat vetosivat moniin perusteluihin, mutta keskustelusta muotoutui seuraavanlainen kokonaiskuva: Musiikilla on oppiaineena arvojen ja merkitysten ulottuvuus, se tukee kasvua ja oppimista, se kuuluu sivistyneen ihmisen kulttuuriseen työkalupakkiin ja ihmiselämä ilman musiikkia ei ole tasapainoista elämää. Musiikkikasvatuksen merkitys on siinä, että sen arvo nivoutuu useimpien, niin yksilöiden kuin eri kulttuurienkin, Hyvinvointi ja terveys Kokemus ja elämykset Kokonaisvaltaisuus Merkitys ja ymmärrys (Holistinen ihmiskäsitys, kokemus ja merkitys) oleellisina pitämien elämän arvojen ympärille: persoonan kasvu, erilaisuus, moninaisuus, ilo, itsetunto ja onnellisuus. Musiikki siis toimii välineenä näiden hyvän elämän kriteerien saavuttamiseen, ja tästä syystä musiikki on sinänsä tärkeää ja sitä on syytä opettaa koulussa. Keskustelussa korostettiin myös musiikin yhteyttä arvotietoon ja sen oppimiseen. Koska musiikki on yhteydessä ihmisen tunteisiin ja toimii tunteiden säätelyn välineenä, ja tunteet taas ovat esimerkiksi Tapio Puolimatkan mukaan yhteydessä arvoihin ja arvotietoon, on musiikinopetus osaltaan arvotietoisuuden kasvattamista. Arvotietoisuuden kehittyminen antaa lapsille ja nuorille kyvyn arvioida arvoja ja arvovalintoja, minkä vuoksi tunteiden ja arvojen käsittely kasvatuksessa olisi erityisen tärkeää. Arvojen ja merkitysten välittäminen ei saa olla manipuloivaa kritiikitöntä indoktrinaatiota, vaan sen kriteereiden täytyy olla tiukemmat ja eettisesti perustellut. Sen on oltava kasvatettavaa kunnioittavaa ja vastuullista eli kasvatettavan kasvun tarvetta tukevaa ja dialogista. Musiikilla on arvo-orientaation kehittymiselle paljon tarjottavaa merkityskylläisen luonteensa vuoksi. Musiikin tekeminen on intentionaalista toimintaa, useimmiten yhdessä tekemistä ja parhaimmillaan merkityksellistä. Kes- keistä on, että musiikin kanssa ollaan aina suhteessa johonkin, musiikkiin itseensä, tunteisiin, musiikillisiin käytänteisiin, toisiin ihmisiin, itseensä, kehoon ja niin edelleen. Laveasti sanoen musiikki on siis tärkeää, koska se kehittää hahmottamaan arvoja ja tunteita ja näin lisää arvotietoisuutta. Kasvuviitekehyksen näkökulma on ennen kaikkea yksilön kasvun ja persoonan kehittymisen näkökulma. Aito itseksi tuleminen edellyttää mielestäni kahden kriteerin toteutumista: autenttisuutta ja dialogisuutta. Musiikin rooli itsen kasvun ja persoonan kehittymisen välineenä korostui niin aineistossa kuin filosofioissa. Itsen kasvu on myös opetussuunnitelman keskeisiä tavoitteita, joten tässä mielessä musiikki toimii erinomaisesti opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttajana. Musiikki siis kasvattaa itsetuntoa, se toimii tunteiden säätelyn välineenä, aineksena persoonan kehittämiseen ja identiteetin muotoutumisessa sekä itsetunnon ja -tuntemuksen tukijana. Toinen korostunut piirre kasvuviitekehyksessä on musiikin oppimista edistävä vaikutus. Tässä näkökulmassa viitataan musiikin kognitiivisiin, emotionaalisiin ja kokemuksellisiin prosesseihin, jotka muokkaavat ajattelua. Musiikkitunneilla on yhtäältä aikaa sulatella muilla oppitunneilla opittua tietoainesta, toisaalta oppia musiikille ominaista tietoa, joka liittyy tunteisiin, molempien aivolohkojen aktiiviseen yhteistyöhön ja nonverbaaliin viestintään. Musiikkiin liittyvä kehollisuus ja motorinen oppiminen ovat yhteydessä ihmisen kognitiivisiin kykyihin kuten lukemaan oppimiseen. Musiikillinen tieto on jotain suoraan tunteisiin vaikuttavaa, ei-kielellistä, ei-propositionaalista ja osittain tiedostamatonta. Ehkä siksi se on niin voimakas väline. Nykyisen aivotutkimuksen tarkastelu voisi tarjota tässä yhteydessä erittäin hedelmällistä tietoa, jotta käsitys musiikin oppimista edistävästä vaikutuksesta kirkastuisi. Kokonaisvaltaisuuden viitekehyksen näkökulmassa ihminen nähdään kokemuksellisena, merkitys- ja arvo-orientoituneena, psyko-fyysisenä olentona. Keskeistä on, että nykyään voimakkaasti korostunut naturalistinen tulkinta ihmisestä ei ole riittävä. Esimerkiksi sellaisten käsitteiden kuin tahto, intentio, merki- tyksellisyys tai kaunis määritteleminen naturalistisin metodein ja selitysmallein ei saavuteta tyydyttävää selitystä. Erityisesti painottuu kokemuksellisen tiedon painottaminen. Merkityksen ja ymmärtämisen näkökulma on tässä yhteydessä aivan oleellinen, sillä musiikin kautta sen ei-propositionaalisesta luonteesta johtuen olemme läsnä merkitysten ja arvokkaan käsitteiden kanssa. Emme niinkään tiedä ja kielellistä, vaan koemme ja ymmärrämme musiikkia. Musiikki auttaa meitä hahmottamaan merkityksiä, suhteita ja arvokkaan suhdetta vähemmän arvokkaaseen. Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä argumentteja käytettiin aineistossa paljon, mutta on syytä korostaa, että musiikki ei ole kasvatuksen osana pelkkä terveystuote. Useasti viitattiin musiikin edistävän niin mielenterveyttä kuin hyvinvointia ja musiikillisen toiminnan tarjoamien ilmaisukanavien, merkitysten ja kokemusten ehkäisevän syrjäytymistä. Pohjavireenä kaikui vahvasti, että ihmiselämä ei ole täyttä elämää ilman musiikkia. Sivistys- ja kulttuuriviitekehyksen keskeisiä käsitteitä ovat sivistysihanne koulutuksen lähtökohtana sekä yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen kulttuuri. Musiikin avulla voidaan kehittää tällaista osallistumista musiikillisen päätöksenteon ja yhteiseen musisointiprosessiin osallistumisen kautta. Laajentaisin osallisuuden käsitettä tarkoittamaan myös yksilön positiivista riippuvuussuhdetta toisiin yksilöihin, eli intersubjektiivisuuden kokemista. Välineellisen järjen ylivallan vastapainoksi voisi hyvin syntyä merkityksiä, intersubjektiivisuutta ja yhteisöä korostava sivistysihanne. Niin kuin kanadalainen filosofi Charles Taylor on argumentoinut, meidän ei tarvitse luisua kollektivismiin tai relativismiin puolustaessamme autenttisuuden ihannetta ja kulttuuria, joten sivistyksen pitäminen koulutuksen päämääränä ei ole väistämättä vanhentunut, vaan voisi olla tulevaisuuden haasteisiin ja muutoksiin varautumisessa pikemminkin varsin toimiva lähtökohta. Millaisilla argumenteilla musiikinopetusta lopulta perustellaan yleissivistävässä koulussa? Varsinainen argumenttien jäsentäminen tuotti useita, osittain itsestään selviäkin, perusteluita musiikinopetuksen tueksi. Ne ovat perusteluiden arkkityyppejä ja olen muotoillut ne tiivistettynä kahdeksaan argumenttien perustyyppiin. Nämä perustyypit puolestaan ovat sisällä argumentaation viitekehyksien neljässä ulottuvuudessa. Keskeinen oivallukseni oli, että musiikkikasvatusta puolustavat argumentit perustuivat hyvin erilaisille taustaolettamuksille kuin uusliberalistiset koulutuspoliittiset linjaukset, mikä tuotti ristiriidan keskusteluun. Tämä ristiriita selittää mielestäni musiikkikasvatuksen puolestapuhujien aktiivisen argumentoinnin, vaikka musiikinopetusta vastustavia puheenvuoroja ei liiemmin löytynyt. Taideaineiden asemaa heikentäneiden uudistusten argumentit verhoutuivat kansainvälisen kilpailukyvyn edellyttämien ydinopetussuunnitelman, perustaitojen vahvistamisen ja tehokkuuden markkinaehtoisen väistämättömyyden taakse. Taustalla oli ja on edelleen koulutuspolitiikan uusliberalistinen korostus, jossa sivistys ja musiikki osana sitä ei vastaa tehokkuuden, markkinavoimien, hyödyllisyyden asettamiin haasteisiin. kautta itseksi tulemisen ja osalliseksi kasvamisen. Kulttuurisesta ja sivistyksellisestä näkökulmasta voisi olla mielekästä tarkastella osallisuutta kasvatuksen päämääränä ja arvoihanteena. Vallitsevan pirstaloitumisen ja riippumattomuuden vastavoimaksi voisi ottaa positiivisen riippuvuuden osallisuuden kautta. Useassa eteläisen Afrikan kulttuurissa on muodossa tai toisessa käsite ”Ubuntu”, joka on eräänlainen ontologinen määritelmä. Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa: Minä olen, koska sinä olet. Se kuvastaa nimenomaan yksilön olemassaolon muotoutumista toisten kautta ja riippuvuutta muista yksilöistä. Tämän pohdintani tarkoitus on herättää keskustelua ja tuoda toivottavasti uuttakin näkökulmaa musiikkikasvatuskeskusteluun. Pro gradu-tutkimukseni on julkaistu Jyväskylän yliopiston verkossa, mikäli haluaa syventyä siihen tarkemmin. FM Timo Kovanen Ovatko musiikkikasvattajat siis vain konservatiivisia, vanhakantaisia ja muutosvastarintaisia änkyröitä, jotka eivät ymmärrä maailman ja koulun yhteiskunnallisen roolin muuttuneen? Osa saattaa ollakin, mutta siitä huolimatta musiikin vahvemmalle asemalle yleissivistävässä koulussa löytyy vahvat perusteet. Musiikinopetuksen päämääräksi voisi kiteyttää autenttisuuden ja dialogisuuden Kirjoittaja toimii musiikinopettajana Jyväskylän Lyseon lukiossa ja jatko-opiskelijana Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella. Musiikkikasvatuksen perustelut Musiikki on tärkeä oppiaine yleissivistävässä koulussa, koska se 1. On itsessään arvokasta inhimillisen elämän ja kulttuurin erottamaton osa-alue. 2. On yhteydessä ihmisen tunteiden kautta arvoihin ja siten arvotietoisuutta kehittävää. 3. Edistää oppimista ja kehittää tiedonkäsittelyn prosesseja. 4. On oleellinen itsen kasvun, itsetunnon ja persoonan kehittymisessä. 5. Kuuluu kulttuurisen ja sivistyneen ihmisen yleissivistykseen. 6. On ihmisen kokonaisvaltaisen ja tasapainoisen olemisen kannalta välttämätöntä. 7. Merkityksellisyyden kokeminen ja ymmärtämisen. 8. Kehittää yhteisöllisyyttä ja luo positiivisia riippuvuussuhteita yksilöiden välille eli tukee intersubjektiivisuutta. 15 Musiikkikasvatuksen arkea MUSIIKIN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Pitkään odotettu ja jo aika pitkään työstetty valtakunnallinen musiikin opetustilojen suunnitteluopas on valmistumassa. Tuleva opas on konkreettinen ohjekirja niin perusparannuskohteiden suunnitteluun kuin uusien koulujen perustamiseen liittyvissä kysymyksissä. Musiikin oppimisympäristö Tavoitteet Nyt työstettävän suunnitteluohjeen tarkoitus on tehdä näkyväksi, mitä musiikkitunneilla nykyisin tapahtuu ja millaisia välineitä opetuksessa käytetään. Samalla tuodaan myös opetustilojen suunnitteluprosessia tutuksi musiikinopettajille. Musiikin opetustilojen suunnitteluohje tuotetaan musiikin oppimisympäristön suunnittelu ja ohjeistamishankkeessa. Hanke on Koulujen Musiikinopettajat ry:n, Opetushallituksen ja Helsingin kaupungin Opetusviraston mediakeskuksen yhteishanke. Rahoittajina ovat OPH:n ja Hgi:n Opev:n mediakeskus, josta käsin projekti organisoidaan. Työryhmissä ovat edustettuina valtakunnan musiikkikasvatuksen kenttä laajasti ja asiantuntijoita suunnittelun ja tilaamisen eri osa-alueilta. Lisäksi seurataan erilaisten koulujen hankkeita ympäri Suomea ja kerätään kentän mielipiteitä ja kommentointia ohjeen suunnasta ja sisällöistä. Koulun musiikinopetus on eräänlainen musiikkikulttuurien kokoontumispiste. Sen tulee olla avoin kaikenlaisille musiikillisille ilmiöille, uusimmista kokeellisista teknologioista vuosisatojen muotoilemaan, alati soivaan traditioon. Musiikkikasvattajan työskentely-ympäristö Musiikin opetustilat ovat myös musiikinopettajan työtilat. Niiden tulee olla turvalliset ja toimivat myös pitkää työuraa ajatellen. Melutasot on voitava pitää turvallisilla lukemilla monivuotista, pitkäaikaista altistumista ajatellen. Työskentelyn ergonomia on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Musiikin opetustilojen varustaminen, ryhmä 2 Musiikinopetuksen työtavat ja sisällöt määrittävät varustuksen, soittimet ja laitteet sekä kalustuksen. Äänentoisto ja muu esitysvarustus, mm. TVTlaitteet, liittyvät opetuksen kaikkien osaalueiden toteuttamiseen. Niiden tulee pääsääntöisesti olla kiinteästi asennettuja. Musiikkiluokan soitinvarustus on nykyisin hyvin laaja: Eri soitinryhmiä on oltava opetuksellisesti tarkoituksenmukainen määrä. Soitinvahvistimet ja muut tarvittavat musiikkitekniset laitteet tulee sijaita niin ikään tarkoituksenmukaisilla paikoilla. Näille kaikille on myös osoitettava tarpeellinen tilavaraus. Ohjeistuksen työstäminen Musiikkiluokan suunnittelu vaatii hyvin monipuolista asiantuntemusta. Ohjeistuksen työstäminen jakaantuu neljään vaiheeseen. Nämä neljä vaihetta edustavat eri näkökulmia musiikkiluokkaan ja siellä tapahtuvaan opetukseen. Näitä vaiheita edustavat neljä työryhmää. Pedagoginen lähtökohta, ryhmä 1 Suunnittelun lähtökohta tämän ohjeistuksen mukaan on musiikinopetuksen pedagogissa ja opetussuunnitelman mukaisissa tavoitteissa. Ne määrittävät opetuksen sisällöt ja työtavat. Oleellista on siis määritellä mitä ovat musiikinopetuksen keskeiset työtavat ja miten nii-tä musiikinopetuksessa toteutetaan. Uusi opettajanpöytä. Kuva: Juha Unkari Tärkein työtapa on eittämättä musisointi. Seuraavaksi tärkein lienee musiikin kuuntelu. Musiikkiliikunta on myös keskeinen työtapa suomalaisessa musiikkikasvatuksessa. Musiikin tuntemuksen opettelussa hyödynnetään edellisten lisäksi hyviä esitysteknisiä valmiuksia. Opettajapöydästä tulee luokan esityslaitteiston komentokeskus miksereineen, tietokoneineen ja muine äänen muokkaus-, tallennus- ja toistolaitteineen. Suunnittelun eri teknisten alueiden merkitys, ryhmä 3 Suunnittelutyöryhmän tehtävänä on löytää tavat kirjata ymmärrettävästi pedagogiikan ja varustamisen määrittelemät toiminnan vaatimukset niin, että on mahdollista suunnitella toimivat ja tarkoituksenmukaiset musiikin opetustilat. Osa-alueita ovat: Arkkitehtisuunnittelu, akustiikkasuunnittelu, sisustussuunnittelu, audiosuunnittelu joka on selvästi uusi asia musiikin opetustilojen suunnittelussa, sähkö-, ilmastointi- sekä muu LVI-suunnittelu. Suunnitteluprosessissa on löydettävä sopivat ja riittävät tilat sekä itse musiikinopetukseen että varastointiin. Akustiikan on sovittava sekä sähköisesti vahvistettuun musiikkiin (bändisoitto), että erilaisilla akustisilla instrumenteilla musisointiin. Tilassa on voitava laulaa vaivatta ilman mikrofoneja ja kuunnella musiikkia tallenteilta hyvällä äänenlaadulla. Kalusteita on voitava siirtää ja pinota pois tieltä. Nykypäivän musiikin opetustiloissa on oltava monipuoliset musiikinteknologiset varusteet. Kiinteä kaapelointi pitää lattiat siistimpänä ja takaa häiriöttömän signaalitien. On myös huomioitava erillisen äänisähkön sijoittelu opetustilaan, valaisun ja ilmastoinnin äänettömyys ja niin edelleen, ja niin edelleen. Musiikkiluokasta on voitava suunnitella toiminnallisesti, akustisesti ja visuaalisesti innostava musiikin oppimisympäristö. Tilaajien ja rakennuttajien ryhmä, ryhmä 4 Tämän ryhmän edustajat todellisuudessa päättävät minkälaista suunnittelua tilataan, miten urakat lasketaan ja miten musiikinopetuksen uudet vaatimukset huomioidaan. Tulevan ohjeen tarkoituksena on saada nämä tahot sitoutettua musiikin opetustilojen asianmukaisen suunnittelun tilaamiseen. Yhteinen työstämisalusta verkossa Suunnitteluoppaan tekemisessä käytetään myös jo tehtyjen, tai suunnitteilla olevien rakennus- ja perusparannushankkeiden myötä saatua tietoa. Keskeistä on löytää ne tekijät, joilla asiantunteva suunnittelu johtaa onnistuneiden musiikin opetustilojen rakentamiseen. Musiikin opetustilojen suunnitteluoppaan työstäminen tapahtuu verkossa. Hankkeen yleiselle sivustolle kootaan tietoa työryhmien työstämästä ohjeistuksesta. Siellä olevia luonnoksia ja ehdotuksia voi kommentoida ja niissä olevaa materiaalia käyttää jo heti soveltuvin osin uusissa musiikkiluokkien suunnitteluprojekteissa. Sivuilta löytyy myös tietoa musiikin oppimisympäristöhankkeesta yleensä, työryhmien kokoonpanot työstämisen aikataulut ja esimerkkikoulujen esittelyt ja muuta. Musiikinopettaja Kari Linna luokassaan. Kuva: Juha Unkari konsultoinnissa ja materiaalin keräämisen luokittelussa. Näkyvä edistyminen oli hidasta. Varsinainen Musiikin opetustilojen suunnitteluopas ilmestyy syksyllä 2011. Tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa. Tämä kuluva kevät, 2011 on tiivistä materiaalin keräämisen, työstämisen ja esittelyn aikaa. Nyt sivuillemme kootaan työryhmien työn tuloksia, eri kohteiden ratkaisuja ja ongelmia, varustamisluonnoksia ja äänentoistoesimerkkejä, tuloksia suunnittelun uusilta alueilta ja muuta asiaan kuuluvaa. Tarkemmat tiedot, hankkeen seuranta ja kaikki edellä mainittu osoitteessa: www.musiikki.meke.wikispaces.net Juha Unkari musiikinopettaja Aleksis Kiven koulun, Helsinki projektipäällikkö Musiikin oppimisympäristö-hanke Missä mennään Hanke on ollut työn alla jo vuoden 2008 lopusta. Vuoden 2009 alussa luotiin suunnitteluohjeen työstämisen toimintamalli, edellä kuvattu neliportainen työstäminen ja työryhmien työskentely käynnistettiin. Vuoden 2010 aikana työskentelyn pääpaino oli esimerkkikoulujen hankkeiden Musiikin opetustila oikeassa käytössä. Kuva: Juha Unkari 17 NAXOKSEN MUSIIKKIKIRJASTO TAIPUU MONEKSI KMO:n kevätpäivillä päästään tutustumaan Naxos Music Libraryyn. Unisono kurkisti monipuoliseen verkkopalveluun jo etukäteen. Klassisen musiikin kuuntelupalvelun lisäksi tarjolla on paljon muutakin - myös opetuksen tueksi. “Naxos Music Library on klassisen musiikin kuuntelupalvelu, joka toimii internetissä. Pääasiassa musiikki on klassista, mutta sen lisäksi tarjolla on jonkin verran maailmanmusiikkia, modernia jazzia, popmusiikkia sekä vanhempaa bluesia ja jazzia. Siellä on myös kiinalaista musiikkia, rentoutusmusiikkia ja luonnonääniä”, kertoo Fg-Naxoksen markkinointipäällikkö Annika Koivisto. Musiikin lisäksi NML:stä löytyy runsaasti tietoa. Esimerkiksi jokaisesta levystä löytyy etu- ja takakansi, koko booklet sekä tarkat esittäjätiedot jokaisesta raidasta. Levyjä ja ääniraitoja on runsaasti ja valikoimaan lisätään viikoittain satoja uusia äänitteitä. Materiaali on luokiteltu säveltäjän, artistin tai vaikka genren mukaan ja selkeä hakutoiminto auttaa etsinnässä. Palvelusta löytyy yli 320 levymerkin kokonainen tai osittainen katalogi. Levymerkit kuten Ondine, Alba ja BIS takaavat, että suomalainen musiikki on palvelussa hyvin edustettuna. “Naxoksen idea on ollut alusta asti tuottaa klassista musiikkia mahdollisimman laajalla valikoimalla edulliseen hintaan niin, että se on kaikkien saavutettavissa”, Koivisto sanoo. Pääasiassa englanninkielinen Naxos Music Library sisältää myös musiikinopetuksessa hyödyllisiä ominaisuuksia. Palvelu ei ole ilmainen, vaan koulun tulee ostaa lisenssi. Yksi lisenssi vastaa yhtä käyttäjää kerrallaan ja on voimassa vuoden. Useampi oppilas voi kuitenkin kirjautua palveluun yhdessä samalta koneelta tai vuorotellen, joten jokaiselle oppilaalle ei tarvitse hankkia omaa lisenssiä. Lisenssin hinta määräytyy sen mukaan, kuinka monta lisenssiä hankitaan. Yli kahdestakymmenestä lisenssistä saa jo tuntuvan alennuksen. “Jos koululla on vain vähän rahaa käytettävissään, mutta halutaan käyttää Naxoksen musiikkikirjaston äänitteitä, voi yksikin lisenssi olla hyödyllinen”, itsekin musiikinopettajaksi opiskellut Koivisto toteaa. “Opettaja voi käyttää lisenssiä opetustilanteessa, jos luokassa on tietokone, internet ja kaiuttimet, johon tietokone voidaan yhdistää.” Kaikkea NML:n kautta soitettua musiikkia voidaan esittää julkisesti, sillä Naxos omistaa kaikki oikeudet palveluunsa sisältyvään musiikkiin. Maailmanlaajuisesti palvelua käyttävät jo useat oppilaitokset ja kirjastot. Ruotsissa myös muutamat orkesterit ovat ottaneet Naxos Music Libraryn käyttöönsä, jolloin konsertissa esitettäviin teoksiin voi tutustua ilmaiseksi etukäteen orkesterin kotisivuilla NML-linkin kautta. Klassisen musiikin historian opettamisen apuna Naxos Music Library on Annika Koiviston mukaan erinomainen. Opettaja pystyy soittamaan omia soittolistojaan palvelun kautta musiikintunnin historiaosuuden yhteydessä. Enää ei tarvita erillisiä CD-levyjä, levynvaihtoihin kuluvaa aikaa tai kadonneiden levyjen etsintää. Kappaletta klikkaamalla soittolistalla avautuvat täydelliset tiedot kappaleesta ja esittäjästä. Sen kautta pystyy avaamaan myös säveltäjän biografian, josta löytyvät säveltäjän kaikki teokset ja jokaisesta teoksesta kaikki NML:stä löytyvät levytykset. Etenkin Naxoksen musiikkikirjaston junioriosasto (junior section) on hyvä apuväline opetuksessa. Siellä esitellään muun muassa orkesterin instrumentteja soittimen historian, ääninäytteiden ja tähtisoittajien avulla. “Koska esimerkkejä on paljon, tämä on helppo vaihtoehto opettajalle. Opettajan ei tarvitse itse kaivaa äänitteitä omasta kokoelmastaan, vaan musiikki löytyy yhden linkin takaa Naxoksen musiikkikirjastosta”, Koivisto sanoo. Naxoksen musiikkikirjaston junioriosastolta löytyy myös englanninkielistä lastenmusiikkia sekä laulettuina että ins- trumentaaliversioina. Englanninkielinen äänikirja “The Story of Classical Music” kertoo hauskasti ääniesimerkkejä hyödyntäen klassisen musiikin historiasta. NML:n lisäosista löytyvät klassisen musiikin sanakirja, musiikkitermien ääntämisopas, oopperoiden juonenkäänteet ja kokonaiset libretot alkuperäiskielellä sekä suurten, tunnettujen sävellysten analyysejä nuotti- ja kuunteluesimerkein. Klassisen-, jazz- ja maailmanmusiikin historiaa voidaan opiskella erityisessä opiskeluosiossa (study area) selkeiden tekstien sekä kappale-esimerkkien avulla. Äänikirjat taas selittävät klassisen musiikin ja oopperan historiaa ja taidesuuntausten ominaispiirteitä. Musiikkivalikoimaan mahtuu myös operetteja ja musikaaleja alkuperäis-castingilla sekä elokuvamusiikkia. “Naxoksen musiikkikirjastosta löytyvät melkeinpä kaikki harvinaiset teokset ja säveltäjät, mutta myös ne tärkeimmät ja tunnetuimmat, joihin yleensä aina viitataan, kun puhutaan klassisen musiikin historiasta”, Koivisto sanoo. Naxos toimii samalla tavalla kuin Spotify ja siinä on vapaa sanahaku. Palvelu toimii myös iPhonessa ja iPadissa. iPhonen aplikaation voi ladata iTunesista ilmaiseksi. Opettaja pystyy säätämään tunnuksille aikarajan, jolloin oppilaat voivat kirjautua palveluun myös oppituntien ulkopuolella. “Suosittelen palvelua erityisesti musiikin historian ja klassisen musiikin analyysin opettamiseen. Palvelusta löytyy myös aina hyvää taustamusiikkia erilaisiin tarkoituksiin, vaikka oppilaiden rentouttamiseen”, Koivisto summaa. Lisätietoja Naxos Music Librarysta voi kysyä suoraan Annika Koivistolta numerosta 050 3644 477 tai sähköpostilla: annika.koivisto@fg-naxos.fi. NAXOS Naxos levy-yhtiön perusti vuonna 1987 saksalaisen Klaus Heymann. 25 vuoden aikana Naxos on noussut maailman suurimmaksi klassisen musiikin levy-yhtiöksi, jolla on monipuoliset digipalvelut. Omia julkaisuja Naxos tuottaa noin 250 vuodessa. Sen lisäksi yhtiöllä on kansainvälisiä jakelusopimuksia itsenäisten levy-yhtiöiden kanssa. Naxos Music Libraryn operatiivisena johtajana toimii Andy Doe, joka vastasi aikasemmin Spotify:n klassisen musiikin levymerkeistä. Suomessa Fg-Naxoksella on 5 työntekijää, jotka vastaavat myynnistä, markkinoinnista, promootioista ja lokaaleista tuotannoista. Alunperin 80-luvulla niin sanotusti halpa levymerkki on noussut laajan valikoimansa ansiosta laajuudeltaan ja ulottuvuuksiltaan tärkeimmäksi klassisen musiikin merkiksi. JUSSI RASINKANGAS SÄVELTÄÄ JA OPETTAA Jussi Rasinkangas opiskeli luokanopettajaksi Oulussa. Nyt opetusvuosia on takana 25 ja sävellystyötä melkein yhtä monta. Viidentoista vuoden ajan arki on jakautunut kahden työn välillä niin, että alkuviikot opetetaan ja loppuviikon Rasinkangas keskittyy täysipäiväisesti säveltämiseen. Aina sävellystyö ei noudata tiettyä aikaa. Sitä voi tapahtua milloin ja missä vain. Musiikkia Rasinkangas on säveltänyt sekä aikuisille että lapsille. Lastenmusiikista alkaneen sävellystyön pääpaino on nykyään kevyessä musiikissa, mutta 2000-luvulla myös joulumusiikista on tullut rakas sävellystyön kohde. Säveltäminen on tyylistä riippumatta samanlaista. “Työ työnä ja yhtä vakavasti otetaan kaikki tyylit, kun säveltämään ruvetaan”, Rasinkangas toteaa. “Tykkään sävellystyöstä. En edelleenkään koe, että säveltäminen kyllästyttäisi. Se on aina mukavaa, tosin joskus aika kuluttavaakin.” Aikuisille Rasinkangas on säveltänyt yli tuhat kappaletta. Levytettyjä lastenlaulujakin on vuosien varrella kertynyt toista sataa, mutta kappaleet ovat seilanneet irrallisina lauluina pitkin maailmaa äänitteissä ja oppikirjoissa. Rasinkangas halusi koota lastenlaulut yhteen sarjaan hyvälle jakelijalle, jotta ne olisivat saatavilla. Ensin syntyivät Lasten Musaboxi cd - ja dvd sarjat. Aivan hiljattain on puolestaan koottu ”Lasten musikaalit” -sarjat. Esityskäyttöön valmiit kokonaisuudet sisältävät äänitteen, nuottijulkaisun ja konsertin juontotarinan. Kokonaisuuksia on kasassa tällä hetkellä kolme. “Se laulu, kun valmistui tuli sellainen tunne, että tässä on monta hyvää palasta kohdallaan.” Suvi Teräsniskan Jussi Rasinkangas on tuntenut lapsesta saakka ja ollut mukana hänen urallaan alusta asti. Teräsniska on levyttänyt Rasinkankaan sävellyksiä koko kirjon eli niin lastenlauluja, iskelmiä kuin joulumusiikkiakin. Kolme vuotta sitten Rasinkangas alkoi tehdä myös itse tekstejä sävellyksiinsä. “Kyllä se helpottaa työtä, jos on valmis suoraan sävellettävä teksti. Siinä on puolet laulusta jo pöydällä”, Rasinkangas pohtii säveltämisen ja sanoittamisen eroa. “Jos pitää teksti keksiä itse, siinä on puolet lisää työtä ja tekstien työstäminen on minulle erittäin työlästä, sanoittamiseen menee paljon enemmän aikaa kuin säveltämiseen. Tekstin tekemistä oppii kyllä arvostamaan, kun huomaa kuinka vaikeaa se on. Pääroolini on kuitenkin edelleen säveltäminen.” Säveltäjän uransa aikana Rasinkangas on työskennellyt useiden eri sanoittajien kanssa. Sävellystyö alkoi aikanaan yhteistyöstä sanoittaja Juhani Konolan ja sovittaja Ismo Koskelan kanssa. Miehet tutustuivat yhteisessä työpaikassa ja sen tiimoilta syntyi musiikkikasvatuksellisen yhteisö, Musarit. Musareista on lähtenyt maailmalle monia muusikoita ja laulajia kuten Suvi Teräsniska. Kaksi erilaista ammattia ovat hyvä vastapaino toisilleen, säveltäjä on yksin ajatustensa kanssa ja opettajana taas pääsee ns. Jussi Rasinkangas lapsena ihmisten ilmoille. Musiikkiin opettaminen toi tietyt pelisäännöt ja antoi raamit lastenmusiikin säveltämiselle. “Siitä tietää minkälaiset lastenlaulut toimivat luokassa ja miten vaativia lauluja lapsille voi tehdä”, Rasinkangas kuvailee. Kotimaisen lasten musiikin taso on Rasinkankaan mielestä ollut monipuolinen ja laadukas. Hannikaisen Malmstenin ja Helismaan lastenlaulut toimivat hänen mielestään edelleen myös kouluissa. Nykyaikaisilta esiintyviltä lastenmuusikoilta taas löytyy mielenkiintoisia omia teemoja, kuten heavya, rokkia, tarinaa ja leikkiä. Jussi Rasinkankaan mielestä koulujen musiikinopetuksen hyvänä peruspilarina toimii lastenlaulut. “Kutosluokkalaisetkin tykkäävät vielä laulaa lastenlauluja”, hän muistuttaa. “Tosin he kuuntelevat tietenkin täysin erilaista musiikkia.” “Halusin koota lauluja yhteen, että olisi mahdollisimman selkeä paketti esimerkiksi kouluille. Sellainen johon voi helposti tarttua”, Rasinkangas sanoo. “Materiaalia on kertynyt, kun ahkerasti työskentelee ja moneen suuntaan.” Rasinkangas nimeää oman tuotantonsa lastenlaulusuosikeikseen kappaleen On syksy niin ihmeellinen ja Ystävyyden laulu. “Ne on kasettiversiona aikanaan levytetty joskus 88–89 Musareitten toimesta. Ne on ihan ensimmäisiä sävellyksiäni ja niitä on ehkä eniten julkaistu oppikirjoissa.” Joulumusiikin puolelta suosikiksi nousee Suvi Teräsniskan muutama vuosi sitten levyttämä Hei mummo, jonka on sanoittanut Vexi Salmi. Jussi Rasinkangas (oik.) on tehnyt yhteistyötä myös sanoittaja Vexi Salmen kanssa 19 Puheenjohtajalta Johanna Nurmesniemi-Heino puh. 0400 832482 johanna.nurmesniemi-heino@kolumbus.fi Pysähtyikö aika? Tältä on muutaman kerran viimeisen kuukauden aikana tuntunut.Viime vuoden tapaan lausuntojen deadlinet eivät paina päälle eikä kalenteri ole täynnä palavereja ja kokouksia. Voi vain toivoa, että tehty työ ei mennyt hukkaan. Vai onko tämä vain tyyntä myrskyn edellä? Vuosi avattiin taas näyttävästi Educamessujen merkeissä. Tarjolla oli kaikelle opetusalan henkilöstölle todella monipuolisia luentoja ja messut ovat nähtävyys jo itsessään. Vaikka yksin menisit paikalle niin tuttuihin törmää varmasti. Messujen ehkä merkittävin tapahtuma oli koulutuspaneelikeskustelu, johon osallistuivat puolueiden puheenjohtajat. Keskustelussa nousivat esille opetusryhmien koot, tuntijakouudistus, koulutuksen voimavarat, tasokurssit ja esille nousi myös ns. koulutarkastajat. Paneelikeskustelu oli selvä avaus tulevalle eduskuntavaali kampanjoinnille. Jos lupaukset lunastetaan niin mm. opetusryhmien koot pienenevät ja koulutuksen säästöt lopetetaan. Opetusministeri Henna Virkkunen sanoikin avatessaan messuja, että perusopetuksen yleisten tavoitteiden uudistaminen ja tuntijaon uudistus ovat ensimmäinen koulutuspoliittinen seikka, johon seuraavalla hallituskaudella tulee tarttua. Se mitä uuteen hallitusohjelmaan lopulta kirjataan jää nähtäväksi kun uusi hallitus on muodostettu. Itse toivoisin, että koulutukseen ohjataan lisää rahaa ja se korvamerkitään. Kuntien säästökuurit opetustoimessa tulisi lopettaa välittömästi. Säästöjen aiheuttamia laskuja saamme maksaa lasten ja nuorten lisääntyvän syrjääntymisen ja pahoinvoinnin uhalla. Koulujen Musiikiopettajat ry on aloittanut uuden vuoden uudistuneen hallituksen kera. Iloinen, pirskahteleva, idearikas, nuorekas – siinä sanoja, jotka hyvin kuvaavat uutta hallitusta. Heidät voit henkilökohtaisesti tavata KMO:n kevätpäivillä. Uuden vuoden myötä myös Unisonolehtemme saa hieman uudenlaisen ulkoasun. KMO vastaa nyt yksin lehden tekemisestä yhdessä monien lehteen kirjoittavien ammattilaisten kanssa. Rohkeasti katsomme tulevaisuuteen ja uskomme, että saamme aikaan monipuolisen ja jäsenistölle mukavia artikkeleita sisältävän lukupaketin. Lisääntyvä valon ja keväänodotuksen myötä toivotan teille voimia kevätlukukauden uurastukseen. ”Kevät tulee, kevät tulee, on aika lumen sulaa. Kevät tulee, kevät tulee, on aika kulottaa. Kevät tulee, kevät tulee, on aika lintujen laulaa. Kevät tulee, kevät tulee, on aika kohta on kesän vuoro.” (Simo 7v.) Toiminnanjohtajalta Satu Ristlakki Puh. 050-5611393 kmory@kolumbus.fi TILKKUJA Välillä tuntuu siltä, että koko elo on yhtä tilkkua. Asioita asioiden perään, tätä ja tuota, sieltä ja täältä. Sekavaa ja sottaista, epäselkeää ja pirstaleista. Suuret kokonaisuudet häviävät silmistä, tilkut täyttävät tilan ja niiden yhteen parsimien tuntuu ylivoimaiselta. neuvoloissa ja päiväkodeissa on musiikkikasvattaja antamassa erityisenvarhaista musiikkikasvatusta pienokaisille. Virolaiset musiikinopettajat vievät laulun- ja musiikinkulttuurin perimää eteenpäin hyvissä puitteissa: poliittinen kanta on erityisen musiikkipositiivinen. voi singahtaa jo maaliskuun loppuun. Silloin vietämme KMO:n kevätpäiviä ”näppärästi luoden”. Yhteiset päivät, kollegojen näkeminen ja huippukouluttajat antavat valoa arkeen ja iloa työssä jaksamiseen. Olet lämpimästi tervetullut Apollon yhteiskoululle! Ensimmäinen tilkku on täynnä turhautumista ja kantaa nimilappua ”tuntijako”. Mikä ilo heille! Ja miten surulliseksi tulinkaan kun totesin faktoja meidän arjestamme. Viimeisessä tilkussa kajastavat suuri vastuu ja uusi vapaus. Pitkäaikainen yhteistyö loppui Vamon kanssa vuoden alussa, ja tämä on ensimmäinen vain KMO:laisin voimin kasattu Unisono. Vastuu on tietysti suurempi, mutta myös vapautta ja tilaa on lehden sivuilla nyt enemmän. Hienosti alkanut yhteistyö päätoimittajamme Frida Ylösen kanssa jatkuu, ja lehti tarjoaa jatkossa yhä enemmän KMO:laisia kiinnostavia aiheita musiikkikasvatuksen eri osa-alueilta. Osallistu sinäkin lehden tekoon ja lähetä juttusi, juttuideasi tai palautetta esimerkiksi suoraan päätoimittajallemme. Kuten toisaalta tästä lehdestä olet voinut lukea, tuntijakoehdotus mureni politiikan kiemuroiden alle. Uutisen kuullessani frustroin oikein olan takaa. Lukuisat työtunnit, lausunnot, vierailut, kokoukset ja tapaamiset - kaikki turhaanko? Vähemmästäkin ihminen kuumeen itselleen nostattaa ja potee ahdistunutta olotilaa. Pelastukseksi saapuivat kannustavat kommentit kokeneemmilta tahoilta; ei mikään ole mennyt hukkaan. - Ehdotus oli kokonaisuudessaan huono, parempi että kaatui, saamme uuden (ehkä) paremman. - Järkeily on järkevää, totesin, mutta turhautumisen tunnetilkku jäähtyy kuitenkin verraten hitaasti. Toinen tilkku sai minut samaan aikaa iloiseksi ja surulliseksi. Tutustuin alkuvuodesta syvemmin etelä-naapurimme Viron musiikinopetuksen tilaan ja kulttuuriin. Tiesitkö, että virossa musiikinaineenopettajat opettavat kaikkia koululaisia aina ensimmäisestä luokasta lähtien? Musiikki on mukana ylioppilaskirjoituksissa ja mm. varhaiskasvatukseen panostetaan niin paljon, että jo Virolaisille kollegoille oli todella hämmentävää, kun yritin selittää, että meillä aineenopettajat opettavat käytännössä vasta seiskaluokalta, ja vaikka osa luokanopettajista tekeekin loistavaa työtä ala-koulun musiikinopetuksessa, on olemassa paljon niitä kouluja, joissa lasten musiikinopetus ala-koulun puolella jää ohueksi. Kuinka teidän päättäjät suostuvat tuollaiseen, kysyivät he? Eikö musiikki ole heille tärkeää? Miten teillä on niin hyvät Pisa tulokset vaikka teidän musiikinopetus on noin ahtaalla? Hyvä kysymys. En tiedä. Mutta sen tiedän, että suomalaiset musiikinopettajat ovat mestareita venymään, taipumaan ja joustamaan. Olosuhteet ovat heidät pakottaneet siihen. Ahtaissa puitteissa ammattilaiset saavat aikaan huimia tuloksia, joista meidän tulee olla ylpeitä. Rinta rottingille! Täytyy myöntää, että tällä kertaa voimat riittävät vain yhden tilkun käsittelyyn kerrallaan. Eikä se välttämättä ole huono ratkaisu, vaikka nykyaikana tunnutaan kovasti arvostavan suurien linjojen hallintaa ja isojen kuvien ymmärrystä. Minusta tilkut ovat kauniita. Ja tärkeitä. Sillä jos yksi puuttuu, kokonaisuus särkyy, ja reikähän siihen jää. Seuraava on aurinkoinen tilkku! Kevätkukkia tulvillaan. Vaikka talvi vielä painaakin ja lunta tuntuu riittävän, mieli 21 Yhdistysasiaa KMO:N HALLITUS 2011 ESITTÄYTYY olen: onnekas asun: Espoon Vanttilassa olen: musiikinopettaja Mikkelin lukiossa asun: Saimaan rannalla Mikkelissä asun: Helsingissä kännykkä: aina lähellä voit lähettää e-mailia osoitteeseen: johanna.nurmesniemi-heino@kolumbus.fi olen erittäin hyvä: pitämään jalat tukevasti maan pinnalla minut tekee iloiseksi: toteutuneet unelmat vihaan: hössöttämistä suosikkikouluaineeni: musiikki tylsin tunti: historia suurin ihanteeni: rohkeat ihmiset suosikkiohjelmani: House harrastukseni: liikunta eri muodoissaan lempimusiikkiani: kaikki melodinen täksi haluan tulla aikuisena: viisaaksi suurin toiveeni: olla tulevaisuudessakin onnekas kännykkä: 050-3220684 voit lähettää e-mailia osoitteeseen: sirkka-liisa.huuhtanen (at) edu.mikkeli.fi olen erittäin hyvä: neulomaan villasukkia :) minut tekee iloiseksi: positiiviset ihmiset, motivoituneet opiskelijat ja hiirenkorvat keväällä suosikkikouluaineeni: ….. voi, siitä on jo niin kauan …. tylsin tunti: -- ” -suosikkiohjelmani: esim. saksalaiset dekkarit harrastukseni: neulominen, hillojen valmistus syksyllä, avanto, melonta lempimusiikkiani: Sibeliuksen Viulukonsertto ei ole haalistunut vieläkään suurin toiveeni: saada elää terveenä kännykkä: 050 566 9786 voit lähettää e-mailia osoitteeseen: tuula.jukola-nuorteva@opera.fi olen erittäin hyvä: puhumaan englantia minut tekee iloiseksi: positiiviset ihmiset vihaan: kateutta suosikkikouluaineeni: musiikki tylsin tunti: en muista suurin ihanteeni: niitä on monta suosikkiohjelmani: Hercule Poirot -sarja harrastukseni: tanssi, patikointi, matkustelu, lukeminen ja kulttuuri lempimusiikkiani: funk ja klassinen musiikki täksi haluan tulla aikuisena: entistä monipuolisemmaksi ja taitavammaksi taiteilijaksi, pedagogiksi ja musiikin ja kulttuurin ammattilaiseksi suurin toiveeni: saada oma koira asun: Kanta-Hämeessä, Forssassa olen: iloinen asun: Kruununhaassa olen: analyyttinen pohdiskelija ja hengenluoja asun: Jyväskylässä Nisulassa asun: Pienessä viihtyisässä kerrostalokodissa Helsingin Haagassa kännykkä: on vanhan mallinen, mutta toimiva ja tarpeellinen kapistus voit lähettää e-mailia osoitteeseen: jkarinsa@hotmail.com olen erittäin hyvä: olemaan yltiöpositiivinen :) minut tekee iloiseksi: musiikki, hyvät ystävät, liikunta vihaan: aikaisia aamuherätyksiä, huoh... suosikkikouluaineeni: musiikki, liikunta tylsin tunti: sellainen, joka on EVVK... suurin ihanteeni: taitavat muusikot, jotka taitavat paitsi soittamisen, ovat myös letkeitä persoonia suosikkiohjelmani: Tartu Mikkiin harrastukseni: hiihto ja muukin liikunta vuodenajasta riippuen lempimusiikkiani: soittaa Dexter Gordon täksi haluan tulla aikuisena: positiiviseksi ja aktiiviseksi ihmiseksi suurin toiveeni: matka New Yorkiin kännykkä: keittää korvaa voit lähettää e-mailia osoitteeseen: laura.kiuru@edu.hel.fi olen erittäin hyvä: karppaamaan minut tekee iloiseksi: oma aika vihaan: kirjanpitoa ja kuitteja suosikkikouluaineeni: matematiikka tylsin tunti: historia suurin ihanteeni: Inkeri Simola-Isaksson suosikkiohjelmani: ? harrastukseni: qigong, lenkkeily, käsityöt lempimusiikkiani: klassinen, ei moderni täksi haluan tulla aikuisena: olen sitä jo suurin toiveeni: säveltää hittibiisi kännykkä: iPhone 3GS voit lähettää e-mailia osoitteeseen: timo.kovanen@jyu.fi olen erittäin hyvä: hämmästelyssä minut tekee iloiseksi: unelmointi vihaan: sotkeutuvia piuhoja suosikkikouluaineeni: musiikki, historia ja filosofia tylsin tunti: kyllä se on kuuden ja seitsemän välillä aamulla, kun joutuu heräämään suurin ihanteeni: autenttisuuden ihanne suosikkiohjelmani: Pasila harrastukseni: kilpapyöräily, alppihiihto ja akateeminen höpsöttely lempimusiikkiani: pohjoismainen kansanmusiikki, renessanssi polyfonia ja 70-luvun proge täksi haluan tulla aikuisena: isäksi suurin toiveeni: oppia viisautta kännykkä: 0407479422 voit lähettää e-mailia osoitteeseen: stina.lehtimaki@edu.hel.fi olen erittäin hyvä: keksimään ideoita, joista ehdin toteuttaa vaan murto-osan minut tekee iloiseksi: auringonpaiste vihaan: välinpitämättömyyttä ja turhista asioista valittamista suosikkikouluaineeni: kaikki taideaineet tylsin tunti: silloin kun oppilaat vilkuilevat koko ajan kelloa suurin ihanteeni: hmm... vaikeaa nimetä vain yhtä, mutta vastaan silti, että Hannele-anoppi suosikkiohjelmani: olen pärjännyt 6 vuotta oikein hyvin ilman telkkaria, mutta Frendejä ja Simpsoneita tykkään silti katsella harrastukseni: lukuisa määrä sivusoittimia ja kirjojen lukeminen työmatkojen aikana lempimusiikkiani: Vuokko Hovatta täksi haluan tulla aikuisena: lapsena haaveilin kukkakauppiaan urasta, ehkä voisin pysyä samassa alkukirjaimessa ja tähdätä paremmaksi kapellimestariksi suurin toiveeni: olla joka päivä vähän edellistä viisaampi olen: hallituksen opiskelijajäsen asun: Punavuoressa asun: Malminkartanossa Helsingissä asun: Seinäjoella olen: 48-vuotias lukion ja yläasteen musiikin lehtori asun: Seinäjoella ränsistyvässä omakotitalossa kolmen tyttären ja koiranpennun kanssa kännykkä: Nokialainen voit lähettää e-mailia osoitteeseen: anna-liina.lindeberg@siba.fi olen erittäin hyvä: puhumaan minut tekee iloiseksi: kauniit maisemat ja hyvä kahvi vihaan: sitä kun juoksee bussiin ja viime metreillä bussi lähtee nenän edestä suosikkikouluaineeni: no musiikki! tylsin tunti: ehkä fysiikka suurin ihanteeni: liian vaikea... äiti? suosikkiohjelmani: Frendit harrastukseni: musiikin ohella, kirjat ja ulkoilu lempimusiikkiani: tällä hetkellä mm. Magenta Skycode ja Owen Pallet täksi haluan tulla aikuisena: osaavaksi ja onneliseksi suurin toiveeni: on olla hyvä musiikinopettaja kännykkä: 050-3540674 voit lähettää e-mailia osoitteeseen: jyrki.myllyla@edu.hel.fi olen erittäin hyvä: hukkaamaan kädessäni olevia papereita minut tekee iloiseksi: aito hymy ja miljoona muuta asiaa inhoan: talviautoilua suosikkikouluaineeni: kaupalliset aineet tylsin tunti: kemia suurin ihanteeni: Gene Kelly suosikkiohjelmani: American best dance crew, Dance, Britannia High, Glee harrastukseni: hiihto, pyöräily, sauvakävely, kuntosali, kuoro lempimusiikkiani: jazz, funk, lauluyhtyemusiikki (Rajaton ym.) täksi haluan tulla aikuisena: tällä hetkellä olen se mitä haluankin suurin toiveeni: että lapsillani menisi elämä niin että he voisivat olla tyytyväisiä siihen kännykkä: 050-5288882 voit lähettää e-mailia osoitteeseen: Harri.Makinen@edu.Seinajoki.fi olen erittäin hyvä: unohtamaan asioita minut tekee iloiseksi: iloiset ihmiset vihaan: aikaista herätystä suosikkikouluaineeni: olivat musiikki ja liikunta tylsin tunti: oli äidinkielen tunti, jos oli lauseenjäsennystä suosikkiohjelmani: avara luonto harrastukseni: musiikki, liikunta, moottoripyöräily ja nikkarointi lempimusiikkiani: kaikki hyvin tehty musiikki suurin toiveeni: pysyä terveenä kännykkä: on minulle täysin korvaamaton, tekstiviestailu elinehtoni - nro 0400-573637 voit lähettää e-mailia osoitteeseen: hanne.orrenmaa@gmail.com olen erittäin hyvä: innostumaan, vetämään projekteja, aikatauluttamaan, tutustumaan ihmisiin, kuuntelemaan, yliarvioimaan voimavarani minut tekee iloiseksi: syvä yhteys toisen ihmisen kanssa, empatia, pyyteettömyys, lasten onnellisuus vihaan: itsekkyyttä, muiden yli kävelyä, joustamattomuutta, kateutta suosikkikouluaineeni: musiikin lisäksi englanti, psykologia tylsin tunti: kemia, matikka suurin ihanteeni: vahvat, valovoimaiset, empaattiset naiset: Inkeri Simola-Isaksson, Eija Ahvo, Soili Perkiö suosikkiohjelmani: Punainen lanka, Glee, Greyn anatomia harrastukseni: yltiöpäisten yleensä laulamiseen liittyvien projektien järjestely, liikunta, lukeminen, matkustus lempimusiikkiani: sielukas musiikki, Juha Tapio-tyyppinen - vihaan konemusiikkia täksi haluan tulla aikuisena: ihmiseksi, joka harkitsee, ennenkuin toimii :/ suurin toiveeni: että lapseni elävät hyvän elämän, löytää sisäinen rauha ITÄMERI CRUISE TUO MUSIIKILLISIA TARINOITA ITÄMERELTÄ Musiikkiteatteri Tapiolan (MusTa) ja Improvisaatioteatteri Stella Polariksen yhteistuotantona syntynyt Itämeri Cruise musikaali purjehti Helsingin Kaapelitehtaalle tammikuun lopussa. Toivoisin, että kaikissa kouluissa ja musiikkioppilaitoksissa tehtäisiin yhteisöllisiä projekteja paljon, sillä nuoren kasvussa on tosi tärkeää yhdessä toimiminen, kaverin auttaminen ja keskinäinen kannustus.Taidekasvatus fokukseen joka koulussa, toteaa projektin tuottajana toiminut Riitta Tikkanen. Vuonna 2006 perustetun Musiikkiteatteri Tapiolan (MusTa) toiminnan tavoitteena on antaa nuorille tilaisuuksia tehdä uudenlaista musiikkiteatteria ammattilaisten ohjauksessa, kertoo Riitta Tikkanen. Syksystä 2010 alkaen MusTa on toiminut musiikkiopisto Juvenalian musiikkiteatterilinjana. MusTan idea saattaa nuoret taiteilijat ja musiikin harrastajat yhteistyöhön ammattilaisten kanssa on onnistunut hyvin. Erilaisia musiikkiteatteri tuotantoja on tehty vuosittain. Yhteistyökuviot ovat olleet monipuolisia, kertoo Tikkanen. MusTan ensimmäinen tuotanto Sillalta sillalle, vuonna 2008, perustui kummisäveltäjämme Jukka Linkolan musiikkiin, Histan häät -tuotanto samana vuonna oli huikea matka herännäisyyden ja koko Suomen historiaan Siionin virsien sovitusten myötä. Ikimuistot ja ihanat unelmat -produktio vuotta myöhemmin rakensi sillan sukupolvien kuilun yli; siinä kohtasivat MusTan nuoret ja Espoon työväenopiston seniorikuoro 63+, hymyilee Tikkanen. Tärkeää on myös antaa tilaisuuksia nuorten omalle tuotannolle. Kysyin Ikimuistoihin säveltäneeltä Henna Helasvuolta kesällä 2009, haluaisiko hän tarttua Marita Linkolan alkuperäisideaan Tarinoita Itämereltä ja tehdä uuden musiikkiteatteriteoksen MusTalle. Vastaus oli myönteinen – Itämeri Cruise syntyi, kertoo Tikkanen teoksen syntyvaiheista. Tuntui tietysti aivan mahtavalta saada tuottaa jotain omaa näin suuressa mittakaavassa, naurahtaa säveltäjä Henna Helasvuo. Olen tehnyt musiikkiteatteria ennenkin ja säveltänyt yksittäisiä kappaleita, mutten koskaan kokonaan omaa teosta. Sävellysurakka oli tietysti siinä mielessä työläs, että materiaalia oli saatava kasaan paljon, mutta sävellys ei minulle ole sinänsä mitään työtä, vaan palkitsevaa ajanvietettä, hän toteaa. Esityksen tähtinä loistavat MusTan nuoret taiteilijat IC-orkesterin luotsaamana. Harjoitteluprosessi on ollut raskain työvaihe varmasti itse kullekin, niin myös minulle, kertoo Tapiolan lukiossa viimeistä vuotta opiskeleva Helasvuo. On vaikea katsoa sitä kaaosta, joka kaikkien prokkisten tietyssä vaiheessa vallitsee, ja erityisen vaikeaa se oli nyt, kun kyseessä oli oma biisi. Stressinsietoa on harjoiteltu, hän jatkaa naurahtaen. Kaikki on kuitenkin mennyt tosi hyvin, ja tuskin maltan odottaa esityksiä! Tikkanen muistuttaa, että parhaimmillaan musiikkiteatterityö kouluttaa rakentavaan vuorovaikutukseen ja vuoroin vaikuttumiseen. On annettava ja luotava tilaa kaikkien ideoille päästä lentoon. Avain onnistuneeseen prosessiin on kunnioitus ja nöyryys taiteen edessä. Yhteinen taiteellinen prosessi antaa toivottavasti eväitä koko elämän kestävään kasvuun, hän toteaa. Satu Ristlakki Sieviä kaloja ja kauniita lauluja Musiikkiteatteri Tapiola ja Stella Polaris: Itämeri Cruise. Sävellys ja laulujen tekstit Henna Helasvuo. Libretto Helasvuo, Emma Hynnä ja Sanna Tirkkonen. Ohjaus Jens Walentinsson. Kapellimestari Joonas Junttila. Valot Ainu Palmu. Tuottajat Riitta Tikkanen ja Kaarina Etto. Itämeri Cruisella sattuu ja tapahtuu. Risteilykansa virtaa lankongia pitkin laivaan ja aktivistit osoittavat mieltään satamassa. Kun joukkoon sotketaan vielä utelias toimittaja, merelle kadonnut rakastaja ja mykkä huilisti, ei myrskyltä voida välttyä. Onneksi Itämerelle mahtuu myös iloista laineiden liplatusta ja seesteistä tyyneyttä. Henna Helasvuon musiikki on mielenkiintoista ja monipuolista. IC-orkesteri selviytyy vaikeistakin kappaleista erinomaisesti ja livemusiikki antaa esitykselle hersyvää lisämaustetta. Vaikka tarina ja sanoitukset jäävät musiikin jalkoihin, niitä ei ehdi kaivata. Esityksen kiihkeä rytmi ja vie mukanaan. Laulusuoritukset ovat onnistuneita ja nuoret näyttelijät rohkeita ja varmoja. Laulujen voima piilee upeissa kuoro-osuuksissa, jotka jättävät soolot jalkoihinsa. Esitystilan akustiikka on hyödynnetty oivaltavasti – kuoro liikkuu tilassa rakentaen erilaisia äänimaisemia ja kaikuja. Etenkin liikkeestä ja äänestä syntyvä, vellova meri esityksen alussa on huikea. Episodeittain etenevä Itämeri Cruise on viihdyttävä kokonaisuus, joka henkii tekemisen riemua. Omiksi suosikeikseni kappaleiden joukosta nosevat tyttöjen taidokkaasti ja suloisesti esittämä Olen kala ja poikien huumorilla höystetty, rehvakas ja reipas Soudetaan. Itämerellisiä tunnelmia MusTan tyyliin. Kuva: Riitta Tikkanen Frida Ylönen 25 1 1 Mene Internetiin ja kirjaudu Orxteriin. Avaa Orxter 2 Valitse soitettava kappale Orxter kirjastosta. Voit myös tulostaa nuotit. 3 ... ja soita kanssamme 2 Valitse kappale 3 • Harjoittele ja soita orkesterin säestyksellä. • Opi lisää joka päivä. • Orxter, tietokone ja Internet – kaikki mitä tarvitset! www.orxter.com © Oy Orxter Ltd, 2011 Lähettäjä: Koulujen Musiikinopettajat ry Nahkahousuntie 5 00210 Helsinki NAXOS MUSIC LIBRARY KLASSISEN MUSIIKIN ONLINE-KIRJASTO MUSIIKKILUOKASSASI Naxos on klassisen musiikin johtava tuotantoyhtiö. Se tuottaa vuosittain enemmän uusia äänitteitä kuin mikään muu levy-yhtiö maailmassa. NaxosMusicLibrary (NML) tarjoaa Naxoksen koko tuotannon sisältäen myös historiallisia levytyksiä, jazzia, maailmanmusiikkia ja erityisen klassisen musiikin koulutusosion. Naxoksen lisäksi NML-kirjastosta löytyy kymmeniä tuhansia äänitteitä sadoilta eri levymerkeiltä. NaxosMusicLibraryn musiikkia voi kuunnella (streaming) joko tietokoneen, matkapuhelimen tai iPadin kautta missä vain, milloin vain! NML soveltuu erinomaisesti eri oppimisympäristöihin kouluista musiikkioppilaitoksiin ja yliopistoista kirjastoihin. Koulun musiikkiluokkaa varten tarvitset vain NML-lisenssin ja tietokoneen internet-yhteydellä, niin yli 715 000 kappaleen online-kirjasto on heti käytettävissäsi! NaxosMusicLibraryn avulla säästät kirjaimellisesti aikaa ja rahaa. Ei enää kadonneita tai rikkoontuneita CD-levyjä nurkissa pyörimässä. Ammattimaiset hakutoiminnot ja soittolistojen luominen helpottavat työskentelyäsi eikä NML tarvitse erillistä asennusta. Voit soittaa musiikkia NML:n kautta vapaasti luokassa tai muussa julkisessa ympäristössä. NaxosMusicLibraryä käyttää nykyään sadattuhannet yksityishenkilöt ja instituutiot ympäri maailman. Suomessa palvelu on käytössä liki 30 kirjastossa mukaanlukien Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunginkirjastot, Oulun yliopisto ja Sibelius-Akatemia. FAKTAA NAXOS MUSIC LIBRARYSTA TAMMIKUU 2011 • • • • • Yli 715 000 kappaletta Yli 50 000 albumia Yli 320 levy-yhtiötä Yli 14 000 säveltäjän biografiaa Uusia julkaisuja lisätään päivittäin GENRET MM. • • • • • • • Klassinen musiikki Moderni jazz & Jazz legends Folk/ Blues/ Gospel legends Nostalgia (mm. musikaalit) Maailmanmusiikki Musiikkia ja puhetta (Music with Spoken word) Pop ja rock SISÄLTÄÄ MYÖS MM. • Säveltäjien elämänkerrat ja teokset kuuntelunäyttein • Oopperat kokonaisina ja/tai lyhennettyinä • Paljon maailman ensilevytyksiä ja harvinaisia teoksia • Orkesterin instrumentit –esittelyn • Oopperan ja klassisen musiikin historiaosuuden • Opera/Classics explained -äänitteitä • Klassisen musiikin sanakirjan • Ääntämisoppaan kuuntelunäyttein • Oopperoiden juonet • Oopperoiden kokonaiset libretot • Mahdollisuuden luoda omia soittolistoja KLASSISEN MUSIIKIN KOULUTUSOSIO JUNIOR-OSIO • Klassisen musiikin Tarina • Musiikkia lapsille • Tapaa orkesterin instrumentit OPISKELU-OSIO • Opiskelumateriaalia ja -ohjeita klassisen musiikin eri aiheisiin • Aiheita mm. Musiikin muoto, musiikin historia, maailmanmusiikki, kamarimusiikki, ooppera, minimalismi, romantiikka jne. • Kuuntelukysymyksiä, sisältäen otteita musiikista. Tenttikysymyksiä yleisimpiin musiikin pääaiheisiin. TESTAA ILMAISEKSI Käy sivuilla www.naxosmusiclibrary.com ja testaa palvelua ilmaiseksi 15 minuutin ajan. Huom! NaxosMusicLibraryn kielivalinnat: englanti, ranska, saksa, espanja, korea ja kiina. Tervetuloa kuuntelemaan lisää NaxosMusicLibrarystä ja sen soveltuvuudesta kouluympäristöön Koulujen musiikinopettajat Ry:n kevätpäivillä la 26.3. klo 15.45. Yhteydenotot (lisenssit, lisätiedot): Annika Koivisto/ Oy Fg-Naxos Ab. E-mail: annika.koivisto@fg-naxos.fi Puh. 050-3644477
© Copyright 2024