1. No category

MONIPUOLISUUDEN MERKITYS
LASTEN JA NUORTEN
HARJOITTELUSSA
TUIJA NYMAN koulutustausta
•
Liikunnanohjaaja (AMK) Lapin AMK, Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma
/ valmennus (210 op)
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Uimaopettajan tutkinto
Tavoitteelliset pelit ja leikit -kurssi
Sherborne peruskurssi
Kuntonyrkkeilyohjaajan tutkinto 1. tason perus- ja täydennyskurssi
Kinesioteippauskurssi
Aikuisliikunnan ammattitutkinto LAT 30 ov
Köysitoiminnanohjaaja moduulit 1 ja 2 (KTO 1+2 )
Kahvakuulaohjaajan perusosa ja lisenssikoulutus
Vesitreeniohjaajakurssi
Personal Trainer -koulutus
Kuntosaliohjaajan Lisenssikoulutus
Vanhusvalmentaja, Iäkkäiden voima- ja tasapaino -koulutus
•
Tradenomi (OAMK)
•
Liikunnanohjauksen peruskurssi Varalan Urheiluopisto
•
Ylioppilas
LAJI- JA VALMENNUSTAUSTA
• Lajitausta
Jääpallo 3 SM-mitalia, maajoukkue-edustus
Kaukalopallo 3 SM-mitalia, maajoukkue-edustus
Jääkiekko 2 SM-mitalia ja EM-mitali
• Valmennustausta
D-pojat salibandy
E-, F, G-tyttöjen salibandy
2006 tyttöjen jalkapallo (fysiikka ja psyykkinen valmennus)
2008–2009 tyttöjen jalkapallo
MONIPUOLISUUS
•
”Monipuolisuus on kattavasti motorisia perustaitoja huomioivaa harjoittelua” (Jaakkola 2013).
•
”Monipuolisuus on edellytys motoristen taitojen ja hyvien liikuntataitojen kehittymiselle”
(Tammelin 2013).
•
”Monipuolinen harjoittelu lapsuus- ja nuoruusaikana luo tiheän hermoverkoston, jota
myöhemmin siirtovaikutuksen kautta pystyy hyödyntämään kaikessa liikkumisessa
harrasteliikunnasta kilpaurheiluun. Tästä syystä monipuolisten harjoitusärsykkeiden
luominen ja varmistaminen on keskeisin haaste lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa”
(Jaakkola 2010).
•
”Monipuolisuutta on oppimisympäristön, sosiaalisen harjoitteluympäristön ja opeteltavien
tehtävien vaihtelu” (Paavolainen–Mononen–Aarresola–Nummela–Viitasalo 2013).
•
”Monipuolisuus käsitetään monesti pelkästään taidon monipuolisuutena ja erityyppisten
lajien harrastamisena, mutta monipuolisen harjoittelun ei tarvitse olla monen lajin
harrastamista vaan monipuolisuus pystytään toteuttamaan myös yhden tai kahden lajin
sisällä, jos monipuolisuus ymmärretään oikein – elinjärjestelmien monipuolinen
kehittäminen” (Hakkarainen–Nikander 2009)
ELINJÄRJESTELMÄKOHTAINEN
KUORMITUS
Elinjärjestelmä
Esimerkkejä kuormittavasta / kehittävästä harjoituksesta
Hermosto
motoriset taitoharjoitukset, pelit ja leikit
nopeusharjoittelu
nopeusvoimaharjoittelu
Lihaksisto
maksimivoimaharjoittelu
kestovoimaharjoitukset
perusvoimaharjoitukset
elastisuusharjoitukset
Tukielimet (luut, jänteet, nivelsiteet)
liikkuvuusharjoitukset
hyppelyt ja kuntopallonheitot
tasapainoharjoitteet, pelit ja leikit
liikkuvuusharjoitukset
Hengitys- ja verenkierto ja aineenvaihdunta kestävyysharjoitukset
nopeuskestävyysharjoitukset
lihaskestävyysharjoitukset – aerobinen aineenvaihdunta
voimakestävyysharjoitukset – anaerobinen aineenvaihdunta
pelit ja leikit
MONILAJISUUS
Monen lajin harrastamista
•
”Monilajisuuden etuna on se, että kokonaisliikuntamäärät nousevat ja kokonaisharjoittelun
määrä paranee” (Aarresola ym. 2012).
•
”Tutkittaessa huippu-urheilijoita ja erityisesti heidän lapsuusvaihettaan, tuloksena oli, että
huipulle päässeet olivat harrastaneet keskimäärin 4,3 eri lajia” (Aarresola ym. 2012).
•
”Yhtä lajia harrastamalla voi kasvaa ja kehittyä hyväksi urheilijaksi, mutta on myös tutkittu,
että se on paljon haastavampaa kuin montaa lajia harrastamalla” (Aarresola ym. 2012).
•
”Yhtä lajia harrastavilla on havaittu aikaista lopettamista, viihtymisen ja motivaation puutetta
sekä terveysongelmia. Käytännössä uhkana on psyykkinen ja/tai fyysinen loppuun
palaminen” (Aarresola ym. 2012).
VARHAINEN VS. MYÖHÄINEN
ERIKOISTUMINEN
Varhainen lajierikoistuminen
Yhteen lajiin keskittyvää urheilua
Monimutkaisten lajitaitojen opetteleminen jo ennen murrosikää (telinevoimistelu, taitoluistelu)
Eksperttiys saavutetaan 10 000 tunnin laadukkaalla harjoittelulla
Myöhäinen lajierikoistuminen
Osallistuminen useisiin urheilulajeihin joko organisoidusti tai omatoimisesti
Lapsen opittua hyvin liikunnalliset perustaidot hän ehtii erikoistua myöhemmällä iällä valitsemaansa lajiin
Suurin osa urheilulajeista kuuluu myöhäisen erikoistumisen lajeihin
VARHAINEN VS. MYÖHÄINEN
ERIKOISTUMINEN
”Huippu-urheilijat erikoistuivat myöhemmällä iällä ja treenasivat vähemmän alle
12-vuotiaina, mutta enemmän 13–15-vuotiaina kuin lähes huippu-urheilijat”
(Moesh–Hauge–Wikman–Elbe 2013).
”Huippu-urheilun muutosryhmä selvitti suomalaisten huippu-urheilijoiden
lajierikoistumista:
• 5–12-vuotiaana 3–6 lajia
• erikoistuminen n. 15 vuoden iässä” (Tast–Finni 2012).
PALLOTTELUA LAJISTA LAJIIN
Haukiputaan 7–12-vuotiaat palloilevat
monipuolisesti yhteistyössä
TYÖN TAUSTA
• Toimeksiantaja Virpiniemen liikuntaopisto, Oulumpiahanke
• Työn rajaus 7–12-vuotiaat, palloilulajit (futsal,
jalkapallo, jääkiekko, salibandy, lentopallo)
• Yhteistyöseurat
Haukiputaan Ahmat
Haukiputaan Heitto
Haukiputaan Pallo
Haukiputaan Veikot (rajautui poissa työstäni,
koska ei ollut palloilulajeja 7–12-vuotiaille)
Kellon Lyönti
TYÖN LÄHTÖKOHTA
”Yhdeksänvuotias poika harrastaa kesäisin jalkapalloa, talvisin
jääkiekkoa ja salibandya. Jalkapallon pelaaminen jatkuu
pitkälle syksyyn ja talviharjoitukset alkavat. Jääkiekkoharjoitukset alkavat elokuussa ja salibandyharjoitukset syyskuun alussa. Harrastusaikataulujen selvittyä käy ilmi, että
kaikkien lajien harjoitukset osuvat samalle päivälle ja osittain
samaan aikaan. Mitä lajia harrastetaan ja mikä jätetään pois?
Pitääkö lapsen valita jo näin nuorena mitä lajia harrastaa?”
TARKOITUS JA TAVOITE
• Tarkoitus
Selvittää palloilulajien urheiluseurayhteistyön nykytilaa ja sen
kehittämisen mahdollisuuksia monipuolisuuden näkökulmasta.
• Tavoite
Tuottaa taustatietoa Oulumpia-hankkeelle.
TUTKIMUS
• Tutkimusmenetelmät
Työpajatoiminta syksy 2013
Kyselytutkimukset tammi–helmikuussa 2014
• Tutkimusjoukko
Työpajatoiminta: henkilöitä seuroista ja Virpiniemestä
7–12-vuotiaat (43)
Lasten vanhemmat (93)
TUTKIMUSONGELMAT
1.
MILLAISTA ON HAUKIPUTAALAISTEN URHEILUSEUROJEN YHTEISTYÖ
7–12-VUOTIAIDEN PALLOILULAJEISSA NYKYÄÄN?
2.
MITEN HAUKIPUTAAN URHEILUSEUROJEN TYÖPAJATOIMINTAAN
OSALLISTUNEET, 7–12-VUOTIAAT JA HEIDÄN VANHEMPANSA
KEHITTÄISIVÄT URHEILUSEUROJEN JA PALLOILULAJIEN
YHTEISTYÖTÄ MONIPUOLISUUDEN NÄKÖKULMASTA?
3.
KUINKA MONIPUOLISESTI HAUKIPUTAALAISET PALLOILUA
HARRASTAVAT 7–12-VUOTIAAT LIIKKUVAT JA HARRASTAVAT?
TUTKIMUKSEN TULOKSET
KEHITYSEHDOTUKSET
JOHTOPÄÄTÖKSET
1. HAUKIPUTAALAISTEN URHEILUSEUROJEN YHTEISTYÖ
TULOKSIA TYÖPAJATOIMINNASTA
• Haukiputaalaiset seurat eivät tee yhteistyötä
7–12-vuotiaiden palloilulajeissa ollenkaan.
”Suomessa urheilulajit ovat pääosin toimineen erillään toisistaan.
Lajien välisestä aidosta yhteistyötä ei tämän vuoksi olekaan kovin
paljoa esimerkkejä. Se miksi yhteistyötä ei tehdä saattaa olla Kari L.
Keskisen (2012, 15) mainitsema lajikateus”.
1. HAUKIPUTAALAISTEN URHEILUSEUROJEN YHTEISTYÖ
KEHITYSEHDOTUKSET POHJAUTUEN TUTKIMUS- JA
TEORIATIETOON, YHTEISTYÖESIMERKKEIHIN
•
Halutessaan kehittää yhteistyötä ja edistääkseen toimintaa tutkimuksessa nousseiden
ehdotusten perusteella, on aloitettava yhteistyö.
”Toimiva yhteistyö vaatii onnistuakseen yhteiset tavoitteet, joihin pyritään.”
•
Ehdotan, että haukiputaalaiset seurat kokoontuvat hankkeen avustamana yhteen
1. valitsevat keskuudestaan yhteistyön johtoryhmän (valmentajia, seuran johtohenkilöitä, vanhempia)
2. vastuuhenkilön johtamaan ryhmää.
”Yhteistyön onnistumiseksi jonkun pitää ohjata ja johtaa työskentelyä.”
•
•
Yhteistyön toiminnan koordinaattori (FC Kaarina)
Yhteinen junioripäällikkö (Viipurin Golf ja Saipa Juniorit ry)
”Jaetun johtajan tehtävään tulee valita henkilö, jolla on käsiteltävässä asiassa parhaat
tiedot ja osaaminen.”
2. KEHITYSEHDOTUKSIA URHEILUSEUROJEN JA
PALLOILULAJIEN YHTEISTYÖHÖN
TULOKSIA TYÖPAJATOIMINNASTA
1.
Yleispalloilusarja, jossa pelattaisiin eri pallopelejä vuodenaikojen mukaan. Kesällä pelattaisiin jalkapalloa,
syksyllä salibandya, talvella lentopalloa.
2.
Iltapäivä- tai palloilukerhot seurojen pyörittäminä. Kerhoissa pelattaisiin esim. seuraavasti: maanantaina
salibandya, tiistaina lentopalloa, keskiviikkona jalkapalloa, torstaina jääkiekko ja perjantaina futsalia tai
koripalloa.
3.
Viikonlopputurnaukset, joissa pelattaisiin eri palloilulajeja ja niihin voisi osallistua mikä vain haukiputaalainen
palloilujoukkue oman ikäluokkansa sarjassa.
4.
Korttelisarja, jossa joukkueet pelaisivat kerran viikossa keskinäisiä pelejä ikäkausittain etukäteen viikoittain
sovitusta lajista.
5.
Oulumpia-ryhmän harjoittelu, joka tarkoittaisi käytännössä sitä, että eri lajien valmentajat ohjaisivat toisten
palloilulajien treenejä.
6.
Monilajijoukkue. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sama joukkue pelaisi kesällä jalkapalloa ja talvella
salibandya.
7.
Taitoleirit tai -illat. Esimerkiksi taitoillat kerran viikossa ikäluokittain.
8.
Yhteinen toimintamalli, joka huomioisi sekä kilpa- että harrasteurheilemisen Haukiputaalla.
2. KEHITYSEHDOTUKSIA URHEILUSEUROJEN JA
PALLOILULAJIEN YHTEISTYÖHÖN
TULOKSIA 7–12-VUOTIAILTA
1. ”Enemmän harjoituspelejä muiden joukkueiden kanssa,
enemmän yhteisiä tapahtumia eri seurojen kanssa”.
2. ”Lajikokeiluja nuorille ristiin seurojen yhteistyössä”.
3. ”Monipuolisempaa, enemmän juttuja, ei pelkästään sitä
harrastusta kuin missä harjoituksissa on esim. haluaisin
sählyssä pelattavan välillä muitakin lajeja”.
4. ”Enemmän turnauksia”.
5. ”Harjoitusaikojen synkronointia siten, että voi harrastaa useaa
lajia nuorena”.
VANHEMPIEN TYYTYVÄISYYS
SEUROIHIN
2. KEHITYSEHDOTUKSIA URHEILUSEUROJEN JA
PALLOILULAJIEN YHTEISTYÖHÖN
TULOKSIA VANHEMMILTA
1.
”Yhteistyötä seurojen välille, annetaan lapsen harrastaa useampaa lajia”.
2.
”Toivon seurojen hyväksyvän lapsen monilajisuuden. Tällä hetkellä olemme
kokeneet, että lapsen pitää erikoistua johonkin lajiin ja pysyä siinä. Jos kokeilee
muuta, puhutaan toisesta lajista halveksien”.
3.
”Monipuolistaisin harjoittelua muihinkin lajeihin / liikuntamuotoihin. Mitä
monipuolisempaa, sen kehittävämpää ja hauskempaa”.
4.
” Voisi olla tutustumista toiseen lajiin esim. sählyporukka voisi käydä
jalkapalloporukan treeneissä ja toisinpäin”.
5.
”Yhteisiä harjoituksia aina välillä, niin saadaan enemmän harjoituksia, koska
muuten salivuorot ovat tiukalla. Valmentajatkin saavat ideoita toisiltaan!”
6.
”Reeniajat pitäisi saaha siten, että on mahdollista harrastaa useaa lajia”.
2. KEHITYSEHDOTUKSIA URHEILUSEUROJEN JA
PALLOILULAJIEN YHTEISTYÖHÖN
KEHITYSEHDOTUS POHJAUTUEN TUTKIMUS- JA
TEORIATIETOON
KOKEILTU
1. Oulumpia-ryhmän harjoittelu hankkeen aikana
Harjoittelusta sopiminen hankkeen yhteispalavereissa / seurayhteistyön alettua.
Virpiniemen liikuntaopisto tarjoaa hankkeen puitteissa ilmaiset harjoitustilat,
välineet ja apuohjaajia.
Eri lajien valmentajat ohjaavat toisen lajien treenejä valituille ikäryhmälle.
Pelien lisäksi on muutakin liikuntaa, kuten esimerkiksi seinäkiipeilyä ja temppuilua.
Uusi harjoitusympäristö tuo myös monipuolisuutta harjoitteluun.
2. KEHITYSEHDOTUKSIA URHEILUSEUROJEN JA
PALLOILULAJIEN YHTEISTYÖHÖN
KEHITYSEHDOTUS POHJAUTUEN TUTKIMUS- JA
TEORIATIETOON
KOKEILTU
2. Monilajijoukkueen perustamista kesälle 2014
Joukkue olisikin hyvä koota samassa motorisen kehityksen vaiheissa olevista
lapsista kuitenkin yksilöllisyys kehityksessä huomioiden.
Pilottijoukkue voitaisiin koota esimerkiksi vuoden 2004 ja 2005 syntyneistä
HauPan ja Kellon Lyönnin pelaajista.
2. KEHITYSEHDOTUKSIA URHEILUSEUROJEN JA
PALLOILULAJIEN YHTEISTYÖHÖN
KEHITYSEHDOTUS POHJAUTUEN TUTKIMUS- JA
TEORIATIETOON
3. Yhden kehitysehdotuksen toteuttaminen
Yleispalloilusarja
Viikonlopputurnaukset
Korttelisarja
2. KEHITYSEHDOTUKSIA URHEILUSEUROJEN JA
PALLOILULAJIEN YHTEISTYÖHÖN
KEHITYSEHDOTUS POHJAUTUEN TUTKIMUS- JA
TEORIATIETOON
4. Taitoleirien tai -iltojen järjestäminen
Esimerkkinä taitoillat ikäluokittain (E-, F- ja G-juniorit) samalle illalle,
peräkkäisinä kellonaikoina.
Vaatii yhteistyötä seurojen kesken, jotta harjoitukset saa mahtumaan saman
ikäluokan harjoitusaikatauluihin.
2. KEHITYSEHDOTUKSIA URHEILUSEUROJEN JA
PALLOILULAJIEN YHTEISTYÖHÖN
KEHITYSEHDOTUS POHJAUTUEN TUTKIMUS- JA
TEORIATIETOON
5. Saman ikäluokan harjoitusaikojen sopiminen
Harjoitusajoista sopiminen mahdollistaisivat mahdollisimman monipuolisen
harrastamisen.
2. KEHITYSEHDOTUKSIA URHEILUSEUROJEN JA
PALLOILULAJIEN YHTEISTYÖHÖN
KEHITYSEHDOTUS POHJAUTUEN TUTKIMUS- JA
TEORIATIETOON
6. Yhteisen toimintamallin luominen
Tämän tutkimuksen perusteella haukiputaalaisille seuroille voisi sopia
DMSP-malli (Development Model of Sport Participation), joka
painottaa monilajista harrastamista ja myöhään erikoistumista.
1.
2.
3.
Ikävuosina 6–12: kokeiluvaihe ja useiden lajien harrastamisvaihe
Ikävuosina 13–15: erikoistumisen vaihe, harrastetaan1-2 lajia.
16 vuoden täyttämisen jälkeen: investointivaihe, valitaan päälaji
Myös LISPA-malli (Lifelong Involvement in Sport and Physical
Activity), johon on pyritty huomioimaan sekä kilpa- että harrasteurheilu, on
tutustumisen arvoinen.
•
lapsikeskeinen näkökulma, lapsen oma motiivi, tarpeet, valinnat ja valmiudet ovat
toiminnan keskiössä
3. MONIPUOLINEN LIIKKUMINEN JA HARRASTAMINEN
TULOKSIA 7–12-VUOTIAILTA + VANHEMMILTA
Lasten harrastamien lajien määrä
(n=93)
Vastaajien lukumäärä
60
50
48
40
(n=43)
30
30
20
15
10
0
Yksi
Kaksi
Kolme
3. MONIPUOLINEN LIIKKUMINEN JA HARRASTAMINEN
TULOKSIA 7–12-VUOTIAILTA
•
Keskiarvo lajien harrastamiselle seurassa viikon aikana
Jalkapallo 3 kertaa
Jääkiekko 3 kertaa
Salibandy 2 kertaa
•
Keskiarvo harrastamisen määrälle kaikista palloilulajeista seurassa viikon aikana oli 3
kertaa.
•
Keskiarvo urheiluseuroissa liikkumiseen oli 4,4 tuntia viikossa.
•
Keskiarvo muualla kuin urheiluseuroissa liikkumiseen oli 5,5 tuntia viikossa.
•
Harjoituksissa pelattiin usein vain oman lajin pelimuotoja, oman ja muidenkin lajien pelejä
monipuolisimmin pelasivat kahden ja kolmen lajin harrastajat.
•
Elinjärjestelmien (hermosto, lihakset, tukielimet, hengitys- ja verenkierto, aineenvaihdunta)
kuormittamisen kautta monipuolisimmin harjoitteita tekivät kolmen lajin edustajat.
3. MONIPUOLINEN LIIKKUMINEN JA HARRASTAMINEN
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
•
Haukiputaalaiset lapset harrastivat keskimäärin enemmän yhtä lajia, mutta
harjoittelivat kertoina enemmän viikossa kuin 7–12-vuotiaat Kansallisen
liikuntatutkimuksen mukaan.
•
Tämän tutkimuksen mukaan monipuolisuutta ei pystytty takaamaan yhden lajin
sisällä niin sanotun elinjärjestelmien harjoittamisen kautta.
•
Monipuolisuuden näkökulmasta olisi erittäin tärkeää päästä fyysisen aktiivisuuden
vähimmäissuosituksiin eli kahteen tuntiin päivässä tai 14 tuntiin viikossa.
Kilpaurheilussa tuntimäärä on 20 tuntia viikossa.
•
Seurojen on hyvä tukea lasten monilajisuutta ja muutenkin monipuolista
harrastamista.
TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS
• Reliabiliteetti
(mittaustulosten toistettavuus ja tarkkuus)
Osallistuva havainnointi – hyvä
Kyselytutkimukset – heikko: otoksen edustavuus ja koko ja
vastausprosentin pienuus, kaksi erillistä lomaketta
• Validiteetti
(tutkimusmenetelmän kykyä mitata juuri sitä mitä on tarkoituskin mitata)
Osallistuva havainnointi – hyvä, tarkka selostus tutkimuksen
toteuttamisesta
Kyselytutkimukset – heikko: varsinkin lasten lomake liian pitkä ja osa
kysymyksistä liian vaikeita, väärien sanavalintojen takia eivät aina
mitanneet täysin haluttua asiaa
Työn tutkimuksilla saatiin vastaukset kaikkiin asetettuihin tutkimusongelmiin. Työtä
voidaan pitää kuitenkin suppeana tutkimuksena tästä laajasta aiheesta eikä tulosten
pohjalta voida tehdä kovin suuria yleistyksiä.
KIITOS!