www.kotikoski.net 2012 2 www.kotikoski.net KOTIKOSKI Kauppias Hannu Soikkeli Kauppias Merja Toivonen Kauppias Erkki Kuivajärvi Kauppias Jouni Fuss KOTIKOSKI J 3 www.kotikoski.net Lions-toiminta osana valkeakoskilaisten elämää oulu lähestyy ja yksi sen merkki Valkeakoskella on jo 39. kerran ilmestyvä Kotikoski-lehti. Kotikoski-lehti on Lions club Valkeakoski Apian pääasiallinen varainhankinta-aktiviteetti. Lehden ilmoitusmyynnistä saadut varat käytetään taloudellista apua tarvitsevien valkeakoskilaisten yksityishenkilöiden ja yhdistysten tukemiseen. Klubin oman toiminnan pyörittäminen vaatii myös varoja ja siihen varat kerätään jäsenmaksuista ja erikseen tätä varten toteutetuista hallintoaktiviteeteistä. Klubin toimintaan tarvittavat va- rat pidetään hallintotililla ja lahjoituksin kerätyt varat ohjataan aktiviteettitilille, josta ne käytetään avustustoimintaan. Kotikoski-lehden ilmoitusmyynnistä saadut varat menevät aktiviteettitilille. Lions toiminta on maailmanlaajuista ja jäseniä on n. 1,34 miljoonaa. Suomessa jäsenmäärä on n. 26000 ja Valkeakoskella on neljässä Lions-klubissa yhteensä 115 jäsentä. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön, jonka kohderyhmänä ovat nuoriso, vanhukset, sotien veteraanit sekä muut vähäosaiset. Vapaaehtoistyöllä tarjotaan (annetaan) apua kohteisiin joihin ei välttämättä julkiset varat riitä. Apu, jota Lions-klubit vuosittain jakavat ovat merkittävä summa vuositasolla. Myös Kotikoski-lehti on tässä työssä merkittävässä roolissa. Kiitokset jälleen kerran tukijoukoille ja erityisesti lehdessä ilmoittaneille yrityksille.Te olette mahdollistaneet työmme jatkuvuuden. Toivotan kaikille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2013. Marko Sillanpää Presidentti LC Valkeakoski-Apia Voipaalan wanhan ajan markkinoilla iloista syyshulinaa! 8.9.2012 markkinoilla nähtiin hyörinää Wanhan ajan henkeen. Voipaalan ja Sääksmäen vanhainkodin pihapiirissä kohdattiin ostosten ja Valkeakosken kaupunginteatterin syyskauden Siltalan Pehtoorin tunnelmissa. Mukana järjestämässä olivat Sääksmäen seurakunta, koko joukko yhdistyksiä ja Lions Club Apia sekä kaupungin sivistystoimesta Voipaalan kanssa Sääksmäen kirjasto ja kudonta-asema Pellavapää. Markkinat päättivät kesän suuren keramiikka näyttelyn ja markkinoilla olikin oma osastonsa keramiikan myyjille. Kyselin markkinoiden tekemisestä Voipaalan väeltä miltä tekeminen maistui? Kuulialan Jussi kertoi, että markkinoitahan tehdään ihmisille. Koska väkeä oli paljon, tekeminen tuntui palkitsevalta. Westerbergin Noora muistutti että, tekijäjoukolla oli lähinnä positiivisia ongelmia, kuten se, ettei itse ehtinyt kiertää ja tehdä ostoksia. Tekijöistä tuntui myös mukavalta se, että tapahtuma on kasvamassa perinteeksi, jossa sekä myyjät että yleisö osaavat jo odottaa asioita. Voipaalan keittiössä Annamaija Toivosen mukaan pullanpaistajalle tuli hiki, mutta iloiset kahvittelijat pitävät mielen korkealla. Markkinoilla töissä olivat myös taideopiskelija Laura-Noora Impola sekä Aune Halonen. Kyselin markkinatunnelmia jälkikäteen Rauhalan koulun lapsilta. Heidän mukaansa markkinoilla mukavimpia juttuja olivat toscakakun ostaminen, kavereiden kanssa kiertely, keppihevoset sekä nukenvaatteet. Markkinoilla nähtiin keppihevosten huutokauppa! Laura Uimonen Miksi tehdä asioita puolella teholla? KOTIKOSKI Painosmäärä 11 000 kpl Julkaisija: LIONS CLUB Valkeakoski/Apia Päätoimittaja: Mika Saarela Asioiden hoitaminen tehokkaan keskitetysti vapauttaa voimavaroja olennaiseen. Ota yhteyttä niin rakennetaan yhdessä yrityksesi pankki- ja vakuutusasioista toimiva ja kustannustehokas kokonaisuus. Lisää myös osoitteessa op.fi/yritysratkaisut ja pohjola.fi TURVALLISUUTESI ASIALLA. • Lukkoseppäpalvelut • Avaimet • Varmuuslukot ja -ketjut, ovisilmät • Kodin painikkeet ja helat • Oviautomatiikka • Valvontajärjestelmät • Turvasuunnittelu Taitto: BestPress Painopaikka: Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2012 peillen sekä ukset mukset 4 arboristin pihamaallesi. KOTIKOSKI www.kotikoski.net PUIDEN KAADOT PIRKANMAALLA Myös erittäin vaativat kaadot kiipeillen tai nostokorilla. Kysy lisää! Arviointikäynti maksuton. PUU- JA PIHAPALVELU TIKKA OY Puh. 044 300 6199 tikka@puujapihapalvelutikka.fi www.puujapihapalvelutikka.fi Tamar-markiisit Valkeakoskella myy Valkeakosken Sälekaihdin Lempääläntie 11 • Puh. (03) 584 0264 www.ilovuori.fi Se kaunein Joulun aikaan lauletaan ja kuunnellaan tuttuja joululauluja. Joulun aikaan useimmat haluavat kodeissaan palauttaa mieleen tutut ”ainoat oikeat” joulun tavat. Perheissä joulua valmistellaan, on joulukuusi, koristeet, tietyt jouluruuat. Juhlaan valmistautuminen ja tiettyjen tapojen noudattaminen varmistavat oikean juhlan tunnelman. Kristillinen joulun vietto tapoineen ohjaa myös hiljentymään joulun sanoman äärellä. Kouluissa on joulujuhlia. Kodeissa ja kirkoissa voi olla jouluseimi -asetelma. Jouluaterialle käytäessä luetaan jouluevankeliumi, ehkä lauletaan jouluvirsi. Kirkkoihin kokoonnutaan laulamaan kauneimpia joululauluja. Suomen lähetysseuran ideoima joululauluperinne on jo 40 vuotta vanha. On kokoonnuttu yhteen tuttujen laulujen merkeissä ja samalla tuettu lähetystyötä. Tapahtuman nimenä on Kauneimmat joululaulut. Niitä kauneimpiahan on paljon. Joululauluja on eri tyyppisiä. On virsiä ja hengellisiä joulun lauluja. On luontoaiheisia talvilauluja ja tunnelmalauluja. On lastenlauluja. Joulupuu on rakennettu www.alfa-putki.fi Mekin palvelemme SEO Kirjaskatu 9-11 Valkeakoski (03) 584 1941 Lasten joululauluista osa on leikkilauluja.”Tip-tap- tipetipetiptap”, ”Porsaita äidin oomme kaikki”. Tonttulauluja ”Soihdut sammuu”, ”Joulupukki, joulupukki”. Kodin joulua kuvaavia lauluja ”Joulu on taas”, ”Joulupuu on rakennettu”, ”Kello löi jo viisi”. Viimemainituissa on oma hengellinen joulun sanoma mukana. Joulupuu on rakennettu sisältää rukouksen : ”Kiitos sulle Jeesuksemme, kallis Vapahtajamme, kun sä tulit vieraaksemme, paras joululahjaamme.” Kello löi jo viisi kertoo matkasta joulukirkkoon. Joulun tunnelmia Moni runoilija on kuvaillut joulun ja talvisen luonnon tunnelmia. ”No onkos tullut kesä”, ”On hanget korkeat nietokset”, ”Varpu- JOULULAULU lienee mustapääkerttunen, muuttolintu kaukana kotoaan. Topelius tosin sijoitti laulunsa kuvitteelliseen Sisiliaan ja laittoipa mukaan suomalaisen kansallishenkisen viestinkin. nen jouluaamuna”, Hiljaa, hiljaa , joulunkellot kajahtaa.” Sanoissa ja sävelissä tekijät ovat onnistuneet tavoittamaan jotakin syvästi koskettavaa. Joulun aikaan kuulee paljon kansainvälisiä populaarimusiikin virrassa syntyneitä lauluja. ”Oi kuusipuu” , ”Kilisee, kilisee kulkunen”. Amerikkalainen ”Valkea joulu” soi kyllästymiseen asti . Hartaita joulun säveliä ”Enkeli taivaan” lienee tutuin jouluvirsi. Martti Luther sanoitti virren Luukkaan jouluevankeliumia mukaillen. Säveltäjäksi epäillään samaa Lutheria, joskaan asiasta ei ole varmuutta. Säkeistöjä oli alkujaan 15, nykyään enää 10. Toinen vanha jouluvirsi on ”Maa on niin kaunis”. Se on alkujaan tanskalainen joululaulu, johon otettiin vanhempi saksalainen sävel. Laulun vanha nimi on ”Toivioretkellä”, kertoohan se elämän matkamiesten vaelluksesta taivasta kohti. ”Kirkasna aina sielujen laulun taivaine sointu säilyy vaan.” Suomalainen, Sibeliuksen ja Topeliuksen joululaulu, ”En etsi valtaa, loistoa” on eräs kaikkein rakastetuimmista. Laulu on sadan vuoden takaa. Virsikirjassa laulu on uudistetussa asussa, mutta käytössä on lähes yksin- VOIPAALASSA LAPSILLE Mikä sitten on se kaunein? Varmaankin parikymmentä laulua kilpailisi menestyksellisesti kauneimman joululaulun tittelistä. ehkäpä onkin niin, että jokainen voi itse tykönään miettiä, mikä on itselle rakkain joulun laulu. Monia kauniita lauluja on edellä lueteltu. Tässä vielä muutama helmi. Karl Kollanin ja Sakari Topeliuksen ”Sylvian joululaulu” on säveleltään kaunis ja sanoiltaan kaihoisa. Tämähän istuu suomalaiseen sielunmaisemaan. ” Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan, joulu joutui jo rintoihinkin”. Laulun Sylvia Myös virolaisilla, laulukansalla, on kauniita joululauluja. Säveltäjä Ester Mäen ( Mägi )laulua Jõuluõhtul on Valkeakoskellakin laulettu. Tekijä on tavoittanut jotakin erityisen herkkää ja kaunista. Viime vuosine suosikki kauneimpien joululaulujen joukossa on ollut Kalervo Halosen ja Vexi Salmen ” Sydämeeni joulun teen”. Joulun tunnelmaa kuvataan. ”On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen ja sanaton on sydämeni kieli”. Kertosäkeessä toistuu joulun sanoma ” Näin sydämeen joulun teen, ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.” Joulu merkitsee pysähtymistä ja hiljentymistä, perheen yhteistä juhlaa ja Jeesuksen kutsumista kodin juhlavieraaksi. Lahjahumun keskellä muistutetaan Jumalan meille antamasta lahjasta. Lapsena jo lauloimme. ”Kiitos sulle, Jeesuksemme, paras joululahjamme.” Juha Valkama LAADUKKAITA BUSSEJA KÄYTTÖÖSI LYSTILAUANTAI VUOKRALLE TILAUSAJOON & LC APIAN TALVITAPAHTUMA 9.3.2013 klo 12-15 omaan perinteinen tuttu sanoitus. Sanat muistuttavat joulun kuulumisesta kaikille. ”Luo köyhän niin kuin rikkahan, saa joulu ihana!” Tämänkin laulun sanat olivat aluksi ruotsinkieliset:” Ge mig ej glans, ej kuld, ei prakt”. Monesti on kerrottu tarina saksalaisen joululaulun ” Jouluyö, juhlayö” synnystä. Jouluaattona 1818 pastori Joseph Mohr saa kutsun lähteä katsomaan vuoristomökin vastasyntynyttä lasta. Tapauksen herkistämänä hän kirjoittaa joulurunon. Urkuri Frantz Gruber laati sävelen ja seuraavana päivänä laulu esitetään. Ja loppu on historiaa. Kaunis laulu tuli tunnetuksi ympäri maailman. Useimmille lienee tuttu Jussi Björlingin upeasti esittämä ”O, helga natt”, Alphonse Adamin ”Oi, jouluyö”. ”Oi, jouluyö, oi autuas sä hetki, kun ihmiseksi sai Herra taivahan. Synteimme tähden henkensä hän antoi ja kärsi ristinkuoleman. Jo toivon säde hohtavainen loistaa nyt yllä maan ja merten aavojen. Siis kansat kaikki, te kiittäkäätte Herraa! Oi, jouluyö sä lohtu ihmisten. Oi, jouluyö sä lohtu ihmisten!” Laulu on esittäjälle varsin vaativa, eikä sovi yhteislauluksi. Sankaritenoreita kun kasvaa harvassa. Usein laulu on joulukonserttien kohokohta. Myös instrumenttikappaleena, erityisesti viulusovituksena. Puhelin 03 5842683 www.valkeakoskenliikenne.fi UUDISTUI. Tilaa ja tutustu TYÖPAJOJA, OHJELMAA 3 kk vain 45 € (norm. 75 €) Avoinna: ma-pe 9-19, la 9-15, su suljettu VARATTU soiTa 010 665 9001 AUTOKORJAAMO A. KAURA Sammonkatu 15, Valkeakoski puh. 584 3740 OM-SÄHKÖ Valtakatu 12 Myymälä 03 584 7505 Asennus 040 567 5649 • Sähköasennukset • Asennustarvikkeet info@prauto.fi KOTIKOSKI www.kotikoski.net Tavallisia asioita ja arkijärkeä T asavallan presidentti Sauli Niinistön aloitteesta on koottu opasvihko ”Ihan tavallisia asioita”. Työryhmään kuuluu asiantuntijoita yhteiskunnan eri lohkoilta. Tavoitteena oli löytää keinoja nuorten syrjäytymisvaaran ehkäisemiseksi. Olisi tietysti helpointa lähestyä laajaa ja monisyistä ongelmaa resurssien näkökulmasta eli luetella ne kohteet, joihin tarvittaisiin lisää euroja ja työntekijöitä. Tämä on perinteinen tapa ja se polku on kivinen. Valtion ja kuntien taloudet ovat tiukalla, eikä merkittäviä uusia avauksia ole mahdollista tehdä. ”Ihan tavallisia asioita” lähestyy teemaa arkijärjen kautta vastaamalla kysymykseen, mitä me kaikki voimme tehdä normaalissa arjessamme. Opas sai yllättävän kovaa kritiikkiä, ja joidenkin mielestä se on puuhakirja ilman todellisia keinoja ja vastauksia. Mielestäni asia on päinvastoin. ”Ihan tavallisia asioita” kerää yhteen seikkoja, jotka ovat alkaneet unohtua kuvitellun kiireen ja yhteiskunnan kaikkivoipaisuuden harhassa. On asioita, jois- ta voimme ottaa vastuuta omassa lähipiirissämme ilman erikoiskoulutusta, viranomaisia ja euroja. Esimerkkejä vihkosta ”Juttukavereita ei ole koskaan liikaa. Nuorenkin on hyvä tuulettaa ajatuksiaan useampien eri ihmisten kanssa. Anna nuorelle aikaasi. Ole oikeasti kiinnostunut, äläkä aina opeta. Odota vastausta rauhassa ja kuuntele niin hyvin, että varmasti teidät, miten nuorella menee. Parhaatkaan neuvot eivät auta, jos lapsi tai nuori kokee, ettei hänen kanssaan haluta olla.” ”Aikuinen, hoida omaa jaksamistasi. On tärkeää, että pidät itsesi kunnossa. Levännyt aikuinen on parempi aikuinen. Lapset arvioivat aikuisuutta sinun kauttasi. He alkavat kohdella itseään niin kuin sinä kohtelet itseäsi.” ”Väkivallan uhka kertoo lapselle, että hän on vaarassa. tukistamalla, läpsimällä tai nipistämällä kurittaminen viestii lapselle, että hänen kehonsa on huono. se opettaa myös julmasti, että isot saavat satuttaa pieniä. Vakivalta on laitonta.” Nämä ovat arvokkaita neuvoja, joita ei voi ylenkatsoa. Yhteiskunnan turvaverkkoja toki tarvitaan edelleen, mutta näidenkin ohjeiden noudattamisella monta murhetta voitaisiin välttää. Vastuu on meillä jokaisella. Opasvihko ja tietoa löytyy helposti googlettamalla tai suoraan presidentin verkkosivuilta www.tpk. fi Talousarviohaasteita Valkeakoskella Kaupungin talousarviota on täytynyt vuoden varrella korjailla. Alla oleva ote julkisesta kaupunginhallituksen esityslistasta kertoo, minkälaisista menoeristä on kyse, kun puhumme lasten ja nuorten sijaishuollosta ja perhekuntoutuksesta. Yhden perheen kuntoutusjakso on maksanut 90 000 e. Talousarvion muutos. Ote kaupunginhallituksen esityslistalta 8.10.2012 / § 355: ”Lapsi- ja nuorisohuollossa on elokuun loppuun mennessä käytetty ostopalveluihin yhteensä 2.443.000 euroa eli tälle vuodelle varatut rahat on jo ylitetty. Talousarviossa on ostopalveluihin varattu 2.327.499 euroa. Mikäli tilanne säilyy tämänhetkisenä, tulee lisämäärärahatarve olemaan noin 880.000 euroa. Ylitys johtuu pääasiassa sijaishuollon kustannuksista, jotka vuodelle 2012 on arvioitu talousarvion laadintahetken sijoitusten mukaisesti huomioiden vuoden aikana päättyvät sijoitukset. Etukäteen on mahdotonta arvioida pidempiaikaiset ja kiireelliset sijoitukset. Tänä vuonna on tullut 7 uutta pidempiaikaista sijoitusta ja 14 lyhytaikaista kiireellistä sijoitusta. Kiireellisistä sijoituksista viisi on ollut päivystysperheisiin, joissa kustannukset ovat 162 e/vrk ja yhdeksän laitossijoituksia, joissa kustannukset ovat 420 e/vrk. Perhekuntoutuksessa on ollut yksi äiti kahden lapsensa kanssa päihdekuntoutuslaitoksessa. Tällaisissa tapauksissa mielenterveyspalvelut maksavat ainoastaan vanhemman kuntaosuuden ja lastensuojelu maksaa sekä vanhemman asiakasmaksun että lasten kuntaosuudet. Lisäksi yksi viisi henkinen perhe on ollut kolme kuukautta perhe- kuntoutuksessa, jonka hinta perheeltä oli 1.000 e/ vrk. Sellaisille perheille, joissa on useampia lapsi tai avun tarve on suuri, on jouduttu hankkimaan ulkopuolisilta toimijoilta ostopalveluna perhekuntoutusta avohuollon tukitoimena, jotta voitaisiin ehkäistä kodin ulkopuolelle sijoittamisen tarvetta. Näitä perheitä on kaikkiaan seitsemän ja hinnat vaihtelevat suuresti riippuen siitä, kuinka paljon tukitoimea ostetaan. Keskimääräinen hinta on noin 4000 e/kk.” ”Ihan tavallisia asioita” –oppaan ohjeiden avulla voidaan varmasti vaikuttaa ehkäisevästi edellä mainittujen ongelmien syntymiseen. Jokainen syrjäytynyt nuori on inhimillinen tappio yhteisölle ja erityisesti yksilölle itselleen. Vahva paikallinen! www.pirkanmaanlehtipaino.fi Ystävällisin terveisin Pauli Kiuru Kansanedustaja, valtuutettu Alla myönteisiä poimintoja valtion talousarvioesityksestä 2013 lasten ja nuorten osalta: • Perusopetuksen opetusryhmäkokojen pienentämiseen osoitetaan noin 60 miljoonaa euroa. • Koulujen ilta- ja aamupäiväkerhoille 11 miljoonaa euroa. Toimii myös syrjäytymistä ehkäisevänä toimintana. • Homekoulujen korjauksiin ja oppilaitosten perustamiskustannuksiin varataan vuodelle 2013 yhteensä 58 miljoonaa euroa. • Nuorisotyön määrärahat ovat vuodelle 2013 yhteensä 74 miljoonaa, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen reilut 4 miljoonaa euroa. • OKM:n liikuntatoimen määrärahat ovat vuodelle 2013 yhteensä 152 miljoonaa euroa, mikä on 5,1 miljoonaa enemmän kuin aikaisempana vuonna. • Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön on varattu vuodelle 2013 21 miljoonaa euroa, mikä on 3,4 miljoonaa enemmän vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. • Isyysvapaan kohdentaminen. Uudistus pidentää vanhempainrahakautta 12 arkipäivällä ja kohdentaa isälle 54 arkipäivää. Oikeus isyyspäivärahaan säilyy siihen saakka, kun lapsi täyttää 2 vuotta. Uudistus lisää valtion menoja ensi vuonna noin 0,3 miljoonaa euroa KOLARITYÖ JA MAALAUS Luotettavaa rakennustoimintaa Anssi Virtanen ✆ 03-5851 004 0400-734 847 Viuhantie 276 Valtakatu 30-32, Valkeakoski. P. 020 7289 820. 37600 Valkeakoski SÄHKÖLIIKE ANTILA OY Puh. (03) 585 0553 Apiankatu 3 Ark. 10-18, la 10-14 Sammonkatu 7 37600 VALKEAKOSKI puh. (03) 584 3060 fax (03) 584 3388 Hoitaa ripeästi pihanhoidon, remontit, mökin kunnossapidon ja muut fyysiset askareet www. apumiespalvelut.com info@apumiespalvelut.com puh. 050 443 7227 Monipuolisia rakentamisen palveluja nopeasti ja tehokkaasti •Maanrakennustyöt •Nostopalvelut •Kuljetukset •Maa-ainestoimitukset ILMARIKAURA OY Mottitie 17, 37600 Valkeakoski Puh. (03) 584 4100, fax (03) 584 4440 www.ilmarikaura.com 5 6 KOTIKOSKI www.kotikoski.net Campus-yhteistyötä kehittävän Trimola-hankkeen projektipäällikkö Janne Jokinen ja projektikoordinaattori Johanna Siuro odottavat innolla Campus Centerin valmistumista. Tilojen suunnittelussa on ollut mukana HAMKin ja VAAO:n opiskelijoita. •••Liikeideaa kannattaa lähteä viemään eteenpäin, vaikka se ei olisi täydellisen valmiiksi mietitty. Antti Korkiamäki on perustamassa taiteilijayhteisöverkkosivustoa. Tie opiskelijasta yrittäjäksi kulkee yrittäjyysklinikoiden kautta. Samaa polkua taivaltaa myös omaa korjausbisnestä aloitteleva Cristian Dolha. V alkeakoskella tuetaan nuoria yrittäjiä monella tapaa. Juuri Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken yksikössä käynnistyneen Opi yrittäjäksi varhain -projektin tavoitteena on auttaa nuoria työstämään ideoista liiketoimintamalleja. – Opi yrittäjäksi varhain -hankkessa haetaan ratkaisuja yrittäjämäisen toiminnan juurruttamiseksi. Idean vieminen heti eteenpäin on hyödyllisempää kuin sen miettiminen täydellisen valmiiksi, toteaa hankkeen projektipäällikkö Marja Savolainen. Varhain-hanke järjestää opiskelijoille yrittäjyysklinikoita, joissa ideanpoikasia jalostetaan eteenpäin ja niistä tuotetaan liiketoimintamalleja. Yrittäjyysklinikat ovat vuorovaikutteisia työpajoja. – Klinikoiden tarkoitus on tukea opiskelijoiden omien tavoitteiden asettamista, liiketoimintamahdollisuuksien löytämistä ja niiden hyödyntämistä sekä liiketoimintasuunnitelman kehittämistä, kertoo Savolainen. IDEASTA YRITYS ja opiskelijasta yrittäjä Antti Korkiamäki (vas.) ja Chris Dolha ovat ammentaneet oppia Varhainhankkeen järjestämiltä yrittäjyysklinikoilta. Vastauksia aloittavan yrittäjän kysymyksiin International Business -koulutusohjelman opiskelija Antti Korkiamäki päätyi työstämään ideaansa liiketoiminnaksi melkein vahingossa. – Keskustelimme kaveriporukalla ja totesimme, että Suomesta puuttuu taiteilijayhteisöverkkosivusto. Otimme idean mukaan yrittäjyyskurssin projektiin ja päädyimme mukaan viime keväänä käytyyn Sense-liikeideakilpailuun, jossa sijoituimme toiseksi. Nyt Antti Korkiamäen, Juuso Alénin, Lasse Pekkalan ja Axel Nyyssösen BidART-sivuston liikeideaa viedään eteenpäin Varhain-hankkeen järjestämilla yrittäjyysklinikoilla. Yrittä- jyysklinikoita ovat vetäneet HAMKin opettajat Annikka Lepola ja Vesa Tuomela sekä kehittäjä Markku Kippola. Klinikoilla on ollut mukana myös ulkopuolisia, kuten Pete Herranen hämeenlinnalaisesta Markkinointiviestintä 42:sta. – Yrittäjyysklinikat ovat sellaista idean realisointia. Ne ovat muuttaneet omaa ajatusmaailmaa, ja olemme myös saaneet moniin kysy- myksiin vastauksia. Tähän mennessä olemme tehneet lähinnä kartoitusta: ketkä olisivat asiakkaitamme, miten sivustoa markkinoitaisiin ja miten sitä kehitettäisiin, Korkiamäki kertoo. Porukan yhteistä yritystä ollaan parhaillaan perustamassa. Kun Korkiamäeltä kysyy, miksi hän ryhtyi tähän, vastaus on yksinkertainen: – Puhtaasta mielenkiinnosta. Haluan nähdä, mihin tämä idea voi kantaa. Harrastus muuttuu oikeaksi yritystoiminnaksi Automation Engineering -koulutusohjelmassa opiskeleva Cristian Dolha on aloittelemassa omaa korjausbisnestä. Tähän mennessä kahteen yrittäjyysklinikkaan osallistu- neen Dolhan tavoitteena on perustaa yritys, joka korjaisi älypuhelimia, tabletlaitteita ja kannettavia tietokoneita. – Olen ollut jo pitkään kiinnostunut elektroniikasta. Tekniset taidot minulla ovat siis olemassa, nyt haluan tehdä tästä oikeaa yritystoimintaa. Yrittäjyysklinikoilla Dolhaa on ohjattu muun muassa käyttämään eezy.fi- palvelua astinlautana yrittäjyyteen. Palvelun avulla voi laskuttaa asiakasta, vaikka ei olisi omaa toiminimeä. – Lisäksi olen alkanut yrittäjyysklinikoiden rohkaisemana miettiä ihan konkreettisia juttuja, kuten hintalistaa. Mitä korjauksia teen ja mitä mikäkin maksaisi. Dolha on hakenut idealleen rahoitusta AMK-Tuli-ohjelmasta. Ohjelman tarkoituksena on edistää tutkimuksessa ja kehittämisessä syntyneiden ideoiden jalostamista liiketoiminnaksi. – Jos saan rahoituksen, tarkoitus on aloittaa sen avulla markkinointi ja perustaa esimerkiksi verkkosivut. – Eihän tällainen apu yrityksen perustamisessa välttämätöntä olisi, mutta erittäin tervetullutta se kyllä on. Paljon on tullut eteen sellaista, mitä en olisi itse tajunnut miettiä. Ainakin kaikki menee nopeammin eteenpäin ja ehkä kerralla oikein, Dolha nauraa. Myös toimitilaa järjestyy Kun nuoret perustavat yrityksiä, myös toimitilat löytyvät läheltä. HAMKin, Tietotien lukion ja Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston yhteiselle kampusalueelle on valmistumassa Campus Center, joka tarjoaa toimitiloja yrityksille. Tiloihin voi tulla työskentelemään päiväk- si tai pidemmäksikin aikaa. Myös Varhain-hankkeen yritysklinikat siirtyvät jossain vaiheessa Campus Centerin tiloihin. – Campus Center tarjoaa niin sanotusti matalan kynnyksen toimitiloja. Tänne on helppo tulla, vuokrata työtila tai vaikkapa neuvottelutila. Tietoliikenneyhteydet ja esimerkiksi tulostusmahdollisuudet ovat kunnossa. Aloittavan yrittäjän ei siis tarvitse heti olla tekemässä isoja investointeja toimitiloihin tai koneisiin, kertoo Campusyhteistyötä koordinoivan Trimola-hankkeen projektipäällikkö Janne Jokinen. Jokinen ei ainakaan tiedä, että vastaavanlaisia tiloja olisi muualla: – Ideamme on se, että tässä yhteisellä kampusalueella on monen asteen opiskelijoita, joita yritykset voivat hyödyntää esimerkiksi erilaisissa projekteissa. Samalla opiskelijat saavat arvokkaita kontakteja työelämään. – Oppilaitokset ovat erittäin sitoutuneita tähän toimintaan. Tavoitteena olisi, että tästä tulee malli, jota voidaan sitten hyödyntää muuallakin. Teksti: Taina Lehtomäki Kuvat: Sami Federley Linkkejä: www.hamk.fi/varhain www.valkeakoskicampus.fi www.bidart.fi Vakityöstä yrittäjäksi KOTIKOSKI 7 www.kotikoski.net eikä kaduta pätkääkään P uu- ja pihapalvelu TIKKA Oy on kohta kaksivuotias pälkäneläisyritys, jonka toimenkuvaan kuuluvat puiden kaato- ja hoitotyöt sekä viheralueiden suunnittelu, hoito ja perustus. Yrityksen takaa löytyvät yritteliäät, nuoret arboristi-puutarhurit Päivi Shnoro ja Päivi Laurikainen. Yrityksen perustaminen Oman yrityksen perustaminen lähti halusta koettaa, mihin kaikkeen itse pystyykään. Aivan suoraan koulunpenkiltä ei oman yrityksen puikkoihin tohtinut hypätä, vaan arboristin työkokemusta kertyi molemmille Tampereen kaupungin palveluksessa sekä iltaisin sivutoimisesti ”omissa hommissa”. Jossain vaiheessa halu oman yrityksen perustamiseen alkoi polttaa niin voimakkaasti, että vakituinen työ kaupungilla sai jäädä. Jäykkä organisaatio sai vaihtua kevyempään. ”Nyt tuntuu, että pystyy enemmän vaikuttamaan omaan työhönsä ja tekemiseensä eli palvelemaan asiakasta paremmin”, Päivi Laurikainen tuumaa. Yhtiömuodoksi valikoitui luontevasti osakeyhtiö. Ennen yrityksen perustamista allekirjoittanut kävi parin kuukauden mittaisen yrittäjyyteen valmentavan kurssin, joka osoittautui varsin hyödylliseksi. Kurssilla käsiteltiin mm. yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyviä asioita sekä pohdittiin omia vahvuuksia ja voimavaroja. Oli mukava kohdata ihmisiä, jotka olivat samassa tilanteessa ja pohtivat samankaltaisia asioita kuin itse. Suosittelen lämpimästi yrityksen perustamista miettiville hakeutumista koulutukseen. Lisätietoa erimittaisista kursseista löytyy netistä. Ensimmäinen vuosi oli jännittävä Ennen toiminnan aloittamista mielessä pyöri monia asioita: ”Onko riittävästi hommia? Osaanko pyörittää omaa yritystä? Jaksanko?” Lähipiirin kannustus ja tuki tuli tarpeeseen. Suurin asia, joka kannusti ottamaan riskin, oli kuitenkin se, että yritystä oltiin perustamassa kaksin. Käytössä olisi tuplasti voimavaroja, eikä kaikesta tarvitsisi vastata itse. Koska olimme jo aiemmin toimineet työparina Tampereen kaupungilla, sujui yhteistyö luontevasti myös jatkossa. Ensimmäinen vuosi yllätti positiivisesti, ja töitä riitti ihan mukavasti. Yritys otettiin lämpimästi vastaan, ja löysimme runsaasti uusia yhteistyökumppaneita sekä solmimme kontakteja. ”Alkuun mietin, että onkohan töitä riittävästi. Nyt mietin, että miten ihmeessä ehdimme kaikki tekemään”, Laurikainen nauraa. Yrityksen pyörittäminen on tuonut jatkuvasti uusia haasteita ja opeteltavia asi- oita eteen, mutta siinähän osa toiminnan hauskuudesta piileekin. Jokainen päivä on erilainen, ja kaikesta voi oppia, kunhan muistaa olla itselleen rehellinen. Ja parasta kaikessa on tietenkin se, että saa hoitaa asiat omalla tyylillään sen sijaan, että pomo hönkisi jatkuvasti niskaan. puunhoidolliset tarpeensa samanaikaisesti. Kaatoja, ja monia muitakin toimenpiteitä, voi kuitenkin tehdä ympäri vuoden. Ainoastaan Kevät ja syksy ovat arboristille kiireisintä aikaa, mi- leikkuut tulisi rauhoittaa kiivaimman kasvun sekä kä johtuu siitä, että miltei tuleentumisen ajaksi. kaikki ihmiset hoksaavat Arboristille riittää töitä läpi vuoden Puu- ja pihapalvelu TIKKA Oy tarjoaa arboristin ja puutarhurin palveluita Pirkanmaan alueella. Teemme esimerkiksi tarkkuutta vaativat puunkaadot, myös kiipeillen ja nostokorilla, puiden- ja pensaiden hoitoleikkaukset, puiden kuntotutkimukset sekä viheralueiden perustus- ja hoitotyöt. Koulutetut arboristit suorittavat toimenpiteet ammattitaitoisesti ja turvallisesti. Hoitotöissä hoidamme oikeat toimenpiteet oikeaan aikaan – puiden ja pensaiden leikkauksista latvustuentoihin ynnä muihin toimenpiteisiin. ”Esimerkiksi tonttipuita kannattaa kaadattaa talvella, jolloin jäätynyt maa ja lumi suojaavat nurmikkoa ja istutuksia”, Päivi Laurikainen muistuttaa. On hyvä muistaa, että kaupungeissa vanhoja puita kannattaa arvostaa ja säästää mahdollisuuksien mukaan. Usein on muitakin mahdollisuuksia kuin kaato, ja arboristi auttaa mielellään kertomalla lisää. Jos taas puun kunto huolestuttaa, voidaan se selvittää kuntotutkimuksella. Kuntotutkimuksessa arboristi tutkii puun sekä silmämääräisesti että teknisiä apuvälineitä apuna käyttäen. Esimerkiksi mikroporauksella pystytään selvittämään puussa olevan lahon määrä. TIKKA nyt ja tulevaisuudessa Puu- ja pihapalvelu TIKKA Oy työllistää tällä hetkellä täysipäiväisesti omistajansa ja käyttää alihankintana useiden yhteistyökumppaneidensa palveluita. Tarkoituksena olisi kuitenkin laajentaa toimintaa sekä viheraluepuolella että puiden hoidossa, minkä myötä kasvaa tarve lisäkäsistä. Oman yrityksen perustaminen tuntui alussa pelottavalta, mutta kun sinnikkyyttä ja yritteliäisyyttä löytyy, niin kyllä hyvä liikeidea saa tuulta siipiensä alle. Kovaa työtä se vaatii, pitkiä päiviä ja omistautumista, mutta kyllä se myös palkitsee. Yrittämisestä tulee elämäntapa, jossa vaaditaan itsekuria, kun työn ja vapaa-ajan raja sekoittuu. Myös itsestään ja omasta jaksamisestaan täytyy pitää huoli. Mieluisat harrastukset ja omasta kunnosta huolehtiminen korostuvat yrittäjän arjessa. Kuitenkin… ”Hetkeäkään en ole katunut”, Päivi Laurikainen vakuuttaa. Päivi Shnoro 8 KOTIKOSKI www.kotikoski.net Isäntäperheitä nuorille Lions nuorisovaihtoleiri Valkeakoskella elokuussa 2013 Suomen Lions-liitto ry:n E-piiri (johon myös Valkeakosken klubit kuuluvat) järjestää kansainvälisen nuorisovaihtoleirin Valkeakoskella, Pappilanniemen kurssikeskuksessa 10–18.8. 2013. Päävastuun leirin järjestäjinä kantavat Valkeakosken neljä klubia: LC Valkeakoski, LC Val- N I S T E Lähtevä vaihto S U T U L keakoski/Apia, LC Valkeakoski/Rapola ja LC Valkeakoski/Sääksmäki, mutta piirin kaikkien klubien aktivoituminen on myös tarpeen leirin onnistumiseksi. U U K Saapuva vaihto Ä T Nuorisovaihtoon kesällä 2013 haluavien nuorten haku on Suomen kohdemaihin parhaillaan käynnissä. Halukkaat nuoret täyttävät yhteistyöklubinsa nuorisovaihtajan kanssa Excel-muotoisen vaihtohakemuksen, joka on oltava liitteineen piirin nuorisovaihtovastaavalla 23.12.2012 mennessä. Vaihtoon lähtevien nuorten kohdemaat on llopullisesti selvillä maaliskuussa 2013. Tarkempia tietoja Tehtävänä on löytää Suomeen leirille saapuville nuorille isäntäperheet ennen leiriä tapahtuvan perhemajoitusjakson ajaksi. Tämä aikajakso on kaksi-kolme viikkoa ja enimmillään neljä viikkoa ennen leiriä, siis aikavälille 13.7.10.8.2013. Euroopan maista tulee nuoria E-piiriin aikaisintaan 20.7., mutta muista maanosista nuoret voivat saapua jopa 13.7. alkaen. Isäntäperheitä nuorten majoittajiksi on oltava nelisenkymmentä. Perheistä osa löytyy nuoria lähettävien klubien järjestämänä vastaanottositoumuksensa mukaan. D E T N A W nuorisovaihdosta ja isäntäperheeksi kiinnostuneille antaa nuorisovaihtovastaava, YCEC Erkki Voutilainen, puh. 040 503 6037. E-mail: erkki.voutilainen(at) lions.fi LC Valkeakoski. Nuorisovaihtoon tai isäntäperheeksi Lions-toiminnan kautta! Suomen Lions-klubit lähettävät vuosittain satoja 17 (16) – 21 vuoden ikäisiä nuoria ympäri maailmaa tutustumaan muihin maihin ja kulttuureihin 2-6 viikoksi kesäisin. Vaihtomaita on noin 40 Perusta Islantiin! Useisiin maihin vaaditaan, että nuori on täyttänyt 17 tai 18 vuotta. Nuori asuu yhdessä tai kahdessa perheessä vaihdon aikana perheenjäsenenä. Vaihtoon lähtevät maksavat pääsääntöisesti itse matkat, mutta klubit voivat avustaa kuluissa mahdollisuuksien mukaan. Vastavuoroisesti klubit ottavat vastaan samanikäisiä nuoria eri maista täkäläisiin isäntäperheisiin ja nuorisovaihtoleireille. Isäntäperheitä tarvitaan kesäisin ja myös vuoden vaihteessa 2-4 viikon ajaksi. Aivan tavallinen perhe voi toimia isäntäperheenä. Luonnollisesti on molem- min puolin eduksi, jos perheessä on suunnilleen samanikäinen nuori / nuoria. Perheessä tulee olla joku täysi-ikäinen pääsääntöisesti paikalla. Niin ikään perheessä tulisi olla joku, joka pystyy välttävästi kommunikoimaan englannin tai tulevan nuoren kielellä. On myös toivottavaa, että tulevalle nuorelle järjestetään oma huone. Isäntäperheenä toimiminen on hieno mahdollisuus kielitaidon kehittämiseen ja tutustumiseen eri kulttuureihin. Tietoa nuorivaihdosta löytyy Lions-liiton nettisivuilta kohdasta http://www.lions.fi/index.php/fi/nuorisovaihdon-esittely. Siellä on mm. kohdemaan tiedot ja ohjeet isäntäperheille. Lisätietoja saa paikallisen klubin nuorisovaihtajalta. TH PISTE Kirjakeskus Valkeakoski Huhtakatu 2 37600 Valkeakoski Istosperäntie 31, TOIJALA Puh.(03) 542 2453 Fax (03) 542 2453 PUUSEPÄN TUOTTEET - mittatilausikkunat - kalustelevyt - puutavaraa - lasitukset - ovet - vanerit Puutyöliike Seppo Nisula Viuhantie 234, 37600 Valkeakoski Fax/puh. (03) 588 8515, 040 7411 616 HANNU HOTARI MYYNTI / OSTO hannu.hotari@vlktyökalukeskus.fi Sammonkatu 6 37600 Valkeakoski Puh: 0207 871 030 Mobile: 040 159 0119 Fax: 0207 871 039 Työkalut Avoinna ark. 8-17, la 9-13 Puh. 0207 991 260 Fax 0207 991 269 www.thpiste.fi KOTIKOSKI ”Hyvät eväät elämälle” www.kotikoski.net 9 Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheenvuoro syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivässä 14.6.2012 O lemme täällä liikkeellä tärkeän teeman puitteissa. Hyvät eväät elämälle, se on itse asiassa aika paljon. Se pitää sisällä kaiken sen, mitä ihminen voi kohtuudella toivoa. Paitsi että teema on tärkeä, se on myös tutunomainen. Moni hallitus on viime vuosikymmenten aikana julistanut taistelevansa syrjäytymistä, köyhyyttä tai terveysongelmia vastaan. Paljon onkin tehty ja paljon on vielä tehtävää. Uusi aika tuo aina uusia haasteita, joka tarkoittaa sitä, että työ ei koskaan tällä sektorilla lopu. Otetaan esille eräs viime vuosikymmenten selkeä olosuhteiden muutos. Suomi on rikas, ei pelkästään makroluvuilla, vaan myöskin keskimäärin ajateltuna. Absoluuttista köyhyyttäkin on pyritty vähentämään. Suhteellinen köyhyys sen sijaan näyttää liikkuvan vähän trendinomaisesti sen mukaan, milloin mistäkin päin taloudessa tuulee. Me joudumme tekemään erään johtopäätöksen: keskimääräinen hyvinvoinninkaan lisääntyminen tai pelkkä talouden menestyminen ei poista edellä mainittuja ongelmia, eikä välttämättä tuota hyviä eväitä kaikkien elämään. Itse asiassa joskus hyvinvoinnin keskimääräinen parantuminen saattaa tuottaa uusia ongelmia. Otetaan esimerkiksi vaikkapa se, että 15 vuotta sitten aika harvalla nuorella oli mobiilipuhelin. Siitä ei syntynyt ongelmia, koska harva soitti harvalle. Mutta tänä päivänä puheliton nuori jää helposti sivuun, hänelle ei nimittäin kukaan soita. Tätä samaa ilmiötä on kuvattu laajemminkin. On muisteltu aikaa, jolloin voitiin sanoa, että joku kantaa köyhyytensä kunnialla. Sellainen oli havainto. Mutta tänä päivänä tuota sama havaintoa voi olla vaikea tehdä. Sukulaissuhteet ovat löyhtyneet, naapurit ovat tuntemattomia. Itse asiassa kaikki lasten harrastuksista vanhuuden tukeen on rahassa maksettava. Siinäkin tämä yhteiskuntamme on muuttunut. Olen ollut monien muiden tavoin huolissani lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Asian tilahan on sinänsä varsin tunnettu. Laskentatavasta riippuen 50 000 nuoren on sanottu syrjäytyneen, 30 000 nuorta on kokonaan työelämän tai opiskelujen ulkopuolella. Siis ikäluokan verran nuoria on meidän yhteisen elomme ulkopuolella. Se on kahdenvertainen menetys; tietysti yksilölle itselleen, joka menettää elämänsä lapsena tai nuorena ennen kuin elämä on kunnolla ennättänyt alkaakaan. Mutta se on myös tappio meille kaikille. Maassa, jossa on tunnettu huolta siitä, että me tarvitsemme tulevaisuudentekijöitä, ei voi olla varaa hukata yhtään ikäluokkaa. Juuri heitä me kaipaamme. Taustalla on varmasti yhteiskunnan ja yhteisön ajattelun muutoksia. Nuori, lapsesta lähtien, joutuu ponnistelemaan tiukassa kilpailussa. Epäonnistumista ymmärretään yhteiskunnassamme aika huonosti, saati että se hyväksyttäisiin. Myös vanhempien elämä on muuttunut tikittävän tiukaksi. Se on vaikuttanut vanhemmuuden sisältöön ja käsitykseen siitä, mitä vanhempi lapselleen voi antaa. Monet ovat varmasti pohtineet, miten parhaiten voidaan yhdistää nuoren oma vastuuntunto, vanhempien vastuu, yhteisön vastuu ja ulkopuolinen Eräs kuukausikokous Klubikokouksiin tuo vaihtelua erilaiset yritysvierailut. Tässä olemme UPM Metsän vieraana ja silloin ollaan metsässä. Kokous saatiin pidettyä ja asiat kirjattua. Lisäksi kuultiin mielenkiintoinen alustus nykyaikaisesta metsänhoidosta ihan oikeassa ympäristössä. Esitelmän piti klubimme jäsen tuoteryhmäpäällikkö Jari Engström. apu. Minä uskon vahvasti siihen, että jokainen meistä voi tehdä pieniä tai suurempiakin tekoja omassa lähiympäristössään lasten ja nuorten syrjäytymisen torjumiseksi. Minulla oli kuluvalla viikolla tiistaina tilaisuus kuulla lasten ja nuorten arkielämää tuntevia ammattilaisia ja keskustella heidän kanssaan. Näkemyksiään olivat jakamassa sosiaaliohjaaja, projektityöntekijä, kouluterveydenhoitaja, seurakunnan nuorisotyönohjaaja, sairaanhoitaja, varhaiskasvatuksen työnohjaaja, etsivänuorisotyön työntekijä, poliisi, jalkapallovalmentaja, juniorivalmentaja ja muusikko. Kaikilla heillä oli sanoma siitä, miten syrjäytymistä tulisi ehkäistä. Syrjäytymisen ehkäiseminen on laaja-alainen asia, joka ulottuu kaikille yhteiskuntapolitiikan aloille. Tiistain tilaisuuden keskusteluissa tuli esiin useita kokonaisuuksia, joilla on merkitystä lapsen ja nuoren syrjäytymisessä. Erityisesti korostui aikuisen läsnäolon, kuuntelemisen ja johdonmukaisuuden merkitys. Ne ovat asioita, jotka eivät kuulu yhdenkään viranomaisen yksinomaiseen toimivaltaan, eivätkä ne ole asioita, joita voitaisiin rahoittaa yhteiskunnan varoilla. Ne ovat osa meidän jokaisen vastuuntuntoista käyttäytymistämme. Kodin lisäksi lapsi ja nuori viettää suuren osan ajastaan koulussa ja toivottavasti harrastusten parissa. Tietojen ja taitojen karttumisen lisäksi lapsi oppii sosiaalisia taitoja, joilla on tärkeä vaikutus lapsen tasapainoiseen elämään. Vanhempien, opettajien ja harrastuksesta vastaavien onkin toimittava yhdessä. Meidän pitää puhua kasvatuksen kumppanuudesta ja kanssakulkemisesta kasvatuksessa. *** Paljon on tehty ja tuloksiakin on saatu aikaan. Niin niiden toimesta, jotka ammatikseen toimivat lasten ja nuorten parissa, kuin myös niiden toimesta, jotka ovat vapaaehtoistyössä mukana. Usein on syntynyt paikallisia hyviä käytänteitä. On ideoitu asioita, joita on sitten yhdessä ryhdytty tekemään. Otan muutaman tällaisen esimerkin esille. Forssassa toimii ankkurihanke. Sen tavoitteena on tarttua nuorisorikollisuuteen ja perheväkivaltaan. Jos nuori tekee rikkeen, hän joutuu heti vastaamaan teostaan. Ensin asia käydään poliisin kanssa läpi ja sen jälkeen keskustellaan yhdessä vanhempien kanssa. Ankkuritiimistä on samalla paikalla sosiaalityöntekijä, tarvittaessa sairaanhoitaja tai nuorisotyöntekijä. Samalla, kun nuori selvittää itse tapahtumaa, Ankkuri-tiimin muut ammattilaiset selvittävät, miten perheessä muutoin voidaan ja onko taustalla sellaisia ongelmia, joihin voitaisiin hakea parannusta. Toinen erinomainen esimerkki on Icehearts-työ. Se on toimintamalli, jossa liikunnan ja yhdessäolon kautta ennalta ehkäistään poikien syrjäytymistä. Icehearts-koulutetut valitsevat mukaan poikia, jotka tarvitsevat tukea kasvussaan. Toiminta on suunnattu pojille, joilla ei syystä tai toisesta ole ollut mahdollisuutta päästä mukaan harrastamaan liikuntaa. Projekti yhden joukkueen osalta kestää 12 vuotta. Varhainen puuttuminen ja pitkäaikainen johdonmukainen apu ovat tuottaneet erinomaisia tuloksia. Imatralla taas puolestaan palkattiin kaksi vuotta sitten neuvolatyöntekijöille työpareiksi uusia perhetyöntekijöitä. Heille ei annettu vastaanottohuoneita, vaan työ tehdään kotikäynneillä ja vertaisryhmissä. Yhdistettynä muuhun samansuuntaiseen toimintaan on Imatralla saatu lastensuojelun asiakkuudet ja kustannukset käännettyä suorastaan laskuun. *** Haluaisin siteerata professori Liisa Keltikangas-Järvistä, joka eräässä keskustelussa oli todennut seuraavansuuntaisesti: ”Jos elämä alkaa olla hukassa, kaikki ulkopuolelta tulevat ohjeet, odotukset, säännöt ja päivärytmit auttavat. Emme yksilöinä ole aina niin vahvoja kuin itse kuvittelemme. Vaikka kuinka olisi masentunut, arki on saatava rullaamaan ja silloin ulkoinen ryhti ja aikataulut auttavat. Nykyisin puhutaan yhteisöllisyydestä. Yhteisö ei koostu ensi sijassa yksilöistä, miten yksilöt kuluttavat, mitä harrastavat ja mihin matkustavat, vaan se koostuu tavoista, normeista, rajoista sekä yhteisistä arvoista. Eli kaikesta siitä mitä me pidämme tärkeänä. ” Minä haluan raivata tilaa yhteiskunnalliselle keskustelulle syrjäytymisen torjumiseksi. Kenelläkään ei ole valmiita vastauksia, mutta toivon, että suomalaiset lähtevät niitä meidän kanssamme miettimään ja tuottamaan. Itse asiassa kysymys on siitä, että saamme suomalaisen sanomaan itselleen, että tämä asia kuuluu minullekin ja minäkin voin tässä jotakin tehdä. Jos tämä asenne menee perille, uskon, että yhdessä todella teemme muutoksen. 10 www.kotikoski.net Olemme muuttaneet! Tavataan entisen Paperituotteen ”aurinkopäädyssä” Painotuote Roulamo Oy Lempääläntie 18 A | 37630 Valkeakoski puh. 020 759 8090 | material@roulamo.fi | www.roulamo.fi VUOKRAA VUOKRAA AUTO AUTO Esim. • Ford Focus • Forda Transit • Pikkubussi 1+8 • Perävaunut VÄÄRÄNKOIVUN AUTO OY PISPANTALLI, Peuranoronkatu 2 Puh. 5841 616, 5841 560 www.jutikkala www.jutikkala www.jutikkala –30%–50% KOSKIKARA P. (03) 584 2633 Valtakatu 9–11 Valkeakoski www.koskikulta.fi Laadukkaat vaihtoautot Koskin Pisa Oy KOTIKOSKI Lasten Voipaala Miksi Rapolan harjulta kuuluu iloista naurua? Viisivuotiaiden päiväkotiryhmä on ihmettelemässä muinaista maisemaa ja pohtimassa mikä ihme mahtaa olla maisemamaalaus. Isomummin luona nähty maalaus saattaa tulla mieleen, mutta useimmille maisemasta tehty maalaus onkin ihan uusi juttu. Digikuva upeasta maisemasta on toki lapsille tuttua, mutta Voipaalassa voi oppia miten voi itse sekoittaa vesiväreistä juuri oikean kevään vihreän tai violetin mustan myrskypilven. Maiseman värit kietoutuvat elämään tuhat vuotta sitten, sillä Rapolan harju on ehtymätön historian aarreaitta, joka hurmaa kaiken ikäiset. Keväällä harjulle pääsevät taidepajoissa kaikki Valkeakosken päivähoidonpiirissä olevat viisivuotiaat. Toukokuussa Voipaalan valtaavat luokkaretkeläiset. Oman kaupungin lasten lisäksi saamme vieraita myös lähikunnista. Luokkaretkillä etsitään aarretta, rakennetaan neulanreikäkameroita ja maalataan. Kesälomalaiset voivat puolestaan tulla Kesäkäpälään eli iltapäivän mittaisiin taidepajoihin, joita järjestetään erityisinä tapahtumapäivinä kesä- ja elokuussa. Syys- ja lokakuussa Valkeakosken 2.luokat tutustuivat Luontoportti näyttelyyn ja kokeiltiin varhaisinta valokuvausmenetelmää eli syanotypiaa. Tokaluokkalaisten retki Voipaalaan on osa opetussuunnitelmaa. Valkeakoski onkin pienten kuntien edelläkävijä, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö kannustaa juuri nyt kuntia laatimaan lapsille kulttuurisuunnitelmaa ja ottamaan kulttuuritarjonnan osaksi opetusta – täällä tälle työlle on jo pitkät perinteet. Lapset näkyvät ja kuuluvat Voipaalassa myös talvella, sillä koko vuoden ajan Voipaalassa kokoontuvat Valkeakosken kuvataidekoulun Sääksmäen ryhmät. Heitä luotsaa taiteen saloihin Majurskan pytingissä kuvataiteilija Miia Änäkkälä. vään taidenäyttelyn, jossa nähdään kuuden naistaiteilijan teoksia: maalausta, valokuvaa sekä installaatioita. Voipaalassa on vuosittain esillä 5-6 eri näyttelyä. Toukokuu on aina varattu Valkeakosken kuvataidekoululle, jolloin talo täyttyy lasten ja nuorten talven aikana tekemistä teoksista sekä kuvataidekoulun viimeisenä vuonna tehtävistä päättötöistä. Kuviksen näyttely on poikkeuksetta ollut mahtava hyväntuulen näyttely, jossa värit, materiaalit ja ajankohtaiset teemat ylittävät odotukset. Kuvataidekoulu on Valkeakoskella erityisen suuri ja elinvoimainen, sillä yli Lokakuussa alkaa tal200 lasta ja nuorta työskenvitapahtuman valmistelu telee viikoittain taiteen paja odotus, joka järjesterissa. Myös kaikki muut tään 2013 jo neljännen ker- näyttelyt soveltuvat lapsille ran yhteistyössä LC Apian ja näyttelyyn voi tulla piekanssa. Mukaan ovat lunimpienkin kanssa. Tulla pautuneet jälleen myös voi juuri omana itsenä, sillä Valkeakosken käsityönäyttelyissä on lupa ihmekoululaiset, joiden kanssa tellä, kysyä, olla eri mieltä, pääsee askartelemaan kai- iloita, surra, kummastelkenlaista mukavaa. Tapah- la, udella, yllättyä, ihastua, tumassa on tarkoitus ennen mutta myös lupa jäädä ymkaikkea ulkoilla ja viettää mälleen – taiteen tehtävä on hauska päivä yhdessä per- herättää tunteita. heen pienimpien kanssa. Samalla voi katsastaa keLaura Uimonen Opinto-ohjaus Tietotien lukiossa ”Olisiko sulla motivaatiopillereitä?” kysyi eräs opiskelija jokin aika sitten astuessaan opinto-ohjaajan huoneeseen. Pillereitä ei tähän vaivaan opolla tietenkään ole, mutta muilla keinoilla hän joskus joutuu opiskelijan kanssa yhdessä etsimään kadonnutta opiskelumotivaatiota. Opiskelija tulee useimmiten kuitenkin opinto-ohjaajan luokse keskustelemaan opintosuunnitelmastaan tai jatko-opinnoistaan. Ohjausta vaativat luokattoman lukion tarjoamat valinnanmahdollisuudet: kurssivalintoja tehdessään opiskelija ei aina itse osaa ajatella niiden vaikutusta jatko-opintosuunnitelmiin. Myöskään ylioppilastutkinnon hajauttaminen ei aina onnistu ilman neuvoja. Oppitunneilla käydään läpi jatko-opintoihin ja yo-tutkintoon liittyviä asioita yleisesti ja henkilökohtaisessa ohjauksessa niitä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin. Urasuunnittelun pohjana on aina omien Kulta- ja kelloalan asiantuntija Valkeakoskella www.koskinpisa.fi Kauppatori 3 Valkeakoski (03) 5844 555 Avoinna ark. 9.30–17 la 9.30–13.30 vahvuuksien, kiinnostuksen kohteiden ja elämänarvojen pohdinta. Tulevan lukuvuoden opintosuunnitelmia pohditaan myös pienryhmissä keväisin, samalla kun tehdään seuraavan lukuvuoden kurssisuunnitelmia. Lukion opinto-ohjaajan työ on muuttunut paljon viime vuosina. Ylioppilastutkinnon uudistukset, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opintorakenteiden ja valintaperusteiden muutokset ovat tuoneet uusia haasteita ohjaukselle. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä ammattikorkeakoulu. Opinto-ohjaaja on mukana vuoden 2011 alussa alkaneessa EAKR-rahoitteisessa Trimola-hankkeessa, jonka tavoitteena on Campus-alueen oppilaitosten yhteistyön kehittäminen. Opiskelijahuollossa opinto-ohjaaja tekee tiivistä yhteistyötä aineenopettajien, ryhmänohjaajien, terveydenhoitajan, erityisopettajan ja koulupsykologin kanssa. Tietotien lukiossa on hyvä tilanne, sillä terveydenhoitaja ja psykologi ovat tavattavissa joka päivä ja yhteydenpito heidän kanson viime vuosina lisäänty- saan on lähes päivittäistä. nyt merkittävästi, ja myös Psykologina toimii koulun psykologian opettaja, jolla kahden ja kolmen tutkinnon suorittajat tuovat oman on psykologin pätevyys. Lilisänsä opinto-ohjaajan työ- säksi opinto-ohjaaja ja koko opiskelijahuoltoryhmä hön. tekevät yhteistyötä kaupunYdintehtävien eli hengin mielenterveyskeskuksen kilökohtaisen ohjauksen ja tiedon jakamisen ohella kanssa. Tiivis yhteistyö eri opinto-ohjaajan toimenku- tahojen välillä on yhä tärkeämpää, sillä myös lukiosvaan kuuluu verkostoyhsa näkyy nuorten henkisen teistyötä sidosryhmien pahoinvoinnin lisääntymikanssa, oman osaamisen nen. ylläpitämistä sekä opisKaikesta kiireestä huolikelijahuoltoa. Tärkeitä matta lukion opinto-ohjaayhteistyötahoja ovat yläjan työ on hyvin antoisaa ja koulut sekä Campus-alueen muut oppilaitokset eli mielenkiintoista, sillä suuValkeakosken ammatti- ja rin osa opiskelijoista on kuitenkin tulevaisuuteenaikuisopisto ja Hämeen sa valoisasti ja luottavaisesti suhtautuvia nuoria, ja he tekevät opinto-ohjaajan jokaisesta työpäivästä erilaisen ja joskus yllättävänkin. Tilipalvelu Tili-Idea Ky www.pirkanmaanportti.fi Valtakatu 6-10 37600 Valkeakoski Valtakatu 31, VLK, puh. 584 5622. Palvelemme ark. 10–17.30, la 10–14 Puh (03) 584 5800 Maili Kulmala opinto-ohjaaja Tietotien lukio KOTIKOSKI www.kotikoski.net Tukioppilastoiminta Tyryssä Tukioppilaita on Suomessa 14 000. Tyryssä meitä on 18 9-luokkalaista. Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloitti tukioppilastoiminnan vuonna 1972. Tukioppilastoiminta täyttääkin tänä vuonna 40 vuotta. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on auttaa seitsemäsluokkalaisia sopeutumaan uuteen kouluun ja keventää koulun arkea. Yritämme myös puuttua kiusaamistapauksiin. Jokaiselle seiskaluokalle on jaettu 3 tukioppilasta. Tänä syksynä olemme jo pitäneet kummiluokillemme nettiturvallisuustunnit, joiden tavoitteena oli saada oppilaat tietoisiksi netin vaaroista, ja opettaa oikeat tavat toimia siellä. Olimme myös mukana RyhmäX-päivässä, jonka tarkoituksena oli tutustua toisiin, kohottaa yhteishenkeä ja oppia toimimaan ryhmässä. Olemme pitäneet välipalakioskia kerran viikossa, koska muuta välipalamahdollisuutta ei tällä hetkellä ole koulussamme. Järjestimme myös ”mokubileet”, jotka olivat ikään kuin tervetuliaisjuhlat seiskaluokkalaisille. Myöhemmin tämän lukuvuoden aikana aiomme järjestää ohjelmaa tasa-arvonpäiväksi, ystävänpäiväksi, joulun alle ja niin edelleen. Oppilas voi kääntyä tukioppilaan puoleen esimerkiksi, jos haluaa kertoa kiusaamisesta, mutta ei jostain syystä uskalla tai halua kertoa opettajalle. Pidän tukioppilastoimintaa tärkeänä, sillä olemalla toiminnassa mukana oppii vastuuta ja toisista huolehtimista. Alemmilla luokil- Palvelulla parempi elämä Lions E-piirin teema toimintakaudelle 2012-2013 on ”Palvelulla parempi elämä”. Tällä teemalla tahdomme korostaa palveluaktiviteettien tärkeyttä. Usein palvelun tärkeyttä ei tiedosteta tai ei vaan itse arvosteta tarpeeksi ja kuitenkin palvelu, ihmisten kohtaaminen, on monessa tapauksessa muutoin korvaamaton asia. Näitä palvelumahdollisuuksia on monia. Lionsjärjestössä, niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti, teemme tätä työtä jatkuvasti. Useiden, kuten myös Valkeakoskella toimivien, Lions-klubien sekä puolisoiden toimintaan kuuluukin jo palvelu eri muodoissaan. Tiedän, että useat klubit ja/tai puolisot ovat hoitaneet vanhusten palveluaktiviteettia ansiokkaasti jo usean vuoden ajan. He ovat käyneet ulkoiluttamassa, lukemassa, pitäneet laulu- ja tanssihetkiä jne. Palvelunsaajien palautteet ovat olleet uskomattomia. Siitä palautteesta, joita klubit ja puolisot ovat saaneet, voidaan todeta, että lahjojen arvo ei ole se mikä ilahduttaa, vaan se välittämisen tunne joka heille tuli. Tämäntyyppisiä tarinoita olen kuullut eri puolilta maakuntaa. Tämä on se paras palaute mitä voimme saada työstämme, onnellisuus lähimmäisemme kasvoilla tai jopa kyyneleet lähimmäisen silmissä. Nämä ovat hetkiä, kun me koemme ne, niin meistä tulee leijonia sen syvimmässä merkityksessä. Palvelu on lähimmäisestä välittämistä. ”Jos emme luo sitä elämää, jota haluamme elää, elämme yksinkertaisesti sitä elämää, joka meille luodaan.” Toinen tapa auttaa on antaa rahalli- sia avustuksia eri kohteisiin mm. vanhuksille, nuorisolle, sotaveteraaneille sekä muille avuntarvitsijoille mahdollisuuksien mukaan. Tämän mahdollistaaksemme, lionit suorittavat erilaisia varainkeruuaktiviteetteja, joiden tuotto luovutetaan avustuskohteisiin. Klubi ei ota näistä yleisöltä kerätyistä tuotoista mitään omaan käyttöönsä. Klubilla on oma hallintotili, mihin varoja kerätään jäsenmaksuina ja omalla työllä. Maksamme siis jäsenmaksua saadaksemme tehdä tätä vapaaehtoistyötä. Kehotankin niitä lukijoita, jotka eivät ole vielä saaneet kutsua lionsjärjestöön, ottamaan yhteyttä paikalliseen lions klubiin tai niihin henkilöihin, jotka klubissa toimivat. Näin saat lisätietoa lions toiminnasta ja samalla voit ilmaista kiinnostuksesi lionstyötä kohtaan. Meillä on halu saada uusia lioneita suorittamaan tätä arvokasta palvelutyötä. Maailma muuttuu ympärillämme. Avuntarvitsijoita tulee olemaan yhä enemmän, eikä yhteiskunta pysty huolehtimaan kaikista avuntarvitsijoista edes tällä hetkellä. Välittäkäämme noista ihmisistä. Monta kertaa ihmiseltä puuttuu lähimmäinen, eikä kenelläkään ole aikaa. Antakaamme heille osa ajastamme, sitä ei voi korvata rahalla. Toivotan hyvää alkavaa talvenodotusta kaikille lukijoille. Tapani Matintalo Tapani Matintalo piirikuvernööri la koin tukioppilastoiminnan kohentavan kouluviihtyvyyttä. Tukioppilaana oleminen on mukavaa ja rentoa. Vaikka aluksi mietin, riittääkö aikani tähän, en nyt mistään hinnasta jäisi pois. Lumi Suomalainen, 9C-luokalta tukioppilas Tukioppilaat pyrkivät siis tuomaan vaihtelua koulutyöhön sekä ehkäisemään koulukiusaamista. Tavoitteemme on, että jokainen tulisi mielellään kouluun ja säilyttäisi oppimisen ilon. Kokoonnumme noin kerran viikossa jakamaan huomioita ja ideoita sekä tekemään uusia suunnitelmia. Tukioppilaat ovat valmiita siis käyttämään vapaa-ajastaan joka viikko tunnin tukioppilastoimintaan. Olemme kiitollisia Lions Club, Valkeakoski, Apian lahjoituksesta, nyt meillä on mahdollisuus tarjota välipalaa tukioppilaille klo 15 alkavissa tapaamisissa ja sekä ostaa palkintoja teemapäiviin esimerkiksi luokalle, joka osallistuu aktiivisimmin. Tavoitteemme on löytää muitakin yhteistyötahoja Valkeakoskelta tai lähialueilta, voimme esimerkiksi auttaa siivous- tai tarjoilutöissä. Mari Latvala, tukioppilasohjaaja, kotitalouden lehtori 11 12 www.kotikoski.net KOTIKOSKI