1. YLEINEN KEHITYS JA TOIMINTA 1.1 Yleinen energiapolitiikka Valtakunnan tasolla monet eri intressitahot pyrkivät vaikuttamaan yleiseen energian käyttöja tuotantopolitiikkaan. Energiakulutuksen kehityksestä ja säästötavoitteista ollaan monta eri mieltä tutkimustahosta riippuen. Polttoaineiden ja sitä myötä energian yleinen hintakehitys on ollut edelleen kasvussa. Energiatuotantomuotojen välinen kilpailu on luonut epävarmuutta myös kaukolämpöhuollon laajentamiseen tulevaisuudessa. Valtion tuki- ja veropolitiikka vaikuttaa oleellisesti energiatuotannon suunnitteluun ja polttoaineiden käyttöön. Se on ilmennyt ajoittaisena ”investointitungoksena” kulloinkin parhaiten tuetussa tuotantomuodossa. Kaukolämpötuotannossa maakaasun ja turpeen valmisteveron merkittävä korotus on aiheuttanut lämpölaitosten muutosinvestointeja ja siirtymistä korvaavien polttoaineiden käyttöön. Pahimmillaan tilanne voi johtaa ennenaikaisiin ja turhiin investointeihin ja sitä kautta kaukolämmön kilpailukyvyn heikkenemiseen. Energiapoliittisten ratkaisujen tavoitteena tulisi olla kasvua ja työllisyyttä tukevia ja sitä kautta kotimaisuusastetta korottavia. Tällöin kansallinen energia- ja ilmastopolitiikka palvelisi paremmin kansakunnan etua. Uusiutuvan energian lisäämisellä voidaan nostaa merkittävästi Suomen energiaomavaraisuutta ja parantaa vaihtotasetta. Omien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen tukeutuva energiapolitiikka synnyttäisi uusia työpaikkoja ja vahvistaisi kansantalouttamme. Kaukolämpöalalla on selkeä tahtotila lisätä puun, turpeen ja kierrätyspolttoaineiden käyttöä lämmön tuotannossa. Suomalaiset kaukolämpöyritykset ovat hyvin erilaisia kokonsa, resurssiensa ja toimintaympäristöjensä suhteen. Kaikki ratkaisut eivät sovi kaikille ja toiminnan tulee kuitenkin olla aina taloudellisesti kannattavaa. Kotimainen turve on ollut kaukolämpötuotannolle tärkeä polttoaine, mutta sen käyttömahdollisuus on vähentynyt merkittävästi ja näyttää edelleen vähenevän jatkossakin tiukentuneiden ympäristölupavaatimusten ja verotuksen vuoksi. Sähköntuotannossa puuenergia on jo menettänyt asemaansa ja lämmöntuotannossa kivihiilellä on korvattu merkittävän paljon kotimaista turvetta, mikä on samalla laskenut energiaomavaraisuuttamme. Puuenergian käytön lisääminen edellyttäisikin valtiovallan taholta pysyvää ja pitkäjänteistä tuki- ja veropolitiikkaa. Alaa koskeneet verojen kiristykset ja lyhytnäköiset tukileikkaukset synnyttävät ainoastaan epävarmuutta satojen miljoonien investointipäätöksiä harkitsevalle toimialalle. Asiantuntijoiden mukaan ainoa toimiva ratkaisu on panostaa kustannustehokkaasti kotimaiseen energiaan. 1.2 Kalajoen Lämpö Oy:n toimintaympäristö Kertomusvuonna Kalajoen Lämpö Oy:n toiminta jatkui vakiintuneella tavalla. Kalajoen Lämpö Oy:n tavoitteena on lisätä puupohjaisten polttoaineiden käyttöä jatkossa ja vastaavasti vähentää turpeen käyttöä, koska turpeen ns. valmistevero on nostanut turpeen hinnan lähes metsähakkeen tasolle. Lisäksi voimakkaasti kallistuneen öljyn käyttöä lämmöntuotannossa pyritään korvaamaan mahdollisimman paljon uusiutuvilla polttoaineilla. Himangan lämpölaitoksella käytettävien metsähakkeen ja palaturpeen hintataso nousi osittain senkin vuoksi, että palaturpeen tuotantoa on vaikeuttanut huonot sääolosuhteet jo usean vuoden ajan. Huonojen sääolosuhteiden vuoksi sekä palaturpeen että metsähakkeen laatu on huonontunut kosteuspitoisuuden suhteen. Märkä biopolttoaine on aiheuttanut ajoittain palamisongelmia lämpölaitoksilla ja heikentänyt KPA- kattiloiden hyötysuhdetta. Keskustaajamassa kaukolämmön huipputehontarve on ollut ajoittain jopa 9,5 MW. Junnikkala Oy:ltä ostettavalla 4 MW:n kaukolämpöteholla voitiin tyydyttää vuonna 2013 keskus- 1 tan kaukolämpötarpeesta 88,2 %. Vuonna 2012 vastaava luku oli 83,7 %. Öljynkäytön vähentämiseksi 4 MW:n ostoteho ei ole kuitenkaan riittävä ja jatkossa kulutuksen kasvaessa polttoaineiden käyttösuhde luonnollisesti huononee ilman toimenpiteitä. Tämän vuoksi Kalajoen Lämpö Oy on jatkanut vuonna 2012 käynnistynyttä kehittämistyötä, jonka tavoitteena on selvittää ne toimenpiteet, joilla bioenergian osuus keskustaajamassa voitaisiin nostaa aina 95 %:n tasolle. 1.3 Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen Tilikauden jälkeen ei ole ollut sellaisia tapahtumia, joilla olisi olennaisia vaikutuksia kaukolämpöhuoltoon. 1.4 Arvio olennaisesta tulevasta kehityksestä Kaukolämmön menestyksen takana on pitkäjänteinen kehittämistyö ja harkitusti olosuhteisiin mitoitettu riskitön laajentuminen. Kaukolämpö merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Kaukolämpö on jatkossakin turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen taajamaalueiden lämmitysmuoto, jonka hinta on kilpailukykyinen ja vakaa moniin muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. Kaukolämmitys on myös osa yhdyskuntatekniikkaa. Yhdyskuntien tiheämmällä kaavoituksella voidaan parantaa kaukolämmön kilpailukykyä olennaisesti. Kaukolämpö vähentää merkittävästi paikallisia päästöjä ja lisää siten asuinympäristön viihtyvyyttä, koska kaukolämmityksessä päästöjen rajoittaminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin rakennuskohtaisessa lämmityksessä. Energiaverojen lisäkorotukset toteutuessaan tulevat huonontamaan kaukolämmön kilpailukykyä muihin lämmitysmuotoihin, erityisesti lämpöpumppuihin, verrattuna. Kaukolämpöhuollon tulevaisuuden kehitysnäkymiä tarkasteltaessa aluekohtaisesti, Himangan osalla verkoston laajentamistarpeet ovat vähäisiä, Hiekkasärkkien ydinalueella asemakaavan mukaisen rakentamisen toivotaan käynnistyvän ja Kalajoen keskustaajamassa on täydennysrakentamistarpeita useammilla alueilla. Kaupungin maankäytönsuunnittelu vaikuttaa oleellisesti kaukolämmön kehittämismahdollisuuksiin ja – tarpeisiin jatkossakin. Kaukolämpöhuollon kehittämissuunnitelmassa on tavoitteena määritellä ja rajata kaukolämmön toiminta-alueet, joille kaukolämpöä on kustannustehokkaasti tarkoituksenmukaista tarjota. Kaukolämmöntuotannossa käytettävien polttoaineiden hinnat tulevat todennäköisesti jatkossakin nousemaan, mikä aiheuttaa samalla energiahinnan kallistumista. Palaturpeen käyttö tulee vähenemään ympäristöverotuksen ja vaikeutuneen lupamenettelyn vuoksi. Puupohjaisten polttoaineiden kysyntä tulee puolestaan edelleen lisääntymään ja aiheuttamaan hintojen nousua. Raskaan polttoöljyn hinta on jo erittäin korkealla ja öljyn hintakehitys on jatkossakin vaikeasti ennustettavissa, koska monet maailmanpoliittiset tapahtumat vaikuttavat siihen. Hyvin todennäköistä kumminkin on, että hinta tulee pysymään suhteellisen korkealla tasolla jatkossakin. Kalajoen Lämpö Oy:n toiminta kaukolämpöhuollossa on vakiintunut paikallisia tarpeita vastaavaksi. Kehitys tulee olemaan edelleen vakaata ja hallittua, johon ei sisälly mitään erityisiä ja ennakoitavissa olevia riskitekijöitä. 1.5 Yhtiön talous TULOSLASKELMA Kalajoen Lämpö Oy:n vuoden 2013 tuloslaskelman mukaiset erät ja suluissa vuoden 2012 vastaavat erät. 2 2013 2012 - LIIKEVAIHTO 2.459.648,25 € - Liiketoiminnan muut tuotot 8.624,53 € - Materiaali- ja palvelukustannukset 1.541.071,73 € - MYYNTIKATE 927.201,05 € - Henkilöstökulut oheiskuluineen 338.415,03 € - Poistot 285.397,77 € - Liiketoiminnan muut kulut 282.490,81 € - LIIKEVOITTO 20.897,44 € - Korko- ja rahoitustuotot yhteensä 4.498,89 € - Korko- ja rahoituskulut yhteensä 3.494,22 € - TILIKAUDEN TULOS ENNEN VEROJA 21.902,11 € - Arvioitu tulovero 5.379,83 € - TILIKAUDEN VOITTO 16.522,28 € (2.463.104,48 €) ( 12.560,57 €) (1.554.820,71 €) ( 920.844,34 €) ( 291.466,87 €) ( 290.428,78 €) ( 240.761,27 €) ( 72.551,57 €) ( 2.548,34 €) ( 4.864,75 €) ( 70.235,16 €) ( 17.207,61 €) ( 53.027,55 €) Yhtiön liikevaihto väheni edelliseen vuoteen verrattuna 3456,23 € eli 0,14 %. Vuonna 2013 Kalajoen Lämpö Oy:n poistot olivat 285.397,77 € ja tulorahoituksella katetut käyttöomaisuusinvestoinnit olivat yhteensä 282.912,86 €. INVESTOINNIT VUONNA 2013 - maa- ja vesialueet 23.466,98 € - rakennukset - kaukolämpöverkosto 117.235,72 € - automaatio- ja tietoliikennelaitteet 4.520,75 € - lämpökeskuksien koneet ja laitteet 129.341,25 € - kuorma- ja pakettiautot - kalusto ja muu irtain 8.348,16 € - tston kalusto YHTEENSÄ 282.912,86 € TASE Tilikauden tase per 31.12.2013 oli 3.842.847,17 € (3.901.812,95 €) Oma pääoma muodostuu seuraavasti: - Osakepääoma (sidottu oma pääoma) 170.879,61 € - Sij. vapaan oman pääoman rahasto 467.670,06 € - Ed. tilikausien voitto 345.880,64 € - Tilikauden voitto 16.522,28 € Yhteensä 1.000.952,59 € ( 984.430,31€) Pitkäaikainen vieras pääoma muodostuu seuraavasti: o Lainat rahoituslaitoksilta yms. Kuntarahoitus Oyj 73.685,00 € Kalajoen kaupunki 187.500,00 € Yhteensä 261.185,00 € (318.504,55 €) o Muut velat (= liittymismaksut) 2.154.082,37 € (2.105.444,51 €) Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 2.415.267,37 € Lyhytaikainen vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä 426.627,21 € 2.842.894,58 € 3 Kaukolämmön liittymismaksutulot vuonna 2013 olivat yhteensä 48.637,86 €. Vuonna 2012 liittymismaksutulot olivat 216.759,81 € 1.6 Omaisuuden ja toiminnan vakuutukset Kalajoen Lämpö Oy:n vakuutusturva muodostuu kolmesta osasta; yrityspalovakuutuksesta, omaisuusriskivakuutuksesta ja yritysvakuutuksesta erillisen turvaselvityksen mukaisesti. Yrityspalovakuutuksesta korvataan palon-, kuumuuden-, savun-, noen-, salamaniskun-, sähköilmiön-, räjähdyksen-, sammutuslaitteiston laukeamisen-, murron-, ryöstön-, vahingonteon-, anastamisen-, vuodon- ja myrskyn aiheuttamat vahingot. Omavastuu on 1000 euroa. Omaisuusriskivakuutus koostuu kahdesta osasta; omaisuusriskiturvasta ja toiminnan turvasta eli konekeskeytysturvasta. Omaisuusriskiturvavakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma. Omavastuu on 1000 euroa. Konekeskeytysturvavakuutuksen perusteella korvataan ylimääräiset kulut keskeytysvahinkotilanteessa, joka on suoranainen seuraus yrityksen toiminnassaan käyttämää omaisuutta kohdanneesta esinevahingosta. Omavastuu on 7 vrk keskeytysvahingon alkamisesta. 2. LÄMPÖENERGIAN TUOTANTO JA MYYNTI 2.1 Lämpökeskukset KESKUSTAAJAMA Kertomusvuoden aikana keskustaajaman kaukolämmöntuotanto tapahtui vakiintuneeseen tapaan pääosin Junnikkala Oy:n 5 MW:n KPA- lämpölaitokselta. Pirkonsuon POR- lämpökeskus toimi varalaitoksena ja huippukuormituksen tasaajana. Laitoksen kokonaisteho 10 MW muodostuu kolmesta kattilasta (4MW+4MW+2MW). Raskaan polttoöljyn säiliötilavuus on 75 m3. HIEKKASÄRKÄT Kertomusvuoden aikana Hiekkasärkkien 1,5 MW:n biolämpökeskuksen toiminta on ollut tavanomaista. Polttoaineen (kuori, sahanpuru, lastu) lämpökeskukselle on toimittanut Junnikkala Oy. Korvaus polttoaineesta maksetaan toimittajalle biokattilan tuottaman energian mukaan. Biolämpökeskuksen varalaitoksena toimii v. 1990 rakennettu POR- lämpökeskus (1,5 + 1,5 MW). Raskaan polttoöljyn säiliötilavuus on 50 m3. HIMANKA Kaukolämpöenergia tuotettiin pääasiassa 2.5 MW:n kiinteän polttoaineen kattilalla. Raskaan polttoöljyn säiliötilavuus on 30 m3. Öljykattiloita, jotka toimivat huippu- ja varalaitoksina on kaukolämpölaitoksella 2MW:n POR kattila ja Kannuskylällä (0,7 + 1,5 MW) sekä Pirttihaantiellä 0,8 MW:n POK- kattilat. 2.2 Lämmöntuotanto ja -myynti Keskusta Hiekkasärkät Himanka Yhteensä TUOTANTO Ostoenergia Junnikkalalta Oma KPA-tuotanto Oma POR-tuotanto MWh MWh MWh 26543 3553 5074 73 8248 701 26543 13322 4327 4 KL- TUOTANTO YHTEENSÄ Osuus koko tuotannosta MYYNTI Osuus koko myynnistä Verkostohäviö Verkostohäviöprosentti MWh 30096 5147 8949 % 68,1 11,6 20,3 MWh 23498 4113 7644 % 66,6 11,7 21,7 MWh % 6598 21,9 1034 20,1 1305 14,6 44192 100 35255 100 8937 20,2 Kaukolämmön kokonaistuotannossa 44192 MWh oli vähennystä vuoteen 2012 verrattuna 1837 MWh eli 4 %. Kokonaismyynnissä 35255 MWh oli vähennystä vastaavasti 2814 MWh eli 7,4 %. Verkostohäviö kasvoi 977 MWh eli vuoden 2012 tasoon verrattuna 12,3 %. Verkostohäviö lisääntyi keskustaajamassa 3,7 %-yksikköä ja Hiekkasärkillä 4 %-yksikköä. Himangalla verkostohäviö puolestaan väheni 0,7 %-yksikköä. Verkostopituuteen nähden harva liittyjätiheys vaikuttaa oleellisesti verkostohäviöön, joka näkyy selvästi keskustan häviöprosentin suuruudessa. Etenkin uudet asuntoalueet lisäävät verkostohäviötä alkuvaiheessa, koska tontit rakentuvat useiden vuosien aikana, mutta kaukolämpöverkosto joudutaan kuitenkin rakentamaan lähes valmiiksi heti ensimmäisille liittyjille. Samoin kaukolämpöveden kesäaikainen lämpötila vaikuttaa merkittävästi verkostohäviön määrään. Verkostohäviö syntyy useista eri tekijöistä ja osaan niistä voidaan vaikuttaa kaukolämmön jakeluun liittyvien teknisten parametrien optimoinnilla. Tavoitteena on, että verkostohäviöissä päästäisiin tulevaisuudessa vuosikeskiarvona n. 10 %:n tasolle. Keskustassa bioenergiatuotannon osuus koko tuotannosta oli 88,2 % (83,7 %), Hiekkasärkillä 98,1 % (99,2% ) ja Himangalla vastaavasti 92,2 % (93,7 %). OMAN TUOTANNON POLTTOAINEKÄYTTÖ Yksikkö POLTTOAINE Keskusta Hiekkasärkät Himanka Yhteensä Metsähake i-m3 10109 10109 Kuori, puru, lastu i-m3 7408 7408 Palaturve i-m3 3213 3213 Raskas polttoöljy (POR) kg 332287 7679 76060 416026 Kalajoen Lämpö Oy:n pääasiallisina polttoaineina ovat ns. biopolttoaineet, mutta raskasta polttoöljyä jouduttiin edelleen käyttämään keskustan POR- laitoksella 332287 kg (427224 kg v. 2012), Hiekkasärkillä 7679 kg (18645 kg) ja Himangalla 76060 kg (80375 kg) eli yhteensä 416026 kg (524244kg). Raskaan polttoöljyn hankintakustannukset olivat yhteensä 317342 €, alv 0 %, joten keskimääräinen POR- hinta oli siten 0,76 €/kg (0,77 €/kg). POR- hinta on pysynyt korkealla tasolla jo usean vuoden ajan. Kertomusvuosi oli normaalia lämpimämpi ja sen vuoksi raskaan polttoöljyn kulutuskin laski 108218 kg eli n. 82.000 €:n arvosta edelliseen vuoteen verrattuna. Himangan lämpölaitokselle hankitun metsähakkeen laskennallinen energiasisältö oli 7706 MWh ja palaturpeen energiasisältö 3213 MWh eli yhteensä 10919 MWh. Vastaavasti tuotettu kaukolämpöenergia oli 8248 MWh eli KPA- tuotannon hyötysuhde oli 75,5 %. 5 2.3 Kuluttajat Vuoden 2013 aikana kaukolämpöön liittyi yhteensä 13 uutta kiinteistöä ja yhden kiinteistön osalla liittymissopimus uusittiin muuttuneita olosuhteita vastaavaksi. Uusista liittyjistä 12 kiinteistöä sijaitsee keskustan alueella ja 1 kiinteistö Himangan alueella. Vuonna 2013 liittyneiden kiinteistöjen yhteenlaskettu rakennustilavuuden lisäys on 11558 r-m3 ja laskennallisen sopimustehon lisäys 1614 kW. Vuoden 2013 lopussa liittyjiä / kaukolämpökuluttajia oli yhteensä 525 kpl, jotka jakautuivat eri toiminta-alueille seuraavasti: o Keskusta 353 kpl o Hiekkasärkät 12 kpl o Himanka 160 kpl Yhteensä 525 kpl Kaukolämmitettyjen kiinteistöjen yhteenlaskettu rakennustilavuus on noin 770960 r-m3 ja keskimääräinen ominaiskulutus 49,4 kWh/r-m3 vuodessa. Vuonna 2012 keskimääräinen ominaiskulutus oli 50,2 kWh/r-m3 ja vuonna 2011 vastaavasti 47,3 kWh/r-m3 vuodessa. 2.4 Liittymis- ja perusmaksutariffit sekä energian hinta Liittymis- ja perusmaksuja nostettiin kustannustason nousua vastaavasti. Energiahinnat olivat 1.1.2013 lukien: - Keskustaajama 50,00 €/MWh Alv 0% ja 62,00 €/MWh Alv 24%. - Hiekkasärkät 52,00 €/MWh Alv 0% ja 64,48 €/MWh Alv 24%. - Himanka 52,00 €/MWh Alv 0% ja 64,48 €/MWh Alv 24%. 2.5 Kaukolämpöverkosto Kalajoen Lämpö Oy ja Kalajoen kaupungin tekniset palvelut / mittaustoimi ovat tehneet jo useamman vuoden ajan yhteistyötä. Kaukolämpöverkoston rakentamisvaiheessa kaupungin mittaustoimi suorittaa tarvittavat maastomittaukset ja laatii johtokartan. Aikoinaan tehdyn perustyön jälkeen vuosittainen työ on johtokartan päivitystä. Ajan tasalla oleva johtokartta palvelee kaukolämpöhuollon lisäksi useita muitakin yhdyskuntatekniikan toimialoja. Vuoden 2013 kaukolämpöverkoston rakentaminen kohdistui Kalajoen keskustaajaman alueella pääasiallisesti Kotipuiston kaava-alueelle. Lisäksi rakennettiin tai korjattiin muitakin linjaosuuksia ja yksittäisiä talojohtoja kaikilla kolmella kaukolämmön jakelualueella. VERKOSTON RAKENTAMINEN VUONNA 2013 (m) Runkolinjat Talohaarat Yhteensä Keskusta 752 305 1057 Hiekkasärkät 16 28 44 Himanka 0 26 26 Yhteensä 768 359 1127 Himanka 9050 3053 12103 Yhteensä 39674 12190 51864 VERKOSTON KOKONAISPITUUDET 31.12.2013 (m) Runkolinjat Talohaarat Yhteensä Keskusta 28463 8923 37386 Hiekkasärkät 2161 214 2375 6 Vuonna 2013 kaukolämpöverkostoa rakennettiin yhteensä 1127 m. Keskustan, Hiekkasärkkien ja Himangan kaukolämpöverkostojen kokonaispituus oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 51864 m. 3. OMISTUS, HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 3.1 Yhtiökokoukset ja omistussuhteet Varsinainen yhtiökokous pidettiin 24.4.2013. Osakepääoma on 170.879,61 euroa. Osakkeita on yhteensä 1.000 kpl. Osakkeiden nimellisarvoa koskeva määräys on poistettu yhtiöjärjestyksestä. Kalajoen kaupunki omistaa kaikki 1000 osaketta. 3.2 Hallinto ja henkilöstö Kalajoen Lämpö Oy:n toimisto sijaitsee tällä hetkellä Himangan palvelutoimiston tiloissa. Tilikauden aikana yhtiön palveluksessa oli toimihenkilöinä toimitusjohtaja 50 %:n työajalla, käyttöpäällikkö ja toimistosihteeri, joka on ollut vuokrattuna ostopalvelusopimuksella Kalajoen kaupungilta 1.2.2010 lukien. Lisäksi tuotantotyöntekijöinä oli kolme lämpölaitoshoitajaa. Toimenkuvat: Toimitusjohtaja johtaa ja valvoo kokonaisvaltaisesti yrityksen liiketoimintaa sekä hoitaa yrityksen juoksevan hallinnon osakeyhtiölain määräysten mukaisesti ja yhdensuuntaisesti yhtiön hallituksen ja konserniohjauksen määrittelemien päälinjojen kanssa. Käyttöpäällikkö vastaa kaukolämpötuotannosta, lämpölaitosten yleisestä toiminnasta ja verkostorakentamisesta, toimii toimitusjohtajan sijaisena ja lämpölaitoshoitajien esimiehenä ja osallistuu tarvittaessa varallaoloon. Toimistosihteeri vastaa kokonaisvaltaisesti yhtiön toimistopalveluista, kuten esim. asiakirjahallinnasta, kaukoluentaan perustuvasta laskutuksesta, maksuliikenteestä, laskujen tiliöinneistä, asiakaspalvelusta, lämpösopimusten tekemisestä, arkistoinnista, www-sivujen ylläpidosta ym. toimistotehtävistä. Lämpölaitoshoitajat ( 3 kpl ) vastaavat lämpölaitosten käyttö- ylläpito- ja huoltotehtävistä. osallistuvat verkostorakentamiseen osallistuvat varallaoloon. Kirjanpidon ja palkkalaskennan on hoitanut ostopalvelusopimuksella Kalajoen kaupungin taloudenohjaus- ja henkilöstöohjausyksiköt. Henkilöstö: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Toimistosihteeri Paavo Soukka Markku Ojala Sonja Ventelä 7 Lämpölaitoshoitaja Lämpölaitoshoitaja Lämpölaitoshoitaja Tapio Isopahkala Timo Paavola Kari Rajaniemi Yhtiön hallituksen jäsenet: Pekka Märsylä pj Raili Myllylä vpj Vuokko Hilli Jarmo Ainali Miika Heikkilä Varajäsenet: Marko Raiman Jouni Jyrinki Kalajoen kaupunginhallituksen nimeämänä yhtiökokousedustajana on ollut kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. 3.3 Työterveyshuolto Kalajoen Lämpö Oy:n työterveyshuoltopalveluista on vastannut Terveystalo Oy. 3.4 Maksetut palkat ja palkkiot Palkkoja ja palkkioita maksettiin vuonna 2013 yhteensä 286.136,24 € (230.638,04 €), henkilösivukulut olivat 52.278,79 € (60.828,83 €) ja henkilöstökulut sivukuluineen yhteensä 338.415,03 € (291.466,87 €). Kertomusvuoden henkilöstökulut sisältävät 13 kuukauden palkat. Kirjanpidossa henkilöstökulut ovat olleet aiemmin maksuperusteiset ja ne on kuluneen tilikauden aikana muutettu suoriteperusteiseksi. Vuoden 2013 vuoteen 2012 vertailukelpoiset henkilöstökulut olivat suuruudeltaan noin 312 383 euroa. 3.5 Tarkastustoimi Tilintarkastajana on toiminut Oy Audiator Ab ( Rno 541.130 ) päävastuullisena tilintarkastajana Risto Olavi Hyvönen. 4. VUOSIVOITTO / -TAPPIO Hallitus esittää yhtiökokoukselle tilikauden voiton 16.522,28 €:n kirjaamista vapaaseen omaan pääomaan voitto- ja tappiotilille. Paavo Soukka Toimitusjohtaja