Edunvalvonta vahvistuu yhteisjärjestössä

1
Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL
nro 1 | 2011
Edunvalvonta
vahvistuu
yhteisjärjestössä
s. 6
Euroopan ensimmäinen
allianssiurakka raiteille s. 4
Lomautukset muuttuivat
irtisanomisiksi s. 10
2
Pääkirjoitus
Venttiili,
kuudestilaukeava
jutunmetsästäjä
Julkaisija
Rautatieläisten Liitto ry
Päätoimittaja
Maarit Uusikumpu p. 041 5481 320
■ Kädessäsi on upouusi raideammattilaisten julkaisu Venttiili, joka on osa rautatieläisten fuusioitumista Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon. Vaikka se on sivumäärältään vanhaa
Rautatieläinen-lehteä suppeampi, ei sisältö ole sitä kevyempää. Venttiilissä painotetaan Rautatieläisen tapaan ammatillisuutta, edunvalvontaa ja yhteisöllisyyttä. Se myös ilmestyy yhtä
tiuhaan kuin Rautatieläinen eli on vuodessa kuudestilaukeava jutunmetsästäjä.
Minulta on kysytty, miten julkaisun nimeksi valikoitui Venttiili. Raidealan julkaisun nimen haluttiin yhdistävän raideliikennettä yli raideleveyksien. Vahvoilla olivat nimet Rata, Raiteilla ja Kiskoilla. Rata hylättiin, koska se on liian lähellä VR
Trackin edeltäjää VR Rataa. Raiteilla ja Kiskoilla taas diskattiin siksi, että ne ovat taivutettuja muotoja. Nimensä, väriensä,
muotonsa ja tyylinsä puolesta Venttiili sopii hyvin JHL:n lehtiperheeseen, johon ennestään kuuluvat Motiivi ja Aktiivi.
Venttiilejä löytyy niin metrojen, raitiovaunujen kuin rautateillä pyyhältävien junienkin uumenista. Venttiilejä on monenlaisia kuten hätäsulkuventtiilit, takaisiniskuventtiilit, varoventtiilit ja säätöventtiilit.
Venttiilit sisältävät myös vertauskuvallista merkitystä ja
ovat vuorovaikutteisia. Niillä ohjataan virtauksia sisään ja ulos,
ja ne purkavat ja tasaavat painetta. Ne voivat olla perusasennossa — auki tai kiinni — tai ne voivat olla tarkasti säädettävissä.
Eikä pidä unohtaa varaventtiiliä, jolla voidaan tarkoittaa henkireikää ja keinoa, jonka avulla voi purkaa harmia tai nostaa
epäkohtia esiin.
Varaventtiiliin paikkaa Venttiilissä toimittavat vapaa-ajanosio ja Varaventtiili-palsta, jossa julkaistaan lukijoiden ja kolumnistien mielipidekirjoituksia. Tehdään yhdessä Venttiilistä vuorovaikutteinen foorumi, jossa on säätöä, takaisiniskuja, virtausta ulos ja sisään ja jossa päästetään höyryjä sekä vedetään
henkeä.
Maarit Uusikumpu
maarit.uusikumpu@rautl.fi
Toimituksen sihteeri
Raija Vuori-Lehkonen p. 040 5039 975
Postiosoite
PL 205
00531 Helsinki
Puhelin
(09) 774 941
Faksi
010 7703410
Sähköposti
motiivi-lehti@jhl.fi
maarit.uusikumpu@rautl.fi
Taitto
Sign Design Oy, Sanna Kallio
Kannen kuva
iStockphoto
Paino
Forssa Print
ISSN 1799-9316
Levikki 14 300
ILMESTYMINEN 2011
Numero 2
aineistot 23.9. ilmestyy 26.10.
Numero 3
aineistot 16.11. ilmestyy 7.12.
3
Sisällys Venttiili 1/2011 14.9.2011
AJANKOHTAISTA
2
4
5
Pääkirjoitus
Euroopan ensimmäistä julkista allianssiurakkaa
suunnitellaan raiteille
Muutosta ja turbulenssia
EDUNVALVONTA
10
11
11
12
13
14
Rautapyörien edunvalvonta vahvistuu
yhteisjärjestössä
VR Track irtisanoo kymmeniä työntekijöitä
Rautatieläisten palkat nousevat marraskuussa
Työsopimuksen irtisanominen lomautuksen
aikana
Konduktööripula on pitempiaikainen ilmiö
Kuvassa: Raitiovaununkuljettaja Aija Spårman
Varaventtiili: Pulaa ja jaksamisvajetta
VAPAA-AJALLA
15
15
Virkistyspaikka Koskenpäätä kehitetään
Lakkoase teräväksi
■ Kaikkien JHL:läisten yhteinen jäsenlehti
on Motiivi, joka seuraa raideammattilaisten
asioita erityisesti silloin, kun liitelehti Venttiili
ei runkolehden välissä ilmesty.
Siksi siis juttuvinkit ja palautteen voi
kohdistaa koko toimitukselle.
Lehden meili on motiivi-lehti@jhl.fi
MAARIT UUSIKUMPU
6
Konduktööripula kiristää työilmapiiriä. — Uupumus, turvallisuusriski, kiire, tyytymättömyys, raivo ja kyynisyys ovat termejä, joita
ei saisi yhdistää menestyvän ja itseään kunnioittavan yrityksen
ilmeeseen, kirjoittavat luottamusmiehet Varaventtiilissä s. 14
■ VR-konsernin
henkilöstörahaston jäsenkirje
tilikaudelta luettavissa
1.6.2010–31.5.2011
sähköisessä jäsenpalvelussa
http://www.rahastopalvelu.fi/
jasenpalvelu.
Rautatieläisten Liiton jäsenvakuutusten ehdot Turvassa ovat voimassa nykyisin ehdoin
31.12.2011 asti. Lisätietoja jäsenvakuutuksesta löydät internetistä www.turva.fi/rautl
4
■ Lielahti—Kokemäki-radan perus-
Allianssihankkeella on tarkoitus tuoda avoimuutta ja luottamusta infraalalle, jolla on ollut kyttäystä ja kyräilyä. Nykyäänhän pöydän ympärillä on enemmän lakimiehiä kuin
insinöörejä, Tervala toteaa.
VR Trackin toimitusjohtaja Ville
Saksin mukaan urakoissa ja hankkeissa on riitoja, ja osapuolet syyttelevät toisiaan. Allianssimalli on yritys ratkaista infra-alan ongelmia yhdessä ja välttää oikeudenkäyntejä ja
turhia keskeytyksiä.
Osapuolet korostavat, että kyse
ei ole tilaaja-tuottaja-mallista vaan
kumppanuudesta, jossa joko kaikki
voittavat tai häviävät. Osapuolet jakavat hankkeeseen liittyvät riskit ja
hyödyt sekä vaihtavat nykyistä avoimemmin ja aktiivisemmin urakkaan
MAARIT UUSIKUMPU
korjaus on ensimmäinen allianssimallilla toteutettava julkinen urakka Euroopassa. Allianssin osapuolia
ovat Liikennevirasto ja allianssiurakan kilpailutuksen voittanut VR
Track Oy, jotka ovat solmineet allianssisopimuksen.
Liikenneviraston mukaan mallia on aiemmin käytetty hyvin tuloksin muun muassa Australiassa ja Uudessa-Seelannisssa. Mallissa tilaaja,
suunnittelijat ja urakoitsijat muodostavat yhteistyöryhmän, allianssin,
joka yhdessä vastaa hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta.
Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervalan mukaan urakointimalleja
on haluttu kehittää, koska aiemmista urakoista on huonoja kokemuksia.
MAARIT UUSIKUMPU
Euroopan ensimmäistä
julkista allianssiurakkaa
suunnitellaan raiteille
Liikenneviraston pääjohtaja Juhani
Tervala ja VR Trackin toimitusjohtaja
Ville Saksi hakevat yhteistä kurssia
Lielahti—Kokemäki-radan perusparannushankkeeseen.
ja sen kustannuksiin liittyvää tietoa.
Taloudellinen malli perustuu open
book -menettelyyn, jossa urakoitsijoille ja suunnittelijoille maksetaan
todelliset syntyneet kustannukset ja
sopimuksen mukainen kate.
Liikenneministeri perää hallitusohjelmassa sovittuja ratarahoja
■ Valtiovarainministeriön esitys liikenne- ja viestintäministeriön budjetiksi vuodelle 2012 on pääosin ministeriön oman esityksen mukainen.
Tuore liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) joutuu kuitenkin ensi töikseen peräämään valtiovarainministeriön esityksestä pudotettua 25 miljoonaa euroa. Hallitusneuvotteluissa sovittiin 35 miljoonan euron lisäyksestä rataverkon kunnossapitoon, mutta ehdotuksessa on huomioitu vain
10 miljoonaa.
— VR on panostanut liikenteen turvallisuuteen ja aikataulujen täsmällisyyteen. Valtion on hoidettava oma osuutensa rataliikenteen sujuvoittamiseksi. Noin viidellätoista prosentilla eli yhteensä 800 kilometrillä
joudutaan pitämään alempia nopeusrajoituksia rataverkon huonon kunnon takia. Monet kaukoliikenteen viimeaikaiset myöhästelyt ovat johtuneet vuosien saatossa heikentyneestä infrasta. Tulen pitämään huolta siitä, että hallitusohjelman kirjauksesta pidetään kiinni, ministeri Kyllönen
vakuuttaa.
5
Osapuolet toteavat, että allianssimalli edellyttää uutta ajattelua ja vie
enemmän aikaa, koska siinä mennään toisen tontille. Osapuolten pitää sopia asioista etukäteen ja päästä yksimielisyyteen.
Allianssimallin tavoitteena on lisäksi parantaa rakentamisen tuottavuutta, lopputuotteen valmistamista
nopeammin, laadukkaammin ja edullisemmin sekä innovatiivisuuden ja
osaamisen kehittämistä.
Urakka sisältää hankkeen kehitysvaiheen ja ehdollisena hankkeen toteutusvaiheen. Vasta kehitysvaiheen
lopussa Liikennevirasto tekee päätöksen, siirrytäänkö hankkeessa toteutusvaiheeseen.
Ratasuunnittelu alkaa tänä syksynä, ja rakentamisen on tarkoitus käynnistyä ensi vuonna. Hankkeen arvioidaan valmistuvan vuonna 2015.
Urakoitavan ratapätkän pituus
on 90 kilometriä ja kustannusarvio
noin 90—95 miljoonaa euroa. Kumpikin osapuoli satsaa suunnitteluun 6
miljoonaa euroa.
Automaattimetro
viivästyy
■ Helsingin metron automatisointiprojekti on viivästymässä. Automaattimetro oli määrä ottaa käyttöön vuoden 2014 alussa. Metron automatisoinnista vastaa Siemens, joka on
automatisoinut vanhoja metrolinjoja aiemminkin.
HKL:n mukaan ongelmia tuottaa
vanhan ja uuden teknologian yhdistäminen. Automatisoinnissa on mukana sekä uutta että vanhaa kalustoa. Aiemmin automatisointia ei ole
toteutettu vanhoihin juniin ja yhtä
pohjoisiin olosuhteisiin kuin Helsingin metro.
Painotuksia
Muutosta ja
turbulenssia
■ Viime viikkoina on julkisuudessakin puhuttu paljon konduktööripulasta. Tilanne on vakava ja johtuu paljolti työnantajan suunnitteluvirheestä. Liiton taholta kerrottiin jo viime
alkukeväästä näkemyksenämme, että jo kesällä päädytään
vajaaseen miehitykseen. Kuitenkaan työnantaja ei järjestänyt uutta kurssia ennen kuin vasta syksyllä. Tässä oli kyse sovitun mukaisesti junamyyjien kouluttamisesta täyteen konduktööripätevyyteen.
Matkustajaliikenteen tilanne ei helpota muulla tavoin
kuin lisäväkeä palkkaamalla. Työnantajan kanssa sovittiinkin eläkepoistuman reilusti korvaavien kahden kurssin järjestämisestä tänä vuonna. Ensi vuoden kursseihin palataan,
kun tiedossa on, paljonko valtio liikennettä ostaa.
Liitolla oli siten keskeinen rooli koulutusmäärien lisäämisessä. Samassa yhteydessä syksyn ylimenokaudelle on sovittu toimia, joilla vajetta voidaan paikata. Näistä keskeisin
on luonnollisesti sovittu rahallinen korvaus.
Alkusyksyssä historiallista oli myös, että kolme SAK-laista rautatiejärjestöä neuvotteli työnantajaliitto PALTA:n kanssa yhteisen sopimuskorotuksen. Marraskuun alussa maksettava yleiskorotus on 1,6 prosenttia. Näin vajaan kahden vuoden sopimuskorotukseksi tulee läpilyönteineen reilut kolme
prosenttia.
Toimiston väki muuttaa Hakaniemen torilta Metallitalosta Sörnäisten rantatielle JHL:n keskustoimistoon marraskuun loppuun mennessä. Liiton toimitsijat sijoittuvat talon
normaaliin organisaatioon. Samoin tiloihin perustetaan Raideammattilaisten toimisto.
Vesa Mauriala,
puheenjohtaja,
Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL
SAMI PERTTILÄ
6
7
Rautapyörien
EDUNVALVONTA
VAHVISTUU
yhteisjärjestössä
Rautatieläisten Liiton ja Julkisten
ja hyvinvointialojen liiton fuusiossa perustettiin Raideammattilaisten yhteisjärjestö. Sen tavoitteena
on rakentaa vahva ammattijärjestökokonaisuus, joka ajaa raideliikenteessä työskentelevien etuja
laaja-alaisesti. Raidealan kokeneet
edunvalvojat uskovat fuusion kasvattavan rautapyörien merkitystä
ja näkevät alan tulevaisuuden valoisana.
”Raidealalla on
tulevaisuutta, koska
joukkoliikenteen selkäranka on raiteilla ja junat,
metrot sekä raitiovaunut
kuljettavat valtaosan
joukkoliikenteestä.”
– Arto Kukkonen
■ Raideammattilaisten yhteisjärjestön tärkeimpänä lisäarvona luottamusmiehet pitävät raidealan voimien kokoamista, jolla he uskovat
olevan myönteisiä vaikutuksia rautapyöräväen edunvalvontaan.
— JHL:ssä on ollut tähän asti vain
kaksi raidealan ammattiosastoa, joten on suuri piristysruiske, kun saadaan 6 000 VR:n työntekijää mukaan,
HKL:n korjaamoväen ja tuntipalkkaisten pääluottamusmies Kari Uusikumpu toteaa.
VR Trackin yhtiöluottamusmies
Pentti Suhonen uskoo yhteisjärjestön antavan enemmän mahdollisuuksia vertailla sopimuksia ja löytää samankaltaisia tavoitteita ja sopimuskirjauksia samoissa töissä,
Raidealan merkitys kasvaa, kun rautatieläiset ja HKL:n raideammattilaiset kokoavat
voimansa yhteen.
kentamaan hyvät poliittiset vaikutusverkostot.
— Jos meillä ei ole poliittisia vaikutusverkostoja ja raideala pistetään
kylmästi kilpailuun ja tänne tulee
muita kilpailijoita muilla sopimuksilla, niin silloin olemme vaikeuksissa.
Käy kuten pääkaupunkiseudun bussiliikenteelle. Juuri tällaisissa tilan-
SAMI PERTTILÄ
vaikka työnantajat ja työehtosopimukset ovatkin erilaisia.
— On tärkeää, että raideammattilaisten näkemykset kohtaavat, koska
myös työnantaja keskittää omaa toimintaansa, Suhonen toteaa.
Uusikumpu visioi jo toimialakohtaista sopimusta.
— Joskus tulevaisuudessa voisi
olla toimialakohtaisia sopimuksia,
että saadaan turvaa työehtoshoppailua vastaan. Esimerkiksi raidealan korjauspuolella voisi olla yhteinen sopimuspohja.
VR:n konsernipääluottamusmies
Arto Kukkonen pitää tärkeänä, että
heti toiminnan alussa osataan koota yhteisjärjestön ammattiosastot ja
vaikuttajat yhteen ja hahmottaa yhteinen tulevaisuus.
HKL:n metrojunan- ja raitiovaununkuljettajien sekä kuukausipalkkaisten pääluottamusmies Hannu Nyyssölän mukaan koko homma voi vesittyä, jos ei pidetä tiiviisti
yhtä eikä esimerkiksi tehdä palkkojen ja työehtojen vertailua.
Uusikumpu toivoo, että rautatieja ratikka- ja metropuoli eivät kokisi
toisiaan kilpailijoina vaan raideammattilaiset pystyisivät muodostamaan vahvan yhteisrintaman ja ra-
MAARIT UUSIKUMPU
8
Pääluottamusmiehet Pentti Suhonen ja Arto Kukkonen pitävät edunvalvonnan kannalta tärkeänä, että raideammattilaiset pitävät tiiviisti yhteyttä.
teissa tarvitaan vahva raideammattilaisten yhteisrintama.
Pieni ammattiryhmä voi olla
kokoaan merkittävämpi
JHL on Suomen suurin ammattiliitto, mutta luottamusmiehet eivät pelkää sitä, että raideala hukkuu
isoon ammattiliittoon.
— Raideammattilaiset ovat merkittävä toimija Suomen joukkoliikenteessä ja uskon, että JHL:n hallinnossa tämä asia on huomioitu. Vaikka
olemme aika pieni joukko isossa kokonaisuudessa, niin edunvalvonnan
kautta hyvinkin merkittävä, Kukkonen korostaa.
— Tähän asti raidepuoli on jäänyt
isossa liitossa hoivapuolen varjoon,
mutta uskon että rautapyörät huomioidaan jatkossa paremmin, Nyyssölä pohtii.
Uusikumpu pitää raideammattilaisia JHL:n kulmahampaana ja mahdollisissa työtaistelutilanteissa voimakeinojen käytön antavan JHL:lle
suuremman merkityksen kuin itse
ammattiryhmän pääluku edellyttää.
MAARIT UUSIKUMPU
9
Pääluottamusmiehet Hannu Nyyssölä (vas.) ja Kari Uusikumpu ovat raitiovaunuja metroväen edunvalvonnan etujoukkoa.
— Ja kun on käytössä ison liiton laajat resurssit, niin on myös enemmän
kanavia vaikuttaa poliittisiin päättäjiin yhdessä. Se on tärkeää, koska raideala on julkisen palvelun ala, Uusikumpu toteaa.
Luottamusmiehet näkevät raidealan tulevaisuuden ylipäänsä valoisana.
— Raidealalla on tulevaisuutta, koska joukkoliikenteen selkäranka on raiteilla ja junat, metrot sekä raitiovaunut kuljettavat valtaosan joukkoliikenteestä, Kukkonen toteaa.
Nyyssölä ja Uusikumpu iloitsevat
pääkaupunkiseudun linjaverkoston
laajenemisesta. Metro laajenee Espooseen, ja Helsingissä raitiovaunulinjoja rakennetaan lähivuosina vähän jokaiseen ilmansuuntaan. Myös
Pisara-rata toteutuessaan kasvattaa
raidekilometrejä, jotka tarjoavat lisää työtä raideammattilaisille.
Laaja vai toimialakohtainen
tuloratkaisu?
Maailmantalouden, Euroopan ja
eikä Suomenkaan talouden näkymät ole tällä hetkellä ruusuiset. Eurokriisi jyllää ja talousennusteet povaavat talouskasvun hidastumista tämän vuoden lopussa ja ensi vuoden
alussa. Elinkeinoelämä huutaa palkkamalttia, ja työntekijäjärjestöt peräävät laajaa työmarkkinaratkaisua.
Myöskään luottamusmiehiltä ei löydy yhteistä säveltä asiassa. Suhosen
mukaan on syytä kuunnella ensin
SAK:n ja hallituksen kannatkin asiaan, mutta Nyyssölä toivoo keskitettyä ratkaisua, koska ne toisivat tasavertaisemman aseman kaikille. Uusikumpu on eri linjoilla.
— Työnantajapuoli on sanonut
monta kertaa, että turha haikailla tupojen perään. Ainakaan kunnan työntekijät eivät ole saaneet tupojen aika-
”Kun on käytössä
ison liiton laajat
resurssit, niin on
myös enemmän
kanavia vaikuttaa
poliittisiin päättäjiin yhdessä.”
– Kari Uusikumpu
na niin hyvin kuin toimialakohtaisissa ratkaisuissa. Itse olen huolissani
veronalennusten kytkemisestä ratkaisuihin. Kun ei tiedä, miten ne kohdistuvat ja kun pohjalla on vielä hallitusohjelman 631 miljoonan euron
valtionosuusleikkaukset. Palkkojen
maksaminen veronalennuksilla heikentää kuntien palkanmaksukykyä
ja lisää paineita kuntaverojen korotuksiin.
Maarit Uusikumpu
10
VR TRACK
VR Track irtisanoo
kymmeniä työntekijöitä
vansa 77 lomautettua työntekijää heikentyneen työtilanteen vuoksi. Irtisanomiset kohdistuvat kevään ja kesän
aikana toistaiseksi lomautettuihin
henkilöihin, jotka ovat työskennelleet radanrakentamisen, kunnossapidon ja sähkön liiketoiminnoissa
eri puolilla Suomea.
VR:n toimitusjohtaja Ville Saksin mukaan työkannassa ei ole heikkojen markkinanäkymien vuoksi ta-
pahtunut merkittävää parannusta.
Tämän vuoksi kaikki 77 toistaiseksi lomautettua työntekijää irtisanotaan vaiheittain loppuvuoden aikana.
Lisäksi 23 työntekijän määräaikaiset
lomautukset jatkuvat aiemman päätöksen mukaisesti.
Syynä lomautuksiin ja irtisanomisiin ovat valtion vähentyneet investoinnit rataverkkoon ja kiristynyt kilpailu kunnossapitomarkkinoilla.
VR Trackin yhtiöluottamusmies
MAARIT UUSIKUMPU
■ VR Track on ilmoittanut irtisano-
Pentti Suhonen ei pidä irtisanomisia yllätyksenä.
— Ikävä tilanne, mutta tämä oli odotettavissa viime talvisten yt-neuvottelujen pohjalta.
Rautatieläisten Liitto onnistui alkuvuonna neuvottelemaan ratatyöntekijöitä uhkaavat irtisanomiset lomautuksiksi. Työantajan ehtona kuitenkin oli, että jos työtilanteessa ei
tapahdu oleellisia muutoksia, osa lomautuksista muuttuu irtisanomisiksi.
Rautatieläiset olivat ladanneet
toiveita lisätöistä Kokkola—Ylivieskan-kaksoisraiteen rakentamiseen,
mutta Liikennevirasto keskeytti ratahankkeen elinkaarimallin hankintamenettelyn alkuvuodesta. Hanke
on nyt palautettu valtiorahoitteiseksi ja kaksoisraiteen rakentamisen pitäisi alkaa ensi vuonna, jos valtionvarainministeriön budjettiesitys toteutuu. Ensi vuoden töihin esitetään 40
miljoonaa euroa. Hanke kuitenkin
kilpailutetaan ensin eikä ole mitään
taetta siitä, että VR Track voittaa tarjouskilpailun.
Suhosen mukaan Kokkola—Ylivieskan ratahanketta nopeammin
voisi käynnistää muita ratahankkeita irtisanottavien työllistämiseksi,
jos vain olisi osoittaa rahaa niihin.
Sellaisiksi töiksi Suhonen mainitsee
routavaurioiden korjaukset. Suhonen
pitää irtisanomistilannetta outona.
— Olen ollut VR:llä töissä 36 vuotta, eikä tänä aikana VR:llä ole toteutettu näin laajamittaisia irtisanomisia. Muutosohjelmia on toki ollut vuosien varrella.
Maarit Uusikumpu
11
Työsopimuksen irtisanominen
lomautuksen aikana
ISTOCKPHOTO
Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkka.
Rautatieläisten
palkat nousevat
marraskuun
alussa
■ Irtisanomisajan palkasta ei tehdä mitään vähennyksiä, joten esimerkiksi lomautusilmoitusajalta
maksettua 14 päivän palkkaa ei saa
vähentää irtisanomisajan palkasta.
Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain ellei toisin sovita.
Työnantaja on velvollinen maksamaan myös lomakorvauksen irtisanomisajalta. Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä
lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka
työntekijä on ansainnut työsuhteen
päättymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
■ Rautatieläisten Liitto, Veturimiesten liitto ja Rautatievirkamiesliitto
ovat neuvotelleet työnantajan kanssa
työehtosopimuskauden viimeisestä
yleiskorotuksesta. Kaikkien kolmen
järjestön hallinnot ovat hyväksyneet
niille esitetyn 1,6 prosentin korotuksen. Palkankorotukset näkyvät tileillä marraskuusta alkaen tai sitä seuraavan työjakson alusta.
Rautatieläisten Liiton jäsenkunnan tämän vuoden yleiskorotus on
palkkaliitteessä 1 yhteensä 2,1 prosenttia ja palkkaliitteissä 2 ja 3 2,3 prosenttia keväällä toteutetun 0,5 prosentin yleiskorotuksen ja palkkaliitteiden
2 ja 3 järjestelyvaraerän vuoksi.
Yhteensä vajaan kahden vuoden
sopimuskauden yleiskorotukseksi muodostuu keskimäärin 2,7 prosenttia. Lisäksi tekstien kautta tulevat korotukset nostavat sopimuskauden korotustason yli 3 prosentin.
Liiton edunvalvontaryhmä valmistelee sopimustavoitteita tulevalle
sopimuskierrokselle, jonka on määrä
alkaa huhtikuun alusta. Neuvottelut
seuraavan sopimuksen sisällöstä ja
palkoista alkavat ensi vuoden alussa.
Työntekijän
takaisinottaminen
Työnantajan on tarjottava työtä
tuotannollisella ja taloudellisella
perusteella irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä
hakevalle entiselle työntekijälleen,
jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin
tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.
Työsopimuslain mukaan osa-aikaisille on tarjottava kokoaikaista
työtä ja lomautetuille työtä ennen
kuin sitä tarjotaan takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville. Myös
irtisanotuille, joiden irtisanomisaika on kulumassa, on tarjottava työtä ennen takaisinottovelvollisuuden piirissä olevia työntekijöitä.
Työnhakijalla tarkoitetaan muitakin kuin vain työttömiä työnhakijoita. Työntekijä voi siis olla muualla töissä ja samalla työnhakijana työvoimatoimistossa. Työnhakijoita on
tiedusteltava siitä työvoimatoimistosta, jonka alueella työtä on tarjol-
la. Sillä ei ole merkitystä, missä työntekijä on työsuhteen päättyessä viimeksi työskennellyt. Työnhakija voi
määritellä työvoimatoimistolle, millä maantieteellisellä alueella hän hakee työtä ja hänen tietonsa näkyvät
kaikissa työvoimatoimistoissa hänen ilmoittamallaan alueella.
Työn tarjoamisvelvollisuus koskee samoja ja samankaltaisia tehtäviä, joita työntekijä on aiemmin
tehnyt ja joita hän ammattitaitonsa, koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta pystyisi tekemään. Tehtävänimikkeellä ei ole ratkaisevaa
merkitystä tehtäessä arviota. Tarjoamisvelvollisuuden piiriin kuuluvat sekä määräaikaiset että toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet.
Työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota työtä entisin työsuhteen
ehdoin. Riittää, että tarjotut ehdot
täyttävät työehtosopimuksen vähimmäisvaatimukset. Työntekijä päättää, haluaako hän ottaa työtä vastaan uusilla työehdoilla. Jos
työntekijä ei tähän suostu, voi työnantaja palkata toisen henkilön.
Erityiseläkeiän
piirissä olevat
VR Track Oy:n ja henkilöstöedustajien kesken on sovittu, että mikäli
irtisanottavien joukossa on erityiseläkeikään oikeutettuja, tullaan irtisanomiset toteuttamaan siten,
että kyseiset henkilöt eivät menetä oikeuttaan erityiseläkkeeseen.
Käytännössä kyseisten henkilöiden osalta lomautus päättyy kuusi kuukautta ennen erityiseläkeiän
saavuttamista ja henkilöt palaavat
entiseen tehtäväänsä.
Jari Kiviharju, lakimies
12
HENKILÖLIIKENNEDIVISIOONA
Pääluottamusmies:
Konduktööripula on
pitempiaikainen ilmiö
■ VR:n vaikeudet henkilöliikenteessä ovat jatkuneet viime talvenkin jälkeen. Matkustajille on tarjottu ei oota,
kun lähijunavuoroja on jäänyt ajamatta konduktööripulan vuoksi.
Lähiliikenteen pääluottamusmies
Timo Jelekäisen mukaan henkilöstövaje ei ole VR:llä uusi asia, vaikka tilanne tänä kesänä räjähtikin käsiin.
— Tämä on pitkäaikainen ongelma. Vajetta on ollut ainakin 15 vuot-
•
•
•
•
ta ja yhä pahemmaksi tämä on mennyt koko ajan, hän harmittelee.
VR:n mukaan syynä peruutuksiin
on ollut henkilöstön lomakausi, sairastelu ja viime talvena täyttyneet ylityökiintiöt. VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro on myöhemmin myöntänyt,
että VR on tehnyt virheitä henkilöstön tarpeen arvioinnissa.
Konduktöörien ylityökatto on 250
tuntia. VR on luvannut vastata kon-
Työehtosopimuksen mukaan konduktöörin ylitöiden
enimmäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa.
Ylityökiintiö voidaan ylittää 80 tunnilla vuodessa
pääluottamusmiehen päätöksellä.
Konduktöörillä on oikeus kieltäytyä ylitöistä.
Junat eivät saa lähteä asemalta liikenteeseen ilman konduktööriä.
duktööripulaan kouluttamalla lisää
uusia konduktöörejä. Lisäksi ongelmaa pyritään helpottamaan nostamalla ylityökiintiötä 80 tunnilla eli
330 tuntiin ja tarjoamalla konduktööreille lisäkorvausta ylitöistä.
Jelekäinen pitää ylityökiintiöiden
kasvattamista vain väliaikaisena ratkaisuna, jolla voidaan helpottaa tilannetta vain muutaman kuukauden.
— Lisäksi pitää muistaa, että ylitöiden tekeminen on vapaaehtoista, Jelekäinen toteaa.
Hänen mukaansa tämän vuoden
puolella alkavat konduktöörikurssit
eivät ratkaise henkilöstövajetta kuin
hetkeksi.
— Myös ensi vuonna on koulutettava lisää konduktöörejä, sillä eläkkeelle lähtevien tilalle on saatava uutta henkilöstöä.
SAMI PERTTILÄ
MAARIT UUSIKUMPU
Maarit Uusikumpu
Pääluottamusmies Timo Jelekäinen epäilee, että konduktöörejä on koulutettava myös ensi vuonna.
13
Kuvassa
5 Kysymystä
MAARIT UUSIKUMPU
1. Kerro lyhyesti työhistoriasi!
2. Miten selviydyt hankalasta
asiakkaasta?
3. Mikä on huippunopeutesi?
4. Parasta työssäsi?
5. Mitä teet vapaa-ajallasi?
Raitiovaununkuljettaja
Aija Spårman
1. Olen aikaisemmalta koulutukseltani lähihoitaja ja
työskentelin päiväkodissa. Pätkätyöt ja työn vaativuus
saivat minut vaihtamaan alaa. Olen ollut raitiovaununkuljettajana kohta kaksi vuotta.
2. Hankalista asiakkaista olen tähän asti selvinnyt puhumalla. Pitää itse pysyä rauhallisena ja tarvittaessa soitan vartijat apuun. Pari kertaa on pelottanut, mutta tilanteet ovat onneksi päättyneet hyvin ja häirikkö on
saatu ulos vaunusta.
3. Huippunopeus raitiovaunulla on 50 km/h, ja rajoitin
estää ajamasta kovempaa. Normaalisti ajetaan 15—20
km/h.
4. Parasta työssäni on vaihtelevat työajat, aina erilaiset
päivät, koskaan ei voi tietää millainen päivästä tulee.
Ja tietysti ihanat kollegat tekevät tauoista ja itse työstä mukavan.
5. Vapaa-ajalla vietän aikaa perheeni kanssa, käyn uimassa ja lenkillä, luen ja leivon. Meillä on vuoden ajan vaihto-oppilas ja hänen kanssaan vapaa-ajalla tulee tehtyä
erilaisia asioita.
14
Varaventtiili
■ Tämä palsta on Vettiili-lehden yleisönosasto. Lehden toimitus toivoo tälle palstalle jäsenten kirjoituksia. Voit
purnata, esittää mielipiteitä ja kysymyksiä sekä herättää keskustelua. Hyvä mielipidekirjoitus on tiivis ja napakka.
Tekstin pituus siis enintään 3000 merkkiä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää tekstejä. Juttuja voi lähettää
postitse, faksilla tai sähköpostilla osoitteeseen rautatielainen@rautl.fi ja motiivi-lehti@jhl.fi.
Pulaa ja jaksamisvajetta
ovat joutuneet liian usein kaluamaan
kitkerää porkkanaa. Ennen niin makoisten mansikoidenkin joukkoon
on eksynyt luvattoman paljon mätiä
marjoja. Työnantajan kehuma keskitetty henkilöstönkäyttö on osoittautunut varsin ongelmalliseksi. Työntekijät kaipaavat inhimillistä, henkilökohtaista palvelua ja parempaa
tavoitettavuutta. Henkilöstönkäytön ongelmat eivät ole koskettaneet
pelkästään junahenkilökuntaa, vaan
myös henkilöstökeskuksen käyttösuunnittelijat ovat kärsineet jaksamisongelmista ja oman riittämättömyytensä tunteesta.
Työnantajan neuvottelukulttuurissa, päätöksenteossa ja vastuunjaossa on siirrytty uuteen aikakauteen. Alkaa olla nostalgiaa ajat, jolloin luottamushenkilöt ja alueellinen
johto voivat sopia keskenään tärkeistä käytännönläheisistä asioista. Mystinen kirjainyhdistelmä HR, ”Henkilöstörykmentti”, on ottanut, jos ei
ihan kummisedän, niin ainakin isoveljen roolin toiminnan valvonnassa. Tilanne on johtanut hankalaan
epätietoisuuteen, jossa kukaan ei tunnu tietävän vastuitaan tai valtaansa
päätöksenteossa. Pahimmillaan se
näyttäytyy isojen ja tärkeiden asioiden laiminlyöntinä keskittyen toisarvoisuuksista kinasteluun ja pikkuseikkojen riitauttamisiin.
Peliä ei ole vielä menetetty. Vastustajan tyrmäävä oikea suora ei ole vielä napsahtanut leukaperiin, kukaan
ei ole tehnyt jatkoajalla omaa maalia
eikä viestikapulakaan ole pudonnut
takakaarteessa.
VR-laiva ei ole vielä uponnut, mutta vettä tulvii alukseen. Äyskäröinti
on aloitettava välittömästi. Työnantajalla on pallo, mutta pilli on aina asiakkaalla. Henkilöstö tulee kyllä peliin
mukaan, jos pelisäännöistä sovitaan
yhdessä reilun hengen merkeissä. Pelissä pärjätään hyvin valmennetulla,
osaavalla, jaksavalla ja motivoituneella pelaajistolla. Jos näistä tingitään,
on vaarana kuulua kolme pitkää vihellystä — peli on päättynyt.
Jouni Antikainen,
varapääluottamusmies, lähiliikenne
Timo Jelekäinen,
pääluottamusmies, lähiliikenne
MAARIT UUSIKUMPU
■ VR on jälleen ollut suuren yleisön ja asiakkaiden hampaissa junien
perumisten ja myöhästymisten takia. Tällä kertaa syinä eivät ole olleet
paukkuvat pakkaset tai metriset lumimassat vaan konduktööripula.
Matkustajaliikenne on elänyt pitkään operatiivisen toimintansa suhteen kuin heikoilla jäillä. Ratakapasiteetti ja kalusto ovat täydessä
käytössä, junien aikatauluista ja junahenkilökunnan vuoroista on napsittu joustovarat pois eikä konduktöörien lukumääräkään riitä kattamaan
poikkeustilanteista, koulutuksista
tai sairauslomista aiheutuneita miehistötarpeita. Konduktöörivajetta on
yritetty paikata teettämällä runsaasti
ylitöitä ja muokkailemalla työvuoroja.
Kyseinen muokkailu on tarkoittanut
kaukoliikenteessä junien ajamista vajaamiehityksellä ns. miehistösuunnitelman vastaisesti ja lähiliikenteessä
tinkimistä yöliikenteen parityöskentelymallista. Molemmissa tapauksissa kärsijöinä ovat ensisijaisesti junahenkilökunta ja asiakkaat. Uupumus,
turvallisuusriski, kiire, tyytymättömyys, raivo ja kyynisyys ovat termejä, joita ei saisi yhdistää menestyvän
ja itseään kunnioittavan yrityksen ilmeeseen. Valitettavasti nuo sanat ja
tunteet sanojen takana eivät enää ole
kovinkaan vieraita VR:n ympärillä.
Henkilöstönkäytön uudistuksen
sadosta on nyt päästy nauttimaan
runsaat puoli vuotta. Tuotteet eivät
ole olleet priimaluokkaa. Työntekijät
15
Lakkoase teräväksi
Koskenpää jää rautatieläisten ja JHL:n fuusiossa Raideammattilaisten yhteisjärjestön virkistypaikaksi.
Virkistyspaikka
Koskenpäätä
kehitetään
■ Rautatieläisten lomanviettokeidas
Koskenpäätä kehitetään. Rautatieläisten Liiton hallitus on päättänyt rakentaa Keski-Suomessa sijaitsevaan
Koskenpäähän muun muassa edustustilan, kolme hyvin varusteltua kesämökkiä ja pari rantasaunaa, joista toinen on savusauna. Edustustilat
sopivat muun muassa kokoustiloiksi. Lisäksi keittokatos ja saniteettitilat uusitaan. Rakennusten on määrä
valmistua viimeistään ensi kesäkuun
lopuun mennessä.
Lisäksi hallitus on antanut liiton
toimiston tehtäväksi valmistella lomaosakkeen ostamista Vierumäeltä.
Vierumäellä on monipuoliset harrastusmahdollisuudet niin urheilu- kuin
luontoaktiviteetteihin. Osake on tarkoitettu jäsenistön virkistyskäyttöön.
■ Onko lakkoase päässyt ruostumaan? Ei hätää, nyt sitä voi viritellä
uuden työtaisteluoppaan parissa. Mikä on työtaistelu ja miten se järjestetään? Mitä taktiikoita ja tekniikoita kannattaa käyttää? Mitä saa
tehdä ja mitä ei? Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan Kalevi
Höltän kirjoittamassa Työtaisteluoppaassa. Hölttä on oikeustieteen lisensiaatti ja työskennellyt pitkään ay-liikkeen tehtävissä. Hän on ollut
muun muassa Puuliiton lakimies ja liittosihteeri.
Ammattiliittojen työtaistelutilanteissa käytetään tilannekohtaisia
lakko-ohjeita, jotka usein ovat vain luetteloita työntekijöille kuuluvista eduista lakon aikana. Lakko-oikeus on myös EU-Suomessa jatkuvan uhan alla.
Työtaisteluopas kertoo työtaisteluoikeudesta työntekijöiden kannalta. Miten työtaisteluvapaus on määritelty Suomen perustuslaissa
ja muussa lainsäädännössä?
Kirja antaa käytännöllistä tietoa työtaistelua koskevasta lainsäädännöstä ja opastaa, miten järjestää työtaistelu tehokkaasti. Teoksessa käydään läpi työtaistelun eri lajit ja niihin soveltuvat taktiikat.
Opas on tarkoitettu etenkin ammattiyhdistysten aktivisteille ja
luottamusmiehille. Se sopii oppikirjaksi esimerkiksi ammattiosastoille, mutta on kätevä opus kaikille työntekijöille.
■ Kalevi Hölttä:
Työtaisteluopas
Sivumäärä 144
Into Kustannus Oy
ovh 17.00 €
Myytävänä hyvin
varustetuissa
kirjakaupoissa,
nettikirjakaupoissa ja
Into Kustannuksen
kotisivujen kautta
www.intokustannus.fi
RAUTATIELÄISTEN LIITTO / RAIDEAMMATTILAISTEN YHTEISJÄRJESTÖ JHL Hakaniemenranta 1, 5. krs.
PL 205, 00530 Helsinki • www.rautl.fi • s-posti: etunimi.sukunimi@rautl.fi • Puheenjohtaja Vesa Mauriala p.
040 5309 702 • Taloussihteeri Maija Auvinen p. 040 1613 085 • Lakimies Jari Kiviharju p. 040 7367 938 • Työehtosihteeri Kyösti Matikainen p. 040 5748 529 • Jäsenasiainsihteeri Miia Manninen p. 040 1648 111 • Työehtosihteeri Hannu Mattila p. 040 5823 631 • Hallintosihteeri Minna Palkia p. 0400 455 624 • Suunnittelusihteeri
Jussi Päiviö p. 040 5785 916 • Järjestösihteeri Visa Tammi p. 040 5796 309 • Tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu
p. 041 5481 320 • Tekninen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen p. (ti—to) 040 5039 975
ILMAILU- JA RAUTATIEKULJETUSALAN TYÖTTÖMYYSKASSA Kaisaniemenkatu 10, 8. krs. 00100 Helsinki
• faksi: (09) 4785 7209 • www.irkatk.fi • s-posti: etunimi.sukunimi@iau.fi • Kassanhoitaja Paula Seppälä
p. (09) 4785 7200 • Kassanhoitaja Sari Meling p. (09) 4785 7202 • Kassanhoitaja Mirva Tuomi p. (09) 4785
7203 • Kassanjohtaja Kari Kallio p. (09) 4785 7201
Rautateiden Urheilun Tuki-säätiön tuki
Säätiön tuki
omissa kohteissa
Harrasteista 50 prosentin alennus
säätiön tuella vuokatissa
Rautateiden Urheilun Tuki-säätiön tuki on 40 prosenttia sesongissa ja 60 prosenttia ei sesongissa. Etu on sama niin
työssäkäyville kuin eläkeläisillekin.
40 prosentin alennus on voimassa Vuokatissa 1.—
9.1.2011, 19.2.—26.4.2011, 1.—31.7.2011, 1.—31.10.2011 ja
20.—31.12.2011. Ylläksellä 40 prosentin alennus on voimassa viikoilla 1, 8—17, 36—39 ja 52. Muut ajat siis 60 prosentin
alennuksella sekä Vuokatissa että Ylläksellä.
Nyt jos koskaan kannattaa käyttää hyvät alennukset
hyväkseen! Alennukset lasketaan listahinnoista. Hinnasto löytyy osoitteesta www.vuokatinhovi.fi.
Ruokailut normaalihinnoilla.
Muistathan, että VR:läiset saavat nimetyistä harrasteista
50 prosentin alennuksen. Vuokatissa alennuksen saa mm.
kylpylälipuista, uimahallilipuista, keilailusta yms. Edun saat
Vuokatinhovista noudettavalla vastalipulla. Harraste-etu ei
edellytä majoittumista pl. rinneliput.
Sekä Vuokatissa että Ylläksellä saa alennuksen myös laskettelulipuista. Ylläksellä on käytössä 2 kpl firmalippuja /
lomahuoneisto ja Vuokatissa alennuksen saaminen edellyttää majoittumista Vuokatinhovissa.
Näiden etujen saanti tulee osoittaa VR:n henkilöstölipulla, perheenjäsenen alennuskortilla, erikoisvapaalipulla, henkilöstökortilla (Avecra, Pohjolan Liikenne-konserni,
Corenet jne.), Rautatieläistenliiton tai Veturimiestenliiton
jäsenkortilla.
AY-SM KEILAILU 2011
JOENSUUSSA
AY-SM Keilailu 2011 järjestetään
19.9.–23.10. Joensuun Keilahallissa (Kuntokeidas)
Kilpailuun ovat tervetulleita kaikki ammatillisesti järjestäytyneet keilaajat ja myös Suomen Keilailuliittoon kuulumattomat keilailun harrastajat (ei rek.). Kilpailussa noudatetaan AY-mestaruuskilpailujen määräyksiä ja Suomen Keilailuliiton kilpailusääntöjä.
Kilpailukutsu sekä ilmoittautumiskaavake osoitteesta
http://www.joenkl.fi/kilpailut
Järjestäjät
TUL/Ay-liikunta ja Pohjois-Karjalan Rakentajien
Keilaseura (PoRa) ry.
i
t
t
e
k
a
p
a
k
s
Syksyn r u
stä
aan värikkää
nut nauttim
si
n!
ää
uu
ts
m
ty
ku
tuloa viih
ttämä luonto
skelle. Terve
Ruskan väri
vaarojen ke
tin
ka
uo
V
tä
syksys
67€
/vrk/hlö
Hyvä VR:läinen, muista säätion tuki!
Lisätietoja: www.vuokatinhovi.fi/vrruska
Tarjous voimassa 1.9.–10.10.2011 ja koskee
vain uusia varauksia.
HOTELLI VUOKATINHOVI
Vuokatinhovintie 15, 88610 VUOKATTI
Puh. 020 1555 850, myynti@vuokatinhovi.fi | www.vuokatinhovi.fi
Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min,
matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min, hinnat sis. alv 23 %.