Tes-tulos saavutettu s. 7–10 - Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL
NRO 3 2010 Tes-tulos saavutettu s. 7–10 ! ä ä s e K Hyvää Sisällys RAUTATIELÄINEN 3 3.6.2010 Postiosoite PL 205 00531 Helsinki Puhelin (09) 774 941 Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu 041 5481 320 Toimittaja Jussi Päiviö 040 5785 916 Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen 040 5039 975 osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 Rautatieläisille sorvattiin uusi työehtosopimus 11 Rautatieliitot: Kilpailuttaminen ideologinen muoti-ilmiö 14 Aiesopimus solmittiin raideliikenteen ammattijärjestön perustamiseksi 16 JaaEi 17 Haalari vaihtui konduktöörin takkiin 18 Edunvalvonta 21 Radan varrelta 22 Rautatiehistoria elää postikorteissa 24 Maija ja Miia liiton uudet moniosaajat 26 Kesäpäivät Pieksämäellä 28 Liiton lomatoimintaa 2010 30 Osastot toimivat 31 Tapahtumat 32 Ristikko MAARIT UUSIKUMPU RAUTATIELÄINEN Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot rautatielainen@rautl.fi Ilmestyminen Kuusi kertaa vuodessa Matti Etäsalo yhdisti työn ja harrastuksen. s 22–23 MAARIT UUSIKUMPU Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen rautatielainen@rautl.fi Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 € Irtonumeron hinta 3,00 € Painopaikka Painotalo Auranen Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN 1237-4806 Rautatieliitot eivät lämpene ehdotuksille henkilöliikenteen kilpailuttamisesta. s. 11–13 2 Rautatieläinen 3 2010 MAARIT UUSIKUMPU Pääkirjoitus Toimelias toukokuu T oukokuu oli rautatieläisille hektinen kuukausi. Rautatieläisten työehtosopimus solmittiin ja liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän raportti henkilöliikenteen kilpailuttamisesta julkaistiin. Lisäksi rautatieläisten liittovaltuusto päätti aiesopimuksesta raideliikenteen ammattijärjestön selvitystyön jatkamiseksi ja perustamiseksi JHL:n siipien suojaan. Vaikka tes-neuvotteluissa jouduttiin rutistamaan muutama päivä yliajalla, niin homma hoidettiin ilman työtaistelua. Se ei ole itsestään selvää, koska työmarkkinat ovat levottomat, ja työantajaleirin ote on koventunut koko maassa. Rautatiealan toimintaympäristö on murroksen kourissa. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän kilpailutusraportissa todetaan, että henkilöliikenne olisi järkevintä aloittaa pääkaupunkiseudun lähiliikenteestä. Tavoitevuosi kilpailun avaamiselle on 2018. Se, avataanko kilpailu vai ei, riippuu paljolti siitä, mitä raportista kirjoitetaan seuraavaan hallitusohjelmaan. Kilpailutuksen ja pikavoittojen sijaan rautatiealan ammattijärjestöt haluavat ke- hittää ratainfraa, kalustoa, huolto-, konepaja- ja varikkotoimintoja sekä liikenteenohjausta. Kuin tilauksesta rautatieväen toiveisiin vastattiin, ainakin osittain. Toukokuun ilonaihe on, että VR-yhtymä on ilmoittanut maksavansa omasta pussistaan muun muassa Oulu–Seinäjoki-radan perusparannusta tänä vuonna. VR:llä on nyt selkeästi vastuullinen asenne rautatieliikenteen ja henkilöstön työllisyyden turvaamiseen. Rautatieläiset ovat olleet lähivuosina kovassa tuulessa ja tuiskussa, ja edunvalvonnan vaatimukset ovat kasvaneet koko ajan. Tulevaisuus rautatiealalla on haastava, eikä vähiten työntekijöiden kannalta. Muun muassa näistä syistä Rautatieläisten Liiton liittovaltuusto päätyi kyllä-kannalle aiesopimuksen solmimisesta JHL:n kanssa. Aiesopimuksen pohjalta tehdään lisäselvityksiä, miten raideliikenteen edunvalvontaan saadaan lisää potkua ja resursseja osana isoa liittoa. Rautatieläinen-lehden toimitus toivottaa lukijoilleen aurinkoista kesää. VR:llä on nyt selkeästi vastuullinen asenne rautatieliikenteen ja henkilöstön työllisyyden turvaamiseen. Maarit Uusikumpu päätoimittaja Hyvää ja lämmintä kesää Rautatieläisen lukijoille! ISTOCKPHOTO Rautatieläisten Liiton toimisto on suljettu 28.6.–31.7. Rautatieläinen 3 2010 Jäsenpalvelun numero 040 5039 934 palvelee arkisin klo 9—15. Edunvalvonta-asioissa voit ottaa yhteyttä oman alueesi luottamusmieheen. VR:n päätoimiset aluepääluottamusmiehet: Helsinki Arto Kukkonen 0307 20975 Kouvola Esko Takala 040 8634 245 Tampere Erkki Taatila 040 8630 410 Oulu Timo Tukiainen 040 8645 410 Oy VR-Rata Ab:n päätoimiset aluepääluottamusmiehet: Helsinki Jarmo Nyberg 040 8621 737 Kouvola Pertti Varpenius 040 8661 234 Tampere Hannu Hämäläinen 040 8630 453 Oulu Raimo Salow 040 8645 457 3 Yhteisöissä tapahtuu Työtapaturmien uhrina kuolleiden kansainvälistä muistopäivää vietettiin Hakaniemen torilla Helsingissä. Rautatieläisten Liiton kynttilän laski tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu. Hakaniemessä muistettiin työnsä vuoksi menehtyneitä Hakaniemen torilla muistettiin työtapaturmissa ja ammattitaudin vuoksi menehtyneitä. Suomessa menehtyy vuosittain työtapaturmissa 60—90 työntekijää ja ammattitautien vuoksi yli 100 palkansaajaa. Tilaisuus oli osa kansainvälistä työturvallisuuskampanjaviikkoa ja Worker’s Memorial Day 2010 -tapahtumia Tilaisuutta kunnioitti eri liittojen ja keskusjärjestöjen edustajat kuten myös torille saapuneet kuulijat. Muistosanat lausui Olkiluodon ydinvoimalatyömaan pastori Sakari Leppänen, jonka mukaan työtapaturmat ovat kaikille yhteinen asia. — Sanotaan, että vahinko ei tule kello kaulassa, mutta tämän päivän yksi joh- 4 toajatus onkin saada aikaan toimia, jotta varoituskellot voisivat soida ennakkoon, että niin sanotuilta turhilta vammautumisilta ja kuolemilta vältyttäisiin. Leppänen piti tärkeänä elinkeinon harjoittamisessa syntyneiden ammattitautien ehkäisyä. — Tänään suurennuslasin alle nostetaan asbesti. Tarkoitus on lisätä tietoisuutta asbestin tuhovoimista, siitä että se läpäisee tavallisen hengityssuojaimen ja jää elimistöön koko elinajaksi ja että sille altistuneet ovat, jos vielä tupakoivat, satakertaisen syöpäriskin alla. Leppänen perää hyvää toimintakulttuuria ja työympäristöä, jossa työnteki- jää suojellaan ja jossa ammattitauteja ei esiinny. Yksi tilaisuuden ideanikkareista, työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläinen, oli huolissaan siitä, ettei tapaturmien määrä ole laskenut monista uusista työsuojeluun liittyvistä lakiasetuksista ja ohjeista huolimatta. — Työsuojelulliset toimet tulee keskittää pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joissa suojelun taso useimmiten ei ole lainmukainen. Työsuojeluvaltuutettu on erittäin tärkeä henkilö yritykselle. teksti: Tiina Nurmi-Kokko kuva: Raija Vuori-Lehkonen Rautatieläinen 3 2010 Yhteisöissä tapahtuu SAK:n Lauri Lyly vaatii neuvottelujärjestelmän uudistamista SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mielestä työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmä vaatii uudistamista. Hänen mukaansa työmarkkinoiden ongelmana eivät ole rangaistukset ja niiden taso, vaan se, ettei työmarkkinoilla ole tällä hetkellä työkaluja, joilla todella suuriin haasteisiin voitaisiin puuttua. — Neuvottelujärjestelmän kehittämisessä päätavoitteeksi on asetettava osapuolten tasa-arvoinen neuvotteluasema. Lisäksi pitää kehittää neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän yleisiä toimintaedellytyksiä. On sovittava eri neuvottelutasojen välisestä työnjaosta, koordinaatiosta niin työnantajien ja palkansaajien välillä kuin palkansaajien kesken sekä sovittava ongelmien ja erimielisyyksien ratkaisutavoista, Lyly hahmotteli SAK:n val- tuuston kokouksessa Nurmijärven Kiljavalla. Hänen mukaansa tärkeää on myös sopimusten kunnioittaminen puolin ja toisin. Tähän liittyviä asioita ovat muun muassa sopijoiden edustavuus, sopimusten vastaisen käyttäytymisen poissaaminen sekä molempien osapuolten järjestäytymisen edistäminen. — Ihmettelen, että vaikka meillä on paljon kehitettävää koko neuvottelujärjestelmässä, työnantajien tähtäimessä ovat vain lakkosakot. Kuitenkin tosiasia on se, että lakot ovat koko ajan vähentyneet Suomessa. Lylyn mielestä Kreikan-kriisin johdosta Suomessa entistä hanakammin puhutaan julkisen talouden kestävyysvajeesta. Lyly kaipaa työmarkkinoille järjestel- mää, jossa työmarkkinajärjestöt voisivat nykyistä paremmin olla mukana ratkomassa ongelmia, koska työmarkkinoiden osuus kansantaloudesta on kuitenkin varsin suuri. Hankalaksi tämän tekee työnantajien valitsema hajota ja hallitse -periaate. — Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma on yksi hyvä esimerkki toiminnasta, jolla haasteisiin vastataan, koska SAK:lle työllisyyden hoito ja työttömyyden torjunta ovat ykkösasioita. Parhaimmillaan ohjelman toteutuminen voisi johtaa eräänlaiseen yhteiskuntasopimukseen, jolla vaikutetaan tulevaan kehitykseen ja tehtäviin valintoihin. Tarvitsemme jatkossakin vahvaa kolmikantayhteistyötä työmarkkinakeskusjärjestöjen ja maan hallituksen kanssa, Lyly sanoi. Matti Huutola: Hämärämiehet hotkivat salaa kermat valtion verokakusta — Harmaan talouden hämärämiehet saavat Suomessa hotkia salaa valtion verokakusta kermat. Valtio käyttäytyy kuin isovanhemmat, jotka eivät vaivaudu kieltämään lapsenlastaan, vaan kääntävät pään pois eivätkä ole huomaavinaan pahantekijää. Harmaan talouden rehottamisen vuoksi valtio menettää vuosittain noin neljän miljardin euron verotulot, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola muistutti SAK:n valtuuston kevätkokouksessa Kiljavalla. — Harmaan talouden lisääntymiseen on kolme syytä: rangaistukset ovat mitättömiä, voitot ovat suuria ja kiinnijäämisen riski on olematon. Verojen ja työnantajamaksujen kiertämisestä on tullut Rautatieläinen 3 2010 organisoitua rikollisuutta ja suurta bisnestä. Huutolan mukaan hallitus ei ole toiminut riittävän hanakasti harmaan talouden torjumiseksi vaan päinvastoin. — Työsuojeluhallinnolle pitää säätää oikeudet saada tietoja muilta viranomaisilta. Verottajalle on annettava oikeudet seurata ja tarkistaa tilisiirtoja samalla tarkkuudella kuin Ruotsissa. Verottajan rekisteriin on saatava jokainen Suomessa töitä tekevä. Nyt lähetetyn työntekijän verotiedoista ei tiedä kukaan mitään. Suomessa on kymmeniä tuhansia lähetettyjä työntekijöitä, mutta vain pari sataa on ilmoittautunut verottajalle. Ei ole keinoja, ei ole tietoja. Ei ole mitään, Huutola totesi. Hän vaatii tilaajavastuulain ja ulkomaisen työvoiman valvontaan keskittyvien työsuojelutarkastajien ja talousrikostutkijoiden ja -syyttäjien määrän lisäämistä. Valtion tuottavuusohjelma on viemässä asiaa toiseen suuntaa, sillä sen mukaisesti työsuojeluhallinnosta olleen vähentämässä lähivuosina 25 virkaa. Huutola antaisi ammattiliitoille kanneoikeuden, jolloin ne voisivat nostaa kanteen suoraan epärehellisiä työnantajia vastaan. — Nyt edellytetään, että yksittäinen työntekijä nosta kanteen, mutta pelon ilmapiirissä on usein vaikea löytää työntekijää, joka omalla nimellään nousee työantajaansa vastaan vieraassa maassa. 5 Painavasana Tessi tuli R autatieläisten Liiton työehtosopimusneuvottelut menivät vajaan viikon ”yliajalle”, mutta sopimukseen päästiin kuin päästiinkin yön pimeinä tunteina. SAKlaisten liittojen tilanne on liittokierroksella ollut sellainen, ettei sopimuksia ole hevin saatu valmiiksi ennen vanhan sopimuksen päättymistä. Minkään liiton yleiskorotustasot eivät tällä kierroksella hätkähdytä. Silti verrattuna moniin muihin aloihin pärjäsimme kohtuullisesti. Rautatieläisten Liiton sopimuksessa painottuvat monia muita liittoja enemmän työelämän laatuun liittyvät seikat. Keskeistä oli vihdoin päästä käsiksi muun muassa katkovuorojen määrän kasvuun ja siitä syntyvään lisääntyvään työhönsidonnaisuuteen. Nyt saatu ratkaisu tulee vähentämään katkojen määrää ja lisäämään niistä saatavia korvauksia tai molempia. Helpot ajat eivät ole edessä. Erityisesti Oy VR-Rata Ab:n tuleva työtilanne näyttää huolestuttavalta. Maan porvarihallitus on toistuvasti evännyt ratatöihin välttämättömän lisärahoituksen, ja loppukauden työtilanne näyttää vaikeammalta kuin miesmuistiin. Työnantajan kanssa päästiin kuitenkin sopuun uudesta luottamusmiesjärjestelmästä, jonka vaaliohjeet on laitettu kentälle. Uusi järjestelmä aloittaa toimintansa heinäkuun alussa kuluvaa vuotta. Järjestelmä antaa mahdollisuuden entistä tehokkaampaan edunvalvontaan. Valittujen luottamusmiesten koulutus alkaa puolestaan alkusyksystä. Samalla pohdinnassa on, kuinka työsuojeluorganisaatiotamme voitaisiin kehittää entistä toimivammaksi. Kilpailuttamisideologia ja markkinaehtoisuus tuntuvat nyt jylläävän koko valtionhallinnossa. Pari viikkoa sitten luovu- 6 tettiin liikenne- ja viestintäministeriölle loppuraportti, joka käsittelee rautateiden henkilöliikenteen avaamista kilpailulle koko Suomessa. Raportin johtopäätös on, että ensin kilpailu avattaisiin HSL-alueella eli pääkaupunkiseudun henkilöliikenteessä, joten kilpailutusta lähdettäisiin avaamaan suunnittelun muodossa seuraavalla hallituskaudella. Samalla VR:ää halutaan kammeta pois Junakalusto Oy:stä ja samoin esimerkiksi huolto- ja varikkopalveluiden riittävyys pitäisi raportin mukaan turvata kaikille operaattoreille. No — tämänkään ajatuksen sisältöä ei tarvitse kauaa miettiä: VR: n huolto- ja varikkopalveluiden vahvuutta halutaan murentaa. Samoin listalla on esitys liikenteenohjauksen eriyttämisestä VR-konsernista. Kaikki SAK-laiset rautatiejärjestöt jättivät raporttiin eriävän mielipiteen perusteluineen. Samassa yhteydessä teetettiin tutkimus, jossa kysyttiin kansalaisten mielipiteitä kilpailun avaamisesta. Vastaajat uskoivat kilpailuttamisen ehkä laskevan hintoja, mutta pelkäävät kilpailun avaamisen heikentävän matkustamisen turvallisuutta, junaliikenteen ympäristövaikutuksia, työehtoja sekä palveluiden saatavuutta eri puolilla maata. Koska haasteet ovat suuret, sitä tärkeämmäksi muodostuu se, että tulevaisuudessa liittorakenteemme on riittävän vahva ottamaan vastaan muun muassa HSL-alueen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Tähän tähtää edelleen hanke raideliikennealan ammattijärjestön perustamisesta, joka toteutuessaan estäisi valtaosin mahdollisen työehtoshoppailun tai tekisi siitä ainakin merkittävästi vaikeampaa. Koska haasteet ovat suuret, sitä tärkeämmäksi muodostuu se, että tulevaisuudessa liittorakenteemme on riittävän vahva. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Rautatieläinen 3 2010 Liittovaltuusto hyväksyi tes-tuloksen 6.5. eli kuusi päivää sen jälkeen, kun edellinen sopimus umpeutui. Rautatieläisille sorvattiin uusi työehtosopimus Rautatieläisten Liiton työehtosopimusneuvottelut menivät vajaan viikon yliajalle, mutta sopimukseen päästiin kuin päästiinkin yön pimeinä tunteina. Minkään liiton yleiskorotukset eivät tällä kierroksella hätkähdytä, mutta moniin muihin aloihin verrattuna rautatieläisten sopimus on kohtuullinen. Siinä painottuvat monia muita liittoja enemmän työelämän laatuun liittyvät seikat. Rautatieläinen 3 2010 Rautatieläisten Liiton hallitus ja liittovaltuusto kokoontuivat käsittelemään neuvottelutulosta 6. toukokuuta. Tuloksesta käytiin pitkä ja kriittinen keskustelu. Lopulta liittovaltuusto hyväksyi yksimielisesti neuvottelutuloksen uudesta työehtosopimuksesta. Uusi sopimus on voimassa 1.5.2010—31.3.2012, ja sopimuksessa on kolme palkankorotuspistettä: 1.5.2010, 1.3.2011 ja 1.11.2011. Sopimus on irtisanottavissa viimeisen palkantarkistuksen yhteydessä. 7 Sopimusneuvotteluissa edettiin muun muassa konduktöörien työhönsidonnaisuusasiassa ja tehtiin päänavaus palkalliselle isyyslomalle. Yleiskorotukset ja järjestelyvaraerä Palkkoja korotetaan 1.5.2010 alkaen tai sitä seuraavan työjakson alusta 0,6 prosentin yleiskorotuksella. Toinen korotus ensi maaliskuussa tuo palkkoihin 0,5 prosentin yleiskorotuksen. Lisäksi käytössä on 0,1 prosentin järjestelyvara (1.3.2011), joka kohdennetaan ensisijaisesti palkkaliitteisiin 2 ja 3 erikseen sovittavalla tavalla. Mikäli järjestelyvarasta ei päästä yksimielisyyteen, toteutetaan se yleiskorotuksena. Kolmannessa palkankorotuksessa palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus sovitaan ensi vuoden syyskuun alkuun mennessä. Ellei sopimukseen palkankorotuksen tasosta päästä sovittuun ajankohtaan mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään ensi vuoden marraskuun lopussa. Kaikkia tuntisidonnaisia ja euromääräisiä lisiä ja takuuosia korotetaan yleiskorotuksen määrällä, ellei lisästä ole sovittu erikseen muuta. Vuonna 2010 korotusten kokonaisvaikutus palkkoihin on noin 0,75 prosenttia ja ensi vuoden ensimmäisen palkantarkistuksen kokonaisvaikutus palkkoihin on noin 0,9 prosenttia. Päänavaus palkalliselle isyyslomalle Sopimuskierroksella tehtiin päänavaus palkalliselle isyysvapaalle. Palkallinen isyysvapaa astuu voimaan sopimuskauden päättyessä isyysrahakauden kolmelta ensimmäiseltä työpäivältä, mikäli työehtosopimusta ei irtisanota päättymään kesken sopimuskauden. Lisäksi äitiysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan palkka äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Tämä palkka maksetaan uusien määräysten mukaan myös silloin, kun äiti jää suoraan vanhempainvapaalta äitiysvapaalle olematta välillä lainkaan töissä. Korotuksia työhönsidonnaisuuslisään Työhönsidonnaisuuslisään tulee muutoksia marraskuun alussa. Nyt sovitun ratkaisun uskotaan vähentävän katkojen mää- rää. Lisää korotetaan 19 euroon jokaiselta sellaiselta työvuorolta tai matkatyövuorolta, jonka osien välissä on vieraalla paikkakunnalla enintään kahden tunnin tai kotipaikalla vähintään tunnin lepo, jota ei lueta työaikaan. Jos tällaisia vuoroja on kaksi työjaksossa, lisän suuruus on toisen katkovuoron osalta 21 euroa. Jos tällaisia vuoroja on työjaksossa kolme tai enemmän, lisän suuruus on näiden katkovuorojen osalta 22 euroa. Lisää ei kuitenkaan makseta työ- tai komennusmatkalta. Lisäksi maksetaan jokaiselta sellaiselta työvuorolta, jonka osien välissä on vieraalla paikkakunnalla yli kaksi tuntia, kahdelta tunnilta yksinkertainen tuntipalkka tai kotipaikkakunnalla yli tunnin mittaiselta tauolta yksinkertainen tuntipalkka. Muuttuneen työvuoron korvaus Jos ennalta laaditusta työtuntijärjestelmästä joudutaan poikkeamaan ja asiasta ilmoitetaan alle kolme vuorokautta ennen muutosta, maksetaan ensimmäiseltä muuttuneelta työvuorolta yhdeltä tunnilta aikapalkkaa vastaava korva- Radio-ohjattavan veturin ohjauslisä nousee elokuun alusta 1,90 euroon. 8 Rautatieläinen 3 2010 Vuoden tärkein päätös tehty ja neuvottelutulos hyväksytty. Rautatieläisten Liiton hallituksen jäsen Jouni Korkalainen (vas) ja liittovaltuuston jäsen Pertti Saarikoski poistumassa kokouksesta. us ilman korotuksia ja lisiä. Korvaus on kokeiluluontoinen vuoden 2010 loppuun asti, ja sen jatkosta päätetään kokemusten perusteella. Näin kirjattuna muutos koskee myös päivävuoroa. Kaksi työvuoroa saman työvuorokauden aikana Paikallisesti sopien työvuorot voidaan sijoittaa siten, että samalle työvuorokaudelle sijoittuu kaksi säännöllisen työajan vuoroa joko kokonaan tai osittain ilman, että jälkimmäisestä syntyisi ylitöitä. Työvuorojen välissä tulee olla vähintään seit- semän tunnin lepoaika. Tämä on aiemmin koskenut vain sähkö- ja tietoliikenneasentajia ja muuttuu nyt koskemaan kaikkia palkkaliitteen 3 työntekijöitä. Viikonlopputyövuoroista annettava vapaa Viikonlopputyövuoroissa tehdään kaksi 12 tunnin työvuoroa, jonka jälkeen työntekijällä on seuraavan kahden viikon kuluessa oikeus saada viisi työvuoroa yhdenjaksoista palkallista vapaata. Jos työntekijä kutsutaan palkallisen vapaan aikana työhön, eikä vapaan siirrosta Erilliskorotuksia • Radio-ohjattavan veturin ohjauslisä nousee elokuun alusta 1,70 eurosta 1,90 euroon ja vuoden 2012 tammikuun alusta 2,20 euroon. • Junakaluston siirtolisä nousee 60 eurosta 70 euroon 1.5.2010 alkaen ja 1.1.2011 alkaen 75 euroon. • Hankalan työn lisä siirretään kustannusneutraalisti, ja sen vaikutus on 0,4 prosenttia pohjapalkkoihin 1.5.2010 alkaen. • Korotetut lähtörahat ovat arkipäivisin 60,00 €/lähtö, viikonloppuisin ja arkipyhinä 90,00 €/lähtö ja juhlapyhinä 110,00 €/lähtö. • Pääluottamusmiesten palkkioita korotetaan 10 €/kk ja työpisteluottamusmiesten palkkioita 5 €/kk. Työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan vastaavasti. Rautatieläinen 3 2010 muuhun ajankohtaan sovita, maksetaan hänelle tehdystä työstä 8 ensimmäiseltä työtunnilta yksinkertainen tuntipalkka, 8 seuraavalta tunnilta 50 prosentilla korotettu ja sen jälkeen 100 prosentilla koro- PALKKALIITE 1 1.5.2010 alkaen Palkka ryhmä Työkohtainen palkka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 1 715,86 1 772,12 1 828,63 1 863,54 1 898,52 1 933,50 1 968,47 2 003,45 2 038,42 2 073,40 2 108,37 2 178,30 2 318,20 2 423,13 2 481,42 2 574,69 2 679,60 9 tettu tuntipalkka. Vapaa katsotaan tällöin pidetyksi. Muut vapaat tai edellä mainitut työssäolopäivät sijoittuessaan edellä tarkoitettujen vapaiden väliin eivät katkaise yhdenjaksoista vapaata. Työntekijä voi nyt valita kaiken vapaana tai ylityösäännöksen mukaisen korvauksen tehdyltä työltä. Viikonlopputyövuoron tunnit on kuitenkin tasoitettava korkeintaan kahden viikon tasoitusjaksoa noudattaen, eli vapaan siirtoa myöhäisempään ajankohtaan ei sallita. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu PALKKALIITE 2 1.5.2010 alkaen Palkka ryhmä Työkohtainen palkka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 667,82 1 738,24 1 820,40 1 908,42 2 008,19 2 084,47 2 166,65 2 242,94 2 319,22 2 401,38 PALKKALIITE 3 1.5.2010 alkaen 10 Palkka ryhmä Työkohtainen palkka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 587,79 1 664,25 1 764,25 1 834,82 1 923,04 2 005,39 2 099,49 2 181,83 2 299,46 2 387,69 VR vauhdittaa Oulu–Seinäjoki -rataosuuden perusparannusta VR rahoittaa Oulun ja Seinäjoen välisen rataosuuden perusparannusta omasta pussistaan. Lisärahoituksen tarkoituksena on estää ratatöiden pysähtyminen kesän jälkeen. Valtion tämän vuoden budjetissa kohteeseen on varattu 40 miljoonaa euroa, mikä ei riitä rahoittamaan töiden jatkumista kesän jälkeen. VR:n toimitusjohtajan Mikael Aron mukaan tavoitteena on turvata hankkeen jatkuvuus ja töiden valmistuminen määräajassa. — Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa lykätä Oulu—Seinäjoki-radan perusparannusta. Hankkeen valmistuminen aikataulussaan on elintärkeä koko maan kuljetusjärjestelmän ja kilpailukyvyn kannalta, Aro sanoo. Oulun ja Seinäjoen välinen rataosuus on yksi Suomen tiheimmin liikennöidyistä yksiraiteisista rataosuuksista ja se palvelee sekä henkilö- että tavaraliikennettä. — Kyseessä on tärkein käynnissä oleva ratahanke. Hankkeen pitkittyessä sen yhteiskunnalliset höydyt jäävät saamatta. Hitaasta etenemisestä kärsivät eniten matkustajat, jotka ovat jo usean vuoden ajan joutuneet siirtymään linja-autoihin kesken matkan. Lisäksi pätkittäinen toteutus nostaa kustannuksia turhaan, Aro täydentää. Oulun ja Seinäjoen välisen rataosuuden lisäksi VR rahoittaa tänä vuonna Tampereen ja Oriveden välisen rataosuuden perusparannusta sekä Kotolahden sataman ratapihan kunnostusta. VR-konserni tukee tänä vuonna rataverkon perusparannusta yhteensä 40 miljoonalla eurolla. Valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Jyri Häkämiehen mukaan VR:n päätös on haasteellisessa tilanteessa ainoa mahdollinen. — Korostan, että tämä on kertaluonteinen rahoituspäätös eikä tästä saa tulla pysyvää käytäntöä. Rataverkon kunto heijastuu myös VR:n palveluihin. Matkustajille tämä näkyy esimerkiksi routavaurioina ja myöhästelyinä. Siitä syystä VR-konserni on päättänyt toimia näin ja tätä päätöstä haluan tukea. Hän muistuttaa, että näillä hankkeilla on myös tärkeä työllisyysvaikutus. — VR ylläpitää myös Suomen kilpailukykyä sijoittamalla metsäteollisuudelle tärkeän vientisataman ratatöihin, Häkämies täydentää. Huolena rataverkon kunto VR-konserni on huolissaan myös rataverkon kunnon heikkenemisestä. Nykyisellä rahoitustasolla rataverkon kunto uhkaa heiketä entisestään. Rataverkon ylläpito edellyttäisi perusradanpidon rahoituksen nostamista nykyisestä noin 130 miljoonasta noin 200 miljoonaan euroon, mutta ensi vuonna perusratapidon rahoitus uhkaa päinvastoin pudota jopa 40 prosentilla. Pelkästään routaongelmien poistamiseen ja ennaltaehkäisyyn tarvittaisiin noin 40 miljoonaa euroa lisää vuodessa. — Suomen rataverkolla on roudasta johtuvia nopeusrajoituksia yhteensä 940 raidekilometrillä. Ruotsin vastaava luku on kaksi kilometriä. Ellei perusradanpidon rahoitukseen saada pikaista muutosta, tilanne uhkaa vielä heiketä entisestään, Aro sanoo. Rautatieläinen 3 2010 Rautatieliitot: Kilpailuttaminen ideologinen muoti-ilmiö Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamista selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä 18.5.2010 liikenneja viestintäministeriölle. Työryhmä selvitti, mitä toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan, jotta rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen olisi mahdollista. Rautatieliitot pitävät kilpailun avaamista ideologisena muoti-ilmiönä, joka ei vastaa rautatiealan haasteisiin. Työryhmän mukaan rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttaminen olisi järkevintä aloittaa Helsingin seudun lähiliikenteestä. Kilpailun edellytykset olisi ratkaistava vuoden 2014 loppuun mennessä, jotta Helsingin seudun liikenne HSL voisi halutessaan käynnistää kilpailutetun liikenteen vuoden 2018 alusta. Tällä hetkellä voimassa oleva Helsingin seudun liikenteen ja VR-Yhtymä Oy:n ostoliikennesopimus päättyy vuoden 2017 lopussa. Kilpailutusta selvittänyt työryhmä painottaa, että liikennepalveluja tilaavan viranomaisen olisi asetettava palvelutasotavoitteet niin, että liikennepalvelut ovat asiakkaiden käytettävissä mahdollisimman integroidulla ja tehokkaalla tavalla. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä siihen, että aikataulu sekä tariffijärjestelmä toimivat, liikennöinti toteutetaan alueellisesti riittävän kattavasti ja matkustajille tarjotaan niin aikatauluista kuin palveluista yhtenäistä informaatiota. Kilpailuttaminen muoti-ilmiö Henkilöliikenteen kilpailutusta selvittänyt työryhmä pitää järkevimpänä avata rautatieliikenteen kilpailu ensimmäiseksi pääkaupunkiseudulla. Rautatieläinen 3 2010 Rautateiden ammattijärjestöjen Rautatieläisten Liiton, Veturimiesten Liiton ja Rautatievirkamiesliiton mielestä kilpailu ei ole ratkaisu rautatiealan tuleviin haasteisiin. Ammattiliittoja edusti työryhmässä veturimiesten juuri eläkkeelle jäänyt pääsihteeri Timo Tanner, joka jätti työryhmän työstä eriävän mielipiteen. — Väitteen tueksi ei ole esitetty mitään konkreettista näyttöä, Tanner toteaa. Tannerin mukaan rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamista koskevat kaavailut perustuvat nyt vallalla olevaan muoti-ilmiöön kaikkien julkisten toimintojen yksityistämisestä ja kilpailuttamisesta. 11 Nollaplus vaihtoehtona kilpailutukselle Rautatiejärjestöt korostivat työryhmän eriävässä mielipiteessä kilpailuttamisen sijaan 0+-vaihtoehtoa, jossa nykyistä suoraostosopimusta kehitetäisiin. Tässä vaihtoehdossa EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisten suorien sopimuksien tekemistä jatkettaisiin, jolloin sopijaosapuolina olisivat tapauskohtaisesti VR Yhtymä Oy, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Helsingin seudun liikenne HSL. Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä tekivät viime vuoden lopulla kymmenen vuoden yksinoikeussopimuksen kaukoliikenteestä. Sopimus on voimassa 3.12.2019 saakka. Suorahankintasopimukseen sisältyy viiden vuoden optio lisäajasta. Sopimuksen mukaan liikennettä ei saa vähentää siten, että se johtaa julkisen palvelun velvoitteen mukaisen liikennetarjonnan heikkenemiseen. Yksinoikeussopimuksen lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö ja VR sopivat viime joulukuussa lähiliikenteen tuen jatkamisesta YTV-alueen ulkopuolisessa liikenteessä tämän vuoden loppuun asti. ”Ennalta annettu ja outo näkökulma” Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Maurialan mielestä raportin näkökulma raideliikenteen kehittämiseen on outo ja ennalta annettu. — Kun liikennepoliittisessa selonteossa korostetaan joukkoliikenteen aseman vahvistamista ja toimivia joukkoliikennepalveluita sekä erityisesti niiden riittävää resursointia, on raportin kehittelytyössä suurimman huomion saanut se, kuinka kilpailua saataisiin ideologisesti avattua raideliikenteessä. Maurialan mukaan taloudellisia arvioita on esitetty viime aikoina julkisuudessa ainoastaan sillä olettamalla, että kilpailun lisääminen automaattisesti alentaisi hintatasoa. 12 Ylitarkastaja Risto Salmi ja ylijohtaja Minna Kivimäki liikenne- ja viestintäministeriöstä tiedottivat työryhmän selvityksestä henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle. on ia ar vioita is ll e d u lo a T lä oastaan sil in a y t t e it s e un , että kilpail ti a ll a m a t t le o maattises o t u a n e in lisääm tatasoa. alentaisi hin Ei kiitos rautateiden kilpailutukselle, totesivat Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala (vas), selvitystyöryhmän jäsen Timo Tanner Veturimiesten liitosta ja Seppo Juselius Rautatievirkamiesliitosta. Rautatieläinen 3 2010 — Tämä hokema on otettu todesta lähes kritiikittömästi, vaikka rautatieliikenne on tyystin eri asia kuin esimerkiksi päivittäistavarakauppa. Rautatiet on kokonaisuus, jossa kaikkien osien pitää toimia hyvin yhdessä. Sen tulee olla siis riittävän yhtenäinen, Mauriala korostaa. Veturimiesten liiton puheenjohtaja Risto Elonen pitää rataverkon nopea rapistumista kilpailuttamista suurempana huolenaiheena. — Sen pitäisi olla huoli kaikilla tahoilla, ja se uhkaa jo Suomen elinkeinoelämää. Kilpailutusta suuremmat hyödyt yhteiskunnalle saadaan investoimalla rataverkkoon ja nopeisiin junayhteyksiin. Palveluvelvoite vaarassa Liitoissa uskotaan, että kilpailun avaaminen vaikeuttaisi VR:n julkisen palveluvelvoitteen täyttämistä, kun kannattavat linjat kilpailutettaisiin. — Junaliikenteen tehtävä on kuljettaa ihmisiä ja tavaroita turvallisesti paikasta toiseen. Junat kulkevat myös sellaisilla alueilla, joilla liikennettä pitää hoitaa, vaikka se ei aina olisi taloudellisesti kannattavaa. Mikäli kilpailu avataan, kilpailua syntyisi vain kannattaville rataosuuksille. Juuri tällaista kilpailun avaamista HSL-alueella työryhmä ehdottaa. Tällöin VR:lle ja viime kädessä veronmaksajille jäisi nopeasti entistä suurempi taakka julkisen palvelun tehtävän rahoittamisesta, Mauriala selostaa. Työryhmä esittää myös, että liikenteenohjaus irrotetaan VR Yhtymä Oy:stä. Myös Junakalusto Oy:n omistajajärjestelyt menisivät uusiksi ja VR Koulutuskeskus kokisi myllerryksen. Todennäköisesti kilpailun avautuessa koulutusta tultaisiin tarjoamaan useissa koulutuspaikoissa. Tekstit: Jussi Päiviö, Hilkka Ahde, LVM Kuvat: Jussi Päiviö, TSN gallup ja Maarit Uuskumpu Rautatieläinen 3 2010 Kansalaismielipide: Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttaminen heikentää turvallisuutta ja saatavuutta TNS Gallup Oy selvitti rautatiealan liittojen toimeksiannosta mielipiteitä kansalaisten suhtautumista julkisten palveluiden ulkoistamiseen ja kilpailuttamiseen. Keskeinen osa tutkimusta koski rautateiden henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle. Enemmistö suomalaisista pitää julkista liikennettä peruspalveluna. Tätä mieltä oli yli kolme neljästä (79 %) suomalaisesta. Vain kuudesosa on sitä mieltä, että julkinen liikenne ei ole peruspalveluihin kuuluva asia. Suhtautumisessa julkisten palveluiden ulkoistamiseen ja kilpailuttamiseen kansa jakaantuu kahtia. Kaksi viidestä (38 %) kannattaa ja hieman suurempi osa (41 %) on vastaan ja pitää kilpailuttamista huonona kansalaisten kannalta. Kielteisiä vaikutukset olisivat palveluiden saatavuuteen eri puolilla maata, junalla mat- kustamisen turvallisuuteen ja rautateillä työskentelevien työolosuhteisiin. Kansalaiset epäilevät myös, että junien kunto ja laitteiden ajantasaisuus heikentyisivät nykyisestä. Ylemmät toimihenkilöt uskovat, että palveluiden laatu paranisi, jos yksityiset junayhtiöt tulisivat mukaan kilpailemaan raideliikenteessä. Toisaalta sama joukko uskoo muita useammin, että junalla matkustamisen turvallisuus ja palveluiden saatavuus eri puolilla maata heikkenisivät. Työntekijöiden keskuudessa on keskimäärin enemmän niitä, jotka eivät osaa arvioida kilpailun vaikutuksia raideliikenteessä. Tutkimus luettavissa nettiosoitteessa http:// www.rautl.fi/easydata/customers/rautl/files/ jussi/julkiset_peruspalvelut_rautatiet_2010.pdf 13 Rautatieläiset solmivat aiesopimuksen raideliikenteen ammattijärjestön perustamiseksi Rautatieläisten Liiton liittovaltuusto päätti yksimielisesti aiesopimuksen solmimisesta Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n kanssa raideliikenteen ammattijärjestön perustamiseksi liittovaltuuston kevätkokouksessa Vuokatissa. Aiesopimuksen hyväksyminen merkitsee, että liittofuusion edellytykset selvitetään niin, että päätös Rautatieläisten Liiton sääntöjen pohjalle perustettavasta raideliikenteen ammattijärjestöstä tai sen hylkäämisestä voidaan tehdä liittovaltuuston syyskokouksessa tänä vuonna. Uusi ammattijärjestö toimisi JHL:n sisällä ja tavoitteena on, että sen toiminta alkaisi vuoden 2012 alusta. Järjestön tarkoituksena on koota raideliikenteen edunvalvonta saman katon alle ja näin vahvistaa edunvalvontaa. Metro- ja raitiotievaunuliikenne on jo JHL:n edunvalvonnan piirissä. — Aiesopimus ei ole mikään kevyt paperi, vaikka nimessä onkin sana aie. Se on otettava tosissaan valmistelun pohjaksi, puheenjohtaja Vesa Mauriala Rautatieläisten Liitosta linjasi. Alkuperäisessä ammattijärjestöhankkeessa oli myös Rautatievirkamiesliitto RVL. RVL:n liittovaltuusto päätti kuitenkin äänin 18—16, että RVL ei ole mukana raideliikennealan ammattijärjestöhankkeen jatkoselvityksissä. ympäristön muuttumista. Henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle häämöttää muutaman vuoden päästä, sillä liikenneja viestintäministeriön työryhmä julkisti äskettäin raporttinsa henkilöliikenteen kilpailuttamisesta. Työryhmän mukaan kilpailuttaminen olisi järkevää aloittaa pääkaupunkiseudulta ja se alkaisi aikaisintaan vuonna 2018. Myös metro- ja raitiotievaunuliikenteessä valmistellaan suuria muutoksia. Helsingin kaupunki on yhtiöittämässä Helsingin kaupungin liikennelaitosta. Raideliikenne murroksessa Yhteistä erityisesti yhteiskuntavaikuttamisessa Liittovaltuusto piti liittofuusion selvitystyön jatkamista puoltavina seikkoina muun muassa raideliikenteen toiminta- JHL:n näkökulmaa fuusioon valottivat kokouksessa JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, Helsingin yhteisjärjestön puheenjohtaja Tapio Havasto ja järjestötoimitsija Mauri Keskinen. Santamäki-Vuori löysi paljon yhteistä kittiä rautatieläisten ja JHL:n ammattialojen välillä muun muassa julkisen palvelun tehtävän, verorahoituksen ja yhteiskuntavaikuttamisen. — Meillä on erityisen paljon yhteistä yhteiskuntavaikuttamisen saralla, koska toimintamme on poliittisen peukalon alla. Ison liiton on helpompi vaikuttaa poliittisiin päättäjiin ja suunnata yhteiskuntavaikuttamiseen myös resursseja, hän totesi. Hänen mukaansa työehtosopimuskäytännöistä käydään nyt kovaa kamppailua ja työantaja kilpailuttaa työehtosopimuksia ja samalla myös ammattijärjestöjä tosiaan vastaan. Tällainen kamppailu on JHL:ssä tuoreessa muistissa, kun Helsingin kaupunki yritti siirtää äskettäin Helsingin bussiliikenne Oy:n sopimuksen Auto- ja kuljetusalojen liittoon. Sopimusoikeudet onnistuttiin säilyttämään kuitenkin JHL:ssä. Liittovaltuuston jäsen Helena Blom (oik) ja JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori kokoustauolla Vuokatissa. Blom uskoo, että raideliikennejärjestön perustaminen on hyvä juttu. 14 Rautatieläinen 3 2010 Rautatieläisten liittovaltuusto otti myönteisen kannan aiesopimukseen JHL:n kanssa. JHL solmii työehtosopimuksia sekä julkiselle sektorille että yksityisaloille. — On tärkeätä, että JHL:ssä ei tehdä yksityiselle alalle edullisempia sopimuksia kuin julkiselle puolelle. Emme halua liittona ylläpitää kaksihintajärjestelmää. Kukaan ei selviä yksin Havasto näkee raideliikenteen ammattijärjestön vastauksena työnantajien koventunutta linjaa vastaan. — Kukaan ei selviä yksin työantajan pudotuspelissä. On ymmärrettävä, että työantajan toimissa ei ole kyse vain ylimenokaudesta, jos ay-liike ei ryhdistäydy. Raideliikenteessä on monia asioita käynnissä, ja voimaa tarvitaan. Vaikka pieni on kaunista, niin se ei nyt tahdo riittää. Rautatieläinen 3 2010 Havasto tuntee hyvin Helsingin raideliikenteen kysymykset. Hän oli raitiotieliikenteen pääluottamusmies ennen siirtymistään Helsingin yhteisjärjestön puheenjohtajaksi. Valtuuston jäsenien puheenvuoroissa pohdittiin VR:n tulevaisuutta ja roolia rautatieliikenteen operaattorina ja työnantajana. — Jos henkilöliikenne avataan elviä yksin kilpailulle, on pelkona työantajiKukaan ei s ssä. pudotuspeli , n en työehtoshoppailu ja rautatieaja ta n a ö ty ta lan työntekijöiden hajaantuminen i on kaunis . n ie p a k ik a V ää useisiin ammattiliittoihin. Vastaat tahdo riitt y n i e e s n ii n ko perustettava ammattijärjestö JHL:ssä näihin haasteisiin? yksi liitovaltuuston jäsen kysyi. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu 15 JaaEi Jos taajamajunaliikenne heikkenisi, se merkitsisi menetyksiä myös pääratojen liikennemääriin ja olisi Suomen tekemiä ilmasto- ja ympäristöpoliittisia sitoumuksia vastaan. Junaliikenteen ostomäärärahat säilytettävä ja sidottava indeksiin S uomessa junaliikenne muodostaa julkisen liikenteen runkoverkoston. Rautatiemme on historiallisen kehityksen myötä rakennettu toimivaksi kokonaisuudeksi. Mielestäni on täysin väärin se, että osa rataverkostosta on viime vuosikymmenien aikana jätetty heikolle hoidolle tai suorastaan rappiolle. Jokainen rataosuus on meidän kansalaisten yhteistä investoitua omaisuutta kuten junaliikennekalustokin lähinnä kansainvälisen liikenteen osalta olevin poikkeuksin. Siksi on perusteltua käyttää rataverkostoa kokonaisuudessaan sekä tavara- että henkilöliikenteeseen. Tällä vaalikaudella on liikenneministeri Anu Vehviläisen kunnostustoimilla ja niiden suunnittelulla saatu turvattua kolmen keskeisen radan tulevaisuus. Nämä ovat ns. Poikkirata, Karjalan rata ja Suomen leveimmällä kohdalla ns. poikkirata. Viime mainitulla kunnostettu osuus Huutokoski – Savonlinna merkitsee suoraa kansainvälisen liikenteen mahdollistavaa junarataa Venäjän rajalta Savonlinnan ja Haapamäen kautta Vaaraan, josta ns. Keskipohjola käytävä yli merenkurkun ulottuisi Keski-Ruotsin ja Keski-Norjan kautta Trondheimiin Atlantille. Poikkiradan nyt vain osittaisessa käytössä oleva haara Haapamäeltä Parkanon kautta Poriin tulisi pikaisesti kunnostaa ja näin poikkirata toimisi Haapamäeltä sekä Vaa- 16 saan kuten nytkin, mutta myös Porin eri satamiin, joissa on vapaata kapasiteettia runsaasti. Reitti jäävapaista satamista jatkuisi väljän Selkämeren kautta esim. Gävlen kautta Göteborgiin Kattegatille Pohjanmeren alueelle, josta voitaisiin käyttää suurempia valtamerilaivoja kuin on mahdollista Juutinrauman salmessa Kööpenhaminan ja Malmön välillä. Näillä esimerkeillä haluan osoittaa sen, että rautatiepolitiikassa pitää huomioida koko Suomi ja ne monet mahdollisuudet, joita rataverkostomme tarjoaa. Poikkirata voisi erityisesti muodostua Suomen teollisuus ja transitoradaksi (STTR), jolloin mm. raskaat kaivos- ja kaivannaisteollisuuden kuljetukset eivät rasittaisi jo nyt ruuhkautuneita ratoja ja ratapihoja. Haapamäen kautta liikennettä mahtuisi suuremmatkin määrät, jos rata Parkanon kautta Poriin kunnostettaisiin, kuten nykyisillä koneilla on yllättävän nopeastikin tehtävissä. Poikkirata on myös kaikilta osuuksiltaan rakennettu suoraan ajettavaksi, jolloin ei tarvita veturien siirtoja junan päästä toiseen päähän. Henkilöliikenne on kokonaisuus, jossa ns. vähäliikenteistenkin ratojen osuus on olennainen asia. Kyse on maakuntien välisistä junayhteyksistä ja syöttöliikenteestä pääratojen pendolino- ja Intercity-junille sekä myös tietenkin paikallisliikenteestä. Jos taajamajunaliikenne heikkenisi, se merkitsisi menetyksiä myös pääratojen liikennemääriin ja olisi Suomen tekemiä ilmasto- ja ympäristöpoliittisia sitoumuksia vastaan. Raideliikenne menettäisi osuuttaan yksityisautoille, mikä ei mielestäni olisi mitenkään oikein. Uhka on kuitenkin olemassa kaukojunaliikenteen ostomäärärahojen vähentyessä 31,5 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon valtion talouskehyksissä vuosille 2012—2014. Supistukset koskisivat vähäliikenteisien ratojen ohella myös muiden ratojen hiljaisimpia junavuoroja. Nämä ovat kuitenkin osa kokonaisuutta. Silloin tehdään junamatka, kun se onnistuu molempiin suuntiin ja perille asti. Jos tämä ei onnistu, on yleensä vaihtoehto yksityisauto. Hiljaisemmat junavuorot ja ns. vähäliikenteisten ratojen junaliikenne mahdollistavat junankäytön, josta saavat osansa pääradat ja vilkkaammat junavuorotkin. Jos ehdotus kaukojunaliikenteen ostomäärärahojen vähentämisestä vastoin liikenneministeri Anu Vehviläisen ja eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan kantaa toteutuisi, se tietäsi myös noin 200 henkilön työpaikkojen menetystä. Mielestäni jokainen rautateiden ja junaliikenteen työpaikka on arvokas asia, jos haluamme nousta taloudellisesta taantumasta. Lauri Oinonen kansanedustaja (kesk.), liikenne- ja viestintävaliokunnan vs. Rautatieläinen 3 2010 Haalari vaihtui konduktöörin takkiin Turkulainen Tapani Grönroos odotti yli 20 vuotta ammattihaaveensa toteutumista. Sitten tärppäsi, ja viime helmikuussa 52-vuotias Grönroos vaihtoi Cargon haalarit konduktöörin pukuun ja kietoi lipunmyyntilaitteen kaulaansa. Rautatieläinen 3 2010 Grönroos ei ole uusi kasvo VR:llä. Hän tuli VR:lle vuonna 1980 ja on työskennellyt talossa monissa tehtävissä muun muassa Turun tavara-asemalla autokuskina, junamiehenä, kirjurina ja järjestelyratamestarina satamassakin ja viimeksi vaihtotyönjohtajana Cargolla. — Minulle oli lapsena autot tärkeitä, mutta haave konduktöörin ammatista heräsi 80-luvulla kun näin VR:llä, mitä konduktöörin työ on. Pidin myös Cargon töistä, mutta kaikki VR:llä tekemäni työt 17 Turkulainen tuore konduktööri Tapani Grönroos ei pelkää muutoksia. Ammatinvaihto kävi käden käänteessä, kun siihen tarjoutui tilaisuus. ovat olleet kivoja ja olen aina tykännyt tulla töihin. Hän kiittää VR:ää siitä, että se tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa ammattia talon sisällä. Tosin tilaisuus aukeni vasta monen yrityksen jälkeen. — Kyselin moneen kertaan, josko pääsisin konduktöörin oppiin, mutta aina muut tarvitsivat ammatinvaihdosta enemmän kuin minä. Esteeksi tuli yleensä joku VR:n muutostilanne, jossa ihmisiä jouduttiin sijoittamaan uudelleen. Minulla ei ole ollut irtisanomisuhkaa taustalla, ja uudelleensijoitettavat tietysti menivät ohitseni valinnoissa. Grönroos oli konduktöörikurssinsa vanhin, mutta ylistää kurssitovereitaan ennakkoluulottomiksi ja opettajia hyviksi. Ikää hän ei pidä esteenä muutoksille. — Kurssilla nuoret suhtautuivat minuun todella hyvin. VR:n koulutuskeskuksessa on hyviä opettajia. Ja olihan minulle hyötyä, että en lähtenyt tyhjältä pöydältä. Minulla oli ennestään muun muassa tietoa junaturvallisuudesta, vaikka onhan tämä ihan eri maailma kuin aiemmat työni. Asiakaspalvelu ja lipunmyynti olivat uusia opeteltavia asioita. Hän pitää joustavuutta tärkeänä konduktöörin ammatissa. 18 Rautatieläinen 3 2010 — Pitää osata lukea ihmisiä ja nauttia ihmisten palvelemisesta. Pidän todella työstäni, jokainen päivä on erilainen ja asiakaspalvelussa selviää pitkälle puhumalla. Sitä saa mitä tilaa. Grönroos onkin omasta mielestään pärjännyt uudessa työssään hyvin ja kehottaa muitakin toteuttamaan haaveitaan. — Pitää kuunnella haaveitaan ja itseään, olla tilanteensa herra eikä jäädä paikoilleen. Ymmärrän kuitenkin, että on vaikea paikka, jos on pakkotilanne, kuten niillä, jotka ovat joutuneet pooliin ja ovat irtisanomisuhan alla. Kaikki taas eivät muuten vaan halua ottaa muutosta vastaan, mutta sitten voikin olla edessä pakkotilanne. Grönroosin mielestä ihmiset saavat muuttua, mutta VR pysyköön ennallaan. — Kaikki muutos ei ole hyvästä. Toivon, että VR:n töitä ei ulkoisteta. En halua raiteille kilpailua, koska se tuo mukanaan vain kermankuorintaa. Grönroosilla on vielä edessä kymmenisen työvuotta. Vieläkö hän aikoo vaihtaa ammattia? — Uskon, että tämä on loppuelämäni ammatti. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Viime edustajakokouksen toiveiden mukaisesti Rautatieläisten Liiton hallitus perusti työryhmän luottamusmiesjärjestelmän kehittämiseksi. Luottamusmiestyöryhmä perustettiin myös edellisen edustajakokouksen jälkeen ja toimeksianto sillä oli samansuuntainen, mutta syystä jos toisestakin työryhmän työ ei edennyt niin, että sitä olisi voitu lähteä viemään eteenpäin. VR yhtymän organisaatiomuutokset, yt-neuvottelut ja lomautukset ovat tehneet nykyisen työryhmän työn helpommaksi: ei ole tarvinnut miettiä, että jos käy näin ja jos käy näin, vaan eletty elämä on osoittanut välttämättömäksi terävöittää toimintaamme. Uudesta luottamusmiesjärjestelmästä on nyt päästy työnantajan kanssa sopimukseen. Alku aina hankalaa Aluksi työryhmä kartoitti nykyjärjestelmän toimintaa ja suhdetta eri organisaatioihin ja yhtiöihin, jäsenten jakautumaa eri alueille ja paikkakunnille sekä tulevaisuuden näkymiä. Jo alussa tehtiin selvä analyysi, että kaikki toimialat ja palkkaliitteet ovat siinä määrin erilaisia niin toimintakulttuureiltaan kuin selkeästi fyysistenkin asioiden takia. Myös ykkösliitteen ongelmat havaittiin heti alkuvaiheessa eli se, ettei henkilöliikenteen palveluksessa oleva pääse oikein kiinni Cargon ongelmiin ja päinvastoin. Työnantajan kanssa perustettiin yhteinen työryhmä alkuvuodesta 2010, jonka piti saada työnsä loppuun 26.2.2010. Asian vaikeutta kuvannee, että työryhmän aikataulu venyi yli kaksi kuukautta. Ratapuolen järjestelmä ratkaistaan myöhemmin Palkkaliitettä 3 ja Rata Oy:n toimintaorganisaatiota käsiteltiin monipuolisesti, ja muutama mallikin oli esillä. Todettiin kuitenkin, ettei ole mahdollisuutta rakentaa muutosajan luottamusmiesjärjestelmää vaan pitää pyrkiä pitkäjänteisempään ratkaisuun. Tästä syystä otettiin aikalisä. Siksi Oy VR-Rata Ab:ssä nouda- Rautatieläinen 3 2010 18 Edunvalvonta Luottamusmiesjärjestelmä uudistuu tetaan nykyistä luottamusmiesjärjestelmää vuoden 2010 loppuun. Perustettava jatkotyöryhmä selvittää Rata Oy:n järjestelmää työnantajan kanssa, kunhan ensin on selvillä työnantajan organisaatio. Työryhmän työ pitäisi valmistua syyskuun loppuun mennessä. Jos ei löydetä mallia, jonka voimme hyväksyä, jatketaan nykyisellä järjestelmällä. Hallitus nimesi luottamusmiehiä Hallitus hyväksyi liikenteenhoidon (pl 1) ja konepaja- ja varikkosektorin (pl 2) uuden luottamusmiesjärjestelmän yksimielisesti sekä myös jatkotyöryhmän palkkaliite 3:een. Työryhmään on kuulunut liiton toimistolta järjestösihteeri Visa Tammi, työehtosihteerit Kyösti Matikainen, ja Hannu Mattila. Palkkaliitteiden edustajina valtuuston puheenjohtaja Arto Kukkonen (pl 1) Helsinki, Jorma Solla (pl 2) Kouvola, ja Raimo Salow (pl 3), Oulu. Myös työryhmä oli esityksessään yksimielinen. Palkkaliite yhteen ja kahteen nimettiin sektorinvetäjät suoraan hallituksen päätöksellä. Todettakoon, että kaikki valituiksi tulleet ovat vaaleilla tulleet vali- tuiksi nykyiseen luottamusmiestyöhönsä. Nyt vain nimike muuttuu. Aluepääluottamusmiehet on valittu vaaleilla toistaiseksi voimassa olevaan luottamusmiestehtävään, jota kutsutaan myös niin sanotuksi eläkeviraksi. Konepajojen ja lähiliikenteen sektorinvetäjät nimettiin myös suoraan. Heidän kautensa jatkuu kuusi vuotta. Näin konepajasektorille saatiin kokoaikainen pääluottamusmies. Eläkepostit lakkautetaan siirtymäajan jälkeen Uusi luottamusmiesjärjestelmä tarkoittaa kuitenkin sitä, että tulevaisuudessa ei ole enää eläkeposteja. Palkkaliitteen 1 päätoimisten piirimiesten jäädessä eläkkeelle tai siirtyessä muihin tehtäviin valitaan jäljelle jääviin sektoreihin aina uusi luottamusmies vaaleilla. Kun uutta järjestelmää luodaan, sitä ei voi luoda tyhjästä vaan on huomioitava nykytila ja vallitseva järjestelmä ja sitten sovitettava se uuteen maailmaan. Nykyisten piiri- ja alueluottamusmiesten toiminnassa ei löydy moitittavaa, ja siksi järjestelmä pitikin rakentaa vanhalle pohjalle. Nähtäväksi jää, haluaako palkkaliite Ratapuolen luottamusmiesjärjestelmän uudistaminen siirtyi syksyyn. Rautatieläinen 3 2010 3:n työryhmä tehdä erilaisia linjauksia ja laittaa jo muutosvaiheessa kaikki luottamusmiespaikat vaaliin riippumatta siitä, onko jako valtakunnallinen vai alueellinen. Syksyllä olemme viisaampia. Sitä en osaa sanoa, haluaako hallitus linjata tätä kysymystä. Vaalit kesäkuussa Kentälle on lähtenyt vaaliohjeet, ja siellä tarvitaan ripeyttä, että saamme valinnat tehtyä 26.6. 2010 mennessä, ettei tarvitsisi remuta näiden kanssa lomien aikana. Nyt vaaleille valittavien luottamusmiesten toimikausi on neljä vuotta (1.7.2010— 30.6.2014). Syksyllä aloitamme uuden järjestelmän koulutukset ja sisäänajon. Ensi syksy ja vuosi näyttävät, millaiseen iskuun saamme järjestökoneistomme. Kiitän kaikkia mukana olleita ja eritoten hallitusta kauaskantoisesta näkemyksestä. Ei muuta kun hyvää kesää ja taistelumieltä. Ja muistakaa pitää itsestänne kesällä huolta ja levätkää. Olkaa kuin ellun kanat, syksyllä virtaa tarvitaan. Hannu Mattila työehtosihteeri HALLITUKSEN NIMEÄMÄT SEKTORIVETÄJÄT – Konserniluottamusmies Arto Kukkonen, vara Jari Kyttälä – Logistiikkasektori Esko Takala, vara Jari Kiesi – Logistiikkasektori Erkki Taatila, vara (vaalit kesken) – Henkilöliikennesektori Timo Tukiainen, vara Jouni Ruuskanen – Lähiliikenne Timo Jelekäinen, vara Jouni Antikainen – Konepaja/varikkosektori Sakari Ojala, vara Jouni Korkalainen 19 Jäsenkortti mukaan matkalle Rautatieläisten Liitto on ottanut jäsenilleen Turvasta jäsenvakuutuksen, joka sisältää matkustajavakuutuksen koti- ja ulkomaanmatkoille. Liittosi jäsenkortti toimii myös matkavakuutuskorttina, pidä se aina matkalla mukana. Vakuutettuina ovat liiton jäsenmaksua maksavat jäsenet, määräajaksi jäsenmaksusta vapautetut jäsenet ja oppilasjäsenet. Vakuutettuina ovat myös vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat perheenjäsenet. Eläkeläiset eivät kuulu vakuutuksen piiriin. Vakuutus on voimassa Suomesta ulkomaille tehtävillä vapaa-ajan matkoilla. Vakuutus on voimassa myös vapaa-aikana tehtävillä kotimaan matkoilla, jotka ulottuvat vähintään 50 kilometrin etäisyydelle vakuutetun asunnosta, työpai- kasta, opiskelupaikasta tai vapaa-ajan asunnosta. Vakuutus ei ole voimassa em. paikkojen välisillä matkoilla, joten matka kesämökille ja siellä oleskelu ei kuulu vakuutuksen piiriin. Vakuutus on voimassa yhtäjaksoisesti enintään 45 vuorokautta matkan alkamisesta. Ylimeneville matkapäiville kannattaa ottaa määräaikainen matkustajavakuutus. Sellaisen saat Turvasta. Vakuutus ei ole voimassa kilpaurheilussa tai sen harjoittelussa, eikä ehdoissa erikseen luetelluissa urheilulajeissa. ta (www.rautl.fi), kohdasta Jäsenpalvelut/ Jäsenedut. Lisätietoja vakuutuksesta saat Turvan palvelutoimistoista, palvelupisteistä, asiamiehiltä tai palvelunumerosta 01019 5110. Palvelupisteiden yhteystiedot ja lisätietoja Turvasta löydät osoitteesta www.turva.fi. Asiakaspalvelun sähköpostiosoite on asiakaspalvelu@turva.fi Lisätietoja: Vakuutusehdot ja korvauksenhakuohjeet löytyvät Turvan palvelusivustolta, jonne on linkki Rautatieläisten Liiton kotisivuil- SSA? TURVA I S E S K U N O B O OVATK Juhlavuotemme kunniaksi suunnittelimme liittojen jäsenille ainutlaatuisen autovakuutuksen - Liittokaskon. Liittokaskomme bonukset eivät putoa vahingon sattuessa, kuten perinteisissä autovakuutuksissa. Bonusturva syntyy, kunhan olet ajanut kolme vuotta Liittokaskolla vakuutettuna ilman törttöilyä. Eikä tässä vielä kaikki. Kattavassa kaskossamme on sisäänrakennettuna muitakin etuja, joita saisit muualta korkeintaan lisähinnalla. Turvan Liittokaskossa on vakiona laaja sijaisauto-, ulkomaan vastuu-, lunastusetu-, lasi- sekä eläintörmäys- ja luonnonilmiövakuutus. Lisäksi lähtöbonusta saat uuteen Liittokaskoon heti kättelyssä 70 %. Turva on liiton jäsenten asialla Hanki nyt parasta autollesi ja pyydä tarjous Liittokaskosta. Olemme lähellä sinua palvelukonttoreissamme ja netissä. Hymyile, olet Turvassa. Liittokasko: yksityiskäyttöisille, enintään 15 vuotta vanhoille henkilö- ja pakettiautoille. P AL VE L UNUME RO 01019 5110 | W W W .TURVA.FI Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisesti liittojen vakuuttamiseen, joten liittosi jäsenenä saat meiltä huomattavia etuja. 20 Rautatieläinen 3 2010 Radanvarrelta Positiivista palautetta työelämään Olen kohta 35 vuotta tätä taloa palvellut. Nyt on vähän paha maku suussa, joten ajattelin puhdistaa sitä muutamalla lauseella. Olen ”Hesan” kaukoliikenteessä ”konnarina” ja puran tunteitani. Uskallan sanoa, että enemmistön puolesta, sillä niin paljon olen saanut samankaltaista palautetta. Aihe on esimiehen kannustavaisuus ja positiivisen palautteen jakaminen. Suurimmasta osasta esimiehiä ei voi pahaa sanaa sanoa, sen verran ammattitaitosta ja osaavaa se on. Suuri kiitos ja kumarrus heille. Yhteistyöllä ja varsinkin palkitsemisella, kun sen aika on, tämä talo pyörii. Kunnallispolitiikassakin mukana ollessani olen huomannut, kuinka tärkeää kaikkien kuuntelu on. Jopa jalkapallossa niin pelaajana kuin valmentajanakin olleena tiedän, kuinka hyvällä ”tsempillä” voitetaan taidoltaan parempi joukkue mennen tullen. Ei pelaajalle tarvitse huutaa ja karjua virheistä kentälle. Kyllä se ne itsekin huomaa. Asian voi sanoa kannustavamminkin. Mutta ei joukkoon tarvitse kuin yksi negatiivista mieltä aiheuttava, niin työn jälki kärsii. Tein aloitteen, että huomioitaisiin koko perhe talven ongelmista. Sillä kyllähän sekin on ollut osakärsijänä. Vaatimaton tapa olisi ollut esim. perheen jäsenmaksun poistaminen toistaiseksi. Tämä ei tosiaankaan olisi tullut kalliiksi, mutta vastauksena on tullut, että perheenjäsenten maksun perimistä ja valvontaa on tehostettava. Ja mihin on hävinnyt ykkösluokan oikeus palvelusvuosien mukaan. Pikajunien ”ykköstä” ei ole. Tämäkin antaisi nuoremmille juuri taloon tulleille myönteisen kuvan ja tavoitteen. Mutta jos ei ole muuta keinoa osoittaa valtaansa ja olemassaoloaan kuin seurata kravatin suoruutta ja kenkien kiiltoa, on se aika surullista ja joukkuehengen tappamista. Asko Knuuti Rautatieläinen 3 2010 Tämä palsta on Rautatieläisten yleisönosasto. Lehden toimitus toivoo tälle palstalle jäsenten kirjoituksia. Voit purnata, esittää mielipiteitä ja kysymyksiä sekä herättää keskustelua. Hyvä mielipidekirjoitus on tiivis ja napakka. Tekstin pituus siis enintään 2500 merkkiä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää tekstejä. Juttuja voi lähettää postitse, faksilla tai sähköpostilla osoitteeseen rautatielainen@rautl.fi. Lumesta routaan Joskus herää epäilys, ymmärretäänkö uskollisten palvelijoiden arvoa? Kun tuhkapilvi toi lentomatkustajatkin juniin, myi kollega yksin tuhansien eurojen edestä Turun satamasta Helsinkiin IC2:ssa, kun sairastuneen apulaisen tilalle ei tekijää löytynyt. Onneksi ei ollut suurempia järjestyshäiriöitä, mutta ei siinä paljon asiakaspalvelustakaan voine puhua. Ja paljonko jäi rahaa saamatta? Mitenkähän sujui pitemmillä reiteillä? Huhtikuun lopulla sattui onnettomuus Helsingissä, liikenne sekaisin. Päivässä ei järjestelyistä selvitty, junia jäi pääradalla Pasilaan ja Tikkurilaan. Turun ja Helsingin välilläkin kyselivät, jääkö tämä juna Tikkurilaan, junan vaihdoista puhumattakaan. Muutamat kaukojunat pääradalla piti ajaa Helsinkiin paitsi, kun asiakkaille oli näin infottu, niin tulikin muutos, että sittenkin Tikkurilaan jätetään tai ehkä Pasilaan ja jatkon pitäisi olla raiteelta… Se viimeinen lenkki ei pettänyt, konnari kuulutteli ja kävi junaa läpi, puhui kielillä ja käsillä. Rantaradan junat kulkivat kivasti taulussaan, pääsääntöisesti. Keskiviikkona 28.4. seisoimme päivällä mat- kustajien kanssa Hesan asemalla odottaen junaa 133 raiteelle 13, jonne kuulutukset eivät juuri kuuluneet. Eihän tuo tullut kuin 20 minuuttia myöhässä Ilmalasta, mutta raiteelle 11. Vaikeaa oli saada puhelimella ketään kiinni tuollaisena päivänä, ja vaikeaa selittää Turkuun tulijoille, joiden aamuinen lähtö oli myöhästynyt S126:n jäämiseen lähtöraiteelleen Turkuun. Perille pääsimme 30 minuuttia myöhässä. Voitte kuvitella seisovanne asiakkaiden ympäröimänä puhelimen piipatessa varattua, odottaen junaa tai edes tietoa siitä. En minä mitään ongelmapäiväkirjaa halua pitää, mutta olisikohan syytä satsata tähän ammattitaitoiseen henkilökuntaan junissa, vetureissa ja koko tässä ketjussa, jolla liikenne pyörii ja rahaa kerätään. Ammattitaitoisia asiakaspalvelijoita eivät korvaa ruuhka-apulaiset, ei asemilla, ei junissa. Ilman osaavaa henkilökuntaa ei näistäkään kertomistani tilanteista olisi selvitty edes näin hyvin, asiakkailta on saatu jopa kiitosta. Sippo Lindholm, konduktööri, Turku Juhlat jatkuvat Hetki sitten työnantaja kiitti työssä jaksamisesta tänä talvena, nosti virkistäytymisrahaa ja tarjosi hedelmiä sekä asiakkaille alennuksia junien myöhästymisestä jopa 100 %. Kun tulee juhlapyhät, niin maksajina ovat vuoron konduktöörit. Työnantaja ilmoittaa ”sällin” kautta, että työvuoroja on vaihdettu tai jopa otettu kokonaan pois, vaikka junat ovat kulussa. Joillekin on annettu töitä ja joiltakin otettu eikä soiteta tai selitetä millä perusteella!!! Tämä ei ole hyvää esimiestoimintaa vaan täysin mielivaltaista. Tällainen toiminta ei kuulu 2000luvulle. Työnantajan on perustettava ryhmä ja mietittävä, kuinka jatkossa toimitaan. Vuorotaulu on pyhä asia! Ja toisaalta aikataulukirjanen on painettu jo viime vuoden puolella. Että kiirettä on pidellyt. Jarmo Paasonen, vuoron henkilö, osasto 72, Kouvola 21 Vuonna 1900 valmistuneen Raahen ensimmäisen aseman suunnittelijaa ei tiedetä. Asemalta lopetettiin lipunmyynti 31.12.2002 alkaen, mutta asema on vielä käytössä. Asema sijaitsee Tuomioja-Raahe rataosalla, joka valmistui samana vuonna kuin asema. Maanpaosta palanneiden vastaanotto Kemin asemalla 1905. Rautatiehistoria elää postikorteissa 22 Työura rautateillä innosti Matti Etäsaloa rautatieaiheiseen harrastukseen. Jo pienenä poikana Etäsaloa kiinnosti keräily, joka alkoi tikkuaskien etiketeistä jatkuen postimerkkien keräilynä. Lopulta rautatieaiheiset postikortit veivät voiton postimerkeistä korttien historiallisen sisällön vuoksi. miin. Joissakin korteissa kuvataan rautatieasemalla pidettäviä juhlia. Rautatieasemat ovatkin olleet aikoinaan tärkeitä ihmisten kokoontumispaikkoja. Etäsalon korttiaarteet on arkistoitu kansioihin, joihin on kertynyt yli 2000 korttia. Kortit ovat kansioissa teemoittain muun muassa rata-osittain. Ne kertovat VR:n ja rautateiden tapahtumista ja keräilykohteet on rajattu Pietarin rataan, autonomian aikaan, luovutettuun Karjalaan Etäsalon mukaan korttien keräilyharrastus on kasvattanut suosiotaan. — Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Kun aloitin harrastuksen 70-luvulla, saattoi kortteja ostaa kaupoista. Kultaaika oli 1950–1960-luvuilla. Nyt kauppaa käydään harrastelehdissä, keräilytapah- ja Suomen rautateihin. Kortit kuvaavat muun muassa vanhoja rautatieasemia, ratatöitä, ratapaikkoja ja rautateiden historiaa. Etäsalon korttien kuvitus ulottuu kapearaiteisista tehdas- ja työmaaradoista valtakunnalliseen rataverkkoon. Myös sähköiset rautatiet ovat päässeet kokoel- Kallein kortti 300 euroa Rautatieläinen 3 2010 tumissa, huutokaupoissa ja netissäkin. Etäsalolle ei kuitenkaan riitä pelkkä virtuaalikauppa. — Netissä kortista saa käsityksen vain kuvapuolelta, mutta kyllä korttia pitää päästä itse katsomaan ennen ostamista. Korttien keruu ei ole aivan halpa harrastus, ja harvinaisuuksista saa pulittaa sievoisen summan. Etäsalon kokoelmien kallein kortti on maksanut yli 300 euroa. — Mieluummin laitan rahat tähän kuin kapakkaan. Sitä paitsi korttien keräily on säästänyt minut vapaa-ajan ongelmilta. Harvinaisuus ja kunto ratkaisevat Matti Etäsalon rautatieaiheiseen korttikokoelmaan on kertynyt yli 2000 korttia. Topparoikka työn touhussa 1900-luvun alussa. Topparoikkaan kuului kymmenisen miestä, ja tehtävänä oli ratatyöt niiden rakentamisesta kunnossapitoon. Helsingin rautatieasema 1800-luvun lopulla. Etäsalolla on useita valintakriteereitä, jotka ratkaisevat, pääseekö kortti Etäsalon kokoelmiin. — Tärkeimpiä asioita kortissa on sen harvinaisuus ja kunto, ja ettei sitä ole tuhrittu kuvapuolelta. Yksi kriteeri on, ettei korttia vielä ole omassa kokoelmassa. Eikä kortin kauneudestakaan haittaa ole, vaikka se ei olekaan pääasia. Etäsaloa harmittaa, että monet kortit on tuhottu niin, että postimerkin kohdalta on leikattu kulma pois. — Näin saattavat tehdä muun muassa postimerkkien keräilijät. Se, mikä on toiselle aarre, ei välttämättä ole sitä toiselle. Kortti ja merkki ovat kuitenkin arvokkaampia yhdessä. Merkki siis kannattaa säilyttää kortissa. Näin myös arvokkaat leimat säilyvät. Nehän todistavat kortin iän ja lähetyspaikan. Etäsaloa keräily on kiinnostanut jo pienestä pitäen, mutta koulu ei nuorukaiselle maistunut. Hänen rakennusmestariisänsä tuumasikin nuorelle Matille, että jos koulu ei maita, niin sitten on mentävä töihin. Niinpä Etäsalo aloitti VR:n ratatöissä 50-luvulla vain 15-vuotiaana. Hän jäi varhaiseläkkeelle Pasilan päävarastolta 90-luvun puolivälissä VR:n yhtiöittämisen yhteydessä. Työ jäi, mutta rautatiet eivät. Korttien keräily on vieläkin Etäsalolle jokapäiväinen harrastus, joka on tuonut hänelle myös mitaleja ja kunniakirjoja. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen 3 2010 23 a i i M a j a j Mai liiton uudet moniosaajat Riihimäkeläinen Maija Auvinen ja vantaalainen Miia Manninen aloittivat vapun jälkeen liiton uusina työmyyrinä. Miian työsarkaan kuuluvat jäsenasiat ja Maija perehtyy liiton taloussihteerin tehtäviin. Hän ottaa syksyllä vastatakseen nykyisen taloussihteeri Seija Salosen työt. Salonen jää eläkkeelle alkusyksystä. Sekä Maija että Miia ovat tehneet jo pitkää uraa järjestöissä. Millaiset ovat perhesuhteesi? Maija: Olen naimisissa, ja minulla on kaksi aikuista lasta. Miia: Naimisissa, ja minulla on yksi lapsi. Mikä on koulutuksesi ja mitä työtä olet tehnyt aiemmin? Maija: Olen opiskellut kaupallisia aineita ja taloushallintoa sekä käynyt järjestötoiminnan kursseja. Ennen liittoon tuloani olen tehnyt pitkään rupeaman toimistonhoitajana ja taloushallinnon tehtävissä Rity-talossa Riihimäen Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön palveluksessa ja Hämeen sosialidemokraattisessa piiritoimistossa. Miia: Olen nuorisotoiminnan ohjaaja ja yhteisöpedagogi (AMK). Olen työskennellyt Nuorisoasuntoliiton järjestösihteerinä ja Sosialidemokraattisten Nuorten pääsihteerinä. Onko sinulla järjestötaustaa tai ay-kokemusta? Maija: Olen hoitanut puolue-, eläkeläis- ja kansalaisjärjestöjen taloudenhoitajan, sihteerin ja tilintarkastajan tehtäviä muun 24 Maija (vas) ja Miia aloittivat työt liiton toimistossa vapun jälkeen. muassa Riihimäen Ammatillisessa Paikallisjärjestössä ja omassa ammattiosastossani Riihimäen Liiketyöntekijöissä. Miia: Ay-liikkeestä minulla ei ole työkokemusta, mutta olen ollut 90-luvun lopulla yhden vuoden Järjestötoimitsijain Liiton hallituksen jäsen ja edellisen työni merkeissä osallistuin SAK:n nuorisovaliokunnan kokouksiin. Miksi hait töihin Rautatieläisten Liittoon? Maija: Tunnen työn järjestöjen palveluksessa omakseni sen yhteiskunnallisen tärkeyden vuoksi. Työskentely Rautatieläisten Liitossa on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Myös liiton jäsenet työskentelevät yhteiskunnan toimintojen kannalta merkittävällä alalla. Rautatieläinen 3 2010 Miia: Työtehtäväni on mielenkiintoinen, ja Rautatieläisten Liitosta minulla oli myönteinen mielikuva. Mitä odotat uudelta työltäsi? Maija: Haluan käyttää osaamistani tämän liiton hyväksi, kehittää taitojani ja ottaa vastaan myös uusia talous- ja järjestötehtäviä. Miia: Haluan kehittyä järjestötyön moniosaajana ja olla ihmisten kanssa tekemisissä, sillä pidän asiakaspalvelusta. Mitä rautatiet merkitsevät sinulle? Maija: Työmatkailua. Matkustan junalla päivisin Riihimäeltä. Minulla on joskus aikaisemmin ollut työpaikka Helsingissä ja työmatkamatkustaminen on tuttua. Riihimäeltä käydään paljon junalla pääkaupunkiseudulla töissä ja myös Hämeenlinnassa ja Lahdessa, koska kulkuyhteydet ovat hyvät. Miia: Suhteeni rautateihin on hyvä ja toimiva, käytän junaa päivittäisiin työmatkoihin. Juna on kotimaassa matkustettaessa paras liikenneväline eikä hullumpi vaihtoehto ulkomaillakaan. Hertz tarjoaa SAK:laisille jäsenille erikoishinnat autonvuokrauksesta SAK:laisten ammattiliittojen jäsenedut ulottuvat nyt myös autonvuokraukseen. Hertz Autovuokraamo tarjoaa SAK:n liittojen jäsenille erikoishinnat vapaa-ajan vuokrauksista Suomessa ja ulkomailla. Edun saa ilmoittamalla varauksen yhteydessä CDP-numeron 719 957. Varaukset voi tehdä netissä osoitteessa www.hertz.fi tai puhelimitse soittamalla Hertz Varauspal- velun numeroon 0200 11 22 33. Jäsenetu tarkoittaa Suomessa 15 prosentin alennusta päivähinnoista ja 10 prosentin alennusta viikkohinnoista. Alennus lasketaan aina edullisimmasta julkaistusta hinnasta. Ulkomailla alennusprosentti vaihtelee 5—15 prosentin välillä ja riippuu muun muassa maasta ja siitä, onko kyseessä prepaid-hinta vai ei. Mitä teet vapaa-aikanasi? Maija: Vapaa-aika kuluu pitkälti luottamustoimissa ja järjestötehtävissä. Olen ollut kunnallisissa luottamustehtävissä 22-vuotiaasta. Aloitin kaupungin nuorisolautakunnassa. Edelliset kaudet olin kaupunginvaltuustossa ja kolme viime kautta tarkastuslautakunnassa. Tällä valtuustokaudella aloitin kaupunginhallituksessa ja maakuntaliiton hallituksessa ja yhteistyöryhmässä. Miia: Toimin aktiivisesti Martinlaakson asukasyhdistyksessä. Luen mielelläni kotimaisia ja ruotsalaisia dekkareita. Työmatkat junassa kuluvat niiden parissa liiankin nopeasti. Pieni lapsi ja kotielämä ovat suurin osa työn ulkopuolista elämääni. Teksti ja kuva: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen 3 2010 Hyvä VR:läinen, tervetuloa nauttimaan ihanasta kesästä edullisesti Vuokatinhovin ja Ylläsraudun mukaviin loma-asuntoihin! PERHEPAKETTI 55,75 Eur/perhe/vrk Hinta sis. majoituksen Säätiön tuella Vuokatinhovin saunallisessa loma-asunnossa (max 2 aikuista ja 1-3 alle 14 v. lasta), aamiaisen sekä kuntosalin vapaan käytön. Hinta voimassa 1.7.2010 -31.8.2010 ja koskee uusia varauksia. Mainitse varatessasi viite VRPerhe10. YLLÄSRAUDUN 3 VRK KESÄTARJOUS Isomus 146 Eur/3 vrk, lisävuorokausi 38,40 Eur 69 m2 loma-asunnot 116,40 Eur/3 vrk, lisävuorokausi 30,40 Eur 52 m2 loma-asunnot 92,40 Eur/3 vrk, lisävuorokausi 26,40 Eur Hinnat voimassa viikoilla 18-35. Varaukset Vuokatinhovista. Muistathan myös Vuokatinhovin 3 vrk:n puolihoitoloman, tanssi- ja pesispaketit sekä upean Hiekkahovin palvelut! E-mail: myynti@vuokatinhovi.fi Puh. 08 669 8111, fax 08 669 8100 Vuokatinhovintie 15, 88610 Vuokatti 25 Tervetuloa koko perheen voimin liiton Kesäpäiville Pieksämäelle 14.–15.8.2010 Ohjelma lauantaina 14.8. 19.30—21.30 21.30—01.00 Juhlaillallinen Tanssit Savon Radan Museo, Ratakatu 8 Musiikista vastaa Pieksämäen Rautatien Soittajat 10.00—11.00 Aamukahvi Avaussanat: valtuuston puheenjohtaja Arto Kukkonen Pyöräilyn haasteajon vastaanotto Museon esittely ja kilpailuja 12—13.00 Soppatykkilounas 21.30— Nuorisodisko Ohjelma sunnuntaina 15.8. Kauppatori, Torikatu Kaupunkikierros, Moilas myymälä-kahvila, Anolan viinitila 11.30—13.00 Kiertoajelu 1 13.15—14.45 Kiertoajelu 2 Musiikista vastaa Pieksämäen Rautatien soittajat 9.30—10.00 Aamukahvi 10.00—10.30 Kulkue järjestäytyy 10.30— Kulkue lähtee kohti Wanhaa Weturitallia Kaupungintalon pysäköintialue, Pertinkuja 1 Wanhat Weturitallit, Myllykatu 1 11.00 11.00 Onkikilpailuun lähtö Lisätietoja antaa: Juha Ikonen, 040 5923 758 Wanhat Weturitallit, Myllykatu 1 13.00—15.00 15.00—16.30 16.00—18.00 18.00—19.30 26 Hotelli Savonsolmu, Toikantie 9 Jarrukengän heitto Eläkeläistapaaminen Työväen laulutapahtuma Karaoke Pääjuhla — Tervehdyspuhe liiton varapuheenjohtaja Sakari Ojala — Pieksämäen kaupungin tervehdys kaupunginjohtaja Tapio Turunen — Juhlapuhe maakuntajohtaja Matti Viialainen — Työväen marssi Rautatieläinen 3 2010 Hinnat Päivien osallistumismerkki 10 € sisältää molempien päivien tapahtumat, aamukahvit ja keittolounaat. Maksulliset tapahtumat Opastettu kiertoajelu 5 € sisältää kaupunkikierroksen, käynnin Anolan viinitilalla ja Moilas myymälä-kahvilassa. Illalliskortti 20 € sisältää juhlaillallisen ja illan ohjelman. Maksut Tilille: Sampo 876007-10098628 Maksun saaja: RL:n päivät Tiedonantoon: Maksajan nimi ja luettelo, mihin osallistuu. Majoitukset varataan suoraan kohteista, jotka esiteltiin Rautatieläinen-lehden edellisessä numerossa 2/2010. VR Vakuutuskassa Turvan kassankokous VR vakuutuskassa Turva piti edustajiston kokouksensa lauantaina 24.4 2010 Riihimäellä. Kokoukseen osallistui kassan toimihenkilöiden ja hallituksen jäsenten lisäksi 24 kokousedustajaa. Avauspuheessaan kassan puheenjohtaja totesi muun muassa tämän kassakokouksen olevan viimeinen ennen yhdistymistä Rautatieläisten Vakuutuskassan kanssa 31.12 2010. Tämä vuosi on VR Vakuutuskassa Turvan 86. toimintavuosi. Toimintavuoden tulos osoitti 716 763, 76 euron ylijäämää ja kassan varat ovat noin 19 miljoonaa euroa. Kokous valitsi yksimielisesti puheenjohtajaksi edelleen Arto Kukkosen. Valinnan jälkeen varapuheenjohtaja Veikko Malinen ja hallituksen wan- hin jäsen Pertti Savikko kiittivät kukin ja pienellä lahjalla Arto Kukkosta 15 vuoden puheenjohtajuudesta ja ansiokkaasta toiminnasta. Erovuoroisten tilalle valittiin vaalin jälkeen Pertti Savikko, Tuomas Seppänen ja uutena Pekka Herranen. Ääniä saivat myös Eveliina Juusola ja Juha Huttunen. Varajäseniksi valittiin yksimielisesti Timo Jelekäinen, Markku Ylönen ja Eveliina Juusola. Lopuksi kassan varapuheenjohtaja Veikko Malinen esitteli kassojen laatimaa informaatiopakettia kassojen yhdistymisestä. Kokouksen jälkeen pidetyssä järjestäytymiskokouksessa varapuheenjohtajaksi valittiin Veikko Malinen. Pepe Tiedustelut Visa Tammi, p. 040 5796 309 ja Sakari Ojala, p. 040 5549 095 Ilmoittautumiset Työväen-lehtiedun arvo säilyy ennallaan viimeistään 24.6.2010 p. 040 4767 309 tai sähköpostitse miia.manninen@rautl.fi. Mainitse viestissä osallistujien nimet ja tapahtumat, joihin osallistuu. Rautatieläiset saavat työväenlehti-etua eli alennusta tilatessaan palkansaajalehtiä. Rautatieläisten Liiton jäsenten lehtiedut säilyvät ennallaan. Jokainen harrastus on jutun arvoinen Rautatieläisen toimitus on kiinnostunut tekemään juttusarjaa Rautatieläisten Liiton jäsenten vapaa-ajan harrastuksista. Harrastuksesi ei tarvitse olla elämää suurempi asia. Pääasia, että harrastus on itsellesi tärkeä. Juttuaiheeksi kelpaa niin juoksu, runoilu, saappaanheitto, keräily kuin mongolialainen kurkkulaulukin. Jos olet halukas harrastuksinesi olemaan Rautatieläisen jutun aihe, niin ota yhteyttä toimitukseen sähköpostitse rautatielainen@rautl.fi tai puhelimitse Maarit Uusikumpu p. 041 548 1320. Rautatieläinen 3 2010 27 Vapaa-aika Rautatieläisten Liiton lomatoimintaa 2010 Rautatieläisten Liitto tekee yhteistyötä Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry:n ja Perhelomat ry:n kanssa. Näiden molempien järjestöjen kautta liitto saa RAY:n lomatukiavustusta. SAL-lomat KUNTOREMONTTILOMAT on tarkoitettu terveille, työelämässä mukana oleville aikuisille ja heidän puolisoille. Kuntoremontissa saat ohjeita terveellisiin elämäntapoihin ja säännölliseen liikuntaan. Kuntoremontti koostuu viiden vuorokauden kuntoremonttilomasta (tuki 350 €) ja kahden vuorokauden seurantajaksosta (tuki 150 €). Haussa on nyt kaksi vuoden 2010 kuntoremonttikohdettamme: Lapin Urheiluopisto, Santa Sport, Rovaniemi 5.—10.9. 2010 (Huomaa, että aika on muuttunut aikaisemmin ilmoitetusta.) www.santasport.fi. Hakuaika päättyy 30.6.2010. Tämän ENERGIAA ULKOLIIKUNNASTA -remontin omavastuuhinta täysihoidossa on 105 € /henkilö/2 hh. Kuntoutumiskeskus Apila, Kangasala 13.—18.9.2010 www.kuntoutumiskeskusapila.fi. (Huomaa, että aika on muuttunut aikaisemmin ilmoitetusta.) Hakuaika päättyy 30.6. 2010. Tämän TYÖHYVINVOINTI-remontin omavastuu täysihoidossa on 109 €/henkilö/2 hh. Kuntoutumiskeskus Apilan aulatila. 28 Rautatieläinen 3 2010 Vapaa-aika Perhelomat ry:n lomat Perhelomat ry ja Rautatieläisten Liitto järjestävät yhteistyössä ohjattuja lomaviikkoja RAY:n tuella. Lomat järjestetään lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä noin 30 km:n etäisyydellä Joensuusta. www.lomakeskushuhmari.com Lomaviikot sisältävät ohjattua liikunnallista ja virkistyspainotteista ohjelmaa sekä luentoja kuhunkin lomaan liittyvistä aiheista. Loman hintaan sisältyy viikon ohjelma ja täysihoito, jonka majoitus on viihtyisissä loma-asunnoissa: loma-asunto / perhe tai pariskunta. Yksin tulevat majoitetaan kahden hengen loma-asuntoihin. Hakeminen lomille Lomatukea voi saada vain kerran 24 kk:n aikana. Esteenä lomatuen saannille on myös puolison tuettu loma ja myös muiden sosiaalisten lomajärjestöjen tukemat lomat, jos 24 kk:n aika ei täyty. Lomalainen maksaa itse edellä mainitun omavastuuhinnan. Lomaviikoille haetaan täyttämällä lomatukihakemus. Hakemuslomakkeita saa ammattiosastojen toimihenkilöiltä, liiton toimistosta, SAL:n sivuilta www. sal-lomat.net ja Perhelomat ry:n sivuilta www.perhelomat.fi. ELÄKELÄISTEN ERITYISVIIKOT Tänä vuonna järjestetään vielä kaksi erityisviikkoa eläkkeelle jääneille liiton jäsenille ja heidän puolisoilleen: TIEDUSTELUT: Raija Vuori-Lehkonen, p. 040 503 9975, sähköposti: raija.vuori-lehkonen@rautl.fi. ”ONNI KIERTÄMÄÄN” 8.—13.11.2010, josta henkilön oma- HAKEMUKSET: Rautatieläisten Liitto ry / vastuuhinta on 110 euroa. Hakuaika päättyy 15.09.2010 lomavastaava, PL 205, 00531 HELSINKI ”HYVÄN OLON VIIKKO” 6.—11.12.2010, josta henkilön omavastuuhinta on 90 euroa. Hakuaika päättyy 15.10.2010 TYÖTTÖMIEN ERITYISVIIKOT Erityisviikko on tarkoitettu liiton työttömille, yli kolmeksi viikoksi lomautetuille ja heidän perheenjäsenilleen. Viikko on tarkoitettu lomautetuille siinä tapauksessa, että lomautus osuu lomaviikolle. ”PLUSSAA ELÄMÄÄN” 11.—16.10.2010 Tämän viikon hakuaika päättyy 31.8.2010. Jäsenille ja alle 16-vuotiaille perheen jäsenille maksuton, puolisolta 62,50 euroa. PIENTEN LASTEN ERITYISVIIKOT Erityisviikko on tarkoitettu liiton jäsenille ja heidän puolisoille sekä alle kouluikäisille lapsille. ”VINTIÖVIIKKO” 9.—14.8.2010 Tämän viikon hakuaika päättyy 15.6.2010. Lasten erityisviikkojen aikuisten omavastuuhinta on 110 euroa ja alle 16-vuotiaat perheenjäsenet ovat maksuttomia. Rautatieläinen 3 2010 29 Osastot toimivat NRO 3 2010 Tes-tulos saavutettu Krypton voittajat s. 7 sää! Hyvää Ke Rautatieläisen numerossa 2/2010 olleen krypton arvonnassa onni suosi Martti Kähköstä, Pieksämäeltä ja Yrjö Yletyistä, Elimäeltä. Onnittelumme voittajille. Osasto 9 PILKKIKILPAILUT pidettiin 3.4. 2010 Pieksäjärvellä sateisen sään vallitessa. Tulokset miehet 1. Erkki Oittinen 2260 g 2. Heikki Väisänen 1020 g 3. Ismo Markkanen 760 g 4. Petri Kovanen 260 g 5. Vilho Nykänen 250 g 5. Timo Sillanpää 250 g 7. Aapo Taivalantti 20 g RAUTATIELÄISEN ILMESTYMINEN 2010 Numero 4 ilmestyy 9.9. aineisto toimitukseen 23.8. Numero 5 ilmestyy 21.10. aineisto toimitukseen 4.10. Tulokset naiset 1. Ulla Nykänen 1060 g (myös osastojen syyskokousilmoitukset) Numero 6 ilmestyy 9.12. aineisto toimitukseen 22.11. Tulokset nuoret 1. Ella Kovanen 230 g Suurin kala Ulla Nykänen 170 g (ahven) RAUTATIELÄISTEN LIITTO RY Tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu Hakaniemenranta 1, PL 205 041 5481 320 00531 HELSINKI Tekninen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen puh. (09) 774 941 faksi: (09) 7015 941 040 5039 975 sähköposti: etunimi.sukunimi@rautl.fi kotisivut: www.rautl.fi ILMAILU- JA RAUTATIEKULJETUSALAN Puheenjohtaja Vesa Mauriala TYÖTTÖMYYSKASSA 040 5309 702 Kaisaniemenkatu 10, 8. krs. Lakimies Jari Kiviharju 00100 HELSINKI 040 7367 938 faksi: (09) 4785 7209 Työehtosihteeri Kyösti Matikainen sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fi 040 5748 529 kotisivut: www.irkatk.fi Jäsenasiainsihteeri Miia Manninen 040 1648 111 Vt. kassanjohtaja Paula Seppälä Työehtosihteeri Hannu Mattila (09) 4785 7200 040 5823 631 Kassanhoitaja Sari Meling Hallintosihteeri Minna Palkia (09) 4785 7202 0400 455 624 Kassanhoitaja Mirva Tuomi Suunnittelusihteeri Jussi Päiviö (äitiyslomalla) 040 5785 916 Etuuskäsittelijä Milla Suonio Taloussihteeri Seija Salonen (09) 4785 7203 0400 677 341 Järjestösihteeri Visa Tammi 040 5796 309 Osasto 25 RANTAONGINNAN ja TIKANHEITON MESTARUUDET 2010 ratkais- taan Sammatin Kaiturissa lauantaina 4.9.2010 alkaen klo 10. Kalastus tapahtuu mato-ongella (vain matosyötti, ei heittokohoa). Kilpailuaika n. 3 tuntia sääolosuhteet ym. huomioiden ja muut kilpailua koskevat asiat sovitaan osanottajien kesken. Tikanheiton mestaruuskilpailu käydään kalastuskilpailun jälkeen. Tikanheitto tapahtuu perinteiseen tapaan viiden metrin matkalta. Tarkemmat säännöt ilmoitetaan paikan päällä. Kilpailujen jälkeen palkintojen jako, makkaranpaistoa ja saunomista. Muistakaa myös yöpymismahdollisuus Kaiturissa, jonne jokaisen halukkaan tulee hoitaa varaukset itse. Lisätietoja antaa Kari Heinonen p. 040 590 2154 Johtokunta 30 Rautatieläinen 3 2010 Tapahtumat Rautatieläisten Liiton jäsenristeily Tallinnaan 9.—10.4.2011 m/s Baltic Princessillä. Varaa aika jo nyt kalenteriisi! Syksyn Rautatieläinen-lehdissä tiedotetaan tapahtumasta lisää. 11. Asemajuoksu Riihimäki-Pietari rautatie 140 vuotta AIKA: Riihimäen rautatieasemalla sunnuntaina 12.9.2010 SARJAT: P/T11, P/T13 Matka 1,2 km, lähtö klo 11:30 KIITOKSET SARJAT: M, M45, M55, M60, N, N45, N55, N60, kuntosarja Kiitokset muistamisesta Ilmalan työtovereille jäädessäni eläkkeelle 1.3.2010. Erkki (Holle) Holopainen Sydämelliset kiitokset muistamisesta siirtyessäni oloneuvosten kerhoon. Ismo Järvinen, Orivesi Lämmin kiitos osasto 13:lle 80vuotispäiväni muistamisesta. Olavi Waltzer Matka 10 km, lähtö klo 12:00 JOUKKUEKILPAILU yritysjoukkueille, joukkuetulos on kahden samaa yritystä edustavan juoksijan yhteisaika. ILMOITTAUTUMISET: 6.9.2010 mennessä s-postilla: tero.nurmi@corenet.fi OSANOTTOMAKSU: 12 euroa (VR-henkilökortilla 10 euroa), nuorten sarjat 4 euroa, VRU:n tilille 539647-219507. JÄLKI-ILMOITTAUTUMINEN on mahdollista 1,5 tuntia ennen lähtöä kilpailutoimistolla. Osanottomaksu jälki-ilmoittautumisissa 15 euroa (VR-henkilökortilla 13 euroa), nuorten sarjat 7 euroa. TIEDUSTELUT: Kilpailunjohtaja Heikki Piipponen, p. 040 718 8607 KUOLLEET — 2.2.2010 osaston 64 jäsen Seppo Pöyry 72-vuotiaana, Lahti — 16.2.2010 osaston 202 jäsen Heikki Lehtola 89-vuotiaana, Kymi — 18.3.2010 osaston 142 jäsen Eero Laakkonen 79-vuotiaana, Haapavesi — 6.4.2010 osaston 163 jäsen Erkki Jokinen 86-vuotiaana, Hyvinkää — 7.4.2010 osaston 45 jäsen Osmo Poskiparta 80-vuotiaana, Riihimäki — 19.4.2010 osaston 69 jäsen Erkki Heiskanen 75-vuotiaana, Imatra — 24.4.2010 osaston 25 jäsen Aimo Arokko 70-vuotiaana, Espoo — 26.4.2010 osaston 142 jäsen Eugen Lipponen 87-vuotiaana, Eskola — 28.4.2010 osaston 202 jäsen Asko Haavisto 63-vuotiaana, Kotka — 20.5.2010 osaston 2 jäsen Yrjö Kovalainen 64-vuotiaana, Kerava Rautatieläinen 3 2010 JÄRJESTÄJÄ: VRU Riihimäen liikunta-alue, Riihimäen Kiista-Veikot McRautl seitsemännet kokoontumisajot JÄRJESTETÄÄN NURMIJÄRVELLÄ, KILJAVANRANNASSA 6.–8.8.2010 Ilmoittautumiset ja maksut ajoihin viimeistään 15.6. Rautatieläisen edellisessä numerossa on tiedotettu tapahtumasta yksityiskohtaisemmin. Lisätietoja antavat Kari Korpela, p. 0400 647 296 ja Ismo Hautamäki, p. 050 5865 742, sähköpostit: etunimi.sukunimi@vr.fi 31 Ristikko 2/2010 Ratkaisut 23.8.2010 mennessä osoitteella: Rautatieläinen, Ristikko, Rautatieläisten Liitto, PL 205, 00531 Helsinki. Oikein ratkaisseista kahdelle arvotaan palkinto. Liitä vastaukseesi yhteystietosi. 32 Rautatieläinen 3 2010
© Copyright 2024