TIROn jäsenmäärä lähti kiitoon - Insinööri
5/2010 TIROn jäsenmäärä lähti kiitoon sisältö Pääkirjoitus................................................ 5 • Toiveet ja todellisuus Uutisia...................................................... 6 Kolumni.................................................... 8 • Sota apatiaa vastaan 10 IOL:n paikallisyhdistyksien tapahtumat ovat mainioita paikkoja tutustua muihin insinööriopiskelijoihin. Valtakunnallisesti kokoonnutaan Insinööriopiskelijapäiville, tänä vuonna Tampereelle. Puheenjohtajan palsta................................. 9 • Menestystä opintoihin! Edunvalvonta – opiskelija-asiaa.................. 10 • Insinööriopiskelijat tarjoavat toisilleen luontevan seurapiirin • Vetovoimaa koulutukseen • Ministeriön ja ammattikorkeakoulujen vuoropuhelu • Töitä ja opintoja yhdistämällä insinööriksi • Miljöösuunnittelija markkinoi itseään ja alaansa Osaaminen............................................... 22 • Insinöörimatikka uutena • Hyvä paha liha • Aikuisopiskelusta nostetta uralle Maailmalta............................................... 28 • Palkansaajajärjestöt yhteiskuntakriisin ukkosenjohdattimina Totta ja tutkittua...................................... 30 • Vastavalmistuneiden työllisyystilanne yhä vaikea • Pysyvät tuloerot ovat kasvaneet Suomessa Oikeutta.................................................. 32 • Teitkö päättösopimuksen • Oikeus lomarahaan 18 Kannen kuva: Jyrki Luukkonen 2 Opiskelija-asiaa........................................ 34 – Työskentely omaa alaa sivuavissa töissä opettaa arvostamaan opintojen ja insinööriksi valmistumisen tärkeyttä, sanoo auto- ja kuljetustekniikan opiskelija Mikko Oksanen. Työelämän ABC-sanastoa........................... 38 Tapahtumia.............................................. 40 Järjestöasiaa............................................ 42 19.8. numero 5/2010 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 24 Kuopion Insinöörit kävivät joukolla asuntomessuilla ihmettelemässä muun muassa insinööriopiskelijoiden Inssisaunaa. Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2010 16.9., 14.10., 18.11., 16.12. Tarkastettu levikki 61 141 kpl (25.3.2010) Painos 63 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat 38 Mitä tarkoittavat lojaliteettivelvollisuus, sunnuntaityökorvaus tai vähimmäispalkka? Työelämän sanastosta untuvikko voi opetella tärkeitä termejä ja konkari kerrata jo opittua. UUSI INSINÖÖRI Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178 3 JÄSENVAKUUTUKSET Hammaspeikko sai häädön Tallinnassa Pasi oli lähtenyt työkavereiden kanssa Tallinnaan laivalla, kun julma hammassärky alkoi. Laivan infosta saadut särkylääkkeet eivät toimineet pitkään, joten Tallinnassa oli pakko turvautua hammaslääkäriin. Onneksi työkaveri muisti, että heillä on liiton jäsenetuna matkavakuutus. Uuden Insinööriliiton jäsenenä sinullakin on matkavakuutus Ifissä ja yhteistyökumppania käyttäessäsi saat kulut suoralaskutukseen. Lisäksi sinulla on jo Ifistä mm. tapaturmavakuutus. Täydennä vakuutusturvaasi ja vakuuta myös perheesi. UIL:n jäsenenä saat Ryhmäsampo Primus -henki-ja tapaturmavakuutuksen markkinoiden edullisimpaan hintaan. Suojaudu kolhuilta – hyödynnä jäsenetusi. Lue lisää if.fi/uil tai soita 010 19 19 19. Turvan myöntää Ifin yhteistyökumppani Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 109 200 Valittujen Palojen lukijat valitsivat Ifin v. 2010 luotetuimmaksi suomalaiseksi vakuutusyhtiöksi. Kiitos siitä! Ole huoletta. Me autamme. if.fi/uil p. 010 19 19 1 9 pääkirjoitus Toiveet ja todellisuus Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi Elokuu 2010 I nsinööriopiskelijat valitsevat työnantajan pikemmin kohtaavat kuitenkin monenlaisia haasteita. Niiden koh- korkean kiinteän palkan kuin työtehtävien kiinnos- taamisessa tarvitaan rohkeutta, sinnikkyyttä ja aktiivista tavuuden perusteella. He arvostavat työaikojen jous- toimintaa. Yhdessä asetettujen päämäärien puolesta toi- tavuutta ja saman henkisiä työkavereita. He ovat mate- mien voi asioihin vaikuttaa. rialisteja ja arvostavat tradenomi- ja diplomi-insinööri- Yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen opiskelijoita enemmän turvallisuutta sekä taloudellista on siksi tärkeää. Siinä tarvitaan valveutunutta ja loogi- menestystä. sesti ajattelevaa insinööriä. T-median tekemän tutkimuksen mukaan he työs- Eduskuntavaalit lähestyvät. Huhtikuu 2011 ei ole kentelisivät mieluiten suurissa monikansallisissa yrityk- enää kaukana. Tavoitteita asetetaan ja poliittisia linjauk- sissä. Opiskelijat toivovat työtiimin menestyksen sekä sia hiotaan jo kovaa vauhtia. Demokratia on yhteisten työntekemistä edistävien oivallusten vaikuttavan palkan asioiden hoitamista ja yhteisten resurssien ohjaamista. muodostumiseen. Näillä toiveilla ja todellisuudella on toivottavasti yh- Insinöörit, asettukaa ehdolle eduskuntavaaleihin! Vain siten voimme äänestää teitä. teyttä. Työelämän murroksessa opiskelijat ja valmistuvat UUSI INSINÖÖRI 5 uutisia Teknologiateollisuuden neuvottelut jatkuivat tauon jälkeen Pääneuvottelija Ismo Kokko lähdössä ensimmäisiin kesätauon jälkeisiin neuvotteluihin. n Neuvottelut teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden syksyn palkankorotuksista alkoivat uudestaan kesätauon jälkeen. Ylemmät toimihenkilöt YTN:n ja Teknologiateollisuuden viime syksynä solmiman työehtosopimuksen mukaisesti lokakuun alussa maksuun tulevista, tämän vuoden palkankorotuksista piti neuvotella jo keväällä. Lukuisista neuvottelukontakteista huolimatta sopua ei silloin syntynyt, joten neuvotteluja päätettiin jatkaa elokuussa. Kevään yritys kariutui erimielisyyteen Hankkeella parempaa työhyvinvointia n Teknologiateollisuudessa on käynnistetty työhyvinvoinnin edistämiseen ja työurien pidentämiseen tähtäävä liittojen yhteinen hanke. Hankkeessa halutaan kiinnittää huomiota myös sukupolvien erilaisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Työhyvinvointia ja pidempiä työuria voidaan rakentaa vain hyvässä yhteistyössä. Hankkeen suunnittelusta vastaa emeritusprofessori Juhani Ilmarinen Työterveyslaitokselta. – Kun henkilöstön jaksaminen, osaaminen ja motivaatio ovat kohdallaan ja esimiehillä kyky tukea näitä, syntyy myös hyvää tulosta, Ilmarinen painottaa. Hanke käynnistetään syksyn aikana valittavien pilottiyritysten kanssa. Yrityksille tarjotaan työvälineitä, joiden avulla ne voivat arvioida kehittämistarpeitaan ja seurata hankkeensa edistymistä. Yrityksiä autetaan tunnistamaan tehokkaat ja tulokselliset ratkaisut työhy- 6 palkkaratkaisun mallista ennen kuin korotuksen tasosta ehdittiin edes keskustella. YTN tavoittelee ylempien toimihenkilöiden reaaliansioiden korotusta prosentuaalisella yleiskorotuksella. Paikallisia eriä ei hyväksytä ilman täyttä perälautaa ja paikalliset neuvottelut voi käydä vain luottamusmiehen kanssa. Jos neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, sopimus päättyy 30.9. Myös Metalliliitto, Sähköliitto ja Toimihenkilöunioni käyvät neuvotteluja teknologiateollisuudessa samaan aikaan YTN:n kanssa. vinvoinnin parantamiseksi. Toimenpiteet priorisoidaan ja tehdään suunnitelma niiden läpiviemiseksi. Ratkaisevaa tulosten saavuttamiseksi on yritysten ja henkilöstön osallistuminen kehittämistoimiin. ICT-alan ylemmille toimihenkilöille uusi työehtosopimus n Ylemmät toimihenkilöt YTN ry ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI pääsivät sopimukseen ICTalan ylempien toimihenkilöiden uudesta työehtosopimuksesta. Uusi työehtosopimus on voimassa 1.7.2010–30.9.2013. YTN:n pääneuvottelija Tage Lindbergin mukaan lopputulos oli kohtuullinen. Palkkaratkaisultaan sopimus on yksi korkeimmista YTN:n sopimista. Ensimmäisen sopimusvuoden korotukset ovat yhteensä 1,3 prosenttia. Seuraavien vuosien korotuksista neuvotellaan aina tou- kokuun loppuun mennessä ja mikäli sopuun ei päästä, sopimus on irtisanottavissa päättymään kyseisen vuoden syyskuun lopussa. – Palkoista ei haluta sopia useiksi vuosiksi eteenpäin, kun taloudellinen tilanne voi heitellä vielä voimakkaastikin ja se on otettava huomioon aina uusista korotuksista sovittaessa, Lindberg kertoo. ICT-alan keskeiset yritykset ovat tahkonneet hyvää tulosta viime vuodet. YTN:n ICT-alan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen piirissä on noin 3 000 palkansaajaa. Alalla toimivista ylemmistä toimihenkilöistä reilut 80 prosenttia työskentelee TeliaSonerassa, Elisassa, DNA:ssa ja TDC:llä. Insinöörejä on kuultava rakennusmääräysuudistuksessa Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari on närkästynyt siitä, että ammattijärjestöjä ei ole riittävästi kuultu Suomen rakennusmääräyskokoelman säädösten valmistelussa. Porokarin mielestä muun muassa suunnittelupätevyyksiin keskittyvä rakentamismääräyskokoelman A2-osa pitäisi uudistetussa muodossaan saattaa käyttöön pikimmiten. Insinöörit ovat avainasemassa uusien määräysten käytäntöön ottamisessa. Porokari korostaa, että säännösehdotusten vaikutuksia on arvioitava ammattikorkeakouluissa rakennetekniikkaan suuntautuneiden insinööriopiskelijoiden työmahdollisuuksia vasten. – On opiskelijan oikeusturvan vastaista, että valmistuttuaan he eivät saisikaan toimia niissä tehtävissä, joihin ovat kouluttautuneet. Tämä on jopa kansantaloudellista haaskausta. n UIL:n hallitus vahvisti eduskuntavaalitavoitteet Seuraavat eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2011. Ne ovat tärkeä tapahtuma myös insinööreille. Eduskuntavaalien perusteella maahan muodostetaan hallitus ja hallitusohjelma sanelee, mitä valtakunnassa tapahtuu seuraavan nelivuotiskauden aikana. n Jotta insinöörien näkemykset ja tavoitteet saavuttaisivat kansanedustajaehdokkaat, siihen tarvitaan meitä kaikkia. Tätä tarkoitusta varten Uuden Insinööriliiton hallitus on vahvistanut eduskuntavaalitavoitteet. Ne postitetaan kaikille yhdistyksille ja sidosryhmille alkusyksyn aikana. Niitä voi käyttää oman seudun kansanedustajaehdokkaan lobbaamiseen. Tavoitteet tulevat myös liiton wwwsivuille ja niitä saa painettuna liiton toimistolta. Helena Lamposesta yhteistoiminta-asiamies n Oikeustieteen tohtori Helena Lamponen on nimitetty ensimmäiseksi yhteistoiminta-asiamieheksi. Yt-asiamies valvoo yt-lain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Asiamiehen tehtäviin kuuluvat myös henkilöstörahastojen valvonta ja henkilöstörahastorekisterin ylläpito. Lamponen on toiminut palkka-asiamiehenä ja lakimiehenä Akavan Erityisalat ry:ssä vuodesta 1989 lähtien. Hänellä on vahva käytännön kokemus viran tehtäväalaan kuuluvasta lainsäädännöstä. Lamponen on toiminut muun muassa palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisenä lakimiessihteerinä yt-lakikomiteassa. Lisäksi hän on väitellyt yhteistoiminta-asiamiehen tehtävään läheisesti liittyvästä aiheesta. Asiamies toimii itsenäisesti työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Lamposen viisivuotinen toimikausi alkaa syyskuun alussa. Sairauspäivärahan hakeminen opiskelijalle helpottui n Opiskelijan ei tarvitse enää lakkauttaa opintotukeaan hakeakseen sairauspäivärahaa. Lyhytaikaisissa sairauksissa opiskelija voi pysyä jatkossakin opintotuen saajana. Lainmuutoksen myötä opiskelijaa kannustetaan hakemaan hänen tilanteeseensa sopivaa ensisijaista etuutta. Pidempikestoisessa sairaudessa ensisijainen UUSI Insinööri etuus on sairauspäiväraha. Lisäksi lainmuutos korjaa opiskelijan sairauspäivärahalle siirtymiseen aiemmin liittyneitä epäkohtia. Opintotukea saava opiskelija voi sairastuessaan hakea sairauspäivärahaa ja yleistä asumistukea ja jatkaa opintotuen nostamista sairauspäivärahan myöntämiseen saakka. Kela lakkauttaa opintotuen, jos sairauspäiväraha myönnetään. Lyhyissä, alle kahden kuukauden pituisissa sairauksissa opiskelijan on edelleen tarkoituksenmukaisinta pysyä opintotuen saajana. Lyhytaikainen sairaus ja vähentyneet opintosuoritukset eivät estä opintotuen saamista, mutta opiskelija voi joutua antamaan opintojen edistymisen seurannassa selvityksen sairaudestaan. Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten n Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuk- sen mukaan vuoden 2010 toisella neljänneksellä 48 600, eli 29 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin (37 800). Avoimista työpaikoista 26 400 eli 54 prosenttia oli yksityisten yritysten tarjoamia. Vuoden takaiseen neljännekseen verrattuna avoimet työpaikat lisääntyivät koko maassa. Avoimet työpaikat lisääntyivät kaupan toimialalla, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, julkisessa hallinnossa, koulutuksessa, terveys- ja sosiaalipalveluissa ja teollisuudessa. Avoimet työpaikat 2010/II – 2009/II Vuosi/Neljännes 2010/II 2009/II Avoimet työpaikat 48 600 37 800 Osa-aikaisia 32 % 21% Määräaikaisia 63 % 64% Vaikeasti täytettäviä 41 % 33% Osa-aikaisten avoimien työpaikkojen osuus lisääntyi vuoden takaisesta 11 prosenttiyksikköä. Työnantajat kohtasivat rekrytointivaikeuksia enemmän kuin vuosi sitten. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen osuus kaikista avoimista työpaikoista nousi kahdeksan prosenttiyksikköä 41 prosenttiin. Palkinto ammatinharjoittajille ja yrittäjille A kava on perustanut Akavan ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinnon, joka myönnetään vuonna 2010 ensimmäistä kertaa. Palkinnon tavoite on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä akavalaisille ja akavalaisen yrittäjyyden merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta yrittäjyydestä, toimimisesta akavalaisen korkeasti koulutetun ammatinharjoittamisen ja yrittäjyyden hyväksi tai niiden toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Palkinnon saaja voi olla akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai poikkeuksellisesti muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi. Ehdotuksessa on kerrottava ainakin seuraavat seikat: 1) Minkä jäsenjärjestön jäsen ehdotettu ammatinharjoittaja tai yrittäjä on? Mikäli hän ei ole jäsen, minkälainen muu yhteys hänellä on Akavaan tai akavalaiseen yrittäjyyteen? 2) Millä tavalla ehdotettu ammatinharjoittaja tai yrittäjä on ansioitunut yrittäjyydessä ja/tai toimimisessa akavalaisen yrittäjyyden tai sen toimintaedellytysten hyväksi? 3) Palkittavaksi ehdotetun yhteystiedot, mahdollinen verkkosivuosoite sekä asiasta lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot. Ehdotukset perusteluineen lähetetään Akavan yrittäjäpalkintotyöryhmän sihteerille Jaana Meklinille 30.9.2010 mennessä joko sähköpostilla jaana.meklin@akava.fi tai kirjeitse osoitteeseen Akava ry, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki. Akava julkistaa palkinnon saajan liittokokouksensa yhteydessä 22. marraskuuta. 7 kolumni Ville Välimäki Projektiasiamies, IOL ry Sota apatiaa vastaan P uhutaanpa hetki aktiivisuudesta. Se on kemiallinen suure, jonka kaava on a = f C/CΘ. Kuitenkin meidän opiskelijatoimijoiden keskuudessa aktiivisuus on vaikean yhtälön takana. Tarinat kertovat aikalaisista, jotka vapaaehtoisvoimin synnyttivät legendoja ja toteuttivat muutosta. Tässä ajassa kuitenkin sellaiset tekijät ja toimijat ovat markkinoilta vähissä. Kysyntää onneksi vielä löytyy. Opiskelija-aktiivisuuden epätasapaino on välillä painostava niitä kohtaan, jotka kokevat arvokkaana vapaaehtoisen yhdessä tekemisen riemun. Opiskelijatoiminnan dystopiani on, että aktiivisuuden kysyntäkin tyrehtyy. Ihminen on luonnon luoma olento ja luonto pyrkii aina energiaminimiin. Niin myös ihminen, kaikissa toimissaan. Tästä luonnon ominaisuudesta insinöörit ja insinööriopiskelijat ansaitsevat leipänsä. Me kehitämme ne vekottimet, välineet ja laitteet, joilla asiat toteutetaan energiaa säästäen, paremmin hyödyntäen tai tehokkaammin kohdistaen. Kuitenkin, olemme myös tämän ominaisuuden vankeja ja joudumme kamppailemaan sitä vastaan jatkuvasti. Insinööriopiskelijoiden, kuten muidenkin nykynuorten on syytä muistaa, että olemme kaikki poliittisia olentoja. Toimimme yhteisössä ja sen hyvinvoinnin kuuluisi olla meidän kaikkien etu. Silti passiivisuus ja välinpitämättömyys nousevat jatkuvasti esille. Olemme yhä heikompia toimimaan yhteisöissä, vaikka välineemme ovat monipuolisemmat kuin koskaan aiemmin. Apatia tuntuu vallanneen meidät. Insinööriopiskelijoita on tässä maassa yli 35 000. Viehätys tekniikkaa ja sen kehittämistä kohtaan yhdistää meitä. Tekniikka tarjoaa meille yhteisen kielen ja kulttuurin, josta pystymme ammentamaan mitä tahansa. Kun tälle ryhmälle tuo käsitteen politiikka, alkaa monesti tekniikan kehittäjää hirvittää. Insinööriopiskelijat, monen muun opiskelijaryhmän lailla, vierastavat termiä politiikka. Politiikka on kuitenkin vain yhdessä toimimista yhteisön parhaaksi. Pitäisi ymmärtää, että ryhmän etu on jokaisen yksilön etu ja huomioida itsensä ryhmän jäsenenä. 8 Elomme turvallisuuden, yritteliäisyyden ja menestyksen viholliset ovat huomattavasti monitahoisempia kuin koskaan aikaisemmin. Astronomit voivat todistaa että Telluksen pyörimisnopeus tuskin on kiihtynyt viimeisen 30 vuoden aikana, mutta työelämän maaperällä syklit ovat nopeampia ja vauhti on kohentunut. Työelämässä on haasteiden kenttiä, joita ei aiemmin ollut. Joudumme keksimään paremmat pyörät, joilla työelämän maaperällä kulkea. Näitä haasteita emme voita yksin yksilöinä, vaan yhdessä tehden. Nykyihminen viettää aikuiselämässään noin puolet valveillaoloajasta työssään tai siihen liittyvillä matkoilla. Tänä syksynä opintonsa aloittavien insinööriopiskelijoiden on tärkeä ymmärtää, miten tässä ajassa luo menestyksen eväät. Se tapahtuu siten, että itsensä kehittämisen ohella otamme huoNuorien insinööri mioon toiset; huolehdimme ammattikunnastamme, sen alkujen on tullut aika asemasta ja tulevaisuudesta yhdessä. Luomme aktiivisuu- jättää taakseen suku dellamme turvaa ja välineitä polvemme kirous voittaaksemme mahdolliset vaikeudet. Tälle on jo kehys passiivisuudesta ja olemassa, kenttä missä toimia; insinöörien kenttä, in- kiinnostumatto sinöörien liitto. Nuorien insinöörialkujen muudesta. on tullut aika jättää taakseen sukupolvemme kirous passiivisuudesta ja kiinnostumattomuudesta. On upea mahdollisuus luoda legendoja, elvyttää rikas imppukulttuuri ja tehdä meidän ammattikunnastamme myönteistä kateutta herättävä yhteisö. Tähän vaaditaan energiaa ja yhteistyötä. Tarvitaan siis politiikkaa ja aktiivisuutta. Tarvitaan kapinaa ja toimeliaisuutta, jolla kääntää nykyinen passiivisuuden murhenäytelmä menestystarinaksi. On tullut aika julistaa sota apatiaa vastaan. puheenjohtajan palsta Menestystä opintoihin! Pertti Porokari Elokuu 2010 O nnittelut opintonsa aloittaville uusille insinööri- Opiskelijat pystyvät vaikuttamaan edunvalvontaan opiskelijoille. Olette tehneet loistavan uravalin- kaikkein tehokkaimmin puhe- ja läsnäolo-oikeudella nan. Insinöörin tutkinto antaa laaja-alaiset val- hallintoelimissä. Järkevät ideat eivät jää huomioimatta, miudet erilaisiin työtehtäviin. Insinöörit myyvät, mark- vaan insinöörit hallinnossa kuuntelevat herkällä korvalla kinoivat, suunnittelevat, huoltavat, käyttöönottavat, opiskelijoiden koulutuspoliittisia linjauksia ja ideoita. Se kouluttavat ja opettavat. Listaa voi jatkaa pitkästi. on oikea tapa vaikuttaa. Opiskelijan tärkein tavoite on valmistua määräajassa ja Aktiivisuus opiskelijana antaa hyvät valmiudet työelä- saada hyvät valmiudet insinöörintehtäviin. Opiskelija- mään. Insinööriliiton tärkein tehtävä on työmarkkina- edunvalvonta muodostuu koulutuspoliittisesta edunval- edunvalvonta niin työpaikka- kuin liittotasolla. Liitto ja vonnasta, jota tehdään insinööriliitossa yhteistyössä pää- työpaikan liiton edustaja, luottamusmies, auttavat työ- sääntöisesti koulutuspoliittisen yksikön kanssa. Opiske- suhdeasioissa, heti työsopimuksen teosta lähtien. Toivon, lija-aikaisen järjestäytymisen kautta saadaan myös luon- että monesta opiskelija-aktiivista tulee tulevaisuudessa, tevasti tarvittavaa työelämätietämystä ja luodaan linkit kun työelämästä on saatu riittävästi kokemusta, myös työelämään. valmiiden insinöörien edunvalvojia, luottamusmiehiä. Vain insinööri osaa ajaa insinöörin etuja. Insinööriliitossa opiskelijaedunvalvonnalla eli koulutuspolitiikalla on keskeinen rooli. Opiskelijoilla on erit- Toivotan opiskelijoille ahkeraa lukuvuotta ja menestystä täin hyvät kanavat vaikuttaa tähän Insinööriliitossa. mielenkiintoisiin insinööriopintoihin! UUSI INSINÖÖRI 9 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen ■ Kuvat: Jyrki Luukkonen Insinööriopiskelijat tarjoavat toi luontevan seurapiir 10 IOL:n paikallisyhdistys tukee uutta opiskelijaa opintojen alussa, tarjoaa vapaa-ajan rientoja ja auttaa tutustumaan muihin samanhenkisiin. Yhdistysten toiminnassa mukana olevien on koko opintojen ajan mahdollisuus saada elinikäisiä ystävyyssuhteita ja vieläpä saman alan ihmisten kanssa. TIROn hallituksen jäsenten Oskari Timperin (vas.), Ville Salmisen, Heidi Laitasen ja Aarni Karjalaisen on helppo hymyillä, sillä heidän luotsaama Tampereen Insinööriopiskelijat valittiin IOL:n paikallisyhdistykseksi. T isilleen irin ampereen Insinööriopiskelijat TIRO valittiin Insinööriopiskelijaliitto IOL:n viime vuoden paikallisyhdistykseksi. Perusteina mainittiin muun muassa hyvä perusja yhteyshenkilötoiminta. Myös jäsenhankinta on onnistunut hyvin. – Meillä on ollut viime vuosina erittäin hyvää väkeä tekemässä erittäin aktiivista yhdistystoimintaa, kehuu TIROn varapuheenjohtaja Ville Salminen. – Kokonaisuus näkyi ulospäin hyvänä vuotena, arvelee puolestaan puheenjohtaja Oskari Timperi valinnan perusteita. TIRO on suhteellisen iso paikallisyhdistys, minkä tähden sillä on enemmän resursseja tarjota toimintaa kuin pienemmillä yhdistyksillä. Toisaalta koko myös edellyttää, että isommalle porukalle täytyy tarjotakin enemmän vaihtoehtoja. Yhdistyksen aktiivit arvioivat, että suurin konkreettinen syy valintaan oli onnistunut jäsenhankinta. Vuosittain uusia jäseniä tulee reilu 400, mutta viime vuonna uusia liittyi >>> UUSI INSINÖÖRI 11 edunvalvonta puolisen tuhatta. Vuosittainen kokonaisjäsenmäärä siinä vaiheessa, kun syksyllä aloittaneet ovat liittyneet, on noin 1900. Jäsenhankinnan onnistumisen avaimena oli tieto, mitä ja miten tehdään. – Toimintatavan pohjaa on jalostettu useampi vuosi. Nyt osuivat oikeat ihmiset myymään toimintaa, Salminen sanoo. – Lisäksi kaikki tulevat toimeen yhdessä ja täydentävät toisiaan, huomauttaa TIROn sihteeri Heidi Laitanen. Viime syksynä opintonsa aloittaneen Aarni Karjalaisen mukaan opiskelijayhdistys on helposti lähestyttävä. Hän lähti toimintaan heti aktiivisesti mukaan ja on yhdistyksen www-vastaava. Opiskelijoita kaikkialta Tunnettuna opiskelijakaupunkina Tampere kerää opiskelijoita ympäri Suomea. Myös TIROn hallituksen jäsenet ovat ympäri maata, muun muassa Raumalta, Lappeenrannasta, Ylöjärveltä ja Kuhmosta. 12 Vain muutama on alkuperäisiä tamperelaisia. – Kun opiskelijat tulevat eri paikkakunnilta ja taustoista ja puhuvat vielä eri murteilla, niin yhdistys kokoaa heitä, Timperi toteaa. – On hyvä kun sopassa on kieroja, hitaita, nopeita ja hassuja, Salminen täydentää. IOL:n paikallisyhdistykseen mukaan lähtöön on monia syitä: kuka haluaa uusia kavereita uudella paikkakunnalla, kuka verkostoitua samanhenkisten nuorten kanssa laajemminkin Suomessa. Osaa innostavat kaverit liittymään, toisia houkuttaa yhteyshenkilön homma, jossa tutustuu helpommin muihin. Aktiivit arvostavat yhdistystoiminnasta saatavaa kokemusta ja lähestyvä valmistuminen saa kiinnostumaan entisestään ay-asioista ja työelämän kuvioista. – Kovin moni lukiosta valmistunut nuori heppu ole työelämän asioita miettinyt, kuten en itsekään, Timperi veikkaa. Aarni Karjalainen (vas.), Ville Salminen, Oskari Timperi ja Heidi Laitanen ottavat TIROn ja tamperelaisten insinööriopiskelijoiden kanssa vastaan muualta tulevat kävijät Insinööriopiskelijapäiville. Salminen kokee toiminnan olevan hyödyllistä sekä itselle että opiskelutovereille. – Sellaista toimintaa pyörittää ja kehittää mielellään. Yhdistyksellä tärkeitä tehtäviä – TIROn tärkein tehtävä on toimia opiskelijoiden auttavana kätenä ja yhteisen hengen ylläpitäjänä, Aarni Karjalainen määrittelee. Heidi Laitasen mielestä tärkeintä on vaikuttaa ja auttaa nuorten opiskeluun sekä tulevaisuuteen liittyvissä asioissa. – Yhdistyksen on huolehdittava siitä, että TAMK:ssa opiskelu on laadukasta ja että opinnot liittyvät oikeasti tuleviin töihin, Oskari Timperi kiteyttää. Ville Salmisen mielestä TIROn on toimittava opiskelijoiden etua ja asioita eteenpäin ajavana sekä parantavana järjestönä. – Sen on oltava toiminnan pohja-asetuksena, vaikkei se välttämättä jokapäiväisessä toiminnassa näykään. Turhauttavia menneisyyden haamuja Tampereella opiskelevat löytävät parannettavaa koulunsa insinööriopinnoissa. Opintoihin sisältyy vanhoja riippakiviä. Yhteisesti haastateltavat hämmästelevät kaikille pakollista, orientoivaa tietotekniikan jaksoa, jossa opetellaan tietokoneen peruskäyttöä. Kyseisen kurssin voisi kuulemma jo poistaa. – Asiathan käytiin läpi jo yläasteella, Laitanen huudahtaa. – Meillä jengi hajoili syksyllä, kun piti istua kolme tuntia joka torstai. Oli kyllä helpot viisi opintopistettä, Karjalainen kritisoi. Ammattikorkeakoulu on jo asiaan reagoinut. Kun vuonna 2012 kaikkien koulutusohjelmien opintosuunnitelmat uusitaan, koulu on luvannut, että opiskelijat pääsevät mukaan suunnitteluun, jotta turhat kurssit saadaan karsittua. Insinöörikoulutuksen aloituspaikkojen vähentämisestä on puhuttu jo ennen näiden nuorten syntymää. Aihe on jälleen kerran ajankohtainen tänä syksynä. Kaikilla haastateltavilla on kokemuksia opintonsa kesken lopettaneista kurssikavereista: ensimmäiset luovuttavat jo ensimmäisen viikon aikana, ja jouluun saakka keskeyttäneiden joukko kasvaa. Osalla luokista puolet lopetti ensimmäisen lukuvuoden aikana. Tampereen Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa on tehty aiheesta opinnäytetyö nimeltä Lähdin kokeilemaan kepillä jäätä. Sen mukaan monilla on ammatinvalintaongelmia tai on hakeutunut väärälle alalle. Monet tulevat katsomaan ja toteavat, ettei tämä olekaan oma ala. Keskeyttämiset häiritsevät myös opintojaan jatkavia ja vievät opettajien voimavaroja. – Jos aloituspaikkoja vähennettäisiin, niin koulutusta voisi tehdä vaativammaksi, kun ei tarvitse edetä heikompien UUSI Insinööri mukaan. Silloin pienemmälle porukalle voisi opettaa enemmän ja yksityiskohtaisemmin, Salminen pohtii. Kesätöitä sopivasti Timperin ja Salmisen on tarkoitus valmistua alkavan lukukauden aikana. Kumpikin on saanut kaikki harjoittelut suoritettua. Ohjelmistotekniikan opiskelija Timperi työskenteli kesän Ixonoksella, joka tekee asiakasprojekteja. Ixonos maksoi palkan, mutta käytännössä työt olivat Nokialla. – Viime kesä näytti todella heikolta, mutta tänä vuonna on ollut paljon paremmin töitä. Opinnäytepaikka on vielä auki. Yhteyksiä on ollut muidenkin yritysten kanssa kuin kesätyönantajan. Lentokonetekniikkaa opiskelevan Salmisen kesä vierähti oman alan töissä. Jo viime kesänä hän suoritti samassa paikassa osan harjoittelusta. – Samaiseen paikkaan saatan päästä tekemään opinnäytetyötä ja valmistumisenkin jälkeen siellä saattaa olla töitä. Laitasella on opintoja takana kaksi vuotta ja Karjalaisella vuosi. Rakennustekniikkaa opiskeleva Laitanen teki kesän töitä rautakaupassa, joka ensimmäisenä harjoitteluna käy niin sanotusta miljööharjoittelusta. Tekstiilitekniikan opiskelija Karjalainen ei ensimmäisenä kesänä saanut vielä sopivaa harjoittelupaikkaa, mutta kesään mahtui kesäkursseja. Tapahtumien määrä ennallaan TIRO järjestää lokakuussa jokavuotiset, valtakunnalliset Insinööriopiskelijapäivät. Vaikka ne ovat suuri tapahtuma järjestävälle yhdistykselle, muu toiminta halutaan pitää samalla tasolla kuin viime vuonna. Yhdistyksellä on haastateltujen mielestä jo riittävästi tapahtumia, joten uusia ei ole tarkoitus luoda, vaan kehittää nykyistä toimintaa. TIROn hallituksen jäsenet ovat opiskelleet yhdestä viiteen vuoteen, mutta suurin osa on vasta-aloittaneita. – Meillä alkaa Villen kanssa näkyä ovet selän takana. Sen tähden ensi vuodelle pitää värvätä hyvät toimijat, jotka parantavat koko ajan toimintaa, Timperi sanoo. – Pyrimme jättämään mahdollisimman hyvän perinnön, Salminen puolestaan painottaa. Konkarit haluavat siirtää seuraajille kaiken tiedon TIROn toiminnasta ja tekemisistä, jotta hyväksi havaittu toiminta ei kuihdu. Toki he tietävät, että yhdistyksissäkin tulee parempia ja huonompia vuosia ja että uusilla on uusia, jopa entisestään loistavampia ajatuksia toiminnan kehittämisestä. Karjalaisella, Laitasella ja muilla on kunnioitettava tehtävä viedä TIROn viestiä eteenpäin. n Tampereella insinööriopiskelijatoiminnalla on pitkät perinteet. Vuosikymmenen lopulla kaupungissa on ollut sata vuotta insinöörien yhdistystoimintaa. Sitä kohti tirolaiset ovat matkalla. 13 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää Opetushallitus on taas listannut vetovoimaisimmat ammattikorkeakoulut ja koulutusohjelmat. Insinööriopintoihin parhaat yksiköt löytyvät Jyväskylästä, Tampereelta ja Helsingistä. Perää pitävät KeskiPohjanmaa, Kajaani, Mikkeli ja Vaasa. Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin toimipisteestä viime keväänä valmistuneet insinöörit tunsivat vetovoimaa opiskeluun opintojen loppuunsaattamiseen saakka. Kuva: Jari Vihervirta Vetovoimaa koulutukseen J yväskylän ammattikorkeakoulu JAMK on listauksen mukaan vetovoimaisuudeltaan huippuluokkaa. Erityisesti energiatekniikan koulutusohjelma on saanut korkeimpiin kuuluvan vetovoimaluvun 6,05. – Yhteistyö yritysten kanssa, jotka odottavat meiltä erityisen vaativaa asiantuntijuutta, on paras keinomme kehittyä, sanoo JAMK:n teknologiayksikön johtaja Matti R. Salminen. Salmisen mukaan kansainvälisessä kilpailussa olevat yritykset edellyttävät koulun panosten olevan kansainvälisellä tasolla, jotta niistä olisi aidosti yrityksille hyötyä. Yhteistyömuotoina tarjolla on henkilöstökoulutusta yrityksille sekä yhteisiä T&K-projekteja. – Tämä edellyttää, että henkilöstömme kehittää koko ajan osaamistaan ja asiantuntijuuttaan kohti huippua. Sillä on välitön vaikutus opetuksen laatuun ja sisältöön. Myös opiskelijoiden motivaatio on korkeampi, kun he voivat seurata työelämän arvostamien asiantuntijoiden opetusta. 14 Insinööriopiskelijoille on tarjolla kotimaisia ja kansainvälisiä projektiopintoja toteutettuna yhdessä yritysten kanssa. Opinnäytetyöt ja opintoihin kuuluvat työssäoppimisjaksot tehdään kaikki yrityksille. Keskeisimpiä palveluja ovat yritysten kehittämishankkeisiin liittyvät henkilöstökoulutukset sekä erilaiset mittaus- ja laboratoriopalvelut. – Tarjoamme vain palveluja, jotka kytkeytyvät valitsemiimme asiantuntijuuksiin. Näin ne pysyvät riittävän laadukkaina ja oma asiantuntijuutemme karttuu edelleen, Salminen kertoo. – Tämä myönteisen kehittymisen kehä palvelee kaikkia osapuolia. Hankkeet liittyvät aina joko yritysten tai niiden alihankkijoiden toiminnan tai tuotteiden kehittämiseen. Viimeisimpänä palvelujen toteutusmaana on ollut Kiina, jossa suomalaiset yritykset ovat käyttäneet JAMKin osaamista jo pari vuotta oman toimintansa kehittämiseksi. – Pakkaamme laukkumme ja teemme työn siellä, missä siitä on eniten kumppa- neillemme hyötyä. Näin hankittu tieto ja osaaminen palautuvat kouluttajien myötä takaisin insinöörikoulutuksen vahvuudeksi. Kansainvälisyyteen suhtaudutaan JAMKissa hyvin strategisesti. Jokaista toimenpidettä arvioidaan insinöörikoulutuksen ja suomalaisen teollisuuden kehittämisen näkökulmasta. Esimerkkinä verkostojen rakentamisesta on vuonna 2006 käynnistetty vuosittainen IFME-konferenssi. Sen tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista kilpailukykyä yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön avulla. Keski-Euroopassa järjestettyjen konferenssien jälkeen vuorossa on jälleen IFME 2010 Jyväskylässä. Tekniikka houkutti Metropoliassa Tekniikka houkutteli nuoria tänä vuonna hyvin myös Metropoliassa. Tekniikan ensisijaisten hakijoiden määrää kasvoi yli 12 prosentilla. –Vetovoiman ylläpitämiseen ja edelleen parantamiseen ei ole vippaskonsteja, sanoo johtaja Seija Ristimäki Metropolia ammattikorkeakoulusta. – Insinöörikoulutuksen laadun ja maineen jatkuva kehittäminen, oikein suunnatut koulutusohjelmat ja työllistyvyys ovat tekijöitä, joilla saadaan kestäviä tuloksia. Oikealla viestinnällä ja markkinoinnilla on oma tärkeä tehtävänsä siinä, että saamme insinööriopintoihin motivoituneita opiskelijoita, jotka vievät opintonsa myös loppuun. Ristimäen mukaan Suomen kilpailustrategia perustuu korkeaan teknologiseen osaamiseen. Siihen tarvitaan insinöörejä. Osaamisen ytimessä tulee olla Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta keskeiset alat, älykkäät järjestelmät, energiaosaaminen, ympäristöteknologia, ICT:n soveltaminen tuotannossa ja palveluissa, älykkäät rakennukset ja asuminen. – Yhteiskuntamme infran ylläpidossa ja kehittämisessä tarvitaan hyvin monen alan insinöörejä, joiden pitää omata poikki- ja monialainen kielitaito ja kyky soveltaa teknologista osaamista erilaisissa yhteyksissä. Suomalainen insinöörikoulutus on arvostettua ja se voi olla myös valttikortti, sillä suomalaiset insinööritutkinnot kiinnostavat maailmalla. – Lainsäädäntömme tulisikin kehittyä tutkintoihin perustuvan koulutusviennin mahdollistavaksi. Toisaalta olemme myös globaalissa kilpailutilanteessa muun muassa Aasiasta tulevien insinöörien rinnalla. Valmius kansainväliseen työskentelyyn on Ristimäen mukaan yksi perusedellytys kilpailussa pärjäämiseen. Siihen taas luo edellytyksiä opiskelu kansainvälisessä ympäristössä, jossa on myös ulkomaalaisia opiskelijoita. – Meillä on pedagogista ketteryyttä ja osaamista, jota voimme viedä maailmalle ja jolla voimme houkutella opiskelijoita Suomeen. Ulkomaalaisten opiskelijoiden haalimisessa tänne tulee kuitenkin eri keinoin huolehtia siitä, että saamme hyviä ja motivoituneita opiskelijoita. Merenkulku kiinnostaa Satakunnassa Merenkulun koulutusohjelma on vetänyt hakijoita hyvin Satakunnan ammattikorUUSI Insinööri Ammattikorkeakoulujen vetovoimaisuus tekniikan ja liikenteen alalla vuonna 2010 Lähde: Opetushallituksen tilastot Tampere Jyväskylä Metropolia Oulu KESKIARVO Lahti Saimaa Turku Häme Savonia Seinäjoki Kymenlaakso Pohjois-Karjala Arcada Yh Novia Rovaniemi Mikkeli Keni-Tornio Vaasa Satakunta Kajaani Keski-Pohjanmaa 0 1 2 3 4 Huom! Savoniasta on poistettu ins. palopäällystö, koska se ei kuulu tekniikan ja liikenteen alaan. Jos se otetaan mukaan, on Savonian vetovoimaisuus 2,3. Vetovoimaisuus: ensisijaisten hakijoiden ja aloituspaikkojen suhde Koulutusohjelmien vetovoimaisuus insinöörikoulutuksessa vuonna 2010 (”vetovoimaisimmat”) Lähde: Opetushallituksen tilastot Merenkulun ko Talotekniikan ko Rakennusalan työnjohdon ko Auto- ja kuljetustekniikan ko Hyvinvointiteknologian ko Rakennustekniikan ko Energiatekniikan ko Mediatekniikan ko Sähkötekniikan ko Automaatiotekniikan ko Tuotantotalouden ko Ohjelmistotekniikan ko Logistiikan ko 0 1 2 3 Vetovoimaisuus: ensisijaisten hakijoiden ja aloituspaikkojen suhde 4 >>> 15 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuva: Riitta Supperi/Gorilla keakouluun, muuten vetovoimaisuus ei ole aivan huippuluokkaa. Miten jatkossa taataan ammattikorkeakoulun kehittymisen? – Alueen elinkeinoelämää palvelevilla koulutus- ja osaamispainotuksilla, jotka näkyvät nykyisissä strategisissa painoaloissa: osaamisintensiivinen opiskeluaikainen yrittäjyys, hyvinvointiosaaminen, ympäristö ja energia, innovatiiviset palvelut ja prosessit sekä automaatio- ja koneteknologia, sanoo Satakunnan ammattikorkeakoulun vararehtori Matti Lähdeniemi. Ympäristöön ja energiaan liittyen Satakunta tunnetaan jo nyt energiamaakuntana. Energialla on vahva rooli koulutuksen sisältönä. Tutkimuspuolella aurinkoenergiaan liittyvä tutkimusprojektikanta on merkittävä kuin myös sen kansalliset ja kansainväliset verkostot. Myös yhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen kanssa on tehty pitkään. SAMKilla on pitkät perinteet yritysyhteistyön osalta ja se on myös edelläkävijä tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnassa, josta se on myös kansallisesti palkittu. Uusin työkalu yritysyhteistyössä on strateginen kumppanuussopimus avainyhteistyökumppaneiden kanssa. Se sisältää elementit niin opiskelijan jatkuvaan kasvuun opiskelun aikana kuin yritysasiantuntijoiden hyödyntämisen ja tietysti jatkuvan tutkimus- ja kehitystyön. Kumppanuussopimus voi olla monialainen tai alakohtainen. Tähänastisissa kumppanuussopimuksissa insinööriosaamisella on vahva painotus. – Myös TKI-toimintamme perustuu hyvin pitkälle kumppanuuksiin, joissa yhdessä haetaan yritysten kehittämiskohteita. Niitä toteutetaan niin tutkimushankkeina, opinnäytetöinä ja opiskelijaprojekteina. Pääsääntöisesti kyseessä on tuotteiden ja palveluiden kehittäminen tuotekehityksen keinoin mutta innovaatiotoiminnan osuus on selkeästi kasvussa käynnistyneen innovaatiolaboratorion myötä. n 16 Ministeriön ja ammattikorkeakoulujen vuoropuhelu Ammattikorkeakoulukentällä jatkuu rakenteellinen kehittäminen. Työtä on tehty pari vuotta ja vuonna 2012 uudet rakenteet pitäisi olla käytössä. J ulkisessa keskustelussa korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on näyttäytynyt ammattikorkeakoulujen osalta lähinnä lukumääräkisailulta: kuinka monta ammattikorkeakoulua Suomesta pitää vähentää. Ammattikorkeakoulujen määrä on viime vuosina vähentynyt 31:stä 25:een oppilaitosten vapaaehtoisilla yhdistymisillä. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tavoitteena on 18 ammattikorkeakoulua ja noin viisi strategista liittoutumaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välille. Ammattikorkeakoulu Savonian rehtori Veli-Matti Tolppa pitää huonona ministeriön lähtökohtaa pidättäytyä määrällisissä mitoituksissa. Hän kuitenkin arvostaa, että myös rakenteellisessa kehittämisessä keskustelukulttuuri on kehittynyt. OKM ei harrasta enää sanelua, vaan kentänkin esittämiä ideoita ymmärretään. – Tavoitesopimusneuvottelut ovat edenneet strategisempaan suuntaan ja tässä asiassa edistyneitä amk:ja on palkittu rahoituksella, Tolppa kertoo. – On varsin luonnollista, että useassa kaupungissa toimivan ammat- tikorkeakoulun toimipisteverkosta ja rakenteellisesta kehittämisestä eivät ammattikorkeakoulun ja OKM:n ajatukset ole yksituumaisia, sanoo Satakunnan ammattikorkeakoulun vararehtori Matti Lähdeniemi. Riittävän kattava amk-verkko Niin OKM kuin ammattikorkeakoulut itse myöntävät kentän hajanaisuuden. Myös viime syksynä kaksi eri kansainvälistä arviointia huomauttivat suomalaisen korkeakoululaitoksen pirstoutuneisuudesta. Yhteisymmärrys vallitsee myös kattavuudessa: jokaisessa maakunnassa on oltava vähintään yksi ammattikorkeakoulu. Osapuolet korostavat yhteistyön lisäämistä erityisesti yliopistojen kanssa. – OKM:llä on selkeät määrälliset tavoitteet koskien esimerkiksi koulutusohjelman minimikokoa ja kriittistä kampuskokoa, Lähdeniemi kiittelee. – Tutkinnon suoritusajat, läpäisy, kansainvälisyys ja houkuttelevuus sekä monet muut korkeakoulun tunnuslukutavoitteet ovat selkeästi määritelty, mutta niiden soveltaminen samalla tavalla niin kasvukeskuksissa kuin muilla alueilla ei välttämättä tue opitaan myös teoria. Saimme tästä laatu yksikköstatuksen vuosille 2010–2012, Tolppa kertoo. Kehittäminen jo pitkälti käynnissä Savoniassa aiotaan jatkossa yhdistää entistä enemmän opetusta ja t&k-työtä. Veli-Matti Tolpan mukaan tavoitteena on lisätä kansainvälisyyttä. – Rakenteellisessa kehittämisessä olemme edistyneet hyvin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa muodostamalla strategisen kumppanuuden. – Kumppanuus sisältää muun muassa koulutusohjelmatarjonnan yhteisen miettimisen sekä yhteisten painopistealueiden kehittämisen t&k-toiminnassa, Tolppa jatkaa. Satakunnan ammattikorkeakoulu on tehnyt merkittäviä määrällisiä muutoksia koulutusohjelmiin ja niiden painotuksiin sekä panostanut aikuiskoulutukseen ja sen alueellisiin painotuksiin. – Arvioimme kriittisesti koulutusohjelmiemme elinkelpoisuuden ja tarpeellisuuden alueen kannalta. Pienempien alueen tarpeen kannalta tarpeellisten koulutusohjelmien osalta selvitämme synergia- ja työnjakomahdollisuudet yhteistyökorkeakoulujen kanssa, Matti Lähdeniemi kertoo. Resurssien yhdistäminen auttaa sekä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, vaikka tutkinnot pidetään erillään. Yksi mahdollisuus on yhteiset opiskelijakirjastot. alueitten kilpailukykyä, hän huomauttaa. Eriäviä näkemyksiä amk-kentällä ja OKM:llä on myös vaikuttavuuden lisäämisen toimenpiteissä. – OKM:lle vain suuri yksikkö on vaikuttava, Tolppa kärjistää. Tekniikka ei innosta kaikkialla Rehtorit näkevät tekniikan koulutusohjelmien suurena ongelmana sen, ettei tekniikan ala kiinnosta riittävästi nuoria. – Houkuttelemattomuus korostuu erityisesti kasvukeskusalueiden ulkopuolella, kuten esimerkiksi Satakunnassa, Lähdeniemi sanoo. Valtakunnallisesti asiaan on pyritty vaikuttamaan muun muassa teknillisen UUSI Insinööri korkeakoulutuksen kansallisella strategialla ja parhaillaan menossa olevalla INSSI-hankkeella. – Alueellinen elinkeinoelämä Satakunnassa kuten varmaan muuallakin on vahvasti houkuttelevuustalkoissa mukana. Tolppa nostaa esiin myös toisen merkittävän ongelman: keskeyttäneiden suuren määrän. Hän ehdottaa ratkaisuksi kehittämistä monella rintamalla, esimerkiksi opintosisältöjen uudistamista ja nuorten motivaatiota kasvattavilla opetusmenetelmillä. – Savonialla on hyviä kokemuksia esimerkiksi Savonia Chopper -projektista, jossa konealan koulutusta on yhdistetty projektimaiseen opetukseen. Oikean moottoripyörän rakentamisen ohessa Ministeriryhmältä patistusta Hallituksen sivistyspoliittinen ministeriryhmä vauhdittaa korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä korkeakoulujen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Ministeriryhmä vahvisti rakenteellisen kehittämisen periaatteet ja antoi kannanoton jatkolinjauksiksi kesäkuussa. Opetusministeri Henna Virkkunen on tyytyväinen yhteisten linjausten syntymiseen. – Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on edennyt opetusministeriön vuonna 2008 asettamien suuntaviivojen mukaisesti, mutta kirittävää löytyy. Virkkunen käynnisti alkukesästä kaksi korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä tukevaa selvitystä. KTL Pekka YläAnttila Etlasta ja KT Hannele Salminen Kuntaliitosta selvittävät ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja ohjausmallin uudistamista. Toinen selvitys koskee taideyliopiston muodostamista. n 17 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuva: Tuulikki Holopainen Töitä ja opintoja yhdistämällä insinööriksi Auto- ja kuljetustekniikkaa opiskeleva Mikko Oksanen on ollut onnekas harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen suhteen. Hän on saanut opiskeluaikoina oman alan opintoja tukevia paikkoja. K euruulta kotoisin oleva Mikko Oksanen hakeutui tradenomikoulutukseen, mutta ennen opintoja alkua, armeijan aikana tuli toisiin aatoksiin. Syksyllä 2007 hän aloitti insinööriopinnot Metropoliassa Helsingissä. – Jyväskylä tuntui liian läheiseltä paikkakunnalta ja Helsinki kiinnosti enemmän kuin Tampere, Oksanen perusteluu opiskelupaikan valintaa. Helsinki ei ollut aiemmin tuttu muuten kuin lyhyiltä lomamatkoilta eikä jää välttämättä lopulliseksi kotiseuduksi. Opintojen aikana hän on asunut useammallakin alueella pääkaupungissa ennen kuin päätyi Espooseen. Jo ensimmäisenä opiskelusyksynä Oksanen sai töitä Volkswagenin rengaspalvelusta. Paikasta hän kuuli samassa paikassa työskennelleeltä kaveriltaan, joka oli puolestaan kuulut siitä omalta kaveriltaan. Korjaamolla hän työskenteli ensimmäisen opiskeluvuoden kesänä. Kun toinen lukuvuosi alkoi, Oksanen laittoi useita työhakemuksia eri yrityksiin. Loppuvuodesta hän aloitti Volvon raskaan kaluston puolella asiakaspalvelussa. – Se oli hyvä aika aloittaa, koska ei ollut lomakausi. Sain rauhassa harjoitella ja tutustua talon tapoihin. Viime vuonna hän teki Volvossa työnjohtajatuurauksia. Kun vakituiset jäivät lomille, hänellä oli jo tietämystä asioista ja kykeni vastaamaan asiakkaiden kiperiinkin kysymyksiin. Työpolku eteni vaativimpiin töihin Tämän vuoden keväällä avautui Volvolla takuukäsittelijän paikka, kun tehtävää 18 aiemmin hoitanut lähti muihin töihin. Ennen kuin uusi rekrytoitu pääsi aloittamaan, Oksanen toimi takuukäsittelijänä kesän. Hän viihtyi hyvin kolmen hengen työporukassa. Asiakaspalveluun verrattuna tuntemus talon asioista on laajentunut. – Tämä kesätyö oli ponnahduslauta. Verkosto talon sisällä on kasvanut, Oksanen sanoo. Hän arvioi, että useille talon sisällä – ja myös ulkopuolella – oma nimi on tullut tutuksi. Kun paikkoja tulevaisuudessa vapautuu, joku saattaa muistaa hänet. Ahkera työntekijä nuoresta alkaen Auto- ja kuljetusala oli luonteva valinta Mikko Oksaselle. Suvussa on kuljetusyritys ja jo peruskouluikäisenä hän tuurasi siivoojan kesälomilla linja-autojen Opintojen ja työnteon yhdistäminen vaatii välillä pitkää päivää. siivouksissa. Hän on tehnyt nuoresta pitäen erilaisia kesätöitä, niin kasvimailla kuin varastoissa. – Aina olen rassannut autojen parissa, Oksanen kertoo. Sekin lienee helpottanut hänen pääsyään alan töihin. Opintojen ja työnteon yhdistäminen vaatii välillä pitkää päivää. Koulu on tullut vastaan, kunhan opinnot etenevät aikataulussaan ja tasokkaasti. Volvolla on suhtauduttu joustavasti opiskelijan työskentelyyn, sillä työtä tehdään kahdessa vuorossa aamuseitsemän ja iltayhdentoista välillä. Myös opiskelija on joustanut ja tehnyt välillä itsensä kannalta hankalia vuoroja, kun Volvolla on tarvittu tuuraajaa. – Ei palkasta mitään säästöön jää, vaan kaikki menee vuokraan ja elämiseen, Oksanen huomauttaa. Sen sijaan työnteko on antanut monenlaista muuta oppia. Ennen Volvolla aloittamista hänellä oli hyvin suppea näkemys, minkälaisissa tehtävissä auto- ja kuljetusalan insinööri voi toimia. Työt ovat myös vahvistaneet hänen omia näkemyksiään, millaisissa töissä hän itse haluaa tulevaisuudessa olla – ja millaisissa ei. Myös näkemys opintojen tärkeydestä on lujittunut. Ammattikorkeakoulussa opiskellaan myös suunnittelua, mutta Oksanen muistuttaa, ettei Suomessa ole juurikaan töitä autojen suunnittelussa. Työt ovat ennemminkin jälkimarkkinoilla. Silti on hyvä osata ja ymmärtää autojen valmistusprosessia. Oksasella on edessä viimeinen opintovuosi. Heinäkuun lopussa päättyneen kesätyön jälkeen hänellä ei ole mitään uutta sovittuna Volvon kanssa, mutta ovi on raollaan. Lopputyön aihekin voi löytyä sieltä. Viiden vuoden kuluttua auto- ja kuljetusalan insinööri toivoo olevansa maahantuontitehtävissä autoalalla, mutta muitakin vaihtoehtoja on: esimerkiksi jatko-opinnot tai työskentely sukuyrityksessä. n Insinööriopiskelija Mikko Oksanen arvelee, että auto- ja kuljetusalalla oli tänä vuonna enemmän kesätyömahdollisuuksia kuin vuotta aiemmin. – Ainakin ammattikorkeakoululle tuli enemmän työnantajien ilmoituksia. UUSI Insinööri 19 edunvalvonta Teksti ja kuvat: Ari Hautaniemi Miljöösuunnittelija markkinoi itseään ja alaansa Opiskelu voi antaa hyvät eväät työhön, muttei välttämättä riittävästi tukea työelämään astumisessa. Oman osaamisen myynti voi olla hankalaa T utkimusten mukaan erityisesti vastavalmistuneilla naisilla on usein vaikeuksia saada omaa osaamista vastaavia tehtäviä. Lisäksi palkkatoivomukset ovat varsin usein liiankin pieniä. Haastetta lisää vielä, jos opiskelualalta ei valmistuta suoraan tiettyyn ammattiin. Silloin pitää osata markkinoida sekä itseään että omaa koulutustaan. Eräs tällainen ala on miljöösuunnittelu, jota on opetettu Lahden ammattikorkeakoulussa parikymmentä vuotta. Miljöösuunnittelija on amk-insinööri, joka työskentelee erilaisissa yhdyskuntaja maisemasuunnittelun tehtävissä. Opinnoissa painotetaan esimerkiksi kestävää kehitystä sekä rakennetun ja luonnon ympäristön vuorovaikutussuhteita. Oma paikka löydettävä itse Lahtelainen Tiia Vaskelainen valmistui keväällä miljöösuunnittelijaksi. Työnsaanti on osoittautunut hankalaksi. Yritykset palkkaavat tällä hetkellä varovasti. – Opintojen aikainen työelämäyhteistyö oli kyllä hyvää. Tutustuimme muun muassa pariin konsulttitoimistoon ja kaupungin kaavoitustoimintaan. Silti hän olisi toivonut vielä enemmän käytännön neuvoja siihen, mihin kaikkialle miljöösuunnittelija voi työllistyä. – Kaikkia mahdollisuuksia ei opintojen aikana tajua. Hän on havainnut, että alan tuntemattomuus tekee työnhausta haasteellista. Ensin pitää selittää, mitä miljöösuunnit20 Tiia Vaskelainen valmistui keväällä miljöösuunnittelijaksi. Työnsaanti on osoittautunut haasteelliseksi, sillä yhtä aikaa pitää osata markkinoida sekä itseä että omaa alaa. telija tekee ja sitten perustella, miksi itse olisi paras. – Kun opinnoista ei valmistuta tiettyyn tehtävään, oma paikka pitää löytää itse. Vaikeutta lisää se, ettei koulutus anna spesifien osa-alueiden syvällistä tietämystä. Toisaalta tämä on vahvuus. Uravaihtoehtoja on monia. Työnhakua hidastaa myös se, ettei insinööriä kovin helposti oteta tehtäviin, johon tällä on ”liian hyvä” koulutus. – Hain suunnitteluavustajaksi pääsemättä edes haastatteluun, koska tehtävään haettiin lähinnä opistotason ihmistä. Vaskelaista itseään kiinnostaisivat aluesuunnittelutehtävät. Hän oli opintoihin liittyvässä työharjoittelussa Lahden teknisellä toimialalla ja työ miellytti. – Silloin pääsi hyödyntämään omaa osaamista ja oppimaan oman alan ihmisiltä. Vertaistiedosta apua Miljöösuunnittelijoiden arkea avasi Lahden ammattikorkeakoulun TASSU -hankkeen järjestämä urailta, jossa jo valmistuneet miljöösuunnittelijat kertoivat omista urapoluistaan ja antoivat vinkkejä oman osaamisen muuttamisesta uraksi. Hanke murtaa työelämän sukupuolijakoja järjestämällä muun muassa uravalmennusta tekniikan alan naisopiskelijoille. Keväällä järjestetyssä tapahtumassa esiin nousi erityisesti yksi haaste: hintalappu omalle työlle. Vaskelaisen näkemystä oman työn hinnoittelusta on helpottanut se, että yhdellä hänen opettajistaan on oma suunnittelutoimisto. – Hän kertoi meille avoimesti siitä, mitä omasta työstä kannattaa pyytää ja minkälaista palkkaa opiskelijana voi vaatia. Henna Arkolle yrittäjyys avasi mahdollisuuden luoda uraa omalla alalla. Oman osaamisen hinnoittelu ja tarpeellinen itsekkyys on kuitenkin täytynyt opetella kantapään kautta. Vastaavaa tukea olisi kaivannut myös 31-vuotias Henna Arkko, joka kertoi uraillassa omasta tiestään ja kasvustaan miljöösuunnittelijaksi ja yrittäjäksi. – Omat opintoni eivät liittyneet oikeisiin töihin juuri lainkaan. Olisi tarvittu yhteistyöprojekteja oikeisiin kohteisiin, työelämässä olevien vierailuja, ekskursioita taimistoille, messuille, suunnittelutoimistoihin ja tuotevalmistajille. Lisäksi harjoittelu olisi saanut olla ohjatumpaa, ainakin aluksi. Sami Kunnari on päässyt miljöösuunnittelijana tekemään juuri sitä mitä haluaa. – Työ on lopulta paras opettaja, hän toteaa. Arkko kokee potevansa heikkoa ammatillista itsetuntoa, pitkälti siksi, että tekee töitä yksin. Myös sukupuoli vaikuttaa. Arkon mukaan naisena pyytää helposti vähemmän ja joustaa liikaakin. – Sitä jotenkin passaa asiakasta ja haluaa kaiken olevan täydellistä. Tuttu miesyrittäjä on neuvonut, että pitäisi joka aamu seisoa peilin edessä ja hokea itselleen olen ahne sika. Hiljalleen Arkko on alkanut uskoa osaamiseensa ja ymmärtämään oman aikansa arvon. Liiallinen nöyryys turhaa Oma aktiivisuuskin on kuitenkin Arkon mukaan tärkeä asia tulevan työelämän kannalta. Arkko perusti hieman ennen valmistumistaan perheen ja kodin 6 000 asukkaan Kangasniemelle. Hän huomasi pian, että oman alan työt on keksittävä itse. Valmistumisensa jälkeen, vuodesta 2006 Arkko on toteuttanut itseään yrittäjänä Törmälän Pihassa, joka näkyy tänä kesänä muun muassa Kuopion asuntomessuilla. Omassa työssä hankalinta on hinnoittelu. – Suomalaisiin hyveisiin kuuluu vaatimattomuus. Hinnoittelun vaikeus on siinä, ettei kehtaa pyytää paljoa. Sitä jotenkin säälii asiakasta ja epäilee, ettei hän halua maksaa työstäni. – Toisaalta arvostan itse esimerkiksi sähkömiehen työtä ja maksan mukisematta pyydetyn tuntihinnan. UUSI Insinööri Lisää työelämävalmiuksia Vuosaarelaisen lounasravintolan terassilla istuu tyytyväinen mies. VUO-Kiinteistöpalveluiden vihertyönjohtaja Sami Kunnari on omien sanojensa mukaan unelmatyössä. – Neljättä vuotta olen saanut tehdä sitä, mitä parhaiten osaan. Vastaan viherosaston toiminnasta sangen vapain käsin. Budjetointi, hankinnat, laskutus, markkinointi, töiden järjestely, vihersuunnittelu ja käytännön työhön osallistuminen – tämä on vähän kuin omaa firmaa pyörittäisi. 35-vuotias Kunnari valmistui 2005. Opintojen alussa hänellä ei ollut sen parempaa kuvaa alasta kuin kellään muullakaan. Viherrakennusala oli kuitenkin tuttu, takataskussa oli jo puutarhateknikon koulutus. – Halusin syventää tietämystäni alasta ja huomasin miljöösuunnittelun. Vaikka opintojen sisältö pääosin miellyttikin, Kunnari kritisoi kokonaisuutta tietynlaisen ammattimaisuuden puutteesta. Opintojen jälkeen kuva omasta osaamisesta ja mahdollisista työtehtävistä jäi hataraksi. – Opinnoissa suunnitelmat tehtiin ilman sen suurempia reunaehtoja, mutta usein työkohteissa tämä ei ole mahdollista. Suunnitteluprosessin realistinen läpivienti ja tekniset yksityiskohdat olisi syytä käydä läpi. – Toisaalta mikään koulutusala ei valmenna täysin ammatin saloihin ja työ on ollut paras opettaja, Kunnari muistuttaa. Myös Kunnari olisi toivonut koulutukselta ohjaavampaa otetta ja tukea työmarkkinoille astumiseen. – Itselläni oli tietysti jo tuossa vaiheessa työkokemusta ja tuntuma alaan, mutta kokemattomammalle tilanne oli varmasti hankala. Etenkin kun työnantajille piti tuolloin vielä selittää, mistä miljöösuunnittelussa oli kyse. Uusille opiskelijoille miehellä on vain yksi viesti: – Tehkää työnne kunnolla ja uskaltakaa hakea rohkeasti erilaisiin tehtäviin. Paljon on kiinni omasta aktiivisuudesta. n Kirjoittaja työskentelee projektisuunnittelijana Lahden ammattikorkeakoulun TASSU-hankkeessa. Euroopan sosiaalirahaston vuosille 2008–2012 rahoittama projekti pyrkii murtamaan työelämän sukupuolijakoja. 21 osaaminen Teksti: Jari Hakala n Kuva: Johannes Tervo Insinöörimatikka uutena Vaasan ammattikorkeakoulun teknisessä yksikössä opettava Seppo Mäkinen pisti matematiikan oppikirjan uusiksi. Oppi on virtuaalisessa muodossa ja apuna toimii ankka. Insinööriopiskelijat taas pääsevät pölyttyneistä kirjoista. V aasan ammattikorkeakoulussa opettava Seppo Mäkinen sai magnumkokoluokan G.H. MUMM-samppanjapullon lahjaksi viime keväänä Insinöörikoulutuksen foorumissa. Siellä palkittiin maamme eri ammattikorkeakouluissa syntyneistä opetuskäytännöistä parhaimmat. Jotkut niistä ovat sellaisenaan osanen insinööriopetuksen opetusohjelmaa. Mäkinen opettaa pääaineena fysiikkaa englanninkielellä. Työhuoneen tuolilla rennosti nojailevalle Mäkiselle samppanjapullo, kunnia ja pienoinen stipendi kertyi VirtuaaliAnkka -nimisestä insinöörimatematiikan opetukseen kehitetystä tietokoneohjelmasta. Palkitsijoiden joukkoon kuuluivat muun muassa Uusi Insinööriliitto ja Teknologiateollisuus ry ja Elinkeinoelämän Keskusliitto EK. Jopa Elon laskuopin esittämisen tuoreella tavalla uusiksi pistäneen ohjelman Mäkinen kehitti jo vuonna 2005. Kehitystyö vei omasta vapaa-ajasta noin 500 työtunnin siivun. Rahoitus järjestyi koulun 22 kassasta 200 työtunnin osalta. Virtuaa liankka kaupallistettiin muutama vuosi sitten. Nyt se on opetuksen tukena paitsi Vaasassa, myös monessa muussa ammattikorkeakoulussa, esimerkiksi Oulun ja Hämeen seudun kouluissa. Mäkinen avaa näyttöruudun ja menee koulun sisäiseen tietoverkkoon, intranetiin. Kuva on teräväpiirtoinen. Hetken kuluttua ruudulle piirtyy kuva ankasta, joka kertoo iloisella ilmeellä opettavansa matematiikkaa. Tietokoneohjelmassa on sivuja yli 350 kappaletta. Ankan tukena pöllö Seppo Mäkisen tavoin myös Pauliina-tytär on innostunut matematiikasta. Mäkinen kertoo korkkaavansa MUMM-pullon sitten, kun tytär pääsee ylioppilaaksi. Työpöydän laidalla olevissa kuvissa komeilee myös muu osa perhettä. Virtuaaliankkaa pystyvät käyttämään ainakin toistaiseksi vain ohjelman käyttölisenssistä maksaneiden koulujen oppilaat sekä henkilökunta. Animaatioankan tukena opetusta an- Seppo Mäkinen ja pääte. VirtuaaliAnkka pisti matematiikan esille uudella tavalla. Tämän ajan kuosissa. taa myös pöllö. Matematiikan opetuksessa hyödynnetään joukkoa muita animaatiohahmoja. Jokaisen avatun ”pääsivun” reunasta löytyy kuvakkeita, joissa niissäkin komeilee ankka. Algebra avataan ihan alusta. Muistia voi virkistää vaikkapa sen osalta, kuinka murtolukujen yhteen laskeminen käytännössä menikään. Myös aivan alkeiden kaivaminen onnistuu niin plus-, vähennys-, kerto- kuin jakolaskun osalta. Filosofian tohtorin arvon hankkineen Mäkisen kehittämässä ohjelmassa on myös matematiikan todellisia hienouksia. ” Ongelmia matematiikan perusteiden kanssa on, vaikka ei pitäisi olla. Tiedot matikasta huterassa – Koko Suomessa on sama ongelma insinöörikoulutuksen kanssa. Ongelmia matematiikan perusteiden kanssa on, vaikka ei pitäisi olla, Mäkinen sanoo. Matikan huteran pohjan ammattikorkeakoulujen joidenkin oppilaiden piirissä Mäkinen uskoo johtuvan siitä, että kouluun tullaan esimerkiksi lukion vähemmän matematiikkaa sisällään pitäneiltä ”linjoilta”. Sama pätee Mäkisen mukaan myös osiin ammattikoulun linjoja. – Fysiikkaa ei ole opiskeltu juuri ollenkaan ja sitten lyhyt matematiikka, Mäkinen kertoo virtuaaliankan synnyn tarpeista. UUSI Insinööri Ankan pariin ei tarvitse hypätä kylmiltään. Vaasan ammattikorkeakoulussa insinööriopetuksen lukujärjestyksessä on pakollinen virtuaaliankka-opetus ensimmäisten matematiikanoppien joukosta. – Neljä opintopistettä, Mäkinen kertoo. Pakko kun on, niin Mäkinen sanoo perään sen, josta on useimmalle oppilaalle jo selvää etua – ja iloa. – Kurssi kattaa vanhan algebran ja geometrian kurssin. Apua myös opettajille Mäkisen mukaan tukea matematiikan opin verestelyyn hakee myös osa opettajista. Tämä koskee Mäkisen mielestä vain vähän itse insinööripuolen opettajia. – Muista yksiköistä, jotka eivät niin käytä matematiikkaa opetuksessaan, Mäkinen täsmentää. Mäkinen otti saamansa arvostuksen ilolla vastaan. Mies uskoo, että esimerkiksi Teknologiateollisuus ry haluaa edistää insinöörikoulutuksen tasoa julkisen huomion avulla. Mäkinen sanoo tekniikan yksikön olevan roolissaan opetusympäristönä, koska työnkuvaan ei mahdu paljoakaan tutkimustyötä. – Opetusta on paljon ja päivät ovat tosi pitkiä. Kotona kasaan pakerrettu VirtuaaliAnkka syntyi valmiille pohjalle. Mitään ei tarvinnut piirtää tai luonnostella paperille. Kotva, ja Mäkinen katsoo samppanjapullon vierellä somisteena olevaa komeaa mustaposliinista lautasta. – Kiinalaiseen kulttuuriin sopivia lahjoja, Mäkinen sanoo. Lautasen mies sai aikanaan yhdeltä Kiinan-reissuistaan. Vaasaan insinöörioppia ammentamaan haettiin oppilaita aina keskisen Kiinan Wuhanin-kaupunkia myöten. – Olin mukana pitämässä valintakokeita, Mäkinen kertoo lautasesta. MUMM-pullon tavoin myös lautanen on syntisen musta. Pensselin sivellykset siinä ovat kultaisia. n 23 osaaminen Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Hyvä paha liha Juho Lepistö on toiminut Uudenmaan Insinööriopiskelijoiden puheenjohtajana vuoden 2010 alusta. Juho Lepistö ei syö tuotettua lihaa. Lihan tuotanto on hänen mielestään niin tehotonta, että sen täytyy insinöörin näkökulmasta olla järjetöntä. 24 E lektroniikkaa Metropolia ammattikorkeakoulussa opiskelevalta Juho Lepistöltä tämä on kylmän looginen kannanotto. Hän vertaa lihan tuotantoa sähkömoottorin tekoon. – Jos insinööri suunnittelee moottorin, jonka hyötysuhde on 1–2 prosentin luokkaa, hän saa varmasti potkut. Lihan tuotanto on Lepistön mukaan yhtä tehotonta. Kun lähes sata kiloa viljaa tarvitaan yhden lihakilon tuottamiseen, voiko silloin puhua tehokkuudesta. Asiaan liittyy myös laajempi näkökulma – maailman köyhyysongelma ja ruoan jättämä hiilijalanjälki. Mistä saadaan ruokaa ihmisille, jotka kärsivät nälkää, Lepistö ihmettelee. Suuri osa maailman viljelysmaasta menee lihan tuotantoon, vaikka se voitaisiin hyödyntää ihmisravinnon viljelyyn. Vasta aivan viime aikoina on ruvettu vaatimaan liha-alallekin parempaa ympäristötiedon kokonaishallintaa. Esimerkiksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos MTT vaatii, että lihantuotannon rakenteiden ja valkuaisen tuonnin ympäristövaikutukset pitää pystyä selvittämään. Naudanlihan tuotannon ilmasto- ja vesistövaikutukset ovat tutkimusten mu- Hiilijalanjäljen pienentämisessä ratkaisevaa on lihan kulutuksen vähentäminen. kaan huomattavasti suuremmat kuin sianlihan tai siipikarjan. Luonnonlaitumia hyödyntävät riistaeläimet puolestaan ovat tässä suhteessa kaikkein ekotehokkaimpia. Tottumus on toinen luonto Lihaa pidetään edelleen hyvinvoinnin symbolina. Sillä onkin tärkeä osuus proteiinin lähteenä ihmisen ravinnossa. Mutta proteiinia saa myös kasviksista, juureksista ja pähkinöistä. Toisaalta, länsimaat painivat valtavaksi paisuneen liikalihavuusongelman kanssa. Tarvitseeko ihminen monta kertaa viikossa ravintoonsa kasvatettua lihaa? Voisiko sen korvata enenevässä määrin kasviksilla? Punaisen lihan poisjättämiseen liitetään usein hippiyden ja viherpipertämisen leima. Juho Lepistö on ajatellut asiaa järjellä. Energiatehokkuus ja ekologisuus ovat myös ruoan tuotannossa yhtä tärkeitä asioita kuin rakentamisessa, liikenteessä tai energiantuotannossa. Minkä tahansa ruokavalion voi oppia. Käärmeitä ja apinan aivoja pidetään joissakin maissa herkkuna, meillä niitä ei kukaan syö. Monilla on mielikuva kasviksista, että ne ovat mauttomia ja niiden syöminen itsensä kiduttamista. Onkin totta, että kun muutaman kerran on saanut vetisiä kukkakaalin ja porkkanan palasia tai kinkkusalaatin tilatessa kasvisruokaa, alkaa homma epäilyttää. Uusi ravintoympyrä Tekeillä olevissa uusissa pohjoismaisissa ravintosuosituksissa painotetaan ensimmäistä kertaa ruoan ympäristövaikutuksia. Ne puoltavat lihansyönnin vähentäUUSI INSINÖÖRI mistä. Ruuan hiilijalanjäljen pienentäminen on nousemassa luontevasti osaksi ilmastonmuutoskeskustelua siinä missä autojen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen tai asuntojen energiatehokkuuden parantaminen. Hiilijalanjäljen pienentämisessä ratkaisevaa on lihan kulutuksen vähentäminen. Asiantuntijoiden mukaan se ei ole ristiriidassa ruoan terveysvaikutuksia huomioivien suositusten kanssa. Kuluttajat ohjaavat omilla valinnoillaan myös elintarviketuotantoa. Kouluihin halutaan kasvisruokapäiviä, henkilöstöravintoloihin luomua ja reilun kaupan tuotteita. Lähiruoka on pop. Kokki vapaa-aikana Juho Lepistö kokkaa mielellään. Tärkeintä on maustaa hyvin, hän tietää. Ja sopivia raaka-aineita saa pääkaupunkiseudulla jo melkein kaupasta kuin kaupasta. Kotiseudulla Varkaudessa voi vielä olla toivomisen varaa. – Mutta siellä saa popsia hirvenpaistia, ja se on hyvää! Eikä ole lisäaineilla tai hormoneilla pilattu. Muutenkin Savossa perinteet ja tavat ovat tiukemmassa. Lepistön mukaan monelle voi olla yllätys se, että joku on kasvissyöjä. Samoin kuin se, ettei välttämättä ole sairas, jos ei halua juoda alkoholipitoisia juomia. Kaikissa opiskelijaruokaloissa on kuitenkin jo tarjolla kasvisvaihtoehto. Parhaita ovat kasvispihvit, tofu- ja papuruoat. Ja jos se papu puuttuu, proteiinit voi tankata sitten kotona. Kotimainen kala on myös herkkua. Niitä Juho Lepistö kesällä kalasteli sen kun kesätyöltään ehti. ■ • Tutkijoiden arviot eläintuotannon osuudesta kasvihuonepäästöihin vaihtelevat 3–50 prosentin välillä. • MTT:n mukaan elintarvikeketjun osuus suomalaisten kaikesta kulutuksesta aiheutuvista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä 11 000 kiloa hiilidioksidia per henkilö on noin 24 prosenttia. • Maailman ruokajärjestön FAO:n arvion mukaan lihantuotannon osuus kasvihuonepäästöistä on 18 prosenttia. Laskuissa on mukana lihantuotannon kaikki mahdolliset päästöt matkalla maatiloilta ruokapöytään, siis lannotteiden, maanmuokkauksen, metsien hävittämisen, maatalouskoneiden sekä kotieläinten itsensä aiheuttamat päästöt. • Maailman tilaa tarkkailevan Worldwatchin mielestä lihantuotannon päästöjä on pahasti aliarvioitu. Kotieläintalous tuottaa sen mukaan 51 prosenttia ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasujen päästöistä. • Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on myös syyttänyt lihantuotantoa päästöistä ja kehottanut ihmisiä syömään vähemmän lihaa. 25 osaaminen Teksti: Mikko Sormunen ■ Kuvat: Mikko Sormunen ja Olli Lehtimäki Mikä motivoi aikuisia, perheellisiä ja työssäkäyviä viettämään suurimman osan vuoden perjantai-illoista ja lauantaista keskittyen uuden oppimiseen? Keitä ovat 4 500 Suomen ammattikorkeakouluissa ahertavaa tekniikan alan aikuisopiskelijaa ja minkälainen on heidän tiensä insinööriksi? Tässä on heistä kahden tarina. Aikuisopiskelijat valmistuvat kaiken kiireen keskellä nuoria keskimäärin nopeammin. Mika Koskelakin valmistunee tavoiteaikaa nopeammin. Aikuisopiskelusta nostetta uralle M ika Koskela asuu ja työskentelee Porissa. Vuoriteknikoksi 1997 valmistunut infra-alan ammattilainen lähti hakemaan lisäkoulutusta Hämeenlinnaan ympäristöteknologian koulutusohjelmaan. Vuonna 2007 alkaneet opinnot ovat opinnäytetyötä vaille valmiit. – Työskentelen Lemminkäisellä työmaapäällikkönä. Nyt vastaan Porin vanhan kaatopaikan peittourakasta. Opinnoista olen pystynyt hyödyntämään tähänkin hommaan päivitettyjä juttuja, Koskela sanoo. Hän on tyytyväinen vahvana aikuiskouluttajana tunnetun HAMK:n opetuksen tasosta. 26 – Kyllä opinnoista on ollut apua siihen, mitä tekee töissä. Toisinpäin ajatellen opintoja on ollut helppo suorittaa, kun on samoja asioita jo tehnyt ja kokenut työelämässä. Motivaationa itsensä kehittäminen Koskelaa motivoi eniten itsensä kouluttaminen. Tarkoitus on jatkaa vielä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Hän toivoo, että opiskelu vaikuttaa myös työasemaan sitten, kun saa paperit. Työnantaja on suhtautunut opiskeluun kannustavasti. Perjantaiksi Hämeenlinnaan matkustaminen on ollut joustavaa ja työaikana on saanut tehdä asfalttimassojen lämpötilaa käsittelevää opinnäytetyötä. Valmistuttuaan Koskelasta tulee tyypillinen teknikosta insinööri (AMK):ksi jatkanut ammattilainen. Aikuisopiskelijoiden koulutuspolut ovat kuitenkin muuttumassa. Kun vielä 2000-luvun alussa kaksi kolmesta aikuisopiskelijasta aloitti teknikkopohjalta, niin vuonna 2008 aloittaneista vain hieman yli 10 prosenttia oli teknikkoja. Pohjakoulutuksista yleisin on ammatillinen toisen asteen tutkinto, joita kaksi vuotta sitten aloittaneista oli 40 prosenttia. ■ P asi Tulkki kävi nuorena autopuolen ammattikoulun. Sen jälkeen takana on 15 vuoden ura Outokummulla Torniossa vuorotyössä prosessinhoitajana ja materiaalinkäsittelijänä. Vuonna 2007 Pasi innostui jatkoopiskelusta ja pääsi Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmaan. Opinnot ovat edenneet aikataulussa, vaikka alkuun vapaiden viikonloppujen saaminen oli vuorotyöläiselle vaikeaa. Vuorot piti vaihtaa työkavereiden kanssa ja sitten saattoi tulla opiskeluviikonlopun jälkeen tuplavuoroja. Outokumpu on tunnettu siitä, että se arvostaa työntekijöidensä koulutusta. Yrityksellä on paikallinen sopimus, jonka mukaan työnantaja korvaa yli tuhannella eurolla opiskelutarvikkeita kuten kirjoja ja tietokoneen. Hankittu lisäoppi on jo nostanut Tulkkia urallaan. Helmikuusta lähtien hän on ollut tuotannonsuunnittelija eli hommissa, joissa huolehditaan siitä, että ison terästehtaan rytmi toimii ja materiaali liikkuu sujuvasti sulatosta valssaamoon ja muualle. Opiskelukin on hel- Pasi Tulkin työnantaja arvostaa työntekijöidensä koulutusta. Hän on edennyt jo urallaan insinööriopintojen myötä. pompaa, kun ei ole enää vuoro- vaan päivätyötä. – Tämä tehtävä on nyt määräaikainen ja katsomme jatkoa osin riippuen siitä, miten opinnot valmistuvat. Opinnäytetyökin valmistuu Outokummulle niin kuin lähes puolella Kemin tekniikan yksikön opiskelijoista. Ei vapaa-ajan ongelmia Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on ollut edelläkävijä verkko-opetuksessa. Aiemmin tekniikan yksikön kaikki kurssit olivat videostriiminä verkossa. Siitä jouduttiin tekijänoikeussyistä luopumaan, mutta yhä tietokoneen kautta Learnlink -ohjelmalla on mahdollista opiskella tiistai-, keskiviikko- ja torstai-iltaisin. Siihen päälle perjantai-ilta ja lauantai, niin aikuisopiskelijan ei tarvitse kantaa huolta vapaa-ajan ohjelmasta. – Ei ole tosiaan enää tullut viikonloppuna mihinkään lähdettyä. Opiskelu kutistaa oman ajan perheellisellä minimiin. Mutta onhan opiskelu kannustavaa, kun se näkyy selkeästi uralla nosteena, Tulkki sanoo. n Miksi aikuisopiskelijan kannattaa liittyä Insinööriopiskelijaliiton jäseneksi? 1) Sinua edustavat UIL:n neuvottelujärjestöjen luottamusmiehet ja työsuhteen ehdot määräytyvät työehtosopimustemme mukaan. Opiskelijajäsenenä saat alennuksen UIL:n kahden ensimmäisen vuoden jäsenmaksusta. 2) IOL:n jäsenenä voit liittyä IAETtyöttömyyskassaan, jonka vuosimaksu on tänä vuonna 78 euroa. Siirtämällä työttömyyskassasi meille säästät selvää rahaa. Muuta vaikutusta sillä ei ole, sillä vanhaan kassaan kerrytetyt työssäoloehtopäivät siirtyvät. 3) UIL:n palkkaneuvonta, palkkanosturi ja palkkatilastot ovat käytössäsi, kun haet insinöörintöitä tai neuvottelet tehtävääsi vaativammaksi. Valmistuttuasi sinusta tulee todennäköisesti ylempi toimihenkilö. 4) Hyödynnä muut jäsenedut, kuten varsin hyvän vakuutusturva. 5) Saat kotiisi Uusi Insinööri sekä Tekniikka ja Talous -lehdet. Aikuisopiskelijajäsenille postitetaan muutaman kerran vuodessa myös ajankohtaisia asioita sisältävä sähköpostikirje. Koko opiskeluajan kattava jäsenmaksu on 30 euroa. Summa on verovähennyskelpoinen. Jos toimit jo ylemmän toimihenkilön tehtävissä, sinun on mahdollista liittyä suoraan UIL:n ja sen alueyhdistyksen jäseneksi. Opiskeluajalta saat jäsenmaksustasi 50 prosentin alennuksen. Jäseneksi voit liittyä osoitteessa: www.iol.fi/liittymislomake Tunnetko aikuisopiskelijan joka ei vielä ole liiton jäsen? Kerro meille aikuisopiskelijasta, joka ei ole vielä liiton jäsen osoitteessa: www. uil.fi/uusijasen. Me soitamme henkilölle ja jos hän liittyy vahvistamaan joukkovoimaamme, sekä sinä että uusi jäsen saatte pienen palkinnon. Aikuisopiskelijoiden vastaavana asiamiehenä toimii Mikko Sormunen, mikko.sormunen@uil.fi, 0201 801 778. Voit olla häneen yhteydessä myös työsuhteisiisi tai jäsenyyteen liittyvissä kysymyksissä. UUSI Insinööri 27 maailmalta Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö, Akava Palkansaajajärjestöt yhteiskuntakriisin ukkosenjohdattimia K reikan talouskriisi ja vastaavat vaikeudet muissa Euroopan maissa ovat nostaneet esiin palkansaajajärjestöjen perimmäisen olemuksen: ne ovat kansalaistoimintaa. Ne ovat olleet kärkipaikoilla kokoamassa joukkoja vastustamaan leikkauslistoja ja alasajoja. Ay-liike on järjestänyt satoja viimeaikaisia mielenosoituksia ja -ilmauksia Euroopan maissa. Työntekijäjärjestöt ovat ukkosenjohdattimien tapaan kanavoineet poliittisten päättäjien tietoon kansalaisten hädän ja hämmennyksen. tugalissa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa sekä näkyvimmin Kreikassa. Luettelo saattaa vielä pidentyä. Leikkaukset ovat monesti kohdistuneet Euroopan korkeasti koulutettuihin, joita onkin usein nähty barrikadeilla. Espanjassa opettajien palkkoja leikattiin 5–8 prosenttia. Ison-Britannian julkiselta sektorilta aiotaan irtisanoa satoja tuhansia työntekijöitä. Irlannissa ja Virossa palkanalennukset ovat olleet arkipäivää kaikille tehtaan insinööreistä sosiaalityöntekijöihin. Leikkaukset koskevat laajalti korkeasti koulutettuja EMU: lepsuilulle loppu Säästöjä ja leikkauksia on tehty eri puolilla Eurooppaa – esimerkiksi Virossa, Latviassa, Unkarissa, Italiassa, Espanjassa, Por- Moni palkansaajajärjestö on arvostellut leikkauksia sillä perusteella, että ne vievät uudelta nousulta ja elvytykseltä eväät. Yhtenä pääsyynä 1930-luvun laman syvyy- Akavan linjauksia EU:n talouspolitiikasta • EU:n taloudellista yhteistyötä on tiivistettävä. • EU:lle on annettava lisää toimivaltaa talouspolitiikassa. • EU:lle on annettava nykyistä voimakkaammat valtuudet puuttua rikkomuksiin. • Euroopan keskuspankin itsenäisyyttä ei saa vaarantaa. • Keskuspankille on annettava oikeudet pankkivalvontaan. • Eurovaluutan liittymisehdot on pidettävä nykyisellään, niitä ei saa löyhentää. • Vakaus- ja kasvusopimuksen valvontaa tulee tehostaa. • Vakaus- ja kasvusopimusta on noudatettava täysin. • Sopimuksen rikkomisesta tulee määrätä sitovat seuraukset. • Sisämarkkinoiden toimintaa lähellä oleviin veromuotoihin tarvitaan EU-vähimmäistasoja. • Sisämarkkinoiden veropohjaa on yhtenäistettävä. • Verotuskysymyksissä on vaadittava määräenemmistöpäätöksiä, ei yksimielisyyttä. • Talouden pitkäaikainen kestävyys on turvattava. • Budjetit tehtävä kestäviksi noususuhdanteessa, jotta laskusuhdanteessa on joustonvaraa. • Maiden elvytyspaketit on sovitettava yhteen paremmin. • Yleiseurooppalainen palkkajäädytys ja palkanalennukset ovat vaarallisia. 28 teen olivat juuri kamreerinomaiset säästöt keskellä lamaa. Tosin Virossa tilanne on osittain toisenlainen. Menoleikkauksia on tehty, jotta hinnalla millä hyvänsä pystyttäisiin täyttämään EU:n talous- ja rahaliitto EMU:n kriteerit, saamaan eurovaluutta käyttöön ensi vuoden alusta ja siitä apua taloudelliselle nousulle. Euroopan unioni on nykyisten vaikeuksien vuoksi muuttamassa talous- ja rahaliiton sääntöjä. Monesti on kysymys vain siitä, että olemassa olevia sääntöjä aletaan noudattaa tai palataan entisen kaltaisiin. Muutama vuosi sitten sääntöjä väljennettiin tällä hetkellä talouskurin ykkösmestarina esiintyvän Saksan johdolla. Palkansaajajärjestöt ovat olleet ainakin toistaiseksi huomiota herättävän hiljaisia talous- ja rahaliiton sääntöjen kiristämisestä ja palauttamisesta. Aiemmin monet ay-järjestöt ovat olleet niiden löysäämisen puolella, mutta Akava ei ole niitä koskaan puoltanut. Palkansaajajärjestöiltä tarvitaan rakentavia vastauksia Palkansaajajärjestöjä on puolestaan arvosteltu siitä, että ne ovat vain vastustaneet leikkauksia tuomatta todellisia vaihtoehtoja tilalle. Monien maiden luottokelpoisuus on heikoilla ja vaihtoehdot vähissä. Eläkkeiden rahoitus oli vaikeuksissa ympäri Eurooppaa jo ennen kriisiä, ja väestön ikääntyessä tilanne vain pahenee. Mitä uskottavia vaihtoehtoja ay-liikkeellä on tarjota? Irlanti oli ensimmäisiä talouskriisiin joutuneita Euroopassa, ja siellä ay-liike onkin esittänyt vaihtoehtoista, pohjoismaisempaa yhteiskuntamallia. Irlanti on eurooppalaisittain lähes veroparatiisi, ja siellä veroja pitäisi korottaa reilusti kohti Pohjolan tasoja. Pohjoismaista on romah- Unkarissa on kireät tunnelmat Pitkää päivää kiireellä Kreikassa on synkkää Yrittämisen suosio on kasvussa Hollantilaiset vastasivat kolme vuotta sitten Eurofoundin tutkijoille useimmin, että eri kansallisuuksien välillä on omassa maassa paljon jännitteitä. Keskimääräistä vähemmän jännitteitä oli maissa, joissa ulkomaalaisia oli suhteellisen vähän. Tosin Saksassa ulkomaalaisia on paljon, mutta jännitteitä koki vain sama osuus vastaajista kuin Suomessa. Rikkaiden ja köyhien välillä jännitteitä koettiin yleensä olevan vähemmän kuin eri kansallisuuksien välillä. Unkarilaiset ovat omaa laatuaan. Siellä jännitteitä kansallisuuksien välillä koettiin paljon, mutta vielä useampi löysi niitä rikkaiden ja köyhien väliltä. (Lähde: Eurofound) n Kiire ja hankalat asiakkaat, potilaat tai oppilaat ovat EUmaiden työntekijöille suurimpia psyykkisiä riskitekijöitä työssä. Kiire ja ajanpuute vaivaavat etenkin Suomessa ja muissa pohjoismaissa, vähiten se kiusaa italialaisia. Ruotsalaisia ja suomalaisia haittaavat poikkeuksellisen paljon myös pitkät työpäivät ja epäsäännölliset työajat. Kiireen puute tuottaa ehkä senkin, että Italiassa koetaan slovakkien ja maltalaisten ohella vähiten huolta työperäisestä stressistä. Muuten työolot tuntuvat heikoimmilta Tšekeissä, oli sitten kyse suhteista työkavereihin tai pomoihin, syrjinnästä tai vallasta omaan työhön. (Lähde: OSHA) n Kreikkalaisten kuluttajien luottamus omaan ja maan talouteen oli keväisen luottamusbarometrikyselyn mukaan heikompaa kuin missään muussa EU-maassa verrattuna kunkin maan keskiarvolukuihin 20 vuoden ajalta. Unkarilaisten luottamus sen sijaan oli vielä silloin korkealla. Suomessakin kuluttajien luottamus on noussut, mutta ei niin vahvasti kuin Ruotsissa ja Tanskassa ja yllättäen myös Virossa. Tosin Virossa, mutta myös Tanskassa ja Ruotsissa työllisyysnäkymiin suhtaudutaan keskimääräistä synkemmin. Suomessa taas ajatukset työttömyyden kehityksestä ovat keskimääräistä myönteisemmät. (Lähde: Eurostat) n Suomalaiset olisivat paljon mieluummin yrittäjiä kuin tanskalaiset tai ruotsalaiset, jos saisivat valita yrittämisen ja palkkatyön välillä. Halu ryhtyä yrittäjäksi on kasvanut Suomessa selvästi viime vuosina, vaikka edelleenkin suurin osa haluaa olla toisen töissä palkollisena. Henkilökohtainen vapaus ja mahdollisuus toteuttaa itseään on meillä poikkeuksellisen vahva peruste yrittämiselle, vaikka se muissakin maissa on yleensä tärkein syy. Suomalaisista vain kolmasosa ajattelee yrittäjien miettivän pelkästään omaa kukkaroaan, kun kreikkalaisista tätä mieltä on kolme neljäsosaa. Kreikassa 60 prosenttia vastaajista olisi halunnut olla yrittäjä. (Lähde: EU) n tanut vain Islanti, jossa esimerkiksi rahamarkkinoiden säätelystä ei ollut tietoakaan. Portugalissa ay-liikkeen vastaveto hallituksen säästökuurille on ehdottaa palkankorotuksia, EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerien löysentämistä, koulutuksen tehostamista, sosiaaliturvaetuuksien korottamista ja rikkaiden veronkorotuksia. UUSI Insinööri Vaihtoehtoja leikkauksille? Euroopan palkansaajien keskusjärjestö ETUCin kesäkuisessa hallituksessa kehotettiin leikkausten sijasta pitämään yllä elvytystä, kunnes nousu alkaa. Sitten voidaan ryhtyä talouden tervehdyttämiseen. OECD:n neuvoa-antava ay-elin TUAC myös pohtii vaihtoehtoista linjaa. Laajasti katsoen palkansaajajärjestö- jen vastaus rakenteellisiin ongelmiin antaa kuitenkin vielä odottaa itseään. Ratkaisuja tarvitaan euroalueen talouspolitiikan uskottavuuden palauttamiseen, kilpailukyvyn puutteeseen etenkin Etelä-Euroopassa, eläkejärjestelmien kestävyyteen ja muihin vastaaviin kysymyksiin. n 29 totta & tutkittua Teksti: Sauli Anttila, YTM Vastavalmistuneiden työllisyystilanne yhä vaikea Vuonna 2008 alkanut talouden laskusuhdanne heijastui edelleen viime vuonna vastavalmistuneiden työmarkkinatilanteeseen. Vakituisen, koulutusta vastaavan työpaikan löytäminen oli edellisvuosia hankalampaa. U uden Insinööriliiton tuoreen sijoittumistutkimuksen tuloksista ilmenee, että vastavalmistuneiden työmarkkinatilanne on lähes kaikilla mittareilla tarkasteltuna heikentynyt vuoden 2008 tasosta. Edellisvuotta pienempi osuus insinööreistä oli valmistumisvuotta seuraavana keväänä vakituisessa työssä. Vuonna 2009 vakituisen työn oli saanut 52 prosenttia, kun edellisenä vuonna vastaava osuus oli 68 prosenttia. Työttömien osuus oli noussut 14 prosenttiin. Määräaikaisessa työsuhteessa oli noin joka neljäs kyselyyn vastanneista. Suurimmista koulutusaloista parhaiten vakituisiin työpaikkoihin olivat työllistyneet auto- ja kuljetustekniikan sekä rakennustekniikan insinöörit. Vaikka vastavalmistuneiden työttömyys on jonkin verran lisääntynyt, myönteistä on kuitenkin se, että lomautettuja tai lomautusuhan alla olevia oli suhteellisesti viime vuotta vähemmän. Heikosta työmarkkinatilanteesta huolimatta vaikuttaa siltä, että vain harva oli tietoisesti lykännyt valmistumistaan työpaikan puuttumisen vuoksi. Heti opintojen jälkeen vaikea löytää töitä Heti opiskelujen jälkeen työpaikan onnistui hankkimaan 58 prosenttia kyselyyn vastanneista insinööreistä, kun vuonna 2008 vastaava osuus oli 78 prosenttia. Ensimmäisen työpaikan hakuun oli käytetty aikaa keskimäärin 3,6 kuukautta. Tällöin on huomioitu myös ne insinöörit, jotka työllistyivät heti valmistuttuaan. Jos heti työllistyneet jätetään tarkastelun ulkopuolelle, keskimäärin aikaa ensimmäisen työpaikan hankkimiseen kului reilu viisi kuukautta. 30 Vuosina 2000–2009 valmistuneiden insinöörien työtilanne valmistumista seuraavan vuoden keväällä 2009 52 2008 68 2007 73 2006 71 2005 66 2004 59 2003 61 2002 65 2001 76 2000 82 % 0 20 2 14 26 1 4 12 15 5 1 4 17 6 12 21 7 23 13 23 10 22 22 12 5 12 15 12 60 12 1 4 13 24 40 6 80 31 2 100 n Vakituinen työ n Määräaikainen työ n Työtön n Jatkan opintoja n Muu tilanne Suurin osa vastavalmistuneista löysi työpaikan työharjoittelun, aiempien kesätöiden tai insinöörityön tekopaikan kautta. Yleisiä työllistymisväyliä olivat myös lehdissä tai internetissä oleviin työpaikkailmoituksiin vastaaminen sekä oma-aloitteiset kyselyt työnantajilta. Työttömänä joissain vaiheessa valmistumisensa jälkeen oli ollut lähes joka toinen. Työttömänä olleiden keskimääräinen työttömyysaika oli 5,8 kuukautta. Vastavalmistuneiden kokonaistyöttömyysaika oli pidentynyt vuoden 2008 sijoittumistutkimuksen tasosta 1,8 kuukaudella. Insinöörimiehillä työttömyyden kokonaiskesto oli hieman insinöörinaisia pitempi. Muutosta koulutuksen ja työtehtävien vastaavuudessa Vaikka suunnittelu- ja it-alan tehtävät ovat edelleen selvästi yleisimpiä vastaval- mistuneiden työtehtäviä, työtehtävien jakauma on tasoittunut edellisvuosista. Tämä on valitettavasti merkinnyt myös koulutusta vastaamattomien työtehtävien yleistymistä. Koulutusta vastaamaton työ oli nyt joka yhdeksännellä vastavalmistuneella. Vastavalmistuneista lähes kolme neljästä piti itse työn ja koulutuksen vastaavuutta vähintään melko hyvänä. Viidesosa koki vastaavuuden olevan ”ei erityisen hyvän”. Kahdeksan prosentin mielestä nykyinen työ ei vastannut ollenkaan koulutusta. Naiset kokivat olevansa useammin koulutusta vastaamattomissa tehtävissä kuin miehet. Koulutusta vastaavan työpaikan löytymistä piti melko tai erittäin helppona reilu neljäsosa vastaajista. Erittäin vaikeana sitä piti 23 prosenttia vastaajista, vuonna 2008 vastaava osuus oli 12 prosenttia. Vastavalmistuneista insinööreistä lähes viidennes työskenteli vientiteollisuusyrityksessä ja 11 prosenttia pääasiassa kotimaan markkinoilla toimivassa teollisuusyrityksessä. Insinööri suunnittelu- tai konsulttitoimistossa työskenteli 14 prosenttia ja tietotekniikan palvelualan yrityksissä 11 prosenttia. Viime vuoteen verrattuna julkinen sektori työllisti nyt suuremman osuuden vastavalmistuneista. Valtiolla oli töissä viisi prosenttia ja kunnissa tai kuntayhtymissä yhdeksän prosenttia kyselyyn vastanneista. Vastavalmistuneista 76 prosenttia piti nykyistä työtään itsenäisenä ja vastuullisena. Melkein yhtä suuri osuus vastaajista viihtyi työpaikallaan sekä piti työtään mielenkiintoisena. Heikoimmaksi vastavalmistuneet arvioivat nykyisen työnsä yhteiskunnallisen merkityksen sekä työnsä arvostuksen. Kokopäivätyössä olleet vuonna 2009 valmistuneet insinöörit saivat palkkaa keskimäärin 2 496 euroa kuukaudessa. Palkan mediaaniarvo oli pysynyt edellisvuo- den tasolla 2 500 eurossa, keskiarvossa on pientä laskua. Palkkaerot miesten ja naisten välillä hieman kasvoivat. Ero vastavalmistuneiden insinöörimiesten ja -naisten mediaanipalkassa oli nyt 200 euroa, kun se viime vuonna oli 130 euroa. Odotukset tulevasta työurasta realistisia Tämänvuotisen sijoittumistutkimuksen erityisteemana selvitettiin väittämien avulla vastavalmistuneiden insinöörien itsetuntoa ja itsetuntemusta sekä työuraan kohdistuvia odotuksia. Työllistymisvaikeuksista huolimatta voidaan sanoa vastavalmistuneiden omaavan hyvän itsetunnon ja itsetuntemuksen. Työuran suhteen ei olla yhtä varmoja; odotukset tulevasta ovat melko maltillisia. Insinöörin ura kuitenkin kiinnostaa, sillä työelämästä ei pääsääntöisesti haluta pois, vaikka se olisi taloudellisesti mahdollista. Yli puolet vastavalmistuneista haluaisi työskennellä viiden vuoden kuluttua asiantuntijatehtävissä. Esimiestehtävät kiinnostaisivat hieman alle kolmasosaa insinööreistä. Yrittäjäksi haluaisi kuusi prosenttia ja jossakin muussa tehtävässä, esimerkiksi opetustehtävissä, haluaisi työskennellä neljä prosenttia vastaajista. Insinöörinaisten keskuudessa asiantuntijaura oli hieman suositumpi kuin miehillä, joilla taas esimiestehtävät olivat hieman suositumpia. Naisten kiinnostus yrittäjyyteen oli hieman miehiä vähäisempää. n Uuden Insinööriliiton vuosittainen vastavalmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus selvitti vuonna 2009 valmistuneiden jäsentensä sijoittumista työelämään. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 778 insinööriä. Pysyvät tuloerot ovat kasvaneet Suomessa S osiaalinen nousu merkitsee siirtymistä suhteellisesti korkeammalle tulotasolle, tuloliikkuvuutta. Tuloliikkuvuutta tutkitaan mittaamalla tuloeroja: kuinka paljon väestön keskimääräiset tuloerot pienenevät, kun mittaus kohdistuu pidemmän aikavälin keskituloihin eikä yksittäisen vuoden antamiin tuloksiin. Suomessa tulojakauman sisäinen liikkuvuus on ollut merkittävää. Tuloliikkuvuus oli 11 prosenttia vuosina 1995– 1999: tuloerot käytettävissä olevissa tuloissa pienenivät tämän verran, kun vuosittaisia tuloeroja verrattiin viiden vuoden keskituloihin. Suomessa tuloliikkuvuus vähenee iän myötä ja erityisesti eläkkeelle siirtymisen yhteydessä. UUSI Insinööri Mahdollisuus sosiaaliseen nousuun kaventui Tuloliikkuvuudessa tapahtui muutos 2000-luvulle siirryttäessä. Tuloliikkuvuus väheni ja samalla pysyvyys alimpien tulojen väestökymmenyksessä lisääntyi. Tuloliikkuvuuden aleneminen oli merkittävä työikäisten ja erityisesti nuorten alle 30-vuotiaiden ryhmässä. Esimerkiksi työikäisten yli 50-vuotiaiden tuloliikkuvuus aleni samalle tasolle kuin 60–64-vuotiailla. Tuloerojen kasvu ei ollut tilapäistä, vaan se näkyi myös verrattaessa pidempiaikaisia viiden vuoden keskituloja. Vuoden 1993 verouudistus, jossa pääomatulojen verotus eriytettiin ansiotulojen verotuksesta, alensi tuloverotuksen progressiivisuutta. Tämä vaikutti myös pysyviin tuloeroihin eikä pelkästään vuosituloihin. Pääomatulojen vaikutus pysyvien tuloerojen kasvuun oli samaa luokkaa kuin työtulojen vaikutus, vaikka niiden tulo-osuus oli huomattavasti pienempi. Tulokset viittaavat siihen, että elinikäisten tulojen eli niin sanottujen elinkaaritulojen erot ovat kasvaneet. n Lähde: Ilpo Suoniemi ja Juha Rantala: Income mobility, persistent inequality and age, recent experiences from Finland Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 263. 31 oikeus Teitkö päättösopimuksen? Jos sovit työsuhteen päättymisestä työnantajasi kanssa, sinulla ei ole oikeutta työttömyysturvan korotusosiin. T yösuhteen päättymistä tarkastellaan vakuutusoikeuden viimeaikaisten päätösten mukaan yhtenä kokonaisuutena. Merkitystä ei ole sillä, että työntekijä on ensin irtisanottu tuotannollis-taloudellisista syistä ja vasta tosiasiallisen irtisanomisen jälkeen sovittu työsuhteen päättymiseen liittyvistä muista asioista. Työntekijä menettää työttömyysturvan korotusosat eli muutosturvan ansio-osan 200 päivän ajalta ja korotetun ansio-osan 100 päivän ajalta, jos hän sopii työsuhteen päättymiseen liittyvistä seikoista työnantajan kanssa. Jos työntekijä luopuu hänelle työntekijänä kuuluvista oikeuksista, muun muassa takaisinottovelvollisuudesta, työntekijä ei esitä muita kuin sopimukseen kirjattuja vaatimuksia. Työsuhteen päättymisen jälkeen työnantajalla ei ole työntarjoamisvelvollisuutta osapuolilla ei ole toisiaan kohtaan mitään työsuhteeseen tai sen päättymiseen liittyviä vaatimuksia. Merkitystä ei ole, vaikka olisi erillinen irtisanomisilmoitus, jossa työnantaja yksipuolisesti irtisanoo työntekijän työsuhteen päättymään työsopimuslain 7 luvun 3, 4, 7 tai 8 §:ssä tarkoitetuista taloudellisista tai tuotannollisista syistä sopimuksen taustassa kerrottu tuotannollis-taloudellisista syistä yt-neuvottelut on yrityksessä käyty. Huomioitava on myös, että: Työttömyyspäivärahaa ei makseta samalta ajalta kuin työntekijä on saanut työsuhteen päättymiseen liittyvää etuutta työnantajalta (esim. erokorvaus, kädenpuristus, lomakorvaus). Kassa tulee jaksottamaan etuuden. Työsuhteen päättämisestä sopiminen työnantajan kanssa aiheuttaa työttömyysturvassa työntekijälle lähtökohtaisesti 90 päivän karenssin työttömyysturvaan. Karenssista päättää työ- ja elinkeinotoimisto. Esimerkki korotusosista, kun lähtöpalkka 4 000 eur/kk. Apuna on käytetty ansiopäivärahalaskuria osoitteessa www. iaet.fi. n Lähde: IAET-kassa 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Lomarahaan on yleensä oikeus, jos työnantajaa sitoo työehtosopimus. Tällöin lomarahat on maksettava työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Myös järjestäytymätön työnantaja on velvollinen maksamaan lomarahaa, mikäli toimialalla on yleissitova työehtosopimus. Lomarahoista on myös voitu sopia työsopimuksessa. Lomaraha voidaan maksaa lomakorvauksen yhteydessä tai osissa: esimerkiksi puolet loman alkaessa ja puolet loman jälkeen. Myös työsuhteen päättyessä on yleensä oikeus lomarahaan, jos työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä. n Vakuutusoikeuden ratkaisuja oikeudesta korotettuun ansio-osaan: (VAKO 1.10.2009 Dnro 6082/2008/3059, VAKO 17.9.2009 Dnro 5149/2008/2859, VAKO 11.6.2009 Dnrot 4139/2008/ 1982 ja 4140/2008/1982, VAKO 14.5.2009 Dnro 2683/ 2008/ 1591, VAKO 26.3.2009 Dnro 3546/ 2008/1126, VAKO 16.10.2008 Dnro 4401/ 2007/3711, VAKO 16.10.2008 Dnro 3713/2007/ 3711, VAKO 3.12.2009/ 5194/ 2008) Oikeus lomarahaan L omaraha on vuosilomaan liittyvä etuus ja eri asia kuin lomakorvaus, joka taasen maksetaan työsuhteen päättyessä. Lomarahasta käytettiin aiemmin nimitystä lomaltapaluuraha. Vuosilomalaissa ei ole määräyksiä lomarahoista, vaan ne määräytyvät työ- ja virkaehtosopimusten perusteella. Lomaraha on tavallisesti 32 Uusi Insinööriliitto uudisti verkkosivustonsa U uden Insinööriliiton verkkosivusto osoitteessa www.uil.fi on uudistunut. Sivujen ulkoasua on selkeytetty ja sivustolle on tuotu monia uusia toiminnallisuuksia, esimerkiksi uutisten RSS-tilausmahdollisuus, tietojen jakaminen sosiaaliseen mediaan sekä aiempaa tehokkaampi hakupalvelu. Verkkosivujen ulkoasu noudattelee Uuden Insinööriliiton visuaalista linjaa. Etusivulta löytyvät uusille ja nykyisille jä- senille suunnatun aineiston lisäksi myös Uusi Insinööri -verkkolehti, yhteystiedot ja uutiset. Jäsenyys-sivustolla kerrotaan, miksi insi- nöörin tai muun tekniikan alan asiantuntijan kannattaa liittyä juuri Uuteen Insi- UUSI INSINÖÖRI nööriliittoon. Sivustolla on myös mahdollisuus täyttää ja lähettää jäsenhakemus. Edut ja palvelut -sivustolla voi tutustua jäsenyyden myötä tarjottaviin jäsenetuihin ja -palveluihin. Tältä sivustolta löytyy esimerkiksi työsuhde-, palkka- ja uraneuvontaan liittyviä asioita. Edunvalvonta-sivustolla kerrotaan liiton työmarkkinatoiminnasta, koulutuspoliittisesta edunvalvonnasta, kansainvälisestä vaikuttamisesta ja elinkeinopolitiikasta. UIL ja jäsenet -sivustolla on julkaistu muun muassa tutkimustietoa insinööreistä, tietoa liiton organisaatiosta, historiasta ja arvoista. UIL ja jäsenet -sivustolla on myös julkaistu uutisia ja tulevia tapahtumia. Jos jäsenjärjestöt haluavat ilmoittaa tapahtumistaan UIL:n verkkosivuilla, ne voivat lähettää tapahtumatietoja osoitteeseen viestinta@uil.fi. Viestintä pidättää oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä. Opiskelijat-sivustolla on esitelty Insinööriopiskelijaliiton toimintaa. Sivusto on suunnattu insinööriopiskelijoille ja insinööriopinnoista kiinnostuneille. Yhteystiedot -sivustolta löytyy liiton hen- kilökunnan, hallituksen ja jäsenjärjestöjen yhteystiedot. Verkkosivuston kautta voi myös lähettää palautetta. Palautelomake löytyy Yhteystiedot-sivuston alta. ■ 33 opiskelijat www.iol.fi IOL:n toimisto esittäytyy UIL:n toimistolla työskentelee opiskelija toiminnan piirissä kahdeksan henkeä. IOL:n toimiston kokoonpano uudistui kesän aikana, kun UllaMari Pasala ja kenttäasiamies Anu Kaasalainen jäivät äitiyslomille. IOL:n toimintaa koordinoi UIL:n opiskelija-asiamies Marjo Nykänen. Hän toimii myös IOL:n hallituksen sihteerinä. IOL:n henkilökunnasta useimmiten kouluilla ja paikallisissa tapahtumissa voit nähdä asiamiehet Annika Kujansuun, Tiina Lahtiluoman, Satu-Maarit Vellingin ja Ville Välimäen. Asiamiehet kiertävät kouluilla luennoimassa ja tapaamassa opiskelijoita esimerkiksi ständeillä ja paikallisyhdistysten tapahtumissa. Toimistolla työskentelee myös kaksi assistenttia: Pia Haveneth ja Afsaneh Palomäki. Pia vastaa materiaali- ja sormustilauksista ja Afsaneh koulutusten ja tapahtumien varauksista sekä ilmoittautumisista. Lisäksi jäsentietopalvelussa on yksi jäsensihteeri opiskelijoita varten. Koko IOL:n toimisto vastaa mielellään jäsenten kysymyksiin. Henkilökunnan tavoittaa sähköpostitse henkilökohtaisilla osoitteilla etunimi.sukunimi@iol.fi. Tarkemmat yhteystiedot Takana vasemmalta Afsaneh Palomäki, Marjo Nykänen ja Satu-Maarit Velling. Edessä vasemmalta Annika Kujansuu, Ville Välimäki ja Pia Haveneth. Tiina Lahtiluoma ovat nettisivuilla www.iol.fi. Jäsenyysasioissa kannattaa kääntyä suoraan jäsentietopalvelun puoleen osoitteessa jasen@iol.fi tai puhelimitse 020 693 877 (ma–ti, to–pe 10–14). n IOL:n liittohallitus vuonna 2010 IOL:n hallitus vuonna 2010 koostuu kuvassa olevista henkilöistä. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kuusi varsinaista jäsentä sekä yksi varajäsen. Tämän lisäksi hallituksen kanssa tiivistä yhteistyötä tekevät kaksi Uuden Insinööriliiton hallitukseen kuuluvaa IOL:n valitsemaa hallitusedustajaa. Hallituksen toimikausi on yksi kalenterivuosi ja heidät valitaan IOL:n liittokokouksessa. IOL:n hallitus kokoontuu keskimäärin kerran kuussa. Koko hallituksen tavoitat osoitteella hallitus@iol.fi ja yksittäiset hallituslaiset osoitteella etunimi.sukunimi@iol.fi. Hallituslaisten tarkemmat vastuualueet ja yhteystiedot ovat nettisivuilla. n 34 IOL:n liittohallitus 2010: Takana vasemmalta Juho Niemelä, Pauli Lopakka, Joona Haavisto, Tero Rinne ja Jarkko Harri. Edessä vasemmalta Ville Välimäki (UIL:n hallitusedustaja 04/2010 saakka), Jenna Matikkala, Jenni Huhtapelto, Minna Suominen (UIL:n hallitusedustaja) ja Juho Kauppinen. Kuvasta puuttuu hallituksen varajäsen Emilia Kokko. Kuva: Björn Wiemers. Ehdota Suomen parasta kesätyönantajaa Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA järjestää Suomen paras kesätyönantaja -kilpailun kolmatta kertaa. Palkitsemalla esimerkillisimmän työnantajan AOVA haluaa kiinnittää huomiota työpaikkojen hyviin käytäntöihin. Sekä kesätyöntekijät että -työnantajat voivat ehdottaa Suomen parasta kesätyönantajaa. Vuonna 2009 kilpailun voitti Helsingin kaupungin Itäinen perhekeskus -yksikkö. Suomen parasta kesätyönantajaa voi ehdottaa sähköisellä lomakkeella, joka on kilpailun verkkosivuilla osoitteessa www.akava.fi/paraskesatyonantaja. Kilpailulomakkeita voi täyttää 30.9.2010 saakka. Lomakkeessa on kysymyksiä muun muassa kesätyönantajan toimintatavoista erilaisissa työsuhteen perusasioissa, kuten työtehtävien osoittamisessa, työn ohjauksessa ja työntekijän oikeuksista huolehtimisessa. ■ Akava Camp -korkeakoulukiertue Akavalaisten liittojen yhteinen korkeakoulukiertue Akava Camp starttaa syyskuun alusta. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokampuksilla vierailevan kiertueen tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat omaan ammattiliittoonsa ja niiden tarjoamaan edunvalvontaan. Valitettavasti Akava Camp ei ehdi kiertämään kaikkia tekniikan amk-yksiköitä. IOL:n henkilökunta kuitenkin kiertää nämä yksiköt. Ohessa on Akava Campin alustava kiertueaikataulu. IOL:n omista kenttäkierrospäivistä tiedotetaan lähemmin IOL:n nettisivuilla ja oman paikallisyhdistyksesi voimin koulullasi. ■ Akava Campin aikataulu: • 14.9. Kemi-Tornio • 15.9. Rovaniemi • 22.9. Vaasa • 29.9. Joensuu • 30.9. Mikkeli • 5.10. Kuopio • 19.10. Turku • 27.10. Jyväskylä • 4.11. Vantaa • 18.11. Tampere • 1.–2.12. Studia-messut Syksyn koulutus- ja tapahtumakalenteri IOL:n koulutussyksy käynnistyy taas pian. Koulutukset ovat tarkoitettu paikallisyhdistysten aktiiveille ja yhteishenkilöille. Mikäli haluat osallistua maksuttomille kursseille, ota ajoissa yhteyttä omaan paikallisyhdistykseesi. ■ Syksyn koulutus- ja tapahtumakalenteri näyttää tältä: 21.–22.8. Palvelujen markkinointi Järvenpää 25.–26.9. YH1 Kokoustekniikka ja järjestötoiminta Riihimäki, Seinäjoki 2.–3.10. YH1 Kokoustekniikka ja järjestötoiminta Kouvola, Oulu 9.–10.10. Insinööriopiskelijapäivät IOP 2010 Tampere 15.–16.10. YH3 Työelämän pelisäännöt ja neuvottelutaito Oulu 22.–23.10. YH2 Esiintymistaito ja työnhakeminen Seinäjoki, Riihimäki 29.–30.10. YH2 Esiintymistaito ja työnhakeminen Kouvola, Oulu 12.11. 55-vuotisjuhla Riihimäki 13.–14.11. Liittokokous Riihimäki UUSI INSINÖÖRI Joona Haavisto puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Opinnot alkavat jälleen P oikkeuksellisen lämpimän kesän täytyy väistyä aikanaan. Alkava syksy tarkoittaa opintojen äärelle palaamista. Samaan aikaan ympäri Suomen ammattikorkeakouluihin astelee yli 9 000 uutta tekniikan ja liikenteen alan opiskelijaa. Onnittelut kaikille opiskelupaikkansa saaneille ja menestystä opintoihin! Vaikka opintojen tie vaikuttaa pitkältä ja välillä meinaa usko loppua, opiskelut antavat paljon ja viimeistään valmistumisen yhteydessä arvostus nousee huippuunsa. Suomalainen Insinöörikoulutus tarjoaa sinulle sellaista osaamista, jolla pääset pitkälle. Koulutus avaa ovia monenlaisiin tehtäviin niin Suomessa kuin kansainvälisillä markkinoilla. Vaikka viimeiset pari vuotta eivät ole tarjonneet parhainta mahdollista työllistymistä, edelleen suurimmalle osalle insinööreistä töitä on kuitenkin löytynyt. Näistä vaikeammista ajoista tullaan vääjäämättä nousukaudelle ja vielä tulevaisuudessakin löytyy hyviä työllistymismahdollisuuksia sekä valmistuneille että opintojensa ohessa työskenteleville tekniikan alan asiantuntijoille. Insinööriopiskelijaliitto on jo 55 vuoden ajan ajanut insinööriopiskelijoiden etuja. IOL on UIL:n suurin jäsenjärjestö ja huolehtii UIL:n opiskelijatoiminnasta. IOL toimii aktiivisesti valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Paikallista toimintaa takaavat 27 paikallisyhdistystä kattaen Suomen koko ammattikorkeakouluverkoston. Kannattaa siis tutustua oman koulusi insinööriopiskelijayhdistyksen toimintaan. Liittyessäsi jäseneksi Insinööriopiskelijaliittoon turvaat sekä oman että kanssaopiskelijoidesi edunvalvonnan nyt ja tulevaisuudessa, fiksu valinta siis! Menestyksekkäitä hetkiä opintojen parissa ja hyvää syksyä! 35 opiskelijat www.iol.fi IOL valvoo insinööriopiskelijoiden etuja I nsinööriopiskelijaliitto IOL ry on insinööriopiskelijoiden vuonna 1955 perustama tekniikan opiskelijoiden edunvalvontajärjestö, joka keskittyy vain ja ainoastaan tekniikan opiskelijoiden edunvalvontaan. Uuden Insinööriliiton opiskelijajärjestössä, Insinööriopiskelijaliitossa on lähes 20 000 jäsentä ja siihen kuuluu 27 paikallisyhdistystä ympäri Suomea. Kaikissa suomenkielistä insinöörikoulutusta antavissa ammattikorkeakouluissa toimii IOL:n paikallisyhdistys. IOL:n tehtävä Insinööriopiskelijaliiton päätehtävä on pehmentää opiskelijan kynnystä siirtyä opiskelijaelämästä työelämään, tuomalla tietoa insinöörien ja tekniikan ammattilaisten sijoittumisesta koti- sekä ulkomaalaisilla työmarkkinoilla. Tavoitteena on tehdä työelämän pelisäännöt selviksi jo opiskeluaikana sekä tarjota mahdollisuuksia urahallintaan ja näin pyrkiä mahdollistamaan kaikille opiskelijoille laadukas työllistyminen. IOL kiertää kouluilla ympäri vuoden jakamassa työelämätietoutta opiskelijoille erilaisten infojen ja tilaisuuksien, kuten insinöörityö-, työsuhdeinfojen, harjoittelun valmennuksien ja työelämäpäivien kautta. Maksutonta koulutusta Insinööriopiskelijaliitto kouluttaa jäsenistöään ja aktiivejaan vuosittain. Kursseilla käsitellään niin opiskeluun kuin työelämään liittyviä asioita, mm. kokoustekniikkaa, työnhakua sekä neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja. Kurssit ovat liiton jäsenille maksuttomia. 36 Insinööriopiskelijaliiton hallitus valitaan vuosittain liittokokouksessa ja siihen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi hallituksen jäsentä sekä varajäsen. Jokaisella hallituksen jäsenellä on oma vastuualue ja aluevastuupaikkakunnat. Aluevastaava toimii kummina paikallisyhdistykselle, tukee ja auttaa tarvittaessa. Kansallista ja kansainvälistä vaikuttamista Insinööriopiskelijaliitto hoitaa koulutuspoliittista edunvalvontaa niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Koulutuspolitiikassa keskeisiä asioita ovat aloituspaikkojen määrä, ammattikorkeakoulujen rahoitus ja koulutuksen sekä harjoittelun laatu. Ajatuksen voi tiivistää lauseeseen Laatua määrän sijasta. Laadukkaalla tutkimustyöllä yhteistyössä Uuden Insinööriliiton kanssa tuetaan liiton tavoitteita koulutuspoliittisissa ja työelämään liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijapuolella tärkeimmät tutkimukset ovat tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus ja valmistuneiden sijoittumistutkimus, jotka laaditaan vuosittain. Yhteistyötä alueilla IOL toimii tiiviissä yhteistyössä Uuden Insinööriliiton valtakunnallisten ja alueellisten yhdistysten kanssa. Yhteisillä tapahtumilla, tiedotuksella ja monilla muilla keinoilla valmistuvien tekniikan opiskelijoiden siirtymistä työelämään ja liiton jäseneksi helpotetaan ja yksinkertaistetaan. IOL osallistuu kansainväliseen toimintaan opiskelija- ja insinöörijärjestöjen kautta. Kansainvälisiä yhteyksiä hoidetaan myös Uuden Insinööriliiton ja Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn kautta. YH toimii linkkinä Insinööriopiskelijaliiton toiminnan ehdoton edellytys on paikallisyhdistysten aktiivinen toiminta, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Yksittäisen opiskelijan ja liiton välisenä linkkinä toimii yhteyshenkilö eli YH. Jokaisella luokalla on oma yhteyshenkilö, joka toimii luokan asiantuntijana liittoasioissa. YH:n tehtäviin kuuluvat tiedon jakaminen niin luokkaan kuin liittoonkin päin, jäsenhankinta sekä yhdistyksen toiminnan kehittäminen. Yhteyshenkilöverkoston lisäksi jäsenistön tiedottamisessa keskeisinä välineinä ovat www-sivut, sähköposti sekä Uusi Insinööri -lehden opiskelijasivut. Ammattikuvaa hiotaan Insinööriopiskelijaliitto ylläpitää ja kehittää insinööriopiskelijoiden ammattikuvaa ja kulttuuria. Liitto edistää ammattikunnan symboleiden, kuten Insinöörilakin ja -sormuksen, käyttöä. Vuosittain järjestettäville Insinööriopiskelijapäiville kerääntyy reilusti yli tuhatpäinen opiskelijajoukko juhlistamaan vuoden päätapahtumaa. Liiton oma laulukirja Laulumatti kuuluu luonnollisesti olennaisena osana opiskelijan varustukseen. n Lisätietoa Insinööriopiskelijaliitosta ja sen toiminnasta on osoitteessa www. iol.fi. Jos sinua kiinnostaa lähteä mukaan toimintaan, ota yhteyttä oman koulusi paikallisyhdistykseen. Teksti: Maria Salminen / Akava Ammattiliittojen arvostus yhä korkea TNS Gallupin työmarkkinapoliittista ilmastoa luotaava tutkimus palkansaajakeskusjärjestöjen Akavan, SAK:n ja STTK:n toimeksiannosta tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina maalis-huhtikuussa 2010. Siihen osallistui 1 021 vastaajaa. Keväällä julkistetusta työmarkkinapoliittisesta kyselystä ilmenee, että ammatillinen järjestäytyminen on kovassa kurssissa. Työtaistelujen oikeutuksesta ollaan laajalti yksimielisiä. S uomalaisista 88 prosenttia ja akavalaisista peräti 94 prosenttia pitää ammatillista järjestäytymistä nykyaikana vähintäänkin melko tarpeellisena. Järjestäytymisen merkitys korostuu kaikissa ikäryhmissä, mutta nuoret ovat varautuneempia kuin vanhemmat ikäluokat. Edelliseen, kaksi vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen verrattuna 25–34 -vuotiaiden ryhmässä järjestäytymisen tarpeellisuuteen suhtaudutaan nyt kriittisemmin. Toisaalta nuorimpienkin eli 15–24 -vuotiaiden ryhmästä 82 prosenttia pitää järjestäytymistä vähintään melko tarpeellisena. Tärkeimmät syyt kuulua ammattiliittoon ovat ennallaan. Vastaajista 53 prosentille on tärkeintä palkka- ja työsuhdeturva, 26 prosentille ansiosidonnainen työttömyysturva ja 7 prosentille jäsenyyden tuoma yleinen turvallisuus elämässä. Työtaisteluoikeudesta pidetään kiinni Vastaajista 88 prosenttia pitää työtaiste- lua oikeutetuimpana silloin, jos työnantaja ei noudata työelämää koskevia lakeja tai sopimuksia. Lähes yhtä moni hyväksyy työtaistelutoimet, jos työnantaja yksipuolisesti pyrkii heikentämään työntekijöiden työoloja. Akavalaisten piirissä on kannatusta työtaistelulle myös silloin, kun pyritään vauhdittamaan sopimusneuvotteluja. Enemmistö eli 65 prosenttia vastaajista ei halua palkansaajien työtaisteluoikeuteen puututtavan. Luku on laskenut vuodesta 2007, jolloin se oli 75 prosenttia. Akavalaisista vastaajista 62 prosenttia katsoo, että työtaistelu- ja lakko-oikeus on säilytettävä nykyisellään. Etujärjestöjä arvostetaan – yhdistää ei haluta Tutkimus osoittaa, että etujärjestöjen arvostus on Suomessa vakaalla pohjalla. Eri etujärjestöjen arvostuslukemat liikkuvat 60 prosentin molemmin puolin, ja Aka- Tutkimusraportti on luettavissa Akavan verkkosivuilta: www.akava.fi/tyomarkkinapoliittinen_mielipideilmasto van osalta vastaajista 57 prosenttia toteaa arvostavansa järjestön työtä. Risto Kauppisen mielestä Akavan kannalta tulos on hyvä paitsi siksi, että lukema on jonkin verran noussut edellisvuosista, myös siksi, että arvostus näyttää kasvaneen samaa tahtia akavalaisten liittojen kokonaisjäsenmäärän kasvun kanssa. Vastaajilta kysyttiin kantaa myös siihen, tulisiko palkansaajien keskusjärjestöt yhdistää yhdeksi keskusjärjestöksi. Kaikista vastaajista 41 prosenttia kannatti sitä ainakin jossain määrin. Akavalaisista 76 prosenttia oli torjuvalla kannalla, kun vastaavat luvut SAK:n ja STTK:n jäsenillä olivat 54 ja 53 prosenttia. Akavalaisten jäsenyyden taustalla vaikuttaa niin vahva koulutus- ja ammattikuntaidentiteetti, että ajatus jättimäisestä kaikkien palkansaajien keskusjärjestöstä saattaa jäsenistä tuntua vieraalta, arvioi Kauppinen. n Missä määrin eri tekijät vaikuttavat siihen, että on ammattiliiton jäsen (on nyt jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %) Palkka- ja työsuhdeturva TNS Gallup Oy 2010 / Työmarkkinailmasto 2010 Ansiosidonnainen työttömyysturva Suuren jäsenistön ansiosta liittto voi ajaa tehokkaammin jäsenten etuja Ammattiliiton jäsenyys antaa yleisesti ottaen turvallisuutta elämään Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut 0 n Paljon UUSI Insinööri 20 n Melko paljon 40 n Ei osaa sanoa 60 80 n Jonkin verran 100 n Ei lainkaan 37 Teksti: UIL:n lakimiehet n Kuvitus: Valeria Gasik Työelämän ABC -sanastoa rätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. • Lojaliteettivelvoite: työntekijän ylei- nen velvoite välttää kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. • Lomakausi: ajanjakso, johon vuosi• Irtisanomisaika: aika, jota sekä työnan- tajan että työntekijän on noudatettava työsuhdetta päätettäessä. Vaihtelee 14 vuorokaudesta puoleen vuoteen. • Kilpailukieltosopimus: sopimus, jolla voidaan rajoittaa työntekijän työllistymistä tulevaisuudessa työnantajan kanssa kilpailevaan toimintaan. Kyseinen sopimus voidaan tehdä vain erityisen painavista syistä. loma tai pääosa siitä tavallisesti sijoitetaan (kesälomakausi 2.5.–30.9. ja talvilomakausi 1.10.–30.4.). • Lomakorvaus: vuosilomapalkan si- jaan maksettava korvaus vuosilomapäiviltä. ehtosopimuksen tai työsopimuslain perusteella valittu henkilöstöryhmän edustaja. • Matkakustannukset: työmatkoista ai- heutuneiden kustannusten korvaaminen perustuu työehtosopimuksiin tai käytäntöihin (ei lakisääteinen). Kodin ja työpaikan väliset matkat työntekijän on itsensä kustannettava. • Määräaikainen työsopimus: työsopi- mus, joka tehdään tietyksi määräajaksi, tietyn työtehtävän loppuun saattamiseksi tai esimerkiksi tietyn sijaisuuden ajaksi. • Odotusajan palkka: palkka, jota työn- antajan on maksettava enintään kuudelta kalenteripäivältä siinä tilanteessa, jos lopputilin maksaminen viivästyy työsuhteen päättyessä. • Koeaika: työsuhteen alkuun sovit- tavissa oleva enintään 4 kuukauden ajanjakso, jonka aikana sekä työntekijä että työnantaja voi päättää työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. • Opintovapaa: vapaa, joka työnantajan • Liike- ja ammattisalaisuudet: tietoja, • Osa-aikatyö: työ, jota tehdään säännöl- on myönnettävä työntekijälle vapaaksi tietynlaiseen koulutukseen osallistumiseksi. joiden osalta työnantajalla on taloudellinen intressi estää tietojen leviäminen. Työntekijällä on lakiin perustuva velvollisuus olla ilmaisematta näitä tietoja sivulliselle työsuhteen kestäessä. • Lomaraha: työehtosopimuksiin ja käy- • Lisätyö: työ, jota työnantajan aloit- rustuva aika, jona sekä työnteko että palkanmaksu ovat keskeytyneenä tilapäisesti. teesta tehdään sovitun työajan ylittävänä aikana, mutta joka ei vielä ole ylityötä. • Liukuva työaika: työaikajärjestely, jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa mää- 38 • Luottamusmies/-valtuutettu: joko työ- täntöihin perustuva ylimääräinen korvaus loman ajalle – yleensä 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Huom: ei lakisääteinen korvaus. • Lomautus: työnantajan päätökseen pe- • Luontoisedut: erilaisia verotettavia etuja kuten puhelinetu, asuntoetu ja ravintoetu. lisen työajan alittava aika. • Palkanmaksu: palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Palkan on oltava työntekijän käytettävissä palkanmaksupäivänä. • Palkkalaskelma: maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. • Perhevapaat: äitiys-, erityisäitiys-, • Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus: isyys- ja vanhempainvapaat, poissaolo pakottavista perhesyistä sekä erilaiset hoitovapaat. niin sanottu vakituisen työsuhteen sopimus, joka voidaan päättää irtisanomalla tai purkamalla. sesti vapautetaan palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien hoitamisesta ja työnantaja sitoutuu palkkaamaan kyseiseksi ajaksi työttömän työnhakijan. • Purkaminen: työsopimuksen purkuti- • Työaika: lähtökohtaisesti työajaksi lue- • Vuosilomapalkka: työntekijällä on oi- • Työsopimus: sopimus työn tekemisestä • Vähimmäispalkka: Suomessa ei ole lanteessa työsopimus päättyy ilman irtisanomisaikaa. Purkamisoikeus edellyttää erittäin painavia syitä. taan ainoastaan työhön käytetty aika (esimerkiksi matkaan käytettyä aikaa ei yleensä pidetä työaikana). työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsuhde voi syntyä myös niin sanotulla hiljaisella sopimuksella. • Työsuojeluvaltuutettu: edustaa työnte- • Sairausloma (-ajan palkka): makse- taan työntekijälle, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään. Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä sairausajanpalkan maksuvelvollisuudesta. kijöitä työsuojeluyhteistoiminnassa. Työsuojeluvaltuutettu on valittava työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää. keus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. voimassa niin sanottua minimipalkkalainsäädäntöä. Jos työsuhteessa ei sovelleta työehtosopimuslain nojalla työehtosopimusta eikä alalla ole yleissitovaa työehtosopimusta, työsopimuslain mukaan työntekijälle on kuitenkin maksettava työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. • Yhteistoiminta: yt-lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstöryhmien välistä keskinäistä yhteistoimintaa, joka perustuu henkilöstölle oikeaan aikaan annettuihin riittäviin tietoihin yrityksen tilasta ja suunnitelmista. • Salassapitosopimus: sopimus, jolla liike- ja ammattisalaisuuksien salassapitovelvollisuutta laajennetaan työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. • Työtodistus: työtodistukseen merki- säännöllisenä työaikana tehtävästä työstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka. tään työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu. Työsuhteen päättymisen syy ja arvio työntekijän käytöksestä ja työtaidosta saadaan mainita ainoastaan työntekijän pyynnöstä. • Säännöllinen työaika: lain mukaan • Työttömyyspäiväraha: työtön työnha- • Sunnuntaityökorvaus: sunnuntaisin enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työehtosopimuksissa voi olla myös määräyksiä säännöllisestä työajasta. Säännöllinen työaika voidaan tapauskohtaisesti järjestää myös keskimääräiseksi. Lisäksi työsopimuksessa voidaan sopia lyhyemmästä työajasta. • Säästövapaa: työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. UUSI Insinööri kija voi saada tiettyjen edellytysten täyttyessä työttömyyspäivärahaa, jota maksaa joko Kela tai työttömyyskassa. • Varoitus: työntekijää, joka on rikko- nut tai laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien täyttämistä, ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu mahdollisuus korjata menettelyään varoituksella. • Ylityö: on työnantajan aloitteesta työ- aikalaissa säädetyn säännöllisen enimmäistyöajan lisäksi tehty työ. Lähtökohtaisesti vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään yli säädetyn vuorokautisen työajan (8 tuntia) ja viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään yli laissa säädetyn viikoittaisen työajan (40 tuntia). • Yleissitova työehtosopimus: lain mu- kaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä. n • Vuorotteluvapaa: vuorottelusopimuk- sen perusteella työntekijä väliaikai39 Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Joukolla Kuopion asuntomessuilla Kuopion Insinöörien jäsenet kävivät joukolla tutustumassa Kuopion asuntomessuihin elokuun alussa. Osmo-laivan kannella ehdittiin kuulla myös liiton ajankohtaisia kuulumisia. Johanna Kinnunen (vas.), Pertti Porokari, Timo Auvinen, Hannu Kumpulainen, Simo Turunen ja Janne Siponen vastaanottamassa asuntomessuille lähtijöitä. 40 K uopion asuntomessuille virtasi väkeä elokuisena lauantaiaamuna. Yli 30 asteen hellekään ei pystynyt pidättelemään asumisesta ja rakentamisesta kiinnostuneita. Monenlaista rakentamistyyliä olikin nähtävänä ja koettavana. Messujen teemoista erityisesti matalaenergiatalot tuntuivat kiinnostavan kävijöitä. UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari ja Kuopion Insinöörien puheenjohtaja Timo Auvinen kertoivat ennen lähtöä satamaan kokoontuneelle joukolle rakentamiseen liittyvästä ja rakennusinsinöörejä koskettavasta asiasta, nimittäin uusien rakennusmääräysten käytäntöön ottamisesta. Pertti Porokari kertoi olevansa närkästynyt siitä, että ammattijärjestöjä ei ole riittävästi kuultu Suomen rakennusmääräyskokoelman säädösten valmistelussa. Suunnittelupätevyyksiin keskittyvä rakentamismääräyskokoelman A2-osa pitäisi uudistetussa muodossaan saattaa käyttöön pikimmiten. Insinöörit ovat avainasemassa uusien määräysten käytäntöön ottamisessa. Timo Auvisen mielestä uudistuksissa on nyt oleellista huomioida ammatin harjoittamisen mahdollisuuksien säilyminen ja parantaminen. Näitä seikkoja ei rakentamismääräyskokoelman B-osan uudistuksessa painoteta. Timo Auvinen on toiminut rakennusinsinöörinä useamman vuosikymmenen. Hän on suunnitellut niin jäähalleja, toimisto- ja tehdasrakennuksia kuin asuin- n HELSINGIN Insinöörit Kokopäiväretki Kotkaan lauantaina 21.8. tutustumaan Kotkan museoiden tarjontaan ja Kotkan kaupunkiin. Retken hinta on aikuisille ja eläkeläisille 43 euroa sekä lapsille ja opiskelijoille 39 euroa. Ilmoittaudu pikaisesti HI:n toimistolle p. (09) 477 4540. Osmo-laivalla kuultiin ajankohtaista muun muassa uusien rakennusmääräysten käytäntöön ottamisesta. Timo Auvinen esitteli piirtämäänsä hulppeaa asuintaloa. rakennuksiakin. Häntä ihmetyttääkin rakennusvalvonnassa tapahtunut käytäntöjen muutos. – Teollisuusrakentaminen on ollut insinööreille tärkeää. Nyt emme saisi enää suunnitella esimerkiksi jäähalleja. Auvisen mielestä työkokemuksen merkitystä olisi painotettava nyt kriteereitä mietittäessä. Yksinomaan kelpoisuus- ja pätevyysvaatimusten kiristäminen ei välttämättä johda rakennusalan laadun paranemiseen. Auvinen on myös suunnitellut useita yksi- ja useampikerroksisia asuinrakennuksia. Kuopion asuntomessuilla ei ole yhtään insinöörin suunnittelemaa taloa. – Osa messutalojen hintojen karkaamisesta johtuu siitä, Auvinen sanoo. Insinööreille on kustannustehokkuus ja projektinjohto kaksi tärkeintä asiaa. Inssisauna vetonaulana Kuopion Insinööriopiskelijoiden suunnittelema inssisauna oli messujen vetonaulana hyvällä paikalla heti sisäänpääsyn jälkeen. Sauna syntyi yli 20 yhteistyökumppanin sekä eri alojen insinööriUUSI Insinööri opiskelijoiden yhteistyönä 2 000 työtunnin tuloksena. Kinran www-sivuilla kerrotaan saunan nykyvaiheesta: ”Tekniikkaa pyritään yhdistämään juuri hyvien löylykokemuksien saavuttamiseksi. Saunaan on tulossa koneellinen ilmanvaihto. Samoin suunnitteilla on ollut alusta lähtien sähköisesti ohjattu raitisilmaventtiili. Nämä kaksi asiaa yhdistettynä automaattiseen löylynheittoo mahdollistaa erilaisten automaattisten löylyohjelmien laatimisen. Tähän kun vielä yhdistetään palotilan hapensaannin ohjaus voidaan sähköisesti säätää saunan lämpötilaa, ilmankosteutta sekä löylyjen jakautumista saunan eri osiin. Näin ollen tietokoneelta voidaan valita että otetaanko kuivat mutta lauhkeat löylyt, kosteat ja kuumat löylyt vai kenties kirpeät löylyt jotka tuntuvat myös jaloissa pelkän selän ja kasvojen sijaan. Tällä hetkellä saunaan on hommattu lämpötila-anturit joilla voidaan määrittää ilman, kiuaskivien sekä palokaasujen lämpötila. Tulossa on vielä datalogger jolla tulokset saadaan tallennettua, ja näytettyä reaaliajassa tietokoneen ruudulta”. n Vartiosaareen kesänviettoon, saunailtaan… Vådötorpp Vartiosaaressa, Itä-Helsingissä tarjoaa jäsenille vaihtoehdon nauttia luonnon läheisyydestä ja rauhasta. Varaukset ja lisätiedot HI:n toimistosta nyt kesällä p. (09) 477 4540. Varaustilanne, hinnasto ja varausehdot löytyvät osoitteesta www.helins.fi. NUORET Insinöörit 25.8. nuorten toiminnan suunnittelua vuodelle 2011 @ Vartiosaari. Ilmoittautumiset heti. 6.10. klo 17:00 - kokous @ Ravintola Kaisla Ilmoittautumiset 4.10. mennessä. Viski-ilta tulossa syksyllä. Voit liittyä nuorten insinöörien s-postilistalle lähettämällä s-postia osoitteeseen helins@beshar.fi. Tutustuminen Aino ja Alvar Aallon taloon Helsingin Munkkiniemessä la 25.9. klo 17. Opastettu tutustumiskierros alkaa klo 17 ja kestää tunnin. Hinta 10 €. Kokoontuminen talon edessä, osoitteessa Riihitie 20. VRI:n Pärnun osakehuoneisto HI:n jäsenten käytössä! Huoneisto (2h+kk+parveke => etelä/kaakko, 49,5 m2) on uudessa viisikerroksisessa talossa vajaan 3 km päässä Pärnun ydinkeskustasta osoitteessa Metsa 15 as 23. Varauksen voit tehdä VRI:stä Olavi Kiviniemeltä p. 040 86 63 719. Katso lisätiedot osoitteesta www.helins.fi > Yhdistys > Jäsenjärjestöt. 41 järjestöasiaa KESKUSTOIMISTO ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti:etunimi.sukunimi@uil.fi Etelä-Suomi alueasiamies Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki TOIMINNAN JOHTO Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 Pirkanmaa ja Kanta-Häme varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 040 1679 559 alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖ Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 taloushallinto: Itä- ja Kaakkois-Suomi talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 Pohjois-Suomi lakimiehet: alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879 työelämän oikeudelliset palvelut 0206 93 858 Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ työsuhdelakimiehet johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 Jemina Fabritius, Maria Harju, assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Hanne Salonen, Jukka Siurua, Niina Suvanto Järjestötoiminta ja Juha Teerimäki johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 työsuhdeneuvojat asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 Panu Paajanen, Liisa Reunanen ja Tiina Savikko toimistoemäntä Pirjo Takala, 0201 801 868 toimistopalvelusihteeri Maria Varvikko, 0201 801 872 TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 851 projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848 Yksityisen sektorin asiamiehet Jani Huhtamella, 0201 801 835 Olli Nurminen, 0201 801 803 Tomi Seppä, 0201 801 844 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä, 0201 801 843 Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839 Jäsentietopalvelu 0206 93 877 palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pe jasen@uil.fi jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky ja Anna-Maija Posti Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816 it-harjoittelija Aleksi Eteläharju, 040 565 4938 KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841 KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Keskustie 22 A www.ksinsinoorit.com LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 www.uil.fi/lappi tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. Opiskelija-asiat 94100 Kemi info@iol.fi opiskelija-asiamies MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Marjo Nykänen, 0201 801 830 Olympiakatu 16 projektiasiamies Ville Välimäki, 0201 801 832 65100 Vaasa assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 MIKKELIN INSINÖÖRIT RY kenttäasiamiehet Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli Annika Kujansuu, 040 518 0058 faksi (015) 361 832 Tiina Lahtiluoma, 040 745 1749 Satu-Maarit Velling, 0201 801 871 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT www.sai.fi HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Tietäjäntie 4, 02130 Espoo Isolinnankatu 24, 28100 PORI puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen sati@satakunnaninsinoorit.fi jaana.kalviainen@helins.fi asiamies Kari Ritvasalo TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY puh. (09) 477 45 410, 045 314 8400 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere kari.ritvasalo@helins.fi puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimisto@helins.fi toimistosihteeri Tarja Virtanen www.helins.fi tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY gsm 0400 338 024 Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@hyri.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.hyri.net www.tampereeninsinoorit.fi HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi. 42 Koulutusta syksyllä 2010 Design Thinking in Business Palvelumuotoilu Valon arkkitehtuuri Lisätiedot, hinnat ja ilmoittautuminen taydennyskoulutus.taik.fi Koulutus ja kehittämispalvelut, Hämeentie 153 B, Helsinki Uusi Insinööriliitto UIL ry on akavalainen ammattijärjestö, johon kuuluu jäsenjärjestöjen kautta 62 000 jäsentä. Uuden Insinööriliiton jäsenet ovat insinöörejä, insinööriopiskelijoita sekä muita tekniikan alan asiantuntijoita. Haemme nyt Pasilan keskustoimistoomme JÄRJESTÖJOHTAJAA JÄRJESTÖJOHTAJAA nykyisen johtajan siirtyessä osa-aikaeläkkeelle. Toimi alkaa sopimuksen mukaan. Järjestöjohtajan keskeinen tehtävä on jäsenyhdistysten tukeminen. Vastuualueena on Uuden Insinööriliiton järjestö- ja kehittämisyksikön toiminnan johtaminen. Vastaat järjestötoiminnasta, jäsentietopalvelusta ja -rekisteristä, liiton viestinnästä sekä toimistopalveluista. Lisäksi vastuualueisiin kuuluu jonkin verran kansainvälisiä tehtäviä. Edellytämme uudelta järjestöjohtajalta vankkaa kokemusta yksityisen sektorin työelämästä, näyttöä tuloksekkaasta johtamisesta sekä esimieskokemusta asiantuntijaorganisaatiosta. Järjestöosaaminen katsotaan eduksi. Lisäksi vaatimuksena on insinöörin tutkinto ja riittävä kielitaito (englanti, ruotsi). Henkilökohtaisina ominaisuuksina odotamme hakijoilta hyviä vuorovaikutus- ja esiintymiskykyä, sekä organisointikykyä. Kokemus kouluttamisesta katsotaan eduksi. Lisätietoja toimenkuvasta antaa puheenjohtaja Pertti Porokari, puh. 040 583 3476 Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään toimittamaan 11.9.2010 mennessä sähköpostiosoitteeseen teija.hyvarinen@uil.fi tai postitse osoitteella Uusi Insinööriliitto UIL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Kuoreen merkintä “järjestöjohtaja”. Hakemuksia ei palauteta. Onnistuneen työnhaun ABC Ajankohta: Lauantaina 2.10.2010 klo 9-17 • Paikka: Helsinki, Sokos Hotel Pasila Uusi Insinööriliitto järjestää työnhakukoulutuksen UIL:n jäsenyhdistysten jäsenille, jotka ovat valmistuneet muutaman vuoden sisällä tai ovat juuri valmistumisen kynnyksellä. Koulutus sopii erityisesti sinulle, joka haluat oppia hakemaan omia kiinnostuksen kohteitasi ja taitojasi vastaavia työpaikkoja, tunnistamaan vahvuutesi, pääsemään työhaastatteluihin sekä onnistumaan työnhaussa. Tavoite • Kehittää osallistujien taitoja navigoida työurallaan • Antaa työkaluja oman osaamisen ja saavutusten tunnistamiseen • Käydä läpi tärkeimmät työnhakuprosessin vaiheet • Antaa eväät hyvän CV:n ja hakemuskirjeen laatimiseen • Antaa varmuutta työhaastattelutilanteeseen Käsiteltävät teemat • Uranavigoinnin viiden askeleen malli • Omien vahvuuksien ja saavutusten tunnistaminen • Työnhaun parhaat käytännöt ja kanavat • Piilotyöpaikat ja verkostot • Puhelinkontaktit työnantajiin • CV ja hakemus • Työhaastattelu UUSI Insinööri Koulutus on yhdistelmä alustusta, keskusteluja ja harjoituksia pienryhmässä ja koko ryhmän kanssa. Kouluttajana toimii CareerStorm Urapalveluiden uravalmentaja Riikka Ojanperä. Hän on työskennellyt yli kuusi vuotta kokopäiväisesti rekrytoinnin, uravalmennuksen ja työnhaun teemojen parissa. Koulutus on jäsenille maksuton. Liitto myös korvaa kohtuulliset matkakustannukset. Koulutukseen mahtuu 25 ensimmäisenä ilmoittautunutta! Ilmoittautumiset 10.9. mennessä sähköpostilla seija.utriainen@uil.fi. Lämpimästi tervetuloa! 43 Engineers – here, there and everywhere sien ja ään uu urassa m y t h uloa vii rituttujen se Tervet öö n insin tteeksi! vanhoje öpäivän pää ty Uusi Insinööriliitto on tukenasi ja turvanasi työelämässä Yhä useampi insinööri matkustaa kansainvälistyvän yritystoiminnan vuoksi työtehtävissä ulkomaille, hoitaa pitkiäkin projekteja muilla mantereilla tai kouluttaa konsernin työntekijöitä vieraissa oloissa. Suomalaisen insinöörin korkea ammattitaito on kysyttyä vaativissa tehtävissä ympäri maailmaa. Missä tahansa teetkin työtäsi – Varkaudessa, Wisconsinissa, Järvenpäässä tai Guangdongissa, Uusi Insinööriliitto kulkee rinnallasi työelämän kiireisillä valtateillä ja yllätyksellisillä poluilla. UIL järjestää tilaisuuksia, joissa on tarjolla asiaa, viihdettä ja pientä purtavaa. Tilaisuuksissa liiton jäseniksi liittyvät insinöörit palkitaan. Kiertueen aikana jäseniksi liittyvien kesken arvotaan suomalaista huipputekniikkaa! Lisätietoa www.uil.fi. Kiertueen paikkakunnat: 30.9. 7.10. 14.10. 20.10. 25.10. 21.10. 26.10. 28.10. Jyväskylä Tampere Turku Oulu Varkaus Kotka Pori Helsinki Ilmoittaudu www.uil.fi/syyskiertue Tulevaisuuden turvaa www.uil.fi
© Copyright 2024