7–8/2008 - Insinööri
7–8/2008 UUSI Kuopiolaisten sydämet sykkivät opiskelijoiden edunvalvonnalle sisältö Kolumni.................................................... 5 • Valoa putken päässä Uutisia...................................................... 6 Puheenjohtajan palsta................................. 8 • Kenttä tukee puheenjohtajaa Opiskelija-asiaa........................................ 10 • Kuopion insinööriopiskelijoilla sydän mukana toiminnassa • IOL valvoo insinööriopiskelijoiden etuja • Vantaa valmentaa tekniikan tulevia huippuja • Erilainen työharjoittelu ja kesätyö • Insinööripulaan haetaan lievitystä Vaasan seudulla Totta ja tutkittua....................................... 20 Hyvä yhdessä tekemisen meininki kuvaa Kuopion Insinööriopiskelijoiden toimintaa. Kuvassa vasemmalta Jyri Hakkarainen, Satu-Maarit Velling, Eero Karjalainen, Mikko Ruotsalainen ja Juho Kauppinen. 14 12 Vantaan kaupunki pitää tekniikan harjoittelijoistaan hyvää huolta. Laura Heinosen kesä on kulunut kantakartan vektoroinnin merkeissä • Vastavalmistuneet hyvin työn syrjään kiinni Maailmalta............................................... 22 • Palkansaajajärjestöt rajojen yli • Akavalaisille aloille liikkuvuuskortti Osaaminen............................................... 24 • Veneinsinööreille riittää kysyntää • Suunnittelijat ja rakentajat ilmastonmuutoksen kimppuun • Formula tiimillä tuloksekas kausi Edunvalvontaa.......................................... 30 • Pertti Porokari sai luottamuslauseen • Insinöörien kesäpäivät onnistuivat Vaasassa • Kuopion korkeakoulujen konsortiohanke edennyt hyvää vauhtia • Metropolian opiskelijat projektitöissä • Ympäristötekniikkaa englanniksi • Vuoropuhelu mahdollistaa toimivan työyhteisön Tekniikkaa............................................... 40 • Koodi vie kännykän uusiin ulottuvuuksiin Oikeutta.................................................. 42 • Työelämän ABC-sanastoa • Suunnittele lahja huolella Opiskelija-asiaa........................................ 44 Kuntauutisia............................................ 46 Mennen tullen.......................................... 48 Järjestöyhteydet........................................ 50 Jäsenasiaa............................................... 51 Kannen kuva: Pentti Vänskä 2 21.8. numero 7–8/2008 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826 24 Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 Veneinsinööriksi opiskelevien työllistymisnäkymät ovat hyvät. Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2008 18.9., 16.10., 20.11. ja 18.12. Tarkastettu levikki 71 305 kpl (24.1.2008) Painos 74 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi 26 Stadian Formula-tiimillä on rankka kesän kilpailukausi takana. Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 ISSN 1796-8178 UUSI Insinööri 3 Nyt on hyvä aika varmistaa, että kodin ja perheen vakuutusturva on kattava ja tarkoituksenmukainen. Keskittämällä vakuutuksesi saat monia etuja. Jo esim. koti-, liikenne- ja autovakuutuksilla saat keskittämisalennuksia. Etusi paranevat entisestään, jos olet OP-bonusasiakas. OP-bonuksia voit käyttää myös Pohjolan vakuutusten maksamiseen. Vakuutukset ja korvaukset mutkattomasti numerosta 0303 0303. OP-bonuksia saa sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP Pankin asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa kuukaudesa, www.op.fi/bonus. 4 kolumni Hannu Saarikangas Koulutus- ja teollisuuspoliittisen yksikön johtaja, Uusi Insinööriliitto Valoa putken päässä U uden Insinööriliiton koulutuspoliittisen edunvalvonnan yhtenä kulmakivenä on ollut insinöörikoulutuksen määrän pitäminen tasolla, joka vastaa yhteiskunnan tarpeita. UIL on edellyttänyt myös, että korkeatasoiseen kouluttamiseen on oltava riittävät resurssit. Viime vuosikymmenellä määriä kasvatettiin resurssien pysyessä samanaikaisesti paikallaan. Tehtyjen päätösten seuraukset eivät sitten ole olleet kaikin osin mitenkään mairittelevia. Opintonsa keskeyttäneiden määrä on noussut huolestuttavan korkeaksi, eivätkä kaikki työelämästä kantautuneet viestit valmistuvien insinöörien käyttökelpoisuudesta ole olleet positiivisia. Maamme nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan sekä viime vuoden lopulla vahvistettuun koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan lähivuosille kirjattiin kuitenkin mm. strategian laatiminen tekniikan alan korkeakoulutuksen kehittämiseksi. Asiakirjojen laatijat havahtuivat myös ikäluokkien pienenemiseen, joka pienimuotoisesti näkyy korkeakoulujen aloituspaikkamäärissäkin. Samanaikaisesti on käynnissä korkeakoulujärjestelmän rakenteellinen kehittäminen, joka erityisesti ammattikorkeakoulusektorilla on johtanut jo konkreettisiinkin toimenpiteisiin. Hyvä niin. Kevään yhteishaun tuloksissa ammattikorkeakouluihin hakeneiden määrä notkahti vajaalla 2 000 hengellä mutta samanaikaisesti nuorisoasteen aloituspaikkamäärääkin on supistettu noin 700 paikalla. Tekniikan osalta hakijamäärä putosi noin 400 ja aloituspaikkamäärä saman verran. Tämä tarkoittaa sitä, että aloituspaikkaa kohden hakijamäärä kasvoi hitusen. Kokonaislukujen tarkastelu ei kuitenkaan kerro asiasta koko totuutta. Taustalla on monia tekijöitä, joiden voi olettaa parantavan insinöörikoulutuksen tasoa UUSI Insinööri ja laatua. Rakenteellisen kehittämisen saralla ammatti korkeakoulut ovat lakkauttaneet joitakin yksiköitä ja koonneet sitä kautta suurempia kokonaisuuksia, joilla on paremmat mahdollisuudet ja resurssit monipuoliseen ja tasokkaaseen koulutustarjontaan. Koulutusohjelmatasolla on tapahtunut merkittävää kehitystä. Aloituspaikkoja on tekniikan koulutusalan sisällä suunnattu uudelleen ja myös oppilaitosten kesken on tapahtunut siirtoja. Muutamissa oppilaitoksissa on tehty hyvinkin radikaaleja tekniikan koulutuspaikkojen vähentämisiä, jonka seurauksena jäljelle jäävälle osalle on saatu varsin mukavasti hakijoita. Koulutuksen määrällinen ja laadullinen suunnittelu on taitolaji, jossa jälkiviisaus on helppoa. Nykyinen kehitys näyttää kuitenkin kulkevan hyvään suuntaan – ja mikä parasta – Koulutuksen itseohjautuvasti. Nyt tehdyt päätökmäärällinen ja set ovat ammattikorkeakoulujen itsensä tekemiä. UIL on moneen otteeseen laadullinen esittänyt, että päätökset on tehtävä suunnittelu on ajoissa, jolloin niiden vaikutuksiin voitaitolaji, jossa daan paremmin varautua. Ulkopuolinen asioihin puuttuminen paniikki- jälkiviisaus on nappulaa painaen ei ole koskaan johta- helppoa. nut hyvään lopputulokseen. Nyt käynnistyneen kehityksen on kuitenkin jatkuttava. Uuden haasteen koulutuksen kehittämisen kokonaisuuteen tuo nuorisoikäluokkien pienenemisen lisäksi aikuiskoulutuksen kysynnän voimakas kasvu, johon pitää pystyä vastaamaan. Käynnissä oleva aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuspaketin valmistelu antaa mahdollisuuden tämän ongelman ratkaisuun ja keinot insinöörikunnan ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen koko työuran ajan. 5 uutisia Akava moittii verotuksen rakenteellisten epäkohtien unohtamista n Akava pitää valtiovarainministeriön esittämää 800 miljoonan euron veronkevennystä ensi vuodelle liian pienenä. Erityisesti Akava harmittelee, ettei valtiovarainministeriö vieläkään uskaltanut edes aloittaa suomalaisten palkansaajien verotuksen epäkohtien korjaamista. Viimeksi OECD sekä useat kotimaiset asiantuntijat ovat tuoneet selkeästi esiin kaksi Suomen verotusongelmaa. Ensimmäinen ongelma on palkansaajien tuloverotuksen jyrkkä progressio, joka näkyy erityisesti asiantuntija- ja johtotehtävissä ja joka heikentää palkkapolitiikan kannustavuutta. Suomessa ylimmässä marginaaliveroryhmässä olevia verotetaan noin kuusi prosenttiyksikköä muita vanhoja Euroopan unionin maita korkeammin. Akavan mielestä palkansaajien verotusta on laskettava kaikilla tulotasoilla niin sanottujen vanhojen EU-maiden keskitasoon ja alennettava ylin marginaaliveroaste 50 prosenttiin. Opiskelusta eläketurvaa jo neljännesmiljoonalle n Tutkintoon johtavalta opiskeluajal- 6 Teknologiateollisuuden liikevaihto ja henkilöstö kasvoi alkuvuodesta n Teknologiateollisuuden liikevaihto ja henkilöstö ovat kasvaneet Suomessa myös alkuvuonna. Liikevaihto Suomessa oli viime vuonna 74 miljardia euroa. Alan liikevaihto oli tammi-huhtikuussa runsaat 10 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Teknologiateollisuudesta arvioidaan, että tilauskantojen perusteella kasvu jatkuu myös lähikuukausina. Uusien tilausten saaminen on kuitenkin vaikeutunut. Aiempaa useampi yritys raportoi heinäkuussa myös tarjouspyyntöjen vähenemisestä. Kysyntänäkymät Euroopassa ovat viime kuukausina heikentyneet. Teknologiateollisuuden mukaan tuottavuuden jatkuva parantaminen on yritysten kilpailukyvyn kannalta välttämätöntä. Henkilöstön määrä Suomessa kasvoi edelleen, joskin kesää kohden aiempaa hitaammin. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa runsaat 275 000. Teknologiateollisuuden henkilöstön määrä on kasvanut huimasti ulkomailla toimivissa tytäryhtiöissä. Viime vuonna teknologiateollisuuden ulkomailla toimivissa tytäryhtiöissä oli enemmän henkilöstöä kuin Suomessa. Akava: Oppilaitosten on kiinnostuttava opiskeli joidensa työllistymisestä n Akavan mielestä korkeakoulujen aloitus paikkamäärät ovat monilla aloilla liiansuuret. Tämä johtaa vastavalmistuneiden työllistymisongelmiin ja jopa pitkiin työttömyysjaksoihin. Kaikki eivät voi opiskella korkeakouluissa, vaan korkeakoulujen opiskelijamäärät on mitoitettava nykyistä paremmin työelämän tarpeiden mukaan. Ennen kaikkea on pohdittava, miten relevantteja tutkintojen sisällöt ovat työelämän kannalta. Koulutussuunnittelussa on ennakoitava sitä, millaista osaamista tarvitaan sen sijaan, että kaavamaisesti ennakoidaan vain tutkintojen määriä. Koulutuksen aloituspaikkamäärät pitää mitoittaa siten, että kouluttautuminen kannattaa. Oppilaitokset on saatava kiinnostumaan siitä, millaisiin tehtäviin niistä valmistuvat opiskelijat työllistyvät. Erityisen tärkeää tämä olisi eräiden ammattikorkeakoulututkintojen kohdalla. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on keskityttävä vahvuusalueisiinsa ja haettava strategisesti itselleen sopivia kumppaneita. Kahden korkeakoulusektorin välisen työnjaon on oltava sellainen, että yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektoreiden väliset profiilit selkiytyvät. Akava katsoo, että kaiken koulutuksen laatua pitää keskittyä parantamaan. Korkeakouluissa merkittävä laadun uhkatekijä on opettajakuntaan nähden suuri opiskelijoiden määrä. Panu Paajanen määräaikaiseksi työsuhdeneuvojaksi n Työsuhdeneuvoja Susanna Karlsso nin sijaiseksi ajalle 4.8.–31.12.2008 on valittu oik.yo Panu Paajanen. Susanna Karlsson työskentelee syksyn ajan EU-tehtävissä Brysselissä. Päivi-Maria Isokääntä ta karttuu eläkettä ikään kuin henkilö olisi töissä 588 euron kuukausipalkalla. Opiskelu alkoi kartuttaa eläkettä vuoden 2005 alusta lähtien. Eläketurvaa opiskelusta on karttunut jo 250 000 ihmiselle. He voivat tarkistaa asian omasta vuosittaisesta työeläkeotteestaan. Useimmat 18–67-vuotiaat, jotka eivät vielä ole eläkkeellä, saavat tästä vuodesta lähtien kotiinsa vuosittaisen työeläkeotteen. Työeläkeote on tärkeä tarkistaa, koska se sisältää tietoja, joista eläke aikanaan lasketaan. Työeläkeotteella näkyy tietoja yksityisellä työnantajalla tai yrittäjänä tehdystä työstä. Lisäksi otteella saattaa olla tietoja ns. palkattomista etuusajoista, joista vuoden 2005 alusta on karttunut eläkettä. Tällaisia tietoja kertyy esimerkiksi lapsenhoidosta ja tutkintoon johtaneesta opiskelusta. Opiskeluajasta otetaan huomioon perustutkintotasoiset ammatti-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opinnot. Edun suuruus on kolmesta viiteen vuoteen suoritetun tutkinnon mukaan. Yleissivistävä opiskelu ja ammatillinen pätevöityminen eivät kuulu etuuden piiriin. Lisäksi edun saamiseksi on tehtävä työeläkevakuutettua työtä ennen eläkkeen alkamista yhteensä 14 125 euron verran (2008). Oppilaitos ilmoittaa tutkinnon suorittamisesta Kelalle, joka välittää tiedon Eläketurvakeskukselle. Ulkomaisesta tutkinnosta voi myös saada hyväkseen eläkekarttumaa, mutta opiskelua varten on saatava opintotukea Suomesta. Opiskelusta karttuva eläke-etu näkyy työeläkeotteella valmistumista seuraavana vuonna. Ehdota Vuoden Välkky -palkinnon saajaa n TJS Opintokeskus jakaa joka vuosi Vuoden Välkky -palkinnon sellaisesta ammattiyhdistyksen toiminnasta tai ideasta, mikä on ollut esimerkillistä jäsen palvelua tai edesauttanut yhdistyksen kehittymistä ja vaikuttavuutta. Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi jäsentapahtumat ja -koulutukset, jotka kehittävät jäsenistön osaamista tai auttavat virkistäytymään, verkostoitumaan, saamaan vertaistukea tai luomaan yhteishenkeä. Toiminta voi olla myös yhdistyksen luottamustoimisten ja aktiivien motivoimista ja jaksamisen kehittämistä tai perusjäsenten työssä jaksamiseen ja työpaikan epäkohtien korjaamiseen vaikuttamista. Etsimme ihmistä tai työryhmää, jonka hyvät ideat tai ahkera työpanos yhdistyksen jäsenpalvelun toteuttamisessa tai yhdistyksen kehittämiseksi ovat tehneet sinuun niin suuren vaikutuksen, että haluaisit hänen/heidän tulevan ansioistaan palkituksi. Tee oma ehdotuksesi palkinnon saajaksi! Lähetä ehdotus perusteluineen kulttuurisihteeri Inka Ukkolalle 30.9. mennessä, inka.ukkola@tjs-opintokeskus.fi tai TJS Opintokeskus, Ratamestarinkatu 11 A, 00520 Helsinki. Palkinto jaetaan TJS:n vuosipäivänä 12. joulukuuta. Irtisanominen uhkaa joka neljättä Kemiran ylempää toimihenkilöä n Ylemmät Toimihenkilöt YTN on huo- lissaan Kemiran suunnitelmista vähentää väkeä. Irtisanominen uhkaa joka neljättä kemiralaista ylempää toimihenkilöä eli lähes 130 korkeasti koulutettua asiantuntijaa. – Erityisen huolestuttavaa on, että Kemiran säästötoimet koskevat tutkimusta ja tuotekehitystä. Siellä työskentelevät ylemmät toimihenkilöt edustavat alan korkeinta osaamista ja asiantuntemusta. Ihmetellä täytyy, miten Kemira UUSI Insinööri aikoo jatkossa kehittyä ja turvata kilpailukykynsä alati kiristyvillä markkinoilla, YTN:n varapuheenjohtaja Heikki Kauppi kummastelee. Kemira ilmoitti maanantaina aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut noin 300 työpaikan vähentämiseksi Vaasan, Äetsän, Espoon, Helsingin ja Oulun toimipaikoistaan. Rankimmin Kemiran vähennyssuunnitelmat koskevat Vaasan ja Oulun yksiköitä. Kemira siirtää sekä Vaasan että Oulun tutkimusyksikkönsä kokonaan Espooseen. Vaasassa irtisanomisuhan alla työskentelee 45 ylempää toimihenkilöä, Oulussa heitä on 33. – Näin laajoja irtisanomisia suunnittelevan Kemiran pitää kantaa yhteiskuntavastuunsa. Vaasasta ja Oulusta työttömäksi joutuvien kemian ammattilaisten on vaikea työllistyä uudelleen omalle alalleen kotipaikkakunnallaan. Kemiran on satsattava irtisanottavien työllistymisen tukemiseen ja myös uudelleen kouluttamiseen, Kauppi vaatii. Kemiran henkilöstön edustajat kokoontuvat käsittelemään Kemiran tilannetta ensi viikon perjantaina 15.8. Vantaalle. Kemirassa työskentelee maailmanlaajuisesti noin 10 700 henkilöä. Suomen 13 toimipaikalla heitä on vajaat 3 000. Insinööri Aleksei Solovjew IAET-kassan kassanjohtajaksi 1.1.2009 n IAET-kassan hallitus on kutsunut insinööri Aleksei Solovjewin IAET-kassan kassanjohtajaksi 1.1.2009 lukien nykyisen kassanjohtajan Juha-Veikko Kurjen jäädessä eläkkeelle lähes 40 vuoden palvelun jälkeen. Aleksei Solovjew siirtyy kassan palvelukseen 1.11.2008. Aleksei Solovjew on nykyisin Uuden Insinööriliiton neuvotteluosaston johtaja ja YTN:n pääsihteeri ja toiminut useita vuosia IAET-kassan hallituksen varapuheenjohtajana ja työvaliokunnan jäsenenä. Arvoisa UIL:läinen kunnallisvaaliehdokas! n Kunnallisvaalien varsinainen äänestyspäivä on 26. lokakuuta 2008. Ennakkoäänestys järjeste tään kotimaassa 15.–21.10. ja ulkomailla 15.–18.10. Jos olet ehdolla vaaleissa, toimita seuraavat tiedot maanantaihin 1.9.2008 mennessä sähköpostitse osoitteella ilona.maenpaa@ uil.fi. 1. Koko nimi 2. Ikä 3. Paikkakunta, jossa olet ehdolla 4. Puolue tai muu ryhmittymä 5. Ammatti 6. Yhteystiedot 7. (puh. ja sähköposti) Suomen parasta kesätyönantajaa etsitään n Suomen paras kesätyönantaja -kilpai- lu on avattu osoitteessa www.paraskesatyonantaja.fi. Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn järjestämän kilpailun tavoitteena on herättää keskustelua työpaikkojen hyvistä käytännöistä palkitsemalla esimerkillisin kesätyönantaja. Suomen parasta kesätyönantajaa voivat ehdottaa sekä kesätyöntekijät että -työnantajat. Voittajan valitsee raati, jonka puheenjohtajana toimii työministeri Tarja Cronberg. Muina jäseninä raadissa ovat AOVAn puheenjohtaja Heidi Handolin ja varapuheenjohtaja Juha-Pekka Onne la. Suomen parasta kesätyönantajaa voi ehdottaa kilpailun verkkosivuilla olevalla sähköisellä lomakkeella. Kilpailulomakkeita voi täyttää syyskuun loppuun asti. Suomen paras kesätyönantaja julkaistaan AOVAn kokouksen yhteydessä 26.11. 7 Kenttä tukee puheenjohtajaa K äynnistin toukokuussa huolellisesti valmistellun yt-menettelyn tarkoituksena tehostaa liiton organisaation toimintaa, parantaa työmarkkinaedunvalvonnan resursseja ja tasapainottaa liiton taloutta. Hallitus hyväksyi neuvottelujen aloittamisen ja velvoitti tiedottamaan neuvottelujen etenemisestä. Neuvottelun kohteena oli kolme johtajaa ja kaksi assistenttia. Assistenttien osalta neuvottelut johtivat neuvottelutulokseen nopeasti. Yt-neuvottelut käytiin tarkasti lain ja lain hengen mukaan käyttäen apuna juristien asiantuntemusta. Missään vaiheessa esillä ei ollut työntekijöiden irtisanominen vaan työtehtävien muutos. Perjantaina 13. kesäkuuta Suomen Kuvalehdessä julkaistiin laaja artikkeli, jossa arvosteltiin voimakkaasti toimintaani liiton puheenjohtajana. Artikkeli sisälsi 8 lukuisia asiavirheitä ja muun muassa luottamuksellisia palkka- ja sairauspoissaolotietoja. Samana päivänä pidetyssä hallituksen kokouksessa varapuheenjohtajien kokoama ryhmittymä toteutti pitkään valmistellun vallankaappauksen. Esityslistalle tuotiin ylimääräisen edustajakokouksen koollekutsuminen, missä mitattaisiin puheenjohtajan luottamus. Hallituksen kokouksessa kerroin yt-neuvottelujen etenemisestä ja esittelin valmistellun organisaatiokaavion, jossa johtajien määrä 70 hengen organisaatiossa vähenisi kahdeksasta viiteen. Päätösesitykseni oli, että perustetaan työryhmä valmistelemaan organisaatiomuutosta syksyyn mennessä. Esitykseni kaatui ja hallitus päätti, poistettuaan minut kokouksesta, äänin 8–3 ettei minulla ole luottamusta. elokuu 2008 puheenjohtajan palsta Pertti Porokari Sen myötä hallitus siirsi minut sivuun puheenjohtajan asemasta ja työtehtävistä. Hallitus kutsui koolle ylimääräisen edustajakokouksen ja esitti sille erottamistani. Toistakymmentä jäsenjärjestöä eri puolilta Suomea reagoi tähän vaatimalla koolle toista ylimääräistä edustajakokousta, jossa käsitellään hallituksen luottamus ja mahdollisesti sen erottaminen ja uuden hallituksen muodostaminen. Toinen kokous kutsuttiin koolle samalle päivälle 1. elokuuta. Kesäkuun puolivälin ja elokuun 1. päivän välisenä aikana sain kentältä runsaasti myönteistä palautetta. Parin juristin lausuntojen mukaan hallitus oli ylittänyt toimivaltuutensa siirtäessään minut syrjään puheenjohtajan tehtävästä. Elokuun 1. päivänä ensimmäisessä ylimääräisessä edustajakokouksessa sain jäsenjärjestöjen luottamuksen äänin 44–23. Toisessa edustajakokouksessa hallitus sai epäluottamuksen murskaluvuin äänin 49–18. Hallitus erotettiin ja liitolle valittiin uusi hallitus ja varapuheenjohtajat. Edustajakokous teki päätökset laajojen keskustelujen jälkeen järjestödemokratiaa ja yhdistyslakia noudattaen. Liiton hallituksen toimintakyky on palautunut. Hallitus pystyy jälleen hoitamaan tehtävänsä liiton toiminnan johtamisessa. Edessä on mittava työ liiton yhtenäistämiseksi. Yksityinen sektori on yhtenäisempi kuin koskaan mutta yksityisen sektorin ja kunta- ja valtiosektorin välillä on valitettavan jyrkkä erimielisyys, vaikkakin kentällä yhteystyö näyttäisi toimivan. Liiton yhtenäistämisen ohella hallituksen tehtävänä on varautua seuraavaan tes-neuvottelukierrokseen. Kes- UUSI Insinööri keisenä tavoitteena on saada yhä useampi jäsen työehtosopimusten piiriin, jotta mm. työaikakysymykset kuten matka-ajan palkka ja ylityökorvaukset maksetaan heille. Tiedotusvälineissä on pohdittu Uuden Insinööriliiton hajoamista. UIL ei ole hajoamassa vaan on suuremmalta osaltaan hyvin yhtenäinen. Liitto tarjoaa kaikille rivijäsenille samat palvelut ja edunvalvonnan riippumatta siitä työskenteleekö jäsen yksityisellä sektorilla, kuntasektorilla vai valtiosektorilla. Jäsenpalveluita ja edunvalvontaa kehitetään vastaamaan rivijäsenten muuttuviin tarpeisiin. Liiton talous saadaan tasapainoon ja jäsenkehitys on kasvava. Tiedän, että saamme liiton toimimaan paremmin. Työ tehdään yhteistyössä liiton hallituksen, edustajakokouk sen, jäsenjärjestöjen ja henkilöstön kanssa. Tuloksena on tehokkaampi edunvalvonta eri sektoreilla ja paremmat palvelut rivijäsenille. Kiitos luottamuksesta… jo kolmannen kerran vuoden aikana. ” Edessä on mittava työ liiton yhtenäistämiseksi. 9 Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat: Pentti Vänskä Juho Kauppinen, Mikko Ruotsalainen, Eero Karjalainen, Satu-Maarit Velling ja Jyri Hakkarainen uskovat yhdessä tekemisen voimaan. 10 Kuopion insinööriopiskelijoilla sydän mukana toiminnassa K uopion Insinööriopiskelijat ovat ison haasteen edessä. Insinööriopiskelijapäivät järjestetään Kuopiossa 11.–12. lokakuuta. Luvassa on hyvää mieltä, hauskoja kilpailuita ja uusia kavereita. Tapahtumaan kannattaa lähteä mukaan yksin tai porukassa, koska Insinööriopiskelijapäivillä on tarjolla niin yksilösuorituksia kuin ryhmätemmellystäkin. Insinööriopiskelijapäiville osallistuu satoja insinööriopiskelijoita, joten tämä on loistava tilaisuus verkostoitua ja saada uusia kavereita, muistuttavat Kuopion Insinööriopiskelijoiden aktiivitoimijat Jy ri Hakkarainen, Satu-Maarit Velling, Eero Karjalainen, Mikko Ruotsalai nen ja Juho Kauppinen. Aktiivisen yhdistyksen toiminta palkittiin viime syksynä vuoden insinööriopiskelijayhdistyksen kunnianmaininnalla. Kuopiolaisten toimintaa kuvastavat hyvä yhdessä tekemisen meininki ja kovalla työllä saavutetut tulokset. Viime syksynä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden saavuttua Kuopion Tekulle KINRAlaiset olivat vastassa opiskelijoita ja kertomassa toiminnastaan sekä opiskelijoiden edunvalvonnasta. KINRAn sanoma kiinnosti kuulijoita, sillä ständille jonotettiin ja yhdessä tunnissa KINRA sai 56 uutta jäsentä. Tällä hetkellä KINRAlla on noin 800 jäsentä, mikä on noin puolet kaikista Savonia-ammattikorkeakoulussa tekniikkaa opiskelevista. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista lähes kaikki liittyivät KINRAn jäseniksi. Rengasratsiaa ja koulutusta KINRAn aktiivisen toiminnan takana on paljon osaavia ja aktiivisia nuoria. Tämän vuoden hallituksen puheenjohtaja Jyri Hakkarainen kertoo, että toimintaan otetaan kaikki mukaan. YhdisUUSI Insinööri Viime vuoden insinööri opiskelijayhdistykseksi valitun Kuopion Insinööriopiskelijat KINRA ry:n aktiivit uskovat yhteen hiileen puhaltamiseen. Opiskelijoiden etujen ajaminen on heille tärkeää ja töitä tehdä yhdessä hyvillä mielin ja innostuneesti. tyksessä kaikille riittää mielenkiintoista tehtävää. Yhdistyksen jatkon kannalta on tärkeää, että uusia toimijoita tulee. Hallitukseen on peräti enemmän tulijoita kuin paikkoja ja yhdistyksen uudet säännöt ovat nyt hyväksyttävänä Patentti- ja rekisterihallituksessa. Uusien sääntöjen hyväksymisen myötä lisätään hallituspaikkoja. Hallitukseen pääseminen edellyttää, että on toiminut KINRAn yhteyshenkilönä. Tämä kokemus antaa hyvän pohjan hallitustyölle. Uusien jäsenten saaminen edellyttää aktiivista toimintaa ja konkreettisia tuloksia. KINRAn tapahtumakalenterin merkinnät puhuvat puolestaan. Jyri Hakkaraisen mukaan tapahtumia järjestetään laajalla rintamalla Pyörivistä Pallukoista, puoluepaneeleista, vappujuhlista ja Rengasratsiasta erilaisiin koulutustilaisuuksiin ja opiskelijainfoihin. Rengasratsiassa insinööriopiskelijat vaihtavat auton renkaita ja tuotot luovutettiin edellisellä kerralla Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenklinikan hyväksi. Ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat KINRAn erikoiskohtelussa, sillä on tärkeää, että opiskelijat tiedostavat alusta lähtien järjestäytymisen tärkeyden. KINRAn hallituksen jäsenet ovat mukana ensimmäisen vuoden opiskelijoiden saunailloissa ja tekemässä tutuksi sekä KINRAn toimintaa että ammattikorkeakouluopiskelua. KINRAn toiminnassa korostuu yhteyshenkilöiden ja aktiivien kouluttaminen. Yhteyshenkilöt osallistuvat toki Insinööriopiskelijaliiton koulutuksiin, mutta yhdistys järjestää myös omia koulutuksia, joissa kerrotaan mm. järjestötoiminnasta, työnhausta ja KINRAn toiminnasta. Koulutuksissa kuullaan samalla, mitä yhteyshenkilöt ja muut aktiivit haluavat KINRAlta. – Valtaosa opiskelijoista ei tiedä, mitä asioita työsopimuksen pitää sisältää. Koulutustilaisuuksien järjestäminen on tärkeää, jotta opiskelijat tietävät työelämän velvollisuuksista ja oikeuksista, Satu-Maarit Velling toteaa. Suuri luokkakoko johti aktiiviksi Viime vuoden puheenjohtaja Satu-Maarit Velling kertoo lähteneensä KINRAn toimintaan mukaan, koska hän suivaantui ensimmäisen vuoden opiskelijana liian suureen luokkakokoon. Opettajille ei jäänyt tarpeeksi aikaa opetukseen ja luokassa on sellaisia opiskelijoita, jotka tulivat sisälle pakkohaun kautta. Hän osallistui ulosmarssille koulutuspaikkojen vähentämisen puolesta ja siitä aktiiviura käynnistyikin. Tällä hetkellä Satu-Maarit Velling vaikuttaa KINRAn lisäksi mm. Insinööriopiskelijaliiton hallituksessa. Eero Karjalaisen, Mikko Ruotsalaisen ja Juho Kauppisen mukaan KINRAn toiminta on tarjonnut hyvän väylän päästä ajamaan opiskelijoiden etuja ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Toiminnan parista on saanut paljon uusia kavereita sekä oppinut paljon sellaisia taitoja, >>> 11 Kinran jäsenmäärä on kasvanut huikeaa vauhtia, kertovat Jyri Hakkarainen, SatuMaarit Velling, Eero Karjalainen, Mikko Ruotsalainen ja Juho Kauppinen. joita voi hyödyntää myöhemmin työelämässä. Esimerkiksi esiintymistaidot ovat harjaantuneet aktiivisen opiskelijayhdistystoiminnan myötä, toteavat aktiivit. Kuopion insinööriopiskelijatoiminnan lisäksi nuoret ovat mukana vaikuttamassa muidenkin foorumien kautta. Esimerkiksi Eero Karjalainen vetää ItäSuomen insinööriopiskelijatoimintaa puheenjohtajan ominaisuudessa. Samalla hän toimii Uuden Insinööriliiton Itäja Kaakkois-Suomen piirissä opiskelijaedustajana yhdessä Satu-Maarit Vellingin kanssa. Energiaa nuorella miehellä riittää, sillä hänellä on kauhea palo tehdä työtä. Oman edun tavoittelu ei kiinnosta Vaikka yksilöllisyys ja yksilölliset valinnat ovat tämän päivän trendisanat, kuopiolaisia opiskelijoita ei oman edun tavoittelu kiinnosta. – Miksi tyytyä oman edun tavoitteluun, kun voi saada aikaan paljon hyvää kaikille. Monet tulokset näkyvät vasta vuosien päästä, mutta on hienoa jos pikkusisaruksemme pääsevät myöhemmin nauttimaan saavutuksista. Opintotuen nouseminen on hieno saavutus, jonka eteen teimme kaikki opiskelijat paljon töitä, Satu-Maarit Velling korostaa. 12 Eero Karjalaisen mukaan yhdistystoiminnassa mukana olevat ovat sosiaalisia ihmisiä, jotka tykkäävät touhuta yhdessä. Vaatii tietynlaista luonnetta lähteä kiertämään ympäri Suomea ajamassa opiskelijoiden etuja. Jyri Hakkarainen arvioi, että ensimmäisen opiskeluviikon aikana näkee selvästi, kuka lähtee yhdistystoiminaan mukaan. Ne, jotka tulevat aktiivisesti kyselemään opiskelusta ja KINRAn toiminnasta, lähtevät mukaan toimintaan ja pysyvät yleensä aktiiveina. Satu-Maarit Vellingin mukaan yhdistystoiminnassa sydämen on oltava oikealla paikalla, sillä työtä tehdään kaikkien puolesta ja vapaaehtoisesti. Jos toimintaan lähtee mukaan sillä asenteella, että tästä hyötyy jotain, aika nopeasti jää toiminnasta pois. Kiinnostus tekniikkaan johti insinööriopintoihin Kuopiolaiset insinööriopiskelija-aktiivit kertovat kiinnostuksena tekniikkaa kohtaan syntyneen jo leikki-iässä. Legoista se lähti, Jyri Hakkarainen toteaa. Mikko Ruotsalainen kertoo tutkineensa teknisiä laitteita jo lapsena, joten tekniikan opiskelu oli luonnollinen jatkumo myös opiskelussa. Käytännönläheinen opetus, arvostettu tutkinto ja hyvät työmahdollisuudet vaikuttivat myös nuorten opiskelijavalintoihin. Kuopiolaiset insinööriopiskelija-aktiivit ovat hankkineet kesän aikana arvokasta työkokemusta. Informaatioteknologiaa opiskeleva Jyri Hakkarainen työskenteli kesän Savonia-ammattikorkeakoulun tietohallinnossa. Tietojärjestelmien hallintaa opiskeleva Satu-Maarit Velling hankki työkokemusta teknisenä kotisivusuunnittelijana Highvision Oy:stä, jossa hän myös suoritti harjoittelunsa. Insinöörin tutkinnon hän toivoo saavansa suoritettua jouluun mennessä. Sähkötekniikkaa opiskeleva Eero Karjalainen on työskennellyt maaliskuusta lähtien Sähköinsinööritoimisto Leinosen&Mantsisen palveluksessa Jyväskylässä. Insinööriksi hän uskoo valmistuvansa jouluun mennessä. Hyvinvointiteknologiaa opiskeleva Mikko Ruotsalainen työskenteli osan kesää maatilalla ja loput kesästä oman alan tehtävissä. Insinöörin paperit hän uskoo saavansa vuoden kuluttua. Puutekniikkaa opiskeleva Juho Kauppinen hankki kesätyökokemusta tuotantotehtävistä Finnforestin Suolahden yksiköstä. n Teksti: Ulla-Maria Pasala Insinööriopiskelijaliitto valvoo insinööriopiskelijoiden etuja I nsinööriopiskelijaliitto IOL ry on Insinööriopiskelijaliiton hallitus teyksiä hoidetaan myös Uuden In- insinööriopiskelijoiden vuonna valitaan vuosittain liittokokoukses- sinööriliiton ja Akavan opiskelijaval- 1955 perustama tekniikan opiske- sa ja siihen kuuluvat puheenjohtaja, tuuskunta AOVAn kautta. lijoiden edunvalvontajärjestö, joka varapuheenjohtaja ja kuusi hallituk- keskittyy vain ja ainoastaan teknii- sen jäsentä sekä varajäsen. Jokaisel- kan opiskelijoiden edunvalvontaan. la hallituksen jäsenellä on oma vas- Uuden Insinööriliiton opiskelijajär- tuualue ja aluevastuupaikkakunnat. Insinööriopiskelijaliiton toiminnan jestössä, Insinööriopiskelijaliitossa Aluevastaava toimii kummina paikal- ehdoton edellytys on paikallisyhdis- on noin 20 000 jäsentä ja siihen lisyhdistykselle, tukee ja auttaa tar- tysten aktiivinen toiminta, joka pe- kuuluu 28 paikallisyhdistystä ympäri vittaessa. rustuu vapaaehtoisuuteen. Yksittäisen opiskelijan ja liiton välisenä link- Suomea. Kaikissa suomenkielistä in- Kansallista ja kansainvälistä vaikuttamista kinä toimii yhteyshenkilö eli YH. Jo- Insinööriopiskelijaliitto hoitaa kou- liittoasioissa. YH:n tehtäviin kuulu- IOL:n tehtävä lutuspoliittista edunvalvontaa niin vat tiedon jakaminen niin luokkaan valtakunnallisesti kuin paikallisesti. kuin liittoonkin päin, jäsenhankinta Insinööriopiskelijaliiton päätehtävä Koulutuspolitiikassa keskeisiä asioi- sekä yhdistyksen toiminnan kehittä- on pehmentää opiskelijan kynnys- ta ovat aloituspaikkojen määrä, am- minen. Yhteyshenkilöverkoston lisäk- tä siirtyä opiskelijaelämästä työelä- mattikorkeakoulujen rahoitus ja kou- si jäsenistön tiedottamisessa keskei- mään tuomalla tietoa insinöörien ja lutuksen sekä harjoittelun laatu. Aja- sinä välineinä ovat www-sivut, säh- tekniikan ammattilaisten sijoittumi- tuksen voi tiivistää lauseeseen ”Laa- köposti sekä Uusi Insinööri -lehden sesta koti- sekä ulkomaalaisilla työ- tua määrän sijasta”. Laadukkaalla opiskelijasivut. markkinoilla. Tavoitteena on tehdä tutkimustyöllä yhteistyössä Uuden Insinööriopiskelijaliitto ylläpi- työelämän pelisäännöt selviksi jo Insinööriliiton kanssa tuetaan liiton tää ja kehittää insinööriopiskelijoi- opiskeluaikana sekä tarjota mahdol- tavoitteita koulutuspoliittisissa ja den ammattikuvaa ja kulttuuria. Liit- lisuuksia urahallintaan ja näin pyr- työelämään liittyvissä asioissa. Opis- to edistää ammattikunnan symbo- kiä mahdollistamaan kaikille opiske- kelijapuolella tärkeimmät tutkimuk- leiden, kuten Insinöörilakin ja -sor- lijoille laadukas työllistyminen. IOL set ovat kesätyöpaikkatutkimus ja muksen, käyttöä. Vuosittain järjes- kiertää kouluilla ympäri vuoden jaka- valmistuneiden sijoittumistutkimus, tettäville Insinööriopiskelijapäivil- massa työelämätietoutta opiskelijoil- jotka laaditaan vuosittain. le kerääntyy reilusti yli tuhatpäinen sinöörikoulutusta antavissa ammattikorkeakouluissa toimii IOL:n paikallisyhdistys. kaisella luokalla on oma yhteyshenkilö, joka toimii luokan asiantuntijana le erilaisten infojen ja tilaisuuksien, IOL toimii tiiviissä yhteistyössä opiskelijajoukko juhlistamaan vuo- kuten insinöörityö-, työsuhdeinfojen, Uuden Insinööriliiton valtakunnallis- den päätapahtumaa. Liiton oma lau- harjoittelun valmennuksien ja työelä- ten ja alueellisten yhdistysten kans- lukirja ”Laulumatti” kuuluu luonnol- mäpäivien kautta. sa. Yhteisillä tapahtumilla, tiedotuk- lisesti olennaisena osana opiskelijan Insinööriopiskelijaliitto kouluttaa sella ja monilla muilla keinoilla val- varustukseen. jäsenistöään ja aktiivejaan vuosit- mistuvien tekniikan opiskelijoiden Lisätietoa Insinööriopiskelijalii- tain. Kursseilla käsitellään niin opis- siirtymistä työelämään ja liiton jä- tosta ja sen toiminnasta löydät osoit- keluun kuin työelämään liittyviä asi- seneksi helpotetaan ja yksinkertais- teesta www.iol.fi. Jos sinua kiinnos- oita, mm. kokoustekniikkaa, työnha- tetaan. taa lähteä mukaan toimintaan, ota kua sekä neuvottelu- ja vuorovaiku- IOL osallistuu kansainväliseen tustaitoja. Kurssit ovat liiton jäsenille toimintaan opiskelija- ja insinöörijär- maksuttomia. jestöjen kautta. Kansainvälisiä yh- Insinööri UUSI YH toimii linkkinä yhteyttä oman koulusi paikallisyhdistykseen. n 13 Teksti: Sinikka Aho-Salomaa n Kuvat: Timo Syrjänen Vantaa valmentaa tekniikan tulevia huippuja Laura Heinonen on vieläkin selvästi ilahtunut ja innoissaan hyvästä onnestaan. Kun Van taan kaupunki palkkasi kevääl lä 14 tekniikan opiskelijaa Tek niikan tulevat huippuosaajat -harjoitteluohjelmaan, Laura valittiin yli 60 hakijan joukosta mukaan. L aura on opiskellut Evtekissä (nyk. Metropolia) kaksi vuotta maanmittaustekniikkaa. Nyt Lauralla on vuoden määräaikainen työsopimus paikkatietosuunnittelijana Vantaan kaupungin mittaustoimessa. Kesällä työ on kokoaikaista, mutta kouluvuoden aikana osa-aikatyö mitoitetaan opiskelijan toiveiden mukaan, sillä Vantaan kaupunki haluaa opiskelijoitten myös edistyvän opinnoissaan. Lauran kesä on kulunut kantakartan vektoroinnin merkeissä. Vektoroinnissa kartan elementit, esimerkiksi tiet, ojat, pellot ja rakennukset, muutetaan vektorimuotoiseksi paikkatiedoksi. – Alussa sain harjoitella helpoilla alueilla, joissa oli muutama oja. Nyt olen menossa Hakunilan raitilla. Loppukesästä työtehtäväni vaihtuvat, ja pääsen tekemään Itä-Vantaan ilmakuvien orientointia. Harjoittelijoista pidetään huolta Vantaan kaupunki pitää tekniikan harjoittelijoistaan hyvää huolta. Perehdytys14 Laura Heinonen saa arvokasta työkokemusta Vantaan kaupungin mittaustoimesta. ohjelma on monipuolinen, ja harjoittelijat pääsevät tutustumaan laajasti yhdyskuntasuunnitteluun ja rakentamiseen. On ollut tutustumistilaisuuksia ja luentoja. Harjoittelun alkajaisiksi kävimme kiertoajelulla. Enpä olisi uskonut, mitä kaikkea Vantaalta löytyy. Työyhteisöään Laura kiittää ohjaamisesta ja kannustamisesta. – Työstä saa palautetta, mutta kukaan ei hengitä niskaan. Olen saanut harjoitella rauhassa näitä töitä. Koko mittausosaston työntekijöitten asiantuntemus ja kokemus on käytettävissä. Ja esimiehet ja työkaverit ovat koko ajan rohkaisseet kysymiseen ja uuden oppimiseen. Jatkostakin on jo keskusteltu. Vantaa haluaa huiput palvelukseensa pysyvästi. ” Maankäytön suunnittelusta syntyy moniulotteisempi kuva, kun tietää, mitä työ maastossa on. joittelussa Tuusulan kunnallistekniikan mittaushommissa. Takana on kolme vuotta maanmittaustekniikan opintoja Evtekissä (nyk. Metropolia). Mielessä on erikoistuminen ympäristönsuunnitteluun. Tietoa ja kokemusta kertyy monipuolisesti Antti Piippo viihtyy kesätyössään Tuusulan kunnan palveluksessa. Maanmittaustekniikkaa maastossa T uusulan Lahelan kylän maalaismaisemassa mittamiesharjoittelija Antti Piippo asettelee mittauslaitetta paikalleen. Päivä maastossa on alkamassa. Lahelaan on nousemassa uusi asuinalue kasvavan kunnan tarpeisiin. Ja mittamiehet ovat paikalla laatimassa alueesta maastomallia, johon merkitään pinnanmuodot, tiet, rakennukset, viemärit, UUSI Insinööri ojat, kaivot ja muut maaston merkit. Mittamiesten työ on näkyvä osa kaavoitusta, sillä kuntalaiset näkevät konkreettisesti asioitten etenemisen. – Teemme usein työtä ihmisten takapihoilla. Paikalliset asukkaat tulevat kyselemään, mitä kotikulmilla mittaillaan. Asukkaat tarjoavat myös arvokasta apua, kun pitää löytää rajapyykki tai kaivonkansi. Antti on toista kesää pakollisessa har- Työkokemuksesta mittamiehenä on hyötyä opinnoissa. – Maankäytön suunnittelusta syntyy moniulotteisempi kuva, kun tietää, mitä työ maastossa on. Tuusulan kokoisessa kunnassa mittamiesharjoittelijan työ on myös vaihtelevaa. – Helsingissä mittamiehet tuskin käyvät kaupungintalolla jututtamassa suunnittelijoita. Täällä voi poiketa kunnantalolla keskustelemassa töiden yksityiskohdista, ja saada sitäkin kautta tietoa ja kokemuksia. Antti viihtyy Tuusulan kunnalla. Työyhteisö vaikuttaa paljon työn mielekkyyteen. – Mielelläni tulin toiseksi kesäksikin tänne töihin. Työporukka on pieni ja rento. Jatkossa Antti on aikeissa hankkia kokemusta myös yksityisen sektorin töistä, mutta kuntatyö on vakavasti otettava vaihtoehto valmistumisen jälkeen. Antti elättää itsensä nykyään ilman opintotukia paitsi kesätöillä myös ajamalla taksia. – Opintoja ilta- ja yötyöt tietysti väkisinkin hidastavat. Jos lukujärjestykseen ensi vuonna sopii, toiveissa on osa-aikainen päivätyö, ja mielellään omalta alalta. n 15 Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Sami Javanainen ihastui ulkomaan menoon niin, että haluaisi mieluusti ulkomaille töihin, ainakin vähäksi aikaa. Erilainen työharjoittelu ja kesätyö Tietotekniikan opiskelijat Sami Javanainen ja Ilkka Hakkarai nen saivat mahdollisuuden esi tellä suomalaista teletekniikan osaamista sekä USA:n Mary landissa että Panamassa työharjoittelunsa aikana viime keväänä ja alkukesästä. Y hteistyö Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ja ComSource -yrityksen kanssa poiki opiskelijoille lisäksi kahden kuukauden assistentuurin oman koulun NGN (New Generation Networks) -laboratoriossa ulkomaalaisten opettajina Työharjoittelumme oli kieltämättä hieman poikkeuksellinen, mutta loppu16 peleissä ainutlaatuinen kokemus Ilkka Hakkarainen sanoo. SAMKin tietotekniikan koulutusohjelmassa opiskelevat pojat olivat ensin seitsemän viikkoa Yhdysvalloissa, Marylandin osavaltiossa ja sen jälkeen kaksi viikkoa Panama Cityssä, Panamassa. Tämän jälkeen heille tarjoutui mahdollisuus toimia kahden kuukauden ajan assistentteina koulunsa laboratoriossa ja suunnitella sekä toteuttaa amerikkalaisille ja panamalaisille koulutukseen kuuluvat laboratorioharjoitukset. Työharjoittelu oli kokemuksena kummallekin antoisa. Kielitaito parantui huomattavasti ja perehtyminen amerikkalaiseen työelämään havahdutti tajuamaan kulttuurien eroja. USA:ssa tehdään todella pitkiä työpäiviä ja lomat ovat lyhyitä. Hirveästi myös puhutaan ”small-talkia”. Etuna oli luonnollisesti rento työilmapiiri, mutta tehokkuus kärsi selvästi. Ilkka Hakkaraisen ja Sami Javanai sen harjoittelujakson avaintehtäviä oli pitää esitelmä ngn-laboratoriossa käytössä olevasta älyverkkojärjestelmästä isäntäyrityksen työntekijöille. Esitelmä painottui älyverkkopalvelujen luomisen lisäksi verkkoelementtien ja protokollien esittelemiseen. He tekivät myös tutkimustyötä liittyen laboratorioympäristön päivitykseen sekä laskutusjärjestelmiin. Palaute esitelmästä oli kiitettävää ja antoi itseluottamusta esiintymiseen vieraalla kielellä. Sami Javanainen olisi innokas lähtemään uudestaan töihin ulkomaille. Ilkka Hakkarainen ehti toukokuussa valmistua ja sai samantien vakinaisen työpaikan kansainvälisestä ICT-yrityksestä. Opiskelun aikainen työharjoittelu sekä kansainvälinen kokemus olivat painavia meriittejä. n Insinööri koulutukselle valtakunnallinen kehittämishanke A Harjoittelu älyverkkolaboratoriossa antaa hyvän mahdollisuuden syventyä uusimpiin tekniikoihin, Ilkka Hakkarainen sanoo. NGN-laboratorio ainutlaatuinen maailmassa S atakunnan ammattikorkeakoulun NGN-laboratorio on ainutlaatuinen koko maailmassa, kertoo lehtori Juha Aromaa. Hän on osaltaan ollut kehittämässä laboratoriosta kansainvälisestikin kiinnostavaa oppimisympäristöä. Aromaan mukaan kansainvälisillä markkinoilla tarvitaan yhä enemmän hyvin koulutettuja suomalaisia insinöörejä. SAMKin NGN-laboratoriosta tekee ainutlaatuisen se, että siellä opiskelijoiden käytössä on täydellinen matkapuhelinverkko. Laboratorio koostuu neljästä telecom-laitteistoympäristöstä: kiinteä puhelinverkko (PSTN), matkapuhelinverkko (GSM/ UUSI Insinööri GPRS), älyverkko (IN) ja IP-verkko (VOIP). Ympäristöt liittyvät toisiinsa sekä yleisiin tele- ja IP-verkkoihin. Opiskelijat työskentelevät teleoperaattoriverkostossa ja saavat näin tavallista paremmat valmiudet siirtyä teollisuuteen sekä kotimaahan että ulkomaille, Aromaa sanoo. SAMKin laboratorio on jo herättänyt kiinnostusta ulkomailla. Mainittu amerikkalainen yritys ja sen panamalainen tytäryhtiö ovat jo useamman kerran lähettäneet työntekijöitään koulutukseen Poriin. Uusin avaus on Japanissa, jossa on herännyt kiinnostus liittyä etäältä tukiasemin Porin opetusverkkoon. renen tekniikan ja liikenteen alan ryhmässä syntyi viime syksynä ajatus käynnistää kaikkien insinöörikoulutusta antavien ammattikorkeakoulujen yhteinen hanke insinöörikoulutuksen vetovoiman ja läpäisyasteen parantamiseksi. Tavoitteeksi otettiin vetovoiman kasvattaminen 10 % ja keskeyttämisasteen alentaminen 10 %. Hankkeella on laajapohjainen ohjausryhmä, jonka puheenjohtaja on rehtori Veijo Hintsanen (HAMK). Projektipäällikkönä toimii Juhani Keskitalo (HAMK). Hankkeen neuvottelukuntana toimii Arenen tekniikan ja liikenteen alan kehittämisryhmä. Hanke on organisoitunut kolmeksi kehittämisryhmäksi, jotka ovat markkinointiviestintä, koulutusrakenne ja oppimisprosessit. Koulutusrakenneryhmän vetäjä on Matti Lähdeniemi (SAMK) ja varapuheenjohtaja Risto Kimari (OAMK). Oppimisprosessin kehittämisryhmän vetäjä on Janne Roslöf (Turun AMK). Markkinointiviestinnän tueksi rakennetaan verkkopalvelusivut, jotka on suunnattu lukiolaisille ja ammatillisessa koulutuksessa oleville. Tavoite on viestiä nuorille oikea positiivinen kuva insinöörin ammatista ja sen monipuolisuudesta. Ajan uudet haasteet tuodaan esille ja insinöörikunnan halu rakentaa hyvää maailmaa. Sen lisäksi organisoidaan medianäkyvyyttä insinöörikoulutukselle ja insinöörien työlle. Markkinointiviestinnän ryhmän vetäjä on Lea Mustonen (HAMK). Verkkopalvelun suunnittelusta vastaavat Anne-Maria Haapala ja Jouni Pienniemi (OAMK) sekä Salla Kulmala ja Vesa Vilenius (HAMK). Medianäkyvyyttä suunnittelevat EevaLiisa Vallin (SAMK) ja Mats Lindholm (Novia). Ryhmän työtä tukee joka ammattikorkeakoulua edustava yhdyshenkilöryhmä. n 17 Teksti: Jari Hakala Insinööripulaan haetaan lievitystä Vaasan seudulla Vaasan seudulla on pula insinööreistä. Yritysten kiusana pitem pään väijyneeseen vaivaan haetaan apua suorilla värväysreissuilla. Muun Suomen lisäksi niitä tehdään myös muualle. L ähinnä pk-yrityksiä vaivaavaan insinööripulaan on lähtenyt antamaan apuaan Vaasassa toimiva, yritysten kehittämispalveluita tarjoava Vasek. Siellä markkinointi- ja projektisuunnittelijana toimivan Mari Katte luksen mukaan eri alojen insinöörien tarve liikkuu sadan ihmisen paikkeilla. Useamman tahon Oulun suunnalle tekemän värväysreissun synnyttämällä yleisellä kiinnostuksella pulmaa ei ratkaistu. Reissun parempana antina Kattelus pitää sitä, että teknologiaosaamisen kovasta tasosta tunnettuun Ouluun saatiin samalla levitettyä tietoa Vaasasta ja siellä toimivista tekniikan alan yrityksistä. Matkalla oli Vasekin Katteluksen mukana ihmisiä Vaasan työvoimatoimistosta sekä eri pkyritysten edustajia. Vasekin kanssa yhteistyötä tekevän, Vaasan yliopiston alaisen Levon-instituutin projektipäällikön Hannu Mitt sin mukaan insinööripula johtuu paljolti Vaasan alueen pk-yritysten vakiintunees- ta markkina-asemasta varsinkin isojen yritysten alihankkijoina. Sen myötä ne kasvavat. Osaavaa työvoimaa tarvitaan koko ajan lisää. Vaasassa on myös hyvä työllisyysprosentti. Omaa osaansa näyttelee se, että Vaasassa toimivat isot yhtiöt, ABB ja Wärtsilä, vievät vastavalmistuneista insinööreistä usein ison osan. – Ongelma on tällä hetkellä suurikin, Kattelus kertoo ja näyttää samalla pinoa paikallislehtiä, joissa on runsaasti insinöörejä hakevien yritysten ilmoituksia. Mitts vieraili keväämmällä muutamassa kymmenessä Vaasan alueella toimivassa yrityksessä. Pula teknisen alan osaajista vaivasi insinööri- ja suunnittelutoimistoja laidasta laitaan. Sama ongelma näkyi niin mekaanisen suunnittelun kuin vaikkapa arkkitehtitoimistojen suunnalla. Työvoimapulaa voisi Katteluksen mukaan helpottaa se, että Vaasa pääsisi yhdestä kaupunkia sitkeästi vaivaavasta ongelmasta. – Kun ihmiset Oulussa tulivat kyselemään, mitä teillä on tarjota, suurin piirtein ensimmäinen kysymys oli ”pärjääkö siellä suomenkielellä?”. Vaasan imago on niin ruotsinkielinen. Se on yksi kynnys monelle. Vaasan asukkaista noin 70 prosentin äidinkieli on suomi. Kaupungissa on asukkaita reilu 60 000. Mittsin mielestä Vaasa on hyvä paikka kansainvälistä työuraa havitteleville. – Myös insinööri- ja suunnittelutoimistot ovat varsin kansainvälisiä. Vaasan kautta voi lähteä vaikka Intiaan tai Kiinaan, Mitts sanoo. Tämän luulisi Katteluksen mukaan kiinnostavan varsinkin nuoria. Vaasan ammattikorkeakoulusta valmistuvista moni tahtoo pätevyyden saatuaan muuttaa etelämmäs maatamme. Tuon porukan takaisin saaminen opiskeluseuduilleen on Katteluksen mielestä vaikeaa. Työnhaussa jyvät erottuvat akanoista. Töihin tulevan pitää olla paitsi muodollisesti pätevä, omata myös työkokemusta. – Pk-yritykset ovat niin erikoistuneet omaan toimintaansa, Kattelus sanoo. n Stipendejä insinööreille I nsinöörisäätiön hallitus on päättänyt jakaa 800 euron stipendejä, joita voivat hakea valmiit jo opintonsa suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista tukea. Stipendinhakijan tulee olla Uuden Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäsen. Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta 18 sen valmistuttua (älä siis lähetä todis tusta vielä hakemuksen mukana). Säätiön hallitus käsittelee hakemukset pääsääntöisesti kerran vuodessa marraskuussa. Myönnetyistä stipendeistä tiedotetaan Uusi Insinööri-lehdessä. Hakemus tulee olla enintään yhden sivun mittainen ilman liitteitä ja siinä tulee olla seuraavat tiedot : • stipendin tarkoitus • henkilön täydellinen nimi • henkilötunnus • osoite • puhelinnumero tai sähköpostiosoite • jäsenyhdistys • pankkiyhteys Stipendihakemukset osoitetaan Insi nöörisäätiön hallitukselle ja ne tulee toimittaa lokakuun 31. päivään mennessä. Katuosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Sähköpostiosoite: marjut.lehtikari@uil.fi Lisätietoja saa tarvittaessa alla mainituilta säätiön hallituksen jäseniltä. Pertti Porokari pertti.porokari@uil.fi Anu-Leena Arola anu-leena.arola@elisanet.fi Pekka Hongell pekka.hongell@uil.fi Keijo Houhala keijo.houhala@uil.fi Matti Ollila matti.ollila@elisa.fi Ari Rautakorpi ari.rautakorpi@koti.soon.fi Hannu Saarikangas hannu.saarikangas@uil.fi 10.–12.9.2008 Helsingin Messukeskus Toimivan ympäristön rakentaja Ympäristötekniikka 08 on ympäristöalan ainoa ammattitapahtuma Suomessa ja antaa kattavan kuvan alan uusimmista innovaatioista sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tule messuille päivittämään tietosi ja tapaamaan alasi ihmisiä! Tutustu huippuseminaareihin ja rekisteröidy maksutta kävijäksi: www.ymparistotekniikkamessut.fi Mediayhteistyökumppanit Kuntamarkkinat 2008: Maksuton bussikuljetus messukävijöille 10.–11.9. Messukeskuksen ja Kuntatalon välillä. UUSI Avoinna: ke–to klo 9–17, pe klo 9–16. Paikka: Helsingin Messukeskus. Sisäänpääsy on maksuton. Rekisteröityminen ennakkoon www.ymparistotekniikkamessut.fi tai tapahtuman aikana Messukeskuksen sisäänkäyntien asiakaspäätteillä. Samalla käynnillä myös liikunta-alan ammattimessut Arena 08. Järjestäjä: Suomen Messut, puh. (09) 150 91. Insinööri 19 totta & tutkittua Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies Vastavalmistuneet hyvin työn syrjään kiinni – koulutusta vastaavan työn saaminen ei kuitenkaan itsestään selvää T uore UIL:n vastavalmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus osoittaa, että työllistyminen ja työllisyystilanne on kehittynyt edelleen myönteisesti. Vuonna 2007 valmistuneista 73 prosenttia on saanut vakituisen työpaikan, määräaikaisessa työsuhteessa on noin 17 prosenttia. Työttömänä tai työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on joka kahdeskymmenes vastavalmistunut. Yrittäjyyden suosio on edelleen laimeaa: omassa yrityksessä päätoimisesti työskentelevien osuus jää alle prosenttiin. Selvästi parhaiten vakituisiin työsuhteisiin ovat työllistyneet hyvistä talouden suhdanteista erityisesti hyötyvät rakennustekniikan insinöörit. Kolme neljästä insinööreistä sai töitä heti valmistuttuaan joko uudesta tai jo entuudestaan tutusta työpaikasta. Niistä työnhakijoista, jotka eivät välittömästi löytäneet työpaikkaa, yli kaksi kolmasosaa kuitenkin sai töitä viimeistään neljän kuukauden kuluttua valmistumisestaan. Opiskeluaikana solmitut työelämä yhteydet ovat monille keskeinen tekijä ensimmäisen työpaikan saamisessa: lähes puolet työllistyi paikkaan, johon oli tehnyt insinöörityön ja/tai jossa oli työskennellyt aiemmin harjoittelijana tai kesätyöntekijänä. Kysyttäessä tarkemmin eri tekijöiden merkityksestä nousee oma aktiivisuus ylitse muiden. Myös insinööritutkinnon, koulutusohjelman ja oman alan työkokemuksen merkitys tunnistetaan laajalti. Henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä: noin puolet vastaajista on saanut ensimmäisen työpaikan ainakin osittain henkilökohtaisten suhteiden avulla. Merkillepantavaa on, että opintomenestyksen merkitys nähdään yleisesti ottaen hyvin vähäisenä. Miten tehtävät ja koulutus vastaavat toisiaan? Vuonna 2007 valmistuneiden insinöörien tämänhetkiset työpaikat vastaavat 20 2007 2006 12,6 22,9 60,7 2002 12,6 24,1 58,6 2003 7,2 23,4 66,4 2004 5,6 20,6 70,6 2005 9,5 22,2 64,5 2001 2000 20 % 2,6 12,2 82,1 40 % Vakituinen työ 5,2 15,4 75,7 0% 5,2 17,2 73,0 60 % Määräaikainen työ Työtön 80 % Jatkan opintoja 100 % Muu tilanne KUVIO 1. Vuosina 2000–2007 valmistuneiden insinöörien työtilanne valmistumista seuraavan vuoden keväällä. 54 Oma aktiivisuus Insinööritutkinto 29 39 Koulutusohjelma Tuttu työpaikka 24 Henkilökohtaiset suhteet 23 16 Muu työkokemus Insinööritutkinnon aihe 16 Kielitaito 15 7 Opintomenestys 4 14 Erittäin merkittävä 30 31 24 21 25 30 35 33 28 0% 22 35 30 28 20 % 16 44 20 32 12 11 24 26 4 13 16 28 19 7 13 34 32 Alan työkokemus Harrastukset 36 45 56 40 % Melko merkittävä 60 % Ei juurikaan merkittävä 80 % 100 % Ei lainkaan merkittävä KUVIO 2. Vastavalmistuneiden arvioita eri tekijöiden merkityksestä ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan saamisen kannalta. koulutusta melko hyvin, sillä karkeasti ottaen kolme neljäsosaa ilmoittaa työskentelevänsä koulutusta vastaavissa tehtävissä. Noin neljäsosa joutuu (vain pienelle osalle se on vapaaehtoinen valinta) työskentelemään koulutusta vastaamattomissa tehtävissä – heistä suurin osa ilmoittaa tekevänsä työntekijätason tehtäviä. Kysyttäessä kuinka helppona piti/ pitää koulutusta vastaavan työpaikan saamista, ainoastaan noin puolet vastavalmistuneista kokee sen olleen/olevan helppoa. Koulutusohjelmien väliset erot ovat kuitenkin merkittävät: suurimmista koulutusaloista parhaiten koulutusta vastaaviin tehtäviin on valmistanut rakennustekniikka, sähkötekniikka sekä au- to- ja kuljetustekniikka. Toista ääripäätä edustaa tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma, josta valmistuneista ei yksikään vastaajista koe koulutusta vastaavan työpaikan saamisen olleen/olevan helppoa; onneksi osa on kuitenkin löytänyt ”melko hyvin” koulutustaan vastaavan työn. Noin 36 prosenttia vuonna 2007 valmistuneista insinööreistä on työllistynyt teollisuusyrityksiin. Insinööritoimistoissa työskentelee 22 prosenttia, tietotekniikan palvelualan yrityksissä 12 prosenttia ja kaupan tai palvelualan yrityksissä noin yhdeksän prosenttia. Rakennusliikkeistä työpaikkansa on löytänyt hieman yli kolme prosenttia ja muilta yksityisiltä aloilta yhteensä noin kahdeksan prosenttia. Julkinen sektori työllistää noin 9 prosent- tia tuoreista insinööreistä (kuntasektori 6 %, valtio 3 %). Millä palkalla töitä tehdään? Vuosi sitten vastaavassa tutkimuksessa kokoaikatöissä olevien vastavalmistuneiden insinöörien keskiarvopalkka oli 2 337 euroa kuussa – nyt se on 2 478 euroa (mediaani 2 400 €/kk) eli palkat ovat nousseet mukavasti. Keskiarvopalkat vaihtelevat toimialan mukaan kuntasektorin noin 2 300 eurosta rakennusliikkeiden maksamaan noin 2 700 euron keskimääräiseen kuukausipalkkaan. Vastavalmistuneet viihtyvät työssään yleisesti ottaen hyvin. Noin 70 prosenttia pitää työtään mielenkiintoisena, kokee työnsä tarjoavan sopivasti haasteita se- kä ilmoittaa viihtyvänsä työpaikallaan. Vastaavasti noin 30 prosenttia kokee että työtä on liikaa ja noin 18 prosenttia pitää työtään liian raskaana/stressaavana. Työn ja muiden elämänalueiden yhdistämisen kokee ongelmalliseksi karkeasti arvioiden noin joka neljäs vastavalmistunut insinööri. Ongelma koskettaa yhtä lailla miehiä ja naisia. Kysyttäessä haluaisiko työskennellä viiden vuoden päästä pysyvässä työsuhteessa vai määräaikaisessa projektissa, peräti 98 prosenttia valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. 58 prosenttia toivoi työskentelevänsä tuolloin asiantuntijatehtävissä, 35 prosenttia esimiestehtävissä ja kuusi prosenttia yrittäjänä. Lämpimät kiitokset kaikille tutkimukseen osallistuneille! n Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö Ek:n tilastot: teollisuuden toimihenkilöiden vuosityöaika vuonna 2007 1 592 tuntia E linkeinoelämän Keskusliitto EK:n työaikakatsaus kertoo teollisuuden toimihenkilöiden työskennelleen vuoden 2007 aikana keskimäärin 1592 tuntia. Luku kertoo työajan, joka on tehty säännöllisen työajan puitteissa eli lisä- ja ylityöt eivät ole siinä mukana kuten eivät myöskään poissaolot esimerkiksi vuosilomien, sairauden, perhevapaiden, lomautusten tai koulutuksen takia. Teollisuuden työntekijöillä vastaava vuosityöaika oli lyhyempi, 1 513 tuntia ja palvelualojen henkilöstöllä 1 521 tuntia. Kaiken kaikkiaan EK:n jäsenyritysten henkilöstö oli vuonna 2007 töissä keskimäärin 1 537 tuntia, mikä vastaa laskennallisesti noin 205:aa 7,5-tuntista työpäivää. Jos EK:n jäsenyritysten kirjaamat lisä- ja ylityöt lasketaan mukaan, kertyy työpäiviä neljä enemmän. Lisäksi tilastojen valossa pisintä työviikkoa tekevien ylempien toimihenkilöiden osalta tiedot ovat vaillinaisia, joten todellinen vuosiUUSI Insinööri työpäivien keskiarvo, varsinkin jos palkaton ylityö huomioitaisiin, on selvästi korkeampi kuin EK:n ilmoittama 205 päivää. Eri henkilöstöryhmillä poissaolojen syyt ovat erilaisia. Esimerkiksi teollisuuden työntekijöillä on enemmän sairauspoissaoloja ja palvelualojen henkilöstöllä enemmän perhevapaita. Teollisuuden toimihenkilöt olivat muihin henkilöstöryhmiin verrattuna selvästi vähemmän poissa työstä. Sairaus- ja tapaturmapoissaoloja oli eniten teollisuuden työntekijöillä, joilla poissaoloprosentti teoreettisesta säännöllisestä työajasta (= sovitun työaikajärjestelmän mukainen työaika, ml. vuosiloma-aika ja pl. ylityöaika ja työajan lyhentämiseen liittyvät vapaat) laskettuna oli 6,4 %. Teollisuuden toimihenkilöiden poissaoloprosentti oli 2,0 % ja palvelualojen henkilöstöllä 4,4 %. Eniten sairaus- ja tapaturmapoissaoloja oli elintarviketeollisuudessa ja paperiteollisuu- dessa sekä palvelualojen osalta liikenteen toimialalla. Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen määrä vaihtelee suuresti eri yrityksissä ja toimipaikoilla. Perhevapaista johtuneita poissaoloja oli EK:n jäsenyrityksissä keskimäärin 2,3 % teoreettisesta säännöllisestä työajasta. Luku on pysynyt edellisvuoteen verrattuna likimain ennallaan. Perhevapaista noin 60 % oli äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaita ja 40 % hoitovapaita. Perhevapaita pidettiin eniten palveluyrityksissä, joissa niiden osuus oli 2,8 %. Myös teollisuuden toimihenkilöillä perhevapaiden osuus teoreettisesta säännöllisestä työajasta oli sama 2,8 %. Teollisuuden työntekijöillä perhevapaiden osuus oli 1,4 %. n Lähde: EK:n Työaikakatsaus, Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2007. 21 maailmalta Teksti: Akavan kv-asioiden päällikkö Markus Penttinen n Kuva: Akavan kv-asioiden sihteeri Noora Rikalainen Palkansaajajärjestöt rajojen yli ”Going global” – Ay-liikkeen menestysresepti globaalissa ajassa?” on Mika Helanderin toimittama teos palkansaajajärjestöjen kan sainvälisestä yhteistyöstä sekä maahanmuutosta. Teos on ensim mäinen laatuaan. S en tarkoituksena on kuvata ay-liikkeen kv-toimintaa. Artikkeleita on muun muassa aiheen historiasta, kehitysyhteistyöstä, rajat ylittävästä yttoiminnasta, vierastyövoimasta ja palkansaajajärjestöjen kv. yhteistyön arvioi misesta. Kirjassa on mainioita osia esimerkiksi historiasta ja maahanmuutosta. Osista ei silti synny luontevaa kokonaisuutta ja tutkimuksesta on tullut kirjava. Aihealuetta käsitellään monipuolisesti, mutta siinä on myös isoja aukkoja. Esimerkiksi lähialueyhteistyö, reilun kaupan ja yhteiskuntavastuun näkökulmat sekä ILO on jätetty pois. Painotus on mielenkiintoisia taustatietoja antavasti historiassa kohti tätä päivää. Olisi kuitenkin kaivattu arvioi- ta myös siitä, miten ay-liike aikoo toimia kansainvälisessä kentässä tästä eteenpäin. Tutkimus kertoo muun muassa rakennettujen matkaindeksien avulla, miten paljon suomalaisilla ay-järjestöillä on yleensä kv. yhteyksiä ja erityisesti pohjoismaisia. Indeksointien lisäksi olisi kannattanut problematisoida tutkimuskohteita. Esimerkiksi mistä syystä ylläpidetään kalliita pohjoismaisia ay-rakenteita EU- ja globaalitason edunvalvonnan huutaessa voimavaroja? Problematisointien ohella sisältöjen arviointi jää liian kevyelle etenkin kun kirja päättelee oikein, että ay-järjestöjen kv. toiminta on muuttunut diplomatiasta etujen valvomiseksi. Esimerkiksi järjestöjen tavoitteet Suomen EU-puheenjohta- juutta ajatellen tai vaikea Kiina-kysymys olisivat olleet hyviä tapauksia. Kirjan mukaan palkansaajajärjestöt ovat valtiollisen ulkopolitiikan jatke. Näin on kai ollut kirjan sivuuttaman suomettumisen aikana, kun suomalainen ay-liike vaikeni Puolan Solidaarisuuden kamppailusta. Nykyisin jatkeesta tuskin voidaan puhua, kun kummallakin on omat ja poikkeavatkin tavoitteensa. n Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö Akavalaisille aloille kehitetään EU-liikkuvuuskortteja M onille ammattialoille suunnitellaan Euroopan unionin tason liikkuvuuskorttia, joka osoittaisi työntekijän pätevyyden, helpottaisi rekrytointia ja sisältäisi palveluita. Niitä voisi käyttää maasta toiseen liikuttaessa, mutta myös maan sisäisesti. Ammattikortti on jo olemassa lakimiehille sekä suunnitteilla insinööreille ja terveysalalle. Ainakin kirjasto- ja arkistotyöntekijät, psykoterapeutit, hotelli- ja ravintolatyöntekijät sekä geologit pohtivat kysymystä. Kehiteltävän terveysalan liikkuvuus kortin taustalla on EU:n ammatti pätev yysdirektiivi, joka säätelee useita terveysammatteja kuten lääkäreitä, ham22 maslääkäreitä, eläinlääkäreitä, proviisoreita, kätilöitä ja sairaanhoitajia. Kortti osoittaa ammattipätevyyden Suunnitteilla olevassa insinöörikortissa näkyisi työkokemus, EU:n Europassi-ansioluettelo sekä lisäksi tutkintojen lisäosa ja kielitaidot. Kortti varmistaisi haltijansa laadun työntekijänä, helpottaisi liikkuvuutta, toimisi rekrytointityökaluna työnantajille ja helpottaisi ammattipätevyyden tunnustamista. Lisäpalveluita ovat muun muassa ammatillinen vastuuvakuutus ja muiden maiden järjestöjen antamat jäsenpalvelut. Järjestöt tukevat korttien valmistelua Korteilla tuntuu olevan eri alojen eurooppalaisten ja monien kansallisten järjestöjen tuki takanaan. Komissio on myös myöntänyt varoja niiden kehittämiseen, ja Euroopan parlamentti valmistelee mahdollisesti oman raportin aiheesta. Toimivien korttien aikaansaaminen näyttää ilmeisimmältä aloilla, jotka on harmonisoitu EU:n ammattipätevyysdirektiivillä tai joiden pätevyysvaatimukset ovat muuten samantasoiset. Muilla on tiedossa mietittävää: mitkä ovat kortin myöntämiskriteerit, jos ammatin koulutusvaatimukset vaihtelevat kovin? n Romaniasta katosi miljoona ihmistä Oi kallis Suomenmaa Meillä kasvu jatkuu Suomesta on viety työpaikkoja n EU-maissa oli viime vuoden lopussa 495,1 miljoonaa asukasta. 82,3 miljoonaa eli 17 prosenttia heistä asui Saksassa, Suomessa vain runsas prosentti. Saksassa väkiluku kasvoi kymmenessä vuodessa vain 300 000 hengellä, sekin vain maahanmuuton ansiosta. Suomessa asukasmäärä kasvoi 145 000 hengellä. Espanjaan väkeä tuli lisää viisi miljoonaa, joista 90 prosenttia maahanmuuttajia. Ranskan asukasluku kasvoi 3,6 miljoonalla ja Britanniassa 2,6 miljoonalla. Romaniassa puolestaan väkeä oli viime vuonna miljoona vähemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Irlannissa väkimäärä kasvoi kymmenessä vuodessa jopa 18 prosenttia. (Lähde: Eurostat) n Suomen hintataso oli yksityisen kuluttajan näkövinkkelistä vuonna 2006 vieläkin 22 prosenttia korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin. Eroa muihin euromaihin oli hieman vähemmän. Kymmenessä vuodessa Suomen kohdalla muutosta on tapahtunut vain vähän. Silloin eroa EU:n keskitasoon oli 27 prosenttia. Euroalueen ulkopuolella oleva Ruotsi oli vuonna 1996 suhteellisesti kalliimpi kuin Suomi, nyt se on halvempi. Myös Ruotsin ja Suomen kanssa samaan aikaan unioniin liittyneessä Itävallassa suhteellinen hintataso on laskenut lähemmäs EU:n keskitasoa selvästi enemmän kuin Suomessa. Virossa hintataso oli kymmenen vuotta sitten alle puolet EU:n keskitasosta, nyt kaksi kolmasosaa. (Lähde: Eurostat) n OECD ennusti äskettäin bruttokansantuotteen kasvavan tänä ja ensi vuonna yhteensä runsaat viisi prosenttia. Luku on ihan komea, vaikka viime vuosiin verrattuna pieni. Edelle pääsevät OECD:n eurooppalaisista jäsenmaista vain Slovakia, Puola, Tšekki ja Kreikka. Mutta ei meilläkään eloa helpota se, että EU:n suurissa jäsenmaissa kasvu on paljon hitaampaa. Britanniassa ja Italiassa OECD arvio talouden kasvavan tänä ja ensi vuonna alle prosentin vuosivauhtia. Suomi alkaa hätyytellä EU-maiden joukossa Britanniaa nuppia kohden lasketussa kansantuotteessa. (Lähde: OECD, Eurostat) n Eurofoundin rekisteriin vuodesta 2002 lähtien ilmoitetuissa isoissa yritysjärjestelyissä on menetetty kaikkiaan 2,6 miljoonaa työpaikkaa, joista 147 000 on siirretty ulkomaille. Ulkomaille siirretyistä työpaikoista runsas kolmasosa oli Britanniasta. Mutta suhteessa työntekijöiden määrään eniten työpaikkoja siirrettiin muualle Irlannista, toiseksi eniten Suomesta, josta lähti 5 700 työpaikkaa. Suuret maat Saksa, Ranska ja Italia ovat selvinneet keskimääräistä vähemmällä. Suomesta viedyistä työpaikoista kolmasosa oli elektroniikkateollisuudesta, Saksassa puolet oli autoteollisuuden työpaikkoja. Britanniasta sen sijaan lähti etenkin rahoitus- ja vakuutusalan työpaikkoja. (Lähde: Eurofound) Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin sijaintipaikaksi Budapest E U:n tutkimusministerit ovat päässeet sopuun Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) keskushallinnon sijaintipaikasta. Instituutti tulee sijaitsemaan Unkarin pääkaupungissa BudapesUUSI Insinööri tissa. Euroopan innovaatio- ja teknologia instituutin tavoitteena on edistää Euroopan kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä tehostamalla jäsenvaltioiden ja yhtei- sön innovaatiokapasiteettia. Instituutin toiminnan on tarkoitus tapahtua osaamis- ja innovaatioyhteisöissä, joiden valinta ja toiminnan käynnistäminen tapahtuu vuonna 2009. n 23 osaaminen Teksti ja kuvat: Kusti Kairikko Kotkassa Itämeren alueen ainoa oppilaitos Veneinsinööreille riittää kysyntää Kymenlaakson ammattikorkeakoulun venealan koulutusohjelma tarjoaa mahdollisuuden opiskella monipuolista ja haastavaa alaa ainoana paikkana koko Itämeren alueella. Päivä oppilaitoksen vie raana vakuutti esitteestä löytyvälle määritelmälle ”monialaosaaja” löytyvän katetta. I nsinööritasoista laivanrakennusta voi opiskella usealla eri tasolla ja monessa eri oppilaitoksessa. Astetta pienempienvesikulkuneuvojen kohdalla tilanne on toinen. Vuoteen 1998 asti veneinsinööriksi opiskellakseen oli lähdettävä Englantiin asti. Tilanne muuttui kymmenen vuotta sitten, kun Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kotkassa aloitti venealan koulutusohjelman. Laaja kokonaisuus Vene saattaa äkkiseltään kuulostaa kohteelta, jonka ympärillä insinööriopintoihin käytettävät neljä vuotta on pitkä aika. Tarkempi tutustuminen opintojen rakenteeseen paljastaa kyseessä olevan niin laajan kokonaisuuden, että opintotahdin on pakko olla melkoisen kovan. Pari ensimmäistä vuotta käytetään sekä tekniikan että venealan perusopintoihin. Kun ne on suoritettu, alkavat viiteen kokonaisuuteen jakautuvat ammattiopinnot. Yleistekniikka, veneensuunnittelu, materiaaliosaaminen, venetuotanto ja laitteistot jakautuvat puolestaan kymmeniin pienempiin kokonaisuuksiin, joten pari viimeistä vuotta täyttynevät helposti. Säilyttääkseen sekä oman että edus24 tamansa yrityksen kilpailukyvyn, insinöörin on kyettävä vastaamaan ajan haasteisiin kunnioittaen samalla perinteisiä veneenrakennustapoja ja materiaaleja. Tästä syytä opintosisältöön on sisällytetty sekä teoriaa että käytännön opiskelua kummastakin kokonaisuudesta. Pääpaino on toki uuden kehittämisessä ja suunnittelussa, mutta niissäkin siis vahvasti vanhojen ja hyväksi havaittujen oppien tukemia. Venealan tehtävät vaihtelevat suunnittelun, tuotannon ja markkinoinnin välillä. Kotkassa tämä on huomioitu muun muassa antamalla opiskelijoille mahdollisuus valita loppupään opintojen kohdalla muotoilupainotteisen tai talous- ja markkinointipainotteisen sisällön. Opiskelun aikana tehdyt valinnat ja sen ohessa suoritetut työharjoittelut viimeistelevät neljän vuoden rupeaman ennen opinnäytetyötä ja valmistumista. Hyvä työllisyystilanne Veneinsinööreiksi valmistuneiden sijoittuminen työelämään on sujunut koulutusohjelmavastaava Tapio Pilhjertan mukaan erinomaisen hyvin. – Työllisyystilanne on lähes sataprosenttinen, Pilhjerta kertoo. – Meiltä valmistuneita veneinsinöö- rejä on sijoittuneena lähes kaikkiin merkittäviin suomalaisveistämöihin. Ja lisää kysytään koko ajan. Komposiittirakenteet ja 3D-suunnittelun hallitsevalle venealan insinöörille löytyy kysyntää muuallakin teollisuudessa. Esimerkkeinä näistä mainittakoon muu ajoneuvoteollisuus, erilaisten urheiluvälineiden tai vaikka tuulivoimaloiden lapojen valmistus. Kotka on tunnettu vene- ja merikaupunki, mutta veneinsinöörilinjan opiskelijat tulevat eri puolilta maata. Valmistumisen jälkeen tilanne on sama, sillä alan teollisuus on jakautunut eri puolille maata. Suuri osa oppilaista hakeutuu Pilhjertan mukaan alalle jonkinlaisen ve- Venealan insinöörit valmistuvat Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. neilytaustan kannustamina, mutta tämä ei luonnollisesti ole mikään edellytys. – Veneilyn perustaidot käydään läpi joka tapauksessa, joten veneinsinööriksi valmistunut osaa käytännön veneilytaidon perusteet. Komposiittiosaamista Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhteydessä toimiva komposiittilaboratorio tukee osaltaan veneinsinöörikoulutusta. KymiComposites-projektia alusta asti vetänyt kehitysinsinööri Mikko Pitkä aho näkee uusien komposiittimateriaalien, valmistus- ja rakennetuntemuksen jatkuvasti merkittävämpänä suomalaiselUUSI Insinööri le teollisuudelle. Uusia sovelluksia syntymisessä koulutuksella on merkittävä rooli. Materiaalituntemuksen lisääntyessä rohkeus tehdä uusia ratkaisuja kasvaa. Materiaalit ja valmistustekniikat kehittyvät vauhdilla, Pitkäaho kertoo. Komposiittimateriaaleja hyödynnetään yhä useammalla teollisuuden alalla. Suomalaisten veneveistämöiden kannalta se tarkoittaa paitsi uusia mahdollisuuksia myös haastetta pysyä mukana kehityksessä. Laajasti komposiittitekniikkaa seuraamalla ja rohkeasti uutta kokeilemalla voidaan saavuttaa merkittäviä kilpailuetuja. Tämä koskee luonnollisesti muutakin teollisuutta, ei vain venealaa. Komposiittilaboratorio toimii opiskelijoiden verstaana, joka mahdollistaa materiaaleihin ja valmistusmenetelmiin perehtymisen käytännössä. Koulun laboratoriot ja eri alojen osaaminen ovat myös yritysten käytettävissä. Niiden kanssa tehtävä yhteistyö tehdään osana opetusta niin sanottuna projektioppimisena. Laboratorion käynnistykseen merkittävä osa rahoituksesta tuli Euroopan Yhteisön rakennerahastolta ja tukena alan yrityksiltä, Pitkäaho kertoo. Toimintaa jatkuu nyt opetuksen ja yritysten kanssa tehtävien opetusta tukevien projektien muodossa. Uudet yhteistyökumppanit ovat aina tervetulleita. n 25 osaaminen Teksti: n Kuvat: Kimmo Hirvonen Formula tiimilla kovatasoinen kausi Helsinki Polytechnic Formula Engineering Teamin kausi on ollut kovatasoinen. Tiimi on kilpaillut tänä kesänä USA:ssa, Englannissa, Saksassa ja Hollannissa. Tiimi on tyytyväinen, sillä auto on kestänyt kaikissa kilpailuissa maaliin. Tämä luo varmuutta tulevaisuutta varten, sanoo tiimipäällikkö Ragnar Mehisto. 26 F ormula-tiimi perustettiin vuonna 2001 Formula Student/SAE:n kilpailu-, kehitys- ja valmistustoimintaa varten. Tiimi suunnittelee ja valmistaa formulatyyppisen kilpa-auton ja kilpailee sillä kansainvälisessä korkeakoulujen välisessä kilpaluokassa. Stadian tiimi on tällä hetkellä Suomen ainoa formulatiimi, joka suunnittelee, kilpailee ja menestyy itse valmistamallaan kilpa-autolla kyseisessä luokassa. Tiimi koostuu toisen, kolmannen ja neljännen vuoden insinööriopiskelijoista. Projektissa on mukana 15 opiskelijaa. Tiimi testaa jo kahdeksatta itse suunnittelemaansa täysiveristä kilpa-autoa. – Toimintamme on ammattimaista ja olemme tiiviisti sidoksissa yrityselämään, Ragnar Mehisto kertoo. Itsenäisenä yhdistyksenä hankimme projektiin tarvittavat varat yhteistyökumppaneiden kautta. Projektista valmistuu vuodessa keskimäärin kuusi insinööriä, joiden tietotaito on projektin kautta kehittynyt vastaamaan autoalan suuria haasteita. Valmis- ” Toimintamme on ammattimaista ja olemme tiiviisti sidoksissa yrityselämään tuneiden tilalle haetaan uusia, hyvin motivoituneita opiskelijoita joka syksy. Kesän kilpailutuloksia FSAE 2008 kilpailu USA:ssa päättyi dramaattisesti Helsingin ammattikorkeakoulun formulatiimin hylkäykseen endurance -kilpailuosassa. Hylkäyksen syynä oli kuljettajan sääntöjenvastainen päänasento, joka todettiin silmämääräisesti. UUSI Insinööri Auto kuljettajineen oli kahta päivää aikaisemmin läpäissyt katsastuksen ongelmitta. Huolimatta tehdystä protestista, kisajärjestäjien hätiköity päätös jäi voimaan. Tiimi oli ennätysvauhdissa muiden osioiden kelposuorituksilla, joista kirkkain oli design-finaaliin pääsy. Auto arvosteltiin lopulta rakenteeltaan kolmanneksi parhaaksi protestin saattelemassa finaalissa. Kokonaissijoitus oli 29. – Myönteinen asia USA:n kilpailussa oli auton luotettava toimi, tekninen päällikkö Jussi Laakso toteaa. Englannin Silverstonessa pidetyssä kilpailussa Helsingin ammattikorkeakoulun tiimi oli viides. Tiimi voitti myös Design Runner-up palkinnon sijoittumalla suunnittelukilpailuosuudessa toiselle sijalle. Saksan kilpailuissa elokuussa kokonaislopputulos oli 8. sija.n 27 osaaminen Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Leudot talvet, lisääntyvät sateet ja tulvat sekä tuulisuus ja hellejaksot asettavat uusia vaatimuksia rakentamiselle, Maaria Laukkanen sanoo. 28 Suunnittelijat ja rakentajat ilmastonmuutoksen kimppuun Rakennuksilla on suuri merkitys ilmastonmuutoksessa. Mutta energiaa säästävät ratkaisut rakenteissa sekä lämmitysvalinnoissa tekevät vasta tuloaan. Määräysten kiristyessä vaativampaa raken tamista tarvitaan muutoinkin kuin harrastusmielessä, tiivisti Maaria Laukkanen esitellessään viime keväänä insinöörityötään ammattikorkeakoulu Stadiassa (nykyinen Metropolia). M e suunnittelijat ja rakentajat voisimme toimia heti, sillä tietotaitoa on, rakennusinsinööriksi valmistunut Maaria Laukkanen sanoo. Tarvittava tietotaito on olemassa, sillä tutkijat ovat olleet aktiivisia rakentamisen energiasäästömahdollisuuksien tutkimisessa jo yli 20 vuotta. Energiaa säästävät ratkaisut eivät kuitenkaan ole yleistyneet taloratkaisujen puuttuessa markkinoilta. – Nyt niitä alkaa vihdoinkin tulla, sillä talorakentajat ovat huomanneet energiapihien talojen bisnes-mahdollisuudet, Laukkanen kertoo. Vaasan asuntomessuilla elokuussa voitiin tutustua kahteen A-energialuokan saavuttaneeseen taloon sekä energiaa säästäviin talojen lämmitysjärjestelmiin ja kaatopaikan kaasuista tuotettuun sähköön. Ensi vuoden asuntomessuilla Valkeakoskella nähdään passiivitalo. Maaria Laukkanen on varma, että rakennustapa muuttuu ratkaisevasti lähiaikoina. Opinnäytetyötään tehdessään hän huomasi, miten vakavasta asiasta on kyse. Ihmiset ovat olleet jo pitkään kiinnostuneita vaihtoehtoisista ratkaisuista, mutta kokonaisvaltaiset talo- ja energiaratkaisut ovat vasta tulossa. Siihen pakottaa kiihtyvä ilmastonmuutos, kallistuva energia sekä muuttuvat määräykset, Laukkanen sanoo. Jo parin vuoden kuluttua vuonna 2010 uudet rakentamismääräykset vaativat siirtymistä kohti matalaenergiaraUUSI Insinööri kentamista. Lausuntokierroksella olevien asetusehdotusten mukaan uusien määräysten tiukentava vaikutus olisi 30–40 prosenttia nykyisestä tasosta. Uusimisen taustana on EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan sitoumus päästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Maaria Laukkasta ihmetyttääkin ammattikorkeakoulujen jälkeenjääneisyys opetuksessa. – Neljän vuoden opiskelun aikana meille opiskelijoille ei kertaakaan mainittu sanaa ilmastonmuutos tai energiansäästö, puuskahtaa ”Stadian Al Gore”. Turha lämmittää harakoille Laukkasen laskelmien mukaan Suomessa on miljoona väärin lämmitettyä taloa. Asuntojen lämmittämiseen kulutetaan kaikkein eniten ylimääräistä energiaa. Neljännes maamme hiilidioksidipäästöistä, yli 20 miljoonaa tonnia, aiheutuu asuin- ja palvelurakennusten lämmittämisestä ja taloussähkön tuottamisesta. VTT:n laskelmien mukaan säästöpotentiaalit juuri lämmitysenergiassa ovat meillä kaikkein suurimmat. Jos normitalo vuodelta 1985 käytti lämmitykseen 150 kWh neliömetriä kohden vuodessa niin normitalo vuonna 2010 pääsee jo 65 kWh:iin, matalaenergiatalo 50 kWh ja kaikkein vähiten käyttävät minimienergiatalo 25 kWh, passiivitalo 15 kWh ja nollaenergiatalo 0 kWh, Laukkanen summaa. VTT on laskenut, että jos kaikki vuosittain rakennettavat 15 000 uutta asuintaloa tehtäisiin matalaenergiataloina, olisi kolmannes rakennuskannastamme 20 vuoden kuluttua matalaenergiarakennuksia. Ja lämmitysenergian kulutus olisi laskenut neljänneksellä. Energiatehokkuus ja ekologisuus ovat kasvavia markkinavaltteja ympäri maailmaa, Laukkanen tietää. Hän on töissä puurakenteisia pientaloja suunnittelevassa Pikanttitaloissa. Ja näkee kasvavan kysynnän. Ruotsi ja Norja ovat asettaneet jopa EU:n ja Kioton pöytäkirjan vaatimuksia tiukempia päästövähennystavoitteita. Matalaenergiatalosta kehittyneempää versiota passiivikerrostaloa kokeillaan jo Espoossa. Muitakin pilotteja on ympäri Suomea. – Passiivitalossa investoidaan hyvään lämmöneristykseen, ei lämmöntuotantoon. Siinä on tehokas ilmanvaihto ja hyötysuhteeltaan korkea lämmön talteenotto, hyvä lämmöneristys niin katossa, seinissä kuin lattiassa sekä erityisen huolellinen ilmansulku. Passiivikerrostalossa saadaan normitaloon verrattuna huomattavat säästöt juuri tehokkaan eristyksen, kolmitai nelilasisten ikkunoiden sekä ilmanvaihtojärjestelmän lämmön talteenoton ja rakennuksen tiiveyden avulla. Näin rakennuksesta estetään turha lämmönkarkailu. Kun Suomessa on yhä 270 000 öljylämmitteistä pientaloa ja 600 000 sähkölämmitteistä taloa, olisi uusiutuvia energioita alettava hyödyntää lämmitysjärjestelmissä. Pienetkin ratkaisut voivat muuttaa normitalopaketin energiatehokkuutta. Talon jälleenmyyntihintakin nousee näin. – Uusiutuvaa energiaa on runsaasti, mutta tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödynnetään meillä edelleen minimaalisesti.n 29 edunvalvonta Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat: Timo Syrjänen Puheenjohtaja Pertti Porokari sai edustajakokoukselta luottamuslauseen Uuden Insinööriliiton 1. elokuu ta Helsingissä koolla ollut en simmäinen ylimääräinen edus tajakokous äänesti puheenjoh taja Pertti Porokarin luottamuk sen puolesta äänin 44–23. U uden Insinööriliiton hallitus vapautti perjantaina 13.6. liiton puheenjohtaja Pertti Porokarin työvelvoitteesta luottamuspulan takia ja kutsui koolle ylimääräisen edustajakokouksen äänestämään puheenjohtajan luottamuksesta. Edustajakokous päätti asiasta toisin antamalla puheenjohtajalleen luottamuksen äänin 44–23. Äänestystuloksen selvittyä Porokari totesi, että ”kansa on puhunut ja päätöksensä tehnyt. Edustamani linja on se, jota edustajakokousväki haluaa.” Hallitus vaihtui Samana päivänä toisessa ylimääräisessä edustajakokouksessa äänestettiin varapuheenjohtajien ja hallituksen muiden jäsenten luottamuksesta. Edustajakokous antoi epäluottamuslauseen varapuheenjohtajille ja muille hallituksen jäsenille äänin 49–18. Tiedotusvälineet seurasivat tiiviisti Uuden Insinööriliiton ylimääräisten edustajakokousten tapahtumia. Pertti Porokari sai luottamuksen edustajakokoukselta. 30 Ylimääräinen edustajakokous valitsi uuden hallituksen. Eturivissä vasemmalta Aulis Huikko, Pekka Laakso, Pertti Porokari, Timo Härmälä ja Pekka Liimatainen. Keskellä vasemmalta Ville Välimäki, Panu Pankakari, Mika Paukkeri ja Mikko Wikstedt. Ylärivissä vasemmalla Arto Wessman ja Markku Järvenpää. Kuvasta puuttuu Pohjois-Suomen vaalipiirin edustaja Kimmo Hannukainen. Kokous valitsi liitolle uudet varapuheenjohtajat, joiden toimikausi kestää kuluvan vuoden marraskuussa pidettävään sääntömääräiseen edustajakokoukseen asti. Hallituksen muiden jäsenten toimikausi kestää vuoden 2011 syysedustajakokoukseen asti. Liiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Pekka Laakso. Hänen vastuualueenaan on työmarkkinasektori. Muiksi varapuheenjohtajaksi valittiin Timo Härmä lä (ammatillisaatteellinen sektori), Aulis Huikko (kuntasektori) sekä Pekka Lii matainen (valtiosektori). Hallitukseen valittiin lisäksi (suluissa henkilökohtainen varajäsen) Uudenmaan vaalipiiristä Mikko Wikstedt (Matti Mononen), Hämeen vaalipiiristä Arto Wessman (Antero Teittinen), LounaisSuomen vaalipiiristä Mika Paukkeri (Heidi Kaipiainen), Itä- ja KaakkoisSuomen vaalipiiristä Panu Pankaka ri (Susanna Kankaanranta), PohjoisSuomen vaalipiiristä Kimmo Hannu kainen (Mikko Niska) kuntasektorilta Markku Järvenpää (Vesa Härkönen) UUSI Insinööri Uusiksi varapuheenjohtajiksi valittiin vasemmalta Pekka Liimatainen, Aulis Huikko, Pekka Laakso ja Timo Härmälä. ja isinööriopiskelijoiden edustajaksi Ville Välimäki (Satu-Maarit Velling). Pekka Laakson varajäsen hallituksessa on Matti Mononen, Timo Härmälän varajäsen on Markus Forma, Aulis Huikon varajäsen on Kalle Kaipainen ja Pekka Liimataisen varajäsen on Mart ti Halmela. Hallituksen puheenjohtaja on Pertti Porokari. n 31 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Johannes Tervo Insinöörien kesäpäivät Vaasassa Insinöörien kesäpäi villä Vaasassa keskel lä parasta lomakaut ta ja heinäkuuta kuultiin ajankohtaisia kuulumisia koulutus rintamalta, vietettiin aikaa yhdessä ja ren touduttiin. Taisipa joku suunnata aske leensa asuntomes suille tai Seinäjoen tangomarkkinoille. Juha Kytölä (vas.), Paula Risikko ja Vaasan kaupunginjohtaja Markku Lumio yhdessä kesäpäivien puuhamiesten Merenkurkun Insinöörien Juha Niemiahon sekä Etelä-Pohjanmaan Insinöörien Seppo Pihlajan kanssa. K esäpäivien yhteydessä pidetty Insinöörikoulutuksen tulevaisuusfoorumi aiheesta ”Osaamista, laatua, tulevaisuutta” kiinnosti osallistujia. Lukuisat ajankohtaiset alustukset herättivät vilkasta keskustelua. Yksikönjohtaja Hannu Saarikangas UIL:stä avasi kesäpäivät. Hän selvitti foorumissa tekniikan alan korkeakoulu- Foorumin tarkkaavaista kuulijakuntaa. 32 tuksen tulevaisuuden haasteita ja toi teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen yhteistyöryhmän terveiset. Koulutuksen tulevaisuutta ja suuntaviivoja kartoitti peruspalveluministeri Paula Risikko. Haasteita asettavat Risikon mukaan väestön ikärakenteen muutoksen ohella yhä lisääntyvä muuttoliike ja monikulttuurisuus. Osaamistarpeiden muutoksista kertoo hoivan tarpeen voimakas kasvu. Vaasan yliopiston rehtori Matti Ja kobsson kertoi diplomi-insinöörikoulutuksen profiloitumisesta. Tiivistyvä yhteistyö VAMKn kanssa mahdollistaa yhteiset tukipalvelut ja tutkimushankkeet. Oivallinen esimerkki paikallisesta yhteistyöstä on Vaasan energiainstituutti, joka on Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan, teknillisen tiedekunnan ja Levón-instituutin yhdessä Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian kanssa perustama energia-alan osaamisen yhdistävä yhteistyöorganisaatio. Kansainvälistyminen vaatii myös mahdollisuutta suorittaa maisteri- ja tohtoriopinnot englanniksi. Tutkimuksen vahvistaminen edellyttää erikoistumista, verkottumista, rahoitusta sekä tehokkaita tutkimusyksikköjä. Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso kertoi insinöörikoulutuksen keinoista toimia alueellisen kehityksen turvana. VAMK on alueellisesti merkittävä energia-alan teollisuuskouluttaja. Se järjestää vuosittain kymmeniä kursseja ABB:n, Vaconin ja VAMP:n kv-asiakkaille Englanninkielinen Energy-technology -koulutusohjelma olisikin kovin tervetullut. Toivomuksena alueellisten tarpeiden parempi huomiointi, jottei teollisuus ”karkaa”. Energia-ala työllistää paljon myös muiden alojen kuin tekniikan osaajia. Myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola selvitti ammattikorkeakoulujen uusia haasteita tekniikanalalla. Työelämän näkökulmaa valotti Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja Juha Kytölä painottaen perusasioiden perusosaamisen tärkeyttä. Maalaisjärjen käyttö on yhä sallittua ja suotavaa. Myös Vaasan yliopiston rehtori Matti Jakobsson. käytännön työkokemuksen hankkiminen opiskelun lomassa tärkeätä. Englannin kielen taito, esitystaito samoin kuin globaalin ja monikulttuurisen ajatusmaailman omaksuminen ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä taitoja. n Teksti: Tiina Lahtiluoma n Kuva: Satu-Maarit Velling ITIÖ:n ja IKS-piirin yhteistyö I tä-Suomen Insinööriopiskelijoiden (ITIÖ), sekä Itä- ja Kaakkois-Suomen piirin (IKS) puheenjohtajistot tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan 9.–10.5. hotelli Savonsolmussa Pieksämäellä. Tapaamisen aikana ehdittiin kokoustaa sekä tutustua yhteistyökumppaneihin. IKS-piirin piirikokouksessa ITIÖalue esittäytyi koko piirille. Tapaaminen oli merkittävä askel IKSpiirin alueyhdistysten ja ITIÖ-alueen insinööriopiskelijoiden yhteistyön syventämisessä. Edustajat ovat aktiivisesti tehneet töitä jo puolentoista vuoden ajan ja nyt koko yhteistyöalueen tapasi. Yhteistyön kautta opiskelijat saavat tukea toimintaansa ja pystyvät järjestämään tapahtumia ja koulutuksia opiskelijoilleen. Yhteistyöllä pyritään rakentamaan vahva ja pysyvä silta opiskelijoiden paikallisyhdistyksestä valmistuneiden insinöörien alueyhdistykseen siirtymiseen. ITIÖ-alue koostuu Imatran, Joensuun, Kotkan, Kuopion, Lappeenrannan, Mikkelin ja Varkauden insinööriopiskelijoista (ImIO, WaIO, KoIO, KINRA, LapIO, MIO ja WIO). Alueelle valitaan puheenjohtaja, joUUSI Insinööri Kuvassa ylhäältä vasemmalta: Arto Puumalainen (MI), Hannu Suojalehto (PKI), Aleksi Martikainen (LapIO), Timo Auvinen (KI), Pauli Vanhala (II), Eero Seppälä (UIL-IKS, asiamies), Janne Reijonen (SI), Panu Pankakari (SI), Jyri Hakkarainen (KINRA), Petri Jaatinen (P-KI), Matti Häkkinen (PSI), Mirja Virtanen (AKI), Emmi Junkkari (ImIO), Satu-Maarit Velling (IOL), Pertti Porokari (UIL), Eero Karjalainen (ITIÖ-puheenjohtaja), Tiina Lahtiluoma (MIO) ja Tuomas Mänttäri (KoIO). ka edustaa ITIÖ-aluetta ja käy yhdessä IOL-edustajan kanssa IKS-piirin kokouksissa. Vuoden 2008 ITIÖ-puheenjohtajana on toiminut Eero Karjalainen (Kuopio) ja IOL:n hallituksen edustajana Satu-Maarit Velling (Kuopio). Vuoden 2009 tuleva ITIÖ-puheenjohtaja on Tii na Lahtiluoma (Mikkeli). ITIÖ-alue toivottaa kaikille oivallista syksyä, yhteistyön merkeissä! n 33 edunvalvonta Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Studio Alias Kuopion korkeakoulujen konsortiohanke edennyt hyvää vauhtia Kuopion korkeakoulujen konsortiohanke on hyvällä mallilla. Yhteistyön tiivistämisestä on selvitetty opetuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen, tukipalvelujen ja hallinnon osalta. Korkeakoulu jen yhteistyö saa tukea opiskelijoilta, henkilökunnalta ja alueelli silta vaikuttajilta. Myös opetusministeriössä liputetaan kuopiolais ten yhteistyön puolesta. I dea Kuopion yliopiston ja Savonian ammattikorkeakoulun konsortiohankkeesta syntyi kolme vuotta sitten, kun ammattikorkeakoulun rehtori Veli-Matti Tolppi ja yliopiston rehtori Matti Uusitupa keskustelivat mahdollisuudesta tiivistää korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Molempien korkeakoulujen tavoitteena oli selvittää, voitaisiinko korkeakoulujen yhteistyötä vahvistaa opetuksen, tutkimuksen, tuotekehityksen, tukipalvelujen ja hallinnon osalta. Suunnitelma yhteistyön tiivistämisestä esiteltiin opetusministeriölle syksyllä 2005, ja asialle näytettiin heti vihreää valoa. Konsortiohankkeen käynnistyttyä johtoryhmätyöskentelyyn ovat alusta lähtien osallistuneet myös henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajat. Korkeakoulujen yhteistyön tiivistämisen mahdollisuuksia on pohdittu eri ryhmissä. ” 34 Esimerkiksi tutkimuksen ja tuotekehityksen yhteistyön tiivistämistä on pohdittu omassa ryhmässä. Samoin on menetelty opetuksen, tukipalvelujen ja hallinnon osalta. Parempaa laatua ja resurssien käyttöä Veli-Matti Tolpin mukaan Kuopion korkeakoulujen konsortiohankkeen tavoitteena on parantaa alueen korkeakoulujen toiminnan laatua ja monipuolistumista sekä tehostaa alueen korkeakoulujenvoimavarojen hyödyntämistä tarkoituksenmukaisella työnjaolla ja yhteistyöllä. Hankkeella pyritään myös lisäämään henkilöstön ja opiskelijoiden vuorovaikutusta ja yhteisten henkilöresurssien käyttöä sekä koulutus-, tutkimus- ja kehitystyön edistämistä siten, että ne palvelevat paremmin alueen yritystoiminnan, Tavoitteena ei ole hämärtää tutkintojen rajoja, vaan tiivistää korkeakoulujen yhteistyötä ja tuoda opetukseen parempaa laatua ja monipuolisuutta. julkisen sektorin ja muun yhteiskunnan tarpeita. Tulevaisuudessa korkeakoulut joutuvat vastaamaan entistä kovempaan kilpailuun opiskelijoista. Kuopion konsortiohankkeella pyritään vastaamaan tähän haasteeseen vahvistamalla korkeakoulujen vetovoimaisuutta ja houkuttelemalla suomalaisten nuorten lisäksi myös kansainvälisiä opiskelijoita. Konsortiohankkeen yksi keskeisistä tavoitteista on ollut yhteisen kampuksen rakentaminen. Savonia ammattikorkeakoulun tilat ovat sijoittuneet eri puolille Kuopiota, Iisalmeen ja Varkauteen asti, kun taas Kuopion yliopiston toimitilat ovat samalla alueella. Veli-Matti Tolpin mielestä korkeakoulujen yhteistyön tiivistämiseksi on tärkeä saada opiskelijat ja henkilökunta konkreettisesti samoihin tiloihin. Kuopion yliopistoalueelle on tarkoitus rakentaa uusia tiloja ammattikorkeakoululle ja ensimmäisessä vaiheessa sinne siirtyvät liiketalouden ja matkailualan opiskelijat ja hallinnon henkilökuntaa. Tämä muutto tapahtuu vasta vuonna 2012. Vaikka palvelujen keskittäminen on osa konsortiohankkeen suunnitelmaa, on silti mietittävä tarkoin, missä palveluita tarjotaan. Koska opetustiloja on ympäri kaupunkia, mm. kirjastopalveluita ja ruokaloita tarvitaan eri yksiköissä, Veli-Matti Tolppi muistuttaa. Monipuolisempaa opetusvalikoimaa Konsortiohankkeessa tarkastellaan molempien korkeakoulujen koulutusvalikoimaa, koska kurssien suorittaminen molemmissa korkeakouluissa halutaan Parempaa laatua ja lisää resursseja. tehdä opiskelijoille mahdollisimman helpoksi. Vaikka kurssien suorittaminen molemmissa korkeakouluissa on jo nyt mahdollista, tämä ei ole vielä saavuttanut suurta suosiota opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijat ovat ottaneet konsortiohankkeen pääsääntöisesti hyvin vastaan. Pientä epävarmuutta on ollut lähinnä siitä, rikotaanko konsortiohankkeella korkeakoulujen duaalimallia. Yliopisto-opiskelijat pelkäävät, että opetuksesta tulee liian käytännönläheistä samalla kun ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa pelätään opiskelun muuttuvan liian tieteelliseksi. Veli-Matti Tolppi korostaa, että tavoitteena ei ole kuitenkaan hämärtää tutkintojen rajoja, vaan tiivistää korkeakoulujen yhteistyötä ja tuoda opetukseen parempaa laatua ja monipuolisuutta. Yhteistyön tiivistäminen näkyy mm. monipuolisempina kielivalikoimina. Ammattikorkeakoulu ei pystyisi tarjoamaan kiinan tai venäjän kielen opetusta, mutta näitä kieliä ammattikorkeakouluopiskelijat voivat opiskella yliopiston puolella. Tutkimusrintamalla tehdään jo tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen ja yritysmaailman välillä ja tutkimushenkilökunnalla on käytössään yhteinen laboratorio. Esimerkkinä tiiviistä yhteistyötä on kansainvälisen yrityksen, Honeywellin, sensoriteknologian kehittäminen yhdessä yrityksen edustajien, ammattikorkeakoulun tuotekehitysasiantuntijoiden ja yliopistotutkijoiden kanssa. n Veli-Matti Tolppi on tyytyväinen korkeakoulukonsortiohankkeen edistymiseen. UUSI Insinööri 35 edunvalvonta Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Timo Syrjänen Metropolian opiskelijat pääsevät käytännön projektitöihin Pääkaupunkiseutujen ammatti korkeakoulut Stadia ja Evtek yhdistyivät elokuun alusta suur ammattikorkeakoulu Metropoli aksi. Tekniikan alan koulutus ohjelmissa käyttöön otettava uusi opetussuunnitelmamalli kehittää opiskelijoiden projekti työtaitoja. M etropolian tekniikan alan koulutusohjelmissa otetaan käyttöön kansainvälinen opetussuunnitelmamalli CDIO (ConceivingDesigning-Implementing-Operating). Uutta opetussuunnitelmamallia käytetään tänä syksynä opintonsa aloittavien koulutusohjelmissa. Tekniikan alan muiden vuosikurssien opiskelijat jatkavat vanhojen opintosuunnitelmien mukaisesti. Metropolian rehtori Riitta Konko lan mukaan uuden opetussuunnitelmamallin tarkoitus on lisätä opiskelijoiden työelämän valmiuksia. Uuden opetussuunnitelmamallin käyttöön ottamisen taustalla on ollut vastavalmistuneiden insinöörien laaja-alaisen osaamisen puute. Uudella opintosuunnitelmamallilla pyritään vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin ja opettamaan opiskelijat hakemaan ja yhdistämään tietoja sekä ratkaisuja. Samaa opintosuunnitelmamallia on hyödynnetty aiemmin Turun ammattikorkeakoulussa. Opiskelijat työskentelevät yritysten ja julkisen sektorin toteuttamissa projekteissa. Kun opiskelijat osallistuvat alusta alkaen projektien toteuttamiseen, he oppivat tiimi- ja kehittämistyötä sekä prosessiajattelua. Samalla he oppivat kuuntelemaan ja kohtaamaan asiakkaita. Esimerkiksi opiskelijat voivat kehittää teknisiä ratkaisuja vanhusten kotona asumisen helpottamiseksi. 36 Riitta Konkolan mukaan Metropoliaan kannattaa hakea opiskelemaan, sillä laadukkaan ja monipuolisen koulutusvalikoiman lisäksi korkeakoulun toimitilat sijaitsevat hyvin kulkuyhteyksien päässä. Stadia + Evtek = Metropolia Metropolian syntyminen pohjautuu opetusministeriön tavoitteeseen tiivistää korkeakouluverkkoja. Opetusministeriö antoi korkeakouluille mahdollisuuden tehdä ehdotuksia yhteistyön tiivistämisestä. Stadia ja Evtek olivat aieminkin tehneet yhteistyötä insinöörikoulutuksessa, joten oli luontevaa aloittaa selvitys yhteistyön tiivistämisestä. Korkeakoulujen vahvistaminen, pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn ja riittävän työvoiman turvaaminen olivat myös tärkeitä syitä korkeakoulujen yhteistyön tiivistämiselle, joka lopulta huipentui yhdistymiseen. Metropoliassa tekniikan alan koulutusohjelmassa on yhteensä 24 eri koulutusohjelmaa. Uusia koulutusohjelmia ovat englanninkielinen koulutusohjelma Environmental Engineering ja hyvinvointiteknologia. Konkolan mukaan näkyvimmät muutokset ammattikorkeakoulujen yhdistymisessä on uusi nimi ja logo, aloituspaikkamäärän kasvu ja strategia. Opettajat ja koulutusohjelmat pysyvät pääsääntöisesti samoina. Evtekissä ja Stadis- sa opiskelleet jatkavat vanhojen opintosuunnitelmien mukaan. Kansainvälinen korkeakoulu Metropoliassa opiskelee syksystä lähtien suomalaisten lisäksi myös ulkomaalaisia opiskelijoita. Osa heistä suorittaa koko tutkinnon ja osa on vaihto-opiskelijoita. – On toivottavaa, että mahdollisimman moni heistä jäisi töihin Suomeen, Konkola toteaa. Metropolian opiskelijat voivat myös hakeutua vaihtoon ulkomaille. Vaihtoon lähtö on taloudellisestikin mahdollista, sillä korkeakoulu myöntää stipendejä vaihtoon lähteneille. Opiskelijoiden kansainvälisten kokemusten kartuttamisen lisäksi Metropoliaan pyritään saamaan lisää ulkomaalaisia tutkijoita ja opettajia. Metropolian henkilökuntaa kannustetaan myös kartuttamaan kokemusta ulkomaalaisista korkeakouluista. Tämä toteutuu parhaiten erilaisten vaihto-ohjelmien kautta. Globaalissa maailmassa ammattikorkeakoulujen on verkostoiduttava, jaettava kokemuksia ja tietoja, Konkola sanoo. n Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Timo Syrjänen Ympäristötekniikan englanninkielinen koulutusohjelma alkaa Metropoliassa Ympäristöasiat kiinnostavat kansalaisia, mutta monetkaan ym päristöasioista kiinnostuneet eivät osaa ratkaista ympäristötek nologiaan liittyviä ongelmia. Insinööreillä on osaamista kehittää teknologiaa ympäristöystävälliseksi. Metropolia-ammattikorkea koulun uuden englanninkielisen ympäristötekniikan koulutusoh jelman myötä koulutetaan ympäristötekniikan huippuammatti laisia, jotka voivat kehittää ympäristöystävällisiä ratkaisuja niin Suomessa kuin ulkomailla. M etropolian uusi englanninkielinen ympäristötekniikan koulutusohjelma saavutti suuren suosion hakijoiden keskuudessa. Koulutusohjelmaan haki 1008 henkilöä, joista 235 valittiin pääsykokeisiin. Aloituspaikan sai 40 hakijaa, joten karsinta oli kova. Koulutusohjelmajohtaja Ismo Ha losen mukaan pääsykoe oli vaikea. Siinä mitattiin luonnontieteiden osaamista, englannin kielen taitoa sekä opiskelumotivaatiota. Valittujen hakijoiden kirjo on laaja. Suomalaisten lisäksi ympäristötekniikkaa valittiin opiskelemaan, kiinalaisia, nepalilaisia, ruandalaisia, etiopialaisia, kenialaisia, tansanialaisia, meksikolaisia, englantilaisia, australialaisia ja ranskalaisia opiskelijoita. Ympäristötekniikan koulutusohjelmalle on kasattu paljon odotuksia. Halosen mukaan koulutusohjelman tavoitteena on tukea suomalaisen teollisuuden vientiä ulkomaille. – Suomi on edelläkävijä ympäristötekniikassa, mutta meillä ei ole osattu hyödyntää tätä vientiartikkelina. Tarkoitus on, että jatkossa ympäristötekniikka on yksi vientiartikkeleistamme. Englanninkielisen ympäristötekniikan koulutusohjelman laajuus on 240 opintopistettä, eli tutkinnon suorittaminen kestää noin neljä vuotta. Koulutuksen painopistealueita ovat ympäristötekniikka, ympäristöteknisten laitoksien suunnittelu, vesihuolto, uusiutuvat energiatekniikat, mittaus- ja tiedonsiirtotek- niikka sekä ympäristö ja turvallisuusjohtaminen. Insinöörit paljon vartijoina Teollinen tuotanto -toimialan johtaja Risto Salminen muistuttaa, että usein ihmiset, jotka puhuvat ympäristöasioista eniten, eivät osaa korjata ongelmia. Insinööreille lankeaa suuri vastuu ympäristötekniikan kehittämisessä tekniikan osaamisen johdosta. Harvoin ajatellaan, että insinöörit työskentelevät ympäristön suojelemisen puolesta. Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmajohtajan Riitta Lehtisen mukaan on tärkeää, että koulutusohjelmaan on hakeutunut opiskelijoita ympäri maailmaa. Kun kansainväliset opiskelijat saavat oppinsa täällä ja monet heistä palaavat kotimaihinsa, heillä on tarvittavaa osaamista ratkoa kotimaidensa ympäristöasioita. Globaalisti katsottunakin on tärkeää, että osaamistamme viedään ulkomaille ja sitä hyödynnetään ympäristön suojeluun. Halonen uskoo, että Suomi hyötyy kansainvälisistä opiskelijoista, kun Suomen maine ympäristötekniikan osaajana kasvaa. Monipuolisiin työtehtäviin Insinöörien osaamista tarvitaan ympäristön suojelussa, Risto Salminen, Riitta Lehtinen ja Ismo Halonen sanovat. UUSI Insinööri Tulevat ympäristötekniikan insinöörit työllistyvät aikanaan erilaisiin asiantuntija- ja johtotehtäviin. Heidän osaamistaan tarvitaan mm. ympäristöjärjestelmien kehittämisessä ja johtamisessa, ympäristöriskien arvioinnissa, vesilaitosten ja jätteenkäsittelylaitosten suunnittelutehtävissä sekä ympäristöasioiden vastaamisesta teollisuudessa. Ympäristötekniikan asiantuntijoita tarvitaan kaikilla eri toimialoilla ja he työskentelevät rinnakkain muiden insinöörialojen osaajien kanssa. Esimerkiksi tuulivoiman kehittämisessä tarvitaan ympäristötekniikan osaajien lisäksi erityisesti kone- ja sähkötekniikan osaajia. n 37 edunvalvonta Teksti: Maria Löfgren, lakimies n Piirros: Markku Haapaniemi Vuoropuhelu mahdollistaa toimivan työyhteisön Yhteistoiminta kuuluu tavalli seen elämään työpaikoilla eikä yhteistoimintalakiin kannata suhtautua kuin kirosanaan. Y ksityistä sektoria ja kuntia koskevat uudet yhteistoimintalait tulivat voimaan viime vuonna. Molemmat lait korostavat henkilöstön ja työn38 antajan välistä aitoa vuorovaikutusta sekä yhteistoimintaa työpaikan kehittämisen työkaluina. Ne antavat henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa työnantajan päätökseen. – Vaikka päätösvalta säilyy työnantajalla, yhteistoiminta avaa parhaimmillaan uusia näköaloja esimerkiksi työn toimivampaan organisointiin, sanoo YTN:n lakiryhmän puheenjohtaja An na Lavikkala. – Yhteistoimintaa ei pidä ymmärtää vain pakollisena menettelytapana ennen irtisanomisia, vaan aitona vuoropuheluna henkilöstön ja työnantajan välillä, jota tarvitaan työyhteisön normaalissa toiminnassa, hän jatkaa. Aloitteellinen henkilöstö pärjää paremmin Hyvän yhteistoimintakulttuurin kehit- tyminen vaatii ponnisteluja niin työnantajalta kuin henkilöstöltäkin. Joissakin tapauksissa vie aikansa ennen kuin yhteistoiminnan työkalut osataan ottaa käyttöön niin, että ne ovat luonteva osa työpaikan arkea. Henkilöstöryhmien edustajien panos on toiminnan keskiössä. Heidän on oltava tehtäväänsä perehtyneitä, aktiivisia ja aloitteellisia. Lain sisältö pitää hallita hyvin, jotta yhteistoiminnasta saadaan täysi hyöty. Kuntasektorilla pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet toimivat oman järjestönsä työntekijöiden edustajina. – Laajakantoiset asiat käsitellään erityisessä kunnan yhteistoimintaelimessä, kertoo JUKOn lakimies Jouni Vattu lainen. – Yrityksissä henkilöstöä edustavat luottamusmies tai -valtuutettu, työsuojeluvaltuutettu tai erikseen valittu yhteistoimintaedustaja, Lavikkala toteaa. Lakimiehet korostavat yhteistoimintaneuvottelujen kirjaamisen tärkeyttä. Vasta hyväksytty pöytäkirja kelpaa todisteeksi neuvottelujen todellisesta kulusta. Kaikkea neuvotteluissa esille tullutta ei voi kuitenkaan paljastaa. Esimerkiksi yksityishenkilön terveydentilaa tai taloudellista asemaa koskevat tiedot ja tietyt työnantajan taloudellista asemaa tai yritysturvallisuutta koskevat asiat ovat salassa pidettäviä. Työnantajalla on velvollisuus tiedottaa Osaamisen lisäksi yhteistoiminnan tärkeänä edellytyksenä on riittävä ja oikeaan aikaan annettu tieto henkilöstölle. Henkilöstön on oltava jatkuvasti selvillä työpaikan taloudellisesta ja tuotannollisesta tilanteesta, epätyypillisistä työsuhteista, ulkopuolisen työvoiman käytöstä sekä kehitysnäkymistä jatkuvasti. Säännöllinen informaatio helpottaa asennoitumista tuleviin muutoksiin ja jopa saneeraustoimiin, sillä näin niihin voidaan varautua ennakolta. Tämän perusasian vastuullinen työnantaja ottaa huomioon ja myös toteuttaa ilman lakisääteistä velvoitettakin. UUSI Insinööri Yhteistoimintalait tukevat työnantajan vastuullisuutta ja yhdenmukaistavat työpaikkojen menettelytapoja, kun ne ovat siirtäneet hyväksi havaitut käytännöt lainsäädäntöön. – Jotkut tiedoista työnantaja joutuu antamaan lain nojalla, osaa on erikseen pyydettävä, Lavikkala ja Vattulainen valistavat. Lain sisältö pitää hallita hyvin, jotta yhteistoiminnasta saadaan täysi hyöty. Työpaikan pelisäännöistä keskustellaan yhdessä Henkilöstön kehittämistä ja koulutusta sekä työhönottoa koskevat suunnitelmat ja periaatteet on käsiteltävä yhdessä henkilöstön kanssa. Näin on meneteltävä myös työsääntöjen ja aloitetoiminnan sääntöjen osalta. Asioiden käsittelyn kannalta tarpeellinen tieto on annettava riittävän ajoissa henkilöstön edustajille, jotta yhteistoiminnalla on edellytykset onnistua. Yksimielisyyteen pyritään, mutta neuvottelujen päätyttyä viimeisen sanan sanoo yleensä työnantaja, ellei asiaa ole voitu ratkaista sopimalla. – Tästä huolimatta yhteistoimintakoulutuksen sisällöstä ja kohdentumisesta voi päättää henkilöstö, lakimiehet toteavat. Irtisanomisten ohella apua työnhakuun Vanhahtavassa muodossa yhteistoiminnalla ymmärretään menettelyä, joka on muodollinen välivaihe ennen saneeraustoimia. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä suunnitellut henkilöstöjärjestelyt ovat edelleen yhteistoimintalakien piirissä. Silloin, kun aiotut toimet eivät ole toteutettavissa työnjohtomääräyksin, neuvotteluille ja etukäteen annettaville tiedoille on säädetty määräajat. Kun työnantaja suunnittelee irtisanomisia, sen on samanaikaisesti suunniteltava myös työntekijöiden työllistämistä edistäviä toimia ja selvitettävä tähän tarkoitukseen soveltuvat julkiset työvoimapalvelut. Yhteistoiminnalla ei pystytä välttämään irtisanomisia, mikäli ne esimerkiksi yrityksen taloudellisen tilanteen olennaisen heikentymisen vuoksi ovat edessä. Se kuitenkin parantaa mahdollisuuksia löytää kokeilemisen arvoisia vaihtoehtoja ajoissa ja sopeuttaa työyhteisöä jo ennalta muutoksiin. Tuttua asiaa on helpompi toteuttaa Akava uskoo, että suurelta osin vaikeu det yhteistoimintalakien toimivuudessa liittyvät osaamattomuuteen ja tietämättömyyteen. Menettelytavat ja monipuolinen tietojenanto voivat tuntua monimutkaisilta ja byrokraattisilta, mikäli niitä ei ole sisäistetty ja jalkautettu työyhteisöön. Yhteistoimintavelvoitteen sijaan Akava pitää parempana puhua yhteistoiminnasta oikeutena ja mahdollisuutena, joka hyödyttää koko työyhteisöä. Tämän sanoman eteenpäin viemisessä voivat liitot, neuvottelujärjestöt ja keskusjärjestö toimia aktiivisesti. Nykyisistä viranomaisista Akava pitää valvontatehtävään sopivimpana työsuojeluviranomaisia. Yhteistoimintaasioissa on tärkeää, että valvovalla viran omaisella olisi kokemusta valvonnasta käytännössä ja että myös jalkautuminen valvontakohteisiin olisi mahdollista. Kunnissa yhteistoimintalain valvonta hoituu yleisenä laillisuusvalvontana, joka ei ole kuitenkaan riittävää. n 39 Teksti: Jari Hakala n Kuvat: Johannes Tervo Noteerattiin jopa Silicon Valleyssa Koodi vie kännykän uusiin ulottuvuuksiin Vaasalaisen Sture Uddin yrityk sessä kehitetyllä UpCode-jär jestelmällä arkiset asiat, kuten laskun maksut ja bussiaikatau lujen reaaliaikainen seuranta onnistuvat kännykällä jopa il man internetin apua. Keksintö keräsi kiitosta Kalifornian itmekassa, Silicon Valleyssa. 53 -vuotias Sture Udd kuuluu miehiin, jotka ovat päässeet elämässään melko pitkälle. Kuten näiden miesten tapana usein on, myös Udd tahtoo silti aina vain lisää. Kunnianhimosta on apua sitten myös muille. Uddin vuonna 1978 perustaman painoalan yrityksen, UPC Printin ympärille on versonut vuosien varrella sen verran paljon muuta informaatioalaan kuuluvaa, että tänä päivänä Udd puhuu yli 20 miljoonan euron liikevaihdon viime vuonna tehneestä yrityksestä termillä Communication Center. Sanat löytyvät myös pronssisesta kilvestä, joka on kiinnitetty UPC Consul- UpCode noteerattiin jopa Kalifornian Piilaaksossa. Se voitti siellä korkeateknologisille mobiilisovelluksille alkuvuodesta pidetyn kisan. 40 UpCoden voi käytännössä pistää mihin tahansa. Tässä se löytyy kemikaaliotuotteen kyljestä. Kännykällä luettavissa oleva koodi sisältää erilaista tietoa itse tuotteesta. ting Ltd -nimellä tunnetun yhtiön toimitilojen edustan isokokoiseen kiveen. Kaksi kolmannesta sisäpinta-alasta lohkaisevan painopuolen nurkassa jyskää maailman suurin laatupainokone. Se suoltaa 3 miljoonaa A4:sta tunnissa neljällä värillä. Iso on kooltaan myös toisen kerroksen neuvotteluhuone. Seinustalla komeilevassa vitriinissä on valikoima Uddin sydänkäpysiä. Lasin alla oleville esineille: limsatölkeille, luottokortille ja Veikkauksen pelikupongeille löytyy yhteinen nimittäjä kun katse kiinittyy pieneen, muutaman millin korkuiseen ja levyiseen laatikkomaisista täplistä koostuvaan koodiin. Koodin Udd on nimennyt UpCodeksi. Ja siitä mies puhuu mielellään. Mobiiliteknologian uusiin ulottuvuuksiin vievä älykoodi on vaatinut Uddilta ja yrityksen porukalta monen vuoden panostuksen. Nyt sen kanssa ollaan niin pitkällä, että Uddilla on varaa maksaa palkkaa parillekymmenelle koodin parissa täyspäiväisesti työskentelevälle ihmiselle. Erikoiseksi UpCoden tekee se, että se ei vaadi monelle muulle järjestelmälle tyypillistä nettiyhteyden luomista. Toisinaan koodi tosin ohjaa käyttäjän jollekin nettisivustolle tiettyyn kohtaan. Koodi sisältää käskyjä puhelimeen ohjelmoidun softan hallintaan. – Ihmisillä on edelleen se ajatus, että kaikki tapahtuu serverillä. Serverillä ohjataan liikennettä. Toiminto voi olla täysin puhelimessa, Udd kertoo UpCodesta. Arkipäivän asiat hoituvat Koodissa on kysymys siitä, että suuntaamalla siihen kamerakännykän linssin kuluttaja pystyy hoitamaan arkipäivän asioita laskujen maksusta pysäkillä tapahtuvaan bussiaikataulujen reaaliai- Sture Uddin mukaan kännykkää pitää pystyä käyttämään paljon muuhun kuin vain puhumiseen. Ja ilman internetin apua. kaiseen seurantaan. Koodin luetaan optisesti. Jokaisessa bussissa voi olla gps-puhelin. ”Bussisovelluksessa” informaatioon sisältyy tieto, onko auto reitin varrella aikataulussa vai saapuuko se pysäkille myöhässä. Ensin mainittua sovelluksen käyttöä on aloitettu Nordean kanssa joidenkin yritysten laskuissa. Viimeksi mainittu taas oli Helsingin kaupungin liikennelaitoksen koekäytössä keskikaupungin alueella. Nyt HKL:n on tarkoitus ottaa koodi käyttöön koko liikenteen osalta. Silloin UpCode löytyy pysäkeille kiinnitetyistä tarroista. – Jokaisella kuljettajalla on gps-puhelin. Niissä on lukuohjelma, johon UpCode on integroitu. Puhelin voi myös lukea lippuja, Udd sanoo. UpCoden voi hankkia jopa henkilökohtaista käyttöä varten. Silloin sen avulla pystyy avaamaan esimerkiksi koti oven. – Omaan puhelimeen tehdään pieni muutos. Koodin käyttöön tarvitaan sen lukemiseen tarkoitettu softa. Kuluttaja voi tehdä sen ilmaiseksi suoraan UPC Consultingin verkkosivuilta. Koodi toimii UUSI Insinööri Symbian-, Java- ja UIQ-pohjaisissa puhelimissa. Maailman suurin matkapuhelintukkuri Brightpoint teki keväällä päätöksen, jonka mukaan kaikista Suomessa myytävistä Windows-pohjaisista kännyköistä löytyy valmiina UpCodesovellus. Myös pari muuta järjestelmää on sopivia koodin käyttöön. Jos kamera ei puhelimessa jostain syystä toimi, softaa voi käyttää koodin alalaidasta löytyvän numerosarjan näppäilemällä. Menestystä Piilaaksosta Yrityksille koodi soveltuu logistiikan järjestämiseen tai kuten USA:ssa, kauppojen alennuskuponkivirtojen hallintaan. Viranomaiset taas voivat käyttää koodia henkilöllisyyden varmentamiseen esimerkiksi ajokorteissa. Yksi käyttösovelluksista on opetus. Yritysten kustannukset oikeudesta UpCode-softan käyttöön riippuvat järjestelmän laajuudesta. Hinnat alkavat 500 eurosta. – Luomme koodijärjestelmät ja eri ohjelmatasot. Joskus jopa myymme puhelimet valmiiksi ohjelmalla ladattuna. Koulutamme myös kaikki yrityksessä käyttämään sitä ja integroimme järjestelmän automaattisesti yrityksen tiedonhallintajärjestelmään, Udd kertoo. Uddin kehittämä koodi on noteerattu jopa Yhdysvaltain Kalifornian San Josessa sijaitsevassa Silicon Valleyssa eli Piilaaksossa. Paikka tunnetaan kaiken itteknologiaan liittyvän pyhättönä. Uddin yritys kahmi siellä ykkössijan alkuvuodesta mobiilialan ammattilaisille järjestetyssä kilpailussa. Kisaan osallistui toistasataa korkeateknologista mobiilisovellusta. Siellä UpCodea käytettiin parkkimaksujen veloittamiseen asiakkaan tililtä. Tuossa sovelluksessa koodi muistutti myös parkkiajan kulumisesta. UpCodea kohtaan etenkin ulkomailla tunnettu kiinnostus on tehnyt Uddista kiireisen miehen. Siihen hän on tottunut, sillä pääasialliset markkinat ovat tähän asti löytyneet pitkälti ulkomailta. – Siellä ei ole psykologisia ongelmia. Sillä Udd viittaa suomalaisessa yrityselämässä toisinaan esiintyviin ennakko luuloihin. Ainakin silloin, kun mobiiliteknologiaa kauppaa reilusti yli viisikymppinen harmaahiuksinen mies. n 41 oikeus Teksti: Hanne Salonen ja Jarmo Paananen Työelämän ABC -sanastoa Irtisanomisaika: aika, jota sekä työnantajan että työntekijän tulee noudattaa työsuhdetta päätettäessä. Vaihtelee yleensä 14 vuorokaudesta puoleen vuoteen. Kilpailukieltosopimus: sopimus, jolla voidaan rajoittaa työntekijän työllistymistä tulevaisuudessa työnantajan kanssa kilpailevaan toimintaan. Ko. sopimus voidaan tehdä vain erityisen painavista syistä. Koeaika: työsuhteen alkuun sovittavissa oleva enintään 4 kuukauden ajanjakso, jonka aikana sekä työntekijä että työnantaja voi päättää työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Liike- ja ammattisalaisuudet: tietoja, joiden osalta työnantajalla on taloudellinen intressi estää tietojen leviäminen. Työntekijällä on lakiin perustuva velvollisuus olla ilmaisematta näitä tietoja sivulliselle työsuhteen kestäessä. Lisätyö: työ, jota työnantajan aloitteesta tehdään sovitun työajan ylittävänä aikana, mutta joka ei vielä ole ylityötä Liukuva työaika: työaikajärjestely, jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Lojaliteettivelvoite: työntekijän yleinen velvoite välttää kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Lomakausi: ajanjakso, johon vuosiloma tai pääosa siitä tavallisesti sijoitetaan (kesälomakausi 2.5.–30.9 ja talvilomakausi 1.10.–30.4). Lomakorvaus: vuosilomapalkan sijaan maksettava korvaus vuosilomapäiviltä. Lomaraha: työehtosopimuksiin ja käytäntöihin perustuva ylimääräinen korvaus loman ajalle – yleensä 50 % vuosilomapalkasta. Huom: ei lakisääteinen korvaus. Lomautus: työnantajan päätökseen perustuva aika, jona sekä työnteko että palkanmaksu ovat keskeytyneenä tilapäisesti. Luontoisedut: erilaisia verotettavia etuja kuten puhelinetu, asuntoetu ja ravintoetu. 42 Luottamusmies/ -valtuutettu: joko työehtosopimuksen tai työsopimuslain perusteella valittu henkilöstöryhmän edustaja. Matkakustannukset: työmatkoista aiheutuneiden kustannusten korvaaminen perustuu työehtosopimuksiin tai käytäntöihin (ei lakisääteinen). Kodin ja työpaikan väliset matkat työntekijän on itsensä kustannettava. Määräaikainen työsopimus: työsopimus, joka tehdään tietyksi määräajaksi, tietyn työtehtävän loppuun saattamiseksi tai esim. tietyn sijaisuuden ajaksi. Odotusajan palkka: palkka, jota työnantajan on maksettava enintään kuudelta kalenteripäivältä siinä tilanteessa, jos lopputilin maksaminen viivästyy työsuhteen päättyessä. Opintovapaa: vapaa, joka työnantajan on myönnettävä työntekijälle vapaaksi tietynlaiseen koulutukseen osallistumiseksi. Osa-aikatyö: työ, jota tehdään säännöllisen työajan alittava aika. Palkanmaksu: palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Palkan on oltava työntekijän käytettävissä palkanmaksupäivänä. Palkkalaskelma: maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Perhevapaat: äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat, poissaolo pakottavista perhesyistä sekä erilaiset hoitovapaat. Purkaminen: työsopimuksen purkutilanteessa työsopimus päättyy ilman irtisanomisaikaa. Purkamisoikeus edellyttää erittäin painavia syitä. Sairausloma (-ajan palkka): maksetaan työntekijälle, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään. Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä sairausajanpalkan maksuvelvollisuudesta. Salassapitosopimus: sopimus, jolla liike- ja ammattisalaisuuksien salassapitovelvollisuutta laajennetaan työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. Sunnuntaityökorvaus: sunnuntaisin säännöllisenä työaikana tehtävästä työstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka. Säännöllinen työaika: lain mukaan enintään 8 h/vrk ja 40 h/vko. Työehtosopimuksissa voi olla myös määräyksiä säännöllisestä työajasta. Säännöllinen työaika voidaan tapauskohtaisesti järjestää myös keskimääräiseksi. Lisäksi työsopimuksessa voidaan sopia lyhyemmästä työajasta. Säästövapaa: työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Toistaiseksi voimassaoleva työso pimus: nk. vakituisen työsuhteen sopimus, joka voidaan päättää irtisanomalla tai purkamalla. Työaika: lähtökohtaisesti työajaksi luetaan ainoastaan työhön käytetty aika (esim. matkaan käytettyä aikaa ei yleensä pidetä työaikana). Työsopimus: sopimus työn tekemisestä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsuhde voi syntyä myös ns. hiljaisella sopimuksella. Työsuojeluvaltuutettu: edustaa työntekijöitä työsuojeluyhteistoiminnassa. Työsuojeluvaltuutettu on valittava työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää. Työtodistus: työtodistukseen merkitään työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu. Työsuhteen päättymisen syy ja arvio työntekijän käytöksestä ja työtaidosta saadaan mainita ainoastaan työntekijän pyynnöstä. Työttömyyspäiväraha: työtön työnhakija voi saada tiettyjen edellytysten täyttyessä työttömyyspäivärahaa, jota maksaa joko Kela tai työttömyyskassa. Varoitus: työntekijää, joka on rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien täyttämistä, ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu mahdollisuus korjata menettelyään varoituksella. Vuorotteluvapaa: on järjestely, jossa vuorottelusopimuksen perusteella työn- tekijä väliaikaisesti vapautetaan palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien hoitamisesta ja työnantaja sitoutuu palkkaamaan ko. ajaksi työttömän työnhakijan. Vuosilomapalkka: työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Vähimmäispalkka: Suomessa ei ole voimassa ns. minimipalkkalainsäädäntöä. Jos työsuhteeseen ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla työeh- tosopimusta eikä alalla ole yleissitovaa työehtosopimusta, työsopimuslain mukaan työntekijälle on kuitenkin maksettava työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Yhteistoiminta: YT-lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstöryhmien välistä keskinäistä yhteistoimintaa, joka perustuu henkilöstölle oikeaan aikaan annettuihin riittäviin tietoihin yrityksen tilasta ja suunnitelmista. Ylityö: on työnantajan aloitteesta työaikalaissa säädetyn säännöllisen enimmäistyöajan lisäksi tehty työ. Lähtö kohtaisesti vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään yli säädetyn vuorokautisen työajan (8 h) ja viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään yli laissa säädetyn viikoittaisen työajan (40 h). Yleissitova työehtosopimus: lain mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä. n Teksti: Aune Manner, asianajaja, Asianajotoimisto Bützow Oy Suunnittele lahja huolella Vanhemmat lahjoittavat lapsilleen ja/tai lapsenlapsilleen joskus hyvinkin suuren omaisuuden. Jakamalla omaisuutta elinaikana pyritään minimoimaan perintöveroja ja jakamalla omaisuus useammalle saajalle päästään pienemmillä lahjaveroilla. V anhapari Liisa ja Matti Varakas vaihtelivat kuulumisia leskeksi jääneen Vilma Viiriäisen kanssa. Vilma surkutteli lapsilleen tulevia perintöveroja. Liisa ja Matti havahtuivat miettimään omaa tilannettaan. Heillekin oli vuosien mittaan kertynyt merkittävä varallisuus. kerroin oli 12 ja kapitalisoitu vuosituottoarvo 60 000 euroa. Lahjaveroa tuli maksettavaksi 40 000 euron lahjasta 4 390 euroa. Ilman käyttöoikeusvähennystä vero olisi ollut 13 690 euroa. Paitsi käyttöoikeusvähennyksen avulla, saatiin verosäästöä siirtämällä omaisuus yhden sukupolven yli, jolloin yksi verotus jäi väliin. Hieno suunnitelma Liisa ja Matti päättivät aloittaa järjestelyt huoneistosta, jossa heidän poikansa Mikko perheineen asui, lahjoittamalla sen pojantyttärelleen Marille. Koska Mari oli vasta 14-vuotias, lahjan ottivat vastaan hänen vanhempansa Mikko ja Tuulia Varakas. Lahjakirjassa oli ehto, että vanhemmilla oli elinikäinen käyttöoikeus asuntoon. Asunnon arvoksi verottaja vahvisti 100 000 euroa. Ennen veron määräämistä vähennettiin käyttöoikeuden arvo lahjan arvosta. Arvoa ei ole laissa säännelty, mutta verotuskäytännössä asuinhuoneiston vuosituottoarvoksi on vakiintunut 5 % huoneiston arvosta. Vuosituottoarvo kerrotaan käyttöoikeuteen oikeutetun iän mukaan määräytyvällä kertoimella, joka on isoimmillaan 12 ja pienimmillään 2. Jos käyttöön oikeutettuja on useita, kerroin määräytyy nuorimman mukaan. Tuulia Varakas oli nuorin, 43-vuotias, UUSI Insinööri Elämä sotkee Sitten alkoivat ongelmat. Mikon ja Tuulian avioliitto päättyi avioeroon parin vuoden kuluttua lahjoituksesta. Mari joutui pian sen jälkeen liikenneonnettomuuteen ja menehtyi saamiinsa vammoihin. Marilta ei jäänyt muuta omaisuutta kuin isovanhemmilta saatu asunto. Mikko ja Tuulia Varakas perivät tyttärensä, koska häneltä ei luonnollisestikaan jäänyt lapsia, eikä hän alaikäisyydestään johtuen ollut voinut tehdä testamenttiakaan. Mikko ja Tuulia riitelivät asunnosta avioero-osituksessa. Asunto jouduttiin myymään. Vaihtoehtoja Varmin tapa, mutta ei verotuksellisesti yhtä edullinen, olisi ollut antaa asunto lahjana Mikolle ja sulkea puolison avio-oikeus lahjaan pois. Toinen tapa olisi ollut ottaa lahjakirjaan ns. toissijaismääräys Marin kuoleman varalta. Yleensä kuitenkin luotetaan siihen, että lahjansaajalla on kuollessaan rintaperillisiä. Jos lahjana annetun omaisuuden olisi haluttu menevän Marin kuoleman jälkeen pelkästään isälle, lahjakirjassa olisi pitänyt nimetä toissijaiseksi saajaksi Mikko ja samalla sulkea aviopuolison avio-oikeus pois. Myös ns. peräyttävä ehto on mahdollinen. Lahjan ehdoissa määrätään, että mikäli lahjansaaja kuolee ennen lahjanantajaa, lahjan palautuu takaisin antajalle. Professori Eva Gottbergin mukaan ehto ei ole kuitenkaan käteisenä annetun rahalahjan osalta mahdollinen, koska tästä seuraa yksilöintiongelma. Jotta lahja voi palautua tai mennä toissijaissaajalle, sen on oltava osa lahjansaajan varallisuutta hänen kuollessaan. Jos lahja peräytyy, lahjansaajan kuolinpesä voi saada hakemuksesta maksetun lahjaveron takaisin. Edellytyksenä on, että lahjansaaja kuolee viiden vuoden sisällä lahjoituksen täyttymisestä. Jos aikaa kuluu yli viisi vuotta, vero jää lopulliseksi. Lahjanantaja ei maksa palautuvasta omaisuudestaan veroa. Mikäli lahja menee toissijaissaajalle, tämä maksaa lahjaveron perintö- ja lahjaverolain mukaisesti. Omaisuuden lahjoittaminen on sinänsä oiva verosuunnittelukeino. Kokonaistilanteen kartoitus on kuitenkin syytä tehdä huolellisesti etukäteen, jottei lopputulos yllätä. n 43 opiskelijat IOL:n toimisto esittäytyy… Tapio Alaviiri puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Kohti ruska-aikaa ! S Ulla-Mari Pasala, Anu Kaasalainen, Janne Laakso, Marjo Nykänen ja Pia Haveneth. Pikkukuvissa ylh. Anna-Maija Posti ja Afsaneh Palomäki. I nsinööriopiskelijaliiton toimisto sijaitsee Pasilassa Ratavartijankadulla Uuden Insinööriliiton toimiston yhteydessä. IOL:n toimiston ovet ovat pääsääntöisesti avoinna normaaliin toimistoaikaan, joten tervetuloa pistäytymään. Toimiston väen tavoittaa sähköpostilla etunimi.sukunimi@iol. fi tai numerosta 0201 801 801. Toiminnanjohtaja Ulla-Mari Pasala Äitiyslomalta töihin palanneen UllaMarin toimenkuvaan kuuluu UIL:n opiskelijatoiminnan koordinointi, yhteistyö sidosryhmien kanssa ja opiskelijajäsenten edunvalvonta. Ulla-Mari toimii myös IOL:n hallituksen sihteerinä ja IOL:n toimiston esimiehenä. Asiamiehet Marjo Nykänen, Anu Kaasalainen ja Janne Laakso Asiamiehet kiertävät kouluilla tavaten jäsenistöä ja aktiiveja. He järjestävät yhdessä yksiköissä toimivien paikallisyhdistysten kanssa infotilaisuuksia opiskelijoille ja ylläpitävät liiton kontakteja ammattikorkeakoulujen henkilökuntiin ja muihin ammattikorkeakouluissa toimiviin järjestöihin. Asiamiesten tehtäviin kuuluu myös opiskelijajäsenten edunvalvonta kentällä ja liiton aktiivien järjestökoulutukset. 44 Marjon vastuulla ovat HAMKin yksiköt (Forssa, Riihimäki, Hämeenlinna ja Valkeakoski) ja pääkaupunkiseudun Metropolia-AMK:n yksiköt. Anun vastuulla ovat Turku, Tampere, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Varkaus, Joensuu, Imatra, Lappeenranta, Mikkeli ja Kotka. Janne puolestaan vastaa seuraavista yksiköistä: Pori, Rauma, Seinäjoki, Vaasa, Kokkola, Kajaani, Oulu, Ylivieska, Raahe, Kemi ja Rovaniemi. Assistentit Pia Haveneth ja Afsaneh Palomäki Assistenttimme ovat toimistollamme jäseniämme varten. Afsaneh huolehtii IOL:n koulutusten ja tapahtumien ilmoittautumisista ja järjestelyistä. Pia puolestaan huolehtii mm. markkinointimateriaaleista, insinöörisormuksista ja valmistuvien stipendeistä. Molemmat vastaavat mielellään jäsenistön kysymyksiin niin puhelimitse kuin sähköpostitsekin. Jäsensihteeri Anna-Maija Posti Anna-Maija työskentelee jäsentietopalvelussa ja hoitaa opiskelijajäsenien liittymiset, muutosilmoitukset ja muut jäsenyyteen liittyvät asiat. n yksy tekee tuloaan ja uudet opiskelijat saapuvat opiskelemaan. Monella alkaa uusi vaihe elämässä ja noin neljän vuoden mittainen urakka saa ensimmäiset askeleet. Tämä taival ei ole mikään helppo, mutta antaa varmasti paljon silmällä pitäen tulevaisuutta. Opiskelijat tulevat erilaisista elämäntilanteista ja opiskeluiden sovittaminen muun elämän kanssa voi aluksi tuntua hankalalta. Jokaisen opiskelijan on silti hyvä suorittaa perusasiat kuntoon. Ammatillista edunvalvontaa ei sovi unohtaa kaiken kiireen keskellä. Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistykset ovat samalla työteliään urakan edessä. Uusille opiskelijoille pitää pystyä tarjoamaan tietopaketti liitosta sekä sen palveluista. Jokaisessa oppilaitoksissa pyritään antamaan mahdollisuuksien mukaan kattava tietoisku siitä, minkä takia me olemme olemassa. Ei ole olemassa yhtä ainoaa syytä, miksi meihin kannattaa liittyä. Erittäin moni kokee silti tärkeäksi ammatillisen edunvalvonnan. Elinikäinen vakuutus työmarkkinoille koetaan tärkeäksi nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi liitollamme on monenlaisia muita virikkeitä opiskelijakulttuurin ja hyvän sidosryhmäverkoston kautta. Moni aloittavista lähtee myös aktiiviksi toimintaan ja siihen on tarjolla eriasteisia vaihtoehtoja. Kevyin vaihtoehto lienee alkaa paikallisyhdistyksen yhteyshenkilöksi, joka tarjoaa linkin yhdistyksen ja opiskelijaluokan välille. Useat löytävät myös tiensä paikallisyhdistyksen hallituksiin. Jokainen löytää varmasti paikkansa riippuen kiinnostuksesta ja halusta vaikuttaa. Opiskeluaika yleensä on ainutkertainen ajanjakso elämässä ja opiskelijan kannattaa pyrkiä ottamaan mahdollisimman paljon siitä irti. Antoisaa syksyä kaikille ! www.uio.fi Terveiset Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry:ltä! U udenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry on uunituore, toukokuussa perustettu opiskelijayhdistys. Se toimii tekniikan opiskelijoiden ammatillisena etujärjestönä tekniikan ja liikenteen toimialalla Metropolia Ammattikorkeakoulussa. UIO vaikuttaa kaikissa Metropolia Ammattikorkeakoulun tekniikan alan toimipisteissä. Keskeisiä aktiivitoiminnan alueita ovat insinöörikoulutuksen ja insinööriopiskelijakulttuurin kehittäminen sekä insinööriopiskelijoiden ammatillinen edunvalvonta yhdessä Uuden Insinööriliiton, Insinööriopiskelijaliiton sekä Helsingin Insinöörien kanssa. Metropolia Ammattikorkeakoulu yhdisti Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadian sekä Espoon-Vantaan Ammattikorkeakoulu EVTEKin 1.8.2008. Suunnitelmien julkaisusta lähtien opiskelijaaktiivit Helsingin Insinöörioppilaat HIO ry:stä ja Espoon-Vantaan Insinöörioppilaat EVIO ry:stä ovat pohtineet yhdessä erilaisia tapoja yhdistyksien toiminnan Jatkava opiskelija, muista vastata Tekniikan opiskelijoiden työelämätutkimukseen! M uistathan käydä vastaamassa IOL:n ja UIL:n tekemään Tekniikan opiskelijoiden työelämätutkimukseen. Kyseessä on perinteinen tutkimus, joka ennen tunnettiin nimellä kesätyöpaikkatutkimus. Nyt tutkimuksen nimi on päivitetty vastaamaan enemmän tutkimuksen sisältöä. Tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella tehdään mm. seuraavan vuoden harjoittelu- ja kesätyöpalkkasuositukset. Mitä enemmän vastauksia tutkimukseemme saamme, sitä kattavamman ja paremman profiilin saamme tekniikan opiskelijoista luotua. Työelämätutkimus on täytettävissä syyskuun aikana osoitteessa www.iol. fi/kyselyt tai paperilomakkeella omalla koulullasi. UUSI Insinööri Uusi hallitus pitämässä hallituksen kokousta. Kuva: Olli Vanhoja. jatkuvuuden takaamiseksi. Insinööriopiskelijaliitto IOL ry hyväksyi uuden yhdistyksen jäsenekseen 17.8.2008 IOL ry:n järjestöjohdon neuvottelupäivien yhteydessä pidetyssä ylimäärisessä liittokokouksessa. Yhdistyksen toiminnasta vuonna 2008 vastaa 17-henkinen siirtymäkauden hallitus, joka muodostuu HIO ry:n ja EVIO ry:n aktiiveista. Puheenjohtajaksi valittiin HIO ry:n vuoden 2008 puheenjohtaja Joona Haavisto. n IOL:n syksyn koulutukset S yksyn yhteyshenkilökoulutukset alkavat syyskuun lopulla. Alla näet mihin koulutukseen omasta koulustasi on mahdollisuus osallistua. Jos olet kiinnostunut koulutuksista, ota yhteyttä omaan paikallisyhdistykseesi. YH 1 – Kokoustekniikka ja järjestötoiminta 27.–28.9. Riihimäki (Helsinki, Espoo, Vantaa, Riihimäki, Turku, Lahti, Forssa ja Hämeenlinna) 27.–28.9. Tampere (Tampere, Valkeakoski, Jyväskylä, Pori, Rauma, Seinäjoki ja Vaasa) 4.–5.10. Oulu (Kajaani, Kemi, Oulu, Raahe, Rovaniemi, Ylivieska ja Kokkola) 4.–5.10. Kouvola (Imatra, Kotka, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Varkaus ja Joensuu) YH 2 – Esiintymistaito ja työnhakeminen 25.–26.10. Seinäjoki (Tampere, Valkeakoski, Jyväskylä, Pori, Rauma, Seinäjoki ja Vaasa) 25.–26.10. Kouvola (Imatra, Kotka, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Varkaus ja Joensuu) 1.–2.11. Oulu (Kajaani, Kemi, Oulu, Raahe, Rovaniemi, Ylivieska ja Kokkola) 1.–2.11. Riihimäki (Helsinki, Espoo, Vantaa, Riihimäki, Turku, Lahti, Forssa ja Hämeenlinna) YH 3 – Työelämän pelisäännöt ja neuvottelutaito 1.–2.11. Oulu (Jyväskylä, Kajaani, Kemi, Kuopio, Oulu, Raahe, Rovaniemi, Seinäjoki, Vaasa, Varkaus, Joensuu ja Ylivieska 45 KUNTA uutisia Kuntatyössä työhyvinvointia varjostavat kiire ja haasteelliset asiakkaat n Kunta-alan töissä on monia vahvuuk- sia. Työntekijät ovat tyytyväisiä työhönsä, ja he pitävät sitä myös monipuolisena. Kuntatyön vahvuutena on myös työsuhteiden varmuus. Kuntatyön keskeisimmät haasteet liittyvät kiireeseen, haasteellisiin asiakkaisiin sekä työn henkiseen ja fyysiseen raskauteen. Kuntien eläkevakuutuksen tutkimusraportissa ”Mainettaan parempi kuntatyö?” tarkastellaan laaja-alaisesti kuntaalan työoloja ja työhyvinvointia. Tutkimuksessa on vertailtu valtion, kuntien ja yksityisen sektorin työntekijöitä sekä kunta-alan eri toimialoja. Työyhteisöt toimivat kunnissa pääsääntöisesti hyvin. Työntekijät kokevat työnsä tulokselliseksi ja hyödylliseksi, ja he voivat soveltaa työssään omia ideoitaan. Kuntatyöntekijät kokevat myös saavansa arvostusta työyhteisössään sekä tukea ja rohkaisua työtovereiltaan. Esimiestyö on kunta-alalla varsin kilpailukykyistä suhteessa yksityiseen sektoriin ja valtioon. Myönteisistä puolistaan huolimatta kuntatyöllä on useita haasteita, jotka pääosin liittyvät itse työhön ja sen piirteisiin. Työ koetaan usein henkisesti ja fyysisesti raskaaksi sekä kiireiseksi. Sosiaa li-, terveys- ja sivistysalalla haasteelliset asiakaskohtaamiset varjostavat työhyvinvointia. Raskasta työtä tekevät mm. erityisopettajat ja sosiaalityöntekijät, perus- ja lähihoitajat sekä siivoojat. Työhyvinvoinnin merkitys korostuu, kun työvoimasta tulee niukkuutta. Kunnat ovat viime vuosina kehittäneet työhyvinvointia ylläpitäviä käytäntöjään. Kansalaismielipide: Kuntien palvelut riittävät n Lähes kaikki kunnalliset palvelut arvioi- daan ainakin jokseenkin riittäviksi Kunnallisalan kehittämissäätiön TNS Gallup illa teettämässä tutkimuksessa. Kuntien toivotaan myös tuottavan itse suurimman osan kunnallisista palveluista. Kärkeen kohoavat kirjastopalvelut, 46 jotka lähes kaikki katsovat riittäviksi, sekä liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet ja -palvelut. Myös peruskouluja koskevat arviot (89 %) erottuvat myönteisyydellään muista. Lähimmäksi kolmen kärkeä sijoittuvat lukiot ja ammatilliset oppilaitokset (80 %). Kolme neljästä vastaajasta pitää kulttuuripalveluja riittävinä. Lähes yhtä moni katsoo lasten päivähoidon ja kaksi kolmesta vastaajasta terveyspalvelut riittäviksi. Kriittisimpiä ollaan vanhusten huoltoon, sillä vain vajaa puolet on sen tarjontaan tyytyväinen. Palvelujen tuottajana kunta on suosituin. Selvästi suurimman kannatuksen (61 %) saa vaihtoehto, jossa kunnat tuottavat suurimman osan palveluista itse ja ostavat loput yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. Vielä tiukempaa linjaa, jossa kunta tuottaa kaikki palvelut itse, haluaa joka kymmenes (10 %). Toiseksi suosituin (21 %) on tasajakomalli, jossa kunnat sekä yritykset ja järjestöt tuottavat suurin piirtein yhtä suuren osan palveluista. Järjestelmää, jossa yritykset ja järjestöt tuottavat suurimman osan palveluista ja kunta tuottaa loput, pitää parhaana vain pieni vähemmistö (6 %). Puhdasta markkinamallia, jossa yritykset ja järjestöt tuottavat kaikki palvelut, ei käytännössä kannateta (1 %). Kunnallisalan kehittämissäätiön Kansalaismielipide ja kunnat -tutkimus toteutettiin 16. kerran. Tutkimukseen haastateltiin henkilökohtaisesti 1 002 kuntalaista maalis-huhtikuussa. Sairauspoissaolojen kasvu on taittumassa kunta-alalla n Vakinaisten kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolojen kasvu on taittunut. Erot naisten ja miesten sairauspoissaolojen määrässä ovat kuitenkin kasvaneet. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin yli 350 000 kuntatyöntekijän sairauspoissaoloja vuosina 2000–2007. Tutkimuksessa olivat mukana Helsinki, ns. Kunta10 -tutkimuksen kunnat Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat sekä Kanta-Hämeen, VarsinaisSuomen, Vaasan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirit. Vuodesta 2007 vuoteen 2000 vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot kasvoivat Helsingissä 19,3 päivästä 21,4 päivään, Kunta10-kaupungeissa 18,1 päivästä 20,6 päivään ja sairaanhoitopiireissä 17,9 päivästä 20,4 päivään työvuotta kohti. Erityisen jyrkkä nousu oli vuonna 2005. Sen jälkeen kasvu on taittunut. Miesten sairauspoissaolot ovat kasvaneet selvästi hitaammin kuin naisten. Vuonna 2000 naiset olivat Helsingissä ja Kunta10-kunnissa noin kolme päivää enemmän sairauden takia poissa töistä kuin miehet. Sairaanhoitopiireissä eroa oli 5,6 päivää. Vuonna 2007 erot olivat kasvaneet Helsingissä ja Kunta10-kunnissa 5 päivään ja sairaanhoitopiireissä 7,9 päivään. Ammattiryhmien väliset erot ovat suuria. Vähiten (8,3–10 päivää) sairauden takia olivat pois töistä lääkärit, erityisasiantuntijat, päälliköt ja opettajat. Eniten sairauspoissaoloja oli laitosapulaisilla ja siivoojilla, kodinhoitajilla, lähihoitajilla ja keittäjillä (25,4–31,5 päivää). Arttu arvioimaan Paras-uudistusta n Arttu-arviointitutkimusohjelman avulla kerätään systemaattista ja vertailukelpoista tietoa Paras-hankkeen muutosprosesseista ja muutoksen vaikutuksista erityyppisten kuntien sekä eri toimijoiden näkökulmista. Mukana ohjelmassa on 40 kuntaa. Tutkimusohjelman aikana vuosina 2008–2012 selvitetään uudistuksen vaikutuksia kunnallisiin palveluihin, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstöön, kunta- ja paikallistalouteen sekä yhdyskuntarakenteen toimivuuteen. Kukin aihealue muodostaa oman tutkimusmodulin, joissa tutkimusvastuu on jaettu Jyväskylän, Kuopion, Lapin ja Tampereen yliopistoihin sekä Teknilliseen korkeakouluun, Åbo Akademiin ja Svenska social- och kommunalhögskolaniin. Tutkimusohjelma käynnistyy tulevana syksynä laajalla kuntalaiskyselyllä. Myöhemmin syksyllä tutkimuskohteina ovat erityisesti kuntapäättäjät ja kuntien henkilöstö. Kunnallisessa työmarkkinaseminaarissa Raumalla PARAS-HANKE TÄYTÄNTÖÖN VUOSINA 2009–2012 K unnallisen työmarkkinalaitoksen (KT) työmarkkinajohtaja Mark ku Jalosen mukaan vähenevään työvoimatarpeeseen on kunnissa sopeuduttava hallitusti, mikä käytännössä voi tarkoittaa, että poistuvien tilalle ei palkata uutta henkilöstöä. Ostopalvelut sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ja kuntien kesken tulevat lisääntymään. – Muita Paras-suunnitelmien keinoja henkilöstön pysyvyyden ja saatavuuden takaamiseksi ovat muun muassa hyvä henkilöstöpolitiikka, hyvä työnantajakuva, kilpailukykyinen palkkaus, vakituiset palvelussuhteet, joustavat työaikarakenteet ja kuntien yhteinen henkilöstö hallinto, sanoo Jalonen. Kuntaliiton erityisasiantuntija Arto Koski kertoi, että viisi seuraavaa valtuustokautta pitää sisällään sekä suurten ikäluokkien eläköitymisen (2009–2012) että heidän 80 ikävuoden saavuttamisajankohdan (2025–2028). Kaksi seuraavaa valtuustokautta (2009–2016) ovat muutosten tekemisen aikaa ja seuraavat kolme kautta (2017–2028) kovista haasteista selviytymistä. – Vuosi 2013 alkaa olla viimeinen mahdollisuus. Sen jälkeen ei voi juurikaan puhua kuntien strategisista liitoksista, toteaa Arto Koski. – Joensuun kaupungin henkilöstöjohtajan Mauri Temisevän mukaan askarruttavat johtamiseen, demokratiaan, vaikuttamiseen ja byrokratiaan liittyvä sopimusviidakko. Miten ”hanskataan” kustannusten jaot, riskit ja ohjaus. Kokonaisuuden hahmottamisessa ja vastuujaoissa on ongelmansa. Kuntien on myös vaikea luopua itsenäisyydestään. Jyväskylän JUKOlaisten pääluottamusmies Petri Kääriäinen toteaa muutoksen aina tuovan epävarmuutta työn, esimiehen, palkkauksen ym. suhteen. Hän toteaa asioiden avoimen käsittelyn UUSI Insinööri Kuopion kaupungin toimistoinsinööri Pekka Mustonen. ja henkilöstösopimuksen kuitenkin hälventäneen uhkia. Kuopiossa on Paras-hanke toteutettu KTN:läisen pääluottamusmiehen Pek ka Mustosen mukaan yhteistoimintalain hengen mukaisesti. Mustonen ei näe Kuopiolle lyhyellä tähtäimellä kovin suurta taloudellista hyötyä Paras-hankkeesta. Hän perää valtiovallalta pakottavia toimenpiteitä, jotta hankkeelle saataisiin taloudellista painoarvoa. Kuopiossa on myös käynnissä koko kaupunkia koskeva laatutyö, jonka hyvän toiminnan periaatteiden käyttöönoton tarkoituksena on saada periaatteet jalkautumaan hyväksi arkipäivän toiminnaksi sekä toimiala- että työyhteisötasolla, kertoo Mustonen. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander näkee kuntien menopaineissa myös uhkakuvia. Menopaineiden vähentäminen on vaikeaa, koska kunnallisissa palveluissa ei välttämättä ole merkittäviä mittakaavaetuja. Byro- kratia ja hallintokulut voivat lisääntyä kuntien koon kasvaessa ja tilaaja-tuottaja -malleissa. Myöskään kuntien eläkevastuut eivät vähene, vaikka oma väki vähenee. – Ei yksityinen palvelutuotantokaan välttämättä ole edullisempaa tai tehokkaampaa. Tarjonnan niukkuus voi johtaa koviin hintoihin, toteaa Kiander. Tärkeimpänä tuottavuuden ja tuloksellisuuden metsästyksessä Raision kaupunginjohtaja Kari Karjalainen pitää sitä, että ”on opittu ajattelemaan ihan uudella tavalla, ja opittu luottamaan omaan maalaisjärkeen”. Kaupungin KTN:läinen pääluottamusmies Pekka Rantanen on pitkälti samoilla linjoilla. Hänen mukaansa Raision mallissa tuloksellisuutta ei oteta henkilöstön selkä- eikä jalkapohjien nahasta. n Kunnallisessa työmarkkinaseminaarissa Raumalla muistiin merkitsi: Kari Tirronen 47 mennen tullen Kuvat Juha-Matti Turpeinen n Helsingin Insinöörit HI Kesänviettopaikka Vådötorpp Helsingin Insinöörit HI on vuokrannut Helsingin kaupungilta Vartiosaaresta Vådötorpp-huvilan alueineen. HI vuokraa huvilaa jäsenilleen jäsenetuna. Varaukset HI:n toimistolta. Katso varaustilanne: www.helins.fi/ Vådötorpp HUOM! Vielä löytyy vapaata! Vartiosaaripäivä Koko perheen Vartiosaaripäivää vietetään 17.8. Tarkemmat tiedot www.helins.fi/Tapahtumat. Oululaiset insinöörit melontaretkellä O ulun Insinöörien melontaretki suuntautui Oulankajoella 14.– 15.6. Melontaretken 26 osallistujaa koostuivat Oulun Insinöörien jäsenistä ja heidän puolisoistaan. Melontaretki alkoi Kiutakönkään alapuolelta, josta retkeilijät meloivat n. 23 kilometriä alavirtaan Jäkälämutkaan rajavyöhykkeen tuntumaan. Sunnuntaina oli ns. omatoimipäivä, jolloin retkeilijät jäivät joko Rukalle tai lähtivät bussilla takaisin kansallispuistoon. Suurin osa joukosta kiersi pienen Karhunkierroksen Juumassa. Osa kävi tutustumassa paremmin Oulankajoen luontokeskukseen ja Kiutakönkääseen. Oulun Insinöörien hallituksen jäsen ja tapahtuman järjestäjä Matti Palo vaara kertoo, että retkestä saatu palaute oli erittäin positiivinen kuten yleensäkin Oulun Insinöörien järjestämistä 48 perhe- ja vapaa-ajan tapahtumista. – Päivien mittaan ja illanvietossa solmittiin taas uusia tuttavuuksia jäsenten kesken, ja näiden tapahtumien tarkoituksenahan on viihtymisen ja rentoutumisen lisäksi edesauttaa jäsenten verkostoitumista. Vuosittain toistuvia Oulun Insinöörien perhe- ja vapaa-ajan tapahtumia ovat ulkoilupäivä maaliskuussa Villa Kaljaasissa ja Hietasaaren Ponipihalla sekä Rukan retki kevättalvella. – Rukalle järjestämme samalla sekä yhden että kahden päivän retken. Tänä vuonna toteutimme toista kertaa myös perheretken Alahärmän PowerParkiin sekä osallistuimme kolmatta kertaa Pohjois-Suomen piirin rullaluistelutapahtuma PR-Inssiin. Syksyllä järjestämme uudelleen perheretken Vuokattiin Insinöörien suunnistusmestaruuskisojen yhteydessä. n Galleriakierros su 31.8. Kokoontuminen Sanomatalon aulassa klo 13.00. Ilmoittautumiset HI:n toimistoon 27.8. mennessä ilmoittautumiset@helins.fi tai puh. (09) 477 4540. Insinöörien SMsuunnistuskilpailut Kainuun Insinöörit järjestää perinteiset 8. Insinöörien SM-suunnistuskilpailut 13.9. Kilpailuihin voivat osallistua kaikki insinöörit (insinöörit ja DI:t ) ja opiskelijat (insinööriopiskelijat ja teekkarit ) sekä kaikki UIL:oon kuuluvat. Kilpailupaikkana on Sotkamon Vuokatti ja keskuksena uimahalli. Kilpailut alkavat lauantaina 13.9. klo 11.00. Klo 11.30 ensimmäinen lähtijä. Palkintojen jako on välittömästi kilpailujen päätyttyä eli viimeistään klo 15.00. Sarjat D 21 ja 35, H 21, 35, 45, 55 ja 60 sekä kuntosarja (hallitusten jäsenet yms.) Kartta 1:10 000 tai 1:15 000 suunnistuskartta Ilmoittautuminen 6.9. mennessä maksamalla osallistumismaksu 10 euroa Sammon tilille 800014-79373962 tai kisapaikalla. Tiedustelut: Risto Meriläinen, 0400 912 723 ja Toivo Takalo-Eskola, 044 440 0939 Kuvat Anu-Leena Arola n SATAKUNNAN Insinöörit Tapakoulutusluentotilaisuus 24.9. kello 18.00–21.00 Suomalaisella Klubilla, Eteläranta 10, Pori Koulutuksen teemana ”Etteivät sukat mene solmuun” Helena Valonen puhuu asioista, joilla jäsenistömme voi kohottaa ja varmistaa sekä henkilökohtaista että yhteisömme edustavuutta luontevalla ja huomaamattomalla tavalla. Kun asiat on päivitetty sekä kotimaiselle että kansainväliselle liikemies-menestyjä tasolle, kenenkään ei tarvitse ajatella, että ojentelenko kättä vai nielenkö sanoja etc. Koulutukseen kuuluu myös ilta-palatarjoilu. Koulutustilaisuuden hinta on 10 € henkilö. Sitovat ilmoittautumiset SATIn toimistolle puh. 02-6414 130 tai sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi, 5.9 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä saat ohjeet maksun suorittamiseksi 5.9. mennessä. Mukaan mahtuu 50 nopeinta. n Kuntien sähköteknikot KST ry Vuosikokous ja seminaari 2008 Tampereella 20.–21.9.2008. Hotel Cumulus Koskikatu 5 Tampere klo 10.30 Sääntöjen mukainen vuosi kokous klo 13.00 Tutustuminen Vesivoima laitokseen Vuosikokoukseen tervehdykset tuovat: UIL ry vpj Keijo Houhala ja SKT ry pj Timo Ansio Rullaluistelijat saivat nauttia hyvin järjestetystä huollosta. Pohjois-Suomen insinöörit rullaluistelivat Oulusta Säräisniemelle U uden Insinööriliiton Pohjois-Suomen piiri järjesti kolmannen jo perinteeksi muodostuneen rullaluistelutapahtuman 2. elokuuta Oulusta Säräisniemelle. Tapahtumaan osallistui 13 rullaluistelijaa ja 3 huoltajaa Uuden Insinööriliiton Pohjois-Suomen alueyhdistyksistä. Tapahtuman järjestelyistä vastasi Oulun Insinöörit. Tapahtuman lähtölaukaus ammuttiin Hietasaaressa Oulun Insinöörien Villa Kaljaasin majalla lauantaina 2. elokuuta klo 9 maissa. Rullaluistelureitti kulki Kempeleen, Temmeksen ja Kestilän kautta Vaalan Säräisniemeen. 130 kilometrin mittaisen matkan rullaluisteli peräti 10 henkilöä. Viileä ja pilvinen sää helpotti rullaluistelijoiden urakkaa. Myötätuuli puhalsi suurimman osan matkaa, kertoo tapahtuman järjestä Matti Palovaara. Palovaaran mukaan osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä järjestelyihin, reittiin ja tapahtuman mukavaan ilmapiiriin. – Keskusteluja on käyty tapahtuman mahdollisesta järjestämisestä taas ensi vuonna Länsi-Pohjan ja Lapin Insinöörien toimesta. n n LOUSI ry Sinä kunnallisvaaleissa ehdolla oleva varsinaissuomalainen insinööri, ota yhteyttä sähköpostitse elokuun loppuun mennessä osoitteeseen jonna.aaltonen@mertekgroup.fi Tehdään sinusta juttu jäsenlehteemme, että muutkin insinöörit tietävät ehdokkuudestasi. UUSI Insinööri Kymmenen rullaluistelijaa suoriutui 130 kilometrin urakasta. 49 järjestöasiaa KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 TOIMINNAN JOHTO urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen puheenjohtaja Pertti Porokari 0201 801 810 0201 801 821 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki 0201 801 870 johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola 0201 801 811 JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ hallinnon assistentti Satu Muukkonen yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 0201 801 608 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824 hallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 Jäsentietopalvelu 0206 93 877 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 palveluaika klo 10–15 talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 jasen@uil.fi pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865 jäsenpalveluesimies Pasi Heiskanen 0201 801 862 jäsensihteerit Tarja Mörsky (äitiyslomalla), TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840 Tuula Oksanen, Emmi Porvari (opintovapaalla 22.8. saakka, sijainen Heidi Hiltunen), Annaassistentti Anne Herne 0201 801 841 Maija Posti, Sami Ruotsalainen, Satu Sjöstedt, koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki Susanna Saarila (äitiyslomalla) 0201 801 803 työnantajaperintä 0201 801 833 Yksityisen sektorin asiamiehet kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 869 Matti Koskinen 0201 801 846 kehitysasiantuntija Tarja Salmi 0201 801 837 Tomi Seppä 0201 801 844 Juha Simell 0201 801 848 Opiskelija-asiat Björn Wiemers 0201 801 836 Info@iol.fi Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) 0201 801 843 Pekka Hongell 0201 801 830 assistentti Riitta Roisko 0201 801 842 projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 LAKIASIAINYKSIKKÖ assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 työelämän oikeudelliset palvelut kenttäasiamiehet 0206 93 858 Anu Kaasalainen 040 552 7990, lakimiehet@uil.fi Janne Laakso 040 518 0058 toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 assistentti Paula Tapani 0201 801 805 johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras PALVELUT-YKSIKKÖ työsuhdelakimiehet palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 Maria Harju, Kati Hallikainen, tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 Hanne Salonen, Juha Teerimäki järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen VIESTINTÄYKSIKKÖ 0201 801 806 viestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815 toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826 0201 801 872 ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi Etelä-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman Kalevankatu 4, 5. krs 40100 Jyväskylä GSM 040 579 5116 HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi /hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY Pl 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.uil.fi /ksi LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT LOUSI RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku jonna.aaltonen@mertek-group.fi GSM 040 55 766 73 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 alueasiamies Tuomo Hiltunen PL 16, 80231 JOENSUU 0201 801 775 MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen GSM 040 7216 879 Hallituskatu 29 A 4. krs., 90100 Oulu SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 Erkki Tuominen, puhelin (09) 477 545431 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen, jaana.kalviainen@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Ritva Piippo ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi TEKNIIKAN JA ERITYISALOJEN AMMATTILAISET KTL RY Vilhonvuorenkatu 5 B 34, 00500 Helsinki puhelin 045 633 1946 www.kuntienteknistenliitto.fi UIL:n työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot ovat vaihtuneet Uuden Insinööriliiton työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot ovat vaihtuneet. Työsuhdeneuvonnan uusi numero on 0206 93 858 ja jäsentietopalvelun uusi numero on 0206 93 877. Uusiin puhelinnumeroihin soittaminen on halvempaa kuin aikaisempiin. Liitto haluaa tarjota jäsenilleen palveluita mahdollisimman edulliseen hintaan. Siksi puhelinnumerot vaihtuvat. 50 jäsenedut Elokuun ostosvinkki Ratkaise Bolaris-pallon pulma Bolaris-pulmapallot ovat suomalaisenkeksijän Hannu Hjerpen kehittämiä ja rakentamia. Pulmapallojen kolmea eri vaikeus astetta helppo, vaikeahko ja vaikea, tarjoa vat haastetta niin aloittelijalle kuin peli-intoisille. Bolaris-pulmapallon hinta on 9,50 euroa + postikulut. Tervetuloa ostoksille osoitteeseen www. uil.fi. Tuotteita voi ostaa myös suoraan toimistoltamme. Maksuvälineeksi toimistolla käy vain käteinen. UIL-Puoti on avoinna ma–pe klo 9–15. UIL:n kollektiiviset jäsenvakuutukset Pohjolassa Vakuutukset päättyvät sen vuoden lopussa, jona vakuutettu täyttää 70 vuotta. Vakuutetun kotipaikan oltava Suomi väestötietolain mukaisesti. Pidä aina matkoilla liiton jäsenkortti mukana. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus • Voimassa kaikkialla maailmassa. • Hoitokuluja korvataan enintään 8 500 euroa tapaturmaa kohti. • Korvaus pysyvästä haitasta 35 000 euroa. • Kuolinkorvaus 8 500 euroa. Matkavakuutus vapaa-aikana • Voimassa enintään kolmen (3) kuukauden pituisilla vapaa-ajan matkoilla. • Suomessa etäisyys oltava vähintään 50 kilometriä (linnuntietä) asunnosta tms. Matkustajavakuutus vapaa-aikana • Vakuutettuina myös mukana matkustavat alle 15-vuotiaat perheenjäsenet ja lapsenlapset. • Matkasairauden tai -tapaturman hoitokulut ilman euromääräistä ylärajaa. • Matkasairauksissa korvataan hoitokuluja enintään 120 päivältä ja matkatapaturmissa enintään kolmelta (3) vuodelta tapaturman sattumisesta. • Ei omavastuuta. • Lisätietoja www.eurooppalainen. fi. Matkatavaravakuutus vapaa-aikana • Esinevahingon yläraja 1 000 euroa. • Korvaa koko perheen matkatavaravahingot. • Omavastuu 50 euroa/vahinko. Matkavastuuvakuutus • Vakuutusmäärä enintään 85 000 euroa, omavastuu 50 euroa. Matkaoikeusturvavakuutus • Vakuutusmäärä enintään 8 500 euroa, omavastuu 15 prosenttia kustannuksista, kuitenkin vähintään 150 euroa. Ammatillinen oikeusturva- ja v astuuvakuutus • Oikeusturvavakuutus korvaa tarpeellisia ja kohtuullisia asianajoja oikeudenkäyntikuluja. – Jos käyttää liiton suosittamaa lakimiestä, vakuutusmäärä on enintään 17 000 euroa; omavastuu 15 prosenttia kustannuksista, vähintään 150 euroa. – Jos käyttää muuta kuin liiton suosittamaa lakimiestä, vakuutusmäärä on enintään 10 000 euroa; omavastuu 30 prosenttia kustannuksista, vähintään 300 euroa. • Vastuuvakuutus korvaa ulkopuoliselle aiheutettuja vahinkoja. – Vakuutusmäärä enintään 100 000 euroa; omavastuu 100 euroa. Järjestövakuutus • Matkavakuutus, joka voimassa kaikkialla maailmassa jäsenen toimiessa todistettavasti järjestötehtävissä. Sellaisiksi luetaan esim. keskusliiton, jäsenjärjestöjen ja niiden alayhdistysten erilaiset kokoukset, koulutus- ja virkistystilaisuudet. Tutustu vakuutusehtoihin tarkemmin www.uil.fi. UUSI Insinööri 51 “Täältä tullaan työelämä!” Kunnon turva ja työehdot tekniikan taitajille. Lue lisää jäsenyyden eduista. www.uil.fi
© Copyright 2024