o ngstiparaati A Kuka tahansa meist 10.10.2014 ÄLÄ SYRJÄYDY YKSIN! 16.30 Aleksis kiven patsas rautatientori - narinkkatori ”Ihmiset pystyvät luomaan aika makeitakin juttuja, vaikka heillä on ollut jotain ongelmia”, -Petri Kotilainen, Taiteen Sulattamo. © Johnnie Saares / Nordic Garrison o ngstiparaati A Kuka tahansa meist ”Mielen järkkyessä saattaa muukin elämä järkkyä, koska yhteiskunnan turvaverkot ovat hauraat”, Marika Hyvärinen, Angstiparaatin vapaaehtoinen ohjelmavastaava. Maailman mielenterveyspäivänä 10.10.2014 marssitaan Helsingissä mielenterveyden puolesta. Marssi lähtee kello 16.30 Aleksis Kiven patsaalta Rautatientorilta. Mukana marssimassa on myös galaksin pimeät voimat. Tien päässä näkyy Narinkkatori, jossa tanssitaan, soitetaan ja vedetään luurankoja kaapista. Tapahtumat ovat ilmaisia ja kaikille avoimia. Syrjäytymiskeskustelussa on unohdettu yksilöt. Yllättävän harva kokee olevansa syrjäytynyt, koska turvaverkkoja on löytynyt kaupunkien rakenteiden ulkopuolelta, esimerkiksi järjestöistä. Angstiparaati kysyykin, onko meillä Suomessa syrjäytyneitä vai syrjäytettyjä? Angstiparaatin järjestää: Alvi ry, Aspa Palvelut, Aspa säätiö, Espoon Mielenterveysyhdistys, Helsingin Klubitalot ry, Helsingin seurakuntayhtymä, Keskuspuiston ammattiopisto, Korson Työttömät ry, Kukunori ry, Lapinlahden Lähde, Lilinkotisäätiö, Mielenterveyden Keskusliitto, Mielenterveysyhdistys Helmi, Niemikotisäätiö, Omaiset mielenterveystyön tukena, Oranssi ry, Sanasopukka, Sosped säätiö, Soste, Taiteen Sulattamo, Vantaan seurakuntayhtymä ja monet muut vapaaehtoiset. facebook.com/Angstiparaati twitter.com/angstiparaati Älä syrjäydy yksin! Esittely / Sisällys 2/3 Petri Kotilainen 4/5 Marika Hyvärinen 6/7 Sulattamo / Keskuspuiston Ammattiopisto 8/9 Alvi / Emy 10/11 Ohjelma / Kartta 12/13 Klubitalot / Sosped säätiö 14/15 Oranssi /Seurakunnat 16/17 Lapinlahti / Kukunori 18/19 Aspa - palvelut / Aspa - säätiö 20/21 Lilinkotisäätiö / Niemikotisäätiö 22/23 SISÄLLYS © Johnnie Saares / Nordic Garrison 2/3 Makeita juttuja luomassa ”Olen itse ollut jossain vaiheessa syrjäytynyt, niin ymmärrän hyvin sen, että eihän sitä voi joukossa syrjäytyä.” Teksti ja kuva: Anni-Helena Leppälä Angstiparaatissa jokaisella on mahdollisuus päästä osallistumaan. Viime vuoden sivusta seuraaja on tämän vuoden aktiivinen tekijä. ”Yksi Angstiparaatin viesteistä on tuoda mielenterveydellisiä ongelmia ihmisten tietoon. Jokainen meistä voi sairastua henkisesti”, sanoo Petri Kotilainen. Tämän vuoden alateemana on: älä syrjäydy yksin. Petri ymmärtää viestin hyvin, sillä on vaikea syrjäytyä jos on ystävä vierellä. ”Olen itse ollut jossain vaiheessa syrjäytynyt, niin ymmärrän hyvin sen, että eihän sitä voi joukossa syrjäytyä.” Hän myös kokee, että yhteiskunnassamme syrjäytetään ensin ja jätetään sitten ihminen syrjäytymään yksin. ”On helpompi jäädä kotiin kuin tulla yhteisöön, jossa ihmistä kohdellaan kaltoin. Siten ihminen syrjäytyy.” Petrin syrjäytymiskierteen katkaisi se, että hän löysi ystäviä, jotka ymmärsivät myös mielen ongelmia. Tärkeintä on löytää sellaisia paikkoja, joissa voi tavata samanhenkisiä ihmisiä. Petri kokee, että Angstiparaati on juuri tällainen paikka. Angstiparaatia tehdään yhdessä. Kaikkia tekijöitä, kuten ihmisiä muutenkin, yhdistää mielenterveys. Parhaimmillaan Angstiparaatin kaltainen tapahtuma voi tarjota vertaistukea, jonka tärkeyttä ei pidä väheksyä. ”Kuulen itse ääniä ja oli tosi tärkeää, kun eräs nainen kertoi, kuinka häneltä olivat äänet hävinneet kokonaan. Ihminen tarvitsee esimerkkejä siitä, että mielenterveyden ongelmista voi kuntoutua. Toivon, etteivät ihmiset menetä toivoaan kuntoutumisen suhteen, vaikka se onkin pitkä prosessi.” Vuonna 2013 Petri osallistui Angstiparaatin katsojana tänä vuonna hän edustaa paraatissa Taiteen Sulattamoa ja on aktiivisesti luomassa entistäkin parempaa tapahtumaa. ”Angstiparaatin kokouksissa on rento meininki, jossa voi rauhassa jutella myös vieraiden kanssa. Täällä vallitsee keskinäinen tasa-arvoisuus.” Itse mukana oleminen on luonut tapahtumasta entistäkin mielenkiintoisemman. Jännitystä lisää se, että Kansalaistorille syntynyt tapahtuma siirtyy tänä vuonna Narinkkatorille, ihan kaupungin ytimeen. ”Ehkä vähän pelottaa se, miten ihmiset suhtautuvat esillä olemiseen, mutta luulen että se tulee menemään ihan hyvin.” Petrin edustama Taiteen Sulattamo osallistuu Angstiparaatiin niin flashmobien kuin teatteriesityksenkin keinoin. ”Tulkaa Angstiparaatin, älkää jääkö kotiin. Täältä voi löytää muita ihmisiä, joilla on samankaltaisia ongelmia. Ihmiset pystyvät luomaan aika makeitakin juttuja, vaikka heillä on ollut jotain ongelmia.” 4/5 Mielihyvää angstista Marika Hyvärinen on mukana useissa taideprojekteissa, opiskelee Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatusta ja tekee töitä henkilökohtaisena avustajana. Tänä vuonna hän halusi olla mukana vapaaehtoisena myös Angstiparaatissa. Teksti: Pirita Tiusanen Kuva: Marika Hyvärinen ”Angstiparaatissa tuodaan hirvittävän traagisia kohtaloita esille äärimmäisen hienolla tavalla. Miten sellaiseen kansalaistoimintaan voisi olla osallistumatta, saamatta yhteisyydestä mielihyvää?”, kysyy Angstiparaatin ohjelman suunnittelija Marika Hyvärinen. Hyvärinen sai tietää Angstiparaatista ystävänsä kautta, kun teki mielenosoitusperformanssia. Hullun huuto huudettiin eduskuntatalon edessä loppusyksystä 2013. Sen johti kapellimestari ja se kesti tasan 145 sekuntia, eli sekunneissa sama määrä kuinka monta mielenterveyden sairaalapaikkaa Uudeltamaalta vähennettiin vuonna 2013. Performanssin jälkeen Hyvärinen tarjoutui auttamaan Angstiparaatissa ja sai erinomaisen kauniin ja ilahtuneen vastaanoton. Parhaiksi asioiksi Angstiparaatissa Hyvärinen listaa kulttuurin ja mielenterveyden kohtaamisen, yhdessä tekemisen, ideoimisen ja sen, että stigmoja poistetaan tuomalla hulluus keskelle kaupunkia. ”Älä syrjäydy yksin on mahtava teema. Minulle lause merkitsee rakenteellisen syrjäyttämisen eetoksen kysymistä, mutta samalla se kutsuu yhteisyyteen. Olisi esimerkiksi epänormaalia olla reagoimatta traumaattiseen tapahtumaan. Silti reaktion seurauksena, mielen järkkyessä, saattaa muukin elämä järkkyä, koska yhteiskunnan turvaverkot ovat hauraat. On outoa, että mielenterveyden ongelmista syyllistetään yksilöä, eikä rakenteellisia ongelmia haluta nähdä tai korjata. Miksi?” Angstiparaatia voi tulla tekemään kuka tahansa. Työryhmässä pärjäävät kaikenlaiset ihmiset, juuri sellaisina kuin ovat. 6/7 Sulattamo Kun mielenterveyskuntoutujat lähtevät mielenterveyden asialle, tuloksena on luonnostaan heviä settiä. Kun on kerran nähnyt harhoja tai kuullut ääniä, on tutustunut itseensä sellaisella tavalla, että tuloksena voi olla vaikka - taidetta. Teksti ja kuva: Taiteen Sulattamo - uusi helsinkiläinen taideyhteisö mielenterveyden asialla Taiteen Sulattamo on mielenterveyskuntoutujien ja taiteen ammattilaisten yhdistys, jonka tarkoituksena on tuottaa eri alojen taideproduktioita ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja tehdä väestöä hyödyttävää mielenterveystyötä. Diagnoosia ei tarvita - toiminnassa voi olla mukana jokainen, joka kokee taiteen tekemisen lisäävän mielensä hyvinvointia. Ensi vuonna raskas aihe verhotaan nauruun. Prinsessahäät-näytelmä käsittelee komedian keinoin terveen metaforan ja sairaan harhan välistä eroa. Valmistavaan workshopiin pääsee mukaan vuodenvaihteen jälkeen. Sulattamon skitsofreniaa käsittelevä monitaiteinen satuteos, Prinsessa joka katsoi mustaan lähteeseen, suunnataan alakouluikäisille lapsille. Sulattamon tämänvuotinen suururakka on Q-teatterin kanssa yhteistyössä tuotettava ”POHJA EDELLÄ - tarinoita häpeästä” -teatteriproduktio, joka tulee ensi-iltaan 31.10. Teos on noussut tekijöiden omista kokemuksista ja se käsittelee häpeävankilaa ja siitä vapautumista. Toukokuussa Kalliossa järjestetty monitaidetapahtuma, Sulattamo-festari, aiotaan ottaa uusiksi ensi vuonna. Ota yhteyttä niin saat lisätietoa puh. 046 900 6670 tai info@taiteensulattamo.fi KESKUSPUISTON AMMATTIOPISTO Keskuspuiston ammattiopisto on Suomen toiseksi suurin ammatillinen erityisoppilaitos. Koulutustarjontaamme kuuluvat valmentava ja kuntouttava koulutus, ammatillinen peruskoulutus sekä ammatillinen aikuiskoulutus. Teksti ja kuva: Keskuspuiston Ammattiopisto Koulutuspalveluiden lisäksi tarjoamme erilaisia opetus-, kehittämis- ja asiantuntijapalveluja toisille oppilaitoksille sekä muille yhteistyötahoille. Ammatillinen peruskoulutuksemme on tarkoitettu ensisijaisesti alle 25-vuotiaille, jotka tarvitsevat opinnoissaan ja jatkosijoittumisessaan erityistä tukea. Tuen tarpeen syitä voivat olla esimerkiksi terveydelliset syyt, oppimisvaikeudet sekä sosiaaliset tai psyykkiset ongelmat. Keskuspuiston ammattiopiston päätoimipaikka ja hallinto sijaitsevat Helsingin Ruskeasuolla. Kaikkiaan opistolla on 12 toimipaikkaa pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla. Tuemme opiskelijoitamme monin eri tavoin opintojen sujumisessa. Yksilölliset ja joustavat opiskelusuunnitelmat sekä pienet opiskeluryhmät tarjoavat hyvän lähtökohdan opiskelulle. Oppilaitoksessamme on suuri joukko eri alojen asiantuntijoita, jotka pitävät huolta opiskelijoidemme terveydestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Opistomme toisen asteen koulutuksessa ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelee vuosittain noin 1200 opiskelijaa. Henkilöstömäärä on noin 500. Keskuspuiston ammattiopisto on osa ORTON-konsernia. Keskuspuiston ammattiopisto on Suomen ainoa erityisoppilaitos, joka tarjoaa tanssialan perustutkinnon koulutusta. 8/9 ALVI Alvi ry on tehnyt yli 20 vuotta mielenterveystyötä pääkaupunkiseudulla. Tarjoamme erilaisia asumiseen liittyviä palveluja, työ- ja päivätoimintaa sekä ylläpidämme matalan kynnyksen toiminta- ja kohtaamispaikkaa, Laturin Tukiyhteisöä, RAY:n ja Helsingin kaupungin avustuksella. jonka toimintaan voi osallistua haluamallaan tavalla. Yhtä merkittävää kuin toimiminen ja osallistuminen on myös oleminen ja yhteisön tapahtumien seuraaminen. Laturin Tukiyhteisön toiminta painottuu iltoihin, viikonloppuihin, arki- ja juhlapyhiin - niihin vuorokaudenaikoihin ja viikonpäiviin, jolloin muuta vastaavankaltaista kohdennettua toimintaa ei useinkaan ole tarjolla. Tukiyhteisö on tarkoitettu täysi-ikäisille henkilöille, joilla on tai on joskus ollut kokemusta mielenterveydellisistä häiriöistä, syrjäytymisestä tai muutoin vain katselevat asioita toisesta näkökulmasta. Viikoittain kokoontuu erilaisia ryhmiä, niin vapaamuotoisia vertaisryhmiä kuin vertaisohjaajien sekä henkilökunnan vetämiä ohjattuja toimintoja. Viikoittaisen ohjelman suunnitteluun osallistuvat yhteisön jäsenet. Toiminta voi olla esim. yhteistä ruuanlaittoa, liikuntaa, kotija ulkomaanmatkoja, retkiä, taidenäyttelyjä, museovierailuja, kahvilassa käyntiä, biljardia, keilausta, musiikki- ja karaokeryhmää, keskustelu- sekä kirjallisuus/runoryhmiä. Tärkeintä on halu kuulua johonkin yhteisöön, Yhteystiedot: www.alvi.fi Teksti ja kuva: ALVI Teksti ja kuva: EMY Espoon mielenterveysyhdistys, EMY ry, on vuonna 1985 perustettu aktiivinen mielenterveysyhdistys. Emyssä on läpi vuoden tarjolla paljon erilaista toimintaa mielenterveyskuntoutujille ja muille kiinnostuneille. RAY:n rahoittama toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Toimintaan osallistujat voivat itse valita, mihin kaikkeen osallistuvat. Emy ylläpitää kohtaamispaikkoja sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Emy järjestää retkiä, leirejä ja matkoja sekä monipuolista ryhmätoimintaa. Talkootöitä on tarjolla yhdistyksen omissa kohtaamispaikoissa ja lisäksi Emyllä on kaksi kahviota, joissa on mahdollisuus kuntouttavaan työtoimintaan. Emyn toiminta on päihteetöntä matalan kynnyksen toimintaa, eli kuka tahansa voi tulla mukaan ja halutessaan liittyä myös yhdistyksen jäseneksi. Olet lämpimästi tervetullut Emyyn vaikkapa juomaan kahvia ja luke- EMY maan päivän lehteä sekä samalla tutustumaan toimintaan. Et tarvitse diagnoosia, etkä lähetettä - tule tutustumaan Emyyn paikan päälle! Tutustumiskäynti on hyvä sopia etukäteen soittamalla Lilla Karylliin p. 09 859 2057 tai Meriemyyn p. 09 863 2031 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen espoonmielenterveys@emy.fi. Internetosoitteesta www.emy.fi löydät lisätietoja ja yhdistyksen kuukausittain ilmestyvän tiedotteen. Löydät meidät myös Facebookista. Kohtaamispaikka Lilla Karyll, Pappilantie 7, Espoon keskus Kohtaamispaikka Meriemy, Merenkäynti 3, Kivenlahti Asukastalo Kylämaja, Matinkatu 7, Matinkylä Raitin Pysäkki, Konstaapelinkatu 1, Leppävaara 10/11 Vau Helsingegatan En gi © Johnnie Saares / Nordic Garrison n kat u KALLIO BERGHÄL n lsi e H El si lin ja Ko lm as lin j Vi ide a Linjat Linjerna äi ägen eimv nerh tu Man ka nt ar m hantie Hä Kello 16:15 Angstiparaati kokoontuu Aleksis Kiven patsaalle Kello 16:30-17 Angstiparaati marssitaan Aleksis Kiven patsaalta Narinkkatorille Kamppiin Kello 17 Tervetuliaissanat Narinkkatorilla Kello 17:05-18:10 Taiteen Sulattamon teatteriryhmä esittää näytelmän Ei väliä. Musiikista vastaa Riku and the Nightvisions, Nisse, Laura, Kivelän Kymppi ja Pots Lojo. Lisäksi Sami Liuhto ja Fanni-Laura esittävät runoja. pimeä puoli. Siltasaari Broholmen A M L E 14 J H O 0.20 10.1 S me nie isa he r ne F i an M k n mo Kaivokatu Ka L Unionink nk KLUUVI Tapahtumassa mukana myös liikettä ja universumin GLO ET Arkadiankatu atuatu k e i k tattatie MAALI u RaRau KAMPPI M n KAMPEN uo v ilta LÄHTÖ Yliopistonk Aleksanterinkatu K K SAMI & FANNI-LAURA Sami Liuhto on runoilija, tekstitaiteilija ja ollut virallisesti hullun kirjoissa lapsesta saakka. Hän lukee Angstiparaatissa otteita runoelmasta Surun virsiä. “Surun virsiä on kuvaus siitä, kun rakkaus kestää yksitoista päivää ja täytyy juoda vuosi tajutakseen, ettei se ollut rakkautta laisinkaan, se ei ollut edes panemista, se ei ollut mitään, pelkkää henkis-ruumiillista hyväksikäyttöä molemmin ja kaikin puolin.” Fanni-Laura on opiskelija, taiteilija, kirjailija ja mielenterveyskuntoutuja. Hän käy aktiivisesti Kulttuuripaja Elviksessä ja kuuluu RAY:n Nuorten johtoryhmään. Fanni-Laura julkaisi runokirjan vuonna 2012 ja uusi novellikokoelma ilmestyy näillä näkymin vuoden vaihteessa. Kirjailijan blogi löytyy osoitteesta : http:// unilintu.omablogi.fi. “Toivon ja teen töitä sen eteen, että jokainen mielenterveysongelmista kärsivä henkilö saisi yhtälailla apua.” klubitalot Pääkaupunkiseudulla toimivat ESKOT ry:n Klubitalot ovat kuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostamia yhteisöjä, jotka tarjoavat mielekkäitä työtehtäviä ja oppimismahdollisuuksia. Teksti ja kuva: Klubitalot Klubitalojen toiminnalla autetaan kuntoutujia eteenpäin elämässä, elämäntilanteesta riippuen joko työelämään, opiskelemaan tai parantamaan elämänlaatua uusien ystävien ja mielekkään viikko-ohjelman avulla. Toiminnan perustana ovat tasa-arvoisuus ja vapaaehtoisuus. Klubitalojen kautta on mahdollista saada tukea työelämään siirtymätyöohjelman ja tuetun työllistymisohjelman avulla. Lisäksi opintovalmentaja auttaa opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Klubitalon jäseneksi pääsee käytyään tutustumiskäynnillä ja suorittamalla perehdytyskäynnit talon eri yksiköissä. Jäseneksi voivat hakea 18 vuotta täyttäneet helsinkiläiset ja vantaalaiset, joilla on tai on ollut mielenterveydellisiä ongelmia. Jäsenyys on maksuton eikä sido mihinkään. Työpainotteinen päivä toteutuu Klubitaloissa maanantaista perjantaihin klo 8-16. Jäsen valitsee vapaasti käyntiaikansa ja -päivänsä. Taloilla on myös ilta- ja viikonloppuohjelmaa. Lämpimästi tervetuloa! Soita ja sovi tutustumiskäynti. Helsingin Klubitalo, Hämeentie 54 09-7288 550 Itä-Helsingin Klubitalo, Kontulan ostoskeskus (muuttaa syksyllä 2014 Myllypuroon) 040 188 0621 Tikkurilan Klubitalo on aloittanut toimintansa 1.9.2014 väliaikaisissa tiloissa Korsossa ja varsinaiset tilat valmistuvat joulukuussa 2014 Tikkurilan keskustaan. 040-154 7800 sosped SÄÄTIÖ Sosped säätiön toiminnassa tärkeintä on vertaisuus, eli kokemusten jakaminen ja niistä yhdessä oppiminen. Sospedin hankkeet ovat tukena mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille, peliongelmista kärsiville, heidän läheisilleen, sekä kaikille heitä kohtaaville. www.sosped.fi ta lähtökohdistaan ja sitä kautta vahvistavat vertaistoiminnassa tarvittavia taitoja sekä valmiuksiaan työllistyä tulevaisuudessa. mieletontavaloa.fi Teksti: Pirita Tiusanen, kuva: Sosped säätiö Ryhmissä keskustellaan omasta elämäntilanteesta, suuntaudutaan kohti elämänmuutosta ja ongelmallisesti pelaavien ryhmissä etsitään yhdessä uutta tekemistä pelaamisen tilalle. pelirajaton.fi Nuorten kulttuuripaja Nuorten kulttuuripajat ovat nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien (18 - 35 v.) kohtaamispaikkoja, joiden kautta voi löytää mielekästä tekemistä jokapäiväiseen elämäänsä. Kulttuuripajamalli perustuu kuntoutuskäsitykseen, jossa keskitytään sairauden sijaan ihmisen voimavaroihin ja mielenkiinnon kohteisiin. Pelirajat’on Pelirajat’on-vertaisryhmiä on sekä ongelmallisesti pelaaville että läheisille. Maksuttomia ryhmiä ohjaavat vapaaehtoiset vertaiset, joilla on omakohtainen kokemus rahapeliongelmasta tai läheisenä elämisestä. Kulttuuripajoilla kuntoutujia koulutetaan ohjaamaan erilaisia kulttuurin, musiikin ja taiteen alojen pienryhmiä. Nuorten kulttuuripajoja on Sospedillä kaksi, Lohjalla ja Kainuussa. Kolmas avautuu vuonna 2015. sosped.fi/nuortenkulttuuripaja/ Mieletöntä valoa Mieletöntä valoa kouluttaa mielenterveyskuntoutujista vertaistuottajia media- ja kulttuurialasta kiinnostuneille kehitysvammaisille. Toiminta keskittyy radio- ja tv-tuotantoon, kirjoittamiseen ja tapahtumien järjestämiseen, sekä ylittää rajoja ja ennakkoluuloja. Mukana olevat pääsevät toteuttamaan ideoitaan omis- 14/15 ORA Oranssin ry:n uudet tilat nyt avoinna! tomaattiyhdistys, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Helsingin nuorisoasiainkeskus. Teksti ja kuva: Oranssi Oranssi ry on vuonna 1990 perustettu nuorten kansalaisjärjestö, joka vaalii tee-se-itse –henkistä kulttuuritoimintaa. Oranssin edellinen Herttoniemessä sijainnut tila suljettiin vuonna 2007. Järjestö on tarjonnut evakon aikana kaikille avointa toimintaa mm. Kalasataman Konttiaukiolla. Oranssin uusi kulttuurikeskus on avattu Suvilahden vanhalla voimala-alueella rakennuksessa 11. Oranssi tarjoaa etenkin ruohonjuuritasolla toimiville nuorille, nuorten ryhmille ja yhdistyksille mahdollisuuden järjestää kulttuuritoimintaa vaivattomasti. Tapahtumat ovat kaikille avoimia, ikärajattomia, omaehtoisia ja epäkaupallisia. Oranssin kulttuurikeskus on vuodesta 2010 talkoohengessä kunnostettu rakennus, josta on nyt otettu käyttöön ensimmäinen kerros. Käytössä ovat 180m2 klubisali, 64m2 studionäyttämö sekä pieni keittiö. Tilojen kunnostus on osallistanut ja työllistänyt lukuisia nuoria, ja tilat ovat muovautuneet heidän tahtomaansa suuntaan. Hanketta ovat rahoittaneet Raha-au- Mikäli haluat järjestää toimintaa Oranssin tiloissa, ota yhteyttä aino@oranssi.net tai klubi@ oranssi.net. Liitä mukaan lyhyt ja ytimekäs esittely toiminnastasi ja tekijöistä (kuka olet, mitä haluat tehdä, mikä on kohderyhmäsi, mitä tarvitset). Katsotaan yhdessä miten saadaan hommat liikkeelle! Lisätiedot: Aino Toiviainen-Koskinen, Toiminnanjohtaja Oranssi ry 050-3785081, aino@oranssi.net www.oranssi.net ANSS I SEURAKUNNAT Helsingin seurakunnat tarjoavat keskusteluapua, ryhmiä, retki ja -leiritoimintaa mielenterveyskuntoutujille. Tiedustelut Anja Ollila p. 09 2340 2536 anja.ollila@evl.fi Vantaan seurakunnat tarjoavat monialaista tukea ja toimintaa sekä rinnallakulkemista monissa elämän kohokohdissa ja aallonpohjissa. Yhteinen seurakuntatyö ja seitsemän suomalaista ja yksi ruotsinkielinen seurakunta ovat ihmistä varten valmiina palvelemaan ilman odotuksia, kriteerejä tai vaatimuksia. Suurella sydämellä portaali suurellasydamella.fi tarjoaa mielekästä tekemistä vapaaehtoistoimintaa etsivälle. http://www.vantaanseurakunnat.fi /fi/tukea-elamaan 16/17 lapinlahti Kulttuurista hyvää mieltä. Lapinlahden sairaalasta mielen hyvinvointia edistävä kulttuurikeskus! mm. kahvila- ja ravintolatoimintaa, musiikkia, teatteriesityksiä, hotellitoimintaa, liikuntamahdollisuuksia ja erilaisia tapahtumia. Teksti ja kuva: Lapinlahti Mukana on merkittävä joukko kulttuuri- ja terveysalan järjestöjä ja toimijoita, esimerkiksi Suomen Mielenterveysseura ry, Mielenterveyden Keskusliitto ry (MTKL), Alvi ry, Kukunori ry, HELMI ry, Sympati Psykosociala förening rf, Pro Lapinlahti ry ja Tukiyhdistys Majakka ry. Tämän lisäksi mukana on useita yksittäisiä taiteilijoita, kulttuurialan toimijoita ja yksityishenkilöitä ja mukaan mahtuu aina! Lapinlahden Lähteen tavoitteena on luoda vanhaan Lapinlahden sairaalaan kaikkien helsinkiläisten yhteinen hyvän mielen ja kulttuurin tyyssija. Sairaalan kaunis ympäristö ja upeat puitteet tarjoavat mainion mahdollisuuden yhteiselle mielen hyvinvointia edistävälle kulttuuritoiminnalle. Tavoitteena on, että Lapinlahdesta kehittyisi uudenlainen mielenterveyttä edistävä kulttuurin ja yhteisöllisen toiminnan keskus, joka samalla edistäisi kaupunkiympäristön viihtyisyyttä, kaupunkikulttuuria ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Lähteeltä löydät tulevaisuudessa Tule mukaan ideoimaan ja antamaan oma panoksesi. Katso lisää facebook -sivultamme www.facebook.com/lapinlahdenlahde tai ota yhteyttä Lähteen vaalijaan, jaana.merenmies@ lapinlahdenlahde.fi. Etsitään yhdessä juuri sinulle sopivaa tekemistä. Lapinlahden Lähde on yhteinen ponnistus! KUKUNORI Kukunori on kuntoutujien ja kulttuurialan ammattilaisten verkosto, jonka tarkoituksena on mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten henkilöiden kulttuuritoiminnan edistäminen. Teksti ja kuva: Kukunori Kukunori järjestää mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille henkilöille mahdollisuuksia omien kulttuuriharrastustensa toteuttamiseen ja esiintuomiseen. Kyseessä ei ole terapiaa tai hoitoa tuottava järjestö, vaan taidetta, kulttuuria ja ilmaisuvapautta tuottava yhteistyöelin. Tarkoituksemme on järjestää valtakunnallisia tapahtumia yhdessä muiden kanssa. Musiikkileirejä kitara-, rumpu- ja biisintekopajoineen, taidekouluja ja näyttelyitä ja teatteria. www.kukunori.fi 18/19 aspa palvelut Oikeus omaan elämään. tavoin vammaisille ihmisille. Teksti ja kuva: Aspa Palvelut Palvelu suunnitellaan aina yhdessä asiakkaan ja hänen tukiverkostonsa kanssa. Tuetun asumisen palvelut ovat kotiin ja arkeen kuuluvaa monimuotoista apua ja tukea. Niillä edistetään elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa palvelussa lähtökohtana on asiakkaan arvojen, aikataulujen ja kodin kunnioittaminen. Jokaisella on oikeus omannäköiseen, turvalliseen elämään. Osalle meistä se ei ole mahdollista ilman ulkopuolista apua. Jotkut tarvitsevat ympärivuorokautista apua, toiset kevyempää tukea. Parhaat ratkaisut ovat aina yksilöllisiä. Siksi on Aspa Palvelut. Aspa Palvelut tarjoaa itsenäistä elämää edistäviä palveluja kaikille apua ja tukea tarvitseville, muun muassa mielenterveyskuntoutujille ja eri Aspa Palvelujen Aspa-koteja on ympäri Suomea. www.aspa.fi aspa-säätiö Aspa-säätiö on vuonna 1995 perustettu valtakunnallinen säätiö. Säätiön perusti kolmetoista Suomen suurinta vammaisjärjestöä, joiden tavoitteena oli parantaa vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua itsenäisesti tavanomaisissa asuinympäristöissä. Teksti ja kuva: Aspa - säätiö Tukiasuntoja ostamme normaalista asuntokannasta ja ne vuokrataan asumisessaan tukea tarvitseville vammaisille ihmisille ja mielenterveyskuntoutujille. Tuleva asukas on aktiivisesti mukana hänelle sopivan asunnon hankintaprosessissa. Rakennutamme uusia vuokra-asuntoja asukkaille, joiden tarpeita ja toimeentulomahdollisuuksia vastaavia asuntoja ei ole muuten saatavilla. Aloitteita uusiksi rakennuskohteiksi tekevät järjestökumppanit, erityisryhmiä edustavat tukiyhdistykset tai kunnat. Kehittämistoiminnalla edistämme vammaisille ihmisille tarkoitettujen yksilöllisten, laadukkaiden ja turvallisten asumispalvelukokonaisuuksien syntymistä. Yhteistyössä asiakkaiden, järjestötoimijoiden, palveluntuottajien ja kuntien kanssa tehtävillä kartoituksilla ja kehittämishankkeilla parannetaan vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja mahdollisuuksia asua itsenäisesti. Erityisryhmien asumiseen ja asumisen palveluihin liittyvän tiedon hankinta ja tuottaminen lisää Aspan vaikuttavuutta vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien itsenäisen ja omaehtoisen elämän edistäjänä. Tandem-projekti Sanasopukassa sanottua -näyttely Mikä kuntoutujien mielestä mielenterveyspalve- ja palveluista. Sanasopukka vieraili matalan luissa on hyvää tai vaatii erityisesti kehittämistä? kynnyksen paikoissa, sairaalan avo-osastolla, mielenterveysmessuilla, katutapahtumissa Sanasopukassa sanottua -näyttely sen kertoo ja ryhmissä. Kokemustarinoita kertyi 165. Savideoin, kuvin ja sanoin. nasopukka-teltta on nyt muuttunut tarinan kerääjästä tarinan kertojaksi. Sanasopukka on teltta, joka kiersi Tandem -projektissa mukanamme ympäri Suomea. Videoimme Lyhytfilmejä ja lisätietoja Sanasopukasta ja Sanasopukka-teltassa ihmisten kokemuskerto- Tandem-projektista löydät osoitteesta muksia sairaudesta, kuntoutumisesta, hoidosta www.aspasaatio.fi/tandem 20/21 lilinkotisäätiö Lilinkotisäätiöllä pääosassa on ihminen. Asukkaana voin toteuttaa unelmiani, vahvistua ja haastaa yhteiskunnan avoimeen yhteistyöhön tasa-arvoisen osallisuuden puolesta. Teksti ja kuva: Lilinkotisäätiö Lilinkotisäätiöllä voin osallistua verkostotapahtumiin, näkyä ja kuulua mediassa. Olla mukana Moniäänirockissa, Iloliikkujassa, Angstiparaatissa, Aurorapäivässä ja Kukunori ry:n tapahtumissa sekä osallistua omalla jengillä taidenäyttelyihin, jalkapallo- , salibandy- sekä futsalturnauksiin. Voin harrastaa, tehdä taidetta sen eri muodoissa, liikkua ja tuottaa ääntä. Voin toimia asukasohjaajana ohjaajien ja va- paaehtoisten työparina. Tehdä retkiä, matkustella ja osallistua kulttuuritapahtumiin. Säätiöllä voin asua asumispalveluissa eri puolilla Helsinkiä, käydä päivätoiminnassa Malmilla, osallistua kurssitoimintaan ja viettää vapaa-aikaa Vihdin lomapaikassa. Arki on myös tärkeä osa elämääni ja merkittävä rooli hyvinvointini ylläpidossa on tavallisten asioiden sujuminen jokapäiväisessä elämässä sekä omasta terveydestä huolehtiminen. Lilinkotisäätiöllä voin toimia omatoimisesti ja osallistua päätöksentekoon yhteisökokouksissa ja asukastoimikunnassa. Minulla on mahdollisuus elää itsenäistä ja laadukasta elämää. Itsemääräämisoikeuttani kunnioitetaan ja tuetaan kaikin tavoin. www.lilinkoti.fi www.facebook.com/lilinkotisaatio NIEMIKOTIsäätiö Niemikotisäätiö on tehnyt mielenterveyskuntoutusta Helsingissä vuodesta 1983. Toimintamme painottuu kuntoutujien arjen tukemiseen. Henkilöstöstämme 95 % työskentelee suorassa asiakastyössä. Niemikotisäätiön toiminta on monipuolista ja laajaa. Jatkamme samalla hyvällä tiellä. Teksti ja kuva: Niemikotisäätiö Niemikotisäätiö tuottaa asumispalveluita, toiminnallista kuntoutusta työ- ja päiväkeskuksissa ja erillisessä valmennusyksikössä. Yhteydet oppilaitoksiin, yrityselämään ja työmarkkinoille ovat tiiviit. Toimintamme on voittoa tavoittelematonta ja yleishyödyllistä. Niemikotisäätiö on Helsingin kaupungin tytäryhteisö, osa kaupunkikonsernia. Asumispalveluita on tarjolla ympärivuorokautisesti tuetusta asumisesta aina jälleenvuokrauksen hyvin itsenäiseen asumiseen. Säätiössä toimii myös asumiskyvyn arviointi- ja valmennusyksikkö AKKU sekä yöpäivystys. Työtoiminnoissa kuntoutujat voivat harjoitella työelämän taitoja turvallisessa ympäristössä ja ylläpitää säännöllistä päivärytmiä. Työtehtävät sisältävät mm. erilaisia kokoonpano-, postitusja pakkaustehtäviä, sekä keittiö-, siivous- ja toimistotöitä. Mieli Töihin® -valmennusyksikkö tarjoaa ammatillista ja sosiaalista kuntoutusta pienryhmissä. Valmennus toimii tietotekniikkapainotteisesti tuetun työllistämisen menetelmiä soveltaen. Päivätoiminnoissa on mahdollista vahvistaa, oppia ja ylläpitää elämän- ja arjenhallintataitoja. Toiminta on yhteisöllistä ja koostuu mm. erilaisista toiminnallisista ryhmistä ja vertaistuesta. Päivätoimintaa tarjoavia yksiköitä on useita; Malmin ja Tuulimyllyn päivätoimintakeskukset, Haagan toimintatalo, sekä nuorille aikuisille ohjattua toiminnallista vertaistukea tarjoava Kulttuuripaja ELVIS. Lisätietoja: www.niemikoti.fi 22/23 o ngstiparaati Kuka tahansa meistA © Johnnie Saares / Nordic Garrison 10.10.2014 ÄLÄ SYRJÄYDY YKSIN! facebook.com/angstiparaati