Naiset politiikassa Onko tasa-arvo jo saavutettu? Naisjärjestöjen keskusliitto 21.04.2012 Sari Pikkala Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi p. 040 190 4068 1 Naisten edustus politiikassa – vähittäisestä kasvusta stagnaatioon? Naiset ehdokkaina ja valittuina •Presidentinvaaleissa •Eduskuntavaaleissa •Kunnallisvaaleissa 2 Naiset presidentinvaaleissa 1982-2012 1982 •Ensimmäinen naisehdokas Suomen presidentinvaaleissa Helvi Sipilä, vain 1 valitsijamies 301:stä 1988 •Kaikki ehdokkaat miehiä 1994 •Suora kaksivaiheinen kansanvaali ensimmäistä kertaa •I kierros: 2 ehdokasta 11:sta naisia (Eeva Kuuskoski, Elisabeth Rehn) •II kierros: Elisabeth Rehn (46,1 %) - Martti Ahtisaari (53,9 %) 2000 •I kierros: 4 ehdokasta 7:stä naisia (Tarja Halonen, Riitta Uosukainen, Elisabeth Rehn, Heidi Hautala) •II kierros: Tarja Halonen (51,6 %) – Esko Aho (48,4 %) 2006 •I kierros: 2 ehdokasta 8:sta naisia (Tarja Halonen, Heidi Hautala) •II kierros: Tarja Halonen (51,8 %) - Sauli Niinistön (48,2 %) 2012 •I kierros: 2 ehdokasta 6:sta naisia (Eva Biaudet, Sari Essayah) •Naisehdokkaiden yhteenlaskettu ääniosuus vain runsaat 5 % 3 Naiset eduskuntavaaleissa 1966-2011: ehdokkaat, äänet, valitut (%) 4 Sukupuolenmukainen äänestäminen vuosien 1970-2011 eduskuntavaaleissa Äänesti samaa sukupuolta (%) 5 Naiset 2011 eduskuntavaaleissa puolueittain: ehdokkaat, äänet, valitut (%) 6 Vuosien 1999-2011 eduskuntavaalit: kansanedustajiksi valittujen ikäjakauma 7 Vuoden 2011 eduskuntavaalit: valittujen aiempi eduskuntakokemus (kausien lukumäärä, %) 8 Kuntalaisten halukkuus kunnallisiin luottamustehtäviin vuosina 2000, 2004 ja 2008 (%) Lähteet: KuntaSuomi- ja ARTTU-kuntalaistutkimukset 9 Naiset kunnallisvaaleissa 1960-2008: ehdokkaat, äänet, valitut (%) HUOM. Hitaan, mutta tasaisen kasvun pysähtyminen 2008 10 Sukupuolenmukainen äänestäminen vuosien 1996 ja 2000 kunnallisvaaleissa (%) Lähteet: KuntaSuomi-kuntalaistutkimukset vuosilta 1996 ja 2000 11 Kuinka mielellään te näkisitte omassa valtuutetussanne näitä ominaisuuksia tai piirteitä…. ”On samaa sukupuolta kuin te” (%) Kunnallisvaalit 2000, 2004, 2008 (Lähteet: Kunnallisalan kehittämissäätiön Ilmapuntarit) 12 Vaalirahoitus 2008 kunnallisvaaleissa • Aineisto: Vaalirahoitusilmoitukset 18 ARTTUtutkimuskunnassa • 826 valtuutettua + 777 varavaltuuttua • Kuntakohtaiset vaihtelut suuria • Mitä suurempi kunta, sitä enemmän valtuutetuiksi valitut – sekä naiset että miehet – satsasivat vaalikampanjaan • Naisvaltuutetun vaalieuro oli 81 senttiä • Kampanjakustannusten sukupuolten väliset erot vaihtelevat kunnittain 13 Naiset valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajina 1993-2009: HUOM. Hitaan, mutta tasaisen kasvun pysähtyminen 2009 14 (Nais)näkökulmia kuntaliitoksiin 15 Vuoden 2008 kunnallisvaalit kuntaliitoskunnissa (liitos 1.1.2009): • Naisten osuus väheni liitoskuntien valtuustoissa yleensä (- 2 %) ja reunaalueilla erityisesti (- 5 %) • Naispuheenjohtajia valittiin liitoskunnissa vähemmän kuin muissa kunnissa • Naisia liitoskuntien viranhaltijajohdossa vähemmän kuin muissa kunnissa 16 Naiset valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajina 2009: Liitoskunnat (2007-2009) ja muut kunnat 17 Naiset viranhaltijajohdossa 2009: Liitoskunnat (2007-2009) ja muut kunnat 18 Tanskan suuri kuntauudistus: vuoden 2005 kuntavaalit • Naisvaltuutettujen osuus jäi polkemaan paikallaan (27 %); liitoskunnissa se hieman väheni, muissa hieman kasvoi • Naisia pormestareina vähän jo ennen uudistusta (9 %) ja sen jälkeen vielä vähemmän (7 %); erityisesti liitoskunnissa • Naisia kunnanjohtajina vähän jo ennen uudistusta (11 %) ja sen jälkeen vielä vähemmän (6 %) 19 Tanskan kuntavaalit vuonna 2009 • Naisten osuus kasvoi valtuustoissa kasvoi 27 prosentista 32 prosenttiin • Naispormestareiden määrä tuplaantui (7 → 14) • Myönteinen kehitys ei tapahtunut itsestään, vaan sitä edelsi naisjärjestöjen ja tasa-arvotoimijoiden äänioikeuden 100-vuotisjuhlaan liittyvä aktiivisuus (naiset saivat äänioikeuden kunnallisvaaleissa 1908) 20 Kuntapäättäjien näkemyksiä palvelutuotannosta ja kuntarakenteesta Nais- ja miespäättäjien välillä painotuseroja: •Naiset miehiä nihkeämpiä kuntaliitoksille •Naiset suhtautuvat miehiä nihkeämmin myös suurempien palveluyksiköiden perustamiseen •Useimmat pitävät lähipalvelujen turvaamista tärkeänä, mutta naiset vielä tärkeämpänä kuin miehet 21 ARTTU-päättäjäkysely 2010: ”Kuntia tulisi yhdistää kuntaliitoksilla suuremmiksi yksiköiksi” (% samaa mieltä) 22 ARTTU-päättäjäkysely 2010: ”Lähipalvelujen turvaaminen” (tärkeänä pitävien osuus %) 23 ARTTU-päättäjäkysely 2010: ”Suurempien palveluyksiköiden perustaminen” (tärkeänä pitävien osuus %) 24 Kuntalaisten näkemyksiä palvelutuotannosta ja kuntarakenteesta • Lähes kaikkia kuntapalveluja pidetään tärkeinä • Naisten ja miesten välillä aste-ero: naiset valitsevat useammin vastausvaihtoehdon ”erittäin tärkeä” • Palveluihin ollaan myös tyytyväisiä (kun eosvastauksia ei oteta huomioon) • Naisten ja miesten erot palvelutyytyväisyydessä pieniä • Palvelua käyttäneet (itse/perheenjäsen) kautta linjan tyytyväisempiä kuin ne, joilla ei kokemusta ko. palvelusta • Havainto pätee sekä naisten että miesten kohdalla • Oman kunnan liitokseen suhtaudutaan nihkeästi, ja kriittisyys on lisääntynyt • Naiset selvästi miehiä kriittisempiä 25 ARTTU-kuntalaiskysely 2008 & 2011 (Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto): ”Oma kuntani tulisi yhdistää kuntaliitoksella toiseen/toisiin kuntiin” ERI mieltä olevien %-osuudet 26 Paras-hankkeen/kuntauudistuksen sukupuolivaikutusten arviointi ei ole helppoa • Paras-hanke/kuntauudistus vaikuttaa eri tavoin eri palveluihin, ja eri tavoin eri kuntakonteksteissa • Paras-hankkeen/kuntauudistuksen vaikutuksia vaikea erottaa muiden hankkeiden vaikutuksesta/muusta kehityksestä • Vaikutusten selvittäminen vaikeaa myös tietopohjan puutteiden vuoksi • Joidenkin kunnallisten palvelujen käyttö tilastoidaan sukupuolen mukaan, toisista on saatavissa vain hajanaisia ja satunnaisia tietoja 27