Lohkare 2 25.8.2011
Lohkare Lohjan seurakuntalehti Lojo församlingsblad 2/2011n 25.8.2011 Joku heistä on Lohjan uusi kirkkoherra Matti Pirhonen, tausta ja kasvokuvat. Tausta on Lohjan kirkon sisäseinää. Sivut 2–7 ja 12. Papit paljastavat reseptinsä omenakarnevaaleilla.................................................Sivu 12. Infarkti muutti Dannyn elämän............................Sivu 16. Olen toiminut Lohjan seurakunnan vt. kirkkoherrana maaliskuusta lähtien. Sen voin vilpittömästi todeta, että täällä on ollut ilo olla töissä. Tulin tänne sijaiseksi muualta ja siksi olen saanut erinomaisen näköalapaikan tulevan kirkkoherran työn sisällöistä ja haasteista. Lohjan seurakunta on iso yksikkö. Seurakuntaan kuuluu yli 30 000 jäsentä (yli 80% alueen väestöstä) ja se työllistää lähes sata työntekijää. Työntekijät ovat monen eri ammattikunnan edustajia muusikoista haudankaivajiin ja keittäjistä atk-osaajiin. Koko työyhteisön johtajana toimii pappi. Seurakunta on muihin seudun pk-yrityksiin verrattuna erikoinen ja moniammatillinen kokoonpano. Puolen vuoden aikana olen oppinut, että tässä seurakunnassa työntekijät ovat ammattitaitoisia ja pitävät työstään. Sen näkee ja aistii helposti. Myös luottamushenkilöt ovat motivoituneita ja asiantuntevia tehtävissään. Uudella kirkkoherralla on siis erinomainen maaperä astua tehtäväänsä. Haasteet ovat kyllä melkoiset. Juuri nyt rakennamme talousarviota vuodelle 2012. Uudella kirkkoherralla tulee olla selkärankaa ja tietotaitoa talouden hoitoon ja väistämättä edessä oleviin säästötoimiin. Hänellä tulee olla myös hallinnollista osaamista, sillä mahdollisen suur-Lohjan syntyminen vaikuttaa myös seurakuntarakenteisiin. Tämän lisäksi hänen tulee olla taitava asiantuntijayhteisön johtaja. Ei siis linjaorganisaation johtaja, jolloin pomo käskee ja alaiset tottelevat – vaan hänen alaisensa ovat omassa ammatissaan taitavampia kuin hän. Ja kaiken tämän lisäksi kirkkoherra on hengellinen johtaja, suunnan näyttäjä ja julistaja, jonka tulisi osata aina uudelleen sanoittaa seurakunnalle ja työntekijöille, että Jumala lupaa meille tulevaisuuden ja toivon. Mutta pelkkä julistaja ei riitä, vaan tulisi osata myös hallintoa ja henkilöstöjohtamista – aivan kuten rehtori ei koulussa ehdi niin opettaa, vaan hänen tulee johtaa yksikköään. Raamatussa johtaminen on yksi Hengen hedelmistä, armolahjoista. Valinta on sinun, seurakuntamme jäsen. Toiveeni on, että käytät äänioikeuttasi. Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, näissä vaaleissa voi ja saa samalla vaalilipulla äänestää kahta ehdokasta. Tässä Lohkareessa kerrotaan, miten ikinä se voi olla mahdollista. Vanhan kirkkorukouksen sanoin: ”Johdata ja siunaa valintaamme niin, että saisimme tämän viran hoitajaksi sinun mielesi mukaisen papin. Anna meille uskollinen palvelija, joka Henkesi valaisemana julistaa puhtaasti sanaasi ja rakentaa seurakuntaa yhdessä työtovereiden kanssa. Anna meille paimen, jolla on kyky kohdata kärsiviä, epäonnistuneita ja syrjäytyneitä ja joka myös omassa elämässään on esikuvana seurakunnalle.” Marja Heltelä Lohjan seurakunnan vt. kirkkoherra. marja.heltela@evl.fi 2 Lohkare K Äänioikeutettuja ovat 18 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet Norjan terrori-iskujen uhreja muistettiin Helsingissä sunnuntaina 24. heinäkuuta 2011. Norjan suurlähetystön eteen kokoontui satoja ihmisiä pitämään hiljaista hetkeä ja sytyttämään kynttilöitä. Heinäkuun 22. päivänä Norjassa tehdyissä Oslon pommi-iskussa ja Utøyan saaren joukkomurhissa sai surmansa yhteensä 77 ihmistä, suurin osa nuorten leirillä Utøyan saarella Oslon lähellä. Lohduta meitä Jumala, olemme sanattomia, olemme järkyttyneitä. Ole lähellä meitä, Teemme sen, mitä olet meitä kehottanut tekemään: ympäröi armollasi, rukoilemme – rukoilemme hiljaa. ympäröi rauhallasi. Jumala, Sinä olet elämämme perimmäinen turva Lohduta meitä. elämässä, kuolemassa ja elämässä kuoleman jälkeen. Kolu m n i Uusia alkuja S yksyllä luonto valmistautuu talven tuloon ja edessä on luopumista, loppua, horrosta ja kuolemaa. Syksy on Jumalan luomalle luontokappaleelle, ihmiselle, kuitenkin monien uusien alkujen aikaa. Koulunsa aloittavalle ekaluokkalaiselle syksy on koulutien alku: tästä alkaa opintie ja sen myötä myös uusi ja jännittävä koululaisen elämä. Syksyllä alkaa myös konkarikoululaisten ja opiskelijoiden urakka. Tiedot ja taidot sekä ystävyyssuhteet odottavat jo uusia alkuja. S yksyllä aloitetaan monta "uutta elämää", eletään uusien harrastusten kulta-aikaa. Jumppasalit pullistelevat kesän jälkeen uusista, innokkaista liikkujista. Syksyllä innostutaan huovutuksesta tai joogasta, uusi harrastus tuo elämään tsemppiä ja mielen virkistystä – uusia alkuja. Jokainen meistä kaipaa ja tarvitsee uusia alkuja. Uudet alut ovat sekä pelottavia että ihania, elämän eteen heittämiä täysiä yllätyksiä tai tarkasti suunniteltuja tekoja, myös pettymyksiä, mutta ennen kaikkea onnellisuuden ja toivon lähteitä. U udet alut ovat kaikkea tätä. Ne kätkevät sisälleen menneen, tämän hetken ja ennen kaikkea tulevaisuuden. Uuden alun äärellä, voimamme ja innostuksemmekin tunnossa, olemme kuitenkin rajallisia, inhimillisiä ihmisiä. Aina ei ole helppoa aloittaa alusta, ei halua tai ei pysty. Alku ei innosta, koska vastassa on kuitenkin vanhojen muistijälkien kanssa eläviä ihmisiä. Aina ei uudesta alusta huolimatta pääse menneestä irti. Muistijäljet omassa itsessä sekä toisissa ihmisissä tekevät uusista aluista haasteellisia. Vaalisija ei tuo lähtöpisteitä Kirkkoherra vastaa seurakunnassa kaikesta, mutta hänen on osattava delegoida tehtäviä. Kaikki ehdolla olevat ovat hakeneet virkaa. Tuomiokapituli asetti heistä kolme paremmuusjärjestykseen omien kriteereidensä mukaan virallisille vaalisijoille 1–3. Toiset kolme ovat kelpoisia kirkkoherraksi, mutta heidän ansionsa eivät riittäneet vaalisijoille. Tällaisen ehdokkaan 10 hengen seurakuntalaisen ryhmä voi kutsua ylimääräiseksi ehdokkaaksi. Vaalisija määrää, missä järjestyksessä vaalisaarna pidetään. Ylimääräisillä ehdokkailla ei ole mahdollisuutta pitää vaalisaarnaa. Vaalisija ei tuo lähtöpisteitä, mutta ylimääräiselle ehdokkaalle kirkkolaki asettaa kovat äänikynnykset. Ylimääräisen ehdokkaan on saatava vähintään 10 prosenttia eli noin 2 300 koko seurakunnan äänistä ja yli puolet vaalissa annetuista äänistä tullakseen valituksi. Suurikaan äänipotti ei tuo valintaa, jos äänimäärä ei ylitä asetettuja rajoja. Tällöin voittajaksi tulee vaalisijalta joskus ehdokas, joka on voinut saada vähemmän ääniä kuin ylimääräinen ehdokas. Ehdokkaat tutuiksi Äänestämällä voit vaikuttaa kotiseurakuntasi tulevaisuuteen! Tutustu kirkkoherraehdokkaiden mielipiteisiin. Heidät esitellään tässä lehdessä sivuilla 4–7. Vaalikone netissä aukeaa 19.9., ja sinne pääsee seurakunnan kotisivuilta www.lohjanseurakunta.fi. Vaalisijoille asetetut ehdokkaat antavat vaalinäytteensä eli toimittavat päiväjumalanpalveluksen ja saarnaavat Lohjan Pyhän Laurin kirkossa syyskuussa seuraavasti: ensimmäiselle vaalisijalle asetettu Juhani Korte 4.9., toiselle vaalisijalle asetettu Päivi Linnoinen 11.9. sekä kolmannelle vaalisijalle asetettu Hannu Saloranta 18.9. Tule tapaamaan kirkkoherraehdokkaita ja kuuntelemaan vaalipaneelia torstaina 15.9. klo 12 sekä torstaina 22.9. klo 19 alkaen seurakuntakeskukseen, Sibeliuksenkatu 2. Kirkkoherraehdokkaat ovat tavattavissa myös omenakarnevaaleilla lauantaina 24.9. klo 9–15 Lohjan museolla pappilan vanhassa pihapiirissä. Maanantaina 3.10. selviää, kuka on Lohjan uusi kirkkoherra. Näin äänestät Äänestysmenettely riippuu siitä, haluatko äänestää vaalisijalla 1–3 olevaa vai ylimääräistä ehdokasta. Vaalisijalla olevien ehdokkaiden nimet on painettu äänestyslippuun. Vaalissa on kolme tapaa äänestää. A. Jos äänestät vaalisijalla olevaa ehdokasta, tee näkyvä merkintä asianomaisen ehdokkaan sarakkeeseen. Vaalilippuun ei merkitä muuta. B. Jos kannatat ylimääräisen ehdokkaan valintaa, kirjoita ehdokkaan nimi äänestyslipun tyhjään sarakkeeseen. C. "Sekä-että-valinta." Ylimääräistä ehdokasta äänestävä voi halutessaan äänestää lisäksi vaalisijalla olevaa ehdokasta. Tällöin tehdään äänestyslippuun kaksi merkintää: 1. kirjoita ylimääräisen ehdokkaan nimi tyhjään sarakkeeseen ja 2. tee näkyvä merkintä vaalisijalla olevan nimen kohtaan. Jos ylimääräinen ehdokas ei tule valituksi, äänet lasketaan merkityn vaalisijalla olevan ehdokkaan hyväksi. Tämä on siltä varalta, että jos ylimääräinen ehdokas ei tule valituksi, ääni ei mene hukkaan, vaan nimetyn kakkosehdokkaan hyväksi. J umalan kanssa voimme aloittaa alusta joka päivä, ja vaikka monta kertaa päivässä. Jumalan kanssa uusi alku on aina totaalinen, mitään vanhaa ei Jumalan kanssa sovitussa uudessa alussa muistella. Jeesuksen ristinkuolema mahdollistaa tällaisen lahjan, uuden ja puhtaan alun Jumalan kasvojen edessä. Jumalan kanssa toivo uuden ja vielä tuntemattoman alun edessä korostuu. On joku, joka on minua viisaampi ja kestävämpi. Joku joka suojelee askeleitani uudella tiellä. Olkoon Jumala matkakumppaninasi syksyn uusissa aluissa sekä koko elämässäsi. Vaalien aikataulu K äy, Herra, meitä siunaamaan" on Jaakko Löytyn laulu. Tämän laulun viimeisten säkeiden sanoin haluan toivottaa Sinulle siunattua ja hyvää syksyä. Yhteistä matkaa tehdä saamme turvaten vain Vapahtajaan. Ja risti näyttää meille suunnan. Käy, Herra, meitä siunaamaan. Perille kerran taivaan kotiin päästään vain yksin armostaan. Armahda heikkoa ja kurjaa. Käy, Herra, meitä siunaamaan. Kyseessä on kansanäänestys, jossa on noin 23 000 äänioikeutettua. He ovat 2.10. mennessä vähintään 18 vuotta täyttäneitä seurakuntalaisia, jotka on merkitty läsnä oleviksi vaaliluetteloon 24.7.2011 mennessä. Vaalikirje äänestysohjeineen kolahtaa kaikille äänioikeutetuille postiluukusta 19.9. Edeltäjä Kaiku Mäenpää jäi eläkkeelle kesän alussa ja vt. kirkkoherrana toimii Marja Heltelä siihen asti, kun valittu kirkkoherra astuu virkaansa. Matti Pirhonen Harvinaiset vaalit irkkoherranvaali syys-lokakuussa Lohjalla on harvinaislaatuinen, sillä edellisistä vaaleista on jo lähes kolmekymmentä vuotta. Ensimmäinen kirkkoherra valittiin Lohjalle jo noin 700 vuotta sitten ja nyt valitaan 41. kirkkoherra. Paikkaa havittelee kuusi kirkkoherraehdokasta, joista kolme pyrkii paikalle ylimääräisiltä vaalisijoilta. Sekin on harvinainen yhdistelmä. Kirkkoherran virkaan on ehdolla kolme tuomiokapitulin vaalisijoille asettamaa ehdokasta:1. Karkkilan seurakunnan kirkkoherra, lääninrovasti Juhani Korte, 2. Helsingin piispan teologinen erityisavustaja, teol. lis. Päivi Linnoinen ja 3. Nurmijärven seurakunnan kappalainen Hannu Saloranta. Ylimääräisiksi ehdokkaiksi on hyväksytty Lohjan seurakunnan kappalainen Raimo Kuismanen, Suomen Merimieskirkko ry:n merenkulkijatyön johtaja Jaakko Laasio sekä Karjalohjan kirkkoherra Heikki Linnavirta. Äänioikeutettuja ovat 18 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet Matti Pirhonen Sinua tarvitaan valitsemaan hyvä johtaja Hetki hiljaisuutta Seppo J.J. Sirkka / Eastpress Pääkirjoitus Ennakkoäänestys Kotiäänestys Vaalikone kirkkoherranvirastossa, Laurinkatu 40 ma 26.9.–pe 30.9. klo 9–18. Jos liikuntarajoitteisuuteesi estää kohtuuttomasti pääsyä äänestyspaikkaan, saat äänestää kotonasi. Sinun tai valitsemasi henkilön on ilmoitettava kotiäänestyspyyntö vaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse 23.9. klo 16 mennessä kirkkoherranvirastoon, Laurinkatu 40, puh. 044 328 41. Myös laitoksissa asuvilla on kotiäänestysmahdollisuus. Vaalikoneen avulla voit vertailla omia ja ehdokkaiden näkemyksiä kirkkoherran tehtävistä ja kirkon haasteista. Vaalikone avautuu 19.9., ja sinne pääsee seurakunnan kotisivuilta www.lohjanseurakunta.fi Vaali alkaa Mikkelinpäivänä Paula Miettinen Kirjoittaja siirtyi Vihdistä Lohjan seurakunnan pastoriksi toukokuun alussa. paula.miettinen@evl.fi äänestys Lohjan Pyhän Laurin kirkossa su 2.10. klo 12–18 sekä ma 3.10. klo 9-18. ◆ Lisää aiheesta sivuilla 4–7 ja 12. Vaalipaneeli torstaina 15.9. klo 12 ja 22.9. klo 19 seurakuntakeskuksessa, Sibeliuksenkatu 2. Terve- tuloa kuulemaan kirkkoherraehdokkaiden mielipiteitä! Ehdokkaat ovat mukana myös omenakarnevaaleilla. Omenakarnevaalit lauantaina 24.9. klo 9–15 Lohjan museolla vanhan pappilan idyllisessä pihapiirissä keskiajalta periytyvällä paikallaan. Tervetuloa tapaamaan kirkkoherraehdokkaita pappilamiljöössä, jonka puutarhat ja rakennukset ovat peräisin 1700–1800-luvuilta. Lohkare 3 Kenestä tulee Lohjalle uusi kirkkoherra? Lohjan kirkkoherranvaalissa on kuusi ehdokasta. Heistä tuomiokapituli on valinnut kolme virallista ehdokasta, jotka ovat vaalisijoilla 1–3. Kolme seurakuntalaisten kutsumaa ylimääräistä ehdokasta haki myös virkaa. Tuomiokapituli totesi heidät kelpoisiksi, mutta he eivät mahtuneet Juhani Korte: Jokainen on arvokas Syntymäaika: 4.3.1961 Koulutus ja työkokemus: Teologian maisteri 1989 ja kirkon johtamiskoulutus Kirjo III 2011. Pappina Karkkilassa 22 vuotta, kirkkoherrana 13 vuotta. Sivutoiminen uskonnonopettaja 1989–1991. Lääninrovastina vuodesta 2010 ja sijaisena 2006–2007. Espoon hiippakunnan vaalilautakunnan puheenjohtaja 2004–. Kirjo I kouluttajana 2011– . Opiskeluaikana turvallisuusalan yrityksessä ja sosiaaliterapeutin sijaisena. Perhe: Vaimo Jaana ja poika Miika, 16. Kielitaito: ruotsi, englanti, saksa ja ranskan alkeet Kirjallinen tuotanto: – Koti- tai vaalisivut: www.juhanikorte.fi Puhutteleva raamatunkohta: Useitakin, tässä yksi. ” Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee.” (Sef 3:17.) Lempivirsi: Useita, 429. Miten vietät vapaa-aikaasi? Urheilusukellus, meri, hartiapankkirakentaminen, lions- ja reserviläistoiminta. Yhteystiedot: Juhani Korte, Karkkilan kirkkoherra, lääninrovasti, 040 753 520, Karkkila, juhani@juhanikorte.fi, . www.juhanikorte.fi ◆ vaalisijoille. Kaikki ehdokkaat esittäytyvät sivuilla 4–7. Päivi Linnoinen: Pyhän Laurin jäljissä 1. Kuka olet, kerro itsestäsi. Ensi kerran parkaisin viisikymmentä vuotta sitten Jyväskylän maalaiskunnassa virkamiesperheen esikoisena. Ylioppilaaksi kirjoitin Anjalankoskella. Pikkupojan haaveena oli tulla isona hävittäjälentäjäksi. Tuo haave romuttui jo varhain, sillä silmäni eivät osaa erottaa kunnolla punaista ja vihreää toisistaan. Pituuskasvu, 190 cm, toi toisen rajoitteen. Koin hengellisen herätyksen rippikoululeirillä. Seurakuntanuorissa touhusin, toisinaan turhankin suurella innolla. Sekä teologia että papin työ alkoivat kiinnostaa, hain ja pääsin teologiseen. Opiskelu innosti ja kiinnosti, päädyin opiskelemaan myös psykologiaa ja opettajakoulutukseen. Olen toiselta koulutukseltani uskonnon ja psykologian opettaja. Kotona olen puoliso ja isä. massa käytössä? Minua kiinnostaa tuleva rakennemuutosprosessi, olla mukana rakentamassa lohjalaisia palvelevaa seurakuntaa. 2. Millaista teologiaa edustat? Kerro ja perustele, luonnehditko itseäsi konservatiiviksi vai liberaaliksi. Olen hämilläni ihmisiin leimaa lyövästä ajattelusta. Varmasti jonkun määrittelyissä olen kova konservatiivi ja toisten mielestä lepsu liberaali. Leimoja tärkeämpää on nähdä toisessa Jumalan luoma, tähän elämään kutsuttu, ihmettelevä ihminen. 5. Mikä on olennaisin viestisi alueen asukkaille? Jumalan luomana olet arvokas. 3. Miksi haet tätä paikkaa? Ensimmäinen kokemukseni Lohjaan liittyy teologiharjoitteluuni 1983. Vaikutuin niin ihmisistä kuin luonnostakin. Pappiskutsumukseeni liittyy syvästi kokemus johdatuksesta. Hakemuksellani kysyn itseltäni ja tehtävään Kutsuneelta: ovatko lahjani nyt parhaim- ◆ Kuvat: Matti Pirhonen 4. Mitkä ovat kirkkoherran tärkeimmät tehtävät Lohjalla? Kirkkojärjestys määrittelee ytimekkäästi: "Kirkkoherra on vastuussa jumalanpalvelusten, pyhien sakramenttien, kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksen oikeasta hoitamisesta sekä yksityisen sielunhoidon harjoittamisesta." Tulevaisuudessa yhä suurempi haaste on jokaisen seurakuntalaisen palveleminen tasavertaisesti. Talous ja rakennemuutokset tuovat siihen haasteita. Koen tärkeänä myös oikeanlaisten toimintaedellytysten luomisen ja ylläpitämisen työkavereille. Siitä olemme luottamushenkilöiden kanssa yhdessä vastuussa. 6. Pystytkö työskentelemään ruotsiksi? Pystyn auttavasti. Nykyisessä virassa ruotsinkielisiä tehtäviä tulee harvoin kohdalleni. Harjoitusta tarvitsen. 7. Jos tulet valituksi etkä asu Lohjalla, aiotko muuttaa tänne asumaan? Poikani aloittaa Karkkilan lukion. Seuraavat kolme vuotta sitoudun autoilemaan Karkkilasta Lohjalle. Tämän jälkeen asiassa on vakava harkinnan paikka, jossa myös vaimoni näkemys on tärkeä. Kuntien rakennemuutos voi tuoda mahdollisuuden, että tulevaisuudessa voin tulla lohjalaiseksi muuttamatta lainkaan. 1. Kuka olet, kerro itsestäsi. Olen syntyisin Savosta, Kaavilta. Kasvoin maalaistalossa ja seurakunta kiinnosti minua jo lapsesta lähtien. Nuorena pidin pyhäkoulua ja olin isosena rippikoulussa. Teologian opiskelu oli luonnollinen valinta, mutta pappiskutsumus vei syvään kamppailuun. Papiksi minut vihittiin ensimmäisten naisten joukossa keväällä 1988. Koti, perhe ja ystävät ovat elämäni aarteita. Syntymäaika: 21.7.1961 Koulutus ja työkokemus: Teologian lisensiaatti, uskonnon opettaja, ylemmän pastoraalin tutkinto ja aluetyön johtamisen tutkinto. Seurakuntatyössä lehtorina, seurakuntapappina ja johtavana piirikappalaisena yhteensä yli 20 vuotta. Asessorina yli vuoden ajan ja nykyisin Helsingin piispan teologinen erityisavustaja. Perhe: Lakimies Timo ja kolme opiskelijatytärtä Maaria, Sara ja Sofia. Kielitaito: englanti, ruotsi ja vähän saksaa ja espanjaa Mahdollinen kirjallinen tuotanto: Lehtikirjoituksia ja kirjaarvosteluja. Koti- tai vaalisivut: www.paivilinnoinen.fi sekä facebookryhmä ”Päivi Linnoinen Lohjan kirkkoherraksi”. Puhutteleva raamatunkohta: Jeesus sanoo: "Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." (Matt. 28:20) Lempivirsi: Äitini laulama Ilta on tullut Luojani, 563. Miten vietät vapaa-aikaasi? Laulan Klaukkalan kirkon kuorossa, pyöräilen, hiihdän ja luen mielelläni. Toimin asukasja Pro Valkjärvi -yhdistyksessä. Yhteystiedot: Päivi Linnoinen, Helsingin piispan teologinen erityisavustaja, Klaukkala, 045 678 0000 (k) ja 040 551 5851 (t), paivi.linnoinen@kolumbus.fi, www.paivilinnoinen.fi ◆ 2. Millaista teologiaa edustat? Luonnehditko itseäsi konservatiiviksi vai liberaaliksi? Jumala on suuri, ja ihminen on pieni. Armo kuuluu jokaiselle. Sitä eivät ihmiset annostele, vaan Jumalan huolenpitoa riittää jokaiselle. Juureni ovat herännäisyydessä. Tässä herätysliikkeessä ajatus Jumalan rakkaudesta, joka ei aseta minkäänlaisia ehtoja, on luovuttamaton. Puhe Jumalasta on vailla pohjaa, jos usko ei näy arjen tekoina. Raamattu on minulle voimanlähde, josta löytyy aina uusia näkökulmia. Konservatiivisuus ja liberaalisuus ovat liian kapeaalaisia leimoja. 3. Miksi haet tätä paikkaa? Haen Lohjalle rakkaudesta kirkkoon ja seurakuntatyöhön. Lohjalaisilla on oikeus kuulla ilosanomaa meistä huolta pitävästä Jumalasta tämän päivän kielellä ja keinoilla. Haluan katsoa eteenpäin, suuria linjoja. Yhteistyö eri lohjalaistahojen kanssa on tärkeää. Yhdessä onnistumme. Hiljaisten ja syrjään jääneitten rinnalla ja kanssa eläminen on kirkon perustehtävä Lohjalla. Niin Pyhä Laurikin teki. 4. Mitkä ovat kirkkoherran tärkeimmät tehtävät Lohjalla? Kirkkoherran tärkeimpänä tehtävänä on näyttää suuntaa. Hän on hengellinen johtaja, työyhteisönsä esimies ja hallinnollinen johtaja. Kirkkoherran työ on palvelutehtävä. Lohjalla seurakuntaliitokset ja työntekijöiden sekä seurakuntalaisten tukeminen muutostilanteessa ovat ajankohtaisia asioita. Talous on pidettävä tasapainossa. 5. Mikä on olennaisin viestisi alueen asukkaille? Lohjalaisille haluan sanoa: ”Seurakunta on sinua varten." Kysyisin myös: "Mitä sinulle kuuluu? Miten voisimme palvella sinua vielä paremmin?” 6. Pystytkö työskentelemään ruotsiksi? Jo, jag är intresserad och färdig att arbeta på svenska och vill förkovra mina kunskaper i svenska. Ruotsin kielellä työskentelen mielelläni. 7. Jos tulet valituksi etkä asu Lohjalla, aiotko muuttaa tänne asumaan? Kirkkoherrana olisin tosi mieluusti lohjalainen. 8. Mitkä ovat parhaat piirteesi? Entä huonoimmat? Kunpa osaisin olla murehtimatta turhia. Olen kannustava ja iloinen. Opin mielelläni uusia asioita. Ihmiset ovat minulle tärkeitä. 8. Mitkä ovat parhaat piirteesi? Entä huonoimmat? Harkitsevaisuus. Toisinaan vahvuus menee tuskalliseksi jahkaamiseksi. 4 1. vaalisija Lohkare Hannu Saloranta: Raamattua kansantajuisesti 2. vaalisija Syntymäaika: 25.9.1952 Koulutus ja työkokemus: Teologian maisteri ja ylempi pastoraalitutkinto. Seurakuntapappina 28 vuotta. Hyvä asiantuntemus nuorisotyön, diakoniatyön ja sairaalatyön johtamisesta. Johtamiskoulutuksen lisäksi viisi vuotta pappisasessorina Espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa ja vuosi hiippakuntadekaanin sijaisena. Rovastin arvon sain 2008. Perhe: Vaimo, kolme aikuista lasta, kaksi koiraa ja kolme kissaa. Kielitaito: Englanti hyvä, ruotsi tyydyttävä ja saksa luettuna menettelee. Kreikka hyvä, heprea ja latina tyydyttävä, kopti luettuna menettelee. Mahdollinen kirjallinen tuotanto: Artikkeleita vuosien varrella Teologiseen Aikakauskirjaan, aikakauslehti Vartijaan sekä pappisliiton Crux -julkaisuun. Kotisivut: www.hannusaloranta.fi. En harrasta vaalisivuja. Puhutteleva raamatunkohta: Uskonpuhdistuksen eräs avainkohta: ”Tämä Jumalan vanhurskaus tulee Jeesuksen Kristuksen uskollisuuden kautta kaikille, jotka uskovat. Siinä ei ilmene eroa.” (Room. 3:22, oma korjattu käännös; vrt. nykykäännös). Lempivirsi: 339 ”Ilon laakso”. Miten vietät vapaa-aikaasi? Harrastan intohimoisesti raamatuntutkimusta. Olen perheen parissa. Laitan ruokaa, ajan moottoripyörällä, liikun koirien kanssa ja olen aktiivi karaten harrastaja. Yhteystiedot: Hannu Saloranta, Nurmijärven seurakunnan kappalainen, rovasti, hannu.saloranta@evl.fi, 040 701 3593, Nurmijärvi, www.hannusaloranta.fi ◆ 1. Kuka olet, kerro itsestäsi. Olen rovasti Hannu Kaleva Saloranta, 58. Juureni ovat Vapaakirkossa ja Kansan Raamattuseurassa. Yleisilmeeltäni olen kokonaiskirkon kasvatti ilman herätysliiketaustaa. Pappina olen ollut vuodesta -82 ja Nurmijärvellä vuodesta -84. Työskentelen piirikappalaisena sekä Espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa ulkomaisten suhteiden koordinaattorina 2009 alkaen. Raamatun selittäminen ymmärrettävästi ja kansantajuisesti on kaiken työni innoituksen lähde. Koulutan Turun arkkihiippakunnan, Helsingin ja Espoon hiippakuntien nuorta papistoa raamattutiedon asioissa. Evankelioiminen ymmärrettynä avarakatseisesti, ekumenia, ekologinen ajattelu ja uskontojen välinen vuoropuhelu, opilliset ja tieteenfilosofiset asiat ovat Raamatun lisäksi vahvoja osaamisalueitani. 2. Millaista teologiaa edustat? Kerro ja perustele, luonnehditko itseäsi konservatiiviksi vai liberaaliksi. En pidä tällaisesta hedelmättömästä vastakkainasettelusta. Olen sopivassa suhteessa sekä konservatiivi että liberaali. Minua kenties pidetään liberaalina, mutta katson mieluummin olevani teologisesti osaava, kykenevä tai pätevä kuin leimallisesti liberaali. 3. Miksi haet tätä paikkaa? Haluan työn, joka motivoi nykyistä paremmin. Lisäksi katson, että Lohjan seurakunta hyötyy monipuolisesta ja pitkäaikaisesta kokemuksestani sekä vankasta ammattitaidostani. 4. Mitkä ovat kirkkoherran tärkeimmät tehtävät Lohjalla? Olen kirkkoherran tehtävässä varmasti avarakatseinen, keskusteluun rohkaiseva ja eri osapuolten kuuntelemiseen pyrkivä hengellinen johtaja, henkilöstöhallinnosta ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiva johtaja sekä seurakunnan, yhteiskunnan ja luonnontieteiden välillä käytävää vuoropuhelua edistävä johtaja. 5. Mikä on olennaisin viestisi alueen asukkaille? Olen turvallinen valinta. Minuun voi luottaa. Olen rehellinen, enkä pyri miellyttämään. Osaan olla jämäkkä. Ennakkoluulottomuuteni, rohkeuteni ja pitkäjänteisyyteni tuottavat alueen asukkaille hyväksi ennakoitavan tulevaisuuden. Ulkopuolelta tulevan etuna on, ettei ole vanhoja asioita rasitteena. 6. Pystytkö työskentelemään ruotsiksi? Kyllä. Olen nykyiseen virkaani tullut seurakuntavaaleilla valituksi silloin kun Nurmijärvi oli vielä kaksikielinen seurakunta. Olen toimittanut tähän asti suurimman osan Nurmijärven ruotsinkielisistä jumalanpalveluksista ja kirkollisista toimituksista. 7. Jos tulet valituksi etkä asu Lohjalla, aiotko muuttaa tänne asumaan? Asia kerrallaan. Muuttomahdollisuus tulee valinnan myötä harkittavaksi. 8. Mitkä ovat parhaat piirteesi? Entä huonoimmat? Suorapuheisuuteni, oikeudenmukaisuuteni ja avoimuuteni ovat parhaat piirteeni. Huonoin piirteeni on, että minun on vaikea antaa itselleni anteeksi tekemiäni virheratkaisuja. Ajoittain olen ollut myös liian luottavainen ja pehmeä. 3. vaalisija Lohkare 5 Kenestä tulee Lohjalle uusi kirkkoherra? Lohjan kirkkoherranvaalissa on kuusi ehdokasta. Heistä tuomiokapituli on valinnut kolme virallista ehdokasta, jotka ovat vaalisijoilla 1–3. Kolme seurakuntalaisten kutsumaa ylimääräistä ehdokasta haki myös virkaa. Tuomiokapituli totesi heidät kelpoisiksi, mutta he eivät mahtuneet Raimo Kuismanen: Nimilaput eristävät 1. Kuka olet, kerro itsestäsi. Olen kolmilapsisen perheen isä, syntynyt Helsingin pitäjässä, nykyisellä Vantaalla harlulaisen isän ja kuusankoskelaisen äidin keskimmäiseksi lapseksi. Asuin kouluaikani Kouvolassa, jossa seurakunnan toiminta vei mukaansa rippikouluaikana. Teologia alkoi kiinnostaa lukioaikana sekä varusmiespalveluajan jälkeen Vekaranjärvellä ja Korialla. Opiskelin Helsingin yliopistossa teologian maisteriksi. Papiksi minut vihittiin Helsingin tuomiokirkossa 1985. Syntymäaika 20.1.1959 Koulutus ja työkokemus: 1985 teologian maisteri, 1990 pastoraalitutkinto, 1992–1993 diakonia- ja nuorisotyön työalajohdon kurssi, 1996 retriitinohjaajakoulutus, 2001–2003 sielunhoidon syventävä koulutus, 2003–2005 työnohjaajakoulutus, 2007 seurakuntatyön johtamisen tutkinto Kirjo 1.,. 2010 esimieskoulutus Lohjan srk Tehtäviä: 1985–1998 Helsingin Paavalin seurakunta, 1999–2005 Ruotsissa Västeråsin hiippakunnassa sekä useassa ruotsalaisessa seurakunnassa (lähiradiotyötä, valtakunnallisen kirkollisen lehden toimituskunnan jäsen, sielunhoitokeskuksen jäsen), 2005– Lohjan seurakunta. Ruotsinkielinen työ 2006–, kirkkoherran varamies 2008–. 1988–1998 vastuissa Helsingin Tuomas-messussa, 1998 luottamushenkilökoulutusta, Kirkkopalvelut. 1997–, Teologiset jatko-opinnot, 2009– tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa. Perhe: Vaimo Anna-Maija Lakomaa, kolme poikaa, 15-, 17- ja 19-vuotiaat. Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti. Kirjallinen tuotanto: – Koti- tai vaalisivut: www.raimokuismanen.fi Puhutteleva raamatunkohta: Jeesuksen vertaus laupiaasta samarialaisesta Luuk. 10:25–37. Jeesus kehotti osoittamaan käytännössä sen, että sanoo rakastavansa Jumalaa. Jumalan rakastaminen tässä mielessä kysyy vaivaa. Lempivirsi: Virsi 600, koska siinä kuvaillaan elämän ääripäitä ja tausta on kuitenkin toiveikas. Miten vietät vapaa-aikaasi: Perhe-elämä, lukeminen, pyöräily ja koiran kanssa lenkkeily. Yhteystiedot: Raimo Kuismanen, Lohjan seurakunnan kappalainen, 044 328 4357, Virkkala, raimo.kuismanen@evl.fi, www.raimokuismanen.fi ◆ 6 Lohkare 2. Millaista teologiaa edustat? Kerro ja perustele, luonnehditko itseäsi konservatiiviksi vai liberaaliksi. Kirkkoherran työssä pitää palvella kaikkia. On hyvä, että kirkossa on selkeytetty pelinsääntöjä. Kirkossa on oikeasti monia ääniä ja siksi pitäisi pyrkiä samalla itse juurtumaan kristittynä ja ymmärtää toisella tavalla ajattelevia. Siihen tarvitaan halua keskustella. Vierastan nimilappuja. Ne etäännyttävät ja eristävät. En luonnehdi itseäni yksittäisillä sanoilla, vaan pyrin pitäytymään evankelisluterilaisen kirkon perinteeseen. 3. Miksi haet tätä paikkaa? Kirkkoherran tehtävä on mielenkiintoinen ja innostava. Kirkkoherran varamiehenä tunnen työn vastuita. Ajattelen, että työkokemukseni eri paikoista helpottaa minua ymmärtämään eri toimintaympäristöjä ja pitämään yllä yhteistyötä. 4. Mitkä ovat kirkkoherran tärkeimmät tehtävät Lohjalla? Kirkkoherra johtaa seurakunnan toimintaa ja vastaa 1. Kuka olet, kerro itsestäsi. Olen 44-vuotias lohjalaispappi. Työskentelen Suomen Merimieskirkko ry:n merenkulkijatyön johtajana. Vastuullani ovat Suomessa toimivat 8 kansainvälistä merimieskirkkoa sekä laivakuraattorityö. Johtoryhmän jäsenenä osallistun mm. koko järjestöä koskevien asioiden valmisteluun ja toteuttamiseen sekä hallituksemme kokouksiin valmistelijana ja asiantuntijana. Tunnen Lohjan hyvin. Kävin kouluni täällä ja asun Lohjalla nykyäänkin. 5. Mikä on olennaisin viestisi alueen asukkaille? Raamatun mukaan tuemme toisiamme sillä, mitä Jumala meille antaa. Välillä joku tukee meitä, toisella kertaa me saamme tehdä sitä. On hienoa olla osa Jumalan toimintaa siellä missä on. Kaikkia meitä tarvitaan Jumalan työssä. 7. Jos tulet valituksi etkä asu Lohjalla, aiotko muuttaa tänne asumaan? Asun Lohjalla Virkkalassa. 8. Mitkä ovat parhaat piirteesi? Entä huonoimmat? Etsin asioista eteenpäin vievät ja rakentavat puolet. Haluan luottaa työtovereihini. En ole leipääntynyt työhön, vaan pidän siitä. Kehittämisen puolet itsessäni löydän kantapään kautta. vaalisijoille. Ylimääräiset ehdokkaat esittäytyvät sivuilla 6–7. Jaakko Laasio: Luppakor valuterilainen sanan ja sakramenttien hoitamisesta sekä sielunhoidon järjestämisestä. Hän valvoo, että seurakunta toimii kirkon tunnustuksen mukaan. Kirkkoherra on hengellisessä työssä sekä kirkkoherranvirastossa toimivien työntekijöiden esimies ja yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja. 6. Pystytkö työskentelemään ruotsiksi? Vastaan seurakunnan ruotsinkielisestä toiminnasta ja käytän ruotsin kieltä jatkuvasti työssäni. ◆ Kuvat: Matti Pirhonen Syntymäaika: 6.11.1966 Koulutus ja työkokemus: teologian maisteri 1992 Åbo Akademi, pappisvihkimys 1993 Lund, kirkon johtamiskoulutus Kirjo IIc (aluetyön johtaminen), kriisityön koulutuksia, mm. debriefing (jälkipuinti), henkilöstö- ja taloushallinnon koulutuksia yritysmaailmasta.. Pappina Malmössä Ruotsissa 1993–1995, Haminan merimieskirkon asemanhoitaja 1995–2001, kotimaan merimieskirkkojen osastopäällikkö (nyk. merenkulkijatyön johtaja) 2002– Perhe: Vaimo ja 17-vuotias tytär sekä 14-vuotias poika. Kielitaito: ruotsi, englanti, saksa. Kirjallinen tuotanto – Koti- tai vaalisivut: www.jaakkolaasio.net Puhutteleva raamatunkohta: Joonan kertomus Vanhasta Testamentista. Siinä on monta kiinnostavaa elementtiä alkaen ihmisen omasta jääräpäisyydestä päättyen Jumalan huolenpitoon. Lempivirsi: 449. Miten vietät vapaa-aikaasi? Perheen parissa sekä kuntoliikuntaa, mm. suunnistus ja hiihto. Yhteystiedot: Jaakko Laasio, Suomen Merimieskirkko ry:n merenkulkijatyön johtaja, 0400 156 660, Lohja, jaakko. laasio@gmail.com, www.jaakkolaasio.net ◆ 2. Millaista teologiaa edustat? Luonnehditko itseäsi konservatiiviksi vai liberaaliksi? Olen "luppakorvaluterilainen" eli en voi sanoa edustavani mitään erityistä teologiaa. En ole minkään herätysliikkeen enkä muunkaan hengellisen liikkeen jäsen. Vaikutteita voi olla lähes kaikista, jos oikein kaivaa. Olen aina tullut kaikkien kanssa toimeen. Ekumenia on tullut nykyisessä työssäni tutuksi ja tärkeäksi. Heikki Linnavirta: Vuoristoratakristitty Kirkkoherran tehtävänä on huolehtia, että seurakunta toimii kaikissa oloissa. Hän johtaa seurakuntaa niin työyhteisönä kuin hengellisenä yhteisönäkin. Kirkkoherra kantaa päävastuun seurakunnan hallinnon töistä. Työskentelen tällä hetkellä Lohjan seurakunnan kokoisen organisaation keskushallinnossa, joten työ on tuttua. Kirkkoherra edustaa seurakuntaa paikallisessa yhteiskunnassa ja alueella laajemminkin. Tulevaisuuden tärkeänä tehtävänä näen erilaisten yhteyksien rakentamisen seurakunnan, lohjalaisyhteisöjen ja ihmisten välille. Lohjan seurakunnalla on edessä haastava aika. Tiukentuvan talouden myötä kirkko ja seurakunnat joutuvat tarkastamaan toimintojansa ja keskittymään olennaiseen. Siitä minulla on kokemusta nykyisessä työssäni. 5. Mikä on olennaisin viestisi alueen asukkaille? Ei ole kyse siitä, mitä minä voin tehdä sinulle, vaan siitä, mitä me voimme tehdä meille. Kirkko olemme me! 3. Miksi haet tätä paikkaa? Lohjalaisjoukon kysyttyä vastasin pienen miettimisen jälkeen kutsuun myöntävästi. Pitkään järjestössä toimittuani haluan palvella myös kansankirkkoamme kotiseurakunnassani. Järjestötyö on antanut erinomaisen näköalan kirkon keskushallintoon ja eri seurakuntiin ympäri maata. Samalla olen liikkunut järjestö- ja yritysmaailmassa. Uskon monenlaisen kokemukseni koituvan seurakunnan hyödyksi. 6. Pystytkö työskentelemään ruotsiksi? Jag är tvåspråkig och arbetar obehindrad på svenska. (Olen kaksikielinen ja työskentelen vaivattomasti ruotsiksi.) Teologiaa opiskelin Åbo Akademissa Turussa ruotsiksi ja pappisvihkimyksen sain Lundissa Ruotsissa. 4. Mitkä ovat kirkkoherran tärkeimmät tehtävät Lohjalla? 8. Mitkä ovat parhaat piirteesi? Entä huonoimmat? Olen kielitaitoinen, helposti lähestyttävä ja asioihin paneutuva. Saan muut innostumaan asioista ja olen myös järjestyksen ystävä. Kärsivällisyyttä voisin opetella enemmän. 7. Jos tulet valituksi etkä asu Lohjalla, aiotko muuttaa tänne asumaan? Asun Lohjalla, enkä aio muuttaa pois, vaikken valituksi tulisikaan. 1. Kuka olet, kerro itsestäsi. Karjalohjan kirkkoherra, rovasti ja kirjailija. Olen kansankirkon pappi. Asuin lapsuuteni Lappeenrannassa, nuoruuteni Helsingissä ja Sotkamossa, jossa pamahdin kohtalaisen reippaasti uskoon noin 19-vuotiaana. Usko Jeesukseen pelasti minut kuoleman ja kadotuksen tieltä Taivaan tielle. Nyt olen vuoristoratakristitty. Päivä kerrallaan lampsin armon varassa ylä- ja alamäkeä. Kotiuttamispaikka – Taivas – on kuitenkin turvallisesti edessäpäin. Syntymäaika: 25.1.1955, Helsinki Koulutus ja työkokemus: Valmistuin papiksi 1982 Helsingin teologisessa. Kirkkoherra 23 vuotta, piiripappi Lappeenranta 2 vuotta, siirtolaispappi Ruotsissa 4 vuotta, rovasti. Perhe: Malle-vaimo, sairaanhoitaja Lohjalla, seitsemän aikuista lasta ja kolme lastenlasta Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti ja lohja Mahdollinen kirjallinen tuotanto: Seitsemän kirjaa, jotka on koottu kolumneista, hartauskirjoituksista ja blogeista: ”Punaista limonadia ja papinleukoja”, 1995, ”Sinistä suklaata ja sielunhoitoa”, 1998, ”Piispojen Taivas – omeletinkeltainen pappila”, 2001, ”Jeesus ja minä”, 2003. ”Jumalantervettä!” 2004, ”Ihan vähän hyvämaineinen”, 2007 ja ”Vuoristoratakristitty”, 2010. Toimin Karjalohjan Historian tuki ry:n puheenjohtaja. Tuotimme palkitun historiateoksen "Karjalohja itsenäisen väen pitäjä", 2005. Koti- tai vaalisivut: linnavirta.kotisivukone.com. Bloggaan ja vastaan Karjalohjan seurakunnan sivuista, joissa voi tutustua työhöni kirkkoherrana. Puhutteleva raamatunkohta: Jeesuksen sana: "Älä pelkää, vaan luota". Lempivirsi: Niitä on kaksi: Virsi 42 "On Jeesus nimi ihanin" ja virsi 446 "Oi Pyhä Henki pyydämme". Miten vietät vapaa-aikaasi? Olen maratoonari (Tukholma -11). Luen paljon. Palloilen Prismassa, Nina-Marian kahvilassa ja St. Honoressa. Katson Wallandereja Mallen kanssa. Lomilla olen Tukholmassa. Erityisesti nautin kuljeskelusta, kahviloista ja metrolla ajelusta. Yhteystiedot: Heikki Linnavirta, Karjalohjan kirkkoherra, 050 050 5991, Lohja, heikki.linnavirta@evl.fi, www.karjalohjanseurakunta.fi, linnavirta.kotisivukone.com ◆ 2. Millaista teologiaa edustat? Luonnehditko itseäsi konservatiiviksi vai liberaaliksi? Olen Raamatun sanaan sitoutunut kristitty. Liberaali uudistaja, kuten alkukirkon apostolit aikoinaan. Olen konservatiivista taikauskoa, uuspakanallisten arvojen hyysäämistä ja median nuoleskelua vastaan. 3. Miksi haet tätä paikkaa? Koen olevani paras vaihtoehto uudistamaan ja johtamaan Lohjan seurakuntaa. Minulla on unelma Lohjan seurakunnasta, joka on veturina Länsi-Uudenmaan laajalle seurakuntayhtymälle. Lohja on täynnä käyttämättömiä, uinuvia mahdollisuuksia. Lohjan seurakunta tarvitsee vastuullista, rohkeaa ja eläväisen kristittyä johtajaa. 5. Mikä on olennaisin viestisi alueen asukkaille? Olkaa rohkeita vakaumuksessanne. Tunnustakaa uskonne tai epäuskonne. Jumala arvostaa rehellisyyttä. Ottakaa iisisti ja tsiigatkaa ympärillenne. Jeesus tulee liki. 6. Pystytkö työskentelemään ruotsiksi? Ruotsinkielisen vaimoni ja neljän siirtolaisuusvuoden ynnä jatkuvan Tukholmassa luuhaamisen ansiosta tulen toimeen ruotsin kielellä. Suomi on äidinkieleni. 7. Jos tulet valituksi etkä asu Lohjalla, aiotko muuttaa tänne asumaan? Muutin Lohjanlinnaan kolme vuotta sitten, kuin etukäteen. Lohja on kehityskelpoinen kaupunki. Ihan jees. 8. Mitkä ovat parhaat piirteesi? Entä huonoimmat? Sittenkin rohkeus ja johtamisen taito. Uskallus kulkea vastavirtaan seurakunnan puolesta. Heikkouteni ja syntini on taipumus mielenpahoittamiseen ja valikoivan hyvään muistiin, kun on kyse ihmisistä, joilta olen saanut turpiini. 4. Mitkä ovat kirkkoherran tärkeimmät tehtävät Lohjalla? Olla arvojohtaja, suunnannäyttäjä ja rohkaisija kaikille seurakuntaisille. Lohkare 7 Konfirmaatio onfirmaatio on juhlallinen hetki. Nuoret saapuvat ristikulkueessa hämmentyneinä, vähän pelokkaina. Takana ovat leirimuistot, uudet ystävät ja kokemus jostakin elämää suuremmasta. Ilmeet ovat vakavat. Katseet ovat tiukasti suunnattuina kohti alttaria, jonne nuoret kulkevat valkoiset albat yllään heille määrätyille paikoille. Etupenkissä kunniapaikoilla ovat vanhemmat ja kummit, jotka odottavat vuoroaan päästäkseen siunaamaan konfirmoitavan. Kirkossa on hetken hiljaista. Valmistaudutaan suureen hetkeen. T Matti Pirhonen untuu kuin juuri äsken oma poikamme olisi kulkenut kohti alttaria omaisten ja ystävien saatellessa rukouksien ja siunauksin nuortamme tulevaan aikuisuuteen. Nyt on pojanpoikamme vuoro. Hymy, pitkäksi venähtänyt hontelo olemus, sama arka katse, joka kätkeytyy pelokkaan hymyn taakse. Siellä hän istuu takarivissä kuten isänsäkin aikanaan. Tulevaisuus ja elämä kaikkine mahdollisuuksineen on edessä. Kesän riparilaisia konfirmoitiin Lohjan kirkossa 10.7. Kaikkiaan Lohjalla käy rippikoulun tänä vuonna noin 430 nuorta. Terveiset Taizésta! Reilu tusina lohjalaisnuoria vietti viikon Taizén ekukmeenisessa keskuksessa Ranskassa. Mitä tarkoittaa, että Taizé on kuin uimaallas – se selviää tästä jutusta. Tjänare! Päätimme onnitella äitejämme tänä vuonna jo aamuvarhain. Äitienpäivän aamuna moni äiti nimittäin sai riemun saattaa nuorensa Lohjan kirkkokentälle klo 04.45, josta matka kohti Ranskaa alkoi. Vilkkaan 16 tunnin matkustuspäivän jälkeen pääsimme rauhoittumaan iltarukoushetkeen ja kolmentoista nuoren viikko hiljaisuuden ja rukouksen äärellä Taizéssa alkoi. Taizéssa ihmiset kokoontuivat päivittäin luostarilupauksen tehneiden veljien johdolla laulamaan ja rukoilemaan. Näiden rukoushetkien ympärille muodostui päiväohjelmamme, joka sisälsi myös raamattuopetusta ja työskentelyä erilaisten käytännön töiden, kuten tiskaamisen ja ruoanlaiton, parissa. Työskentelyn ohella tutustuimme muihin kristittyihin eri puolilta maailmaa ja pääsimme jakamaan ajatuksiamme uskosta ja Jumalasta pienryhmissä. 8 Lohkare Jotain mukaan arkeen Eräässä raamattuopetuksessa luimme Jeesuksen vertauksen sinapinsiemenestä: ”Taivasten valtakunta on kuin sinapinsiemen, jonka mies kylvi maahansa. Se on pienin kaikista siemenistä, mutta kun sen taimi kasvaa täyteen mittaansa, se on puutarhan kasveista suurin. Lopulta se on kuin puu, niin että taivaan linnut tulevat ja pesivät sen oksille.” Opetusta pitänyt veli nosti esille sen, miten usein heitämme pois taivasten valtakunnan siemenen pitäen sitä merkityksettömänä ja keskitymme kaikkeen muuhun. Taizéssa oli mahdollisuus keskittyä uskonasioihin – juuri tämän sinapinsiemenen ympärille. Veljet kehottivat jokaista ottamaan jotain Taizéssa oppimaansa mukaan arkeen. Veli Norbert, suomalaisten yhteysveli, esitti pienimuotoisen vertauksen uima-altaasta. Hän sanoi Taizén olevan kuin uima-allas, jolle ihmiset tulevat viikoksi. Aluksi he ihmettelevät ja katsovat, kuinka muut uivat altaassa omilla tyyleillään ja uskaltautu- vat vähitellen itse mukaan. Kukin hakee omanlaistaan uimaliikettä, tapaansa rukoilla. Kun oma tyyli löytyy, ihmiset uskaltavat syvempään veteen ja heistä tuleekin niitä, jotka kutsuvat uusia tulokkaita veteen. Kun otamme oppimamme uimaliikkeen mukaan kotiin, voimme toimia kutsujina myös arjessa. Terveisin Essi, Fiia, Henni, Jenni, Julia, Katariina, Laura, Lauri, Lotta, Mikko ja Terhikki A lkuvirsi kajahtaa voimallisena. Katseet seuraavat nuoria. Jokainen etsii omaansa muiden joukosta. Isät, äidit, isovanhemmat, kummit – ehkä jo kauan sitten hajonneet perheetkin ovat yhdessä tulleet juhlistamaan nuoren konfirmaatiojuhlaa. Tunnen ikävän vyöryvän sisääni. Pojanpoikamme isä ei ole mukana. Hänen paikkansa on Espoon hautausmaalla. Tunnen ahdistuksen kipeänä möykkynä, joka miltei salpaa hengityksen. En pysty veisaamaan. Sanat takertuvat kurkkuun. Nieleskelen kyyneleitä ja yritän koota itseni. Mieheni ottaa hiljaa kädestäni kiinni. Jaamme tämän hetken. N uoret siirtyvät alttarin eteen. Kirkkaiden äänien siivittämänä kaikuu leirillä opittu laulu saaden kirkkokansan liikuttumaan. Mieleeni palautuu elävästi samanlainen hetki neljännesvuosisata sitten. Rippileirillä tiiviisti yhteen ryhmäytynyt nuorten joukko seisoo ryhdikkäinä jännityksen nostattama puna poskilla ehkä viimeistä kertaa yhdessä. Takana ovat yhteiset kokemukset, jotka nyt tulevat siirtymään muistojen joukkoon. Usko, toivo ja rakkaus vieköön elämässä eteenpäin näitä nuoria, joiden puolesta on varmasti rukoiltu ja tullaan rukoilemaan. E htoolliselle mentäessä sytytän kynttilän. Sen liekki lepattaa ensin heikosti voimistuen pian. Jostakin karkaa valonsäde, joka viipyy hetken kynttilän valopiirissä. Minut valtaa voimakas tunne, että poikammekin on läsnä tässä hetkessä. Pojanpoikamme katse hakee meitä isovanhempia. Hymy tavoittaa meidät. Kaikki on hyvin. Marja Klefström Kirjoittaja on lohjalainen kirjailija ja runoilija. Mietiskelevä ja laulava yhteisö Taizé-yhteisö on kansainvälinen, ekumeeninen yhteisö, jonka kotipaikka on Etelä-Burgundissa Ranskassa. Sen perusti veli Roger vuonna 1940. Taizéssa järjestetään viikon kestäviä tapahtumia, joihin tuhannet nuoret aikuiset tulevat eri puolilta maailmaa. Yhteisö on tul- lut tunnetuksi musiikistaan, jossa lauluja esitetään kaanonina ja joka tuo esiin yhteisön mietiskelevän luonteen. Taizé-laulut ovat nykyisin merkittävässä asemassa myös Suomen hengellisessä musiikissa. Lisätietoa: www.taize.fr/fi Anna Perho elää omasta mielestään tyypillistä ruuhkavuosien aikaa. Perhe muutti Lohjalle viitisen vuotta sitten. Elämän täyttävät perhe ja työ. Paljon muuhun ei jää aikaa. – Tykkään arjesta, hän kuittaa nykytilanteen. Siltä näyttää. Haastattelun lomassa paistuu pino lettuja välipalaksi lapsille. Anna Perho on televisiosta tuttu. Perhon työ tv-tuottajana on monipuolista ja kiehtovaa. Tuottaja on ikään kuin ohjelman päätoimittaja. – Tuottajan työ vaatii jatkuvasti luovaa ongelmanratkaisukykyä. Tunnen olevani etuoikeutettu, kun voin tehdä työtä, mistä todella pidän. Televisiotyön kiinnostavuutta lisää jatkuva muutos. Televisio on arkipäiväistynyt, mutta sen asema viestinnän välineenä on edelleen vahva. Kansalaiset eivät ole enää vain katsojia, vaan aktiivisia osallistujia. – Vielä 20 vuotta sitten tvesiintyjät olivat lähinnä pelkkiä ammattilaisia, journalisteja ja poliitikkoja, mutta nyt kirkkaimpina tähtinä voivat olla ”tavikset”, tavalliset katsojat. Tämä on tehnyt television entistä kiinnostavammaksi. Perho on kirjoittanut ammatikseen yli 15 vuotta. Kynästä on lähtenyt kolumneja, käsikirjoituksia, aikakauslehtijuttuja ja viimeksi elämänhallintaopas. ”Pidän uskoa tärkeänä” Uskonnon suhteen Anna Perho kokee olevansa tyypillinen nykyajan länsimaalainen. Hän sanoo olevansa uskonnollinen, muttei selkeästi kristitty. Hän arvioi olevansa supermarket-ihminen, joka poimii us- konnollisia vaikutteita sieltä täältä. – Uskonkäsitykseni on vaiheessa. Varmasti tulen pohtimaan asiaa tavalla tai toisella koko loppuelämäni. Uskonnot ovat ihmisten tekemiä rakennelmia, joten niissä on aika paljon valuvirheitä. Määritelmä yhdestä Jumalasta mutta monesta uskonnosta on mielestäni hyvin sanottu. Kristinusko on hänen mielestään hyvin suvaitsevainen uskonto. – Riittää, että uskoo. – Tässä perusfilosofiassa ei ole mitään vikaa, mutta se ei tunnu aina kaikin puolin oikeudenmukaiselta. Esimerkiksi buddhalaisten tarjoama ajatusmalli tuntuu ajoittain reilummalta: pahat teot sovitetaan itse. Perho pohtii myös kirkon saamaa arvostelua. – Kirkko hyvä vihollinen. Institutionaalisen asemansa takia kirkkoa pitääkin tarkkailla kriittisesti, mutta ylilyöntejäkin tapahtuu. Esimerkiksi vähäosaisten hyväksi tehtävää työtä ei aina muisteta. Toisaalta luterilainen kirkko on esimerkiksi katolisiin ja ortodokseihin verrattuna vapaamielisempi, mielestäni välillä jopa liian vapaamielinen. Moraalisiin kannanottoihin puuttuu uskallus, vaikka ne nimenomaan kuuluisivat kirkon tehtäviin. – Mistä me loppujen lopuksi tiedämme mitä Jumala ajattelee? Raamattu on ihmisten kirjoittama, ja ihmiset tulkitsevat Raamattua usein tavalla, joka tukee heidän omaa uskonkäsitystään. – Entä jos Jumala onkin tarkoittanut ihan eri asioita kuin miten me Raamattua tulkitsemme? Miten sitten suu pannaan? Se on kiinnostavaa, Perho pohtii. Anna Perhon mielestä luterilaiset voisivat tehdä paljon enemmän kirkon markkinoinnin hyväksi. – Kirkko voisi brändätä itseään ihan reippaasti. Minulla on myös tuntuma, että ihmiset kaipaisivat kirkolta hiukan enemmän eskapismia, arjesta irrottautumista. Ei ole Nuorisotyön syyskauden 2011 tapahtumat 3.9. klo 17–21 Jatkoaika! Syyskauden avaus ja ripareiden fiilistelyä seurakuntakeskuksella, jatkot Lindkullassa klo 21–23. 18.–20.11. Maata Näkyvissä -festarit. Retki Turkuun pohjoismaiden suurimmille gospelfestareille. Lisäinfoa syksyllä. 27.11. Taco Sunday feast. Hengen ravintoa messusta ja tacoja/tortilloja jälkiruuaksi. 17.12. Nuorten oma joulujuhla. Syyskauden päätös hyvässä seurassa. Huom. 17.–23.10. Lindkulla kiinni syyslomalla. –Usko on minulle hyvin tärkeä arvo, joka edustaa ennen kaikkea toivoa. Teksti: Maija Jalola – Uskonnonvapaus on tärkeä yhteiskunnan perusarvo, lohjalainen mediapersoona Anna Perho muistuttaa. Tuunattu Jumala L apsen koulusta lähetettiin asiakaskyselykaavake, jossa selvitettiin lapsen mielipiteitä oppimisympäristössään. Viihtyykö hän hyvin, kohtalaisesti, ei ollenkaan? Jäin kaipaamaan laatikkoa, jossa lukisi: entä sitten? Olen lähettänyt lapseni opettelemaan faktoja, en mielipiteitä. Lasten mielipiteet ovat tasan nämä: maikat on tylsiä ja reksi on ääliö. Mutta ei sellaisia tarvitsisi ottaa huomioon, vaan painaa lapsosten päähän tietoa, jotta yhtenä kauniina päivänä hänen huuliltaan putoaisi perusteltu mielipide, sivistyksen kaunein helmi. Mutta tämä on aika, jossa sielu ei tyydyty ikävän pitämisestä. Maailma on marketti, josta jokainen ottaa käyttöönsä ne asiat, joista fiilis on hyvä. Näen jo, mistä saan seuraavan kaavakkeen. Se tulee seurakunnan logolla varustetussa kuoressa, ja siinä lukee: miten olette kokeneet, että Jumala on ottanut mielipiteenne huomioon elämässänne? Kirkon on nimittäin reagoitava yksilöllisiin palvelutarpeisiin, koska yhden ja Jumalan arvot eivät aina suinkaan passaa jokaiselle. Asiakastyytyväisyys ontuu, koska Jumala ei ota mielipiteitämme riittävästi huomioon! Ai mistäkö tiedän? No en mistään. Eihän kukaan ole varsinaisesti tavannut Jumalaa, ja näin ollen Hänen arvonsa saattavat olla ihan mitä vain. Joten voihan tosiaan olla, ettei hän suvaitse homoseksuaaleja tai naispappeja. Kiusallista. Sellainen ajattelu ei nimittäin sovi minun mielipideilmastooni lainkaan. Kirkko hoitaa valituksia parhaansa mukaan. Moderni Jumala on jeesmies, joka suostuu neuvoteltaessa vähän kaikkeen. Tai, jos ihminen niin haluaa, ei mihinkään. Mutta ei sekään oikein hyvältä tunnu. Huolestuttaa, jos Jumala käyttäytyy kuin tuuliviiri. Ei siitä mitään tule, jos yhtenä päivänä saa syödä karkkia aamiaiseksi ja toisena ei. Hyvä isä lyö nyrkin pöytään ja sanoo, että nyt annetaan sen Marianne-pussin olla, ja kaurapuurot naamaan niin kuin olisi jo. Liian lepsusta isästä tulee mieleen curling-vanhemmuus ja peruskoulun opettajien kurinpitovaikeudet. Jos kukaan ei sano, mikä on oikein ja mikä väärin, miten lapset voivat oppia olemaan? Tietenkin kaikessa periksi antava iskä on kivempi kuin sellainen, joka pitää jöötä. Mutta mitenkäs se taivaallinen isä, pitääkö hänenkin alistua samaan ollakseen suosittu? Luultavasti. Sillä joskus uskottiin, että ihminen on Jumalan kuva, mutta nyt tiedetään, että Jumala on ihmisen kuva. Anna Perho Leirejä Saarikon leirikeskuksessa 16.–17.9. tyttöleiri 17.–18.9. äijäleiri 15.–17.10. syysleiri tytöille ja äijille Itu-koulutukset Mäntynummen seurakuntatalossa 8.10. 5.11. 3.12. klo 13–17. Itujatkot klo 18–20 Lindkullassa. Viikko toimintaa: Välähdyksiä lohjalaisnuorten Taizé-matkalta toukokuussa. Kuvat Janne Rönni sattumaa, että jooga ja meditointi ovat niin suosittuja harrastuksia. Niissä päästään kosketuksiin mystiikan kanssa. Anna Perho muistuttaa, miten tärkeä perusarvo on uskonnonvapaus. – Jossain toisessa yhteiskunnassa tällaisesta ääneen ajattelusta saisi kivitystuomion. Soraääniä K Ammatti: toimittaja, televisiotuottaja Perhe: mies ja kaksi lasta ✐ Soraääniä Leena An ttila Anna Perho Telakka torstaisin klo 18–21.Yhteinen aloitus, jonka jälkeen hengailua. Hartaus klo 20 alkaen. Telakka+ 8.9., 6.10. ,3.11. ja 1.12. Yhteistä äksöniä. Nuorten messut Telakan jälkeen Pikku Laurissa 13.10., 10.11. ja 8.12. Varustamo lauantaisin klo 18–21. Opetusta ja toimintaa. VarustamoExtrat – Kristillistä taidetta n. kerran kuussa. 8.10. Taikuri Laurila esiintyy. Majakka-pienryhmistä kysyy lisää työntekijöiltä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.lohjanseurakunta.fi (nuorisotyön toiminta). Sykäys – nuorten aikuisten ja opiskelijoiden ilta Sykäys-illat on tarkoitettu kaikille täysi-ikäisille, jotka kokevat itsensä nuoriksi aikuisiksi. Emme mainosta sitä siis vain parikymppisille, vaan yhtä lailla +30:lle. Varsinaista vakioporukkaa meitä ei vielä ole, sulaudut siis helposti joukkoon ensikertalaisenakin! Elämäntilanteellasi ei ole väliä eikä sillä, oletko opiskelija, opiskelematon, töissä, naimaton, työtön tai perheellinen – näitä emme kysy ovella. Riittää kun tulet paikalle sellaisena kuin olet katsomaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Ohjelmassa on musiikkia, opetusta, kahvitarjoilu ja iltahartaus. Lastenhoitokin on järjestetty. Sykäys-illat jatkuvat syyskaudella Pikku Laurissa 18.9. alkaen, Sibeliuksenk. 2., klo 16. Tule mukaan olemaan, viihtymään ja tekemään illat juuri sinulle mukavaksi ja sopivaksi! Jos tahdot liittyä myös nuorten aikuisten sähköpostilistalle, niin ota yhteyttä Jenniin: Jenni Pesola, oppilaitospappi, jenni.pesola@evl. fi, p. 044 3284 212. Lohkare 9 Sibeliuksenkadulla seurakuntakeskuksessa sijaitseva lasten kappeli Pikku Lauri on suunniteltu toivottamaan lapset ja lapsiperheet tervetulleiksi. Rukous- ja teema-alttarit havainnollistavat kirkkovuoden kulkua, Raamatun kertomuksia ja perhekirkkopyhien aiheita. Niiden tehtävänä on virittää lapsen mieltä ihmettelyyn, mietiskelyyn ja rukoukseen. Päivähoidon lapsiryhmien vierailut ovat perhekirkkojen ohella tärkeä toimintamuoto Pikku Laurille. Kappelissa vierailee myös alakoululuokkia. Vierailupäivät ovat 8.9., 13.10., 3.11. ja joulun aika. Ajanvaraus Maija Metsolalta, puh. 050 494 5018. Muijalassa, Lohjanportin seurakuntakodissa, torstaisin klo 9-11 yli 1-vuotiaille lapsille. Hinta neljä euroa/ lapsi/ kerta. Ilmoittautumiset etukäteen p. 019 328 4390. Perhekerhot ovat kaikkia perheitä varten. Kerhon tavoitteena on olla tukena arjessa, sekä toimia vertaisryhmänä pienten lasten vanhemmille ja hoitajille. Jokaiseen kerhoon kuuluu myös hartaushetki. Perhekerhot ovat maksuttomia, ei etukäteen ilmoittautumista. Perhekirkot ja tapahtumat Perhekerhot Perhekirkot sunnuntaina 4.9., 2.10., 30.10. sekä 27.11. klo 12 Pikku Laurissa. Alle tunnin mittaisen perhejumalanpalveluksen aikana lauletaan lasten virsiä sekä kuljetaan katselemassa lapsia varten tehtyjä rukousalttareita. Oven vieressä olevista koreista voi myös lainata pehmoisen kirkkokaverin tai kirjan katseltavaksi jumalanpalveluksen ajaksi. Jumalanpalveluksen jälkeen on tarjolla keittolounas. Perhetapahtuma 2.10. klo 12 alkaen Mikkelinpäivänä eli lasten ja enkelien päivänä Pikku Laurissa ja seurakuntakeskuksessa. Ohjelmassa perhekirkko, lounas ja mm. askartelua ja muuta lasten ja vanhempien yhteistä tekemistä. tiistaisin klo 9–11 Routiolla ja keskustassa tiistaisin klo 9.30-11.30 Virkkalassa keskiviikkoisin klo 9–11 Metsolassa, Mäntynummessa ja Virkkalassa ma 5.9., 3.10., 7.11. ja 5.12. klo 18–20 iltaperhekerho Routiolla ja ke 24.8., 21.9., 26.10., 16.11. ja 21.12. klo 17–19 iltaperhekerho Muijalassa Pyhäkoulu Mummola Perhekerhojen retkipäivät Saarikossa 24.–25.5.2011. Pyhäkoulu on lasten oma sunnuntaihetki, jossa Raamatun kertomukset ja kirkkovuoden juhlat tulevat tutuksi. Mukaan ovat tervetulleita kaikki neljä vuotta täyttäneet lapset. Pyhäkoulu kestää vajaan tunnin, keskustassa koko jumalanpalveluksen ajan. Mummola kutsuu ikäihmisiä ja lapsiperheitä yhteiseen kerhoon 27.9., 25.10. ja 22.11. klo 13–15 Mäntynummen seurakuntataloon. omaa ohjelmaa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Roution kerhopisteestä 044 328 4341. Pyhäkoulut kokoontuvat: Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita oman aikataulunsa mukaan kaikki halukkaat vauvasta vaariin ja mummoon. Kerhon tavoitteena on olla tukena arjessa ja toimia vertaisryhmänä. Kerhossa on läsnä kristillinen arvopohja, joka näkyy yksilön arvostamisena ja hyväksyvänä ilmapiirinä. Jokaiseen kerhoon kuuluu myös hartaushetki. Toiminta on maksutonta, ei etukäteen ilmoittautumista: maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9–12 Muijalassa, Lohjanportin seurakuntakodissa sekä maanantaisin ja tiistaisin klo 9.30–14.30 Ojamon seurakuntakodissa yhteistyössä diakoniatyön kanssa. joka sunnuntai klo 10 alkaen keskustassa, klo 11 Vivamossa joka toinen sunnuntai klo 11 parillisilla viikoilla Virkkalassa, Ojamolla sekä Routiolla. sekä 11.9. alkaen klo 11.30 Muijalassa ja Mäntynummessa seuraavasti: 11.9., 18.9., 25.9, 2.10., 9.10., 23.10., 30.10, 6.11., 20.11., 27.11., 4.12. sekä 11.12. Päiväkerho 3–5-vuotiaille Päiväkerhon tavoitteena on auttaa lasta kartuttamaan tietojaan ja taitojaan ikäkauteen sopivalla tavalla, antaa välineitä uskonelämän tulkitsemiseen sekä tukea kotien kasvatustyötä. 3–5-vuotiaiden kerhot kokoontuvat yleensä kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan, kolmevuotiaiden omat kerhot 1–2 kertaa viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Kerhoista peritään pieni kuukausimaksu kokoontumiskerroista riippuen. Kaksi kertaa viikossa kokoontuvilla ryhmillä maksu on 12 euroa kuukaudessa. Vapaita kerhopaikkoja voi kysyä suoraan kerhopisteistä. Ilmoittautumislomakkeen voi tulostaa seurakunnan kotisivulta www.lohjanseurakunta.fi (lapsi- ja perhetyön toiminta). Vauvaperhekerho torstaisin klo 9.30–12 Ojamon seurakuntakodissa perheille, joissa on 0–1,5-vuotias lapsi. Avoin kerho Ekojen klubi Vertaisryhmä vanhemmille yhdessä ensimmäisen vauvan tai taaperon kanssa: maanantaisin klo 13–15 Muijalassa, Lohjanportin seurakuntakodissa. Veturi -ryhmä Veturi-vertaisryhmä on alle kouluikäisten lasten vanhemmille tarkoitettu ryhmä, jossa alustukset luovat pohjan keskustelulle. Tavoitteena on saada voimaa ja tukea parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Lapsille perheiden sivu 10 Lohkare Rodeo Perhekerhot Rukouksia Kiitos luonnosta Yhteystietoja keskusta, seurakuntakeskus, Sibleiuksenkatu 2, p. 044 3284 306, lastenohjaajat.lohjakeskusta@evl.fi Metsola, Puistokatu 11–13, p. 044 3284 340, lastenohjaajat.metsola@evl.fi Muijala, Lohjanportin seurakuntakoti, Hammarintie 4, päiväkerho p. 044 3284 390, avoin kerho p. 019 328 4390,lastenohjaajat.muijala@evl.fi Mäntynummi, Mäntynummentie 17, p. 044 3284 331, lastenohjaajat.mantynummi@evl.fi Ojamo, Kartanonkuja 1, päiväkerho p. 044 3284 343, avoin kerho p. 019 3284 502, lastenohjaajat.ojamo@evl. fi Routio, Kalliomäentie 2, p. 044 3284 34, lastenohjaajat. routio@evl.fi Virkkala, Virkkalantie 1, p. 044 3284 342, lastenohjaajat.virkkala@evl.fi Yhteyshenkilöt: Lasten kappeli Pikku Lauri, Sibeliuksenkatu 2, Maija Metsola p. 050 4945 018, maija.metsola@evl.fi Johtava lapsityönohjaaja Aila Leikola, p. 050 336 5650, aila.leikola@evl.fi Lapsityönohjaaja Elina Kaarto, p. 044 328 4307, elina. kaarto@evl.fi Papit Anna-Maija Lakomaa, p. 044 328 4356, annamaija.lakomaa@evl.fi sekä Paula Miettinen, p. 044 328 4359, paula.miettinen@evl.fi Muruset Lapsiparkki Tapio Huttunen / Kuvakotimaa Lasten kappeli Pikku Lauri Kuvat Elina Kaarto Muruset Lapsi- ja perhetyön toimintaa syyskaudella 2011 Erämaassa oppia voi sen: tärkeää on yksinkertainen, vaivaiskoivu, kelottunut puu, polku, joka eteen avautuu, lammen vesi syvän sininen, valon kajo, tuuli hiljainen. Erämaassa ymmärtää voi sen: tärkeää on elää kuunnellen. Silloin puhuu ruska tunturin, puro soittaa kielin tuhansin, vaivaiskoivu lauluun puhkeaa, joka korsi kiittää Jumalaa. Hirmuisia ö rvi i i tä h "Katso noita hirmuisia hirviöitä", sanoi nelivuotias miehenalku vierestäni. Nuorella herralla ei ollut leluja mukanaan, joten kyse ei ollut sellaisesta. Seurakuntasalissa ei kokemukseni mukaan tarvitse metsästää hirviöitä, joten yritin katsella tuttua ympäristöä lapsen silmin. Tarjoilupöytä oli katettuna salin kulmassa. Sen yläpuolella oli valkokankaalle heijastettuna kuva Jeesuksesta ristillä. Pöydän antimia hakevien ihmisten varjot häilyivät ja suurenivat videotykin valokeilassa. Nuoren miehen vilkas mielikuvitus loi varjoista hirviöitä. Menimme yhdessä hakemaan mehua, ja samalla katsomaan, millaisia hirviöhahmoja meistä muodostuu valkokankaalle. Tarjoilupöydän äärelle ehtiessämme hirviöt olivat kuitenkin unohtuneet. Uusi asia askarrutti nuoren seuralaiseni mieltä. "Kuule, miksi Jeesuksen piti kuolla?", hän pudotti kysymyksensä tyynen rauhallisena. Hiljaisen hengähdystauon aikana yritin miettiä miten, lyhyesti ja lapselle ymmärrettävästi, kertoisin Jumalan rakastavasta suunnitelmasta koko maailmaa kohtaan, Jeesuksen sovitustyöstä ja sen merkityksestä meille ihmisille. Pelastushistoria selkokielellä vajaassa minuutissa tuntui lähes mahdottomalta tehtävältä. Yritin kertoa mielestäni tärkeimmät asiat lyhyesti. Sitten mehu ja kakku kiinnostivatkin jo enemmän kuin selitykseni. Parin päivän kuluttua kohtasimme jälleen. Palasimme jutustellessamme kysymykseen Jeesuksen kuolemasta. Tällä kertaa nelivuotias jatkoi toisella kysymyksellä: "Miksi ne lapset itkivät?" "Mitkä ihmeen lapset?", kuului vastakysymykseni. Hetken keskusteltuamme olimme jälleen samalla aaltopituudella. Kysymys koski siis Jeesuksen opetuslapsia. Yritin selittää, että niin hassulta kuin se tuntuukin, niin Jeesuksen lähimpiä ystäviä, oppilaita, aikuisia miehiä, kutsuttiin opetuslapsiksi. Kun ystävä tai läheinen ihminen kuolee, niin tulemme surullisiksi ja meitä itket- tää. Samalla tavalla Jeesuksen opetuslapsetkin olivat surullisia ja itkivät. Lapsen maailma, ajatukset ja kysymykset yllättävät aina! Ne haastavat minua miettimään ja kyseenalaistamaan omia käsityksiäni ihmisistä, elämästä, Jumalasta, uskosta. Lapsen edessä en voi piiloutua hienojen sanojen tai ulkoa opittujen fraasien taakse. Toivottavasti saamme nelivuotiaan kanssa monta tilaisuutta jutella elämän tärkeistä kysymyksistä, Jeesuksesta ja opetuslapsista. Myös siitä, että hänet ja minut on kasteessa otettu Jeesuksen opetuslasten joukkoon. Meidät on siunattu Jeesuksen merkillä, ristinmerkillä. Se ei näy videotykin valokeilassa, eikä paljain silmin, mutta se on meissä. Katarina Engström kanttori, Raisio Raision seurakuntalehti Tule ja katso. Erämaassa tuntea voi sen: levollisuus valtaa sydämen. Parantaja lähellämme on niin kuin tuuli, kajo auringon. Niin kuin lumi maahan laskeutuu, sielun haava hiljaa umpeutuu. Anna-Mari Kaskinen – Suomalainen rukouskirja, Kirjapaja 1998 ********* Herra Jumala, kiitos, että sain herätä tähän aamuun. Kulje tänään minun kanssani, kanna minua kaiken läpi mitä tänään kohtaan. Kiitos valon kajastuksesta, kiitos heränneestä tuulesta, kiitos tervapääskyn kaaresta sinen halki! Kiitos elämän lahjasta, peipon laulusta, kirjosiepon syöksyistä, kasteesta ruoholla! Kiitos leppien taruista, haapojen lohdusta, mäntyjen kullasta! Kiitos sydämeni sykkeestä, elämästä, joka lepää ja herää... Aamen. Hannu Varkki – 2000 rukouksen vuotta, Kirjapaja 2000 Varhaisnuorten kerhot aloittavat Varhaisnuorten kerhot ovat maksuttomia Lohjan seurakunnan järjestämiä kerhoja 1–6 -luokkalaisille. Kerhot alkavat viikolla 39 ja päättyvät viikolla 48. Syyslomalla (viikko 42) ei ole kerhoja. Kerhot kokoontuvat kerran viikossa, kestävät tunnin ja ovat avoimia, ei ennakkoilmoittautumista. Poikkeuksena kokkikerhot, joihin ilmoittaudutaan viikolla 38, puh. (019) 328 41. Lisätietoja syyskuun aikana Länsi-Uusimaassa, Ykkös-Lohjassa rivi-ilmoituksissa, kouluihin reppupostiin jaettavassa varhaisnuorten toiminta -esitteessä sekä seurakunnan sivuilla www.lohjanseurakunta.fi (varhaisnuorten toiminta). Tiedusteluihin vastaavat varhaisnuorisotyön ohjaajat Marita Laaksonen 050 572 1579, marita.laaksonen@evl.fi sekä Anneli Kytölä 050 309 0699, anneli.kytola@evl.fi Lohkare 11 Lokakuussa valitaan Lohjan seurakunnan 41. kirkkoherra. Ensimmäinen nimeltä tunnettu kirkkoherra, Ingavaldus, valittiin jo lähes 700 vuotta sitten katolisella ajalla. Hän toimi Lohjan seurakunnan kirkkoherrana 1323–1381. Paikallisen hallinnon tärkein yksikkö vuoteen 1865 saakka oli seurakunta. Monet Lohjan kirkkoherroista olivat jo Lohjalle tullessaan melko ansioituneita kirkonmiehiä, sillä Lohja oli ensimmäisen luokan kirkkoherraseurakunta ja palkkaeduiltaan erittäin hyvä. Kirkkoherra eli pastor corporis et animae oli pitäjäläistensä paimen sekä hengellisissä että maallisissa asioissa. Tämän Lindkullan pappilassa sijainneen alttarin äärellä kastettiin lohjalaiset lapset 30 vuoden ajan. Vuodesta 1953 lähtien alttari siirtyi isoon pappilaan, joka toimii nykyään museona. Pappilan alttarin äärellä sekä vihittiin että kastettiin. Kuvassa kirkkoherra Akseli Kajanti 2.6.1936, 50-vuotiaana. Lohjan seurakuntapitäjän syntyjuuret ulottunevat aina 1200-luvulle. Uuden kirkkopitäjän piti olla niin suuri, että se pystyi rakentamaan kirkon ja pappilan sekä palkkaamaan papin. Seurakunnan perustaminen vaati paikallisten asukkaiden lisäksi piispan ja maallisen esivallan tuen. Keskiajan lopulla Suomessa oli sata seurakuntaa. Lohjan emäseurakunta kuului alueeseen, jossa seurakuntaverkosto oli tiheintä. Kaikki läntisen Uudenmaan suomenkielisten alueiden nykyiset hallintoyksiköt ovat historian eri vaiheissa eronneet keskiaikaisesta Lohjan seurakuntapitäjästä: Siuntion pohjoisosa, Vihti, Karkkila, Karjalohja, Sammatti ja Nummi-Pusula. haita paloja. Konsertin yhteisesityksissä kirkon kuorissa laulaa pitkälti toistasataa laulun ystävää. Urku- ja piano-osuuksista vastaa tuttuun tapaan kanttori Ulla EhoSaario. Konserttiin on vapaa pääsy, ei ohjelmamaksua. Tervetuloa lauluntäyteiseen iltapäivään Lohjan kirkkoon! Päivänsankari Timo Saario ehtii laulaa myös Kirkkosällit-kvartetissa. Tauno Lagerkrantz (vas.), Matti Kuusela, Timo Saario ja Olli Merinen. Heikki Savolainen/ABC-Studiot Timo 50 vuotta – yli 100 laulajaa Lohjan kirkon yhteiskonsertissa. Tänä syksynä 50 vuotta täyttävä Lohjan kanttori Timo Saario viettää syntymäpäiväänsä järjestämällä yhteiskonsertin Lohjan kirkossa la 1.10. klo 15. Konsertissa esiintyvät Timon ohella kaikki hänen johtamansa Lohjan seurakunnan kuorot: Lohjan kirkkokuoro, Laurin Laulajat, Laurin Miehet sekä mieskvartetti Kirkkosällit. He esittävät oman ohjelmistonsa par- Lohjan seurakunta syntyi 1200-luvulla Rodeo Laulu soikoon! Hänelle kuului kirkon arvovalta ja hänellä oli näkyvä sija pitäjän hallinnossa. Kirkkoherra oli siten suurin auktoriteetti, merkittävämpi kuin nimismies. Omena on hyvää sellaisenaan, mutta se on mainio raaka-aine moneen herkkuun. Omenakarnevaaleilla 24.9. on jaossa kirkkoheraehdokkaiden herkkureseptejä. Palkintona on papin parempi omenaherkku, millainen se on, selviää karnevaaleilla. Papin parempi omenaherkku Ihmistä etsimässä. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä 020 754 2309, 040 509 4962 jaana.mehtala@kotimaa.fi 12 Lohkare Omenakarnevaaleilla kirkkoherraehdokkailla on oma koju, jossa voi tavata heitä. Samalla voi äänestää ehdokkaiden tuomaa parasta reseptiä. Voittaja saa ehdokkaan tekemän ompppuherkun itselleen. Omenakarnevaalit järjestetään lauantaina 24.9. klo 9–15 Lohjan museolla vanhan pappilan idyllisessä pihapiirissä keskiajalta periytyvällä paikallaan. Tervetuloa tapaamaan kirkkoherraehdokkaita pappilamiljöössä, jonka puutarhat ja rakennukset ovat peräisin 1700–1800-luvuilta. Jokainen kirkkoherraehdokas on tuonut mukanaan reseptin. Kuudesta ehdokkaasta voi äänestää parasta omenaherkkua. Äänestä- miseen käytetään kaavaketta, johon on painettu kaikki reseptit. Parhaimmalta vaikuttavan kohdalle tehdään näkyvä merkintä – vähän niin kuin itse kirkkoherran vaalissakin. Voittajaresepti julkistetaan laskennan jälkeen. Jokainen äänestäjä voi silti voittaa, sillä vastaukset arvotaan. Arvonnan voittaja saa valitsemansa reseptin mukaan tehdyn omenaherkun, jonka valmistaa itse reseptin tuonut kirkkoherraehdokas. Lähetysperhe Kallio lensi Etiopiaan Lohjalainen Kallion perhe lensi elokuun alussa uuteen kotikaupunkiinsa, Etiopian pääkaupunkiin Addis Abebaan. Edessä on vähintään kaksi vuotta tiivistä työtä Etiopian lukutaitokampanjan hyväksi. Anna-Maija ja Miikka Kallio lähtivät toista kertaa lähetystyöhön. Edellinen kohdemaa oli Papua-Uusi Guinea. Mukana seurasivat lapset Kaarlo, 14, Raakel, 12, ja Volter, 8, sekä perheen koira Jasper. Lähetysperheen lähtö on iso urakka. Koti on pakattava ja muuttokuorma valmisteltava. Onneksi Suomen Lähetysseura hoiti kaikki paperiasiat. Edellisellä kerralla he joutuivat täyttämään kaikki lomakkeet itse, noin 240 kappaletta. Lukutaidolla pohjaa paremmalle elämälle Lähtöä valmistellessaan AnnaMaija ja Miikka Kallio olivat hyvällä mielellä. Halu lähteä oli varma, ja edessä on tärkeä työsarka. He ovat käyneet Suomen Lähetysseuran uudenlaisen lähetystyön erikoistumiskoulutuksen, jota he kuvaavat loistavaksi ja motivoivaksi. Koulutuksessa avainsanoja olivat kumppanuus ja ihmisarvot. Vanhemmilla on ensimmäiseksi edessään vuoden kestävä Etiopian hallinto- ja työkielen, amharan, opiskelu. Kalliot ovat oikeastaan kolmoislähettejä. He ovat Lohjan seurakunnan nimikkolähettejä, Suomen Lähetysseuran lähettejä ja samalla työyhteydessä Wycliffe-raamatunkääntäjien kanssa. Heidän alansa on monikielinen opetus ja lukutaitotyö. Anna-Maija Kallio on ammatiltaan luokanopettaja ja Miikka Kallio äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori. He tietävät, miten tärkeää on edistää lukutaitoa maassa, jossa käytetään noin 80 kieltä. Etiopialaisista naisista vain 40 prosenttia on lukutaitoisia. Lukutaidon paraneminen luo mahdollisuuksia parempaan elämään. Ensimmäinen vaihe on opettaa etiopialaisia opettajia ja kehittää opetusmateriaaleja. Kalliot iloitsevat siitä, että he voivat käydä tähän työhön yhdessä, työtoverina. Etiopia on Kallioille mieluinen kohdemaa, jonka kristillisyydellä on jo pitkät perinteet. Kumppanuuskirkkona on Mekane Jesus -kirkko, joka on nopeimmin kasvava kirkko Afrikassa. Voimakas halu lähteä uudelleen Päätös lähteä uudelleen lähetystyöhön syntyi oikeastaan heti, kun Kalliot 2009 palasivat edelliseltä matkaltaan. – Meillä oli hengellisesti vahva tunne, että tämä on meille sopivaa työtä, Anna-Maija Kallio kertoo. Kalliot ovat kokeneet, että asioilla on taipumus loksahtaa pai- Lähetystyöhön Etiopiaan lähti koko perhe: äiti Anna-Maija (vas.), isä Miikka sekä lapset Raakel, Kaarlo ja Volter Kallio sekä Jasper-koira. – Jumalan valmistama tie ei aina ole helppo, mutta on uskomaton tunne, kun huomaa, että meitä kannatellaan, Anna-Maija Kallio totesi lähdön kynnyksellä. koilleen. Rukousvastauksille on tilaa heidän elämässään. Vaikka sopimus on nyt tehty kahdeksi vuodeksi, he ovat valmiit olemaan Etiopiassa pitempään. Lapsille uusia elämyksiä Kallioiden asunto on turvallisesti teologisen seminaarin alueella, miljoonakaupungissa, missä lapset voivat käydä kansainvälistä kristillistä koulua. Addis Abeba on Afrikan Unionin kansainvälinen pääkaupunki. Englanti on koko perheen jokapäiväinen käyttökieli. Yhteydenpito Suomeen on helpottunut huomattavasti edelliseen matkaan verrattuna. Facebook, Skype ja sähköposti lyhentävät välimatkaa. Lapset iloitsevat, että he voivat helposti pitää yhteyttä kavereiden kanssa. Etiopiassa on sama kelloaika kuin Suomessa. Kahdeksanvuotista Volteria jännitti hiukan koulun alkaminen sekä se, löytyykö hänelle paikka jalkapallojoukkueessa Addis Abebassa. Raakel, 12, on varma, että matkasta tulee hieno kokemus. – On kiva lähteä, vaikka kavereita tulee ikävä, Raakel, 12, sanoo ennen lähtöä. Hänkin aikoo lisätä jalkapallon urheiluharrastuksiinsa Kaarlo, 14, vanhimpana valmistautui lähtöön rennosti. Hän toivoi, että kavereita tulisi käymään Suomestakin, kuten on vähän lupailtu. Musiikki kuuluu lasten harrastuksiin, ja siihen uudessa koulussa on ennakkotietojen mukaan hyvät mahdollisuudet. Vanhemmat eivät ole huolissaan lasten sopeutumisesta. Muistissa on, miten nopeasti lapset saivat uusia kavereita edellisellä kerralla. Elämä siirtyy sinne, missä kulloinkin asutaan. Pidetään yhteyttä sitä ihan käytännössä. Pidetään yhteyttä. Juhannusaatto Saarikossa oli heille mielienpainuva tilaisuus. Siellä heidät siunattiin ja lähetettiin matkaan Lohjan seurakunnan puolesta. Anna-Maija ja Miikka Kallio toivovat, että lohjalaiset muistavat heitä rukouksissa. Kaikki viestit ovat myös tervetulleita. – Olemme Lohjan seurakunnan nimikkolähettejä ja haluamme olla Yhteystiedot: miikka.kallio@felm.org anna-maija.kallio@felm.org Teksti ja kuva: Maija Jalola Lähetyssihteeri esittäytyy Olen Anniina Javanainen, seurakunnan uusi lähetyssihteeri. Aloitin työt maaliskuun alussa. Koulutukseltani olen sosionomi (amk) ja kirkon nuorisotyönohjaaja. Edellinen työpaikkani oli vuoden vuorotteluvapaansijaisuus Perussanoma Oy:llä laskuttajana. Asun nykyisin Kauniaisissa puolisoni Petrin kanssa, mutta kotoisin olen Lohjan naapurikylästä, Nummelasta. Harrastan käsitöitä, hepreaa, viittomakieltä ja jousiammuntaa. Lähetystyöstä innostuin ja lapsena ja unelmanani onkin kertoa lähetystyön tärkeydestä kaiken ikäisille – myös lapsille. Tällä hetkellä se onkin iso osa työtäni muun lähetyskasvatuksen, nimikkolähetteihin ja lähetysjärjestöihin yhteydenpidon ja lähetystapahtumien järjestämisen ohella. Minut tapaa helpoimmin lähetystyön tapahtumissa, sillä toimistollani seurakuntakeskuksella (Sibeliuksenkatu 2) olen satunnaisesti: 50%:sena työntekijänä työpäiviä on viikossa vain 2–3 ja harvoin ehdin istua toimistolla muutamaa tuntia kauempaa. Varmimmin yhteyden saa sähköpostilla tai soittamalla ja jättämällä viestin vastaajaan. Matti Pirhonen Lohjan seurakuntapitäjän syntyjuuret ulottunevat aina 1200-luvulle ja kirkkoherroja on ollut jo 40 virkamiespolvea. Kirkkoherralla tulee olla hyvät edellytykset seurakunnan hengelliseen johtamiseen. Kirkkoherran tulee olla kirkon perustehtävään ja opetukseen sitoutunut pappi, joka kykenee johtamaan seurakuntaa kirkon nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Kirkkoherralla tulee olla riittävän pitkä kokemus seurakuntatyöstä sekä seurakunnan toiminnan eri sektorien hyvä tuntemus. Kirkkoherralla tulee olla kokemusta johtamistyöstä ja hyvät edellytykset esimiestyöhön voidakseen johtaa suurta seurakuntaa. Kirkkoherralla tulee olla hyvät edellytykset kirkkoherralle kuuluvien hallinnollisten asioiden hoitamiseen myös haasteellisessa rakennemuutosten tilanteessa. Kirkkoherralla tulee olla riittävä ruotsinkielen taito. Kirkkoherran tulee tarvittaessa kyetä priorisoimaan oleelliset asiat ja sopeuttamaan toiminta väheneviin resursseihin. Kirkkoherran tulee kyetä johtamaan seurakuntaa niiden muutosten keskellä, jotka johtuvat mm. henkilöstörakenteesta ja kehittyvästä organisaatiokulttuurista. Kirkkoherran tulee omata hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot sekä henkilöstön, luottamuselinten että sidosryhmien kanssa. Lohjan uudet nimikkolähetit aloittivat työnsä Maija Jalola Lohjan museo Kirkkoherroja lähes 700 vuotta Lohjalla Lohjan seurakuntaneuvoston antama lausunto Anniina Javanainen, lähetyssihteeri, Lohjan seurakunta, PL 49, 08101 Lohja, 044 3284 240 anniina.javanainen@evl.fi. Lohkare 13 PYHÄN LAURIN KIRKKO: Jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 10, messu radioidaan joka sunnuntai Radio Dein taajuudella 107,2 MHz. Keskiviikkoisin klo 19 viikkomessu. Su 28.8. klo 10 messu. Erkki Taivainen, Mirja Harhanen, kanttorina Pia Hemminki. Ke 31.8. klo 19 viikkomessu. Raimo Kuismanen, kanttorina Pia Hemminki. Su 28.8. klo 10 messu. Erkki Taivainen, Mirja Harhanen, kanttorina Pia Hemminki. Ke 31.8. klo 19 viikkomessu. Raimo Kuismanen, kanttorina Pia Hemminki. Su 4.9. klo 10 messu, jumalanpalveluksen toimittaa Juhani Korte, vaalisaarna, kanttorina Timo Saario. Ke 7.9. klo 19 viikkomessu. Paula Miettinen, kanttorina Harri Kerko. Su 11.9. klo 10 messu. jumalanpalveluksen toimittaa Päivi Linnoinen, vaalisaarna, kanttorina Harri Kerko. Ke 14.9. klo 19 viikkomessu. Hanna Juntunen, kanttorina Timo Saario. Su 18.9. klo 10 messu, jumalanpalveluksen toimittaa Hannu Saloranta, vaalisaarna, kanttorina Pia Hemminki. Ke 21.9. klo 19 viikkomessu. Mirja Harhanen, kanttorina Pia Hemminki. Su 25.9. klo 10 messu. Mirja Harhanen, Anna-Maija Lakomaa, kanttorina Timo Saario. Ke 28.9. klo 19 viikkomessu, Arja Penttinen, kanttorina Harri Kerko. PIKKU LAURI -LASTEN KAPPELI Sibeliuksenkatu 2: Syyskauden perhekirkot: 4.9. klo 12, 2.10. klo 12, 30.10 klo 12, 27.11. klo 12. VIRKKALAN KIRKKO: Su 4.9. alkaen klo 16 messu joka sunnuntai. Veljespiirin yhteyden iltapäivä ja messu 24.9., 30.10. ja 27.11. Tapahtumia Ti 30.8. yhteislauluilta Lohjanportin seurakuntakodissa, Hammarintie 4. Virsien, veisujen, vanhojen koululaulujen säestyksestä ja laulatuksesta vastaavat Liisa Olin, Matti Ollikainen ja Raimo Helenius. Tule mukaan myös 27.9 ja 25.10 klo 18–19.30! Lisätietoa antaa diakoni Tanja Mäkelä 050 554 8835, tanja.makela@evl.fi. Ota yhteyttä myös jos haluat toimia seurakunnan vapaaehtoisena tavalla tai toisella! Ti 11.10. klo 13–16 Ihanien naisten iltapäivä Mäntynummen seurakuntatalossa ja Virkkalan kirkossa ti 22.11 klo 13–16. Lisätietoa antaa diakoni Tanja Mäkelä 050 554 8835, tanja.makela@evl.fi. 14.–16.10. Hiljaisuuden retriitti Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla. Ohjaajina Taina Mäkelä ja Tuomo Mantere. Ilm. ja tiedustelut tuomo.mantere@evl.fi tai 044 328 4281. Järjestää Lohjan seurakuntayhtymä. Konsertit Lohjan Pyhän Laurin kirkossa: Su 4.9. klo 18 selloduo Anna-Maaria & Olli Varonen. Ohjelmassa mm. Sibelius, Järnefelt, Wessman, Haydn, Mozart. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Su 30.10. klo 18 viulukonsertti. Maarit Rajamäki esiintyy. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. To 3.11. klo 19 Giuseppe Verdin Requiemin: Riikka Hakola, sopraano, Margareta Haverinen, mezzosopraano, Hannu Jurmu, tenori, Jaakko Ryhänen, basso, Esa Heikkilä johtaa Lohjan kaupunginorkesteria, Laurentius-kuoro ja Kirkkonummen kamarikuoro, valmennus Pia Hemminki. Uusimaa-kuoro, valmennus Eric-Olof Söderström. Lisätietoja kanttori Pia Hemmingiltä 050 593 0765. Viikko-ohjelmaa alueittain KESKUSTA, Sibeliuksenkatu 2 Ma klo 13 Ystävän Kammari takkahuoneessa. Ti 30.8. klo 13 alkaen keskustan alueen lähetyspiiri kokoontuu joka kuukauden viimeinen ti klo 13 takkahuoneessa. Tervetuloa uudet ja vanhat lähetystyön ystävät! Ti klo 11 Evästä päivään -ruokailu 30.8. alkaen. Kausikortilla ruokailleet ottakaa yhteyttä elokuun lopulla oman alueenne diakoniatyöntekijään! Ti 6.9, 11.10, 8.11 ja 13.12 klo 18–19.30 Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n omaisten ryhmä kokoontuu syyskaudella seurakuntakeskuksen takkahuoneessa. Vapaaehtoisena ohjaajana toimii psykiatrian sairaanhoitaja Seija Tammi. Ryhmä tarjoaa mm. vertaistukea mielenterveyden ongelmista kärsivien henkilöiden omaisille. Lisätietoa diakoni Tanja Mäkelältä 050 554 8835 tai tanja.makela@evl.fi Keskiviikkoisin klo 7 aamurukousryhmä kokoontuu Pikku Laurissa. Ke klo 12.30 Solmut silmukoiksi – käsityökerho ke 7.9. alkaen kokoontuu joka 2. vko. To klo 12 torstaikerho 1.9. alkaen. To 15.9. kirkkoherraehdokkaat vierailulla. OJAMO, Kartanonkuja 1 Ke klo 16.30–18 Ojamon keskiviikkokahvilla avoinna. Ke 14.9. alkaen klo 14 OjamonVoudinpuiston eläkeläisten kerho. Kerho kokoontuu joka 2. ke (parittomat viikot). Pe 9.9. alkaen klo 14–15.30 Ojamonkankaan lähetys- ja raamattupiiri. Kokoontuu joka 2. vko parillisilla viikoilla. VIRKKALA, Virkkalantie 1 Ma klo 13–14.30 Virkistyspiiri 5.9. Lohjan seurakuntalehti Lojo församlingsblad Toimitus Laurinkatu 40, PL 49, 08101 Lohja. puh. (019) 32 841,. faksi (019) 322 452 ISSN 1459-918X 14 Lohkare kokatu/Sibeliuksenk. Kirkollisten toimitusten aikana kirkko on matkailijoilta suljettu. alkaen. Tervetuloa nauttimaan yhdessäolosta ja iltapäiväkahveista! Piiri kokoontuu joka 2. ma parillisilla viikoilla. Ti 6.9. klo 18 pohdintaa päivän sanasta, rukousta ja ylistystä, sielunhoitoa 29.11. saakka Virkkalan kirkossa (kellarissa) joka 2. vko parillisilla viikoilla. Vetäjinä Sirpa Ronkainen 044 034 5127 ja Kristian Långström 040 066 3949. Ke klo 11.30 keskiviikkoruokailu 7.9. alkaen 7.12. saakka. Alkuhartaus, sen jälkeen ruokailu (hinta 4 €, kausilippuja tarvittaessa diakoniatoimistosta päivystysajalla ti 9–10.). Ke 31.8.klo 18.30 Ylistyksen ja rukouksen ilta. Syyskauden illat: 14.9., 28.9., 12.10., 26.10., 9.11., 23.11. sekä 7.12. Torstaisin klo 12 käsityöpiiri (diakoniapiiri) ryhmätilassa. Lisätietoja diakoni Jonna Seppälältä 050 328 4320, jonna.seppala@evl.fi Svensk verksamhet: Ti 13.9 kl 13.30 Svenska kretsen samlas i Virkby kyrka. Raimo Kuismanen och Mari Nurmi. Sö 4.9. kl 13 högmässa i Virkby kyrka. Raimo Kuismanen, kyrkvärd Teddy Kullberg. Kyrkkaffe. Sö 18.9. gudstjänstbesök till Hangö, följ annonseringen i Kyrkpressen. Sö 2.10. kl 13 Mikaelidagens familjegudstjänst i Virkby kyrka. Dagklubben medverkar. Kyrkvärd Keijo Wigren. Kyrkkaffe. Ti 11.10 kl 13.30 Svenska kretsen samlas i Virkby kyrka. Raimo Kuismanen och Mari Nurmi. Sö 16.10. kl 13 högmässa i Lojo kyrka, kyrkstig från Virkby. Kyrkvärd Birgitta Piippo. MÄNTYNUMMI, Mäntynummentie 17 Ma klo 12 Mannaa kaikille – kohtaamispaikka alueen asukkaille 5.9. alkaen (ruokailun kausilippuja voi tiedustella diakoniatoimistosta). Ti klo 13 Mäntynummen päiväpiiri 6.9. alkaen joka 2. ti (parilliset viikot). To klo 16.30–18.30 boccia-peliilta seurakuntatalon alakerrassa 1.9. alkaen. Yhteyshenkilö Matti 050 345 5275. Su 11.9. alkaen Laurin Sisarukset -tanssiryhmän harjoitukset: 25.9., 9.10., 23.10., 20.11. klo 18–20. Yhteyshenkilö Marita Laaksonen 050 572 1579. Barn- och ungdomsverksamhet I VIRKBY KYRKA: Dagklubb för 3-5 åringar tisdagar och torsdagar kl. 9–12. Mamma-barnklubb onsdagar kl. 9–11. Eftermiddagsklubb för skolbarn. Vardagar kl 13–16.30, mobil 050 370 6015 (Beatrice), 050 351 5894 (Ulla). Ungdomskvällar i kyrkans källare på torsdagar kl 17.30–19.30. Börjar 8.9. Mari Nurmi. Barnkören Rocked Lions samlas på torsdagar kl 15–15.45, om platsen kontakta körledare Johnny Kronqvist tel 050 3805 972. I LOJO: Juniorklubb i Lindkulla, Karstuvägen 23, på måndagar kl 14–16 för 1–6 kl. Mera information kontakta Mari Nurmi 040 563 8482, mari.s.nurmi@evl.fi. Anmälning via www.lohjanseurakunta.fi. Yhteystietoja Jos olet 10–100-vuotias, pidät tanssimisesta, israelilaisesta kansanmusiikista ja iloisesta seurasta, tule mukaan tanssimaan Raamatun maiden tansseja! Yksin tai vaikka yhdessä kaverisi tai perheesi kanssa. Laurin Sisarukset – eli Lohjan seurakunnan tanssiryhmä kokoontuu harjoittelemaan kaksi kertaa kuukaudessa, sunnuntai-iltaisin klo 18–20 Mäntynummen seurakuntatalossa, Mäntynummentie 17. Tanssiopettajana toimii Wim Van der Kooij. Syksyn 2011 kokoontumiskerrat: 11.9., 25.9., 9.10., 23.10., ja 20.11. sekä 6.11. klo 12 esiinnytään Lohjan seurakuntakeskuksessa. Tiedustelut Marita Laaksoselta, p. 050 572 1579. Kultajyvä Kultajyvän taideryhmät alkavat viikolla 36 Kanttorilassa, Sibeliuksenkatu 4. Lasten kuvataideryhmät 7–12 v. piirustus, maalaus, kuvaveistos ja käsityöt ma 5.9 ja ke 7.9 alkaen klo 17–19. Nukketeatteripaja 10–15 v. on to 8.9 klo 17–19. Valmistamme itse nuket, rekvisiitat ja esitykset. Vuosimateriaalimaksu 50 € on kaikissa ryhmissä sama. Erityiskuvataideryhmä kehitysvammaisille ti 6.9 klo 16–17.30. Ohjelma ja vuosimaksu sama kuin lasten ryhmissä. Ryhmässä on avustaja. Avoinateljee – monipuoliset maalausryhmät aikuisille ma 5.9 ja to 8.9 klo 10–14. Omat maalausvälineet mukaan. Ei muita kustannuksia. Ilmoittautumiset Viktoria Nikkarille:nikkari.viktoria@ gmail.com, puh. 050 347 3746. Ikonimaalaus Ryhmät kokoontuvat ma 5.9. alkaen, tiedustelut Ritva Tarima, 0400 719 563, ritva.tarima@suomi24.fi Maanantai-ryhmä klo 17–20 Lohjanportin seurakuntakodissa, Hammarintie 4, Tiistai-ryhmä vasta-alkajille ja vähän maalanneille klo 10–14 Kanttorilassa, Sibeliuksenkatu 4. Keskiviikko-ryhmä kauan maalanneille klo 10–14 Kanttorilassa, Sibeliuksenkatu 4, tiedustelut Tarja Tarima, jolta voi myös tiedustella vapaita paikkoja, 040 541 3901, tarja.tarima@tikkurila.com. Syksyllä alkaa alkeiskurssi, joka kokoontuu maanantaisin 5.9.– 28.11.2011 klo 10–14 Kanttorilassa, Sibeliuksenkatu 4. Alkeiskurssin opinnollinen tavoite: Perinteistä ikonimaalausta munatemperatekniikalla. Aiheena Jumalanäidit, kasvomaalausta ja vaate vaalennuksia. Piirustusta ja sommittelua. Värien sekoittamista. Jumalanäiti ikonien luokitukset, teoriaa ja teologiaa. Kurssille ovat tervetulleita kaikki ikonimaalaamisesta kiinnostuneet Alkeiskurssin opettajana sisustussuunnittelija/ikonimaalari Tarja Tarima, tarja.tarima@tikkurila.com, puh. 040 541 3901. Seurakunnat mukana koululaisten arjessa Diakoniatyöntekijöiden henkilökohtaisten asiakastapaamisten ajanvaraukset: keskusta, Sibeliuksenk. 2, ti klo 9–10, Leena Syvälahti 044 328 4300 Metsola Puistokatu 11–13, ti klo 10–11, Katja Itämäki 044 328 4301. Ojamo Kartanonkuja 1, ti klo 10–12 ja to klo 10–11, Tuulikki Ruohomäki 050 377 7394. Virkkala Virkkalantie 1, ti klo 9–10, Jonna Seppälä 044 328 4320 Routio Kalliomäentie 2, ti klo 10– 11, Päivi Nieminen 050 538 8113 Mäntynummi Mäntynummentie 17, ti klo 9–11, päivystysaika poikkeuksellisesti ti 30.8. klo 10–11, Tanja Mäkelä 050 554 8835. Muijala Hammarintie 4, to klo 9–10, Tanja Mäkelä 050 554 8835. Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto, Laurinkatu 40, avoinna arkisin ma–pe klo 8.30–14.30, puh. (019) 328 41. Huom. ke 31.8. kirkkoherranvirasto on suljettu. Perheasiain neuvottelukeskus, ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to ja pe klo 9–11 ja ke klo 12–14 (019) 328 4260. Lohjan Pyhän Laurin kirkko avoinna joka päivä klo 10–15, Kirk- Toimitus: Päätoimittaja Marja Heltelä puh. (019) 32 841 Toimituspäällikkö Sakari Sarkimaa. sakari.sarkimaa@kotimaa.fi Toimitussihteeri. Leena Anttila. leena.t.anttila@evl.fi Laurin sisarukset Kirkko tukee koululaisten vanhempia esimerkiksi tietokonepeleihin liittyvissä asioissa. Seurakunnat tarjoavat monipuolisia kerhoja ja keskusteluapua koululaisille. Selloduo, pariskunta Anna-Maaria ja Olli Varonen. Sellot soivat Päätyökseen selloduona konsertoiva pariskunta Anna-Maaria ja Olli Varonen on esiintynyt yhdessä jo 11 vuotta. Satojen kotimaisten esitysten lisäksi duo on konsertoinut Prahassa sekä useaan otteeseen Budapestissa ja muualla Unkarissa. Marraskuussa 2011 duolle on luvassa Espanja-debyytti. Vuonna 2005 Varoset julkaisivat levyn A Moment with two Cellos, joka lienee ensimmäinen suomalaisen selloduon tekemä kokonainen CD-levytys. Duotoiminnan lisäksi Olli (s. 1965) on konsertoinut soolo-, kamarimusiikki- ja solistikonsertein kym- Toimituskunta: Elina Kaarto (perheiden sivut) . Janne Rönni (nuoret) . Mari Nurmi (ruotsinkielinen työ) . Kustantaja: . menessä Euroopan maassa, USA:ssa ja Singaporessa. AnnaMaarian (s. 1978) esiintymiset ovat vieneet Tsekin ja Unkarin lisäksi Venäjälle ja Ranskaan. Pyhän Laurin kirkossa on tarjolla raikasta klassista ohjelmistoa ainakin kolmelta eri tyylisuunnalta. Joukossa on varmasti monille tuttuja, rakastettuja säveliä. Su 4.9. klo 18 konsertti, selloduo Varonen Lohjan Pyhän Laurin kirkossa. Ohjelmassa mm. Sibelius, Järnefelt, Wessman, Haydn, Mozart. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Levikki: 17.500 kpl Ilmoitusmarkkinointi: Jaana Mehtälä. 020 754 2309, 040 509 4962. jaana.mehtala@kotimaa.fi Paino: Salon Lehtitehdas, Salo, 2011 Seurakuntien eka- ja tokaluokkalaisille järjestämä aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa turvallista yhdessäoloa kavereiden kanssa ennen koulupäivää ja sen jälkeen. Seurakunnat toimivat usein kunnan koordinoiman perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toteuttajana. Osallistumismäärä seurakuntien aamu- ja iltapäivätoiminnassa on kasvanut. Vuonna 2010 lapsia oli mukana kaikkiaan koko maassa noin 12 600, joka on lähes tuhat enemmän kuin 2009. Nettitupu on koululaisille tarkoitettu auttamispalvelu netissä. Se tarjoaa lapselle aikuisen, turvallisen keskustelukumppanin. Nettitupun moderaattoreina sekä aikuisina keskustelijoina toimivat koulutetut ohjaajat. Tuorein nettitupun chat oli keskiviikkona 24.8. kello 14. Tekstaritupu on tekstiviestillä toimiva tukipuhelin kouluikäisille, jonne koululaiset voivat tekstata heitä askarruttavista kysymyksistä. Kysymyksiin vastataan vuorokauden sisällä kouluaikoina. Päivystäjät ovat tehtävään koulutettuja seurakunnan nuorisotyönohjaajia ja pappeja. Netti- ja tekstaritupu -palvelut tarjoaa koululaisille Suomen evankelisluterilaisen kirkon paikallisseurakunnat ja PTK – poikien ja tyttöjen keskus. Peliraati.fi-sivusto auttaa vanhempia arvioimaan pelien soveltuvuutta lapsille sekä sitä, miten arve- luttaviin pelisisältöihin tulisi suhtautua. Sivustolta löytyy myös asiantuntijoiden kokoamaa, lasten pelaamiseen liittyvää kasvatusaineistoa. Peliraadissa ovat mukana muun muassa Kirkkohallitus, PTK – poikien ja tyttöjen keskus, Liikenne- ja viestintäministeriö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Valtion elokuvatarkastamo. Norjan tragedian käsittely koulussa Opetushallitus tarjoaa kouluille Norjan tragedian käsittelyn tueksi verkkomateriaalia. "Jos Norjan tragedian jälkipuinnille ilmenee vielä tarvetta, sille annetaan luokissa varmasti tilaa. Kesän aikana lasten ja nuorten tietoon on tulvinut muitakin turvattomuutta lisääviä uutisia, esimerkiksi mellakat, nälänhätä ja talouskriisit. Kaikki lapset eivät ole keskustelleet niistä aikuisten kanssa ja siksi heille on saattanut herätä huolta ja turvattomuutta. Tapahtumia voidaan käsitellä esimerkiksi seurakuntien päivänavauksissa. Myös mediakasvatuksen merkitys korostuu, niin koulussa kuin seurakunnassakin", toteaa kirkkohallituksen kouluyhteistyöstä vastaava työalasihteeri Tuula Vinko. (KT/Lohkare) Hyödyllisiä linkkejä: Nettitupu: www.nettitupu.net Tekstaritupu: www.tekstaritupu.net Peliraati: www.peliraati.fi Opetushallituksen materiaali Norjan tragedian käsittelyyn: www.oph. fi/etusivu/102/norjan_tragedian_ kasittely_kouluissa_3 Sammatin seurakunnassa Pe 26.8. klo 13 Kaisankallion ehtoollishartaus. Kauko Puranen, Pertti Haapalainen. Su 28.8. klo 10 messu, ”Etsikkoaikoja”. Jaakko Saari, Pertti Haapalainen, Anne Rahko-Leino, urut. Soitinyhtye ja kvartetti avustaa. Kirkkoherra Jaakko Saaren läksiäisjuhla messun jälkeen seurakuntatalolla. Keittolounas, kahvi ja kakku. Järjestäjä jumalanpalvelus- ja musiikkityön toimikunta sekä Paikkarin Martat. Su 4.9.klo 10 messu. ”Itsensä tutkiminen”. Niilo Ekqvist, Pertti Haapalainen, urut. Su 11.9. klo 10 sanajumalanpalvelus. ”Jeesus, parantajamme”, Kauko Puranen, Pertti Haapalainen, urut. Su 18.9. klo 10 sanajumalanpalvelus, sadonkorjuujuhla ja vanhusten kirkkopyhä. ”Lähimmäinen”. Kauko Puranen, Pertti Haapalainen, urut. Kirkkokahvit. Järjestäjänä Maaseutunaiset. Su 18.9. klo 18 kirkkokonsertti, Jaakko Kortekangas, Pauliina Hyry. Ohjelma 10 €. Su 25.9. klo 10 messu ”Kiitollisuus” Kauko Puranen, Pertti Haapalainen, urut. Su 2.10. klo 10 messu, Mikkelinpäivä, ”Enkelien sunnuntai, Jumalan sanansaattajat”, Pe 7.10. klo 13 Kaisankallion ehtoollishartaus. Kauko Puranen, Pertti Haapalainen. Lapsi- ja perhetyön toimikunta järjestää kahvi- ja mehutarjoilun seurakuntatalossa. Su 9.10.klo 10 sanajumalanpalvelus, ”Jeesus antaa elämän”. Kauko Puranen, Pertti Haapalainen. Su 16.10. klo 10 messu, ”Kristityn vapaus”. Kauko Puranen, Pertti Haapalainen. Su 23.10. klo 10 sanajumalanpalvelus, ”Rakkauden kaksoiskäsky”, Kauko Puranen, Pertti Haapalainen. Pe 28.10. klo 13 Kaisankallion ehtoollishartaus. Kauko Puranen, Pertti Haapalainen. Su 30.10. klo 10 messu, ”Usko ja Terhi Lavonen Nimitykset Terhi Lavonen on aloittanut Sammatin uutena osa-aikaisena diakoniatyöntekijänä kesäkuun alussa. Diakonin vastaanotto on Sammatin seurakuntatalossa parittomilla viikoilla torstaisin klo 10–12. Terhiä voi pyytää myös kotikäynnille, puh. 044 328 4363. epäusko”. Kauko Puranen, Pertti Haapalainen. Ti 18.10. klo 9-12 hautausmaan siivoustalkoot. Tarjoilun järjestää Leila Sirkiä. Muuta viikko-ohjelmaa Raamattupiiri seurakuntatalossa joka 2. ke (parilliset viikot) klo 18: 7.9., 21.9., 5.10., 19.10. Kultaiseniän kerho seurakuntatalossa joka 2. to (parittomat viikot) klo 13: 1.9., 15.9., 29.9., 13.10., 27.10. Kirppukerho seurakuntatalossa joka torstai 22.9.–8.12 klo 9.30–12. Perhekerho nuorisotila Kellarilla joka tiistai 6.9.–13.12. klo 9.30–11.30 yhteistyössä MLL:n kanssa. Yhteystietoja seurakuntatalo puh. 019 356 410, kirkkoherranvirasto puh./fax. 019 356 900, Pappilantie 1, 09220 Sammatti. Seurakuntatalo/kirkkoherranvirasto on avoinna ti, ke ja to klo 9–15, hallintosihteeri Keijo Wigren p. 044 328 4372. Torstaisin klo 15– 18 kirkkoherra paikalla, vs. kirkkoherra Kauko Puranen, 044 328 4389. Diakonin vastaanotto seurakuntatalolla parittomilla viikoilla torstaisin klo 10–12. Terhi Lavonen, 044 328 4363. Sammatin kirkon esittely: yhteyshenkilö Marja-Riitta Syvänne 0400 491 343. Sammatin seurakunnan kotisivut www.evl.fi/srk/sammatti/. Seurakunnan kuorot aloittavat syyskautensa ”Sydämeni pursuaa yli kiitollisuudesta musiikkia kohtaan, joka niin usein on minua virkistänyt ja pelastanut minut suurista ahdistuksista.” – Martti Luther. Kristillinen seurakunta on alusta saakka laulanut ja soinut. Musiikki koskettaa seurakunnassa jokaista työalaa. Säännöllisesti kokoontuvat kuorot palvelevat seurakuntaa musiikin keinoin. Kuorot aloittavat jälleen harjoituksensa seuraavasti: Laurin Laulajat tiistaisin, 6.9. alkaen, klo 19.–20.30 Pyhän Laurin kirkossa. Lohjan Kirkkokuoro keskiviikkoisin, 7.9. alkaen, klo 17.30–19 Pikku Laurin lasten kappelissa. Laurin Miehet tiistaisin, 13.9. alkaen, klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Laurin Laulajissa laulaa kahdeksankymmentä laulajaa ja sen ohjelmistossa on helppoja yksi-kaksiäänisiä lauluja laidasta laitaan. Kirkkokuorossa on nelisenkymmentä laulajaa ja sen ohjelmisto on perinteisempää, neliäänistä kuoroohjelmistoa. Laurin Miehissä laulaa noin kaksikymmentäviisi miestä. Miesten laulut ovat pääosin yksiäänisiä, miehille luontevasti sopivaa jämäkänsorttista ohjelmistoa. Muista kuoroista poiketen Laurin miehet harjoittelevat periodeittain aina ennen tulevaa esiintymistä. Heikki Savolainen/ABC-Studiot Jumalanpalvelukset Taidetta kaikille Leena Anttila Lohjan seurakunnassa tapahtuu Laurin Laulajat ja kirkkokuoro yhdessä. Kaikkiin edellä kuoroihin otetaan mielellään mukaan uusia laulajia! Tiedustelut kuoronjohtaja Timo Saariolta 044 328 4315. Kuorotoimintaan voi myös tulla tutustumaan saapumalla suoraan harjoituksiin. Lohkare 15 Kohtaamisia kesäkadulla Olen muuttunut mies Haastateltavana: Danny alias Ilkka Lipsanen Teksti Leena Anttila Mitä sinulle uskonto merkitsee? Koen uskonnon ihmisen luottamuksena, kunnioituksena ja palvontaa ilmentävänä suhteena yliluonnolliseen jumalalliseen valtaan. Jokaisella uskonnolla on omalaatuisensa rakenne. Ajattelen, että jos Jumala on, hän on kaikille uskonnoille sama Jumala, nimestä riippumatta. Entä toivo? Toivo on ajatus tai mielentila, jonka toivotaan toteutuvan. Armo? Jumala-käsitteeseen liitettynä armo tarkoittanee ansaitsematonta rakkautta ihmistä kohtaan, eräänlaista vapaehtoista hyväntahtoisuutta. Rakkaus? Rakkaus on kristinuskon keskeinen aines. Se tarkoittaa pyyteetöntä, uhraavaa itsensä antavaa rakkautta. Rakkaus on vastakohta itsekkyydelle. Anteeksi antaminen? Anteeksi antamisella pyritään siihen, että toinen osapuoli olisi loukkaantumatta. Pyydettäessä anteeksi toivotaan toista osapuolta olemaan ottamatta huomioon esimerkiksi jotakuta rikkomusta. Eräs lukijamme kirjoitti: ”Minulla ei uskoa ole ollut eikä sitä ole tullut. En ole ikinä uskonut mihinkään.” Mitä mieltä olet tästä? Hänellä ei tunnu olleen tai ole ollut luottamusta tai kunnioitusta mihinkään itseään suurempaan. Sielu kuolee, ellei sitä ravitse tiedolla ja tunteilla. Onko sinulla uskoa? Minulla on tahto uskoa. Tahdon uskoa, sillä siihen liittyy toivoa. Kun tahtoo, niin pyrkii uskomaan. Se ei vielä tarkoita, että uskoo, mutta koen, että se on ainoa asia, johon voin vaikuttaa oman tahtotilani kautta. Moni meistä toivoisi, että vaikeudet katoaisivat itsestään. Onnistuuko se? Ajattelen, että surun tai suuren vastoinkäymisen jälkeen on syytä tehdä surutyötä perin juurin ja sillä tavalla rakentaa myönteinen, elämää rakastava ja kunnioittava mielialansa uudelleen. Jos surutyötä ei tee melko pian tapahtuman jälkeen, se painaa mieltä lähes loputtomiin. Siitä tulee patoutuma, joka vaikuttaa yleiseen mielialaan vuosia. Mikä sinusta on kirkon ja seurakunnan rooli? Kirkko sinänsä on jumalanpalvelukseen pyhitetty rakennus. Herran huone, jossa seurakunta toimii. Kirkon keskeinen tehtävä on vahvistaa ihmisten uskoa Jumalaan. Se vaalii uskonopetusta ja moraalia seurakunnan jäsenten joukossa. Yhtäällä kirkko järjestää jumalanpalveluksia, kokoaa seurakuntalaisia yhteen ja julistaa Jumalan sanaa. Toisaalla se jakaa muuta tietoa, kastaa, vihkii, siunaa ja toimii arvomaailmaa ylläpitävänä tahona. Onko Danny sama kuin Ilkka vai sellainen, millaista kuvaa media luo? Danny on sama kuin Ilkka. Danny 16 Lohkare – Sairaalahenkilökunta pelasti henkeni viime keväänä infarktin jälkeen. Sain toisen elämän. Haluan olla tarpeellinen ja antaa sekä saada rakkautta, Kirkkonummen seurakuntaan kuuluva Danny sanoo. on Ilkan taiteilijanimi, ei siis toinen persoona eikä sivupersoona. Media puolestaan välittää yleensä sellaista kuvaa suurelle yleisölle, jonka kaltaista toimintaa ja työtä Danny harrastaa tai tekee. Poikkeuksellista kirjoitteluakin ilmenee. Miten viime kevään koettelemus eli infarkti pysäytti? Koska ongelma syntyi yllättäen, ymmärsin, etten voinut elämääni siinäkään tilanteessa hallita itse. Oli vain sopeuduttava sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kiitos yhtyeeni D`Voices -neitojenymmärryksen ja toiminnan minut vietiin HYKS:in sairaalaan saman tien, ja pääsin heti toimenpiteisiin. Minulla oli erittäin hyvä onni myötäni, että pääsin ainoaan sairaalaan Suomessa, joka suorittaa operaatioita myös öisin. Miten selvisit noin vaikeasta tilanteesta? Selvisin muiden ihmisten avustamana. Ilman heidän apuaan en oli- si saanut jatkaa maallista vaellustani. ”Sielu kuolee, ellei sitä ravitse tiedolla ja tunteilla.” Mitä ajattelit silloin? Ihmettelin, miten juuri minä saatoin saada olla nuo hetket avun kohteena. Miten HYKS:sin henkilöstö keskellä yötä hälytti paikalle kardeologin ja muun sairaanhoitohenkilökunnan. He pelastivat henkeni. Kun aamulla heräsin, sain tietää, että samassa sairaalassa oli noihin samoihin aikoihin nukkunut pois ystäväni Harri Häkkinen, Mika Häkkisen isä. Tasan eivät käyneet onnen lahjat sinä yönä, ajattelin. ja syvällisempi ihminen musiikkini ystäville, yleisölleni. Noudatan nykyisin lääkärini ohjeita ja olen kiinnostuneempi omasta terveydentilastani kuin aiemmin. Mitä ajattelet nyt? Totuuden kohtaaminen ja tosiasioiden tunnustaminen ovat välttämätön osa toipumisprosessia. Totuus on, että sain uuden mahdollisuuden jatkaa elämää, kohdata uusia asioita, tavata uusia ihmisiä ja koettaa edetä entistä kokeneempana kohti tulevaisuutta. Yrittää olla parempi kanssaihminen läheisilleni Mitä tarkoitat lauseellasi, että ”minähän en ole vielä oppinut mitään..” Totuus ja uusi mahdollisuus tavallaan vapauttaa esimerkiksi alemmuuden tunteista. Olen joskus elämäni vaiheissa ajatellut, että Luoja, anna minulle esimerkiksi paremmin toimivat aivot ja parempi muisti. Terveyttä en silloin osannut pyytää, sillä olin saanut olla terve. Tarkoitin siis lauseellani sitä, että saatuani tämän jatkoajan, minulla on vielä niin paljon opittavaa. Haluan esimerkiksi oppia uusia kieliä ja lisää suvaitsevaisuutta. Haluan imuroida itseeni paljon lisätietoa elämästä ja sen ilmiöistä ymmärtääkseni paremmin, mistä elämänlahjasta ja sen käyttämisestä on kysymys. Mihin suuntaan on edettävä? Haluan kasvaa ihmisenä. Onko maailmankuvasi muuttunut tapahtuman jälkeen, ja jos, millä tavoin? Elämä huvittaa nyt kaikella tavalla enemmän. Mitä toivoisit elämältä juuri nyt ja tulevaisuudessa? Haluan soljua elämänvirrassa sopuisasti muiden kanssa rinta rinnan. Haluan olla tarpeellinen ja antaa sekä saada rakkautta. Haluan elää! Jos Luoja sallii, haluan elää ikuisesti.
© Copyright 2025