1. No category

nen
Yritysjärjestelyillä parempaan
kannattavuuteen
Kallis diesel ja kannattavuus
kuljetusyritysten haasteena
Yhteiskuntavastuu tulevaisuuden
menestystekijä
Portti globaaleille markkinoille
Miten pieni ALV-virhe voi
maksaa miljoonan?
PÄÄKIRJOITUS
0
4
Tilintarkastusta
vuoden kokemuksella
T
uokko Tilintarkastus Oy:n toiminta perustuu 40 vuoden kokemukseen, minä aikana tarkastusmenetelmiämme on kehitetty mahdollisimman tehokkaiksi ja suomalaista yrittäjää ja
yritystoimintaa palveleviksi. Toimintamme perusta on ollut
ja on edelleen tilintarkastus ja siihen liittyvät palvelut. Pyrimme
asiakaslähtöisesti yksilölliseen palveluun asiakkaidemme hyväksi. Tarjoamme palveluitamme kaiken kokoisille yrityksille
yritysmuodosta riippumatta.
Sinivalkoinen suomalainen
Tuokko Tilintarkastus Oy on sinivalkoinen suomalainen perheyhtiö, jonka omistus ja johto ovat toisen sukupolven käsissä ja
jolla on erinomaiset kansainväliset yhteydet ja yhteistyöverkostot
ympäri maailmaa. Yhtiö on alallaan Suomen suurin perheyhtiö.
Perheyhtiön luonteesta johtuen vastuullamme on kasvot.
Toimimme itsenäisenä ja riippumattomana suomalaisena
tilintarkastustoimistona, joka mahdollisimman hyvin pystyy sopeuttamaan toimintansa ja tarkastussystematiikkansa suomalaisiin olosuhteisiin globaaleilla markkinoilla. Helsingin lisäksi
meillä on aluetoimistot Lappeenrannassa, Tampereella, Turussa
ja Oulussa.
Avustamme kansainvälistymisessä
Kansainvälisen yhteistyöverkostomme avulla autamme yrityksiä
heidän suunnatessa liiketoimintaansa globaaleille markkinoille.
Voimme tarjota laajan yhteistyöverkoston kautta kattavat asiantuntijapalvelut asiakkaidemme käyttöön.
Timo Tuokko
toimitusjohtaja
2
TUOKKOnen 1/12
AJANKOHTAISTA
Tuokko Tilintarkastus Oy:n
nimityksiä
Tradenomi
Kari Knuuttila
on nimitetty
Oulun toimistoon
tilintarkastusassistentiksi
6.2.2012.
KTM Taru Öström
on nimitetty
Helsingin toimistoon
toimistopäälliköksi
20.2.2012.
KTM, KHT
Lisbet Nordblad
on nimitetty
Helsingin toimistoon
tilintarkastajaksi
13.2.2012.
KTM Ilona Aalto-Setälä
on nimitetty
Helsingin toimistoon
sisäiseksi tarkastajaksi
1.1.2012.
Tuokko kouluttaa
Päätoimittaja:
Ulla Grönberg
ulla.gronberg@tuokko.fi
Toimitusryhmä:
Meri Väinölä, Suvi Suonsivu,
Pia Tuokko-Tuominen ja
Johanna Vironmäki
Ulkoasu:
Sami Saukko
Lönnberg Print & Promo
Paino:
Lönnberg Print & Promo, Helsinki
Osoitteenmuutokset ja tilaukset:
info@tuokko.fi
Tuokon henkilökunta kokoontui 16.1.2012 Helsingin keskustaan
kouluttautumaan. Vuoden ensimmäisessä koulutuspäivässä
valmistauduttiin tulevaan tilintarkastuskevääseen.
TUOKKOnen 1/12
3
TILINTARKASTUS
Asiantuntevaa ja luotettavaa
tilintarkastuspalvelua
T
ilintarkastus on toimintamme kulmakivi. Tilintarkastuksessa kantavia periaatteitamme ovat mm.
•
•
•
•
•
•
asiakaslähtöisyys
asiantuntemus
luotettavuus
yksilöllisyys
palvelualttius
joustavuus
Asiakaskuntaamme kuuluu erikokoisia,
eri toimialoja ja yhtiömuotoisia yrityksiä ja yhteisöjä edustavia asiakkaita.
Kaikkiaan asiakaskuntamme käsittää
noin 2000 tarkastuskohdetta. Arvostamme kaiken kokoisia asiakkaita. Tarkastuskohteisiimme on vuosien varrella
kuulunut sekä miljardiluokan liikevaihdon omaavia asiakkaita että muutaman
huoneiston asunto-osakeyhtiöitäkin.
Tiedostamme, että tilintarkastus
on palveluammatti, jonka tulee tuottaa
omistajille ja johdolle lakisääteisyyden
lisäksi lisäarvoa. Pidämme tärkeänä
sitä, että tilintarkastukseen liittyy myös
ohjaus- ja neuvontapalvelut. Tähän liit4
TUOKKOnen 1/12
tyen pidämme ehdottomana sitä, että
tilintarkastajamme kaikissa tilanteissa
säilyttävät riippumattomuutensa.
Tyypillisiä neuvontapalveluita
ovat esimerkiksi tilinpäätökseen, kansainväliseen tilinpäätökseen (IFRS),
konsernitilinpäätökseen, verotukseen,
yhteisölainsäädäntöön, taloushallinnon
järjestelmiin, riskienhallintaan, tietoturvaan ym. liittyvät neuvontapalvelut
ilman päätöksentekoon osallistumista.
Palveluvalikoimaamme kuuluvat mm.
•
•
•
•
•
•
•
•
•
lakisääteiset tilintarkastukset
valvontatilintarkastukset
tilinpäätös- ja konsernitilinpäätösneuvonta
JHTT-tilintarkastukset
IFRS-neuvonta
vähemmistötilintarkastukset
suomalaisen emoyrityksen tilintarkastajana kotimaisten ja
ulkomaisten tytäryritysten tilintarkastuksen ohjaus ja valvonta
corporate governance
puhelinneuvonta
Lisätietoja antavat: KHT Timo Tuokko, timo.tuokko@tuokko.fi ja
KHT Jari Miikkulainen, jari.miikkulainen@tuokko.fi, www.tuokko.fi
KANSAINVÄLISTYMINEN
Yli 240 Praxityn edustajaa osallistui lokakuussa 2011 Münchenin kansainväliseen konferenssiin
verkostoitumaan, jakamaan alan parhaita käytäntöjä sekä keskustelemaan kansainvälisistä aiheista.
L
iityimme Praxityyn vuonna 2009.
Praxity on kansainvälinen eri maissa toimivien itsenäisten, kokeneiden
tilintarkastustoimistojen liittouma.
Praxityn toiminta ulottuu Aasiasta
Amerikkaan – sillä on yli 2500 jäsenyritystä ja yli 22400 asiantuntijaa 87
maassa.
Praxityn iskulause ”paikalliset,
globaalit ja luotettavat asiantuntijat”
kuvaa, että sen edustajat ovat alansa
parhaita. Asiakkaidemme mahdollisuus hyödyntää resurssejamme ja tietämystämme ympäri maailmaa on korvaamatonta yhteisöille, jotka pyrkivät
globaaleille markkinoille.
Praxityn jäsenyritykset
menestyvät markkinoilla
Vaikkakin itsenäisiä, jäsenyritykset,
joihin kuuluvat yritykset kuten Mazars,
Plante Moran, MNP ja Shine Wing
(Kiinan seitsemänneksi suurin tilin-
Portti globaaleille
markkinoille
tarkastustoimisto) ovat erittäin dynaamisia. Praxityn jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2011 oli
US$ 3.7 miljardia.
Pohtiessaan tätä tärkeää itsenäistä ajattelua, Jos van Huut, Praxityn
puheenjohtaja toteaa: ”Itsenäisyys ei
ole ainoastaan vahvin myyntivalttimme, vaan se on ”raison d’être” eli olemassaolomme oikeutus luotettaviksi
asiantuntijoiksi. Olemalla itsenäisiä
ammattilaisia emme rajoitu yhteen
ajattelutapaan. Samalla kun meidän
täytyy jatkaa mukautumista moniin
sääntöihin, nämä säännöt eivät hallitse
meitä. Sidosryhmämme ja asiakkaamme edellyttävät meiltä jatkuvaa ajattelumme kehittämistä ja lisäämistä.”
Keskittynyt edistämään
yhteistyötä
Praxityn tavoitteena on edistää jäsenyritysten liiketoimintaa ja helpottaa yhteistyötä jäsenyritysten välillä. Praxity
kutsuu edustajansa vuosittain alueellisiin ja kansainvälisiin konferensseihin. Toimitusjohtaja Timo Tuokko on
toiminut vuodesta 2011 Praxityn pohjoisen alueen (Praxity Nordic Region)
puheenjohtajana. Ryhmän toiminnan
tarkoitus on tiivistää maiden välistä yhteistyötä sekä keskustella alan tärkeistä
ajankohtaisista aiheista.
Lisätietoja kansainvälistymisestä, Praxitystä ja sen tarjoamista hyödyistä:
KHT Timo Tuokko, timo.tuokko@tuokko.fi; www.tuokko.fi, www.praxity.com
TUOKKOnen 1/12
5
TUOKKO VIERAILEE
Kallis diesel ja liiketoiminnan
kannattavuus kuljetusyritysten
haasteena
1. Kuljetusala on yleensä ensimmäisten joukossa, kun puhutaan toimialoista, joihin lama
pahiten iskee. Miten näette
kuorma-autoliikenteen tilanteen ja tulevaisuuden nykynäkymien valossa?
Kuljetusala heijastaa talouselämämme tilaa. Kuinka vireää on Suomen
teollisuus ja rakentaminen, sen mukaan tarvitaan tavarakuljetuksia. Päivittäisissä ruoka- ja huoltokuljetuksissa lama ei niinkään näy. Juuri nyt
kuljetusyritykset tuskailevat kalliin
dieselin ja liiketoiminnan kannattavuuskysymysten kanssa. Asiakas
maksaa polttoaineveron korotukset
loppupelissä, mutta korkeat kuljetuskustannukset syövät Suomen kilpailukykyä. Ammattiliikenteelle tulisi luoda
halvempi diesel verotuksen keinoin.
2. Kun ulkomaiset kuljetusliikkeet pyrkivät levittäytymään
yhä enenevästi myös Suomeen,
onko kilpailutilanne maassamme tasapuolinen suomalaisten
yritysten kannalta katsottuna?
Tasapuolinen ei tilanne ole. Ulkomaisten kuorma-autojen määrä on kasvanut voimakkaasti. Syynä ovat halvemmat kustannukset ja säännösten
kiertäminen. Puolalaisen kuljettajan
kuukausipalkka on 450 euroa. Suomalaisten kuljetusyritysten on maksettava
työehtosopimusten mukaista palkkaa,
joka on moninkertainen. Samalla lailla
pitäisi muidenkin maksaa Suomessa
tehtävästä työstä, mutta käytännössä
näin ei tapahdu. Tilanne on huoles6
TUOKKOnen 1/12
SKAL ry Suomen kuljetus- ja logistiikka-alan yrittäjien
etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1936. Järjestöllä on
noin 6500 yritysjäsentä ympäri Suomea. Toiminta-ajatuksena
on suomalaisten jäsenyritysten etujen valvonta tarjoamalla
parasta jäsenpalvelua ja olemalla ylivoimainen yhteiskunnallinen
vaikuttaja. SKAL ry:n arvot kiteytyvät kolmeen perussanomaan,
jotka ovat ”jäsenen puolella, luotettava asiantuntija
ja vahva suomalainen”.
tuttava, siitäkin huolimatta, että ulkomaiset kuljetusyritykset saavat olla
Suomessa vain viikon, ja siinä ajassa
voi tehdä enintään kolme keikkaa. Tätä
rajoitusta tulisi viranomaisten todella
valvoa, ja muitakin keinoja olisi löydettävä kilpailun tasapuolistamiseksi.
Tilaajanvastuun lisäämistä kannatan.
3. EU pyrkii sanelemaan omat
määräyksensä ja ohjeensa joka
alalle. Miten kuljetusalaa koskevat määräykset ovat vaikuttaneet suomalaisen kuormaautoyrittäjän arkeen?
EU:n vaikutus on vahva ja kuljetusyritysten arkeen vaikuttavien EU-säädösten tulva on melkoinen. Sen vuoksi
SKAL yhdessä Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Linja-autoliiton kanssa on
perustamassa Brysseliin edunvalvontapistettä. EU sanelee mm. kuljettajien
ajo- ja lepoajat sekä ammattipätevyyden, kaluston mitat ja massat ja ympäristövaatimukset sekä liikennelupien
edellytykset. Eniten kummastusta on
herättänyt kuljetusyrittäjille tarkoitettu
työaikadirektiivi, joka on pian tulossa
voimaan. Saapa nähdä, mitä se tuo tullessaan.
4. Tunnetussa iskelmässä todetaan ”Herrat Helsingissä laman
alla nyyhkii, mä tein sen minkä
rekkamies vain voi”. Mitä ajatuksia tämä viisu tuo mieleenne?
Ammattimies on aina ammattimies,
joka säässä ja kelissä. Meillä on vahva
kotimainen kuljetuselinkeino ja osaavat
yrittäjät ja kuljettajat, joihin asiakas voi
aina luottaa. Elinkeinomme kilpailukyvystä on kuitenkin pidettävä parempaa
huolta, ja tämä on myös Suomen etu.
5. Kun olette tunnetusti urheilumiehiä, mikä on ennustuksenne Suomen mitalisaaliista
Lontoon olympialaisista ensi
kesänä?
Mielellään sitä näkisi kunnon mitalisateen tai ainakin isomman kuin mitä
rakkaille länsinaapureillemme on tulossa. Veikkaan yhtä kultaa, vaikkapa
purjehduksesta.
TUOKKO VIERAILEE
Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:ssä
pitkän uran tehnyt Iiro Lehtonen
on työskennellyt toimitusjohtajana
vuodesta 2007.
TUOKKOnen 1/12
7
YRITYSJÄRJESTELYT
Jari Miikkulainen, KHT
Tuokko Tilintarkastus Oy
Yritysjärjestelyillä
parempaan
kannattavuuteen
ja tehokkuuteen
Y
ritysjärjestelyillä pyritään varsin
usein parantamaan kannattavuutta ja tehokkuutta. Toimimme asiantuntijoina yritysjärjestelyihin liittyviä
toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Tavanomaisia yritysjärjestelytoimenpiteitä ovat:
•
•
•
•
•
•
yrityskaupat
jakautumiset
sulautumiset
osakevaihdot
liiketoimintasiirrot
yhtiön purkaminen
Yritysjärjestelyihin kuuluvat myös yhtiömuodon ja konsernirakenteen muutokset.
Yrityskaupoissa voimme toimia
joko ostajan tai myyjän asiantuntijana.
Osaamisemme on vankkaa ja perustuu
40 vuoden kokemukseen. Yrityskaupoissa olennaista on kaupan toteutustavan huolellinen suunnittelu. Erään
tutkimuksen mukaan joka toinen
yrityskauppa ajautuu erimielisyyksiin
kaupan jälkeen. Syynä on varsin usein
se, ettei kaupan toteuttamista ole suun8
TUOKKOnen 1/12
niteltu huolella. On myös totta, että
mikään yritys ei ole sama yrityskaupan
jälkeen. Ostajalla on oma näkemyksensä yrityksen toiminnalle asetettavista
tavoitteista sekä oma tapansa johtaa
yhtiötä.
Yrityskauppaan liittyy aivan olennaisena kaupan jälkihoito eli se, miten
ostaja toteuttaa ostetun yrityksen haltuunoton. Yrityskulttuurien kohtaamiseen varautuminen on hyvin usein
laiminlyöty. Vakavimmat törmäystilanteet saattavat johtaa jopa siihen, että
avainhenkilöt tai suuri osa heistä jättää
yrityksen.
Jakautumiset, sulautumiset ja
osakevaihdot edellyttävät hyvää
yhteisö- ja verolainsäädännön tuntemusta. Nämä yritysjärjestelyn muodot
ovat usein tarpeellisia esivaiheita tavoitteeksi asetettuun lopputulokseen
pyrittäessä. Kokemuksesta voimme
sanoa, että tärkein vaihe jakautumista
ja sulautumista ajatellen on jakautumissuunnitelman ja vastaavasti sulautumissuunnitelman huolellinen ja yksityiskohtainen laatiminen.
Yritysjärjestely on mahdollista toteuttaa myös vaihtona, jossa kauppahinta
maksetaan osakkeina. Osakevaihto
on järjestely, jossa osakeyhtiö hankkii
äänivallan toisesta osakeyhtiöstä ja
antaa vastikkeena toisen yhtiön osakkeenomistajille liikkeeseen laskemiaan
osakkeita tai hallussa olevia omia osakkeita. On keskeistä selvittää, kuinka
osakevaihto toteutetaan siten, että siinä
otetaan huomioon osakkeenomistajien
luovutusvoittoverotus suunnitellusti ja
että samalla noudatetaan säännöksiä
suunnatusta apportista. Osakevaihtoa
käytetään niissä yrityskaupoissa, missä
myyjätaho on haluttu osakkaaksi ostajayhtiöön.
Liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan elinkeinoverolaissa määriteltyä
järjestelyä, jossa osakeyhtiö luovuttaa
liiketoimintakokonaisuuteen kohdistuvat varat, velat ja varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle
saaden vastikkeeksi vastaanottavan
yhtiön osakkeita. Liiketoimintasiirron
toteuttamisessa järjestelyn täytyy olla
sekä elinkeinovero- että osakeyhtiö-
YRITYSJÄRJESTELYT
lain mukainen. On erittäin olennaista,
että siirtyvä liiketoimintakokonaisuus
määritellään verottajan edellyttämällä tavalla. Liiketoimintasiirron avulla
luodaan sopiva juridinen yksikkö yrityskauppaa varten, kun liiketoimintakokonaisuuden myynti on mahdollista
suorittaa liiketoimintakaupan sijaan
osakekaupalla.
Yhtiön purkaminen tulee kyseeseen, kun harkitaan yhtiön toiminnan lopettamista ja lopettamisen toteutustapaa. Esimerkiksi osakeyhtiön
purkaminen selvitystilan kautta on
varteenotettava vaihtoehto yritysjärjestelyn osana, koska purkutappio on
verotuksessa vähennyskelpoinen meno.
Purkamiseen liittyvien erityispiirteiden
vuoksi purkaminen on aina arvioitava
huolellisesti erikseen. Purkamiseen ei
liity tasejatkuvuutta, minkä vuoksi purkaminen on rinnastettavissa myyntiin
ja siitä johtuviin veroseuraamuksiin.
Yhtiömuodon muutokset ja
muutostarve käynnistyy yleensä verotukseen, riskitekijöihin ja vastuukysymyksiin liittyvistä näkökohdista. Tarve
yhtiömuodon muutoksen suunnitteluun voi edellä todetun lisäksi syntyä
myös yrityksen koon tai omistajakunnan muutoksesta tai muutostarpeesta.
Nykyisen lainsäädännön sallimat mah-
dollisuudet yhtiömuodon muutoksiin
ovat varsin joustavia. Yritysmuoto
voidaan tasejatkuvuutta noudattaen
muuttaa haluttuun juridiseen muotoon. Onnistunut muutosprosessin
läpivienti edellyttää hyvää yhteisö- ja
verotuslainsäädännön sekä - käytännön
tuntemusta.
Konsernirakenteen suunnittelu
on myös osa yritysjärjestelyjä ja muodostaa varsin laajan ja moniulotteisen
kokonaisuuden. Tähän asiaan perehdymme lähemmin lehtemme seuraavassa numerossa.
Lisätietoja yritysjärjestelyistä: KHT Timo Tuokko, timo.tuokko@tuokko.fi ja
KHT Jari Miikkulainen, jari.miikkulainen@tuokko.fi, www.tuokko.fi
”Tuokon
asiantuntemus
oli erittäin
merkittävässä
roolissa
yhtiöittemme ja
konsernimme
yritysjärjestelyissä”
”Kovanen Yhtiöissä toteutimme viime vuoden puolella laajamittaisen yritysjärjestelyn, jossa
yhtiöidemme omistussuhteet ja toiminnat järjestettiin uudelleen. Tämän kaltaisissa monimutkaisissa
järjestelyissä on välttämätöntä käyttää apuna osaavaa asiantuntijaa, jotta virheratkaisuilta
vältyttäisiin. Virheet voivat maksaa huomattavia summia, eikä niitä pystytä aina edes korjaamaan.
Tuokon asiantuntemuksen avulla konsernimme yritysjärjestelyt onnistuivat erinomaisen hyvin”,
toteaa Kovanen Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Heikki Kovanen.
TUOKKOnen 1/12
9
YHTEISKUNTA
Miki Lehtomäki, HTM
Tuokko Tilintarkastus Oy
Yhteiskuntavastuu
Y
tulevaisuuden menestystekijänä
ritysvastuusta raportoiminen on varsin uusi
ilmiö. Se on kuitenkin vuosi vuodelta lisääntynyt niin Suomessa kuin kansainvälisesti ja tämän
kehityksen voidaan odottaa jatkuvan.
Tällä hetkellä noin viidennes Suomen
500 suurimmasta yrityksestä raportoi
yritysvastuusta. Usein tämä tapahtuu
erillisen yhteiskuntavastuuraportin
muodossa.
Yritysvastuussa on kyse yrityksen
vastuusta taloudellisista, sosiaalisista ja
ekologisista vaikutuksista – suorista ja
epäsuorista, sen sidosryhmiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Raportoinnilla
viestitään yhtiön sidosryhmille paitsi
toiminnan vastuullisuudesta ja yhtiön toimista ja tavoitteista sen hyväksi
myös vastuullisuuden vaikutuksesta
liiketoiminnan kehitykseen.
Miksi raportteja laaditaan enenevässä määrin? Vastuullisuus mielletään
yleisesti pitkän aikavälin menestystekijäksi, joka luo yritykselle kestävää arvoa. Pääomamarkkinoilla yhteiskuntavastuista huolehtimista pidetään hyvin
johdetun ja menestyvän yrityksen
merkkinä. Siksi myös rahoitussektorin
kiinnostus asiaa kohtaan on kasvanut
– esimerkkinä tästä voidaan mainita
yhteiskuntavastuun pörssi-indeksit.
Yritysvastuu on myös saatava mitattavaan muotoon, jotta sitä voidaan johtaa
10
TUOKKOnen 1/12
sekä realisoida sen liiketoiminnalliset
hyödyt ja positiivinen vaikutus pitkän
aikavälin taloudelliseen menestykseen.
Asiaan liittyy siis kiinteästi liiketaloudellinen näkökulma. Muutama
yksinkertaistettu esimerkki: energiansäästö merkitsee yleensä pienempiä
energiakustannuksia. Polttoaineenkulutuksen vähentäminen johtaa yleensä
polttoainekulujen vähentymiseen sen
lisäksi, että se hyödyttää ympäristöä
pienemmän päästökuorman muodossa. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö saa
enemmän aikaan ja sairauspoissaolojen
pieneneminen merkitsee säästöjä. Vastuullisella toiminnalla on siis suoranaisia taloudellisia hyötyjä.
Toisin kuin kirjanpitoa ja taloudellista raportointia, yritysvastuuraportoinnin säätely on varsin vähäistä
ja väljää – siihen ei liity mitään kirjanpitolain tai IFRSn
tapaista pakottavaa ja tarkkaa
sääntelyä. Keskeisimmässä asemassa on tällä hetkellä laajimmin käytetty ja yleisesti hyväksytty GRI-ohjeisto
(Global Reporting Initiative). Se ei ole
pakottava sääntökokoelma, vaan enemmänkin viitekehyksen luonteinen ja se
sisältää raportoinnin perusperiaatteet,
toimintaindikaattorikokoelman ja laskentaohjeet samoin kuin toimialakohtaiset liitteet. Valtaosa yritysvastuusta
raportoivista yhtiöistä soveltaa GRItä.
Mikään laki ei velvoita tai pakota
raportin varmentamiseen ulkopuolisella varmentajalla, mutta hyvin usein
näin tehdään, koska ulkopuolinen varmennus tuo raportille uskottavuutta.
Luonteva vaihtoehto varmentajaksi on
yleensä yhtiön oma tilintarkastaja.
Raportointi edellyttää yhtiöltä perehtymistä asiaan ja tiedonkeruuprosessien luomista. Tuokko Tilintarkastus
tarjoaa mielellään apua ja neuvontaa
yhteiskuntavastuuraportin laadinnassa
jo siitä alkaen, kun raportoinnin aloittamista vasta suunnitellaan.
Avustamme mielellämme yhteiskuntavastuuraportoinnissa.
Lisätietoja: KHT Timo Tuokko, timo.tuokko@tuokko.fi
ja KHT Jari Miikkulainen, jari.miikkulainen@tuokko.fi
AJANKOHTAISTA
Leena Juusela, ALV-asiantuntija
Tuokko Tilintarkastus Oy
A
loitetaanpa käytännön kauhuesimerkillä, luonnollisesti hieman
yksinkertaistettuna:
Kysymyksessä oli verotarkastus käytettyjä autoja (95 % henkilöautoja) ja
veneitä myyvässä yrityksessä, jonka
myyntitulot (brutto) liikevaihto vuositasolla keskimäärin laskettuna oli noin
2 milj. €.
Ostot (noin 1.600.000 €) olivat
lähes kaikki verottomia (yksityishenkilöiltä tai yritysten vähennyskelvottomasta käytöstä tulleita).
Nämä olisi voinut marginaaliveromenettelyä noudattaen käsitellä siten että myyntihinnoista 2.000.000 €
vähennetään ostohinnat 1.600.000 ja
erotus on verollinen. Tällöin vero olisi
tullut suorittaa vain tästä myyntivoitosta 400.000 €:sta eli 72.131 €. Laskuille
olisi tullut tehdä merkintä ”Marginaaliverotus, ei vähennettävää veroa” ja
veron määrää ei olisi saanut merkitä.
Näin ei kuitenkaan ollut tehty, vaan
kaikki myynnit oli käsitelty verollisina
(laskuilla normaalit veromerkinnät) ja
ostoista oli tehty arvonlisäverovähennys, vaikka ne eivät sisältäneet arvonlisäveroa. Ilmoitetut myynnin verot olivat siis 360.655 € ja ostojen verona oli
vähennetty 288.524 €, joten veroa oli
tilitetty 72.131 € eli periaatteessa ihan
oikea määrä; marginaaliverotuksen
mukaisesti laskettuna.
Marginaaliverotusmenettely on
vapaaehtoinen eli myynnit saa käsitellä
normaalisti verollisina, joten myynnin
verot oli ilmoitettu oikein. Sen sijaan
Ongelmatilanteita syntyy usein esimerkiksi kansainvälisen kaupan tilanteissa,
jos ei voidakaan osoittaa kysymyksessä olevan tavaran (tai palvelun) myynti
ulkomaille; tällöin vero liitännäiskuluineen jää myyjän tappioksi.
Riskejä liittyy myös verottoman
(esimerkiksi sosiaali- ja terveyden- ja
sairaanhoitotoiminnan) ja verollisen
Miten pieni ALV-virhe
voi maksaa miljoonan?
verottomista ostoista ei voi tehdä arvonlisäverovähennystä, joten tehtyjä
vähennyksiä ei hyväksytty. Näin on aivan oikein ja lainmukaista. Tästä seurasi siis maksuunpano 288.524 € per vuosi eli koko jälkiverotusajalta yhteensä
865.572 €. Tähän lisättiin luonnollisesti
vielä veronkorotukset noin 50.000 € ja
viivästysseuraamukset (keskimääräisen
korkoprosentin mukaan laskettuina)
noin 180.000 €. Maksuunpanon yhteissuma oli siis noin 1,1 milj. €. Valtio ei
ollut menettänyt sentin senttiä, mutta
lain mukaan verovirastolla ei ollut
muuta mahdollisuutta kuin toimittaa
maksuunpano.
Aikamoinen joululahja perheyritykselle!
Tilanne toki hirvitti verovirastoakin ja se ohjeisti yritystä anomaan
huojennusta verohallitukselta. Tässä
tapauksessa huojennus myönnettiin;
eihän valtio ollut varsinaisesti menettänyt mitään, sillä yrityksellä olisi ollut
mahdollisuus noudattaa marginaaliveromenettelyä.
Tässä suurin virhe oli laskumerkinnöissä ja niiden vuoksi maksettava
määrä moninkertaistui.
Kun virhe on sellainen, että yrityksellä ei olisi ollut em. kaltaista vaihtoehtoista menettelyä valittavissa, vaan
kun kyse on pelkästään virheellisestä
käsittelystä, huojennusta on yleensä
turha odottaa.
toiminnan rajanvetoihin sekä tulojen
verollisuuden että kulujen vähennysoikeuden suhteen. Erityistä tarkkuutta
vaativat tilanteet joissa on sekä verollista että verotonta toimintaa. Tällöin on
pystyttävä selvittämään kulujen kohdistuminen kumpaankin toiminnan
osa-alueeseen.
Kokonaan oma sektorinsa ovat
sitten kiinteistöinvestoinnit; niiden
vähennysoikeus ja vähennysten tarkistusvelvollisuus. Kokonaisinvestointien
ollessa usein erittäin suuria, saattaa
arvonlisäveropommi olla useita satoja
tuhansia jo sellaisenaan lisättynä sitten
vielä mahdollisilla myöhästymismaksuilla, veronkorotuksilla ja viivästysseuraamuksilla.
Arvonlisäverokäsittelyllä on vaikutusta myös tuloverotukseen. Pääosin
toki vähennyskelvottomat arvonlisäverot ovat kuluina vähennyskelpoisia
tuloverotuksessa. Tämä ei kuitenkaan
koske veronkorotuksia, myöhästymismaksuja tai viivästysseuraamuksia.
Varsin usein ongelmat kuitenkin
liittyvät tulkintakysymyksiin. Virheelliset tulkinnat voivat aiheuttaa ikäviä
yllätyksiä verottajan tulkitessa toisin.
Näitä tilanteita voidaan ehkäistä selvittämällä oman toiminnan arvonlisäveroasiat ajoissa etukäteen asiantuntijoiden avulla ja tarvittaessa myös
verohallinnolle tehtävällä ennakkoratkaisuhakemuksella.
TUOKKOnen 1/12
11
MUISTILISTA
Maksuprosentit
2011
% 2012
%
52,49 €/kk
51,75 €/kk
Eläkevakuutusmaksut
TyEL -ansion raja
Tilapäinen työnantaja,
vain tilapäisiä työntekijöitä ja
palkkasumma
v.2011 alle 7518 €/6kk 23
v.2012 alle 7746 €/6kk 2011
%
2012
%
työnantajan osuus
0,80
0,80
työntekijän osuus
0,60
0,60
Palkkasumman 1 936 500 euroa
ylittävältä osalta työnantajan osuus
23,30
Sopimustyönantaja, pysyviä
työntekijöitä tai palkkasumma
v.2011 vähintään 7518 €/6kk
v.2012 vähintään 7746 €/6kk TyEL- maksu,
perusmaksu, ilman asiakashyvitystä
ja hoitokustannusalennusta
Palkkasumman 1 846 500 euroa
ylittävältä osalta työnantajan osuus
Sotumaksu
- 2009 palkkasumma alle 1 788 000 € 22,50
- 2010 palkkasumma alle 1 846 500 € - Palkkasumma 2009 Työttömyysvakuutusmaksu
23,30
3,2
3,20
2011
2012
2,12
2,12
Korot%
Viivästyskorko korkolain mukaan 31.12 saakka 8,5
22,50
Peruskorko 1.7.-31.12.20112,0
- 1 799 000 - 28 608 000
nousee liukuvasti Peruskorko 1.1.-30.6.20123,25
22,50 - 23
- Palkkasumma 2010
- 1 846 500 - 29 544 000€ 23,30
- 2009 palkkasumma yli
28 608 000€ 23
- 2010 palkkasumma yli 29 544 000€ 23,30
Työntekijän osuus TyEL- maksusta
- alle 53 v. työntekijä - vähintään 53 v. työntekijä YEL 53 vuotta täyttäneiltä 4,7 6,0 5,15
6,5
21,6 22,5
22,9 23,85
Heräsikö kysymyksiä tai ajatuksia?
Vastaan mielelläni palvelujamme
koskeviin tiedusteluihin.
Ulla Grönberg
markkinointi ja viestintä
ulla.gronberg@tuokko.fi
+358 50 349 5015
Helsinki
Munkkiniemen
puistotie 25
00330 Helsinki
Puh. (09) 4366 140
Fax (09) 4366 1440
Tampere
Hämeenkatu 9
33100 Tampere
Puh. (03) 212 2028
Fax (03) 212 2038
Turku
Puh. (0440) 180 354
Määräaikoja verotuksessa
- Veroilmoitus 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
- Verotus päättyy 10 kuukauden kuluttua tilikauden päättymisen
jälkeen.
- Jäännösverot maksetaan viimeistään verotuksen päättymistä seuraavan kuukauden 25. päivänä.
- Vuoden 2010 alussa käyttöönotettu verotilimenettely muuttaa oma-aloitteisten verojen ilmoittamista, maksamista
ja palauttamista. Verotilimenettelyyn kuuluvat kaikki
oma-aloitteiset verot lukuun ottamatta varainsiirtoveroa
ja ennakontäydennysmaksua. Verotiliverot ilmoitetaan
verohallinnolle kausiveroilmoituksella.
- Työnantajasuoritukset (sotu ja ennakonpidätykset)
maksetaan maksukuukautta seuraavan kuukauden 12.
päivänä. Arvonlisäverot maksetaan kohdekuukautta seuraavan
toisen kuukauden 12. päivänä, huom. työnantajasuoritukset
myöhenevät ja arvonlisäverot aikaistuvat kahdella päivällä.
- Sähköisen ilmoituksen on oltava perillä verohallinnossa
kuukauden 12. päivä ja paperisen ilmoituksen kuukauden
7. päivä.
Seuraava numero ilmestyy
kesäkuussa!
Oulu
Hallituskatu 11 B
23-24
90100 Oulu
Puh. (08) 311 3323
Fax (08) 311 3364
Lappeenranta
www.tuokko.fi
Raatimiehenkatu
22 A 47
53100 Lappeenranta
Puh. (0400) 659 299
Fax (05) 415 0911
Tallinna
Pärnu mnt. 141
11314 Tallinn
Estonia
Puh. +372 6 671 600
Fax +372 6 671 601
Tässä julkaisussa olevat tiedot on esitetty yleisluonteisesti, ja ne on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan yleisluonteisena tiedon lähteenä. Tämän julkaisun ei ole tarkoitus
korvata asioiden yksityiskohtaista selvitystä tai oikeudellista tulkintatarvetta. Tuokko Yhtiöt Oy ei vastaa vahingoista, jotka ovat aiheutuneet, kun joku on toiminut tai jättänyt
toimimatta tämän julkaisun sisällön perusteella. Suosittelemme ottamaan yhteyttä yksittäistapauksissa asiantuntijaan, joka voi avustaessaan ottaa huomioon tapauksen
erityispiirteet.