Älykkäät koneet - Tampereen OSKE 2007–2013
Älykkäät koneet Älykkäät koneet -osaamisklusterin sidosryhmälehti 2013 Älykkäät koneet –klusteri Highlights 2007-2013 Sisältö 4 FIMA nostaa yritysten kilpailukykyä tutkimustyön avulla 10 Käyttäjä suunnittelun keskiössä 16 Käyttäjälähtöinen tuote syntyy digitaalisella engineeringalustalla 20 Yrityskumppaneita esittelyssä 28 OWL-yhteistyö 2 6 FIMECC-toiminta tuo ulkomaalaisten t&k -investointeja Suomeen 13 Mauri Pekkarinen 17 FICAT - pintaa syvemmältä 24 Valmistava teollisuus saa kasvua kansainvälistymisestä 29 Baltic Sea Region on uusi mahdollisuus 8 Agrotechnology from Finland. Yhteisbrändillä voimaa vientiin 14 Prosessilaitteiden älykkyys on silta kansainväliseen palveluliiketoimintaan - innovaatioyritykset osaksi ekosysteemiä 18 Measurepolis luo mittaustekniikasta kannattavaa liiketoimintaa 26 Teknologiateollisuus ja sosiaalinen media – mahdoton yhtälö? 30 Innovaatio Oy Uuden Tehtaan Protomo ja Demola Älykkäät koneet Pääkirjoitus Koneenrakennus on nyt askeleen lähempänä käyttäjää K oneet ovat yksi Suomen vientiteollisuuden peruspilareita. Niiden kehittäminen huipputasolle on välttämätöntä, jotta maamme konepajateollisuuden osaamiselle ja tuotteille olisi kysyntää maailmanlaajuisesti tulevaisuudessakin. Älykkäät koneet –klusterin toiminta-aikana koneenrakennus ja –suunnittelu on siirtynyt askelen kauemmaksi itse koneesta, kohti käyttäjää. Koneisiin on tuotu älyä, joka auttaa ennakoimaan koneiden toimintaa ja tekee koneenkäyttäjän työstä entistä turvallisempaa ja helpompaa. Meillä KONEella tämä näkyy muun muassa perinteisten tuotteiden käyttäjäliittymien ja kulunvalvontajärjestelmien kokonaisvaltaisena tarkasteluna, teemalla People Flow Management. Vastaavasti kaivosteollisuudessa on kehitetty etäkäytettäviä prosesseja ja metsäkonesektorilla on kyetty tuomaan koneisiin käyttäjäystävällisempiä ja samalla tehokkaampia ohjauslaitteita. Yhdistävä tekijä näissä kehityslinjoissa on ollut tehostuneen ICT:n ja sensoriteknologioiden hyväksikäyttö. Miten koneenrakennus kehittyy tästä eteenpäin? On muistettava, että koneet ovat osa niitä käyttävien asiakkaiden prosesseja, joten näiden prosessien tunteminen ja yhteistyö asiakkaiden kanssa on olennaista, samoin kuin koneenrakennuksen valmistusmenetelmien ajantasaisuus. Laitteiden käyttäjien huomioon ottaminen lisää jatkossakin tuotteiden haluttavuutta olennaisesti. Kun tarkastelen KONEeen kehityskaarta viimeisten vuosien aikana, niin selkeä kehityslinja on se, että hissin matkustajien kokema käyttötapa on ollut voimakkaassa muutoksessa: perinteisten nuolien ja painonappien tilalle ja niitä täydentämään on tullut mobiilikäyttöliittymiä, kosketusnäyttöjä ja infonäyttöjä. Niiden suunnittelu edellyttää voimakasta panostusta ihmislähtöiseen vuorovaikutussuunnitteluun. Yleistäen voidaan sanoa että hissijärjestelmä ei toimi jos matkustajat joutuvat esimerkiksi miettimään liian pitkään vaikkapa kulunvalvontoihin liittyvien tunnistautumisten toimintaa. Suomen koneenrakennusosaamisen menestymismahdollisuudet kohdistuvat kapeiden sektoreiden pitkälle vietyyn erikoistumiseen. Suomen etuna on vahva ICT-osaaminen joka olisi nyt hyvä kytkeä myös konepajateollisuuden käyttöön. Internetof-things on hyvässä vauhdissa ja sen kehittäminen voisi olla luonnollinen jatko Suomen teolliselle perinteelle. Yleensäkin digitalisoinnin osaaminen ja hyödyntäminen on avain tulevaisuuteen. Maassamme on korkeatasoista osaamista man-machine -suunnittelussa, verkkojen, varsinkin langattomien, hyväksikäytössä sekä sensoriteknologioissa. Etuina ovat myös vahvojen veturiyritysten sovellusosaaminen ja globaalit yhteydet. Uskon, että näiden osaamisalueiden hyödyntäminen ja yhteistoiminta eri yritysten välillä takaa suomalaiselle koneenrakennusosaamiselle valoisan tulevaisuuden. Markkinoita ajateltaessa on hyvä muistaa, että Suomelle EU on osa sisämarkkinoita. Ajattelumme pitää muuttua vielä siihen suuntaan, että katsomme koko Euroopan yhteistä etua, mikä näkyy tiiviimpänä yhteistyönä Euroopan koneenrakennussektorin kesken. Laajempi yhteistyö on avain kilpailussa Yhdysvaltojen ja nousevan Kiinan rinnalla. Yhteistyöllä olisi mahdollista toteuttaa mittavia tutkimusinfrastruktuureja joihin pelkästään meidän omat resurssimme eivät riitä. Erilaisten teollisuusstandardien valmistelussa olisi myös tärkeää olla mukana koska ne saattavat olla merkittäviä kilpailutekijöitä, samoin kuin patentit. Harri Hakala Tutkimusjohtaja KONE Oyj Älykkäät koneet -osaamisklusterin sidosryhmälehti 2013 Julkaisija: Älykkäät koneet -osaamisklusterin kansallinen koordinaattori Innovaatio Oy Uusi Tehdas Päätoimittaja: Inkeri Humaloja, Timo Rainio, Hermia Group / Innovaatio Oy Uusi Tehdas Toimitus ja taitto: Differo Oy Painosmäärä: 2000 Painopaikka: Esaprint Oy Kuvat: Shutterstock, lehdessä mukana olevat yritykset Ohjelmajohtaja Harri Kuusela harri.kuusela@hermiagroup.fi 040 820 4616 Kehityspäällikkö Timo Rainio timo.rainio@hermiagroup.fi 0500 736 605 Älykkäät koneet -klusteriohjelman tavoite on tehdä Suomesta johtava kansainvälisesti verkottunut älykkäitä työkoneita kehittävä ja valmistava maa vuoteen 2013 mennessä. Klusteriohjelma rakentaa Euroopan laajuista koneenrakennusalan yhteistyöverkostoa, jossa suomalaisyritykset tulevat olemaan keskeisiä toimijoita. www.intelligentmachines.fi Hermia Oy:n nimi muuttui syyskuussa 2013 Innovaatio Oy Uudeksi Tehtaaksi. Samalla Innovaatio Oy Uusi Tehdas ja sen emoyhtiö Tuotekehitys Oy Tamlink alkoivat toimia yhteisen Hermia Group -brändinimen alla. www.hermiagroup.fi 3 FIMA nostaa yritysten kilpailukykyä tutkimustyön avulla FIMA eli Forum for Intelligent Machines ry, on liikkuvien työkoneiden huippututkimusta tuottava ja organisoiva yhteistyöverkosto, joka yhdistää alan suomalaiset yritykset, tutkijat sekä tutkimuslaitokset. Suomessa liikkuvien työkoneiden teknologia ja älykkyys perustuu hyvin samankaltaisille ratkaisumalleille, joiden kehitys- ja tutkimustyöllä saavutetaan ainutlaatuisia teknologisia kilpailuetuja suomalaisille teollisuusalan osaajille. 4 Älykkäät koneet T oimintansa aikana FIMA on käynnistänyt 12 työkonealan tutkimusprojektia. Näissä on tehty tutkimustyötä yhteensä jo yli 120 henkilötyövuoden verran. Projektien yhteenlaskettu budjetti on n. 11 milj. EUR. Tutkimuksen kohteet valitaan jäsenkunnan tarpeita kuunnellen. FIMA liittyi myös vuonna 2008 FIMECC Oy:n osakkaaksi, joka on metallituotteet- ja koneenrakennusalan yritysten ja tutkimuslaitosten strateginen huippuosaamisen keskittymä eli SHOK. Tämä on vahvistanut FIMA:n asemaa merkittävänä toimijana alan tutkimustyön ohjaajana ja projektien käynnistäjänä. Yhteisön ja yhteistyön voima Paitsi tutkimus- ja kehityshankkeita, FIMA yhdistää toiminnallaan lisäksi toimialojen parhaat osaajat yhteisten tavoitteiden avulla entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Tämän pohjalta rakentuu luontaista verkostoitumista yritysten välillä, mikä taas mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteis- työn erilaisten projektien ja tutkimusten yhteydessä. FIMA:n pääsihteerin, Antti Sirénin mukaan tällaista tuotekehitysyhteistyötä on syntynyt jo alusta lähtien monien jäsenyritysten välillä. - Tavoitteena on, että Suomeen syntyy uutta osaamista sekä lisää uusia keinoja ja kilpailuvaltteja suomalaisille yrityksille päästä erottumaan myös kansainvälisillä markkinoilla, mainitsee Sirén. FIMAn seminaareissa kuullaan alan tutkimustuloksista Tutkimusprojektien lisäksi FIMA on järjestänyt 15 teknologiaseminaaria jäsenorganisaatioita kiinnostavista aiheista, minkä lisäksi vuosittain jäsenet kutsutaan koolle tutkimusseminaariin, jossa esitellään tutkimusprojektien tuloksia. Tähtäimessä on tutkimusten ja yhteistyön avulla kehittää uusia teknologioita ja ratkaisuja, jotka parantavat liikkuvilla työkoneilla ja konejärjestelmillä tehtävien työprosessien tehokkuutta. Uudet ratkaisumallit lisäävät mm. koneiden turvallisuutta, hallittavuutta sekä energiatehokkuutta. Lisäksi on mahdollista tehdä kokonaan uudenlaisia työprosesseja, jotka ilman näitä tutkimustyön hedelmiä eivät olisi mahdollisia. Tästä syntyy mittaamatonta hyötyä yrityksille jotka pääsevät ensimmäisen joukossa kehittämään tuotteet teknologisesti huipputasolle. Tiesitkö, että FIMA: • päättää omista strategisista tutkimuspainoalueistaan • suuntaa kansallisia ja kansainvälisiä tutkimushankkeita määrittämiensä strategioiden mukaisesti • luo edellytyksiä tiiviimmälle liikkuvien työkoneiden toimialan yhteistyölle • neuvottelee rahoittajien sekä tutkimuslaitosten kanssa tutkimusten toteuttamisesta • käynnistää tutkimus- ja kehityshankkeita. FIMAn jäsenmaksurahaa käytetään näiden hankkeiden osarahoitukseen • synnyttää yritysryhmähankkeita • ylläpitää tietoa tutkimuksen ja kehittämisen suuntaviivoista maailmalla FIMA lyhyesti: • toiminta alkanut 4.5.2006 (rekisteröitynyt yhdistys 4/2008 alkaen) • 30 yritysjäsentä • 6 tutkimuslaitosjäsentä • 3 teknologian kehitysyhtiötä • 5 käynnissä olevaa projektia (1/2013) • n. 2 Meur tutkimushankekanta (1/2013) • yli 150 alan asiantuntijaa osallistuu toimintaan 5 FIMECC-toiminta tuo ulkomaalaisten t&k -investointeja Suomeen Suomen kyky houkutella ulkomaisia t&k -investointeja riippuu tutkimus- ja innovaatiojärjestelmämme houkuttavuudesta. FIMECC lisää houkuttavuutta, koska toiminnasta koetaan saatavan t&k -panostuksille hyvä tuotto. Neljän vuoden ohjelmatoiminnan jälkeen yritykset raportoivat liiketoimintahyötyjä saavutetuksi jo lähes 100M€ eli puolet kokonaispanostuksista. 6 ”Suomen pääomaköyhyys tarkoittaa sitä, että ulkomaalaisten tulisi rahoittaa yhteiskuntamme. Tämä onnistuu vain, jos voimme tarjota heille kiinnostava investointiympäristön. Olemme onnistuneet strategisen huippuosaamisen keskittymillä (SHOK) varmistamaan sen, että ulkomaalaiset katsovat Suomea t&k -ympäristönä ylöspäin”, toteaa FIMECC Oy:n toimitusjohtaja Harri Kulmala. -”FIMECCin UXUS-ohjelma on ollut meille toimiva ja tärkeä kanava kehittäessämme uuden sukupolven komentosiltaa ja erilaisia aluksia. Ohjelman kautta on syntynyt erittäin hyvä ja in- novaatioita lisäävä ”pörinä” yritysten ja tutkijoiden kesken. Globaali yrityksemme voi valita minkä tahansa t&k -paikkakunnan, ja joudumme aina erikseen perustelemaan, miksi jotakin kannattaisi tehdä Suomessa”, selventää Sauli Eloranta, propulsiovalmistaja Rolls-Royce Finland Oy:n toimitusjohtaja. -”Olemme FIMECCin FutIS-ohjelmaan perustuen suunnitelleet, tuotteistaneet ja lanseeranneet etähallintapalvelun ensimmäisille asiakasmarkkinoille. Italialaisen konsernimme t&k -investoinnit tehdään houkuttavuuspohjalta ja FIMECC kääntää omistajien katsetta Suomeen”, jatkaa Juha Mäkitalo, työs- Älykkäät koneet FIMECC Oy • Perustettu 2008 • Toimisto Tampereella, toinen perustetaan Aacheniin syksyllä 2013 • Tutkimusvolyymi n. 50M€/v. • Ohjelmissa mukana n. 140 yritystä ja 15 tutkimuslaitosta • Liiketoimintapotentiaaliksi arvioitu 3mrd€ (v.2011) • FIMECC Factory Tampereella, toinen perustetaan Turkuun syksyllä 2013 • >1500 henkilöä mukana ohjelmissa • >600 julkaisua • Kansainväliset kumppanuudet: - Politecnico di Milano, Italia - RWTH Aachen, Saksa - Mekatroniikka-allianssi, jossa kumppaneina Austrian Competence Center for Mechatronics (ACCM) ja Flanders Mechatronics Competence Center (FMTC) - Intelligente Technische Systeme OWL (Spitzencluster, Saksa) - European Agency for Sustainable Energy (EASE GmbH, Saksa), yhdessä Cleen Oy:n kanssa. • www.fimecc.com ” FIMECC Oy on metallituote- ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK). FIMECCin tutkimusvolyymi on 270 miljoonaa euroa, ohjelmissamme on mukana yli 150 organisaatiota. FIMECC Oy on innovaatioyritys, joka yhdistää teollisuuden näkemyksen tulevaisuuden kilpailukyvyn lähteistä ja tutkimuslaitosten tutkimusosaamisen. FIMECC Oy:n perustamisen jälkeen kone- ja metalliteollisuuden T&K-panostus liikevaihdosta laskettuna on noussut 1.2 prosentista 2.1 prosenttiin. www.fimecc.com tökonevalmistaja Prima Power Finland Oy:n toimitusjohtaja. -”ABB:lle SHOKit ovat strateginen valinta. Niiden ohjelmissa tuemme suomalaisia tutkijoita paljon. Olemme esimerkiksi päässeet loistaviin tuloksiin digitaalisen palveluliiketoiminnan kehittämisessä FIMECCin puitteissa”, toteaa Richard Windischhofer, ABB Marine and Cranes Servicen liiketoiminnan kehityspäällikkö. Jos haluat modernia tehokkuutta, käännä katse Saksaan ”Yksi tulevaisuuden haasteista on, miten valmistava teollisuus kykenee tekemään teollisesta ympäristöstä mielenkiintoisen ja haastavan nuorille työntekijöille. Toimivien prosessien ja tehokkaan tuotantojärjestelmän ohella myös yrityskulttuurin on oltava sellainen, että se houkuttelee nuoria osaajia yritysten palvelukseen”, sanoo FIMECCin hallituksen puheenjohtaja ja konsernijohtaja Tomas Hedenborg Fastems Groupista. Konecranesin hallituksen puheenjohtaja ja SHOK-johtoryhmän puheenjohtaja Stig Gustavson käsitteli Tampereella järjestetyn kansainvälisen Manufacturing Performance Day -tapahtuman puheenvuorossaan SHOK-toiminnan tuloksia. FIMECC on SHOKeista suurin ja kehittänyt mm. kansainvälisessä arvioinnissa myönteistä julkisuutta saaneen FIMECC Factory -toimintatavan sekä luonut toimivat yhteistyösuhteet Saksaan. Tapahtumassa allekirjoitettiin mm. yhteistyösopimus Saksan FIMECCiä vastaavan It’sOWL Spitzenclusterin kanssa (kuva). ”Nyt olisi muidenkin kuin kone- ja metalliteollisuuden aika kääntää katseet kohti Saksaa. Siellä tehdään neljättä teollista vallankumousta. Julkisen sektorimme tuottavuusongelmat voitaisiin selättää ottamalla mallia siitä, miten konepajat toimivat: Tekoja puheen sijaan”, päättää Harri Kulmala. 7 Kuva: Valtra Valtra on suomalaisen maa- ja metsätalouskoneenrakennuksen suurimpia yrityksiä. Agrotechnology from Finland Yhteisbrändillä voimaa vientiin Suomalaisen maa- ja metsätalouskoneteollisuuden kansainvälistyminen ja vienninedistäminen ovat saaneet lisää puhtia yhteisbrändistä Agrotechnology from Finland. Markkinointiyhteistyö tarjoaa etenkin vientiä aloittaville yrityksille leveyttä omiin hartioihin. A groteknologia-alan kasvu tulee ennen kaikkea viennistä. Siksi halusimme aikanaan lähteä vahvistamaan nimenomaan klusterin yritysten kansainvälistymistä, kehittämispäällikkö Marja Vainionpää Frami Oy:stä perustelee. Frami Oy vastaa Älykkäät koneet -osaamisklusterissa suomalaisen maaja metsätalouden sekä elintarviketeollisuuden teknologiayritysten liiketoiminnan aktivoimisesta ja kehittämisestä. Messunäkyvyys ja myyntisivusto Agrotechnology from Finland –brändiä 8 on vahvistettu vuosien 2009 ja 2011 Agritechnica-messuilla Saksassa. Maailman suurimmille maatalouskonemessuille suunnataan myös marraskuussa 2013. - Meillä on pieni mutta pippurinen brändiosasto, jossa tuomme esille koko toimialan suomalaisyrityksiä ja jaamme saksaksi, englanniksi ja venäjäksi julkaistavaa yritysesitettä. Tavoitteenamme on saada mahdollisimman monen maahantuojan ja messuvieraan tietoon, että laadukkaat ja käyttäjäystävälliset maa- ja metsätalouskoneet tulevat Suomesta, projektipäällikkö Satu Alapiha kuvaa messujen tavoitetta. Messujen lisäksi yritysten yhteisesitettä jaetaan erilaisille delegaatioille, suurlähetystöihin, jälleenmyyjille jne. maailmalla. Osa suomalaisista konevalmistajista on Agritechnicassa omalla osastollaan, osalle riittää näkyvyys laajasti leviävässä esitteessä. - Meille osallistuminen yhteisesitteeseen on ollut helppo ja edullinen tapa olla osaltamme esillä Agritechnicamessuilla ja muualla, toteaa etukuor- maimia valmistavan Isme Salesin toimitusjohtaja Pertti Huunanmaa. Tänä vuonna merkittävän lisäkanavan suomalaisyritysten markkinoimiseen ulkomailla tarjoaa myyntisivusto www.agrotechnology.fi. Sivustolla yritykset voivat esitellä tuotteitaan monipuolisemmin ja laajemmin kuin tiiviissä esitteessä. - Ulkomainen asiakas tai jälleenmyyjä löytää sivuilta tuotekuvaukset tuotekategorioittain. Esimerkiksi viljankuivaajat, tai metsäkuormaajat –ryhmistä kävijä löytää useiden valmistajien tuoteryhmiä ja näkee kerralla koko suomalaisen yritysten tarjoaman. Tavoitteena on, että sivuilla vierailija löytää itselleen ennalta tuntemattomia tuotteita ja kiinnostuu tätä kautta niistä, sivuston rakentamisesta vastannut projektipäällikkö Antti Rintaniemi Frami Oy:stä toteaa. Yrityksille tietoa markkinoista Messujen ja www-sivuston lisäksi yritysten kansainvälistymisedellytyksiä on vahvistettu toimialan kansainvälis- Älykkäät koneet tä markkina- ja teknologiatietoa kokoamalla ja välittämällä. - Olemme koonneet maatalouskonekaupan markkinakatsaukset ajankohtaisista ja mielenkiintoisimmista maatalousmaista (mm. Ukraina, Bulgaria, Romania, Unkari, Iso-Britannia, Ranska), Vainionpää kertoo. - Lisäksi olemme työstäneet eurooppalaisen maatalouskonekaupan sähköisen markkinoinnin oppaan. Agroteknologian tutkimustietoa olemme koostaneet vuosittain useasta alan kansainvälisestä tiedeseminaarista. Toimialan kansainvälistä tuotekehitys- ja tutkimustietoa yrityksille on tarjoiltu vuosittain myös Smart Agro –seminaarissa Seinäjoella. Agrotechnology from Finland -konsepti poikkeaa Marja Vainionpään mukaan laaja-alaisuudessaan perinteisestä vientirengas- tai messutoiminnasta. - Me olemme voineet tarjota yrityksille kansainvälisen näkyvyyden lisäksi markkina- ja teknologiatietoa päätöksenteon tueksi sekä apua kansainvälistymiseen liittyvien toimenpiteiden valmisteluun. Kuva: Juha Harju Seinäjokelainen Epec Oy erikoistunut sulautettuihin koneenohjausjärjestelmiin, liikkuvien työkoneiden informaation logistiikkajärjestelmiin sekä näihin liittyviin tietojärjestelmiin ja toimistosovelluksiin. Kuva: Frami Oy Agrotechnology from Finland –osasto nousee myös syksyn 2013 Agritechnicamessuille Saksan Hannoveriin. Agroteknologiayrityksiä ja –brändejä Suomessa, jotka ovat olleet mukana toiminnassamme: •Agronic Oy •Ahjoco Oy •Aimo Kortteen konepaja Oy •AM Agro Oy •Antti-Teollisuus Oy •Ariterm Oy •Arska-metalli Oy •Avant Tecno Oy •Biofire Oy •Crelea Oy •Dometal Oy •Elomestari Oy •Ekotjänst Lindgård Ab •Elho Oy •Epec Oy •Evimet Group Oy •Farmi Forest Oy •Farmtools Oy •FinnLacto Oy •Holmet Oy •Isme Sales Oy •Jucat Oy •Junkkari Oy •Kesla Oy •Korpelan Kone Oy •Laakson Metalli Oy •Laitilan Rautarakenne Oy •Lametal Oy •Levypyörä Oy •LLP Farm Machinery Group Oy •Logman Oy •Maaseudun kone Oy •MegaKone Oy •Mepu Oy •Metallipaja Heikki Alakortes •Nipere Oy •Nokka Oy •Norcar BSB •Nord Mills Oy •PEL-Tuote Oy •Pellon Group Oy •Pentin Paja Oy •Petsmo Products Ab •Piippo Oy •Pikoteam Oy •Pohmako Ky •Polanneterä Oy •Potila Tuotanto Oy •ProDevice Oy •RaniPlast Ab Oy •Ransuco Oy •Rekitec Oy •Reikälevy Oy •Risutekniikka Ky •Riuttolehto Oy •Safeplast •Sahra Agribusiness Consulting Oy •Sampo Rosenlew Oy •Snowek Oy •Suokone Oy •Suonentieto Oy •Säätötuli Oy •Triotec Oy •Tume-Agri Oy •Uusimäen konepaja Ky •Valoya •Valtra Oy Ab •Vama-Product Oy •Weckman Steel Oy •Veljekset Ala-Talkkari Oy •Vieskan Metalli Oy •Wikar Oy •Ylistaron terästakomo Oy Viljelijät osaksi maatalouskoneiden tuotekehitystä Osaamiskeskustoiminnasta alkuvauhdin saanut Agro Living Lab ja sitä seurannut eLiving Lab ovat linkittäneet maanviljelijät kiinteäksi osaksi maa- ja metsätalouskonevalmistajien tuotekehitysprosessia. 200 maatalousyrittäjän käyttäjäverkoston avulla on toteutettu käytettävyystutkimuksia, erilaisia kyselyitä ja haastatteluja sekä työpajatyyppisiä innovointitapahtumia. Verkoston jäsenenä käyttäjät eli maatilayrittäjät ovat tutustuneet suomalaisiin maa- ja metsätalousalan yrityksiin sekä niiden palveluihin ja tuotteisiin. Palautteellaan he voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisia työkoneita tulevaisuudessa käyttävät. - Käyttäjäverkosto on osoittautunut erittäin toimivaksi tuotekehityksen yhteistyömuodoksi niin maatilayrittäjien kuin maatalouskonevalmistajien kannalta, projektipäällikkö Jenni Koski Frami Oy:stä Seinäjoelta kertoo. 9 Käyttäjä suunnittelun Konecranes näyttää esimerkkiä TechVillan kehityshankkeen yhteydessä Konecranes on hyödyntänyt luotainmallia, jossa yrityksen huoltomiehet videokuvasivat tuotteiden käyttötilanteita ympäri maailmaa. Näin saadut videot vietiin TechVillan aktiivitilan videokirjastoon ja tarkoituksena on hyödyntää niitä tuotekehityksessä, tuotesuunnittelussa sekä koulutuksessa. Ensimmäiset kokeilut materiaalien hyödyntämiseksi ovat olleet lupaavia - Teimme hyviä havaintoja videoista ja totesimme, että aktiivitila voisi olla hyvä työväline jokapäiväisessä työssä, Olli Kuismanen TechVillasta kertoo. Toimintapa on Kuismasen mukaan TechVillan hankkeen pihvi. - Pitää miettiä, millainen toiminta saa aikaan suunnittelijoiden aivoissa sellaisen prosessin, että alkaa syntyä kipinöitä, pohdiskelee Kuismanen. Konecranes-konsernilla toivotaan, että hankkeen myötä löytyisi uusia toimintatapoja tuotekehitysprosessiin, joita voisi hyödyntää käytännössä, tuotekehitysprosessin eri vaiheissa. - On hyvä, että voimme testata erilaisia toimintatapoja ja kokeilla, mikä missäkin tavassa toimii ja mikä taas ei. Hyvät toimintamallit voidaan ottaa nopeastikin käyttöön, jos ne todetaan hyviksi ja toimiviksi. Emme kuitenkaan halua viedä kehitysprojekteja valmistelemattomina ja kiireellä aktiivitilaan, toteaa Kuismanen. 10 Älykkäät koneet keskiössä Miljardin maitolitran projekti Share on käyttäjäymmärrystä parantava palvelu. Palvelu on kehitetty usean erityyppisen yrityspilotin pohjalta, joista yksi oli edellä kuvattu Konecranesin pilot-case. Siinä kerätään havaintoja asiakasympäristöistä, analysoidaan käyttötilanteita ja tuotetaan ryhmätyönä ideoita ja vaatimusmäärityksiä tuotteille tai palveluille. Esimerkiksi videokuvaamalla hankittu havaintoaineisto kootaan yhteen tietokantaan, josta sitä voidaan joustavasti valikoida, jäsentää ja käyttää ryhmätyöskentelyn tukena. Share soveltuu hyvin myös katselmointitoimintaan ja ongelmatilanteiden ratkaisuun. Share on kehitetty Hyvinkään-Riihimäen seudun osaamiskeskusohjelman ja Uudenmaan ELY-keskuksen tuella sekä yritysrahoituksella. Euroopan suurimpaan meijeriin asennettava rullakoiden käsittely- ja täyttöjärjestelmä on kehitetty järvenpääläisessä Amipac Oy:ssä. Seitsemäntoista henkilöä työllistävälle Amipacille projekti on haasteellinen, sillä kaupan suuruus vastaa yrityksen kahden vuoden liikevaihtoa. Amipacin suunnittelema järjestelmä on uniikki ratkaisu, jossa on kehitetty kokonaan uutta teknologiaa sekä hyödynnetty Amipacin laajaa osaamista meijeriautomaatiossa. - Olemme muun muassa kehittäneet asiakkaalle uudenlaisia rullakoiden siirtoja käsittelytekniikoita sekä hyödyntäneet rullakoiden tarkastuksessa kehittämäämme uutta tekniikkaa kameroiden käytössä, valottaa Amipacin toimitusjohtaja Harri Mononen yhteistyötä Arlan Ingmanin kanssa. Kehityshankkeista taustatukea TechVilla on ollut Amipacin tukena yrityksen kehittämisessä monin tavoin vuodesta 2010 lähtien. Alkutahdit yhteistyöhön saatiin TrioPlus-ohjelmasta*, jossa Amipacille tehtiin kehitysanalyysi. Analyysissa todetut kehitystoimet siirrettiin TechVillassa toteutettavaksi Innokone-hankkeeseen, jossa mietittiin ensi töiksi sopivaa rahoitusinstrumenttia Arlan isoon projektiin. Alkuselvitysten jälkeen TechVillassa valmisteltiin Tekesiin tuotekehityslainahakemus, jonka myötä Amipac sai rahoitustukea tuotekehitysprojektin käynnistämiseen. Lisäksi TechVillan Shine-palvelun avulla on haettu Amipacille erottuvuustekijöitä, joita voidaan käyttää apuna erityisesti myynnissä ja markkinoinnissa. Tietyn prosessin avulla johdetut erottuvuustekijät testataan asiakkailla, minkä jälkeen ne otetaan mukaan liiketoimintaprosesseihin. - Shine on ollut hyvä apu, sen avulla on saatu strategiatyöhön lisää lihaa luiden ympärille. Varsinkin erottuvuustekijöiden testaaminen asiakkailla on meille tärkeää, näissä hommissa ei kannata tuijottaa vain omaan napaan, Harri Mononen sanoo. TechVillan projektipäällikön Aki Mänttärin mielestä yksi avain onnistuneeseen yhteistyöhön on ollut Amipacin avoin ote ja luottamus TechVillaan kehityskumppanina. - Olemme pyrkineet auttamaan Amipacia kaikessa tarvelähtöisesti. Kehityshankkeella ei ole väliä, vaan sillä, että yritys saa tarvitsemaansa tukea liiketoiminnalleen, toteaa projektipäällikkö Mänttäri. - Parasta on ollut konkreettinen apu, ei meille ole mitään väliä, mistä hankkeesta apua saadaan. TechVilla on ollut ainut julkishallinnon toimija, joka on ollut tukena kaikissa vaiheissa, Mononen päättää. *TrioPlus-ohjelman koordinointi ja toteuttaminen Uudenmaan alueella on osa Hyvinkään-Riihimäen seudun osaamiskeskuksen toiminnan painopistealuetta ”Pk-yritysten liiketoiminnan kehittäminen”. TechVilla on ollut Suomen aktiivisin TrioPlusohjelman toteuttaja. 11 Käyttäjä suunnittelun keskiössä Tuottavuutta ja kilpailu logistiikkakeskuksille Marwe etsii uusia avauksia Leikkuutyövaihe automatisoidaan Hyvinkääläinen Marwe Oy on perinteisesti valmistanut asiakasräätälöityjä kumituotteita suomalaiselle teollisuudelle, mutta viime vuonna vienti ohitti kotimaan myynnin liikevaihdon. Vuonna 1933 perustettu yritys on Suomen vanhin kumiteollisuusyritys ja yksi vanhimmista hyvinkääläisistä teollisuusyrityksistä. Yritys työllistää 45 henkilöä Hyvinkäällä. Innokone-hankkeeseen Marwe löysi tiensä Aalto-yliopiston kautta. Varsinainen yhteistyö alkoi syksyllä 2010, kun Marwe kutsuttiin Innokoneen järjestämään InnoStep-tilaisuuteen, jonka tarkoituksena oli tutustuttaa toimijat toisiinsa ja toisaalta keskustella Marwen kehittämistarpeista. - On ollut helppoa kertoa omista toiveista avoimesti, kun on oppinut tuntemaan TechVillan henkilökunnan ja sen hankekumppanit, kertoo toimitusjohtaja Mikko Valle. Hyvästä yhteistyöstä on sittemmin virinnyt jo useampikin kehitysprojekti. Ensimmäinen konkreettinen kehitystoimenpide liittyi manuaalisiin ja suurta tarkkuutta vaativiin leikkuukoneisiin. Työpisteen automatisointimahdollisuudet haluttiin selvittää, jotta tuottavuutta voitaisiin lisätä. Syksyllä 2010 toteutetun selvityksen mukaan työnvaiheella on selvä automatisointimahdollisuus ja niinpä Marwessa ei asian kanssa aikailtu. - Selvitys oli erinomainen ja sen pohjalta prosessia voitiin kehittää nopeasti. Uusi laite on jo tilattu, toteaa Valle tyytyväisenä. Kehittämistyössä laaja osaaminen Yhteistyö Marwen kanssa on todettu 12 myös Innokone-hankkeessa mielenkiintoiseksi. - Marwen kehittämisprojektit ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten Innokone-hankkeen koko osaaja-arsenaalia on käytetty tehokkaasti yrityksen toiminnan kehittämiseen”, kertoo Timo Kärppä Innopark Programmes Oy:sta. Marwe on Innokone-hankkeen ensimmäinen yritysprojekti, jossa on hyödynnetty koko hankkeen kehittämisputkea – osaamista Aalto-yliopistosta, TechVillasta sekä Innopark Programmesista. TechVillan koordinoimassa ESLogChankkeessa luotiin ratkaisuja tuottavalle, tehokkaalle ja kansainvälisesti kilpailukykyiselle logistiikkakeskuskokonaisuudelle, hyödyttämään keskusten toimijoita niin makro- kuin mikrotasolla. Logistiikkakeskusten avainkysymyksiksi nousivat mm. ekologinen logistiikkakeskusrakentaminen ja työmatkaliikenne, citylogistiikka, yritysten yhteistyö logistiikka-alueella sekä logistiikkaosaamisen ja -koulutuksen kehitystarpeet. ESLogC-hankkeessa löydettiin ratkaisuja kaikille osa-alueille. Innokone – ideat tuotteiksi ja palveluiksi ESLogC-hanke menestyksellä maaliin Innokone-hankkeen ideana on auttaa teknologiateollisuuden yrityksiä synnyttämään uutta liiketoimintaa ja kaupallisia tuotteita nopeasti, laadukkaasti ja edullisesti. Tarvittaviin kehittämistoimiin etsitään parhaat mahdolliset osaajat ja yritysten käytössä kaikkien kolmen hankkeen toteuttajan TechVillan, Aalto-yliopiston sekä Innoparkin -laajat kontaktiverkostot. Innokone-hanketta hyödynsivät Etelä-Suomessa sijaitseva teknologiateollisuuden pk-yritykset. Toiminta-alueen rajauksen määrittää hankkeen suurin rahoittaja eli Etelä-Suomen EAKR-ohjelma. Muut rahoittajat ovat Hyvinkään, Espoon, Helsingin ja Hämeenlinnan kaupungit sekä hankkeeseen osallistuvat yritykset. Innokonehanke oli kolmivuotinen ja sen rahoitusvolyymi yli 1,7 miljoonaa euroa. Hanke on synnytetty työ- ja elinkeinoministeriön Osaamiskeskusohjelman (OSKE) avulla. • Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen eli ESLogC-hanke toteutettiin vuosina 2009–2012. • Hankkeessa tarkasteltiin niin logistiikkakeskusten kuin niiden muodostamien alueiden sijaintia, suunnittelua, toimintoja ja osaamista. • Hankkeen avulla saatiin kattavasti tietoa ja käytännönläheisiä ratkaisuja siitä, mitä logistiikkakeskusten suunnittelu ja kehittäminen edellyttää niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla, ja kuinka logistiikkakeskusten operatiivista toimintaa voidaan tehostaa. • Tietoa kerättiin yrityshaastatteluilla ja selvityksillä sekä työpajoissa ja seminaareissa. Hankkeeseen osallistui yhteensä 99 yritystä tai julkista organisaatiota. • Hanke on koostunut yhteensä 20 eri osaprojektista, joita toteuttivat Suomen Ympäristöopisto SYKLI, Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulut, Laurea-ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomen kestävän kehityk- Älykkäät koneet ukykyä sen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia sekä ulkoisen kilpailutuksen kautta haetut muut logistiikan asiantuntijat konsulttiyrityksistä ja tutkimuslaitoksista. • ESLogC:n koordinoinnista ja toteutuksesta on vastannut Teknologiakeskus TechVilla Oy Hyvinkäältä. Projektin volyymi on ollut 1,97 miljoonaa euroa ja sen päärahoittajana on toiminut Etelä-Suomen aluekehitysrahasto (EAKR). • ESLogC-hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään kattavasti LIMOWA Logistiikkakeskusklusterin toiminnassa. • Hankkeen tuloksena syntynyt Logistiikkakeskuksen kehittäjän työpöytä siirtyi LIMOWAn ylläpidettäväksi. Siellä oleva laajamittainen tieto logistiikkakeskuksista ja -alueista hyödynnetään jäsenseminaareissa, muissa tapahtumissa ja toiminnoissa aikaan saatujen tulosten ja ratkaisujen hyödyntämiseksi tavoitteiden mukaisesti LIMOWAn toimintaympäristössä. ESLogC-hankkeen tuloksia käytetään myös uusien hankkeiden suunnittelussa. ”Kone- ja metallituoteteollisuus on yksi teknologiateollisuuden päätoimialoista. Sen osuus teknologiateollisuuden tavaraviennistä on runsas kolmannes. Toimialan tuotteiden vienti on selvästi tuontia suurempaa, joten ulkomaankauppa on Suomelle ylijäämäistä tällä alalla. Suomalainen koneenrakentaminen on useilla alueilla maailmanluokkaa, ja meillä on vahvoja yrityksiä kuten Konecranes, KONE, ABB, Wärtsilä ja METSO. Lisäksi meillä on vahva työkoneklusteri sekä pitkälle kehittynyt päähankkijoiden toimintaa tukeva verkosto- ja alihankintatoiminta. Suomalainen vahva ja perinteikäs koneenra- *Logistiikkakeskustoiminta on yksi Hyvinkään-Riihimäen seudun osaamiskeskuksen kolmesta painopistealueesta. Sen puitteissa on synnytetty koko osaamiskesksohjelman suurin ry-muotoinen yritysvetoinen verkosto, LIMOWA ry, jonka isäntäorganisaationa TechVilla toimii, sekä käynnistetty edellä kuvattu hanke Etelä-Suomen logistiikkakeskujärjestelmän kehittäminen (ESLogC) kennus on kohdannut viime aikoina taloustaantumasta johtuvia haasteita. Lähitulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin jo valoisampia, jos maailmanmarkkinat lähtevät kasvuun ja investointikysyntä kehittyy suotuisasti.” Mauri Pekkarinen Elinkeinoministeri 2007-2010 13 Prosessilaitteiden älykkyys on silta kansainväliseen palveluliiketoimintaan - innovaatioyritykset osaksi ekosysteemiä Kaakkois-Suomen ”miniklusteri” on keskittynyt Älykkäät koneet -osaamiskeskustoiminnassa prosessilaitteiden innovatiiviseen kehittämiseen. P eruste tähän on alueen vahva metsäteollisuuden tuotanto sekä laaja joukko kansainvälisiä teknologiateollisuuden yrityksiä, joiden asiakaskuntana on maailmanlaajuinen prosessiteollisuus niin metsä-, kaivos- kuin vesialoillakin. Alueen tutkimustoimijat, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja VTT ovat vahvasti mukana uusien liiketoimintojen kehittämisessä ja nykyisten kilpailukyvyn parantamisessa. Tärkeimpänä keihäänkärkenä Älykkäät koneet klusterissa on ollut usean vuoden ajan prosessi- ja laitetoimittajien kansainvälistä palveluliiketoimintaa tukevien työkalujen, menetelmien, teknologioiden ja osaamisten kehittäminen. Kemialliset metsäteollisuuden prosessit ja laitteet ovat monimutkaisia eikä pelkkä käyttäjän tekemä päättely ja havainnointi tai perinteinen prosessiautomaatio riitä tuottamaan riittävää tietoa modernin teollisuuden palveluliiketoiminnan tarpeisiin. Prosessiohjausjärjestelmät tuottavat dataa valtavasti, 14 mutta haaste on toimintaa ohjaavien johtopäätösten tehokas tuottaminen. Lisäksi oma haasteensa laitteiden älykkyyden lisäämisen tulee yksikköoperaatioiden olosuhteista. Prosessien korkeat lämpötilat, kemikaalit, paineet, prosessiviiveet ja muut tekijät tekevät älyn tuomisen laitteisiin vaikeammaksi kuin monella muulla sovellusalalla. kalujen kehittämiseksi. Tehdas koostuu viidestä mittavasta yksiköstä aina puukentältä kuitulinjaan, energiantuotantoyksikköön, kemikaalikiertoon ja jätevedenpuhdistukseen. Mallinnusta on KOSKEn yhteistyöverkostossa tehty kaikkien näiden yksikköprosessien ja niiden tärkeimpien päälaitteiden osalta. Tulokset toimintakauden ajalta Andritz Oy palveluliiketoimintaa kehittämässä Modernia palveluliiketoimintaa tukevien ratkaisujen tuottamiseksi Kaakkois-Suomessa on osaamiskeskuksen toimintakauden ajan tehty paljon yhteistyötä tutkimuksen, suurteollisuuden ja pk-yritysten kesken älykkäiden analysointimenetelmien ja työkalujen tuottamiseksi. Kehityskohteiden valinnassa on pyritty mahdollisimman hyvin huomioimaan käyttäjä- ja liiketoimintanäkökulmat. Metsäteollisuuden kemiallisessa tuotantolinjassa on lukuisa joukko yksikköprosesseja, laitteita ja mittauksia. Moderni, suuri sellutehdas maksaa asiakkaalle lähes miljardi euroa. Ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimukset ja tarve estää kaikki ennustamattomat seisokit pääoman tehokkaan käytön varmistamiseksi ovat tarpeita, joita asiakkaat arvostavat älykkäiden palvelumallien ja niitä edistävien työ- Andritz Oy on ollut yksi veturiyritys, joka on panostanut merkittävästi osaamiskeskustoimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön uuden palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Kokonaispalvelumallina on ollut OPE ”Overall Production Efficiency” -toimintamalli, joka on osaltaan ohjannut kehityskohteiden ja partnereiden valintaa. OPE -liiketoiminnan tuotepäällikkö Jari Kapanen Savonlinnasta korostaa asiakashyötyjen merkitystä palvelujen ja niiden työkalujen kehittämisessä. Koko toiminnan lähtökohta ovat asiakashyödyt, tuotantokapasiteetin lisääminen, kustannustehokkuus, energia- ja ympäristötehokkuus ja ennakointia tukevien konseptien ja käytäntöjen parantaminen. Sovellamme älykkäitä analysointimenetelmiä kymmenillä johtavien metsäteollisuusyritysten tuotantolinjoilla maailmanlaajui- Älykkäät koneet sesti. On ollut upeaa olla levittämässä alueella kehitettyä modernia tekniikkaa ja toimintatapaa kansainvälisen liiketoiminnan tueksi, Jari Kapanen korostaa. Palveluliiketoiminnan käytännön toteuttamisessa työkaluja palveluyrityksen näkökulmasta käyttää tyypillisesti prosessiasiantuntija tai -insinööri. Saimaan ammattikorkeakoulusta Imatralta prosessi-insinööriksi valmistunut ja nyt Andritzin Kotkan yksikössä työskentelevä prosessiasiantuntija Heikki Lappi on yksi kehitettyjen menetelmien käyttäjä. Työkalut auttavat merkittävästi tuotannon häiriöiden syiden analysoinnissa, prosessikehityksen koeajojen suunnittelussa ja tulosten verifioinnissa. Nämä ovat palveluliiketoiminnan oleellisia lisäarvoa tuottavia osia. Kantavana ajatuksena on asiakkaiden tuotantodatan jalostaminen parhaalla mahdollisella tavalla, prosessiasiantuntija Heikki Lappi Andritz Oy:stä sanoo. ”Tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyön avoimuus ollut erinomaista” Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen näkökulmasta perinteisen konepajateollisuuden kanssa tehty yhteistyö uudistettaessa liiketoimintamallia kohti nykyaikaista teollista palveluliiketoimintaa on tarjonnut eturivin mahdollisuuden myös tätä tukevan soveltavan tutkimuksen kehittämiselle. Mikkelin ammattikorkeakoulun Fiber Laboratoryn tutkimusjohtaja Yrjö Hiltunen on ollut yhteistyössä yritysten kanssa kehittämässä useita käytäntöön johtaneita sovelluksia alalla. Kaakkois-Suomessa tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyö on ollut poikke- uksellisen avointa palveluliiketoimintojen ja niitä tukevien analysointimenetelmien kehittämiseksi. Uskon että älykkäiden menetelmien ympärille syntyy jatkossa myös uutta erikoistunutta pk-yritysliiketoimintaa. Menetelmiä on jo nyt kaupallistettu mm. lisensioimalla ratkaisuja niitä hyödyntävien yritysten käyttöön, Hiltunen painottaa. Visiona Kaakkois-Suomessa on 2020 prosessien tehokkuutta ja taloutta ennustavan älykkään liiketoiminta-alustan rakentaminen jo kehitettyjä malleja edelleen kehittämällä. Näiden päälle on mahdollista kasvattaa kansainvälistä liiketoimintaa, Suomesta käsin operoiva palvelu- ja teknologialiiketoimintaverkosto, nykytermein businessekosysteemi. Näiden osaamisten alueellinen vahvistaminen on yksi tärkeä osa Savonlinna, Mikkelin, Kokkolan ja Kajaanin yhteistä Vihreän teollisuuden edelläkävijäratkaisut –innovaatio-ohjelmaa, johon prosessi- ja ympäristöteknologian kilpailukykyä parantavat innovaatiot jatkossa liittyvät. Prosessinäkö suomalaista erikoisosaamista Mallinnuksen ja prosessidatan jalostamisen rinnalla toinen kärkiteema Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen prosessilaitteiden älyominaisuuksien lisäämiseksi on kuvantavien mittausmenetelmien kehittäminen ja soveltaminen niin kutsutuissa märkäosan prosesseissa. Tekes-rahoitteinen PulpVision projekti on koonnut yhteen alan johtavat suomalaiset tutkimustoimijat, Itä-Suomen Yliopiston optiikan ja väritysryhmät, Lappeenrannan teknillisen yliopiston konenäköryhmän, Mikkelin Ammattikorkeakoulun FiberLaboratoryn sekä Oulun yliopiston mittaustekniikan laboratorion sekä kahdeksan yritystä, kuten Tampereella toimivan Pixact Oy:n ja vantaalaisen Janesko Oy:n. Sovelluksia on kehitetty myös energiateollisuuteen, kuten biovoimakattilan pohjatuhkan automaattiseen analysointiin ja tätä kautta polttoprosessien ennakoivaan käytettävyyden parantamiseen. ” Kehitystyö Kaakkois-Suomessa alalla jatkuu osaamiskeskusohjelman päättymisestä huolimatta. Älykkäät koneet klusterin, samoin kuin esimerkiksi metsä-, ympäristö- ja energiaklustereidenkin toimijoiden kanssa syntyneet yhteistyöverkot kansallisesti ja kansainvälisesti ovat hyvä pohja uusien innovaatiohaasteiden valloittamiselle. 15 Käyttäjälähtöinen tuote syntyy digitaalisella engineeringalustalla Suomen teollisuuden elinkelpoisuus ja välttämätön kasvu perustuu merkittävästi yhä nopeampaan uusiutumiseen sekä tuotteiden ja palveluiden, että liiketoimintamallien osalta. Käyttäjälähtöisyys ja asiakaskeskeinen ajattelu ovat tulevaisuudessa menestyvän liiketoiminnan kantavia paradigmoja. U usien tuotteiden kehittäminen ja testaus ei perinteisillä suunnittelumenetelmillä ja fyysisin proto- 16 tyypein takaa kilpailukykyisiä tuotteita, vähiten kansainvälisillä markkinoilla. Älykkäät koneet klusteri, yhdessä alan pk-yritysten kanssa, on kehittänyt suunnittelun simulaatiotyökaluja sekä digitaalisia prototyyppejä soveltavaa palvelutoimintamallia pk-yrityksille. Kolmen vuoden hankkeella on ollut EAKRrahoitus. Palvelutoiminnan keskeisin lisäarvo on saavutettu kehitysprojektien kustannusten dramaattisella alenemisena sekä suunnittelun yhteydessä luotujen kehittyneiden tuotemallien hyödyntämisenä tuotemarkkinoinnissa sekä koulutusaineistoina. Maailmanlaajuinen kilpailu sekä käyttäjälähtöisyyden korostuminen uusissa tuotteissa on kannustanut laajentamaan tuotteiden kehitysalustaa kansainvälisillä yhteistyöverkostoilla sekä sosiaalisen median tarjoamilla teknisillä työkaluilla ja aktiivisilla asiakasrajapinnoilla. Suunnitellusti jatkokehitys tullaan toteuttamaan johtavien pohjoismaisten yliopistojen sekä Itämeren alueen teollisuusklusterien toimesta EU:n kehityshankkeena. Aiemmin mainittujen lisäksi laajennetun kehitysalustan ja sitä hyödyntävän palvelumallin keskeiset tavoitteet ovat: • Käyttäjälähtöiset, kohdemarkkinan vaatimukset täyttävät tuotteet Älykkäät koneet FICAT - pintaa syvemmältä Pintakäsittely- ja korroosionestofoorumi hyödyntää verkostoja FICAT:sta rakentuu metallipinnoitusalan asiantuntijaverkosto jossa tieto liikkuu asiantuntijalta käyttäjälle nopeasti. FICAT (Forum for Intelligent Coating and Anticorrosion Technologies) soveltaa uutta ja ajantasaista teknologiaa nopeutetusti yritysten tarpeisiin samalla parantaen tuotteiden laatua ja kansainvälistä kilpailukykyä. FICAT palvelee pinnoituksen tarpeita kolmella ulottuvuudella: • FICAT ENGINEERING tuottaa pinnoitusprosessisuunnittelupalveluja yrityksille verkoston kautta. • FICAT SUMMIT kokoaa yhteen kansallisen - ja kansainvälisen tason osaajia yhteisiin seminaareihin. • FICANet on pinnoitusasiantuntijuuden digitaalinen markkinapaikka. Yritys saa nopeasti ja edullisesti asiantuntijaosaamisen käyttöönsä eri pinnoitukseen liittyvissä kysymyksissä ja pulmatilanteissa. Mitä FICAT tekee? • Konsultoi pinnoituksen menetelmävalinnoissa, ongelmaratkaisussa, investointien ja prosessien suunnittelussa sekä muissa pinnoituskysymyksissä • Hyödyntää ja hallinnoi kansainvälisiä osaajaverkostoja, joissa kotimaiset yliopistot, tutkijat ja palvelutuottajat ovat mukana • Koordinoi pinnoituslaitteistojen ja - prosessien suunnitteluverkostoa FICAT kehitetään EAKR rahiotteisessa Innokone-hankkeessa. Jatkossa FICAT on palvelumaksuin itsekantava (SOME/Born - Global) • Nopea, kv- huippuosaamiseen perustuva kehitysprosessi (muoto, kulttuurit, teknologia) • Kustannustehokas testaus-/ prototyyppivaihe • Välitön tuotannon optimointi ja etäohjausvalmiudet • Tehokas markkinointi, oikeaaikainen myynnin aloitus sekä jälkimarkkinapalvelu • Kansainvälisen tason tuotekehitystä tarjoava, pk-yrityksille mitoitettu engineering -palvelumalli Teknologiakeskus Innopark Innopark Programmes Oy Älykkäät koneet-klusteriohjelma Hämeen osaamiskeskus Erikoisajoneuvot, pintakäsittely ja korroosionesto, valmistettavuus Projektipäällikkö Rainer Jakobsson puh. 040 829 1000 Projektipäällikkö Timo Kärppä puh. 040 869 7748 www.innopark.fi 17 Measurepolis luo mittaustekniikasta kannattavaa liiketoimintaa 18 Älykkäät koneet Measurepolis on mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa. Mittaustekniikalla on pitkät perinteet alueella, sillä Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden alueella jo 40 vuotta sitten ja loi siten perustan nykyiselle mittaustekniikan osaamiselle koko Pohjois-Suomessa. Kajaanissa toimii toista kymmentä mittaus- ja tietojärjestelmäalan yritystä, joissa työskentelee n. 400 alan ammattilaista. K ajaanissa toimii CEMIS, (Centre for Measurement and Information Systems) joka on Oulun ja Jyväskylän yliopistojen, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Mittatekniikan keskus MIKES:in ja VTT:n yhteinen mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. CEMIS keskittyy valtakunnallisesti tärkeiden sovellusalojen, kuten kaivannaisteollisuuden, uusiutuvan kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden, ajoneuvojen tietojärjestelmien, liikuntaja hyvinvointialan sekä peli- ja simulaatioteknologian mittaus- ja tietojärjestelmäosaamisen kehittämiseen. CEMISissä työskentelee noin 120 mittaus- ja tietojärjestelmien asiantuntijaa. Green Mining kehittää kaivostoiminnan ekotehokkuutta Syksyllä 2011 alkanut TEKESin Green Mining -ohjelma kehittää suomalaista kaivosteollisuutta ekotehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Ohjelma on valtion selkeä kädenojennus kaivostoiminnan kilpailukyvyn lisäämiseksi. Lasse Varimo, joka vastaa ohjelman tutkimushakujen koordinoinnista Measurepoliksessa, kertoo, että myös älykäs koneenrakennus hyötyy ohjelmasta. - Kun kaivosteollisuuden prosesseja kehitetään ympäristöystävällisempään suuntaan, myös koneita ja laitteita pitää kehittää. Muun muassa kehittyneet mittausmenetelmät, raaka-aineiden säästäminen ja kierrättäminen ovat vihreämmän kaivosteollisuuden päämääriä. Ne saavutetaan yhä älykkäämmillä kaivosteollisuuden koneilla ja laitteilla. Kun prosesseissa säästetään energiaa ja raaka-aineita, kaivosyhtiöt hyötyvät taloudellisesti ja niiden julkisuuskuvakin paranee, Varimo linjaa. Measurepolis Development Oy kokosi Green Miningin ensimmäiselle tutkimushakukierrokselle konsortiohakemuksen, josta rahoituksen sai kaksi isoa tutkimushanketta. Lisäksi on vireillä useita yrityshankkeita. Kaivosteollisuuden tärkeys etenkin Itä-Suomessa on huomioitu myös koulutuksessa. - Kajaanin ammattikorkeakoulu on Kemi-Tornion sekä Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa aloittamassa kaivosinsinöörin koulutusohjelmaa. Kaivosalalla on osaavan työvoiman pula, ja samaan aikaan kaivosteollisuus valtaa yhä tärkeämmän roolin työllistäjänä Kainuussa. Kaivostoiminta on taantumankin aikana pitänyt pintansa. Ala työllistää nyt ja tulevaisuudessa osaavia ihmisiä ja pitää osaltaan Itä-Suomea asuttuna, Varimo tähdentää. MEASUREPOLIS DEVELOPMENT OY, KAJAANI Kehräämöntie 7, 87400 Kajaani info@measurepolis.fi toimitusjohtaja Jussi Mäkinen gsm 0400 995 466 jussi.makinen@measurepolis.fi Kuva: Talvivaara 19 Rautaruukki More with Materials Uudet materiaalit ja niiden kehittäminen on yhtenä keskeisenä tutkimussuuntana Rautaruukki Oyj:llä. Tutkimusjohtaja Arto Ranta-Eskola kertoo, että yritys on rakentamassa laajaa tutkimuskumppaniverkostoa materiaalitutkimuksen alan eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Ruukki osallistuu myös erilaisiin kehitysohjelmiin, joiden kautta uusia läpimurtomateriaaleja tutkitaan ja kehitetään. Materiaaleilla keskeinen osa innovaatiotoiminnassa Arto Ranta-Eskola painottaa, että rakennus- ja konealalla yritysten kehitys- ja innovaatiotyössä materiaaleilla ja materiaaliteknologialla on keskeinen sija. - Materiaalissa on monta osa-aluetta jota pitää tutkia ennen kuin se on käyttövalmis eri sovelluksiin. Muun muassa materiaalin valmistusteknologia, ominaisuudet käytön aikana ja kestävyys mitä erilaisimmissa käyttöolosuhteissa ovat tutkimuksen piiriin kuuluvia alueita, Arto Ranta-Eskola sanoo. Suomessa materiaalitekninen osaa- 20 minen ja tutkimus ovat hänen mukaansa korkealla tasolla. Esimerkiksi Ruukin suorasammutusteknologia on maailmassa ainutlaatuista. - Olemme erikoistuneet teräksen käsittelyyn ja valmistukseen ja siinä meillä on pitkät perinteet. Viimeisen kymmenen vuoden aikana mukaan on tullut applikaatiotutkimukset eli se, miten käyttäjät materiaalin kanssa toimivat ja miten he sen kokevat, Ranta-Eskola toteaa. Suomalainen tutkimusjärjestelmä ja tiivis yhteys yritysten kanssa saavat Ruukin kokeneelta tutkimusjohtajalta kiitosta. - Viime vuosina Suomessa on entisestään tiivistetty yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä merkittävällä tavalla mm. strategisten huippuosaamisen keskusten eli SHOKien kautta. Näistä Ruukille tärkeimpänä on FIMECC eli metalli- ja koneenrakennusalan SHOK. Saamme yhdessä enemmän aikaan ja rajalliset resurssit parhaaseen mahdolliseen käyttöön., Ranta-Eskola kertoo tyytyväisenä. Fastems koulutta kilpailukykyä Maailmallakin joustavista valmistusjärjestelmistä tunnettu Fastems Oy Ab on kotimaassa myös johtava työstökoneiden, robottien ja työvälineiden toimittaja. Vuonna 1901 perustettu Fastems työllistää yli 500 henkilöä ja liikevaihto on 86 miljoonaa euroa. Yritys on mahdollistanut alan opiskelijoille oppimista käytännön tekemisen kautta FMS Training Centerin avulla, joka sijaitsee Tampereella. Koulutusjärjestelmän omistavat paikalliset teknillistä koulutusta antavat oppilaitokset ja Fastems tarjoaa sille tilat. Yhteistyön avulla kaikki osapuolet saavat järjestelmästä oppia ja hyötyä. Tuotekehityspäällikkö Harri Niemisen mukaan näppärä, oikeamittakaavainen tuotantojärjestelmä opettaa sekä oppilaitosten opiskelijoille että yrityksen väelle automaatiojärjestelmien käyttöä autenttisessa ympäristössä. - Koulutusjärjestelmään on liitetty muun muassa koneistuskeskus, ja siellä voidaan harjoitella myös robotisoitua jäysteitystä ja kappaleenkäsittelyä. Järjestelmästä hyötyvät eniten juuri opiskelijat, sillä tätä kautta he saavat suoran kontaktin alan töihin ja nykyaikaisiin työkaluihin. Fastemsin asiakkaat puolestaan saavat tulevaisuudessakin osaavaa työvoimaa, Nieminen linjaa. Älykkäät koneet aa ja lisää Cargotec Oyj:n teknologiajohtaja Matti Sommarberg: Tärkeää on vastata kestäviin trendeihin Lisää kilpailukykyä pk-yrityksille CSM-hotelli -konseptista Fastems on ollut uuden valmistushotellikonseptin isänä sekä erittäin tiiviisti mukana TTY:n kehittämässä hankkeessa, jonka visiona on tarjota uudenlainen toimintaympäristö erityisesti pk-yrityksille. CSM eli Competitive Sustainable Manufacturing -konsepti, perustuu uudenlaiseen yhteistyöhön, jonka avulla myös pienemmät yritykset pääsevät lähemmäs suurempaa valmistuskokonaisuutta. Tällainen järjestelmä voi olla esimerkiksi monipuolinen ja jaettu FMS, kertoo Fastemsin markkinointijohtaja Juhani Rantalainen. - Usein pienille yrityksille järjestelmäinvestoinnit ovat ylivoimaisia, mutta CSM-yhteistyön kautta niillä on mahdollisuus sellaisia hyödyntää. Uudenlainen yhteistyö tarjoaa kilpailukykyä myös yksittäiselle yritykselle ja antaa uudenlaisia elementtejä harjoittaa liiketoimintaa, toteaa Rantalainen. Suomi olisi oiva paikka kehittää uusi tuotantomalli, Rantalainen mainitsee. Hotellikonseptin tavoitteena on myös synnyttää uudenlaista liiketoimintaa, kun yritykset voivat kehittää yhdessä valmistus- ja tuotantotekniikoita. Konsepti mahdollistaa myös uusille innovaatioille täysin uniikin kasvualustan. Tavarankäsittelyn laiteratkaisuja kehittävä ja valmistava Cargotec Oyj luottaa tuotekehityksessä ja tutkimuksessa oman osaamisen lisäksi hyvään verkostoon. Teknologiajohtaja Matti Sommarbergin mukaan Tampereen seutukunnalla oleva alan erikoisosaaminen tutkimus- ja tuotekehityspuolella vahvistaa maailmanlaajuisesti yrityksen asemia. Nykyinen maailman tilanne asettaa haasteita, jotka pitää Cargotecin teknologiajohtajan mukaan hyödyntää. Matti Sommarberg sanoo, että mm. innovaatiotoiminta tulee ajatella uudelleen ja niin suuremmat muutokset energian saatavuus tai ympäristö kuin pienemmät talouden notkahdukset ja taantuma ovat luonnollisia paikkoja kehittää uutta. Cargotecissä yksi tapa saada aikaan uusia innovaatioita on verkostoituminen. - Meille tärkeää on oikeanlainen verkostoituminen ja etenkin verkostoituminen huippuosaajien kanssa. Meidän kokemuksen kautta tämä tuottaa ku- mulatiivista innovaatiota. Esimerkiksi Avoin innovaatio-teoria soveltuu meille hyvin ja uskon, että se sopii myös yleisemmin suomalaiseen organisaatiomalliin, Sommarberg perustelee. Cargotec on toteuttanut verkostoitumisideologiaa mm. Fimeccin, FIMAn ja Älykkäät koneet –osaamisklusterin välityksellä. Mutta miltä näyttää Cargotecin tulevaisuus? - Kun vastataan kestäviin trendeihin, se tuottaa vakautta ja varmuutta liiketoiminnan jatkuvuudesta. Meidän näkökulmasta esimerkiksi maailman kaupan kehitys on ollut suotuisaa eikä suurimittaisia protektionistisia toimia ole näköpiirissä tällä hetkellä, joten tavarat tulevat liikkumaan maailmalla jatkossakin, Sommarberg huomioi. Vaikka Suomessa Cargotec panostaa etenkin tutkimukseen ja tuotekehitykseen, Sommarberg muistuttaa, että tuotantovalmiudet ja koneenrakennustaito on hyvä säilyttää Suomessa korkealuokkaisina. Cargotec Oyj:n teknologiajohtaja Matti Sommarberg muistuttaa, että yrityksen juuret ovat syvällä suomalaisessa konepajateollisuudessa. 21 KONE lupaa parhaan käyttäjäkokemuksen Suomalaiset liik työkoneet matk älykkäimmiksi KONE Industrial Oy:n toimitusjohtaja Pentti Puhakka vetää KONEen Hyvinkään tuotantoyksikköä. Hyvinkäällä valmistetaan mm. erikoishissejä eli asiakaskohtaisia sovelluksia. Puhakan mukaan valtaosa kehitystyöstä tapahtuu Hyvinkäällä. - Tuotekehitys ja asiakaskohtaisten tuoteratkaisuiden löytäminen vaatii monialaista osaamista ja yhdessä tekemistä ja siksi on tärkeää, että itse tuotanto ja sen tekeminen on omissa käsissä, Puhakka linjaa. Hänen mukaansa suomalaisessa yhteiskunnassa on sisään rakennettuna eri toimijoiden välinen yhteistyö ja sen helppous. Tämä on osa-alue, josta Puhakka on kuullut paljon positiivisia kommentteja maailmalla. Vaikka suomalaista asiakaslähtöisyyttä on joskus kyseenalaistettu, Puhakalla on siitä selkeä mielipide. - Meille on ominaista tehdä työ tunnollisesti ja hyvin ja pysyä aikataulussa. Tällaista suomalaista mentaliteettia maailmalla arvostetaan. Räätälöidyt ratkaisut ja asiakaskohtaiset sovellukset ovat kiinteä osa suomalaista yritys- 22 kulttuuria, Puhakka muistuttaa. Yhteistyö tuotannon ja suunnittelun välillä Vaikka KONE Industrial Oy:n toimitusjohtaja myöntää, että muotoilun ja tuotannon yhdistäminen on välillä haastavaa, onnistunut lopputulos on sen arvoinen. - Meille Hyvinkään toimipisteelle tulee usein arkkitehdin piirtämät kuvat hissistä jotka me sitten suunnittelemme ja toteutamme. Arkkitehdit tulevat usein katsomaan, miltä valmis hissi tulisi näyttämään. Tämä työvaihe on tiivistä yhteistyötä arkkitehdin ja tuotannon välillä. KONEen visio hissinvalmistajana on selkeä. Puhakan sanoin, KONE lupaa parhaan käyttäjäkokemuksen. Erilaisten käyttäjätutkimusten avulla, monialaisen tutkimuksen keinoin sekä tarkasti suunnittelemalla hissit jokaiseen käyttökohteeseen sopivaksi on Puhakan mukaan ollut KONEen menestyksen salaisuus vision saavuttamiseksi. - Ei voi olla vain yhtä hissiä tai yhtä oikeaa ratkaisua. Käyttäjäkunnat hisseissä on hyvin erilaisia, niin myös käyttäjien tarpeet. Käyttäjäkokemuksen selvittämiseen satsaamme tosissamme, Puhakka tähdentää. Suomalainen koneenrakennus ei ole horroksessa. Älykkäiden, liikkuvien työkoneiden suunnittelun ja rakennuksen alalla syntyy uusia avauksia. Koneiden autonomiaa kehittänyt FAMOUS-tutkimusprojekti antoi lisää virtaa kotimaisen koneenrakennuksen kehitykseen. Yksi projektissa mukana olleista yrityksisitä oli nostolaitteita kehittävä ja valmistava Konecranes Oyj. Lasse Eriksson Konecranesin tutkimusyksiköstä kertoo, että Konecranes on ollut mukana FAMOUS-hankkeen valmistelussa alusta lähtien. - Hankkeessa oli mukana laaja joukko suomalaista koneenrakennusalan toimijoita, niin suuria kuin pienempiä pk-yrityksiäkin sekä joukko alueen parhaita tutkijoita, mikä omalta osaltaan lisäsi hankkeeseen osallistumisen houkuttelevuutta, Eriksson kuvaa. Konecranesia kiinnostui FAMOUShankkeesta Erikssonin mukaan erityisesti siksi, että keskiössä olivat koneiden ja koneryhmien turvallisuus- Älykkäät koneet The Switch is ON! kkuvat kalla maailman toimintojen sekä operaattoria avustavien älykkäiden toimintojen kehittäminen. - Esimerkiksi tiettyjen toimintojen automatisoinnilla voidaan merkittävästi helpottaa operaattorin toimintaa ja tehostaa koneen käyttöä. Kehitettävillä turvallisuuspiirteillä on vahva analogia autoissa parhaillaan yleistyvien aktiivisten turvajärjestelmien kanssa, joiden tarkoitus on avustaa kuljettajaa mahdollisen vaaratilanteen kuten peräänajon uhatessa. Samankaltaista teknologiaa voidaan soveltaa laajasti liikkuvien työkoneiden alueella, Eriksson sanoo. Eriksson muistuttaa, että koneiden täytyy tuntea oma tilansa, tunnistaa ympäristöstään kiinteät ja liikkuvat esteet, ihmiset, osata välittää muille koneille tietoa liikkeistään sekä kyetä tekemään annettu tehtävä turvallisesti ja tehokkaasti. Hänen mukaansa pitkällä tähtäimellä FAMOUS-hankkeesta saadut tutkimustulokset luovat pohjaa nostureihin kehitettäville uusille älykkäille ratkaisuille, joilla pyritään erottautumaan erittäin kilpailluilla nosturimarkkinoilla. The Switch kehittää ja valmistaa tuotteita tuulivoimasovelluksiin sekä muihin uusiutuvan energian tuotannon ratkaisuihin. Kansainvälisen konsernin tuoteratkaisuita ovat mm. generaattorit ja tehonmuokkaimet. Kestävän toimialan yritys ei silti pidä tulevaisuuden menestystä itsestään selvänä, vaan tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin panostetaan täysillä. Huippuosaamista Lappeenrannasta Kolmella mantereella toimivan The Switchin Lappeenrannan yksikkö kehittää ja tuottaa generaattoreita ja suurnopeusmoottoreita. Yksikön johtaja Jukka Rantanen painottaa, että yrityksen Lappeenrannan toiminnoissa panostetaan vahvasti tuotekehitystyöhön. - Olemme teknologiayhtiö ja siksi kehitämme uusia sovelluksia omalla toimialallamme. Se on jo lupaus asiakkaittenkin suuntaan. Koemme tärkeäksi sen, että tuotekehityksen lähellä on myös valmistusta. Olemme omaksuneet ns. mallitehdas-konseptin, jolloin prototyypit tehdään tuotekehityksen kanssa yhteistyönä Lappeenrannassa ja isoja massavalmistuseriä markkinoiden lähellä, Rantanen kertoo. Rantanen listaa Lappeenrannan toimintojen vahvuuksiksi mm. nopean ja joustavan tuotekehitystyön ja uusien generaattoreiden tai niiden ominaisuuksien tehostamisen. Yksikön johtajan mukaan The Switchin tuotantomalli Lappeenrannassa on joustava ja se elää markkinoiden mukaan. - Olemme tiiviissä yhteistyössä mm. paikallisten korkeakoulujen kanssa ja niiden kautta yhteys tiedemaailmaan ja tutkimusosaamiseen entisestään vahvistuu. Näistä verkostoista saamme uutta ja monialaista huippuosaamista, Rantanen tähdentää. Tuotekehitys ei ole ikinä valmis The Switchissä uskotaan, että tuulivoiman hyödyntäminen on tulevaisuudessa entistä vahvempi vaihtoehto energiaratkaisuja mietittäessä. Yritys panostaa myös oman tuotepalettinsa kokoamiseen asiakkaalle helpoimmalla mahdollisella tavalla. - Haluamme tarjota kokonaisuuksia. Esimerkiksi osaamisemme tulee parhaiten hyödynnettyä asiakkaan näkökulmasta silloin kun generaattorit ja tehonmuokkaimet ostetaan samaan aikaan, samasta paikasta, Rantanen painottaa. 23 Tuotantotekniikan professori Reijo Tuokko: Valmistava teollisuus saa kasvua kansainvälistymisestä Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotekniikan laitoksen professori Reijo Tuokko on seurannut ja tutkinut pitkään suomalaisen valmistavan teollisuuden tilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia kansainvälistyvillä markkinoilla. T uokon mukaan yhä useammat pk-yritykset näkevät kansainvälistymistarpeen ja haluavat viedä osaamistaan rajojemme ulkopuolelle. Kansainvälistymiselle pitää kuitenkin luoda selkeä strategia, ja tämä on alue, jossa pk-sektorilla on vielä paljon parannettavaa. Eurooppa riittää monelle Reijo Tuokko painottaa, että kansainvälistyminen edellyttää vahvaa kilpailukykyä mm. erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa. Kilpailuedun luominen ja sen mukanaan tuoma mahdollisuus edellyttää myös pk-yrityksissä strategista suunnittelua ja vahvaa johtamista. - Kilpailukykyisyyden benchmarkkauksessa ei välttämättä tarvitse lähteä kauaksi kalaan. Esim. Saksa olisi monelle suomalaisyritykselle hyvä vertailukohde ja markkinapaikka. Maa on iso markkina ja sen yritykset edustavat korkeaa osaamista. Jos kilpailukyky on kunnossa, on mahdollista päästä mukaan toimittajaksi saksalaisen vientiyritysten verkostoihin mukaan, mikä olisi suomalaiselle pk-yritykselle todella huippujuttu, Tuokko valottaa. Älykkäät koneet -klusterissa kansainvälistyminen on nostettu strategian keskiöön. Tuokko näkee, että mm. klusterin ja teknologiateollisuuden yhteistyö suomalaisten yritysten aktivoimiseksi mukaan EU-tason tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön on yksi esimerkki valmistavan teollisuuden kansainvälistymistoimista. Toisena esimerkkinä Tuokko nostaa esille Tampereella kahden vuoden välein järjestettävät Tam- 24 Älykkäät koneet Tampereen Teknillisen yliopiston tuotantotekniikan laitoksen professori Reijo Tuokko tutkii muun muassa suomalaisen valmistavan teollisuuden muutosvoimia ja menestystekijöitä. Tuokon mukaan tehdasteollisuus muodostaa edelleen Suomen talouden selkärangan. pere Manufacturing Summit -huippuseminaarit, jotka tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden yritystapaamisiin ja kansainväliseen verkottumiseen. - Pk-yritys usein miettii, ettei heillä ole resursseja kansainvälistyä tai olla mukana kv-hankkeissa. Itse asiassa hankkeissa mukana oleminenhan tuo näitä resursseja heille: yritys voi itse keskittyä olennaiseen, he saavat arvokasta lisätietoa ja luovat uusia verkostoja jo hankevalmistelunkin aikana. Kannattaa muistaa, että Euroopan markkinat riittävät useassa tapauksessa, Tuokko muistuttaa. Keinot on monet… Miten lähteä tielle kohti kansainvälistymistä? Reijo Tuokko peräänkuuluttaa strategista osaamista, tutkimusyhteistyötä, verkottumista sekä EU-hankkeissa mukana olemista. - EU-hankkeiden kautta yritys kattaa t&k-kuluistaan jopa 75 %. Tämä on kuitenkin vain yksi puoli asiassa. Huomattavasti merkityksellisempää saattaa olla hankkeen kautta syntyneet verkosto- ja liikesuhteet. Hankevalmisteluakaan ei kannata liikaa pelätä, sillä Suomessa on useita teknologiateollisuuden toimijoita, jotka auttavat hankevalmisteluissa, hän muistuttaa. 25 Teknologiateollisuus ja sosiaalinen media – mahdoton yhtälö? 26 Älykkäät koneet Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten mukaan yhteisölliset työkalut ovat toimialalla vielä suurelta osin tuntemattomia eikä niitä osata valjastaa liiketoiminnan käyttöön. Intoa ja mahdollisuuksia sitä vastoin on paljon. Teknologiateollisuus ry ja Älykkäät koneet sekä Digitaaliset sisällöt –klusteriohjelman teettämän selvityksen mukaan sosiaalisen median hyödyntäminen yritysten arjessa on vielä heikkoa. Hyötyjen mittaaminen haasteellista Tehoa sisäisiin prosesseihin ja verkostojen rakentamiseen Tutkimuksen vastausten perusteella sosiaalinen media ei vielä ole olennainen osa teollisuuden prosesseja. Monissa suomalaisyrityksissä käytetään jo yhteisöllisiä työkaluja, mutta niistä ei välttämättä puhuta sosiaalisen median nimellä. Harri Lakkala selvityksen toteuttaneesta Intosome Oy:stä kertoo, että ymmärrys sosiaalisesta mediasta on teollisuudessa vielä melko kapea, minkä lisäksi haasteita asettaa hyötyjen mittaamisen vaikeus. - Sosiaalinen media ymmärretään usein viestinnäksi ja markkinoinniksi, sen omistaa yrityksessä markkinointi, henkilöstöhallinto tai IT. Liiketoimintayksiköissä ei vielä ole kunnolla herätty aiheeseen eli kytkös liiketoimintaan puuttuu. Tämä on varmasti yksi syy siihen, että vain prosentti vastanneista yrityksistä oli saavuttanut mitattavia hyötyjä yhteisöllisten työkalujen käytöstä. 12 % vastanneista kokee yrityksen hyötyneen jollakin tavalla, Lakkala sanoo. Lakkalan mukaan isoilla yrityksillä on jo olemassa sosiaalisen median työkaluja, mutta kokeilut eivät ole johtaneet onnistuneeseen käyttöön. - Osaa yrityksistä vaivaa sosiaalisen median strategian puute. Yhteisöllisten työkalujen hyödyntäminen vaatii usein toimintatapojen muutosta, jota yksittäinen IT-kaveri ei voi saada organisaatiossa aikaan. Tässä johdon sitoutuminen onkin erittäin tärkeässä roolissa, Lakkala pohtii. Selvityksen mukaan käytettävät työkalut liittyvät sekä asiakkaisiin, yrityksen sisäisiin prosesseihin että kumppanuusverkostoihin. Yhteisöllisillä työkaluilla voidaan teollisuudessa esimerkiksi säästää aikaa, parantaa tiedonkulkua ja helpottaa kumppanuuteen perustuvien verkostojen rakentamista. - Monissa kehitysprojekteissa, joissa on mukana useita toimijoita, yhteisölliset työkalut vähentävät sähköpostien tulvaa ja pienentävät henkilövaihdoksista syntyviä tiedonhallintariskejä. Aiempaa avoimempaan toimintatapaan pohjautuvat työkalut myös parantavat yrityksen mahdollisuuksia kehittää alihankintaketjuista kaikkia osapuolia aidosti hyödyttäviä, todellisia kumppanuusverkostoja, kuvailee Lakkala. -Yhteisölliset työkalut ja työmenetelmät voivat edistää suomalaisen teknologiateollisuuden kilpailukykyä. Tärkeäksi tekijäksi onnistuneissa hankkeissa nousee kuitenkin yritysjohdon sitoutuminen uusien työkalujen ja jopa toimintatapojen käyttöönottoon. Teknologiateollisuus ry haluaa tietysti olla edelläkävijöiden joukossa sosiaalisen median käyttöönotossa ja jakaa kokemuksiaan jäsenyritysten hyödyksi, sanoo Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen. Katso lisää ja osallistu keskusteluun osoitteessa http://linkd.in/someteollisuudessa. 27 OWL-yhteistyö: Yhteistyö huippuklusterin kanssa tulee viemään pitkälle Saksan länsiosassa sijaitseva Ost-Westfalenin alue on maailmanlaajuisesti tunnettu koneiden suunnittelu- ja rakennusosaamisestaan. Siellä toimiva OWL Maschinenbau -klusteri on hyvin järjestäytynyt. Alueella on voimakas teollinen yrityskanta, joka koostuu pääosin perheomistuksessa olevista yrityksistä. Älykkäät koneet -klusteri on saksalaiskumppanin kanssa vireässä yhteistyössä. - Klusteritoiminnassa kannattaa ehdottomasti rakentaa ja hyödyntää verkostoja. Saksassa Ost-Westfalenin alueen 28 koneenrakennusklusteriin kuuluu kansainvälisesti toimivia yrityksiä, jotka osittain kilpailevat myös suomalaisen koneenrakennusosaamisen kanssa. Itselläni on silti usean vuoden kokemus siitä, että yhteistyö heidän kanssaan voi viedä pitkälle, taustoittaa Älykkäät koneet -klusterille konsultointiapua antava Pekka Stuckert CPS Consultingista. Saksalaista yrityskulttuuria hyvin tunteva Stuckert huomauttaa, että Saksan kilpailukyvyn yksi syy johtuu laajalle ulottuvasta palvelusta. Alihankkija pääsee lähemmäksi asiakkaan prosesseja ja tarpeita. Tätä kautta luodaan erinomaiset mahdollisuudet myös alihankkijan omalle tuote- ja prosessikehitykselle. Mikä on OWL Maschinenbau? • Sai tammikuussa 2012 Saksan ”Intelligente technische Systeme” -huippuklusterinimityksen ja on alan ainoa huippuklusteri koko Saksassa. • Klusterissa toimii yli 170 kumppania ja yli 120 yritystä, 16 korkeakoulua ja osaamiskeskusta sekä 30 talousorganisaatiota. • Klusterin tavoitteena on parantaa alueen asemaa koneenrakennuksessa, sähköja elektroniikkateollisuudessa sekä autoteollisuuden alihankintapalveluissa. • Alueen osaaminen kiteytyy sen yritysten välisessä, toimivassa yhteistyössä innovaatioprosesseissa. • Yhteistyöhön saksalaisen huippuklusterin kanssa pääsee osallistumalla Älykkäät koneet -klusterin toimintaan. Älykkäät koneet Baltic Sea Region on uusi mahdollisuus Baltic Sea Region eli BSR ei ole vain Itämerenaluetta kuvaava termi. Suomalaisten yritysten näkökulmasta se on yhteistyömahdollisuus ja ’se keveämpi reitti’ kansainvälistymiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön Osaamiskeskusohjelman pääsihteeri Pirjo Kutinlahti kertoo, että BSR Stars-innovaatio-ohjelman valmistelu alkoi Ruotsin EU-puheenjohtajuuskaudella. Ohjelman idea kumpusi EU:n Itämeri strategiasta. - BSR Stars innovaatio-ohjelman strategisena tavoitteena on kehittää ja hyödyntää paikallisosaamista. EU:ssa tunnistetaan kolme maantieteellistä makroaluetta eli Itämeri, Tonava ja Välimeren alueet. Tähän mennessä BSR Stars-ohjelmassa on luotu innovaatiotoiminnan strateginen viitekehys ja käynnistetty neljä klusteripilottia valituilla painopistealoilla. Kutinlahti nimeää Itämeren alueen painopistealoiksi cleantechin, terveys- ja hyvinvointialan, tulevaisuuden kuljetus- ja logistiikka-alan sekä digitaaliset palvelut. Älykkäät koneet -klusterin tavoitteena on jatkossa tuoda koneenrakennus vahvasti yhdeksi BSR -yhteistyön painopistealueeksi. - Nämä ovat tunnistettuja osa-alueita, joille Itämeren alueella riittää osaamista. Lisäksi näitä aloja tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan sekä täällä meillä että maailmalla. Muun muassa cleantech yhdistää oivalla tavalla Itämeren suojeluun tarvittavaa osaamista, jonka kautta koko ns. cleantech-klusteri hyötyy ja kehittyy, Kutinlahti huomaut- taa. Baltic Sea Region yhteistyö avaa suomalaisille yrityksille ketterän väylän kansainvälisille markkinoille. Kutinlahti painottaakin, että klusterien tarjoamat yhteistyökanavat luovat mahdollisuuksia sekä yhteiselle innovaatiotoiminnalle että pääsylle kansainvälisille markkinoille. - Itämeren aluetta onkin hyvä ajatella laajennettuna sisämarkkinana, Kutinlahti sanoo. Katso lisää www.eu.baltic.net 29 Protomo jalostaa ideoita liiketoiminnaksi Protomo on aloittaville yrityksille tarkoitettu monialainen kehittämisyhteisö, joka auttaa hiomaan ja kehittämään ideoista rahoituskelpoisia startupyrityksiä. K ehittämismalli verkostoineen on tarkoitettu eri alojen korkeasti koulutetuille työttömille ja vastavalmistuneille sekä muille yrittäjiksi tähtääville osaajille. Protomo tarjoaa 30 työskentelytilat ja työyhteisön, josta voi löytää inspiraatiota, neuvoja ja liikekumppaneita auttamaan kaupallisesti toteutuskelpoisten liiketoimintakonseptien kehittämisessä. Protomossa ei haudota ideoita, vaan viedään niitä rohkeasti kohti toteutusta. Protomo-verkostoa koordinoi Hermia Group / Innovaatio Oy Uusi Tehdas (Hermia Oy), ja tällä hetkellä Protomo toimii Tampereella, Jyväskylässä, Helsingissä, Kymenlaaksossa, Salossa, Seinäjoella ja Lahdessa. Älykkäät koneet Demola on avoin oppimis- ja innovaatioympäristö Demola toimii kansainvälisenä alustana joka yhdistää yritykset, lahjakkaat opiskelijat ja korkeakoulut. D emolassa motivoituneet opiskelijat luovat yhdessä yritysten kanssa ideoista toimivia demoja. Myös korkeakoulut tarjoavat tukensa opiskelijatiimeille, sillä projektit ovat osa heidän opintojaan. Näin Demolaprojekti on tehokas työkalu vauhdit- tamaan tutkimus- ja kehitystyötä, rakentamaan kestävää korkeakouluyhteistyötä – ja samalla se mahdollistaa uusien nuorien osaajien löytämisen. Tampereella Demola-projekteihin on osallistunut yli 1200 opiskelijaa. Demola-verkosto toimii tällä hetkellä Tampereella, Vilnassa, Budapestissa, Oulussa, Norrköpingissa ja Malmössa. Demola-verkostoa koordinoi Hermia Group / Innovaatio Oy Uusi Tehdas (Hermia Oy). 31 Älykkäät koneet klusteriohjelma Älykkäät koneet –osaamisklusterin aikaansaamia tuloksia 1. Kun yritys osallistui OSKE:n voimin kehitetyn Älykkäiden koneiden tutkimusverkosto FIMA:n toimintaan, se sai keskimääräisellä 8000 €:n vuosijäsenmaksulla vuonna 2013 2,3 M€:n kokoisen yhteisen tutkimusportfolion. 2. Älykkäät koneet osaamiskeskusohjelman verkostossa olevat toimijat ovat toteuttaneet 80 % kansallisen TRIO+ ohjelman aktivointi- ja kehitystoimista. 3. Saksan Spizenkluster -statuksen saanut OstWestfalenLippe Machinenbaukusterin jäsenet (350 koneenrakenusyritystä, joiden yhteinen liikevaihto on n. 16 Mrd€) tunnistavat Suomen koneenrakennuksen huippuosaajat Intelligent Machines Finland yhteistyöbrändin kautta. Älykkäät koneet on sen ensimmäinen kansainvälinen kumppani. 4. Älykkäät koneet klusterin sosiaalisen median LinkedIn- ryhmissä on n. 900 verkostojäsentä. (Some teollisuudessa, Älykkäät koneet klusteri ja Fima).
© Copyright 2024