1 Suomen Puhevammaisten Tulkit ry Kela / Tulkkauspalvelukilpailut Sähköpostilla tulkkauspalvelukilpailut@kela.fi ”Tulkkauspalveluiden hankinta” KOMMENTIT / KYSYMYKSET KILPAILUTUS 2013 Tarjouspyyntö Kohta 3. Hankittava palvelu - Tulkin käytön opetus/perehdytys Puhevammaisten tulkkausta tuotettaessa hankittava palvelu kattaa mm. uuden asiakkaan kommunikaatiokeinoon ja apuvälineisiin perehtymisen; tulkin käytön opetus / perehdytys tulkkauspalveluun on hyvä parannus palveluun. Tarjouspyynnön liitteessä 2 Tilastot, on mainittu, että puhevammaisten tulkkauspalveluihin oikeutettuja oli vuonna 2012 koko maassa yhteensä 1387 henkilöä ja heistä tulkkauspalveluiden käyttäjiä yhteensä 695 eli käyttöaste oli 50 %. Liitteessä 3a Prosessikuvaus mainitaan, että perehdytyskäyntejä järjestetään tarvittaessa enemmän kuin yksi ja että välityskeskus seuraa ns. seurantajakson ajan perehdytyksen vaikuttavuutta asiakkaan tulkkauspalvelun käyttöön. Lisäksi liitteessä 5 Hankittavan palvelun kuvaus mainitaan, että tulkin käytön opetus / perehdytys voidaan antaa tarvittaessa myös jo tulkkauspalvelua pidempään käyttäneillekin asiakkaille. Minkälaisissa tilanteissa perehdytystä voidaan antaa pidempään käyttäneillekin asiakkaille? Kuka tällaista ’vanhan asiakkaan’ perehdytystä voi pyytää toteutettavaksi; asiakas, tulkki, lähihenkilö/yhteyshenkilö, puheterapeutti? Asiakkaalla on myös mahdollisuus kieltäytyä perehdytyksestä. Tulkin käytön opetus / perehdytys on parannus puhevammaisten tulkkauspalveluun. Palveluntuottajat ja tulkit tarvitsevat tulkin käytön opetukseen /perehdytykseen riittävän ohjeistuksen / koulutuksen, jotta mahdolliset muutokset/lisäykset asiakasprofiililomakkeeseen sekä perehdytyslomakkeen täyttäminen tapahtuisivat yhtenäisesti. 2 Onko tulkin vastuulla asiakasprofiililomakkeen ja perehdytyslomakkeen tietoturvallisuus kuljetuksen aikana? Tulkilla on keikkoja päivän aikana ja vasta päivän päättyessä tulkki menee toimistolle. Kohta 4. Tarjouksia koskevat vaatimukset Tarjouksen voi tehdä myös hankintalain 61 §:n mukainen ryhmittymä. Kohdassa 7.4. Alihankinta todetaan, ettei hankittavaa palvelua voi tuottaa alihankintana. 1. Voiko kyseisen ryhmittymän muodostaa osakeyhtiö ja yksittäinen tulkki, jotka solmivat toimeksiantosopimuksen, jonka mukaan yksittäisen tulkin velvollisuus on ottaa itselleen yrittäjäeläke ja vastuuvakuutus? Toimeksiantosopimuksen palveluntuottajalla ei ole työnjohto- ja valvontavastuuta. Onko tällöin palveluntuottaja osakeyhtiö vai ’ryhmittymä’? 2. Yksin (ilman työntekijöitä) puva-tulkkausta tekevä ammatinharjoittaja/toiminimi on avannut kalenteriaan 4 viikkoa kerrallaan ja hyväksyy tulkkaustilauksen. Palveluntuottaja tarvitsee kuitenkin tulkkauskeikalle sijaisen (syynä ei tulkin sairastuminen). Voiko palveluntuottaja tiedustella tulkkiringin muilta puva-tulkeilta mahdollisuutta sijaistaa? Kohta 5. Tarjousten vertailu ja tulkkauspalvelun laadusta Tarjousten vertailuperusteena on halvin hinta. Palveluntuottajaksi voidaan valita vähimmäisvaatimukset ja kelpoisuusehdot täyttävä palveluntuottaja hinnan mukaan määräytyvässä etusijajärjestyksessä. Vähimmäisvaatimukset ovat liitteen 5 Henkilöstö –lomakkeen mukaan: - Tulkki AMK, suuntautuminen puhevammaisten tulkkauspalveluun - Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto - AAC-koulutus ja vähintään 4 vuotta työkokemusta puhevammaisen henkilön tulkkina toimimisesta. Kelpoisuusehdot liitteen 9 mukaisesti; joka kohtaan tulee rastittaa ’kyllä’, muutoin palveluntuottajan tarjous tulee suljetuksi pois tarjouskilpailusta. Tarjoaja vakuuttaa, että Tulkkauspalvelua tuottavat henkilöt ovat tulkkirekisterissä tai heillä on vastaava pätevyys. Puhevammaisten tulkeilla ei ole tulkkirekisteriä. Millä tavoin tulisi vastata ’heillä on vastaava pätevyys’; mikä on vastaava pätevyys? Vertailuperusteena tulisi olla hinnan lisäksi laatuun vaikuttavat seikat. Vähimmäisvaatimuksena olevan, tulkin tutkinnon lisäksi, muut koulutukset sekä kokemus tulkkina toimimisesta. Olisiko käytettävissä palveluntuottaja- / tulkkikohtaista tilastointia, josta 3 ilmenisi esim. tulkin avoinna ollut tuntimäärä kalenterissa versus tulkille kiinnitetyt / toteutuneet tulkkauskeikat? Onko tulkkauspalveluun kehitteillä standardi? Liite 1 Hankittavan palvelun kuvaus 2. Määritelmiä Suorittaako puhevammaisten tulkkauksessa välityskeskus tilauksen optimointia tulkkirinkiä käytettäessä? Kuka määrittelee muodostetaanko asiakkaalle määräaikaisesti tai toistaiseksi tulkkirinki; huomioidaanko asiakkaan mielipide asiassa? 3. Tulkkaustilauksen tekeminen Välityskeskus tulee olemaan mainituilla palveluajoilla aiempaa asiakasystävällisempi. Asiakkaat saanevat selkokielisen/kuvitetun tiedotteen välityskeskuksen toiminnasta 1.1.2014 alkaen. Lisäksi tarvitaan ohjeita, millä tavoin puhevammaisen asiakkaan tulkin tilaaminen tapahtuu. 4. Tulkkaustilauksen välittäminen Etusijajärjestyksestä voidaan poiketa mm. jos tulkkaustilanteessa edellytetään tulkilta erityistä ammattitaitoa. Tällöin valitaan etusijajärjestyksessä ensimmäinen palveluntuottaja, jolla on riittävä ammattitaito. Millä tavoin / millä lomakkeella edellä mainittu ’riittävä ammattitaito’ esitetään? Onko käytössä tulkkiprofiililomake, johon voi kirjata tulkin osaaminen tulkkausmenetelmistä tai erityisosaamisesta? 5. Tulkkauspalvelun tuotteet Yleistulkkaus - Vaativan tason tulkkaus: Tulkilla tulee olla vähintään 3 vuoden työkokemus päätoimisena tulkkina ja sivutoimisena vähintään 6 vuotta tulkkina toimimisesta. Työkokemus tulee olla hankittu 1.1.2004 jälkeiseltä ajalta ja tutkinnon suorittamisen jälkeen. Vaativan tason tulkkaukseen luetaan kuuluvan esim. teatteriesitykset, vaativat kulttuuritapahtumat, seminaarit, kongressit ja niitä vastaavat tapahtumat sekä henkisesti ja kognitiivisesti kuormittavat tilaisuudet, esim. psykoterapiaistunnot. Lisäksi vaativan tason tulkkauksena voidaan pitää yli 2 tuntia yhtäjaksoisesti kestävää tulkkausta. Ovatko edellä mainitut vaativan tason tulkkauksen esimerkit käytössä myös puhevammaisten tulkkauksessa? Määritteleekö välityskeskus vaativan tason tulkkauksen puhevammaisten tulkkauksessa tulkkaustilanne- ja/tai asiakaskohtaisesti? Tulkkaustilanteessa voidaan tarvita kahta samanaikaista tulkkia ja tarpeen arvioi välityskeskus. Minkälaisissa puhevammaisten tulkkaustilanteissa välityskeskus arvelee tarvittavan kahta tulkkia? Tuleeko arvioitavaksi esimerkiksi asiakkaan tilauksessa 11 tunnin piknic-risteilylle? 4 Mikä on puhevammaisten tulkkauksessa ’muutoin niin vaativa’ tulkkaustilanne, että silloin välityskeskus katsoo tarvittavan kahta tulkkia? Arvioidaanko kahden tulkin tarve asiakaskohtaisesti? Opiskelutulkkaus: Käytetäänkö puhevammaisten tulkkauspalvelun opiskelutulkkauksessa kahta samanaikaista tulkkia ja millaisissa tilanteissa? Onko puva-tulkkauspalvelun opiskelutulkkauksessa käytössä tulkkirinki? 14. Tulkkiopiskelijoiden harjoittelu Palveluntuottajat haluavat mahdollistaa opiskelijoiden opiskeluun liittyviä harjoittelujaksoja. Alueellisesti opiskelijoiden määrä saattaa kuitenkin kasvaa huomattavaksi versus puva-tulkkauspalvelun asiakkaiden ja puva-tulkkien määrä. Esimerkkinä Varsinais-Suomi, jossa toimivat sekä Ammattiopisto Livia Kaarinassa että Diakonia ammattikorkeakoulu Turussa. Palveluntuottajan tulee tehdä vuosittain selvitys Kelalle. Voiko opiskelijan harjoittelujakso tapahtua Kelan korvaaman tulkkauspalvelun yhteydessä? Liite 3a Prosessikuvaus – Tulkkauspalvelun hakeminen Mikä on etätulkkauksen tämän hetkinen tilanne; miten toimii? Kuinka paljon puhevammaisia asiakkaita käyttää etätulkkausta? Miten etätulkkaus tulee huomioiduksi kilpailutuksessa? Miksi ulkomaanmatkahakemuksessa tulee selvittää tulkin käytön tarve? Liite 3c Prosessikuvaus – Tulkkauspalvelun laskutus 3. Laskun tarkistus Jos sama lasku joudutaan uudelleen palauttamaan palveluntuottajalle korjattavaksi, Kela pidättää käsittelymaksun/laskun käsittelykerta. Kuinka suuri on tämä käsittelymaksu? Liite 7 Hinnoittelun perusteet 1. Kustannusten korvaamisen periaatteet Valmistautumisaika ja ns. odotusaika Kela ei korvaa erikseen tulkkaustyöhön kuuluvasta valmistautumisajasta eikä valmistautumisesta mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia, kuten teatterilippuja tmv. Tarkoitetaanko em. esimerkillä tilannetta, jossa tulkki kävisi ennen tulkkaustapahtumaa tutustumassa teatteriesitykseen? Yötyökorvauksen jääminen pois / yhdistäminen iltatyökorvaukseen on heikennys. 6. Matkakulujen korvaaminen kotimaassa Välitys tekee välityshetkellä arvion auton käyttötarpeesta. Asiakkaan tulee ilmeisesti tilausta tehdessään kertoa tarkasti tulkkauspaikka, 5 jotta välityksen arvio auton tarpeesta onnistuu? Mikäli paikallistuntemusta omaava tulkki huomaa välitysjärjestelmästä, ettei välitetty tilaus onnistu ilman autoa – onko tulkilla mahdollisuus vaikuttaa arvioon auton käyttötarpeesta? 9. Peruutusehdot Jos tulkkaustilaus alkaa aikaisemmin kuin tilattu aika on ollut, kyse ei ole tilauksen peruuntumisesta, vaan tilaukseen tulleesta muutoksesta. Tulkin tulee viipymättä ilmoittaa tilauksen muutoksesta välityskeskukseen, joka tallentaa muutoksen välitysjärjestelmään. Mikä on asiakkaan vastuu tilatun ajan muutoksesta? Peruutusehtojen muutos heikentää palveluntuottajan/tulkin asemaa huomattavasti! Tilauksen peruuntumishetki Tilaus katsotaan peruuntuneeksi myös, jos tulkki ei 30 minuutin kuluessa tilauksen alkamisajankohdasta saa asiakkaaseen yhteyttä. Tuleeko tulkin todistaa yrityksensä ottaa yhteyttä asiakkaaseen 30 minuutin kuluessa? Millä tavoin tulkki oletetaan ottavan yhteyttä puhevammaiseen asiakkaaseen? Liite 10 b Puhevammaisten tulkkauspalvelun eettiset periaatteet Puhevammaisten tulkin (ei puhevammaisten tulkkauspalvelun) eettiset periaatteet ovat uudistumassa. Uudistustyö alkoi Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liiton (SKTL) kutsumana Asioimistulkin ammattisäännöstön uudistamistyön yhteydessä syksyllä 2012. Uudistettu Asioimistulkin ammattisäännöstö eli ammattiohjeisto julkistettiin 17.5.2013 Tampereella Asioimistulkin erikoisammattitutkinnon 15-vuotis juhlaseminaarissa. Paikalla olivat edustajia: Opetushallitus, Tampereen yliopisto, Diak, Asioimistulkkikeskuksia, SKTL, Käännösalan asiantuntijat KAJ, puhuttujen kielten tulkkeja, viittomakielentulkkeja, asioimistulkkeja, kirjoitustulkkeja, puhevammaisten tulkkeja sekä asioimistulkin ammattitutkinnon tutkintotoimikunta mm. poliisin edustaja. Tavoitteena on, että asioimistulkin ammattiohjeisto sopisi eri tulkkiryhmille. Kunkin tulkkiryhmän erityisyys tulisi huomioiduksi ammattiohjeiston kunkin pykälän selitysosassa. 31.5.2013 asti järjestöillä on vielä mahdollisuus kommentoida 17.5. julkistettua ammattiohjeistoa. Opetushallitus esitti toivomuksen, että asioimistulkin ammattiohjeistus voitaisiin julkaisten saattaa voimaan 1.8.2013 alkaen. Kelan esittämässä tarjouspyynnössä olisi varmaankin sopivaa viitata sillä hetkellä voimassaoleviin puhevammaisten tulkin eettisiin periaatteisiin, koska oletettavaa on, että eettiset periaatteet muuttuvat kuluvan vuoden aikana. 6 1.1.2014 alkava sopimuskausi tuottaa palveluntuottajan/tulkin tehtäväksi mm. seuraavia selvityksiä ja lomakkeita: - Asiakasprofiililomake tulostettava ja täydennettävä Perehdytyslomake kahtena kappaleena Kelan Ajopäiväkirja kuukausittain Matkasuunnitelma / Kulujen hyväksyntä lomake Pyydettäessä selvitys, miksi tilaisuus oli tulkille maksullinen. Vuosittain selvitys mm. tulkkiopiskelijoiden määrä ja osallistuminen mentorointikoulutukseen Lomake: Palveluntuottajan vakuutus, ettei ole saanut korvauksia muulta taholta (esim. matkaliput peruuntuneessa tilauksessa) Kirjallinen selvitys muun tahon kielteisestä päätöksestä edellä mainitussa tilanteessa Ulkomaanmatkalla asiakkaan kuittaus toteutuneista tulkkausajoista Tietojenkeruulomakkeelle Henkilöstön koulutusrekisteri (liite 11) Menettelyohjeet asiakkaiden ja tulkkien turvallisuuden edistämisestä (liite 11) Palveludokumentaation ylläpito (liite 11) Luettelo palveluntuottamiseen osallistuvista henkilöistä (liite 11) Selvitys palvelun toteutumisesta ja tulkkauksen laatutasosta (liite 11) Asiakaspalautteiden systemaattinen kerääminen ja välittäminen Kelalle (liite 11) Luettelo vahinkotapauksista (liite 11) Suomen Puhevammaisten Tulkit ry kiittää mahdollisuudesta osallistua tulkkauspalveluiden kehittämistyöhön ja yhdistyksen edustajat ovat edelleen käytettävissä tarvittaessa puhevammaisten tulkin näkökulmaa kehittämistyössä! Turussa 19.5.2013 Suomen Puhevammaisten Tulkit ry Sinikka Vuorinen puheenjohtaja 050 3292 905 puheenjohtaja.spt@gmail.com