Työllistyvyys, alueellinen sijoittuminen ja yksilölliset urapolut

Visa Tuominen
Maaliskuu 2014, Tampere: Tulevaisuuden tekijät -seminaari
Työllistyvyys,
alueellinen sijoittuminen ja
yksilölliset urapolut.
Jos ei muuta mainittu, alustus perustuu
väitöskirjani (2013) ”Maistereiden
työllistyvyys” lisäksi seuraaviin artikkeleihin.
Tuominen (2012):
Sattuma työllistymisessä – maistereiden kokemuksia.
Työpoliittinen aikakauskirja, 1/2012.
Tuominen-Puhakka-Rautopuro (hyväksytty julkaistavaksi):
Elämää reunalla – maaseutukunnissa työskentelevät maisterit.
Ilmestynee kesällä 2014 Kunnallistieteellinen aikakauskirjassa.
Tuominen (arvioinnissa, Tiedepolitiikka):
Akateeminen siivooja ja sikatilallinen.
Ilmestyy aikaisintaan syksyllä 2014.
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014
2
Työllistyvyys
• ”yhdistelmä yksilön kykyjä, tietoja ja taitoja, joiden avulla hän löytää
töitä, pysyy töissä ja etenee työurallaan.” European Centre for the
Development of Vocational Training (CEDEFOP) 2008.
• Bolognan prosessin julkilausumat (mm. London Communiqué
2007 jne.)
– valmistuneiden työllistyvyys yksi prioriteeteista.
• Suomen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen loppuraportti
(Työelämäryhmä 2010): ”työllistyminen on otettava osaksi
tuloksellisuusrahoitusta.”
- Seuraus -> yliopistojen perusrahoituksesta 1 %.
-> vuositasolla useita miljoonia euroja.
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014
3
Engl. Magic-Bullet
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014
4
Visa Tuominen: Tulevaisuuden
tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014
5
Pääasiallisesti…
• … ylempi koulutus -> parempi työllisyys.
Korkeakoulutettujen työllisyystilanne on kuitenkin heikentynyt ja
suhteellinen etu kaventunut. (Ks. lisäksi Pyöriä ja Ojala 2012)
• … työllistymisvaikeudet koskevat välitöntä (6 kk) aikaa
valmistumisesta.
• … professiomaisterit työllistyvät helpommin ja nopeammin kuin
generalistit.
• … generalisteilla on ollut uran auettua (jos aukeaa) usein paremmat
etenemisen mahdollisuudet.
– Kaikkiin em. liittyy yksilöllisiä, alueellisia ja koulutusalakohtaisia ja
vuosikohorttien välisiä eroja.
• Valmistuneiden ollut vaikea ennakoida, mitä työelämässä tulee
tapahtumaan (Nyström, Dahlgren ja Dahlgren 2008).
– Miten pitkälle elämää voi suunnitella?
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014
6
AKAVAn tilastoista kaappaus
Työttömien* osuus työvoimasta tammikuussa** 2014, %
Taideaineet (ylempi korkeakoul.tutk.)
Kaikki työttömät
Ekonomi, alempi kk
Humanististen tieteiden kand.
Filosofian maist.(hum.)
Luonnontieteiden kand.
Filosofian maist. (luonnont.ala)
Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste
Insinööri (ml.amk&rakennusarkkitehdit)
Ekonomi, ylempi kk
Valtiot./yhteiskuntatiet. maist.
Tradenomi
Lisensiaatti
Diplomi-insinööri
Teologian koulutus (yl. korkeakoul.tutk.)
Agronomi, maa- ja metsät. maist.
Arkkitehti
Sosionomi, sosiaalialan AMK
Kasvatustieteiden maist.
Tohtori
Oikeustieteen kand.
Farmaseutti
Lastentarhanopettaja
Lääkäri
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
Lähteet: TEM: työttömät; *ei lomautettuja, TK: työvoima; **12 kk liukuva keskiarvo
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014
7
Opiskeluajan yhteys vastavalmistuneiden
työmarkkinatilanteeseen työttömyys ja tukityöllistämis%
30
25
21,8
20
16
15
11
10
5
0,5
3,1
5
0
Pro
Nopea
Pro Keski Pro Hidas
Gen
Nopea
Gen
Keski
Gen
Hidas
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014
8
Maistereiden sijoittuminen alueellisesti
• Valtakunnallinen Aarresaari-aineisto, v. 2003 valmistuneet:
– 16/20 yliopistoa mukana, neljä taideyliopistoa poissa
– kysely viisi vuotta valmistumisesta (2008)
– n = 6692 (vastausprosentti 56 % valmistuneista)
• Kysymys (Kurikka 2008): onko muuttaminen
koulutuspaikkakunnalta hyvä vai huono asia?
– Jos huono, Suomesta pitäisi löytyä liikunnanopettajia vain
Jyväskylästä.
Vastaavasti hammaslääkäreitä vain Helsingistä, Kuopiosta, Oulusta ja
Turusta.
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014
9
-20 %
-40 %
-60 %
-100 %
0%
Muutos %
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
Kainuu, -66%
Keski-Pohjanmaa, -…
Etelä-Pohjanmaa, -61%
Etelä-Savo, -55%
Kymenlaakso, -51%
Satakunta, -50%
Päijät-Häme, -45%
Lappi, -44%
Itä-Uusimaa, -39%
Pohjois-Karjala, -37%
Pohjanmaa, -32%
Etelä-Karjala, -28%
115
Pohjois-Savo, -24%
277
Kanta-Häme, -22%
484 582
Keski-Suomi, -19%
20 %
Varsinais-Suomi, -10%
756
Pohjois-Pohjanmaa, -…
40 %
Pirkanmaa, +28%
-80 %
Uusimaa, + 80%
Asuinmaakunnat 5 v. ja muutos ennen
opintoja olleeseen tilanteeseen
100 % 2639
80 %
2300
60 %
1300
251 127 176 138
51 141 101 154 82 95 72 38 42
300
-700
-1700
-2700
Asujien lukumäärä, 5 v
maalis/2014
10
Keskittyminen kaupunkeihin
• 11 suurempaa (yliopisto)kaupunkia rohmusi työ- ja asuinpaikoista kaksi
kolmannesta.
• Loput silloisiin noin 300 Manner-Suomen kuntaan.
• Kaupungeissa asui viisi vuotta valmistumisesta jo 86 % vastanneista
(vs. ennen opintoja 72 %).
• Kaupungeista maalle muuttanut vain 3 %.
• Viisi vuotta myöhemmin puolet kaupungeista maalle muuttaneita oli
poistunut maalta.
• Tilalle oli muuttanut ”alkuperäisiä”maalaisia.
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014
11
Suurin osa maaseudulla ja taajamissa
työskentelevistä toimii opetuksen ja
kasvatuksen parissa
 Aäripäät maalla työskentelevistä olivat oikeus- (1 %) ja
kasvatustieteilijät (17 %)
 maaseudulla asuvista lääke- (2 %) ja kasvatustieteilijät (13 %)
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014
12
Yksilöllisiä työuria
• Tarkastelussa kolme FM-tutkinnon suorittanutta.
Miksi ”samalla” (FM) tutkinnolla tulee
-yhdestä siivooja,
-toisesta sikatilallinen ja
-kolmannesta sivistystoimenjohtaja?
Ensinnäkin, missä kohden mitataan?
• Väitöskirjaani analysoin n. 33 000 -sivua lomakkeita ja tein
50 haastattelua, viiden vuoden jänteellä. Tässä vain 3 casea.
• TEHTÄVÄ: Esittäkää viestiseinälle arvauksia, millaista
uraohjausta Jatta, Sirpa ja Mika saivat/käyttivät yliopistossa.
• Tästä poistettu yht. 9 case-kalvoa.
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014
13
Työllistymiseen vaikuttaneita tekijöitä %
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014
14
Lähes jokainen väittämä voidaan jakaa vielä
edelleen. Esim. henkilökohtaiset ominaisuudet on pilkottavissa
haastattelujen (17 henkilöä) perusteella, ainakin:
Yhteensä kpl
mainintaa
Persoona
(mm. luonne, persoona, olemus)
16
Tuttuus
(mm. sitoutuneisuus työhön, tunnettu jo aiemmin, projektityön tuntemus)
13
Ihmisten väliset taidot
(mm. erilaisten ihmisten kanssa toimeen tuleminen, sosiaalisuus, ulospäin
suuntautuneisuus)
12
Muut (mm. ikä, harrastukset ja muu kuin yliopistotutkintokoulutus)
9
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014
15
HUOM!
• Maistereiden työllistymisen ”onnistuminen” ei ole yksiselitteisesti
mitattavissa esimerkiksi työttömyys- tai työllisyysprosenteilla.
– Pakko <–> Kiinnostus.
• Lopulta vain vähän kriteereitä, joilla tarkastella ”työuran
onnistumista”.
–Työttöminä olleista 22 % ei ole kokenut omasta mielestään
työllistymisvaikeuksia.
–Mutta ilman työttömyyttä selvinneistä myös 22 % oli kokenut
mielestään työllistymisvaikeuksia (laadullinen työllistyminen).
–Osa työllistymiseen vaikuttaneista tekijöistä (esim. kielitaito,
organisointikyky jne.) voi tulla aivan muualta kuin koulutuksesta.
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014
16
Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät
Alueellinen työmarkkinatilanne
Alan heikko työmarkkinatilanne
Suhdeverkostojen puute
Työkokemuksen puute
Tutkinto ja sen aineyhdistelmä
Määräaikaisten väliset katkot
Tutkinnon heikko tunnettuus
Perhe- tai muu elämäntilanne
Epävarmuus omista tavoitteista
Epävarmuus omasta osaamisesta
Sukupuoli
Itseä kiinnostavan työn puute
Puutteellinen työelämätietous
Valmistumisajankohta
Puutteelliset työnhakutaidot
50 %
27 %
42 %
31 %
29 %
38 %
29 %
33 %
22 %
31 %
17 %
22 %
9%
17 %
6 % 16 %
6%
22 %
6%
22 %
5 % 16 %
5 % 17 %
4 % 14 %
3 %10 %
2 % 17 %
0%
Paljon
10 %
20 %
30 %
Jonkin verran
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Vain vähän
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014
17
Yhteenvetoa 1
• Koulutusta vastaamattomat tehtävät voivat olla oma valinta.
• Koulutusta vastaamattomat tehtävät voivat ”ylempiä” kuin oma
koulutus
• ”Pitkään” opiskelusta ei näytä olevan hyötyä yksilölle, ei ainakaan
generalistitutkinnoilla.
• Sijoittuminen työmarkkinoille periaatteessa on edelleen sitä
parempi, mitä korkeampi koulutus.
• Virta vie Etelä-Suomeen ja suurimpiin (yliopisto)kaupunkeihin.
Mitä merkityksiä koulutuksen suunnittelulle?
• Työllistymiseen vaikuttaville makrotason tekijöille on yksittäisen
oppilaitoksen vaikea tehdä juuri mitään.
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014 18
Yhteenvetoa 2
• Työllistymisen seuraaminen ja siitä avoin raportointi
(ammattinimikkeet näkyviin ym.) on silti tärkeää.
• Aineistoja kerätään kyllä, mutta hyödynnetään liian vähän.
– Valveutuneet abiturientit tekevät vertailuja. Saattavat päättää
koulutuspaikan valinnan sen mukaan mitä tietoja kerrotaan.
• Työllistyvyyteen ja työllistymiseen vaikuttaa sekä positiivisesti että
negatiivisesti tutkinto ja alueellinen työmarkkinatilanne.
• Työurat ovat joka tapauksessa yksilöllisiä, kuten opiskelupolutkin.
Erilaisten kuiluanalyysien tekeminen viisi vuotta aiemmin
opiskelluista taidoista on jokseenkin järjetöntä.
• Miten rakentaa työmarkkinoita kiinnostava tutkinto?
Vapaa sivuaineoikeus auttaa. Elinikäinen oppiminen!
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014
19
maalis/2014
20
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
Lopuksi 1
• Vain puolet Itä-Suomen yliopiston uusista opiskelijoista oli
tarkistanut oman koulutusalansa työtilanteen (Tuominen 2010).
• Lairio, Penttinen ja Penttilän (2007) mukaan työllistymisasioita oli
Jyväskylän yliopistossa miettinyt:
– Opintojen alkuvaiheessa paljon 30 %
– Keskivaiheessa paljon 42 %
– Loppuvaiheessa paljon 75 % opiskelijoista.
– Siis: eikö neljäsosa mieti niitä edes loppuvaiheessa? Vrt. Mika.
Vai olivatko ne olleet pitkään selvillä?
(Pro–Gen -tieto olisi tässä ollut mielenkiintoinen).
• Opintojen suunnittelu yliopistossa voi olla vaikeaa.
Case sivuaineinfo: ”Ensimmäisen vsk opiskelijaa EVVK!”
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014
21
Lopuksi 2
• Voiko ketään pakottaa kiinnostumaan opinnoista ja tulevasta
työurasta?
• Lukiolainen Pilvi: ”Maailman ahdistavinta on miettiä omia valintoja.
Että kyllä minä voin miettiä sitä, mikä Essistä (kaveri vieressä) tulee.”
(kuva poistettu)
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014
22
Lopuksi 3
• Yhtä taikatemppua työllistyvyyden tai työllistymisen edistämiseksi ei
ole. Montaa asiaa vähän säätämällä tilannetta voidaan edistää.
• Ihmiset tekevät omat ratkaisunsa riippumatta koulutuspoliittisista
toiveista.
• Oppimista ei tapahdu pelkästään yliopistoissa:
– Kesätyöt, opiskelujen ohessa tehtävät työt, harrastukset jne.
• Kuva ja Lopuksi 4 –kalvo poistettu
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
maalis/2014
23
Kysymyksiä?
visa.tuominen@uef.fi
http://fi.linkedin.com/pub/visa-tuominen/0/a4/959
www.uef.fi