VSS-Etsi! - Helsingin väestönsuojeluyhdistys ry
VSS-Etsi! Väestönsuojelulehti Jäsenlehti 1-2011 Kokouskutsu s. 4 Juhlatunnelmia s. 14-17 Pelastuskoirasivut HVSSY 70 v. juhlanumero Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ja Helsingin Etsintä- ja Pelastuskoirat HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY hallitus ja toimihenkilöt Siltavuorenranta 16 B, 00170 Helsinki, p. (09) 278 2018, faksi (09) 278 2032 hvssy@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/hvssy Nimi Osoite GSM & E-mail Valittu pj Unto Lemmetty Heinäpellontie 18, 00700 Hki 050 571 1520 unto.lemmetty@kolumbus.fi 2010-12 vpj Greta Nikkilä Mechelininkatu 26 B 35, 00100 Hki 040 722 8120 rnikkila@welho.com 2010-12 sihteeri Marja Rikman-Koski Siilitie 13 F 482, 00800 Hki 050 511 2309 marja.koski@helpe.fi 2010-12 Jukka Lehtiranta Kovelipolku 14 b, 00430 Hki 040 7084272 jukka@lehtiranta.net 2010-12 Anne Nikkilä-Soidinniemi Rouvienpolku 5 A 11, 00810 Hki 050 501 4520 anne.soidinniemi@ladyline.fi 2010-12 Antti-Jussi Salmenlinna Kulosaaren puistotie 44, 00570 Hki 050 5600 400 ajs@iki.fi 2009-11 Jukka-Petri Nieminen Porvoonkatu 23 B 42, 00510 Hki 050 521 5010 j-p.nieminen@kolumbus.fi 2010-11 Jari Markkanen Gunillanpolku 1 A 37, 00870 Hki 050 430 6304 jari.markkanen@hel.fi 2010-12 Tommi Laurinen PL 112, 00099 Helsingin kaupunki 050 343 9561 tommi.laurinen@hel.fi Pysyvä jäsen Raimo Nikkilä Mechelininkatu 26 B 35, 00100 Hki 0400 503 944 raimo.nikkila@gmail.com Kutsuttuna hallit.kokous TOIMIKUNNAT JA TILITOIMISTO: Tehtävä Nimi GSM E-mail He-Mu joht. Raimo Nikkilä 0400 503 944 rnikkila@gmail.com Yritys- ja talosuojeluos. pj. Antti-Jussi Salmenlinna 050 5600 400 ajs@iki.fi Yritys- ja talosuojeluos. vpj Jukka-Petri Nieminen 050 521 5010 j-p.nieminen@kolumbus.fi Naistoimikunta Marja Rikman-Koski 050 511 2309 marja.koski@helpe.fi Esikuntaryhmä pj Antti-Jussi Salmenlinna 050 5600 400 ajs@iki.fi Yrityspalvelu Pentti Mäkinen Oy Nuijamiestentie 5 A, 00400 Hki, p.724 6430, 050 505 0660 pm@yrityspalvelu.com Tilintarkastajat: HTM Eero Lehmusvuo p. 755 4859, varatilintarkastaja KHT Risto Mäkiö p. 050 570 3005 PELASTUSKOIRAJAOS (HEPEKO) Jäsensihteeri Anette Aunola 0400 755 884 anette.aunola@elisanet.fi Kurssivastaava Petri Smolander 040 729 5526 psmoland@welho.com Puheenjohtaja Jukka Lehtiranta 040 708 4272 jukka@lehtiranta.net Tiedotusvastaava Riitta Niemi 040 845 7263 riitta.niemi@kolumbus.fi Koevastaava Sari Köck 040 587 6959 sari.kock@gmail.com Varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja Satu Hattunen 040 506 1149 satu.hattunen@kolumbus.fi (puhelut miel. vasta klo 12 jälkeen, yötyö) Koulutusvastaava Marica Björkman 040 539 3571 marica_bjorkman@yahoo.com Sihteeri Elina Rancken 0400 841 946 elina.rancken@gmail.com 2 Ratavastaava Marja Koivunen 040 185 5878 marja.koivunen@pp.inet.fi Hälytysryhmän johtaja Heli Herna 050 522 0150 heli.herna@saunalahti.fi VSS Etsi! -lehden toimittaja Majka Borgström majka@elisanet.fi VSS-Etsi! 1/2011 Sisältö: Syyskokouskutsu ja sääntömuutos ............................................... 4 Esityslista....................................................................................... 5 Pääkirjoitus .................................................................................... 6 Puheenjohtajalta ............................................................................ 7 Onnittelut ja ansiomerkit ................................................................ 8 Materiaalimyynti............................................................................. 9 12 Koulutu Pelastuskoirasivut 36-59 Peko-puhinoita............................................................................. 36 H 14 24 30 Vss-Etsi! -lehti Numero 1/2011 Toimitus: Majka Borgström (ulkoasu ja taitto), Raimo Nikkilä (HVSSY), Heli Herna Osoitteenmuutokset: HVSSY:n jäsenet Raimo Nikkilä p. 0400 503 944 rnikkila@welho.com HEPeKo:n jäsenet jäsensihteerille VSS-Etsi! 1/2011 Painopaikka: Itä-Helsingin Monistus Kannen logo: Raimo Nikkilä Kansikuvat: Antti-Jussi Salmenlinna Takakansi: Majka Borgström Huom! Artikkelin kirjoittaja vastaa artikkelin sisällöstä. Artikkeleita ei saa julkaista ilman kirjoittajan lupaa. Artikkelin lähettäjä vastaa siitä, että lupa materiaalin julkaisemiseen on. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muuttaa lähetettyä materiaalia. 3 HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY Kevätkokouskutsu Sivu 1(1) Kevätkokous 24.3.2011 Arvoisa Jäsenemme, Yhdistyksellämme on kunnia kutsua Teidät sääntömääräiseen kevätkokoukseen. Aika Torstai 24.3.2011 klo 18.00 alkaen (Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30) Paikka: Helsingin Väestösuojelumuseo, Siltavuorenranta 16 B. 00170 Helsinki. Kokouksessa käsitellään Yhdistyksemme sääntöjen edellyttämät kevätkokousasiat sekä niiden muutosesitys (toinen muutoskäsittelykerta). Yhdistyksen syyskokouksessa 11.11.2010 sääntöjen ensimmäisessä muutoskäsittelyssä hyväksytty sääntömuutosesitys käsittää yhdistyksen sääntöjen 2§ muuttamisen seuraavasti: ”2 § Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoitus on: 1. toimia väestönsuojelun yhteisönä, 2. edistää ja kehittää omatoimista varautumista, jolla vaikutetaan yksityisten ihmisten, yritysten ja yhteisöjen valmiuksiin toimia normaali- ja poikkeusoloissa, 3. edistää ja kehittää humanitaarista toimintaa, pelastuskoiratoimintaa sekä väestönsuojelua 4. osallistua väestönsuojeluun sekä muuhun kotimaiseen ja kansainväliseen pelastuspalvelutoimintaan ihmisten ja omaisuuden pelastamiseksi, 5. edistää ja kehittää väestönsuojelun ja muun pelastuspalvelutoiminnan piirissä tapahtuvaa yhteistyötä sekä 6. vaalia osaltaan Helsingin väestönsuojelun perinteitä sekä ylläpitää ja kehittää Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen hallinnassa olevaa väestönsuojelumuseota.” Nyt voimassa olevat säännöt on luettavissa yhdistyksen kotisivuilta: www.kolumbus/hvssy. Sääntömuutoksen tarkoitus on avustushakemuksia koskevien aloitteiden tukeminen. Kokouksen kuluessa on perinteinen kahvitarjoilu alkaen klo 17.30, jonka jälkeen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön varautumisjohtaja Karim Peltonen esitelmöi aiheenaan ”Väestönsuojelun uusi tuleminen”. Tervetuloa vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan. Ystävällisin terveisin Unto Lemmetty Puheenjohtaja Jakelu: Jäsenistö Liitteet: Kevätkokouksen esityslista sekä muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksessa. Osoite: Siltavuorenranta 16 B 00170 Helsinki 4 Puhelin: (09) 278 2018 Fax: (09) 278 2032 E-mail: hvssy@kolumbus.fi WWW www.kolumbus.fi/hvssy VSS-Etsi! 1/2011 HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY Esityslista Sivu 1(1) Kevätkokous 24.3.2011 Aika: Torstai 24.3.2011 h 18.00 Paikka: Helsingin Väestönsuojelumuseo, Siltavuorenranta 16 B, 0018 Helsinki 1 Kokouksen avaaminen, 2 Kokouksen puheenjohtajan valitseminen ja 3 Kokouksen sihteerin valitseminen 4 Kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valitseminen, 5 Kokouksen osanottajien, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen, 6 Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi, 7 Hallituksen toimintakertomuksen esittäminen, 8 Edellisen tilikauden tilinpäätös sekä tilintarkastajan kertomuksen esittäminen, 9 Edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta päättäminen, 10 Päättäminen vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille tilikaudelta 2010, 11 Sääntömuutosesityksestä päättäminen toinen käsittely, (Ensimmäinen sääntömuutosesitys hyväksyttiin syyskokouksessa 11.11.2010) 12 Merkitään tiedoksi huomionosoitukset ja ilmoitusasiat, sekä 13 Kokouksen päättäminen. Osoite: Siltavuorenranta 16 B 00170 Helsinki VSS-Etsi! 1/2011 Puhelin: (09) 278 2018 Fax: (09) 278 2032 E-mail: hvssy@kolumbus.fi WWW www.kolumbus.fi/hvssy 5 Pääkirjoitus Raimo Nikkilä raimo.nikkila@gmail.com Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n 70. toimintavuosi alkoi kylmänä ja talvisena. Opastoiminta ja ryhmäkäynnit museolla olivat täydessä käynnissä. Ohjelmatoimikunnan keväällä aloittamat suunnitelmat 70-vuotisjuhlajärjestelyistä oli saatettava loppuun. Ohjelmasopimukset olivat valmiit, mutta yhdistyksen historiaa esittelevä näyttely työllisti viimeisille metreille saakka. Juhlapäivän aamulla 22.01.2011 saapuessamme museolle, oli katu ja oven edusta putsattu lumesta. Kiitokset Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ripeästä toiminnasta. Toiselle sadalle nouseva vierasjoukko saapui onnittelemaan juhlivaa yhdistystä vanhoihin väestönsuojan tiloihin, joissa on myös yhdistyksen toimitilat. Juhlasali täyttyi ääriään myöten kutsuvieraista. Trumpetin soidessa liput ja airue saapuivat juhlasaliin. Vastaanottoon liittyi tervetulomaljan ja onnittelujen lisäksi ansioituneiden henkilöiden palkitsemiset ja yhdistyksen historiikin esittely, näyttelyn avaus sekä tietysti pientä purtavaa ja kakkukahvit. Juhlat onnistuivat erittäin hyvin ja siitä kertoo myös saamamme palaute. Kiitokset teille ohjelmatoimikunnan jäsenet ja muut juhlajärjestelyissä mukana olleet tahot! Juhlista enemmän lehtemme juhlasivuilla. Muutama sana tulevasta pelastuslaista; hallitus on esittänyt eduskunnalle pelastuslaiksi mm. väestönsuojan rakentamista koskien, sisältö 19.11.2010 HE 257/2010, seuraavaa: Väestönsuojien rakentamista koskevat säännökset uudistettaisiin ja rakennusvelvoitteen perusteena olevia pinta-alamääriä korotettaisiin nykyisestä. Keskushallintojohtoisesta suojelukohteiden määräämisestä ja yleisten väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta luovuttaisiin. Peruskorjattavien vanhojen rakennusten väestönsuojien rakennevelvollisuudesta luovuttaisiin ja vanhojen väestönsuojien kunnostamista vallitsevien uhkakuvien vaatimusten mukaiseksi tehostettaisiin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Lain suhteen eletään odotuksessa ja toivotaan, että laki saataisiin vielä maaliskuussa hyväksyttyä. 6 Syyskokous vahvisti yhdistyksen uusiksi jäsenmaksuiksi henkilöjäsenille 21 € ja As.Oy:ille 50 €, muut jäsenmaksut jäävät ennalleen. Vanhat jäsenmaksut ovat olleet voimassa toistakymmentä vuotta ja toivomme, että 2 € korotus on sopiva. Myös yhdistyksen 2 § sääntöuudistus on meneillään, mutta siitä tarkemmin kevätkokouksessa. Yhdistyksen jäsenmäärä on pysynyt kutakuinkin ennallaan viimeiset kuusi vuotta. Viime vuonna poistui 12 jäsentä ja saman verran liittyi uusia. Eli vuoden takainen jäsenkampanjamme on näköjään ollut tuloksellinen, mutta pitkäjänteistä työtä se on vaatinut tuottaakseen hyvää tulosta. Jäseniä on tullut myös yhdistyksen nettisivujen ilmoittelun tuloksena sekä museon ryhmäkäyntien yhteydessä pidetyistä jäseninfoista. Jäsenten hankintaan liittyen yhdistyksen uusi taskuopas menee kevätkaudella painoon. Siinä on mm. lyhyt seloste Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n perusasioista, yhdistyksen toiminnasta ja sen tarkoituksesta. Tässä vihkosessa keskitytään lähinnä ajankohtaiseen aineistoon, siksi historian osuus esitteessä on jäänyt vähemmäksi. Tätä taskutietoa päivitetään vuosittain tarvittaessa niin, että henkilö- ym. tiedot, jotka vaihtuvat määräajoin, olisivat mahdollisimman hyvin ajan tasalla. Taskuopas on saman kokoinen kuin nykyinen museoesite eli sopii hyvin esim. taskuun. Viimeisin ajantasainen tieto yhdistyksen asioista on aina saatavilla nettisivuillamme www.kolumbus.fi/hvssy. Voit tutustua turvallisuustietouteen sivuillamme suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi . Hyvää ja toimeliasta kevätkautta teille jäsenillemme sekä lehtemme lukijoille! VSS-Etsi! 1/2011 Puheenjohtajalta Unto Lemmetty unto.lemmetty@saunalahti.fi Hyvät ystävät, jäsenemme, viranomais- ja yhteistoimintatahomme Yhdistyksemme vietti 22.01.2011 70-vuotisjuhlaansa. Juhlapäivänämme saatoimme jälleen selvästi tuntea sen ystävyyden, arvonannon ja positiivisen vuorovaikutuksen jonka kohteena olemme olleet jo pitkään. Kiitämme monista saamistamme lahjoista ja huomionosoituksista, joista tärkeimmät olivat toimintaamme kannustavat, opastavat ja tukevat viestit sekä konkreettinen taloudellinen tuki. Kevätkokouksessa uusiutuvat sääntömme saanevat kokousväen toisen ja lopullisen hyväksynnän. Toisen pykälän muutostarkoitus on yhdistyksen ensijaisesti ”väestönsuojelun yhteisönä toimimista”. Tämä uusi täsmänne yhdessä vuosijuhlan juhlapuheissa esitettyjen selkeiden tavoitteiden ja saamamme taloudellisen tuen myötä antaa yhdistyksellemme lisääntyneet resurssit toimintamme kehittämiseen erityisesti nuorison, ruotsinkielisten sekä etsintä- ja pelastuskoirien suuntaan. Haluan myös kiittää kaikkia niitä vapaaehtoistyötä tehneitä jotka pyyteettömällä työllänne saitte aikaan onnistuneen 70-vuotisjuhlamme. Ja sitten ajankohtaiseen ja meille niin tärkeään asiaan. Väestönsuojien rakentamisen lainsäädäntö on näin helmikuun lopussa veitsen terällä. Ehtiikö eduskunta käsitellä kaikki ne lait, jotka se loppusyksystä hallitusohjelman mukaan käsiteltäväkseen otti. Julkisuudessa on tullut ilmi, että joitakin lakiehdotuksia on jouduttu käsittelyaikojen takia peruuttamaan. Koituuko asuntoministeri Vapaavuoren väestönsuojien rakentamisen lopettamisvaatimukset pelastuslain kohtaloksi. Pelastuslaki saatiin eduskuntaan viimeisten lakien mukana marraskuun lopulla. Noudatetaanko jatkossakin voimassa olevaa pelastuslakia. Tätä ei varmaankaan Vapaavuori tullut ajatelleeksi, kun hän jarrutti pelastuslain etenemistä viime kesänä. Hallitus nosti rakentamisvelvoitteen rajaa viimetipassa 1200 neliömetriin ja teollisuuden- ja kokoontumisrakennusten osalta pidettiin lausuntovaiheen neliöt ennallaan 1500 m2. Lakiin lisättiin loppu vaiheessa erikoisia asioita. ”Sisäasiainministeriö voi kunnan hakemuksesta myöntää vapauVSS-Etsi! 1/2011 tuksen väestönsuojien rakentamisesta tietyllä alueella, jos siellä arvioidaan olevan ennestään riittävä määrä suojapaikkoja tai väestön suojaaminen on turvattu muulla tavoin. Määrittelyn tulisi aina perustua arvioon siitä, että väestönsuojien rakentamisesta vapauttaminen ei heikennä väestön suojaustasoa. Väestöä varten tulisi joko olla jo ennestään tarvittava määrä suojapaikkoja tai väestön suojaaminen perustuisi esimerkiksi evakuointisuunnitelmaan.” Aluehallintoviraston toimivaltuutta vapautuksissa lisättiin epämääräisellä lain perusteluihin kirjatulla lausumalla. ”Vapautuksen myöntämisen perusteena olevana painavana syynä voitaisiin pitää esimerkiksi sitä, että vapautusta hakevasta uudisrakennuksesta olisi suojautumisetäisyydellä laskennallisesti riittävästi olemassa olevia suojapaikkoja muiden tilojen yhteydessä myös vapautusta hakevan rakennuksen lakisääteisen suojautumisvelvollisuuden täyttämiseksi. Tällaisina laskennallisina suojapaikkoina voitaisiin pitää erityisesti kuntien nykyisen pelastuslain 63 §:n nojalla rakentamia yleisiä väestönsuojia ja niissä olevia suojapaikkoja. Muun muassa osa Helsingin kaupungin alueella olevista metroasemista on toteutettu yleisiä väestönsuojia koskevien vaatimusten mukaisesti. Korvaavina suojatiloina voitaisiin myös pitää esimerkiksi tunneleita, jotka rakennetaan väestönsuojasäännösten edellyttämällä tavalla väestönsuojiksi. Lisäksi vapautuksen myöntämisen perusteena olevana painavana syynä voitaisiin pitää esimerkiksi sitä, että suojautumisetäisyydellä olevissa toimistorakennuksissa olisi laskennallisesti arvioituna riittävästi suojapaikkoja myös vapautusta hakevan rakennuksen suojautumisvelvollisuuden täyttämiseksi poikkeusoloissa. Väestönsuoja on lakiehdotuksen mukaan tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määritellyn mukaisesti.” Aiheuttaako moinen nikkarointi eriarvoisuutta rakentajien kesken? Millä oikeudella voidaan hyväksyä yksityisen tahon väestönsuojaksi, Helsingin kaupungin varoilla rakennettuja yleisiä suojia. Millä oikeudella yksityisten rakentamien toimistorakennusten väestönsuojilla voidaan korvata toisen yksityisen yhtiön asuinrakennuksen väestönsuoja. Voi vain aavistella, oliko näidenkin pykälien takana asuntoministeri Vapaavuori. Saattaa olla niin, että eduskunta kaikessa viisaudessaan kumoaa edellä esitetyt erikoiset vapautusperustelut. Löytyykö muitakin jippoja, jotka on kätketty lain perusteluihin. 7 Lain voimaantulo ja siirtymäsäännös Lain 112 §:ssä ja sen perusteluissa mainitaan, että säännöstä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta uudisrakentamisen yhteydessä sovellettaisiin kumotun lain asianomaisten säännösten sijasta sellaiseenkin rakennushankkeeseen, johon rakennuslupa on haettu jo ennen lain voimaantuloa sen jälkeen, kun tasavallan presidentti on vahvistanut lain, jos tämän lain soveltaminen johtaa rakennuksen omistajan kannalta lievempiin vaatimuksiin väestönsuojan rakentamisessa. Sellaisissa tapauksissa, joissa rakennuslupa on saatu voimaantulosäännöksessä mainittua ajankohtaa aikaisemmin, väestönsuojan rakentamiseen velvollinen voisi halutessaan hakea muutosta rakennuslupaan väestönsuojan rakentamisen osalta ja muutoksesta päätettäessä voitaisiin ottaa huomioon ehdotetun uuden pelastuslain säännökset väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta. Lain perustelujen mukaan aluehallintovirasto voisi myös myöntää yksittäistapauksessa vapautuksen väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta, jos lain voimaan tulon jälkeen rakenteilla olevassa rakennuksessa ilman helpotusta jouduttaisiin noudattamaan kumotun lain väestönsuojan rakentamista koskevia tiukempia vaatimuksia. Lain 112 §:ssä on vielä kaksi erityismaininnan arvoista kohtaa; kohta 19) kumotun pelastuslain 60 ja 61 §:n perusteella rakennetut rakennusten väestönsuojat ja ennen tämän lain voimaantuloa kumottujen säännösten perusteella rakennetut rakennusten väestönsuojat on pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain ja tämän lain 12 §:n mukaisesti kunnossa ja ne tulee voida ottaa käyttöön tämän lain 76 §:ssä säädetyssä ajassa. kohta 20) kumotun pelastuslain 63 §:n perusteella rakennetut yleiset väestönsuojat ja ennen tämän lain voimaantuloa kumottujen säännösten perusteella rakennetut yleiset väestönsuojat on pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain ja tämän lain 12 §:n mukaisesti kunnossa ja ne tulee voida ottaa käyttöön tämän lain 76 §:ssä säädetyssä ajassa. Väestönsuojan laitteiden kunnossapidosta on määrätty lain 12 pykälässä sekä sisäasiainministeriön asetuksessa väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väetönsuojien laitteiden kunnossapidosta sen 20 §:ssä seuraavasti. ”Väestönsuojan laitteiden toimintakunnon varmistamiseksi ne tulee tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein. Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.” Asetuksissa on annettu nykyisiin vaatimuksiin verrattuna jonkin verran helpotuksia painekuormiin, säteilysuojaukseen, rakenteiden paksuuksiin, myymälöiden suojien kokoon (1%) sekä väestönsuojan max. kokoon. Näillä helpotuksilla on tarkoitus saada 10 % säästöt. Nykyisen eduskunnan viimeinen istuntopäivä on ti 15.3. klo 12.00 (täysistunto viimeiset lakiehdotusten toiset käsittelyt äänestyksineen). Oletus on, että laki tulisi voimaan kesäkuussa 2011. Laki saatettaisiin voimaan tasavallan presidentin allekirjoituksella maaliskuun lopussa tai huhtikuun alussa. Tällöin voitaisiin soveltaa jo uutta lakia rakentamisvelvoitteen rajojen osalta. Laki käsitellään eduskunnassa helmikuun aikana. Lain perusteella annettavat asetukset tulevat voimaan samaan aikaan lain kanssa kesäkuussa 2011. Pian nähdään mitä vähintään viiden vuoden ahertaminen väestönsuojien määräysten osalta tuo tullessaan. Lakia on hyvä kompromissi ilman asuntoministeri Vapaavuoren omia koukeroita. PalkitSEmiSEt 70 V JuhlaVaStaanotolla 22.1.2011 Jäsenet Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry Viiri yhteistyötahot Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas Väestönsuojelusäätiö Varatuomari Martti Enäjärvi Kouluttaja Kaj Pettersson Kouluttaja Ari Koski-Ukko Koulutuspäällikkö Jaana Kivistö Sisäasiainministeriön I lk väestönsuojelumitali Anne Soidinniemi-Nikkilä ja Pentti Lanki Sisäasiainministeriön II lk väestönsuojelumitali Irja Lalli ja Jari Markkanen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Erityisansioristi Tapio Mäkinen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Ansiomitali Lea Selin Helsingin Pelastusliitto Ansioristi Terttu Kangasniemi, Marianne Anttalainen, Vuokko Turunen ja Jari Auvinen 8 Helsingin Pelastusliitto Ansiomitali Majka Borgström ja Vipi Nieminen VSS-Etsi! 1/2011 hElSinGin VÄEStÖnSuoJEluYhDiStYS RY hElSinGFoRS BEFolkninGSSkYDDSFÖREninG RF Siltavuorenranta 16 B 00170 Helsinki p. (09) 278 2018 (09) 278 Siltavuorenranta 16 B, 00170 helsinki, p. (09)faksi 278 2018, faksi2032 (09) 278 2032 e-mail hvssy@kolumbus.fihvssy@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/hvssy päivitetty 2.2.2010 www.kolumbus.fi/hvssy _ _ ______________ MATERIAALIMYYNTI JÄSENILLE, JÄSEN AS. Oy:lle JA YRITYSJÄSENILLE VÄESTÖNSUOJELUMUSEO SILTAVUORENRANTA 16 B, AUKI LA KLO 10-14.00 Avaruuslakana pakattuna pussiin Lämpöpeite (peitteeksi tai alustaksi) 14 € 5€ Sammutuspeite 120 x 180 cm 18 € Matka-murtopalovaroitin 26 € Pelastautumispakkaus (Survival Kit) Pelastautumishuppu Duran (pelkkä huppu) 231 € 120 € EA-laukku keskikoko 60 € EA-laukku pieni 22 € Jauhesammutin 2 kg Jauhesammutin 6 kg Jauhesammutin 12 kg Nestesammutin 6 L Sammutinkaappi K35171 47 € 61 € 111 € 72 € 100 € Palovaroitin ICAS single Lithum (IIR-SLi) (ionis.) 33 € HVSSY ry:n historiikki 10 € MAGLITE M2A016CM2 taskulamppu 21 € Suojanaamari PROMASK kokonaamari vaihtosuodatin (ABEK-P3 Folio) 96 € 28 € Talosuojelumateriaalin määrävahvuus kahdelle (AB-PAKKI) 393 € Talosuojelumateriaalin määrävahvuus (AB + S -PAKKI) 695 € Säteilymittari RDS-30 581 € Säteilymittari DGM - Turva 547 € Suojelujohdon ja -henkilöstön perusliivit 43 € Palovaroitin Nordic Premium 16 € Rahti pääkaupunkiseudulla: 0-20 kg 18 € Rahti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle 20-100 kg 26 € Maksuehtomme: 14 pv netto, toimitusehto: vapaasti varastostamme MUISTA MYÖS HUOMIOIDA VÄESTÖNSUOJELUMATERIAALISI VANHENEMINEN! Tervetuloa ostoksille! Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry Helsingin väestönsuojelumuseo Materiaalimyynti Unto Lemmetty 050 571 1520 ja Raimo Nikkilä 0400 503 944 VSS-Etsi! 1/2011 9 HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY KOULUTUSKALENTERI 2010 Ellei muuta ilmoiteta, koulutuspaikka on Väestönsuojelumuseo, Siltavuorenranta 16 B, 00170 Helsinki. Puh. 09-278 20 18 fax 09-278 2032 päivitys 28.2.2011 No Kurssi Pvm Klo Paikka 1 1.1 1.2 1.3 1.4 1.3 Suojanhoitajan kurssi Suojanhoitajan kurssi 1 päivä Suojanhoitajan kurssi 2 päivä Suojanhoitajan kurssi 1 päivä Suojanhoitajan kurssi 2 päivä Suojanhoitajan kurssi 1 päivä Suojanhoitajan kurssi 2 päivä ti 28.2.2011 to 3.3.2011 ma 9.5.2011 ke 11.5.2011 ma 3.10.2011 ke 510.2011 18 17.30-20.30 17.30-20.30 18.00-21.00 17.30-20.30 18.00-21.00 17.30-20.30 Lääkärinkatu 3 Olavinkatu 1 A Lääkärinkatu 3 Olavinkatu 1 A Lääkärinkatu 3 Olavinkatu 1 A 2 2.1 2.2 2.3 4.3 Lukiolaisten turvakurssin väestönsuojeluosio MPK – Ruotsinkieliset 1.-30.9, 1.-30.10.2011 16-18 MPK – Ruotsinkieliset 1.-30.9, 1.-30.10.2011 16-18. MPK – Kanta-Hki ti 5.4.2011 17-19 MPK – Vantaa ja Itä-Hki piiri to 7.4.2011 16-18 Väestönsuojelumuseo Väestönsuojelumuseo Väestönsuojelumuseo Väestönsuojelumuseo 3 3.1 3.2 3.3 Jäsenkoulutus 2011 Vss-päivä Studia generalia Stadin Turvastartti -tapahtuma Opasseminaari Väestönsuojelumuseo Hki Fabianinkatu 33 Narikkatori Väestönsuojelumuseo ke 14.9.2011 la 24.9.2011 to 31.3.2011 (aika myöh.) 13.00-15.00 18.00-20.30. Helpe vs-suoja Helpe vs-suoja Helpe vs-suoja Helsingin Väestönsuojelumuseo on avoinna lauantisin klo 10–14 kevät- ja syyskaudella ja ryhmille ja kouluille sopimuksen mukaan. *) Tarkka aika ilmoitetaan myöhemmin. TULE TEHOKKAASEEN TURVAKOULUTUKSEEN HELSINGIN PELASTUSLIITTOON! o Tulityökortti (8h) o Paloilmoitinlaitteiden vastuuhenkilöt (8h) o Paloturvallisuuskurssi (4h) o Hätäpoistumiskoulutus ja harjoitus (tehdään räätälöidysti asiakkaan tarpeet huomioon ottaen) Koulutamme myös: Talosuojelujohtajat perus- ja täydennyskursseilla teistöjen ja taloyhtiöiden väestönsuojanhoitajat. sekä Kiin- Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n jäsenalennus 10% yllä olevista koulutuksista. Lisätietoja: Helsingin Pelastusliitto www.helpe.fi Lääkärinkatu 3, 00250 Hki, (09) 477 0810 TULE TEHOKKAASEEN KOULUTUKSEEN! 10 VSS-Etsi! 1/2011 OPASSEMINAARI Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry järjestää torstaina 31.3.2011 klo 18.00 museo-oppaille suunnatun seminaarin, johon voi osallistua myös yhdistyksen jäsenet. Ohjelma alkaa kahvitarjoilulla. Ohjelmassa mm. seuraavat esitelmät: - Kulttuuriperinnön suojelu, palveluasiantuntija Hanna Poutanen (Alertum Oy) - Museon uudistuneet opasesitteet, J-P Nieminen - Vss-museon esinekokoelmien inventointi ja museon kehittäminen, Tapio Mäkinen ja Antti-Jussi Salmenlinna Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry Helsingin väestönsuojelumuseo, Siltavuorenranta 16 B, 00170 Helsinki Raimo Nikkilä, henk.- ja museojaosjohtaja Ilmoittautumiset 28.3.2011 mennessä: Greta Nikkilä p. 040 7228 120 rnikkila@welho.com Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen retki Turkuun vuoden kulttuurikaupunkiin lauantaina 14.5.2011 Lähtö klo 9.00 Helsingistä Mannerheimintieltä Kiasman edestä. Tutustuminen Turku palaa -näyttelyyn, Tuomiokirkkoon ym. Paluu n. klo 18.00 Helsinkiin Kiasman eteen. Matkan hinta 50 € sisältää matkan ja näyttelyliput. Sitovat ilmoittautumiset 5.5.2011 mennessä Greta Nikkilä p. 040 7228 120 rnikkila@welho.com arvoisat lehtemme lukijat! Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen nettisivuilla voit tutustua yhdistyksen toimintaan. Sieltä löytyy myös ajankohtaista tietoa arjen turvallisuuteen liittyen. Kohdasta Museo -> Museoarkisto klikkaamalla I, II, III löytyy museon esinekokoelmat. Etsimme esineille niiden oikeita nimiä tai nimikkeitä. Pyydämme teitä ystävällisesti ilmoittamaan mahdolliset tietonne liittyen esineisiin. Tiedot voi ilmoittaa joko kotisivujen kautta (www.kolumbus.fi/hvssy/paulaute) tai seuraaville henkilöille: Antti-Jussi Salmenlinna / ajs@iki.fi tai Tapio Mäkinen / heta3@saunalahti.fi . VSS-Etsi! 1/2011 11 POLIISIN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Greta ja Raimo Nikkilä ja minä olimme 25.03.2010 vierailulla Helsingin kaupungintalon valtuustosalissa Helsingin kaupungin hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston kutsuvieraina. Osastopäällikkö Hannu Hakala avasi tilaisuuden kahvin jälkeen kertomalla vähän valtuustosalista. Kuulijoissa herätti hilpeyttä Hakalan kertomus siitä, miten yleisölehterille on aikoinaan rakennettu lehdistön vaatimuksesta kalliit lasikopit, joita ei sittemmin ole käytetty kertaakaan. Useita tuhansia markkoja maksaneista kopeista ei kyllä Hakalan mukaan ole myöskään esitetty purkutarjouksia. Tässä vaiheessa teki mieleni painaa punaista äänestysnappia, mutta jätin sen kohteliaisuussyistä väliin... Tilaisuuden pääpuhujana oli Suojelupoliisin ylitarkastaja Jyrki Weckman, joka toimi Europolissa poliisiyhdysmiehenä nelisen vuotta palaten Suomeen viime vuoden heinäkuussa. Mikä ihmeen Europol? Europol on EU-maiden poliisiorganisaatioiden järjestö, jonka toiminta käynnistyi vuonna 1999. Sen toimivaltaan kuuluvat laittoman huumausainekaupan, laittoman maahanmuuton, ydin- ja radioaktiivisten aineiden laittoman kaupan, ihmiskaupan ja varastettujen kulkuneuvojen laittoman kaupan sekä näihin rikoksiin liittyvän rahanpesun estäminen ja torjuminen. Europolin päämaja sijaitsee Haagissa, Hollannissa. Europol tarjoaa jäsenmailleen kanavan, jonka kautta näiden lainvalvontaviranomaiset voivat vaihtaa rikostiedustelu- ja muuta rikostietoa keskenään. Europolin rooliin kuuluvat myös neuvonta, tutkimusten koordinointi sekä tutkinnan kehittäminen. Tämän lisäksi Europol antaa suoraa operatiivista tukea jäsenmaille esimerkiksi huumausaineiden valvottujen läpilaskujen toteuttamisessa ja eri jäsenmaissa tapahtuvien samanaikaisten operaatioiden koordinoimisessa. Europolin analyysiyksikkö on jäsenmaiden käytettävissä monimutkaisten rikoskokonaisuuksien tutkinnassa. Suomella on Europolissa kolme yhdyshenkilöä, kaksi poliisin ja yksi tullin edustaja. Europolia ei pidä sotkea Interpoliin Interpol (International Criminal Police Organization) on kansainvälinen rikospoliisijärjestö. Interpolin keskupaikka sijaitsee nykyisin Lyonissa, Ranskassa. Se toimii jäsenmaidensa rikospoliisien yhteistyön kehittämiseksi. Rikollisten valvontaa varten järjestöllä on mm. kansainvälisistä rikollisista keskuskortisto.Suomi on kuulunut Interpoliin vuodesta 1928. Päämaja Jäsenvaltioiden määrä Viralliset kielet Pääsihteeri Lyon, Ranska 187 englanti, ranska, arabia, espanja Ronald Noble Perustettu 1923 12 ...Eikä Suomen Keskusrikopoliisiin Keskusrikospoliisi (KRP; ruots. Centralkriminalpolisen, CKP, kansainväisissä yhteyksissä National Bureau of Investigation, NBI) on Suomen poliisin valtakunnallinen yksikkö, jonka tehtävänä on torjua kansainvälistä, järjestäytynyttä, ammattimaista, taloudellista ja muuta vakavaa rikollisuutta, suorittaa tutkintaa sekä kehittää rikostorjuntaa ja rikostutkintamenetelmiä. KRP on perustettu vuonna 1955. Sen henkilöstömäärä on noin 700, joista 56 prosentilla on poliisikoulutus. Vaativan rikostutkinnan suorittamiseksi KRP:ssä työskentelee suuri määrä eri alojen asiantuntijoita, esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon kemian alalta suorittaneita henkilöitä rikoskemisteinä rikosteknisessä laboratoriossa. Keskusrikospoliisi tuottaa rikostorjunnan asiantuntijapalveluita poliisin eri yksiköille ja useille muille viranomaisille, esimerkiksi Tullille. Asiantuntijapalveluista tärkeimpiä ovat: - rikosteknisen laboratorion suorittamat tutkimukset - rahanpesun selvittelykeskuksen toiminnot - kansainvälisten oikeus- ja virka-apupyyntöjen välittäminen - rikostiedustelun ja –analyysin palvelut - teknisen tiedustelun ja tarkkailun palvelut - elektronisen todistusaineiston käsittelyyn liittyvät palvelut - rikostorjuntaan liittyvät kielipalvelut KRP:n tehtäviin liittyvä koulutus KRP kirjasi vuonna 2005 tutkittavakseen 929 rikoslakirikosta. Tutkittavien rikosten määrän vuosittaiset vaihtelut ovat olleet 2000-luvulla suhteellisen pieniä. Keskusrikospoliisin esikunta sijaitsee Tikkurilassa Vantaalla. KRP:n paikallisyksiköitä toimii 13:lla paikkakunnalla. Keskusrikospoliisissa on 9 eri yksikköä: Pääosasto, LänsiSuomen yksikkö, Itä-Suomen yksikkö, Pohjois-Suomen yksikkö, Rikostekninen laboratorio, Rahanpesun selvittelykeskus, Rikostietopalvelu ja Tekninen asiantuntijapalvelu sekä Hallintoyksikkö. Keskusrikospoliisin päällikkönä toimii poliisineuvos Rauno Ranta. Europol tänään Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin ytimestä poliisivirasto tarjoaa ainutlaatuisen palveluvalikoiman. Europol on lainvalvontaoperaatioiden, rikostietojen ja lainvalvonnan asiantuntemuksen keskus. Analyysit ovat toiminnan keskiössä. Europol työllistää yli 100 rikostutkijaa, jotka ovat parhaiten koulutettuja Euroopassa. Näin Europolissa on yksi kattavimmista analyyttisen osaamisen keskittymistä EU:ssa. Analyytikot käyttävät ajantasaisia työvälineitä tukemaan jäsenvaltioiden tutkintoja päivittäin. Jotta yhteistyökumppanit saisivat syvällisemmän käsityksen kohtaaVSS-Etsi! 1/2011 mistaan rikosongelmista, Europol tekee säännöllisiä arvioita, joissa on kattavia ja eteenpäin suuntaavia analyyseja rikollisuudesta ja terrorismista Euroopan unionin alueella. Järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arviossa, OCTAssa (Organised Crime Threat Assessment), tunnistetaan ja arvioidaan tulevia uhkia. Siinä kuvaillaan järjestäytyneiden rikollisryhmien rakennetta ja toimintatapaa sekä Euroopan unionin alueella esiintyvän rikollisuuden päätyyppejä. EU Terrorism Situation And Trend Report (kertomus terrorismitilanteesta ja suuntauksista EU:ssa, TE-SAT) julkaistaan vuosittain, ja se antaa yksityiskohtaisen selvityksen terrorismin tilasta EU:n alueella. Europol on korkean tason turvallisuuden operatiivinen keskus. Sille vuosittain tulevassa yli 9000 tapauksessa käytetään korkeatasoisia analyyseja suotuisaan operatiiviseen tulokseen pääsemiseksi.Tämä joustava palvelukeskus toimii taukoamatta 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa. Europol on EU:n asiantuntijakeskus, joka tarjoaa foorumin EU-maiden lainvalvonnan asiantuntijoille. Poliisiviraston toimihenkilöt ovat valmiita matkustamaan lyhyelläkin varoitusajalla ja tarjoamaan tukeaan liikkuvan toimiston avulla. Europolin mukanaoloa tarvitaan myös laittomien huumausaineiden torjunnassa. Sitä varten sillä on täysin toimintavalmis ryhmä, joka auttaa paikalla hävittämään synteettisten huumeiden laboratorioita. Europolin historiaa ja tilanne nyt Perusajatus Europolista laadittiin jo Maastrichin sopimuksessa vuonna 1992. Lokakuussa 1993 Euroopan Neuvosto päätti lopullisesta perustamisesta ja näin lopulta 1995 pääpaikaksi tuli Alankomaiden Haag. Varsinainen toiminta aloitettiin vasta vuonna 1999 ja Suomi oli mukana alusta alkaen. Tällä hetkellä organisaation palveluksessa on 622 henkilöä, jäsenmaina ovat 27 EU-maata ja sen lisäksi Australia, Kanada, Kolumbia, Kroatia, Islanti, Norja, Sveitsi sekä Yhdysvallat. Uuden päämajan (City of Peace and Justice), vapaasti käännettynä rauhan ja oikeuden kaupunki, pitäisi valmistua vuonna 2011. Suomalaisten erikoisosaamista on tarvittu päämajan suunnittelussa: yllätys yllätys saunaosaston luomisessa. Kuten jo edellä kävi ilmi Europol ei ole varsinainen poliisitai oikeusorganisaatio. Sen tehtävänä on kerätä tietoutta ja ylläpitää tällä hetkellä 21 erilaista tiedostoa ja antaa niistä pyydettäessä asiatietoja. Tietoja on jopa rikollisten henkilöllisyydestä. Tässä on joitakin rajoituksia eri maiden osalta. Nämä tiedostot käsittävät maailmanlaajuisia rikoksia huumerikollisuudesta, rahaväärennösten ja luottokorttihuijausten kautta aina ihmisten salakuljetuksiin ja lasten hyväksikäyttöön. J-P Vaarallisten aineiden merkit uudistuvat EU:n uusi kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva asetus tuli voimaan tammikuussa 2009. Asetuksessa on pitkät siirtymäajat, mutta vähitellen kemikaalien pakkausmerkinnät muuttuvat varsin eri näköisiksi. Ensimmäiseksi uudet merkinnät tulevat pakollisiksi puhtaisiin aineisiin (esimerkiksi sitruunahappo, asetoni), jotka on merkittävä uuden asetuksen mukaan 1.12.2010 mennessä. Vanhoilla merkinnöillä varustettuja tuotteita saa kuitenkin myydä vielä kaksi vuotta tämän jälkeen. Seokset (esim. puhdistusaineet, maalit) on merkittävä uuden järjestelmän mukaisesti 1.6.2015 mennessä ja vanhoin merkinnöin varustettuja tuotteita saa myydä vielä kaksi vuotta tämän jälkeen. Esimerkiksi: Välitön myrkyllisyys Näitä merkintöjä ei pidä sekoittaa vaarallisten aineiden kuljetusmerkintöihin, jotka ainakin toistaiseksi säilyvät ennallaan. Esimerkiksi: Välitön myrkyllisyys J-P VSS-Etsi! 1/2011 13 IL/Viranomaisyhteistyö Markku Seppänen, ylimeteorologi 22.2.2011 Äärimmäiset sääilmiöt merellisen Helsingin näkökulmasta Ilmakehän ja meren vuorovaikutus näkyy ja tuntuu joka päivä pääkaupungin asukkaiden elämässä. Normaalisti tämä vuorovaikutus ei aiheuta kuin korkeintaan luihin ja ytimiin tunkevaa viimaa taikka helteisenä päivänä mereltä puhaltavaa vilvoittavaa merituulta. Kuitenkin ajoittain ilmakehän ja meren yhteistyöstä syntyy niin voimakkaita ilmiöitä, että ne aiheuttavat omaisuusvahinkoja ja pahimmillaan myös henkilövahinkoja. Tässä esityksessä käydään luettelomaisesti läpi rannikkokaupungille tyypillisiä säästä ja merestä johtuvia riskejä. Myrskylukemia mitataan joka vuosi Helsingin edustan merialueella. Muutaman kerran vuodessa yleensä voimakkaan ja nopealiikkeisen matalapaineen yhteydessä tuuli voimistuu myös kaupunkialueella niin voimakkaaksi, että siitä aiheutuu vahinkoa rakennuksille ja puistoille. Kaatuvat puut taikka tuulen mukana lentävät esineet aiheuttavat vaaratilanteita myös ihmisille. Ilmaston muutoksen vaikutuksista tuulisuuteen ei ole selvää näyttöä, mutta esimerkiksi avovesikauden pidentyminen todennäköisesti altistaa kaupunkialueen entistä useammin koville tuulille. Voimakkaisiin ukkospilviin liittyy usein lyhytaikaisia ja pienialaisia, mutta erittäin voimakkaita tuulia. Syöksyvirtaukset suuntautuvat tyypillisesti ukkospilven etureunasta alaspäin. Syöksyvirtaukset ovat siinä mielessä haasteellisia, että perustuuli saattaa olla melko heikkoa ja sitten aivan yhtäkkiä ukkospilven lähestyessä tuleekin voimakas puuskainen ilmavirtaus, joka kaataa pahimmillaan puita ja irrottaa kevyitä rakenteita paikaltaan. Kuuro- ja ukkospilvien yhteyteen saattaa kehittyä raju, paikallinen ja suppea-alainen pyörre eli trombi. Yksittäinen trombi liikkuu elinkaarensa aikana satoja metrejä, joskus jopa kilometrien matkoja. Trombi jättää yleensä kapean, mutta pitkän tuhojäljen metsiin ja puistoihin. Myös kevyille rakenteille ja rakennuksille trombi voi aiheuttaa merkittäviäkin vahinkoja. Trombien ja syöksyvirtausten 14 tarkkojen esiintymisalueiden ennustaminen on toistaiseksi mahdotonta, mutta säätilanteen ja ennustusmallien perusteella pystytään ennakoimaan kohtuullisesti, millä alueilla voimakkaiden ukkosten esiintyminen on todennäköisintä. Ilmaston mahdollinen lämpeneminen kasvattaa voimakkaiden ukkospilvien esiintymistodennäköisyyttä ja –taajuutta ja sitä kautta mahdollisesti syksyvirtauksien ja trombien aiheuttamia vahinkoja. Sylvi-myrsky (8.-9.8.2010) on esimerkki siitä, kuinka nopealiikkeisiä pienialaiset ukkosmyrskyt saattavat olla. Tilanne kehittyi 8.8. alkuillasta Etelä-Virossa ja liikkui sieltä kolmessa tunnissa Suomenlahden yli pääkaupunkiseudulle ja edelleen Hämeeseen. Seuraavana yönä myrskyalue kolkutteli jo Etelä-Pohjanmaan rajoja. Ilmatieteen laitos tiedotti tilanteesta parhaansa mukaan viranomaisia ja suurta yleisöä, mutta näin nopeasti liikkuvat voimakkaat sade- ja myrskyalueet ovat haasteellisia kaikille viranomaisille. Jotta viranomaiset ehtisivät välittämään kansalaisille asianmukaisia ohjeita ja varoituksia oikeaan aikaan, tarvitaan hyvin toimivia operatiivisia viranomaisten välisiä yhteyksiä ja toimintamalleja. Ukkospilviin liittyy vielä syöksyvirtausten ja trombien lisäksi salamointia, erittäin runsaita hetkellisiä sateita ja joskus myös suuria rakeita. Salamaniskuihin menehtyy valitettavasti joka vuosi yhdestä kahteen henkilöä. Salamaniskut eivät yleensä ole kaupunkialueilla kovin vaarallisia, sillä kaapelointi kulkee pääosin maan sisällä, mutta silti voimakkaan salamoinnin aikana on syytä tuntea suojautumisen periaatteet. Yksinkertaiset ohjeet löytyvät mm. Ilmatieteen laitoksen kotisivuilta (http://ilmatieteenlaitos. fi/suojautuminen). Liikenteen sujumiseen vaikuttavat sääilmiöt aiheuttavat vuosittain merkittäviä häiriöitä ja lisäävät tieliikenteessä tapahtuvia onnettomuuksia. Liukkaus haittaa yksityisautoilun lisäksi myös julkisen liikenteen sujuvuutta. LumiVSS-Etsi! 1/2011 sia ja liukkaita katuja tulee olemaan vielä tämän talven jälkeenkin. Onpa jopa mahdollista, että nollan vaiheilla olevat sääolot yleistyvät talvien lauhtumisen takia. Ilmatieteen laitos pyrkii tiedottamaan tieliikennettä liukkaista keleistä. Autoliikenteen lisäksi myös jalankulkijat hyötyvät jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien liukkauden ennakoinnista. Liukkaudesta johtuvat kaatumiset aiheuttavat lukemattomille kaupunkilaisille kipua ja särkyä ja ensiapuklinikoille huomattavaa kuormitusta ja edelleen välittömiä ja välillisiä kustannuksia koko yhteiskunnalle. Siksi jalankulkusääpalvelun kehittäminen edelleen yhteistyössä kaupunkien ja tutkimuslaitosten kanssa on erittäin tarpeellista ja kannattavaa työtä. Runsaat sateet aiheuttavat talvella huomattavia hidasteita ja esteitä liikenteelle ja kesällä saattavat nostaa hulevesitulvia paikkoihin, joissa sadevesiviemärit eivät ehdi imemään sateesta kertyvää vettä. Ilmaston lämpeneminen voi lisätä erittäin runsaiden sateiden esiintymistä myös pääkaupunkiseudulla. Yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeitä viestiliikenteen ja sähkönjakelun solmukohtia on sijoitettu usein kellarikerroksiin ja nämä tilat ovat uhattuna vesimassojen kerääntyessä kaduille. Sähkö- ja tietoliikennekatkosten riski on siis näiden tilanteiden yhteydessä ilmeinen. VSS-Etsi! 1/2011 Itämeren altaassa esiintyvä ns. allasefekti saa altaan veden aaltoilemaan voimakkaasti tietyissä säätilanteissa. Tällainen tulva-aalto nosti tammikuussa 2005 meriveden pinnan lyhytaikaisesti uuteen huippukorkeuteen. Onneksi tilanne kyettiin ennakoimaan ja kaupunki ehti ryhtymään kaikkiin mahdollisiin torjuntatoimiin. Ilmatieteen laitos on parantanut ja parantaa edelleen omaa kykyään seurata ja ennustaa Suomenlahden vedenpinnan vaihtelua ja varoittaa odotettavissa olevasta tulva-aallosta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kaupunkimainen elämänmuoto on kaikesta kehityksestä huolimatta tai kenties osin siitä johtuen varsin sääherkkää. Jo tämän talven pakkaset ovat osoittaneet, miten helposti esimerkiksi raideliikenne häiriintyy vakavasti. Aikaisemmin liikennemäärät katuverkostossa taikka raiteilla olivat pienempiä ja siten mm. säästä johtuvat häiriöt jäivät pienemmiksi. Nykyinen kiivasrytminen kaupunki on valitettavasti samalla melko herkkä säästä ja merestä johtuville häiriöille. Siksi on edelleen tärkeää, että kansalaisilla säilyisi omaehtoinen varautumiskyky- ja osaaminen näiden arjen elämää ajoittain ikävästikin haittaavien normaaliolojen häiriötilanteiden varalle. Tässä valistus- ja koulutustyössä tarvitaan myös Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen panosta. 15 Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen 70-vuotisjuhlat kuvat: Antti-Jussi Salmenlinna Juhla alkoivat Helsingin väestönsuojelumuseolla lauantaina 22.1.2011 iltapäivällä 70 v. juhlavastaanotolla. Toiselle sadalle nouseva vierasjoukko saapui onnittelemaan juhlivaa yhdistystä vanhoihin väestönsuojan tiloihin, joissa on myös yhdistyksen toimitilat. Juhlasali täyttyi ääriään myöten kutsuvieraista. Trumpetin soidessa liput ja airue saapuivat juhlasaliin. Vastaanottoon liittyi tervetulomaljan ja onnittelujen lisäksi ansioituneiden henkilöiden palkitsemiset ja yhdistyksen historiikin esittely, näyttelyn avaus sekä tietysti pientä purtavaa ja kakkukahvit, niistä kiitos sotilaskotisisarille. Juhlien valokuvat on nähtävissä myös nettisivuillamme ajankohtaisosiossa osoitteessa www.kolumbus.fi/hvssy/ajankohtaista. Juhlallisuudet jatkuivat juhlaillallisella Helsingin Suomalaisella Klubilla. Noin 60 hengen tummiin pukuihin ja kunniamerkkeihin sonnustautunut väestönsuojeluaktiivijoukko osallistui illalliselle. Juhlapuheen piti Suomen Väestönsuojelujärjestön entinen pääsihteeri, eversti Martti Putkiranta, joka korosti väestön ja omaisuuden suojelun merkitystä ja tärkeyttä myös tänä päivänä. Hän toivoi, että maamme vpk:t perustaisivat yhteyteensä jaoksen, joka keskittyisi väestönsuojeluasioihin. Tällä tavoin turvattai16 siin väestönsuojelun jatkuvuus. Tämä sopisi varsin hyvin tähän vuoteen sillä vietämmehän tänä vuonna EU:n vapaaehtoistoiminnan vuotta, jonka teemana on ”Vapaaehtoisena vaikutat”. Yhdistyksen kunniapuheenjohtajan, kauppaneuvos Nils Elfvingin tervehdyksensä lopussa ilmoittama huomattava rahalahjoitus yhdistyksen pelastuskoirakoulutukseen ja muuhun väestönsuojelutyöhön herätti ihastusta illallisvieraiden joukossa. Entinen pelastuskomentaja Rainer Alho kiteytti tervehdyksensä yhdistykselle vanhaan suomalaiseen kansanviisauteen: ”Vara on viisautta eikä vaaran enne”. Ilta kului nopeasti hyvän ruoan ja juoman merkeissä ja Laajasalon musiikkikerhon kvartetin jäsenten nuorekas naisellinen olemus sai juhlayleisöltä ansaittua huomiota. Tilaisuuden lopuksi kuulimme Jukka Kuoppamäen sävellyksen Sininen ja valkoinen. Oli tullut aika lähteä kotiin ja jatkamaan väestönsuojelutyötä uudella innolla. 70 v juhlien kuviin voit tutustua yhdistyksen nettisivuilla: www.kolumbus.fi/hvssy/ajankohtaista.htm Toimitus RN. VSS-Etsi! 1/2011 VSS-Etsi! 1/2011 17 18 VSS-Etsi! 1/2011 VSS-Etsi! 1/2011 Lisää kuvia juhlista löytyy osoitteesta www.kolumbus.fi/hvssy/ajankohtaista.htm 19 Varautumisjohtaja Karim Peltonen: Häiriötilanteet tulisi huomioida kiinteistöjen pelastussuunnitelmissa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK suosittaa kiinteistöjä tarkistamaan pelastussuunnitelmansa ja varmistamaan, että niissä on annettu ohjeet myös erilaisten yhteiskunnan häiriöiden varalle. Laaja-alaiset ja pitkäkestoiset sähkökatkot ovat viime päivinä piinanneet Etelä-Savoa. Talo- ja kiinteistöyhtiöiden on hyvä arvioida sähköhäiriön riskiä ja miettiä mahdolliset toimenpiteet sellaisen varalle. Vakavissa häiriötilanteissa viranomaispalvelut kuormittuvat ja perheiltä ja yhteisöiltä edellytetään tavanomaista suurempaa omatoimisuutta. Yhteisöllisyys ja naapuriapu ovat tärkeitä tekijöitä. Yli viiden asunnon kiinteistöiltä edellytetään pelastussuunnitelmaa. Suunnitelma on hyvä väline arvioida sähkökatkon aiheuttamat riskit ja ohjeistaa asukkaiden toimintaa. Pelastussuunnitelmassa tulisi nimetä turvallisuushenkilöstö, joka tarvittaessa välittää ohjeet asukkaille ja auttaa hädänalaisia. Laaja-alainen sähkökatko vaikuttaa kaikkeen elämiseen. Valaistuksen ja lämmityksen katkeamisen lisäksi pitkittyvä sähköhäiriö vaikuttaa yhdyskuntatekniikan toimivuuteen ja viestintään. Ruuan ja polttoaineen saatavuus voivat vaikeutua jakeluasemien ja maksupäätteiden pimentyessä. Pitkässä sähkökatkossa erityisiä riskiryhmiä ovat yksin elävät vanhukset ja ulkopuolisesta avusta riippuvaiset henkilöt. Asuinrakennuksissa on hyvä kartoittaa riskiryhmiin kuuluvat ja selvittää, että asiat ovat häiriön sattuessa kunnossa. Taloyhtiöissä, joissa on väestönsuoja, voidaan turvautua väestönsuojelumateriaalin käyttöön. Väestönsuojan vesisäiliötä voidaan käyttää varaveden varastointiin. Kuivakäymälät taas toimivat vaikka jätevesihuolto pettäisi. Jokaisen talouden on hyvä varautua osaltaan mahdolliseen häiriöön. SPEK suosittelee kotitalouksia varautumaan kotivaralla eli päivittäisen tarpeen ylittävällä elintarvike- ja lääkevarastolla. Lisäksi on hyvä varata taskulamppuja ja radio paristoineen sekä riittävästi kä20 teistä muutaman päivän perushankintoihin. Muita neuvoja tilanteeseen: - Älä mene hissiin. - Sulje kaikki auki jääneet sähkölaitteet, jotta et unohda niitä päälle sähkökatkon jälkeen. - Pidä pakastin suljettuna, niin se säilyttää kylmyyden paremmin. Pakastimen voi myös peittää huovalla tai vastaavalla. - Kylmänä aikana sulje ovet ja ikkunat hukkalämmön estämiseksi. - Maahan pudonneet sähköjohdot ovat vaarallisia ja niistä pitää pysyä vähintään 30 metrin päässä. - Varmista, että vesijohdot eivät pääse jäätymään. Tiedotus ja viestintä ovat sähköverkon häiriötilanteessa kriittisiä osa-alueita. Riittääkö kännykän lataus ja saako lisävirtaa esimerkiksi auton akusta tai invertterin kautta? Viranomaistiedotuksia varten pitäisi olla toimiva patteriradio. Yle Radio Suomen lähetyksiä voi kuunnella myös autoradion kautta. Hätäkeskuksen toiminta saattaa olla laajassa häiriötilanteessa tukossa, pitkittyvä sähköhäiriö voi myös häiritä matkapuhelinverkon toimivuutta. Avun saanti voi siis viipyä. Pelastuslaitokset ja hätäkeskukset antavat tilanteen varalta ohjeita. Kuntien vastuulla on häiriötilanteessa väestön perushuolto eli esimerkiksi hätämajoituksen ja muonituksen järjestäminen. Viranomaiset ohjeistavat varaveden jakelusta. Pelastusviranomaiset vastaavat mahdollisista evakuoinneista sekä kiireellisistä pelastustehtävistä. Sähköyhtiöt antavat tietoja vikatilanteesta sekä muita neuvoja. Pelastuslaitokset ja aluehallintoviranomaiset tiedottavat kunta- ja aluekohtaisista toimista. Lisätietoja: Varautumisjohtaja Karim Peltonen, 040 169 0996 VSS-Etsi! 1/2011 HELSINGIN KAUPUNKI TIEDOTE Hallintokeskus Turvallisuus- ja valmiusosasto _____________________________________________________________________________ Hyvät yhteistyökumppanit, Organisaatiomme nimi muuttuu 1.3.2011 lukien turvallisuus- ja valmiusyksiköksi. Organisaatiouudistus ei muuta käytännön yhteistyömme toteuttamista ja tehtävänämme on edelleen toteuttaa kaupungin yleisestä turvallisuusasioiden koordinointia ja edistämisestä, vastata turvallisuusstrategisesta suunnittelusta sekä kokonaisvalmiuden ja varautumisen ohjaamisesta. Yksikkö on osa hallintokeskusta jonka virastopäällikkönä toimii hallintojohtaja Eila Ratasvuori. Hallinto-osaston päällikkönä on osastopäällikkö Juha Summanen puh. 09 310 64032. Turvallisuus- ja valmiusyksikön yhteystiedot: Turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikkö Johanna Seppälä puh. 09 310 79780, gsm 040 3345974 Valmiuspäällikkö aloittanee 1.4.2011 lukien Neuvotteleva viranhaltija Anneli Frantsi puh 09 310 79769, gsm 050 551 3347 vastaa turvallisuusohjelman valmistelusta Turvallisuus- ja valmiusasioiden suunnittelutehtävissä toimivat: poliisikoordinaattori Marja Vuento puh 09 310 79688, gsm 040 1284968 projektisuunnittelija Kristina Westerholm puh 09 310 25143, gsm 040 3360414 turvallisuuskoordinaattori Anssi Lehtinen puh 09 310 25709, gsm 040 334 6935 suunnittelija Eija Laihinen puh 09 310 64792, gsm 040 336 2410 palotarkastaja Elviira Saari puh 09 310 30 333, gsm 040 3345302 erityissuunnittelija Mirjami Tanner puh 09 310 25093, gsm 040 3361086 projektisihteeri Katariina Kainulainen puh 09 310 25960, gsm 040 1729115 Yksikön sihteerinä toimii Karita Kavén puh 09 310 71335, gsm 040 3347187 sähköpostit etunimi.sukunimi@hel.fi tai turva@hel.fi Postiosoite Helsingin kaupunki Hallintokeskus, PL 1 00099 HELSINGIN KAUPUNKI hallintokeskus@hel.fi VSS-Etsi! 1/2011 Käyntiosoite Pohjoisesplanadi 15-17 Helsinki 17 http://www.hel.fi Puhelin +358 9 1641 Faksi +358 9 655 783 Tilinro 800012-62637 Y-tunnus 0201256-6 Alv.nro FI02012566 21 Löydä putkiremontin UUSI ULOTTUVUUS www.silotek.fi Silotek®-talotekniikkaelementti on Silotek Oy:n rekisteröimä ja patentoima LVIS-innovaatio. ILMA KAASU VESI SÄHKÖ SERTIFIOITU TALOTEKNIIKKAELEMENTTI 22 VSS-Etsi! 1/2011 LUONTOPIIRI: Jukka-satelliittisääksi raimo.nikkila@gmail.com Sääksien kevätmuuttoa odotellessa kerron Jukka-satelliittisääksestä vähän taustoja. Kesällä 2009 jatkettiin Luonnontieteellisen keskusmuseon, Sääksisäätiön ja UPM:n yhteistyönä vuonna 2007 aloittamaa projektia, jossa seurataan sääksikoiraan elämää uuden sukupolven GPS-Argos-satelliittilähettimen avulla. Projektin tieteellisenä johtajana toimii edelleen prof. Pertti Saurola, joka myös vastaa näillä sivuilla esitetyistä tuloksista ja tekstistä. Taustaa Kesällä 2007 saatiin Pete-sääksikoiraalle asennetun uuden sukupolven GPS-Argos-satelliittilähettimen avulla paljon yksityiskohtaista uutta tietoa (1) sääksen saalistusalueen laajuudesta ja erityisesti 15 km päässä Peten pesästä sijaitsevan Pohtiolammen sääksikeskuksen kirjolohitarjonnan merkityksestä ravinnonhankinnassa, (2) syysmuutosta, joka mm. paljasti sääksen muuttavan myös yöllä ja (3) talvehtimisalueen laajuudesta. Valitettavasti Pete menehtyi huhtikuussa 2008 Marokossa paluumatkallaan kohti Pohjolaa. Elokuussa 2008 Peten jäännökset ja lähetin löydettiin autiomaan hiekasta huhtikuussa saatujen paikannusten ja BirdLifen organisoiman etsintäryhmän avulla. Kun lähetin oli saatu takaisin Suomeen, havaittiin, että lähettimen akku ei enää pystynyt varautumaan aurinkopaneelin avulla. Niinpä lähetin toimitettiin valmistajalle (Microwave), joka vaihtoi laitteeseen uuden akun, minkä jälkeen lähetin oli jälleen käyttökunnossa ja valmis asennettavaksi uudelle sääkselle. Keväällä 2009 päätettiin jatkaa sääksitiedon kartuttamista samoilla tavoitteilla kuin kesällä 2007 eli mm. kerätä tietoa Pohtiolammen sääksikeitaan merkityksestä lähialueen sääksien saalistuspaikkana. Nyt haluttiin asentaa lähetin sellaiselle koiraalle, jonka pesä sijaitsee noin 20 km päässä Pohtiolammelta. Monista käytännön syistä johtuen pyynti onnistui vasta lentopoikasvaiheessa 31.7. Tuolloin Juhani Koivu, Harri Koskinen, Pertti Nikkanen ja Helmi-Irene Saurola onnistuivat pyydystämään Pälkäneen Äimälänniemellä 1350 gramman painoisen sääksikoiraan, joka sai ”inhimilliseksi” VSS-Etsi! 1/2011 nimekseen Jukka – Pohtiolammen sääksikeskuksessa monet kesät työskennelleen Jukka Syrjäsen mukaan. Jukka-sääksen pesä sijaitsee Syrjästen aiemmin omistamalla metsäalueella 19,7 km päässä Pohtiolammelta. Valitettavasti Jukka-sääksen menneisyydestä eli syntymäajasta tai -paikasta ei tiedetä mitään. Rengastaja Harri Koskinen kirjasi Jukan vasta nyt täysikasvuisena rengastusrekisteriin ”virallisella nimellä” M-59925. Oikeaan jalkaan kiinnitetyn alumiinirenkaan lisäksi Jukan vasempaan nilkkaan pyöräytettiin punainen värirengas, johon oli kaiverrettu valkoisella tunnus PS. Lähettimen toiminta pidettiin samana kuin se oli Pete-sääksellä. Pohtiolammen merkityksen selvittämisen kannalta Jukan pesä sijaitsee erinomaisella paikalla. Ensinnäkin, suorin lentoreitti pesältä Pohtiolammen kirjolohialtaalle käy ylitse Mallasveden ja Roineen erinomaisten luonnon kalavesien. Toiseksi, perinteisenä sääksien kala-apajana tunnettu Tykölänjärvi sijaitsee vain parin kilometrin päässä pesältä. Kolmanneksi, pesältä kertyy vain viitisen kilometriä Pinteleen ja alle kymmenen kilometriä Vanajanselän ja Ilmoilanselän matalille lahnarannoille. Pete-sääksi oli Pohtiolammen vakiovieras. Kannattiko myös Jukan lähteä kalaisasta lähipiiristään lentämään 40 km edestakainen matka Pohtiolammelle saadakseen luonnonkalaa rasvaisempaa kirjolohta? 23 Jukka Lehtiranta, puheenjohtaja Helsingin Etsintä- ja Pelastuskoirat, HEPeKo PEKO-puhinoita Kiitos kaikille vuodesta 2010. Vuosi oli monella tapaa menestyksekäs ja haluan tässä tähdentää ja kiittää aivan kaikkia itse kunkin tekemisistä. Jokainen meistä osallistuu omalla henkilökohtaisella ja erilaisella panoksellaan ja tavallaan HEPeKon toimintaan ja sen kehitykseen, mutta kaikesta tästä muodostuu se kokonaisuus joka olemme. Jos pienenkin asian tai tekijän poistaisi, kyseessä ei olisi enää sama kokonaisuus eikä kukaan voi varmuudella sanoa minkälaiseksi kokonaisuus tuolloin muodostuisi. Vaikka perhosen siiveniskujen vaikutuksen pohtiminen onkin hieman filosofinen kysymys, tavalla tai toisella me kaikki vaikutamme toinen toisiimme, myös HEPeKossa. Pyritään kaikki positiiviseen vaikutukseen! Tervetuloa mukaan vuoteen 2011, niin vanhat jäsenet kuin uudetkin. Annetaan kaikki oma panoksemme yhdistyksen toimintaan ja tuetaan myös toinen toisiamme yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Pelastuskoiratoiminta ei ole kilpailutoimintaa. Vaikka osa viime vuoden menestyksestä oikeastaan kilpailusta seurasikin, perustoimintamme harjoituksineen, koejärjestelyineen tai etsintöineenkin on yhteistyötä, jossa toisen menestys ei ole keneltäkään toiselta pois. Pikemminkin päin vastoin, jos emme kaikki kehity yhdessä, ei HEPeKo kokonaisuutenakaan kehity niin hyvin kuin olisi mahdollista. Korkeinkin taivaalla loistava majakka tarvitsee tukevat perustukset voidakseen täyttää tehtävänsä! Jos katsotaan asioita hieman käytännön läheisemmältä tasolta, niin meillä on edessä pari selvää haastetta tänä vuonna. Pelastuskoirien Joukkuekatselmus, eli ryhmien Suomenmestaruuskilpailu on tänä vuonna Hepekon järjestelyvastuulla. Koska tässä on kysessä kilpailu, pääosa sen valmisteluista tapahtuu salaisuuden verhon suojassa eikä valtaosalle järjestelyhin osallistujistakaan tule yksityiskohdista tietoa ennen kuin vasta tapahtumahetkellä. Silti on selvää, että tarvitsemme suuren joukon jäseniä osallistumaan kisan järjestämiseen, joten varaa aikaa viikonlopuksi 16.18.9. ja seuraa Hepeko-foorumia. On syytä tiedostaa, että Joukkuekatselmus ei ole koe, vaan kolmipäiväinen tapahtuma. Meidän vastuullamme on mm. majoittaa, ruokkia ja kuljettaa osallistuvat joukkeet ja tuomarit, joten tulemme tarvitsemaan lukuisia erilaisia taitoja ja avustajia. Pikku hiljaa kevään mittaan foorumilla ilmoitetaan tarvittavista tekijöistä ja niihin ilmoittautuminenkin on sitä kautta mahdollista. Toinen jopa hieman epävarmuuttakin aiheuttava asia on joulukuun Voittaja-näytttelyiden järjestelyt. Messukeskus laajenee tämän vuoden aikana ja Voittaja-näyttelyissä uuden laajennusosan pitäisi olla jo käytössä. Riittävätkö resurssimme edelleen hoitamaan oman leiviskämme? Toivottavasti riittää, sillä tämän Kennelliiton yhteistyökuvion kautta HEPeKon talous on saanut tukevan perustan. Sen ansiosta olemme jo tilanteessa, jossa tätä perustaa voidaan alkaa käyttämään jopa näkyvillä tavoilla. Voittajanäyttely on tänä vuonna 3.-4.12. Oman haasteensa tuo Itsenäisyyspäivän läheisyys. Se voi toisaalta tuoda entistä enemmän koiria näyttelyyn ja toisaalta vähentää intoa tulle töihin näyttelyyn. Pankaa nämäkin päivät kalenteriin ja seuratkaa foorumia. Aikanaan sinne avataan ilmoittautumismahdollisuus Messariin. Ja tietysti mikä tärkeintä, älkää antako noiden edellisten ”päätapahtumien” vaikuttaa aktiiviseen osallistumiseen perustoimintaamme! anu haverille on myönnetty Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun Vapepan i-luokan ansiomerkki Anu Haveri on toiminut aktiivisesti pelastuskoiranohjaajana ja hälytysryhmän jäsenenä sekä vuodesta 2005 lähtien hälytysryhmän johtajana. Anu Haverin johtaessa Hepekon hälytysryhmää on ryhmän koko kasvanut merkittävästi ja samalla sen taso niin virallisilla koesuorituksilla kuin vaikkapa harjoitusten lukumäärälläkin mitaten on todettavissa erittäin hyväksi.Vaikka tämä kehitys on monen tekijän tulosta, on Anun panos erityisesti hälytysryhmän kannalta oleellinen ja siksi palkinnon arvoinen. Lämpimät onnittelut Anulle! 24 VSS-Etsi! 1/2011 Pelastuskoirasivut 24-30 Teksti: Nina Hanikka, rooli harjoituksessa: utelias reportteri Uudenmaan pelastuskoiraryhmien yhteistreenit Roihuvuoren teollisuusalueella Pääkaupunkiseudun pelastuskoirarymät sopivat järjestävänsä yhteiset treenit vuonna 2011 joka toisen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina. Yhteisten harjoitusten tarkoituksena on parantaa alueen pelastuskoirajärjestöjen yhteistyötä, koska Uudenmaan etsinnöissä käytetään myös oman alueen ulkopuolelta tulevia koirakoita. Yhteiset harjoitukset ovat tavanomaisia harjoituksia laajempia, mikä takaa että myös etsinnän johto saa harjoitusta. Ensimmäinen näistä järjestettiin 6.2. Helsingin Herttoniemessä Roihuvuoren teollisuusalueella. Harjoituksen järjestelyt Järjestävinä seuroina olivat HVSSY/HEPeko ja Porvoon pelastuskoirat. Useimmissa tosietsinnöissä kadonneita on vain yksi, mutta harjoituksissa pyritään siihen, että jokainen koirakko saisi myös löydön. Tällä kertaa tarina, joka käynnistäisi etsinnät oli seuraava: ”Bussilastillinen venäläisiä turisteja on kateissa (Petroskoin Suomi-seura), koska aamulla heidän tunnetusti hyvälaatuinen linja-autonsa oli syttynyt tuleen autopesulassa Laippatiellä. Paniikissa ja hieman dagen efter -oloisina turistit olivat sitten rynnänneet ulos bussista kuka mihinkin suuntaan. He eivät puhu suomea, mutta heidän ryhmänsä nimen (venäjäksi) varmaankin tunnistavat. Osalle on ulosryntäyksessä tullut ensiaputoimia vaativia ruhjeita, joku ranteen nyrjähdys, ehkäpä palovamma ja astma pahentunut. Poliisi on hälyttänyt Vapepan paikalle, koska ovat turistit levällään kuin Jokisen eväät ja resurssit eivät muuten riitä.” Taajamassa, jossa harjoitus pidettiin, on teollisuusrakennuksia, joiden haltijoita oli etukäteen tiedotettu ja kysytty lupa saako heidän tonteilla liikkua. Joihinkin rakennuksiin oli hälytysjärjestelmien vuoksi pidettävä sopiva etäisyyys. Muutama tosivaara-paikka, minne koiraa ei siis saa päästää, ilmaantui rotanpyydyksien ja -myrkkyjen takia. Alueen VSS-Etsi! 1/2011 ja karttojen jakaminen ryhmänjohtajien kautta koirakoille oli Majka Borgströmin tehtävä. Alueita oli 10 ja koiraryhmät nimettiin sen alueen mukaan, jossa he suorittivat tehtävää. Harjoituksesta tiedotettiin poliisia jo etukäteen. Harjoitusta seuraamaan kutsuttiin koirapoliisin johto, paikalle saapui ylikonstaapeli Veli-Pekka Suojanen ja Vapepa yhteishenkilö komisario Juha Hietala. Viranomaisyhteistyöstä harjoituksen aikana vastasi Heli Herna. Etsinnöissä kukin koirakko kertoo johdolle sijainnistaan, havainnoistaan ja mahdollisesta löydöstä radiopuhelimien avulla. Viestiliikenne taltioidaan ja on säännönmukaista. Osallistuvat seurat toivat radiopuhelimia mukanaan. Markku Suominen hoiti viestiliikennettä, eli kommunikoi koirakoille radiopuhelimien avulla. Anu Haveri kirjasi kaikki keskustelut, joita oli varsin kattava määrä, vaikka viestiliikenne oli tehokasta ja oikeaoppista. Maalimiehiksi kutsutaan löydettäviä kadonneita. He saapuvat paikalle jo ennen koirakoita ja menevät heille osoitettuihin paikkoihin piiloon. Maalimiesten tehtävänä oli siis eläytyä krapulaisen ummikkovenäläisen osaan. Suurin osa maalimiehistä tuli Porvoosta. Piiloutuvien maalimiesten sijoittamisesta ja löydettyjen noudosta vastasi Satu Syväperä. Osan henkilöistä tehtävänä oli häiritä harjoittelevia ryhmiä. Lisäksi eräille oli annettu Linda Koreniuksen toimesta oireita, joiden mukaista ensiapua suorittavilta ryhmiltä edellytettäisiin. Ennen harjoitusta kukin yhdistys ilmoittaa osallistuvat, aivan kuten tosietsinnässäkin lomakkeella. Harjoituksen aikana on seurattava kokonaistilannetta, tiedettävä missä koirat liikkuvat ja ketkä on löydetty, ketkä vielä kadoksissa. Mahdollisesti on tehtävä tilanteen mukaisia muutoksia suunniteltuun. On myös huolehdittava, että kaikki matkaan lähetetyt ovat tulleet takaisin. Tätä tehtävää hoiti Anna-Mari Matikainen. 25 Ilmoittautuminen ja ryhmien järjestäytyminen Talvisista harjoituksista ei koskaan etukäteen tiedä millainen sää on. Nyt oli onneksi kohtuullisen lämmintä, kun suorittavat ryhmät aamulla kokoontuivat Laippatien pommisuojan parkkipaikalle. Ihmiset seisoskelivat omissa ryhmissään odotellen toiminnan alkua. Ryhmänjohtajat lähtivät ilmoittautumaan Klubitalolle radalle ja jättivät ryhmänsä odottamaan. Palattuaan ryhmänjohtajat tekivät nimenhuudon; heille oli jaettu uudet ryhmät osallistujista, joten harjoituksessa toimittiin yli seurarajojen. Toisia ryhmänjohtajia tämä hieman hämmensi aluksi ja osalle tilanne oli kohtuullisen normaali. Etsinnöissäkin joutuu toimimaan tuntemattomien kanssa yhteisen tavoitteen vuoksi. Ryhmänjohtajat kertoivat aloitustarinan ja kuuntelivat mahdolliset kysymykset ryhmäläisiltä. Tämän jälkeen ryhmänjohtaja jakoi suunnistuksesta vastaavalle kartan ja viestinnästä vastaavalle radiopuhelimen. Koiranohjaaja tutki karttaa ja mietti miten aluetta on juuri hänen koiransa avulla paras tutkia. Sitten ryhmät lähtivät kohdealueille. Etsiminen on yhteistyötä Koira oli taitava belgianpaimenkoira malinois, jolla on huimat saavutukset eri koiraurheilulajeista ja ohjaaja, joka oli nuorempana ollut vapaapalokunnassa ja kaksi vuotta sitten liittynyt pelastuskoiratoimintaan. Koiralla ei ole ollut vaikeuksia tehdä hyvää työtä sekä PK-haussa että pelastuskoira-partiointia. Ryhmänjohtaja jakoi muille osallistujille viestintätehtävän ja kartanlukemisen, lisäksi ryhmässä oli 3 muuta jäsentä. Ryhmän jäsenistä kaksi oli venäjänkielentaitoista. Aluksi ryhmä mietti aluetta tutkiessaan hajaantuisivatko he, mutta päättivät pysytellä yhdessä, koska radioita oli vain yksi. Koiralle annettiin ”etsi”-käsky ja se lähti liikkeelle, aluksi omia löydöksiään tutkaillen. Ryhmänjohtaja huolehti hienosti koirakon työskentelyrauhasta. Koirakko kääntyi ensimmäisestä porttikongista sisäpihalle, jossa yksi ovi oli raollaan. Ovesta näkyi liikettä jonka vuoksi ryhmän jäsen kävi tarkastamassa sisätilan. Eteisessä oli harjoitukseen kuulumaton mies, maalipurkkien kanssa, eli maalimies. Olisi tullut aika mielenkiintoinen tilanne, jos sisään olisi rynnätty koira etunenässä. Koiran tarkastaessa pihan reunoja hienosti kuono ylhäällä ilmavainuisesti muut ryhmän jäsenet availivat roskiksia ja tutkivat pihaa keskemmältä. Eräs ryhmän jäsen löysi porttikongissa makailevan ihmisen. Johtoon ilmoitettiin löydöstä ja samaan aikaan löydettyä puhuteltiin venäjäksi, mutta vastaukseksi tuli vain ihan hirveää kakomista ja yskimistä. Mitään muuta vastausta ei kuulunut kuin rökimistä ja korinaa, kunnes ryhmänjohtaja ehdotti Heimlichin otetta. Heimlichin otetta ei koskaan käytetä harjoituksissa, mutta rykimisen syy oli vieras esine kurkussa, joka lähti otteella uhkaamalla. Löydetty tokeni välittömästi. Auto saapui noutamaan löydetyn ja ryhmä jatkoi etsintää alueella. Koiraharrastusta huipulla Koira oli saksanpaimenkoira, joka on monipuolisesti menestynyt PK-lajeissa, pitkän linjan koiraharrastaja ohjaaja26 naan, joka oli joskus 80-luvulla aloittanut raunioharrastuksen. Ryhmästä näkyi koirakon lisäksi vain kolme jäsentä sisäpihalla. Yksi heistä kiipesi juuri katolle katoamaan. Seuraavaksi korkeiden kierreportaiden yläpäästä eräs ryhmäläinen huusi, että on löydetty kadonnut. Hetken aikaa katon pinta-alasta ja turvallisuudesta kommunikoituaan ryhmä katsoi parhaimmaksi myös koiran käytön katolla. Reippaasti koirakko kiipesi kierreportaat ja katosi muun ryhmän kanssa näkyvistä, huipulle. Johtokeskuksessa Johtokeskuksessa oli keskittyneen rauhallinen tunnelma. Seinälle oli heijastettu kartta alueesta. Harjoituksen johto mietti koirien ja maalimiesten seuraavia sijoituspaikkoja. Johtokeskus tiesi alueen teiden nimet, mutta niitä ei lukenut koiraryhmien kartalla. Koiraryhmät olisivat halutessaan voineet ilmoittaa sijaintinsa myös gps-koordinaatteina. Tätä ei yksikään tehnyt. Tavallisinta taajamassa on käyttää katujen ja teiden nimiä. Viestiliikenteen kuunteleminen keskeytti toiminnan säännöllisen epäsäännöllisesti. Koirakot ilmoittivat alueelle tulosta ja löydöistä. Johto päätti jättää yhden alueen pois harjoituksesta kokonaan, koska siellä oli liian paljon aktiivista harjoituksen ulkopuolista liikehdintää. Poliisin edustaja kertoi, että oikeissa etsinnöissä paikalle pääsevät vain asiaankuuluvat, nyt johtokeskuksessa kävi myös lepovuoroisia maalimiehiä ja häiriöhenkilöitä. Poliisikoirien koulutukseen sisältyy myös suojelukoulutusta. Poliisikoiria käytetään voimankäytön välineinä. Tämän vuoksi ei poliisikoira ole paras vaihtoehto kadonneen siviilin etsimiseen, ei ainakaan kytkemättömänä. Poliisi käyttää mielellään harrastajien koiria katoamistapauksissa. Helsingissä on taajamat melkoisen asuttuja, jonka johdosta koiria ei tarvita kuin laita-alueilla. Poliisi halusi nähdä myös koirien käytännön työskentelyä. Poliisi koiran etsinnässä Maalimies sijoitettiin varaston noutoalueella portaiden alle piiloon. Tämän jälkeen aluetta tallattiin, jottei maalimiehen jäljet johdattaisi koiraa piilolle. Koiraryhmä saapui paikalle, tietoisena alueen tosivaara-rotanmyrkystä. Poliisi tarkkaili tilannetta sivummalla. Ryhmä mietti aluksi mistä tuulee ja kuinka vähäisestä ilman liikkumisesta saataisiin suurin hyöty. Koirakko lähti yksin alueelle, muun ryhmän kulkiessa hieman heidän takanaan. Autokatoksesta löytyi kenkäpari. Ennen kuin ilmoitusta tästä tehtiin johdolle ryhmän johtaja arvioi oliko kengät uudet vai jo kauan paikalla olleet. Koska jälkimmäinen vaihtoehto toteutui, ei kengistä ilmoitettu johtoon. Koira kulki alueella eteenpäin ja sen liikehdintä muuttui tutkivaksi pienellä alueella. Ohjaaja sanoi koiran saaneen hajun ja koira katosi näkyvistä palatakseen ohjaajan luo koiran kaulassa aiemmin roikkunut merkkirulla suussaan. Ohjaaja kytki koiran ja koira meni löytyneen kadonneen luo. Muu ryhmä otti löytyneen kadonneen huostaansa ja koiranohjaaja leikki iloisena koiran kanssa. Kun maalimiehen kunto oli tarkastettu ja hänet luovutettu eteenpäin ryhmä jatkoi etsintää alueella. Poliisi oli näkemäänsä erittäin tyytyväisen oloinen. VSS-Etsi! 1/2011 Urkkimistehtävä johdolta Seuraavaksi olin juuri valmistautunut katsomaan labradorinnoutajan työskentelyä, kun johto kutsui minut johtokeskukseen. Pääsin mukaan katsomaan etsintää raunioradan alueella, mutta samalla minun oli yritettävä urkkia toimittajan roolissani tietoja tapahtuneista tosietsinnöistä. Todellisissa etsintätilanteissa annetaan etsintään osallistuville tieto kadonneesta ja joskus taustatietoja. Etsinnän jälkeen pidetään purkutilaisuus, jossa käydään läpi niin hyvät kuin huonotkin palautteet. Tämän jälkeen on etsintä käsitelty ja siihen liittyviä seikkoja ei yleensä ole enää tarpeen puida myöhemmissä kokouksissa. Jos etsijällä joskus on tarvetta tapahtuneen suurempaan käsittelyyn hän voi pyytää siihen apua. Etsinnän tapahtumia ei ole korrektia kertoa eteenpäin, etenkään jos kyseessä on vainaja. Eikä ole myöskään korrektia udella tapahtumista jälkikäteen, kuten nyt käskyn saatuani tein. Kohteeni koiraryhmä törmäsi alueella joukkoon uteliaita harjoitukseen kuuluvia sivullisia, jotka jekuttivat muutaman ryhmän jäsenen jäämään ryhmästään taakse. Melkoisen pian nämä kuitenkin palasivat ryhmään mukaan. Koira liikkui alueella ja ryhmä tuli talolle, jonka ovi oli hieman raollaan. Suurin osa ryhmästä jäi talon ulkopuolelle odottamaan. Ryhmänjohtaja huolehti kohteliaan tehokkaasti koirakon työskentelyn keskittymisrauhasta. Koira liikkui pimeässä talossa yläkertaan ohjaajan ohjaamana ja tämän jälkeen kellariin. Kellarista löytyi kadonnut. Tällä kertaa ihan suomenkielinen. Koiraryhmä jatkoi etsintää talossa, kun maalimies oli viety johtokeskukseen. Talon jälkeen koiraryhmä siirtyi eteenpäin alueella. Sinnikkäistä ja ovelista uteluista huolimatta kukaan ryhmästä ei rikkonut tuota puhumattomuussääntöä. Tyytyväisyydekseni epäonnistuin annetussa urkkimistehtävässä hyvällä mielellä. Ensiapua vaativien uhrien oireet ja hoito harjoituksessa Ensiapua vaativia uhreja harjoituksessa oli seitsemän. Näillä oli seuraavat oireet ja ensiavuksi kelpaavat toimet. 1) Tajuton: Laitetaan kylkiasentoon ja tarkistetaan, että hengitystiet ovat auki. 2) Nilkan nyrjähdys: KKK eli kylmä, koho ja kompressio 3) Vuotava haava: Potilas pitkälleen + tyrehdytään vuoto painamalla sormin/kämmenellä suoraan vuotokohtaan. Laitetaan paineside. VSS-Etsi! 1/2011 4) Kouristelu: Huolehditaan, että potilas ei kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään. Ei saa yrittää estää kouristusliikkeitä ja ei laiteta suuhun mitään. Heti kun kouristukset vähenevät laitetaan potilas kylkiasentoon. 5) Hypoglykemia (matala verensokeri): Tunnista oireet (hikoilu, kalpeus, vapina, ärtymys, levottomuus, aggressiivisuus, horjuva liikkuminen, epäselvä puhe). Jos potilas on tajuissan annetaan sokeripitoista juomaa/syötävää. 6) Vierasesine hengitysteissä: ylävartaloa alaspäin ja lyödään 5 kertaa lapaluiden väliin. Jos ei auta niin siirrytään Heimlichin otteeseen. Tätä otetta ei saa harjoitella, jottei vahingoita mitään. Rintakipu voi olla merkki sydänkohtauksesta. Jos uhri on tajuissaan häneltä voi kysellä onko nitroja tai lääkettä. Syy kouristuskohtaukseen voi olla epilepsia. Ensiavun jälkeen tai aikana on soitettava apua paikalle, mikäli tilanne niin vaatii. Harjoituksessa riitti ilmoitus johtoon. Todellisessa tilanteessa kuuluu soittaa numeroon 112. Harjoituksen päätös Harjoituksen jälkeen pommisuojassa tarjottiin Irene Haarlaan valmistamaa hyvää keittoa ja runebergin torttuja jälkiruoaksi. Pommisuojassa oli hyväntuulisia pelastuskoiraharrastajia noin 40 ihmisen verran. Koiria osallistui 6 kpl, mukaan olisi mahtunut useampikin. Harrastajia osallistumassa 6 ryhmässä tehtävien suorittamiseen oli 27. Koko harjoituksen ajan suorittavissa ryhmissä ihmiset olivat rauhallisia, rentoja, ystävällisiä, mutta kuitenkin tehokkaita ja jokainen tiesi tehtävänsä. Loput paikallaolijat olivat mahdollistamassa harjoituksen onnistumista maalimiehinä, johtotehtävissä ja muissa tehtävissä. Purkutilaisuudessa käytiin harjoitus läpi. Alueen kartta ja maalimiesten sijoittelu selostettiin, kerrotiin myös tosivaara-paikat ja että jostain syystä erään teollisuustilan hälytykset olivat lauenneet. Ensiapua vaativat löytyneet sekä heidän oireenmukainen hoito selostettiin. Osallistujat saivat kommentoida harjoitusta. Poliisi kehui toimintaa hyvin johdetuksi, aktiiviseksi ja systemaattiseksi. Poliisin ja alueen koiraryhmien yhteistyön toivotaan tehostuvan. Kun vielä koirapoliisi kertoi mielenkiintoisesti toiminnastaan ja koirien koulutuksesta oli aurinkoinen päivä ja harjoitus äärimmäisen onnistunut. 27 Hälyn helmikuinen pakkasharjoitus ja mitä siitä seurasi Hälytysryhmän R2 järjesti muille hälyläisille keskellä talven kovinta pakkasjaksoa Linnanmäen ympäristössä taajamaetsintäharjoituksen, jossa teemana oli sattuvasti juuri toiminta kovassa pakkasessa. Harjoitus oli sovittu jo etukäteen, mutta kun edellisellä viikolla tuli öiseen aikaan kaksi hälytystä pakkasen paukkuessa reippaasti yli 20 asteessa, päätin että tuli mitä tuli, tuo harjoituskin pidetään. Lisämaustetta harjoitukseen toi se, että saimme mukaan Vapepan käyttämän viestiauton (ns. PepBus) mukavine miehistöineen Venhon Janin johdolla. Hiukan käsitystä tuosta unelmasta saa alla olevasta Janin piirroksesta. Mukava lämmin johtopaikka, suosittelen! Mainio tilaisuus tutustua Vihaan (viestienhallintajärjestelmään) ja seurata näytöiltä koirakoiden tekemisiä maastossa. Autossa oli kaikkea; johtopöytä, viestikeskus, mahdollisuus kahvitteluun ja ruokailuun, sisävessa – ei tarvinnut etsiä pusikkoa... Ja niiden lisäksi tosiaan monen monta mukavaa miestä, joiden kanssa olisi juttua riittänyt vaikka kuinka. Susanna vastasi pitkälti harjoituksen järjestämisestä ja oli hankkinut ulkopuolisia maalimiehiä 5 kpl (!), joten saimme omaa väkeä suunnistamaan ja voimme ottaa mukaan hälykoirakoiden lisäksi myös innokkaiden apuohjaajien koirat. Suorittamassa olivat Ana ja Sissi, Elina ja Harmi, Satu ja Metku sekä Osmo ja Faust ja heillä suunnistamassa AnuH, Sonja, Fiia sekä Irene. Maalimiehenä vierailijoiden lisäksi Linda ja koirajohtona Majka. Meikäläinen oli sitten sellainen viranomaisen korvike. 28 Mainiot vierailevat tähtemme saivat aikaan Linnanmäellä vietetyn pikkujoulun jälkeen varsinaisen härdellin ja etsittävänä oli milloin kuinkakin monta. Lisäksi yksi mukamas harjoitukseen kuulumaton jalkansa loukannut ja nenänsä muiden asioihin sotkeva ohikulkija. Sokerina pohjalla oli tilaisuus auton lämmöstä katsoa miten koira etsi ja paikansi aivan bussin taakse sijoittuneen maalimiehen. Mahtoi koirapartiosta (Satu ja Irene sekä Metku) olla hauskannäköistä kun suuri ihmismäärä tuijotti heidän lähestymistään ikkunasta. Ehkä tuijottamisella annoimme pienen vinkin mitä tuleman pitää, mutta se ei onneksi Metkun työskentelyyn vaikuttanut sitä tai tätä. Kaikesta härdellistä huolimatta ja juuri sen avulla keskityimme harjoituksessa paljon viestiliikenteeseen ja sen sujumiseen Vapepan puheohjeen mukaan. Ja hieman harjoitustarvetta ilmenikin. Saimme palautepalaverissa Janilta kumppaneineen monta arvokasta opastusta ja vinkkiä, joita ilmeisesti useampikin on jäänyt pohtimaan – ainakin siitä päätellen, että Sonja päätti järjestää ylimääräisen harjoituksen maaliskuussa ja nimenomaan teemana viestiliikenne. Sinne sitten on jo moni meistä ilmoittautunutkin. Ja myös PepBus mainioine miehineen on tulossa. Heli VSS-Etsi! 1/2011 SUKKAPALLOLLA PALKITSEMINEN Viimeaikoina olen miettinyt, mikä olisi Sagalle paras palkka haku- ja rauniotreeneissä, sillä neiti on jonkin verran varautunut mitä tulee outoihin ihmisiin. Syö kyllä namit maalimieheltä, mutta lähtee huonosti leikkimään muiden kuin tuttujen ihmisten kanssa. Siispä, kun kuulin sukkapallokurssista ajattelin ihan uteliaisuudesta lähteä kuuntelemaan mistä on kysymys. Uteliaisuus kannatti, sillä luulenpa löytäneeni Sagalle palkitsemistavan. Kurssin järjesti Helsingin etsintä- ja pelastuskoirat (HEPeKo) ja kouluttajina olivat kokeneet ja maailmallakin menestyneet pelastuskoiraohjaajat ja -kouluttajat Nina Pulli ja Annika Himanen. Sukkapallo on enemmänkin koulutusmetodi, kuin vain palkitsemistapa. Se perustuu saalisviettiin ja laumakäyttäytymiseen. Sukkapallo on lauman ”ruoka” mitä ei jätetä koskaan. Tennissukka jonka sisällä on pallo ja solmupäässä, ei kuulosta kovinkaan ihmeelliseltä palkalta koiralle. Kuitenkin kaikessa yksinkertaisuudessaan se muistuttaa käyttämiseltään saaliseläintä joka on koiran suussa. Sukkapalloon luottavat kertovat sen toimivan moottorina pidempään kuin esim. ruoka ja koira väsyneenäkin jaksaa työskennellä, kun se odottaa, että jostain se sukkapallo vielä tulee. Metodin tavoitteena on saada koiralle niin suuri motivaatio sukkapallon etsintään, että se tekee kaikkensa sen löytämiseksi, vaikka ympärillä olisi meteliä, outoja hajuja ym. Koira haku/rauniotreeneissä etsii nimenomaan sukkapalloa ihmisen hajun perusteella, eikä ihmistä jolta saa palkaksi sukkapallon, vaikka se käytännössä sukkapallon saakin ihmiseltä. Ensimmäinen vaihe on saada koira innostumaan sukkapallosta. Tässä vaiheessa on lähes pakko käyttää apuohjaajaa, joka kertoo mitä koira tekee ja kannustaa ohjaajaa. Sukkapallolla leikitään niin, että koira innostuu siitä ja ottaa sen suuhunsa. Sen jälkeen ohjaaja lähtee juoksemaan poispäin koirasta ja innostaa koiraa. Kun koira juoksee sukkapallo suussa ohi, niin ohjaaja kääntyy ja lähtee juoksemaan toiseen suuntaan. Apuohjaaja kertoo koska koira kääntyy perään, tuolloin ohjaajan pitää kehua ja innostaa koiraa. Ohjaajan ei saisi missään vaiheessa ottaa koiraan kontaktia katseellaan tai kutsua sitä, siksi apuohjaaja on tarpeellinen. Kun koira jälleen ohittaa ohjaajan, käännytään takaisin ja jälleen apuohjaajan merkistä innostetaan kehumalla koiraa. Mikäli koira pudottaa sukkapallon, käydään se potkaisemassa liikkeelle niin että koira ottaa sen jälleen suuhunsa ja jatketaan juoksemista. Tavoitteena on että koira kantaisi vastuun sukkapallosta (”lauman iltaruoka”), eikä jättäisi sitä. Apuohjaajan tehtävä on kertoa jos koira jättää sukkapallon tai alkaa pissalle / kakalle. Koira ei saisi jäädä makaamaan tai järsimään sukkapalloa. Koira VSS-Etsi! 1/2011 saa revitellä ja elvistellä sukkapallo suussa ihan niin paljon kuin se haluaa. Koira voi välillä pyöriä sen päällä tai keksiä ihan omia versiota kuinka revittelee sen kanssa ja siitä kehutaan! Ohjaajan ja koiran ”juoksuvaihetta” saattaa kestää puolikin tuntia. Lopulta koira ei juokse enää kauas ohjaajasta, vaan alkaa pysytellä hänen lähellään. Tällöin koira alkaa olla valmis luovuttamaan saaliinsa lauman johtajalle. Sukkapalloa ei oteta käskyllä pois koiralta, vaan koiran pitää sitä tarjota laumanjohtajalle. Apuohjaaja huomaan selvemmin koska koira alkaa olla valmis luovuttamaan saaliinsa ja ilmoittaa siitä ohjaajalle. Ohjaaja hidastaa liikettään ja lopulta pysähtyy kun koira on sukkapallon kanssa lähellä. Lopulta koira tulee jakamaan saaliinsa lauman pomon kanssa (koiran ohjaaja), jolloin saalis vaihdetaan pieneen makupalaan (koira saa osansa saaliista). Samalla treenikerralla ei kannata tehdä kuin 1-2 kertaa, sillä koira tarvitsee aikaa työstää tapahtunutta ja ohjaajankin kunto on treenin aikana koetuksella. Kun muutaman kerran on sukkapallolla treenattu, niin juoksuaika vähenee. Kun koira alkaa selkeästi kantaa vastuuta sukkapallosta (ei jätä sitä) voidaan siirtyä ensimmäisestä vaiheesta eteenpäin. Seuraavaksi sukkapallo viedään koiran nähden vähän matkan päähän maahan ja koira saa sen sieltä hakea ja elvistellä sen kanssa taas. Siihen yhdistetään vielä ohjaajan juoksentelua yms. Kun tämä homma on hanskassa, voidaan siirtyä siihen, että sukkapallo annetaan maalimiehelle joka menee sen kanssa vähän kauemmas, nurkan taa yms. Seuraavaksi siirrytään maastoon ja koira saa sukkapallon palkaksi maalimieheltä. Mikäli koiran kanssa on aikaisemmin treenattu hakua/rauniota namilla tai lelulla palkaten, on treeniä ensin helpotettava. Koiran löytäessä maalimiehen, sukkapallo heitetään aina koiran nähden maata myöden poispäin maalimiehestä ja koira saa saaliin napattuaan lähteä vapaasti ylvästelemään sillä ja ohjaaja kehuu koiraa heti kun koira ottaa sukkapallon suuhunsa. Tämän jälkeen toistetaan ensimmäisen vaiheen juoksurutiini. 29 Ajan myötä ohjaajan tarve juosta vähenee ja koira alkaa leikkiä omatoimisesti sukkapallolla. Aikansa leikittyään se tuo jälleen sukkapallon lauman johtajalle (ohjaajalle) ja se vaihdetaan pieneen herkkupalaan niin, että herkku näyttäisi olevan pala sukkapallosta. Teksti: Virpi Nieminen Kuvat: Majka Borgström, Antti-Jussi Salmenlinna Haku/rauniotreeneissä otetaan alussa vain yksi maalimies ja vähitellen lisätään maalimiesten määrää. Mitä vaikeampi etsintä, niin sitä kauemmin koira todennäköisesti revittää sukkapallon kanssa ja samalla työstää tapahtunutta. Kun sukkapallon on kerran saanut palkaksi maalimieheltä, sitä ei enää koskaan saa muilta kuin maalimieheltä. Ohjaaja ei enää saa erikseen leikittää koiraa sukkapallolla. Maalimiehelle tämä palkitsemistapa on helppo, sillä hänen ei tarvitse eikä hän saakaan yrittää pitää koiraa lähellään. Menetelmä sopii siis erinomaisesti jopa koirille, jotka eivät liiemmälti pidä vieraista ihmisistä. Ja koska saalis pomppii maata pitkin aina poispäin maalihenkilöstä, ei koira opi turhaan yrittämään ryöstää saalista häneltä. Sukkapallolla palkatessa haukkuilmaisu saadaan helposti turhautumisen kautta, eli kun koira ei heti saa sukkapalloa se turhautuu ja alkaa haukkua, jolloin maalimies heittää sukkapallon. Kun treeneissä päästään siihen vaiheeseen, että kaikilta maalimiehiltä ei sukkapalloa saakaan palkaksi, niin koiran into löytää seuraava maalimies vain kasvaa, sillä siltä varmaan saa sukkapallon!! Pidemmälle ehdittäessä koiran halu etsiä seuraava kadonnut henkilö sukkapalloineen voimistuu, kun se ei saa saalista, joten esimerkiksi kilpailuissa ja kokeissa koiran väsyessä ilmaisu kuitenkin pysyy hyvänä, voi jopa voimistua. Oikeissa etsinnöissä koiran halu etsiä saalistuksen kohdetta ei kylläänny, eikä koira myöskään stressaannu, etsinnän jatkuessa pitkään. Edellä kirjoitettu ei ole yksi totuus, vaan sitä pitää pystyä varioimaan oman kanssa sillä koirat ovat erilaisia. Toisten koirien kanssa ohjaaja voi itse joutua juoksemaan vaikka puolivuotta, toisten kanssa aika voi olla selvästi lyhyempi. Sukkapallometodi ei ole oikotie onneen, kun haetaan hyvää koiraa motivoivaa palkitsemistapaa. Metodi vaatii paljon työtä, mutta toivottavasti ajan kanssa palkitsee ohjaajan hyvin työskentelyyn motivoituneella koiralla! Tässä vielä muutama käytännön juttu Sukkapallon saa aina vain ihmiseltä (maalimieheltä), joten sitä ei käytetä palkkaamiseen tottiksessa, agilityssä tai muissa harrastuksissa. Jos treenaa sukkapallometodilla useamman koiran kanssa, on jokaiselle koiralla oltava omat sukkapallot. Lauman alempiarvoinen ei koskaan saa ylempiarvoisen sukkapalloa. Tätä juttua kirjoittaessani olen Sagan kanssa vasta kerran päässyt treenaamaan sukkapallon kanssa, mutta vakaa tarkoitus on jatkaa ja uskon, että tällä metodilla saan Sagasta motivoituneen hakukoiran! 30 Satu Suominen VSS-Etsi! 1/2011 MERIPELASTUSKOIRAT VENEMESSUILLA Vene-Båt-messut järjestetään vuosittain Helsingin messukeskuksessa ja verkoille ne ovat merkki tulevasta veneilykaudesta. Suomen Meripelastusseura on itsestäänselvästi mukana tapahtumassa. Tänä vuonna SMS:n ständin vetonaulana toimivat meripelastuskoirat, joita edustamassa olivat hepekolaiset koirakot Majka ja Miklos, Satu ja Metku sekä Virpi ja Rinna. Niin SMS:n väki kuin Messukeskuksen vahtimestaritkin suhtautuivat aluksi varauksella koiriin. Pelkäsivät allergioita ja muutamaankin otteeseen sai vakuutella että ”hauvamme” ovat kilttejä ja erittäin ihmisystävällisiä. Olemmehan me ennenkin olleet yleisötapahtumissa ja tiesin, että sosiaaliset koiramme ovat ihmisten keskellä kuin kotonaan ja nauttivat joka hetkestä. Kuten arvasinkin, koirat toimivat varsinaisina yleisömagneetteina. Lapsiperheet pysähtyivät poikkeuksetta, mutta kyllä monen muunkin käsi hiipi vaivihkaa rapsuttamaan koiraa korvan takaa. Tarkoituksenamme oli vetää väkeä ständille ja siinä uskoakseni onnistuimme hyvin. Me pysäytimme ja usein saimme ohjattua ohikulkijan tutustumaan tarkemmin vapaaehtoiseen meripelastukseen. Ensimmäinen kysymys oli yleensä ”mitä meripelastuskoira tekee?” Saimme selittää, että koira työskentelee venen keulassa haistellen ihmisen hajun ilmasta, ja että merellä haju kantautuu jopa 2-4 kilometrin päästä. Pimeys tai huono sää ei haittaa koiraa, joten koiran avulla voimme VSS-Etsi! 1/2011 löytää etsittävän nopeammin ja pääsemme auttamaan hätään joutunutta toivottavasti ajoissa. Arvelin alunperin, että saamme selittää vesipelastuksen ja meripelastuksen eroja, tai että ylipäänsä yleisö on ei-koiraihmisiä. Ainakin omalle kohdalleni osui kuitenkin niin kasvattajia, pk-harrastajia kuin yksi koirien kanssa työskentelevä poliisikin. Ja tietysti kuulin lukemattomia tarinoita ihmisten omista koirista, joko kotona odottavista tai niistä rakkaista jo edesmenneistä. Itselleni jäi eniten mieleen puolalainen, Virossa pratiikkaa pitävä eläinlääkäri, joka kyseli kovasti meripelastuskoirista ja ylipäänsä pelastuskoirien ja pelastuskoiran ohjaajien koulutuksesta ja käytöstä Suomessa. Erityisesti mieltäni lämmitti, kun hän jossain vaiheessa tokaisi, että minunhan pitäisi olla ammattilainen, tällaisesta työmäärästä pitäisi saada palkkaa! Mukavaltahan se kuulosti saada arvostusta suomalaiselle pelastuskoiratoiminnalle. On totta, että meripelastuskoirakolta vaaditaan vielä hieman enemmän kuin maapuolen pelastuskoirakolta. Maapuolen viranomaistason vaatimusten lisäksi ohjaajan tulee suorittaa SMS:n kansimieskoulutus, ja koiran tulee olla soveltuva työskentelemään ahtaassa, keikkuvassa aluksessa vieraiden ihmisten kanssa. Tarvitsemme lisää koirakoita koulutettavaksi meripelastustoimintaan, joten jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä Virpiin. 31 M - Suomen Posti Oyj Vastaanottaja: Palautusosoite: HVSSY Siltavuorenranta 16 B 00170 Helsinki
© Copyright 2024