Kansallissankari Hovimäki s.7 Kristiina Ertola s.8-9
2011-1 w wwww.ravia.fi w .ravia.fi n! ilmaine an! a ota muk Kansallissankari Hovimäki s.7 Kristiina Ertola s.8-9 Hevosmessut s.11-13 Kylmäveriottelu s.7 RAVIT 1-2011 2 www.hevosmessut.fi t e d u u t u u n a m Ravimaail a! ill su es m ä ill es ti as aj la t ee tt o tu Uusin tieto ja uusimmat Uudistuneilla Hevoset 2011 -messuilla muun muassa: yli 100 näytteilleasettajaa lauantain suora lähetys Seinäjoki-ajoista sekä livepeli 8.–10.4.2011 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Boko-siittola, * John Bootsman, hevostenkasvatustulkkina toimii Martti Ala-Seppälä i, ravivalmennus * Kari Lähdekorp hkola, eläinlääkintä * Marjaana Alaviu Ryhmäliput myynnissä: www.hevosmessut.fi Kyra Kyrklund Hevoset 2011 -messuilla! © Tero Puha Hevosalan ammatti- ja harrastemessut sunnuntaina huippuesiintyjät: 3 RAVIT 1-2011 Olympiaratsastajalta oppia? Sisältö 1-2011 Lainakuski............................3 Raviseurapiirit..................4-5 Hovimäki..............................6 Pariisin sankarit...................7 Kristiina Ertola.................8-9 w w w .ravia.fi Ponikerho vetää................10 Kansi: Hovimäki ja Teemu Messusivut...................11-13 Okkolin kotipihallaan. Älykello...............................14 Kuva: Rinna Tammimetsä Myyntimesta......................15 Pariisin Kylmäveriottelu toi tänä vuonna aivan ennennäkemätöntä menestystä. Jo etukäteen kansikuvapojaksi valittu Hovimäki jatkoi hyvin alkanutta kansainvälistä uraansa (viime vuonna suurvoitto Ruotsista!) ja Tähen Tuuri vei lippua ensimmäisenä torstain kisassa. Vaikka kylmäveriottelu kilpaillaan kakkossarjassa ja palkinnotkin ovat vaatimattomat pitkään kuljetusmatkaan ja maaottelun-henkeen voset 2011 -messut ammatti- ja harrastemessut verraten, niin kansainvälinen menestys lämmit• Hevosalan • 8.–10.4.2011 • Tampereen Messu- ja Urheilukeskus • www.hevosmessut.fi tää uskomattoman paljon. Kiitos erinomaiselle joukkueelle. Telkkarin ääressäkin silmä kostui. Kunpa jostain vain nousisi meille se uusi kansainvälinen lämminveritähti, joka johdattaisi meitä toiviomatkoille Tukholmaan, Pariisiin, Napoliin ja niin edelleen.. Messuhulinaa hevosväelle Tampereella s.5 Hevosmessut järjestetään Tampereella huhtikuun alussa kolmatta kertaa. Hevosurheilun eri lajien harrastajat ja ammattilaiset yhdistävä tapahtuma tarjoaa jälleen erinomaiset luennoitsijat, ohjelman ja esiintyjät. Hevosmessuille kannattaa raviväenkin lähteä, sillä se on erinomainen mahdollisuus kuulla muidenkin kuin oman lajien huippujen ajatuksia ja oppeja. Ja ravitkaan eivät jää näkemättä, siitä pitää huolen suora kuvayhteys Teivon osastolla. Pääkirjoitus on hyvä päättää messujen supertähden, kouluratsastaja Kyra Kyrklund lauseeseen: ”Menestys hevosalalla edellyttää yleishevosmiesasennetta.” Irina Keinänen päätoimittaja Hovimäki on kotiväenkin suosikki s.13 Kistiina Ertola on omistautunut - lähes friikki s.8-9 Tunnelma ja tyttökalenterit houkuttelevat raveihin Minulla on usein tapana kysyä ihmisiltä, ovatko he käyneet raveissa. Useasti saan vastauksen, että ”Ei ole tullut käytyä pitkään aikaan” mutta hetken pohdinnan jälkeen alkavat otsarypyt siliämään vastaajan kasvoilta, hänen alkaessaan kertoilemaan tarinaa ikimuistoisesta ravireissusta usean vuoden, jopa vuosikymmenen takaa. takavuosien ravimatka on jättänyt. Harmillista on kuitenkin se, että kynnys raveihin lähtemiseen on monelle korkea. Itse pyrin niin työni puolesta, kuin vapaa-ajallanikin pyytämään ihmisiä mukaani raveihin. Forssan viime kauden päättäjäisraveissa rikoin kai ainakin henkilökohtaisen ennätykseni. Lauantain ”saunaraveja” oli saapunut paikalNykymaailma tarjoaa meidän le seuraamaan noin 150 kutsumaayhä vähenevälle vapaa-ajallemni pelipistevierasta, niin myyjää me joka tuutista yhä enemmän. kuin asiakasta. Joukossa oli myös Kaikki on järisyttävää ja elämyk- lukuisia ”neitsytmatkalaisia”. sellistä, megaa ja ökyä. RuokaSanotaan, että ensikertalaisen kauppiaskin haluaa ylittää meidän tuuri on voimassa vain kerran, ja odotuksemme jo päivittäistavara- ehkäpä siitä syystä Tapio Rompostojen yhteydessä. Siksipä jaksan painen ja Roope Keväätön olivat ilahtua kerta toisensa jälkeen siitä löytäneet tiensä, jos ei nyt ravimuistijäljen syvyydestä, jonka maailmaan tutustuvien sydämiin w w w .ravia.fi Päätoimittaja Irina Keinänen puh 0400 633 989 irinakeinanen@gmail.com Julkaisija/ilmoitukset/kilpailut Ilpo Pitkänen Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 HELSINKI puh 09 586 83 00 fax 09 586 830 99 Kustantaja Ilpo Pitkänen puh 040 545 8938 i.p@pitkanen.inet.fi isäntä tuli pahoittelemaan heidän pöydästään kantautuvaa älämölöä. - Hyvänen aika, elämyksiähän mekin haluamme asiakkaillemme tuottaa, joten vakuuttelin suotta nolostuneelle isännälle että noinhan sitä pitää, hienoa kun tunnelma on katossa. Ja vähän sen yläpuolella. Jossain vaiheessa iltaa alkoi raveissa viihtymään myös talouniin ainakin lapulle. Kun kyseinen parivaljakko sitten destani se kotisohvaa enemmän ylitti maalilinjan illan ensimmäi- kuluttava puolisko. Viimeistään sessä V4-kohteessa ensimmäisenä, siitä hetkestä, kun sai vuoden ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011 montétyttökalenterin käsiin2006 joulukuun, saattoi isompikin sä. Haittapuolena tosin, meidän taloudessamme taitaa olla jatkossa urheilutapahtuma kalveta katsomosta raikuvien kannustushuuto- aina helmikuu. jen määrissä. Mirka Kortepohja V4-pelin edetessä tiheni jännitys, ja kannustushuudot raikuivat Kirjoittaja on Fintoton entistä voimakkaampina. Jopa aluekoordinaattori ja siinä määrin, että ilmeisesti enipitkän linjan raviaktiivi ten lunastuksia tehneen seurueen Vakituiset avustajat Sirkka Velling, Masi Tolkki Painopaikka Artprint Oy Kuvat Ravit-lehti, jos ei toisin mainita Jakelu Raviradat, Toto R-kioskit, Veikkausrastit, Totoravintolat ja kahvilat sekä rautatieasemia ja kauppakeskuksia ISSN 1456-2251 Jakelupainos 20 000 kpl RAVIT 1-2011 4 Tampereen uuden Hevosklinikan avajaiset Tampereen Hevosklinikan avajaisissa puhuttiin hevosista ja kuunneltiin huikeaa yllätysesiintyjää, J.Karjalaista. TEKSTIT JA KUVAT IRINA KEINÄNEN Tampereen Hevosklinikan osakkaat Kristiina Ertola, Kimmo Elfving ja Jukka Houttu ottivat vieraat vastaan iloisin mielin. Klinikka on toiminut erinomaisesti ja asiakaspalaute on rohkaisevaa. Houttua halaamassa Brita Flander, vuoroa odottaa puoliso Erik Skutnabb. Kimmo Elfving myhäilee taustalla ja Ertola kukkapuskan takana. Jukka Houttu kertoi puheessaan toimineensa opiskeluaikanaan Antti Savolaisen hevosten, jopa Keystone Patriotin hoitajana. Kaksikon muistoissa riitti nauramista. Antti Savolainen totesi, että Houttu olisi halutessaan voinut ryhtyä myös runoilijaksi. Houttu puolestaan muisteli tehneensä kiimakontrollin Savolaisen tammalle ehkä kahden opiskeluvuoden jälkeen. ” Yritin kyllä sanoa, että en minä osaa, olen lukenut pari vuotta fysiikkaa ja kemiaa - siinä kaikki. No, koska Antti vaati niin minä tutkin tamman ja opin Antilta, että mitä ihminen ei osaa, se oppii.” Ylh.oik: Maria Tiura(oik) oli vuosikaudet teivolainen luottamushenkilö ja on myös hevosenomistaja: ”Minun hevoseni on samaa käyttösuuntaa kuin Riitta Väisäsen”, Tiura tunnustaa, mutta vakuuttaa hepan olleen kyllä ennen kunnon ravuri ja montéhevonenkin. Ja itsensä Esa Lahtisen maahantuoma. Seurana Krista Uusitalo ja Marko Onttonen. Riitta Väisänen oli sonnustaunut ”ravinsiniseen” kynsilakkaan, joka sopi erinomaisesti yhteen leikkaussalin ovien kanssa. Riitan hevosrintama, virallisesti Hevosshow voi pulskasti: ” Treenaan yhtä hevosta, jonka lisäksi minulla on viisi maisemointihevosta.” Riitta on jalostanut uuden ravurin käyttösuunnan: maisemanhoitohevonen Yli-Houhala on kokopäiväinen siipiveikko Oik: Pekka Yli-Houhala ja Satu Laakso poseerasivat yhdessä. Satu odottaa ravikesää ja on mukana kesän uudistuvassa ravistudiossa. Entinen teivolaisvalmentaja Pekka Yli-Houhala puolestaan on jättänyt hevoset vähemmälle ja keskittyy ravintolabisnekseen: ”Suunnittelupuolella”, Yli-Houhala myhäilee. Teivon raviradan kiinteistöyhtion toimitusjohtajana jäähdyttelevä Matti Mahlamäki muisteli yhdessä Ari Hartikaisen kanssa kaksikon taannoista Pariisin kilpailu - ja astutusreissua: ”Jossain Eiffel-tornin juurella yövyttiin ja ajotkin meni hyvin. Tammakin tuli astutettua, mutta ei sellaisia reissuja kyllä nykyään tehdä”, Mahlamäki päivitteli. RAVIT 1-2011 5 Jukka Houttu kertoi kysyneensä vaimoltaan Marjalta lupaa uuden klinikan rakentamiseen. ” Jos Marja ei olisi näyttänyt vihreä valoa, niin en olisi tähän ryhtynyt. Nyt valmistunut klinikka on kuitenkin paitsi minun niin myös Kristiina Ertolan ja Kimmo Elfvingin unelma”; Houttu vakuutti. Marjankaan hymy ei ole hyytynyt. Taustalla kirurgian professori Riitta-Mari Tulamo. J.Karjalainen taisi heittää uransa ensimmäisen leikkaussalikeikan. Hevosklinikan avustajakaarti on saanut uuden talon myötä koko rivin vahvistusta, vasemmalta: Veera Nieminen, Piia Kantoluoto, Eveliina Teponoja-Lahtinen ja Sari Orreveteläinen. Pohjois-Hämeen Hippoksen entinen puheenjohtaja Seppo Toikkonen sai kuvaan rinnalleen Kristiina Ertolan. Molemmat odottavat kovasti kesän kuninkuusraveja. ”Nämä ovat minulle jo 5. Tampereen Kuninkuusravit, olin mukana jo 1945”, Toikkonen kertoi. Jokimaan jättänyt eläinlääkäri Martti Tala asuu edelleen Lahdessa, mutta hoitaa hevosia Turussa, Oulussa ja Porvoossa: ” Kilometrejä tulee.” Eläinlääkäri Marjut Stenbergin kiireet alkavat kevään korvalla kuin siitoskausi alkaa. ”Tämä on 29. siitoskausi minun urallani. Alkuaikoina tammat jopa astutettiin han luonnollisella menetelmällä”. Eläinlääkäri Erkki Luikko kertoi keskittyvänsä PRP-hoitoihin: ” Takana on jo noin 500 tapausta ja kokemukset ovat hyviä.” Raviseurapiiri koolla eläinlääkärit vapaalla Valmentajakaartia oli paikalla aika vähän, samaan kuvaan sattuivat Risto Väre puolisoineen, Risto Airaksinen, Ari-Pekka Pakkanen ja lainaohjastaja Kari Venäläinen. Suomen Hippoksessa vuorottelevat eläinlääkärit Jussi Ala-Huikku ja Katja Hautala viihtyivät yhdessä ja kehuivat uutta klinikkaa komiaksi. Jussi jää maaliskuun alusta alkaen taas nauttimaan eläkepäivistä ja lasten lasten seurasta, eikä Katjakaan palaa vielä vanhempain vapaalta Hippokseen. ”Olen lapsenhoidon ohella jatkanut opintojani tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäriksi ja siihen liittyen lähdössä Kööpenhaminaan kurssille.” RAVIT 1-2011 6 Mustanpuhuva Hovimäki on joka valmentajan ja omistajankin ihannehevonen: Järkevä ja rauhallinen, mutta antaa kilpailuissa kaikkensa ja myös menestyy. Lähes puolet kilpailuistaan voittanut ruuna on ottanut harteilleen myös kaivatun kansainvälisen menestysravurin viitan: Neljä kilpailua ulkomailla, kolme voittoa, viimeisimpänä Pariisin kylmäveriottelun ykkönen. Hoitaja Henna Halme tulee erinomaisesti toimeen Hovimäen kanssa. Kaksikon Ranskan matkakin sujui ongelmitta - ja menestyen. Hovimäki tekee aina parhaansa Irina Keinänen Hovimäen ja Okkolin ensikohtaaminen tapahtui viimeisen vuoden aikana puheenaiheeksi ja kiistakapulaksikin nousseissa paikallisraveissa. Nykysäännöillä kilpailuoikeudeton Hovimäki ei olisi edes saanut noihin raveihin osallistua. ”Ajoin Heinolan paikallisraveissa elokuussa 2008 lähdössä, jossa juoksi myös Hovimäki. Minun ajamani hevonen voitti ja Hovimäki laukkasi loppusuoralla, mutta teki vauhtivaroillaan vaikutuksen.” Lähdön jälkeen Okkolin lähestyi Hovimäen osaomistaja-valmentaja Taisto Nurmiota. ”Muutama päivä siinä meni, että kauppa syntyi. Nurmio omisti hevosen yhdessä Kalle Oittisen kanssa. Kasvattajan tallista Joutsasta kävin sen myös hakemassa. Uudet omistajat olivat Okkolin itse ja hänen luotto-omistajansa Yrjö Ksenzak. seuraavalla kaudella tahti on vain parantunut ja nyt neljännen kilpailukautensa alussa Hovimäellä on 38 starttia, 18 voittoa, vajaat 80 000 euroa rahaa ja komea ennätys: 22,9. Mikä Hovimäessä on parasta? ”Kilpailuvarmuus. Se tekee aina sen minkä pystyy”, Okkolin kiittää. ”Uskon sen edelleen myös kehittyvän. Sillä on hyvin vähän rutiinia siihen nähden kuinka paljon sillä on rahaa. Rutiinilla tarkoitan kovuutta, jota tulee vasta useiden kovien starttien myötä. Ja sitä kovuutta tarvitaan kun kilpaillaan huipulla.” ”Tarpeeksi nopea Hovimäki on jo nyt ja vahvakin.” Okkolin kertoo pyrkineensä tarkoituksella kilpailuttamaan Hovimäkeä aika tarkasti, jopa säästeliäästi. Koska sarjat ovat nousseet nopeasti on hevoseltakin vaadittu jatkuvaa parantamista. Kovuutta tarvitaan vielä Ruunat parhaita kilpahevosia Viisivuotiaan Hovimäen voittosumma oli vielä Orimattilaan muuttaessa pyöreä nolla ja ennätyskin hyvin vaatimaton. Nämä osoittautuivat kuitenkin olevan lukuja paperilla tai keskusjärjestön tietokannassa. ”Sanoin tallissa ensimmäisen lenkin jälkeen, että tämä taitaakin olla vähän parempi hevonen. Sen vauhtivarat olivat heti sellaiset.” Mitään erityistä muutosta tai viisasten kiveä ei Hovimäen kanssa tarvittu. ”Tärkeintä oli, että päästiin ajamaan porukassa.” Kuusivuotiskausi alkoi toukokuussa ja tuotti lopulta jopa 10 voittoa 15 startista ja reilut 15 000 euroa rahaa. Seuraavalla ja sitä Teemu Okkolin sivuaa huipulla kilpailemista Hovimäen kehittymistarpeiden kohdalla. Huippukisoja on toki muitakin, mutta suomenhevosten ehdoton ykkönen on silti kuninkuusravit. Kruunu on kuitenkin Hovimäeltä näillä näkymin ulottumattomissa, koska se on ruuna. Kuninkuuskilpailuun voivat osallistua vain kantakirjaan merkityt suomenhevostammat ja oriit. ”Se oli ruunattu jo meille tullessaan, joten ei siinä ole mitään jossittelemista. Oli kuulemma ollut varsana sen verran vilkas, että ruunaus oli tarpeen.” Onko ruunien poissulkeminen kuninkuusraveista sinun mielestäsi oikeudenmukaista? ”Totta kai minä haluaisin ajaa tällä kuninkuudesta. Ja voi olla että tämä kysymys tulee vielä eteen, jos hyviä oriita ei ole riittävästi. Omasta mielestäni ruuna on joka tapauksessa paras kilpahevonen.” Ruuna-statuksesta on epäilemättä hyötyä arjessa. Hovimäki viettää vapaa-aikansa tarhassa kavereitten kanssa ja treenilenkillä se pysyy myös hoitajansa Henna Halmeen käsissä. ”Todella järkevä ja fiksu hevonen. Oikeastaan hirmu kiltti ja jopa laiska. Henna pystyy sillä ajamaa ja käsittelemään kaikissa tilanteissa.” Suomenhevoset tuntuvat omilta kee raveissa silmät auki ja menee rohkeasti kysymään jos hevonen näyttää mielenkiintoiselta. ”Totta kai kasvattajatkin soittelee ja se on hyvä asia.” Tällä hetkellä tallissa on useita hyväsukuisia nuoria suomenhevosia, joukossa muun muassa Turon Palman 4-vuotias varsa Visari Palma. Perhe aktiivisesti mukana Monet ammattivalmentajat ovat viimeaikoina typistäneet toimintaansa. Myös Okkolinin hevosmäärä on hiukan vähentynyt ja keskittynyt kokonaan Orimattilan Hevoskylään. Aikaisemmin hänellä oli toimintaa myös Jokimaan raviradalla. ”Kaikki yhdessä paikassa on parempi ratkaisu. Eikä hevosmäärän lisääminen näillä palkinnoilla ole kannattavaa, koska silloin tarvitaan enemmän ulkopuolista työvoimaa.” Omaa väkeä Okkolinilla, kuten monessa muussakin menestystallissa, on kiitettävästi. Mukana toiminnassa on koko perhe. Erityinen apu oppisopimuksella tallissa työskentelevästä Henna Halmeesta, Teemun puolison tyttärestä. 16-vuotias Henna menestyi erinomaisesti poniraviurheilijana ja on nyt siirtynyt samalla höyryllä hevosiin. ”Henna on nuori ja innokas, tosi kova tekemään töitä. Hän jaksaa herätä aamulla talliin, vaikka raveissa menee illalla pitkään ja muutenkin tehdään pitkää päivää,” Teemu kiittelee. Okkolinin tallin 31 valmennettavasta 22 on suomenhevosia. Suhde on ammattivalmentajalla ainutlaatuinen, ainakin Etelä-Suomessa. ”Se ei ole vahinko. Olen aina tietoisesti halunnut talliin suomenhevosia ja olen myös ostanut niitä sekä itselle että porukkahevosiksi.” ”En tiedä onko niillä raha helpommassa tai ovatko hyvät sen halvempia, mutta jostain syystä minua on aina kiehtonut suomenhevonen. Ja olen niillä vähän päässytkin” Okkolinin suomenhevoset ovat myös palkinneet: Hovimäen lisäksi voittoja on tullut muun muassa Tähti-Optiolla, Hoviaholla, Lindan-Likalla ja Nooran Pojalla. ”Kyllähän suomenhevosilla on huonot puolensa, mutta olen kuitenkin päässyt niiden kanssa eteenpäin. Mielestäni raviuran kannalta on tärkeää, että suomenhevosella on heti alussa nopeutta.” Hovimäen löytäminen paikallis- Okkolinin hevoset ulkoilevat säällä kuin säällä. Hovimäki nautti talraveista on oiva esimerkki Okko- vipäivästä lauman keskellä. linin hankintakanavista. Hän kul- RAVIT 1-2011 7 Pariisin kylmäveriottelun kuvasatoa Champion de Prix de Pays Nordiques GERARD FORNI Röntgenkuvaukset ja ultraäänitutkimukset. OLE MME MUU TTA NEE T Uusi klinikka - paremmat palvelut Henna Halme ja Hovimäki luotsasivat Suomenhevosjoukkueen esittelyyn. • • EEVA KARVONEN • • • • Vastaamme nyt puhelimeen joka päivä klo 8-15 Kuusi eläinlääkäriä ja kymmenen avustajaa, hoitoon pääsee tarvittaessa nopeasti. Käytössä viimeisin tekniikka mm. Suomen ainoa DRS-tähystin, jolla voidaan tutkia hevosen kurkunpään toimintaa vauhdissa, myös ratsuilla. Uudet toimivat ja väljät tilat. Kaikki tämä yhdistettynä yli 30 vuoden hevosklinikkakokemukseen. Klinikka sijaitsee edelleen Teivon raviradalla, talliportin tuntumassa. Champion de Prix de Trotteurs ”sang-froid” GERARD FORNI Väljät ja toimivat tilat - hoitoon nopeasti. Tähystys kilpailuvauhdissa. Voidaan käyttää myös ratsuilla. Terho Rautianen sai tuulettaaa Tähen Tuurin voittoa täysin rinnoin. EEVA KARVONEN Uusi tilava leikkausali. Eläinlääkärit • Jukka Houttu • Kristiina Ertola • Kimmo Elfving Yrjö Ksenzak ja Teemu Okkolin: Ylivoimaa! • • • Laura Muilu Laura Valkjärvi Mari Vettenranta Ravirata, 33420 TAMPERE Puh: (03) 344 1700 (ajanvaraus) Fax: (03) 344 1003 info@tampereenhevosklinikka.fi Tutustu klinikkaan netissä www.tampereenhevosklinikka.fi RAVIT 1-2011 8 Hevosnaine Kristiina Ertola on nimekäs ja ansioitunut eläinlääkäri, Tampereen Hevosklinikan osakas, raviurheilun merkittävimpiä luottamushenkilöitä, raskaan sarjan raviharrastaja, ratsun- ja koiranomistaja ja kahden teini-ikäisen kilparatsastajan äiti. Irina keinänen Hevoset veivät Kristiinan jo ihan pikkutyttönä, vaikka hänellä ei olekaan hevosperheen taustaa. ”Aloitin harrastuksen 6- vuotiaana ratsastusleirillä Kuopiossa. Olin siellä viikon yksin ja kivaa oli. Äitini tosin oli vähemmän innostunut kun häpeillen haki minua junalta kotiin: suihkut oli koko viikon unohtuneet ja lapsi sen näköinen että oli viikon asunut tallissa. ” Harrastus jatkui ratsastuksella Tuomarinkylässä ja jossain vaiheessa tie vei Käpylään ja Tuomo Mäkelän talleille ja samalla laji vaihtui raviurheiluksi. Siihen aikaan, 1970-luvulla ja vielä paljon sen jälkeenkin, ravitalleilla pyöri paljon pikkutyttöjä, nasuja, jotka pääsivät mukaan tallin toimintaan. ”Olin Tuomolla pikkunasuna kaikki illat, viikonloput ja lomaajat. Vastuu kasvoi nopeasti: olin 13-vuotiaana ekan kerran yksin töissä vastaten kaikista hevosista – nykypäivänä se olisi rikollista toimintaa, mutta silloin ihan laillista ja tavallistakin. Ja kokeilemalla oppi kaikenlaisia asioita.” Hevoset ainoa vaihtoehto Varhaisessa vaiheessa oli selvää, että ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin valita ammatti, joka liittyy hevosiin. ”Eläinlääkärin homma tuntui sellaiselta mitä voisi tehdä hevosten kanssa vanhempanakin. Kaupunkilainen opettajaperheenikin oli eläinlääkärin ammattiin varmaan kohtalaisen tyytyväinen, kun ymmärsivät hekin sen, että tyttö ei hevosista luovu.” ”Kirjoitusten jälkeen en heti edes pyrkinyt eläinlääkikseen, kun halusin tehdä tallihommia. Ensimmäisellä kerralla en päässyt ja vietin vielä yhden välivuoden, ensin kaksi viikkoa yliopistolla kemiaa lukien ja sitten loppuvuoden Vermon klinikalla Jussi Virkkusen avustajana. Seuraava kevät meni tiiviisti pääsykokeisiin lukiessa ja toisella yrittämällä pääsin sisään.” Opiskelu oli tiivistä ja kurssimuotoista, akateemista vapautta ei juuri ollut. Klinikoilla ei tuohon aikaan kauheasti panostettu hevosopetukseen, piti itse hakea tietoa ja oppia, jos halusi hevosiin perehtyä. Halukkaitakin silti oli. ”Meidän kurssilta tuli kolme hevoslääkäriä: Olli Mäkelä, Kaisa Nivola ja minä. Hevoshar- rastajia oli paljon enemmänkin, mutta monet heistä halusivat tehdä muuta työkseen ja säilyttää hevoset vain harrastuksena.” ”Siinä onkin aina kaksi puolta kun harrastuksesta tekee ammatin. Harrastuneisuus toki auttaa ammatissa, työskentely mieluisan asian parissa on mukavaa. Toisaalta harrastus väkisin menee vähän pilalle kun sen ottaa työksi eikä enää pysty siitä ihan samalla tavalla nauttimaan.” ”Minulle oli alusta alkaen selvää, että tahdon hoitaa hevosia. Satunnaisesti klinikalla käy jotain koiria ja kissoja rokotuksissa tai muissa yksinkertaisissa hommissa, mutta mitään varsinaista pieneläinpraktiikkaa en tee. Oma koirakin käy oikealla eläinlääkärillä jos siinä on jotain vakavampaa ongelmaa.” enää juurikaan kuule, asiakkaat on tottuneet naisiin hevoseläinlääkäreinä.” Työn sitovuus sen sijaan voi aiheuttaa hankaluuksia. ”Perheen ja lasten yhdistäminen on ollut ajoittain varsin haasteellista. Tässä hommassa kun työpäivät ja niiden pituus eivät ole helposti ennakoitavissa. Lapset ovat joutuneet joustamaan, kun äidin työajat ovat milloin mitäkin. Muistan aina ne kauheat vuodet kun piti ehtiä hakemaan lapset päiväkodista viiteen mennessä. Syyllisyydentuntoja ja ”huono äiti” – pisteitä kerääntyi runsaasti kun lapset oli vihaisia jos heidät haettiin viimeisenä. Enkä varmaan ollut hoitajienkaan suosikkiäiti.” Haasteellinen ammatti äidille Kristiina Ertolan yrityksen ja työpaikan, Tampereen Hevosklinikan uudet toimitilat valmistuivat tammikuussa Teivon Raviradan talliportin kupeeseen, muutaman sadan metrin päähän vanhoista tiloista. ”Rakentamisesta en ymmärrä juuri mitään, minun osani oli tehdä paperityöt, eli huolehtia tontinvuokraksesta, tuista, luvista ja niin edeleen. Ja tietenkin tilojen suunnittelua tehtiin kaikki yhdessä.” ”Klinikkakokonaisuus on pitkään ja hartaasti mietitty ja tuntuu toimivalta ja onnistuneelta. Toistaiseksi ei ole mitään mikä kovasti kaduttaisi. Ympäristö on nyt kunnossa ja mahdollistaa toiminnan laadullisen kehittämi- Nykyään melkein kaikki uudet eläinlääkärit ovat naisia. Välillä on puhuttu siitä, että juuri hevoseläinlääkäriksi tarvittaisiin miehiä. Allekirjoitatko väitteen? ”Fyysistä voimaa tämä ammatti jonkin verran vaatii, vaikka hevosten kanssa toimiminen onkin enemmän tekniikka- kuin voimalaji. Silloin kun aloitin nämä hommat, ei naisia kovin paljon ollut ja useamman vuoden sai kuunnella asiakkaiden epäluuloisia puheita tyyliin osaakohan tyttö yhtään mitään eikä ainakaan ole riittävän hyvä hoitamaan heidän huippuhevostaan. Yleensä se ei kauheasti haitannut, joskus ärsyttikin. Nykyään tuollaista ei Yrittäjän vastuu sen.” Hevoseläinlääkärin työ innostaa Kristiinaa edelleen. Kevätauringon alkaessa pilkahdella on kiva poiketa päivällä ontumatutkimuspotilaan kanssa pihalle, vaikka sisälläkin voisi juoksuttaa. ”Jokainen päivä on erilainen. Hevosten kanssa on edelleen hieno tehdä töitä ja joka päivä oppii jotain uutta. Ja erilaiset ihmiset ovat homman suola; aivan mahtavia tyyppejä käy asiakkaina mikä tekee työnteon niin paljon mukavammaksi. Välillä nauretaan asiakkaiden kanssa yhdessä niin ettei töistä meinaa tulla mitään.” Eläinlääkärit ovat usein yrittäjiä olosuhteiden pakosta, siksi että se on sopivin muoto harjoittaa omaa ammattia. ”Yrittäjyys on minulle elämäntapa, välillä raskaskin. Olen ollut palkansaajana vain pari vuotta, eli varsin varhaisessa vaiheessa yrittäjyys tuli mukaan kuvioon.” Uuden klinikan myötä taloudellinen vastuu kasvoi merkittävästi, lisäksi on vastuu työtekijöistä ja toiminnan kehittämisestä. Myös sitoutuminen, se että on selvää mitä tekee isona, vaatii joskus asennoitumista. ”Hermo menee heti kun joku sanoo ettei tämä mitään maksanut, meni firman piikkiin.” Ensimmäinen nainen Kolmannen kerran viime vuonna Suomen Hippoksen hallitukseen valittu Kristiina Ertola oli luot- tamuselimen en jäsen. Mitään k pokseen ei kuit eikä saatukaan. ”Totta kai on simmäinen nais naiseus työsken lestäni vaikuttan aikanaan helpp vaikka ensimm seen ajaessa jänn jo Hämeenlinna takaisin päin. Sil tä aika kovaa No on darkness” Kristiina Ert hallituksen jäsen kollegansa Ma kolan Ruotsin ST:n hallitukse on erikoinen yh olivat aikanaan tallityttöjä. ”Tuomo oli t vaikka ei niin arvostanutkaan.” Hippoksen ha Kristiina Ertola kymmenen vuo voa pyörittävän Hippoksen halli kuttaa myös Hip valiokunnassa p ”Mahdollisuu oihin kotiradalla mintaa on tärkeä ovat olleet vars raviradoille että viurheilulle, eikä aina ole ollut ko eikä mukavaa. K ossa ei hyviä va huonommista pi se vähiten huono RAVIT 1-2011 9 en vailla vertaa nsimmäinen naiskiintiönaista Hiptenkaan kaivattu n hienoa olla ensjäsen, mutta ei ntelyyn ole mienut. Joukkoon oli po tulla mukaan, mäiseen kokouknitti niin, että olin assa kääntymässä lloin soi ämyreiso fear – destinati- tolan Hippoksen nyydelä ja hänen arjaana Alaviuhkeskusjärjestön en jäsenyydellä hteys: molemmat Tuomo Mäkelän tästä mielissään, raviherroja aina ” allituksen lisäksi a on ollut jo yli otta mukana TeiPohjois-Hämeen ituksessa ja vaippoksen jalostuspuheenjohtajana. us vaikuttaa asia ja kehittää toiää. Viime vuodet sin raskaita sekä koko Suomen raä järjestötoiminta ovinkaan helppoa Kun päätöksenteaihtoehtoja ole ja itää yrittää valita o niin ei se miten- ”Olihan se ihan mielettömän upeaa, kun oma hevonen juoksi Elitloppetissa ja Prix d´Ameriquessa kään kivaa ole. ”Orilautakunnassa olin mukana kymmenen vuotta ja oli kiinnostavaa nähdä läheltä uudet oriit joita Suomeen tuotiin ja tietty myös kaikki hyvät suomenhevoset. Jalostusvaliokunnassa on usein aika tunteellisia asioita kuten orivalinta, kantakirjaus, palkitsemiset ja arvostelut. Säännöistä täytyy pitää tasapuolisesti kiinni eikä niistä voi poiketa ilman hyviä perusteluja. Jos säännöt on huonot, niitä pitää sitten muuttaa.” ”Kasvattajan asema ei ole hyvä ja hevoskasvatuksen edellytysten parantaminen on tärkeää. Palkintojenmaksukyvyn säilyttäminen on silti raviurheilun elinehto ja myös kasvattajan etu ja siihen on suurimmat resurssit ja voimavarat kohdistettava.” Houston Laukko ja ratsut Niin uskomatonta kuin se onkin, Kristiina Ertola kuuluu myös siihen vähemmistöön, joka liikkuu sujuvasti niin ravi- kuin ratsastustapahtumissa. ”Totta. Lapset Lotta, 16, ja Hanna, 13, ratsastavat aktiivisesti ja kilpailevatkin lähinnä este- ja kenttäratsastuksessa. Äidin aika kuluu viikonloppuisin autokuskin, hevosenhoitajan, huoltajan, maksajan ja managerin hommissa valmennuksissa ja kisoissa. Ratsupuolella perheestä löytyy puoliveriratsu ja iso poni. Puoliverisen selkään Kristiina nousee mieluusti itsekin ja hyppää jopa pieniä esteitä. Lasten kanssa on kuitenkin sovittu, ettei heidän tarvitse hävetä äitiään kilpailemassa. Ravihevosen omistajana Kristiina Ertola on saanut nauttia sellaisesta päihteestä , että se saattaa selittää kaiken, mikä tässä haastattelussa on tullut ilmi. ”Olin mukana 1995 Euroopan Mestari Houston Laukko omistajaporukassa. Juuston kanssa sain kiertää monta vuotta Suomen ja Euroopan suurimpia kisoja ja nauttia ainutlaatuisesta menestyksestä.” Houston Laukko mahdollisti sellaisia tapahtumia, joista me suomalaiset raviharrastajat haaveilemme yleisönä, mutta Kristiina nautti niistä omistajana. ”Olihan se ihan mielettömän upeaa, kun oma hevonen juoksi Elitloppetissa, Prix d´Ameriquessa ja lähes kaikissa muissakin Euroopan suurkilpailuissa, ja vielä pärjäsikin niissä.” Houston Laukolla on luonnollisesti aina paikka Kristiinan sydämessä. ”Eläkeruuna, 23, elelee edelleen kotikonnuillaan Laukon kartanossa ja voi varsin hyvin. Aina siellä käydessä tulee käytyä rapsuttelemassa.” Houston Laukon lisäksi Kristiina on omistanut ja omistaa edelleen joukon vähän tavallisempia hevosia. Ilonhetkiä nekin ovat tuottaneet. ”Ensimmäinen oma ravuri oli 1980-luvun alussa huutokaupasta ostettu ruotsintamma Titicaca Ri, joka tienasi kunnioitettavasti lähes 100 000 markkaa. Ajelin sillä kilpaa itsekin. Olen myös harrastanut pitkään pienimuotoista ja erittäin tappiollista kasvatusta. Minä olen se tyypillinen tilastokasvattaja, jolle syntyy yksi varsa vuodessa. ” Tällä hetkellä starttihevosena on oma kasvatti Moonstruck, 4, (Ganymede – Solid Gold: Houston Laukko) joka on A-P Pakkasen valmennuksessa ja voittanutkin muutaman kerran. Tämän lisäksi on SJ´s Photolainen siitostamma, joka kantaa EL Mikosta ja sen vuotias varsa Lindy Lanesta sekä kaksi kimppahevosta, toinen suomenhevonen. Kunkkarit ensi kesän koitos Teivon luottamushenkilönä Kristiina Ertolalla on sormensa pelissä myös tulevan kesän kuninkuusravijärjestelyissä. ”Kunkkarivalmistelut aloitettiin heti sen jälkeen kun ne Teivolle myönnettiin syksyllä 2007. Totta kai jo ennen kisojen hakemista oli tehty paljon selvityksiä ja laskelmia. Järjestely vaatii kovaa sitoutumista ja työntekoa koko organisaatiolta. Päävastuun kantaa tietenkin toimiston porukka. Vaikka Teivon kilpailuorganisaatio on erittäin pätevää ja kokenutta ja isoja tapahtumia on järjestetty ennenkin, on kunkkarit silti iso haaste meille kaikille. ” Kristiina on henklökohtaisesti kulkenut muistikirjan kanssa kaikissa kunkkareissa Kouvolasta lähtien, laskeskellut vessoja, pöytiä ja kaljahanoja.” ”Koko tapahtuman onnistunut kokonaisuus on tärkeää ja pyritään siihen että mikään osaalue ei mene ihan pieleen, eli yritän pitää omien kykyjen rajoissa huolta kokonaisuudesta.” ”Kuninkuusravien tapahtumista hevosiin liittyvät oheisohjelmat ovat minun osallani. Erityisesti odotan sunnuntaille suunniteltua esitystä jossa nähdään Pinsiön mieskuoro livenä ja Ypäjän hevoset esittävät kuvaelmana Kantaatin Suomenhevoselle. Olen varma, että siitä tulee hieno!” Erityisen teivolaista kuninkuusraveissa on iltajuhla raviradalla. Esiintymislavalle nousee Tampereen ja Ylöjärven lahja Suomirokille: Eppu Normaali. Energia ja aika Miten ihmeessä saat energian ja ajan riittämään siihen kaikkeen mitä teet? Onko sinulla jotain käytännön vinkkejä saamattomuuden tai kiireen kanssa painiville? ”Sitä ihmettelen usein itsekin. Päivät ovat aika pitkiä ja kiireisiä, harrasteet hoidetaan sitten iltaisin ja öisin. Raviurheilu ja hevoset on minusta edelleen niin hieno asia, että niistä jaksaa innostua ja tsempata.” ”On myös hienoa saada olla mukana raviurheilun murrosvaiheessa kun V-pelit siirtyvät Veikkaukselta takaisin kotiin hevosväen hoidettavaksi. Energiaa antavat myös kaikki ne hienot ihmiset joiden kanssa saa asioita tehdä yhdessä, paljon on tullut hyviä ystäviä tämän ravimatkan varrelta.” ”Vinkkejä kaipaisin kyllä itsekin. Omaa jaksamista on helpottanut se, että puoliväkisin olen raivannut aikaa kuntoliikuntaa varten, mikä on kyllä auttanut jaksamaan. Saamattomuus on omalla kohdallani selkeästi sidoksissa töiden määrään; kun on paljon hommia ja pieni stressi päällä olen heti tehokkaampi ja saan asioita etenemään, jos joskus on vähemmän töitä en millään viitsisi tehdä sitä vähääkään.” RAVIT 1-2011 10 SANNA NYYSSÖNEN Suositut ponikerhot opastavat lapsia hevosten pariin Turun ponikerholaiset tutustumassa Harri Koivusen tallilla. Elina Hirvonen Länsi-Suomen raviratojen alueellinen nuorisovastaava-pilottihankkeen myötä syntyi idea ponikerhoista. Kerhon tarkoitus on antaa lapsille mahdollisuus tutustua eläimiin mukavan yhteisen kerhotoiminnan kautta, mutta myös opettaa, että ponin hoito on vastuullista puuhaa. Raviurheilun nuorisotoiminta on saanut ponikerhojen kautta uuden vireen kohti kevättä ja kesää. Ponikerhot alkoivat vuoden alussa Forssan, Kokemäen, Porin, Tampereen ja Turun raviradoilla. Kerholaisia kerhoihin ilmoittautui uskomattoman paljon, kaikkiaan 130. Maaliskuussa ponikerhot alkavat myös Kaustisen, Lahden, Mikkelin, Porvoon, Rovaniemen ja Seinäjoen ravinuorten toimesta. Innokkaista kerholaisista on tuskin heilläkään puutetta. ”Kerhoista ei ole kuulunut kuin positiivista palautetta. Kerhojen onnistuminen ja niiden hoitaminen kunnialla antaa positiivista kuvaa raviurheilusta ja sen nuorisotoiminnasta. Hienoa näyttää kaikille että myös me osaamme, toteaa alueellinen nuorisovastaava Sanna Nyyssönen. Jokaiselle kerralle on mielenkiintoista ohjelmaa ponin hoitoon kuten harjaamiseen, ruokintaan, talutukseen ja kavioiden puhdistamiseen liittyen. Lisäksi kerhossa tehdään oma keppihevonen ja kokoontumiset päätetään merkkisuoritukseen sekä keppihevosnäyttelyyn. Kerho on suunnattu yli kuusivuotiaille lapsille. Pienellä panostuksella ja suurella innolla saadaan aikaan ihmeitä raviurheilun nuorisotoiminnassa. Ponikerhojen myötä raviurheilu tulee monelle ihmiselle tutuksi ja se onkin yksi nuorisotoiminnan myötä vaikutuksista. Kaikista heiltä ei ole tulossa aktiivisia raviharrastajia, mutta positiivinen kuva raviurheilusta auttaa meitä kaikkia. SANNA NYYSSÖNEN Hae meille yhteishaussa 28.2.-18.3.2011 www.haenyt.fi www.ysao.fi koko suomi ja muu maailma tarvitsee osaajia! www.taitaja2011.fi Turun ponikerhon ensimmäisellä tapaamiskerralla päästiin ponin kärryille. Kuvassa opiskelijamme Annika Valtari ammattitaidon SM-kilpailuissa Oulussa keväällä 2010. Hevostalouden perustutkinto Ratsastuksenohjaaja Ratsastuksenohjaajan työhön kuuluu: MERVI NIIRANEN n ratsastustuntien pitäminen eri tasoisille asiakasryhmille n ratsastustallin tai -koulun hevosten terveydentilan seuranta n tallityöt n hevosten ratsastaminen n erilaisten hevosharrastekerhojen pitäminen n yhteistyö ratsastusseurojen kanssa Hevostenhoitaja osaamisalat ja suuntautumiset: n ravihevosten hoitaminen n hevoskasvatus n hevosharrastepalvelujen tuottaminen n hevosvarusteiden valmistaminen Opetus tapahtuu Hingunniemen koulutilalla Kiuruvedellä. Maatalousalan perustutkinto Maaseutuyrittäjä Maaseutuyrittäjän työhön kuuluu: n maatilan kasvinviljelyyn ja kotieläintenhoitoon liittyvät työt sekä niissä tarvittavien koneiden ja Testaa laitteiden käyttö ja huoltotyöt n taloussuunnittelu, kannattavuuden seuranta ja kirjanpidosta inäsi!.com/huolehtiminen ja niissä käytettävien atk-sovellusten käyttö n maatilan metsätalouteen liittyvät työt työmace book www.ysao.fi www.f ysao.fi Eläintenhoitaja pk/yo Eläintenhoitajat voivat työskennellä mm. n lemmikkieläinalan yrityksissä n pieneläinyrittäjinä n maaseutuyrittäjinä n lomittajina n karjanhoitajina Opetus tapahtuu Peltosalmen koulutilalla Iisalmessa, n. 9 km keskustasta. Tuplaa mahdollisuutesi ja valitse MAHIS! MAHIS on oppilaitosten yhteistyöverkosto, jossa on mahdollisuus yhdistää sekä ammatillisia että lukio-opintoja tai suorittaa lähialoilla kaksi ammatillista tutkintoa. www.mahis.fi Lisätietoja MAHIS-opinto-ohjaalta puh. 0400 793 126. Kysy lisää opinto-ohjaajiltamme, Paavo Härkönen, p. 0400 793 146 ja Anneli Lämsä p. 0400 793 136 ja netissä osoitteesta www.ysao.fi Osaavissa käsissä tulevaisuus Oulu Kajaani Hingunniemi Kiuruvesi Kokkola Kuopio Jyväskylä Peltosalmi Iisalmi Lahti Helsinki Hingunniementie 98, Kiuruvesi, p. (017) 272 5911 Kotikyläntie 254, Iisalmi, p. (017) 272 5701 Teivon ponikerho tallivierailulla. RAVIT 1-2011 11 Hevoset 2011 -messut • Hevosalan ammatti- ja harrastemessut • 8.–10.4.2011 • Tampereen Messu- ja Urheilukeskus • www.hevosmessut.fi Hevosmessujen asiantuntijat jälleen huipputasoa Tampereen Messukeskuksessa 8.-10.4. järjestettävien Hevoset2011messujen ohjelma, asiantuntijaesiintyjät ja seminaariohjelma ovat jälleen huipputasoa: Ravipuolen tähtenä Ruotsissa uransa tehnyt eläinlääkäri ja klinikkaryppään omistaja Marjaana Alaviuhkola ja muutkin KYRA KYRKLUND puhujat houkuttavat: ravivalmentaja Kari Lähdekorpi ja Boko-kasvattaja John Bootsman. Ratsupuolella Kyra Kyrklund on ehdoton johtotähti. KARI LÄHDEKORPI JOHN BOOTSMAN KARI VEPSÄ Ruotsissa eläinlääkärit tekevät toistensa kanssa enemmän yhteistyötä KANAL75/DANIEL LARSSON Hevosmessujen sunnuntaina Tähtien Salissa kuullaan harvinaista vierasta, eläinlääkäri Marjaana Alaviuhkolaa. Pari vuotta sitten Ruotsin Vuoden Yrittäjänä palkittu Alaviuhkola pyörittää Ruotsissa pian viisi klinikkaa kattavaa eläinsairaalayritystä. Liikemaailman menestyksestä huolimatta Alaviuhkola pitää edelleen eläinlääkärin työtä tärkeänä asiana: ”Se on minun elämäntehtäväni ja kiinnostukseni kohde, erityisesti ortopedia ja urheilufysiologia.” Irina Keinänen Marjaana Alaviuhkola on Suomesta kotoisin ja valmistunut Suomessa eläinlääkäriksi 1985. ”Siihen aikaan hevosklinikkatoiminta oli Suomessa vielä aivan alkutekijöissään. Klinikoita oli vain muutama, ja nekin sellaisia, joissa työskenteli yksi eläinlääkäri ja hänen avustajansa. Minä halusin kuitenkin hoitaa hevosia ja olin kiinnostunut nimenomaan ravihevosista, hevosten urheilufysiologiasta ja ortopediasta. Ruotsissa oltiin näissä asioissa vähän pidemmällä ja erityisesti klinikkaverkosto oli tiheämpi, siksi lähdin. Alunperin tarkoitus oli olla Ruotsissa vuosi tai pari ja jatkaa sitten Yhdysvaltoihin, mutta jotenkin jumiuduimme tänne, ” Alavihkola taustoittaa. Me-muodolla Alaviuhkola viittaa ravivalmentajapuolisoonsa Kari Lähdekorpeen. Ruotsalaiseksi eläinlääkäriksi pätevöitymisen jälkeen Alaviuhkola työskenteli hetken ATG:n klinikalla, mutta ensimmäinen pitempiaikainen työpaikka oli Hallands Djursjukhus, kolmen eläinlääkärin omistama eläinsairaala. ”Työskentelin heidän palveluksessaan vuodesta 1986 vuoteen 1994, jolloin rakensin maatilal- lemme oman klinikan.” ”Työskentely omalla klinikalla ainoana eläinlääkärinä ei kuinkaan täysin tyydyttänyt minua. Ajattelin, että olen vielä nuori ja haluan kehittyä työssäni ja olla enemmän vuorovaikutuksessa toisten eläinlääkärien kanssa.” Samaan aikaan Hallands Djursjukhusin osakkaista kaksi halusi päästä eläkkeelle ja myydä osuutensa. Alaviuhkola käytti tilaisuuden hyväkseen, osti heidän osuutensa ja jatkoi työtä yhdessä yhden alkuperäisen osakkaan kanssa. Vuonna 2005 Alaviuhkola lunasti itselleen loputkin osakkeet. Hallands Djursjukhus on kasvanut voimakkaasti koko Alaviuhkolan yrittäjyyden ajan. Vuonna 1998 sen liikevaihto oli 12 miljoonaa kruunua, 2010 jo 65 miljoona kruunua. Työntekijöitä yrityksessä on jopa 60, tosin osa heistä tekee vajaata työviikkoa. ”Ruotsalaisittain laskettuna työllistämme 50 kokoaikaista henkilöä.” Iso klinikka mahdollistaa eläinlääkäreiden erikoistumisen tiettyihin osa-alueisiin ja helpottaa kollegan konsultointia. Tässä Alaviuhkola näkee merkittävän eron suomalaiseen hevosklinikka työskentelyyn nähden. ”Suomessa eläinlääkäri tekee työtään pääasiassa yksin, avustajansa kanssa. Myös omistajat ja valmentajat tukevat tätä tapaa haluamalla että vain tietty eläinlääkäri hoitaa heidän hevostaan. Ehkä ruotsalaiset ovat muutenkin yhteisöllisempiä, mutta täällä halutaan työskennellä yhdessä ja tiedon jakaminen keskenään on myös kunnia-asia.” Hevoset eivät välttämättä tule Ruotsissa tietylle eläinlääkärille, vaan klinikalle hoidettavaksi. Klinikalla myös käymään tiheämpään kuin Suomessa ja kontrollikäynnit MARJAANA ALAVIUHKOLA ovat rutiinia. ”Suomessa joku yksittäinen eläinlääkäri voi olla lähes palvottu henkilö, Ruotsissa sellainen on vieraampaa.” todennut, että minun on ruvettava priorisoimaan yritystä potilastyön kustannuksella, vaikka hevoseläinlääkärin työ onkin minun elämäntehtäväni.” Alaviuhkola on ihan näihin päiviin asti tehnyt itsekin eläinlääkärin työtä, hoitanut potilaita. ”Hallinto on meillä hyvin kevyttä, eikä yrityksessäni ole ketään hoitamassa pelkkiä toimistotöitä, vaan kaikki osallistuvat myös potilastyöhön. Omalta kohdaltani olen Hallands Djursjukhusin potilasmäärät ovat vaikuttavia: viime vuonna klinikoilla hoidettiin yhteensä 17 000 hevospotilasta ja 19 000 pieneläintä. Tähän tarvittiin kaikkia neljää toimipistettä, yksi uusi piste valmistuu vuoden lopussa. ”Hoitamamme hevosmäärä on Ruotsin yksityisistä klinikoista suurin”, Alaviuhkola valottaa. Ruotsissa arvioidaan olevan noin 350 000 hevosta. Suomessa vastaava luku on noin 75 000. RAVIT 1-2011 12 Hevoset 2011 -messut • Hevosalan ammatti- ja harrastemessut • 8.–10.4.2011 • Tampereen Messu- ja Urheilukeskus • www.hevosmessut.fi ANTTI SAVOLAINEN Tarkista messujen ohjelma ja bongaa itseäsi kiinnostavat aiheet ja ohjelmanumerot: www.hevosmessut.fi Hevosalan ammattilaiseksi! Kaustisen raviopisto tarjoaa hevosalan koulutusta Nikulan raviurheilukeskuksessa. Opistolla on kaksi omaa ravitallia, sekä uusi kengityspaja. Hevostalouden perustutkinto 120 ov » Ladakh Jiel riemastutti viime vuonna kotiyleisöä ja nappasi voiton ruotsalaisten edestä. Seinäjoen 60 000 euron kohtaloa voi seurata suorana messuilla Seinäjoella 9. huhtikuuta ravattavassa XXXVII International Prix d'Etain Royal Seinäjoki-racessa on komea 60 000 euron ykköspalkinto. Se on etenkin ajankohdan huomioiden sellainen summa, jolla saa viivalle kovia nimiä myös rakkaasta naapurimaasta Ruotsista. Viime vuonna ennakkosuosikit olivat ruotsalaisia, mutta potin korjasi kotiin kotiradan Ladakh Jiel. Kotimaisen raviurheilun koviin nimiin lukeutuvan Reima Kuislan ori rökitti muut varmoin ottein. Ori lienee yksi pohjalaisten valtti tänäkin vuonna ja ties vaikka hihoissa on vielä muitakin ässiä piilossa. Tänä vuonna Seinäjoen suurtapahtuma näytetään suorana lähetyksenä Tampereen Hevos- messuilla jättiscreeniltä. Messuilla voi myös pelata koko viikonlopun ajan Totoa. Tarjolla on asiantuntijoiden laatimia huippuvihjeitä ja opastusta peleihin. Kansainvälisen raviurheilun pyörteisiin kisastudiossa opastaa kauneuskuningattarena ja hevostyttönä tunnettu Joanna Väre, jolla on apunaan maan eturivin raviohjastajia. Hevosenomistajaksi messuilla? Hevoset 2011 messuilla myydään huippusukuinen 1-vuotias ravurinalku, tamma BWT Mistral. Sen emä Khamsin on itsensä Maharajahin sisko ja isä AB palkittu periyttäjäori Supertoy. Khamsinin ensimmäinen varsa BWT Shamal, 4-vuotias tamma on aloittanut uransa mukavasti. BWT Mistralin puolisisko on voittanut tänä vuonna jo Ruotsissa Solvallassa ja juossut tammi- helmikuussa 2011 jo 5600 euroa. BWT Mistral kimppa koostuu 400 osuudesta a 40€. Hinta pitää sisällään tamman elätyksen ja valmennuksen maaliskuun 2012 loppuun. Tuolloin perustettava kimppa voi siirtää opetuslähtövalmiin 2-vuotiaan tamman haluamalleen valmentajalle. BWT Mistral viime kesänä, aivan pikkuisena. Hevosenhoitajat kisaavat mestaruudesta - ilmoittaudu tai ilmoita suosikkisi Hevosenhoitajien Mestaruuskilpailu järjestetään Tampereella Hevoset-messuilla 8.–10.4. 2011. Kilpailu on kaksiosainen. Ensimmäinen osa on teoriakoe, toinen näytösareenalla pidettävä leikkimielinen vauhtikisa. Kilpailuun valitaan hakemusten perusteella kahdeksan parasta kandidaattia. Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee mainita koulutus, työssäoloaika ja työpaikka. Kerro myös erityisosaamisestasi, ammatin hyvistä puolista ja siitä, mikä on mielestäsi tärkeintä hevosenhoitajan ammatissa. Hakemukset tulee lähettää säh- köpostitse viimeistään 15.3.2011 alla oleviin osoitteisiin. Ratsuhevosten hoitajat: kielo.kestinmaki@ratsastus.fi Ravihevosten hoitajat: eeva.karvonen@hippos.fi Kaikki osallistujat palkitaan Agrimarketin lahjakorteilla. Voittaja saa myös Tampereen Messujen lahjoittaman 200 euron rahapalkinnon Piia Kantoluoto voitti ensimmäisen mestaruuden Kilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010. Silloin kilpailun voitti hevosenhoitaja Piia Kantoluoto, joka on toiminut luottohoitajana ammattiravivalmentaja Harri Koivusen tallissa. Kantoluodon tunnetuimpia hoidokkeja ovat Derby-voittaja Ribaude sekä yli 100 000 euroa urallaan ansainnut Callela E-mail. Vuoden 2011 alusta alkaen Kantoluoto on siirtynyt Eläinlääkärin avustajaksi Tampereen Hevosklinikalle. Hevostenhoitaja Nuorten PK ja YO -pohjainen koulutus. Myös ammattilukio. Hakeminen 28.2.-18.3. www.haenyt.fi Kysy lisää: info.kaustinen@kpedu.fi tai (06) 861 2703 www.kpedu.fi yhteishaku.kpedu.fi RAVIT 1-2011 13 Hevoset 2011 -messut • Hevosalan ammatti- ja harrastemessut • 8.–10.4.2011 • Tampereen Messu- ja Urheilukeskus • www.hevosmessut.fi Kyra Kyrklund uskoo yleishevosmiesasenteeseen Olympiatasolla kilpaillut kouluratsastaja Kyra Kyrklund, jos kuka, tietää hevosen kouluttamisen haasteet. Hänen mukaansa taitavaksi hevosalan ammattilaiseksi tullaan yleishevosmiesasenteella sekä pitkäjänteisellä työllä. Hän muistuttaa myös, että hevonen yhdistää ihmisiä yli sosiaalisten ja maiden rajojen. Kansainvälisesti menestynyt kouluratsastaja ja valmentaja Kyra Kyrklund osoittaa esimerkillään, kuinka kurinalaisella työllä saavutetaan hyviä tuloksia. Hänen arkeensa ei hienostelua mahdu, sillä päivät täyttyvät määrätietoisesta yhteistyöstä erilaisten hevosten kanssa. Tälläkin hetkellä Kyrklundilla on koulutettavana kuusi hevosta. ”Aivan kuten missä tahansa ammatissa, myös hevoskoulutuksessa tulee toisinaan tunne, että työ on pitkäveteistä ja edistystä ei muka tapahdu. Silloin vain täytyy puurtaa, olla sinnikäs ja uskoa, että tulosta syntyy, ” Kyra Kyrklund miettii. ”On myös uskottava itseensä, eli vaikka aina hevonen ei kehity toivotulla tavalla, on voitava luottaa omiin taitoihin,” Kyrklund lisää. Hänen kohdallaan sisu on palkittu, sillä kansainvälisillä areenoilla nainen on ansainnut yli 30-vuotisella urallaan muun muassa MM-hopeaa, maailmancupin voiton, useita 5:siä sijoja olympialaisissa sekä lukuisia korkeita sijoituksia kansainvälisissä kilpailuissa. Hän on niittänyt kunniaa muun muassa Piccolon, Nøren, Matador II:n, Edinburgin, Flyinge Amiralin, Masterin ja Maxin kanssa. Kyrklund uskoo ainakin parin tällä hetkellä koulutuksessaan olevan hevosen taipuvan tulevaisuudessa Grand Prix -tason suorituksiin. Kiitos tuo tulosta Hevosiin eivät päde samat lait ja säännöt kuin ihmiseen. Hevonen on perusluonteeltaan pako- ja laumaeläin, joten sitä on osattava totuttaa erilaisiin tilanteisiin. On myös huomioitava, että hevoset ovat yksilöitä, joten oppimiseenkin menee eri hevosilla eri aika. ”Itse olen huomannut, että nuoria hevosia on tehokkaampaa opettaa muiden hevosten parissa. On myös oltava itsevarma, vaikka toisinaan kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Silloin yleensä palaan hevosen kanssa helpompiin suorituksiin ja analysoin, missä ongelma mahtaa olla.” ”Joillakin hevosilla on luontaiset lahjat keksiä nopeasti, mitä siltä odotan. Olennaista on silloin kiittää hevosta, jolloin se tahtoo onnistua jatkossakin. On myös hevosia, joilta menee enemmän aikaa oppia. Silloin on ymmärrettävä kiittää sitä jo siitäkin, kun se reagoi oikeaan suuntaan,” Kyrklund opastaa. ”Toinen hevonen hallitsee siis jo 7-vuotiaana Grand Prix -liikkeitä, kun taas toinen saavuttaa saman tason vuotta paria myöhemmin. Ei ole olemassa mitään valmista koulutussapluunaa, johon kaikki hevoset mahtuisivat.” Kokonaisvaltainen huolenpito Kyra Kyrklundin mukaan menestyksen kulmakivenä on ennen kaikkea yleishevosmiesasenne. On myös helpompaa, jos kisatta- MaukkaiMMat Makkarat, laadukkaiMMat lihat. Wotkin’silta totta kai! Chef Wotkin’s palvelutiskit PRISMA ITÄKESKUS Vanhanlinnantie 3, 00900 HKI Puh. 010 766 8912 S-MARKET SOKOS HELSINKI Postikatu 2, 00100 HKI Puh. 010 766 1047 Lihatukku Veijo Votkin Oy TEHTAANMYYMÄLÄ Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki puh. (09) 774 33 477 avoinna ma-pe 7-18, la 7-15 tehtaanmyymala@votkin.fi www.votkin.fi va hevonen on ratsastajan itsensä kouluttama, jotta hänellä on tuntuma hevosen sekä fyysiseen että psyykkiseen historiaan. ”Sitä paitsi valmiin kansainvälisen kilpailukykyisen Grand Prix -hevosen ostaminen on vaikeaa ja erittäin kallista. ” ”Jotta hevonen yltää korkealle, täytyy ratsastajalla olla ymmärrystä muustakin kuin ratsastuksesta, eli on pidettävä huolta hevosesta kokonaisvaltaisesti.” ”Lähtökohtana on kyky arvioida jopa varsan mahdollisuuksia, rakennetta, verilinjoja ja luonnetta. On myös tiedettävä, kuinka hevosen lihaskuntoa ylläpidetään, mikä on muun muassa hieronnan ja kengityksen rooli hevosen hyvinvoinnissa sekä millaisiin eläinlääkinnällisiin ratkaisuihin tulee kulloisessakin tilanteessa päätyä,” Kyrklund antaa esimerkkejä. Lisäksi on tärkeää osata innostaa ympärillä olevia ihmisiä auttamaan taloudellisesti kuten sponsoroimaan tai tarjoamaan hevostaan koulutukseen. Hevoset yhdistävät Hevosmaailma ei ole Kyrklundin mukaan pelkkää ratsastamista, koulutusta ja puurtamista. Se on myös mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. ”Olen tavannut hevosharrastuksen ja -ammatin tiimoilla paljon mielenkiintoisia ihmisiä. Myös esimerkiksi ulkomaille muuttaessa hevosihmisten kautta on mahdollisuus päästä nopeasti sisään uuden maan oikeaan arkeen ja elämään. Sitä kautta myös vieraan kielen opetteleminen on nopeampaa ja helpompaa.” ”Hevoset eivät piittaa siitä, kuinka paljon ihmisen tilillä sattuu rahaa olemaan tai mistä taustoista kukin tulee, joten on hienoa nähdä, kuinka hevoset Tero Puha yhdistävät ihmisiä yli sosiaalisten ja maiden rajojenkin yli,” Kyrklund iloitsee. Idolisointi ei kiinnosta Kyra Kyrklund on yksi kautta aikojen menestyksekkäimpiä suomalaisia ratsastajia. Huhtikuisilla Hevoset-messuilla hänet nähdään sekä seminaariluennoitsijana että näytösareenan esiintyjänä. Hän ei innostu idolisoinnista, vaan muistuttaa olevansa aivan tavallinen ihminen, joka on aloittanut uransa 10-vuotiaana kummitätinsä työhevosen selässä. ”Toivon, että ihmiset tulevat rohkeasti juttelemaan kanssani. Lupaan, etten pure enkä potki, Kyrklund sanoo nauraen.” ”Kyllä minäkin olen ollut ratsastuskouluratsastaja. Haluankin tulla Hevoset-messuille nimenomaan tapaamaan ihmisiä ja inspiroimaan heitä hevosharrastuksen pariin. On hyvä muistaa, että ratsastaminen on hieman kuin pyörällä ajaminen; kun sen kerran on nuorena oppinut, sen muistaa myöhemminkin, vaikka välissä olisi vuosia.” muistakin hevosalan lajeista kuin vain omastaan, sillä siten saa tuoreita näkemyksiä omaankin tekemiseen. On turhaa olla varovainen kokeilemaan uutta,” Kyra Kyrklund kannustaa. Kyrklund on tyytyväinen, että Hevoset-messuilla on mukana niin ratsastus- kuin ravipuolenkin osaajat ja harrastajat. ”On tärkeää olla kiinnostunut Kenen kavionjälki on merkittävin? Gun Järnefelt, Vuoden Kavionjälki-palkinnon saaja 2010. Vuoden Kavionjälki on Hevosmessuilla vuosittain jaettava hevosalan yhteinen tunnustuspalkinto. Palkinnot ojennetaan henkilölle tai yhteisölle, joka on toiminnallaan ja teoillaan edistänyt koko hevosalan etua ja yhtenäisyyttä. Päätöksen pal- kinnon saajasta tekevät Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton hallitukset. Vuoden Kavionjälki 2010-palkinto ojennettiin viime vuonna hevosen lannanpolttoasioihin perehtyneelle Gun Järnefeltille. Itse palkinto sisältää kaksi taiteilija Jarmo Jurkan suunnittelemaa veistosta, toinen niistä on kiertopalkinto ja toisen palkittava saa pitää omanaan. Palkitsemistilaisuus pidetään perjantaina messujen avauspuheen jälkeen. RAVIT 1-2011 14 …kuten monipuolista hevosalan koulutusta Asikkalassa ja Jokimaalla Loistolaite metsäteille, hifistelijöille ja naisille - hyvä kaikille Haluaisitko hevosharrastuksestasi itsellesi ammatin? Sinun ammattisi, hevosenhoitaja? Voit suorittaa myös yo-tutkinnon opintojen yhteydessä. Yhteishaku 28.2.–18.3.2011, www.haenyt.fi Lisätietoja: opinto-ohjaaja Elina Lehkonen puh. 050 538 2326 opintosihteeri Sanna Kurvi puh. 03 8287122, 050 403 6803 Aikuisopiskelua Hevosenhoitajan oppisopimuskoulutus • perustutkintoon valmistavaa koulutusta alan yrittäjille ja työntekijöille Hevosvalmentajan ammattitutkinto • tutkintoon valmistavaa täydennyskoulutusta monimuotokoulutuksena • suuntautumisena ravivalmennus tai hevoshieronta • mahdollista tulla myös suoraan tutkintotilaisuuksiin Kengityskursseja Lisätietoja: aikuisten opintosihteeri Sari Sjönberg puh. 044 708 0558 Tutustu: www.salpaus.fi/luonnonvara_ala Ota askel ammattimaiseen raviurheiluun! Jämsän ammattiopisto toteuttaa hevostenvalmentajan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta 1.9.2011–31.5.2012. Meillä on yli kymmenen vuoden kokemus “Jämsän ravilinja” -koulutuksesta. Opiskelet Sinulle suunnitellun opetussuunnitelman mukaisesti. Jämsässä opiskelet ammattiaineita, kuten terveydenhoitoa, ruokintaa, kengitystä, valmennusta ja yritystaloutta. Välillä kartutat käytännön kokemustasi joko työpaikassasi, omassa yrityksessäsi tai valitsemallasi ammattitallilla Suomessa tai ulkomailla. Pääsyvaatimuksena on hyvä käytännön kokemus ja 18-vuoden ikä. Raviajokortti ja kiinnostus kengityksestä luetaan eduksi. Koulutukseen sisältyy mahdollisuus hevostenvalmentajan ammattitutkinnon suorittamiseen. Haku jatkuu koko kevään. Viimeinen hakupäivä on 22.7.2011. Tiedustelut ja hakuohjeet: Toini Immonen 040 341 4341, toini.immonen@jao.fi. OSARAN MAASEUTUOPETUSYKSIKKÖ Hämeenkyrö Ammatillista koulutusta v. 2011 Maatalousalan perustutkinto -Maatilatalouden koulutusohjelma. Kotieläintenhoito, hevostalous, talliyrittäminen kasvinviljely, luomutuotanto, metsätalous -Maatalousteknologian koulutusohjelma. Konetekniikka, metallityö automaatio, tuotantoteknologia, koneurakointi . Koulutus alkaa 17.8. 2011 nuorille Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Luonnonvaratuottaja. Luonnontuotteet, yrtit ja keruutuotteet,elintarvikkeet, hoitotuotteet, luonnonmateriaalit Luonto- ja ympäristöneuvoja. luonnonmateriaalit, kädentaitojen ja ryhmien ohjaaminen Koulutus alkaa 17.8. 2011 nuorille Lisätietoja Osaran maaseutuopetusyksikkö Osarantie 89, 39230 Osara Puh. 03-342 4400, Sähköposti: iisakki.osara@lpkky.fi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . www.jao.fi Jämsän ammattiopisto Mauri Jaara kuuluu GPS-kelloa jo käyttäneisiin ravivalmentajiin. Hän pitää laitetta hyödyllisenä ja edistyksellisenä. Oululainen TimerGps on tuonut markkinoille raviurheiluun suunnitellun mittauslaitteen, joka romuttaa kelloa ikänsä naksutelleiden poikien aseman hiitinajossa – ja saattaa jopa innoittaa konkarivalmentajan kaasuttelemaan. Laite nimittäin näyttää vauhdin joka hetki kilometriajaksi muutettuna. Irina Keinänen TimerGPS:n tapaisia, taskukokoisia aikaa ja matkaa sopivassa muodossa esittäviä laitteita, on jo jonkin aikaa myyty kuntoilun, retkeilyn ja autoilun ja muun liikkumisen apuvälineinä. Suoraan raviurheiluun sopiva laite on kuitenkin puuttunut. ”Yrityksemme toimitusjohtaja Kalle Heiskanen on raviperheestä. Hänen isänsä oli ottanut puheeksi, että tällaista laitetta ei ole, mutta tarvetta voisi olla. Heikki sitten puhui meille muille ja niin laitetta lähdettiin kehittämään”, tuotetta markkinoiva Sakari Juusola kertoo. Ihan kadunmiehiä eivät kaverukset alalla olleet. ”Meitä on firmassa kolme kaveria, jotka olemme olleet aikaisemmin Polar Electrolla töissä”, Juusola jatkaa. ”Ajoin kahtatoista kylätiellä” TimerGPS näyttää siis hevosta ajaessa kilometriajan reaaliajassa, harjoituksen keskinopeuden sekä ajetun matkan. Laitteen avulla voit siis ajaa juuri sen pituisen matkan ja sitä vauhtia kuin haluat, vaikka alusta olisi kylätie – sehän on juuri nyt aivan erinomainen alusta. Radalla ajaessa TimerGPS vapauttaa ohjastajan laskemasta kilometriaikaa ja helpottaa tasaisen vauhdin ylläpitoa tai haluttua tempon vaihtamista. Nämä ovat erityisen merkittäviä seikkoja silloin kun ohjastaja on kokemattomampi tai kokee kellon vaativan liikaa matemaattista päättelyä. Laitteen käytöstä on kokemusta muun muassa Mauri Jaaralla: ”TimerGPS:n avulla vauhdin säätely on helppoa. Ajon aikana ei tarvitse laskea mitään, vaan laite tekee sen puolestasi. Voin siis hyvillä mielin laittaa kokemattomankin hoitajan ajamaan hiittiä, kun hänellä on TimerGPS kädessään” Ajantasaisen laskennan lisäksi TimerGPS tallentaa harjoituksen tiedot. Laitteeseen voi tallentaa jopa 10 eri hevosen harjoitustiedot, joita voi tarkastella jälkikäteen. Rapa saa roiskua Timer GPS:n kohdalla säänkestävyys on ollut yksi laitteen edellytyksistä. Laitetta voi käyttää kovallakin pakkasella, aina -20 asti. Lisäksi se on hyvin suojattu ravan ja roiskeen varalta. RAVIT 1-2011 15 TALLITARVIKKEET HEVOSTARVIKKEITA PELMA OY www.pelma.fi PELMA-TAAKKAHAMSTERI •Mainioapuvälinemm.säilörehun, heinienyms.taakkojenkäsittelyyn. •Keventäätyötäjasäästääselkää. •Ilmakumirenkaat jaapupyörät, joidenansiosta kynnyksetyms. esteetonhelppoylittää. Tuontihevoset Ky Hevosurheilutuotteet www.rphevostuotteet.com Viiala p. 03 5434797 Leirintie 26, 32100 Ypäjä, Finland Jukka Rantanen tel. +358 400 481 274 jukka.rantanen@tuontihevoset.fi Tutustu valikoimaamme - www.pelma.fi Olkipellettikuiviketta ja heinää www.krevola.info HEVOSVARIKKO.NET Valjaskorjaukset Satulan toppaukset Mittatilaustyöt KAAKON NEULA JA NASKALI Elsa Kettunen p.0405262152 HEVOSKULJETUS LISÄRAVINTEET Ainoa patentoitu ravintolisä nivelille Pharmaxim P. 02 2437600 Hansbon talven 2010 ulkoloimet NYT ALENNUSMYYNNISSÄ -30% NYT MYYNNISSÄ Se ainoa ja oikea 100g high-neck 125e -30% RAVIRISTEILY 27.-30.5.2011 M/S SILJA EUROPALLA. 300g high-neck 130e -30% 400g full-neck 149e LOPPU! pieniloimikauppa.fi Trotton Ay - Töllintie 301 - 03850 Pusula p.0400 633 989 220g tallitoppis 89e -30% HINNAT ALKAEN 299€ Kuva: Anne Miettinen Farkkuloimi 49e EI ALEA! Puhelin 010 835 5300 ryhmaexpertit@ryhmaexpertit.fi www.ryhmaexpertit.fi Sama kuin maksaja aksaja VASTAUSLÄHETYS sopimus 5002021 00003 HELSINKI Nimi Osoite 7 oikein -lehdestä saat vankkaa tietoa ravipeleihisi. Maksaja: j Nimi Viikon kaikki ravit vihjeineen, mukana myös kaikki opetus-, koe- ja ponilähdöt! Puh. Pu uh. E-maill kei ein -lehden ehd hde en n 10 10 viikon viik iik kon on määrämä m äär ärä 7 oikein k lehd ää aikaistilauksena hintaan 35€ Osoite Säästötilaus 171 € / vuosikerta / 1 erä Vuoden V Vuod Vuo uoden den mä mää määräaikaistilaus äärä ä äaik ikais i til tila ilauss 186 € /vuosi 2 erässä 89 € / erä 6 kk määräaikaistilaus 96 € 4 erässä 48 € / erä 3 kk määräaikaistilaus 52 € Tilaajapalvelupuhelin 09-58 68 300, voit myös tilata osoitteesta www.ravia.fi Puh. Pu uh. h. E-mail t tt j vastaanottaja maksaa postimaksun Ravit11-2 -2 Tilaan lehden osoitteeseen: Ti
© Copyright 2024