ravit 1-2010
1-2010 w wwww.ravia.fi w .ravia.fi n! ilmaine an! a ota muk USA:n voittokone Jodie Jameson Suomeen s.9 Monté -sporttilaji s.6 Kiinnostaako Hevosala? s.14-16 Tavataan Hevosmessuilla! s.18-19 Kuningas Patrikin Muisto hikoilee lumihangessa Olympiaravit mielessään s.10-11 Olympia-ravit Lahdessa 17.4. klo 13 RAVIT 1-2010 2 Hevoset-messuilla on uutta potkua! Tule tutustumaan koko perheen tai talliporukan voimin! Marko Björs kouluratsastus Estenäytöksiä kaikkina päivinä Ilkka Korpi ajo-opetusnäytös Kari Vepsä Western-show Katso koko ohjelma ja lisätietoja: www.hevosmessut.fi Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Ilmailunkatu 20 33900 Tampere Asiakaspalvelu, puh. 0207 701 222 www.tampereenmessut.fi Liput: • Aikuiset 12 €, opiskelijat ja eläkeläiset 10 € • Lapset 7–15-v. 8 €, alle 7-v. ilmaiseksi aikuisen seurassa • Kolmen päivän ranneke 16 € • Ryhmälippu (min. 10 henkilöä) 10 € / hlö Messuaikataulu: • Perjantaina klo 12–19 • Lauantaina klo 9–18 • Sunnuntaina klo 10–17 3 RAVIT 1-2010 Sisältö 1-2010 Hevosolympialaiset Tätä tekstiä kirjoitettaessa on selvää, että Suomen mitalisaalis Vancouverista on odotuksia huomattavasti kevyempi, muttei kuitenkaan aivan lohduton. Kisat olivat silminnäkijöiden mukaan kuitenkin hienot ja aivan upea kokemus. Olympialaisissa on itsestään selvää, että samoissa kisoissa nähdään valtava kirjo lajeja. Meillä hevosurheilussa on tapana pitää kaikki alalajit erillään, on tietenkin omat ravimme, kouluratsastuskisat, western-kisat, matkaratsastuskisat ja niin edelleen. Äkkiseltään ei tule mieleen muuta tapahtumaa kuin hyvän suosion saavuttaneet Suomenhevosten Kuninkaalliset, joissa edes pyritään kilpailemaan useassa lajissa. Lainakuski............................3 Olympiaravisanat.................4 Moe Brage tulossa..............5 Janne Korpi..........................6 Juoksijan treenit...................7 Vauhtilaji monté...................8 w w w .ravia.fi Maailman voitokkain kuski tulee Sumeen..............9 Patrikin Muiston kevään merkit..............10-11 Kultakypäräkisa...........12-13 Hevosalan oppia..........14-16 Kisakarsina........................17 Hevosmessut yhdistävät....................18-19 Kansi: Hallitseva ravikuningas Patrikin Muisto harjoittelee puuterilumessa. Kuva: Antti Savolainen Olympiatuli sytyttää urheilijat ja hevoset s.4 Minkälaiset olisivat Hevosten Olympialaiset? Ne järjestettäisiin jossain maailman hevosparatiisissa, kestäisivät pari viikkoa ja kokoaisivat kaikki hevosihmiset samaan kaupunkiin. Sen kaupungin pikkukauppojen ikkunoissa olisi kylttejä, jotka julistaisivat minkä nimisiä hevosia tai mitä lajia kauppa fanittaa, kadulla tulisi vastaan länkisäärisiä ulkoilmaihmisiä ja ravikarvalakkeja varustettuna tuntemattomilla kasvoilla. Entä itse kisat? 1000 metrin rata jolla kisaisivat ravurit, ulkopuolen mailin radalla laukkahvoset, keskellä esterata ja koulukenttä. Matkaratsastajien kisakeskus kilometrin päässä ja välissä western-ratsastusta varten rakennettu lännenkylä. Eikö olisi hienoa? Patrikin Muisto on tulossa s.10-11 Hevosmessuilla kohtaavat kaikkien hevosurheilulajien ammattilaiset ja harrastajat s.18-19 Irina Keinänen päätoimittaja Hirveä tauti Viime keväänä Olympia-ravien aikoihin oli tullut aika lunastaa lupaukset. Edellissyksynä parempi puolisko aloitti pitkän tauon jälkeen ratsastamisen läheisellä tallilla. Kävin talven mittaan muutaman kerran katsomassa ja aika isoon ääneen tuli uhottua, että tulen näyttämään mallia, kunhan sää ensin lämpenee. Huhtikuussa sitten kuului useammastakin suusta, että joko on tarpeeksi lämmintä. Mikä siinä enää auttoi. Sen verran oli lapsuusvuosilta kokemusta, että arvelin homman sujuvan kuin polkupyörällä ajo. Kerran opittuaan sen osaa. Ei muuten sujunut. Joku oli vienyt apurattaat hevosesta. Tai ainakin allekirjoittaneelta ne vähäisetkin taidot ja tasapainon. Sisu ei antanut periksi. Pakko oli w w w .ravia.fi Päätoimittaja Irina Keinänen puh 0400 633 989 irinakeinanen@gmail.com tulla toisen kerran ja kolmannenkin. Pieniä onnistumisen elämyksiäkin mahtui sekaan sen verran, että aika pian huomasin ostaneeni sarjakortin. Tallinpitäjä osasi nykäistä tasan oikeasta ohjasta, kun päästi hyppäämään pieniä esteitä. Kun 600 kiloa loikkasi vauhdilla puomien yli, paluuta ei enää ollut. Samalla viattoman tuntuisella kaavalla iski hevoskuumekin. Aluksi avovaimo selasi nettipalstoilta myytäviä hevosia. Minä naureskelin ja kehotin painelemaan lompakolla otsaa. Pitäisi tepsiä pahempaankin kuumeeseen. Jotenkin tilanne lipsahti siihen, että kohta aloin itsekin selailla myytäviä hevosia. Ensin kotimaasta, sitten Ruotsista ja kauempaakin. Niin, olisihan siinä omassa hevosessa ne hyvätkin puolensa... Valintakriteerit piti tietysti määri- Tähän mennessä on harmittanut tellä. Aika pitkiä ihmisiä kun olem- vain se, että miksi ihmeessä olin me molemmat, niin ei pollenkaan melkein 20 vuotta pois hevosen sovi olla kääpiö. Ja suht terve piti selästä. tietysti olla. Ja osaava, sellainen Antti Savolainen opetusmestari. Ja selväpäinen, että amatöörien puuhastelut kuitattaiKirjoittaja on keskisuomalainen siin syvillä huokauksilla ja harrasraveista kirjoittava freelancetus pysyisi mukavana. Hinnankin toimittaja piti olla järkevä. En olisi ikinä uskonut, että sopivan hevosen löytäminen on näin hankalaa. Kriteerit edes teoriassa täyttäviä hevosia on reilun puolen aikana ollut tarjolla kahden käden sormiin mahtuva määrä. Yleensä on jäänyt koosta kiinni. Muutamaa on käyty kokeilemassakin, mutta vielä eivät kaikki palaset ole kolahtaneet kohdalleen. Kokeneemmat ovat rohkaisseet, että sen oikean kyllä tuntee, kun se kohdalle tulee. Julkaisija/ilmoitukset/kilpailut Ilpo Pitkänen Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 HELSINKI puh 09 586 83 00 fax 09 586 830 99 Vakituiset avustajat Sirkka Velling, Masi Tolkki Kustantaja Ilpo Pitkänen puh 040 545 8938 i.p@pitkanen.inet.fi Painopaikka Artprint Oy ISSN 1456-2251 Taitto Trotton Ay Jakelupainos 20 000 kpl Valokuvat Ravit-lehti, jos ei toisin mainita Jakelu Raviradat, Toto R-kioskit, Veikkausrastit, Totoravintolat ja kahvilat sekä rautatieasemia ja kauppakeskuksia RAVIT 1-2010 4 Olympiavuonna 2010 LAHDEN JOKIMAALLA LAUANTAINA 17.4. KLO 13.00 Ravitrilleri erittäin kylmäverisille! Olympiaravit kisataan kolmatta kertaa sen lyhyen historian aikana olympiavuonna. Ensimmäiset kerran näin oli Torinon kisojen aikaan, sitten Peking ja nyt Vancouver. Olympiavuosi tuo luonnollisesti nostetta olympiaravitapahtumalle, eikä vähiten siksi, että olympiakomitea kutsuu raveihin vanhojen olympiavoittajien lisäksi koko Vancouverin olympiajoukkueen muistelemaan kisamatkaa ja sen tapahtumia. Konkreettinen startti olympiayhteistyölle saadaan 17.3, jolloin käynnistyy kuukauden keräyskampanja. Kampanjan aikana osa totopelien tuotosta ohjataan nuorten urheilijoiden valmentautumisen tukemiseen, turvaamaan tulevien vuosien kisamenestystä. Tukisumma on vaihdellut totopelien menekin mukaan viidenkymmenen ja kuudenkymmenen tuhannen euron suuruusluokassa. Vuoden 2009 tukisumma oli 55.900 euroa. Olympiaravien oheistapahtumia muutettiin viime vuonna nopeatempoisemmiksi ja samaan suuntaan on tarkoitus jatkaa. Tapahtumaa pyritään profiloimaan tänä vuonna yhä enemmän lapsiperheiden suuntaan, joten olen varovaisen toiveikas positiivisen yleisömäärän saavuttamisessa. Hyvä tuote alkaa markkinoida myös itse itseään. Tunnettuutta tapahtumalle tuo Ylen kanssa jatkuva yhteistyö, jonka hedelmänä kilpailuista on lähes kolmen tunnin suora lähetys tv2-kanavalla. Pääkilpailun urheilullisesta tasosta on vielä ennenaikaista luvata mitään varmaa. Suomenhevoshuippujen talvitreenien sujumisesta on kuulunut kuitenkin pääosin duurisointuisia viestejä. Kolme karsintakilpailua ennen finaalilähtöä virittää kansallisen kärjen kohti parasta virettä. Kansainvälisten kontaktien valmistelutyötä on tehty jo vuosia ja ensimmäiset yhteydenotot tänä vuonna lupailevat mittavaa edustusta naapurimaista myös tämänvuotiseen kilpailuun. Kovimpana tähtenä ulkomailta kilpailuun tavoitellaan viime vuoden kilpailussa toiseksi sijoittunutta Åsajerveniä, jonka otteet tämän kilpailukauden alussa ovat olleet erityisen vakuuttavia. Kyseessä on koko kylmäveriurheilun kuumin nimi maailmassa. Myös Ruotsin kylmäveriikonin Järvsöfaksin valmentajan Jan-Olov Perssonin tallista tavoitellaan osallistujia paikkaamaan eläkkeelle vetäytyneen tähden jättämää aukkoa. Haluan osaltani toivottaa kaikki urheilun ystävät paikan päälle Jokimaalle seuraamaan kylmäveristä hevosurheilua parhaimmillaan. Janne Ekholm Olympia-ajon kunniataulu 2009 Moe Brage Norjanlaiset ja ruotsalaiset saapuivat Lahteen vahvemmalla joukkueella kuin kuin koskaan ja loppusuoralla käytiinkin mustien hevosten taisto: norjalainen Moe Brage oli hieman yllättäen Järvsöfaksia ja Åsajärveniä parempi ja vei suurimmat rahat. 2008 Auraus Auraus oli hieman yllättäväkin voittaja vuoden 2008 Olympia-ajossa, mutta ehdottomasti ja kiistämättömästi paras. Mikko Särkelän ohjastamana ori kiskaisi maalisuoralla ohi ennakkosuosikkien Erikassonin ja Saran Salaman. 2007 Järvsöfaks Järvsöfaks toteutti suomalaisten pahimmat painajaiset ja vei voiton tänäkin vuonna, vaikka Saran Salama pani hyvin kampoihin ja Tutuari väläytteli hyvää kuntoa voittamalla kaksi karsintalähtöä. ”Faksen” voitti selvällä erolla Saran Salamaan. 2006 Järvsöfaks Olympia-ajon finaalin voitti maailman parhaaksi kylmäveriravuriksi tituleerattu ruotsalainen Järvsöfaks. Oriin ohjaksissa oli Jan-Olov Persson. Järvsöfaks aloitti kilpailemisen 3-vuotiaana ja se on voittanut urallaan noin 14 miljoonaa kruunua eli 1,5 miljoonaa euroa. Ennen Järvsöfaksia maailman parhaan kylmäveriravurin titteliä hallinnut suomenhevonen Viesker tienasi noin 1,15 miljoonaa euroa. Nyt Järvsöfaks on 13-vuotias ja nähtäväksi jää, saapuuko se Olympiaraveihin uusimaan voittonsa. 2006 Saran Salama OLYMPIARAVIEN KARSINNAT: LA 20.3. JOENSUU, LA 27.3. KAUSTINEN, LA 3.4. FORSSA Suomen ensimmäisen Olympia-ajon voitti suomalainen Saran Salama rattaillaan Tapio Perttunen. Saran Salama on Perttusten silmäterä ja saanut nimensä perheen tytön ja hevosen omistajan, Sara-Juulian, mukaan. Saran Salama on hallitseva Ravikuningas vuodelta 2006. Ori on iältään 11-vuotias ja rahaa se on juoksijan urallaan tienannut lähes 400 000 euroa. RAVIT 1-2010 5 irina keinänen MUSTA HURMURI. Moe Brag hurmasi viimeisimmätkin epäilivjät esiintymällä Olympia-ajon voittajaseremonioissa tyynen rauhallisena ja hyvätuulisena. Tuulennopea tupsujalka tulee taas Tor-Martin Moe lupaa tuoda Moe Bragen jälleen Lahteen, mutta varoittaa ettei se ole edus Norjan paras kylmäverinen, vaan vielä kovempiakin on tulossa. Antti Savolainen Viime vuonna Olympia-ajon voittanut norjalainen Moe Brage puolustaa voittoaan tänä keväänä. Omistaja-valmentaja Tor-Martin Moe on niin kokenut hevosmies, että jättää pienen varauksen: jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. ILOISET TUNNELMAT. Tor-Martin Moe(vas) kiitteli ohjastaja Dagfinn Aarumia Olympia-ajon voitosta. Tänä vuonna oriin ohjissa saatetaan nähdä suomalaisväriä. Moella on Lahdesta hyviä muistoja. Hän innostuu selvästi, kun kuvailee tunnelmaa Moe Bragen liidellessä ensimmäisenä maaliin ennen Åsajerveniä ja Järvsöfaksia. – Lähtö oli jännittävää katsottavaa! Maalisuoraa hevoset tulivat aivan hirmuisella vauhdilla. Erityisesti kylmäveristen kilpailuja pitkään hallinneen Järvsöfaksin lyöminen tuntui hienolta, Moe muistelee puhelimitse kotoaan Sundebrusta. Juuri nopeus on Moe Bragen paras puoli kilpahevosena. – Se vauhti, se on jotain uskomatonta, Moe kiittelee 8-vuotiasta oria. Moe Brage on kilpaillut läpi talven maltillisesti kerran kuussa. Moen mukaan hevosta ehtii tällä tahdilla treenata sopivasti ja kilpailuista on ollut kotiin tuomisina voittoja ja muita totosijoja. Kuten valmentaja toteaa, miksi silloin muuttaa mitään. Moe Bragen valmentaminen poikkeaa siitä, mihin nykyisin on totuttu. Orilla ei nimittäin ajeta harjoituksissa ollenkaan radalla. Ei edes kilpailuihin valmistavia hiittejä. Varsoillakaan hän ei aja radalla. Moe päästelee orillaan pitkin metsäteitä. Lisäksi hänellä töissä oleva valmentajaoppilas ratsastaa sillä pitkin metsiä. Valmennuskertoja kertyy viikossa kuusi. – Meillä on ollut oikein hyvä talvi valmennuskelien suhteen. Lunta on yli metrin verran, Moe sanoo. Valmennus on noudattanut samoja kaavoja aivan Moe Bragen varsavuosista asti. Rasitusta on tietysti lisätty iän ja kehityksen myötä, mutta pääperiaatteet ovat pysyneet samoina. – Tänä talvena Moe Brage on saanut kovaa treeniä kilpailujen välillä. Se on vastannut hyvin siihen, Moe kertoo tyytyväisenä. Moe Brage saa keväämmälläkin keskittyä pelkästään kilpailemiseen, sillä sitä ei ole hyväksytty siitokseen. Onko Moe Brage tällä hetkellä paras kilpaileva norjalainen kylmäverinen? – Ei ole. Åsajerven on nyt paras, Moe antaa tunnustusta viime vuoden Olympia-kakkoselle. Olympia-ajon voittajaksi Moe Bragen ohjasti Dagfinn Aarum. Viime aikoina oria on luotsannut kilpailuissa Asbjørn Mehla. Tämän vuoden Olympia-karkeloihin Moe ei ole vielä valinnut kuskia. Mehla olisi mieleinen, mutta hänellä on omat velvollisuutensa Moe Bragen isän, Moe Odinin, vakio-ohjastajana. – Jos Mehla ajaa samaan aikaan jossain muualla, niin sitten pitää harkita jotain toista vaihtoehtoa. Ja eikö teillä Suomessakin ole monta hyvää ohjastajaa... RAVIT 1-2010 6 Raviurheilua ykköstasolla, lumilaudalla Maailman Cupin kärkikahinoissa TIUKKA PAIKKA. Janne Korpi depytoi kansainvälisellä huipputasolla Kymi GP:ssä 2009. Ajokkina Express Merett ja tuloksena nelossija parhaana suomalaisena. Janne Korpi huipulla molemmissa lajeissaan Olympiatallin yksi menestyvimmistä jäsenistä, Janne Korpi, 24, tekee hämmästyttävää kaksoisuraa. Korpi on pystynyt yhdistämään huipputasolla kaksi aivan erilaista lajia, lumilautailun ja raviurheilun. Vaikka Vancouverista tuli kirvelevä tappio ja viime lumilautailukausi päättyi hankalaan loukkaantumiseen, väliin mahtui myös menestystä: Janne voitti aivan Olympialaisten alla Maailman Cup-osakilpailun Kanadan Stonehamissa. Ravipuolella Janne Korpi teki viime vuonna uuden aluevaltauksen ja ajoi useita ykköstason suurkilpailuja, jopa kansainvälisessä Kymi GP:ssä. Aivan voittoon asti hänen ajokkinsa eivät yltäneet, mutta hyviin sijoituksiin kuitenkin: Express Merett oli Kymi GP:ssä neljäs ajalla 13,2 /2100 metriä ja Arctic Hopen nelossija Suur-Hollola-finaalissa toi jopa 20 000 euroa palkintorahoja. Lajien erilaiset sesonkiajat ja savertaisesti tallitöissä, ajaa hevosia Olympiaraveissa Janne nähtäKorven perheen supertalli ovat tie- ja tarttuu hanakasti myös talikkoon. neen vähintään edustamassa olymtenkin edellytyksiä Janne-kuopuk- Korven suvun nuorempi sukupolvi- piatallia, mutta viritteillä on myös sen menestykselle. Raviurheilussa kin kun on sisäistänyt, että menes- laajempaa lumilautailuun liittyvää oheisohjelmaa, jossa Janne on luonei luonnollisestikaan olisi mahdol- tys tulee vain kovalla työllä. nollisesti avainroolissa. lista menestyä tai edes osallistua tällä tasolla, jollei voisi keväisin palata maailmankiertueelta ja hypätä suoraan treenattujen Jannen ravi-ura numeroin ja valmisteltujen huippuhevosten kärryille. vuosi st 1. 2. 3. % vs. 2002 10 0 1 0 0 560,00 € Työtä välttelevä diiva tai 2003 41 2 2 3 5 5 135,00 € haihatteleva hiphoppari Janne 2004 60 5 3 5 8 21 240,00 € Korpi ei silti ole. Korven tallin 2005 73 6 7 7 8 29 764,00 € vakiotiimi, isä-Pekka ja isove2006 27 1 0 3 4 10 050,00 € li Hannu-Pekka antavat hänel2007 49 3 5 11 6 40 640,00 € le talvella täyden työrauhan 2008 27 3 4 6 11 29 110,00 € lumilautailun parissa, mutta 2009 34 3 3 3 9 61 190,00 € kesällä Janne on mukana taYht 321 23 25 38 7 197 689,00 € Janne Korpi Olympiatallissa vuodesta 2006 Syntynyt: 1986 Laji: Lumilautailu Kotipaikka: Vihti Parhaat saavutukset: Kultaa nuorten MM-kisoissa 2005, lumikourun maailmancupin osakilpailuvoitto tammikuussa 2006 Itävallan Kreischenbergissä ja kolmossija Big Airissa. Vuoden 2007 alussa hän nouti pronssimitalin European Openissa Sveitsissä ja sijoittui MMlumikourussa parhaana suomalaisena neljänneksi. Parhaillaan Janne on taituroinut TTR-maailmankiertueella Yhdysvalloissa. Janne on voittanut Maailmancupin osakilpailuja 2008, kuten mm. Sveitsin Saas Feessa lasketun FIS-lumilautakiertueen halfpipe-kilpailun ja Tukholmassa FIS-maailmancupkauden big air -hyppykilpailun. Muuta: Janne aloitti lajin veljensä innoittamana noin kymmenen vuotta sitten. Hevosurheiluharrastuksen lisäksi Janne pelaa kesäisin myös tennistä. RAVIT 1-2010 7 Lajipäällikkö Tommy Ekblom todistaa että ravihevosen ja ihmisjuoksijan harjoittelussa paljon yhteistä Ravilähtöä voi verrata ihmisurheilussa lähinnä 400 tai 800 metrin juoksuun. Kestävyyttä ja nopeutta vaaditaan niin kaviouralla kuin juoksuradallakin. Antti Savolainen Juoksijan harjoittelua Ravitlehden lukijoille valottaa Tommy Ekblom, joka on Suomen Urheiluliiton lajipäällikkö kestävyysjuoksussa. Urheilijana hän on juossut Olympia-, MM- ja EM-finaaleissa. Lisäksi hänellä on muun muassa viisi Suomen mestaruutta 3 000 metrin estejuoksussa ja kaksi SM-titteliä 5 000 metrillä. Valmentajana Ekblomin kirkkain näyttö on Jukka Keskisalon Euroopan mestaruus 3 000 metrin estejuoksussa. – Jos urheilija tähtää pelkästään kesän kilpailukauteen, hän rakentaa peruskuntoa suunnilleen lokakuusta maaliskuuhun. Silloin rakennetaan hengitystä ja verenkiertoa sekä tehdään voimaharjoittelua. Peruskestävyyttä tehdään hiljaisilla lenkeillä. Sitten siirrytään vauhtikestävyyteen ja kunnon noustessa maksimikestävyyteen. Tavoitteena on nostaa aerobista ja anaerobista kynnystä, että happi kulkee kovemmassakin vauhdissa, Ekblom kertoo. Huhtikuusta eteenpäin on vuorossa kilpailumatkavauhdin löytäminen. Harjoitusmäärät tippuvat, mutta tehot nousevat. Silloin juostaan intervalleja radalla. – Oman matkan vauhteja juostaan, hieman kilpailumatkasta riippuen, 300–1 000 metrin vetoina. Alimatkoilla vedetään nopeita vetoja ja vetoja tehdään ylimatkoillakin, Ekblom sanoo. Kilpailukaudella virettä pidetään yllä kevyehköllä harjoittelulla. Suorituskyvyn parannusta haetaan pääasiassa kilpailujen kautta. Juoksijoiden valmentautuminen noudattaa etenkin pitkillä matkoilla suhteellisen samoja kaavoja. Pieniä vivahde-eroja toki löytyy. Liikettä jo nuorena Ravihevosten tavoin myös ihmisten on tärkeää aloittaa säännöllinen liikkuminen jo nuorena. Se takaa keuhkojen, sydämen ja verenkierron kehittymisen ja kestämisen, kun rasitusta aletaan nostaa. – Nyt meillä on se ongelma, että nuoret liikkuvat liian vähän. Monella lähtötaso on liian heikko, vaikka innostusta kilpajuoksuun olisikin. Riittävän tason kehittämiseen menee sitten helposti 5–7 vuotta, Ekblom huomauttaa. Vanhan sanonnan mukaan urheilija ei tervettä päivää näe. Pahakaan loukkaantuminen ei silti välttämättä romahduta peruskuntoa. Yleensä urheilija voi tehdä korvaavia harjoituksia esimerkiksi vesijuoksun, spinningin tai cross-trainerin avulla. – Kunto pysyy yllä, mutta tauon jälkeen menee 5–10 viikkoa, että jalkojen hermotus toimii taas hyvin ja juoksu sujuu, kuten ennen loukkaantumista. Fyysisten ominaisuuksien, kuten kestävyyden, nopeuden, hapenottokyvyn ja irtiottokyvyn lisäksi juoksija tarvitsee myös henkistä kanttia. – Valtava halu ja itseluottamus täytyy olla, jos aikoo menestyä. Huipulle pääsemi- Kuva: Suomen Urheiluliitto seen tarvitaan monen vuoden työ, joten heikkoinakin hetkinä on jaksettava. Valmentajan tärkeimmäksi taidoksi Ekblom arvioi oikeanlaisen harjoittelun rytmittämisen. Kovan treenin ja palautumisen suhde nousee ratkaisevaksi. – Uskon, että kaikki tietyllä tasolla toimivat urheiluvalmentajat tuntevat ydinasiat. Juuri harjoitusohjelman rytmittäminen on se hankalin juttu. ”Valtava halu ja itseluottamus täytyy olla” FINLANDIA-AJO VAPPU JATKUU VERMOSSA! Tervetuloa kevään upeimpaan ravijuhlaan. Kansainvälistä huippuraviurheilua ja viihdettä maksimisykkeellä koko perheelle! KUVA: NELONEN/METRONOME SUNNUNTAINA 2.5. KLO 13.00 www.vermo.fi RAVIT 1-2010 8 Monté on raviurheilun extreme-alalaji ”Montéssa tarvitaan tasapainoa notkeutta, jäntevyyttä, hermojen hallintaa, keskittymiskykyä – hyvä ratsastaja on melkein kuin voimistelija, mutta osaa käsitellä hevosta taitavasti”, monté-ratsastaja Eeva Lindqvist luonnehtii. ”Minua lajissa kiehtovat hevoset, urheilullisuus, kilpaileminen ja vauhdin hurma.” Jockey-asento toi sporttia - ja vastuuta Lindqvist kuuluu pitkän linjan suomalaisiin monté-harrastajiin. Hän on kilpaillut kotimaassa aktiivisesti yli 20 vuotta ja hakenut oppia säännöllisesti myös Ranskasta, lajin edelläkävijämaasta. ”Olen ratsastanut monté-lähdöissä vuodesta 1986 alkaen. Sitä ennen oli ratsastanut itseoppineesti 3-vuotiaasta alkaen. Olen sen verran maalta kotoisin, ettei minulla ollut mahdollisuutta mennä ratsastuskouluun.” ”Minä olen nähnyt koko montératsastuksen suomalaisen kehityksen. Aluksi kilpailutkin mentiin yleissatuloilla. Silloin pysyttiin koko matka kenttäistunnassa. Sitten välillä kevennettiin lyhyillä jalustimilla kunnes tämä nykyinen tyyli.” ”Kevyt istunta, jockey-asento, antoi meille vanhoillekin ratsastajille ja koko lajille uskomattoman piristysruiskeen, piti opetella jotain uutta ja samalal laji meni eteenpäin.” turvallisuusriski. Sekä ihmisten että hevosten turvallisuuden pitää mennä kaiken muun edelle. ”Mielestäni suomalaisilla hevosilla ja meidän tasolla on tärkeintä ratsastaa oikeassa tasapainopisteessä häiritsemättä hevosta. Hevonen pitää myös hallita kaikissa tilanteissa. Jalustimia ei voi lyhentää turvallisuuden kustannuksella.” Konkareilta kannattaa kysyä Uusille monté-harrastajille Lindqvist suosittelee tututuista lajin konkareihin. ”Kannattaa hakeutua kokeneemman monté-ratsastajan oppiin tai mennä vaikka montékurssille. On myös tärkeää päästä harjoittelemaan montéa radalle kilpailuvauhdilla, mieluummin porukassa tai ainakin kärryhevosten seurassa. Yksin maastossa ratsastamalla ei synny oikeaa käsitystä kilpailuvauhdista.” ”Myös se pitää muistaa että montéssa ratsastaja on urheilija, jonka pitää myös olla hyvässä kunnossa. Näitä valmiuksia voi hakea käymällä kuntosalilla, juoksulenkeillä ja niin edelleen. ”Ja hyvä ratsastustaito on kaiken a ja o.” SM-TASON MENOA. Montén Suomen mestaruudet ratkotaan erikseen lämminveristen ja suomenhevosten kesken. Kuva lämminveristen finaalista Mikkelistä 2009, hallitseva mestari Interference/Satu Likander keskellä. Monté Fintoton huomion kohteena Monté ja sen taitajat ovat vuonna 2010 Fintoton erityishuomion kohteena. Peliyhtiö esittelee joka kuukausi kuukauden monté-ohjastajan sekä montélähdön. Näin hienon urheilulajin tähdet tulevat myös pelaajille paremmin tunnetuksi. Kaikki monté-hevoset eivät suinkaan ole omaan lajinsa erikoistuneita spesialisteja, vaan mukana on myös pelaajille tuttuja hevosia. RANSKALAISTYYLIÄ. Ranskassa vaikuttava Philippe Massachaele on yksi menestyneimmistä monté-ohjastajista. Ranskassa jalustimet ovat ehkä vielä lyhyemmät kuin Suomessa ja useimmiten hevosta ohjataan kaksilla ohjilla. Ultrakevyt satula on tuotu monté-maailmaan laukkaurheilusta. Ranskassa montéohjastajia kutsutaankin myös jockeyksi ja monet heistä osallistuvat myös laukkakisoihin. Jockeyn jäljitteleminen ei kuitenkaan Eevan mielestä saisi olla itsetarkoitus eikä varsinkaan Julkkikset ja ratsastajat Olympiaravien montenäytöslähdöissä Vauhdikas raviratsastus kuuluu myös Olympiaravipäivän ohjelmaan. Suurin mielenkiinto on kohdistunut julkkismonteen, jossa satulaan ovat nousseet ratsastustaitoiset julkisuuden henkilöt, muiden urheilulajien urheilijat ja ammattiratsastajat. hevosilla osoitti, ettei laji ole niin helppo kuin näyttäisi. Kovasuiset suomenhevoset näyttivät huvittelevan ratsastavien julkkisten, esimerkiksi Satu Taiveahon ja Anna Perhon, kustannuksella ja laukkasivat koko matkan tai käyttäytyivät muuten sopimattomasti. Ammattiratsastajilta, erityisesti kenttätaitureilta Piia Pantsulta ja Cajus Aminoffilta, monté on sujunut erinomaisesti, tosin ajolinjoissa he ovat hävinneet lajin aidoille spesialisteille. Olympiaravien näytösmontén voitto on mennyt kerran myös muun lajin urheilijalle: Johanna Manninen näytti pari vuotta sitten muille mallia ja voitti sekä monté-ohjastajat että nimekkäät ratsastajat. Viime vuoden kokeilu suomen- Montén vauhdista pääsee nauttimaan Olympiaraveissa myös tänä vuonna. Ohjelmassa on aito huipputasoinen monté-kisa Totopeleineen ja lisäksi mahdollisesti jälleen myös näytöslähtö. Viime vuonna suomenhevosilla ajettu julkkismonté osoitti, ettei ravurin hallitseinen satulasta ole kovin helppoa. Suurin osa kilpailijoista taittoi matkan ravin sijaan laukkaa ja voittajaksi julistettiin takana keskellä ravaava Kari Vepsän ajokki, joka tuli maaliin kolmantena. Ammattiratsastaja Marko Björsille ravurin hallitseminen ei ole ongelma, mutta suomenhevoset, joilla hän on näytöksissä ratsastanut, eivät ole oikein tarjonneet vauhdin hurmaa - käsivoimia ne ovat kuitenkin koitelleet, varsinkin herkkäsuisiin kouluratsuihin verrattuna. Idea kuukauden monté-lähdöistä on Fintoton markkinointipäällikkö Tero Vienosen, joka uskoo montén olevan sillanrakennuslaji raviurheilun ja valtavan ratsastuksen harrastajajoukon välillä. RAVIT 1-2010 9 Maailman voitokkain ohjastaja Jody Jamieson Suomeen kiertueelle ”Minulla on hienoja muistoja Suomesta. Mikkelillä ja Seinäjoella on aivan erityinen paikka sydämmessäni.” Huhtikuun alun suurkilpailuissa nähdään ylimääräistä jännitettä, kun tutun ohjastajakaartin arvojärjestystä ravistelee viime vuonna lähes 800 voittoa ajanut kanadalaiskuski, joka ei pelkää edes suomenhevosia. meksi kävin Suomessa olin nuori ohjastaja. Nyt olen kokeneempi ja se, että Fintoto halusi juuri minut nostamaan kevään kansainvälisyyttä on suuri kunnia. TERO VIENONEN Vuonna 2001 ajajien maailmanmestaruuden Suomessa voittanut kanadalainen Jody Jamieson, 33, ajoi viime vuonna eniten ykkössijoja maailmassa. Hän saavutti Pohjois-Amerikassa 796 voittoa. Jody Jamieson ohjasti Kanadassa ennätykselliset 787 ykkössijaa. Loput voitoista tuli Yhdysvaltojen puolelta. Amerikkalaisajajista kärjessä oli Yhdysvaltoja ajajien MM:ssä tänä vuonna edustanut Jason Bartlett, 28, joka saavutti 720 voittoa. Yhdysvaltain rahatilaston kärjessä oli Elitloppet-viikonloppuna Solvallassa vieraillut Tim Tetrick, 28. Hän ajoi rahaa sisään 16,2 miljoonaa dollaria. Eurooppalaisista ajajista voittokkain oli Italian ajajaliigan jo viidennnentoista kerran vienyt Enrico Bellei, joka ajoi uuden ennätyksensä 486 ykkössijaa. Hänen voittoprosenttinsa oli peräti 35,1. Jamieson odottaa myös Kultakypärien kohtaamista makea vesi suussaan. -Tulen tekemään parhaani ja toivon, että saan paljon hevosia ajettavaksi Suomessa. En kaihda suomenhevosiakaan, niitäkin ohjastan mielelläni. Se, että tulen kohtaamaan Kultakypäriä, kuten Ari Moilasen ja Antti Teivaisen on minulle hieno haaste. Haluan näyttää, että Kanadastakin tulee kovia ohjastajia, Jamieson juttelee kohteliaaseen sävyyn. Viikon kiertue Suomessa huipentuu Lahdessa ajettaviin Olympiaraveihin. Sen jälkeen Jamieson matkustaa takaisin Torontoon. Mohawk ja Woodbine Kanadan raviurheilun ykkösareenat Seinäjoki-ajo ja Olympiaravit kalenterissa Kansainvälinen Prix d’ Etain Royal Seinäjoki-ajo 60 000 euron ykköspalkinnosta kilpaillaan huhtikuun 10. päivänä. Viime vuoden maailman voitokkain ajaja kärryurheilussa ja Suomessa MM:n voiton ajanut kanadalainen Jody Jamieson haastaa Seinäjoella suomalaiset Kultakypärät, joiden nimet ja kuukaudet julkistettiin Seinäjoen V75raveissa. -Minulla on hienoja muistoja Suomesta. Mikkeli ja Seinäjoki ovat paikkoja, joilla on sydämessäni ikuinen paikka. Kun vii- Jamiesonin toisella vakioradalla, Woodpinessä, ajetaan amerikan mantereen tyyliin laukkalähtöjä. Tukishekki Olympiavalmennukselle Neljä vuotta jatkunut Suomen Olympiakomitean ja Fintoto Oy:n yhteistyö on saanut hyviä tuloksia ja tyydyttänyt molempia osapuolia. Toto-pelivaihdoista on Olympiayhteistyön aikana luovutettu jo lähes 300 000 euroa nuorten urheilijoiden valmennukseen. Viime vuonna luovutetun shekin summa oli 55 900 euroa. Tänä vuonna jatketaan samaan malliin ja Olympiaraveissa tilitetään osuus edeltävän kuukauden Toto-vaihdosta Olympiakomitean nuorten huippu-urheiluohjelmaan. Tämän tavoitteena on edistää päämäärätietoista, vastuuntuntoista ja eettisesti kestävää suomalaista huippu-urheilua tukemalla erityisesti nuorten urheilijoiden valmentajia perinteisen urheilijoille myönnettävien valmennustukien lisäksi. Olympiaurheilijat vastaanottivat viime vuonna 55 900 euron arvoisen Fintoton tukishekin. Kotimaassaan Jamieson ajaa eniten Mohawkin ja Woodbinen radoilla. Mohawl Racetrack sijaitsee 40 kilometrin päässä Torontosta. Kokoa Kanadan raviurheilun yhdessä pääpyhätössä on. Alue on lähes 200 hehtaarin kokoinen ja asiakaspaikkoja riittää massatapahtumiinkin. Woodbine on paikkana vieläkin isompi. Kokoa on 300 hehtaarin verran. Parkkipaikkoja jopa 12 500 asiakkaan tarpeisiin. Ruokailemaan mahtuu yhtäaikaisesti noin tuhat ihmistä. Istumakatsomossa on tilaa 12 000 katsojalle. Raviradan välittömässä läheisyydessä on lähes kaksituhatta karsinaa hevosille. RAVIT 1-2010 10 Tarvainen ja Patrikin Muisto tuntevat k Parireki luistaa kevyesti ja matka taittuu joutuisasti, kun aisojen välissä pitää tahtia hallitseva ravikuningas Patrikin Muisto. Aurinkokin lämmittää jo mukavasti. ”Tietää, että kevät tulee, kun suu on täynnä karvoja, ohjissa oleva valmentaja Jouko Tarvainen naureskelee.” Antti Savolainen Talvikarvan vaihtumisen ohella varma kevään merkki on myös suukilpailujen lähestyminen. Olympiaajoon on enää puolitoista kuukautta. Lahti on myös kuninkaan tähtäimessä. Kauden ensimmäinen kilpailu on aivan ovella, Leppävirran jääraveissa 6.3. Sen jälkeen ohjelmassa on vielä kaksi–kolme kilpailua ennen Lahtea. Kestävän kunnon luomiseksi Patrikin Muisto on kiskonut ahkerasti parirekeä, ollut vastuskärryjen edessä ja ratsuna. Rasitusta ja harjoituskertojen määrää on nostettu hiljalleen viime kilpailukauden loppumisen jälkeisestä palauttelujaksosta. – Voimajaksolla on ajettu hetkellisesti koviakin ponnistuksia, mutta vain lyhyitä pyrähdyksiä ja välillä hevonen on saanut palautua. Hevosta ei ikinä saisi ajaa jumiin, ei edes pohjakuntoa tehdessä. Ei siis mitään tuntikausien tasavauhtisia jumputuksia. Eikä sinne reen perään tarvitse mitään rengasta laittaa, Tarvainen painottaa. Valmentaja sanoo, etteivät vauhti ja nopeus häviä minnekään tauollakaan. Eteenpäin menemiseen tarvittavaa ponnistusvoimaa sen sijaan tarvitaan ja sitä treenataan välillä kilpailukaudellakin. Riittävä hapenottokyky kilpailukauden alla varmistetaan räväköillä kiitolaukkapätkillä. Talvikauden aikana hallitsija on huolehtinut myös sisä- ja ulkopolitiikasta. Se on käynyt antamassa rekikyytiä saarijärveläisille ja kylpylähotelli Summassaaren venäläisille turisteille. – Monesti vanhemmat ovat ensin vain nostamassa lapsia rekeen. Sitten kun sanon, että saa tänne aikuisetkin tulla, niin useampikin on sanonut, että mieli teki muttei kehdannut itse kysyä, Tarvainen nauraa. ”Kylmäverilähtöjä ei pelätä” Patrikin Muisto kiersi viime vuonna ennakkoluulottomasti myös pohjoismaisia kylmäverikilpailuja. Se edusti Suomea Ruotsissa Solvallan Elitkampenissa ja Norjassa Leangenissa. – Kylmäverilähtöjä ei pelätä. Niissä on hyvät palkinnot ja aina tekee hyvää nähdä vähän muidenkin maiden urheilua ja kulttuuria. Tänä ”Kylmäverilähtöjä ei pelätä hyvää nähdä vähän muide MOLEMMAT VIIHTYVÄT. Jouko Tarvainen ei ole kysynnästä huolimatta laajennut valmennustoimintaansa isolleen. - Nyt on 12 ajohevosta. Määrän pitää pysyä sellaisena, että työnteko tuntuu mukavalta. vuonna oli tarkoitus kiertää koko kilpailusarja, mutta kun kokonaiskilpailun bonukset peruttiin, niin nyt joku osakilpailu jäänee väliin, Tarvainen valottaa. Kauden 2009 kirjaimellisesti kruunasi kuninkuus Lappeenrannassa. Tänä vuonna seppelettä tavoitellaan Oulusta hyvin pitkälti samalla kaavalla kuin viime vuonnakin. Pientä hienosäätöä tuo se, että nyt Kuninkuusravit ovat tavallista aiemmin. Vaikka Patrikin Muistolla lähdettiin viime kauden avoimiin lähtöihin vielä tunnustellen, pohjatyöt tehtiin huolellisesti muuallakin kuin valmennuslenkeillä. Saarijärven sha- maaniksi ristitty Tarvainen laati apupoppamiehineen tarkan kilpailusuunnitelman, joka tähtäsi huippukunnon ajoittumiseen Kuninkuusraveihin. Tärkeä osa sitä oli viimeisen 10 vuoden aikana Kuninkuusraveihin osallistuneiden hevosten kilpailutietojen esiin kaivaminen kultakin kaudelta. Kunkin vuoden kokonaiskilpailun kolme parasta ja kolme satunnaisesti valittua hevosta pääsivät tarkempaan syyniin. Pärjänneiden kesken löytyi yllättävän paljon yhtäläisyyksiä muun muassa kilpailurytmin ja viimeistelykilpailujen osalta. Samoin oli laita vähemmän hyvin pärjänneiden kesken. Parin viikon täysipäiväisen suunnittelun jälkeen syntyi kilpailukalenteri, jonka päätähtäin oli Lappeenranta. – Viime vuonna lähdettiin vaan katselemaan muiden sekaan. Nytkään ei mennä takki auki, mutta kyllä tässä omaa henkeä on silti nostateltava puseron sisällä, Tarvainen toteaa. ENKELEITÄ LUMEEN. – Pappa jo sanoi aikanaan, että jos ei hevonen piehtaroi, niin myy se. Siinä on silloin jotain vikaa, Jouko Tarvainen muistelee. RAVIT 1-2010 11 kevään merkit ä. Niissä on hyvät palkinnot ja aina tekee enkin maiden urheilua ja kulttuuria” PUUTERIN HUUMAA. Jouko Tarvainen muistuttaa, ettei hevosta saa ajaa jumiin peruskuntokaudellakaan RAVIT 1-2010 12 Vermossa ei metsänpeikot pärjää Vaasassa ravitallia pitävä Hannu Hietanen pitää tärkeänä, että hevoset totutetaan myös maan pääradan vilskeeseen. Kirsi Haapamatti Hannu Hietanen tarjoaa valmentamilleen hevosille parhaat mahdolliset palat Suomen valmennusoloista. Osa hevosista elää ja harjoittelee eteläpohjalaisissa maalaismaisemissa, osa oppii suuren maailman tavoille Vermon ratatallilla. Kahden tallin ratkaisu kuulostaa äkkiseltään työläältä, mutta on Hietasen mukaan ihanteellinen: ”Laihialta on turhan pitkä etelän radoille. Monen tunnin kuljetusmatka on hevoselle suurempi rasitus kuin itse kisa” hän vertaa. Jos Hietanen kilpailuttaisi hevosiaan Laihialta käsin, kulkisivat keskiviikkopäivät näin: aamulla mies pakkaisi hevosia ja niiden kamppeita autoon ja lähtisi ajamaan kohti Helsinkiä. Radalla on oltava ajoissa, jotta hevoset ehtisivät palautua matkasta. Luvassa olisi siis odottelua. ”Päivä kuluisi sitten kiviä potkiskellessa” mies kertoo. ”Ravien jälkeen hevoset laitettaisiin hikisinä koppiin, ja raskas matka kotia kohti alkaisi. Se on hyvin rasittavaa siinä vaiheessa, kun hevosen pitäisi saada jo olla lepäämässä.” Matkustelun raskauden vuoksi Hietanen pitää etelän radoilla kilpailutettavia hevosia Vermossa, vaasalaisohjastaja Akseli Lahtisen kanssa yhdessä. Pohjanmaalta V5-raveihin matkustavat silloin ainoastaan kuskit itse, kevyesti henkilöautolla. Vermon tukikohtaa ohjastaja-valmentaja pitää verrattomana paikkana nuorille hevosille. ”Jos niitä vain täällä metsäteillä juoksuttaisi, olisivat ne kuin metsänpeikkoja Vermoon tai Teivoon vietäessä. Varsoille ratatallilla asuminen on ihan ehdoton juttu.” Laihian maaseututallin hyviksi puoliksi Hannu Hietanen mainitsee monipuoliset harjoitteluolosuhteet: metsä-, pelto- ja hiekkatiet. Tässä kohden korostuu hevosten korvienvälin merkitys onnistuneelle urheiluuralle: jotkut hevoset leipiintyvät herkästi, jos tarjolla on vain radan kiertoa. ”Varsinkin suomenhevoset tykkäävät mennä metsässä. Ja jotkut vanhemmat hevoset eivät tykkää radalla treenauksesta ollenkaan.” ”Metsään” mielii myös raviohjastaja itse. Heti kun ravien viimeinen startti on ajettu: ”Laihialla on koti ja perhe. Ki- sareissuilta pyrin melkein Heikki on alalla, ja toimii aina yöksi kotiin, vaikka lainaohjastajana. Markku menisi aamuyöhön.” Hietanen ei hänkään eläkkeelle ole jäänyt, vaan ohLakeuden kutsu jastaa ja valmentaa yhä. Nyt Hannu Hietanen kiittää Hannun isännöimällä tallilla. ammatinvalinnastaan ja sen Hietasia voi hyvällä syyllä mitä ilmeisimmästä onnis- kutsua raviperheen sijasta tumisesta isäänsä Markku jopa ravisuvuksi, sillä myös Hietasta. Hannu on jatkanut Hannun lapset ovat erittäin ravivalmennusta siitä, mihin kiinnostuneita hevosista. isänsä on luonut vakaan pe- Tallis sa on lapsia varten kolme rustan. Hannu on puolisonsa Helenan kanssa raviponia, ja pojat Jani ja jatkanut ravitallin Toni ovat suorittaneet ponija maatilan pitoa. raveihin vaadittavan ajoluOmilla pelloilla van. Työlle on selvästi jo jatviljellään he- kajat? Isä itse toppuuttelee: vosten hei- “Tässä vaiheessa ponihomnät paitsi man ajatus on, että lapset opomalle tal- pivat huolehtimaan eläimistä lille, myös ja käsittelemään niitä hyvin. Akseli Minkäänlaisia paineita valiLahtiselle ta raviammatti ei heillä tieVaasaan tenkään ole. On toki hienoa sekä Ver- nähdä, että heillä on kova moon. into tallille ponien luo.” Työn ja perhe-elämän “Ilonnistuneesti yhdistäneellä man tällaista Hannu Hietasella on häneltaustaa läkin akilleen kantapäänsä. tie olisi Kylmänkestävyys ei ole kyllä ol- hänen parhaita puoliaan. lut mah- “Näin talvella ajaminen on dottoman kylmää hommaa. Pitää tilkikivinen. Ja tä niska ja kaula tosi hyvin. pitkä. Olisi Muuten on heti koko harpitänyt käy- tiaseutu jumissa.” dä muilla talleilla oppimassa.” Hannun ravivalmentaja-isä on opastanut poikaansa raviurheilun saloihin tämän ollessa jo pikkupoika. Molempia poikiaan, sillä myös isoveli Kuka? Ammatti: Kotipaikka: Perhe: Raviura numeroin: Voittosumma Hannu Hietanen, 37 Ravivalmentaja-ohjastaja Laihia Vaimo Helena, lapset Jani, 12, Toni,10, Evelii na,7, ja Juho, 1,5. Yhteensä 8 900 starttia, joista 808 voittoa, 755 kakkos- ja 808 kolmosti laa. Yli 1,9 miljoonaa euroa. Hannu Hietanen avaa Kultakypärä 2010-kisan ja saa kunnian ajaa ensimmäisenä myös oikeassa kultaisessa kypärässä. Marko Koivuporras RAVIT 1-2010 13 irina keinänen Kultakypärätkilpailu uudelle kierrokselle Raviurheilun Kultakypärät-kisa näki päivänvalon vasta vuosi sitten, mutta ensimmäisen kisavuoden jännittävä voittotaiston myötä ravikansa otti sen kerralla omakseen. Uusi, hiukan viilattu kisa alkoi jälleen maaliskuun alusta alkaen. Kilpailun idea on, että kullakin ohjastajalla on oma kisakuukautensa, jonka aikana hänen pitäisi ajaa mahdollisimman monta voittoa. Kaikkien virallisten Toto-ravilähtöjen voitot ovat samanarvoisia. Kokonaiskilpailun voittaja on ohjastaja, jonka voittojen lukumäärä on korkein. Viime vuoden kilpailun voittaja, upeasti syksyn loukkaantumisensa paikannut Ari Moilanen ajoi 27 voittoa. Toiseksi sijoittunutta Eero Hakkaraista, joka ajoi toukokuussa 24 voittoa ehdittiin juhlittiin Vuoden Raviteon tekijänä jo Ravigaalassa. Molempien pitkän linjan ravikuskien suoritukset olivat huippuluokkaa: Moilasen voittoprosentti joulukuussa oli 18 ja Hakkaraisen toukokuussa 15. Kolmanneksi sijoittui Antti Teivainen 23 voitolla. Moilasen suorituksen arvoa lisää myös kilpailukuukausi: joulukuussa kilpailupäiviä on selvästi vähemmän kuin missään muussa kuukaudessa. Erityisen mielenkiintoiseksi ja jännittäväksi kisan teki kuukausien yllättävä epätasaisuus - ajajaliigan kärki noussutkaan itsestään selvyytenä samassa järjestyksessä Kultakypärä-palkintopallille. Toisaalta Teivainen ajoi vuoden aikana useitakin 27 voiton kuukausia, mutta onni ei ollut myötä, ne eivät sattuneet hänen Kultakypärä-kaudelleen. Kultakypärä-kilpailun jännittävät loppumetrit nostivat sen ravivuoden lopun puheenaiheeksi. Ari Moilanen totesikin saaneensa voitostaan uskomattoman paljon onnitteluja – enemmän kuin mistään muusta kilpailusta aikaisemmin. Kultakypärät kisasivat viime kesänä myös omassa yksittäisessä kultakypärä-lähdössään St. Michel-raveissa. Mukana olivat ylärivistä vas. alkaen erikseen kutsuttu Jarmo Saarela, Mika Forss, Esa Holopainen, Tapio Perttunen, erikseen kutsuttu Juha-Pekka Vilkman, Harri Koivunen, Pekka korpi, Akseli Lahtinen, Ari Moilanen, Antti TeiUusina mukaan Hannu Hietanen vainen, Eero Hakkarainen ja Mauri Jaara. Lähdön voitti Antti Teivainen. ja Jarmo Saarela Tämän vuoden kisaan Ari Moilanen sai hallitsevana mestarina valita oman kisakuukautensa, muiden ohjastajien kuukaudet arvottiin. Moilanen ei luottanut joulukuun tenhoon vaan metsästää voittoja heinäkuussa, jossa ajetaan myös eniten ravipäiviä. Kultakypäräkilpailun kymmenen ohjastajaa on valittu ajajaliigan kärjestä. Uusina miehinä mukaan nousevat tänä vuonna Hannu Hietanen ja Jarmo Saarela. Pois jäivät Tapio Perttunen ja Vidgrenin yksityistreenariksi siirtynyt Eero Hakkarainen. Jarmo Saarela kiertää raveja laajalla säteellä Rovaniemen ja Vermon välillä ja ajaa paljon. Hänen vahvuutensa Kultakypäräkisassa on suuri starttimäärä ja erikoistuminen pienempiin raveihin, joista ammattimiehelle kertyy paljon täysosumia. Hannu Hietanen tulee kuuluisasta Hietasen ravisuvusta Laihialta. Pohjanmaa on hyvin hanskassa, mutta myös Vermo, jossa Hannu Hietasella on yhdessä Akseli Lahtisen kanssa valmennustalli. Hietanen aloittaa Kultakypärät-kilpailun ja kalastaa siis voittoja jo maaliskuussa. - Maaliskuu tulee vähän nopeasti, ja oman valmennustallin hevosten Kultakypärät 2010: Maaliskuu: Hannu Hietanen Huhtikuu: Esa Holopainen Toukokuu: Antti Teivainen Kesäkuu: Jarmo Saarela Heinäkuu: Ari Moilanen Elokuu: Mika Forss Syyskuu: Akseli Lahtinen Lokakuu: Harri Koivunen Marraskuu: Mauri Jaara Joulukuu: Pekka Korpi virittäminen siihen voi olla hankalaa. Mutta muuten panostetaan täysillä, Hietanen lupasi. Kyltakypärä kilpailun voittaja palkitaan tänä vuonna 2000 eurolla. Voittajaesittelyyn Voittajabiisin tahdissa Negative- ja Technicolour -yhtyeistä tunnettu Tuomas ”Gary” Keskinen on sanoittanut ja säveltänyt Kultakypäräkisalle oman kappaleen. Voittaja-biisi on vankkaa nykyaikaista kotimaista heavyä ja saanut myös ohjastajien hyväksynnän. Gary Keskinen ei tunnustaudu hevosmieheksi, mutta tuntee kyllä sympatioita ohjastajia kohtaan. - Raviohjastajien ja muusikoiden työ on aika paljon samanlaista, paljon matkustelua. Ja onnistunut ilta kruunaa kaiken, Gary kuvailee. Yhteydenotto kappaleen tekoa varten yllätti kitaristin. -Yhteydenotto tuli aivan puskista. Menin tämän jälkeen hakemaan inspiraatiota ja fiiliksiä Vermosta ja yllätyin positiivisesti. Hevonen on hieno ja uljas eläin. Saa olla aikamoinen kaveri, että pääsee ohjastajana kymmenen parhaan joukkoon. Se vaatii kovaa työtä ja pitkiä päiviä. laajempaa julkisuuttan ja pyrimme ihmisten tietoisuuteen sosiaalisen median kautta, Fintoton markkiKultakypärien kuulumisia voi nointipäällikkö Tero Vienonen käydä lukemassa osoitteessa kertoo. www.facebook.com/kultakyparat - Kilpailu on tuonut ohjastajat lähelle lajista kiinnostuneita. Jatkossa haluamme ohjastajille vielä Kultakypärät Facebookissa Voittaja Villiä voimaa, rautaa ja rapaa on näiden tosimiesten työ Taistelu alkaa, käskystä starttaa, Kunniankentällä ravataan Voitonmalja koittaa, voiton tästä kuittaan, voima ja tahto se palkitsee - Mä voittaja oon! Gary Keskinen RAVIT 1-2010 14 Ota askel ammattimaiseen raviurheiluun! Jämsän ammattiopisto toteuttaa hevostenvalmentajan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta 1.9.2010–31.5.2011. Koulutuksesta ”Jämsän ravilinjalla” ammattiopistolla on yli kymmenen vuoden kokemus. Opiskelet Sinulle suunnitellun opetussuunnitelman mukai sesti. Jämsässä opiskelet ammattiaineita, kuten terveydenhoitoa, ruokintaa, kengitystä, valmennusta ja yritystaloutta. Välillä kartu tat käytännön kokemustasi joko työpaikassasi, omassa yrityksessäsi tai valitsemallasi ammattitallilla Suomessa tai ulkomailla. Pääsyvaatimuksena on hyvä käytännön kokemus ja 18 vuoden ikä. Raviajokortti ja kiinnostus kengityksestä luetaan eduksi. Koulutukseen sisältyy mahdollisuus hevostenvalmentajan ammattitutkinnon suorittamiseen. Haku jatkuu koko kevään, viimeinen hakupäivä 23.7.2010. Tiedustelut ja hakuohjeet: Toini Immonen 040 341 4341, toini.immonen@jao.fi. Hingunniemessä on tarjolla myös idyllinen maalaisympäristö. Oletko luonnostasi maaseutuhenkinen yrittäjäpersoona? Nautitko eläinten hoitamisesta tai haluatko pitää huolta hevosten hyvinvoinnista? Vai haluaisitko ratsastuksenohjaajaksi tai kengittäjäksi? tenhoitaja ja ratsastuksenohjaaja. Hevostenhoitajan työhön kuuluu hevosten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpito, karsinansiivoukset ja lannan käsittelyt, puhdistukset, ruokinnat, laiduntamisen järjestelyt ja laitumen huolto sekä hevosten hoitotyöt ja liikutukset ajaen ja ratsastaen. Suuntautumisvaihtoehtoina ovat mm. ravihevosen valmennus ja kilpailuttaminen sekä hevosten hoito ja kasvatus. Uusina erikoistumisvalintoina hevospalvelujen tuottaminen ja varusteiden korjaus ja valmistus. Ratsastuksenohjaajan työhön kuuluu ohjattujen ratsastustuntien pitämistä eritasoisille asiakasryhmille, ratsastustallin tai -koulun hevosten terveydentilan seuranta, tallityöt, hevosten liikutuksia, erilaisten hevosharrastekerhojen pitäminen ja yhteistyö ratsastusseurojen kanssa. Luonnonvara- ja ympäristöalalta löydät mahdollisuutesi toteuttaa itseäsi unelma-ammatissasi. Pohjoissavolainen luonto ja maaseutu antavat ainutlaatuiset puitteet opiskelulle. Toimipisteemme si- Peltosalmelta yrittäjiä ja jaitsevat Iisalmen Peltosalmella eläintenhoitajia ja Kiuruveden Hingunniemellä. Peltosalmella Iisalmessa voit opiskella maaseutuyrittäjän- tai Hingunniemestä eläintenhoitajan perustutkinnon. hevosalalle Perustutkintoja voi suorittaa sekä Hingunniemessä Kiuruvedellä opetussuunnitelmaperusteisena voit suorittaa hevosalan perus- (nuorten) että aikuiskoulututuktutkinnon osaamisaloina hevos- sena. Lukuisia tutkintoja Ylä-Savon ammattiopiston luonnonvara- ja ympäristöalalla voit opiskella seuraavat ammattitutkinnot: Eläintenhoitajan ammattitutkinto / klinikkaeläintenhoitaja, Eläintenhoitajan ammattitutkinto / eläinhoitolanpitäjä , Karjatalouden ammattitutkinto / karjatalousyrittäjä, Karjatalouden ammattitutkinto / maatalouslomittaja, Seminologin ammattitutkinto, Viljelijän ammattitutkinto , Kengityssepän ammattitutkinto Hevostenvalmentajan ammattitutkinto / ravivalmennus, Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto , Tallimestarin erikoisammattitutkinto Muuta koulutusta tarjolla olevaa koulutusta ovat: Kengityksen peruskurssi, Kengityksen alkeiskurssi, Toimilupakurssi, Koiran trimmauskurssi, Sorkkahoidon peruskurssi Ylä-Savon ammattiopisto kouluttaa päteviä ammattilaisia koko Suomen työelämän tarpeisiin. Meiltä saa myös hyvän pohjan jatko-opintoihin kuten ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Tervolassa voi suorittaa Maatalousalan perustutkinnon hyvissä hevospuitteissa Maatalousyrittäjäksi opiskellaan luontoalalla Ammattiopisto Lappiassa Tervolassa. Tervola on vireä kunta vain lyhyen ajomatkan päässä Rovaniemeltä, Kemistä ja Torniosta. Maatalous on luonnosta saatavien raaka-aineiden tuottamista ja jalostamista. Kasvin ja kotieläintuotannon rinnalla alalla harjoitetaan mm. maatilarakentamista, koneurakointia, maataloustuotteiden jatkojalostamista, huolto- ja palvelutoimintaa ja ympäristön hoitoa. Hevosten kas- vatus, hoito ja valmennus, ravi- ja ratsastusurheiluun liittyvät hevosalan palvelut kuuluvat alaan. Louen opetusmaatilan hevostalleissa on yhteensä 26 karsinapaikkaa, joista 20 on käytössä talon sisäisille ja ulkoisille asiakkailla. Koululta löytyy ratsastuskenttä, hiittisuora ja harjoitusrata. Koulutusohjelmat ovat eläintenhoidon koulutusohjelma sekä maatilatalouden koulutusohjelLapinlehmä toima. vottaa tervetulleeksi Tervolaan. Täyttä hevoselämää. ..................................................................................... Ylä-Savosta valmistutaan luonnonläheisiin ammatteihin www.jao.fi Jämsän ammattiopisto Ravialan osaamista Ypäjältä -nuorille ja aikuisille Hevosopisto, Ilkka Korpi ja Pilvenmäen ravirata yhteistyössä tarjoavat ainutlaatuiset olosuhteet opiskeluun. Tarjolla mm. ravi- ja hiittirata, 30 opetushevosta, valmennusta ja monté-ratsastusta, varsanpetusta, kilpailutoimintaa ja C-ajolupakurssi. Kysy lisätietoja! Raviopettaja, Simo Palovaara Puh. 040-7521 419 • koulutus • kilpailut • elämykset • w w w. h e vo s o p i s t o . f i RAVIT 1-2010 15 Ammatillinen peruskoulutus kevään 2010 yhteishaussa Opiskele unelmiesi ammattiin! Mitäs jos tekisit tulevaisuudessa sitä, mitä haluat? Mitäs jos opiskelisit unelma-ammattiisi meillä? Parasta on, kun opiskelu sujuu kuin leikki ja työ huvittaa. Tallityön määrä yllätti Ypäjällä opiskelevat työt - silti alalle www.ysao.fi www.ysao.fi Luonnonvara- ja ympäristöala n Hevostalouden perustutkinto, Yhteishaku hevostenhoitaja*, ratsastuksenohjaaja* 19.3.2010 n Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä* 1..haenyt.fi n Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja* www (hakumahdollisuus myös yo-pohjalta) * = valintakoe MAHIS on oppilaitosten yhteistyöverkosto, jossa on mahdollisuus opiskella sekä ammatillisia että lukio-opintoja. Lisätietoja osoitteesta www.mahis.fi Kysy lisää! Johtava opinto-ohjaaja Riitta Laamanen, p. 0400 791 029, opinto-ohjaaja Paavo Härkönen, p. 0400 793 146 tai opintoohjaaja Anneli Lämsä, p. 0400 793 136 Osaavissa käsissä tulevaisuus Hevostalous, Kiuruvesi Hingunniementie 98, Kiuruvesi p. (017) 272 5911 Maatilatalous, Peltosalmi Kotikyläntie 254, Iisalmi p. (017) 272 5701 Yhteishaku 1.–19.3.2010 HEVOSTENHOITAJA Suuntautumisvaihtoehdot • Ravivalmennus ja kilpailuttaminen • Hevoskasvatus • Hevosen käyttö matkailussa RATSASTUKSENOHJAAJA Tutkinto vastaa kansainvälisen ratsastuksenopettajan I tasoa • Hevostenhoitajan ja ratsastuksenohjaajan tutkinto on kolmivuotinen peruskoulupohjainen ammatillinen perustutkinto. • Lukion suorittaneille tutkinto kahdessa vuodessa. • Yhdistelmäopinnoissa opiskeleva voi samanaikaisesti suorittaa ylioppilastutkinnon. Koulutusaika 3,5 vuotta. • Koulupäivinä asuminen oppilasasuntolassa ja ruoka maksutonta. Syksyllä 2010 alkava aikuiskoulutus • Hevostenhoitaja • RatsastuksenohjaajaHaku keväällä 2010. Lisätietoja www.harjunopk.fi HARJUN OPPIMISKESKUS Virolahti Oulun Seudun ammattioppilaitoksessa opiskeleva Krista tähtää ratsastuksen ohjaajaksi - Hevosiin ei voi kyllästyä! Työn monipuolisuus ja vaihtelevuus tekevät hevosalasta Krista Wendelinin toiveammatin. Ja kun hevoset ovat aina olleet myös harrastus, eivät opiskeluun liittyvät käytännön työtkään ole tulleet yllätyksenä. - Kouluaineista eniten hyötyä on ollut biologiasta. Kiinnostus hevosalaa, luontoa ja eläimiä kohtaan on tärkeää, mutta valmiina osaajana alalle ei tarvitse tulla. Joka vuosikurssilta löytyy niitäkin, jotka eivät ole ennen hevosia harrastaneet, kertoo Krista opinnoistaan Oulun seudun ammattiopistossa. Tuntumaa tallin arkirutiineihin Krista on saanut työssäoppimisjaksolla. – Täytyy olla ahkera, ja omaaloitteinen. Ratsastuskoulut ja tallit tarjoavat myös asiakaspalvelua, joten joustavuus ja iloinen asiakaspalveluhenki ovat tärkeitä! Esteratsastusta omimpana lajinaan pitävä Krista on opinnoissaan päässyt tutustumaan monipuolisesti hevosurheiluun: uusia näkökulmia työhön on löytynyt niin ravikärryiltä kuin ruokintapuolelta aina viljelystä lähtien. Ratsastuksenohjaajan uralle tähtäävä Krista katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen: hyville on aina töitä. TYÖN TOUHUSSA. Noora Aunala ja Essi Koskimies valjastavat kaksivuotiasta Ardeaa. ”Ei sitä ratsastuskoulussa käydessä ymmärtänyt miten paljon tekemistä tallissa on” Yläneeltä kotoisin oleva Noora Aunala ja Helsingistä tuleva Essi Koskimies opiskelevat toista vuottaan Ypäjän Hevosopistolla. Molemmat tytöt valmistuvat reilun vuoden kuluttua ravihevosten valmennukseen ja hoitoon suuntautuneiksi hevosenhoitajiksi. Essi oli Ypäjälle tullessaan käynyt ratsastuskoulussa yksitoista vuotta. Noora oli lähes samanlaisen ratsastuskokemuksen lisäksi koska tosi nopeasti tutustui. harrastanut pari vuotta ponira- Essi: Minua pelotti lähteä pois viurheilua. äidin helmoista. Piti myös opetella kaikenlaista, pyykin pesua ja Ypäjällä ravipuolelle erikoistu- ruuan laittoa. Hyvin on kuitenkin vat oppilaat ovat teoriaopetuksen mennyt. ohella mukana Ilkka Korven pyörittämän valmennustallin arjessa. Millaiseksi luonnehtisit tulevaa Hiittipäivät ovat yhtä kiireisiä ammattiasi tähänastisen kokekuin millä tahansa ammattitallil- muksen perusteella? la. Tytöt tietävät kuitenkin, että Noora: Mielenkiintoiseksi ja vaihkoululaisina pääsee vielä hel- televaksi, päivät eivät ole koskaan pommalla, molemmilla kun on samanlaisia. takanaan jo työssäoppimisjakso, Essi: Opettavaiseksi ja vaihtelejonka aikana he työskentelivät vaksi. Ruotsissa Timo Nurmoksen ja Petri Salmelan talleilla. Yhdestä Onko jokin alassa yllättänyt? suusta vakuutetaan että jakso oli Noora: Kyllä, työn määrä, se että yhdelle ihmiselle tulee niin paljon opettavainen, mutta raskas. tehtävää. Olette molemmat vasta 17-vuo- Essi: Niin, ei sitä ratsastuskoutiaita ja muutitte 16-vuotiaina lussa käydessä ymmärtänyt miten pois kotoa Ypäjälle opiskele- paljon tekemistä on. maan, Miltä muutto tuntui? Noora: Kyllä sitä jännitti että Onko työn raskaus saanut miettutustuuko ihmisiin ja löytyykö timään mutta ammattia? kavereita. Se oli kuitenkin turhaa, Noora: Ei, kyllä minä tälle alalle jään. Essi. Ei ole. Tämä on sellaista työtä jota ei hevin unohda. Mikä hevosenhoitajan ammatissa on mukavinta? Noora: Ajaminen. Olisi innostunut myös kilpaa ajamisesta, kun vain olisi hevonen. kortti on jo saatu. Essi: Ajaminen, tosin hevosesta ja säätä riippuen. Minäkin olisin kiinnostunut kilpailemista, mutta korttikin puuttuu vielä. Suoritin ajokokeen viime keväänä, mutta teoria ei mennyt läpi, huhtikuussa yritetään uudestaan. RAVIT 1-2010 16 Asikkalasta monipuolista hevosalan koulutusta Ammattilainen ansaitsee enemmän. www.lappia.fi/ao Osaran maaseutuopetusyksikkö Ammatillista koulutusta v. 2010 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Koulutuskeskus Salpaus on toisen asteen ja aikuiskoulutuksen oppilaitos, jonka hevosalan päätoimipaikka sijaitsee Asikkalassa, keskellä Etelä-Suomea. Alueesta tekee luonnoltaan ihastuttavan Päijänteen vesistön läheisyys, laajat peltoalueet ja männikköinen harjumaisema. Hevostallin lisäksi alueelle on keskitetty mm. suuret kesälaitumet, maneesi, asuntolat ja päärakennus. Asikkalassa voi tutustua hevosalan ammatteihin ja koulutukseen. Hevostenhoitajan perustutkinnon osa-alueisiin kuuluu mm. hevosten ja talliympäristön hoito, sekä hevostalousalan yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen. Lisäksi voi suuntautua esimerkiksi raviurheiluun, hevoskasvatukseen tai ratsastuk- sen harrastepalvelujen tuottami- Työssäoppimispaikat vaihteleseen. vat sopivasti, ja niitä on jopa ulkomailla. Vapaa-aikana voi Ensimmäisen vuoden opiskeli- kalastaa, liikkua luonnossa tai joiden mukaan hevostenhoitajan vaikka nauttia kotasaunasta. tutkinnon osa-alueiden laajuus Ruokailu ja asuntolassa asuyllätti. minen ovat maksuttomia, ja “Täällä oppii paljon muutakin asuntolassa on jopa lemmikinpitomahdollisuus. Tärkeintä on kuin pelkkää ratsastamista tietenkin saada työskennellä ja hevosten hoitoa. Olemme esimerkiksi ajaneet traktoreilla, hevosten parissa. Lahden Jokikengittäneet hevosia ja rakenta- maalla sijaitsee Koulutuskeskus neet karsinoita”, kaksoistutkin- Salpauksen toinen hevosalan toimipiste, jonka koulutussitoa suorittava opiskelija Eeva sältö painottaa ravivalmennusKerttula luettelee. ta. Talliympäristö on osa suurempaa aluetta, jossa on muita hevosalan yrityksiä ja Jokimaan Opetushevosina Kempravirata. Yhteistyö Kemppitallin varsat kanssa takaa laadukkaiden varOpiskelijat sanovat oppilaitok- sojen vaihtuvuuden vuosittain, sen valintaperusteikseen lyhyet ja siten opiskelijoiden monipuovälimatkat, paikan kauniin idyl- lisen kokemuksen karttumisen lisyyden ja monipuolisuuden. erilaisista varsoista. Monien mahdollisuuksien Jämsän Ravilinja Jämsän ravilinjan myötävaikutuksella on 12 vuoden aikana suoritettu yli 60 hevostenvalmentajan ammattitutkintoa. Opiskelijoita on ollut ympäri Suomen. Viimeaikoina Jämsän Ravilinja on täyttänyt myös lähialueen koulutustarpeita. daan suunnitella opiskelijakohtaisesti. Näin saadaan jokaiselle opiskelijalle ajankäytön suhteen realistiset opinnot. Ammattitutkinnon osat ovat yritystoiminta, hevostalouden tuntemus ja ravivalmennus. Tutkintotilaisuudet, joissa saavutettu ammattitaito arvioidaan järjestää Raviopisto Nykyisin Jämsän Ravilinjan Kaustinen. voi kokopäiväisen sitovan opiskelun vaihtoehtona suorittaa Yhteistyö toimivien hevosmyös henkilökohtaisella opetus- talousyritysten kanssa on ollut suunnitelmalla osittain monimuo- Jämsän Ravilinjan toimintato-opiskeluna. Tämä edellyttää periaatteena jo alusta saakka. kuitenkin jo riittävää osaamista Käytännön oppijaksot tarjoavat suoritettavan osion ammattitaito- ainutlaatuisen mahdollisuuden vaatimuksista kuten esimerkiksi kurkistaa usean huipputallin arravivalmennus osion kohdalla keen Suomessa tai ulkomailla. aiempaa kengitystaitoa. Parhaimmillaan yhteistyö johtaa työpaikkaan. Aiempien vuosien Myös opiskelun tavoitteet voi- ravilinjalaisia työskentelee mo- nen menestyvän hevosen hoitajana tai valmentajana. Ravitalliyrittäjänä heistä toimii ainakin kymmenkunta. Koulutus on aikuiskoulutusta eikä kuulu yhteishaun piiriin. Haku suoraan Jämsän ammattiopistoon mielellään jo kevään aikana mutta viimeistään 23.7. Opiskelupaikkoja on 12. -Maatilatalouden koulutusohjelma. Kotieläintenhoito, kotieläinyrittäjä, hevostalous, talliyrittäjä, viljelijä, metsätalousyrittäjä -Maatalousteknologian koulutusohjelma. Maaseudun konetekniikkaa monipuolisesti, metallityö, automaatio, tuotantoteknologia, koneurakointi Koulutus alkaa 11.8. 2010 nuorille,aikuisille 13.9.2010. -Maatalousalalla myös 20 opintoviikon starttikoulutus aikuisille, aloitus 13.9.10 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Luonnonvaratuottaja. Luonnontuotteiden tuottaminen, yrtit ja keruutuotteet, jalostus elintarvikkeiksi, hoitotuotteet, luonnonmateraalit Luonto- ja ympäristöneuvoja. luonnonmateriaalit, kädentaitojen ja ryhmien ohjaaminen Koulutus alkaa 11.8. 2010 nuorille,aikuisille 6.9.2010. Lisätietoja Osaran maaseutuopetusyksikkö Osarantie 89, 39230 Osara Puh. 03-342 4400, Sähköposti: iisakki.osara@lpkky.fi nia, Savo uksen lut ö Kou yksikk tu Laa Valmistu omaan ammattiisi Kiinnostavatko sinua asiantuntijatehtävät eläinten parissa tai muissa maaseudun ammateissa? Savoniaammattikorkeakoulussa opiskelet amk-agrologiksi mukavassa seurassa Iisalmen monialaisella kampuksella. Voita ja valitse palkintosi www.savonia.fi Agrologi (AMK), 240 op • Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma • Hevostalouden suuntautumisvaihtoehto Hakuaika 1.3.–16.4.2010. Hakeminen hakuaikana osoitteessa www.amkhaku.fi. Savonia-ammattikorkeakoulu PL 72 (Haukisaarentie 2), 74101 IISALMI Puh. 044 785 6605, faksi (017) 255 6644 www.savonia.fi Osa suurempa a suunnitelmaa RAVIT 1-2010 17 laatinut: SiRkka Velling MaukkaiMMat Makkarat, laadukkaiMMat lihat. Wotkin’silta totta kai! Chef Wotkin’s palvelutiskit PRISMA ITÄKESKUS Vanhanlinnantie 3, 00900 HKI Puh. 010 766 8912 S-MARKET SOKOS HELSINKI Postikatu 2, 00100 HKI Puh. 010 766 1047 Lihatukku Veijo Votkin Oy TEHTAANMYYMÄLÄ Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki puh. (09) 774 33 477 avoinna ma-pe 7-18, la 7-15 tehtaanmyymala@votkin.fi www.votkin.fi RAVISLANGI-RISTIKKO varsalla tri mmata VOIMAT TALLELLLA YKKÖSEKSI OIRE ..iii PARTIKKELI TIMO SORTUA LAUKALLE NIENEN, ROSSI Asikainen Why . . . varuskunta LÄPIjumalatar- S LYÖNTI ynistä ... PELI …. PUOLI tai LUOKKA ISÄN lapsellinen SISKO AJATON AJANKOHTAIS OHJELMA TV:SSÄ Royal ….. ISTA hioa TÄPE VASTA PIIKKI HOLOPPAINEN K A I P U U TAUNO APET “ SIMSALABIM” Esko Pitkänen King Cole ENSI... tyrskyt TENHOISA vähän väliä RASVA PÄÄLLYS kätkeä OHJUS .. …. Madrid Vihuri VÄRI Moilasen “Ari” “ saapas maahan RADIO AALTO “ ISTUA K A L L E RAVAT Harri KORIPALLOILIJA HAKALA LIV Thorpe Ristikon 5-09 oikea ratkaisu: Boldon kirjailija Raija hiihtänyt Kari . . ._ lanta P O R K K A Hevosalan ammattilaiseksi Pudasjärvellä Hevosala kasvaa ja pätevälle ammattilaiselle on töitä! Opiskele hevostenhoitajaksi tai ratsastuksenohjaajaksi Oulun seudun ammattiopistossa. Klikkaa osao.fi ja osallistu 500 euron matkalahjakortin arvontaan! Arvonnan voittaja: Jani Ruotsalainen, Kouvola ekstrakti “poika” O R P O U D U U J U O T N Hunter . . ._ nyymi A T A Reinin sivujoki 24. 12 31. 12 uuneissa ohut jääkuori P S hitsaus…T kuohia arastelu poimu 1. mies A A R Urho juoma …. . . ny Eyes nimi osoite puhelinnumero O N T U A lehtori Kitt T O V A hetki I loistokas ?MeFree S E E A R T H O P E T sillä tavalla ARAT N pikkuN E N puro hampaan E “peti” I E Vaahtera A M I suoria häpei levä N O neidot A T E O T K U O P T E Baba+T ent.auto T E L L A U S T I N virtalähteet … Vegas kukissa T E E S A N E B O kuningatar kilpailussa 2007 M I T I H I L A E K A R I lyöntialusta M O N T T I I AIVAN väylä ... Blanc . . . kortti LINKATA lakeinen Palauta ristikko 1.4.2010 mennessä osoitteeseen: Ravit-lehti, Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki VARMISTA VALOISA TULEVAISUUS HAE YHTEISHAUSSA 1.–19.3.2010 R A S K A U osavaltio N A T Stewart 9 kk O R I takuu T A E P A APUA N T lumen verbi K AKI “ se on hellävaraisinta “ T U N N E L A J O ki el i S O Kontio J O R M A A T O kädensija Alenius + kaima O I K O M M A A L L E L E T I N A L I T JUHLAHUONE I P Ullmann ulappa S T A R L I I P A A V A A Mäenpää S J O O S R E I P O O F U L U A K A R I mehu- merkki Nikula Lena N .... Tass I T A R T A Y RAVIT 1-2010 18 Hevosmessut kokoavat hevosurheilulajien harrastajat ja ammattilaiset yhteen Tampereen Messukeskuksen hevosmessut kokoavat kaikki hevosurheilulajit saman katon alle 9.-11.4. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyt messut saivat niin hyvän vastaanoton, että toiseen vuoteen on lähdetty vahvoin eväin. Kolmipäiväisen messutapahtuman olennainen osa messuosastojen lisäksi on ohjelma, joka laajenee ja monipuolistuu jo pelkästään sisätiloissa toteutettavan suuren näytösareenan myötä. Esityksiä mahtuu seuraamaan liki tuhat messuvierasta Odotettavissa on hyödyllinen, vauhdikas ja viihdyttävä viikonloppu kaikille hevosista kiinnostuneille. VALINNAN VAIKEUS. Hevosvarusteiden kirjo voi yllättää kokeneenkin hevosihmisen. Keskiaikaiset ritariturnajaiset ”Taistelevatko he kunniasta, rakkaudesta vai mammonasta. Ovatko tosissaan, vai yleisöäänkö viihdyttävät vain? Onko vaarassa henki, tuleeko jostakusta ritarista Tuonelan renki? Kuka täällä ratkaisee, keltä miekka kaulan katkaisee?” mustaa, sinikeltaista ja valkoista. Hulmuavia lippuja, kiiltäviä miekkoja, teroitettuja peitsiä. Uljaat ratsut vaahtoavat, maan ja ilman täyttää kavioiden kumu. Hevosturnajaiset toteuttaa Rohan Tallit Kemiön saaresta, Västanfjärdistä. Rohan Tallit opettaa ainoana tallina Suomessa ryhmille ja yksityisille asiakkaille keskiaikaista ratsastusta, keskiaikaisia taistelutaitoja, jousiammuntaa sekä miekkailua ratsain ja tuottaa hevosturnajaisesityksiä. Käytössä olevat hevoset on opetettu ja totutettu tehtäviinsä. Hurjuudestaan huolimatta Turnajaiset on koko perheen tapahtuma, joskaan ei ehkä voimakkaiden äänien elementtien vuoksi sovellu aivan pienille lapsille. Tampereen Messujen jälkeen Rohan ritarit lähtevät puolustamaan Suomen kunniaa hevosturnaijaisten Euroopan mestaruuskilpailuihin Messuperjantaina näytösareenal- Tanskaan. Lisätietoja hevosturnala nähdään keskiaikaiset hevostur- jaisista www.rohan.fi najaiset. Luvassa on totta ja tarua, ripaus historiaa, todellisia ja epäto- Ritarikuntien esittely dellisia hahmoja menneisyydestä. Esityksessä on mukana ritareita Kuinka he sen tekivät aikoinaan, kun he mittelivät keskenään sota- Saksasta, Ranskasta, Liivinmaalta taitojensa paremmuudesta? Turna- ja Bjarmalandiasta. jaisissa nähdään, kuinka sotataitoja aikoinaan ylläpidettiinja millainen • Sininen Ritari Sir Wolter von oli hevosten rooli toisistaan mittaa Plettenberg, baltian-saksalainen. Jo nuorena mainetta niittänyt sotatakottavien ritareiden yhteenotoissa. tikko ja raskaan ratsuväen taitava Luvassa Sinistä, verenpunaista, johtaja. • Sinikeltainen Ritari Sir Jean Parisot de la Valette, ranskalainen kuumapääritari, jota pahimmatkaan rangaistukset ja maasta karkoitukset eivät saaneet lannistumaan. • Musta Ritari, Sir Mikolaj ”Czarny” Radziwill, Liivinmaalta. Le- gendaarinen lustamassa sotataidoiltaan ritarien voimahahmo. Puolan hovin suo- veroinen nainen. siossa. • Punainen Ritarienne Lady Abelone Zavolotse, taistelijatar Bjarmiasta. Pohjoisen kansansa mainetta puo- RAVIT 1-2010 19 w Hevosenhoitajat mittelevät mestaruuskilpailussa Messusunnuntaina kilpaillaan Hevosenhoitajien Mestaruudesta. Kilpailussa on mukana kuusi hevosalan rautaista ammattilaista, päätoimista hevosenhoitajaa. Kolme heistä työskentelee ravitallilla ja kolme ratsutallilla. Kilpailijat kutsutaan Suomen Hippoksen ja SRL:n toimesta, jotka ovat yhdessä messujärjestäjän kanssa myös kilpailun järjestäjät. Kutsukilpailu koostuu kolmesta osiosta: teoriaosuudessa testataan kilpailijoiden tietämystä hevosen hyvinvoinnista, hiukan leikkimielisessä nopeustestissä kilvoitellaan hevosen satuloinnissa ja valjastuksessa, ja kisa huipentuu finaaliin, jossa osakilpailujen kaksi parasta kisaajaa vastaavat tosi tv-hengessä HARVINAINEN TILAISUUS. Pitkän ja ansioituneen uran erityisesti hevosten liikuntaelinsairauksien parissa tehneen Jukka Houtun luento on harvinainen tapaus, jota kannattaa lähteä kuulemaan kauempaakin. Messujen seminaaripäivän aiheina ontumat, mahahaava ja tallien terveydenhuolto Jukka Houttu messujen luentopäivän tähti Hevosmessujen perjantaipäivän ohjelma on suunnattu hevosalan ammattilaisille ja aktiiviharrastajille. Korkealuokkaisessa Tähtien salissa aloitetaan seminaariohjelma jo alkuiltapäivästä ja heti ensimmäinen luennoitsija on maailman huippua: Jukka Houttu. Houtun meriitit urheiluhevosten jalkavaivojen saralla ovat mittavat. Hiljalleen työuraansa jäähdyttelevä mestari on hyvin harvinainen puhuja, joten tilaisuus kannattaa käyttää hyväkseen. Houtun hevosten ontumia käsittelevä luento kestää 45 minuuttia ja luentosali vetää 250 kuulijaa. tarjonnan tarkasteluun ja illan suussa vielä yksi luento aiheesta Hevostallien terveydenhuolto. Luento on suunnattu päivälentoja laajemmalle kohderyhmälle, eli kaikille jotka vastaavat oman hevosensa tai jonkun muun omistavan hevosen hyvinvoinnista. Luento sopii hyvin myös oman hevosen hankintaa suunnitteleville. Luennon pitää Suomen Hippoksen eläinlääkäri Katja Hautala. Kari Vepsä opastaa hevosmiestaidoissa Western-ratsastus on nopeimmin kasvava hevosurheilulaji. Messuilla lajia esittelee sen tunnetuin suomalainen harrastaja Kari Vepsä, joka on mukana messuilla myös hevosmies-taitonäytöksillä. - Tarkoitus on havainnollistaa näytösareenan ympyrätarhassa, kuinka hevosen kanssa kommunikoidaan esimerkiksi ongelmatilanteissa. Lännenratsastuksesta puolestaan esittelen ryhmäni kanssa lajin noin 20 alalajista kaksi, eli vauhdikkaan reininin ja rauhallista kouluratsastusta muistuttavan pleasure-ratsastuksen, Kari Vepsä kertoo. Vuoden Kavionjälki-arvonimi jaossa ensimmäisen kerran ”Terveydenhuolto tarkoittaa ehkäiseviä terveyden- ja sairaudenhoidollisia toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan hevosten vastustuskykyä ja vähentämään sairastumisalttiutta. Suunnitelmallinen terveydenhuolto mahdollistaa hevoselle terveemmän ja onnellisemman elämän sekä parantaa hevosyrityksen taloudellista tulosta”, Hautala selvittää. Hevosmessujen avajaisten yhteydessä ojennetaan ensimmäistä kertaa koko hevosalan yhteinen Vuoden Kavionjälki –palkinto. Palkinto annetaan henkilölle, joka toimillaan on ansiokkaasti ajanut hevosalan yhteistä etua. Päätöksen palkinnon saajasta tekevät Suomen Ratsastajainliiton ja Suomen Hippoksen hallitukset, Hevosmessujen ohjausryhmän esityksestä. Vuoden Kavionjälki-palkinto on taiteilijan suunnittelema kiertopalkinto, josta tehdään vuosittain myös pienoismalli, jonka palkinnon saaja saa omakseen. satu haapala Kati Vainio: Mahahaavojen ennaltaehkäisy ...kuten monipuolista hevosalan koulutusta Asikkalassa ja Jokimaalla Päiväseminaarin toinen luento käsittelee ajankohtaisia hevosten mahahaavoja. Luennoitsijana kuullaan Hyvinkään Hevossairaalassa ja Eläinlääketieteellisellä Korkeakoululla hevosten mahoja paljon tähystänyttä eläinlääkäri Kati Vainiota. ”Pyrin käsittelemään luennoillani hevosen mahahaavaan johtavia syitä ja sitä miten omistaja voi ehkäistä syntyä. Mahahaavaahan tavataan kaikilla hevosilla, mutta urheiluhevosilla se on yksi yleisimmistä sairauksista.” Hevostalouden perustutkinto Hevostenhoitaja pk, yo, yo-tutkinto + lukion oppimäärä Kevään yhteishaussa 1. - 19.3.2010 Mahdollista suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena. Hevostenvalmentajan ammattitutkinto ravivalmentaja Hevoshieroja Uusi valmistava koulutus alkaa syksyllä 2010 monimuoto- ja oppisopimuskoulutuksena. Kysy myös tutkinnon suorittamisesta suoraan työelämästä. lisätietoja opinto-ohjaaja Mari Torvinen puh. 050 538 2326 ja opettaja Mia Majuri puh. 040 500 5893, sähköpostit etunimi.sukunimi@salpaus.fi Katja Hautala: Järjestelmällinen terveydenhuolto pitää terveenä ja säästää rahaa Kahden päiväluennon jälkeen on sopiva tauko messuosaston hevosiin ja hevostalouteen talouteen liittyviin kysymyksiin. - Kilpailun taustalla on jo pitkään tunnustettu tarve tuoda hevosenhoitajia ja heidän tekemäänsä tärkeää työtä enemmän esille. Mestaruuskilpailun teoriaosuuden, jota kilpailun arvostelu painottaa, aiheena on hevosen hyvinvointi. Teoriaosuuden kilpailukysymykset on laatinut Suomen Hippoksen eläinlääkäri Katja Hautala, joka on myös kilpailun tuomariston puheenjohtaja, Hevosenhoitajien mestaruuskilpailujen käytännönjärjestelyistä vastaava Eeva Karvonen Suomen Hippoksesta kertoo. tutustu www.salpaus.fi/luonnonvara_ala/koulutusmahdollisuudet Eläinlääkäri Katja Hautala luennoi messuilla hevosten suunnitelmallisesta terveydenhuollosta. www.salpaus.fi Teinintie 4, 15200 Lahti RAVIT 1-2010 20 ä ä v ä t s e k a n t ä s Sä hjaami vi Tilaan Ti laan lehden osoitteeseen: Sama kuin maksaja VASTAUSLÄHETYS sopimus 5002021 00003 HELSINKI Nimi Osoite 7 oikein -lehdestä saat vankkaa tietoa ravipeleihisi. Maksaja: j Nimi Viikon kaikki ravit vihjeineen, mukana myös kaikki opetus-, koe- ja ponilähdöt! Puh. Pu uh. E-maill 7 oikein kein -lehden kei lehd ehd hde en n 8 v viikon iiik ik kon on m mä määrää ää ärä är aikaistilauksena hintaan 35€ Osoite Kestotilaus 171 € / vuosikerta / 1 erä Vuoden V Vuod Vuo uoden den mä mää määräaikaistilaus äärä ä äaik ikais i til tila ilauss 186 € /vuosi 2 erässä 89 € / erä 6 kk määräaikaistilaus 96 € 4 erässä 48 € / erä 3 kk määräaikaistilaus 52 € Tilaajapalvelupuhelin 09-58 68 300, voit myös tilata osoitteesta www.ravia.fi Puh. Pu uh. h. E-mail vastaanottaja maksaa postimaksun Ravit10-1 i r ä ! p n e ym d o u v
© Copyright 2024