Leikko Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven jäsenlehti • 1/2014 • 7.2.2014 MIKKO HALVARI sivu 2 Kannattavaa puukauppaa korjuupalvelulla sivu 3 Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus haastava laji sivu 5 Mhy-lain käytännön muutoksia sivu 6 Husky-yrittäjä hyödyntää laajalti metsäluontoa sivu 9 Männiköt perustivat metsäyhtymän sivu 10 Palat paikoilleen kokonaisuus kuntoon Uusi metsälaki tuli voimaan sivu 14 Metsä rauhoittaa huippu-urheilijaa sivu 4 Pitkä ajoneuvoyhdistelmä tuo mahdollisuuksia Leikko 1/2014 2 Puun keskihinnat Koillismaalla Muutoksen tuulia ■ Alkanut vuosi 2014 tuo metsäalalle runsaas- ti erilaisia muutoksia, on uutta metsä- mittaus- ja ötökkälakia. Uusi metsänhoitoyhdistyslakikin tulee voimaan vaiheittain 2014-2015. Viime vuosina on tullut mieleen, että monesti näitä muutoksia sorvaillaa ilman todellista tarvetta . Muutoksia suunnittelevat sellaiset piirit, jotka ovat heikosti perillä niistä asioista joita muutos koskee. Kuvitellaan että muuttamalla asiat paranee, vaikka usein nykyinen toimintamalli on hioutunut aikojen saatossa parhaaksi mahdolliseksi. UUDESSA metsälaissa halutaan antaa met- sänomistajille vapautta hoitaa tai olla hoitamatta enempi mielensä mukaan. Se on hyvä asia, mutta tuo myös vastuuta. Halutaanko me esim. tällä eri-ikäismetsän kasvatuksella päätyä aikojen kuluessa samaan tilanteeseen, kuin aikanaan niillä kuuluisilla” Osaran aukeilla”? Kun Osaran aukeita alettiin hakata, niin puusto oli leimikoilla vain 10- 40 m3/ha. Puutavaran mittauksessa on tekniikka mennyt vauhdilla eteenpäin ja mittauslain tarkastelu oli paikallaan. Enää niitä ”mittamiehiä ei mesissä näy. Metsänhoitoyhdistylakiuudistus on herättänyt suurta mielenkiintoa eri piireissä. Tietyt piirit olisivat mielellään pyyhkineet metsänhoitoyhdistykset maailmankartalta. Mutta on joukossa ollut myös suurta vii- sautta ja niinpä on laadittu uusi metsänhoitoyhdistyslaki, joka turvaa metsänomistajan edunvalvonnan myös jatkossa. Edunvalvonta on myös kirjattu lakiin mhy:n yhdeksi tehtäväksi. Mhy toiminnan ansioita ovat nykyiset runsaat puuvarat yksityismesissä ja metsien hoidon tila, koska mhy:t tekevät valtaosan kaikista hoitotöistä. Kuusamo Päätehakkuu Harvennus Ensiharvennus Mäntytukki 51 44 40 Mä pikkutukkitukki 25 21 18 Kuusitukki 47 39 36 Ku pikkutukkitukki 24 18 16 Mäntykuitu 16 11 8 Kuusikuitu 16 11 8 Koivukuitu 11 9 7 METSÄNHOITOYHDISTYS on ainut aidosti metsänomistajan etua ajava organisaatio pitäjätasolta aina valtakunnan ja kansainväliselle tasolle asti. Mhy-lakiuudistuksen yhteydessä on puhuttu paljon valinnanvapaudesta. Monelle metsänomistajalle on tullut yhteydenottoja ja pyydetty mm. valtakirjaa, jolla päästään käsiksi hänen metsävaratietoihinsa Metsään. fi - portaalin kautta. Kannattaa harkita kahdesti kelle valtakirjan antaa. Ajatteleeko pörssifirma ja sen osakkeenomistaja juuri metsänomistajan etua? Kuinka moni antaisi valtakirjan omien tilitietojensa luovuttamisesta ulkopuolisille? Metsänhoitoyhdistykselle tiedot voi luovuttaa, koska mhy on metsänomistajan oma ja ainut edunvalvontaorganisaatio ja mhy toiminnan jatkumiseksi on säädetty uusi metsänhoitoyhdistyslaki. Päätehakkuu Harvennus Ensiharvennus Mäntytukki 50 43 40 Mä pikkutukkitukki 25 20 18 Pudasjärvi Kuusitukki 48 40 38 Ku pikkutukkitukki 25 20 18 Mäntykuitu 18 14 12 Kuusikuitu 18 14 12 Koivukuitu 17 13 11 Päätehakkuu Harvennus Ensiharvennus Mäntytukki 51 45 40 Mä pikkutukkitukki 27 22 18 Kuusitukki 48 40 38 Ku pikkutukkitukki 27 22 18 Mäntykuitu 18 14 11 Kuusikuitu 18 14 11 Koivukuitu 15 13 10 Taivalkoski Teuvo Puolakanaho Kannattavaa puukauppaa korjuupalvelulla Keskiverto metsänomistaja tekee puukauppaa 5 - 10 vuoden välein, metsätilan koosta riippuen. Puukauppa on aina tilanne jota puun myyjän kannattaa harkita monelta kannalta. Puukaupassa on monta mahdollisuutta epäonnistua. Metsänhoitoyhdistyksessä oma metsäneuvojasi tietysti antaa parhaimmat eväät onnistuneeseen puukauppaan. Puukaupoista ainakin harvennushakkuut tulisi suorittaa enemmänkin metsänhoidollisesta näkökulmasta kuin tuijottaa viimeistä euroa yksikköhinnassa. Suurempi merkitys on jou- duttaa oikea-aikaisella harvennuksella puuston kasvua ja näin lyhentää kiertoaikaa. Päätehakkuun ajankohtaa sen sijaan metsänomistaja voi pohtia enemmän myös yleisten taloudellisten suhdanteiden näkökulmasta. Tällä hetkellä päätehakkuuseen kannattaa kiireesti laittaa vajaatuottoiset metsänviljely - kemeraan menevät kohteet. Maanmuokkaukseen, taimiin ja istutustyöhön saa tukea mikäli hakkuutulot jäävät alle 1920 €/ha. Metsälain muutoksesta johtuen kemera - laista tulee todennäköisesti poistumaan tämä tuki vajaatuottoisten metsien viljelyyn. Kilpailutettu esimerkkileimikko 537 m3 Puutavaralaji kertymä m3 tarjous 1 €/m3 tarjous 2 €/m3 PUUKAUPPAA tehdessään metsän- omistajan on syytä huomioida Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu kilpailuttaessaan omaa leimikkoaan. Metsänomistajan antaessa puukauppavaltakirjan Mhy:lle niin tämä vaihtoehto tietysti huomioidaan automaattisesti samalla kun kilpailutetaan muut pystykauppaostajat. Korjuupalvelu on kilpailukykyinen vaihtoehto puun hintojen osalta harvennushakkuilla ja ylivoimainen tarkasteltaessa korjuun työnjälkeä. Mhy:n korjuupalveluihin on Koillismaalla kelpuutettu vain parhaimmat yrittäjät jolloin voidaan taata aina paras mahdollinen laatu harvennuksilla. Toki tässä on muistettava että Pysty/hankintakauppatulo Puunhinnan lisäksi maksetaan alv tarjous 1 tarjous 2 7038 19651 1689 4716 Verotuksessa vähennyskelpoiset korjuukustannukset 0 11870 0 2849 MÄT 55 40 40,5 MÄPT 100 22 20 Verotuksessa vähennyskelpoinen alv MÄK 288 6,5 9,5 Menovaraus 1056 2948 KUT 3 37 35 Nettotulo verotuksessa 2013 5982 4833 KUPT 11 18 15 Pääomatulovero 1795 1450 KUK 38 6,5 9,5 Maksettavaa alv 1689 1867 KOK 42 5 7,5 Netto lopputulos 5243 6331 hoitamattomasta ja raivaamattomasta pusikosta ei etevinkään hakkuukoneen kuljettaja saa välttämättä näytöskohdetta aikaan. Oikea-aikaisella taimikonhoidolla ja ennakkoraivauksella varmistetaan hyvä hakkuutulos. MHY:N KORJUUPALVELU toimii si- ten että metsänomistaja saa puustaan tienvarsihinnan tai tehdashinnan. Tällöin metsänomistaja maksaa ainakin puunkorjuukustannukset ja tehtaalle toimitettaessa myös kaukokuljetuskustannukset. Nämä kulut vähennetään puukauppatuloista jolloin saatuja ’’pystyhintoja’’ voidaan verrata muiden puunostajien tarjousten kanssa, kun heidän tarjouksensa ovat nimenomaan pystykauppatarjouksia. Puukaupasta menee iso osa verottajalle joten puun myyjän tulisi ennakoida veroseuraamukset myös valitessaan puukaupan kumppania. Ohessa on laskettu esimerkki todellisesta puukaupasta jossa metsänomistaja päätti käyttää Metsänhoitoyhdistyk- sen korjuupalvelua leimikkonsa kuntoon laittamiseen. Kannattaa kiinnittää huomiota verotuksellisiin seikkoihin, esimerkiksi menovaraus jää harvoin puuta myyvällä metsänomistajalla usein tekemättä. Korjuupalvelun kohdalla menovaraus on merkittävästi isompi kuin pystykaupassa, johtuen siitä että menovaraus tehdään bruttotulosta. Tässäkin tapauksessa pystykaupalla myynyt maksaa satoja euroja enemmän veroja verrattuna korjuupalvelua käyttäneeseen metsänomistajaan. Menovaraus täytyy tietysti tulouttaa tulevina vuosina, mutta tällöin sitä käytetään kattamaan esimerkiksi metsänviljelystä aiheutuvia kuluna, niin jälkiveroja ei tarvitse maksaa. Mikäli esimerkin metsänomistajalla on käytössään metsävähennyspohja, verojen osuus olisi vieläkin pienempi molemmissa tapauksissa. Maunu Kilpivaara Leikk Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven jäsenlehti Sivunvalmistus: Koillissanomat Paino: Joutsen Median Painotalo, Oulu Leikko 1/2014 3 Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus haastava laji TEUVO PUOLAKANAHO Uusi metsälaki antaa metsänomistajalle aiempaa enemmän vapauksia hoitaa metsäänsä omien tavoitteidensa mukaisesti. Eri-ikäisrakenteisena metsän kasvatus on vaihtoehto avohakkuulle, ajatuksena on pitää metsä peitteisenä jatkuvasti. Eri-ikäisessä metsässä on eri-ikäisiä ja erikokoisia puita, puuta korjataan poimimalla. Poimintahakkuilla vältytään avohakkuuseen verrattuna metsän uudistamiskuluista, mutta vastaavasti hakkuukertymä ja hakkuutulo jää pienemmäksi. Metsän jatkokehityksestä poimintahakkuiden jälkeen ei ole luotettavia tutkimustuloksia. Pelkona on että aikojen kuluttua tietyillä kohteilla on pelkkiä vajaapuustoisia hatelikoita. Vanhastaan harsintahakkuilla on huono kaiku. KORJUUN toteuttaminen poimimalla on haastavaa. Korjuuvaurioita syntyy helposti jäljelle jääviin runkoihin. Mitä useammin kuviolla käydään niin sen enemmän vaurioita syntyy. Korjuuajankohta vaikuttaa mm. juu- ! Eri-ikäiskasvatukseen hyvin soveltuvia kohteita on Koillismaan korkeuksilla vähän ja tasaikäisenä metsänä kasvatetun metsikön muuttaminen eriikäiseksi on pitkä ja haastava prosessi. rivaurioiden syntyyn. Kuusen juurivauriot aiheuttavat lahon leviämisen ja siten puuston arvon laskemisen. Pakkasella hakattaessa on vaara, että jäävä puusto katkeilee ja karsiutuu pilalle. ERI-IKÄISKASVATUKSEEN hyvin soveltuvia kohteita on Koillismaan korkeuksilla vähän ja tasaikäisenä metsänä kasvatetun metsikön muuttaminen eri-ikäiseksi on pitkä ja haastava prosessi. Metsänomistajan kannattaa tarkkaan suunnitella ja mhy:n asiantuntijan kanssa laatia puunmyyntisuunnitelma, johon merkitään tarkkaan korjuuohjeet, kuten mm. mitä puita poistetaan ja minkä verran puuta pitää jäädä. Jos puunmyyntisopimuksessa viitataan vain metsänhoitosuosituksiin, jotka ovat aika väljät, voi hakkuun lopputulos olla metsänomistajalle karmea yllätys. Uudet metsänhoitosuositukset antavat mahdollisuuden käsitellä metsiä vapaammin, mutta vastuullisesti. Hakkuiden suunnittelun ja neuvonnan korostuu entisestään. Hakkuita suunnitellessasi kannattaa muista metsänhoitoyhdistyksen maksuton puunmyyntisuunnittelu. Pohjois-Suomen puukauppa vilkastui viime vuonna Metlan keräämien tilastojen mukaan Pohjois-Suomessa tehtiin vuonna 2013 puukauppaa 4,2 milj. m3, 15 prosenttia vuotta 2012 enemmän ja 6 prosenttia viiden vuoden keskiarvoa enemmän. Ostomäärä vastaa viimeisten 10 vuoden keskitasoa. Myyntimäärät lisääntyivät vuonna 2013 eniten Kainuussa 30 prosenttia. PohjoisPohjanmaalla puukauppa lisääntyi 16 %. Lapissa jäätiin hiljaisen joulukuun vuoksi 5 % edellisvuotta jälkeen. Pohjois-Suomen puukaupan kehitys vastaa pääpiirteittäin koko maan tilannetta. Määrien kasvuun ovat vaikuttaneet vanhojen laitosten korkeat käyntiasteet ja metsänhoitoyhdistysten markkinoimat maksuttomat puun myyntisuunnitelmat. Kemi- järven ja Kajaanin tehtaiden aikaisista yksityismetsien ostomääristä jäädään kuitenkin selvästi jälkeen. PUUKAUPPAA vauhditti myös va- ! kaa hintataso sekä tukkipuun että kuitupuun osalta. Kuitupuun hinnat ovat hieman laskeneet vuoden takaisista joulukuun hinnoista. Tukkipuun hinnat ovat kehittyneet epäyhtenäisemmin. Lapin kuusitukin hinta on laskenut ja mäntytukin hinnat pysyneet ennallaan tai hieman nousseet koko Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomen sahat ja massateollisuus ovat käyneet täydellä teholla lukuun ottamatta hienopaperien ja aikakauslehtipaperien kysynnän laskusta johtuneita tuotannon rajoituksia. Valtakunnallisella tasolla markkinahakkuissa hätyytellään vii- meisten 10 vuoden korkeinta hakkumäärää 57,7 milj m3 vuodelta 2007. Pohjois-Suomessa hakkuita ei voida merkittävästi lisätä ilman Pohjois-Suomen sahat ja massateollisuus ovat käyneet täydellä teholla lukuun ottamatta hienopaperien ja aikakauslehtipaperien kysynnän laskusta johtuneita tuotannon rajoituksia. puun käytön lisäystä. Ajoksen Biodiesellaitoksen investointipäätösten lykkääntyminen tuo epävarmuutta koko investoinnin tulevaisuudelle. Erityisesti mäntykuidulle tarvittaisiin merkittävää lisäkäyttöä. Se tukisi samalla sahojen lisääntyvää puunkäyttöä niin Keitele Forestin Kemijärvelle suunnitteleman sahainvestoinnin kuin olemassa olevien sahojen osalta. Kuitupuun lisämäärät ovat niin merkittäviä, ettei ongelma ratkea pelkästään pikkutukin sahausmäärien lisäyksellä. PUUKAUPAN rytmi on vaihtunut koko ajan kevätpainotteisemmaksi. Tämä on ymmärrettävää, kun tiedetään, että talvileimikoista on koko ajan ylitarjontaa ja kesäkohteista puutetta. Ostajat pyrkivät jo keväällä varmistamaan häiriöttömän puuhuollon kesälle ja alkusyksyyn. PAKKASKELIT tulivat tälle talvelle liian myöhään. Loppuvuoden ja vuoden vaihteen kurjat kelit lyhentävät talvikorjuuta ainakin kuukaudella. Korjuuolosuhteet ovat nyt jäätyneen maan ja lumen vähyyden ansiosta hyvät. Silti talvileimikoita ei monellakaan ostajalle enää mahdu tämän talven korjuuseen. Jänkien takana ostajia kiinnostavat vain parhaat tukkileimikot. Sahojen näkymät alkaneelle vuodelle ovat varovaisen optimistisia. Myös sellun ja kartongin tuotanto kasvaa 2014,mutta riittämätön käyttö suhteessa kasvavaan kuitupuun tarjontaan jarruttaa kuitupuun hintakehitystä. Jukka Aula Leikko 1/2014 4 Metsien mies Eero Honkanen ei halua olla jäykkä käpykkä Lumilautailija Janne Korpi hankki metsäpalstan Juumasta MIKKO HALVARI – Tuolla maailmalla sitä huomaa, kuinka tärkeää on, että meillä on Suomessa metsää ympärillä. Metsässä on hyvä rauhoittua, kun on aivan hiljaista eikä kuule kuin korkeintaan eläinten ääniä, Korpi mietti. Korpi hankki itselleen oman metsäpalstan Kuusamon Juumasta. Vihtiläinen hankki hieman alle 50 hehtaarin palstan lähinnä sijoitusmielessä. Metsänhoidolliset asiat Korpi luottaa ammattilaisten käsiin. – AJATTELIN, että metsä voisi olla hyvä sijoitus. Muuten olen näiden metsäasioiden suhteen aikalailla vasta-alkaja, joten on parempi antaa ammattilaisille täydet valtuudet metsänhoidosta. Lumilautailija ehtii Kuusamon maisemiin harvakseltaan. Uudella palstallaan Korpi oli käynyt kävelemässä viime syksynä. – Yleensä ehdin Kuusamoon kauden alla syksyllä ja keväällä kauden päätyttyä. Nyt on harvinaista, että olen tähän aikaan täällä, tammikuussa Sotshin olympiakisoihin Rukalla valmistautunut Korpi kertoi. TAMMIKUISELLA Kuusamon reis- sullaan Korpi ei ennättänyt metsäpalstallaan vierailla. Juuman palstalla ei näet voi lumilautailua harrastaa. – Kyllä siellä varmaan voisi metsäsuksilla liikkua, mutta itse en ole siitä innostunut. Lautailu ei siellä palstalla oikein onnistu. Korpi tunnetaan myös ravimiehenä. Hevosiaan mies ei kuitenkaan aio Kuusamoon kuskata. – Metsää voisi varmaan hyödyntää myös hevosten valmennuksessa. Se vaatisi kuitenkin jonkinlaisen polun, jota pitkin hevoset voisivat liikkua. Jos Korpi ensi kesänä ilmestyy Juuman palstalleen, ei miestä todennäköisesti nähdä marjanpoimuri kourassa. – Olen aika laiska poimija. Ne mitä poimin, syön saman tien metsässä. Äiti poimii minunkin edestä. ” Ajattelin, että metsä voisi olla hyvä sijoitus. Lumilautailija Janne Korpi on tuore metsänomistaja. 5 Honkanen sivakoi joka talvi umpihankihiihdon MM-kisaan Metsä rauhoittaa huippu-urheilijaa Lumilautailija Janne Korpi kiertää talvet maailmaa. Metsästä on muodostunut urheilijalle rauhoittumisen paikka. Leikko 1/2014 PEKKA VÄISÄNEN Eero Honkanen, metsien mies sukunimeään myöten, on osallistunut jokaiseen Umpihankihiihdon MM-kisaan Syötteellä. Tänä talvena jo 17. kertaa umpihankeen rientävällä kisaveteraanilla pysyvät tanakasti käsissään niin moottorisaha, puunajotraktori kuin suksisauvat. – Kyllä tällä hakkuuhommalla tienaa leipänsä. Olen pystynyt sijoittamaan myös metsäomaisuuteen eli ostanut muutamia metsätiloja. 57-VUOTIAALLA on sanojensa mu- kaan semmoinen tuska aina sydäntalvella, että pitää päästä rehkimään suksilla metsäluontoon. – Vaikka pusken päivät töitä, niin koettelen rajojani Umpihankihiihdon MM-kisassa, tuumaili yrittäjämetsuri Pudasjärven metsänhoitoyhdistyksen työmaalla Kuren maisemissa. Hän tekee pääasiassa hakkuita ja lähinnä mhy:lle. Honkasen sutjakkaan näköistä sahatyöskentelyä tammikuun 24. päivänä seuraillut mhy-alueneuvoja Mika Kauppi ihmetteli hakkuumiehen sitkeyttä sahan ja suksien kanssa. – Sitkeä kaveri ja kova tekijämies. Tekee hakkuuhommia jopa 25-asteen pakkasilla ja hiihtää pitkiä matkoja umpihangessa. – Olen yrittänyt houkutella tuota Mikaa umpihankeen, mutta ei hän viitsi lähteä Syötteelle niin vähäisillä hiihtämisillä, arveli Honkanen. – Saisi olla jonkinlainen kuntopohja ennen umpihankea, myönsi Kauppi. HONKASELLA on tehtävänään noin 200 puukiintoa ennen umpihankea, liki Yli-Kurentietä Iijokivarressa. Harvennusleimikon etupäässä koivu- ja havupuut lähtevät eri toimijoille, kuitupuu Stora Ensolle ja pikkutukit Pölkylle. – Hiihto antaa hyvän peruskunnon ja notkeutta, joita tarvitaan Tämän MM-kisapipon tuntevat kaikki, mutta itse miehestä ei monikaan tiedä mitään. metsätöissä. Eipä ole mies niin jäykkä käpykkä, kun treenaa hiihtämällä. Pysyvät lihakset ja pumppu timmissä kunnossa. Kunto on kohdallaan, vakuutteli tekijämies. Tähän saakka noin 800 kilometriä umpihangessa kisannut Honkanen näki kisailmoituksen lehdessä ja lähti kokeilemaan. Ohtosen nykytiimissä on vakiomiehiä enää kaksi, Honkasen lisäksi Pertti Kujala. – Kolmen miehen porukalla startataan helmikuun 8. päivänä. Siitä ! Hiihto antaa hyvän peruskunnon ja notkeuttä metsätöihin. toisenlaista kuin juhannuskesällä. – Umpihankihiihdon alussa ollaan hilpeitä, mutta kun kylmä ja viima rassaa, niin eipä enää taipaleen puolivälin jälkeen ollakaan niin keveillä mielin. No, yötulilla aina tasaannutaan ja juttu alkaa taas luistaa. KOLMILAPSISEN perheen pää on eteenpäin pitää olla intohimoa umpihangen pyryillä ja pakkasilla, meno ja tulistelu metsässä on tyystin toiminut yli 20 vuotta metsuriyrittäjänä. Honkanen kertoo hoitaneensa pudasjärveläisten metsänomistajien metsäomaisuutta - ja pitää puunhintaa aika lähellä oikeata. Hän on opetellut metsäverotuksen kiemuroita. – Tästä vero-opista on ollut suuri hyöty itselleni ja muille. Honkanen on paitsi metsänomistaja, myös mhy-valtuuston jäsen ja edustaja OP-hallinnossa. Valtuustossa on meneillään jo kolmas kausi. – Tässä on mies, joka ei sekoa päivänpolitiikkaan ja uskontoon. Minä kun en älyä niistä mitään. Metsänhoitoyhdistyslain käytännön muutoksia Eduskunta hyväksyi metsänhoitoyhdistyslain muutokset 10.12.2013. Muutokset astuvat pääosin voimaan vasta 1.1.2015. Nykyiset metsänhoitoyhdistykset katsotaan sellaisinaan muutettujen säännösten mukaisiksi yhdistyksiksi. Täysin uusien metsänhoitoyhdistysten rekisteröimiselle on vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat yhdistyksen jäsenmäärää ja jäsenille kuuluvan metsämaan kokonaispinta-alaa. omistajalle mhy toiminnan palveluiden laajenemisena, koska uusi laki ei aseta entisen lain mukaisia rajoitteita esimerkiksi puun ostamiseen mhy:n omiin nimiin. Tämä onkin tärkeää, että pystytään toimimaan puukaupassa siten, että metsänomistajan etu tulee aina parhaiten huomioitua. Metsänomistajan jäsenyyskin omaan metsänhoitoyhdistykseen säilyy entisellään, joten kenenkään ennen jäsenenä olleen ei tarvitse liittyä uudelleen jäseneksi. KÄYTÄNNÖSSÄ metsänhoitoyhdis- tyslain muutokset näkyvät metsän- NE METSÄNOMISTAJAT, joiden metsätalouden pinta-ala ei ennen tuonut jäsenyyttä mhy:een, voi nyt liittyä jäseneksi ilmoittamalla kirjallisesti jäsenhalukkuudestaan. Jos yhdistyksen jäsenenä on yhteismetsälaissa (109/2003) tarkoitettu yhteismetsä, yhteismetsän osakas voidaan hyväksyä yhdistyksen jäseneksi. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka ei omista metsää, voidaan hyväksyä yhdistyksen kannatusjäseneksi ilman äänioikeutta. HYVÄÄ JA TÄRKEÄÄ on myös se, että metsänhoitoyhdistys saa edelleenkin ja entisestä korostetummin toimia metsänomistajan edunvalvojana, kuten ostajapuolella toimivat Metsäteollisuus ry ja Suomen Sahat ry. Edunvalvonnan päivänpolttavia aiheita metsätalouden kannattavuuden varmistamisen lisäksi - varsinkin Pohjois-Suomessa - on puunkäytön turvaaminen ja sen tasainen lisääntyminen metsien käyttöasteen niin salliessa, kestävän metsätalouden rahoituslain jatkumisen turvaaminen, EU:n päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kaavoitusasiat. Mikäli edunvalvontaan olisi tullut rajoitteita, olisi käytännössä met- sänomistajien edunvalvonta loppunut kokonaan! MYÖS metsänhoitoyhdistyksen hallinto säilyy entisellään metsänomistajien itsensä vaalein valitsemien valtuustojen ja hallitusten käsissä. Vuoden 2014 aikana metsänhoitoyhdistyksien sääntöjä tarkistetaan lainmuutoksen johdosta kohdalleen. Metsänhoitoyhdistykset rahoittavat toimintansa valtuuston päättämällä jäsenmaksuilla sekä liiketoimintansa tuotoilla. Viimeinen lakisääteinen metsänhoitomaksu kerätään joulukuussa 2014. Leikko 1/2014 6 Leikko 1/2014 7 Husky-yrittäjä hyödyntää laajalti metsäluontoa Timo Jokela houkuttaa Euroopan hälinästä suureen luonnon kappeliin PEKKA VÄISÄNEN Olipa kerran pikkurahalla huudettu kirjoituskone, jonka n-kirjain oli lentänyt jonnekin huitsin kuuseen. Timo Jokela, 51, istahti aikanaan tuon koneen äärelle ja naputteli ensimmäisen mainoskirjeensä ulkomaiselle matkatoimistolle. Puuttuvat ännät piti raapustaa kuivamustekynällä. Metsien sertifiointi säilyy yhdistyksen jäsenille maksuttomana jäsenetuna Metsien sertifioinnilla osoitamme suomalaisesta puusta valmistettujen tuotteiden ostajille ja käyttäjille maailmalla, että metsiämme hoidetaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. PEFC-sertiﬁkaatin myöntäminen edellyttää riippumattoman ja ammattitaitoisen tahon tarkistuksen siitä, että sertiﬁ kaatin kriteereitä noudatetaan. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsäsi ovat automaattisesti mukana PEFC-sertifioinnissa, ellet erikseen ole irtisanoutunut sertifioinnista. PEFC-sertifikaatissa on 29 kriteeriä. Lisätietoja sertifikaatista saat lähimmästä metsänhoitoyhdistyksestä tai osoitteesta www. pefc.fi Homma otti niin sanotusti lunta allensa ja eurooppalaiset saapuivat ensimmäistä kertaa Taivalkosken lumisiin metsiin huskyajeluille, Jokelan Jurmussa sijaitsevalle huskyfarmille. – Olin silloin ainut alan yrittäjä Koillismaalla ja koko maassa oli tuolloin vain viitisen husky-yrittäjää. Jo alkuaikoina Metsähallitus oli erittäin hyvä yhteistyökumppani. Saimme majoittua metsävaltion kämpillä, kun ei vielä ollut käytössä omia safarikämppiä. Jokelalle jysähti jossakin vaiheessa, että hei, tässähän ollaan safariyrittäjä. Tuo ahaa-elämys on kantanut näihin päiviin saakka vuodesta 1993, jolloin hän palveli ensimmäiset ulkomaalaiset safariporukat. Metsänomistaja ja luontomatkailuyrittäjä hyödyntää nykyisin laajalti metsäluontoa 80 vetokoiraallaan, pääasiassa alaskanhuskyillään. PEFC ( Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa. Noin kymmenen prosenttia maailman metsistä on sertifioitu ja niistä kaksi kolmasosaa, eli noin 245 miljoonaa hehtaaria PEFC:n vaatimusten mukaisesti. PEFC-sertifioituja metsiä löytyy kymmenistä eri maista. HUSKYTILALLA on omaa metsää METSÄALAN lainsäädäntö ja or- vajaa 150 hehtaaria. Valjakkoreitistöä on käytössä rapiat 200 kilometriä Taivalkosken selkosissa, pääasiassa Metsähallituksen mailla. – Kiirettä on pitänyt joka talvi koirien kanssa. Nytkin on viikkokausia joka päivä valjakkoajeluita, kiiruhti Jokela. Huskyfarmin asiakkaat tulevat yleensä Keski-Euroopasta viipyäkseen keskimäärin viikon Iso-SyöteTaivalkoski -maisemissa. – Toimintamme on kaksijakoista. Meillä käy Iso-Syötteen päiväretkeläisiä ja pidempään olevaa porukkaa Finn-Jann´in oman markkinoinnin kautta. Viime mainitut majoittuvat huskytilan huoneisiin ja nauttivat puhtaasti huskyohjelmia. ganisaatiot ovat kokemassa suuria muutoksia ja kilpailu metsänomistajien asiakkuuksista on kovaa. PEFC-setifikaatin kriteerien uudistustyö on käynnissä, uusi sertifikaatti haetaan vuoden 2015 alkupuolella. Metsänhoitoyhdistysten jäsenille sertifiointi säilyy jatkossakin maksuttomana, jäsenmaksuun sisältyvänä, rahanarvoisena jäsenetuna, joka varmistaa metsien kestävän hoidon ja puun hyvän menekin. Timo Jokela (kesk.) saa huskyistaan kokoon 16 valjakkoa safareille. Koiria valjastamassa myös Robert ja Rebecca Hedinger, safari-asiakkaat yli 20 vuoden takaa. Hedinger hankki huskyfarmin naapuritilan lomapaikakseen ja kunnostaa tilansa metsiä metsänhoitoyhdistyksen opastamana. METSÄ ja luonto yhdessä koirien kanssa rakentavat puitteet, jotka Jokela raamittaa keskieurooppalaisille lähinnä taiga-metsäalueina kuin lappimaisina miljöinä. – Meillä on suhteellisen hyvä lumivarmuus, rikkaat erämaat ja vaihtelevat metsämaisemat. Johdatamme niihin hollantilaisia, belgialaisia ja sveitsiläisiä sekä englantilaisia ja saksalaisia, listaa Jokela. Metsän hiljaisuus ja maisemat merkitsevät hyvin paljon suurkaupunkien hälinästä tulleille ja yrittäjälle itselleenkin. Valjakkoajelija kummastelee metsän hiljaisuutta vaikkapa Lontoon melun jälkeen, kun taas paikallinen Lontoossa ihmettelisi melua hiljaisuuden jälkeen. – Metsä on asiakkaillemme suuri luonnon kappeli. Kun ajotilanne taukoaa, laskeutuu hiljaisuus ja asi- akkaat ihmettelevät sitä rauhoittavaa hiljaisuutta. He ihmettelevät tähtitaivasta, joka ei niin näy Euroopassa keinovalojen takaa. Se on huikea kontrastiero. – Ja ne revontulet ovat iso juttu. Usein asiakkaan silmäkulma kostuu tämän mykistävän valoilmiön loimutessa. ! Metsäluonto rauhoittaa Euroopan hälinästä tulleet. Metsästä yrittäjyyden siemen Metsä on humissut Timo Jokelan elämässä aina jollakin tasolla. Kunnioitus metsäluontoon heräsi jo poika-aikoina, jolloin Jokela hipsutteli isänsä perässä milloin missäkin metsännärveessä. – Metsä on rauhoittava ympäristö. Jos pitää miettiä, niin mietin asiat mieluummin tuolla metsässä. Isotkin asiat, luonnehti Jokela. SIELLÄ metsässä kasvoi yrittäjyy- den siemen, kun noin 10-vuotias pojanvesseli alkoi kerätä käpyjä tai naavaa myytäväksi saakka, tienaten sittemmin nätit rahat tienviittojen teolla ja tyhjillä metsälannoitesäkeillä. Nämä olivat bisneksen alku. Jatkumona metsään liittyen Jokela hankki metsätraktorin, kuskaten sillä muun muassa tuulenkaatoja ja polttopuita. Samoihin aikoihin hän lunasti kotitilan itselleen vanhemmiltaan. – Nykyisin safareiden ohessa urakoimme kaivinkoneella ja traktorilla ulkopuolella tilan, jonka metsiä hoidetaan metsänhoitoyhdistyksen palveluja hyödyntäen. MYÖHEMPINÄ vuosina selkäytimeen jäänyt kutina otti ja vietätti turisteja tutuille saloille ja uusiin metsämaisemiin - talvisydännä sekä kevätalven kohinassa. Hommaa tukivat lisääntyneet metsätaidot, ryyditettynä hyvällä englannin kielen taidolla. Ensimmäinen husky tuli pihaan 33 vuotta sitten. – Alkuvuodet meni harrastellessa valjakkotouhuja kunnes 90-luvun alussa koiramäärä kasvoi nopeasti nykyiseen 80 koiraan, summaa Jokela. Omien koirien lisäksi huskyfarmilla on talvisin käytössä lähes toinen mokoma koiria alihankkijoiden kautta. – 150 koiralla saamme linja-autollisen porukkaa retkelle kerralla. ” Jos pitää miettiä, niin mietin asiat mieluummin tuolla metsässä. DNV CERTIFICATION Oy teki metsäsertifioinnin tarkastukset Pohjois-Suomessa loka-marraskuussa 2013. Tarkastelun kohteina olivat kaikki sertifiointiin sitoutuneet toimijaryhmät. Lisäksi tarkastuksissa kuultiin metsätalouden sidosryhmiä. Maastotarkastukseen arvottiin 81 kohdetta, joista suurin osa oli hakkuutyömaita ja niiden jälkitöitä. Lisäksi kohteena oli kunnostusojitus- ja tienrakennuskohteita sekä tärkeitä elinympäristöjä. NYKYINEN standardi sisältää 29 kriteeriä, joiden toteutumista auditoinnissa tarkastellaan. Aikaisempien vuosien tapaan pääosa poikkeamista löytyi sisäisen tiedonkeruun kautta. Suurin osa auditoinnin 18 lievästä poikkeamasta kohdistui metsäalan organisaatioiden ja/tai yrittäjien toimintaan: muutamalla yrittäjällä oli korjattavaa työnantajavelvoitteiden noudattami- ” Maastotarkastukseen arvottiin 81 kohdetta, joista suurin osa oli hakkuutyömaita ja niiden jälkitöitä. sessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla korjuuvauriot ylittivät 4 prosenttia, energiapuun korjuussa jäävän latvusmassan määrä oli alle tavoitetason. LAPISSA metsälain 10 § mukais- ten elinympäristöjen säilymisessä oli puutteita yhdellä kohteella, samoin uhanalaisten lajien elinympäristöjen säilyttämisessä. Kulotusten määrä ei täyttänyt tavoitetta Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, Lapissa ja Kainuussa oli parilla kohteella puutteita vesistöjen suojelussa ja yhdeltä toimijalta puuttui karttajärjestelmästä pohjavesialueiden paikkatieto. Muutamalla yrittäjällä oli puutteita työterveyshuollon järjestämisessä ja kirjallisissa työsopimuksissa, parilla urakanantajalla oli puutteita tilaajavastuulain noudattamisen varmistamisessa ja muutama toimija käytti sertifiointiin sitoutumattomia yrittäjiä. METSÄNOMISTAJIA koskevia poikkeamia oli tällä kertaa vain puutteellinen lakisääteisten vaatimusten noudattamisessa. Muutama metsänomistaja oli jättänyt metsänkäyttöilmoituksen myöhässä tai unohtanut kokonaan, lisäksi Lapissa pari metsänomistajaa jätti uudistamisvelvoitteen hoitamatta. Sertifointitoimikunta kerää toimijoilta korjaavat toimenpiteet auditoinnissa havaittuihin poikkeamiin. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisääminen sai kiitosta jälleen kerran. Myönteistä oli myös taimikonhoitotavoitteen täyttyminen tällä kertaa kaikilla alueilla. Sertifioinnilla osoitetaan puusta valmistettujen tuotteiden ostajille ja käyttäjille maailmalla, että metsiämme hoidetaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Leikko 1/2014 8 Leikko 1/2014 9 MIKKO HALVARI MHY TAIVALKOSKI TAIMIKOSTA TUKKIPUUKSI – 2014 tempaus OSALLISTU TAIMIKOSTA TUKKIPUUKSI -TEMPAUKSEEN, NIIN VOIT VOITTAA STIHL FS 490 CK RAIVAUSSAHAN. TEMPAUKSELLA VAUHDITETAAN NUOREN METSÄN HOITOTÖITÄ. TAVOITE ON V 2014 AIKANA TOTEUTTAA 370 HA TEMPAUKSEN JÄRJESTÄÄ MHY TAIVALKOSKI JA OP TAIVALKOSKI, joka lahjoittaa pääpalkintosahan. Mhy vastaa kokonaan käytännön järjestelyistä. NÄIN PÄÄSET MUKAAN: Palkinnot arvotaan vuonna 2013 nuoren metsän hoitotyötä tehneiden kesken. - työn tulee olla metsänhoito-ohjeiden mukaisesti hyväksyttävästi toteutettu, poistuma vähintään 2000 r/ha, ensiharvennuksessa 1000 r/ha. - työ voi olla joko maanomistajan itse tekemä, tai metsänhoitoyhdistyksellä teettämä, toteutuksen raportointi metsänhoitoyhdistyksen kautta. - jokainen hoidettu täysi hehtaari antaa yhden arvan arvonnassa, minimi on 1 ha -mukaan pääsevät Taivalkosken yksityismetsissä tehdyt työt. -palkinnot arvotaan alkuvuodesta 2015. PANNAAN PORUKALLA PÖHELIKÖISSÄ PÖLISEMÄÄN!!! TAIVALKOSKI Suunnista lähimpään metsänhoitoyhdistykseen, kun suunnittelet puukauppaa. Me kilpailutamme puukaupan puolestasi ja valvomme korjuun sekä mittauksen. Metsänhoitoyhdistys palvelee kaikissa metsän käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä. Tilaa maksuton puunmyyntisuunnitelma – soita omalle metsäneuvojalle, yhteystiedot takasivulla. metsänhoitoyhdistys KUUSAMO PUDASJÄRVI TAIVALKOSKI LAADUKKAAT AMMATTISAHAT MEILTÄ! MS-201 543XP 12,90€ kg mukanaammattisaha uutuusvaljaat •••Kevyt siimapää ja suoja • Kestävä vakiona valurunko • Paino 3,9 kg • Teho 1,8 kW/2,4 hv • Erinomainen teho/painosuhde 649€ 599 Nyt tarjous 29,80 Teräketjuöljy 10 l 12,90 12,90 Seosöljy 5 l € kg • mukana uutuusvaljaat • siimapää ja suoja vakiona • Tehokas ammattisaha 2,2 kW/2,9 hv • Paino 4,5 kg€ • Paras mahdollinen kestävyys vaativiin töihin ja olosuhteisiin 26,90 Nyt tarjous 549 10,00€ Erä turva-avohaalareita (isoja kokoja) -50% 26,90€ 649€ 10,00€ PUDAS-KONE, Pudasjärvi, Kauppatie 4, p. 08-822 415 kg Kemeratuella iso merkitys Pohjois-Suomelle Tulokset erinomaisia Tehostuneella metsänhoidolla on saatu Pohjois-Suomen nuorten metsien vuotuinen hehtaarikasvu nelinkertaistumaan sodan jälkeen syntyneisiin luonnonmetsiin verrattuna. Tulos lienee maailmanennätys. Tulokset tukevat paitsi metsäteollisuuden laajentamismahdollisuuksia myös ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta tärkeää hiilen sidontaa. METSÄNPARANNUSRAHOITUKSELLA ja nykyisellä Kestävän met- sätalouden rahoituslailla - Kemera-rahoituksella on ollut ratkaiseva vaikutus metsänhoidon tehostumiseen yksityismetsissä. Kemeratyöt ovat edelleen PohjoisSuomen metsien hoidon kivijalka: Vajaatuottoisia vähäpuustoisia metsiä voidaan uudistaa Markkinakelvottomat ensiharvennukset saadaan ainespuu/ energiapuuhakkuiden piiriin Taimikonhoitoa, kunnostusojitusta ei tehtäisi muutoin juuri ollenkaan Turvataan tasokas vesien suojelu ojitusalueilla Mahdollistetaan metsätieverkoston suunnitelmallinen rakentaminen ja perusparannus Parannetaan luonnon monimuotoisuuden ympäristötuella KOVAT LASKUPAINEET Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt työryhmän valmistelemaan 31.3.2014 mennessä esitys kemeralain uudistamisesta. On selvää että nykyisiin tukiin tulee kohdistumaan kovat paineet erinomaisista tuloksista huolimatta. Etelä-Suomessa kemeratukien merkitys metsätalouden kannattavuudelle on vähäinen ja keskustelua viedään tasatukien suuntaan. Pohjosen kannalta nykyinen vyöhykejakoon välttämätön, jotta tuki voidaan kohdistaa tänne, missä tarve on suurin. Koillismaa on Lapin kanssa samaa III vyöhykettä. Metsätalouden tuki on välttämätön kohteissa, joissa tulevat tuotot ovat vasta seuraavien sukupolvien käytettävissä. TUKITASOISSA ei voida lähteä ta- satukien pohjalta. Ero puustoissa on kaksinkertainen. Hakkuukypsien metsien hakkuutulo on Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin 5 000 euroa hehtaarilta, kun se on Etelä-ja KeskiSuomessa 10 000 euroa. Metsänuudistamisen kulut istutuksessa ovat koko Suomessa n 1000 euroa hehtaarilta UHANALAISIMPIA tukia ovat metsänuudistamisen tuet, nykyinen nuoren metsän kunnostuksen tuki ja energiapuun korjuutuki. On selvää että nykyisistä tukitasoista joudutaan tinkimän. Oleellista on, että kaikki nykyiset työlajit säilyisivät tuen piirissä ja nykyinen pitkällä ajalla muodostunut vyöhykejako pysyisi. viimeinen vuosi. Varoja on onneksi taloustilanteeseen nähden hyvin käytettävissä. Suometsien nuoren metsän kunnostuksessa tämä talvi on käytännössä viimeinen. Hyvien olosuhteiden jatkuessa voi omatoiminen metsänomistaja vielä panna töpinäksi. Pystykorjuuseen uusia talviharvennuksia tuskin enää sopii monellekaan ostajalle. Kiitos pohjoisen alueen kansanedustajien aktiivisuuden, valtionvarainvaliokunnan maatalousjaostossa saimme 10 miljoonaa myöntövaltuuksia lisää. Niillä voidaan vielä käynnistää ojitus- ja tiehankkeita sekä vähäpuustoisten alojen metsänuudistamistöitä. AIKKILAN KYÖSTIN , Piipposen Eskon sekä monen muun koillismaalaisen kanssa olemme saaneet monta torjuntavoittoa ja parannuksiakin kemeratukiin. Nyt on kuitenkin paineet kovemmat kuin koskaan ennen. Toivottavasti tulokset puhuvat ja järki voittaa. Valtion kemera-varat ovat vain ”siemenrahoja”- joiden päälle metsänomistajat ovat panneet moninkertaisen määrän omia varoja. Jos nuo ”siemenrahat” jäävät pois, voi äärialueilla edessä olla paluu 40 ja 50 luvun toimintamalleihin. Hakataan vain - kyllä sinne jotakin aina syntyy. Notkahdus tulee vasta 20 vuoden päästä. LOPPUKIRI Kuluva vuosi on nykyisen tuen Männiköt perustivat metsäyhtymän. Kuvassa Tuula Männikkö, Anna-Liisa Malassagne, Tarja Männikkö ja Onni Männikkö. Männiköt perustivat metsäyhtymän Perintöasiat hyvä hoitaa ajallaan Jukka Aula Kuusamolaiset Onni ja Tuula Männikkö ovat lahjoittaneet puolet metsätilastaan kolmelle lapselleen ja syntyi Männikön metsäyhtymä. Pikku hiljaa tila siirtyy kokonaan lasten omistukseen. Vanhemmat ovat sitä mieltä, että perintöasiat kannattaa hoitaa kuntoon ajallaan. Näin kaikki sujuu kummankin osapuolen kannalta vaivattomimmin. Onni Männikkö sanoo, että perintöasiat tulivat ajankohtaisiksi jo runsaat puolenkymmentä vuotta sitten ja niitä pohdittiin. Silloin pääministeri Matti Vanhanen jo lupaili, että perintövero poistuisi, mutta ei siitä ajatuksesta tullut mitään. Se katosi kuin Ruususen uniin. Ruotsissa perintöveroa ei Männikön mukaan tarvitse maksaa. – Sitten rupesimme miettimään asiaa uudelleen. Olimme mukana EU-rahoitteisella sukupolvenvaihdoskurssilla. Siellä asioita käytiin läpi ja pohdittiin eri vaihtoehtoja, miten verojen kertakustannukset eivät kasvaisi kohtuuttoman suureksi maksaa. Yhtenä vaihtoehtona olisi ollut joko yhteismetsän perustaminen tai se, että metsät olisi annettu yhteismetsälle osuuksina ja saatu siitä rahaa. Näihin vaihtoehtoihin ei kuitenkaan lähdetty, vaan päätimme perustaa metsäyhtymän, jossa ovat osakkaina vanhemmat, Onni ja Tuula Männikkö sekä lapset Anna-Liisa Malassagne, Jukka Männikkö ja Tarja Männikkö. Kyseessä on vanha kantatila, joka on ollut ensin Onni Männikön isän hallinnassa ja Onni on toinen omistaja. Päätimme tehdä lahjoituksen jo hyvissä ajoin, elinaikanamme. Verotuksellisista syistä kaikkea ei lahjoitettu kerralla, hän sanoo. hyvä, että metsätieto siirtyy vanhemmilta lapsille. Sisarukset uskovat, että yhteinen metsäomaisuus yhdistää heitä ja lisää samalla vastuuntuntoa. Jos metsää haluaa esimerkiksi myydä, tulee kuinka pienenä tyttönä käveli metsissä. Sitten olin maailmalla yli 20 vuotta ja kävin lomilla täällä. Metsä on ollut minulle aina tärkeä, hän sanoo. – Siirron kautta on entistä enemmän intressiä hoitaa metsiä ja paneutua metsäasioihin. Tarja ja Anna-Liisa ovat opiskelleet metsänhoitoa erityisillä naismetsäpäivillä ja kursseja on tarkoitus käydä lisääkin. – Nyt kun on omaa metsää, se juurruttaa tänne entistä enemmän. On kolmasosa ikimetsiä. Ensi kesänä on jo Onni Männikön mukaa tiedossa töitä, sillä istutettavaa on yhdeksän hehtaaria. Sukupolvenvaihdoksia pitäisi tehdä enemmän Mikko Häme ■ Kuusamossa on järjestetty puolen- ANNA-LIISA Malassagne muistelee siihen saada kaikkien suostumus. Metsänhoitoyhdistys on tehnyt Männiköiden metsistä metsänhoitosuunnitelman, jonka mukaan edetään. Metsistä kolmasosa on taimikoita, kolmasosa kasvatusmetsiä ja kymmenen vuoden ajan erityisiä sukupolvenvaihdoksiin liittyviä koulutusiltoja, joissa on ollut asiantuntijaluennoitsijoita, muun muassa lakimies, metsäneuvoja Outi Tervo Metsänhoitoyhdistys Kuusamosta kertoo. – Sukupolvenvaihdoksia tehdään, mutta vauhti voisi olla nykyistä suurempi. Sukupolvenvaihdos tulisi tehdä ajallaan. Esimerkiksi jos henkilö ei ole oikeustoimikelpoinen, hän ei voi enää tehdä lahjoitusta. Kun lahjoitus tehdään ajallaan, vanhemmat voivat neuvoa ja siirtää tieto- aan metsäasioista nuoremmille. Kaikki nuoret eivät nykypäivänä ole nimittäin enää niin tietoisia siitä, miten metsiä pitää hoitaa, Tervo sanoo. Tervon mukaan normaalitilanteessa koko tila lahjoitetaan tai myydään omille lapsille. Mutta jos on kyse isosta tilasta, kannattaa laatia pitemmän ajan suunnitelma ja lahjoittaa pikku hiljaa muun muassa verotuksellisista syistä. Kannattaa keskustella lasten kanssa, kuka on kiinnostunut metsäasioista ja lahjoittaa tai myydä tila kiinnostuneille. – Jos on kyse isosta tilasta ja maanviljelijä-vanhemmat saavat pientä eläkettä, voi olla järkevää, että tilasta lah- joitetaan määräosuus, tällöin vanhemmat saavat metsätuloista osuutensa verran. Kuolinpesäomistus on Tervon mielestä huonoin vaihtoehto muun muassa metsäverotuksen takia. Kuolinpesissä tulee myös herkemmin riitaa sisarusten kesken ja asioiden hoitaminen vaikeutuu. – Perheyhteismetsiä koskevat puolestaan samat säädökset kuin isoja yhteismetsiä. On pidettävä osakaskokouksia ja kaksinkertainen kirjanpito. Määräalatontteja ei ole myöskään helppo irrottaa yhteismetsästä. Pitäisin kiinteistöyhtymäomistusta parempana tavallisilla 100 hehtaarin tiloilla. Leikko 1/2014 10 Palat paikoilleen ja kokonaisuus kuntoon ” Olen remontoinut ja seurannut sivusta uuden asuntoni kunnostamista jo koko viime syksyn, eikä loppua ihan vielä näy. Kun vanha asunto uudistetaan, ei välttämättä auta vetää vain pintaa toisensa päälle, vaikka sitä konstia edelliset asukkaat olivatkin kokeilleet ansiokkaasti useiden vuosikymmenten ajan. tunutta vatsalihastoimintaani niin, että alavatsatkin aktivoituisivat paremmin. Samalla lantioni nousee enemmän eteen ja pakaratkin aktivoituvat voimakkaammin. Toiveissa on tietysti, että selkäni voi paremmin ja että vauhtia tulee ihan hulluna lisää, kun saan kaikki lihakset toimimaan. Pienenä pelkona on toki myös se, että kun juoksuasento muuttuu, niin voi olla, että joku toinen osa paletista meneekin vähän sotkuun. Mutta katsellaan. Kun rauhassa ottaa, niin luultavasti hommat pelittävät niin, että keho on entistä ehompi. Onneksi lihakset ja pää oppivat näilläkin vuosilla uusia tapoja, kun vaan opettaa niitä niistä vanhoista ja pahoista tarpeeksi hyvin pois. TAPETTEJA , kaakeleita ja jopa sähköjohtoja oli laiteltu kerroksittain päällekkäin ja niitä oli oikein herttaista purkaa. Tällä kertaa ulkokuoren sijasta lähti nimittäin ihan kaikki putkista sähköjohtoihin. Paletti oli siis aivan sekaisin ja alussa ja yli puolivälissäkin projektia oli sellainen olo, että lopun aamenta ei näy koskaan eikä missään. Mutta nyt on jo valoa ikkunoissa ja katossa ja voin jo varmasti sanoa, että tämä homma oli kaikkien niiden hampaankiristysten ja väsymyskiukkujen arvoinen. NÄIN VUODEN alkumetreillä on- kin hyvä aika sorkkia joko sitä yhtä palaa tai laittaa koko touhu uuteen uskoon. Varmasti moni onkin jo aloitellut remontoimaan elämäänsä jollakin saralla. Joku lupaa liikkua enemmän, toinen lupaa levätä enemmän, kolmas luo kokonaan uuden elämän, mutta yhtä kaikki pienetkin palaset vaikuttavat varmasti kokonaispeliin. Ihminen joka lisää liikuntaa, saa siihen ruumiinsa totutettuaan varmasti lisää energiaa, vaikka alussa tilanne tuntuisikin olevan päinvastainen. Se, joka onkin enemmän levon tarpeessa ja oppii pitämään välillä oikeasti rentoja päiviä, tuntee tämän varmasti kehossaan niinä aktiivisempina päivinä. KEVÄÄLLÄ ja kesällä viimeistään Varmasti moni onkin jo aloitellut remontoimaan elämäänsä jollakin saralla, arvelee suunnistaja Minna Kauppi. ITSE OLEN oikeastaan tänä vuonna päätynyt levon kannalle. On pakko antaa itselle armoa treenien suhteen, jos keho alkaa käydä liian kovilla. Oikean ja täydellisen lepopäivän pitäminen on ollut aina minulle todella haastavaa, mutta nyt olen sitäkin opetellut. Lepopäivä tree- neistä ei nimittäin tarkoita sitä, että voi vaikkapa remontoida aamusta iltaan, vaan sitä, että ihan oikeasti löytää itsensä röhnöttämästä sen verran tiiviisti, että takamus tekee painojäljen sohvaan. Levon kunnollinen sekoittaminen harjoituspalettiin saa välillä sisäisen harjoitusnarkomaanin huu- tamaan, että olen laiska, mutta onneksi sydän tietää, että pääkin on välillä vähän sekaisin. onkin sitten sadonkorjuun aika. Ensi kesänä MM-kisamme pidetään Pohjois-Italiassa, jossa toivottavasti näen sitten, miten tällaisten pienten osasten muokkaaminen vaikuttaa kokonaiskuvaan. Voi olla, että uudistetun kodin lisäksi MM-kisojen lähtöviivalla on myös jokseenkin uudeksi remontoitu nainen ja remontti on vieläpä hyvin toteutettu. Kisametsissä ja katuviidakoissa kaahailee uusi minä, jonka juoksutyyli edustaa enemmän ylvästä tiikeriä kuin vanhaa kotikissaa. OLEN MYÖS muuttanut toista pientä osaa harjoittelussani. Minun on nimittäin tarkoitus muokata jossain vaiheessa metsäseikkailu-uraani väärään moodiin jou- 11 Kohti hiilenmustaa energiapolitiikkaa Itse olen oikeastaan tänä vuonna päätynyt levon kannalle. Kun muuttaa yhtä palaa, menee usein koko paletti sekaisin tai sitten ihan oikealle paikalleen. Joskus paletti on jo valmiiksi niin sekava, että on järkevämpää laittaa yhden palan sijasta kaikki uusiksi samalla kertaa. Leikko 1/2014 Hyvää vuotta 2014, Minna Kauppi EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka poukkoilee. Vain reilut neljä vuotta sen jälkeen, kun EU pääsi sopuun historiallisesta 2020-paketista, komissio harkitsee paketin avaamista. On täysin mahdollista, että uusiutuvan energian erillistavoitteesta EU:ssa luovutaan ja EU sitoutuu ainoastaan yhteen yleistavoitteeseen eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Uusiutuvan energian saamat tuet tuntuvat harmittavan Euroopassa niin paljon, että uusiutuvaan energiaan tehdyt investoinnit ollaan valmiita uhraamaan, vaikka kivihiilen kulutus on ”ympäristöystävällisessä” EU:ssa vahvassa kasvussa. EU:SSA MAKSETTIIN vuonna 2011 komission omien arvioiden mukaan erilaisia vero- ja investointitukia ydinvoimalle ja fossiilisille polttoaineille yhteensä 61 miljardia euroa. Uusiutuvien energiamuotojen tuki oli kyseisenä vuonna puolet tästä eli 30 miljardia euroa. Voi siis oikeutetusti kysyä, että mistä lähtökohdista EU:n energiaja ilmastopolitiikkaa tehdään ja kuka vetelee taustalla naruista? KOTIMAASSAKIN toki osataan. Syöttötariffijärjestelmien rakentamisen aikaan ajatuksena oli säilyttää toimijoille vaihtoehtoisena järjestelmänä vanha tukijärjestelmä. Tämän tarkoituksena oli huolehtia sellaista sähköntuottajista, jotka eivät syöttötariffeihin halua tai pääse sekaantumaan. Kataisen hallitus kuitenkin romutti vanhan järjestelmän ensi töikseen. Seuraavana energialinjauksenaan hallitus korotti turpeen verotusta, jonka seurauksena yhdessä hiilen ja päästöoikeuksien markkinahintojen romahduksen seurauksena kivihiilestä on tullut lauhdetuotannossa halvin polttoaine sisämaata myöten. Kivihiilen kulutus onkin noussut vuodessa yli 50 prosenttia. Turpeen veron korotuksen seurauksena puulle maksettavaa syöttötariffia jouduttiin valtiontukisäännösten takia laskemaan. Näin puun kilpailukyky suhteessa kivihiileen on heikentynyt oleellisesti. Jo tehtyjen päätösten seurauksena tilanne tulee edelleen pahenemaan 2015, kun turpeen verotusta edelleen kiristetään. Ympäristö, vaihtotase tai työllisyys ei kiittele siitä, että puuta korvataan kivihiilellä. Kun tauti leviää yhdistettyyn sähkön- ja lämmön tuotantoon, voidaan puhua pienimuotoisesta itse aiheutetusta kansallisesta ympäristökatastrofista, josta vaihtotaseen heikkenemisenä maksetaan vielä kohtuuton hinta. energiapolitiikkaa linjaavassa esityksessään hallitus korotti tuulivoimatavoitetta kolmasosalla aikaisempaan varsin kunnianhimoiseen tavoitteeseensa verrattuna. Tuulivoimatavoitteista vasta murto-osa hankkeista on saatu etenemään massiivisista tukilupauksista huolimatta. Edellisen hallituksen bioenergiaratkaisu oli jo sinänsä avokätinen tuulelle - 60 % kaikista tuista ja vain 15 % tavoitteesta. Nyt alkaa olla käsillä se hetki, että paketti on avattava. Turpeen ja puun välinen kiikkulauta on purettava. Tuuleen suunnattuja tukia on siirrettävä puun energiakäytön tukemiseen. Se parantaisi sekä työllisyyttä, että valtiontaloutta. Samassa yhteydessä on syytä korjata ns. sahojen syöttötariffiin jäänyt valuvika. UUSIMMASSA PUUN ENERGIAKÄYTTÖ on näihin asti kasvanut tavoitteiden mukaisesti, vaikka poliittisella pelikentällä ei käytännön tekojen muodossa puun energiakäytölle ole juuri vastuun kantajia löytynyt. Tulevat kaksi talvea osoittavat onko jatkuuko puunkäytön kasvu vai onnistutaanko kasvu-ura kääntämään poliittisin päätöksin näivettymisen tieksi. Vähintä mitä poliittisilta päättäjiltä tässä tilanteessa voi toivoa on, että linjauksissa osataan varautua myös tilanteisiin, joissa Euroopan talous ei käy kuumana, eikä päästökauppa ohjaa aidosti puhtaampaan energian tuotantoon. Mikko Tiirola, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola viihtyy vapaa-aikanaan Manu-koiransa kanssa luonnossa. Uusi metsälaki tuli voimaan tämän vuoden alussa Uudistettu metsälaki astui voimaan 1.1.2014. Laki tarjoaa entistä enemmän vapautta ja vastuuta metsänomistajalle oman metsänsä hoidossa. Konkreettisia pääasiallisia muutoksia ovat mm. metsän uudistamisen läpimitta- ja ikärajojen poistuminen sekä mahdollisuus metsän kasvattamiseen eri-ikäisrakenteisena. Metsänuudistamisen läpimitta -ja ikärajojen poistuminen merkitsee käytännössä sitä, että metsänomistaja voi halutessaan uudistaa metsänsä niin nuorena kuin haluaa. Tämän mahdollisuuden käyttäminen kehityksen alkuvaiheessa oleviin metsiköihin johtaa tietoisesti siihen, että ns. arvokasvu eli kuitupuun järeytyminen tukkipuuksi jää toteutumatta metsikön kiertoaikana. Metsänomistaja on silloin syytä tiedostaa, että tukkipuun yksikköhinta on ainakin kolminkertainen verrattuna kuitupuun hintaan. Täytyy olla todella hyvä sijoituskohde, mihin metsärahansa sijoittaa, jos aikoo hakata metsänsä jo kuitupuuvaiheessa. Alhaisesta puukauppatuloista on kuitenkin investoitava osa uuden metsän syntymiseen. Ollenee selviö, että järkevää metsätaloutta harrastavat metsänomistajat tur- vautuvat tähän uuteen mahdollisuuteen vain äärimmäisessä hädässä ja tietäen karun taloudellisen lopputuloksen. ERI-IKÄISRAKENTEINEN metsänkasvatus tarkoittaa käytännössä sitä, että hakkuussa poistetaan jokaisesta latvuskerroksesta eri pituisia puita. Ajatuksena olisi se, että pienemmät puut nousisivat tilaa ja valoa saatuaan mahdollisimman pian suuremmiksi ja siten hakkuut toistuisivat 10-20 vuoden välein ja metsä ei koskaan loppuisi. Tämän onnistumiseksi ei ole kovinkaan paljon tutkimustuloksia ja ne vähäisetkin tulokset ovat kovin lohduttomia, varsinkin Pohjois-Suomen olosuhteissa. Mutta on toki pienialaisia reheviä paikkoja, jossa taitava hankintahakkaaja voi onnistua kohtuullisesti, kun muistaa ajoittaa hakkuut sulan aikaan, jotta pienet puut eivät hakkuissa rankiintuisi elinkelvottomiksi. Sulan maan hakkuissa on toiselta puolen ajateltuna vaara ajokoneiden aiheuttamiin juuristovaurioihin. Kumpi paha lienee pahempi? MAHDOLLISIA UUDEN tyylin eri- ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen paikkoja voisivat olla mm. rehevät korvet ja osa paksuturpeisis- ta turvemaista. Kun tiedetään, että suurin osa hakkuista tehdään jäätyneen maan aikana, voi jo ennustaa tulevia erimielisyystapauksia, kun hakkuun jälki ei olekaan kuin mainoskuvissa. Hakkuukoneenkuljettaja jää todella paljon vartijaksi. Mutta koskapa uusi metsälaki on nyt voimassa, on ministeriö jalkauttamassa asiaa kentälle koulutuksen ja neuvonnan keinoin. Uu- sia kirjallisia metsänhoitosuosituksia painetaan kiireen vilkkaa ja ammattilaisia on jo koulutettu viemään tätä ilosanomaan metsänomistajille. Myös metsänomistajille on jo kevättalvella tarjolla koulutusta aiheesta. UUDISTUKSELLA lainlaatijat haluavat edistää nykyistä monipuolisempaa metsänhoitoa ja kannus- taa metsänomistajia hoitamaan metsäomaisuuttaan nykyistä aktiivisemmin. Ministeriön edustajien mukaan osalle passiivisista metsänomistajista nykytyyli ei kelvannut, siksi uudistus haluttiin läpi mahdollisimman pian. Todellinen muutostarve taisi olla ihan muualta kuin metsänomistajilta. Suurin osa metsänomistajista haluaa jättää perillisille muutakin kuin heikkopuustoisia- ja kasvuisia metsiä. Uusi metsälaki antaa kuitenkin hoitaa metsiä hyväksi todetuilla entisillä käytettävissä olevilla menetelmillä - onneksi! Antti Härkönen 12 Leikko 1/2014 Leikko 1/2014 13 TEUVO PUOLAKANAHO Metsänhoitoyhdistysten maksuttoman puunmyyntisuunnitelman vuonna 2013 tilanneiden kesken arvotun tv:n voitti Taivalkoskella Paavo Lahtila ja Kuusamossa Harri Nevala, onnea voittajille! MHY - jäseniään varten Metsänomistajan jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu ennallaan Mhy-lain muuttuessa vuoden 2015 alussa. Metsänomistajan ei tarvitse tehdä asiassa mitään. Lainmuutos tuo metsänomistajille mm. lisää jäsenetuja eri yhteistyökumppaneilta. jäseneduista tiedotetaan tänä keväänä samalla, kun yhdistys postittaa kaikille jäsenilleen jäsenkortit, joilla jäsenet voivat osoittaa jäsenyytensä yhdistyksessä. MHY - TÄYDEN PALVELUN TALO Hakkuukoneen kuljettaja seuraa omavalvontana mittalaitteen tarkkuutta mittaamalla otantapölkkyjä saksilla ja vertaa tuloksia keskenään ja korjaa tarvittaessa mittalaitteen toimintaa. Metsänhoitoyhdistyksestä metsänomistaja saa kaikki metsänsä hoitoon ja omistamiseen liittyvät palvelut samasta paikasta. Yhdistys on jäsentensä perustama ja hallitsema yhdistys, jossa jäsenistä muodostuva hallinto on halunnut, että yhdistyksen tulee tarjota kattavat metsälliset palvelut kaikille jäsenilleen. MHY - JÄSENIÄÄN VARTEN Laki puutavaran mittauksesta Lain tarkoituksena on turvata jalostamattoman puutavaran mittauksessa käytettävien menetelmien, laitteiden toiminnan ja mittaustulosten luotettavuus. Jalostamaton puutavara kattaa runkopuusta, kuoresta, oksista, kannoista ja juurista tehdyt puutavaralajit. Polttopuu ei kuulu lain piiriin. Energiapuun mittaus on tullut lain piiriin, mikä parantaa metsänomistajan ja työntekijöiden oikeudellista asemaa. Lain tarkoittamia mittaustietoja sovelletaan määritettäessä: 1.Kauppahintaa (luovutusmittaus) 2.Palkkaa, puumäärän vaikuttaessa siihen (työmitta) 3.Urakointimaksua tai muu korvaus (urakointimittaus) Lakia sovelletaan myös laadun mittaamiseen, jos laadun avulla puutavaraa jaetaan eriarvoisiin osiin. MITTAUSMENETELMÄT KEHITTYNEET VAUHDILLA Aikanaan puutavaralansseissa kierrelleet mittaporukat saksimiehineen ja ylösottajineen ovat savotoilta kadonneet. Samoin on käynyt 80-luvulla yleisen pystymittauksen. Tilalle on tullut metsässä valtamenetelmänä hakkuukonemittaus , uutena kuormavaakamittaus, sekä tehdasmittaus. Mittausmenetelmien ja -laitteiden on perustuttava seuraaviin mittausmenetelmäryhmiin. -1) puutavaran fyysisten ulottuvuuksien ja ominaisuuksien tai painon mittaukset sekä niihin perustuvat laskentamenetelmät, joiden tu- loksena saadaan lopullinen mittaustulos. o esim. hakkukonemittaus, sahapuun tehdasmittaus -2) kohdan 1 mukaiset menetelmät, joissa mittaustuloksen mittayksikkö muutetaan toiseksi otantaan perustuvalla muuntoluvulla. o esim. kuitupuun tehdasmittaus - 3) kohdan 1 mukaiset menetelmät, joissa mittaustuloksen mittayksikkö muutetaan toiseksi yleisellä muuntoluvulla. o esim. energiapuun painomitta muutetaan kiintokuutiometreiksi. Metsäntutkimuslaitos antaa määräykset yleisistä muuntoluvuista. MITTAUKSEN LUOTETTAVUUDEN VARMISTAMINEN Mittalaitteiden on oltava luotettavia mittatarkkuuden ja käyttövarmuuden osalta. Mittauksen luetettavuutta varmistetaan omavalvonnalla ja ulkopuolisella valvonnalla. Esim. hakkuukoneen kuljettaja seuraa omavalvontana mittalaitteen tarkkuutta mittaamalla otantapölkkyjä saksilla ja vertaa tuloksia keskenään ja korjaa tarvittaessa mittalaitteen toimintaa. Jos puukauppa on tehty mhy:n valtakirjakauppana mhy:n toimihenkilö käy ottamassa koneelta kontrollimittauksen, samoin yhtiö seuraa omien koneiden mittatarkkuutta. Tarkastuksen tuloksia on säilytettävä vähintään 2 vuotta. Jos puutavaraerän mittaus sovitaan tehtaalla, on puutavara erän kuljettamisesta ennen mittausta sovittava puukauppasopimuksessa. Myös tehdasmittauksissa on mittaajan omavalvonta ja ulkopuolinen valvonta. Tarkastuserien mittauksia ei edellytetä tienvarressa tapahtuvassa manuaalisessa mittauksessa. Metsänomistajalla on oman eränsä osalta oikeus tutustua mittaukseen ja valvontatuloksiin. Puutavaran mittauksille on määritelty mittaustarkkuus, minkä sisällä mittaustuloksen on oltava esim. hakkuukonemittaus +/- 4 %. MITTAUSASIAKIRJA Mittaustoimituksesta on laadittava aina mittausasiakirja (mittaustodistus). Mittaustodistuksessa tulee käydä ilmi mm. mittausosapuolet, osoitteet, mittaustulos, mittauspaikka jne. Pyydettäessä on annettava toiselle osapuolelle lisäksi tiedot, joiden perusteella mittaustulos voidaan laskea. Mittaustoimitus on päättynyt kun mittausasiakirja on laadittu. Mittausosapuoli on saanut tiedon mittauksesta saatuaan mittaustodistuksen mittaustilaisuudessa tai jos mittaustodistus lähetetään postissa, niin se katsotaan saaduksi seitsemän päivän kuluttua postituksesta. VIRALLINEN MITTAUS Mikäli mittaustuloksesta on erimielisyyttä, eikä osapuolten välillä päästä asiassa sopuun, on mahdollista hakea virallista mittausta. Mikäli virallisen mittauksen edellytykset täyttyvät siitä tehdään hakemus Metsäntutkimuslaitoksen kirjaamoon 14 päivän sisällä siitä kun mittaustulos on saatu. Virallisen mittaajan päätöksestä voi hakea muutosta mittauslautakunnasta. Yhdistyksen tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, vaan tarjota jäsenilleen laadukkaita ja edullisia palveluja. Emme jaa osinkoja tai korkotuottoja, josta syystä hinnatkin ovat käyttäjäystävällisiä. Tämä erottaa yhdistyksen muista toimijoista ja siksi yhdistyksen palvelut ovat metsänomistajille paras vaihtoehto. Palveluiden hinnoittelu on lisäksi selkeää, kun kustannuksia ei piilotella erilaisten bonusten alle. Meiltä saat aina halutessasi kiinteähintaisen tarjouksen työstä ja sillä homma toteutetaan. MHY EI OLE PUOLUEETON - ON AINA JÄSENENSÄ PUOLELLA Metsänhoitoyhdistys on aina turvallinen kumppani metsänomistajalle metsäasioissa. metsänhoitoyhdistys ei ole puolueeton metsätoimija, vaan yhdistys on aina jäsenensä puolella. Kukaan muu palveluntarjoaja ei voi tätä lupausta antaa. Siksi olemme metsänomistajan ykkösvaihtoehto metsäasioissa. METSÄNOMISTAJASTA HUOLEHTIMISTA Yhdistyksen neuvojat ovat metsänomistajan luottohenkilöitä. he ovat saattaneet hoitaa saman suvun metsiä jopa kolmen sukupolven aikana. Monesti siinä leimikkoa tehdessä on pohdittu myös omistajan muita asioita. On käyty katsomassa, miten parin vuoden takaiset istutuksen jaksavat, mietitty ojitustarvetta ja pohdittu tulevien vuosien taimikonhoitoja. Hakkuita suunnitellessa mietitään usein myös sukupolvenvaihdosta ja miten tuleva metsänomistaja voisi parhaiten hyödyntää metsiään. Kun päätökset ovat aikanaan kypsyneet, yhdistys on hoitanut omistukseen liittyvät muodollisuudet. Monesti luovutussopimusta kirjoittaessa sovitaan jo samalla uuden omistajan kanssa metsäkäynnistä. Uuden omistajan on helppo lähteä oman neuvojansa kanssa tutustumaan tiluksiinsa, kun oppaana on vuosia niitä hoitanut metsäammattilainen. KOLMENLAISIA PALVELUJA Yhdistyksen palvelut voidaan jakaa kolmeen osaan: metsällisiin palveluihin, metsänomistamiseen liittyviin palveluihin ja jäsenen edunvalvonta palveluihin. EDUNVALVONTAPALVELUT, JÄSENILLE ILMAISIA • Tiedotus, neuvonta, nettisivut • Metsäsertifiointi • Henkilökohtainen neuvonta • Lahja- ja veroneuvonta • Työnopastus • Koulutus, kurssit tilaisuudet • Kaavoitukseen vaikuttaminen • Hirvilupiin vaikuttaminen • Kemera- ja muuhun lainsäädäntöön vaikuttaminen METSÄOMISTAMISEEN LIITTYVÄT PALVELUT • Metsäveroilmoituksen täyttö • Metsäsuunnitelma • Silva-nettisuunnitelma, ilmainen • Tila-arviot • SPV-neuvonta ja perunkirjat • Lahja-, kauppa- ja jakokirjat • Kaupanvahvistus • Lainhuudot • Ojitus ja tienrakennus METSÄLLISET PALVELUT • Ilmainen metsäkäynti ja puunmyyntisuunnitelma • Puukaupan kilpailuttaminen • Korjuun valvonta • Tukin katkonnan valvonta • Uudistuslain muokkaus • Taimet ja istutuspalvelu • Taimikonhoito • Korjuupalvelu Leikko 1/2014 14 Leikko 1/2014 15 Pitkä ajoneuvoyhdistelmä tuo mahdollisuuksia Parempaa hoitoa metsällesi. Metsäveroilmoitus helposti Verottaja saa tiedon metsätuloista mutta vähennykset ovat ilmoittajan vastuulla. Kemera-tuet ovat verollista tuloa. Kemera töistä ilmoitetaan kaikki kulut ja tuet. Vuoden vaihteen tapahtumat ilmoitetaan sille vuodelle, kuin maksu on maksettu tai tulo saatu. Soita ja varaa aika neuvojallesi veroilmoituksen tekoa varten! Verokoulutusta Kuusamon lukiolla ti 11.2. klo 18. MHY KUUSAMO, puh. 020 413 7600 MHY TAIVALKOSKI, puh. 020 413 7660 MHY PUDASJÄRVI, 020 413 7520 Muuttuvat metsälait Metsäkeskus järjestää yhdessä metsänhoitoyhdistyk sen kanssa metsänomistajille tiedotusta muuttuneistametsä-, metsätuho- ja mittauslain keskeisistä asioista. ma 17.2. klo 17.30 - 20.30 Pohjantähti, Teollisuustie 1, Pudasjärvi Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset 13.2. mennessä: Mhy p. 020 413 7520, Pudasjärvi Metsäkeskus p. 040 748 4201 tai netissä: Taimikosta tukkipuuksi 2013 tempauksen palkintosaha arvottiin tiistaina 21.1.2014. Lähitapiolan Oy lahjoittaman Stihl 460 raivaussahan sai Kauko Tynin perikunta Kostolta. Palkintovesurit menivät Kaarlo Juntuselle ja Vilho Hietalalle. Taimikonhoito- ja nuoren metsän kunnostustöitä tehtiin mhy:n kautta vuonna 2013 462 ha. Taimikonhoito työllisti 4-6 metsuria sulanaikaan. Kemera varoja käytettiin töihin yli 100 000 euroa. Sampo Puurunen kuljettaa 24 metrisellä JUHO PUURUNEN Kuljetusyrittäjänä jo 20 vuotta toimineen pudasjärveläisen Sampo Puurusen nykyinen puutavaran kuljetuskalusto on noin 24 metriä pitkä ajoneuvoyhdistelmä, jota hankintaa kannustivat tärkeät asiakkaatkin eli metsäyhtiöiden edustajat. Lisää pituutta tuli aikaisempaan yhdistelmään verrattuna noin kaksi metriä ja yhteispainoa noin 16 tonnia enemmän. Vaikka koko yhdistelmä painaa 76 tonnia ja akseleita on enemmän, Puurunen kaihtaa sanaa superjättirekka. PUURUNEN vertailee omaa yhdis- telmäänsä suhteessa normikokoisiin ajoneuvoyhdistelmiin: 1. Kääntöpaikkojen koko ja mitoitus tarpeiden muuttuminen verrattuna normikokoisiin ajoneuvoyhdistelmiin? – Kääntöympyrään noin 2 metriä lisää ja kääntöympyrän halkaisija 20 metriä. T-käännytyspaikkoihin 35 - 40 metriä pitkät haarat. 2. Risteyksien koko ja mitoitus tar- peiden muuttuminen vrt. normiyhdistelmiin? – Yhdistelmät oikoo 1-1,5 metriä enemmän kuin entiset. Ongelmia tulee tuottamaan julkisilta teil- Metsäpäivä Pudasjärven torilla Sampo Puurunen ja täyteen lastattu noin 76-tonninen yhdistelmä lähdössä Kemiin kuitupuulastin kanssa. tä olevat liittymät metsään, jotka ovat jo nyt ennestään kapeita. seen ja onko tutkittu, mikä on vauhdin merkitys siltojen kestämiseen? 3. Siltojen kantavuustarpeiden 4. Metsäautoteiden tarpeiden muuttuminen vrt. normiyhdistelmiin? – Risteyksien huomioiminen uusille autoille. Metsäautoteiden aluissa voisi olla levennykset ohittamista, terminaaliautojen kuormaamista varten ja nostureiden jättämistä varten. Huolena on metsäautotei- muuttuminen vrt. normiyhdistelmiin? – Siltoihin tuli yllättävän paljon painorajoituksia, ennen sillat kestivät, mutta yhtäkkiä ne eivät kestä edes vanhoja painoja. Onko tämä valtion lupaus siltojen rahoittami- 6. Kuljetussuoritteiden nousu muuttuminen normiyhdistelmiin? – Sama määrä puuta liikkuu vähemmällä kalustolla. 7. Jarrutus ja kiihdytysmatkat muut- tuminen normiyhdistelmiin? – Jarrutus ja kiihdytysmatkat pysyy samana, koska jarruttavia akseleita on enemmän ja tehoa myös enemmän. Tilaisuus päättyy huutokauppaan, jossa kohteena käytettyjä moottorikelkkoja. Päivän teema: Energiaa luonnosta. Minna Kauppi Lisätiedot Antti Härkönen 0400-157 422 Satatonniset rekkayhdistelmät tulossa kokeiluun MYYTÄVÄT METSÄTILAT, MAASEUTUKIINTEISTÖT, TONTIT JA ERÄPAIKAT Lisätietoja www.metsatilat.fi ja Jussi Perttu 0407608939 Mhy Pudasjärvi ja Outi Tervo Mhy Kuusamo 0400 186 557 Kuusamo, Sarvivaara, 83,7 ha määräala Maaninkajokivarressa Joutsenpalon metsätien varrella. Puustoa 4746 m3, pääosin mäntykuitua, hoidettua kasvatusmetsää ja taimikoita. Mahdollisuus päästä metsästysseuraan. Osuus yhteisiin vesialueisiin. Tarjoukset 14.2. mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjouksen. /Outi Tervo 0400 186 557. Kuusamo, Lämsänkylä, 41,2 ha metsätila. Puusto taimikoita ja kasvatusmetsiä. Puuta 1160 m3. Mukavan kokoinen tila metsänhoitoa ja metsästystä harrastavalle. Mahdollisuus päästä metsästysseuraan. Tarjoukset 12.2. mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjouksen. /Outi Tervo 0400 186 557. Taivalkoski, Inkee, kaksi tilaa, neljä palstaa, yht. n. 17,6 hehtaaria. Myyjälle jää määräala, josta lohkomiskulut ostajalle. Pääosin nuorta metsää ja taimikkoa. Puusto n. 420 m3, josta tukkia n. 135 m3, hakkuumahdollisuuksiakin on. Hp 16000 €/tarjous. Jussi Perttu 040-7608939. Taivalkoski, Jokijärvi, Polojärven Poloniemessä upea n. 1,3 hehtaarin rantatontti mökkipaikaksi sekä erillinen 42 hehtaarin metsäpalsta määräalana Lampela RN:o 19:21 tilasta. Poloniemessä jalasmökki ja sauna valmiina, omaa rantaa 400 m. Metsäpalsta pääosin nuorta kasvatusmetsää ja taimikkoa, pieni lampi palstan sisällä. Polojärveltä vesiyhteys Irnille, etäisyys Kuusamon keskustaan n. 45 km sekä Kylmäluoman retkeilyalueelle n. 5 km. Hp 49500 €/ Tarjous Jussi Perttu 040-7608939. Kuusamo, Lämsänkylä, 57,7 ha määräala. Puustoa 1573 m3 pääosin mäntykuitua. Puusto nuorta metsää ja taimikoita. Metsästys ja kalastusmahdollisuus. Tarjoukset 12.2. mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjouksen. /Outi Tervo 0400 186 557. Jussi Perttu LKV Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi Toritie 1, postios. PL 62, 93101 Pudasjärvi p. 020 413 7524, 040 760 8939 jussi.perttu@mhypudasjarvi.fi Tarmo ja Mauri Tyni vastaanottivat uuden raivaussahan mhy:n toimistolla 24.1.2014. den umpeen kasvaminen, puut kasvavat tienvarsilla ja vievät tilaa, sekä särkevät autonpeilejä ja työvaloja. 5. Ympäristövaikutukset muuttuminen vrt. normiyhdistelmiin? – Tonneja kautta kuutioita liikkuu enemmän suhteessa kulutettuun polttoainemäärään ja pakokaasupäästöt ovat pienemmät. Liikenteessä näkyy vähemmän puutavara-autoja. Perjantaina 21.3.2014 klo 10-14 on kaikkien metsätoimijoiden yhteinen metsäpäivä Pudasjärven torilla. Toimijoiden esittelytelttojen lisäksi paikalla on OSAO konesimulaattori, työnäytöksiä (eri kokoluokan haketuskoneita, moottorisahaveistoa ym). Kahvitarjoilu, makkaranpaistoa, arvontaa. metsänhoitoyhdistys Pääpuhuja valtakunnan tasoa. Outi Tervo LKV Metsänhoitoyhdistys Kuusamo Keskuskuja 1, 93600 Kuusamo p. 020 413 7604, 0400 186 557 outi.tervo@mhy.fi Sampo Puurunen ottaa kantaa mahdollisiin satatonnisiin rekkayhdistelmiin. TULEVAISUUS eli tuleeko satatonnisia rekkayhdistelmiä ja milloin? – Tulee, kokeiluautoja on jo olemassa etelässä. Jos kokeilu onnistuu ja testiyhdistelmät ovat liikenneturvallisia, niin tulemme näkemään näitä autoja, jotka liikkuvat 150 - 200 kilometriä ylittävillä matkoilla. Tämä koskee myös saha- ja energiahaketta ajavia yhdistelmiä, joissa voidaan nähdä jopa 250 kuution kuormatiloja. Satatonnisten kuormat haetaan normaali puuautoilla metsästä terminaaleihin. – Ajot järjestetään joko alueellisesti yrittäjien omana yhteistyönä tai yhtiöiden järjestämänä. Luulisin, että ensimmäiseksi mainittu vaihtoehto on toimivin. Tapahtumaa voisi verrata puutavara-junien täyttämiseen, ja kuormassa voisi kulkea eri yhtiöiden puita. – Tukkipuun kanssa tulee mielenkiintoisia tilanteita, silloin tukkeja voisi siirtää tosi pitkille matkoille, mikäli olisi sopivia meno- paluukuormia. Voisi kuvitella ajoja lepo- aikojen puitteissa, jolloin ajomatkat voisivat olla äärirajoissaan 350 - 400 kilometrin päässä. – Metsänomistajille tämä tuo mahdollisuuksia, koska puutavaraa voidaan siirtää tosi pitkille matkoille niin Koillismaalle kuin sieltä pois. Puunmyynti monipuolistuu, kun puuta voi kaupata muuallekin. SATATONNISET rekkayhdistelmät suhteessa puutavaraan? – Tämä minun autoni on 76-tonninen ja siihen optimoitaisiin puutavaran pituus. Puutavaran pituus tässä yhdistelmässä voisi olla pidempää, esimerkiksi 3 metrinen voisi olla 3.5 metristä tai ranka 5.5 metristä. Hankaluutena on tehtailla purku, kun osassa tehtaita niput puretaan yksitellen, tällöin kuormia ei voi tehdä kantavuutta hyödyntäen. ” Puutavaran pituus tässä yhdistelmässä voisi olla pidempää. Klapintekijöiden suursuosikki UUTUUS! HAKKIPILKE OH 27 Tr 4100 € (alv 0%) sis. rahdin kaupalle 1 STD Nokka 266 9 7 2-vipu + MV1 ävaunupaketti ets m + Kuormain 13.900€ hdin kaupalle (alv 0%) sis. ra Leikko 1/2014 16 Metsän asiantuntijat palveluksessasi Metsänhoitoyhdistys Kuusamo Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi Keskuskuja 1, 93600 Kuusamo puh. 020 413 7600 sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi Pudasjärven toimisto: Toritie 1, PL 62, 93101 Pudasjärvi puh. 020 413 7520 Kuivaniemen toimisto: Kuivajoentie 13 B 2, Poste Restante, 95100 Kuivaniemi, puh. 0400-318 607 sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi Pasi Maaninka Metsäneuvoja puh. 020 413 7605 Etelä-Kuusamo Anne Polojärvi Metsäneuvoja puh. 020 413 7608 Etelä-Kuusamo Petteri Rahkola Metsäneuvoja, Motasu-hanke puh. 020 413 7610 Pohjois-Kuusamo Jaakko Palosaari Metsäneuvoja puh. 020 413 7603 Pohjois-Kuusamo Juha Pitkänen Metsäneuvoja työpalvelut puh. 020 413 7606 Taisto Männikkö Metsäneuvoja työpalvelut puh. 020 413 7609 Outi Tervo Metsäneuvoja/LKV metsäkiinteistövälitys puh. 020 413 7604 Tomi Huttu Metsäsuunnitelmat ja arviot puh. 020 413 7611 Maija Pohjola Toimistonhoitaja puh. 020 413 7602 Hannu Juurikka Mika Kauppi Alueneuvoja Alueneuvoja puh. 0204 13 7523, 0400 183 351 puh. 0204 13 7526, 040 715 7293 Syöte, Livo, Pärjänsuo, Iinattijärvi, Puhos, Jaalanka, Korpinen, Ervasti Sotkajärvi Jussi Perttu Jari Tyni Heikki Niskasaari Alueneuvoja puh. 0204 13 7529, 040 164 8030 Hetekylä, Kipinä, Kollaja, Pudasjärvi, Ruottisenharju, Jongun länsiranta Teemu Veteläinen Alueneuvoja Metsäneuvoja, LKV Alueneuvoja Metsäkiinteistöjen välitys, suku- puh. 0204 13 7527, 0400 286 499 puh. 0204 13 7528, 0400 318 607 Kuivaniemi, Oijärvi polvenvaihdokset, tila-arviointi Sarakylä, Yli-Livo puh. 0204 13 7524, 040 760 8939 Pudasjärvi, Kuivaniemi, Taivalkoski Jari Kuukasjärvi Ulla Illikainen Alueneuvoja Toimistonhoitaja puh. 0204 13 7525, 040 731 8418 puh. 0204 13 7520, Siurua, Aittojärvi Antti Härkönen Toiminnanjohtaja puh. 0204 13 7522, 0400 157 422 Metsänhoitoyhdistys Taivalkoski Talonpojantie 8 B 17, 93400 Taivalkoski puh. 020 413 7660, sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi Löydät meidät nyt myös Facebookista! Maunu Kilpivaara Toiminnanjohtaja puh. 020 413 7601 etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi Teuvo Puolakanaho Toiminnanjohtaja puh. 020 413 7661 Tarja Kurtti Toimistonhoitaja puh. 020 413 7660 Aila Mikkonen Metsäneuvoja puh. 020 413 7663