Ernie-lehdestä - Ernst & Young
EY:n sidosryhmälehti | joulukuu 2013 Uusi toimitusjohtaja Jaakko Hirvola ja uusi hallituksen puheenjohtaja Harri Pärssinen: Vision 2020 ohjaa EY:n muutoksia Entrepreneur of the Year 2013 -voittajat palkittiin juhlagaalassa Pääkirjoitus Nyt tarvitaan uusi strategia Maailma on muuttunut. ”New normal” on ankarampi ja vaativampi kuin moni osasi ajatella. Entinen toimintamalli ei enää riitä uusien kilpailijoiden tullessa markkinoille. Viranomaiset kiristävät sääntelyä pyrkimyksenään hillitä talouden ei-toivottuja piirteitä, mutta aiheuttavat samalla kotimarkkinoiden yrityksille kilpailuhaittaa, joka vauhdittaa talouden painopisteen siirtymistä nopean kasvun markkinoille. Jokaisen yrityksen on syytä arvioida tilanteensa uudelleen ja päivittää strategiansa uuden maailmanjärjestyksen mukaiseksi. Me EY:llä teimme sen vuoden 2013 alussa ja annoimme strategiallemme nimeksi Vision 2020. Strategiamme pohjana ovat megatrendit: talouden painopisteen siirtyminen Aasiaan, teknologian nopea murros, kansainvälistyminen ja sääntelyn lisääntyminen. Tulemme kilpailemaan osaavimmasta työvoimasta, minkä johdosta tavoittelemme maailman kiinnostavimman työpaikan asemaa korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa — nyt EY on toisena heti Googlen jälkeen. Jokaisen yhtiön on kyettävä määrittelemään, mikä oikeuttaa sen olemassaolon ja kuinka se jäsentää toimintansa suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Vain yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävä toiminta antaa oikeutuksen kannattavalle liiketoiminnalle. Olemme EY:llä pukeneet yrityksemme olemassaolon tarkoituksen lauseen muotoon: Building a better working world. Meidän mielestämme maailma on parempi paikka elää, kun talous ja pääomamarkkinat toimivat, synnyttävät yrittäjyyttä ja kasvua sekä tuottavat ihmisille työpaikkoja ja sen myötä yhteiskunnalle verotuloja. Näin yhteiskunta saa tarvittavat varat heikoimmista huolehtimiseen. EY:n tehtävänä on varmistaa tilintarkastus- ja konsultointipalveluillaan pääomamarkkinoiden toimivuus ja taloudellisen toiminnan tehokkuus. Suomen valtion tulisi nopeasti kyetä määrittelemään toimintansa tarkoitus new normal -ympäristössä sekä toteuttaa määrittelyn mukaiset toimenpiteet nopeasti, tehokkaasti ja ennakoidusti. Valtion tulisi luoda puitteet, jotka synnyttävät yrittäjyyttä ja tukea kulttuuria, joka arvostaa riskinottoa ja kasvuhakuisuutta. Kulttuuri muuttuu hitaasti, joten toimenpiteiden tulee olla määrätietoisia, merkittäviä ja pitkäkestoisia. EY on kumppaniensa kanssa jälleen panostanut kasvuhakuisen yrittäjyyden edistämiseen palkitsemalla esikuviksi sopivia yrittäjiä Entrepreneur of the Year -kilpailussa. Nämä tarinat innoittakoot meitä kaikkia in Building a better working world. Harri Pärssinen 2 Ernie | joulukuu 2013 2013 Kaupallisen alan opiskelijoiden ihannetyönantajat globaalisti vuonna 2013 1.Google 2.EY 3. Goldman Sachs 4.PwC 5.Microsoft 6.Apple 7.Deloitte 8.KPMG 9.Coca-Cola 10. Procter & Gamble EY on yksi maailman suosituimpia työnantajia sekä globaalisti että Suomessa. Lue lisää sivulta 9. EY | Assurance | Tax | Transactions | Advisory EY on globaali tilintarkastuksen, verotuksen ja yritysjärjestelyiden asiantuntija ja liikkeenjohdon konsultti. Näkemyksemme ja korkea laatuiset palvelumme vahvistavat luottamusta pääomamarkkinoiden ja talouden toimintaan kaikkialla maailmassa. Kasvatamme huippuosaajia, joiden yhteistyöllä lunastamme lupauksemme ja rakennamme parempaa työ- ja liike-elämää sekä toimivampaa maailmaa asiakkaillemme, omalle henkilöstöllemme ja yhteisöille, joissa toimimme. Lisätietoja löydät osoitteesta ey.com/fi © 2013 Ernst & Young Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Ernie | EY:n sidosryhmälehti Toimitus: •Päätoimittaja: Hannele Lindell, EY, Elielinaukio 5 B, 00100 Helsinki •Toimituspäällikkö: Jon Paavilainen, EY •Taitto: Teija Himberg, Zeeland •Painatus: Jaakkoo-Taara Oy, Turku • ISSN 1459-7802 •Osoitteenmuutokset ja tilaukset: EY, p. 0207 280 190, tilaus@fi.ey.com Sisältö 4 EY:n strategiapäivitys toi suuria muutoksia 6 Jaakko Hirvolasta EY:n toimitusjohtaja 8 Pekka Luoman elämän maraton Entrepreneur of the Year 2013 -kilpailu: 9 EY on Suomen toiseksi vetovoimaisin DealDashin William Wolfram esittelyt ja gaalavoittoon! Voittajien tunnelmia sivuilla 10 —15 Tietoturvariskit 10 Kasvuyrittäjien parhaimmisto on valittu 11 DealDashin William Wolfram on Entrepreneur of the Year 12 Tuotanto-sarjan voitti Asko Myllymäki; Olli Reenpää voitti Family Business -erikoispalkinnon 13 Palvelut-sarjan voitti Janne Niska; Tomi Björck ja Matti Wikberg saivat Young Emerging Entrepreneur of the Year -palkinnon 14 Yrittäjäjuhla huipentui gaalaan Suomen Kansallisoopperassa 16 Yritysjärjestelyiden juridiikkaa 20 EY:n veroseminaari pureutui kestävän verostrategian haasteisiin tarkastusvaliokuntien agendalle 22 Taloushallinnon siirto palvelu- keskukseen toi Parocille liki 30 prosentin säästön 24 Tietoturva puhutti tarkastusvaliokuntia • sivu 24 26 Tehot irti ajuripohjaisen ennustamisen avulla 28 Hankintatoimen tehostaminen näkyy yrityksen tuloksessa Paroc säästi kuluistaan 30 % • Lue miten sivulta 22. Transaktiojuridiikan helmiä EY:n avustamat Vitra, Lival, Suomen Rahapaja ja Kastelli-talot kertovat kokemuksistaan. 30 Eurooppalaiset pääomasijoitus markkinat juuri nyt 32 Sisäinen valvonta on onnistumisen edellytys Venäjällä 34 IFRS: uusi vakuutussopimus- standardi 34 Uudet EY:n partnerit 35 Tutkimuksia ja julkaisuja • sivu 16 Ernie | joulukuu 2013 3 • Teksti: Kaija Törmä • Kuvat: Juha Rahkonen, EY:n kuva-arkisto EY Ernst & Young on nyt Kesällä käyttöön otettu uusi brändinimi EY symboloi yrityksen suurta muutosta, joka päivittää strategian vuoteen 2020 saakka. V aikka vanha brändinimemme oli hyvin tunnettu maailmalla, käytännössä asiakkaat ja henki- löstö olivat jo pitkään puhuneet EY:stä. EY on lisäksi globaalisti helpommin ja yhtenäisemmin käytettävissä, perustelee Suomen EY:n toimitusjohtaja Harri Pärssinen nimenmuutosta. Johtolankana yksi globaali EY Muun ohella uuden brändinimen voikin nähdä viittaavan EY:n globalisoitumiseen, joka on ollut Suomen EY:n hallituksen puheenjohtajan Pekka Luoman mukaan yrityksen johtolankana viimeiset viisi vuotta. Kesällä 2008 EY:n 93 maayhtiötä yhdistyi EMEIA-alueeksi, jolla oli yhteinen strategia ja johto. Samalla otettiin käyttöön yksi eurooppalainen partnership. Alalla poikkeuksellinen organisaatiouudistus sai nopeasti kaikupohjaa asiakaskunnassa, mikä on Pärssisen mukaan näkynyt myös Suomessa. — Liikevaihtomme on kasvanut vuosina 4 2008—2012 taantumasta huolimatta 21 prosenttia. Sen perusteella olemme nopeimmin kasvava Big 4 –yhtiö. Onnistunut EMEIA-aluerakenne oli välivaihe, jonka jäljiltä ”iso kuva” on nyt yksi globaali EY. — Se on keskeinen tekijä, joka erottaa meidät kilpailijoista. Myös kansainväliset asiakkaamme pitävät ratkaisua hyvänä, kertoo Pekka Luoma, joka on ollut EY:n korkeimmassa globaalissa hallintoelimessä, Global Advisory Councilissa rakentamassa yrityksen uutta, Vision 2020 -nimen saanutta strategiaa — ja toista harppausta kohti yhtä globaalia EY:tä. Tuplasti isompi liikevaihto Vision 2020-strategia kertoo kaiken sen, mitä EY haluaa tulevaisuudessa olla — eikä siinä ole jätetty vaatimattomuudelle vähäisintäkään sijaa. — Tavoitteenamme on olla vuonna 2020 ainutlaatuisesta asiakaspalvelustaan tunnettu asiantuntijaorganisaatio, jolla on paras brändi, joka on halutuin työnantaja ja jolla Ernie | joulukuu 2013 on toimialan kovin kasvu sekä suurin tai toiseksi suurin markkinaosuus valitsemillaan palvelualoilla, listaa Pärssinen, jonka mielestä ”pelikentälle pitää aina lähteä voittamaan”. Yritykselle asetettu kasvutavoite on hurja: tuplata globaali liikevaihto nykyisestä 26:stä 50 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä se tarkoittaa, että globaali EY on silloin kaksi kertaa isompi yritys kuin nyt. Pärssisen mielestä tavoite on kuitenkin realistinen. — EY:llä on paljon voitettavaa nopeasti kasvavilla markkinoilla, jonne talouden painopiste on siirtynyt. Olemme tähän mennessä investoineet Kiinaan, Venäjälle, Intiaan, Lähi-Itään ja Brasiliaan jo runsaat miljardi dollaria. Palvelutoimittajasta asiakkaiden kumppaniksi EY odottaa kovaa kasvua myös uusilta toimialoilta, kuten rakennemuutosta läpikäyvät alat ja julkishallinto. Tähän liittyy Vision 2020:een kirjattu perustavan- Building a better working world EY:n brändinimen muutos uudisti myös yrityksen logon ja taglinen. EY haluaa uuden tunnuslauseensa ”Building a better working world” mukaisesti rakentaa nyt parempaa työ- ja liike-elämää sekä toimivampaa maailmaa asiakkailleen, henkilöstölleen ja niille yhteisöille, joissa se toimii. Kuulostaa ylevältä, mutta ajatuksen avautuessa se todellakin kuvastaa sitä, mihin EY on käytännössä aina pyrkinyt. — Näkemyksemme ja palvelumme auttavat rakentamaan luottamusta taloudelliseen informaatioon sekä asiakkaitamme kehittämään ja tehostamaan toimintaansa. Se puolestaan luo edellytykset kestävälle liiketoiminnalle, kertoo EY:n markkinoinnista ja viestinnästä Suomessa vastaava johtaja, Nordic Director of Strategic Programs Hannele Lindell. Pelkän nokkelan sanaleikin sijaan tunnuslause onkin paljon enemmän: se on EY:n olemassaolon ja toiminnan tarkoitus. EY:n aikaisemman ”Quality in everything we do” -taglinen poistuminen ei Lindellin mukaan suinkaan tarkoita sitä, etteikö laatu olisi edelleen keskeinen osa kaikkea, mitä EY tekee. Mutta, niin tärkeitä kuin brändinimi, logo ja tunnuslause yrityksille ovatkin, ne jäävät tyhjiksi lupauksiksi, ellei niillä ole katetta käytännössä. — Kaikki mitä sanomme ja teemme rakentaa brändiämme joka päivä, Lindell sanoo. Ernie | joulukuu 2013 5 • Teksti: Kaija Törmä • Kuva: Juha Rahkonen laatuinen näkökulman muutos, jossa EY ei ole enää pelkkä palveluntoimittaja, vaan keskittyy aiempaa kokonaisvaltaisemmin asiakkaan toimialaosaamiseen. Pekka Luoman sanoin: ”emme jatkossa mene kompetenssit, vaan asiakkuus edellä”. — Tehtävänämme on asiakkaan kumppanina ottaa selvää, mitä se juuri omalla toimialallaan tarvitsee ja toimittaa sitä — tai mieluummin vähän sen yli. Kyseisen toimialan erityisosaaja voi olla niin tilintarkastaja kuin esimerkiksi verokonsultti. Vahva panostus toimialaosaamiseen on yksi tapa tuottaa asiakkaille EY:n tavoittelemia poikkeuksellisen hyviä palvelukokemuksia. Toimialatuntemuksen lisäksi siihen tarvitaan muun muassa aktiivista yhteydenpitoa asiakkaaseen ja kykyä löytää asiakkaan kannalta relevantteja ratkaisuja. Mutta EY:hän on jo tunnettu hyvästä palvelustaan, mistä kertovat hienot tulokset asiakastyytyväisyystutkimuksissa. — Erinomaisuuden hakeminen on jatkuvan kehittämisen alue. Haluamme nyt tarjota asiakkaillemme entistä syvempää osaamista, Pärssinen sanoo. Yksi pohjoismainen organisaatio Palvelukokemuksen syventämiseksi EY kokoaa asiakkaan kannalta parhaat tiimit. Tänä päivänä se tarkoittaa lähes poikkeuksetta tiimityöskentelyä maiden rajojen yli, sillä globalisaatio vaikuttaa tavalla tai toisella paitsi kansainvälisiin myös kotimaan markkinoilla toimiviin yrityksiin. Maiden välinen vuorovaikutus ja resurssien liikuttelu on nyt entistä sujuvampaa, sillä EY Nordic on 1.7.2013 alkaen globaalin EY:n tulosyksikkö Pohjoismaissa. Jokaisen Pohjoismaan EY:llä on kuitenkin jatkossakin oma hallitus ja toimitusjohtaja. Pärssisen mielestä yksi iso pohjoismainen yritys luo nykyistä paremmat mahdollisuudet syvällisen toimialaosaamisen toteutumiselle. Samalla se tarjoaa henkilöstölle uusia uramahdollisuuksia ja pääsyn entistä laajempaan verkostoon. Rotaatioperiaate vaihtaa johdon Suomessa EY:n uuden pohjoismaisen organisaation ylimpänä päättävänä elimenä toimii Nordic Executive eli EY Nordicin johtoryhmä, johon myös Harri Pärssinen kuuluu. Pärssinen johtaa lisäksi Big Cities -markkinasegmenttiä, jolla on päävastuu sekä Pohjoismaiden kahdeksan suurimman kaupungin asiakkuuksista että markkinaoperaatioista, kuten Strategic Growth Market - ja Entrepreneur of the Year -ohjelmista. Suomessa Pärssinen jättää EY:n rotaatioperiaatteen mukaisesti toimitusjohtajan tehtävät 1.1.2014 ja siirtyy hallituksen puheenjohtajaksi. — Olemme EY:ssä nähneet hyväksi vaihtaa tehtäviä sopivin väliajoin, sanoo Pärssinen, joka itse sai mahdollisuuden päästä operatiiviseen johtoon Pekka Luoman vetovastuukauden jälkeen. Mitä kahdeksan vuoden mittainen toimitusjohtajuus on hänelle antanut? — Kyllä se on ollut tähän mennessä parasta aikaa työurallani. Kirjoitin jo ensimmäisessä kehityskeskustelussa nuorena kauppatieteiden ylioppilaana tavoitteekseni toimia EY:llä johtavassa asemassa. Korkealle viritetyt markkinatavoitteet ovat Pärssisen mukaan tuoneet toimitusjohtajan työhön toistuvia haasteita ja pitäneet jatkuvaa voitontahtoa yllä. Nyt tätä voitontahtoa tarvitaan pohjoismaisella tasolla. 6 Ernie | joulukuu 2013 Jaakko Hirv Diplomi-insinööri, partner Jaakko Hirvola, 53, on ensimmäinen tilintarkastusyhteisön johtoon nouseva konsultti Suomessa. Hän siirtyy vetovastuuseen vuoden 2014 tammikuun alussa. on toim vola EY:n tuleva mitusjohtaja H yvä asiantuntijoiden johtaja, hyvä valmentaja, innovaattori, inspiraattori, herättää luotta musta, kuuntelee muita, osaa vetää yhteen, saa asioita tapahtumaan, tunneälykäs, antaa ryhmädynamiikalle lisäarvoa panoksellaan. Laatusanoja satelee, kun pyytää eyläisiä listaamaan tällä hetkellä EY:llä liikkeenjohdon konsultoinnin johtajana toimivan Jaakko Hirvolan vahvuuksia. Yleisesti yhtiössä pidetään konsultin valintaa vetovastuuseen virkistävänä vaihtoehtona. Nyt se on myös mahdollista, sillä tilintarkastuslaki muuttui muutama vuosi sitten. Aiemmin tilintarkastusyhteisön toimitusjohtajan tuli lain mukaan olla KHT-tilintarkastaja. Nollasta kuuteen miljardiin dollariin Capgeminillä konsulttina ja johtotehtävissä 17 vuotta ja sen jälkeen Affectossa Suomen maajohtajana toiminut Hirvola tuli EY:lle vuonna 2006. Tuolloin polkaistiin EY:n liikkeenjohdon konsultointipalvelut käyntiin globaalisti. Hirvolan tehtävänä oli toteuttaa työ Suomessa. Liikkeenjohdon konsultteja on EY:llä nyt jo 27 000 ja palvelujen globaali liikevaihto on noussut nollasta 5,8 miljardiin dollariin kuudessa vuodessa. Tähän perustuen Hirvola pitää Harri Pärssisen lailla täysin realistisena myös EY:n uuden, Vision 2020 –strategian mukaisen kovan kasvutavoitteen saavuttamista. — Neuvontapalveluilla konsultointi-, vero-, laki- ja yritysjärjestelypalvelut mukaan lukien on liikevaihdon tuplaamisessa keskeinen rooli, joskin kasvutavoitteet on kohdistettu myös tilintarkastukseen, Hirvola sanoo. Suuret tilintarkastusyhteisöt ovatkin muuntumassa entistä enemmän konsultointiyhtiöiksi, joiden liikevaihdosta yhä suurempi osuus syntyy muista kuin tilintarkastuspalveluista. Viime tilikaudella EY:n liikkeenjohdon konsultointi kasvoi maailmanlaajuisesti 18 ja verokonsultointi seitsemän prosenttia, mutta tilintarkastus vain neljä prosenttia. Suomen EY:llä tosin myös tilintarkastuksen kasvu on vahvaa ja sen osuus on meillä liikevaihdosta 48 prosenttia. Konsultointiala elää muutoksesta Hirvolan mukaan konsultointipalveluiden kysyntää vauhdittavat etenkin yritysten liike toiminnan kansainvälistyminen, jatkuvasti kehittyvä teknologia ja liiketoimintaa ohjaavan sääntelyn lisääntyminen. Nämä tekevät yritystoiminnasta entistä monimutkaisem- Ernie | joulukuu 2013 paa. Kolmea trendiä yhdistää yksi tekijä — muutos. — Pahinta palveluiden kysynnälle on se, että ei tapahdu mitään. Konsultti elää muutoksesta, Hirvola tietää. Mutta mikä selittää juuri suurten tilintarkastusyhteisöjen konsulttipalveluiden kasvun? — Osaamisen leveys ja globaali ulottuvuus. Markkinalla menestyvät ne palveluntarjoajat, joilla on globaali rakenne. Sellainen on Big 4 –yhtiöistä ainoastaan EY:llä ja sen ansiosta olemme pystyneet kasvamaan kilpailijoitamme nopeammin. Globaali rakenne ei ole sama asia kuin levittäytyminen eri maihin. Mitä eroa niillä sitten on? — Globaalissa yhtiössä tiimit ovat tottuneet toimimaan yhdessä yli rajojen eikä minkään maan toimintaa osaoptimoida. Investointi- ja muut päätökset pystytään tekemään keskitetysti ilman, että niistä täytyy erikseen neuvotella monen maan kanssa, ottaa Hirvola esimerkkejä. Elefantti syödään pala palalta Palataan vielä EY:n uuteen Vision 2020 -strategiaan, joka antaa lentävän lähdön tulevalle toimitusjohtajalle. — Haasteet innostavat ja motivoivat, sanoo Hirvola muiden toimitusjohtajien tapaan. — Elefantti syödään pala palalta, kuvaa Hirvola strategian etenemistä ja uskoo, että jos hyödynnämme visiomme hyvin, tästä tulee menestystarina. — Globaalin strategiamme toteutuminen Suomessa edellyttää kuitenkin kaikilta johtajiltamme vahvaa paikallista johtajuutta. Konsultointipalveluihin liittyen EY:llä on etenkin Suomessa Hirvolan mielestä paljon voitettavaa, sillä maassamme ala oli viime vuonna lievästi miinusmerkkinen. — Suomen konsulttimarkkinan kehittymättömyyttä kuvaa se, että sen koko suhteessa kansantuotteeseen on Suomessa vain runsas kolmannes siitä mitä Ruotsissa. Ero moniin Keski-Euroopan maihin on vielä suurempi. Kasvupotentiaalia siis on, kunhan täälläkin opitaan käyttämään neuvonantajia paremmin. EY julkisti alkuvuodesta laajan kansainvälisen tutkimuksen yritysten pahimmista bisnespeloista ja parhaista mahdollisuuksista. Suurimpana riskinä vastaajat pitivät hintakilpailua. Mikä voisi asettaa kapuloita EY:n rattaisiin Vision 2020:n viitoittamalla tiellä? — Ainahan liiketoimintaan liittyy riskejä, mutta mehän olemme riskienhallinnan ammattilaisia! Hirvola heittää. 7 Kolmas elämä edessä EY:n johtotehtävissä pitkään vaikuttanut Pekka Luoma on ilmoittanut jättävänsä EY:n ja sen partneriuden yhtiön tilikauden päättyessä ensi kesänä 30.6.2014. Silloin hän on ollut 30 vuotta EY:n palveluksessa ja yritys on tuona aikana kasvanut 30-kertaiseksi. K yllä se on ollut minulle elämän maraton. Se on avannut työ- kentän, jossa olen voinut osal- tani olla kasvattamassa kilpaillun markkinan kärkeen yltävän liikkeenjohdon asiantuntijaklusterin. Olen todella ylpeä koko yhtiössämme ja erityisesti Suomessa tapahtuneesta kehityksestä. Sen ansiosta olemme nyt markkinoilla iskukykyisempiä kuin koskaan. Työn myötä olen myös saanut laajan ihmissuhdeverkoston elinkeinoelämän eri sidosryhmistä, kuvasi Pekka Luoma taan- noisessa haastattelussa 18-vuotista kauttaan EY:n ylimmässä johdossa Suomessa. Luoman kymmenvuotinen toimitusjohtajuus sai seuraavat kahdeksan vuotta jatkoa Suomessa EY:n hallituksen puheenjohtajana. Tarmoa on riittänyt myös verkostotapahtumien järjestämiseen ja avainasiakkuuksien kehittämiseen sekä luottamusta ainoana pohjoismaisena johtajana EY:n ylimmässä päättävässä elimessä Global Advisory Councilissa toimimiseen viimeisen kuuden vuoden aikana. EY:n globaaliin liiketoimintamalliin, jossa kansainvälinen ylin johto vetäytyy 58—60 vuoden iässä. Vetäytymispäätös ajoittuu Luoman mielestä muutoinkin sopivaan saumaan. — Nyt kun Vision 2020 -strategiamme on saatu oikeaan suuntaan ja hyvään vauhtiin, voin hyvillä mielin itsekin katsoa eteenpäin elämässä. Uuden strategian myötä EY on muuttumassa Suomessakin maakohtaisesta organisaatiosta pohjoismaisesti johdetuksi organisaatioksi, joten johdon kokonaisuudistus oli luontevaa toteuttaa tänä vuonna. Omasta näkökulmastani vetäytyminen olisi joka tapauksessa ollut edessä viimeistään vuoden tai kahden sisällä, joten pidin parempana katsoa kortit nyt, kun parasta ennen -päivääni ei vielä ole kokonaan ohitettu. Tilaa partnerikunnan uudistumiselle Mutta miksi vasta 58-vuotias, fyysisesti ja psyykkisesti hyväkuntoinen, maratoneja juokseva Luoma jättää yrityksen, joka on antanut hänelle niin paljon ja jolle hänellä voisi olla vielä annettavaa? — Partnerikunnan uudistuminen kuuluu Hallitustyötä ja taloushallinnon neuvonantoa ”Yhteiskunnan tuettavaksi varhaiseläkeläiseksi” Luoma ei partneriuden päättymisen jälkeen suinkaan aio jättäytyä. Uusi kokopäivätoimi ei ole suunnitelmissa, mutta ”never say never”. Ruuhkavuosien jälkeen hän mieluusti yhdistäisi uudet haasteet hieman aiempaa joustavampaan ajankäyttöön kokeneena taloushallinnon neuvonantajana kansainvälisille tai kansainvälistyville suomalaisyrityksille. — Uskoisin, että tarkastusvaliokuntapu 8 Ernie | joulukuu 2013 heenjohtajan roolit ja varsinkin palvelu- sekä asiantuntijatoimintaa painottavien organisaatioiden hallitustehtävät olisivat luontevimpia vahvuusalueitani, Luoma sanoo. Lähellä sydäntä on myös järjestötoiminta, josta Luomalla on pitkä kokemus muun muassa tilintarkastusalan kansainvälisen kattojärjestön IFAC:in, Hallitusammattilaisten sekä KHT-yhdistyksen ja Pohjola- Nordenin eri toimikuntien ja hallitusten jäsenyyksistä ja puheenjohtajuuksista. Entä aikooko tilintarkastaja ylläpitää KHT-kirjansa? — Kyllä ainakin toistaiseksi. Toki varmennamme keskeisten asiakkuuksieni palvelun jatkumisen hyvässä yhteistyössä ja joustavin ratkaisuin EY:n kanssa. Joitakin pienempiä asiakkuuksia tulen myös hoitamaan yksityisesti. Lisäksi olen luvannut jatkaa hallitustasoon suunnattujen verkostotapahtumien järjestämistä EY:n kanssa, tosin jatkossa yhtiöstä riippumattomana. Koko 35-vuotisen työuran suurimpia opetuksia on Luoman mielestä se, että vaikka prosessit ovat tärkeitä, kaiken takana on aina ihminen. — Viime kädessä asioiden eteneminen perustuu ihmisten väliseen luottamukseen ja avoimuuteen. Tällä periaatteella Luoma aikoo työskennellä EY:n partnerin roolissa ja yhtiön kansainvälisissä tehtävissä täysipainoisesti ensi kesäkuun viimeiselle viikolle asti. • Teksti: Kaija Törmä • Kuva: Juha Rahkonen • Teksti: Kaija Törmä • Kuva: EY:n kuva-arkisto Hurja hyppy hopealle Tutkimusyhtiö Universumin mukaan EY on nyt kauppatieteiden opiskelijoiden keskuudessa Suomen toiseksi vetovoimaisin työnantaja, mikä on 9 pykälää parempi sijoitus kuin viime vuonna. M aailmanlaajuisesti EY puolestaan nousi Universumin vuosittaisen ranking-listan ykkösasiantuntija organisaatioksi toimialallaan ja koko listan toiseksi kiinnostavimmaksi työnantajaksi — heti Googlen jälkeen. Eikä tässä vielä kaikki: Suomen Universumin teettämän tutkimuksen perusteella EY menestyi Suomessa Big 4 -yrityksistä parhaiten ja EY:n työnantajakuvan parissa työskentelevät saivat Paras Employer Branding –tiimi -palkinnon. Tehostartti uralle Mikä selittää hienot tulokset? Universumin maajohtajan Jonna Sjövallin mukaan suuret tilintarkastus- ja konsultointiyritykset tarjoavat tehostartin uralle. Jo lyhyessä ajassa oppii paljon sekä pääsee asiakastoimeksiantojen kautta tutustumaan laaja-alaisesti eri yrityksiin ja toimialoihin. — Opiskelijoiden mielikuvissa työ tilintarkastusyrityksissä on haastavaa ja mahdollistaa tulevan uran kannalta keskeisten taitojen oppimisen. Opiskelijoita kiinnostavat nimenomaan tilintarkastusyritykset. Strategiakonsultointiin erikoistuneet McKinsey ja the Boston Consulting Group löytyvät tutkimuksessamme vasta sijoilta 21 ja 27, Sjövall sanoo. Suomen EY:n Employer Branding (EB) –tiimille huippusijoitus kauppatieteiden opiskelijoiden suosikkityönantajalistalla oli ja ei ollut yllätys. — Paiskimme viime vuonna hartiavoimin töitä, joten arvelimme, että kyllä sen täytyy jossain näkyä. Näin kovaa nousua emme tosin osanneet odottaa, iloitsee Marketing Manager Soineli Jormakka kolmen osaavan naisen EBtiimistä, johon kuuluvat EY:ltä myös Recruitment Manager Ester Muinonen ja Graduate Recruitment Coordinator Marjukka Aho. Paras Employer Branding –tiimi –tunnustus tuli naisille sen sijaan täytenä yllätyksenä. Jonna Sjövallin mukaan voittajatiimi osoittaa erinomaista yhteistyökykyä, jossa markkinointi ja HR vievät EY:llä vahvasti employer branding –asioita eteenpäin. Erityisesti tiimistä huokuu yhdessä tekemisen meininki ja vanhoja toimintatapoja haastetaan avoimesti. kelijaa tutustuu kolmen päivän ajan oman coachin johdolla konsultin työhön EY:llä. Mutta onhan muillakin Big 4 –yrityksillä vireää opiskelijatoimintaa. Mikä lopulta ratkaisi pelin EY:n hyväksi Universum-rankinglistalla? — EY:n vahvuuksia ovat aidosti kansainvälinen ilmapiiri sekä monipuoliset uramahdollisuudet vastavalmistuneelle. Viime kädessä ratkaiseva tekijä on kuitenkin ihmiset — se positiivinen jälki, jonka asiantuntijamme ovat jättäneet opiskelijoihin, Soineli Jormakka sanoo. Kauppatieteiden opiskelijoiden ihannetyönantajat 2013 Suomessa 1.Kone Positiivinen jälki Käytännössä kiitellyn EB-tiimin työ on strategista suunnittelua ja aktiivista jalkautumista opiskelijoiden pariin. Erilaisiin rekrytointitapahtumiin ja opiskelijamessuihin panostetaan paljon ja tiimi tekee jatkuvaa yhteistyötä yliopistojen ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Yhtenä esimerkkinä yhteistyöstä mainittakoon ainejärjestöjen case-illat, joissa case-harjoituksen kautta avataan EY:n asiantuntijoiden työtä. Samalla opiskelijat saavat valmennusta tuleviin työhaastatteluihin ja toisinaan iltojen aikoina järjestetään myös pikahaastatteluita tai CV-klinikoita. Uusista aktiviteeteista otettakoon esiin Hankenin kanssa toteutettava Shadowing Days –ohjelma, jossa kolme opisErnie | joulukuu 2013 2. EY 3.Nordea 4.Fazer 5.Stockmann 6.PwC 7.KPMG 8. Suomen Pankki 9.Marimekko 10.Rovio Entertainment Universumin toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin opiskelijoiden mielipiteitä työelämästä, urasta ja ihanteellisimmista työnantajista. Tutkimukseen vastasi yhteensä 10 519 opiskelijaa 41 suomalaisesta yliopistosta ja korkeakoulusta. Tutkimus toteutettiin joulukuun 2012 ja maaliskuun 2013 välillä. 9 • Teksti: Kaija Törmä ja EY • Kuvat: Tommi Heinonen, Ismo Jokinen ja Jouko Keski-Säntti Kasvuyrittäjien parhaimmisto palkittiin EY Entrepreneur of the Year -kilpailu osoitti tänä vuonna jo 11. kerran, että loistavat yritykset menestyvät suhdanteista huolimatta. K ilpailuun osallistuneet yrittäjät ovat jokaisena vuonna olleet toi mialansa selkeitä edelläkävijöitä. Tämä vuosi ei ollut poikkeus. Haastavan taloudellisen tilanteenkin keskellä he ovat hyvä muistutus siitä, että Suomessa kirjoitetaan edelleen uusia menestystarinoita. Kilpailun tuomaristoon kuuluvan Kiilto Familyn toimitusjohtajan Erkki Soljan sanoin: keskitytään siihen mitä osataan ja saatetaan pallo maaliin. Koko kilpailun voitto verkkokauppayhtiölle Mutta mennään voittajiin. Vuoden 2013 Entrepreneur of the Year on ansaitusti viime vuonna huikean kasvupyrähdyksen tehneen verkkokauppayhtiö DealDashin perustaja William Wolfram. DealDash toimii toistaiseksi vain Yhdysvalloissa, mutta vasta 21-vuotiaan yrittäjän tähtäin on maailman markkinoiden valloittamisessa. Se voi toteutua hyvinkin pian, sillä sijoittajat uskovat DealDashin konseptiin ja yrityksellä on Facebookissa jo yli miljoona tykkääjää. — Kiitän tuomaristoa hyvästä ja laadukkaasta työstä, sanaili sympaattinen Wolfram lavalla voittonsa selvittyä. Wolfram sai myös kilpailun kauppa-toimialasarjan palkinnon ja edustaa Suomea World Entrepreneur of the Year -loppukilpailussa Monte Carlossa ensi kesänä. Kilpailun tuotanto-sarjan ykköseksi ylsi rakennus- ja kiinteistöalan konserni Päätoimijan Asko Myllymäki. Innovatiivisen yrittäjän mielestä tärkeintä yritystoiminnassa on jatkuva muutos. Kauppa-toimialasarjan voiton vei Janne Niska, jolla on nostoalalla kolme yritystä: Janneniska, Pekkaniska ja JN Windpower Services. — Kyllä se on geeneissä, kertoi Niska yrittäjyydestä, joka alkoi kyteä yrittäjän pojan mielessä jo 16-vuotiaana. Entrepreneur of the Year -kilpailussa on perinteisesti jaettu myös erikoispalkinto nuorelle kasvuyrittäjälle. Tänä vuonna sen saivat BW-Restaurantsin Matti Wikberg ja tv:stäkin tuttu Tomi Björck. Kaksikon erinomaisen hinta-laatusuhteen ravintoloista Farang äänestettiin Suomen parhaaksi ravintolaksi vuonna 2011. Uusi Family Business Award of Excellence -erikoispalkinto meni kustannusyhtiö Otavan Olli Reenpäälle. — Henkilöstön innostuksen ja luovuuden ylläpitäminen on keskeistä, kun toimitaan kustannusalalla. Ilman sitä ei synny sisältöä, tietää alan grand old man, joka piti tilaisuudessa myös hienon puheenvuoron yrittäjyyden puolesta. Antakaamme ansaitut aplodit kaikille kilpailuun osallistuneille yrittäjille ja toivottakaamme heille mitä parhainta menestystä myös tulevaisuudessa! Kilpailu kannustaa kasvuhakuiseen yrittäjyyteen EY Entrepreneur of the Year on arvostettu tunnustuspalkinto kasvuyrittäjille, jotka innostavat muita visioillaan, johtajuudellaan ja saavutuksillaan. Kilpailun avulla kannustamme nykyisiä ja tulevia yrittäjiä kasvuhakuiseen ja vastuulliseen yrittäjyyteen sekä pyrimme lisäämään yleistä kiinnostusta ja yhteiskunnallista keskustelua kasvuyrittäjyydestä. Haluamme tukea yrittäjien innovatiivisuutta ja visioita tarjoamalla osallistujille ainutlaatuisia tilaisuuksia oppimiseen, verkostoitumiseen ja ajatusten vaihtoon. Entrepreneur of the Year on pisimpään toiminut ja maantieteellisesti laajin kansain- välinen yrittäjäkilpailu. Se järjestettiin ensimmäisen kerran USA:ssa jo vuonna 1986, ja nykyään siihen osallistuu vuosittain tuhansia yrittäjiä yli 50 maassa. Suomessa EY käynnisti kilpailun vuonna 2003. Kilpailu toteutetaan yhteistyössä yrittäjyyttä tukevien kumppaneiden kanssa. Vuoden 2013 kilpailun yhteistyökumppanit Suomessa ovat Evli ja Eläke-Fennia. Entrepreneur of the Year -kilpailu etsii esikuviksi sopivia yrittäjiä toimialasta ja yrityksen kasvuvaiheesta riippumatta. Tätä kuvastaa kilpailussa jaettava nuoren kasvuyrittäjän erikoispalkinto Young Emerging 10 Ernie | joulukuu 2013 Entrepreneur of the Year. Palkinto myönnetään erityistä kasvupotentiaalia omaavalle yrittäjälle, joka on jo osoittanut liiketoimintamallinsa toimivuuden, mutta jonka uskotaan pääsevän entistä merkittävämpiin saavutuksiin tulevaisuudessa. Vuoden 2013 maailmanlaajuinen uudistus Entrepreneur of the Year -kilpailuun on uusi Family Business Award of Excellence -erikoispalkinto. Tuomaristo myöntää tämän palkinnon erityisen ansioituneelle perheyrittäjälle, joka on kilpailukriteerien täyttämisen lisäksi osoittanut pitkäjänteisellä toiminnallaan kyvyn menestyä yli sukupolvien. Entrepreneur of the Year 2013, KAUPPA-sarjan voittaja: William Wolfram DealDash Oyj William Wolfram näki epäluotettavien verkkohuutokauppojen keskellä markkinaraon liiketoimintakonseptille, joka yhdistää ennennäkemättömällä tavalla vähittäiskaupan ja pelitoiminnan. Vuonna 2009 perustettu DealDash on verkossa toimiva ostoskeskus sekä vapaa-ajanviettopaikka, jossa asiakkaille tarjotaan interaktiivisia elämyksiä shoppailun lomassa. DealDash eroaa vastaavista palveluista luotettavuudellaan, asiakasystävällisyydellään ja toimintansa läpinäkyvyydellä. Hyvä maine on yrityksen ensisijainen kilpailuvaltti, ja asiakastyytyväisyyttä sekä ostokäyttäytymistä seurataan päivittäin. DealDash on herättänyt paljon kansainvälistä keskustelua niin perinteisessä kuin sosiaalisessa mediassa, ja DealDashistä onkin kasvanut maailman puhutuin Facebook-brändi vuonna 2013. Suomen-kilpailun voittajat 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 William Wolfram, DealDash Oyj Kim Väisänen, Blancco Oy Mikael Hed, Rovio Entertainment Oy Olli Muurainen, Management Events Oy Ilkka Seppälä, Marinetek Group Oy Aaro Cantell, Normet Group Oy Jarkko Veijalainen, 3 Step IT Group Oy Raimo Sonninen, Bella-Veneet Oy Göran Sundholm, Marioff Corporation Kirsti Paakkanen, Marimekko Oyj Vesa Keskinen, Veljekset Keskinen Oy Ernie | joulukuu 2013 Vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto, tuomariston puheenjohtaja: William Wolfram on loistava esimerkki peräänantamattomasta yrittäjästä, jolla on vahva visio. Sen voimin hänellä on erinomaiset mahdollisuudet kasvuun sekä kotimaassa että kansainvälisesti. 11 Tuotanto-sarjan voittaja: Asko Myllymäki Päätoimija Oy Toimitusjohtaja Asko Myllymäki on viitoittanut Päätoimijan yrityskasvua rakennusalalle epätavanomaisin lähestymistavoin: asiakassuuntautuneisuudella ja myyntityötä korostaen. 24-vuotiaasta lähtien isänsä jalanjäljissä rakennusalan yrittäjänä toiminut Myllymäki kokee, että kaikkeen voi vaikuttaa — etenkin omaan menestykseen. Gaalan juonsi Maija Lehmusvirta. Päätoimija erottuu edukseen kilpailijoistaan siten, että pelkän rakennustyömaan hallinnoimisen sijaan sen toiminta ja palvelut kattavat koko projektin aina tarjousvaiheesta alkaen. Liikeideana on tuottaa laadukkaita toimitiloja erittäin kustannustehokkaasti sekä toteuttaa aktiivista, asiakashakuista myyntityötä uusia liiketoimintamahdollisuuksia jatkuvasti silmällä pitäen. Family Business Award of Excellence Olli Reenpää Otava Oy Suomalaisille tähtikuvioisesta logostaan tuttu Otava on vuonna 1890 perustettu yksityinen, riippumaton ja vakavarainen mediatalo, jonka johdossa vuorineuvos Olli Reenpää edustaa Reenpäiden kolmatta sukupolvea. Yhtiön liiketoiminta-alueisiin lukeutuvat kirjojen ja aikakauslehtien kustannus, kirjakauppatoiminnot sekä sähköiset vapaa-ajan palvelut. Otavan liiketoiminnan kantavana voimana on säilynyt yli vuosisadan intohimo kustannustoimintaan, tuotteiden laatuun sekä suomalaiseen kieli- ja kulttuuriperintöön. Kirjatuotteiden kysynnän ja asiakkaiden lukutottumusten muuttuessa Otava on rohkeasti sopeuttanut strategiansa ja toimintamallinsa vastaamaan markkinoiden vaatimuksia. 12 Ernie | joulukuu 2013 Palvelut-sarjan voittaja Janne Niska Janneniska Oy, Pekkaniska Oy, JN Windpower Services Oy Janne Niska on onnistunut luomaan perinteiselle toimialalle uusia ja innovatiivisia ratkaisuja tuottavan yrityskeskittymän, jonka yritykset ovat teknologisesti markkinoiden suunnannäyttäjiä, ja jonka palvelut tuovat lisäarvoa asiakkaiden liiketoimintaan. Näistä kolmesta yrityksestä kaksi on toiminut nostoalalla vuosikymmeniä. Kolmas ja viimeisin aluevaltaus on tuulivoima-ala, jolta saatavaan kasvuun Janne Niska panostaa voimakkaasti. Palkinnon jakoi tuomaristoa edustanut Mikael Hed. Janneniska Oy tarjoaa yksilöityjä palvelukokonaisuuksia, Pekkaniska Oy on tällä hetkellä liikevaihdoltaan maailman 42. suurin nostolaitteiden vuokrausyritys ja JN Windpower Services Oy alansa johtava toimija Pohjois-Euroopassa. Young Emerging Entrepreneur of the Year Tomi Björck ja Matti Wikberg BW-Restaurants Oy Tomi Björckin ja Matti Wikbergin perustamat menestysravintolat Farang, Gaijin ja Boulevard Social tarjoavat helsinkiläisille uudenlaisen olohuoneen, jossa nautitaan sosiaalisesta kanssakäymisestä ja hyvästä ruoasta. Katso finalistien esittelyvideot EY:n YouTube-kanavalla. Avaa oheisesta koodista tai osoitteessa youtube.com/EYFinland Tämä kuva Matti Wikbergistä (vas.) ja Tomi Björckistä on Helsingin aluekilpailutapahtumasta. Ernie | joulukuu 2013 BW-Restaurants asettaa tuotteen laadun ja asiakastyytyväisyyden kaiken muun edelle. Oikukkaalla alalla on tärkeää pysyä asiakkaan hermolla luoden sitä, mitä markkinat kaipaavat. Helsingin lisäksi Björck ja Wikberg ovat avanneet ravintolan Tukholmaan ja haaveilevat uusien kansainvälisten markkinoiden valloituksesta lähitulevaisuudessa. 13 • Teksti: Kaija Törmä • Kuvat: Tommi Heinonen Gaala kruunasi yrittäjäkilpailun Entrepreneur of the Year -kilpailu huipentui tänäkin vuonna juhlagaalaan, jota voi puitteiltaan ja ohjelmaltaan pitää ehkäpä kilpailuhistorian hienoimpana. G Paulig-konserni teki viime vuonna hyvän tuloksen. Erityisesti kehittyi kahviliiketoiminnan tulos. — Meillä on siitä kiitollisia asiakkaita, että he juovat kahvia suhdanteista riippumatta ja eniten maailmassa, kertoi konsernijohtaja Jaana Tuominen, joka itse ei juo kahvia ollenkaan. Tuomisen mukaan suurin trendi maailmalla on nyt — toisin kuin luulisi — vaaleapaahtoinen kahvi, joka suodatetaan kuppi kerrallaan. Gaalassa mukana myös puoliso Tommy Laakso. aalan näyttämönä toimi nyt ensim mäistä kertaa Suomen Kansallis ooppera, jonka kanssa EY solmi viime kesänä yhteistyösopimuksen. Juhla alkoi perinteiseen tapaan cocktailtilaisuudella. Hauska idea oli järjestää se oopperan päälavalla. Lavalta siirryttiin oopperan juhlavalaistuun päälämpiöön. Vuorossa oli ohjelmallinen istuva gaalaillallinen, jonka aikana MTV3:n uutisankkuri Maija Lehmusvirta johdatteli vieraat ohjelmanumerosta toiseen. Palkintojenjakojen ja herkullisen menun lomassa juhlaväki pääsi nauttimaan oopperan taiteilijoiden upeista esityksistä. Tarjolla oli tenori Mika Pohjosen ja sopraano Tuuli Takalan tulkitsemaa Puccinia ja Mozartia, mutta myös mezzosopraano Angelika Klasin esittämiä Astor Piazzollan tangoja. Sokerina pohjalla nähtiin iki-ihana kuolevan joutsenen tanssi ja lämpiön suuren lasiseinän takaa avautunut ilotulitus. Kaiken loiston keskellä tilaisuuden suurimpia tähtiä olivat kuitenkin kilpailun kaikki finalistit. — Entrepreuneur of the Year -gaala on vuodesta toiseen ollut EY:n inspiroivimpia tilaisuuksia, kuvasi iltaa Suomen EY:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Luoma. Toivomme, että se oli sitä myös vieraille! 14 Ernie | joulukuu 2013 Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola saapui gaalaan ystävänsä, Aalto-yliopiston yrittäjyysohjelman johtajan ja Entrepreneur of the Year -kilpailun tuomaristoon kuuluvan Olli Vuolan kutsumana. — Todella hieno juhla, täynnä ilonaiheita!, kiitteli Korhola ja kertoi olleensa vaikuttunut sekä finalistien yrittäjätarinoista että ohjelmasta. — Hypetin tilaisuutta lähettämällä twiittejä pitkin iltaa. Media on yksi rakennemuutoksen koettelemista aloista, mutta sieltä löytyy myös onnistumisia. — Meillä on valtavasti hankkeita digitaalisessa mediassa. Esimerkiksi Kauppalehden digitaaliset sisältötuotot kasvoivat kolmannella kvartaalilla yli viidenneksen vuoden takaisesta ja ilmoitusmyynti verkossa neljänneksen. Iltalehden ilmoitusmyynnistä jo 60 prosenttia tulee digipuolelta. Toteutimme viime vuonna myös onnistuneita yritysostoja Itä-Euroopassa digitaalisen palveluliiketoimintamme vahvistamiseksi, kertoi Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne. Vieressä puoliso Minna. Exel muistetaan edelleen kävely- ja muista sauvoistaan, vaikka se myi urheiluvälineliiketoimintansa vuosien 2008–2010 aikana ja keskittyi komposiittiprofiileihin. Samalla yrityksen nimi muuttui Exel Composites Oyj:ksi. — Olemme kehittäneet useita uusia asiakaskohtaisesti räätälöityjä sovelluksia eri segmentteihin. Yhtiö on markkinajohtaja komposiittiprofiileissa ja tase on vahva, joten meillä on erinomainen valmius kasvattaa liiketoimintaamme markkinoiden elpyessä, kertoi Exel Compositesin talous- ja hallintojohtaja Ilkka Silvanto. Vierellä vaimo Marja-Leena. Jolla sai odotetun matkapuhelimensa markkinoille marraskuun lopulla. Toimitusjohtaja Tomi Pienimäen mukaan puhelimesta tehtiin kymmeniä tuhansia ennakkovarauksia 136 maasta. — Android hallitsee älypuhelinten käyttöjärjestelmiä eikä sille ole ollut vuosiin vaihtoehtoa. Nokian hylkäämän Meegon pohjalle rakentamamme Sailfish-käyttöjärjestelmä on sellainen, sanoi Pienimäki ja arveli Jollan saavan sympatiapisteitä Daavid–Goljat -asetelmasta. — Jollan älypuhelin on individualistin valinta. Gaalatunnelmassa mukana Virpi Ruoti. Luksustuoteala on kasvanut finanssikriisin jälkeen vuosittain kaksinumeroisin luvuin. Se näkyy myös suomalaisessa Wheslyn Groupissa, joka valmistaa käsin viimeisteltyjä luksustuotteita huiveista viininjäähdyttimiin. Materiaaleina käytetään hienointa pellavaa, kashmiria, mohairia ja vesipuhvelin nahkaa. Yritys on saanut Balmuir-brändillä valmistettuja tuotteitaan moneen arvostettuun tavarataloketjuun ja noin 80 prosenttia liikevaihdosta tulee viennistä. — Laatuun nähden hintamme on edullinen, arvioi Wheslyn Groupin perustaja Heidi Jaara yrityksen menestystekijöitä. Vierellä puoliso Juha. Monialayritys Bernerin toimitusjohtajana 25 vuotta työskennellyt George Berner jäi eläkkeelle pari kuukautta sitten. — Tämä elämänvaihe tuntuu tosi hyvältä. Teen yrityksessä edelleen töitä muutaman tunnin päivittäin, mutta nyt jää aikaa muuhunkin. Bernerin uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin ensimmäistä kertaa historiassa suvun ulkopuolinen. — Meillä oli suvussa hyviä kandidaatteja, mutta he ovat vielä hiukan liian nuoria ja kokemattomia, ja ainahan pitää valita paras vaihtoehto, George Berner sanoi. Gaalassa myös puoliso Kirsi-Marja Koskelo. Ernie | joulukuu 2013 Nokiassa ja NSN:ssä 18 vuoden uran tehnyt juristi Kirsi Komi löysi uuden tehtävän sairastuttuaan rintasyöpään. Nopeasti hoitoa halunnut Komi hakeutui yksityiseen Docrates Syöpäsairaalaan. Sieltä välittynyt osaaminen ja innostus vaikuttivat Komiin niin, että hän lupautui keväällä 2011 Docratesin hallituksen puheenjohtajaksi ja osti samalla neljän prosentin osuuden yhtiöstä. — Olemme tänä vuonna saaneet ilahduttavasti potilaita sekä kotimaassa että ulkomailta. Uskon vahvasti, että sairaalalla on valtavasti kasvupotentiaalia, kertoi seitsemän yhtiön hallituksessa toimiva Komi. Puoliso Tuomo Raasio kuuluu pääomasijoitusyhtiö CapManin partnereihin. 15 • Teksti: Heidi Hammarsten • Kuvat: Sini Pennanen, Artek, EY:n kuva-arkisto ja Vitra AG Transaktiojuridiikka on moniottelua Yrityskauppoihin liittyvät lakipalvelut vaativat paljon muutakin kuin juridiikan osaamista. On hallittava myös projektijohtaminen ja yhteispeli muiden neuvonantajatahojen kanssa. K un sveitsiläinen designyritys Vitra syyskuussa osti suomalai sen Artekin, EY oli transaktiossa vahvasti mukana avustaen ostajaa Vitra Holding AG:tä. — Avustimme ostajaa transaktiossa alusta loppuun saakka; oikeudellisessa, taloudellisessa ja vero-oikeudellisessa due diligencessä sekä sopimusneuvotteluissa ja transaktiodokumenttien laatimisessa, kertoo toimeksiannosta vastannut EY:n partner Sakari Helminen. Vitra on sveitsiläinen perheyritys, joka tunnetaan kansainvälisesti laadukkaista design-huonekaluistaan. Suomalaisen muotoilun ikoni Artek oli myös alun perin perheyhtiö, mutta ennen yrityskauppaa sen omisti ruotsalainen, yksityinen sijoitusyhtiö Proventus AB. — Transaktiota oli mieluista olla toteuttamassa, koska Vitran ja Artekin kumppanuus perustuu selvästi yhteiseen arvomaailmaan. Tämä heijastui myös sopimusneuvotteluihin, jotka vietiin läpi hyvässä hengessä, Helminen jatkaa. Vitran talousjohtaja Martin Dörig vahvistaa olleensa erittäin tyytyväinen Suomen EY:n vahvaan projektiosaamiseen ja kokemukseen yrityskauppojen toteuttajana. Vitran talousjohtaja Martin Dörig oli tyytyväinen sujuviin sopimusneuvotteluihin. Muutaman kuukauden projekti Useimmiten yrityskaupat toteutuvat 3—6 kuukaudessa. Tosin Artekin ja Vitran tapauksessa ensimmäiset tunnustelut perheyritysten kesken tehtiin jo 18 vuotta sitten. Tyypillinen yrityskauppaprosessi alkaa keskusteluilla osapuolten välillä, jota seuraa tavallisesti indikatiivisen tarjouksen ja aiesopimuksen laadinta sekä due diligence -tarkastus ja kauppakirjan valmistelu. EY:n etuna transaktiojuridiikassa on kansainvälisyyden lisäksi se, että juridiikan lisäksi EY tarjoaa myös muita yrityskaupoissa tarvittavia neuvonantajapalveluja. Jos neuvonantajat tulevat eri taloista, he viestivät vähemmän keskenään ja syntyy päällekkäisyyksiä ja mahdollista kustannuslisäystä 16 Ernie | joulukuu 2013 Neuvonantajien aikaisempi kokemus vastaavista yritysjärjestelyistä Nimetty vastuuhenkilö ja hänen aktiivisen mukanaolonsa varmistaminen Eri asiantuntijoiden työn koordinointiosaaminen ja vastuuhenkilön laaja-alainen ymmärrys myös taloudellisista ja vero-oikeudellisista asioita Asiantuntijoiden toimialatuntemus Miten valita yritysjärjestelyneuvonantaja? Partnerit Sakari Helminen ja Kjell Renlund EY:n yritysjärjestelyryhmästä listaavat viisi keskeisintä seikkaa, jotka tulisi ottaa huomioon neuvonantajaa valittaessa. Tehokas hinnoittelu ja synergioita hyödyntävä projektinjohto ja -toteutus Sakari Helminen Kjell Renlund Julkinen ostotarjous yhdeltä luukulta EY toimi neuvonantajana myös, kun Oy Lival Ab teki vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen NASDAQ OMX:ään listatusta Nordic Aluminium Oyj:stä. Toimeksianto sisälsi kaiken ostajan tarvitseman taloudellisen ja juridisen neuvonannon. Siihen kuului myös tarjousesitteen tekeminen ja sen hyväksyttäminen Finanssivalvonnassa. Osana projektia Nordic Aluminium Oyj de-listattiin Helsingin pörssistä. — Tämä on jälleen erinomainen esimerkki EY:n kyvykkyydestä hoitaa isoja yritysjärjestelyjä tarjoamalla kaikki tarvittavat neuvonantopalvelut yhdeltä luukulta, toteavat Sakari Helminen sekä EY:n Corporate Finance -tiimin vetäjä, partner Timo Leivo (kuvassa). EY avusti lisäksi pörssitiedottamiseen liittyvissä erityiskysymyksissä, vähemmistöosakkeiden lunastusprosessin Timo Leivo loppuunsaattamisessa ja Nordic Aluminiumin de-listausprosessissa, sekä lopulta kohdeyhtiön sulauttamisessa Oy Lival Ab:hen. Livalin pääomistaja Stig Lival-Lindström on tyytyväinen EY:n kokonaisvaltaiseen palveluun ja projektin ammattimaiseen läpivientiin alusta loppuun saakka. — EY:n kontaktihenkilöt olivat lisäksi koko prosessin ajan hyvin tavoitettavissa, Stig Lival-Lindström jatkaa. Ernie | joulukuu 2013 17 asiakkaille. Kun EY:llä laki-, vero- ja taloudellinen due diligence -tarkastus tulevat yhdestä ja samasta paikasta, raportti on paremmin mietitty loppuun asti ja kustannussäästöä syntyy. Synergioita saadaan aikaiseksi eri havaintoja ja analyysejä yhdistelemällä. Tämä helpottaa asiakkaan toimintaa. Helminen on havainnut, että due diligence on nykyisin korkealla ostajan prioriteeteissa. Tarkastuksen painopisteet valitaan kuitenkin nykyään aiempaa huolellisemmin, eivätkä asiakkaat tavallisesti halua laajoja kaiken kattavia raportteja, vaan olennaisiin asioihin keskittyviä tarkkoja analyysejä. Puolet kaupoista kansainvälisiä Suomen EY:n yritysjärjestelyjuristit ovat vuodessa mukana noin 40 yrityskaupassa. Noin puolessa kaupoista on kansainvälinen liityntä. — Meillä on toimivat kontaktit ympäri Eurooppaa. Globaalisti EY:n verkostossa on noin 900 juristia 30 maassa ja lakipalvelumme laajenee kovaa vauhtia uusiin maihin. Jos maassa ei ole vielä meidän omaa lakipraktiikkaamme, käytämme paikallisia lakiasiaintoimistoja. — Joka tapauksessa suomalaista ostajaa tai myyjää palvelee yksi ainoa kontaktipiste, ja asiat tapahtuvat nopeasti ja kustannustehokkaasti. Jos päämiehemme on esimerkiksi suomalainen yhtiö, jolla on omistuksia ulkomailla, otamme kontaktin globaaliin verkostoomme ja pyydämme heiltä tarjoukset. Tiimiin parhaat kyvyt rajoihin katsomatta Yrityskauppatiimin koko ja tiimitys vaihtelee kaupan koon ja osapuolten toimialan mukaan. Suurimman osan kotimaisista kaupoista hoitaa tiimi, joka koostuu yhdestä partnerista, yhdestä seniorijuristista ja parista managertason juristista. Parhaimmillaan kansainvälisessä kaupassa on ollut mukana useita kymmeniä juristeja eri puolilta maailmaa. Globaalisti yrityskauppojen määrä laski viime vuonna 2,7 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Euroopassa pudotus oli jyrkempi, 6,5 prosenttia. — Pieniä ja keskikokoisia kauppoja on kuitenkin toteutettu tasaiseen tahtiin, mutta isommat järjestelyt ovat olleet harvassa. Yritykset ovat hakeneet erilaisia yritysjärjestelyvaihtoehtoja, kun muut tehostamistoimet on tehty jo aiemmin, Helminen arvioi. Helmisen mukaan yrityskaupoissa ovat lisääntyneet erilaiset kauppahinnan tarkistusmekanismit ja osapuolten vastuunjako kirjataan kauppakirjaan aiempaa yksityiskohtaisemmin. — Neuvonantajan kokemus on tärkeää, sillä yrityskaupan osapuolilla ei aina ole laajaa kokemusta kaupoista. Neuvonantajan on siksi syytä olla sitäkin kokeneempi. Silloin pitää selkokielellä selittää asioita ja tarjota tukea, Helminen kuvaa juridisen neuvonantajan tehtävää. Yrityskaupan tekijän kannattaa neuvonantajaa valitessaan pyytää nähdäkseen juristitiimin CV:t ja referenssit. Yrityskaupat ovat projekteja, joiden läpivienti vaatii projektiosaamista. Siksi tiimin kokemus alalta on tärkeää. EY:llä on myös laajaa ja kansainvälistä toimialaosaamista — toimialan trendit tulevat meille tietoon nopeasti laajasta verkostostamme. — EY:llä on vahva juridinen osaaminen Rahapajan rohkea strateginen laajennus Saksaan Suomen Rahapaja on johtava euroalueen kolikonvalmistaja sekä yksi maailman suurimmista metallirahan viejistä. Ala on kuitenkin ollut globaalisti ylituotannon vaivaama. Rahapajan toiminta tarvitsi sekä tehostamista että uusia strategisia etuja. Ratkaisu oli yrityskauppa, jolla Rahapaja osti saksalaisen Saxonia Eurocoin GmbH:n koko toiminnan vuonna 2011, ja sai kaupan myötä kolikoiden aihiotuotannon itselleen. Aiemmin aihiot oli hankittu ulkopuoliselta toimijalta. Osana kauppaa Suomen Rahapaja sai myös Saxonian osuuden Espanjan valtion kanssa puoliksi omistetusta yhteisyrityksestä Espanjassa. EY:n suomalais-saksalainen tiimi tuki Suomen Rahapajaa kaupassa moni- 18 alaisesti due diligencen, veropalveluiden, taloushallinnon konsultoinnin sekä lakipalveluiden avulla. Varsinaisen kaupan jälkeen integraatioprosessin tuki on jatkunut erityisesti lakipalveluilla. Integraation ja yrityskaupan hyödyt edellyttivät myös Saxonian vanhojen henkilöstöjärjestelyjen läpikäyntiä. EY:n saksalaisten ja espanjalaisten juristien avulla käytiin läpi sekä YT-neuvottelut että vanhat toimitusjohtajasopimukset. Saxonian toiminnan tiiviimpi integrointi Rahapajaan jatkuu edelleen Saksassa ja Espanjassa. — Saxonian integraatiossa on astuttu taas askel eteenpäin. Haasteita on edelleen toimintakulttuurien yhteensovittamisessa ja heikko markkinatilanne heijastuu myös siihen. EY:n osaaminen on ollut tukenamme yhtiö- ja työoikeudellisissa kysymyksissä, joi- Ernie | joulukuu 2013 ta väistämättä tulee eteen raivatessamme tietä tulevaan, Suomen Rahapajan toimitusjohtaja Paul Gustafsson sanoo. — Suomalaisen yrityksen ei kannata liikaa empiä yritysostojen tekoa ulkomailta, koska strategiaa parhaiten tukevat ostokohteet eivät aina löydy välttämättä aivan naapurista. Vaikka toimintaympäristö kohdemaassa ei olisi ennestään tuttu, paikallinen asiantuntemus on aina saatavilla osaksi tiimiä niin laki- kuin muissakin palveluis sa, partner Riitta Sedig EY:ltä muistuttaa. Riitta Sedig Partner Sakari Helminen, EY: EY:n etuna transaktiojuridiikassa on kansainvälisyyden lisäksi se, että tarjoamme juridiikan lisäksi myös muita yrityskaupoissa tarvittavia neuvontapalveluja. myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Vaasan seudulla EY hoiti kesäkuun lopussa päättyneellä tilikaudella noin 15 yrityskauppaa. Vaasa tunnetaan erityisesti energiaklusteristaan, ja merkittävä osa kaupoista kohdistuikin uudistuvan energian tuotantoon, kertoo partner Kjell Renlund Vaasasta. Suurimmassa kaupassa oli suomalainen ostokohde ja kansainvälinen ostaja. EY:n yrityskauppatiimiin kuului toistakymmentä henkeä. — Tottakai käytämme varsinkin isommissa kaupoissa oman toimistomme lisäksi EY:n globaalia osaamista. Se on etumme ja voimavaramme. Mutta ymmärrämme myös, että paikallinen yritys ajattelee paikallisen neuvonantajan ymmärtävän paikallisten yritysten bisneksen parhaiten, sanoo Renlund. Kastelli laajensi tarjontaansa yrityskaupalla Kastelli-talot Oy osti syksyllä 2013 osake-enemmistön Rakennusliike Lapti Oy:stä. Kastelli on ollut pientalomarkkinoiden ostetuin talomerkki vuodesta 1994, ja yrityskauppa tarkoitti Kastellitaloille merkittävää uutta aluevaltausta uudelle toimialalle. Kastelli-talot Oy on osa Harjavalta-konsernia. — Yrityskaupan myötä Kastelli-konserni pystyy entistä paremmin vastaamaan eri elämäntilanteissa olevien asumistoiveisiin. Voimme nyt monipuolisemmin tarjota myös aivan ensimmäistä asuntoa, joka tyypillisesti sijaitsee rivitai kerrostalossa, sekä lapsiperheille räätälöityjä pientaloratkaisuja kokonaisvaltaisesti toteutettuina paketteina, Kas- tellin toimitusjohtaja Antti Pohjola toteaa. — Myös Laptin pitkälle kehitetty konsepti ja vahva panos päiväkoti- ja hoivakotirakentamisessa kiinnosti ja se sopii erittäin hyvin liiketoiminnan laajennukseksi yrityksellemme, Pohjola avaa yrityskaupan taustoja. EY tuki Kastellia kaupassa olemalla asiakkaan kumppanina kaikissa yrityskaupan eri vaiheissa, mukaan lukien due diligence -tarkastus Rakennusliike Lapti Oy:ssä, yrityskauppaan liittyvät neuvottelut sekä yrityskauppaan liittyvien asiakirjojen laatiminen. — Yhteistyö EY:n kanssa sujui saumattomasti läpi koko prosessin. Myös joustavuutta löytyi vaikkapa silloin, kun töitä jouduttiin tekemään varsinaisen työajan ulkopuolella, Pohjola kertoo. Ernie | joulukuu 2013 Director, varatuomari Kirsi Putkonen EY:ltä oli mukana toteuttamassa kauppaa ja näkee Kastellin yrityskaupan hienona askeleena kohti uutta toimialavaltausta. — Yrityskaupalla saavutettiin kahden merkittävän pohjoissuomalaisen rakennusalan toimijan yhteenliittyminen. Kauppa toteutui molempien osapuolten vahvan sitoutumisen ansiosta, Kirsi Putkonen summaa. Kirsi Putkonen 19 • Teksti: Juuso Enala • Kuvat: Jouko Keski-Säntti Verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja läpinäkyvyydestä Syyskuussa järjestetyssä EY:n suuressa veroseminaarissa veropalveluiden partner Kari Pasanen johdatteli asiantuntijapaneelia, jonka tematiikka painottui kestävän verostrategian haasteisiin. Keskusteluun osallistuivat kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen Mika Lintilä, Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio sekä Nokian Head of Tax Lari Hintsanen. Nostimme tähän artikkeliin keskustelijoiden näkökantoja niin poliittisen päättäjän, suursijoittajan kuin kansainvälisen yrityksen perspektiivistä. 20 Ernie | joulukuu 2013 TIMO RITAKALLIO Sijoituskohteittemme tulee olla vastuullisesti johdettuja. Samalla omistaja-arvon tulee kasvaa. Lähtökohta on, että yritystä johdetaan maan pelisääntöjen mukaisesti, mutta tulos optimoiden. Pitää arvioida, ovatko verotukselliset ratkaisut keinotekoisia vai aitoja. Jos joku yritys maksaa kilpailijoihin verrattuna huomattavan paljon veroja, onko se tilanteen tasalla? Keskeistä on läpinäkyvyys. Pitää pystyä kertomaan, mikä on yrityksen veropolitiikka 50 maassa toimivalla yrityksellä. Verotukseen voidaan nähdä monta tulokulmaa. Siksi se on kompromissien hakemista. Monet edelläkävijäyritykset kertovat avoimesti verojalanjäljestään. Halutaan varmistua, että sijoituskohteet ovat vastuullisia. Mikä on politiikka veroasioiden suhteen ja varsinkin niiden avoimessa viestimisessä? Ei ole yrityksen tai omistajan intressissä viedä avoimuutta tasolle, jossa se aiheuttaa kilpailuhaittaa esimerkiksi siirtohinnoittelussa. Ilmarinen on suomalaisena institutionaalisena suursijoittaja mukana kansainvälisissä verkostoissa, jonka jäsenillä on yhteinen maailmankuva: sustainable capitalism. Se on vahvistuva, globaali trendi eläkevarojen sijoittajien keskuudessa. Eläkevarojen sijoittamiseen liittyy aina erityinen läpinäkyvyysvaatimus. Ilmarinen on jo vuosikymmenen sitoutunut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin, joilla ehkäistään esimerkiksi ympäristön vahingoittumista ja lapsityövoiman käyttöä. Nyt mittaristoon on nousemassa myös verotuksellinen yhteiskuntavastuu, jota seuraamme proaktiivisesti. LARI HINTSANEN Konserniverojohtajan näkökulmasta yhteiskuntavastuun käsite on haastava: globaalissa taloudessa yhteiskuntavastuun reunaehdot ja fair share of taxes vaihtelevat. Pallottelemme asiaa jatkuvasti tarkastusvaliokunnan kanssa. Globaalissa veroetiikassa on todellisia eroja. Voidaan karrikoiden sanoa, että anglosaksisissa maissa koetaan, että yrityksen johdon pitää pyrkiä nollaverotukseen. Pohjoismaissa verorasitusta pitää optimoida, mutta hyvään yrityskansalaisuuteen kuuluu, että veroja tulee maksaa. Toimimaasta riippumatta sijoittajat arvioivat kuitenkin yrityksiä EPS:n (earnings per share) mukaan. Konsultatiivinen vuoropuhelu verottajan kanssa on mahdollisuus, mutta pitää laskea sen kustannus/hyöty-suhde. Kanssakäyminen vaatii resursseja yrityksiltä, tarvitaan rekrytointeja. Kun Nokian Microsoft -kauppa julkaistiin, saimme muutamassa päivässä useita yhteydenottoja monen toimintamaamme verottajalta. MIKA LINTILÄ Verotuksen kansainvälisestä merkittävyydestä kertoo jotakin se, että syyskuisen Pietarin G20-tapaamisen kaksi pääaihetta olivat Syyria ja veroparatiisit. Harmaa talous on iso ongelma. Komission laskelmien mukaan Euroopan tasolla viidennes tulosta jää verottamatta: 3 000 miljardin verokannasta jää vuosittain keräämättä veroa 1 000 miljardia. Komission arvion mukaan Suomessa harmaan talouden osuus on 14 prosenttia bruttokansantuotteesta, oma arviomme on 7,5 prosenttia. Jos tämä kotimainen 32 miljardin vuotuinen harmaa taloutemme saataisiin verotettua, siitä kerättäisiin 11 miljardia veroa ja koko kestävyysvajeemme olisi sillä ratkaistu. Kansakuntien välinen verokilpailu kiristyy. Oma veikkaukseni on, että 10 —20 vuodessa siirrytään noin 10 prosentin yhteisöverokantaan. Verotus on siirtymässä pysyvästi kulutus- ja haittaveroihin. Myös perintöverotuksen kanssa on tehtävä muutoksia: 10 vuoden aikana Suomessa on tulossa 17 000 sukupolvenvaihdosta. Näiden yritysten jatkuvuus on turvattava. Ernie | joulukuu 2013 21 • Teksti: Heidi Hammarsten • Kuvat: Parocin ja EY:n kuva-arkistot Tehot irti taloushallinnosta Taloushallinnon siirto palvelukeskukseen paransi toiminnan laatua, yhtenäisti toimintatavat — ja tuotti Parocille liki 30 prosentin kulusäästön. CFO Anders Dahlblom, Paroc Parocin uusi taloushallinnon palvelukeskus Liettuassa oli täydessä valmiudessaan viime vuodenvaihteessa. Siellä työskentelee nyt 38 henkeä, kun aiemmin vastaavissa taloushallinnon töissä kului noin puolet enemmän henkilötyövuosia. — Kulusäästöt alkavat olla lähellä 30 prosenttia, jonka asetimme tavoitteeksi, Dahlblom sanoo. EY tuli Parocin kumppaniksi kehityshankkeeseen siinä vaiheessa, kun perusratkaisu oli jo lyöty lukkoon. Projektista vastasivat EY:n partner Mette Vilos ja johtaja Jarkko Orjatsalo. — Tarvitsimme tähän tueksi jonkun, jonka kanssa viedä työlästä projektia eteenpäin. EY on talo, jolla on kokemusta samantyyppisistä projekteista, hyvät referenssit ja ammattitaitoisia ihmisiä. Lisäksi kumppanin tiimistä pitää tulla sellainen fiilis, että se sopii yhteen oman tiimimme kanssa, Dahlblom perustelee. rityksen ei tarvitse olla valtavan kokoinen, jotta sen kannattaisi ryhtyä taloushallinnon tehostus hankkeeseen. Keskisuuri energiatehokkaiden eristeiden valmistaja Paroc heräsi pari vuotta sitten siihen, että sen 14 toimintamaassa jokaisessa oli oma talousosasto, joka hoiti asioita omalla tavallaan. — Toiminnan tehostaminen oli yksi kehitysprojektin selvä tavoite. Toinen oli läpinäkyvyys ja toimintatapojen harmonisointi. Kolmas tavoite oli palvelutason yhtenäistäminen. Haimme myös talous- ja controllerhenkilöstölle entistä selkeämpiä rooleja sekä toimintaan parempaa skaalautuvuutta, kertoo Parocin CFO Anders Dahlblom. Tuttu maa toimii hyvin Paroc valitsi palvelukeskuksensa kohdemaaksi Liettuan, koska saatavilla oli resursseja kuten koulutettua työvoimaa ja yhteiskunta toimii hyvin. — Meillä oli siellä jo aiemmin tehdasyhtiö, jonka taloushallinnossa työskennelleet siirtyivät palvelukeskuksen ydinhenkilöiksi. Emme halunneet sellaiseen maahan kuten Intiaan, jossa meillä ei ollut omaa toimintaa. Kevenevät kustannukset olivat tärkein valintaan vaikuttava tekijä. Suomalainen taloushallinnon työntekijä maksaa keskimäärin noin kolme kertaa enemmän vuodessa kuin liettualainen vastaava työntekijä. Suomalaisyritysten suosituin vaihtoehto 22 Ernie | joulukuu 2013 Y edullisemman kustannustason maiden palvelukeskusprojekteissa on Jarkko Orjatsalon mukaan Puola. — Iso maa, paljon yliopistoja, kielitaitoista työvoimaa, hyvät tukiaiset, Orjatsalo listaa Puolan valintaperusteita edullisten työvoimakustannusten lisäksi. Mette Vilos kertoo, että taloushallinnon kehityshanke alkaa EY:llä aina tavoitteiden määrittelystä asiakkaan kanssa. Puhutaanko kustannussäästöistä, prosentteina tai euroina, laadun parantamisesta vai mistä? Pitää myös selvittää ja ymmärtää lähtötilanne. Muutaman kuukauden alkuselvitysvaiheen jälkeen alkaa yksityiskohtainen suunnittelu siitä, miten prosessi etenee. — Meillä hankkeessa oli kolme work streamia, taloushallinto, business controlling ja it. Ohjausryhmä pysyi koko hankkeen ajan samana, mutta muuten väen määrä vaihteli, kertoo projektivastaavana Parocilla toiminut Virve Ruhtinas. Ohjausryhmään Paroc oli koonnut sekä liiketoimintojen, HR:n että ICT:n edustajia. Palvelutaso tasaiseksi Parocin uusi palvelukeskus onnistui sekä laskemaan kustannuksia että parantamaan palvelutasoa — miten se on mahdollista? — Aiemmin meillä oli joissakin paikoissa liiankin hyvä palvelutaso, toisissa paikoissa taas mikään ei toiminut. Nyt taso on sama kaikkialla ja keskimäärin se on noussut, perustelee Dahlblom. Yleensä hankkeiden alkuvaiheessa yrityksellä ei ole oikein käsitystä siitä, mikä on taloushallinnon toiminnan laatu ja miten sitä mitataan. Ohjeistuksia voi olla, mutta niitä ei välttämättä noudateta. Palvelukeskus määrittelee tarkasti, mitä se tekee ja miten tekee — ja myös noudattaa näitä määrityksiä. Laaditaan myös mittarit esimerkiksi siitä, kuinka nopeasti asiat tapahtuvat. — Laadulle tulee hinta. Kaikki on mahdollista, mutta se maksaa, Mette Vilos kuvaa. Uuden toimintatavan sisäänajo vaati työtä. Paroc seurasi toiminnan käynnistymistä viime keväänä asiakastyytyväisyyskyselyllä, jonka perusteella tartuttiin ongelmakohtiin ja tehtiin muutoksia. — Nyt ei missään ole enää sellaisia tulipaloja, että asiat eivät toimisi. Enemmän kuulee sellaista puhetta, että siellä tehdään hyvää työtä. Palvelukeskuksen toimintaa seurataan jatkuvasti yhdessä myynnin, oston ja tuotannon kanssa muodostetussa johtoryhmässä, kertoo Dahlblom. Dahlblom ja Ruhtinas korostavat sisäisen viestinnän merkitystä muutoshankkeen onnistumisessa. Sitä ei kerta kaikkiaan voi olla liikaa, koska muutos koskettaa niin monia ihmisiä. Koska taloushallinnon tehostamisprojektissa on kyse muutoksesta, pitää hyväksyä, että asiat todella muuttuvat, Vilos korostaa. — Kaikki haluaisivat aina, että muutos tapahtuisi niin että kukaan ei huomaa mitään. Mutta aina jotakin tapahtuu, ja siksi liiallinen varovaisuus kannattaa jättää pois. Orjatsalo neuvoo, että onnistuneeseen muutosprojektiin tarvitaan sekä johdon että projektiryhmän sitoutuminen. Projektiryhmän pitää myös pystyä käyttämään riittävästi aikaa hankkeeseen. — Erilaisia näkemyksiä tulee matkan varrella vaikka kuinka paljon, mutta niitä ei pidä jäädä puimaan. Pitää olla johdonmukaisuutta ja suoraviivaisuutta tekemisessä, sanoo Orjatsalo. Vaihtoehtona myös ulkoistaminen EY on tukenut taloushallinnon kehitysprojekteissa monen kokoisia yrityksiä, muutamasta kymmenestä aina yli 1 000 hengen taloustoimintoihin. 30 hengen talousosasto on Viloksen mukaan kokoluokka, josta ylöspäin palvelukeskus alkaa kannattaa. Parocille palvelukeskusprojektissa tärkeä tavoite on skaalautuvuus. — Muuttuvassa ympäristössä asiat tapahtuvat nopeasti ja palvelukeskus on helpompi resursoida; joko lisätä resursseja tai mennä toiseen suuntaan, sanoo Dahlblom. 20 prosentin tehostussäästöt ja edullisen kohdemaan palkkakustannukset saattavat yhdessä yltää jopa 70 —80 prosentin kustannusvähennykseen. Varteenotettava vaihtoehto omalle palvelukeskukselle on ulkoistaminen, vinkkaa Vilos. Näin on varsinkin silloin, kun yrityksellä ei ole valmiiksi toimintaa sopivassa palvelukeskusmaassa. — Huomaamme asiakkaiden ajatusmaailmassa tapahtuvan nopeita muutoksia. Ulkoistuksien osuus on kasvamassa, vaikka Ernie | joulukuu 2013 edelleen perustetaan myös omia palvelukeskuksia, Vilos kertoo. Laajemman trendin Orjatsalo ja Vilos näkevät siinä, että saman katon alle palvelukeskukseen siirretään samantapaisia toimintoja myös muista funktioista. — Transaktioihin liittyviä tekemisiä on monessa funktiossa: palkanlaskentaa, matkalaskuja sekä tiettyjä myynnin ja markkinoinnin tukitehtäviä. On järkevää katsoa, että tällaiset taustatekemiset on keskitetty. On myös järkevää, että on yksi kontaktipiste, johon voivat ottaa yhteyttä niin henkilöstö, tavarantoimittaja kuin asiakaskin. Asiantuntijamme partner Mette Vilos johtaja Jarkko Orjatsalo 23 • Teksti: Heidi Hammarsten • Kuvat: EY:n kuva-arkisto Tunteeko hallitus yrityksesi tietoturvariskit? Tietoturva puhutti tarkastusvaliokunnissa EY:n johtaman tarkastus valiokuntien puheenjohtaja verkoston (Audit Committee Chair Network) syksyn kokoontumisessa keskus- teltiin tietoturvasta. 24 Yhteisen kommunikointitavan löytämisen tarve nousi keskusteluissa hyvin esiin: liiketoimintalähtöistä puhetta yleisjohdon kielellä. Toisaalta puhtaasti teknisetkään tietoturvan kysymykset eivät näytä aina olevan yksiselkoisia, vaan yritys saattaa saada eri asiantuntijoilta erilaisia suosituksia. Tästä huolimatta yrityksen pitäisi pystyä turvaamaan liiketoiminnalle kriittiset tiedot ja kohteet ilman, että liian jähmeät ratkaisut haittaavat toiminnan sujuvuutta. Pilvipalveluiden, mobiililaitteiden ja sosiaalisen median käytön kasvu liiketoiminnas- Ernie | joulukuu 2013 sa sekä niiden vaikutukset tietoturvaan olivat olleet keskustelun alla myös hallituksissa. — Mitä henkilökohtaisempiin ratkaisuihin ja laitteisiin mennään, sitä enemmän turvallisuudessa on kyse käytännöistä ja henkilöstön toimintatavoista. Mutta esimerkiksi pilvipalveluiden turvallisuus voidaan — ja kannattaa — varmistaa kolmannen osapuolen suorittamien auditointiraporttien avulla, toteaa johtaja Antti Herrala EY:ltä. Yritysten tietoturvariskit uhkaavat liiketoimintaa entistä vakavammin. Siksi ne pitää nostaa IT-osastolta hallituksen ja etenkin tarkastusvaliokunnan agendalle. V ielä kymmenkunta vuotta sitten yritysten suurin tietoturvariski olivat hakkerit, yksittäiset yli opistopojat, jotka tunkeutuivat yritysten tietojärjestelmiin näyttääkseen omia taitojaan. — Nyt mukana on vahvasti järjestäytynyt rikollisuus ja myös valtiokoneistot. Tunkeutujilla on takanaan merkittäviä resursseja ja heidän hyökkäyksensä ovat kohdennettuja, kuvaa johtaja Antti Herrala, joka vastaa EY:llä IT Risk & Assurance -palveluista. Myös globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat muuttaneet tietoturvariskejä entistä vakavammiksi. Mobiililaitteet ja pilvipalvelut ovat levittäneet liiketoimintatiedon moneen paikkaan. — Tieto leviää todella nopeasti. Esimer kiksi Wikileaks olisi ollut mahdoton toteuttaa 10—15 vuotta sitten, koska vuodettu informaatio ei olisi päässyt leviämään niin kovalla vauhdilla. Muutos on ollut niin nopeaa, että yritysten varautuminen tietoturvariskeihin laittaa resurssit tiukalle: EY:n vuosittaisen tietoturvatutkimuksen Global Information Security Surveyn mukaan 65 prosenttia yrityksistä mainitsee budjettirajoitteet suurimmaksi esteeksi tietoturvan kehittämiselle. Vain 17 prosenttia yrityksistä kokee tietoturvakäytäntöjensä olevan ajan ja yrityksen tarpeiden tasalla. Samaan aikaan 59 prosenttia kyselyyn osallistuneista organisaatioista raportoi ulkoisten kyberuhkien lisääntyneen. EY:n uusin tietoturvatutkimus ilmestyi lokakuussa. — Ongelma, jonka olemme tutkimuksessa huomanneet on, että tietoturvariskit eivät ole päässeet kunnolla toimivan johdon ja hallitusten tarkastusvaliokuntien agendalle. Onneksi tutkimus kertoo positiivisesta kehityksestä: nyt reilussa kolmanneksessa yrityksistä tietoturva-asiantuntijat raportoivat suoraan ylimmälle johdolle, kun viime vuonna osuus oli vielä lähes nollassa, Herrala sanoo. Keskeistä on liiketoimintatieto Keskeistä tietoturvan kannalta eivät Herralan mukaan ole IT-järjestelmät, vaan kriittinen liiketoimintatieto, joka järjestelmissä liikkuu. Siksi liiketoiminnasta vastaava johtaja ymmärtää parhaiten, mikä tieto on strategisesti tärkeää. — Toinen huomaamamme asia on, että harvalla yrityksellä on tietoturvastrategiaa, joka olisi linkitetty liiketoimintastrategiaan. Pitäisi olla selkeä suunnitelma siitä, miten tietoturvaa kehitetään pitkällä aikavälillä. Siis jonkinlainen viitekehys, jolla nähdään tietoturvan vahvat ja heikot osa-alueet ja sen perusteella mietitään, miten investoinnit suunnataan. Tietoturvatutkimuksessa on noussut esiin esimerkiksi, että liiketoiminnan jatkuvuussuunnitteluun panostetaan paljon. Tästä voi Herralan mukaan päätellä, että sillä alueella riittää vielä parantamisen varaa. Meneillään on paljon myös tietoturvan hallintomallin organisointia kokonaan uudelleen, esimerkiksi ISO-standardien mukaiseksi. Isoja tietoturvariskejä kohtaa muun muassa finanssisektori, koska bitteinä liikkuva rahavirta kiinnostaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Teollisuusyrityksissä kohteena on tuotekehitys, jota vakoillaan. Tiukassa kilpailutilanteessa myös hinnoittelutieto kiinnostaa. — Riskikohde on myös kyberturvallisuus, eli yhteiskunnalle kriittisten palveluiden jatkuvuus. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi sähköverkot, teleliikenne ja energiateollisuus, ehkä mediankin voi lisätä tähän. Median tietoturvariskeistä saimme näytteen viime jouluna, kun useiden suomalaisten viestintätalojen verkkosivustot joutuivat palvelunestohyökkäyksen kohteeksi. Seuratkaa, vaatikaa perusteluja Miten yritys sitten käsittelee fiksusti tieto turvariskejä hallitustasolla? Jatkuvasti ja johdonmukaisesti, vastaa Herrala. — Aina kun tarkastusvaliokunta kokoontuu, näitä asioita pitää käsitellä. Seurataan, miten asioita hoidetaan ja kysellään aihepiiristä toimivalta johdolta. Eikä hyväksytä, että Ernie | joulukuu 2013 sanotaan kyllä, asia on hoidossa — se pitää myös pystyä todistamaan ja perustelemaan. Tietoturvasta voi olla vaikeaa kommunikoida IT:n ja liiketoimintajohdon välillä. Ylimmässä johdossa ei useinkaan istu IT-johtajaa, vaan alaa edustaa talousjohtaja, joka ei ole aihepiirin varsinainen asiantuntija. — Ehkä tarkastusvaliokunnassa olisi hyvä olla mukana ihminen, joka ymmärtää IT:tä, ja jolla on jonkinlainen IT-tausta, sanoo Herrala, jolla itsellään on sekä kaupallinen että tekninen koulutustausta. — Kun tietoturva toimii IT:n osana, siitä on tullut hirveän teknistä. Ehkä siksikään viesti riskeistä ei ole mennyt oikealla tavalla perille: hyvin teknisesti ilmaistuja asioita ylimmän johdon on vaikea panna isompaan kontekstiin. Kysymyksiä tarkastusvaliokunnalle • Onko tietoturvarikkomusten määrä kasvanut yrityksessä? • Mitä yritys on tehnyt vahvistaak seen tietoturvaohjelmaansa? • Onko tietoturva osa yrityksen IT-funktiota? Jos kyllä, kenelle se raportoi? • Kuuluuko tarkastusvaliokuntaan tai hallitukseen ketään, jolla on IT-tausta? • Onko tarkastusvaliokunta mukana tietoturvastrategian laadinnassa tai päivittämisessä? • Kuinka usein valiokunta käsittelee tietoturva-asioita? • Kuka ne esittelee hallitukselle? • Pyytääkö tai saako valiokunta säännöllisiä päivityksiä tieto turvan uusista riskeistä tai kehitysaskeleista? Lähde: Cybersecurity. Considerations for the Audit Committee. (EY) Kiinnostuitko? Lue lisää EY Global Information Security Survey -raportista. 25 • Teksti: Juuso Enala • Kuvat: Jouko Keski-Säntti, Shutterstock Ajuripohjainen ennustaminen: Suomalaiset yritykset ovat edistyneitä toiminnanohjausjärjestelmien käyttäjiä. Osataanko järjestelmiä kuitenkaan hyödyntää tehokkaimmalla mahdollisella tavalla liiketoiminnan ohjaamisessa? Ajuripohjaisen ennustamisen avulla otetaan liiketoiminnasta tehot irti toiminnanohjausjärjestelmien informaatiota hyödyntäen. totta vai tarua? T ulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Toiminnanohjausjärjes telmät antavat organisaatioille jä sentynyttä taustatukea esimerkiksi budjetoinnissa. ERP-järjestelmien implementoinnin myötä yritykset ovat saaneet aivan uudenlaista läpinäkyvyyttä perusdataan, kun perusraportointi on yhteisessä toiminnanohjausjärjestelmässä. Nyt painopiste on siirtymässä siihen, miten toimintaa ohjataan tehokkaammin järjestelmien rajoissa, ja erityisesti kuinka saadaan parempi läpinäkyvyys tuleviin päätöksentekotilanteisiin. Tähän vastaa ajuripohjainen ennustaminen. Aloitetaan alusta Tyypillinen tilanne on, että asiakas on todennut ennusteprosessin olevan raskas ja tuottavan jo valmistuessaan vanhentunutta tietoa. Tai yrityksen johto ei koe saavansa johtamiseen vaadittavaa relevanttia tietoa. — Otetaan esimerkki. Yrityksen strateginen tavoite on orgaaninen kasvu. Tähän puolestaan vaikuttavat volyymit ja hinnat. Tyypillisesti analyysi loppuu tälle tasolle, eikä hintojen ja volyymien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ymmärretä. Ajuripohjaisen lähestymistavan avulla yrityksen kanssa yhdessä räätälöidään ajuripuu, jonka avulla saadaan kokonaisvaltainen kuva siitä, mitkä tekijät 26 — Yrityksen pitää tietää, mitä muuttujia sen pitää seurata, jotta ennustamista, budjetointia ja päätöksentekoa voidaan johtaa. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että muutetaan asiakkaan suoritusjohtamisen prosessia. Rakennamme tiekartan sille, miten koko organisaatio saadaan toimimaan niin, että se tukee yrityksen strategista johtamista. vaikuttavat strategisten tavoitteiden toteutumiseen ja miten nämä ajurit linkittyvät toisiinsa. Ennusteprosessi rakennetaan tämän ajuripuun ympärille, jolloin huomio kohdistetaan niihin asioihin, joilla on vaikutusta yrityksen strategian toteutumiseen, sanoo Senior Manager, liikkeenjohdon konsultti Jarkko Virranta EY:ltä. Ennustamisesta rullaavaan ennustamiseen Viime vuosien maailmanlaajuinen talouskriisi on opettanut, että liike-elämä on muuttunut hyvin nopeasykliseksi. Vuosiennusteet on pilkottu kvartaaleihin ja organisaation sisäinen työmäärä on kasvanut valtavasti. Ajuripohjaisuus on keskeinen onnistumisen edellytys myös rullaavalle ennustamiselle. Ernie | joulukuu 2013 Järjestelmä on sivuseikka EY:n aito kilpailuetu on vahva ajuripohjainen logiikka. Ajuripohjaisen ennustamisen projektimetodologia on itse kehitetty, mikä tuo parhaat lähtökohdat asiakkaan tarpeiden ymmärtämiselle. — Haluamme muuttaa ajattelua. Liian usein hankitaan uusi järjestelmä, kun yrityksen budjetoinnissa havaitaan haasteita. On tärkeää ymmärtää, että paraskaan järjestelmä ei mieti yhtiön puolesta tai tuota itsestään oikeaa informaatiota. Meidän näkemyksemme on selkeä: sisältö on primääri, järjestelmä on sekundäärinen. Järjestelmä tuottaa vastaukset, me EY:llä autamme asiakkaitamme tekemään oikeat kysymykset. Palaute malliimme on ollut kiittävää. Ajuripuuajattelu on havainnollistanut mihin fokusoida, ja antanut käytännön taustatukea strategiselle johtamiselle. EY on saanut erityistä kiitosta ajuripoh- Liikevaihto volyymi hinta 1. tason ajurit 2. tason ajurit 3. tason ajurit Muut ajurit jaisen ennustamisen käytännönläheisyydestä ja kokonaisvaltaisuudesta. On tärkeää, että kumppani on yrityksen mukana määrittelystä jalkautukseen. — Onnistuakseen asiakasyrityksemme tulee ymmärtää, että meidän roolimme ei ole olla tietokannan tuottaja. Kyse on siitä, että olemme tukena muuttamassa asiakkaan suoritusjohtamisen prosessia. Määrittelemme yhdessä, mikä on relevantti sisältö, mikä on prosessi sen saavuttamiseksi ja varmistamme myös, että asiakkaalle jää riittävä osaaminen, jotta prosessia voi pyörittää ilman ulkopuolista tukea. Implementoinnin jälkeen asiakas käyttää itse ajurilähtöistä prosessia. Kansainvälinen näkökulma EY:n Lontoon-toimistoa tukikohtanaan pitävä Director Phani Solomou on ollut suunnittelemassa ja jalkauttamassa ajuripohjaista ennustamista monen eri alan yrityksiin useilla markkinoilla. Minkä alan organisaatiot hyötyvät siitä eniten? — Ajuripohjainen ennustaminen sopii kaikille sektoreille ja kaikille yrityksille koosta riippumatta. Pohjimmiltaan se pakottaa yhtiöt ajattelemaan taloudellisia numeroita pitemmälle — eli sitä, mikä todella vaikuttaa bisneksen suorituskykyyn. Periaatteet ovat samat, mutta ajurit ovat erilaisia eri sekto- reilla. Jos ennuste on päätelty ajureiden käyttäytymisen ja niiden välisten suhteiden perusteella, niin tyypillisesti päätöksenteko ja ennusteiden osuvuus paranee. Tämä johtuu siitä, että yritykset tulevat järjestelmällisemmiksi tärkeiden asioiden tarkkailun suhteen ja väliintulo nopeutuu silloin, kun taloudellinen suorituskyky ei ole odotetun kaltaista. Millaisia kipupisteitä olet havainnut ajuripohjaisen ennustamisen implementoinnissa? — Ensinnäkin ajuripohjaista ennustamista ei saa nähdä pelkkänä finanssiharjoituksena. Vastuut ja bisnestoimintojen sitoutuminen uuteen ennustusmalliin ovat kriittisiä tekijöitä. Tämä tarkoittaa merkittävää ajattelutavan muutosta. Toiseksi ennustetyökalujen pitää tukea ajureita. Vaikka suunnittelutyökaluja (kuten Hyperion, SAP, IBM Ernie | joulukuu 2013 Cognos) on käytössä, ei ole tavatonta, että näihin työkaluihin syötettävät analyysit ovat suurillakin yrityksillä edelleen excelissä. Tämä aiheuttaa suuren epäjatkuvuusongelman. Tekemämme ajuripohjaisen ennustamisen määrittelyt ovat tehostaneet ja standardoineet asiakasyritystemme toimintaa. Olet tehnyt yhteistyötä monilla markkina-alueilla. Onko esimerkiksi pohjoismaisilla ja suomalaisilla yrityksillä erilainen valmius ajuripohjaiseen ennustamiseen kuin kotimarkkinoillasi Isossa-Britaniassa? — Olen työskennellyt pohjoiseurooppalaisten, länsieurooppalaisten sekä Lähi-idästä ja Kaukoidästä kotoisin olevien yritysten kanssa. Ennustaminen on prosessi, johon yrityksen kulttuuri vaikuttaa hyvin paljon. Olen huomannut, että maasta riippumatta yritykset pyrkivät parantamaan ennusteprosesseja kriisien tai prosessien epäonnistumisen (esimerkiksi tulosvaroitus) ilmaantuessa. Kulttuurisesta näkökulmasta katsottuna olen huomannut, että Pohjoismaissa, kuten Suomessa, yrityskulttuurit ovat avoimia uusien innovaatioiden ja ideoiden etsimiselle. Val miustaso muutostenhakuun ja jatkuvaan kehitykseen on korkea. Pohjoismaiset yritykset etsivät järjestelmällisesti mahdollisuuksia parempaan päätöksentekoon. 27 • Teksti: Juuso Enala • Kuvat: Juha Rahkonen, Shutterstock Hankintatoimen tehostaminen näkyy suoraan yrityksen tuloksessa. Vieläkin suurempia hyötyjä on saavutettavissa tehostamalla ostojen ohella hankintatoimen prosesseja. Hankintatoimen kypsyysarviointi maksaa itsensä nopeasti takaisin H ankintatoimen kehittämisen painopiste keskittyy tyypillisesti lähinnä alempiin ostohintoihin. Se on kuitenkin vain osa hankintatoimen tehostamista. — Erittäin merkittäviä hyötyjä saavutetaan luomalla kurinalaisuutta toimintamalleihin järjestelmien ja ihmisten välille. Pelkkien prosessikuvausten tekeminen ei riitä, vaan toimintatavat tulee myös jalkauttaa organisaatioon ja niitä tulee seurata, kertoo Senior Manager Markus Kärki EY:ltä. 28 Ernie | joulukuu 2013 Prosessikuvaus Hankintatoimen tehostaminen saattaa vaikuttaa ensi alkuun byrokratian lisääntymiseltä. Seurauksena voi olla, että hankintaa tehdessä pitää ensin järjestelmällisesti tunnistaa tarve, vertailla vaihtoehtoja hankinnalle kokonaistaloudellisesta näkökulmasta ja tehdä hankintaehdotus. Vasta sen jälkeen päästään tekemään varsinainen tilaus toimittajalle. — Prosessi tehostaa työtä, mutta se ei saa olla liian monimutkainen. Ilman määritel- Farzin Saber, hankintatoimen konsultoinnista Pohjoismaissa vastaava johtaja, EY: Hankintatoimen optimoinnilla on saavutettavissa Suomessa aivan samat edut kuin muuallakin. Itse asiassa lisäarvo voi olla jopa suurempi, sillä monet yritykset ovat tähän saakka keskittyneet vahvasti kotimaiseen toimittajamarkkinaan. — Pelkkien prosessikuvausten tekeminen ei riitä, vaan toimintatavat tulee myös jalkauttaa organisaatioon ja niitä tulee seurata, toteavat Markus Kärki (vas.) ja Farzin Saber. tyä prosessia ohiostoilla on taipumus kasvaa ajan myötä. Ne lisäävät työtä hankintaprosessin loppupäässä, jossa haitat ja kustannukset kumuloituvat, kun laskut eivät vastaa ostotilauksia ja -sopimuksia. Seurauksena on paljon ylimääräistä selvittelyä. Hyvin määritelty ja ohjeistettu toimintamalli tuo kurinalaisuutta, kun organisaatio ohjataan noudattamaan hankintasopimusten hinta- ja toimitusehtoja. EY tarjoaa asiakkailleen hankintatoimen kypsyysarviota, jossa 6—8 viikossa etsitään nykyisen toiminnan kipupisteet ja kehitysmahdollisuudet sekä luodaan kehys uusille toimintamalleille. Näiden perusteella lasketaan potentiaaliset kustannussäästöt ja kassavirtavaikutukset. Toimintamallin jalkautukseen laaditaan tiekartta ja resursointisuunnitelma. — Kypsyysarvio on hyvin käytännöllistä työtä. Käymme läpi esimerkiksi edeltäneen vuoden hankinnat ja kirjanpitoaineiston sekä arvioimme voimassaolevia toimittajasopimuksia. Usein tutkimme ostoreskontrasta, vastaavatko ostotilausviitteet saatuja laskuja ja toteutuneita maksuehtoja. Lopputuloksena raportoimme johtopäätökset, taloudelliset arviot sisältäen kustannussäästömahdollisuudet sekä toimenpidesuunnitelman. Merkittävä säästöpotentiaali EY:n asiantuntijat ovat tehneet suomalais yrityksille kymmeniä hankintatoimen tehostamisprojekteja sekä kotimarkkinoille että kansainvälisesti. Kokemus on osoittanut, että tehostuneilla käytännöillä ja seurannalla on lunastettu jopa 10 prosentin säästöpotentiaali. — Emme joudu koskaan aloittamaan tyhjästä, sillä on selvää, että hankintatoimen prosesseja on mietitty kaikissa yrityksissä. Tärkeää on huomata, että markkina elää juuri nyt ehkä nopeammin kuin koskaan aiemmin. Hankinnat ovat siirtyneet kotimarkkinoilta globaaleiksi. Onko seurattu hankintojen keskittämisen mukanaan tuomia säästöjä? Onko odotukset saavutettu? Pysyvätkö prosessit muutoksessa mukana? Hankintatoimi ei ole yrityksessä erillinen saareke. Markus Kärki korostaa, että se ei ole sitä myöskään EY:llä. — Monesti hankintatoimen tehostamisessa voidaan hyödyntää myös EY:n muiden osa-alueiden palveluita. Hankintatoimen tehostamisesta saadaan irti lisätehoja yhdistämällä siihen esimerkiksi verotuksen ja riskienhallinnan osaaminen. Yhteistyötä yli rajojen Hankintatoimi on jatkuvasti yhä kansainvälisempää. Siksi myös EY tarjoaa asiakkailleen aina mahdollisuuden hyvin integroituun kansainväliseen tiimiin. Hankintatoimen konsultoinnista EY:llä Pohjoismaissa vastaava johtaja Farzin Saber Tanskasta on ollut vetämässä useita tehostamisprosesseja ja tuntee myös suomalaisyritykset. Ernie | joulukuu 2013 Onko markkina-alueilla eroa? — Suomalaiset yritykset eivät eroa muusta Pohjolasta. Hankintatoimen optimoinnilla on saavutettavissa Suomessa aivan samat edut kuin muuallakin. Itseasiassa lisäarvo voi olla Suomessa jopa muita maita suurempi, sillä monet yritykset ovat tähän saakka keskittyneet vahvasti kotimaiseen toimittajamarkkinaan sen sijaan, että olisivat pyrkineet hyödyntämään kansainvälisen hankinnan mahdollisuuksia. Hankinnat ovat siirtymässä nopeasti matalan kustannustason maihin. Miten EY pystyy tukemaan asiakkaitaan näillä markkinoilla? — EY on neljästä suuresta kansainvälisin toimija ja olemme läsnä kaikissa matalan kustannustason maissa. Markkinatiedon lisäksi auditoimme potentiaalisia toimittajia, teemme laatuarviointeja ja minimoimme yhdessä asiakkaan kanssa toimitus- ja logistiikkariskejä. Millaisia megatrendejä näette kansaivälisessä hankintatoimessa ja sen optimoinnissa? — Nykyisten markkinoiden volatiliteetti on suuri. Siksi hankintaketjun riskien minimoimiseksi kannattaa hyödyntää erilaisia rahoitusinstrumentteja. Toisena megatrendinä näemme yhteisostot. Yritykset yhdistävät ostovoimansa ja pyrkivät suuremmalla volyymilla parempiin osto- ja toimitusehtoihin. Kolmantena nousussa on teknisten sovellusten käyttö osana hankintatoimea. Modernit applikaatiot nopeuttavat ja tehostavat hankintaa monilla aloilla. 29 • Teksti: Juuso Enala • Kuvat: Jouko Keski-Säntti, Delete Myyttejä ja haasteita Pääomasijoittajiin kohdistuu monia ennakkoluuloja. EY:n vuotuinen Private Equity -tutkimus murtaa niitä osaltaan. Mitä eurooppalaisilla pääomasijoitusmarkkinoilla tapahtuu juuri nyt? T uoreen tutkimuksen avainhuo mioita oli, että pääomasijoittajat onnistuivat lisäämään omista mansa yrityksen arvoa verrokkiyrityksiä enemmän suhdanteesta riippumatta. Vuodesta 2005 alkaen tehdyn tutkimuksen ensimmäisinä vuosina pääomasijoittajien menestyksen arveltiin johtuvan markkinoiden hyvästä tilanteesta. Viime vuodet ovat olleet haasteellisia, mutta pääomasijoittajien omistamat yhtiöt ovat menestyneet silloinkin kilpailijoitansa paremmin. Vaikka Suomessa ennakkoluulot ovat ehkä muuta Eurooppaa maltillisemmat, on meilläkin yleinen näkemys, että pääomasijoittajat case ostavat, saneeraavat ja velkavivuttavat. Tuoreimmasta tutkimuksesta ilmenee esimerkiksi se myyttejä murtava tieto, että vuonna 2012 pääomasijoittajien omistamien yhtiöiden henkilöstömäärä kasvoi ja tehokkuus parani. Markkinat muuttuvat Eurooppa on ollut pitkään taantumassa tai parhaimmillaankin vain nollakasvussa. Miten pitkään jatkunut vaisu tilanne on vaikuttanut pääomasijoittajiin, yritysjärjestelyiden partner Mikko Äijälä EY:ltä? — Kun markkinat eivät kasva, se vaikuttaa kaikkeen liiketoimintaan — ei vähäisim- Delete Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa toimiva, teollisuuden, rakentamisen ja kiinteistöjen ympäristöpalveluihin keskittynyt Delete vaihtoi omistajaa heinäkuussa. Suomalainen pääomasijoittaja Intera myi osake-enemmistön pohjoismaiselle pääomasijoittajalle Axcelille. Delete sai alkunsa vuonna 2010, kun Intera ja yrittäjät yhdistivät kaksi johtavaa suomalaista ympäristöpalveluyritystä, Toivonen Yhtiöt ja Tehocin. Yhtiö kasvoi Interan omistusaikana vahvasti sekä yritysostoin että orgaanisesti, ja sen liikevaihto yltää tänä vuonna noin 100 miljoonaan euroon. 30 Ernie | joulukuu 2013 pänä pääomasijoittajiin. Kun markkinakasvusta ei saada myötätuulta kasvuun ja kannattavuuden parantamiseen, tulee arvonluonti tehdä kokonaan yritystä kehittämällä. Tässä pääomasijoittajat ovat mielestäni onnistuneet kokonaisuutena hyvin. Pääomasijoittaminen on viritetty toimimaan keskimäärin viiden vuoden syklillä, mutta nyt ollaan menossa siitä yli. Pääomasijoittajan pitää ostaa, mutta elääkseen sen tulee myös myydä. Kun omistusaika pitenee, suhteellinen tuotto tyypillisesti vähenee. Mitkä alat ovat pääomasijoittajien haarukassa juuri nyt? — Vaikka Euroopassa taloudellinen toimeliaisuus on ollut alamaissa, meillä on paljon kiinnostavia toimialoja: esimerkiksi terveydenhuolto, ympäristöpalvelut ja cleantech ovat kaikki kiinnostavia ja kasvavia aloja. Kohtaavatko pääomasijoittajat ja teolliset ostajat toisensa tässä taloustilanteessa? — On hyvin tyypillistä, että kansallinen pääomasijoittaja konsolidoi pirstaloituneen toimialan muutamalla yritysostolla ja sitten kansainvälinen pääomasijoittaja jatkaa laajentamalla konsolidointia yli rajojen. Pääomasijoittajat eivät voi kuitenkaan ostaa vain toisiltaan. Päivän päätteeksi tarvitaan teollisia ostajia tai sitten pitää listautua. Tällä hetkellä listautumismarkkina on heikko, mutta Euroopan keskeisiltä markkinapaikoilta on kuultu selkeitä positiivisia signaaleja. Oliko ostajaa vaikea löytää? Ei. Delete toimii kasvumarkkinoilla, joiden koko Suomessa on vuositasolla noin 1,6 miljardia euroa. Ympäristöpalvelut on toimiala, jonka kasvua tukee yleinen mielipide ja kehittyvä lainsäädäntö. Se on pääomasijoittajan näkökulmasta hyvä ”platform asset”, jonka ympärillä yritystä voi jatkokehittää. Deletellä oli nähtävissä kasvua kotimarkkinoilla ja kansainvälisesti, mahdollisuus uusiin palvelualueisiin ja hyvä johto, näkee Janne Näränen Intera Partnersista. Miksi exit onnistui? Valmistelimme sen perusteellisesti. Delete oli kasattu nopeasti ja vaati v almisteluja, että kaikki todella on kuten oli luvattu. Kiinnostaako Eurooppa kansainvälisiä sijoittajia? — Amerikkalaiset ja kiinalaiset tulevat Eurooppaan enenevässä määrin. Kauppoja on tehty vielä vähän Aasiaan, mutta keskusteluja käydään paljon. Kun Eurooppa näyttää taas pääsevän kasvu-uralle, kaupat alkavat toteutua. Vahva panostus kasvuyrittäjyyteen Kun Mikko Äijälä aloitti EY:llä vuonna 2004, yhtiö oli vielä pieni tekijä pääomasijoittajille kohdistetuissa palveluissa. Koska pääomasijoittajat tekivät paljon transaktioita, EY päätti panostaa vahvasti näiden kokonaisvaltaiseen palveluun. — Strategiaamme Suomessa tuki se, että pääomasijoittaminen on maailmanlaajuisesti yksi EY:n keskeisistä palvelualueista. Monella kilpailijalla pääomasijoittajille räätälöitävä palvelu on vain toimialakohtainen alapalvelu. EY:llä puolestaan on pääomasijoittamiseen keskittyneitä erikoisosaajia, jotka hankkivat asiakastiimiinsä toimialaosaamisen talon sisältä joko Suomesta tai kansainvälisesti. Toinen avainhuomio EY:llä on ollut ymmärtää, että pääomasijoittajan omistamat yritykset ovat usein myös kasvuyrityksiä. — Olemme kasvuyrittäjyyden puolestapuhujia. Voimmekin tarjota pääomasijoitta- Keskeistä exitissä on, että v almistaudutaan hyvin ja etsitään vaihtoehtoja laajalti — e ikä keskitytä ostajista vain ilmeisimpiin. T ässä tapauksessa käytäntö todisti teorian oikeaksi. Mitkä olivat Interan tavoitteet Deleteä kehitettäessä? Lähtökohta kolme vuotta sitten oli saavuttaa 100 miljoonan euron liikevaihto ja johtava asema omilla palvelualueilla Suomessa. Kansainvälistymiseen oli hyvä suunnitelma, ja prosessi oli jo aloitettu Ruotsissa. Delete on tyypillinen esimerkki yritysostoilla kasvaneesta yrityksestä. Osista tulee integroida toimiva kokonaisuus. Ostetut yritykset ovat jille ja kasvuyrittäjille poikkeuksellisen monipuoliset palvelut. Meillä on pääomasijoittajille asiakaskohtaisesti nimetyt, tarvittaessa kansainväliset ydintiimit. Täydennämme tiimiä maittain tai toimialoittain paikallisilla tukiresursseilla. Uskallan sanoa, että Suomessa EY on pääomasijoit tajapalveluissa selkeä markkinajohtaja. monesti pieniä ja myyneeseen yrittäjään henkilöityneitä. Deletessä ostetut yritykset osattiin integroida nopeasti kokonaisuuteen. Apuna oli vahva brändi ja hyvin sisäisesti levitetyt parhaat käytännöt, joihin oli helppo sitoutua. Onnistuneen integraation ansiosta exit tuli ajallisesti aiottua nopeammin. Missä vaiheessa aloitte suunnitella irtautumista? Pääomasijoittaja tähtää exitiin alusta alkaen. Jokaista yritystä tulisi kehittää exit-mielessä. Jos on deadline, hommat tulee tehtyä. Pääomasijoittajat näyttävät tässä hyvää mallia. Niiden ajurina on firman arvon kasvattaminen. Ernie | joulukuu 2013 Kiinnostuitko? Lue lisää Myths and challenges — How do private equity investors create value -raportista. Miten pääomasijoittajien tulee muuttua, kun omistusajat venyvät ja kasvu ei tee automaattisesti hyvää? Tilanne on todella muuttunut. Vuosina 2005—2008 markkina kasvoi ja yritys kasvoi, vaikka pääomasijoittaja ei tehnyt mitään. Nyt seisovilla ja taantuvilla eurooppalaisilla markkinoilla tämä ei enää toimi. Pääoma sijoittajan rooli on kehittää kohdeyhtiötä myös operatiivisesti. Varmistaakseen arvonnousun pääomasijoittajan pitää nähdä exitin yli. Jos tulos on kasvatettu 10:stä 20 miljoonaan, miten taso nostetaan 20:sta 30:een? Historiallisen roadmapin lisäksi ostajalle tulee pystyä esittämään kartta tulevaisuuteen, Näränen päättää. 31 Venäjä vaatii hyvää sisäistä valvontaa Venäjällä on mahdollista toimia yhtä aikaa sekä kannattavasti että paikallisen lainsäädännön mukaisesti, sanoo Russia Desk Leader Heli Pellikka EY:ltä. • Teksti: Heidi Hammarsten • Kuvat: Sini Pennanen, Shutterstock H eli Pellikan kiinnostus itänaa puriin heräsi jo lukiolaisena ystävyyskaupunkivierailulla Kronstadtissa Pietarin kupeessa. Kiinnostus vei Helin lukion jälkeen ensin opiskelemaan kieltä Pietariin ja sitten jatkamaan paikallisessa kauppakorkeakoulussa. Hän on toiminut niin tilitoimiston johtajana Venäjällä kuin vastannut suomalaisen pörssiyhtiön Venäjällä sijaitsevan tuotantoyhtiön taloudesta ja hallinnosta, sekä myöhemmin tytäryhtiöiden pääjohtajana vastaten koko liiketoiminnasta. Nyt Heli toimii EY:n Russia deskin asiantuntijana kuudetta vuotta ja matkustaa viikoittain Venäjälle asiakastoimeksiantojen puitteissa. Russia desk tulee mukaan aina, kun asiakastoimeksianto koskee Venäjää tai muita IVY-maita. Helin mukaan nykyisistä toimeksiannoista näkyy, että suomalaisyritysten toiminta Venäjällä on jo vakiintumisja laajenemisvaiheessa. Heti rajan takana onkin Euroopan houkuttavin kasvumarkkina. — Suomalaisyrityksillä on Venäjällä usein jo merkittävä organisaatio, mahdollisesti myös tuotantoa. Eikä olla vain Pietarissa ja Moskovassa vaan laajemmin läsnä eri alueilla. Meille tulee jo erittäin toimialaspesifejä erityiskysymyksiä. Yrityksiä askarruttavat Pellikan mukaan tällä hetkellä esimerkiksi verotuskysymykset: miten voitot kotiutetaan, mikä on järkevä yritysrakenne verotuksen näkökulmasta. Tai sitten kiinnostaa, miten sujuu tietyn operaation ALV-käsittely. Kun Venäjän-yhtiöiden merkitys konsernitaseissa kasvaa, myös riskit kasvavat. Venäjä on edelleen suomalaisille haastava liiketoimintaympäristö, vaikka pahimmat pelot ovatkin vähitellen haihtuneet. — Haastaisin suomalaisyrityksiä miettimään riskienhallintaa ja sisäisen valvonnan tilaa, sitä miten se on järjestetty Venäjällä. Sisäisen tarkastuksen toimeksiannot ovat meillä ajankohtaisia ja kysyttyjä, Pellikka kertoo. 32 Ernie | joulukuu 2013 Väärinkäytösten riski on edelleen Venäjällä aivan toista luokkaa kuin Suomessa. — Suomalaisille on usein vaikeaa edes tunnistaa tilanteita, jolloin liikutaan harmaalla alueella, saati ymmärtää niistä koituvia seurauksia. Liiketoimintaympäristö ja markkinatalous Venäjällä ovat vasta kehittymässä ja hakevat vielä muotoaan. Myös lainsäädäntö on edelleen osittain muutostilassa. Lainsäädäntö pitää tuntea hyvin Yritykset ajavat omia etujaan Venäjällä oikeusteitse, se on normaalia. — Yritysten tulee tuntea Venäjällä hyvin velvoitteensa ja oikeutensa. Venäjällä on kilpailuetu tuntea hyvin lainsäädäntö ja kyetä myös vastaamaan nopeasti lainsäädännön muutoksiin. Pellikka vakuuttaa, että Venäjällä on mahdollista toimia sekä kannattavasti että lainsäädännön mukaisesti. Myös viranomaisyhteistyön on parempi pohjautua ennen kaikkea lainsäädännön noudattamiseen eikä henkilösuhteisiin. Vaikka paikallisten olojen ja kulttuurin tuntemus on tärkeää, yhtä tärkeää on kuitenkin noudattaa oman yrityksen kulttuuria ja prosesseja. — Palaisin sisäiseen valvontaan Venäjällä, sillä sen äärelle kannattaa pysähtyä: onko se sillä tasolla, että se varmentaa omistajien ja johdon hyväksymien toimintaperiaatteiden toteutuvan käytännössä? Lisäksi on hyvä varmistaa, että Venäjän yhtiön tilintarkastus ja sisäinen tarkastus on toteutettu siinä laajuudessa, että ne osaltaan varmentavat sisäisen valvonnan toteutumista riittävissä määrin huomioiden Venäjän liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit. Pellikka kehottaa myös kouluttamaan yrityksen henkilökuntaa eettisten ohjeiden osalta. — Venäläinen johtamiskulttuuri ei ole kovin demokraattinen. Ylimmälle johdolle tuodaan pieniäkin asioita päätettäväksi, heille ollaan lojaaleja ja heistä otetaan mallia. Siksi avainhenkilöiden esimerkki ja sitoutuminen käytäntöihin on tärkeää. EY Russia-Nordic desk Kun harjoitat tai olet käynnistämässä liiketoimintaa itärajan takana, ota yhteyttä EY:n Russia-Nordic deskiin. Kokeneet suomalaiset asiantuntijamme ja yli 4 000 asiantuntijan verkostomme Venäjällä ja muissa IVY-maissa auttavat yrityksesi kohti menestystä. Russia-Nordic deskin kautta tavoitat koko EY:n osaamisen kuten tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen palvelut, vero- ja lakipalvelut sekä liikkeenjohdon konsultoinnin ja yritysjärjestelypalvelut. Autamme myös väärinkäytösten ehkäisyssä sekä riita-asioiden selvittelyssä. Kiinnostuitko? Lue lisää EY 2013 Russia Attractiveness Survey -raportista. Ernie | joulukuu 2013 33 Ajankohtaista IFRS-asiaa: vakuutussopimukset IASB laati vuonna 2004 vakuutussopimuksia koskevan ensimmäisen standardin, IFRS 4 Vakuutussopimukset, tietoisesti väliaikaisratkaisuksi. Nykyinen standardi sallii edelleen erilaisten kansallisten laskentaperiaatteiden soveltamisen vakuutusvelkoihin, joka vaikeuttaa tilinpäätösten vertailukelpoisuutta. Ensimmäinen luonnos standardin uudistamiseksi julkaistiin vuonna 2010, ja IASB julkaisi uuden luonnoksen standardiksi kesällä 2013. Uudistamishankkeen tavoitteena on yhtenäistää laskentaperiaatteita ja näin lisätä tilinpäätösten vertailukelpoisuutta. EY järjesti aiheesta seminaarin, jossa kokeneet asiantuntijat partner Heikki Ilkka, partner Kristina Sandin ja Executive Director Nick Walker kävivät läpi standardiluonnoksen keskeisiä muutoksia kuten vakuutussopimusten arvostamismallit, diskonttokoron määrittäminen ja sopimusten tuottaman voiton tulouttamisperiaatteet (risk margin ja contractual service margin). — Yrityksillä on tänään nähtyjen yksityiskohtien valossa edessään iso projekti. Samalla jotkut yksityiskohdat, kuten esimerkiksi eri maiden väliset diskonttauskäytännöt, voivat vaikeuttaa asiantuntijoidenkin tulkintaa. Se tarkoittaa myös sijoittajille ja analyytikoille lisätöitä, Sampo Oyj:n CFO Peter Johansson kommentoi tilaisuuden antia. — Seminaari osoitti, että aiheessa on hyvin paljon uutta omaksuttavaa. Yrityksille on luvassa uusia tiedonkeräysvaatimuksia, joista osa on toki mukana jo Solvency II:ssa. Tavoitteet ovat hyvät, mutta vasta täsmennetyt vaatimukset ja markkinakäytäntö näyttävät, miten hyvin ne saavutetaan, Pohjola Pankin riskienhallintajohtaja Petri Viertiö sanoo. Uusia partnereita Tilaisuuden puhujina EY:n Nick Walker, Kristina Sandin ja Heikki Ilkka Antti Suominen KHT, partner, Assurance Services — Pääosan asiakaskunnastani muodostavat kansainvälisesti toimivat suomalaiset pörssiyhtiöt sekä ulkomaisten pörssiyritysten suomalaiset tytäryhtiöt, mutta koko asiakaskuntani kirjo on valtava. Timo Leivo partner, Transaction Advisory Services — Johdan EY:n Corporate Finance -tiimiä Suomessa ja toimin projektinjohtajana yritysjärjestelyjä ja pääomamarkkinatransaktioita koskevissa toimeksiannoissa. FOKUS 2014 EY:n ja Ilmarisen vuotuinen ylimmän johdon seminaari Tapahtumakalenteri Tutustu ja ilmoittaudu EY:n seminaareihin netissä: www.ey.com/fi/tapahtumat Vastuullinen liiketoiminta Aika: torstai 13.3.2014 aamupäivä + lounas Paikka: Ilmarisen auditorio, Porkkalankatu 1, Helsinki Ilmoittaudu netissä: www.ey.com/fi/tapahtumat 34 Ernie | joulukuu 2013 Tutkimuksia ja julkaisuja Nämä sekä kaikki muutkin julkaisumme ovat nyt helposti ladattavissa iPadille, iPhonelle ja Androidille maksuttomina sovelluksina iTunesista sekä Google Playsta. Voit ladata julkaisujamme myös netistä. EY:n mobiiliapplikaatiot • • • • • • • • • EY Insights EY Reporting EY Capital Insights EY T Magazine EY Performance EY Global Tax Guides EY Exceptional EY Citizen Today EY Forecasts in focus Under cyber attack EY’s Global Information Security Survey 2013 Globaalin tietoturvallisuustutkimuksen mukaan yritykset näkevät ulkoisten uhkien lisääntyvän jatkuvasti, mutta eivät koe pystyvänsä vastaamaan niihin. Kyberrikollisuus on tällä hetkellä suurin uhka yritysten toiminnalle. EY:n vuosittaiseen tietoturvatutkimukseen haastateltiin yli 1 900 ylimmän yritysjohdon edustajaa eri toimialojen yrityksistä 64 maassa. Reaching out — Opportunities in the new rapidgrowth markets: EY global forest products, paper and packaging report 2013 Raportti tunnistaa metsäteollisuuden kiinnostavimmiksi kasvumarkkinoiksi seitsemän maata: Meksiko, Kolumbia, Etelä-Afrikka, Turkki, Thaimaa, Vietnam ja Indonesia. Markkinoiden houkuttelevuuden määrittelyssä raportti painottaa pitkän aikavälin kasvunäkymiä, paikallisen markkinan kokoa erilaisille paperi- ja pakkauslaaduille, suurten markkinoiden läheisyyttä sekä maan teollisuuden rakennetta. EY Eurozone Forecast EY:n neljännesvuosittainen Eurozone Forecast -raportti perustuu Oxford Economicsin ennusteeseen euroalueen ja sen jäsenmaiden talouden kehityksestä tarjoten pohjaa liiketoimintapäätöksiin. Tuotamme myös erillisen Pohjoismaisen ennusteen. EY:n talousennusteet ovat kätevästi saatavilla EY Forecasts in Focus -mobiilisovelluksessa sekä netissä ey.com/eurozone. Global Capital Confidence Barometer Yritysjohtajien globaali luottamusindikaattori näyttää markkinoille positiivisempaa kehitystä usean vuoden hidastumisen jälkeen. Yli kolmannes tutkimukseen vastanneista yrityksistä aikoo tehdä yrityskauppoja tulevan vuoden aikana, ja kaksi kolmesta uskoo maailmantalouden elpymiseen. CFO and the supply chain: Partnering for performance Talousjohdon ja toimitusketjusta vastaavan johdon kannattaa puhaltaa yhteen hiileen, sillä se parantaa yrityksen tulosta. Lue julkaisusta lisää, kuinka yritykset voivat kehittää tätä yhteistyötä. CNBC Global CFO Council EY on lokakuusta 2013 lähtien CNBC CFO Councilin globaali sponsori. CNBC:n kokoamat Councilit koostuvat merkittävien kansainvälisten yritysten CFOista ja kokoontuvat neljännesvuosittain äänestyksiin, paneelikeskusteluihin ja haastatteluihin. Heidän näkemyksiään voi kuulla osavuosikatsausaikoina aamuisin CNBC:n pääbisnesohjelmassa Squawk Boxissa sekä netissä CNBC.com ja sosiaalisessa mediassa. EY tuo CNBC-lähetysten yhteydessä esiin omia ajankohtaisia CFO-tutkimuksiaan. • www.cfocouncil.cnbc.com • www.ey.com/cfo Ernie | joulukuu 2013 35 © 2013 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved. F O R M E R L Y K N O W N S T A S E & Y O The world changes, and so does Ernst & Young. We are now EY. When business works better, the world works better. That is why EY is committed to doing our part in building a better working world. ey.com/fi R U N N G
© Copyright 2024