SOS-LAPSIKYLÄN
SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia 2 / 2011 Perhe syntyy hyvistä hetkistä Pääkirjoitus ANNA LAPSELLE PERHE! Juhla kosketti, koska se palautti mieleen meille kaikille elämämme merkittävimmän asian, perheen merkityksen. Läheiset ihmiset, vanhemmat, sisarukset ja turvallinen, rakastava koti antavat mahdollisuuden palata tunteeseen; tunteeseen, joka lapsuudessa antoi luvan kokeilla, opetella ja harjoitella ja joka aikuisena, usein kaukana lapsuudenkodista, antaa edelleen voimaa sekä mahdollisuuden palata muistoissa. Tilaisuus palautti myös mieleeni joskus kuulemani lauseen, jossa todetaan sellaisen aikuisen sydämen olevan pieni, mihin mahtuu vain oma lapsi. Perheen voi lapselle antaa monella tavalla. Tähän luo hyvän mahdollisuuden myös lapsikyläkoti. Parhaassa tapauksessa lapsen elämässä on useita hänestä välittäviä aikuisia. Sanotaan, että perhe rakentuu onnellisista hetkistä. Tärkeää on, että SAIN HIENON TILAISUUDEN olla mukana avaamassa ja siunaamassa uutta lapsikyläkotia. Kodin nimeksi tuli Veikko-koti, SOS-lapsikyläyhdis tyksen perustaja- ja kunniajäsenen Veikko Pöyhösen mukaan. Nuorimman ja vanhimman juhlaan osallistuneen erotti kahdeksan vuosikymmenen elämänkokemus. Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Meritullintori 3, 00170 HELSINKI puh. (09) 5404 880 faksi (09) 5404 8811 keskustoimisto@sos-lapsikyla.fi www.sos-lapsikyla.fi hetkistä rakentuu kiintymys, mikä kestää ja kantaa läpi elämän. Lapselle merkittävintä on luottamus perheen olemassaoloon. SOS-Lapsikylä on onnistunut antamaan pitkäaikaisen kodin, usein elämänmittaiset ihmissuhteet, sitä tarvitseville lapsille. Haluamme tehdä sen edelleen hyvässä yhteistyössä lasten läheisten kanssa. Sinä voit antaa lapselle perheen tukemalla lahjoituksella työtämme, tulemalla töihin lapsikylään tai auttamalla vapaaehtoisena lapsikyläystä vänä. Onnellista perheiden päivää 15.5.2011! Jari Ketola toiminnanjohtaja Päätoimittaja Aija Rikala, puh. (09) 5404 8820 Toiminnanjohtaja Jari Ketola, puh. (09) 5404 880 Toimitussihteeri Elina Pitkäranta, puh. (09) 5404 8818 SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Kemppinen Ulkoasu Heli Rantala Paino Forssa Print Kansikuva Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön kuvapankki 2 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtaja Pauli Leimio Ledare GE BARNET EN FAMILJ! JAG HADE NYLIGEN äran att vara med om att öppna och välsigna ett nytt barnbyhem. Hemmets namn blev Veikko-hemmet efter Veikko Pöyhönen, stiftande medlem i SOS-barnbyföreningen och hedersmedlem. Det var åttio års skillnad i livserfarenhet mellan de personer som var yngst och äldst på invigningen och det blev en fest som berörde oss alla, då den fick oss att tänka på det som är viktigast i livet, familjen. Personer som står oss nära, föräldrar, syskon och ett tryggt, kärleksfullt hem, ger oss möjlighet att återkomma till en oerhört viktig känsla; att man i barndomen haft rätt att pröva sig fram, lära och öva olika färdigheter. I vuxen ålder, och ofta långt borta från barndomshemmet, ger den känslan oss alltjämt kraft och minnen att återkomma till. Under festligheterna kom jag också att tänka på ett uttryck, som jag någon gång har hört: att vuxna som bara har rum för egna barn i sitt hjärta har litet hjärta. Man kan ge barn en familj på många sätt. Goda förutsättningar skapar även ett barnbyhem. I bästa fall får barnet då flera vuxna som månar om det och intresserar sig för hur det går för det. Det sägs att familjekänslan föds under lyckliga stunder. Avgörande är att de leder till bestående tillgivenhet, som bär livet igenom. För barnet är det viktigaste att det kan lita på att familjen består. SOS-barnbyar har lyckats erbjuda barn som behöver det långvariga hem och ofta livslånga människorelationer. Vi vill göra det också i fortsättningen, i gott samarbete med barnens närmaste. Du kan ge ett barn ett hem genom att stödja vårt arbete med en donation, börja arbeta på en barnby eller hjälpa oss som frivillig barnbyvän. Vi önskar lycklig familjedag den 15.5.2011! Jari Ketola verksamhetsledare SISÄLTÖ Pääkirjoitus.......................................................................2 Uutisia maailmalta.......................................................9 Asiaa. .....................................................................................4 Tukeminen. .....................................................................14 Kylillä kerrotaan............................................................6 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA |3 Asiaa PERHEKUNTOUTUS – perheen voimavarojen vahvistamista Perheen tukeminen suunnitellusti, pitkäaikaisesti ja määrä tietoisesti on SOS-Lapsikylän uusi tukimuoto perheille. Perhekuntoutus alkoi pilottiprojektina Punkaharjun ja Lapin SOSlapsikylissä vuonna 2010 ja tarkoituksena on toiminnan laajeneminen vähitellen kaikkiin lapsikyliin. PERHEKUNTOUTUKSEN tavoitteena on turvata lapsen kasvuolosuhteet tukemalla vanhempien vanhemmuutta ja vahvistamalla koko perheen voimavaroja. Perhekuntoutus voidaan toteuttaa intensiivisesti koko perheen sijoituksena lapsikylässä tai joissakin tilanteissa myös perheen kotona. Lapsikyläyhteisö tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön ja mahdollisuudet perhekuntoutuksen toteuttamiselle. Vanhemmat, joilta vanhemmuus ja arjen rutiinit ovat hukassa, voivat saada merkittävän tuen ja avun pelkästään jo siitä, että he näkevät, miten lapsikylävanhemmat ja muut lapsikylän työntekijät toimivat arjessa lasten kanssa. Lapsille lapsikylä puolestaan tarjoaa huolenpitoa, turvallisia aikuisia, lapsia varten rakennetun ympäristön, mahdollisuuden harrastuksiin ja koulunkäyntiin sekä ikätovereiden seuraa. Perhekuntoutuksen tavoite on tukea perhettä siten, että lapsen asuminen kotona on lapsen kannalta hyvä ja turvallinen ratkaisu. 4 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Mitä perhekuntoutus on? Perhekuntoutuksen tarve voi tulla esiin esimerkiksi tilanteissa, joissa kotona tehtävä perhetyö ei ole riittävää tai perheessä on niin vakavia ongelmia, että huostaanoton uhka, mutta myös usko muutoksen mahdollisuuteen, on olemassa. Myös silloin, kun harkitaan perheen jälleenyhdistämistä eli lapsen huostassapidon ja sijoituksen lopettamista, perhekuntoutus voi olla merkittävänä apuna lapsen ja perheen tilannetta arvioitaessa. Perhekuntoutuksen sisältö ja kesto räätälöidään yksilöllisesti perheen tarpeiden ja asiakassuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Perhekuntoutuksen aikana havainnoidaan ja tuetaan perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta, harjoitellaan arjen taitoja ja pyritään vakiinnuttamaan säännöllinen päivärytmi koko perheelle. Vanhemmuuteen olennaisesti liittyviä, perhekuntoutuksen aikana työstettäviä asioita ovat muun muassa jokaisen perheenjäsen henkilökohtainen ja perheen yhteinen historia; vanhemman arvot, kiintymyssuhteet ja käsitys lapsen tarpeista; vanhemman läsnäolo ja vuorovaikutus lapsen kanssa sekä arjen hallinta. Perheen kanssa työskentelyssä käytettävät menetelmät ja välineet va- litaan yksilöllisesti vanhemman ja lapsen tilanteen sekä perhekuntoutukselle asetettujen tavoitteiden mukaan. Työskentelyn kulmakiviä ovat SOS-Lapsikylän arvot ja toimintaperiaatteet sekä muutamat teoreettiset tausta-ajatukset, joista tärkeimpinä ratkaisukeskeinen ja voimavarasuuntautunut ajattelu- ja työskentelytapa, kokonaisvaltainen ihmiskäsitys ja kiintymyssuhdeteoria. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat toimivan yhteistyön ehdottomia edellytyksiä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että vanhemmat ja lapset – ikätasonsa mukaisesti – osallistuvat tavoitteiden asettamiseen perhekuntoutukselle ja ovat mukana kaikissa muissakin neuvotteluissa ja päätöksenteossa, jotka heitä koskettavat. Perhekuntoutuksessa työntekijöiden työskentelyn lähtökohtina ovat usko perheen voimavaroihin, muutoksen mahdollisuuteen sekä siihen, että perhe on oman elämänsä paras asiantuntija. Perhekuntoutuksen tavoite on tukea perhettä siten, että lapsen asuminen kotona on lapsen kannalta hyvä ja turvallinen ratkaisu. Jos tähän tavoitteeseen ei päästä ja sosiaalitoimi ryhtyy toimenpiteisiin lapsen ottamiseksi huostaan, vanhempia tuetaan hyväksymään lapsen sijoitus. Tukena moniammatillinen tiimi Tullessaan perhekuntoutukseen lapsikylään perhe saa käyttöönsä täysin varustetun asunnon. Käytössä olevat tilat mahdollistavat isonkin perheen sijoittamisen lapsikylään. Perhekuntoutuksen käytännön hoitotyöstä vastaavat perhetyöntekijät, joiden työtä ohjaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat lapsikylän sosiaalityöntekijä tai erityistyöntekijä ja johtaja sekä kaksi lapsikyläyhdistyksen Theraplay-terapeuttia, joista toinen on myös psykologi ja toinen psykiatrinen erikoissairaanhoitaja ja psykoterapeutti ET. Perhekuntoutus yksikön työntekijöiden ja muiden työhön osallistuvien ammattitaidon ja osaamisen varmistajana on työnohjaus. Perhekuntoutus on suhteellisen uusi toimintamuoto lastensuojelussa. SOS-Lapsikylälle perhekuntoutus on tärkeä uusi avaus ja palvelumuoto perheiden tukemiseksi. Lastensuo- jelutyön ja SOS-Lapsikylän ensisijainen tavoite on, että lapset voisivat elää omien vanhempiensa luona. Jos yhdenkin lapsen huostaanotto voidaan ehkäistä sillä, että vanhemmat ja lapsi saavat intensiivistä tukea ja apua perhekuntoutuksella, se on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa. Parhaat tulokset perhekuntoutuksella voidaan saavuttaa silloin, kun se toteutetaan riittävän intensiivisesti ja pitkäkestoisesti sekä oikea-aikaisesti eli riittävän varhain. l TEKSTI: ANNA-LIISA KOISTI-AUER, LASTENSUOJELUPÄÄLLIKKÖ KUVA: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA |5 Kylillä kerrotaan KYMMENEN VUOTTA THERAPLAYN ILOA 1.3.2011 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta Theraplayterapian alkamisesta SOSLapsikylässä. Päivää juhlistettiin 160 henkilön voimin lämminhenkisessä juhlaseminaarissa Helsingin yliopiston Pienessä juhlasalissa. TILAISUUS KOKOSI yhteen Thera play-terapian käynnistämiseen ja toiminnan jatkumiseen vaikuttaneita henkilöitä sekä muita terapiamuodosta kiinnostuneita. Theraplay-terapialla on SOS-lapsikylissä autettu kymmenen vuoden aikana jo sataa lasta. Lasten perustarpeet eivät ole muuttuneet. Pysyvät suhteet turvallisiin aikuisiin ovat lapsille korvaamattomia. Tästä aiheesta lastenpsykiatri ja Theraplay-kouluttaja Jukka Mäkelä kertoi juhlaluennossaan ”Arvon syntyminen ihmissuhteessa”. Hän korosti, miten tärkeää on, että kaikessa vuoro- vaikutuksessa vahvistetaan kokemusta ihmisestä arvokkaana, ja että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on. Arvo annetaan vuorovaikutuksessa käytännön teoilla: miten katsotaan, kuunnellaan, puhutellaan. Kun ihminen tulee nähdyksi ja kuulluksi, hän kokee itsensä arvokkaaksi. Kokemus, ettei kelpaa, tuhoaa osan ihmisarvoa. SOS-Lapsikylässä Theraplay-te rapia sai alkunsa Tapiolan lapsikylässä silloisen kylänjohtajan Jukka Kotkavuoren sekä Jukka Mäkelän aloitteesta. Kylässä päätettiin kokeilla Theraplayn toimivuutta sijaishuollossa olevien lasten auttamisessa. Kokemukset olivat niin vakuuttavia, että Theraplay otettiin pysyväksi osaksi lapsikylätoimintaa. Tämän kiintymissuhdetta ja vuorovaikutusta kehittävän terapiamuodon avulla moni lapsi on löytänyt yhteyden. Theraplay-jaksot ovat lapsille ikimuistoisia kokemuksia, joita he muistelevat vielä vuosien päästäkin. Theraplay-jaksot ovat lapsille iki muistoisia koke muksia, joita he muistelevat vielä vuosien päästäkin. Juhlaseminaarissa kuultiin myös kokemuksia Theraplay-terapiasta. Theraplay-jaksoilla olleet tytöt Jaana, Nita ja Taru kertoivat, millaisia ajatuksia Theraplay heissä herätti. Nita muisteli, miten ainutlaatuinen kokemus Theraplay oli, ja miten se auttoi luomaan tiiviin siteen lapsikylävanhempi Mimmu Jääskeläiseen. Tämän siteen syntyminen auttaa elämässä tänäkin päivänä. Tytöt kertoivat saaneensa Theraplayn avulla itsevarmuutta ja rohkeutta sekä tunteen, että heitä rakastetaan ja heistä pidetään huolta. SOS-Lapsikylän työntekijät ja nuoret kertoivat Theraplay-koke muksistaan. Kuvassa: Ilona Vierikko (vas.), Mimmu Jääskeläinen, Jaana, Nita, Hillevi Westman ja Taru sekä Teemu Rossi. 6 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-Lapsikylän Theraplay-terapeuttien Ilona Vierikon ja Hillevi Westmanin mukaan on suuri ilo, että käytössä on Theraplayn kaltainen väline ja että sitä saadaan käyttää. Vaikka vuosien varrella toiminnanjohtajat ja lastensuojelupäälliköt ovat vaihtuneet, Theraplay on säilynyt ja vakiinnuttanut paikkansa olennaisena osana SOSLapsikylän toimintaa. Myös Jukka Mäkelän halu olla edelleen tiiviisti mukana Theraplayn kehittämisessä SOS-Lapsikylässä on arvokas asia. SOS-Lapsikylä haluaa esittää erityiskiitokset silloiselle johtavalle psykologille Hilkka Niemelälle, Jukka Kotkavuorelle ja Jukka Mäkelälle sekä Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiölle ja Raha-automaattiyhdistykselle Theraplay-toiminnan aloittamisesta ja tukemisesta lapsikylissä ja lisäksi kiitokset Suomen Theraplay-yhdistykselle! l Tässä Nitan runossa kiteytyy hyvin Theraplayn sanoma. Theraplayn muisteloruno: ”Nyt kun muistelen sitä aikaa... Aikaa yhdessä nuo muutamat viikot. Niihin mahtui paljon. Ne viikot korvasivat paljon menetettyä lapsuutta. Nyt kun niitä hetkiä muistelen, katseeni kääntyy häneen, joka on minulle rakas ja tärkeä. Häneen, joka pitää huolta ja kasvattaa maltilla. Ne muutamat viikot kasvattivat välillemme siteen, jota ei riko arki eikä juhla eikä mikään, mikä eteemme tulee. Läheisyys ja tiivis yhdessäolo teki ihmeitä pieniä, jotka kasvaa ja kantaa läpi elämän.” Theraplay-sana, joka kuvastaa minulle alkuun pääsemistä ja tutustumista häneen, joka välittää ja on aina lähellä, kun häntä eniten tarvitsen. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen puhumassa seminaariyleisölle nuoruus ikään liittyvistä ongelmista. Nuoren kohtaamisen haasteet koulu yhteisölle ja lastensuojelun työntekijöille NUORI LASTENSUOJELUN ASIAKKAANA SOS-LAPSIKYLÄN nuorisokodilla vietettiin teemapäivää aurinkoisessa kevätsäässä 15. huhtikuuta 2011. Päivän aiheena oli ”Nuoren kohtaamisen haasteet kouluyhteisölle ja lastensuojelun työntekijöille – nuori lastensuojelun asiakkaana”. Tilaisuuden avauspuheenvuorossa erityisopettaja, kansanedustaja Tuula Peltonen valotti teemaa lainsäädännön ja koulun näkökulmasta. Päivän pääpuhuja, Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri, lastenpsykiatri Jari Sinkkonen tarkasteli aihetta nuoruusikään liittyvien tavanomaisten kuohujen ja vaikean oireilun näkökulmasta. SOS-Lapsikylä ry:n toiminnanjohtaja Jari Ketola puolestaan pohti syitä siihen, miksi nuorten osuus kodin ulkopuolelle sijoitetuissa kasvaa. Teemapäivään osallistui ilahduttavat nelisenkymmentä sosiaali- ja opetustoimen työntekijää lähikunnista sekä joukko keskustoimiston ja nuorisokodin henkilökuntaa. Päivän päätteeksi vieraille tarjoutui mahdollisuus tutustua uudistuneen, helmikuun alussa kaksiosastoisena aloittaneen nuorisokodin remontoituihin tiloihin ja toimintaan henkilökunnan opastuksella. l TEKSTI: ANNA-LIISA HÄNNIKÄINEN-UUTELA, NUORISOKODIN JOHTAJA KUVA: JUKKA VEHKALA TEKSTI: ELINA PITKÄRANTA KUVA: ANNA SAVELA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA |7 Kylillä kerrotaan Muutoksen tuulia Tapiolassa TAPIOLAN SOS-LAPSIKYLÄ on perustanut yhdistyksen ensimmäiset satelliittikodit. Joutsen-koti, joka tähänkin asti toimi varsinaisen kyläalueen ulkopuolella, muutti helmikuussa Nastolaan reilun 100 km:n päähän lapsikylästä. Joutsen-koti toimii Mimmu ja Hannu Jääskeläisen omassa kodissa perinteisen lapsikyläkodin tavoin. Kodin lapset olivat halukkaita muuttoon ja siihen saatiin myös heidän kotikuntiensa suostumus. Huhtikuussa käynnistyi perhekoti Matinkylässä, vajaan 10 km:n päässä Tapiolan lapsikylästä. Perhekodin vanhemmat eivät ole työsuhteessa lapsikylään, vaan heidän saamastaan palkkiosta, kulukorvauksesta ja muusta tuesta sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Sijoituksista ja sijoituksen aikaisesta tuesta vastaa Tapiolan lapsikylä. Kotiin voidaan sijoittaa 4–6 lasta. Ensimmäiset sijoitukset tehtäneen kevään aikana. Yhdistyksen tavoite monipuolistaa toimintaansa on kiirinyt myös Tapiolan lapsikylän toiminta-alueelle. Alku Joutsen-satelliittikoti Nastolassa vuodesta pystyimme tarjoamaan ensimmäisen paikan kylän ulkopuolelta tulevalle nuorelle asumisharjoittelussa. Parhaillaan työstämme ensimmäistä tukiperhesijoitustamme samoin kuin vanhemman ja lapsen sijoittamista lapsikylään. l TEKSTI: SOINTU MÖLLER, KYLÄNJOHTAJA KUVA: MIMMU JA HANNU JÄÄSKELÄINEN KIINNOSTAISIKO SINUA? SIJAISVANHEMMUUS LAPSIKYLISSÄ TAI KORTTELIKODEISSA Etsimme sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilaisia tekemään vaativaa, pitkäjänteistä ja palkitsevaa lastensuojelutyötä. Tehtäviin on jatkuva haku. Lisätietoja tehtävistä antavat korttelikotien hankevastaava Jukka Kotkavuori, puh. 040 500 8198 ja kehittämissuunnittelija Hannele Nikkanen, puh. 0400 875 880. www.sos-lapsikyla.fi 8 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Uutisia maailmalta ”Tunteet kuviksi” -työpaja Kochin SOS-lapsikylän nuorten kanssa Intiassa Vietin helmikuun Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan resi denssissä Intian Kochissa. Siellä oloni aikana yksi projekteistani oli “Tunteet kuviksi” -projekti paikallisen SOS-lapsikylän nuorten kanssa. KOCHIN SOS-LAPSIKYLÄN nuoret ovat orpoja tai heidän kotiolonsa ovat puutteellisia ja sen tähden he asuvat lapsikylässä. “Tunteet kuviksi ” -työpaja on yhteisötaidetta, joka antaa mahdollisuuden löytää uuden ilmaisukanavan tunteille. Tarkoituksenani oli vetää työpajajakso helmikuun ajan kylän 16–19-vuotiaiden nuorten kanssa. Olen vetänyt samankaltaisia projekteja Suomessa, ja kun tieto Intiaan pääsystäni tuli, ajattelin heti haluavani työskennellä sielläkin nuorten kanssa. Lähdin etsimään sopivaa kohdetta ja huomasin että Kochissa, tarkkaan ottaen Aluvan kylässä, on myös SOS-lapsikylä. Otin yhteyttä kylän johtajaan ja hän toivotti minut tervetulleeksi vetämään projektia. Koska kyseessä oli hyväntekeväisyysprojekti eli tarjosin työpajojani ja siihen liittyvät kustannukset ilmaiseksi kylälle, pyysin ennen lähtöäni Suomessa yleisön apua kurssille vaadittavien kameroiden hankkimi sessa. Sain kasaan yhdeksän digitaali kameraa kurssia varten. Avun määrä yllätti minut positiivisesti. Saavuttuani Intiaan kävin heti alkutöiksi tutustumassa lapsikylään, joka muodostuu 15 talosta, jokaisessa yksi äiti, ja 115 lapsesta. Kylän äidit ovat kaikki naimattomaksi jääneitä naisia, jotka Intiassa eivät olisi olleet muuten kovin hyvässä asemassa, Jatkuu sivulla 10 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 8 |9 TOIMINTAKERTOMUS • 2010 TOIMINTAKERTOMUS • 2010 TOIMINTAKERTOMUS SOS-LAPSIKYLÄ RY:N toimintakertomus vuodelta 2010 1. Toiminnan tarkoitus Visio: Jokainen lapsi kasvaa perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Missio: SOS-Lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. Yhdistyksen tarkoituksena on huolehtia avun tarpeessa olevista lapsista ja nuorista sekä kasvattaa heitä vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi kestävien henkisten arvojen hengessä, pienissä perheyhteisöissä tai nuorisokodeissa. Toimintaa ohjaavat keskeisesti SOS-lapsikylätyön periaatteet: lapsikylävanhemmat, sisarukset, koti ja kyläyhteisö. Yhä kasvavassa määrin tuen piiriin ovat kuuluneet myös lasten vanhemmat, perheet ja muut läheiset. Pitkäaikaisten sijaishuollon palvelujen rinnalle yhdistys pyrkii entistä enemmän kehittämään myös lastensuojelun avohuollon palveluja ehkäisemään lasten huostaanottoja ja sijoituksia. 2. Yleistä toimintaympäristöstä Toimintavuoden 2010 lopulla julkaistujen tilastojen mukaan vuoden 2009 aikana ensimmäistä kertaa 20 vuoteen kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä Suomessa ei kasvanut vaan kääntyi hienoiseen laskuun. Perhehoidon suhteellisessa osuudessa ei tapahtunut kasvua. Huostaanotoissa merkittävää on edelleen nuorisoikäisten sekä kiireellisten sijoitusten määrän kasvu. Vuoden 2009 aikana kodin ulkopuolelle sijoitettuina oli kaikkiaan lähes 17 000 lasta ja nuorta. Avohuollon tukitoimien piirissä oli kaikkiaan noin 70 000 lasta ja nuorta. Kansantalouden kääntyminen kasvuun on lisännyt toiveikkuutta lastensuojelunkin lisäresursointiin. Esitys perhehoitajalain muuttamisesta annettiin vuoden lopulla eduskuntaan. Lain uudistamisen tavoitteena on perhehoidon houkuttelevuuden lisääminen, toimintamallien porrastaminen, laadun lisääminen sekä toimeksiantosuhteinen lomitus. 3. Yhdistyksen toiminta SOS-Lapsikylä ry:n keskeisin strateginen toiminta-alue on lastensuojelun piirissä olevien lasten ja perheiden auttaminen ja edunvalvonta. Lasten ja perheiden auttamiseksi yhdistys tuottaa erilaisia avo- ja sijaishuollon palveluja, kuten esimerkiksi perhekuntoutusta ja yhteisöllisesti tuettua perhehoitoa. Toimintavuonna lasten ja nuorten tilanne toimipisteissä on ollut vakaa ja palvelujen piirissä olevien lasten määrä kasvoi erityisesti avohuollossa. Perhekuntoutus aloitettiin uutena toimintamuotona vuoden lopulla ja vuonna 2011 on tarkoitus mallintaa ja edelleen laajentaa toimintaa kaikkiin 10 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA toimipisteisiimme. Alueellisen näkyvyyden lisääntyminen vaikutti myös uusien sijoitusten ja avohuollon tukitoimien määrän kasvamiseen. Hoitovuorokausihintoihin ei tehty toimintavuonna korotuksia. Yhdistyksen uusien toimintamallien kehittäminen ja laajentaminen on tapahtunut olemassa olevan henkilökunnan voimin. Strategisten tavoitteiden saavuttaminen merkitsee jatkossa myös uusien osaajien rekrytointia. Tunnuslukuja lapsista ja nuorista, suluissa edellisen vuoden tilanne: • lapsia ja nuoria palveluiden piirissä kaikkiaan 224, joista • avohuollon tukitoimin tuettuja 43 (19) • sijais- ja jälkihuollossa 176 (174) • hoitovuorokausia 54 334 (55 182) ja keskimääräinen hoitovuorokausikulu oli 164,41 euroa. Yleishyödyllinen toiminta suomalaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on toteutunut toimintavuonna useissa lastensuojelun kehittämishankkeissa, koulutuksissa ja työryhmissä. Lastensuojelun vaikuttamistoiminnan strategiatyö aloitettiin. Tavoitteena on saada se osaksi suunnitelmallista jatkuvaa toimintaa, johon suunnataan myös resursseja kansainvälisen järjestön linjauksien mukaisesti. Yhdistyksen toimituksellinen medianäkyvyys oli positiivista. Noin puolet kirjoituksista käsitteli lastensuojelutyötä, toinen puoli toiminnan tukemista. 4. Hallitus, keskeiset päätökset ja toiminta vuonna 2010 Hallitukseen kuuluivat toimintavuonna puheenjohtaja Seppo Kemppinen, varapuheenjohtaja Helena Terho sekä varsinaiset jäsenet Sari Aitokallio (erosi hallituksen jäsenyydestä 25.8.2010), Heikki Valkjärvi, Ulla-Maija Rantalaiho, Kimmo Roos ja Peter Völker. Henkilöstön edustajana on hallituksessa toiminut Mimmi Siikavirta. Varajäseninä ovat toimineet Lauri Utunen, Kai Laitinen ja Kari Stenberg. Hallituksen kokousten esittelijänä ja sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Jari Ketola. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 9 kertaa. Hallituksen keskeisiä strategisia päätöksiä ovat olleet mm. yhdistyksen strateginen suunnittelu vuosille 2010– 2016, taloudellisten resurssien varmistaminen, toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2011, lapsikylävanhempien sijaisten uusi työsopimusmalli, nuorisokodin osastointi, toimikuntien perustaminen vuodelle 2011 sekä korttelikotitoiminnan kehittämistä koskevat päätökset. TOIMINTAKERTOMUS • 2010 TOIMINTAKERTOMUS • 2010 TOIMINTAKERTOMUS 5. Jäsenistö Yhdistyksellä oli toimintavuoden lopussa 95 (108) jäsentä. Vuoden aikana yhdistykseen ei liittynyt uusia jäseniä. Maksuvalmius SOS-Lapsikylä ry:n maksuvalmius parani tilikauden aikana merkittävästi varsinaisen toiminnan alijäämäisyyden pienennyttyä. 8. Tulevaisuuden näkymät Lastensuojelutyön kansallinen tavoite on siirtää painopiste sijaishuollosta avohuollon ennaltaehkäisevään työhön. Laitospainotteisuutta puretaan ja tilalle etsitään korvaavia, porrastettuja perhehoidon palveluja. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen uuden lastensuojelulain ja yhteiskunnan vaatimusten mukaisiksi vaatii myös yhdistystämme jatkamaan yksilöllisten ja kustannustehokkaiden lastensuojelupalvelujen tuottamista. Avohuollon palvelut, kuten esimerkiksi perhekuntoutus, ja korttelikodit vastaavat toimintaympäristön ja lasten muuttuneisiin tarpeisiin. Korttelikotien yhteyteen tuleva palvelukeskus ja ensimmäiset korttelikodit on määrä avata Tampereella vuonna 2012. Yhdistyksen toimipisteiden rakennuskantaan kohdistuu runsaasti korjauspainetta kuluvalla vuosikymmenellä. Vaikuttamistoiminnan lisääminen kansallisesti ja toimipistealueilla tukee tavoitettamme ”Rakastava koti jokaiselle lapselle”. Tietoisuuden lisääminen toiminnastamme vaatii positiivisen näkyvyyden lisäämistä eri medioissa. Edellytyksenä varainhankinnassa onnistumiselle ovat laadukkaat lastensuojelupalvelut kotimaassa. Toimintaamme tukevien yksityishenkilöiden ja yritysten määrän kasvattaminen edellyttää erottumista joukosta. Monet kolmannen sektorin toimijat tähtäävät yhä tehokkaampaan varainhankintaan. SOS-Lapsikylä ry, tuotot 2010 SOS-Lapsikylä ry, kulut 2010 6. Henkilöstö Yhdistyksen henkilöstö jakautui kasvatus- ja hoitotyössä toimiviin ja muuhun henkilöstöön. Kasvatus- ja hoitotyössä toimi lapsikylävanhempia, lapsikylävanhempien sijaisia ja ohjaajia. Henkilöstökulut vuonna 2010 olivat 7 449,0 t€ (7 623,3 t€ vuonna 2009). Henkilöstön keski-ikä oli 47 (46) vuotta ja keskimääräinen työsuhteen kestoaika 8,5 (8,6) vuotta. Henkilötyövuosissa mitattuna henkilöstövahvuus oli 151,4 (159). 7. Talous SOS-Lapsikylä ry:n tulos tilikaudella 1.1.–31.12.2010 oli 884 667,74 euroa ylijäämäinen (1 030 937,64 euroa ylijäämäinen vuonna 2009). Tulos oli 110 000 euroa budjetoitua parempi. Hoitomaksut 78 % Varainhankinnan tuotot 17 % Vuokratuotot 3 % Toiminta- ja rakennusavustukset 1 % Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot 1 % SOS-Lapsikylä ry, varainhankinnan tuotot 2010 Testamenttilahjoitukset 73,56 % Lahjoitukset 14,06 % Yritysyhteistyötuotot 8,58 % Kummimaksut, Wien 1,63 % Muut tuotot 1,30 % Kummi- ja kannatusmaksut 0,70 % Jäsenmaksut 0,17 % Henkilöstökulut 64 % Käyttömaksut 21 % Kotien hoitomenot 10 % Poistot 2 % Varainhankinnan kulut 2 % Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut 1 % SOS-Lapsikylä ry, varainhankinnan kulut 2010 Testamentteihin liittyvät kulut 37,15 % Mainoskulut 30,70 % Muut varainhankinnan kulut 23,55 % Toiminnan esittely 4,82 % Lehden toimituskulut 3,04 % Vieraanvaraisuus 0,74 % SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 11 Uutisia maailmalta 8 Jokaisen nuoren kuvissa ja puheissa esiintyi ainakin kerran se, kuinka onnekkaita he ovat, kun saavat olla lapsikylässä. mutta lapsikylän kautta he ovat löytäneet paikkansa yhteiskunnassa. Lapsikylä oli todella vehreä ja kaunis kokonaisuus, jossa eri uskontokuntien kodit olivat sulassa sovussa sekaisin. Työpajaryhmäni koostui kuudesta tytöstä ja yhdestä pojasta. Työskentelimme kolmena viikonloppuna lauantai- ja sunnuntai-iltapäivisin kolmen tunnin ajan. Yksikään nuorista ei ollut aikaisemmin kuvannut digitaalikameralla, joten jouduimme aloittamaan ihan perusteista. Nuoret kuitenkin oppivat huimaa vauhtia ja jo ensimmäisen päivän aikana pääsimme harjoittelemaan kul- taista leikkausta ja symbolien ja värien käyttöä kuvissa. Seuraavien työpajapäivien aikana teimme useita muistelutyöharjoitteita, joissa nuoret kertoivat elämästään, muistoistaan ja unelmistaan. Harjoittelimme lisää kameran teknisiä puolia ja sitä, miten tunne muodostetaan kuvaksi ja miten kuvalla kerrotaan tarinaa. Nuoret miettivät tarinoita omasta elämästään ja unelmistaan ja kuvasivat niitä. He myös yhdessä päätyivät aiheeseen ”My life – Elämäni” ja tekivät sen aiheen nimissä 3–8 kuvan sarjan. Aloitimme työpajat aina kertaamalla, mitä olimme edellisellä kerralla oppineet ja tekemällä muisteluharjoitteita ja tarinankerrontaa. Tämän jälkeen nuoret saivat rauhassa kuvata ja luoda uutta materiaalia sarjoilleen ja päivän päätteeksi keräsimme kuvat tietokoneelle talteen ja katsoimme ne yhdessä läpi ja kommentoimme. Viimeiselle kerralle minä olin teettänyt tulosteet nuorten itse valitsemista kuvista ja hankkinut heille pienet vihkoset, liimaa, tarroja ja värikyniä. Näillä materiaaleilla he loi vat kukin itsel leen pienen kirjasen, johon kokosivat työpajan satoa. Minä tein samanlaisen kirjasen kylän toimistolle, johon keräsin kuvia, joita olin ottanut nuorista, kun he työskentelivät. Viimeisen työpajan lopulla menimme kaikki yhdessä kylän toimis- 12 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 10 tolle tapaamaan kylän johtajaa, herra Vipin Dasia. Annoin hänelle ihmisten minulle lahjoittamat kamerat selittäen, että nuoret osaavat nyt käyttää niitä ja ne lahjoitetaan kylän tarpeisiin. Lisäksi luovutimme hänelle tekemäni kirjasen, johon nuoret olivat kirjoittaneet ajatuksiaan työpajasta. Näiden nuorten kanssa työskennellessä yksi asia jäi minulle erityisen vahvasti mieleen: nuorten onnellisuus ja heidän kiitollisuutensa lapsikylää kohtaan. Jokaisen nuoren kuvissa ja puheissa esiintyi ainakin kerran se, kuinka onnekkaita he ovat, kun saavat olla lapsikylässä. Muisteluharjoitteiden aikana ja kuvien kautta kuulimme ja näimme monta todella surullista ja traagista tarinaa heidän menneisyydestään, mutta aina he kuitenkin lopuksi sanoivat, että lapsikylä muutti heidän elämänsä ja nyt heillä on kaikki niin ihanan hyvin. Tämä osoittaa mielestäni taas kerran sen, että yhteisössä se voima piilee. Ilman todella loistavaa SOS-yhteisöä Suomessa ja Intiassa, ja välittäviä ihmisiä Suomessa, minun ei olisi ollut mahdollista järjestää tätä työpajaa. Ja ilman SOS-lapsikylän tarjoamaa kotiyhteisöä nämä nuoret eläisivät edelleen oloissa, joita emme halua edes kuvitella. l TEKSTI JA KUVAT: ANNUSKA DAL MASO Laajempi kertomus ja lisää kuvia työpajasta löytyy osoitteesta www.annuskatunteetkuviksi. wordpress.com (englanniksi). ÄITI AUTTOI TEKEMÄÄN UNELMISTA TOTTA Nyt jo yli 30-vuotias Janet Ndugu muutti 7-vuotiaana Nairobissa, Keniassa sijaitsevaan Buru Burun SOS-lapsikylään, koska hänen molemmat vanhempansa olivat kuolleet. Buru Burun lapsikylä avattiin vuonna 1975 ja Janet ja hänen kaksi pikkuveljeään olivat ensimmäiset asukkaat kylän talossa numero 14. ”KAIKKI OLI outoa meille”, muistelee Janet. ”Täysin uusi elämäntapa. Ujostelin, varsinkin kun puhuin vain kambaa (paikallinen kenialainen kieli) ja kaikki muut puhuivat swahilia. En ymmärtänyt mitä he sanoivat. Äitini, Mama Frances, opetti minulle päivittäin vähän swahilia. Pidin häntä aluksi ankarana ja vakavana, mutta jo parissa päivässä vakuutuin hänen olevan todella kiltti ihminen. Olin välillä varmasti todella ärsyttävä, mutta hän ei koskaan menettänyt malttiaan kanssani.” Virheistä oppii Janet uskoo, että Mama Francesin kärsivällisyys oli yksi hänen parhaista piirteistään. Niitä tosin oli muitakin. ”Hän teki aina parhaansa, jotta tuntisin oloni rakastetuksi ja turvalliseksi, mikä on erityisen tärkeää, kun lapsi tulee teini-ikään ja muutokset ja konfliktit ovat osa arkipäivää”, Janet selittää. ”Äitini ei koskaan ollut tunkeileva. Hän ymmärsi, että murrosikäisenä tarvitsin yksityisyyttä ja omaa tilaa. ”Hän teki aina parhaansa, jotta tuntisin oloni rakastetuksi ja turvalliseksi.” 8 SOS-LAPSIKYLÄN SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA KUULUMISIA | 13 11 Uutisia maailmalta 8 Hän antoi minun tehdä virheitä ja oppia niistä, mutta hän myös asetti rajoja, mikä kertoi siitä, että hän välitti ja rakasti, ja että hyvinvointini oli hänelle tärkeää.” Janet sanoo oppineensa äidiltään, ettei haasteita pidä koskaan paeta. ”Hän opetti minut olemaan vahva, rehellinen itselleni, ja etten saa antaa muiden pompotella minua. Toisaalta opin myös ottamaan muut huomioon, osoittamaan myötätuntoa ja rakkautta.” kurinalaisuutta, jota me kaikki tarvitsemme elämässämme, teimme mitä tahansa.” Kunpa voisin kertoa hänelle… Nyt Janet työskentelee vaatesuunnittelijana, mutta löytää aina aikaa koulupukujen ompelemiselle SOSlapsikylän lapsille. Mama Frances menehtyi vuonna 2009 ja Janet kertoo kaipaavansa häntä. ”Me puhuimme toisillemme Lahjakkuuden löytäminen Nyt Janet työskentelee vaatesuunnittelijana ja sanoo olevansa kiitollinen äidilleen urastaan, ja siitä miten hän kasvatti Janetia SOS-lapsikylässä. ”Olen aina ollut luova”, Janet kertoo. ”En voinut sietää matematiikkaa koulussa enkä nähnyt itseäni toimistotyöntekijänä istumassa pöydän ääressä kirjoittamassa. Äitini huomasi lahjakkuuteni: hän sanoi, että minulla on tyylitajua ja silmää muodille.” Äiti luotti Janetin kykyihin, ja yhdessä SOS-lapsikylän kanssa hän järjesti Janetin tekstiilikouluun. Kahden vuoden opintojen jälkeen Janet oli suorittanut tutkinnon, ja hän siirtyi työharjoitteluun SOS-lapsikylän ammattiopintokeskukseen. SOS-lapsikylän ammattiopintokeskus, joka avattiin vuonna 1985, sijaitsee kilometrin päässä Nairobin SOS-lapsikylästä. Koulussa opetetaan puu- ja sähkötöitä, vaatesuunnittelua, ravitsemusoppia ja tietojenkäsittelyä. ”Vuoden päästä minut hyväksyttiin yliopistoon Nairobissa, ja SOSlapsikylä maksoi lukukausimaksuni, jotta pystyin kehittämään taitojani entistä pidemmälle”, Janet muistelee. ”SOS-lapsikylä ei ainoastaan antanut minulle mahdollisuutta kehittää taitojani ja osaamistani. Opin myös 14 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 12 kaikesta. Senkin jälkeen kun Mama Frances oli jäänyt eläkkeelle, minulla oli tapana matkustaa hänen kotikyläänsä tapaamaan häntä jutellakseni hänen kanssaan. Jos äitini olisi vielä elossa, kertoisin rakastavani häntä, ja että olen kiitollinen siitä, miten hän kasvatti minut.” l SUOMENNOS: JUKKA MYLLYNIEMI KUVAT: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI ”SOS-lapsikylä ei ainoastaan antanut minulle mahdollisuutta kehittää taitojani ja osaamistani. Opin myös kurinalaisuutta, jota me kaikki tarvitsemme elämässämme, teimme mitä tahansa.” ILOISIA HETKIÄ KUMMILAPSEN SEURASSA THAIMAASSA Syyskuussa 2010 täytin pyöreitä vuosia ja työnantajani muisti minua erittäin mieleisellä lahjalla, matkalla Thaimaahan, kohteena Bangkok ja Samui. Jo aikaisemmin Thaimaasta kummilapsen hankittuani olin haaveillut mahdollisuudesta tavata hänet. JO KOTIMAASSA valmistauduin matkaan hankkimalla tuliaisiksi vauvanuken, josta olin saanut vinkin kylän edustajilta tiedusteltuani, mikä olisi mukava tuliainen kummi tytölleni. Perillä Bangkokissa, Bangpoon SOS-lapsikylässä kylän apulaisjohtaja Mrs. Wilailak Akkakosol otti meidät ystävällisesti vastaan. Hän kertoi meille hiukan Thaimaan SOS-lapsikyläjärjestön historiaa ja esitteli paikallista toimintaa. Ihastelin lapsikylän siistiä ympäristöä ja ihania pikkutaloja. Näitä taloja oli kylässä kaiken kaikkiaan kymmenkunta ja jokaisessa talossa oli keskimäärin kymmenen lasta sekä yksi lapsikylä-äiti. Kylä näytti avaralta ja oli vaikea kuvitella, että siellä asusti niin monta asukasta. Lisäksi kylän laidalla oli isoäitien talo, jossa jo eläkkeelle siirtyneet kylän äidin asustivat. Mielestäni oli ihanaa, että lapsilla oli mahdollisuus tavata myös vanhempaa sukupolvea normaalin asumisensa yhteydessä. Nuorimmat lapset, kuten kummityttöni Jan, viettivät päivän päivähoitotalossa. Lapsikylässä annettiin myös esiopetusta koulua varten ja isommat lapset kävivät kylän ulkopuolella koulua. Nuoret asustivat jo yliopiston kampuksella ja kävivät vain vierailulla lapsikylässä. Pääsimme kummityttöni kotitalolle, enkä tiedä kumpaa, minua vai Jania, jännitti enemmän ensimmäinen tapaamisemme. Tervehdin kummityttöäni ja talossa olevaa naapurin äitiä, sillä Janin äiti oli työssä, eikä voinut tavata meitä. Paikalla oli myös Janin pikkuveli. Ojensin tuliaiset Janille, joka innostuneesti alkoi avata pakettia ja pienellä avustuksella paketista saatiin kuorittua vauvanukke, jota heti alettiin vaatettaa ja hoitaa. Olin myös hankkinut Suomesta lasten heijastinliivit ja muutaman heijastimen, jotka annettiin kylän lasten käyttöön. Heijastinliivit olivat kuulemma erittäin paljon poliisin heijastinliivin näköiset, joten kylässä alkoivat liikennepoliisileikit. Kylässä saamamme herkullinen välipala: sticky rice with mango vei kielen mennessään! Oli parhaillaan mangon paras satoaika ja talon pihalta sai poimia tuoreita mangoja suoraan puusta. Pihalla kasvoi myös banaanipuita. Lapsetkin rentoutuivat ja leikkivät omia leikkejään, kun aikuiset eivät enää kyselleet heiltä kaikkia asioita. Jan esitti meille hienon hula-hula-vannenäytöksen ja sen jälkeen keskittyi hoitelemaan uutta nukkeaan pikkuveljensä kanssa. Oli mukava todeta, että lapset eri puolilla maailmaa käyttäytyvät hyvin samankaltaisesti, sillä kuulimme pientä keskustelua, kumpi sitä vauvaa nyt oikein hoitaa. Päätimme vierailumme, kun huomasimme, että päiväuniaika lähestyi. Lähdimme iloisina ja tyytyväisinä takaisin hotelliimme, mukanamme kaunis kukkaseppele ja oikein hyvä mieli näiden lasten puolesta, jotka ovat hyvin etuoikeutetussa asemassa päästessään SOS-lapsikylän suojiin. Entistä paremmalla mielellä lähetän pienen ”Oli mukava todeta, kuukausilahjoitukseni tukeakseni kylän että lapset eri toimintaa. l puolilla maailmaa käyttäytyvät hyvin samankaltaisesti.” TEKSTI JA KUVA: PÄIVI PÖYHÖNEN SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 13 15 Tukeminen Lotus Soft Embon avulla saniteettitiloja SOS-Lapsikylän korttelikoteihin Tampereelle SOS-LAPSIKYLÄ on saanut Tampereen korttelikotiprojektin yhteistyökumppaniksi maailman johtavan pehmopaperintuottajan, Georgia-Pacificin. Yhtiö tukee Lotus Soft Embo -tuotemerkkinsä kautta lasten ja nuorten hyvinvointia tekemällä lahjoituksen Tampereelle perustettavien SOS-Lapsikylän korttelikotien rakentamiseen. Lahjoitus kohdistetaan nimenomaan lapsille ja nuorille sopivien saniteettitilojen rakentamiseen. ”Halusimme kohdistaa lahjoituksemme juuri suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Jokainen lapsi tarvitsee turvallisen ja luotettavan kodin. Onkin hämmästyttävää, että Suomessa jopa 17 000 lasta asuu oman kotinsa ulkopuolella ja 70 000 lasta tarvitsee lastensuojelupalveluja”, kertoo Georgia-Pacificin Category Manager Maria Mäkelä. Lotus Soft Embo -wc-paperi on Suomen ostetuin wcpaperi ja ollut arjen luotettava kumppani jo 30 vuoden ajan. SOS-Lapsikylän korttelikoteja tukevaan kampanjaan voi osallistua ostamalla kampanja-aikana maalis-toukokuussa 16 rullan Lotus Soft Embo -kampanjapakkauksen. Tuote on saatavilla hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista. l Ratos tukemaan suomalaista lastensuojelutyötä RUOTSALAINEN pääomasijoittajakonglomeraatti Ratos ja sen perustajasuku ovat lähes 145-vuotisen historiansa aikana olleet aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita. Yrityksen perustajien kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan ja pyrkimys vaikuttaa niihin muodostavat tärkeän osan Ratoksen yrityskulttuuria. Olemme pyrkineet sopeuttamaan yhteiskuntavastuumme niin historiaamme kuin omistajiemme, työntekijöidemme ja ympäristömme meille tänä päivänä asettamiin odotuksiin. Koska yrityksellämme ei ole omaa tuotantoa, emmekä myöskään myy tuotteita tai palveluita, olemme päättäneet pidättäytyä tavanomaisesta sponsoroinnista. Sen sijaan olemme valinneet muutamia projekteja niissä Pohjoismaissa, joissa toimimme, tavoitteenamme, että lahjoitetuilla varoilla on mahdollisimman suuri vaikutus. Edellytyksenä tuettaville projekteille on, että varat käytetään yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien, mieluiten lasten ja nuorten hyväksi. Ratos on toiminut Suomessa jo pitkään ja tällä hetkellä meillä on kolme suomalaista kohdeyritystä: GSHydro, Midisize sekä Finnkino. Tämän vuoksi meistä on tärkeää kantaa aktiivisesti yhteiskuntavastuuta myös Suomessa. Kartoitettuamme mahdol lisia kumppaneita päädyimme SOSLapsikylään ja valitsimme tuen kohteeksi järjestön korttelikotihankkeen Tampereella. Mielestämme SOS-Lapsikylä on tehokas, luotettava ja tarpeellinen organisaatio. Järjestön toi minnalla on merkittävä vaikutus yh- 16 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 14 teiskunnassa. Meistä on tärkeää olla tukemassa suomalaisia lapsia parempaan elämään ja odotamme innolla alkanutta yhteistyötä. l CLARA BOLINDER-LUNDBERG, CHIEF BRAND OFFICER, RATOS Clara BolinderLundberg MAINOSLAHJA-TEAM mukana tekemässä hyvää MAINOSLAHJA-TEAM on perhe yritys, joka tuottaa asiakkaidensa tarpeisiin laadukkaita mainos- ja liikelahjoja, menekinedistämistuotteita sekä näihin liittyviä palveluratkaisuja. ”Olemme aloittaneet viime syksynä yhteistyön SOS-Lapsikylän kanssa. Tavoitteenamme on haastaa asiakkaitamme mukaan tukemaan tärkeää lastensuojelutyötä ja olla tekemässä yhdessä hyvää. Olemme lisäksi varanneet muutaman tuotteen, joiden myyntituotosta osa lahjoitetaan SOSLapsikylälle”, kertoo MainoslahjaTeamin toimitusjohtaja Jarmo Sinisalo. Vuoden loppuun mennessä kerätty potti käytetään pääasiassa "Äidin syli" -viikonloppujen mahdollistamisek- si SOS-lapsikylissä asuville, huostaan otetuille lapsille. Viikonloppujen tarkoituksena on mahdollistaa lapsille tärkeää, kahdenkeskistä aikaa yhdessä lapsikylävanhempansa kanssa. l SOS-Lapsikylä mukaan Maailma kylässä -festivaaleille Maailman kulttuurit kohtaavat Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla 28.–29.5.2011. Koko perheen ilmaisfestivaali Maailma kylässä tarjoaa uusia kokemuksia ja näkökulmia suvaitsevaan monikulttuurisuuteen, kehitysyhteistyöhön, kestävään kehitykseen ja globaaliasioihin. Maailma kylässä on kaikille avoin kylä ja kohtaamispaikka, joka esittelee kulttuurin makupaloja ja yllätyksiä eri puolilta maailmaa. Tarjolla on maailmankuvia ja mahdollisuuksia sekä musiikkia, tanssia, teatteria, taidetta ja toimintaa ilmaiseksi. Myös SOS-Lapsikylä on tänä vuonna mukana tapahtumassa. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme! TULE MUKAAN TUKEMAAN – TULE SÄRKÄNNIEMEEN 15.5.2011 Kansainvälistä perheiden päivää vietetään vuosittain toukokuun 15. päivä. Tänä vuonna SOS-Lapsikylä juhlistaa perheiden päivää Särkänniemen Elämyspuistossa. Perheen pienimmille on luvassa ohjelmaa klo 13–16. Esiintymässä ovat mm. Tohtori Orff ja Herra Dalcroze, Mimi ja Kuku sekä Pirkanpojat. Mukana menossa myös Herra Hevisaurus ja Louhikäärme. KUVA:Särkänniemen Elämyspuisto Merkitse päivä kalenteriisi ja lähde sinäkin koko perheen voimalla mukaan tekemään hyvää! Särkänniemi on SOS-Lapsikylän tukija vuosina 2011–2012 ja osa Särkänniemen perheiden päivän tuotosta luovutetaan SOS-Lapsikylän Tampereen korttelikotihankkeeseen. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 15 17 HYVÄT HETKET TEKEVÄT PERHEEN Puhtaat lakanat, iltasatu, astioiden kilinä sunnuntaiaamuna ovat kaikki niitä hyviä hetkiä, joita muistamme lapsuudestamme, jotka vahvistavat yhteenkuulumisen tunnettamme. Nämä hetket tekevät perheen. Toukokuun 15. päivänä vietämme kansainvälistä perheiden päivää, josta YK:n yleiskokous päätti vuonna 1993. Päivän viettämisen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta perhekysymyksistä ja parantaa kansakuntien valmiutta ratkoa perheisiin liittyviä ongelmia erilaisten toimintamallien avulla. On luonnollista, että juuri SOS-lapsikyläjärjestö on valinnut omaksi juhlakseen perheiden päivän. Järjestö on auttanut lapsia kasvamaan perheessä jo vuosikymmenten ajan. SOS-lapsikyläjärjestön ajatuksena on, että lasten tulisi saada kasvaa perheessä, joka voi auttaa lasta hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Perheessä lasta suojellaan ja lapsi saa nauttia yhteenkuulumisen tunteesta. Hyvää perheiden päivää Kuulumisia-lehden lukijoille. Aija Rikala päätoimittaja Mirka (13 v.) toivottaa taide teoksellaan ”Kevät” iloisia kevätpäiviä kaikille! 18 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 16 TULE TUKEMAAN SOS-LAPSIKYLÄTYÖTÄ Suomessa: • Suomen SOS-lapsikyläkummi 20 €/kk • Haluamasi kertalahjoitus • Merkkipäivä- ym. keräys • Testamentti Käytäthän ystävällisesti maksaessasi henkilökohtaista viitenumeroasi auttaaksesi meitä säästämään pankkien palvelumaksuissa ja helpottaak sesi lahjoituksesi käsittelyä. Ulkomailla: • Kansainvälisen SOS-lapsikylälapsen kummi 25 €/kk • Haluamasi kertalahjoitus SOS-lapsikylä säätiölle, Nordea 238618-10066 Tilisiirrot kansainvälisiä kummimaksuja varten postitetaan kummeille kerran vuodessa. Ota yhteyttä: SOS-Lapsikylä, puh. 09-5404 880 tai täytä kummilomake verkkosivuillamme www.sos-lapsikyla.fi. Voit tukea toimintaamme Sinulle parhaiten sopivalla summalla. Kaikki vanhat tukimuodot ovat edelleen voimassa, ja voit halutessasi jatkaa tukemista kuten ennenkin. Myös yritykset voivat tukea SOS-lapsikylätyötä SOS-Lapsikylä etsii työnsä tukemiseen tahoja, joille pitkäjännitteisyys ja ammattimaisuus ovat tärkeitä arvoja. SOS-Lapsikylä tarjoaa yrityksille erilaisia tapoja tukea toimintaa: Yrityskumppanuus: Yhteistyön korkein taso. Yrityskumppanuudessa sitoutuminen on suurinta ja yrityksen saama vastine on laajin. Kumppanuus solmitaan vähintään kolmeksi vuodeksi, ja lahjoitusvarat kohdistetaan yhdessä sovittuun kohteeseen. Yrityskummius: Yrityskummius on määritelty kolmelle eri tasolle riippuen yrityksen lahjoittamasta summasta. Kummisopimus tehdään vuosittain, mutta myös yrityskummi voi halutessaan sitoutua pitkäaikaisempaan yhteistyöhön. Kertalahjoitus: Kertalahjoitukset toimintaamme ovat myös tervetulleita. Tällaisen lahjoituksen kimmokkeena voi olla esim. joulutervehdys, merkkipäivämuistaminen tai tuotekampanja. Ota yhteyttä: Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö p. 040 747 7830 kei.heikkila@sos-lapsikyla.fi Kiitämme lämpimästi kaikkia tukijoitamme! Rahankeräysluvat: SOS-Lapsikylä ry/Poliisihallitus 2020/2010/4250/4.4.2011/4.4.2011–31.12.2011/koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-Lapsikylä ry käyttää varat kotimaiseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi 2011–2012. SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus 2020/2010/4253/1.4.2011/1.4.2011–31.12.2011/koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-lapsikyläsäätiö käyttää varat kotimaiseen ja kansainväliseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi 2011–2012. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 17 19 TULE VAPAAEHTOISEKSI Lastensuojelun tarve kasvaa kotimaassamme jatkuvasti. Vapaaehtoisena voit auttaa. SOS-Lapsikylä ottaa osaa useisiin tapahtumiin kuluvana vuonna. Tapahtumiin kaivataan jatkuvasti lisää uusia auttavia käsiä ja hymyileviä kasvoja. Tarvitsemme muun muassa: ESITTEIDEN JAKAJIA & LIPASKERÄÄJIÄ Tule rohkeasti mukaan! Lisätietoja vapaaehtoistoiminnasta ja ilmoittautumisesta löydät osoitteesta: www.sos-lapsikyla.fi/vapaaehtoistyo MAKSAJA BETALAREN Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer TILISIIRTO. GIRERING Saaja Mottagare Nordea 238618-61564 OP-Pankki 578007-2247241 Sampo Pankki 800011-223081 SOS-LAPSIKYLÄ RY Meritullintori 3, 00170 Helsinki www.sos-lapsikyla.fi Maksajan nimi ja osoite Betalarens nam och adress IBAN BIC Rahankeräyslupa SOS-Lapsikylä ry/Poliisihallitus 2020/2010/4250/4.4.2011/4.4.2011–31.12.2011/koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-Lapsikylä ry käyttää varat kotimaiseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi 2011–2012. Haluamani kertalahjoitus kotimaan SOS-lapsikylätyöhön Jos sinulla ei ole henkilökohtaista viitenumeroa, kirjoita viestikenttään yhteystietosi. Kummiksi voit ryhtyä ilmoittamalla siitä toimistollemme. Allekirjoitus Underskrift Tililtä nro Från konto nr 20 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Viitenumero Ref. nr Eräpäivä Förfallodag Euro Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen förmedlas endast till mottagare i Finland enligt Allmänna villkor för inrikes betalningsförmedling och endast till det kontonummer betalaren angivit.
© Copyright 2024