Ryhmäkoti Jatko
OMAVALVONTASUUNNITELMA 2012 - päivitys 24.10.2014 1. Palvelun tuottajaa koskevat tiedot Palvelun tuottaja: Kalliolan Kannatusyhdistys ry Palveluntuottajan Y-tunnus: 0116577-1 Toimipaikka: Vammaistenpalvelut Ryhmäkoti Jatko Eliel Saarisen tie 15 A 1 00400 Helsinki puh. 046 – 851 2460 tai 0400 – 277 135 fax: 09 - 458 7418 Lupa ryhmäkodin toimintaan on myönnetty: 1.12.2006 Kunnan päätös luvan vastaanottamisesta ja kaupungin tarkastus: 1.12.2006 Ympäristöviranomaisen lupatarkastus: 28.11.2012 Palvelujen vastuuhenkilö: Marjukka Liikala Eliel Saarisen tie 15 A 1 00400 Helsinki Puh. 046 - 851 2460 marjukka.liikala@kalliola.fi Asiakasrekisteristä vastaava henkilö: Marjukka Liikala Eliel Saarisen tie 15 A 1 00400 Helsinki Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja: Timo Lemmetyinen, toiminnanjohtaja Kari Ollila, työalajohtaja Omavalvonnan vastuuhenkilö: Marjukka Liikala ryhmäkodin johtaja Omavalvonnan päivittämissuunnitelma: Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuosittain sekä tarvittaessa 1 2. Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet Ryhmäkoti Jatko tarjoaa yhteisöllistä ympärivuorokautista palveluasumista kuudelle vaikeasti liikuntavammaiselle asukkaalle. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee jatkuvaluontoisesti toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti ja joka ei ole kuitenkaan laitoshoidon tarpeessa. Ryhmäkoti Jatko kuuluu Lastensuojelu- ja vammaistyöalan kokonaisuuteen. Työaloilla on yhteinen työalajohtaja. Ryhmäkoti Jatkon toimintaa ohjaavat arvot luottamus yhteisössä oleviin voimavaroihin erilaisuuden tiedostaminen rikkaudeksi ja mahdollisuudeksi lähimmäisenrakkaus Ryhmäkoti Jatkon toimintaperiaatteet Ryhmäkodin tavoitteena on tarjota pysyvä koti siellä asuville vaikeasti liikuntavammaisille henkilöille. Ympärivuorokautisen kodinomaisen kuntouttavan hoito-, tuki- ja ohjaustyön keinoin mahdollistetaan kodissa asuville mielekäs ja merkityksellinen elämä. Ryhmäkodin asukkaat muodostavat yhdessä yhteisöllisen kodin, jossa osa tavallista arkea on yhteisöllisyys asukkaiden ja työntekijöiden kesken sekä yhteistyö samassa talossa toimivan kehitysvammaisten asumisyksikön Rastinkodin kanssa. Tavoitteena on tarjota asukkaille mahdollisuus tasa-arvoiseen elämään ja ehkäistä vaikeasti vammaisten ihmisten syrjäytymistä. Ryhmäkodin asukkailleen tarjoama ympärivuorokautinen hoito -, ohjaus - ja tuki on heille välttämätöntä, koska he tarvitsevat sitä laajaalaisen ja vaikea-asteisen vammansa vuoksi. Toiminnan suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat asukkaiden omat toiveet ja tarpeet. Päivittäinen asukkaiden kanssa tehtävä työ tehdään suunnitelmallisesti, huomioiden erilaiset muuttuvat tilanteet ja olosuhteet työhön kiinteästi kuuluvana osana. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan myös henkilökunnan voimavarat. Kaikkina vuorokauden aikoina, laaja-alaisesta hoidon-, ohjauksen- ja tuentarpeesta johtuen, päävastuu toiminnan suunnittelussa ja toteutumisessa yhteistyössä asukkaiden kanssa on ryhmäkodin työntekijöillä. Asukkaiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen suhteessa ammattihenkilökunnan vastuuseen ja velvollisuuteen osallistua heidän elämäänsä ja päätöksiinsä, on päivittäiseen työhön liittyvän pohdinnan ja tasapainottelun asia. Ryhmäkodissa tehtävän työn yksi perustavoitteista on asukkaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaaminen. Työn kulmakivenä on hyvä kuntouttava ja ihmistä kunnioittava perushoitotyö, kuten esimerkiksi hygienia, asentohoidot ja ruokailut. Läsnäolo, ohjaus - ja tukityö on myös oleellinen ja kiinteä osa kodin päivittäistä toimintaa. Esteettinen ympäristö on ihmisen yksi hyvinvoinnin lähde. Se on huomioitu ryhmäkodin arjessa. Henkilökunnan tehtävänä on selvittää ja kehittää yhteistyössä asukkaiden kanssa heille soveltuvaa ja merkityksellistä sekä iloa elämään antavaa päivittäistä toimintaa kodissa ja kodin ulkopuolella. 2 Ryhmäkodissa kokoontuu n. kerran kuussa Juttukerho, jossa asukkaat, puhetulkit ja henkilökunta yhdessä keskustelevat asukkaiden aloitteista tulevista aiheista. Kerran kuussa ryhmäkodissa kokoontuu vaikeasti vammaisten henkilöiden taidekerho yhteistyössä Kalliolan Kansalaisopiston ja Kalliolan vapaaehtoistyön kanssa. Torstaisin iltaisin Toimintatorstai- tuokioissa kaikki asukkaat ja työvuorossa oleva henkilökunta tekevät yhdessä asukkaiden toiveiden mukaista asioita ja virkistystoimintaa. Joka kuudes viikko Toimintatorstain ohjelmassa on yhteisökokous, jossa käsitellään ryhmäkodin asioita asukkaiden ja työntekijöiden välisen keskustelun avulla. Ryhmäkodin ulkopuolisten päivätoimintamahdollisuuksien etsiminen ja kehittäminen toteutetaan yhdessä asukkaiden läheisten ja kotikuntien sosiaalitoimen kanssa. Asukkaat osallistuvat yksilöllisin päätöksin muuna muassa CP-liiton ja Validian päivätoimintoihin. Asukkaiden vaikea vammaisuus ja vammaisuuden mukanaan tuomien liitännäissairauksien kuten perusvamman vaikeutuminen iän mukana, tuo kodissa tehtävään työhön vuosittain lisää haasteita ammatilliseen osaamiseen ja jaksamiseen. Ryhmäkodissa tehtävä työ etsii jatkuvasti uusia, erilaisia ratkaisuja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Asukkaiden puheentuoton ja puheen ymmärtämisen erityisvaikeudet ovat ryhmäkodin arkea. Kommunikointi ja kuulluksi tuleminen on kaikkien ihmisten perusoikeus. Kommunikaatiomenetelmien kehittyessä ryhmäkodissa perehdytään niiden käyttöön mahdollisimman hyvin hankkimalla tietoa ja taitoa vaihtoehtokommunikaatioista. Ryhmäkodissa tehdään kiinteää yhteistyötä asukkaiden puheterapeuttien ja puhetulkkien kanssa. Syntymästään saakka vaikeasti vammaisten henkilöiden itsenäistyminen ja oman elämänsä haltijaksi pääseminen vaatii erityistukea ja ohjausta. Itsenäistymiseen ja aikuistumiseen liittyen vaikeavammaisuus nostaa esiin monia kysymyksiä. Toiminnassa huomiodaan myös asukkaiden psyykkinen hyvinvointi. Henkilökunnalta vaaditaan osaamista asukkaiden tarpeisiin liittyvän tekniikan ja apuvälineiden huollossa, uusinnassa, testaamisessa sekä käyttökuntoon saattamisessa, jotta toimisivat asukkaiden hyvinvointia tukien. Apuvälinetyö on merkittävä osa ryhmäkodin jokapäiväistä arjentyötä. Kansalaisjärjestön toiminta yhteiskunnallisena vaikuttajana vaikeasti vammaisten ihmisten asumispalvelujen tuottajana Kansalaisjärjestön yksi perustehtävä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Vaikeasti vammaisten ryhmäkodin ylläpitäjänä Kalliolan ja ryhmäkodin yhtenä tehtävänä on vaikuttaa ja nostaa esiin vaikeasti vammaisten henkilöiden elämään liittyviä erityiskysymyksiä. Erilaisia vaikuttamisen kanavia ovat muun muassa erilaiset yhteistyötahot, kotikunnat ja vammaisjärjestöt sekä Kalliolan järjestötoiminnasta saatujen kokemusten ja verkostojen hyödyntäminen. 3. Toimitilat Ryhmäkodin tilat Ryhmäkoti Jatko sijaitsee S - Asunnot Oy:n kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa Pohjois-Haagassa. Tilat on suunniteltu vaikeavammaisten henkilöiden ryhmäkodin käyttöön ja ne ovat asukkaiden käyttämien tilojen osalta esteettömät. 3 Kaikilla asukkailla on omat huoneet ja kylpyhuoneet sekä jyvitetty osuus yhteisistä tiloista. Yhteisiä tiloja ovat olohuone, keittiö-ruokailutila, pesutupa, sauna, apuvälineiden säilytystila sekä inva- wc, joka on varattu vieraiden käyttöön. Tilojen suunnittelussa on huomioitu pyörätuolien käytön vaatimat tilan tarpeet siten, että ruokailu ja yhdessä oleminen on mahdollista kodin yhteisissä tiloissa. Asukkaiden omat huoneet Asukkaiden omien huoneiden ja kylpyhuoneiden koot ovat 23 – 22.5 m2. Asukkaiden jyvitetyt asuinneliöt ovat 54,68 m2 ja 55,18 m2. Asukkaiden huoneissa on vaihteella toimivat kattonosturit, joiden käyttö esteettömästi on mahdollista asukkaan kaikissa yksityisissä tiloissa. Asukkaiden omat huoneet ovat asukkaiden omien toiveiden mukaisesti sisustettu. Asukkaat ovat sisustaneet huoneensa läheistensä kanssa. Huoneiden sisustuksessa on huomioitu myös mahdollisimman hyvin myös ergonomiset tekijät. Ryhmäkodin henkilökunnan vastuulla on huolehtia asukkaiden huoneiden ja yhteisten tilojen viihtyvyydestä, siisteydestä sekä esteettisyydestä yhteistyössä asukkaiden ja heidän läheisten kanssa. 4. Henkilöstö Kalliolan henkilöstöstrategia Kalliolassa on hyväksytty henkilöstöstrategia 2011 - 2015, joka kattaa keskeiset henkilöstöasioiden kehittämiskohteet kuten johtaminen ja esimiestyö, työhyvinvoinnin edistäminen, sisäisen osaamisen hyödyntäminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja rekrytointi. Ryhmäkodin henkilöstön kelpoisuus, rakenne ja mitoitus Ryhmäkodissa työskentelee moniammatillinen työryhmä. Työryhmässä on kahdeksan ohjaajaa, kaksi sairaanhoitajaa ja ryhmäkodin johtaja. Öisin työssä on yksi ohjaajista. Öisin yhteistyötä tehdään naapurissa olevan kehitysvammaisten ryhmäkoti Rastinkodin kanssa. Ohjaajilla on vaadittava sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinto tai opisto- tai amk tutkinto. Sijaisiksi palkataan ensisijaisesti sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneita työntekijöitä tai alan opiskelijoita. Työntekijät toimittavat todistukset kelpoisuudestaan työsuhteen alkaessa. Toimitettavia todistuksia ovat koulutodistukset, työtodistukset, hygieniapassi ja ensiapukoulutustodistus. Rikostaustan selvittämiseksi pyydetään myös todistus. Työsuhteen alkaessa työntekijät ohjataan työterveydenhuollon työhöntulotarkastukseen. Terveystarkastukseen liittyy myös huumetesti ja salmonellanäyte. Kalliolan tasa-arvosuunnitelmassa on kuvattu rekrytoinnin keskeiset periaatteet: tasa-arvo työhönotossa, työpaikkailmoittelu, valintakriteerit ja – menettelyt. Henkilöstön rakenne vastaa asukkaiden vaikeavammaisuudesta nousevia tarpeita. Vaikeasti vammaisten asukkaiden päivittäinen hoito- ja ohjaustyössä korostuu hyvän perushoidon osaaminen ja sosiaaliohjauksen sekä hoitotyön erityisosaamisen tarve. Aamuvuoroissa on kaksi – kolme työntekijää. Iltavuoroissa on kolme työntekijää. Öisin on yksi työntekijä, joka tekee tarvittaessa yhteistyötä naapurissa olevan Rastinkodin työntekijän kanssa. Sairaanhoitajat ovat pääsääntöisesti arkiaamuisin tai iltavuoroissa sekä työ- 4 vuorojen mukaisesti viikonloppuisin. Ryhmäkodin johtaja on työssä arkisin. Ryhmäkodin johtajan esimies on työalajohtaja. Ryhmäkodin asukkailla on henkilökohtaisia avustajia vapaa-ajalle sekä päivätoimintaan. Avustajien palkkaus tulee kotikuntien henkilökohtaisilla päätöksillä. Ryhmäkodin henkilökunta perehdyttää yhteistyössä asukkaan ja läheisten kanssa uudet avustaja asukkaan asioihin. Perehdyttäminen vaatii yleensä 2 – 3 perehdytystapaamista ryhmäkodissa, ennen kuin he voivat avustaa asukasta ryhmäkodin ulkopuolella. Henkilöstön koulutus Henkilöstön vuosittainen koulutusohjelma tehdään esisijaisesti asukkaiden kanssa tehtävästä arjen työstä nousevista koulutustarpeita ja lain määräämien velvoitteiden mukaisesti. Henkilökunta osallistuu mahdollisuuksien mukaan vammaistyön- ja sosiaali- ja terveysalojen koulutuspäiville sekä Kalliolan henkilökunnalle järjestettävään yhteiseen koulutukseen. Konsultointiin ja koulutukseen käytetään tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten esim. työterveyshuollon fysioterapeutti, puheterapeutti, neurologisiin sairauksiin perehtynyt lääkäri ja haavahoitaja sekä infektioilta suojautumiseen ja aseptiikkaan erikoistunut hygieniahoitaja. Apuvälinetyö on merkittävä osa päivittäistä työtä ryhmäkodissa. Apuvälineiden turvallisuuteen ja käyttöön henkilökunta saa ohjausta ja koulutusta erilaisten yhteistyötahojen avulla. Kaikki työntekijät ovat vastuussa apuvälineiden tarkoituksen mukaisesta ja turvallisesta käytöstä. Ryhmäkodissa on määritelty yhden ohjaajan erityistehtäväksi apuvälineasiat. Henkilökunta saa koulutusta mm. lääkehoitoon, vaihtoehtokommunikaatio menetelmiin sekä ensiapu ja palo- ja pelastuskoulutukseen sekä asukkaiden siirtämiseen ja nostamiseen. Henkilökunnan koulutustavoitteissa huomioidaan myös uudet asiakastyöstä esiin nousevat tarpeet. Kaikkiaan koulutustarvetta määrittelee ensisijaisesti asukkaiden tarpeista nousevat asiat. Koulutustavoitteita määritellään myös työntekijäkohtaisesti mm. kehityskeskustelujen avulla. Ryhmäkodin työntekijöiden yhteiset työryhmäpäivät pidetään kaksi -neljä kertaa toimintavuoden aikana. Työryhmäpäivien ohjelmaan sisältyy myös koulutuksellinen osio. Perehdytyskansion valmistaminen on vuoden 2015 tavoitteita. Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön työkyvyn ja terveyden ylläpitämiseksi Kalliolassa on koko henkilökuntaa koskevat toimintaohjeet. Työkyvyn tukemisen toimintamalli otettiin käyttöön loppuvuodesta 2011. Mallissa on kuvattu mm. sairauspoissaolojen hallinnan menettely ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa. . Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu mm. työsuojelutoimikunnan tehtäviin. Työssä jaksaminen on otettu huomioon sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa että työsuojelun toimintaohjelmassa ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Työterveyshuolto on järjestetty sopimuksin Diacorin ja Mehiläisen kanssa. 5 Työhyvinvointikysely toteutetaan noin kolmen vuoden välein. Koko Kalliolan henkilöstön työhyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen parantamiseen tähdännyt hanke, Dialogista virtaa, toteutettiin vuosina 2010 - 2011. Kehityskeskustelut käydään oman esimiehen kanssa sovittuina aikoina, yleensä yksi – kaksi kertaa vuodessa. Kehityskeskustelun menetelmällisenä apuvälineenä käytetään Varman Evita - Peiliä. Ryhmäkodin koko työryhmän yhteinen työnohjaus toteutuu noin 10 kertaa vuodessa. Ryhmäkodin johtajalla on myös oma esimiestyötä tukeva työnohjaus. Työhyvinvoinnin tukemiseksi henkilökunnalle jaetaan vuosittain Smartumin liikunta - ja kulttuuriseteleitä virkistymistä varten. Ryhmäkodin henkilöstö osallistuu Kalliolan yhteiseen virkistyspäivään mahdollisuuksien mukaan. Ryhmäkodin oma virkistyspäivä on liitetty työryhmäpäivien yhteyteen. Ryhmäkodin henkilökunnalla on keskiviikkoisin viikkopalaveri. Viikkopalavereissa käsitellään tiedotusasiat ja ryhmäkotiin toimintaan liittyvät asiat. Palaverista tehdään muistiot, jotka ovat kaikkien työntekijöiden luettavissa. Viikkopalaverin tavoitteena on tiedonkulun lisäksi kehittää vuoropuhelua työntekijöiden kesken sekä pohtia yhdessä työstä nousevia asioita. Työturvallisuus Työturvallisuus on huomioitu ryhmäkodin mm. lattiamateriaalien valinnoissa. Tapaturmien ehkäisemiseen henkilökunta perehdytetään ja vastuutetaan huolehtimaan ryhmäkodin tilojen ja tavaroiden sekä apuvälineiden omilla säilytyspaikoilla pitämiseen. Apuvälineet ja laitteet huolletaan ja pidetään puhtaina. Henkilökunta perehdytetään huoltoon liittyviin toimenpiteisiin ja yhteistyötahoihin. Henkilöstön ammatillista osaamista ja vastuuta on myös huomioida tarvittavat huollot ja vaaratilanteet. Koko Kalliolassa on käytössä Uhka-, väkivalta – ja vaaratilanne raportointi järjestelmä, johon kirjataan myös ns. vähältä piti- tilanteet. Raportit käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Työergonomiaa käsitellään normaalina työhön oleellisesti liittyvänä osatekijänä ja henkilökuntaa ohjataan ja kannustetaan miettimään työergonomiaan liittyviä asioita ja tuomaan parannusehdotuksia yhteiseen keskusteluun. Työterveyden huollon fysioterapeutti käy ryhmäkodissa noin kahden vuoden välein ohjaamassa muun muassa siirroissa ja nostoissa. 5. Asiakkuus Palveluasuminen Ryhmäkodin palveluasumista ostavat pääkaupunkiseudun kunnat. Asukkaille tehdään hoito- ja palvelusuunnitelmat yhteistyössä asukkaan, läheisten, sosiaalityöntekijän ja muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Suunnitelmat päivitetään joko tarvittaessa tai sovitusti määräajoin. Asukkaiden vuorokautinen hoidon ja palveluntarve on noin 15 – 20 tuntia ja he tarvitsevat aina henkilökunnan läsnäoloa. Asukkailla on omat edunvalvojat, joko läheinen tai yleinen edunvalvoja. 6 Asukkaiden kustannukset Asukkaat maksavat palveluasumiseen liittyen ruuasta sekä perusmaksun. Ruoka - ja perusmaksun määrittelee Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta, jota ohjetta on käytetään myös muiden kotikuntien asukkaille. Ruokamaksuissa huomioidaan koko- ja osapäiväiset poissaolot. Asukas maksaa itse mm. omat vaatteensa, hygieniatuotteet ja muut asiat joita henkilökohtaiseen elämäänsä tarvitsee. Asukkaiden käteisvarojen hoito Asukkaiden päivittäinen käteisvarojen hoito ja kirjanpito kuuluu ryhmäkodin perustyöhön. Kirjanpidossa noudatetaan Helsingin kaupungin ja Kalliolan tilintarkastajien ohjeita. Asukkailla on omat kassakirjapidot. Kassakirjapito toimitetaan vuosittain edunvalvojille. Käteiskirjanpito ja kuitit säilytetään kymmenen vuotta lukittavan toimiston lukittavassa kaapissa. 6. Asukkaiden terveyden- ja sairaanhoito Kotikuntien kautta saatavat terveydenhoitopalvelut Kunnilla on kokonaisvastuu ryhmäkodin asukkaiden terveydenhoidosta. Ryhmäkodissa asuu neljän kunnan asukkaita ja kuntien toteuttamistahot ovat yksilöllisiä. Helsingin asukkaat saavat terveydenhoitopalvelut kotihoidon, terveyskeskuksen ja kotisairaalan kautta sekä kehitysvammapoliklinikan toimesta. Muiden kuntien asukkailla on joko kunnan ostamana palvelut yksityiseltä lääkäri, terveysasemalta tai kotisairaalasta ja kehitysvammapoliklinikan kautta. Tarvittaessa asukkaat käyttävät myös yksityislääkärin palveluja niin halutessaan, vastaten itse kustannuksista. Suunterveydenhoitoon liittyvät palvelut asukkailla ovat joko yksityishammaslääkärissä käynnein, terveyskeskuksen hammashoidosta tai erityistarpeiden mukaan esim. kuntien erityishammashoitoloissa. Akuutti terveyden – ja sairaanhoidon tarve nousee esiin pääosin ryhmäkodin henkilökunnan havainnoista ja on tarpeen mukaan järjestettävissä. Määräaikaistarkastusten toteuttamisesta huolehditaan annettujen ohjeiden mukaisesti yhteistyössä asukkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Asukkaiden läheisten huomiot ovat myös tärkeitä ja välttämättömiä, jotta vaikeasti vammaisten asukkaiden kokonaishyvinvointi tulee huomioiduksi. 7. Ravinto ja ruokahuolto Hyvä, monipuolinen ja riittävä ravinto on ryhmäkodin asukkaiden yksi perusasia. Se on yhteisöllisen ryhmäkodin ”sydänasioita”. Pyritään mahdollisuuksien mukaan kokoontumaan yhteiseen ruokailuhetkeen. Ruokalistat on suunniteltu kuuden viikon jaksoihin. Ruokalistojen teossa on huomioitu asukkaiden mieltymykset, toiveet ja henkilökohtaiset erityistarpeet. Asukkaiden erityistarpeet kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tarvittaessa käytetään kirjallista myös ruuan ja nesteen määrän seurantaa. 7 Ryhmäkodissa ruokatalous hoidetaan oman henkilökunnan toimesta. Ruuan valmistus tapahtuu ryhmäkodin keittiössä ja asukkaat ovat osittain mukana ruuanlaitossa. Ruuat tilataan kaksi kertaa viikossa tukusta ja lähikaupassa käydään tarpeen mukaan. Omavalvonta toteutetaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti, kuten ruokanäytteet, lämpötilan mittaus ja kirjaaminen. Ruokailuajat ovat: Aamiainen n. klo 7 – 9, lounas 10.30 – 12, välipala 13.30 – 15, päivällinen 15.30 – 17 ja iltapala 19 – 20. Ruokailuissa huomioidaan asukkaiden yksilölliset tarpeet myös ruoka-aikojen suhteen. Keittiö on ns. kotikeittiö eli tarvitsevalle tarjotaan kellon ajasta riippumatta. Ryhmäkodissa huomioidaan asukkaiden vieraat ja juhlat, valmistaen myös heille tarjottavaa, huomioiden tarjoilussa asukkaiden toiveet. 8. Terveyden suojelu, elintarvikehygienia ja siivous Henkilökunnan hygienia Henkilökunta perehdytetään ryhmäkodissa vaadittavaan hygienia osaamiseen, johon kuuluu mm. käsienpesu ja työvaatetus. Ohjataan huomioimaan myös sairaana työssä olon vaarat itselle ja asukkaille. Siivous Ryhmäkodin tiloihin on kodin toiminnan alkaessa tehty vaadittavat viranomaisten tarkastukset. Toiminnan yksi peruskivi on asukkaiden ja henkilökunnan hyvinvointi sekä terveellisen elin- ja työympäristön siisteys, järjestys ja esteettisyys. Ryhmäkodin kaikki tilat siivoaa siivousliike kerran viikossa tiistaisin. Perjantaisin ryhmäkodin henkilökunta siivoaa asukkaiden huoneet ja kylpyhuoneet. Öisin pestään keittiön ja yhteisten tilojen lattiat. Ryhmäkodissa siivousohjelma sekä yksittäisiä ohjeistuksia kuten esim. erityssiivousohjeet. Siivoukseen olemme hankkineet asiantuntijatietoa mm. HUS hygieniahoitajalta sekä siivoustyönohjaajalta. Erityssiivousohjeet (Noro ja Clostridium) on laadittu yhteistyössä HUS:n hygieniahoitajan kanssa. Elintarvikehygienia Kaikilta työntekijöitä vaaditaan hygieniapassi. Keittiössä toteutetaan omavalvontaa ohjeiden mukaan kuten esim. ruokanäytteet ja ruokien lämpötilojen mittaus. Tiedot kirjataan ja säilytetään. Pyykit Ryhmäkodissa on pesutuvassa kaksi laitospesukonetta. Asukkaiden pyykit pestään aamuin ja illoin. Asukkaat vaihtavat vaateensa päivittäin ja tarvittaessa. Pyykit pestään terveystarkastajan ohjeen mukaisesti pääosin 60 asteen pesussa. Huomioidaan erityisvaatteiden omat hoito-ohjeet. Jätehuolto Eri tiloissa on omat roskakorit. Jätepussi suljetaan heti vaipan vaihdon jälkeen ja viedään siivouskomerossa olevaan jätesäkkiin. Jätesäkki viedään aina aamu- ja iltavuoron jälkeen 8 taloyhtiön jätesäiliöön. Lasiroskat, lehdet ja pahvi sekä ongelmajätteet toimitetaan omiin keräyspisteisiin. Ryhmäkodissa on laadittuna jätehuoltosuunnitelma. 9. Lääkehuolto Ryhmäkodin lääkehoito toteutetaan STM:n Turvallinen lääkehoitosuunnitelman oppaan mukaisesti. Lääkehoitosuunnitelma on tehty ja se päivitetään aina tarvittaessa. Lääkehoidon vastuulääkäri on geriatrian erikoislääkäri Kirsi Tolonen. Hän allekirjoittaa lääkehoitoluvat ja seuraa poikkeama tapahtumat. Lääkehoitolupien oikeudet on määritelty STM:n ohjeen mukaisesti. Ryhmäkodin lääkehoidosta vastaavat sairaanhoitajat. Lääkkeet säilytetään lukittavassa toimistossa olevassa lääkekaapissa. Lääkekaapin avaimet ovat joko sairaanhoitajan tai vuorossa vastaavana olevan ohjaajan hallussa. Lääkepoikkeamat kirjataan tarkoitusta varten olevaan lomakkeeseen. Poikkeamatilanteessa toimitaan kirjallisten ohjeiden mukaisesti. Lääkehoidon poikkeamat käsitellään viikkopalaverissa kolmen kuukauden välein. Sairaanhoitaja kokoaa tiedot lääkehoidon vastuulääkärille. Lääkepoikkeama kirjataan aina myös asiakasrekisteriin. Lääkkeet jaetaan dosetteihin, josta joko sairaanhoitajat tai vuorossa vastaavana oleva ohjaaja laittaa ne merkattuihin lääkelaseihin. 9. Pelastussuunnitelma, poistumissuunnitelma ja sisäinen palotarkastus sekä turvallisuuskävely Ryhmäkodissa on vaadittava pelastussuunnitelma, turvallisuusselvitys ja poistumissuunnitelma. Ryhmäkodissa on myös käytössä turvallisuuskävely, jonka avulla henkilökunta käy perehtymässä ja tarkastamassa ryhmäkodin sekä naapurissa toimivan ryhmäkodin tiloihin ja laitteisiin sekä huomioi mahdolliset muutoksen tarpeet. Pelastusharjoitukset on toteutettu pelastuslaitoksen ja naapurin ryhmäkodin kanssa vuosittain. Sammutusharjoituksia toteutetaan palolaitoksella tai ryhmäkodin pihalla pelastusharjoitusten yhteydessä. Ryhmäkodissa on myös harjoiteltu savupelastusta. Pelastuskoulutuksiin osallistuu koko henkilökunta ja asukkaat. Ryhmäkodissa tehdään pelastussuunnitelman mukaiset palohälytys- ja sammutusautomatiikan testaus kuukausittain taloyhtiön huoltoyhtiön toimesta. Koehälytyksen yhteydessä mahdolliset korjaus- ja huoltotöitä vaativat toimenpiteet tehdään heti. Koepalohälytykset kirjataan huoltokansioon. Koepalohälytyksen jälkeen ryhmäkodin asukkaiden automaattiovet nollataan käyttökuntoon välittömästi koekäytön jälkeen. Ensiapukoulutus toteutetaan määräajoin joko koko henkilöstölle yhtä aikaa tai yksilöllisen koulutustarpeen muualla. 9 10. Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet Kalliolassa toteutetaan säännöllisesti kaikissa yksiköissä Työturvallisuuslain 10§:n edellyttämä työpaikan riskien ja vaaratekijöiden kartoitus. Se toteutetaan aina ennen työterveyshuollon ns. työpaikkaselvityskäyntejä sekä kun olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Kartoitus ja yhteenveto tehdään sähköisen lomakkeen avulla. Tulokset käsitellään yksikön työntekijöiden kanssa ja niiden pohjalta laaditaan yksikkökohtainen työsuojelun toimenpideohjelma, jossa aikataulu ja vastuutahot. Kalliolassa on käytössä uhka-, väkivalta- ja vaaratilanteiden sähköinen raportointijärjestelmä. Raporttiin kirjataan kaikki turvallisuutta uhkaavat tapahtumat. Raportit lähetetään työsuojelupäällikölle, joka tarkastaa ne ja lähettää paluupostina raportin sen tehneen henkilön esimiehelle tarpeen mukaan toimenpidesuosituksin täydennettynä. Tilanteet käydään työryhmässä läpi. Raporttien yhteenvedot käsitellään työsuojelutoimikunnassa ja ne toimitetaan myös Kalliolan johtoryhmälle. Vakavien työtapaturmien ilmoittamisesta työsuojeluviranomaisille on henkilöstö ohjeistettu erikseen. Kriisitilanteissa toimitaan Kalliolan kriisisuunnitelman ohjeiden mukaan esim. debriefingin järjestämiseksi. Riskien kartoituksen pohjalta tehdään edellä kuvatulla tavalla toimenpideohjelma. Tapahtumaraporttien käsittelyn perusteella tehdään työyksikössä ne korjaavat toimenpiteet, jotka vastuunjakojen mukaan ovat paikallisesti toteutettavissa. Muut toimenpiteet sovitaan työalan tai koko Kalliolan johtoryhmässä. Sovituista toimenpiteistä informoidaan henkilöstöä johtoryhmien muistiossa ja intranetissä sekä tarvittaessa erillisissä tiedotustilaisuuksissa, ryhmäkodin viikkopalavereissa, työryhmäpäivillä sekä sisäisen viestivihon, sähköpostin ja päivittäisien raporttien avulla. Yhteistyötahoja informoidaan merkittävimmistä toimenpiteistä säännöllisissä tapaamisissa ja palautetilaisuuksissa ja asian luonteesta riippunen välittömästi. Ryhmäkodissa toimenpiteistä tiedotetaan läheisille, sosiaalityöntekijöille sekä muille asiaan liittyville yhteistyötahoille. 11. Yhteistyöverkosto Asukkaiden omaiset ja läheiset Ryhmäkodissa yhteistyö asukkaiden omaisten ja läheisten kanssa nähdään voimavarana ja mahdollisuutena. Tavoitteena on vuorovaikutuksellinen ammatillinen läheistyö. Läheiset kuuluvat ryhmäkodin jokapäiväiseen toimintaan kiinteästi ja luontevasti. Läheiset ovat mukana tehtäessä asukkaiden palvelusuunnitelmia kotikuntien kanssa sekä koottaessa hoitosuunnitelmaa ryhmäkodin työryhmän kanssa. Toiminnassa huomioidaan asukkaiden vanhempien tukeminen ja kunnioittaminen. Nuorten aikuisten itsenäistyminen ja kotoa muuttaminen ovat suuri muutos nuorten aikuisten läheisille. Ryhmäkodin henkilökunta ja asukkaat järjestävät vanhemmille ja läheisille mm. joulukahvitilaisuuden. Terapiat, puhetulkit ja kotikuntien sosiaalityö Asukkaiden tarvitsemat terapiat sekä puhetulkkipalvelut toteutetaan Kelan myöntäminä. Terapiat toteutuvat useiden eri palveluntuottajan toimesta. Terapiat toteutetaan joko ryhmäkodilla tai terapiapalvelujen tuottajien toimitiloissa. Puhetulkit välittää Kelan tulkkipalve10 lukeskus. Apuvälineisiin liittyen ryhmäkodissa tehdään kiinteää työtä kotikuntien apuvälineyksiköiden kanssa sekä kotikuntien maksusitoumusten kautta osoitettujen erilaisten apuvälinefirmojen kanssa. Toimiva asukkaiden hyvinvointia tukeva yhteistyö ja vuoropuhelu asukkaiden kotikuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa on toiminnan perusasioita. Sosiaalityöntekijöitä tavataan tarvittaessa ja sovitun suunnitelma mukaisesti. Rastinkoti Naapurissa sijaitseva kehitysvammaisille palveluasumista tuottava Rastinkoti on toiminnallisesti ja yhteisöllisesti tärkeä yhteistyökumppani. Molemmissa ryhmäkodeissa valvoo öisin yksi ohjaaja ja he tekevät yhteistyötä, kuten mm. kaksi kertaa yössä soittavat toisilleen tarkistussoiton ja tarvittaessa pyytävät apua asukkaiden hoitoon liittyvissä asioissa. Ryhmäkotien henkilöstön koulutusta toteutetaan osittain yhdessä. Oppilaitosyhteistyö Sosiaali- ja terveydenhoitoalan oppilaitosten opiskelijoille tarjotaan käytännön harjoittelupaikkoja. Tavoitteena on oppilaitosyhteistyön kehittäminen myös vaikuttamiskeinona, jotta vammaistyöstä kiinnostuisi tulevaisuudessa yhä useampi alan opiskelija. Yhteistyö Kalliolan kansanopiston ja vapaaehtoistyön kanssa Yhteistyössä Kalliolan kansalaisopiston kanssa toteutetaan vammaisten taidekurssia. Kurssin toteuttamisen mahdollistaa yhteistyö Kalliolan vapaaehtoistyön kanssa. Ryhmäkodin toimintaan osallistuu ajoittain vapaaehtoistyöntekijöitä. Tavoitteena on löytää lisää vammaisten ihmisten parissa tehtävästä vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita ihmisiä. Vapaaehtoiset saavat vapaaehtoistoimintaan koulutuksen, työnohjausta ja muuta tukea Kalliolan vapaaehtoistyön ohjauksen kautta. Vapaaehtoiset perehdytetään asukkaiden kanssa toimimiseen ryhmäkodin henkilökunnan toimesta ja heitä sitoo vaitiolovelvollisuus, joka tehdään myös kirjallisena sopimuksena. 7. Vaitiolovelvollisuus ja tietoturvasuunnitelma Vaitiolovelvollisuus on ehdoton ja sen merkitystä korostetaan henkilökunnalle ja tilapäisille sijaisille. Jokainen työntekijä allekirjoittaa salassapitosopimuksen työsuhteen alkaessa. Vuoden 2014 aikana jatketaan tietoturvasuunnitelman rakentamista. 12. Laadunhallinta Hoito – ja palvelusuunnitelmat Asukkaiden hoidon, ohjauksen ja tuen tarvetta seurataan jatkuvasti ja huomiot kirjataan asiakastietojärjestelmään. Huomioiden pohjalta tehdään tarvittavat muutokset. Asukkaille tehdään hoito- ja palvelusuunnitelmat yhteistyössä asukkaan, läheisten, sosiaalityötekijän sekä muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Suunnitelmat päivitetään tarvittaessa sekä yksilöllisesti sovittujen aikataulujen mukaisesti. Kuntoutussuunnitelmat Asukkaiden kuntoutussuunnitelmasta vastaa kotikunnan lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaava lääkäri tai kunnan määrittelemä muu taho josta kunta ostaa palvelun. Kuntoutussuunnitelmaa varten ryhmäkodissa kootaan asioita yhteistyössä asukkaan, läheisten ja 11 terapeuttien kanssa. Voimassa olevaan kuntoutussuunnitelmaan perustuu mm. kaikki asukkaalle Kelasta haettavat terapiat. Asiakkaan ja omaisten osallistuminen sekä asiakaspalaute Asukkaiden puheentuoton ja puheen ymmärtämisen erityisvaikeudet ovat ryhmäkodin arkea. Kommunikointi ja kuulluksi tuleminen on kaikkien ihmisten perusoikeus. Kommunikaatiomenetelmien kehittyessä ryhmäkodissa perehdytään niiden käyttöön mahdollisimman hyvin, hankkimalla tietoa ja taitoa vaihtoehtokommunikaatioista. Asukkaiden kommunikaatiomenetelmiin liittyvää koulutusta järjestään noin kerran vuodessa. Kouluttajana toimivat muuna muassa asukkaidemme erityistarpeet tuntevat puheterapeutit ja puhetulkit. Asukkaiden kommunikaatioon ja oikeuteensa ilmaista tahtonsa sekä olla yhteydessä toisiin ihmisiin tuetaan myös yhteistyöllä puhetulkkien kanssa. Asukkaiden kommunikaatiokykyyn liittyen merkittävä osa päivittäistä hoito- ja ohjaustyötä liittyy kiinteästi asukkaiden toiveiden huomioimiseen. Asukkaiden toiveet ja palautteet käsitellään päivittäin raporttien yhteydessä ja niihin reagoidaan heti. Asiakastietojärjestelmään kirjataan joka työvuorossa esiin tulevat asiat ja muutoksen tarpeet. Esiin tulleet asiat käsitellään henkilökunnan raportilla ja tehdään tarvittavia uudistuksia ja muutoksia asukaskohtaisesti sekä yleisissä toteuttamistavoissa. Asukkaiden vaikeavammaisuudesta johtuen heidän läheistensä kanssa tehtävä yhteistyö on kiinteää, jopa päivittäistä. Läheiset osallistuvat kiinteästi asukkaiden elämään ja ovat mukana erilaisissa asukkaiden hoitoon liittyvissä asioissa. Läheisiltä saadut huomiot ja kehittämistarpeet kirjataan asiakastietojärjestelmään. Ne käsitellään henkilökunnan raporteilla ja niiden pohjalta tehdään tarvittavat muutokset sekä asukaskohtaisesti että yleisissä toteuttamistavoissa. Ryhmäkodissa on tavoitteena tehdä asukkaillemme erityisesti soveltuva palautteen koonti menetelmä. Omaisilta kerättävää palautemallia kehitetään. Palautemenetelmää kehitetään myös yhteistyökumppaneille. Turvallisuus Ryhmäkodissa on käytössä paljon apuvälineitä sekä sairaalasängyt. Henkilökunta perehdytetään laitteiden turvalliseen käyttöön ja korjauksen ja huollon tarpeiden huomiointiin. Asukkaiden apuvälineiden ja sairaalasänkyjen huolto kirjataan heidän omiin apuvälinetiedostoihinsa. Ryhmäkodin apuvälineiden huollot kirjataan huoltokansioon. Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 §:n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit ynnä muut sellaiset. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010) 24–26 §:ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Ryhmäkodissa on nimetty apuvälinevastaava. Apuvälineturvallisuuteen perehdytetään ja vastuutetaan koko henkilökunta. Apuvälineitä ja tarvikkeita liittyviä vaaratilanteita koskevien ilmoitusten tekemisestä vastaa ryhmäkodin johtaja yhteistyössä henkilökunnan kanssa. 12 13. Tietoturva, dokumentointi ja asiakirjahallinto Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta. Kalliolan johtoryhmä on 26.3.2010 hyväksynyt tietoturvapolitiikan, jossa määritellään tietojen turvaamisen tavoitteet, vastuut ja toteutuskeinot koko organisaatiossa. Keskeiset lähtökohdat asiakastietojen käsittelyssä ovat Henkilötietolaki (523/99), Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) ja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (2007/159). Tietoturvaorganisaatio on määritelty ja vastuuhenkilöt nimetty kuhunkin yksikköön. Tietoturvan ja – suojan asioiden perehdytystä varten Kalliolassa on käytössä erillinen Tietoturva perehdytyksen osana – ohjelma. Yksiköihin on nimetty tietoturva/tietosuojavastaavat, joilla on yhteisiä tapaamisia 2-4 kertaa vuodessa. Kaikissa yksiköissä toteutetaan ”Tietoturva tutuksi” – tietoiskut noin kerran vuodessa. Niissä käydään tietoturvan ja – suojan perusasiat läpi. Ryhmäkodissa tietoturvavastaavina toimii kaksi työntekijää sekä ryhmäkodin johtaja. Ryhmäkodin tietoturvavastaavat osallistuvat Kalliolan tietoturvatyöryhmän palavereihin. Ryhmäkodin seuraava päivitystietoturvainfo-tapaaminen järjestetään keväällä 2015. Tietoturvapolitiikan pohjalta on laadittu tietoturvaohjeet, jotka ovat keskeinen osa henkilöstön perehdytystä. Kaikki työntekijät ovat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen. Käytössä on Tietoturva perehdytyksen osana -ohje. Asiakastietojärjestelmistä on laadittu työyksikössä julkistetut tietosuojaselosteet, joiden liitteenä ovat ohjeistukset ja lomakkeet tietojen tarkastusoikeudesta ja korjaamismenettelystä. Rekisteritietoja käytetään asiakkaan hoitopalveluiden järjestämiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä asiakastietojen ja -maksujen käsittelyyn. Tietoja käytetään myös toiminnan suunnitteluun, tilastointiin sekä opetus- ja tutkimustarkoituksiin. Asukkaiden suostumus henkilötietojen käsittelyyn saadaan hoitosopimuksen allekirjoituksella. Asiakastietoja käsitellään pääosin sähköisesti. Tietojärjestelmänä toimii Leanware Oy:n toimittama ohjelmisto. Tietokanta ja tietokantayhteydet on suojattu yleisesti hyväksyttävillä menetelmillä. Henkilötietoja koskeviin sähköisiin tiedostoihin pääsevät vain nimetyt henkilöt henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Järjestelmän käyttö edellyttää henkilökohtaista tunnistautumista ja käyttöä valvotaan keräämällä lokitietoja. Tiedot poistetaan järjestelmästä sovitun ajan kuluttua, kuitenkin noudattaen tietosuojasääntöjä. Paperisia asiakastietoja säilytetään ryhmäkodin lukittavassa arkistokaapissa lukittavassa toimistossa. Paperiset asiakirjat hävitetään asianmukaisesti silppurissa. Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n tietosuojavastaava: Matti Pihkala puh.045 - 7730 4204 Ryhmäkodin tietosuojavastaavat: Kaisa Hämäläinen, Mirka Misukka ja Marjukka Liikala Henkilökunnan tietojen rekisteröinti ja asiakirjat Henkilökunnan henkilötietojen rekisteröinnin käyttötarkoitus on ainoastaan työsuhdeasioihin ja työnantajan velvoitteisiin liittyvää. Paperisessa muodossa olevia tietoja säilytetään lukitussa kaapissa ja lukittavassa toimistossa. Sähköisiin asiakirjoihin pääsee vain nimetyt henkilöt salasanoin ja tunnuksin. 13
© Copyright 2024