Esikaupungeissa tapahtuu! Alueellisuus ja identiteetti - kaupunginosan kivijalat Rokki soi Kontulan koulussa KUVA: JUHA AHVENAINEN ”Keikat avaavat yhdessä soittamisen ja keikkailemisen maailman ja se on bändipajatoiminnan ydinaluetta. Prosessi muodostuu siis yhdessä soittamisen ja esiintymisen muodostamasta taikapiiristä”, sanoo hankkeen toteutuksesta vastaava apulaisrehtori Jussi Saksa Pop & Jazz Konservatoriosta. Tempo-orkesterin soittajia ja vanhempia Vesalan ala-asteella. haluavansa isona muusikoksi – tai ehkä poliisiksi. Lapsista kivointa bändipajassa on soittaminen ja laulaminen. Ja erityisen mukavaa on keikkailu. KUVA: TIINA NUTO Lähiöprojektin lähestymistapa on aina alueellinen. Tuemme yhdessä kaupungin virastojen kanssa kaupunginosiemme yhtenäistä palvelukulttuuria, jotta asukkaat, yritykset ja kolmas sektori pystyisivät toimimaan entistä aktiivisemmin omassa kaupunginosassaan. Tarjoamalla ja tukemalla erilaisia alueellisia palveluja, edistämme omaehtoista, alueelta kumpuavaa tekemistä ja yhteisen kulttuurisen identiteetin rakentumista sekä alueiden vetovoiman vahvistumista. Tarjolla on myös ryhmässä tapahtuvaa soitinopetusta ja lisäksi Keinutien koululle on syntynyt lahjoitetuilla soittimilla soittava Dream On Big Band. Kaupunginosien vetovoimaisuus on sidoksissa useisiin eri tekijöihin, joista monipuolinen ja laadukas asuntokanta on merkittävimpiä. Laatimalla korjaustapaohjeita Lähiöprojekti pyrkii ohjaamaan kerrostaloalueiden asuinrakennusten ja pihojen tulevia korjauksia sekä alueen kehittämistä alkuperäisiä suunnitteluperiaatteita kunnioittaen. Ohjeiden tarkoituksena on myös informoida asukkaita ja lisätä alueen arvostusta ja vetovoimaa. Tässä teema-aukeamassa on esittelyssä juuri valmistunut Konalan korjaustapaohjeemme. Alueellinen lähestymistapa korostuu näiden hankkeiden lisäksi myös organisoimassamme itäisten kaupunginosien elinkeinomarkkinoinnin kehittämishankkeessa nimeltä MetroHelsinki, jossa kehitämme yritysalueiden elinkeinotoimintaa yhteistyössä alueen yrittäjien ja järjestöjen kanssa. Itäisten kaupunginosien potentiaalin valjastamiseksi tarvitsemme lisää toimintamalleja ja tekemistä, joiden avulla niin asukkaat, yrityselämä kuin kaupunki sitoutuvat yhteisiin päämääriin luodaksemme vahvan pohjan yritystoiminnalle tulevaisuudessa. Keskeisenä tekijänä on alueen toimijoiden organisoitunut ja innokas osallistuminen yhteiseen tekemiseen. Tämä näkyi hyvin järjestämässämme työpajassa Puotilan Kartanolla, jossa kokoonnuimme ideoimaan toimivampia yritysyhteistyön muotoja ja alueellisia menetelmiä. Toivotamme myös muut kiinnostuneet mukaan tekemään näitä asioita yhdessä! Kaikkiaan noin 200 lapsen hanketta pyöritetään koulujen kanssa yhteistyössä ja paikalliset nuoriso- ja kulttuuritalot ovat kumppaneita esiintymispaikkojen järjestämisessä. Tällä hetkellä bändipajatoimintaa on tarjolla Kontulan lisäksi Puotilan, Mustakiven, Myllypuron ja Mellunmäen ala-asteella, Kallahden sekä Aurinkolahden peruskoulussa, Myllypuron ja Jakomäen yläasteella sekä Oulunkylän seurahuoneella. Kontulan Keinutien ala-asteen ”Kuuden kongopongot”. Laulajat Siiri Viitala, Elina Kanto, kitaristi Julia Saaristo, pianisti Harmanpal Singh ja rumpali Fati Spahiu. Basisti Henri Hultman puuttuu kuvasta. K ontulan nuoriin suhtauduttiin 70-luvun Helsingissä pelonsekaisella kunnioituksella. Nykyiset koululaiset rokkaavat siististi Keinutien alaasteen musaluokassa ja keikoille voivat huoletta tulla niin vauvat kuin vaaritkin. Bändipajahankkeen ansiosta ala-astelaiset voivat heti koulutuntien jälkeen, koulun tiloissa ja koulun soittimilla, soittaa bändissä rytmimusiikin ammattilaisen ohjauksessa. Viikoittainen bändipajatunti ei maksa osallistujille mitään, sillä kokeilun kustannukset maksaa KUVA: PÄIVI HELLMAN Koulutyö voi alkaa kevyesti ja hauskaa pitäen. Tätä ovat sadat esikoululaiset menestyksellisesti jo kokeilleet Laajasalossa, Tapanilassa ja Ylä-Malmilla. Pop & Jazz Konservatorio sopi opetusviraston kanssa projektista, aloitti yhteistyön Itä- ja Koillis-Helsingin koulujen kanssa ja hommasi opettajat. Bändejä on yhdeksällä koululla yli 20 ja lähes kaikki yhtyeet ovat keikkailleet ainakin kerran. Joko koululla, palvelutalossa tai yritystilaisuuksissa. Tarkoitus on tarjota mahdollisuus soittamiseen mahdollisimman monelle, soittotaitoa ei tarvitse olla ennestään. Musiikkiopistoja on vain harvoissa Projektiin kuuluu se, että esiintymään mennään heti kun ensimmäinen yhteinen biisi on harjoiteltu. Soittamisen ja yhteishengen kokemisen iloon pääsee kiinni jo alkumetreillä. Joillekin soittaminen tai laulaminen jää kivaksi harrastukseksi ja jotkut voivat jatkaa taiteen perusopetukseen aina ammattiopintoihin saakka. Helsingin lähiöt ovat arvokkaita ja kauniita kokonaisuuksia, oman aikansa arkkitehtuurin ja pihasuunnittelun ilmentymiä. Talojen ja pihojen korjaus sekä kunnostus ja lisärakentaminen kannattaa ja pitääkin tehdä alueen henkeä kunnioittaen. ”Ideana on se, että lukija löytää yksien kansien välistä paljon tietoa, korjausohjeiden lisäksi myös alueen kaavoituksen ja rakentamisen historiasta”, lähiöarkkitehti Päivi Hellman kertoo. Maaliskuussa Torpparinmäen peruskouluun ja PohjoisHaagan ala-asteelle tulee kuusi esikoululaisryhmää alueen päiväkodeista katsomaan Nukketeatterikeskus Poijun esitystä, minkä jälkeen lapset pääsevät itse tekijöiksi naamiotyöpajassa. Tähän mennessä Kylään-hankkeeseen on osallistunut yli 500 lasta 7 eri koulusta ja 7 päiväkodista. Lähiöprojektin tukemassa ja Helsingin kulttuurikeskuksen, opetusviraston sekä varhaiskasvatusviraston toteuttamassa hankkeessa tuetaan taiteen käyttöä opetuksessa, helpotetaan alakouluun tai yläkouluun siirtymistä ja kannustetaan lähikoulun valitsemista. ILMOITUS kaupunginosissa ja niihin on pääsykokeet, joista satunnaiset kokeilijat tai harrastajat helposti karsiutuvat pois. Helsingin rakennusvalvontavirasto ja Lähiöprojekti tukevat asuinalueiden oman ilmeen vaalimista alueellisilla korjaustapaohjeilla, ”asukkaille ja taloyhtiöille kirjoitetulla kokonaisvaltaisella tietopaketilla”. Koulu tutuksi leikkien www.lahioprojekti.hel.ﬁ www.facebook.com/Lahioprojekti Helsingin Kulttuurikeskus, Pop & Jazz Konservatorio ja Lähiöprojekti. Neljäsluokkalaiset Kontulan pajalaiset ilmoittavat kaikki Korjaa kaupunginosan arvoja kunnioittaen Tero Santaoja, Lähiöprojektin projektipäällikkö Päätoimittaja: Tiina Nuto/Lähiöprojekti ”Tämä on loistava mahdollisuus kehittää harrastustoimintaa. Tukee hyvin koulun musiikinopetusta. Tähän ei ole pääsykokeita, voi olla vasta-alkaja tai jo pidemmälle edennyt, ja soittoryhmät kootaan sen mukaan”, kertoo musiikin lehtori Matti Hirvonen Jakomäen peruskoulusta. Veli Savolainen: Aina kannattaa tutkia korjausvaihtoehto ” Keväällä ilmestyvä seuraava opas kertoo Konalan länsireunan pienestä ja idyllisestä kerrostaloalueesta. Arkkitehti Esko Suhosen suunnittelema As Oy Konalanrinne 3:n ensimmäiset talot osoitteeseen Aittatie 13 valmistuivat vuonna 1959. Pienet kuutiomaiset rakennusmassat on taitavasti sijoitettu maastoon. Maantasoasuntojen pihaterassit ja taloyhtiön pihat ovat aitaamattomia. Ympäröivä luonto on vahvasti läsnä. Muiden koulujen bändipajayhtyeet esiintyvät samassa paikassa 10.3. klo 17–19. Bändipajayhtyeiden esiintymisistä tiedot http://www.popjazz.ﬁ/wp-content/uploads/2014/01/ Kevätkonsertit.pdf Siihen aikaan, kun Vuosaaren terassitalo Säästöniemi tuli korjausikään, taloyhtiö sai käsiinsä arkkitehti Päivi Hellmanin laatimat alueen korjaustapaohjeet. Ne muuttivat talon omistajien ajattelua suuresti, muistelee taloyhtiön hallituksessa vaikuttava Veli Savolainen. Oikea Tempo Vesalassa Rytmipajalaiset ja Tempo-orkesteri esiintyvät Vesalan koululla 6.3. klo 10. Soittajien lähipiirin ihmiset ovat tervetulleita konserttiin. Se on toinen keikka nuorille soittajille tänä vuonna. Ensimmäinen oli esiintyminen vanhempainillassa. Jakomäen peruskoulussa ja Vesalassa toimivat Tempoorkesterin soittajat kokoontuivat helmikuussa ensimmäistä kertaa vanhempien, koulun opettajien ja soittoopetuksesta huolehtivan Tempo-yhdistyksen ammattilaisten kanssa. Tempo-orkesteria voi pyytää esiintymään. Lisätietoja keikkatilauksista ja tulevista esiintymisistä: www.orchestratempo.blogspot.fi Mitä stadi duunaa? Kannelmäki-Lassila-Malminkartano-Pohjois-Haaga -Esikaupunkimessut 9.4. Millaisia suunnitelmia kaupungilla on Kannelmäkeen, Lassilaan, Malminkartanoon ja Pohjois-Haagaan? Miten hissin rakentamista tuetaan? Mitä hyötyä täydennysrakentamisesta voi olla? Tule keskustelemaan ja kuulemaan alueesi asioista Kanneltaloon 9.4. klo 16-19. Tietoiskut alkavat klo 17. Helsingin kaupunki järjestää kaikille asukkaille avoimen tilaisuuden kuulla lyhyitä tietoiskuja alueen ajankohtaisista asioista. Kanneltalon ala-aulaan levittäytyvillä messuilla on aikaa keskustella paikalla olevien asiantuntijoiden kanssa ja tutustua esittelymateriaaleihin. Myös alueella toimivia ryhmiä, yhdistyksiä ja viranomaisia on esittelemässä toimintaansa, mukana ovat ainakin Kannelmäki-liike, Pohjois-Haaga seura ja Helsingin poliisi. Järjestäjänä Helsingin kaupunki. Tilaisuus on kaikille avoin. Tarkempi ohjelma julkaistaan mm. Lähiöprojektin verkkosivulla www.lahioprojekti.hel.fi. Kahvia tarjolla. Tervetuloa! Metrohelsinkiä kehitetään Asukasaktiivit, yrittäjät, oppilaitosten ja Helsingin kaupungin asiantuntijat pohtivat Puotilassa miten yritys- ja yhdistystoiminnan edellytyksiä Metrohelsinki-alueella voidaan kehittää. ”Kuten monessa muussa tuon ikäisessä talossa mietimme katon ja muiden rakenteiden uusimista. Ohjeiden ansiosta otettiin vaihtoehdoksi ikkunoiden korjaaminen uusien ostamisen sijasta. Huomasimme miten tärkeät ikkunat ovat talon arkkitehtuurille ja ilmeelle”, sanoo Savolainen. Lähiöprojektin vetämän Metrohelsinki-yhteismarkkinointihankkeen työpajassa mietittiin myös keinoja yritysyhteistyön lisäämiseksi, yritysten tarvitsemia kaupungin palveluja ja tiedottamista. Hänen mukaansa oli järkevä päätös korjata vanhat ikkunat. Ikkuna-asiantuntija Mauri Laaksonen teki korjaussuunnitelman ja kaikki olivat tyytyväisiä sekä työn kulkuun että lopputulokseen. Myös saunan värimaailma ja yksityiskohtia pyrittiin säilyttämään alkuperäisen ilmeen mukaisena. Puotilan kartanon Cafe Svenkassa oli koolla yli 40 paikallista toimijaa. Työpajan tuloksia hyödynnetään Metrohelsinki-hankkeen arviointi- ja kehittämisselvityksessä. Se valmistuu loppukeväästä. 70-luvun alussa valmistuneen kerrostalon ikkunoiden korjaus vaikutti Savolaisen mielestä helpolta ja toimivalta ratkaisulta. Hintaero uusimiseen ei ole selvillä, sillä uusimisesta ei katsottu tarpeelliseksi pyytää tarjousta. ”Puistojen ympäröimä pieni helmi. Kahden arkkitehdin suunnittelema yhtenäinen kokonaisuus, joka on rakennettu maaston edellytykset ja metsän luonne säilyttäen.” Hellmanin työparina toimii maisema-arkkitehti Pia-Liisa Orrenmaa, joka vastaa pihojen kartoituksesta 11.3. klo 18–20 Hard Gospel Cafessa Vuosaaressa (Kahvikuja 3) Kontulan kolmen bändipajayhtyeen seuraava esiintyminen. Taloyhtiö päätyi korjaukseen uusimisen sijasta ja korjausohjeista. Aikaisemmin ilmestyneitä työparin laatimia korjaustapaohjeita: Keski-Vuosaari 2010, Malminkartano 2011 ja Pohjois-Haaga 2012. Oppaat löytyvät sähköisinä www.rakvv.hel.fi > Määräykset ja ohjeet > Alueelliset suunnitteluohjeet, painettuna niitä voi tiedustella rakennusvalvontavirastosta ja kirjastoista. ” ▲ Toimintakautemme 2012–2015 tärkeänä lähtökohtana on myös esikaupunkialueiden lähikoulujen vetovoiman vahvistaminen. On havaittu, että perheiden sitoutuminen alueelle ja alueen arvostus liittyvät käsityksiin kaupunginosien koulujen imagosta. Yhteistyöhankkeidemme Bändipaja ja Tempo-orkesteri myötä tuemme lähikouluihin uudenlaista matalan kynnyksen musiikkikasvatusta ja -toimintaa, jonka ytimessä ovat koulujen lapset ja nuoret. Hankkeiden tavoitteena on aktivoida Itä- ja Koillis-Helsingin koulujen oppilaita harrastamaan rytmimusiikkia sekä antaa lapsille ja nuorille kokemuksia ja elämyksiä musiikin keinoin. Tämän tyyppistä, koulujen arkeen kytkettyä musiikkitoimintaa ei ole missään muualla kaupungissamme. ILMOITUS Kuvassa lähiöarkkitehti Päivi Hellman, (kuva Tiina Sandberg). Taustalla Vuosaaren terassitalo Säästöniemi. ”Aina kannattaa tutkia korjausvaihtoehto”, taloyhtiön hallitusjäsen Veli Savolainen kertoo. (Terassitalon kuvasi Veli Savolainen). KUVA: TIINA NUTO Kuvassa työpajaan osallistunut Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtori Merja Suoperä. ILMOITUS