Leidari - Finnpilot
FINNPIL T Finnpilot Pilotage Oy // Henkilöstölehti // Personaltidning 2/2012 Sören ”Söde” Söderholm – ilmapiirin parantaja Leidari -työhyvinvoinnin askelmat Asiakkaiden mukaan olemme onnistuneet Kuvakisan kauneimmat keskiaukeamalla Talvinen Utö esittäytyy Tässä numerossa: TYÖTURVALLISUUS Pelastautuminen on perustaito 4 TYÖHYVINVOINTI Leidari - työhyvinvoinnin askelmat 6 Sören "Söde" Söderholm 7 Unihäiriöt ja niiden hoito 8 Testaa työkykysi 10 HENKILÖSTÖ Katin työviikko Asemien emännät Kuvakisa 2012 Henkilöstömuutokset Veljenpoika 31 12 14 16 31 31 PROJEKTIT Mobpi tulee Asiakkaiden mukaan olemme onnistuneet 22 JOHTAMINEN JET päättyi, mitä jäi? 20 6 13 KALUSTO Perämeren hydrokopteri 21 LUOTSAUSALUE Saaristomeri - Uton talvi 24 SVENSKA SIDOR 28 4 Saimme ensi kertaa palautetta suoraan aluksilta, s. 22 Finnpilot Pilotage Oy:n henkilöstölehti, 2/2012 Finnpilot Pilotage Oy Kansakoulukuja 3, 4. kerros, 00100 Helsinki www.finnpilot.fi Päätoimittaja: Sari Turkkila, puh. 040 526 3348, sari.turkkila@finnpilot.fi Toimituskunta: Hannu Ahonen, Jutta Heinisuo, Ted Jarner, Anne Jänisvaara, Teemu Leppälä, Susanna Miettinen ja Susanna Pihlajaniemi. Ulkoasu: Mainostoimisto Huvila Taitto: Vaula Aunola, Memedia Paino: Kirjapaino Uusimaa PÄÄKIRJOITUS ANNE JÄNISVAARA // KUVA: VAULA AUNOLA Muistiin ei voi enää luottaa vai voiko? Niin se vain meni kaksi ja puoli vuotta kuin hujahtaen kotioloissa. Lapset on saatu koulutielle ja päivähoidon turvalliseen maailmaan, joten voi hyvillä mielin ottaa ”omaa osittaista aikaa” Finnpilotissa. Mutta niin on ”hyvin” hoidettu lapsia kotona, että työasiat on unohdettu. Pää on tyhjä työasioista. Ei voi luottaa enää muistiinsa. Mikään ei mene enää rutiinilla. Hyvä varmaan näin on ollut nollata pää, koska työvuosia on edessä minulla ja monilla muilla vielä kauan. Liekö loppua edes tiedossa? No nyt uusi aika ”aika Iidan jälkeen”, kuten tunnun nykyisin jaottelevan mielessä kaikki asiat. Firma on muuttunut ainakin nimensä osalta osakeyhtiöksi ja vaihtunut on myös esimies ja muutamat lähityökaverit. Asemillakin on uutta väkeä ja osa vanhoista tutuista työkavereista on jäänyt ”pitkille lomille”. Onneksi on kuitenkin joitakuita vanhoja tuttuja vielä kausiluotsina ja tuuraajina. Jotain ”vanhaa” siis vielä minun lisäkseni jäljellä talossa (hmm... selvää ikäkriisiä itsellä ilmassa…). Nyt saan olla rehellisesti tyhmä. Olen muistamaton uusi-vanha-työntekijä uusilla silmillä, kun muisti on tyhjennetty, vai onko? Jotain sieltä on kuitenkin ensimmäisten kuukausien aikana ponnahdellut mieleen. Mutta on eri asia kuinka vanhoja asioita, ja voiko niihin muistamiini asioihin luottaa. Privaattielämässäkin tunnen itseni vanhaksi, kun viimeisen vuoden sisällä on mieleen ponnahtanut henkilöitä, joita olen viimeksi nähnyt lapsuudessa ennen kouluikää. Mutta ehkä tässä uusi-vanha-työntekijä roolissa on hyvääkin, tulee katsottua omaa toimintaa ja työtehtäviä kriittisesti. Tai katsokaa te kaikki työkaverit ainakin, jos en itse huomaa! Lähityökavereilta voisi kaiketi näin julkisesti pyytää anteeksi vanhojen viime vuosituhannen asioiden muistelut. Koittakaa kestää minua. Heti töihin paluun alkajaisiksi sain mielenkiintoisen ja haastavan työtehtävän, jonka hoitamisessa vanhojen muistelu voi olla hyväksi. Tämä asia ei kuitenkaan voi jäädä menneeseen makaamaan. Meidän on aika ottaa ote tulevaisuudesta ja jaksamisesta. Huolehtia jäljellä olevista työvuosista ja tehdä niistä hyviä, oli niitä kuinka paljon tahansa. Lähdenkin innokkaana rakentamaan henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa yhdessä Leidaria tulevaisuuteen - sinne hyvien pitkien eläkevuosien loppuun asti. Ollaan yhteyksissä - kiva oli palata joukkoonne! ANNE JÄNISVAARA alias - vanhempi-luotsifriidu :) ”Älkää kysykö minulta?!” FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 3 TYÖTURVALLISUUS TEKSTI JA KUVAT: SARI TURKKILA Pelastautuminen on perustaito Merenkulun ammattilaisten tulee kouluttautua kansainvälisen STCWstandardin mukaisissa pelastautumiskoulutuksissa säännöllisesti. Finnpilotin turvallisuuskoulutukset järjestetään Meriturvassa. Koulutusta järjestetään asemilla ja Meriturvan tiloissa. MERITURVA on valtion oppilaitos, joka toimii opetushallituksen ohjauksessa. Lohjalla tarjotaan pelastautumiskoulutusta ja Upinniemessä merenkulun palokoulutusta. Meriturvan asiakkaiden joukossa on tuttuja nimiä Tallink Siljasta Neste Oiliin ja Alfons Håkansiin. Merenkulun viranomaiset ja nykyisin myös oppilaitokset (mm. Aboa Mare) käyttävät Meriturvan palvelua turvallisuuskoulutukseen. Asiakkaita ovat myös helikopterilentäjät ja veneilijät. Kysyntää koulutukselle on Suomen ohella ulkomailla, lähinaapureissa ja Frontexin kautta muuallakin. MERITURVA ON AMMATTILAISTEN KOULUTTAJA Merenkulun ammattilaisten koulutukset järjestetään kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n STCWstandardin (Standards for Training, Certification and Watchkeeping) vaatimusten mukaisesti. Koulutus Pelastusharjoitus elävän harjoitusvälineen kanssa. Kuvassa Glenn Nabb tekee töitä ja Ari Järvenranta seuraa. 4 FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 Harjoittelu hyödyttää eniten omilla välineillä ja aidoissa olosuhteissa. auditoidaan viiden vuoden välein, viimeksi kesällä 2011. Meriturvalla on ISO 9001 laatusertifikaatti. Organisaatio osallistuu Suomen edustajana IASST (International Association for Safety and Survival Training) –järjestön toimintaan. IASST kehittää maailmanlaajuisesti turvallisuusalan osaamista ja yhteistoimintaa. FINNPILOTIN KOULUTUKSET Meriturvan kanssa on tehty sopimus pelastuskoulutusten järjestämisestä. Asemilla pidetään pelastusharjoitukset joka toinen vuosi eli useammin kuin aikaisemmin. Lisäksi koulutusta järjestetään uusille luotseille ja kuljettajille. Kertauskoulutusta järjestetään neljä kertaa vuodessa. KOKKOLAN HARJOITUS Kokkolassa järjestettiin pelastautumiskoulutus syyskuussa 2012. Koulutuksessa käytiin läpi teoriaa ja käytäntöä. Alusten pelastusvälineistön kunto tarkistettiin ja jokaisen välineen toimivuus testattiin käytännössä. Vedessä tehdyissä harjoituksissa osallistujilla on käytössä märkäpuku. Viimeiseksi testattiin kylmän kestävyyttä ilman muuta varustusta kuin paukkuliivi. Kokkolassa kouluttajina toimivat Marko Aalto ja Harri Rosberg. Takaisin alukseen pääsy ei ole helppoa edes hyvällä kelillä. Harjoituksessa noustiin vedestä luotsiveneeseen yksin ja eri välinein avustettuna. Tavoitteena oli löytää parhaat keinot vedestä poispääsyyn. Kokkolan kiinteistöt siirtyvät omaksi Finnpilot ostaa Liikennevirastolta Kokkolan satamassa sijaitsevat kiinteistöt eli Ykspihlajan väyläaseman ja siihen liittyvät talli- ja varastotilat sekä laiturit. Myös maanvuokraoikeus siirtyy. Finnpilotin Vaasan Vallgrundissa olevat tilat joudutaan purkamaan homevaurion vuoksi. Myös Tankarin saarella sijaitsevasta luotsiasemasta ollaan luopumassa. Kokkolan asemalta työskentelee 12 luotsia ja 10 luotsikutterinhoitajaa. Heidän käytössään on 3 nopeaa luotsivenettä ja 2 talvikäytössä olevaa kutteria. Perämeren alueella luotsataan keskimäärin 1700 luotsausta vuodessa. Kokkolasta 150 kertaa kuukaudessa. FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 5 TYÖHYVINVOINTI TEKSTI: ANNE JÄNISVAARA, SARI TURKKILA JA KATI VIRTANEN Leidari - työhyvinvoinnin askelmat Toimintamme tärkein tekijä on työntekijä: luotsi, kuski, emäntä, luotsinvälittäjä tai hallinnossa työskentelevä. Meitä varten on aloitettu työhyvinvointihanke Leidari. Leidarin ensimmäinen askelma asetettiin paikoilleen lokakuussa Harmajalla. TYÖNTEKIJÄN hyvinvointi takaa toiminnan sujuvuuden – ja myös tuloksen. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on keskeinen osa tuloksen tekoa. Hyvän tuloksen tekoon ja työhyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työskentelyä. Työhyvinvointitiimin työtä henkilöstön hyväksi jatkaa Leidari. Leidarissa yhdistetään työterveyshuollon, eläkevakuuttajan, henkilöstön ja työnantajan näkemykset työhyvinvoinnin edistämisestä. Tavoitteena on löytää pysyviä käytännön malleja Finnpilotin haasteiden ratkaisuiksi. Jarkko Saulio ja Kati Virtanen. Henkilöstöhallinnosta mukana olivat Anne Jänisvaara ja Kirsi Sharma. Harmajan tapaamisessa lääkäri Seppo Kettunen sanoi työhyvinvoinnin syntyvän yhteistyöstä. ”Useimpiin haasteisiin voidaan vastata yhdessä. Johdon mahdollisuus luoda muutostilanteissa työhyvinvointia on hyvä muutosjohtaminen. Alaistaidot ja työyhteisötaidot mahdollistavat jokaiselle työhyvinvoinnin edistämisen. Tärkeää on perustehtävään keskittyminen, yhteistyö, joustavuus ja neuvotteluhalukkuus.” Seppo Kettunen. Työnantajan on siis löydettävä muita tehtäviä tai rakennettava yksilöllisiä toimenkuvia. LEIDARIIN TARVITAAN KAIKKIA Leidarin toista askelmaa rakentamaan kerätään mukaan eri henkilöstöryhmien, liittojen ja työsuojelun edustus. Laajan suunnitteluryhmän tapaamisesta joulukuussa ja siinä löydetyistä ideoista kerrotaan tarkemmin intrassa. ”BEFORE SHIT HAPPENS” VUODEN TÄRKEIN KOKOUS Leidarin ensimmäinen askelma asetettiin paikoilleen lokakuussa. ”Tämä on vuoden tärkein kokous Harmajalla,” totesi mukana ollut alueluotsivanhin Jukka Ketonen. Kokoukseen osallistuivat Merja Luukkonen, Mikko Kesti ja Seppo Kettunen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta, Viena-Leena Castrén ja Anja Orädd Terveystalosta sekä Finnpilotin johdon edustajat Kari Kosonen, Työkyvyttömyyseläkkeelle ei enää pääse suoraan.” 6 FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 Finnpilotin työhyvinvoinnin haasteita on löydetty kolme. Fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavassa työssä on ensinnäkin jaksettava pitkään. Eläkeikä on nostettu 68 vuoteen kuten esimerkiksi palomiehillä. Hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin tulee puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Haasteena on puuttua ennen kuin mitään tapahtuu. Vastuu välittämisestä on kaikkien: henkilön itsensä, työkaverin, esimiehen ja työnantajan. Ehkä suurin haaste koskee työkyvyttömyyseläkettä. ”Eläkelainsäädäntö on muuttunut. Se vaikuttaa erityisesti luotseihin, joiden työ sisältää vaativan laivaan kiipeämisen vaiheen. Monet lievät sairaudet voivat aiheuttaa esteen laivaan kiipeämiselle. Kun sairaus tai vaiva on kuitenkin lääketieteellisesti lievä, ei se oikeuta työeläkelain perusteella työkyvyttömyyseläkkeeseen,” sanoo Työhyvinvoinnin tunnuslukuja syksy 2012 ■ ■ ■ ■ ■ ■ henkilöstön lukumäärä 341 (miehiä 311 ja naisia 30) keski-ikä 49 v (miehet 49,4 ja naiset 44,6) suurin ikäryhmä 55 - 59-vuotiaat vanhuseläkkeelle 10 (2011:10) työkyvyttömyyseläkkeelle 6 (2011:1) kuntoutuksessa 11 (2011:20) Työkyvyttömyyseläkkeelle jää keskimäärin 3 henkilöä vuodessa. Keski-ikä on 58,1 vuotta. TYÖHYVINVOINTI TEKSTI JA KUVA: SARI TURKKILA ”Söde” Sören Söderholm – ilmapiirin parantaja, hra 47 auttaa vaikka M2 kanssa tai vain kuunnella, jos on jotain muuta vinossa.” Ihminen on sama kotona ja työssä. Ongelmat voivat tulla mukana työpaikalle. ”Kyllä pitää kehdata puhua myös omista asioista. Luottamusta pitää olla.” Sören sanoo, että välillä ei ollenkaan tunnu siltä, että on esimies. ”Ei ole rajoja, kaikki me ollaan luotseja, siitä täytyy lähteä. Kun sä olet mukana työssä, sä tiedät, miten se homma menee.” EI SKIKEÄ! Sören viihtyi hyvin Finnpilot-päivillä. Hän kehuu varsinkin Fokan porukkaa. Mukana oli uusia tuttuja, joita ilman olisi ollut paljon tylsempää. ”Mahdoton saada kaikkia yhteen – samat osallistuu aina. Liian vähän tavataan Lorem ipsum dolor toisia. Kiva oli keli ja hyvä aikataulu.sit amet, consecteadipiscing elit. Mäkin melkein kerkisin kaikkeen,” tur Donec nec purus hymyilee hra Söderholm ja sanoo, että ei elit semper vitae suosittele skikeä kenellekään, mutta rutrum. on nyt yhtä kokemusta rikkaampi. HYVÄ HENKI Söde syntyi 47 vuotta sitten Paraisilla merenkulkijasukuun. Isoisällä oli omia kuunareita ja pientonnistolaivoja. Myös Sörenin isä oli merikapteeni ja myöhemmin luotsi Timmerholmenissa. VUONNA 1982 Sören-pojan tie kulki Maarianhaminan merimiesammattikouluun vuodeksi. Sitten merille! Opiskelut jatkuivat 90-luvun alussa Åbo Navigations Institutissa ensin perämieheksi. Vuonna 1994 Sören Söderholmista tuli merikapteeni. Opiskelun lomassa Sören avioitui ehdan suomalaisen Virtasen kanssa. Tyttäret Emilia ja Essi syntyivät 1992 ja -93. Söden meret ovat olleet Itämeri sekä Pohjanmeri. Yliperämiehenä ja kapteenina hän on käynyt läpi pitkän listan aluksia. Villeinä nuoruusvuosina Sören ehti myös kuljettamaan sementtiä Bonny-riverillä Nigeriassa. Syksyllä 2000 alkoi ura luotsina Merenkulkulaitoksessa. ”Lapset eivät tykänneet. Sanoivat, että nyt ei saa tuliaisia,” nauraa Söde. ”Vaimo kyllä osti shamppajaa!” RAUMAN LUOTSIVANHIN Sören on työskennellyt Raumalla nyt 12 vuotta. Vuodesta 2005 hän on ollut varaluotsivanhin ja vuodesta 2007 saakka luotsivanhin. ”Ai esimiestyö, ihan hyvä, kunhan ei mene päähän. Mun työt on vähän kaikkea vuoro- ja lomalistoista postinjakoon, vaikka ne onkin vähän muuttuneet alvi-systeemin mukana. Rami on aktiivinen alvi. Mä tuuraan, kun tarvitaan.” ”Esimiehen tärkein tehtävä on pitää hyvä henki yllä. Katsoa, että kaikki menee hyvin ja neuvoa.” Sörenistä on tärkeää, että vahdin miehet juttelevat asioistaan. ”Voi Älä valita, jos et aio tehdä asialle mitään.” Sören miettii vanhoja työpaikkojaan verrattuna Finnpilotiin. ”Miksei meidän asemalla viihtyisi? Tämähän on luksuspaikka. Se on geeneistä kiinni!” sanoo Söde. ”Parasta on itsenäinen työ, jossa kukaan ei hengitä niskaan. Huonoa on se, että rahasta puhutaan liikaa. Ja joskus tuntuu siltä, että riidellään satasista, mutta tonneja ei lasketa.” Asioista kannattaa nostaa hyvät puolet esille. ”Jos esimies on hankala, se vaikuttaa ilmapiiriin. Huumoria on pakko olla!” TALOT JA VISKIKLUBI Sörenillä on meneillään jo toisen omakotitalon rakennusprojekti. Ensimmäinen on myynnissä. MKL:n aikaan hänellä oli talon ohella myös mökki Eurajoella. Rakentamisen lisäksi Söderhomilla on myös juomiin liittyvä harrastus. Joka toinen kuukausi kokoontuu herrojen viskiklubi. Suosikkiviski on skottilainen Lagavulin. Veneily ja kalastus ovat aina mukana kuvassa sulan veden kautena. Söde arvostaa vapaa-aikaa, vaikka töissä onkin mukavaa. FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 7 TYÖHYVINVOINTI TEKSTI: MERJA AHTO, TERVEYSTALO // KUVA: ISTOCKPHOTO Unen häiriöt johtuvat monista eri syistä." Unihäiriöt ja niiden hoito Unen häiriöt ja unettomuus ovat hyvin yleisiä oireita ja ongelmia. Miltei jokainen ihminen on jossain elämänsä vaiheessa kärsinyt tilapäisestä nukkumiseen liittyvästä ongelmasta. Vuorotyössä unen häiriöt ovat yleisiä. 8 FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 UNIONGELMAT ovat yleensä vaikeutta nukahtaa, liian aikaista heräämistä tai huonoa unen laatua. Unen häiriöt ja näistä seuraava väsymys voivat johtua monista eri syistä: liian myöhäisestä nukkumaanmenon ajankohdasta, epäsäännöllisestä nukkumisrytmistä, liiallisesta alkoholin tai kofeiinipitoisten juomien käytöstä, niukasta liikunnasta, elämäntilanteen muutoksista, stressistä, työuupumuksesta, päihteiden käytöstä, mielenterveyden häiriöistä tai muista sairauksista. Vuorotyö ja epäsäännölliset työajat altistavat erittäin usein uniongelmille. Ennen kello viittä alkavat lisäävät unihäiriöitä vuorotyöntekijöillä. Unettomuuteen liittyy keskeisesti elimistön tai mielen ylivireys, joka heikentää unta tuottavia mekanismeja. Jos syitä unen häiriöön on useita tai uniongelmat alkavat pitkittyä, voi normaalin unen palauttaminen olla työlästä. Unen alkaessa häiriintyä ja uniongelmien pitkittyessä on syytä hakea apua nopeasti ja mieluimmin varhaisessa vaiheessa. TOIMINTAKYKY HEIKKENEE Pitkäkestoinen yli kolme kuukautta kestävä unettomuus vaikuttaa työ- ja toimintakykyä heikentävästi. Masennuksen riski kasvaa, samoin aineenvaihdunnallisten muutosten. Tulehdusherkkyys voi lisääntyä, sokeriaineenvaihdunta voi heikentyä ja riski sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiseen kasvaa. Unihäiriöisen muisti ja kognitiivinen suoriutuminen voi alkaa heiketä ja tapaturmien riski kasvaa. Unettomuuden on todettu lisäävän työkyvyttömyyden todennäköisyyttä tulevaisuudessa. Unettomuuden hoidossa on tärkeää luoda hyvä hoitosuhde henkilöön, joka paneutuu unihäiriön ongelmaan ja seuraa tilannetta. Tilapäisessä alle kaksi viikkoa kestävässä unihäiriössä on tärkeää selvittää laukaisevat tekijät ja vaikuttaa niihin. Unilääkkeitä, esimerkiksi lyhytaikaisia nukahtamislääkkeitä, voidaan käyttää oireiden helpottamiseksi ja unettomuuskierteen ehkäisemiseksi, elleivät ensin mainitut keinot auta. Unilääkkeitä suositellaan kuitenkin vain hyvin lyhytkestoiseen käyttöön. Pitkäkestoisessa unihäiriössä lääkkeellisten hoitomuotojen laajuus kasvaa. On kuitenkin syytä muistaa, että uneen ja keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käytöstä on aina ehdottomasti neuvoteltava meriliikenteen ja vuorotyön työolot tuntevan lääkärin kanssa, joka arvioi missä tilanteessa unihäiriöistä kärsivä voi ylipäätänsä lääkkeitä käyttää. Keskeistä on etsiä ongelmien syitä ja yrittää muuttaa niitä. Puhutaan ”hyvästä unihygieniasta” eli on hyvä omaksua tottumuksia, jotka edistävät nukahtamista tai estävät huonoa yöunta. Rituaalit voivat auttaa uneen pääsyä. On tärkeää korjata ja ehkäistä haitallisia, unettomuutta ylläpitäviä käyttäytymistapoja sekä torjua ylivireyttä, huolehtimista ja suoritusahdistusta. Huolet on syytä heittää konkreettisesti ”laidan yli” nukkumaan mennessä. MINDFULNESS, TAI CHI VAI JOOGA? Rentoutusmenetelmistä on havaittu apua unettomuuden hoidossa. Erilaiset rentouttavat tekniikat, kuten mindfulness ja rentouttavat mieltä ja kehoa vahvistavat liikuntamuodot, kuten esimerkiksi tai-chi, bodybalance ja jooga, ovat lisänneet suosiotansa mahdollisesti juuri rentoutustekniikoiden sisäistämisen ja sitä kautta oman mielen hallinnan vuoksi. Rentoutumisen keinot ovat kuitenkin yksilöllisiä. Ne voivat olla vanhoja konsteja kuten vaikkapa halonhakkuu, pääasia on kuitenkin, että jokaisella olisi tällainen itselleen sopiva keino. Ei ole hyvä aktivoida itseään liikaa juuri ennen nukkumaanmenoa. Alkoholi keskushermostoa stimuloivana kemikaalina häiritsee tutkitusti yöunta. Joten jos illalla nauttii alkoholia, on hyvä nauttia sitä alkuillasta ja käyttää vain pieni määrä, jotta seuraava päivänä pysyisi virkeänä ja hyväkuntoisena. Työhön liittyvät unettomuutta aiheuttavat tekijät on käytävä läpi hoitohenkilökunnan kanssa ja mietittävä, miten ja kuka niihin voisi vaikuttaa. Työterveyshuollossa yleensä lääkäri miettii sopivan hoito-ohjelman uniongelmaiselle, mutta tiimissä kaikki voivat auttaa, niin työterveyshoitaja, työfysioterapeutti kuin työterveyspsykologikin. Työterveyshuolto voi erilaisilla tavoilla käydä keskustelua työnantajan kanssa esimerkiksi unihäiriöiden kasautumisesta johonkin työntekijäryhmään. Tietoja käsitellään aina luottamuksellisesti. Vuorotyöjärjestelmää kehittämällä voidaan vähentää vuorotyön aiheuttamia haittoja unettomuuden synnyssä. Pitkät työvuorot lyhentävät unta. Yli 50 tunnin viikkotyöaika ilmeisesti aiheuttaa kertyvää univajetta. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työaikaan vähentää vuorotyöstä aiheutuvia terveysongelmia. Nopeasti eteenpäin kiertävät vuorojärjestelmät (esimerkiksi aamu, ilta, yö, vapaa) ovat suositeltavimpia. Eteenpäin kiertävien vuorojen on todettu aiheuttavan vähemmän väsymystä ja huonontavan vähemmän unen laatua kuin taaksepäin kiertävien. Väsymystä ja univajetta voidaan vähentää yövuoroon sijoitetulla nukkumistauolla. Juoksukoulussa Jarkko Saulio, Kati Virtanen, Timo Sirén, Kaija Iso-Karvia, Kaarlo Munkki ja Teemu Salervo. Peppupallossa Jussi Heiskanen, Sami Bäckman ja Eino Tammiranta. Finnpilot-päivät 2012 Finnpilot-päivät järjestetään kahden vuoden välein. Koko henkilöstölle tarkoitetut virkistyspäivät pidettiin tänä vuonna Aulangon kauniissa maisemissa elo- ja syyskuun vaihteessa. Tapahtumat kokosivat satakunta finnpilotilaista eri puolilta Suomea ulkoilemaan ja urheilemaan yhdessä. Lajeina oli mm. skike, sauvakävely, pihapelit, juoksukoulu ja venyttely. Iltahuveina oli keilausta ja bändi piti huolta tanssimusiikista. Seuraavan päivän asiaohjelmasta vastasivat henkilöstökyselystä kertonut Tuomas Liukkala sekä elämästa ja kuolemasta luennoinut maalaislääkäri Kiminkinen. Tero Jalonen ja Olli Taipale. Kylpylässä Anne Jänisvaara ja Susanna Miettinen Rentoutumisen keinot ovat yksilöllisiä” Lähteet: Järnefelt, H ja Lagerstedt, R. Unettomuuden hoito työterveyshuollossa, artikkeli, THL:n internet-sivut, Unihäiriöt Käypä hoito (Duodecim jne). Unettomuus FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 9 TYÖHYVINVOINTI TEKSTI: PÄIVI KINNUNEN, TERVEYSTALO // KUVAT JA KUVATEKSTIT: VAULA AUNOLA Testaa työkykysi säännöllisesti Luotseilta vaaditaan työssään hyvää fyysistä kuntoa, jatkuvaa tarkkaavaisuutta, vastuuntuntoa ja huolellisuutta. Olosuhteet vaihtelevat, samoin työvuorojen ajat, joten työtekijöiden vireystila joutuu kovalle koetukselle. VAATIVAN työn vuoksi luotsien terveydentila selvitetään kahden vuoden välein merimieslääkärin tarkastuksessa. Silloin tehdään myös fyysisen työkyvyn testaus. Kuntotesti ei ole pakollinen merimieslääkärintodistuksen saamiseksi, mutta se antaa silti hyvää tietoa omasta Hymyillen alkanut pyöräily muuttuu portaittain hikisemmäksi. Jokaisen jakson jälkeen työfysioterapeutti Päivi Kinnunen kysyy Kari Kosonen mielipidettä polkemisen rasittavuudesta. 10 FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 tilanteesta ja vinkkejä kunnon kohentamiseen. Testaus kuuluu työterveyshuollon palveluihin ja siinä kiinnitetään huomiota työntekijän fyysiseen suorituskykyyn ja fyysiseen rakenteeseen, kuten ryhtiin. Lisäksi käytetään testejä, joilla seurataan muitakin terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, kuten esimerkiksi vyötärön ympärystä ja painoindeksiä. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto on perustava tekijä ihmisen toimintakyvylle, oli kyseessä niin fyysinen kuin henkinen kuormitus. Hyvällä peruskunnolla on myös yhteys vireystilaan. Tuloksia seurataan koko testin ajan tietokoneelta. Lopuksi tulostetaan yhteenveto. 1-2-3 ja täysillä! Meneillään on voimakestävyystesti. Tasapainotestissä kuljetaan taaksepäin kapeaa teippiä pitkin ja kello käy. Luotsausjohtaja suoritti testin Kampin työterveysasemalla. POLKUPYÖRÄTESTI Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa arvioidaan WHO:n kolmiportaisella polkupyörätestillä. Tuloksen avulla voidaan suhteuttaa työntekijän fyysinen kunto ja työn kuormittavuus metabolisen ekvivalentin (MET:in) avulla. MET kertoo, kuinka moninkertaiseksi lepotilaan nähden aineenvaihdunta kiihtyy työn tai liikunnan aikana. Mitä korkeampi MET-luku, sitä enemmän on fyysistä rasitusta. MET-arvio voidaan tehdä vertaamalla havainnoitua työtä tutkimusraporttien pohjalta saatuihin taulukoihin tai käyttämällä hyväksi sykintätaajuuden rekisteröintejä (Firstbeat – mittaus). Käynnissä on sovellettu punnerrus, jolla testataan myös vartalonhallintaa. TUKIRANGAN LIIKKUVUUSTESTAUS Tukirangan liikkuvuutta testataan mm. selän sivutaivutuksella ja hartiarenkaan liikkuvuustestillä. Kyseisten testien ovat todettu ennustavan koetun työkyvyn ja koetun fyysisen työkyvyn heikkenemistä liikkuvaa ja fyysistä työtä tekevillä henkilöillä. TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN VOIMANKESTÄVYYS Tuki- ja liikuntaelimistön dynaamista voimakestävyyttä arvioidaan myös monipuolisesti. Testeissä on omat osionsa ylä- ja alaraajojen dynaamiselle voimakestävyydelle kuin myös selän ja keskivartalon toiminnalliselle testaukselle. TASAPAINOTESTAUS Tehtävissä, joissa joudutaan liikkumaan epätasaisilla alustoilla tai kapeilla, liukkailla pinnoilla, hyvä tasapaino on välttämätön. Testissä onkin mukana dynaamista tasapainoa arvioiva osio sekä kysely koetusta tasapainosta. Heikentynyt tasapaino on riskitekijä, joka vähentää toiminta- ja työkykyä. TESTIPALAUTE Kattava testaus ja testipalaute antavat paljon tietoa omasta hyvinvoinnista. Sen lisäksi jokainen testattu saa konkreettisia ohjeita ja vinkkejä, joilla omaa hyvinvointia on mahdollista edelleenkin parantaa. Kuvassa UKK-insituutin kehittämä esimerkkiraportti, jossa eri testialueiden tuloksia verrataan vertailuryhmään. FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012 11 HENKILÖSTÖ // MINUN TYÖVIIKKONI TEKSTI: KATI VIRTANEN, HENKILÖSTÖJOHTAJA // KUVA: SARI TURKKILA KATIN TYÖVIIKKO, VKO 46 Työviikkoni ovat erittäin vaihtelevia, yksikään päivä tai viikko ei ole samanlainen. Vaihtelu pitää työn mielenkiintoisena ja uutta opittavaa riittää jatkuvasti. Lastenhoitoon liittyvät aikataulupaineet johtavat toisinaan siihen, että lisäaikaa töille pitää ottaa illasta. Onneksi nykyinen tietotekniikka mahdollistaa tällaisen joustavuuden. Täytyy kuitenkin muistaa varoa joustavuuden riskejä, joskus pitää pystyä irrottautumaan töistä, muuten ei jaksa. MAANANTAI 8.00 11.00 12.00 14.30 15.00 18.00 Lähdemme Jarkon ja Henkan kanssa Raumalle keskustelemaan kutterinhoitajien asioista. Perillä Raumalla. Lounastamme alueluotsinvanhimman kanssa Keskustelu kutterinhoitajien kanssa. Keskustelua herättää etenkin kuttereiden sijoitteluun ja varakutteriin liittyvät kysymykset. Tutustumme luotsiasemaan. Kotimatkalle. Kotona. TIISTAI 8.00 9.15 10.00 11.00 12.30 13.00 14.00 15.30 16.30 21.00 Pojan 6 -vuotisneuvola. Rokotuksestakin selvitään kunnialla. Keskustelen Matin kanssa päivän palavereihin liittyvistä asioista ja tutustun niihin liittyvään materiaaliin. Henkilöstöyksikön palaveri. Yritämme kokoontua säännöllisesti keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Tällä kerralla Kaija esittelee talousyksikön vierailevana tähtenä tilikarttaan liittyviä asioita. Keskustelu luotsivanhimman kanssa (mukana myös Matti ja Kari). Pikainen keittolounas kahvihuoneessa Ansionmenetyskorvausten tarkistamista, sähköposteihin vastaamista ja yleistä asioiden selvittelyä. Tapaaminen luotsivanhimman kanssa (mukana myös Matti ja Kari) Luotsien lisiä koskevien kirjeiden luonnostelua, sähköposteja mm. valtion työmarkkinalaitokseen. Kotiin Iltatyönä: Utön laiturin vuokrasopimuksen luonnostelua aikaisempien luonnosten pohjalta. Kati Isokarissa lokakuussa: "Minusta tulee Isokarin uusi emäntä!" TORSTAI 9.30 Palaveri Annen ja Sarin kanssa työhyvinvointihankkeeseen liittyen. Haarukoimme suunnitteluryhmän tapaamisen ajankohtaa ja suunnittelimme ohjelmaa. Keskustelemme hankkeen viestinnästä. 12.00 Kipaisen hakemassa lounasta. 12.30-14 Sähköposteja ja yksikön asioita 14.00 Palaveri Sarin, Jarkon ja Susannan kanssa liittyen hallinnon kehittämispäiviin. 15.10 Pitää lähteä hakemaan lasta iltapäivähoidosta. KESKIVIIKKO 8.30 9.15 10.30 13.00 14.30 15.10 21.00 12 Valmistautumista aamupäivän palaveriin, asiakirjoihin tutustumista. Neuvottelutapaaminen Matin, Työsuhdejuristien lakimies Anssi Kriikkulan ja neuvotteluosapuolen kanssa. Erilaisten asioiden kommentointia ja selvittelyä omassa yksikössä. Keskustelen Dickin kanssa Utön laiturin vuokrasopimuksesta. Luin Pilottinen sarjakuvaa. (hauska työasia!) Lounas jää erilaisia asioita säätäessä väliin. Pitää pärjätä aamupalaverin kokoussämpylällä. Karin kanssa palaveri Saimaa –työryhmän asioissa. Sovimme, että työryhmä kutsutaan koolle 26.11. Keskustelen Työsuhdejuristien Anssi Kriikkulan kanssa eräästä toisesta keskeneräisestä asiasta. Pitää lähteä hakemaan lasta iltapäivähoidosta. Iltatöinä: Utön vuokrasopimuksen jatkovalmistelu, työhyvinvointihankekirjeen luonnostelua. FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 PERJANTAI 8.00 – 15.30 Pitkästä aikaa täysin palaveriton/kokoukseton päivä! Asioiden valmistelua ensiviikon tiistain johtoryhmän kokoukseen, mm. matkustusohjeen luonnos. Selvittelen ja sovin työhyvinvointihankkeen tilaisuuden puhujien aikatauluja. Täsmennän ohjelmaa ja kirjeluonnosta. Puhelinkeskusteluja mm. merimieseläkkeeseen liittyen, sähköposteja mm. erimielisyysneuvottelupöytäkirjaan liittyen. Kirjoittelen työviikostani Finnpilot –lehteen. Yllättävän hankala homma rekonstruoida jälkikäteen, mitä viikon aikana onkaan tullut tehdyksi. PROJEKTIT TEKSTI: HANNU AHONEN // KUVAT: APPELSIINI Mobpi tulee Luotsit saavat luotsauspalvelun hallintaan uuden työvälineen, kun mobiili-Pilotweb otetaan käyttöön. LAADUKAS luotsauspalvelu edellyttää koko palveluprosessin hyvää hallintaa. Prosessi alkaa tilauksen vastaanotosta ja päättyy luotsauksen laskutukseen, ja näiden välissä tehdään muun muassa luotsin valinta, luotsin hälytys, luotsauksen valmistelu, kuljetukset, varsinainen luotsaus sekä luotsauksen sulkeminen. Mikäli prosessi ei toimi kunnolla, tästä voi seurata monenlaisia ongelmia: laiva voi joutua odottamaan luotsia, luotsaukseen hälytetään levossa oleva luotsi, kutterinhoitajat joutuvat tekemään ylimääräisiä kuljetuksia, lasku lähetetään väärälle asiakkaalle jne. Olennaista laadukkaassa palvelussa on henkilöstön ammattitaito. Ohjeistuksilla ja välineillä voidaan kuitenkin työntekoa helpottaa. Yksi apuvälineistä on Pilotweb, jonka tärkein tehtävä on helpottaa resurssien hallintaa ja prosessinkulkua. PILOTWEB OHJAA PROSESSIA Pilotweb on rakennettu siten, että se pakottaa prosessin etenemään tietyllä tavalla ja tietyssä järjestyksessä. Pilotwebistä löytyvät kaikki oleelliset luotsaustiedot, joita kaikki voivat katsella ja hyödyntää omassa työssään. Mutta Pilotwebkään ei ole täydellinen. Vielä. Mistä esimerkiksi tietää, onko joku luotsi levossa vai ei, ja mikäli on levossa, kuinka paljon lepoa on jäljellä? Ja kuka luotseista olikaan tänään simulaattorissa? Esimerkiksi näihin kysymyksiin Pilotwebistä ei löydy vastausta. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi olemme suunnitelleet Pilotwebistä uuden mobiili-version. Emme keksineet sille muuta nimeä kuin ”mobiili-Pilotweb”. Puhekielen lyhenne voisi olla vaikkapa ”mobpi” (lausutaan tamperelaisittain ’moppi’). MIKÄ ON MOBPI? Käytännössä mobiili-Pilotweb tarkoittaa tablettitietokoneella käytettävää sovellusta, joka näyttää reaaliaikaisesti, missä vaiheessa prosessia kulloinkin ollaan menossa. Kun prosessi etenee, luotsit päivittävät tietoja mobiili-Pilotwebin ehdottamilla yksinkertaisilla status-ilmoituksilla. Ilmoituksen jälkeen sovellus siirtyy automaattisesti prosessin seuraavaan vaiheeseen. Lisäksi sovelluksesta näkee esimerkiksi luotsauksen kaikki tiedot ja liikenneluettelon. Suunnitelmissa on uudistaa myös prosessin viimeistä vaihetta laskutusta siten, että paperisista luotsaustositteista päästäisin eroon. Tämä on kuitenkin vasta ideaasteella eikä todennäköisesti tule heti ensi vaiheessa käyttöön. Prosessiohjauksen lisäksi tabletti-tietokonetta voi tietysti hyödyntää monella muullakin tavalla. Tablettien ominaisuudet ovat nykyään lähes vastaavat kuin perinteisissä pöytäkoneissa. Luotsin työ on hetkessä elämistä ja muutokset tapahtuvat nopeasti. MobiiliPilotweb antaa muutosten hallintaan oivan avun. Ei löydy toista ammattiryhmää, joka saman päivän aikana matkustaisi näin useasti, näin monella eri tavalla ja näin epämääräisesti, ” konsultti luotseista. Mobiili-Pilotwebin päänäkymän näyttömalli tilanteessa, jossa luotsi on kiinnitetty luotsaukseen, mutta luotsia ei vielä ole herätetty. Luotsauksen tietonäkymän näyttömalli tilanteessa, jossa tarkastellaan kiinnitettyä luotsausta. Näyttömallissa on esimerkkinä luotsaus, johon herätys on kuitattu, mutta joka ei vielä ole alkanut. NYT - Pilotwebissä - joitakin oleellisia luotsaustietoja puuttuu (esim. luotsien lepoajat) - tietoja syötetään jälkikäteen (esim. matkan alkaminen) - tiedoissa voi olla virheitä (esim. luotsauksen alkamisaika) TULEVAISUUDESSA - Mobiili-Pilotwebissä - luotsit ilmoittavat itse reaaliajassa prosessin etenemisestä (esim. laittavat luotsaukset käyntiin) - prosessiin lisätään muutamia uusia vaiheita (esim. lepo alkaa) FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 13 HENKILÖSTÖ // ASEMIEN EMÄNNÄT TEKSTI JA KUVAT: SARI TURKKILA Isokarin ihana Elisa Emännät ja emäntäsiivoojat ovat olleet luotsiasemien henki ja sydän. He ovat vuosien saatossa luoneet luotsien ja kutterikuskien työpaikoista kodinomaisia tiloja, joissa työviikolla on viihtynyt. KALANNISTA kotoisin oleva Elisa Peltonen aloitti Isokarin luotsiaseman emäntä-siivoojana Uudenkaupungin edustan majakkasaarella vuonna 1973. Vanha työtehtävä oli eineskeittiön paistaja. ”Et sää siellä kivellä kauaa ole,” sanoi esimies. Väärin meni, koska Elisan työt luotsien parissa päättyivät vasta melkein 40 vuotta myöhemmin eli vuonna 2009. Elisan työpäivät Saaristomeren merenkulkupiirissä olivat pitkiä. Parinkymmenen miehen ruokahuolto alkoi klo 6 aamupuurolla ja päättyi puoli viideltä päivälliseen. Sillä välillä tai sen jälkeen myös siivoiltiin ja pidettiin paikkoja muuten kunnossa. Maanantaista perjantaihin Elisa asui saarella ja viikonloput hän vietti omassa asunnossa Uudessakaupungissa. Kovina pakkastalvina saattoi joutua pysymään maissa kokonaan. ”Heti kun maanantaina astui veneeseen, näki millainen viikko oli tulossa,” sanoo Elisa. Hän tuntee vuosien ajalta koko porukan parhaiten, koska työskenteli molempien vahtien kanssa. RUOKATALOUS Ruokatavarat tuotiin maista Elisan tilauksesta. Tavarantoimittaja oli useimmiten ”Jarkon Valinta”. Alkuvuosina säilöttiin itse mitä voitiin ja lisäksi kalastettiin. Tuoretta kalaa, silakkaa ja siikaa sekä haukea ja kampelaa oli tarjolla aina kun kalaonni suosi. Suosikkiruoka oli haukimurekepihvi. Tarvittaessa aseman pojat lähetettiin ulos puolukkaan tai sieneen lisukkeita hankkimaan. Elisa sanoo kuulleensa myös kritiikkiä kalan määrästä. ”Mä en sitten kuudesti päivässä haukea syö!” Nämä 14 FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 puheet kannatti hänen mukaansa päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ruoka kyllä maistui saarella. Jos makkaraa oli kaapissa, saattoi käydä niin, että aika nopeaan siitä jäljellä olivat vain pelkät kuoret ja käärepaperit. Ruokakuntaan kuuluvat maksoivat säännöllisesti kolmesta ateriasta päivässä. Viimeksi maksu oli kuusi euroa päivää kohti. Elisa jäi eläkkeelle 2009, mutta häneltä säästyneitä talousrahoja käytetään poikien mukaan vieläkin. ”Miehet olivat aina mukavia” anoo Elisa. ”Todellisia herrasmiehiä! Ennemmin sitä ison mieslauman kanssa tekee töitä kuin ison naislauman. Kyllä ne kurihin sai. En ole katunut,” nauraa Elisa. Kyllä ne kurihin sai. En ole katunut. Uudenkaupungin luotsimuseo Isokarin asema remontoitiin 90-luvulla Iso-Paavon eli merenkulkujohtaja Paavo Wihurin toimesta. Remontin jälkeen saarelle tuli uusittuihin tiloihin tutustumaan merkkihenkilöitä ja poliittisia päättäjiä Wihurin isännöimänä. Aseman portaiden yläpäässä vieraita vastassa oli Elisa. ”Kengät pois!” kuului hänen tervehdyksensä – eikä mahtimiehillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin totella... Korkealla Vallimäellä sijaitseva luotsitupa on rakennettu vuonna 1857. Rakennus on ollut luotsien käytössä aina vuoteen 1967 saakka. Vuonna 1968 merenkulkuhallitus lahjoitti luotsituvan Uudenkaupungin kaupungille sillä ehdolla, että rakennuksesta tehtäisiin museo. Esineistöä museoon saatiin merenkulkuhallitukselta sekä Isokarin ja Lyökin luotsituvilta. Luotsitupa-museo on ollut avoinna yleisölle kesästä1968 lähtien. Luotsituvan kalusteet ja suuri osa esineistöä ovat kuuluneet juuri Uudenkaupungin luotsiasemalle. Isokarin luotsiasemalta on museoon tuotu mm. runsaat sata vuotta vanha kaukoputki. Lyökin luotsiasemalta taas ovat peräisin kello ja luotsikirjasto. Museossa olevassa asiakirja-arkussa on kaksi kerrosta, joista toisessa säilytettiin virallisemmat asiakirjat. Luotsit pitivät jokaisesta luotsauksesta päiväkirjaa, samoin luotsaustaksoista pidettiin maksuluetteloita. Luotsilaskukonetta on käytetty luotsausmaksujen laskemisessa. Museon seinällä roikkuvat kapokkiliivit -pelastusliivit, jotka uutena kannattivat noin kahden tunnin ajan veden pinnalla. Pelastusvälineet -kapokkiliivit ja haran luotsit saivat työnantajaltaan merenkulkuhallitukselta, kuten myös oman luotsausalueensa merikortit. Kun laiva tarvitsi luotsia, se ilmoitti siitä vetämällä tätä tarkoittavan sinikeltaisen signaalilipun ylös. Pimeässä asia viestitettiin valoilla. Luotsiasemalla vedettiin vastaukseksi luotsilippu salkoon siinä tapauksessa, että luotsi oli saatavissa. Museon seinällä olevaa valkopunaista lippua käytettiin aikaisemmin. Itsenäisyyden aikana on käytössä ollut sinivalkoinen lippu. Luotsimuseo on avoinna jälleen kesällä 2013. ”Kiru on!” sanoo eläkeläinen Elisa. Hänet pitävät vireänä käsityöt, voimistelu ja kuntosali. FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 15 KUVAKISA 2012 // ASEMA JA SEN YMPÄRISTÖ TEKSTI VAULA AUNOLA 1. palkinto Olli Taipale Kuvassa on läsnä samaan aikaan hienosti sekä luonnon että kutterin voimakkuus ja merenkulkijan yksinäisyys. Kuvan rajaus on hyvin onnistunut. Kuvaan on jätetty runsaasti ympäristöä kehystämään kutteria. 3. palkinto Lasse Turunen 16 Sommittelultaan erittäin tasapainoisen kokonaisuuden toteuttaminen on vaatinut kuvaajalta paljon. FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 2. palkinto Jukka Ihalainen Uudenlainen kuvakulma kutterin kylkeen kertyneestä jäästä on mieleenpainuva. Kuvakisa 2012 ASEMA JA SEN YMPÄRISTÖ -sarja oli suosituin ja kaikkiaan kuvakisaan tuli valokuvaa, jotka tuomaroi ammattivalokuvaaja Kari Likonen. Joukosta löytyi useita hyviä otoksia ja vanha totuus paljastui jälleen. Kuvaamisessa oikea ajoitus on tärkeämpää kuin kalusto. Palkittuja kuvia on otettu järjestelmäkameroilla, pokkareilla ja jopa kännyköillä. Kuvatessa on kuitenkin hyvä pitää kamerassa päällä parasta mahdollista resoluutiota, kun koskaan ei voi tietää, mihin kuvaa jatkossa tarvitaan. Muutama kuva jouduttiin hyllyttämään kisasta ulkopuolella liian vähäisen resoluution takia. Lehden toimitus ottaa yhteyttä palkittuihin ja toimittaa palkinnot perille. Kunniamaininnat Ilkka Sipilä Kuvaan on ikuistettu juuri oikea hetki. Sumu vihdoin hälvenee ja matkaa voi taas jatkaa turvallisesti. Matti Tauru Kuva symboloi hienosti luonnon ja tekniikan läheistä kontaktia ja vie katsojan ajatukset miettimään turvallisuuskysymyksiä. FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 17 KUVAKISA 2012 // IHMINEN JA TYÖ 1. palkinto Lasse Turunen Juuri oikea ajoitus kertoo luotsin työstä paljon. Varjokuva aluksen kyljessä tuo kuvaan hyvin kolmiulotteisen vaikutelman. 3. palkinto Veijo Yli-Junnila Erikoinen hetki on tallentunut kuvaan, joka saa katsojan pohtimaan, mitä seuraavaksi tapahtuu. 18 FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 2. palkinto Matti Tauru IHMINEN JA TYÖ -sarjaan tuli selvästi vähemmän kuvia kuin Asema ja ympäristö - sarjaan. Ihmisten kuvaaminen ei olekaan aina helppoa vaan siinä tarvitaan herkkää laukaisinsormea, jotta juuri se oikea ilme tai tilanne saadaan tallennettua. Rohkea ja tasapainoinen vastavalo sommittelu. Kuva kuitenkin kertoo paljon ja vie väkisin katsojan miettimään, mitä kuvan henkilö pohtiin. Tämä ainutkertaisia ja aitoja työtilanteita kuvaava materiaali on hyvin arvokasta myöhemmin varmaan merihistorioitsijoille mutta nyt se on sitä jo Finnpilot-lehdelle. Toimitus toivookin, että kameroita ei laiteta kaappiin kisan jälkeen vaan, että kuvia otetaan edelleen ja lähetetään toimitukselle. Suuret kiitokset myös kasvonsa kuvaajille paljastaneille "malleille". Kunniamaininnat Lasse Turunen Uusi kuvakulma tuo paljon uutta sisältöä aiheeseen. Pasi Paldanius Kuvaaja on painanut laukaisinta juuri oikealla hetkellä. FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 19 JOHTAMINEN TEKSTI: JARKKO SAULIO JET – päättyi, mitä jäi? Johtamistaidon opiston organisoima Finnpilotille räätälöity johtamisen erikoisammattitutkinto eli JET on saatettu päätökseen. Tulokset ovat erittäin hyvät. JOHTAMISTAIDON opiston lähestymistapa johtajuuteen keskittyy johtajuuden ja johtajana kehittymisen tarkasteluun. Johtaminen on tulosten aikaansaamista ihmisten avulla ja heidän kanssaan. Keskeinen sisältö on esimiehen johtamiskäyttäytymisen arviointi ja kehittäminen. Jokainen esimies arvioi itsensä sekä sai arvion alaisilta, vertaisilta ja esimieheltään koulutuksen alussa ja koulutuksen loppuvaiheessa. Arvioinnissa arvioitiin esimiehen tuloksellisuutta ja sitä, että kuinka hyvin hänen käyttäytymisensä vastaa toimintaympäristön asettamia muuttuvia vaatimuksia sekä kuinka esimiehen käyttäytyminen, persoonallisuus, tavoitteet ja kykynsä oppia kokemuksista vaikuttavat tuloksellisuuteen. Arvioinnit antoivat kuvan henkilön vahvuuksista ja kehittämiskohteista johtajana. Jokainen esimies laati tämän tiedon perustalta oman johtamistaidon analyysin ja kehittämissuunnitelman. Koulutuksen toinen keskeinen tehtävä oman johtajuuden kehittämisessä oli tehdä kehittämishanke yrityksen toimintaan liittyen. Kehittämishanke ja oman johtamistoiminnan kehittämissuunnitelma olivat osa näyttötutkintoa. KOULUTUKSEN SISÄLTÖ Koulutus sisälsi kymmenen kahdenpäivän mittaista lähikoulutusjaksoa. 20 FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 Jaksoilla käsittelimme strategista johtamista, talouden ja tuottavuuden johtamista, muutoksen johtamista hajautetussa asiantuntijaorganisaatiossa, viestintää, neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja, henkilöstöjohtamista, ihmisten ja henkilöstövoimavarojen johtamista, esimiesvastuita ja velvollisuuksia, työturvallisuutta, työhyvinvoinnin johtamista ja johtamisen kehittämistä. Lähes jokaisella lähikoulutuspäivillä kuulimme eri asiantuntijoiden alustuksia aiheista, jonka jälkeen käsittelimme aihetta ryhmätöinä Finnpilotin näkökulmasta. Ryhmät esittelivät näkökulmansa toisille ryhmille, jonka jälkeen kävimme aiheesta laajaa ja vilkasta keskustelua. KEHITTÄMISHANKKEET Kehittämishankkeiden aiheet valittiin siten, että ne palvelevat Finnpilotin toimintaa mahdollisimman laajasti. Hankkeita käsiteltiin koulutuksen eri vaiheissa, arviointikeskusteluissa sekä näyttötutkinnossa. Kehittämishankkeet esiteltiin kaikille osallistujille koulutuksen päätösjaksolla. Kehittämishankkeissa käsiteltiin laajasti Finnpilotin toimintaa ja toimintaympäristöämme. Aiheita olivat muun muassa luotsausalueen satamaohje aluksille, Kokemäen joen virtaaman vaikutus aluksien käsittelyyn Porissa, luotsausalueella tarvittavien luotsien ohjauskirjojen lukumäärää, de-briefing ohjeistus (osana Leidaria), väylien syväyskäytännöt, saattohinaajakoulutus, luotsien eläkeiän vaikutus luotsausalueen luotsaustoimintaan, luotsausalueen luotsausvuorojen kehittäminen, luotsinvälityksen perehdytysopas, luotsausalueen luotsintilausohje, luotsausalueen luotsien resursointia, luotsattavan väylän kehittäminen, luotsiveneiden huoltoohjelma, työturvallisuus ja luotsausalueen kuljetustoiminnan toteuttamisen vaihtoehtojen vertailu. HYÖTYÄ KÄYTÄNNÖSSÄ Hankkeet olivat konkreettisia ja niiden vieminen käytäntöön toteutui jo koulutuksen aikana. Hankkeet olivat erittäin asiantuntevasti laadittuja ja niiden hyödyntäminen edesauttaa Finnpilottia sekä asiakkaitamme. Koulutus ja hankkeet osoittivat todeksi sen, että meillä on valtava määrä merenkulunkokemusta ja meiltä löytyy vielä käyttämätöntä potentiaalia toimintamme edelleen kehittämiseksi. KALUSTO TEKSTI JA KUVAT: HENRIK BAKALIM Perämeren hydrokopteri valmistuu täksi talveksi Arctic Ant on luotsien työväline Perämeren alueella Kaskisista pohjoiseen. TARKOITUS oli, että kopterin piti valmistua jo viime talvena. Rakennusaikana havaitut ongelmat johtivat siihen, että hydrokopteri valmistuukin vasta joulukuussa 2012. Hydrokopteri on koeajettu ja vedestä jään päälle nouseminen ei tuottanut ongelmia. Sen sijaan vettä nousi takaosan päälle ja sitä ei voida hyväksyä. Teknisten ongelmien vuoksi hydrokopteria ei voitu ottaa vastaan sellaisenaan. Muutostyö on nyt loppusuoralla. Kunhan saadaan pakkasia ja jäätä, päästään testaamaan hydrokopteria uudelleen kunnolla. Konetehoa löytyy 418 hv (312KW)@ 5400 1/min ja vääntöä on 575 Nm @4600 1/ min. Rakentajan eli Arctic Antin mukaan hydrokopteri nousee liukuun avovedestä tällä koneteholla. Navigointilaitteistoon kuuluu tutka/ karttaplotteri, VHF ja AIS. Hydrokopteri on ilmajousitettu ja siinä on istuimet neljälle henkilölle. Lisäksi käytössä on isommat ponttonit, millä saavutetaan parempi kelluttavuus. Uusin hydrokopteri tulee käyttöön Kemiin Ajoksen asemalle. Hydrokopterin suunnittelijalla Glenn Fageruddilla on takanaan 28 vuoden kokemus kutterinkuljettajan työstä. HYDROKOPTERIN STRATEGISET MITAT - pituus on 6,25 m leveys 2,7 m korkeus 2,8 m kantavuus 4 henkilö tai 500 kg hydrokopterissa on käytössä 6,2 litrainen V8 bensiinimoottori FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 21 PROJEKTIT TEKSTI: KARI KOSONEN // KUVA: SARI TURKKILA Asiakkaiden mukaan olemme onnistuneet Syksyllä tehdyn asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia asiakkaistamme on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Tämä on erinomainen tulos. TUTKIMUKSEEN vastasi 84 vastaajaa. Kysely lähetettiin 492 asiakkaan edustajalle, joten vastausprosentti oli vain noin 17%. Alhainen vastausprosentti on toki harmillinen, mutta se on näissä tutkimuksissa nykyään arkipäivää, koska erilaisia kyselyitä on paljon. Kysely kohdistettiin aluksille, meklareille, teollisuudelle, varustamoille, koulutus/tutkimusorganisaatioille, satamille ja viranomaisille. Ylivoimaisesti suurin vastaajajoukko oli alukset, joilta saatiin 33 vastausta. Seuraavaksi eniten vastauksia tuli meklareilta yhdeksän kappaletta ja vähemmän näiltä muilta tahoilta. PALAUTETTA ALUKSILTA Hienoa on, että saimme kuitenkin ensi kertaa palautetta suoraan aluksilta ja vastausten määrä riitti myös alueellisiin analyyseihin. Tutkimuksen perustavoitteet saavutettiin. Nythän tavoiteltiin ensi kertaa kansipäällystön mielipiteitä meistä. Lisäksi haluttiin alueellista jakaumaa, jotta voisimme kohdistaa tarkemmin asiakkuustoi- menpiteitämme. Kaikki indikaattorit olivat alusten edustajien mielestä ”vihreällä”. Tämä on hieno tunnustus erityisesti kentällä työskenteleville luotseille, kutterinhoitajille ja luotsinvälittäjille. Kenttä hoitaa pääasiassa suhteet alusten kansipäällystöön ja se puoli näyttää olevan hienosti kunnossa. KANSAINVÄLISESTI VERTAILUKELPOISTA Kansipäällystön mielipide on siksikin arvokkain, koska he näkevät omassa – Asiakastyytyväisyyden tuloksia tullaan käymään läpi alue- ja asemakokouksissa, jolloin jokainen pääsee katsomaan tarkemmin, miten meidät asiakkaiden keskuudessa koetaan, Kari Kosonen sanoo. Kuvassa luotsi Kaj Hahtonen ja kapteeni Bengt Hillberg Perämerellä. 22 FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 JOHTAMINEN TEKSTI JA KUVA: SARI TURKKILA työssään muiden maiden luotsausta ja pystyvät siten vertaamaan toimintaamme muiden vastaavaan toimintaan. Kysymys, jossa verrattiin toimintaamme muiden maiden vastaavaan toimintaan antoi tulokseksi sen, että 71% vastaajista piti toimintaamme samantasoisena tai parempana kuin muiden maiden vastaavaa toimintaa. Rauman kokouksessa lokakuun alussa käytiin läpi henkilöstöasioita, Finnpilotin strategiaa, talouden tunnuslukuja, liikennemääriä sekä kalustoon ja kiinteistöihin liittyviä haasteita. Kuva matkalta Kylmäpihlajaan. HINNASTA KUULUU RUTISTA? Seuraavaksi tutkimuksesta haetaan ne osa-alueet, joissa meillä on eniten kehitettävää. Suoraviivainen tulosten lukeminen ei ole se tapa, jolla seulomme kehitettävät kohteet esiin. Kehityslistan kärkeen olisi suoraviivaisesti tulossa ”Kansainvälisesti vertaillen edullinen hinta”. Meidän hintamme on jo alle Viron hintojen ja muutenkin ainoastaan Tanskassa on meitä niukasti edullisempaa, niin hintojen tarkastelu ei nouse kehityslistalle. Hintakysymys käy sikäli hyvästä esimerkistä, että pitääkö meidän lisätä asiakkaidemme tietoisuutta hintojemme kilpailukykyisyydestä, vai mistä kenkä puristaa, kun tuollainen asia nousee kärkeen kyselyssämme. Saattaa tietysti olla niinkin, että hinnoista ”kuuluu” aina rutista. Yhteensä 90 prosenttia vastaajista on erittäin tai melko tyytyväisiä Finnpilotiin yhteistyökumppanina. Selkeästi tyytyväisin asiakasryhmä ovat alukset ja niiden päälliköt. Alvipäiviltä aluekokouksiin – Mitä operatiivinen johtamisjärjestelmä antaa? Operatiivista johtamisjärjestelmää otetaan Finnpilotissa vauhdilla käyttöön. Käytännössä kyseessä on vuosikellon mukainen säännöllinen kokousrytmi, jolla pyritään edistämään tiedonkulkua. Tapaamisia ja kokouksia järjestetään vuoden mittaan organisaation eri tasoilla. Tarkoituksena on, että sama tieto tavoittaa tasapuolisesti kaikki työntekijät. Kokouskierros alkaa keväällä, kun johto ja henkilöstön edustajat tapaavat. Ensimmäinen johdon ja liittojen tapaaminen järjestettiin huhtikuussa yt-kokouksen yhteydessä ja toinen on joulukuun alussa. Alueluotsivanhimmat ja luotsivanhimmat kokoontuvat myös säännöllisesti. Tänä vuonna johdon ja alueluotsivanhimpien yhteiset alvipäivät järjestettiin lokakuun alussa Raumalla. Johto, alvit ja kaikki luotsivanhimmat kokoontuvat yhteen heti ensi vuoden alussa. Alvipäivillä asioita tarkasteltiin oppimisen ja kasvun, talouden, asiakkaan ja prosessien näkökulmista. Kaksipäiväiseen kokoukseen osallistuivat kaikki johtajat ja alueluotsivanhimmat. Alvipäivien jälkeen kokouskalenterissa ovat vuorossa alue- ja asemakokoukset, joissa käsitellään alue- ja asematasolla samat asiat kuin johdon, liittojen ja alvien tapaamisissa. Johdon edustajat pyrkivät osallistumaan aluekokouksiin aktiivisesti. FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 23 LUOTSAUSALUE TEKSTIT JA VALOKUVAT: JUHA LAAKSONEN Utön eteläkärjen kalliot ovat kuvauksellisia. Talvinen Utö lintuharrastajan silmin Olen viettänyt pari viimeistä joulua Utössä ja varsinkin uudenvuoden yö 2010–2011 on jäänyt mieleen. Talvimyrsky nousi kymmenen minuuttia ennen vuoden vaihtumista. Majakalla olevaa koria ei voinut sytyttää, raketteja ei pystynyt ampumaan. Isokoskelon lähtökiihdytys on vauhdikas. 24 FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 Merimetson romuluinen ulkomuoto tuo mieleen alkulinnun. LUNTA tuli vaakatasossa. Turisteista se oli huikeaa, mutta saaristolaiset totesivat puolilakonisesti, että tällaistahan tämä välillä on. Seuraavana aamuna kaikki rakennukset olivat lumen kuorruttamina. Tuli mieleen piparkakkutalomaisema sokerikuorrutuksella. Talvi on sikäli hauskaa aikaa Utössä, että valoisa aika on niin lyhyt, että illalla on aikaa lueskella, järjestellä valokuvia tai kirjoittaa. Syksyllä ja varsinkin keväällä ulkona tulee oltua niin paljon, ettei oikein jaksa tehdä töitä. Televisionkin katsominen on vaikeaa. Palataan ajassa taaksepäin helmikuuhun 2010. Pääsin silloin ensimmäisen kerran kokemaan talvisen Utön lintuharrastajan silmin. Olin odottanut talviretkeä kovasti, koska mantereellakin oli lunta ja pakkasta. Kirjoitin päiväkirjaani tuntemuksia talvisesta Utöstä. Monelle saaren kantapeikolle ei ehkä vieläkään ole ihan tarkkaan selvillä, mitä lintuharrastaja saaresta ajattelee. Ehkä luotsit, kutterikuskit, hotellin henkilökunta, kauppias, työmiehet ja muut saaren veijarit luulevat lintuharrastajan katselevan vain lintuja. Kyllä meistä moni muutakin tekee. HELMIKUUN HYINEN MATKA Odotamme Iidan ja Joska Laineen kanssa Eivoria Pärnäisten satamassa. Jorma Tenovuo tulee Utöstä ja kertoo havainneensa viikonlopun aikana 35 lintulajia. Merikotkia näkyi paluumatkalla kuulemma 62, Aspön edustalla oli peräti 27 linnun parvi. Eivor lähtee 16.45. On jo hämärää kun pääsemme merelle. Ennen pimeyden laskeutumista on jännittävän sininen valo. Pääkallon kokoisia jäämöhkäleitä kelluu väylällä. Pian pimeys ottaa vallan. On mielenkiintoista päästä näkemään, millainen talvinen Utö on. Paljonko on lunta, ovatko tiet aurattuja vai kulkeeko saaressa vain polkuja? Miltä hautausmaa ja Itäniitty nyt näyttävät? Missä kulkee jääraja? Onko saari kokonaan jään ympäröimä vai näkyykö etelässä avovettä? Äänimaailma on helppo kuvitella hiljaiseksi. Aspön edustalla laiva pysähtyy keskelle pimeää jäälakeutta. Jäällä on moottorikelkka ja muutamia ihmisiä. Laivan rautainen ovi avataan ja aukosta työnnetään portaat jäälle. Jäällä halataan ja ihmisiä nousee laivaan. Omituista, ettei laiva tullessaan murtanut jään reunaa. Utöhön saapuessamme on lähes tyyntä ja pimeää, mutta ihmeekseni ei ole kylmä. Menemme heti nukkumaan. JÄIDEN PURISTUKSESSA Talviaamu on rauhallinen, hiljainen ja harmaan hyytävä. Mutta tunnelma on yhtä kotoisa kuin lempeinä syyspäivinä. Iida rientää aamupalan jälkeen innoissaan kouluun. Tiet on aurattu, ja niitä pitkin on vaivatonta kulkea. Kylällä ja teillä on hiljaista. Ihmisiä ei näy ulkosalla ja vain jokunen valo ikkunoissa Merikotkia näkyi paluumatkalla kuulemma 62, Aspön edustalla oli peräti 27 linnun parvi. FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 25 Auringonlasku Kesnäsin kärjessä kun se juuri on tiivistämässä otettaan – voisimme jäädä katsomaan ensi viikolla alkavia olympialaisia. Kyselee vielä, etteikö toimittajan työkenttään kuulu tarkka asioihin perehtyminen. Luontoohjelmien vastapainoksi voisin keskittyä vaihteeksi ampumahiihtoon, ainakin muutaman päivän. ILTAPÄIVÄN AJATUKSIA Yhtäkkiä muuttohaukka lentää sataman yli Finnskärille. kertoo, että saaressa on elämää. Kesäiset polut ovat lumen peitossa. Kiipeämme luotsiasemalle. Pohjoispuolen merialue on kauttaaltaan jäässä, vain muutamia pienen pieniä sulan rippeitä on väylän varrella. Etelässä näkyy avovesi. Jääraja on yli kilometrin päässä. Hotellialueen edustalla on kolme pientä sulaa ja niihin on kerääntynyt paljon lintuja. Luotsiaseman eteläpuolen kalliolle kivistä rakenneltu ja tuli näkyy paremmin kuin kesällä. Kutterit odottavat laiturissa seuraavaa keikkaa. Lunta on paljon, mutta on vaikea sanoa, kuinka paljon sitä todellisuudessa on. Tuuli on puhaltanut sitä kallioilta notkelmiin. Kallioinen maisema näyttää lumen ja kivien takia pääosin mustavalkoiselta, jääkenttä ja Itäniitty ovat valkeita ja horisontti sekä taivas harmaat. Niukat värit luovat harmonisen, odottavan tunnelman. Kierrämme Joskan kanssa eteläkärjen. Rantaan on ajautunut ahtojäitä. Utön sulapaikoilla näkee myös lapasotkia. Paikoittain jäätä on niin paljon, että on siirryttävä kauemmaksi tasaisemmalle jäälle. On helppo kuvitella, miten hankalaa esimerkiksi Pohjoisnavalle pyrkijöiden eteneminen on ollut. Jos nyt pitäisi vetää perässään ahkiota, ei siitä tulisi yhtään mitään. Onneksi ei ole kuin pari kameraa. Joku muu on myös yrittänyt kiertää saaren. Vaikka saappaanjäljet ovat suuret, reikiin on vaikea astua. Eteläkärjessä on jonkin eläimen jättämät oudolta näyttävät jäljet, Joska epäilee minkkiä. Sjöblomin Janne on laskenut talviverkot majakan eteläpuolelle samaan paikkaan kuin kesälläkin. Lunta tupruttelee pitkin iltapäivää hiljakseen. Jos aurinko hiukankin pilkistäisi, tulisi unelmavalaistus. Aurinko ei näyttäydy. Kierrettyämme saaren syömme hotellilla ja vaihdamme henkilökunnan kanssa kuulumisia. Laaksosen Eero ehdottaa, että voisimme nauttia ulkosaariston talvesta pitempäänkin, Iltapäivällä hotellin edustalla olevista sulapaikoista yksi on täyttynyt ahtojäistä. On helppo ennustaa, että sulat tulevat muutaman päivän kuluessa jäätymään. Vesilinnut ovat nyt melko pelottomia. Vain merikotkat saavat ne liikkeelle. Yritän kykkiä muutamaan otteeseen sulan lähettyvillä, mutta otokset eivät ole mairittelevia. Valoa on liian vähän, enkä halua häiritä lintuja. Jos pakkanen kiristää vähänkin otettaan, veikkaan, etteivät muut enää ehdi tänne talvisia vesilintukuvia ottamaan. Koko saari jäätyy ja vesilinnut katoavat. Jos ei jaksa lähteä muutolle, jäätyy tai joutuu merikotkien saaliiksi. On hyinen paikka tämä Utö. Punarintoja ja peukaloisia ei saaressa ole. Onko varpuspöllö niitannut ne vai onko kylmä talvi tappanut talvehtimaan jääneet sinnittelijät? Yhtäkkiä muuttohaukka lentää sataman yli Finnskärille. Lähes kaikki vesilinnut nousevat ilmaan. Vain väsyneimmät jäävät apaattisina veteen. Suuri osa kyhmyjoutsenistakin nousee siivilleen. Muuttohaukka! Huippuharvinainen talvehtija Suomessa, Utössä kaikki on mahdollista. Kirjaamme illalla Joskan kanssa näkemämme lintulajit. Joidenkin lajien osalta emme arvioineet lukumäärää. Lista on komea. Kyhmyjoutsen 200, laulujoutsen, merimetso, telkkä 400, isokoskelo 100, uivelo 7, tukkasotka 250, lapasotka 10, heinäsorsa 20, alli, riskilä, harmaalokki, kalalokki, merilokki 30, merikotka, piekana, muuttohaukka, talitiainen, sinitiainen, vihervarpunen, peippo, viherpeippo, mustarastas, punakylkirastas, räkättirastaita 20, tilhi 30, käpytikka 2, varis 2, korppi 2, sarvipöllö. KYHMYJOUTSENTEN KOHTALO Tiistain vastaisena yönä sataa rutkasti lunta. Aamuksi lumi on kinostunut 26 FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 Lokit ja merikotkat syövät joutsenenraadot. oven eteen ja ovea saa työntää voimalla, että sen saa auki. Märkä ikkuna näyttää siltä, kuin joku olisi heittänyt siihen kymmeniä lumipalloja. Nyt näkee millainen ympäristö Utö on talvella. Miten ihmiset ovat tulleet täällä 1800-luvun kylminä talvina toimeen? Mistä on saatu täydennystä, jos ravinnosta ja polttopuista on tullut pulaa? Kelirikon aikana on varmasti ollut vaikeaa. Pienetkin sairaustapaukset ovat voineet osoittautua kohtalokkaiksi. Ehkä saaristolaiset ovat osanneet varautua talven varalle paremmin kuin mantereen asukkaat. Kyhmyjoutsenten tila ei ole kadehdittava. Miksi vanhat linnut eivät johdata nuorukaisiaan etelään? Siksikö, että ne eivät enää jaksa, vai eivätkö ne itsekään osaa? Edellinen kova talvi oli vuonna 2003, joten osa täällä olevista emoista ei välttämättä ole koskaan edes käynyt eteläisellä Itämerellä. Kaupan edustalla jäällä on yksi vanha ja yksi nuori kyhmyjoutsen. Nuoren sisarus on kuollut ja peittynyt melkein kokonaan lumeen. Elävä nuorukainen nousee vaivalloisesti jäältä tielle ja lähtee kerjäämään ruokaa. Koululaiset antavat sille leipää. Gamla Postenin kulmalla on joukko tilhiä. Linnut syövät lumisateessa nahistuneita ruusunkiulukoita ja katajanmarjoja. Näky on maalauksellinen. Retkilistalle kertyy pari uutta lintulajia: naurulokki ja rautiainen. Lähtiessämme mantereelle merilokki nokkii sataman edustalla kuollutta kyhmyjoutsenta. En muista, että siinä kohtaa jäällä olisi eilen ollut uhria. Illalla kirjaamme ylös havaitut lajit. Lista on komea. Oranssi kutteri odottaa jäiden keskellä suurta tankkeria. Vidskärin jäälakeudella merikotka hätistelee pienikokoista, tylppäkuonoista hyljettä, ilmeisesti norppaa. Pimeys laskeutuu ja Eivor puksuttaa jäiden keskellä kohti manteretta. Utö häviää hämäränä utuna lounaiseen horisonttiin. Kutteri näyttää jäiden keskellä aika pieneltä. FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 27 SVENSKA SIDOR Den klart nöjdaste kundgruppen är fartygen. TEXT: KARI KOSONEN // BILD: VAULA AUNOLA Finnpilot Pilotage Ab genomförde en enkät om kundtillfredsställelse denna höst. Resultatet visar att över 90 procent av dem som svarade var ganska nöjda eller mycket nöjda. Det är ett utmärkt resultat, även om det alltid finns rum för förbättring. Kunderna ger oss gott betyg ENKÄTEN besvarades av 84 personer. Den sändes till 492 kundrepresentanter, så svarsprocenten var endast cirka 17 procent. Det är förstås förargligt att svarsprocenten var så låg, men det är ofta fallet numera eftersom det görs så många olika enkäter. Enkäten riktades till fartygen, mäklarna, industrin, rederierna, utbildnings-/forskningsorganisationerna, hamnarna och myndigheterna. Den absolut största mängden svar inkom från fartygen, 33 stycken. Näst mest svar inkom från mäklarna (nio stycken) och färre från de övriga instanserna. RESPONS FRÅN FARTYGEN Det fina är att vi nu för första gången fick direkt respons från fartygen och att mängden svar även räckte för områdesvisa analyser. De grundläggande målen med enkäten uppnåddes. Nu närmade vi oss för första gången däcksbefälen för att få höra deras åsikt om oss. Dessutom ville vi få en fördelning områdesvis för att bättre kunna rikta in åtgärder för att förstärka kundrelationerna. Alla indikatorer låg enligt fartygsrepresentanterna på ”grönt”. Detta är en eloge i synnerhet till lotsarna, kutterskötarna och lotsförmedlarna på fältet. Det är fältet som i huvudsak sköter 28 FINNPILOT PERSONALTIDNING 2/2012 kontakten till däcksbefälen och här finns inget att anmärka på. INTERNATIONELLT JÄMFÖRBART Däcksbefälens åsikter är mest värdefulla även därför att de i sitt arbete ser hur lotsningen sköts i andra länder och kan jämföra vår verksamhet med andras. Frågan där vår verksamhet jämfördes med motsvarande verksamhet i andra länder gav resultatet att 71 procent av dem som svarade ansåg att vår verksamhet ligger på samma nivå eller högre än motsvarande verksamhet i andra länder. Därefter gäller det att hitta de sektorer i enkäten som kräver mest utveckling. Vi sållar inte fram utvecklingsobjekten genom att läsa enkätre- sultaten rakt av. Om vi gjorde det skulle utvecklingslistan toppas av ”Förmånligt pris internationellt sett”, men eftersom våra priser redan ligger under Estlands priser och i övrigt endast Danmark är något förmånligare, tar vi inte upp en prisjustering på utvecklingslistan. Prisfrågan är dock ett bra exempel på att vi nog borde informera våra kunder mer om våra prisers konkurrenskraft; var annars kan skon klämma då en sådan fråga toppar vår enkät? Kanske det är så att det helt enkelt ”hör till” att klaga på priserna. Enkäten om kundtillfredsställelse kommer att granskas på områdes- och stationsmötena så att var och en får möjlighet att själv se hur kunderna upplever oss. Totalt 90 procent av dem som svarade var mycket eller ganska nöjda med Finnpilot som samarbetspartner. SVENSKA SIDOR TEXT OCH BILD: SARI TURKKILA I år ordnades gemensamma dagar för ledningen och åldermännen för lotsningsområdena i början av oktober i Raumo. Från möten för åldermännen till områdesmöten – vad kan det operativa ledningssystemet erbjuda? Ett operativt ledningssystem håller i rask takt på att införas vid Finnpilot. I praktiken innebär det regelbundna möten enligt årsklockan i syfte att främja informationen. TRÄFFAR och möten ordnas under årets lopp på alla organisationsnivåer. Avsikten är att samma information ska nå fram till alla anställda på samma sätt. Mötesrundan inleds på våren då ledningen träffar representanter för personalen. Det första mötet mellan ledningen och förbunden ordnades i april i samband med samarbetsmötet och det andra hålls i början av december. Även åldermännen för lotsningsområdena och lotsåldermännen sam- manträder regelbundet. I år ordnades gemensamma dagar för ledningen och åldermännen för lotsningsområdena i början av oktober i Raumo. Ledningen, lotsningsområdenas åldermän och de övriga lotsåldermännen sammanträder genast i början av nästa år. På mötet i Raumo behandlades personalfrågor, Finnpilots strategi, ekonomiska nyckeltal, trafikvolymer och utmaningar i fråga om materiel och fastigheter. Ärendena granskades ur lärandets och utvecklingens, ekonomins, kundernas och processernas perspektiv. I tvådagarsmötet deltog alla direktörer och åldermännen för lotsningsområdena. Därefter följer i möteskalendern områdes- och stationsmöten där man behandlar samma frågor som ledningen, förbunden och områdenas åldermän behandlat på sina möten, men på områdes- och stationsnivå. Ledningen strävar efter att aktivt medverka på områdesmötena. FINNPILOT PERSONALTIDNING 2/2012 29 SVENSKA SIDOR TEXT: ANNE JÄNISVAARA, SARI TURKKILA OCH KATI VIRTANEN Ingen lämnas ensam! Finnpilots verksamhet är en samhällelig serviceuppgift. Den viktigaste faktorn i verksamheten är personalen: lotsarna, förarna, husmödrarna, lotsförmedlarna och de kontorsanställda. Lejdaren – ett steg mot bättre arbetshälsa VÄLMÅENDE anställda borgar för en smidig och resultatrik verksamhet. Att värna om arbetshälsan är således en väsentlig del av framgången. För att kunna göra ett gott resultat och främja arbetshälsan krävs långsiktigt och planmässigt arbete. Lejdaren fortsätter arbetshälsoteamets arbete för personalens bästa. Lejdaren kombinerar företagshälsovårdens, pensionsförsäkrarens, personalens och arbetsgivarens synpunkter på hur arbetshälsan ska främjas. Målet är att hitta bestående praktiska modeller för att lösa de utmaningar som Finnpilot står inför. ÅRETS VIKTIGASTE MÖTE Lejdarens första trappsteg lades på plats i oktober. ”Detta är årets viktigaste möte på Gråhara,” konstaterade Jukka Ketonen, ålderman för lotsningsområdet. I mötet deltog Merja Luukkonen, Mikko Kesti och Seppo Kettunen från pensionsförsäkringsbolaget Ilmarinen, Viena-Leena Castrén och Anja Orädd från Terveystalo samt Kari Kosonen, Jarkko Saulio och Kati Virtanen som representerade Finnpilots ledning. Från personalförvaltningen deltog Anne Jänisvaara och Kirsi Sharma. Vid mötet på Gråhara konstaterade läkaren Seppo Kettunen att arbetshälsa är ett resultat av samarbete. ”De flesta utmaningar kan mötas tillsammans. Gott förändringsledarskap är nyckeln till arbetshälsa i samband med förändringar. Medarbetarkompetens bidrar till att alla kan främja arbetshälsan. Det viktiga är dels att fokusera på den grundläggande uppgiften, dels att kunna samarbeta, vara flexibel och villig att förhandla.” ”BEFORE SHIT HAPPENS” Finnpilot har identifierat tre utmaningar när det gäller arbetshälsan. Arbetet är fysiskt och psykiskt belastande, men man måste orka länge. Pensionsåldern har höjts till 68 år precis som för t.ex. brandmännen. Man bör ingripa mot sådant som påverkar välbefinnandet i ett så tidigt skede som möjligt. Utmaningen ligger i att kunna ingripa innan något händer. Alla bär ansvar för omsorgen: var och På Finnpilot-dagarna i frisbee'golf Eddie Wasberg ja Kimmo Heinimäki. 30 FINNPILOT PERSONALTIDNING 2/2012 en själv, arbetskamraterna, cheferna och arbetsgivaren. Den kanske största utmaningen gäller invalidpensioner. ”Pensionslagstiftningen har ändrats. Den påverkar i synnerhet lotsarna, vars arbete omfattar ett farligt moment där de klättrar ombord på fartyget. Många lindriga sjukdomar kan utgöra ett hinder för detta. Om sjukdomen eller åkomman ändå är medicinskt sett lindrig, ger den inte rätt till invalidpension enligt arbetspensionslagen”, säger Seppo Kettunen. Man måste alltså hitta andra arbetsuppgifter eller skapa individuella arbetsbeskrivningar. ALLA BEHÖVS För att bygga det andra trappsteget i Lejdaren samlar vi ihop representanter för olika personalgrupperna, förbunden och områdena. Närmare information om den stora planeringsgruppens möte i december och de idéer som läggs fram under mötet kommer senare på intranätet och i personaltidningen. Savonlinnalaisen piirtäjä Hanski Härkösen uudessa sarjakuvassa seikkailee Veljenpoika, josta tuli luotsi jo toisessa polvessa. Setä viettää eläkepäiviä Saimaan rannoilla, mutta on tarvittaessa apuna ja luotsaamassa elämän karikoiden yli. Henkilöstömuutokset 1.7.-1.12.2012 NIMITYKSET Hietaharju Tapani, luotsikutterinhoitaja | 1.8.2012 Kokkola Söderholm Bjarne, luotsikutterinhoitaja | 1.8.2012 Kokkola Immonen Seppo, luotsikutterinhoitaja | 1.8.2012 Puumala Kaarela Joni, luotsikutterinhoitaja | 1.8.2012 Raahe Mikkola Antti, luotsikutterinhoitaja | 1.8.2012 Ajos Ström Michael, kutterinh.vuoroesimies | 1.8.2012 Leppäluoto West Johan, kutterinh.vuoroesimies | 1.8.2012 Vaasa Ketola Teemu, luotsi | 4.10.2012 Kokkola Lepistö Tommi, luotsikutterinhoitaja | 1.11.2012 Ajos Hanni Pekka, luotsivanhin | 1.12.2012 Oulu Wolter Toni, luotsikutterinhoitaja | 1.1.2013 Kokkola UUSIIN SEIKKAILUIHIN Linnala Lasse, luotsi | 31.8.2012 Oulu Herlevi Janne, luotsi | 31.10.2012 Kotka Bagge Torolf, luotsi | 31.10.2012 Kotka Söderholm Kent | luotsi, 30.11.2012 Kokkola Raiskila Risto, luotsi | 31.12.2012 Kokkola Ekbom Sixten, luotsikutterinhoitaja | 30.9.2012 Helsinki Skand Doni, luotsi | 30.9.2012 Helsinki Ketola Markku, luotsi | 30.9.2012 Oulu Sipinen Jouko, luotsikutterinhoitaja | 31.12.2012 Puumala SIIRROT Suomalainen Kari, luotsi, 1.10.2012 Rauma-Mäntyluoto Kiuru Kari, luotsikutterinhoitaja, 3.9.2012 Porkkala-Helsinki Dahl Anders, luotsikutterinhoitaja, 3.9.2012 Porkkala-Helsinki Hakoniemi Mikko, luotsikutterinhoitaja, 3.9.2012 Porkkala-Helsinki Ekbom Sixten, luotsikutterinhoitaja, 3.9.2012 Porkkala-Helsinki Kangas Juha, luotsi 1.6.2012 Lappeenranta-Savonlinna KAUSILUOTSIT Herlevi Janne Raiskila Risto FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 31 THE TALL SHIP RACES Yli sata näyttävää purjealusta lipuu Helsinkiin, kun Helsinki vuonna 2013 on yksi The Tall Ships Races 2013 -tapahtuman isäntäsatamista. The Tall Ships Races on suurten purjelaivojen kilpailu, joka kisataan Itämerellä joka neljäs vuosi. Kilpailu käydään heinä-elokuussa 2013. Helsingissä alukset viipyvät 17.-20.7. välisen ajan. Finnpilot Pilotage Oy on tapahtuman yhteistyökumppani. Tapahtuman yleisöllä on mahdollisuus mm. vierailla luotsikutterissa. Jos haluat osallistua tapahtuman järjestelyihin esim. kutterin esittelijänä, ilmoittaudu sähköpostilla info@finnpilot.fi. Lisää tietoa: www.tallshipsraceshelsinki.fi Seuraavassa numerossa Seuraava henkilöstölehti ilmestyy kesällä 2013. Aiheita ovat muun muassa vaikuttavuuden raportointi, Leidarin eteneminen, henkilöstökysely ja yritysvastuu..
© Copyright 2024