1. No category

FINNPIL T
Finnpilot Pilotage Oy // Henkilöstölehti // Personaltidning
1/2012
Uudet kutterit käyttöön
Orressa ja Utössä
Työtyytyväisyys on
parantunut
- personalnöjdheten
har förbättrats
Luotsaus on tiimityötä Transpine Oritkariin
Tässä numerossa:
Pääkirjoitus
Uudet kutterit
Uudet hallituksen jäsenet
Trafi ja luotsauksen valvonta
Henkilöstötutkimus
Minun työviikkoni
Utö on luotsien saari
Johtaminen on viestintää
Yhteystiedot 2012
Luotsaus on tiimityötä
Utö on luotsien saari
Vaikuttavuus
Laatu
Helsinki City Run
Työhyvinvointi
Rentoa menoa
Valokuvauskilpailu
3
5
7
8
10
11
12
15
16
18
12
24
25
26
27
31
32
Svenska sidor
Skärgårdshavet och Utö
Vad är genomslagskraft
Kvalitet
Personalundersökning
28
29
29
30
12
18
26
Jäävuorimalli mittaa
turvallisuutta, s. 25
Finnpilot Pilotage Oy:n henkilöstölehti, 1/2012
Finnpilot Pilotage Oy
Kansakoulukuja 3, 4. kerros, 00100 Helsinki
www.finnpilot.fi
Päätoimittaja: Sari Turkkila,
puh. 040 526 3348, sari.turkkila@finnpilot.fi
Toimituskunta: Hannu Ahonen, Jutta Heinisuo,
Ted Jarner, Teemu Leppälä, Susanna Mettinen,
Kirsi Sharma ja Tanja Valtanen.
Ulkoasu: Mainostoimisto Huvila
Taitto: Vaula Aunola, Memedia
Paino: Kirjapaino Uusimaa
PÄÄKIRJOITUS
TEKSTI: SARI TURKKILA // KUVA: VAULA AUNOLA
Tiedonkulku tökkii?
Reilu puoli vuotta on nyt kulunut luotsauksen parissa. Olen
käynyt Harmajalla, Vaasassa, Raumalla, Porissa, Kotkassa,
Turussa, Utössä, Savonlinnassa ja pääsinpä mukaan luotsaukselle Oulussa. Vielä on kuitenkin käymättömiä paikkoja
runsaasti jäljellä!
Minut on otettu hyvin vastaan joka puolella. Kiitän kaikkia,
joita olen tavannut ja jotka ovat käyttäneet aikaansa kertoakseen minulle oman alueensa ja työnsä erityispiirteistä. Olen
oppinut paljon.
Alamme on haasteellinen tiedonkulun kannalta. Henkilöstö
työskentelee asemilla, jotka sijaitsevat pitkin rannikkoa ja Saimaan rantoja. Etäisyydet ovat pitkät ja matkat työpisteeseen
voivat kestää tuntikausia maitse ja vesiteitse. Työtä tehdään
vuoroissa ympäri vuorokauden.
Tapaamme toisiamme vain harvoin. Kenttä on vieras hallinnolle ja päinvastoin. Eri alueiden työntekijät tapaavat toisiaan
satunnaisesti. Samalla asemallakin eri vuoroissa olevat eivät
näe toisen vuoron työkavereita. Ei ole mikään ihme, että
tiedonkulku tökkii.
Olemme pitkälti sähköisten viestintävälineiden, intran, sähköpostin ja puhelimen varassa. Paperilla toteutetaan tämä
lehti. Asemakokouksia pidetään. Hyvin paljon tiedonkulusta
jää kuitenkin työntekijän itsensä varaan. Intran, lehden tai
sähköpostin avaaminen tai asemakokoukseen osallistuminen
vaatii aikaa, vaivaa ja halua hankkia tietoa.
Heikko tiedonkulku synnyttää luottamuspulaa. Talon ainoana
päätoimisena viestinnäntekijänä tehtäväni on ennen kaikkea
helpottaa tiedonkulkua. On löydettävä kanavat, joiden kautta
jokainen saa helposti työssään tarvitsemansa tiedot. Vaikeat
asiat on esitettävä selkeästi, perusteltava ja tuotava lähelle
arkea. Tärkeää on myös antaa työn tekijöille kasvot.
Toivon, että tämä lehti tukee näitä pyrkimyksiä ja edistää
tiedonkulkua. Paras tiedonkulku on kaksisuuntaista. Antakaa
palautetta viestinnästä ja tiedonkulusta, lehden ilmeen uudistuksesta ja toiveita sisällöstä tai juttuideoita. Intran ja lehden
toimituskuntaan voi myös liittyä mukaan kehittämään sisäistä
viestintää ja tiedonkulkua.
Työn iloa, nautitaan kesästä ja tapaamisiin Finnpilot-päivillä!
Paras tiedonkulku
on kaksisuuntaista.
SARI TURKKILA
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
3
Kutterit L 148 ja L 149
■
■
■
■
■
■
■
4
Pituus 16,0 m
Leveys 5,4 m
Syväys 2,35 m
Uppouma 55 tonnia
Koneteho 634 kw
Nopeus 10 solmua
Valmistaja Uudenkaupungin työvene
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
KALUSTO
TEKSTI: HANNU AHONEN JA HENRIK BAKALIM // KUVAT: HENRIK BAKALIM
Uudet kutterit
on luotu koviin olosuhteisiin
Vuoden 2010 lopulla tilatut kaksi uutta
kutteria ovat valmistuneet. Kotiasemat
ovat Utö ja Orrengrund.
Uudet kutterit ovat tuttuja
Uudenkaupungin Työveneen valmistamia superkuttereita, joiden
ominaisuuksia ja merenkulkukykyä voi vain hämmästellä. Kuten
eräs kutterinhoitaja asian ilmaisi:
”Aivan kovimpia jääolosuhteita
lukuun ottamatta, jos näillä aluksilla ei merelle pääse, turha sinne
on millään muullakaan vehkeellä
yrittää.”
Kuttereiden suunnittelussa ja
rakentamisessa on hyödynnetty kaikkea sitä tietotaitoa, jota
Finnpilotin henkilöstölle ja Uudenkaupungin telakalle on vuosikymmenien aikana kertynyt.
Hyväksi todettua aluksen rungon
perusmallia ei ole ollut tarvetta
muuttaa ja viimeiset 21 kutteria
ovatkin pääpiirteiltään toistensa
kopioita.
Yksi näkyvä ero näissä kahdessa kutterissa on muihin
uudempiin kuttereihin verrattuna: luotsin ottoa ja jättöä varten
kuttereissa on platformin lisäksi
masto. Kovissa olosuhteissa maston katsotaan tuovan lisäturvallisuutta, ja samalla tutka saadaan
sijoitettua riittävän eteen ja
korkealle roiskevesien ulottumattomiin.
Kalustosuunnitelmat
hankintojen perustaksi
Kaluston hankintaan ja sijoitteluun on jatkossa odotettavissa
muutoksia. Aiemmin hankinnat
perustuivat pääasiassa kaluston
ikään ja Finnpilotin taloudelliseen
tilanteeseen.
Tulevaisuudessa hankintapäätöksiä ohjataan kokonaisvaltaisemmin aluekohtaisten
kalustosuunnitelmien perusteella.
Suunnittelussa huomioidaan kaluston iän ja taloudellisten resurssien
lisäksi esimerkiksi kaluston käyttötunnit, käyttöaste, olosuhteet,
alueen koko sekä pääomakulut.
Kalustosuunnitelman tekeminen
edellyttää käyttö- ja huoltoseurannan vakioimista ja seurantajärjestelmän rakentamista sähköiseen
muotoon. Asiassa on tarkoitus
edetä seuraavin askelin:
■ Syksyn 2012 aikana käynnis-
toinnin määrittelyvaihe, jossa
selvitetään käyttö- ja huoltoseurannan tarpeet ja tavoitteet sekä kartoitetaan toteuttamisen eri vaihtoehdot. >>
Jos näillä
aluksilla ei
pääse merelle,
turha sinne
on millään
muullakaan
vehkeellä
yrittää.”
tetään seurannan ja rapor-
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
5
Sähköisen käyttöja huoltoseurannan
avulla kaluston
ylläpitoon saadaan lisää
järjestelmällisyyttä
■ Talvella 2012-2013 teh-
dään luotsausaluekohtainen
kaluston tarvekartoitus siitä,
minkälaiselle kalustolle on tarvetta, ja toisaalta, minkälaiselle kalustolle on taloudellisia
edellytyksiä.
■ Kaluston nykytilan ja alueelli-
sen tarvekartoituksen perusteella laaditaan yritystasoinen
kalustosuunnitelma.
Hannu Ahonen on aloittanut Finnpilotilla
2004. Päätyönä on nyt operatiivisten
sovellusten ylläpito ja opastus sekä
prosessien ja raportoinnin kehittäminen.
"Helpotamme hallinnossa muun henkilöstön
arkea. On tärkeää, että ihmisten aika ja
energia käytetään perustehtävään eli
merenkulun turvallisuuden edistämiseen."
Sähköisen käyttö- ja huoltoseurannan avulla kaluston ylläpitoon
saadaan lisää järjestelmällisyyttä ja
läpinäkyvyyttä. Seuranta mahdollistaa myös kaluston historiatietojen paremman ylläpitämisen.
Huollot, remontit, tankkaukset
ja muut ylläpitotehtävät suori-
Orrengrundin luotsikutterin L149 luotsitaso ja leidari.
6
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
tetaan suunniteltujen huolto- ja
ylläpito-ohjelmien mukaisesti ja
tehdyt työt kirjataan järjestelmään.
Järjestelmästä jokaisen on helppo
seurata ja tarkastaa, mitä kalustolle on tehty ja minkälaisessa
kunnossa kalusto on.
Finnpilotin omaisuudesta valtaosa koostuu kuljetuskalustosta,
jonka todellinen arvo tällä hetkellä
on noin 30 miljoonaa euroa. Kalustolla on suuri merkitys luotsauspalvelun toimintavarmuuteen,
turvallisuuteen ja taloudelliseen
menestykseen, ja ratkaisevaa tässä
on erityisesti kaluston kunto, ei
niinkään sen ikä. Siksi on tärkeää,
että niin uusista kuin vähän vanhemmistakin veneistä, hydrokoptereista ja autoista pidetään hyvää
huolta.
HALLITUS
Uudet hallituksen jäsenet
esittäytyvät
Olen luotsi Antti Rautava Hangon
luotsiasemalta. Luotseja edustava
Luotsiliitto sekä Suomen Laivanpäällystöliitto esittivät minua
yhtiön hallituksen jäseneksi.
Finnpilotin hallituksessa haluan
tuoda tietoon ajankohtaista
substanssitietoa luotsauksesta
ja pyrkiä osaltani huolehtimaan
luotsausjärjestelmän toiminnasta.
Luotsaus on toimintaa, jolla ei ole
vastinetta muussa yhteiskunnassa
ja näin ollen se on täysin omaa
erityistä lajia. Eräs luotsauslain
keskeinen elementti on luotsin
itsenäisyys, joka ilmenee luotsin
autonomisena asemana luotsauksen aikana sekä aluksen päällikköön että työnantajaan nähden.
Luotsaus
lain mukaisen järjestelmän toiminta ja järjestelmän hallitseminen
ovat keskeisiä kysymyksiä myös
hallitustyössä.
Luotsaus on yhteiskunnan
pakollinen turvallisuusjärjestelmä,
jonka kanssa elinkeinotoiminnan tavanomaiset piirteet, kuten
kilpailu ja voitontavoittelu ovat
lähtökohtaisesti ristiriidassa.
Luotsaus turvallisuuspalveluna
ja turvallisuuden valvontamuotona
on aina merenkulkuun liittyvää liitännäistä toimintaa. Tässä viitekehyksessä ei oikeastaan ole markkinoita, joita itse voisi synnyttää tai
luoda. Luotsauksen tulevaisuuden
kannalta on olennaista ylläpitää
luotsausinfra, johon kuuluu riittävä
määrä luotseja, koulutus ja asianmukainen kuljetusjärjestelmä.
Nämä asiat ovat merkittäviä luotsauksen tulevaisuuden
suhteen ja niihin löytyy kansainvälisiä yhtymäkohtia erityisesti
EU:n kautta. Olisi tärkeää pitää
kiinteitä suhteita Euroopan tasolla
veljesorganisaatioihin ja sitä kautta
vaikuttaa lainsäädäntöön Euroopan Unionissa. Yhtiön avoimuus
ja läpinäkyvyys sekä yhteydenpito
yhteiskuntavaikuttajiin on mielestäni tärkeää.
Olen saariston kasvatti ja kalastajan poika, luotsikutterinhoitaja
Tero Jalonen. Opin ajamaan
venettä ja uimaan ennen kuin opin
ajamaan polkupyörää.
Aloitin luotsikutterinhoitajana
vuonna -86 ja olen alusta alkaen
ollut mukana eri foorumeilla ajamassa henkilöstön asioita.
Nyt vuosien kokemusten jälkeen
olen Suomen Konepäällystöliiton
hallituksessa sekä yhdistyksen valtuutuksen ja luottamuksen jäljiltä
valittuna Finnpilot Pilotage Oy:n
hallitukseen.
Tarkoitus sekä tahtotila hallituksessa on tuoda oman toimialani
tehtävät esille yhtiössä sekä saada
myös yhtiön tilasta näkemys mahdollisimman hyvin.
Näen luotsauksen tulevaisuuden
valoisana, koska haasteellinen
saaristomme pitää huolen meidän
tarjoaman turvallisuuspalvelun
tarpeellisuudesta.
Olen Maarit Lindström, Keskuskauppakamarin johtaja. Olen ollut
mukana monissa edunvalvonta- ja
vaikuttamistehtävissä koskien
talous- ja elinkeinopolitiikkaa.
Lisäksi olen seurannut ja viestinyt
elinkeinoelämän näkemyksiä liikennepolitiikan päättäjille mm. liikennepoliittisen selonteon valmistelun
yhteydessä.
Tehtäväni on ajaa yhtiön parasta
etua. Tässä työssä hyödynnän
kokemustani ja osaamistani ekonomistina, tutkijana ja elinkeinoelämän vaikuttajana.
Sekä Finnpilotin kehitys että
luotsauksen tulevaisuus näyttävät
hyviltä. Haasteita ei liiketoimintaympäristöstä tule puuttumaan,
mutta yhtiöllämme on erinomaisen
osaava toimiva johto ja henkilökunta. Yhdessä kohtaamme tulevaisuuden ja haasteet vahvoina.
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
7
YHTEISTYÖSSÄ
TEKSTI: MILLA PALMROOS // HENKILÖIDEN KUVAT: MIKAEL HÄGGBLOM
Trafi ja luotsauksen valvonta
Liikenteen turvallisuusvirasto
Trafissa vietiin viime vuonna
läpi kehityshanke, jonka
ansiosta uusi toimintamalli
ja organisaatio saatettiin
voimaan vuoden 2012 alusta.
Uuden organisaation myötä
myös luotsaukseen liittyvät
tehtävät hajautuivat Trafissa
eri osastojen vastuille.
Tyypillinen trafilainen virkamies
on 43-vuotias ja nimeltään Jari
tai Juhani. Virkavuosia on takana
kahdeksan.
8
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
Luotsaukseen liittyvät päivittäiset
tehtävät hoidetaan ensisijaisesti
Vaatimustenmukaisuus-toimialalla,
vaikkakin asioiden hoidossa
tehdään tiivistä yhteistyötä myös
muiden Trafin toimialojen kanssa.
Ohessa asia avataan tarkemmin
molempien toimialojen näkökulmasta.
Sääntely-toimialan liikenneoikeus -osastolla vaikutetaan siihen,
minkälaiset säädökset ja menettelytavat ohjaavat merenkulullista
toimintaa niin luotsauksen kuin
alusturvallisuudenkin osalta. Liikenteen toimijat -osasto huolehtii
luotsaukseen liittyvästä kansainvälisestä ja kansallisesta kehittämisestä ja yhteistyöstä. Yhdessä
Liikenneoikeusosaston kanssa
Liikenteen toimijat -osasto huolehtii luotsausta koskevasta säädös- ja
määräysvalmistelusta.
Vaatimustenmukaisuus-toimialalla luotsaustomintaan liittyvät
tehtävät jakautuvat kahdelle eri
osastolle, henkilöluvat –osastolle ja
valvontaosastolle.
Henkilöluvat –osaston Lupakirjat
ja pätevyydet -yksikkö myöntää
luotsaukseen ja luotsinkäyttövapautuksiin liittyvät kirjat sekä itämerenluotsin kirjat. Yksikkö myöntää erivapaudet toimia ylemmässä
tehtävässä sekä vahvistaa alusten
vähimmäismiehitykset. Luotsauksen pätevyyskirjoihin liittyvä ohjaus
sekä linjaukset ja sidosryhmätyö
kuuluvat yksikön tehtäviin.
Valvontaosastolla luotsaukseen
liittyvät asiat on keskitetty liikennevälineiden valvonta -yksikköön.
Yksikkö vastaanottaa luotsi- ja
linjaluotsitutkinnot ja luotsaukseen
liittyvien pätevyyskirjojen hakemukset.
Alueelliset toimipisteet
Trafin alueelliset toimipisteet toimivat samoissa kaupungeissa kuin
aiemmin lähes vastaavia tehtäviä
hoitaneet merenkulun tarkastustoimistot. Tosin käyntiosoitteissa on
tapahtunut muutoksia ja ne onkin
syytä varmistaa ennen vierailua
(www.trafi.fi/yhteystiedot ).
Valvontaryhmiä on neljä: pohjoinen, läntinen, eteläinen ja itäinen
valvontaryhmä, jotka käsittelevät
luotsaukseen liittyvien pätevyyskirjahakemukset ja koeluotsauksien
vastaanotot. Nämä alueelliset tarkastajat ovat siis entisiä luotsitarkastajia ja siltä osin samat vanhat
tutut kuin aiemminkin. Tarkastajat
järjestävät Itämeren luotsinkirjan
saamiseksi edellytetyt kokeet, käsittelevät asiaan liittyvät hakemukset sekä esittelevät ne edelleen
lupakirjat ja pätevyys –yksikölle
lopullista päätöstä varten.
Alueelliset toimipisteet myös
valvovat liikennevälineiden vaatimustenmukaisuutta eli tarkastaa
ja katsastaa alueelleen saapuvia
aluksia. Alueelliseen valvontaryhmään otetaan yhteyttä, mikäli luotsi
epäilee, että:
■ luotsattu alus ei mahdollisesti
täytä alusturvallisuudelle asetettuja vaatimuksia
■ aluksen miehitys ei vastaa
vaatimuksia
■ on tapahtunut jokin onnettomuus tai vaaratilanne joko luotsattavalle alukselle tai toiselle
alukselle tai ympäristölle.
Tähdellä merkityt osastot
hoitavat luotsausta
koskevia asioita.
Ohjauskirjat ja
simulaattorikokeet
Auditoidut oppilaitokset järjestävät luotsaustoimintaan liittyvien
kirjojen ja erivapauksien teoriakokeet sekä simulaattoritutkinnot ja
niiden yhteystiedot löytyvät Trafin
sivuilta (www.trafi.fi/merenkulku/
luotsauksen_valvonta) .
Kokeen jälkeen hakemus
toimitetaan liitteineen Trafin
kirjaamoon, mistä se toimitetaan
asioita hoitavalle tarkastajalle. Jo
ennen virallista hakemusta, asiakas
voi olla yhteydessä koeluotsauksia
vastaanottavaan tarkastajaan ja
sopia koeluotsauksesta. Tarkastajalta on hyvä ennakkoon tarkastaa
esim. luotsin ohjauskirjojen myöntämiseen tai uusintaan liittyvät
vaatimukset.
TRAFIN YHTEYSTIEDOT
Itäinen valvonta
Läntinen valvonta
Eteläinen valvonta
Pohjoinen valvonta
Tuula Forsblom,
puh. +358 400 3167,
tuula.forsblom@trafi.fi
Hannu Pirinen,
puh. +358 400 43 2825,
hannu.pirinen@trafi.fi
Carl-Henrik Laurén,
Sami Sällsten,
puh. +358 400 59 4054,
puh. +358 40 8299 828,
carl-henrik.lauren@trafi.fi sami.sallsten@trafi.fi
PÄIVYSTYS
Suomenlahden ja Järvi-Suomen alueella: 0203 28010
Saaristomeren ja Pohjanlahden alueella: 0203 28020
www.trafi.fi
Puhelinvaihde 020 618 500
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
9
HENKILÖSTÖ
TEKSTI: KATI VIRTANEN // KUVA: SARI TURKKILA
Henkilöstötutkimus
Henkilöstötutkimuksen
2012 tulokset ovat
valmistuneet. Tutkimus
toteutettiin maaliskuussa
2012 sähköpostikyselynä.
Vastausprosentti
oli 45 %.
Kehitystä parempaan suuntaan
Yleisesti ottaen Finnpilotin henkilöstötyytyväisyys näyttää parantuneen
viime vuodesta. Yhteensä 74 %
vastaajista oli joko erittäin tyytyväisiä
(12 %) tai melko tyytyväisiä (62 %)
Finnpilotiin työpaikkana. Tyytymättömien osuus oli laskenut
Yli kolmannes vastaajista koki
työilmapiirin parantuneen viimeisen
vuoden aikana, kolmasosan mielestä
työilmapiiri on pysynyt ennallaan ja
noin neljäsosan mielestä heikentynyt.
Tärkeimmät tyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät ovat työn mielekkyys
ja merkityksellisyys, työyhteisön hyvä
ilmapiiri, hyvät työolosuhteet sekä
10 ONNISTUNEINTA TEKIJÄÄ
Sukupuolten välinen tasa-arvo on toteutunut hyvin, 147 kpl
0,1
Esimies luottaa kykyyni toimia itsenäisesti, 149 kpl
-0,3
Kehityskeskustelut lähimmän esimieheni kanssa ovat hyödyllisiä, 148 kpl
-0,3
Voin nähdä työni tulokset, 149 kpl
-0,3
Voin olla ylpeä omasta työstäni, 149 kpl
-0,3
Koen tekeväni mielekästä ja merkityksellistä työtä, 150 kpl
-0,4
Koen usein onnistumisen iloa työssäni, 148 kpl
-0,4
Olen sitoutunut yrityksemme arvoihin, 148 kpl
-0,5
Olen sitoutunut yrityksemme tavoitteisiin, 150 kpl
-0,5
Uskallan avoimesti ottaa erilaiset asiat esille työyhteisössäni, 149 kpl
-0,6
10 EPÄONNISTUNEINTA TEKIJÄÄ
Johto perustelee päätöksensä hyvin, 150 kpl
-2,2
Johto näyttää omalla toiminnallaan hyvää esimerkkiä, 148 kpl
-2,2
Tiedottaminen on avointa yrityksessämme, 149 kpl
-2,2
Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä toimii hyvin, 149 kpl
-2,2
Tiedonkulku henkilöstön ja johdon välillä toimii hyvin, 148 kpl
-2,1
Yrityksessämme panostetaan henkilöstön hyvinvointiin, 151 kpl
-2,1
Yrityksemme toiminta on suunnitelmallista ja hallittua, 149 kpl
-1,9
Henkilöstöä kuunnellaan riittävästi toiminnan kehittämisessä, 148 kpl
-1,8
Muutoksista tiedotetaan riittävästi, 149 kpl
-1,8
Johdon toiminta vie yritystä oikeaan suuntaan, 151 kpl
10
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
-1,8
4,2
5,3
3,7
5,2
5,3
5,4
5,1
4,4
4,3
5,2
4,9
4,9
5,1
4,9
5,0
5,1
4,8
5,1
5,1
4,8
esimiehen tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja luottamus.
Kritiikkiä kohdistettiin etenkin
johdon toimintaan ja tiedottamiseen
sekä tiedonkulkuun. Vaikka tulokset
olivat tältäkin osin parantuneet viime
vuodesta, olivat nämä kuitenkin
selvästi vielä niin kutsuttuja kriittisiä
tekijöitä.
Myös työilmapiirissä on vielä parantamisena varaa, samoin
mahdollisuudessa vaikuttaa itseä
koskeviin asioihin ja työn arvostuksen
kokemuksessa.
Alueellisia eroja
Työtyytyväisyydessä on merkittävä
alue- ja asemakohtaisia eroja. Heikoin
työtyytyväisyys on tutkimuksen
mukaan Kotkan luotsausalueella.
Siellä erittäin tai melko tyytyväisiä
Finnpilotiin työpaikkana oli 55,6
%, melko tyytymättömiä 38,9% ja
erittäin tyytymättömiä 5,6%, Myös
Helsingin luotsausalueen tyytyväisyys
oli alle keskiarvoin: erittäin tai melko
tyytyväisiä oli 65,2 %, melko tyytymättömiä 34,8 %. Tyytyväisimpiä
oltiin Selkämeren luotsausalueella,
siellä erittäin tai melko tyytyväisiä oli
85 % vastaajista.
Alueelliset erot näkyivät myös
kysyttäessä työilmapiirin kehittymistä viimeisen vuoden aikana. Eniten
työilmapiirin koettiin heikentyneen
Kotkan luotsausalueella ja Helsingin
luotausalueella. Työilmapiiri oli parantunut Perämeren luotsausalueella.
Myös hallinnossa yli puolet vastanneista koki työilmapiirin parantuneen
viimeisen vuoden aikana joko selvästi
tai hieman.
Tuloksista toimenpiteisiin
Henkilöstötutkimuksen vastausprosentti oli hieman laskenut viime
vuodesta. On tärkeää, että henkilöstö
HENKILÖSTÖ // MINUN TYÖVIIKKONI
TEKSTI: TIMO SIRÉN // KUVA: SARI TURKKILA
kokee kyselyyn vastaamisen motivoivaksi. Vastaamiseen kannustaa
varmasti se, jos kyselyn tuloksilla koetaan olevan vaikutusta henkilöstön
hyvinvointiin. Tulosten on johdettava
työtyytyväisyyttä parantaviin toimenpiteisiin
Vaikka tutkimuksen kaikki mittarit
ovat yleisellä tasolla kehittyneet parempaan suuntaan, riittää henkilöstötyytyväisyyden parantamisessa töitä
jatkossakin. Ei ole hyväksyttävää, että
yli neljäsosa henkilöstöstä on melko
tai erittäin tyytymättömiä Finnpilotiin
työnantajan. Tai että lähes neljäsosan
mielestä työilmapiiri on heikentynyt
viime vuodesta. Aluekohtaisiin eroihin on myös kiinnitettävä huomiota.
Eroja ja niiden syitä tulee analysoida
tarkemmin.
Kyselyn tuloksien johdosta onkin
ryhdyttävä yleisiin kaikkia koskeviin
ja erityisiin alue- tai asemakohtaisiin
toimenpiteisiin. Vaikutuskeinoja ja
toimenpiteiden painopisteitä pohditaan kesän aikana ja niitä käsitellään
Finnpilotin hallituksessa elokuussa.
Toimenpiteistä tullaan tiedottamaan
intrassa.
Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Tavoitteena on, että nekin,
jotka tänä vuonna eivät vastanneet,
kokevat vastaamisen ensi vuonna
mielekkääksi. Tutkimustulosten
yhteenveto löytyy intrasta.
Tutkimuksen
tulee johtaa
työtyytyväisyyttä
parantaviin
toimenpiteisiin.
TALOUSJOHTAJA TIMO SIRÉN,
VIIKKO 39
MAANANTAI
07:30
07:45
09:00
09:15
09:45
10:15
10:45
13:30
15:00
16:00
Päiväkirjalista pilotwebistä , huhtikuun luotsausmäärät ja tuotot
Liiketoimintasuunnitelman (lts) laaditaan. Laskenta ja taulukot…..
Hallinnon viikkopalaveri, ajankohtaiset asiat ja kalenterit
Talousyksikön viikkopalaveri. Mitä tällä viikolla tapahtuu?
Cm-koulutus, 2011 verotus
Kiinteistölaskelmien läpikäynti Jarkko Saulion kanssa
KPMG puhelinpalaveri, Finnpilotin verotus, aineiston keruu…
Lts laadinnan jatko, tekstit ja tarkastus
Kehityskeskustelu
Lts viimeistely…..
Ennakkomaksun järjestely maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kanssa.
TIISTAI
07:40
08:00
08:30
09:00
09:30
14:15
15:15
Ostolaskujen tarkastus
Asiakkaan maksutilanteen selvittelyä
Organisaatiokaavioiden käännökset
E-flow koulutus, toistuvaislaskujen käsittely
Johtoryhmän kokous
Tase-erittelyiden päivitys ja tarkastus
Verolaskelmien tarkastus ja korjaus KPMG palaverin perusteella
KESKIVIIKKO
08:15
09:00
13:00
13:45
14:45
15:15
15:45
Asiakkaan maksutilanteen selvittelyä
Business intelligence –työpaja, tilastot, ennusteet, raportointi,
resurssointi jne…..
Lounas: salaattia Picnicissä
Uusien toimittajien lokiraportit
Tilikartan päivitystä
Hyvityslaskujen seuranta laatujärjestelmää varten
Matkalasku
08:00
09:30
11:30
12:30
14:30
15:00
Tasetilien oikaisut; ta vakuutukset 2011 ja tarkastusmaksut
Palaveri: KPMG ja muistion laadinta veroilmoituksen liitteeksi
Lounas: MacDonads-päivä
Aluekohtaisten tuloslaskelmien valmistelu ja tarkastus
Ostolaskujen tarkastus
Laskutusprosessin mittarit laatujärjestelmää varten
09:30
12:00
12:30
13:00
14:30
15:00
Palaveri: e-flow määrittely toistuvien laskujen hyväksynnästä
Ostolaskujen hyväksyntä
Lounas: ja tänään Kebab!
Varausten laskentaa
Ajankohtaiskatsauksen tekstit
Taloushallinnon toimintaohjeen päivitystä…
TORSTAI
PERJANTAI
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
11
SAARISTOMEREN
LUOTSAUSALUE
Lähes 5000 luotsausta vuodessa
eli 16 % koko maan luotsauksista
■ Luotsausten keskipituus 28 mailia
eli 23 % luotsatuista maileista
■ Luotsaustuotot 24 % koko maan
tuotoista
■ Utön väylälle suuntautuvan liikenteen
osuus on noin kolmannes luotsauksien
määrästä ja maileista lähes 70 % sekä
tuotoista noin 60 %
■
12
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
SAARISTOMEREN LUOTSAUSALUE
TEKSTIJA KUVAT: ARI SAARI JA SARI TURKKILA // LÄHDE: UTÖN VERKKOSIVUT
Utö on luotsien saari
Utöllä on toiminut luotsiasema jo vuosisatoja.
Saaristomeren luotsausalue on keskellä maailman
kauneinta saaristoa. Karikkoisella alueella ja kapeilla
väylillä laivaliikenne on vilkasta.
Utö on toiminut jo ainakin
1600-luvulta lähtien luotsien,
majakanvartijoiden, tullimiesten ja
sotilaiden tukikohtana. Utö kuuluu
Korppoon kuntaan. Saaressa asuu
nykyisin noin 50 henkeä.
Utö sijaitsee Saaristomeren tärkeimmän sisääntuloväylän varrella.
Vuosisatojen saatossa syysmyrskyt
ovat aiheuttaneet lukuisia haaksirikkoja, ja Utön vesiä onkin kutsuttu
osuvasti laivojen hautausmaaksi.
Utön satama, josta paikalliset
asukkaat käyttävät nimeä Fladan,
oli jo 1600-luvun puolivälissä
tunnettu satamapaikka. Luotsaus
ja väylän olemassaolo ovat satojen
vuosien ajan ohjanneet ja muovanneet elämää Utön saarella. Saari
asutettiin vakituisesti 1740-luvulla.
Venäjän vallan aikana luotsien ja
majakanvartijoiden virkojen määrä
lisääntyi huomattavasti ja saarelle
perustettiin myös pieni tulliasema.
Sen seurauksena Utön asukasluku nousi 1800-luvun lopulla 129
henkeen. Saarella oli tuolloin 22
ruokakuntaa.
Venäjän armeija asettui Utöhön
ennen ensimmäistä maailmansotaa ja linnoitti saaren. Utöläiset
evakuoitiin sodan jaloista, jopa
luotsit, jotka sanoutuivatkin yksissä
tuumin irti viroistaan vuonna 1912
vastalauseena Suomen luotsilaitoksen venäläistämistoimille.
Venäläiset poistuivat saaren
historiasta vuonna 1918, mutta
sotilaat ovat kuuluneet Utön kyläkuvaan ensimmäisestä maailmansodasta lähtien.
Puolustusvoimat poistui saarelta
lopullisesti vuoden 2005 lopussa. Utöläiset ostivat silloin kaikki
kylässä olevat asunnot ja ne ovat
tällä hetkellä vuokra-asuntoja.
Hotelliyrittäjä on ostanut kasarmin
sekä kasarmialueen rivitalot.
Saaressa asuu
vakituisesti
noin 50
henkeä.
Luotsivanhin Esa Suonvieri ja henkilöstöjohtaja Kati Virtanen
matkalla luotsaamaan.
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
13
VILKASTA LIIKENNETTÄ
KAJ WIKBERG
– SANKARILUOTSI
Utön vesillä puhalsi viime Tapaninpäivänä 34 metrin etelätuuli.
Aallonkorkeus oli pahimmillaan jopa noin 9 metriä. Luotsi Kaj
Wikberg oli työvuorossa Utössä. Myrskyn vuoksi sähköt olivat
poikki, AIS ja VHF-radio olivat poissa pelistä luotsiparakissa.
Laitteet kuitenkin toimivat kuskien vahtihuoneessa varavirralla.
Thor Libertyn venäläinen miehistö otti yhteyttä VHF:n kautta
ja vaati luotsia. ”We need pilot now. We have explosives!” laiva
ilmoitti. Kotkaan matkalla oleva alus ei pystynyt kääntymään
itään rajun allokon vuoksi. Ainoa vaihtoehto oli ajaa Saaristomeren ja Utön suuntaan.
Thor Libertylle kerrottiin, että tuossa kelissä oli mahdotonta
nousta laivaan, mutta laiva voisi seurata luotsivenettä turvallisempaan paikkaan. Utöstä lähtivät liikkeelle kutterinhoitajat
Tom Valli ja Krister Henriksson sekä luotsi Kaj Wikberg.
Pahimmasta tuulesta ja aallokosta päästiin luotsiveneen johdattamana pois. Silloin Kaj Wikberg päätti kaikesta huolimatta
yrittää yhden kerran nousta laivaan. Sopivassa syvänteessä,
jossa aallonkorkeus laski, laivaan nousu onnistui. ”Se oli hätätilanne. Kun laiva tarvitsee apua merellä, yritämme auttaa,”
toteaa Wikberg.
Laivalla tunnelmat olivat hätääntyneet. Försti sormeili rukousnauhaansa komentosillalla. Luotsin tulo rauhoitti tilanteen.
Wikberg vei aluksen saariston suojaan ja miehistö ryhtyi järjestelemään myrskyn sekoittamaa ruumaa. Myöhemmin selvisi,
että ”explosives” olikin ”missiles”.
Myrskyn laannuttua Thor Liberty palasi alkuperäiselle reitilleen ja lähti Kotkaan. Mutta se onkin jo sitten eri juttu. Ai niin,
niitä ohjuksia oli 69 kappaletta, kun niitä viranomaisten voimin
Kotkan satamassa laskettiin. Missä yksi on? No, sitä pitää kysyä
Kaitsulta!
THOR LIBERTY
Ship Type: Cargo | Year Built: 1994
Length x Breadth: 97 m X 16 m
Gross Tonnage: 3810, DeadWeight: 5392 t
Speed recorded (Max / Average): 10 / 6.5 knots
Flag: United Kingdom [UK] | Call Sign: ZNGT5
IMO: 9065273, MMSI: 235218000
14
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
Saaristomeren alueella suoritetaan hyvin erityyppisiä luotsauksia, pitkiä luotsauksia Utöstä mantereelle tai hyvin lyhyitä luotsauksia Hangosta merelle. Luotsattavat alukset ovat
myös laidasta laitaan, pienistä ”saimamax” laivoista aina suuriin
100 000 dwt tankkilaivoihin.
Saaristomeren luotsit ovat paljon vartijoina luotsatessaan
100 000 tonnaria 15,3 metrin syväyksessä läpi karikkoisen
saariston Utöstä Naantaliin tai pyörittäessä tuulisessa Hangossa valtavia autolaivoja kivien ja karien välistä Hangon satamaan.
Saaristomeren luotsausalueeseen kuuluvat Turku, Utö,
Uusikaupunki, Isokari ja Hanko. Alueluotsivanhin on Ari Saari. Luotsivanhimpina toimivat Saaristomeren luotsiasemalla
Esa Suonvieri ja Aki Myllynen sekä Jan Friman Hangon luotsiasemalla.
Turussa työskentelee 14 luotsia ja Utössä 8 kutterinhoitajaa.
Uudessakaupungissa luotseja on viisi ja kutterinhoitajia kahdeksan. Hangossa on viisi luotsia ja seitsemän kutterinhoitajaa.
Maarianhaminassa työskentelee kaksi kutterinhoitajaa ja neljä
luotsia Turusta huolehtii Ahvenanmaan luotsauksista.
Saaristomeren alueen suurimpia asiakkaita ovat Nesteen jalostamo Naantalissa, Transfennica Hangossa ja Yaran lannoitetehtaat Uudessakaupungissa.
Kaj Wikbergin ja Thor Libertyn reitti 26.12.2011
HENKILÖSTÖ
TEKSTI: VAULA AUNOLA
Johtaminen on viestintää
- ja viestintä johtamista?
Miten työsi on lähtenyt käyntiin?
Kati: Olen astunut aivan uuteen
maailmaan. Paljon olen oppinut,
mutta erittäin paljon on vielä opittavaa. Olen kokenut tärkeäksi, että
pääsen alueille näkemään missä
työtä konkreettisesti tehdään ja
kuulemaan mitkä asiat alueilla koetaan kehittämistä vaativaksi. Tämä
työ on kaikilta osin vielä alussa.
Sari: Olen kuullut sanottavan, että
uudesta työntekijästä on hyötyä
ensimmäiset kuusi kuukautta. Sen
jälkeen hän on samanlainen kuin
muutkin… No, jaa! Kivaa on ollut.
Olen oppinut paljon ja päässyt
käyttämään osaamistani. Innostavaa tekemistä ja hyviä tyyppejä
löytyy. Saan olla merellä töissä!
Finnpilot Pilotage Oy
Sari: Johtaminen on palvelutehtävä. Johtajan tärkein työ on luoda
onnistumisen mahdollisuuksia.
Johtaminen on suunnan näyttämistä, vastuunottoa, sitoutumista
ja itsensä peliin laittamista. Ja
viestintää!
Sari: Työhyvinvointi on tärkeä
vastuullisen yritystoiminnan
mittari. Se ei ole pelkkää fyysistä
jaksamista vaan myös henkistä.
Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi hyvin omalla työpaikallaan.
Hyvä ilmapiiri auttaa jaksamaan.
Mikä motivoi?
Miten työnantaja voi tukea
työssä jaksamista?
Kati: Minulle on tärkeintä, että
työllä voi vaikuttaa johonkin, voi
yrittää kehittää asioita parempaan
suuntaan. Ymmärtää, että kaikilla
on oma tehtävänsä kokonaisuudessa. Pitää arvostaa omaa ja toisten
työtä.
Sari: Itsenäinen työ, jonka sisältöön
ja tekemisen tapaan voi vaikuttaa.
Sopivasti haasteita ja onnistumisia.
Mahdollisuus kehittää toimintaa.
Hyvä työilmapiiri ja kivat työkaverit.
Kati: Toiminnan arvot sellaisia,
joihin on helppo sitoutua. Työ on
merkityksellistä. Yrityksessä on
keskusteleva ilmapiiri. Vaikuttaa
siltä, että uskalletaan olla myös
erimieltä, mikä on hyvä asia. Hymistelyllä asiat eivät kehity.
Sari: Tässä komppaan Katia.
Yhtiömme perustehtävä on
yhteiskuntavastuuta parhaimmillaan. Viestinnäntekijälle on myös
ihanteellista, että yrityksessä
keskustellaan. Kyseenalaistaminen
on tärkeää. Pitkästä aikaa olen
työpaikassa, jossa on elävä intran
keskustelupalsta.
Taloon on palkattu alle
vuoden sisään kaksi
uutta hallintohenkilöä.
Mitä Finnpilot sai?
Esittelyssä
henkilöstöjohtaja
Kati Virtanen ja
viestintäpäällikkö
Sari Turkkila.
Mitä johtaminen on?
Työhyvinvointi
Kati: Työnteko on yhteistyötä,
kaikilla on oma tehtävänsä. En
ole hierarkinen ihminen. Johtajan
tehtävänä on hahmottaa kokonaisuudet. On uskallettava kohdata
ihmisiä, ei voi olla vain norsunluutornin suojissa. Avoimuus on tärkeä
lähtökohta.
Kati: Huonosti voivat työntekijät
eivät saa aikaan hyvää tulosta.
Finnpilotin haasteena henkilöstön
ikääntyminen ja työssä jaksamisen
tukeminen. Uusia keinoja tulisi
löytää, että ihmiset jaksaisivat
fyysisesti ja psyykkisesti vaativassa
työssä myös jatkossa.
Kati: Erilaiset tutkimukset ovat
osoittaneet, että yksi erittäin
tärkeä tekijä työhyvinvoinnissa on,
että työntekijöillä on mahdollisuus
vaikuttaa omaan työhönsä. Miten
tätä voitaisiin kehittää?
Sari: Asiantuntijoiden halu
vaikuttaa omaan työhön on
suuri. Säännöt ja ohjeet koetaan
helposti pomputtamisena, vaikka
niillä pyritäänkin vain yhtenäistämään toimintaa. Tasapuolisuus ja
oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä
asioita työhyvinvoinnin kannalta.
Mikä saa sinut jaksamaan?
Kati: Perhe ja ystävät ovat tärkeitä.
On löydettävä aikaa muuhunkin
kuin työntekoon. Elämän on oltava
tasapainossa – mikä ei ole aina
helppo yhtälö.
Sari: Juu, muutakin tekemistä on
oltava kuin työ, vaikka sekin on
kivaa. Nautin merellä olemisesta,
pyöräilystä, hyvästä ruoasta ja juomasta & seurasta, poikani kasvun
tarkkailusta … uusi oma juttu on
tanssiminen. Olen käynyt vuoden
verran askelia opiskelemassa ja
uskaltautunut myös tositoimeen.
Kolme parasta ominaisuuttani
Kati: Optimismi, ihmisistä pitäminen, toisen näkökantojen ymmärtäminen.
Sari: Sosiaalisuus, uteliaisuus, avoimuus.
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
15
FINNPILOTIN YHTEYSTI
Perämeri
Saaristomeri
Alueluotsivanhin: Ilkka Sipilä
Luotsivanhimmat: Pertti Enberg,
Pekka Hanni (Oulu), Peter Kerbs,
Ari Häyhä (Kokkola)
Alueluotsivanhin: Ari Saari
Luotsivanhimmat: Esa Suonvieri (Turku),
Aki Myllynen (Uusikaupunki), Jan Friman (Hanko)
Perämeren luotsiasema
Kirkkokatu 48 B 23
90120 Oulu
Raahen tukiasema
Helmilaiturintie 66
92180 Raahe
Ajoksen tukiasema
Luotsiasemankatu 80
94900 Kemi
Marjaniemen tukiasema
90480 Hailuoto
Kokkolan luotsiasema
Sahakatu 2-6
67900 Kokkola
Saaristomeren luotsiasema
Linnankatu 90 E
20100 Turku
Uudenkaupungin tukiasema
Satamatie 9
23500 Uusikaupunki
Utön tukiasema
21740 Utö
Hangon luotsiasema
Vapaasatama
10900 Hanko
Maariehamn lotsstation
Hamngatan 4
22100 Mariehamn
Leppäluodon tukiasema
Leppäluodontie 71
68600 Pietarsaari
Helsinki
Vaasan luotsiasema
Laivanvarustajankatu 5
65170 Vaasa
Alueluotsivanhin: Jukka Ketonen
Luotsivanhimmat: Mikael Elmgren ja
Kaarlo Munkki (Helsinki), Jan Pihlström,
Kari Hämäläinen (Emäsalo)
Selkämeri
Helsingin luotsiasema
Satamakaari 35 C
00980 Helsinki
Alueluotsivanhin: Rami Leponiemi
Luotsivanhimmat: Sören Söderholm (Rauma),
Timo Markkanen, Timo Koskela (Pori)
Rauman luotsiasema
Holmingintie 4
26100 Rauma
Mäntyluodon tukiasema
Merisatamantie 13
28880 Pori
Kaskisten tukiasema
Kapteeninkatu 2
64260 Kaskinen
Porkkalan tukiasema
Omsatuntie 121
02400 Kirkkonummi
Emäsalon tukiasema
Pla 150
06950 Emäsalo
IEDOT 2012
Kotka
Hallinto
Alueluotsivanhin: Matti Martikainen
Luotsivanhimmat: Hannu Lukkari, Timo Rautio
PL 520, Kansakoulukuja 3 (4. krs.)
00101 Helsinki
020 754611
info@finnpilot.fi
Kotkan luotsiasema
Ruukinkatu 16
48100 Kotka
Orrengrundin tukiasema
Tallbackantie 133
07900 Loviisa
Saimaa
Alueluotsivanhin: Pasi Paldanius
Luotsivanhimmat: Mika Joenmaa,
Jukka Niiranen (Lappeenranta), Teemu Salervo,
Jukka Hyvönen (Savonlinna)
Toimitusjohtaja
Matti Pajula 6000, 0400 449 493
Assistentti
Susanna Miettinen 6001, 040 768 1253
Järjestelmäpäällikkö
Erkko Kinnunen 6003, 040 547 5572
Viestintäpäällikkö
Sari Turkkila 6007, 040 526 3348
Luotsausjohtaja
Kari Kosonen 6020, 040 741 4625
Lappeenrannan luotsiasema
Läntinen kanavatie 40
53300 Lappeenranta
Assistentti
Tanja Valtanen 040 179 9331
Susanna Pihlajaniemi, 040 730 7328
Puumalan tukiasema
Satamatie 8
52200 Puumala
Kuljetusjohtaja
Jarkko Saulio 6004, 040 533 3435
Savonlinnan luotsiasema
Laivamiehentie 2
57510 Savonlinna
Vuokalan tukiasema
Linnosaarentie 112
58300 Savonranta
Luotsinvälitys
Palveluesimies: Kirsi Meyburgh, 040 5269800
Katajanokanlaituri 4 B, K-6
00160 Helsinki
fokka@finnpilot.fi
Eteläinen luotsintilausalue, puhelin 0207 54 6151
Itäinen luotsintilausalue, puhelin 0207 54 6152
Läntinen luotsintilausalue, puhelin 0207 54 6153
Saimaan luotsausalue, puhelin 0207 54 6154
Kalusto
Henrik Bakalim 6021, 040 553 1839
Kiinteistöt
Dick Strandell 6023, 040 595 4713
Henkilöstöjohtaja
Kati Virtanen 6040, 040 679 8787
Henkilöstövastaava
Kirsi Sharma 6044, 040 514 5542
Palkat
Piia Anttila (luotsit) 6045, 040 181 9519
Marja-Liisa Kokkoniemi (kuskit) 6041,
040 565 3362
Talousjohtaja
Timo Siren 6068, 040 145 9848
Laskutus ja ostolaskut
Susan Ylänne 6063, 040 575 4816
Kirsi Luotonen 040 129 1085
Ostoreskontra ja maksuliikenne
Kaija Iso-Karvia 6046, 040 186 1817
Taloussuunnittelija
Markus Lehtilä 6061, 040 726 4737
Pilotweb , M2
Hannu Ahonen 6067, 050 586 8471
Luotsikutterinhoitaja
Jussi Kangas on
työskennellyt alalla
vuodesta 1994.
18
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
LUOTSAUS
TEKSTI JA KUVAT: SARI TURKKILA
Luotsaus on tiimityötä –
Transpine saapuu
Oulun Oritkariin
Oulun Oritkarin satama on Pohjois-Suomen suurin suuryksikkösatama, joka on aloittanut toimintansa 1970-luvulla.
Suurimmat
asiakkaat toimivat metsäteollisuudessa ja kemian alalla. Stora
Enson uusi tehdas sijaitsee sataman välittömässä läheisyydessä.
Meklari
Ensi syksynä 110 vuotta
täyttävä Herman Andersson
Oy tarjoaa täyden palvelun
satamatoimintaa: ahtausta,
huolintaa ja laivanselvitystä. Yhtiön liikevaihto on 17,0 milj. euroa,
rahtia kulkee yhtiön kautta 2,9 milj.
tonnia ja henkilöstöä on 130 henkilöä. Laivanselvittäjinä työskentelee
neljän henkilön tiimi.
”Merellä laivan opaskoira on
luotsi. Maissa meklari,” sanoo
Hannu Koivumaa, joka on työskennellyt laivanselvittäjänä 37 vuotta.
Hannu päätyi alalle sattumalta ja
on oppinut agentin ammatin työssään. Pitkän uran aikana moni asia
on muuttunut. Tekninen kehitys
laivoissa, satamatoiminnoissa ja
tiedonvälityksessä on ollut valtava.
”Päivääkään en vaihtaisi pois, mutta öistä en sano mitään,” hymyilee
Koivumaa.
Laivanselvittäjäksi, meklariksi tai
agentiksi voi päätyä montaa eri reittiä. Alan koulutusta ei varsinaisesti
ole. Tärkeintä työssä on hyvä organisointikyky, pitkäjänteisyys ja palveluhenkisyys. Laiva tarvitsee apuja
moninaisissa asioissa aina luotsista
hammaslääkäriin. Meklari toimii
aluksen, varustamon ja aikarahtaa-
Yhteen normiluotsaukseen osallistuu useita
Finnpilotin työntekijöitä: luotsinvälittäjä,
kutterinhoitaja, luotsi ja laskuttaja. Asiakkaan
puolelta mukana ovat meklari, laivan päällikkö
ja muu henkilöstö. Tässä jutussa kerrotaan
Perämerellä tiistaina 15.5.2012 tapahtuneen
luotsauksen etenemisestä tilauksesta
laskutukseen.
jan paikallisena edunvalvojana varmistaen aluksen nopean ja kustannustehokkaan satamakäynnin.
”Parasta tässä työssä on ollut
vaihtelevuus ja kansainvälisyys. Nykyisin tämä on aika lailla sähköistä
tiedonvälitystä. Ihmisten tapaaminen on jäänyt vähemmälle. Ehkäpä
siinä on myös sataman hämyisä romantiikka kadonnut,” pohtii Koivumaa.
”Meillä ja luotsauksella on oikein hyvää yhteistyötä. Tunnemme
toisemme ja keskustelemme päivittäin. Myös yhteydet Finnpilotin
luotsinvälitykseen ja hallintoon toimivat,” kertoo meklari Koivumaa.
”Talviolot ovat täällä vaikeat. Vaikka
muilla merialueilla olisi avovesi, niin
Perämeri jäätyy takuuvarmasti joka
talvi asettaen ylimääräisen haasteen
kaikille toimijoille. Viimeinen murtaja lähti vasta viikko sitten. Luotsit
ja jäänmurtajat ovat taas hoitaneet
kiitettävästi oman osuutensa. Meitä
palvellaan erittäin hyvin.”
Sisään tulossa oleva Transpine
on linjalaiva, joka ajaa samaa reittiä
parin viikon välein. Meklari vie tie-
Meklari Hannu Koivumaa
>>
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
19
don laivan tulosta PortNetiin, josta
ennakkotiedon aluksesta saavat samalla kertaa tulli, satama, rajaviranomaiset ja luotsinvälitys.
”Transpine on hoitanut ilmoituksen teon esimerkillisesti,” sanoo
Kirsi Meyburgh.
Kutterinhoitajat
Luotsinvälitys
Luotsinvälityksen esimies Kirsi Meyburgh
Kimmo Lahtinen otti vastaan Transpinen tilauksen.
Kaj Hahtonen ja Jussi Kangas odottelevat
Marjaniemen asemalla.
20
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
Katajanokan K6 terminaalissa sijaitsee
Finnpilotin luotsinvälitys. Välityksessä
työskentellee18 ja puoli
henkilöä, joista tuo puolikas on osaaikaeläkeläinen. Luotsinvälityksen
esimies on Kirsi Meyburgh. Tilat
ovat pienet ja kompaktit. Kahvihuone on yhteinen VTS-keskuksen ja
Rajavartioston kanssa.
Välittäjien työt on jaettu luotsintilausalueittain ja pöydittäin. Idän pöydässä ovat mukana Saimaa ja Kotka,
etelän pöydässä Helsinki ja Hanko ja
lännen pöydässä Saaristomeri, Selkämeri ja Perämeri.
Töitä tehdään kolmessa vuorossa.
Vuorot vaihtuvat aamuseitsemältä,
kahdelta iltapäivällä ja iltakymmeneltä. Vuorossa on aina kolme tai neljä
henkilöä. Luotsinvälitys on Finnpilotin junioriporukkaa. Keski-ikä ylittää
juuri ja juuri 40 vuotta, kun se luotseilla on yli 50 vuotta.
Moni välittäjä opiskeleekin vapaalla ollessaan.
Pilotorder Westin
sähköpostiin
tulee
12-tunnin ennakkotilaus
suoraan alukselta aamuyöllä klo 3.31.
Sen ottaa vastaan ja vie PilotWebiin
yövuorossa ollut Ted Jarner. Sitova
luotsintilaus tehdään kolme tuntia
ennen luotsipaikalle saapumista.
Transpinen komentosilta lähettää sähköpostilla sääntöjen mukaisen vahvistustilauksen, joka napsahtaa
luotsinvälitykseen 15.5. klo
12.07. Aikataulun mukaan
alus on tulossa luotsipaikalle
siis klo 15.
Tilauksen ottaa vastaan ja vie
eteenpäin Kimmo Lahtinen. Hän
soittaa klo 14.00 luotsi Kaj Hahtoselle, joka onkin jo Hailuodon Marjaniemessä.
Jussi ”Juppa” Kangas ja
Kari Rantasuo vievät Kaj
Hahtosen laivaan. Lähtö
Marjaniemestä luotsipaikalle on
14.25. ”Odotteluahan tämä usein
on,” sanovat kuljettajapojat.
Holman luotsipaikalle on Marjaniemestä kahdeksan meripeninkulmaa. Nopealla kesäveneellä matkaan kuluu aikaa alle puoli tuntia ja
kutterilla noin tunti. Kelirikkoaikoina
matka kestää pidempään. Aina ei
luotsipaikalta ehditä välissä maihin,
vaan aikaa vietetään veneessä joskus useitakin tunteja.
Marjaniemessä kuskien ja luotsien käytössä on uudehko omakotitalo, jossa on kivat ja siistit tilat. Kun
äänieristyskin nyt on saatu kuntoon,
uni maittaa!
Juppa ja Kari ovat molemmat
kotoisin Hailuodosta. ”Luodossa”
on nykyisin tuhatkunta asukasta
ympäri vuoden, kesällä asukasluku moninkertaistuu. Palveluitakin
löytyy. Vanhasta luotsiasemasta on
tehty hotelli, lisäksi on pari kauppaa
ja baaria sekä oma koulu ja pankki.
Juppa on ollut mukana luotsauksessa jo vuodesta 1994 ja ehtinyt
nähdä merenkulkupiirit, Merenkulkulaitoksen ja Luotsausliikelaitoksen. Vaihtuvan organisaation lisäksi
vaihtelua kuskien työhön tuovat
vuodenajat, joiden mukaan valitaan
kulkupelit. ”Kaikissa on hyvät puolensa. Kun aikansa ajelee hydrokopteria, odottaa jo kutteria ja sen
jälkeen on kiva päästä ajamaan nopeaa venettä,” sanoo Juppa.
Kaitsu kehuu kuskeja. Juppa on
ollut mukana tiukoissa tilanteissa
ja turvannut luotsin hengen ja
työn.
Luotsi
Kaj Hahtonen on kotoisin Oulusta ja työskennellyt
Finnpilotissa vuodesta 2007.
Töihin hän tulee kotoaan kaupungin
liepeiltä. Työpäivä alkaa jo kotona
laivalistojen tarkkailulla ja varautumisella nopeasti muuttuviin tilanteisiin. ”Puhelimessa puhutaan paljon.
Perämeren alue on laaja, auto- ja
luotsausmatkat pitkät ja luotseja
vähän. Aika usein yksi meistä täällä
koordinoi töitä ja suunnittelee kuka
ehtii sujuvimmin luotsaamaan minkäkin laivan,” kertoo Kaitsu.
Hailuodon luotsivenesatamaan
ei pääse ihan miten vain, joten kulkemiset on suunniteltava ajoissa.
Viimeinen lautta lähtee ennen puolta yötä. Marjaniemen tukikohdan
ohella yöpymiseen olisi käytettävissä myös kaksio Oulun keskustassa.
Matkaa Marjaniemeen tulee 65
kilometriä. ” Siellä nukkuvat muualta tulevat. Minä pystyn lepäämään
kotonakin, vaikka lapset hyppivät jo
aamusta mahan päällä,” nauraa Kaj.
Marjaniemestä merelle lähtiessä aurinko alkaa paistaa. Tuulee 12
m/s ja matalikkojen laidoilla aaltoilee ihan kunnolla. ”Nyt on hyvä keli,
mutta täällä on aina jonkin verran
merenkäyntiä,” sanovat pojat. Saaria tai muuta liikennettä ei näy.
Transpine näkyy horisontissa
pärskeistä märkien ikkunoiden takaa. Se kääntyy hitaasti tuulensuojaksi ja Kari ajaa siististi viereen.
Luotsiportista on pudotettu tikkaat
parin metrin matkalle. Ylhäällä ovat
vastassa kahdet ruskeat kasvot. Sitten vauhdilla portaat ylös komentosillalle. Hengästyttää! Luotsaus
alkaa täsmälleen tilattuun aikaan eli
klo 15.
Väylän haasteet liittyvät ennen
kaikkea syväykseen. Ympärillä on
hiekkamatalikkoa, jota väistellään
kiertämällä ja ajamalla rauhallisesti. 176-metrinen Transpine liukuu
hitaasti ja varmasti kohti Oritkaria.
”Tämä on hyvä laiva, jossa laitteet
ovat kunnossa ja miehistö osaavaa,”
kehuu Kaj. ”Aina ei tilanne ole yhtä
hyvä. Minua mietityttää tuo linjaluotsin kirjojen jako melkein kenelle
vain. Tänne ne voisi kyllä hyvin antaa.”
Kaitsun pahin työtilanne on ollut se kerta, kun laivaan sai nousta
Kari Rantasuo vie luotsin laivaan.
Kaj Hahtonen ja Bengt Hillberg tekevät hyvää komentosiltayhteistyötä.
Transpine on hyvä laiva.
Laitteet ovat kunnossa
ja miehistö osaavaa.
yksin. Kukaan ei ollut vastassa leidareiden päässä ja komentosiltakin
tyhjänä. ”Enää en mene laivaan, jos
ketään ei ole vastassa – vaikka kai
se on merkki siitä, että luotsia tosiaan tarvitaan,” pohtii Kaj Hahtonen.
Transpinessa komentosillalla on
sen sijaan luotsauksen aikana väkeä
>>
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
21
kaikkiin tehtäviin, myös tarjoamaan
mehua ja kahvia.
Laivan päällikkö
Laivassa on 17-henkinen miehistö..
Luotsaustosite eli slippi kirjoitetaan laivalla.
Susan tarkistaa slipin tiedot ennen laskutusta.
Finnpilot Pilotage Oy luotsasi yli 30 000
luotsausta vuonna 2011. Tänä vuonna
arvioidaan luotsausten määrän olevan
noin 27 000 kappaletta.
22
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
Transpinen omistaa
norjalainen varustamo
Rederi AB TransAtlantic ja se purjehtii Ruotsin lipun alla. Transpinen
miehistöön kuuluu 17 henkilöä, joista neljä on ruotsalaisia. Laivan päällikkönä on kippari Bengt Hillberg,
joka on toiminut tehtävässään nyt
14 vuotta. Merelle hän päätyi huolimatta kalastajaisän varoituksista turmiollisesta merimieselämästä.
Bengt on kotoisin Skoonesta ja
asuu lähellä Göteborgia. Hän seilaa
pääosin Itämerellä ja käy mielellään
myös Pohjanmerellä. Transpinen
lasti on haettu Zeebruggesta ja
Antwerpenistä, mukana on sellua
ja jonkin verran oranssilla merkittyä
vaarallista tavaraa, jonka papereita
viranomaiset käyvät joka satamassa
tutkimassa.
Luotsi ja kapteeni tekevät lähes
huomaamattomasti työtään. Pienin elein Kaitsu hoitaa vaaranpaikat
ja tarkistaa suunnat. Bengt seuraa
tarkkana toimintaa. Herroilla riittää
juttua linjaluotsauksesta, testauksista ja simulaattorikokeesta. Bengt
Hillberg suunnittelee suorittavansa
kirjat tälle väylälle kesän jälkeen.
Kokeneen kapteenin kannattaa jatkaa töitä vielä muutama vuosi, koska se kerryttää mukavasti tulevaa
eläkettä.
”Duktiga,” toteaa Bengt suomalaisista luotseista. ”He hallitsevat
yhteistyön. Bridge Resource Management toimii, tässä kommunikoidaan koko ajan, mitä tapahtuu,”
sanoo kapteeni Hillberg. Pikkuhiljaa
Transpine lähestyy Oritkaria. Tämä
37-mailin väylä on yksi pisimpiä
luotsattavia meriväyliä. Kuuden pintaan tullaan perille.
Oulussa liikenne on lisääntynyt ja
laivakoko kasvanut. Nytkin tarjolla
on vain 173 metriä laituritilaa hieman pidemmälle laivalle ja laivan
perä jääkin makaamaan hieman laiturin ulkopuolelle. Tämä tuo luotsin
ja päällikön työhön oman haasteensa etenkin tuulella ja jäissä. Bengt
Hillberg ohjaa millintarkasti aluksen
paikoilleen. Kaj Hahtonen ja yliperämies avustavat.
Lopuksi Kaj kirjoittaa slippiin luotsauksen tiedot ja kapteeni kuittaa.
Slippi lähtee hallintoon ja se skannataan myös meklarille tiedoksi.
Transpinen miehistöllä on nyt satama-aikaa seuraavaan iltaan. Luotsi Kaj Hahtonen lähtee sen sijaan
ajamaan kohti Kemin Ajosta, jonne
on luvassa liikennettä keskiviikoksi.
Laskuttajat
Seuraavan viikon maanantaina
toukokuinen helle hellii Helsinkiä. Kaj Hahtosen kirjoittama slippi tai ouluksi ”lipare” on
löytänyt tiensä laskuttajan pöydälle Kansakoulukujalla. Finnpilotissa vuonna 2010 työt aloittaneet
Susan Ylänne ja Kirsi Luotonen
ovat tapansa mukaan hyväntuulisia
ja nauravaisia.
Susan tarkistaa, että PilotWebin
ja slipin eli luotsaustositteen tiedot
vastaavat toisiaan. Luotsaus on valmis laskutettavaksi, jos kaikki tiedot
ovat kunnossa ja luotsi hyväksynyt
työn myös PilotWebissä. Laskua
ei lähde ennen kuin slippi on tullut
hallintoon ja kaikki vaiheet kuitattu
kuntoon.
Lisäksi Susan tai Kirsi yleensä tarkistaa myös meklarin tiedot PortNetin kautta. Laskuttajan kannalta
on olennaista tietää heti oikea taho,
jolle lasku lähtee. Muutoin tulee turhaa selvitettävää työtä. Transpinen
tapauksessa laskun saakin varustamo Skärshamnissa eikä tavalliseen
tapaan meklari.
PilotWebin tiedot siirretään laskutusjärjestelmään, josta joko tulostetaan lasku tai lähetetään asiakkaalle
suoraan sähköinen lasku. Maksuaikaa on kaksi viikkoa.
”Muilla saattaa toimistoissa kesällä hellittää, mutta meillä alkaa vilske.
Luotsaukset lisääntyvät kesäliikenteen myötä,” kertovat Susan ja Kirsi.
”Laskujen teon lisäksi vastaamme
kyselyihin. Meklareilla on kiire saada tietoa laskutettavasta summasta
omille asiakkailleen jo ennen kuin
meiltä on lähtenyt laskua.”
TRANSPINE
■
■
■
■
■
■
■
■
Aluksen tyyppi Ro-ro cargo
Rakennusvuosi 2002
Pituus 176 m
Leveys 26 m
Bruttovetoisuus 20851
Kantavuus 18855 t
Nopeus (maksimi/keskiarvo)
14.8 / 14.3 solmua
Lippuvaltio Ruotsi
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
23
PROJEKTIT
TEKSTIT: KARI KOSONEN JA JARKKO SAULIO // VALOKUVAT: MIKAEL HÄGGBLOM
Vaikuttavuus
- mitä ja miksi?
Eikö luotsauksen merkitys olekaan
itsestään selvää? Luotsausta on tarvittu
vuosisatojen ajan. Miksi sitä nyt pitää
mitata ja todistella vaikuttavuutta?
Käynnistimme viime vuonna hankkeen, jonka tavoitteena on kuvata
luotsausprosessi ja mitata sen avulla
luotsauksen vaikuttavuutta.
Halusimme osoittaa luotsauksen
merkityksen sisäisesti ja ulkoisesti.
Tietoisuus luotsin tehtävistä ja vaikuttavuudesta on aika heikko jopa
merenkulun ammattilaisten piirissä.
Erityisesti Suomessa tarvitaan
luotseja. Meillä on kapeat ja kiviset
väylät. Lisäksi tulevat talviolosuhteet, joihin kaikki päälliköt eivät
suinkaan ole tottuneita.
Taloudesta ja taksoista puhutaan.
Mitä luotsaus maksaa ja voiko sen
kustannuksen jotenkin kiertää, vaikka linjaluotsia käyttämällä? Minusta
on välttämätöntä kertoa mitä luotsausmaksulla oikein saa. Luotsaus
ehkäisee onnettomuuksia ja lisää
liikenteen sujuvuutta. Kustannussäästöt ovat erittäin merkittävät.
Ne pitää vain pystyä osoittamaan
merenkulun toimijoille.
Finnpilot luotsaa yksinoikeudella Suomessa. Tämä asema
vaatii paljon. Meidän pitää pystyä
perustelemaan, että luotsauspalvelun tuottaminen tällä tavalla on
koko yhteiskunnalle kannattavin ja
luotettavin tapa.
Voidaan sanoa, että aina on
luotsattu. Nykypäivänä se ei enää
riitä perusteluksi. Me kilpailemme
linjaluotsauksen kanssa. Meidän
pitää pystyä kertomaan päättäjille,
että luotsin käyttö on turvallisin tapa
24
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
1
29
300
hoitaa kuljetukset.
Haluamme tietenkin myös
parantaa omaa työtämme. Vaikuttavuusmittauksella etsitään myös tekijöitä, jotka kuormittavat luotsausta.
Luonnollisesti näihin tekijöihin myös
puututaan.
Mittaaminen on ainoa keino saada tietoa. Ja ymmärrettävin mittari
on kyllä euro!
600-1000
KARI KOSONEN
Mitä
meneillään?
• vaikuttavuuden arviointilomake
luotsien testiryhmällä, kevät 2012
• päivitetty tutkimus kevät 2012,
termit selkeytetty
• puheenvuorot vaikuttavuudesta:
MKK:n
meriturvallisuuspäivä
29.5., Kotkan meripäivät 26.7.
• arviointilomakkeen käyttökoulutus luotseille, syksy 2012
• ensimmäiset vaikuttavuusraportit
vuoden 2012 lopussa
Luotsaus ja
luotsaus – termit kuntoon
Luotsauksen vaikuttavuus –tutkimus julkaistiin viime syksynä. Tutkijaryhmä käytti varsin vapaasti
alan termejä mm. lainsäädäntöön
verrattuna. Tutkimuksen termit on
nyt tarkistettu ja yhdenmukaistettu.
Tutkimusraportin uusi versio julkaistaan intrassa ja ulkoisilla verkkosivuillamme.
Läheltä piti
-tilanteiden
määrällä
mitataan
turvallisuuden
toteutumisen
tasoa
Laatu
Laadusta puhuttaessa saatetaan ajatella sen olevan
jotain erillistä toimintaa, mikä on irrallista päivittäisestä
työskentelystämme. Sitä se ei kuitenkaan ole.
Laatu on työskentelymme vakioimista toimintaohjeiden mukaisesti,
mittaamista ja poikkeamista raportoimista sekä niiden käsittelyä organisaation toiminnan kehittämiseksi.
Laatu sisältää asiakaslupauksen siitä,
että toimimme prosessin mukaisella
tavalla. Sertifiointi on kolmannen osapuolen todennus tästä.
Luotsauspalvelumme sisältää asiakkaan tilauksen ja laskutuksen välillä
olevan kaiken toiminnan.
Laatu muodostuu päivittäisten
työtehtävien tekemisestä. Siihen
kuuluu toiminta luotsin välitysohjeiden, veneiden turvallisuuskäsikirjan,
luotsausohjeen tai laskutusohjeiden
mukaisesti. Kun toimitaan ohjeiden
mukaan, toimintamme on ennakoitavissa ja sitä voidaan helpommin
kehittää.
kuussa 2011. Sertifikaatin myöntänyt Det Norske Veritas (DNV)
arvioi toimintaamme seuraavan
kerran syksyllä 2012. Sitä ennen
tehdään sisäisiä auditointeja.
Suurin ponnistus liittyy kuljetusten ja luotsausten auditointeihin.
Alueluotsivanhimmat auditoivat
toistensa luotsausalueet. Auditoinneissa havainnoidaan toimintaa verrattuna toimintaohjeisiin.
Positiivisista havainnoista sekä
mahdollisista lievistä tai vakavista
poikkeamista tehdään raportti.
Poikkeamien kautta voidaan
kehittää toimintaprosessia tai
toimintaohjeita. Poikkeamat
raportoidaan Pilotwebiin, josta
ne otetaan edelleen käsiteltäviksi
prosessista vastaavalle.
Mitä
meneillään?
• kuljetusten ja luotsausten sisäiset
auditoinnit kesällä 2012
• DNV:n 1. määräaikaisarviointi
syksyllä 2012
• toiminnan poikkeamat
PilotWebiin
JARKKO SAULIO
ISO 9001 -sertifikaatti
Finnpilot sai ISO 9001-standardin
mukaisen laatusertifikaatin joulu-
HEINRICHIN
JÄÄVUORIMALLI KERTOO
ONNETTOMUUKSIEN
SYNNYSTÄ
Turvallisuutta mitataan yleensä vahinko- ja onnettomuustilastoilla. Onnettomuuksien syntyä voidaan
kuitenkin mitata keräämällä tietoa turvallisuusriskeistä ja
läheltä piti –tilanteista.
Yksi tähän liittyvä malli on Heinrichin ns. jäävuorimalli.
Sen mukaan onnettomuus on seurausta peräkkäisistä
tapahtumista. Mallin mukaan yhtä vakavaa onnettomuutta edeltää 29 lievää onnettomuutta, 300 poikkeamaa ja 600-1000 vaarallista toimintatapaa toimialasta
riippuen.
Vaikuttavuushankkeen yksi osa on kerätä tietoa
poikkeamista ja vaarallisista toimintatavoista, jotta niihin
voidaan puuttua ennen kuin mitään tapahtuu. Poikkeamista ja myös omista mokista kertominen on ennalta
ehkäisevää turvallisuustyötä.
Kari Kosonen on toiminut
luotsausjohtajana vuodesta
2010. DI ja merikapteeni
on kokenut merenkulkija,
jolla on kokemusta myös
viranomaispuolelta. ”Toivon,
että luotsauksen vaikuttavuuden mittaamisesta tulee
vakiintunut käytäntö.”
Jarkko Saulio on ollut Finnpilotin palveluksessa vuodesta
2007 ja toimii kuljetusjohtajana. Viestiliikenteeseen
erikoistunut upseeri vastaa
myös yhtiön laatutyöstä.
” Laatusertifikaatti on lupaus
asiakkaalle tasalaatuisesta
palvelusta.”
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
25
URHEILU
TEKSTI: JUTTA HEINISUO // KUVAT: SARI TURKKILA
Ensikertalaisen tarina
– HCR 5.5.
Kevään Helsinki City Runiin osallistui yli tusina
Finnpilotin juoksijaa. Jutta Heinisuo Katajanokan
luotsinvälityksestä oli yksi heistä.
Takana vasemmalta: Timo Rautio, Jere Tamminen, Ilkka Ahonen,
Kaarlo Munkki, Karl Loveson, Heimo Kokkonen, Teemu Salervo
Edessä: Urpo Lampola, Teemu Leppälä, Kaija Iso-Karvia,
Jutta Heinisuo, Juha Päivinen
Jutta venyttelee ennen juoksua.
Päätös lähteä vuoden 2012 Helsinki
City Run puoli Marathonille syntyi
jossain vuoden vaihteen tienoilla,
jonkun ”nimeltä mainitsemattoman”
luotsin yllytyksestä. Myönnän, että
olin kyllä aika helposti yllytettävissä.
Heti ilmoittautumisen jälkeen alkoi
kova into harjoitteluun. Loin itselleni
tavoitteen, lähtöpisteen, mistä aloitan
ja suunnitelman, miten pääsen
tavoitteeseeni. Kaikki oli jokseenkin
suunniteltu, toteutus ei kuitenkaan
sujunut ihan suunnitelman mukaan.
”Aiemmin en ollut edes pitänyt
juoksusta.”
Psyykkasin
itseäni
johonkin
todella
kamalaan.
26
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
Huomasin, että talvella pikku pakkasella juokseminen, ja varsinkin itse
lähteminen lenkille, vaatii jo jonkun
verran luonnetta. Talvikaudella en
kovinkaan montaa kertaa saanut
itseäni motivoitua tähän. Alkuperäinen tavoitteeni oli juosta HCR noin
2 h tai muutama minuutti yli. Ajan
kuluessa jouduin kuitenkin lisäämään
tavoiteaikaan pikkuhiljaa lisää minuutteja, loppupeleissä uskoin että pystyn
juoksemaan matkan alle 2,5 h.
Kevään näyttäessä merkkejään, alkoi juokseminenkin jo tuntua paremmalta ajatukselta. Maaliskuun lopulla
aloitin säännöllisemmän harjoittelun.
Olin toki sitäkin ennen käynyt lenkillä,
enemmän tai vähemmän satunnaisesti. Aiemmin en ollut edes pitänyt
juoksusta, saati sitten kuvitellut että
osallistuisin niinkin pitkälle matkalle
kuin HCR, nyt kuitenkin välillä koin
jopa nauttivani siitä. Mp3-soitin oli
ehdoton väline lenkeillä, ilman sitä en
tainnut kertaakaan käydä juoksemassa.
Sports Tracker ja hiilarit
Huhtikuun ajan käytin Sports
Tracker sovellusta puhelimessani,
se mahdollisti matkojen ja aikojen
tarkemman mittaamisen. Käytännössä matka vaihteli 9-14 km ja lenkkien keskivauhti 8-9.5 km/h välillä.
Mika Paavonen antoi hyviä neuvoja
varsinkin parille viimeiselle viikolle
ennen HCR:ää.
Kokeilin yhden pidemmän lenkin
(20km), joka antoi uskoa siihen,
että luultavasti selviän maaliin asti.
Viimeinen viikko oli lähinnä lepoa,
muutaman lyhyemmän lenkin
kävin juoksemassa tuntuman
ylläpitämiseksi. Pari päivää ennen
juoksua oli aika aloittaa hiilari- ja
nestetankkaus. Lauantaiaamuna,
ennen juoksua, olin kuitenkin niin
jännittynyt että tankkaukset jäivät
hieman vähemmälle, enkä pystynyt
keskittymään mihinkään kellon
edetessä kovaa vauhtia kohti hhetkeä.
Matkaan!
Juoksu lähti kulkemaan mukavasti,
aloitin erittäin rauhallista vauhtia,
ehkä vähän liiankin. Aurinko tuli
esiin juuri sopivasti ennen starttia ja eipä siinä juostessa mitään
hätää loppujen lopuksi ollut. Olin
harjoitellessani saanut ihan oikean
juoksuvamman, toisessa polvessa
ilmeni kipua ylämäissä, se haittasi
hieman menoa.
Ensimmäinen 10 km meni
mukavasti, samoin seuraavat 5 km.
Noin 15 km kohdalla oli havaittavissa
pientä väsymystä. Olin kuitenkin psyykannut itseäni johonkin
todella kamalaan ja mahdottomaan
koettelemukseen, että todellisuus
osoittautui kuitenkin paljon helpommaksi.
Olin ilmoittautunut liian kovaan
lähtöryhmään ja alussa ihmisiä menikin jatkuvalla syötöllä ohi. Kuiten-
TYÖHYVINVOINTI
TEKSTI: KIRSI SHARMA
kin loppupuoliskolla, kun paremmat
juoksijat olivat jo kaukana, pääsin
itsekin ohittamaan muita. Vauhti
koveni loppua kohti, joka saattoi
olla merkki että todellakin aloitin
juoksun liian hitaasti. Viimeisillä kilometreillä aloin oikein ärsyyntymään
kun edessä oli jatkuvasti ihmisiä eikä
ohittaminen sujunut sulavasti.
Maalissa olin loppujen lopuksi
ajalla 2:26:30. Jäihän se kauas
alkuperäisistä tavoitteistani, mutta
se ei ollut niin tärkeää. Olin iloinen,
että juoksu ei tuntunut kovinkaan
pahalta ja jaksoin juosta koko matkan. Suoraan stadionilta menimme sovittuun tapaamispaikkaan,
siellä nautimme nämä kuuluisat, ja
todellakin ansaitut, ensimmäiset
palautusjuomat.
Finnpilotin juoksijoiden tulokset
käytiin siinä läpi ja kaikki vaikuttivat tyytyväisiltä. Yli puolet juoksi
matkan alle 2 tuntia, kovimmasta
tuloksesta vastasi Juha Päivinen
ajalla 1:47:04. Naisista parhaan ajan
juoksi Kaija Iso-Karvia, tulos oli
02:05:32. Oli todettava, että kyllä
täältä aika kovakuntoista porukkaa
löytyy, hienoa.
”Voin suositella!”
Ilta jatkui syömisten ja juomisten
merkissä Rymy-Eetussa ja jälkeenpäin Populuksessa. Tunnelma oli
mukava, ja omiaan kohottamaan
yhteishenkeä. Harvemmin pääsee
tapaamaan muiden yksiköiden
väkeä. Uskoisin, että ainakin suurin
osa on menossa mukana myös ensi
vuonna. Päätin jo heti, että sitten
aion kyllä harjoitella enemmän,
mutta sehän jää taas arvoitukseksi…
HCR oli kokonaisuudessaan
erittäin mukava kokemus, voin suositella. Matka näin aloittelijan näkökulmasta ei ole mikään mahdoton,
mutta jonkun verran harjoittelua se
kuitenkin vaatii.
Lopuksi erityiskiitos Mika
Paavoselle, joka suurelta osin oli
kantavana voimana koko juoksuinnostuksen taustalla, sekä tietenkin
huoltojoukoille, jotka olivat reitin
varrella kannustamassa. Se antoi
yllättävänkin paljon lisää tsemppiä
ja voimaa juoksuun. Kiitoksen ansaitsevat myös Finnpilot tapahtuman tukemisesta sekä Luotsiliitto
palauttelun osalta.
Sairauslomien pitkittymistä halutaan
ehkäistä Sairausvakuutuslaki ja Kelan ohjeistus
muuttuivat kesäkuun alussa pitkien yli 30 päivää kestävien
sairauslomien kohdalla.
Muutoksen tavoitteena on ehkäistä
työkyvyttömyyden pitkittymistä sekä
kannustaa työnantajaa, työntekijää
ja työterveyshuoltoa pohtimaan
yhdessä sairastuneen työntekijän
tilannetta ja työjärjestelyjä työhön
paluun helpottamiseksi.
MIKÄ MUUTTUU?
Työnantajan on ilmoitettava
työntekijän sairauspoissaolosta
työterveyshuoltoon viimeistään
siinä vaiheessa, kun poissaolo on
kestänyt kuukauden. Työterveyslääkärin B-lausunto jäljellä olevasta
työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista tarvitaan viimeistään silloin, kun sairauspoissaolo
on jatkunut kolmen kuukauden
ajan. Näillä toimenpiteillä pyritään
tiivistämään työnantajan, työnteki-
jän ja työterveyshuollon sekä muun
terveydenhuollon yhteistyötä.
Käytännössä uudistus merkitsee
sairastuneelle työntekijälle säännöllisempää yhteydenpitoa ja työkykytilanteen varhaista selvittelyä sairauspoissaolon aikana sekä velvoitetta
toimittaa työterveyslääkärin B-lausunto Kelaan päätöksenteon pohjaksi.
Terveystalon työterveyshuollon moniammatillinen tiimi on valmistautunut
sujuvaan yhteistyöhön työntekijän
työkyvyn selvittämisessä ja työhön
paluun tukemisessa.
Finnpilotin työterveyshuollon
yhteyshenkilö Kirsi Sharma toimii
linkkinä sairastuneen työntekijän ja
työterveyshuollon välillä sekä huolehtii
työkykyneuvottelujen käytännön
toteutuksesta. Voit lukea aiheesta
tarkemmin intrasta.
Hyvinvointityö etenee
Ikääntymisen
haasteet tulee olemaan ykkösteema, johon laaditaan
vuoden 2012 aikana oma toimenpideohjelma.
Talvella 2011 perustettu hyvinvointitiimi on laittanut ansiokkaasti alulle
työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen
liittyviä ideoita, joita on työstetty
myös Terveystalon ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa. Edistymistä on harmillisesti hidastanut
henkilöstöjohtajan rekrytointi sekä
pienet yhteistyömuotoihin liittyneet
vastoinkäymiset. Tästä syystä meillä
on ollut kevään aikana valitettavan
vähän uutta tiedotettavaa etenemisemme suhteen.
Huhtikuun lopulla asia viimein eteni
aimo harppauksen, kun pääsimme
sopimaan Ilmarisen kanssa elokuussa
käynnistyvästä ohjelmatyöstä, jonka
tarkoituksena on kartoittaa Finnpilotin
nykyiset ikääntymisen haasteet sekä
laatia yksityiskohtainen ohjelma sille,
miten ikääntyneitä työntekijöitä tuetaan
työssä jaksamisessa eri vaiheissa työuran viimeisiä vuosia.
Työkyvyn ylläpito ja työelämässä
jaksaminen ovat tärkeitä asioita kaikille
työntekijöille niin henkisesti kuin fyysisesti, mutta eläköitymispäätöksien
osalta pintaan nousevat vahvasti myös
yrityksen taloudelliset intressit: jokainen
lisävuosi, jonka työntekijä jaksaa mukana
työelämässä, säästää merkittävästi
eläkekustannuksiamme.
Ohjelmatyö etenee siten, että henkilöstöyksikkö kartoittaa elokuussa lähtötilanteen yhdessä Ilmarisen kanssa pidettävissä neuvotteluissa. Tämän jälkeen työn
etenemisestä vastaa työhön nimettävä
erillinen työryhmä, jonka muodostamisessa pyritään hyödyntämään myös nykyisen
hyvinvointitiimin kokoonpanoa. Tavoitteena on saada työ päätöksen syyskauden
aikana siten, että Finnpilotin ikääntymisen
ohjelma on valmiina ja käytössä vuoden
loppuun mennessä. Asian edetessä tulemme tiedottamaan hankkeesta tarkemmin
intrassa ja henkilöstölehdessä.
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
27
SVENSKA SIDOR
TEXT OCH BILDER: SARI TURKKILA
Skärgårdshavets
lotsningsområde
en del av världens
vackraste skärgård
NYCKELTAL FÖR
SKÄRGÅRDSHAVET
Nästan 5 000 lotsningar om året
16 % av hela landets lotsningar
■ Lotsningarnas snittlängd 28 sjömil
23 % av hela landets lotsade sjömil
■ Lotsningsintäkterna 24 % av hela
landets intäkter
■ Andelen trafik mot Utö farled av
Skärgårdshavets lotsningar uppgår
till 33 % av antalet lotsningar, 67 %
av de lotsade sjömilen och 59 % av
intäkterna
■
Inom Skärgårdshavets område utförs
många olika typer av lotsningar:
långa sträckor från Utö till fastlandet
och mycket korta sträckor från Hangö ut till havs. De lotsade fartygen är
också sinsemellan mycket olika, från
små ”saimamax”-fartyg till väldiga
tankfartyg på 100 000 dwt.
Skärgårdshavets lotsar har ett
stort ansvar när de lotsar ett 100
000 tons fartyg med 15,3 meters
djupgående genom den steniga
skärgården från Utö till Nådendal
eller en enorm bilfärja i hård blåst
förbi stenar och grynnor in till Hangö
hamn.
Skärgårdshavets lotsningsområde omfattar Åbo, Utö, Nystad,
Enskär och Hangö. Ålderman för
lotsningsområdet är Ari Saari.
Lotsåldermän är Esa Suonvieri och
Aki Myllynen vid Skärgårdshavets
lotsstation och Jan Friman vid Hangö lotsstation.
I Åbo arbetar 14 lotsar och på Utö
8 kutterskötare. I Nystad finns fem
lotsar och åtta kutterskötare. Hangö
har fem lotsar och sju kutterskötare.
I Mariehamn arbetar två kutterskötare och lotsningen sköts av fyra av
åbolotsarna.
De största kunderna i Skärgårdshavets område är Nesteraffinaderiet
i Nådendal, Transfennica i Hangö och
Yaras gödselfabriker i Nystad.
KAJ WIKBERG — LOTSHJÄLTEN
Senaste annandag jul blåste det 34
m/s sydlig vind kring Utö. Våghöj-
28
FINNPILOT PERSONALTIDNING 1/2012
den var som värst upp till nio meter.
Lotsen Kaj Wikberg jobbade skiftet
på Utö. På grund av stormen hade
elektriciteten gått och AIS och
VHF-radion i lotsbaracken var ur
spel. I kutterskötarnas vaktrum
fungerade apparaterna dock med
hjälp av reservström.
Då tog den ryska besättningen på
Thor Liberty kontakt via VHF och
krävde lots. ”We need pilot now.
We have explosives!”, meddelade
fartyget. Det var på väg till Kotka
men kunde inte styra österut på
grund av den hårda sjögången. Det
enda alternativet var att stäva mot
Skärgårdshavet och Utö.
Thor Liberty fick veta att det var
omöjligt att äntra fartyget i stormen
men att det kunde följa lotsbåten
till en säkrare plats. Kutterskötarna
Tom Valli och Krister Henriksson
och lotsen Kaj Wikberg gav sig av
från Utö.
Fartyget lyckades ta sig i lä från
den värsta stormen och sjögången
med hjälp av lotsbåten. Då beslöt
sig Kaj Wikberg för att trots allt
göra ett försök att äntra fartyget.
Över ett lämpligt djup, där våghöjden sjönk, lyckades han ta sig
ombord. ”Det var en nödsituation.
När ett fartyg är nödställt ute till
havs försöker vi hjälpa”, konstaterar
Wikberg.
Stämningen ombord var orolig.
Försten fingrade på sitt radband på
bryggan. Alla lugnade sig när lotsen
kom ombord. Wikberg lotsade
fartyget in på lugnare vatten i skärgården och besättningen började
städa upp i lastrummet som var i
oordning efter stormen. Senare
framgick det att ”explosives” i verkligheten var ”missiles”.
När stormen lagt sig återvände
Thor Liberty till sin ursprungliga
rutt och styrde mot Kotka. Men det
är sedan en helt annan historia. Ja,
och antalet missiler uppgick till 69,
såsom myndigheterna konstaterade vid räkningen i Kotka hamn. Vart
tog den sista vägen? Det måste
man nog fråga Kaitsu om!
Vad är genomslagskraft –
och vad innebär det?
Utö,
lotsarnas ö
Utö har åtminstone sedan 1600-talet varit en bas för lotsar, fyrvaktare,
tullare och soldater. Utö hör till
Korpo kommun. I dag bor det cirka
50 personer på ön.
Utö ligger vid inloppet till Skärgårdshavets viktigaste farled. Under
århundradenas lopp har höststormarna orsakat många skeppsbrott,
och vattnen kring Utö har träffande
nog också kallats en skeppskyrkogård.
Utö hamn, som lokabefolkningen
kallar Fladan, var redan i mitten av
1600-talet en känd hamnplats.
Lotsningen och farledens existens
har under seklens lopp dikterat och
format livet på Utö. Ön fick fast
bosättning på 1740-talet, eftersom
de fartyg som använde farleden
behövde lotsservice.
Under ryska tiden ökade antalet
lots- och fyrvaktartjänster avsevärt
och en liten tullstation inrättades på
ön. Till följd av detta ökade invånarantalet på Utö i slutet av 1800-talet
till 129 personer. Vid denna tid hade
ön 22 hushåll.
Den ryska armén etablerade sig
på Utö före första världskriget och
befäste ön. Utöborna evakuerades
undan kriget, till och med lotsarna,
som allihop sade upp sig från sina
tjänster 1912 i protest mot det finländska fyrväsendets förryskning.
De lediga tjänsterna besattes av
ryska lotsar. Under kriget rev ryssarna de gamla husen och byggde
nya, och de anlade också en kullerstensväg genom byn. Ryssarna
lämnade ön 1918, men militären har
ingått i bybilden på Utö alltsedan
första världskriget.
Försvarsmakten lämnade slutgiltigt ön i slutet av 2005. Då köpte
utöborna alla bostäder i byn. För
närvarande är de hyresbostäder.
En hotellföretagare har köpt
kasernen och radhusen på kasernområdet.
I fjol startade vi ett projekt med målet att beskriva lotsningsprocessen
och med hjälp av beskrivningen mäta
lotsningens genomslagskraft.
Vi ville visa på lotsningens betydelse både internt och externt.
Kännedomen om lotsens uppgifter
och betydelse är tämligen bristfällig,
till och med inom den yrkesmässiga
sjöfarten.
Lotsar behövs, och särskilt i
Finland. Våra farleder är smala och
steniga. Dessutom har vi vinterförhållanden som många befälhavare inte
alls är vana vid.
Man talar om ekonomi och
taxor. Vad kostar lotsningen och kan
kostnaden på något sätt kringgås, till
exempel genom att man använder
linjelots? Jag anser att det är nödvändigt att berätta vad man riktigt
får för lotsningsavgiften. Lotsningen
förebygger olyckor och gör trafiken
smidigare, vilket medför betydande
kostnadsbesparingar. Detta måste
bara kunna bevisas för sjöfartsaktörerna.
Finnpilot lotsar med ensamrätt i
Finland. Denna status ställer stora
krav på oss. Vi måste kunna motivera
att detta är det lönsammaste och tillförlitligaste sättet för hela samhället
att producera lotsningstjänster.
Man kan säga att det alltid funnits
lotsar. I dag räcker detta inte längre
som motivering. Naturligtvis vill vi
också förbättra vårt eget arbete.
Med hjälp av genomslagsmätningen
identifieras de faktorer som belastar
lotsningen och som naturligtvis ska
åtgärdas.
Mätningen är det enda sättet att få
information. Och den mest begripliga
mätaren för dem som inte förstår sig
på lotsning är nog euro!
KARI KOSONEN
PÅ AGENDAN
• Uppdaterad undersökning våren 2012,
termerna reviderade
• Yttranden om genomslagskraften
Sjösäkerhetsdag 29.5 vid
Sjöfartsbranschens utbildnings- och
forskningscentral
Havsdagarna i Kotka 26.7
• Utbildning för lotsarna i användningen av
utvärderingsblanketten, hösten 2012
• De första rapporterna i slutet av 2012
Kvalitet
När man talar om kvalitet tänker
man sig den kanske som en separat
verksamhet, åtskild från vårt dagliga
arbete. Det är den ändå inte.
Kvalitet innebär att vårt arbete förenhetligas utifrån instruktionerna, att
det mäts och att avvikelser rapporteras och åtgärdas i syfte att utveckla
verksamheten. Kvaliteten omfattar
ett löfte till kunderna att vi fungerar
på ett processtyrt sätt. Certifieringen
är ett bevis på detta från en tredje
part.
Vår lotsservice inkluderar all
verksamhet mellan beställning och
fakturering. Kvaliteten ska genomsyra de dagliga arbetsuppgifterna.
Det innebär att vi agerar i enlighet
med lotsförmedlingsinstruktionerna,
båtarnas säkerhetsmanualer, lotsningsdirektivet och faktureringsanvisningarna. .
Certifikatet ISO 9001
Finnpilot erhöll kvalitetscertifikat enligt standarden ISO 9001 i december 2011. Det Norske Veritas (DNV),
som beviljade certifikatet, inspekterar
vår verksamhet igen hösten 2012.
Före det utförs interna kontroller.
Den största ansträngningen
ansluter sig till utvärderingen av
transporter och lotsningar. Lotsningsområdenas åldermän utvärderar varandras transporter och
lotsningar per område. Samtidigt
granskas verksamheten i förhållande
till instruktionerna.
JARKKO SAULIO
PÅ AGENDAN
• Interna utvärderingar av transporter
och lotsningar sommaren 2012
• DNV:s första återkommande inspektion
hösten 2012
• Avvikelser i verksamheten till PilotWeb
FINNPILOT PERSONALTIDNING 1/2012
29
SVENSKA SIDOR
Resultaten måste
leda till åtgärder.
TEXT: KATI VIRTANEN
Resultaten från personalundersökningen 2012 är nu klara. Undersökningen genomfördes i mars 2012
som en e-postenkät. Svarsprocenten
var 45 %.
Utveckling i en positiv riktning
Allmänt taget verkar personalnöjdheten vid Finnpilot ha förbättrats
jämfört med senaste år. Sammanlagt 74 % av de som svarade var
antingen mycket nöjda (12 %) eller
ganska nöjda (62 %) med Finnpilot
som arbetsplats. Andelen missnöjda
har sjunkit.
Över en tredjedel av de som
svarade ansåg att arbetsklimatet har
blivit bättre under det senaste året,
en tredjedel ansåg att arbetsklimatet
var oförändrat och ungefär en fjärdedel ansåg att det hade försämrats.
De viktigaste faktorerna som
inverkar på nöjdheten är att arbetet
upplevs som givande och meningsfullt, ett bra arbetsklimat inom
arbetsgemenskapen, att arbetsförhållandena är goda och att chefen är
opartisk, rättvis och pålitlig.
Kritik riktades framförallt mot
ledningens agerande samt mot hur
informationen sköts och informationsgången. Trots att resultaten
även till denna del hade förbättrats
jämfört med föregående år utgör
dessa ännu klart så kallade kritiska
faktorer.
Områdesvisa skillnader
Det finns betydande skillnader i
nöjdheten mellan olika områden och
stationer. Minst nöjda är man enligt
undersökningen inom Kotka lotsningsområde. Där var 55,6 % mycket
eller ganska nöjda med Finnpilot som
arbetsplats, 38,9 % ganska missnöjda
och 5,6 % mycket missnöjda. Också
inom Helsingfors lotsningsområde
låg nöjdheten under genomsnittet: 65,2 % var mycket eller ganska
nöjda, 34,8 % ganska missnöjda.
Nöjdast var man inom Bottenhavets
lotsningsområde, där var 85 % av
de som svarade mycket eller ganska
nöjda.
DE 10 MEST LYCKADE FAKTORERNA
Jämställdheten mellan könen ligger på en god nivå, 147 st.
0,1
Chefen litar på min förmåga att arbeta självständigt, 149 st.
-0,3
Utvecklingssamtalen med min närmaste chef är nyttiga, 148 st.
-0,3
Jag kan se resultatet av mitt arbete, 149 st.
-0,3
Jag kan vara stolt över min egen arbetsinsats, 149 st.
-0,3
Jag tycker att mitt arbete är meningsfullt och betydelsefullt, 150 st.
-0,4
Jag upplever ofta glädjen över att lyckas i mitt arbete, 150 st.
-0,4
Jag har förbundit mig att följa företagets värderingar, 148 st.
-0,5
Jag har förbundit mig att följa företagets mål, 150 st.
-0,5
Jag vågar tala öppet om olika frågor i min arbetsgemenskap, 149 st.
-0,6
4,2
5,3
3,7
5,2
5,3
5,4
5,1
4,4
4,3
5,2
DE 10 MEST MISSLYCKADE FAKTORERNA
Ledningen motiverar sina beslut på ett bra sätt, 150 st.
-2,2
Ledningen föregår med gott exempel i sin egen verksamhet, 148 st.
-2,2
Kommunikationen i företaget är öppen, 149 st.
-2,2
Samarbetet mellan ledningen och personalen fungerar bra, 149 st.
-2,2
Informationsutbytet mellan ledningen och personalen fungerar bra, 148 st. -2,1
Företaget satsar på personalens välmående, 151 st.
-2,1
Företagets verksamhet är planmässig och kontrollerad, 149 st.
-1,9
Man lyssnar tillräckligt på personalen när verksamheten utvecklas, 148 st. -1,8
Man informerar tillräckligt om förändringar, 149 st.
-1,8
Ledningens verksamhet styr företaget i rätt riktning, 151 st.
30
FINNPILOT PERSONALTIDNING 1/2012
-1,8
4,9
4,9
5,1
4,9
5,0
5,1
4,8
5,1
5,1
4,8
Områdesvisa skillnader framkom
också när man frågade hur arbetsklimatet har utvecklats under det
senaste året. Arbetsklimatet upplevdes ha försämrats mest inom Kotka
och Helsingfors lotsningsområden.
Inom Bottenvikens lotsningsområde
hade arbetsklimatet förbättrats.
Också inom förvaltningen ansåg
över hälften av de som svarade att
arbetsklimatet hade förbättrats
antingen klart eller i viss mån under
det senaste året.
Från resultat till åtgärder
Svarsprocenten hade sjunkit något
jämfört med förra året. Det är viktigt
att personalen upplever att det är
motiverande att besvara enkäten.
Något som säkert sporrar de anställda att svara är att man upplever
att resultaten inverkar på personalen
välbefinnande. Resultaten måste leda
till åtgärder som främjar arbetstillfredställen och trivseln.
Trots att alla mätare som används i
undersökningen på ett generellt plan
har utvecklats i en positiv riktning
finns det fortfarande mer att göra
för att öka personalens trivsel. Det är
inte acceptabelt att över en fjärdedel
av personalen är ganska eller mycket
missnöjda med Finnpilot som arbetsgivare. Eller att nästan en fjärdedel
anser att arbetsklimatet har försämrats jämfört med föregående år.
De områdesvisa skillnaderna måste
också uppmärksammas. Skillnaderna
och orsakerna till dem bör analyseras
noggrannare,
Resultaten av enkäten ger upphov
till dels allmänna åtgärder som berör
alla, dels särskilda områdes- eller stationsvisa åtgärder. Under sommaren
ska påverkningsmöjligheterna och
tyngdpunkterna för åtgärderna övervägas och de kommer att behandlas
av Finnpilots styrelse i augusti. Vi
kommer att informera om åtgärderna på intranätet.
Tack till alla som besvarat enkäten!
Målet är att också de som inte
svarade i år ska anse det meningsfullt att besvara nästa års enkät. Ett
sammandrag av resultaten finns på
intranätet.
RENTOA MENOA
TEKSTIT: TED JARNER JA TEEMU LEPPÄLÄ // KUVAT: NINA PULLI
Lentokone vai laiva??
Hmmm...nuorten
luotsien innovointikyky on
ällistyttävää.
Luotsien herätykset
”Jos Anne Sibum tulee ennen Transjorundia, niin mä otan
ensimmäisen mut ruksi menee kolmannelle ja toinen ottaa
Peikon, joka tulee tuntia ennen tolppaa , joka on 3 mailia etelään
Kasuunilta itään…”. ” Selvä homma, laitetaan näin.”
Johtamiskoulutuksessa
saa mahtavia ideoita,
jotka jalkautamme
alueellemme
vuoden ensimmäisellä
kvartaalilla.
”Soittelen tässä muuten vaan kummin kaiman äidin parturin
pihatontun synttäreiltä, miltä se näyttää, mikä laiva tulee mulle…?
Kun mä en ole rivissä kun vasta ylihuomenna… Ja mullahan on
5 tunnin ennakko herätys…”
”Nå Herra Who asemalta moi. Jos toi Emma Maersk tulee mulle
niin purraus 47 min ennen Kukkelstenin tolppaa ja ruksi menee
Igorille mut merkataan Arskalle… Mut jos ei tuu niin herätys
2 tuntii 17 minuuttia ja 3 sekuntia ennen Forssa kolmosta…
Se kai tuli selväksi…?” Tuut tuut tuut.
Henkilöstömuutokset 1.1.-30.6.2012
NIMITYKSET
Herttua Anssi, luotsi | 9.4.2012 Lappeenranta
Hyvönen Jukka, luotsivanhin | 1.4.2012 Savonlinna
Järvenranta Ari, luotsi | 22.5.2012 Oulu
Kastelli Janne, kutterinhoitaja, vuoroesimies | 1.4.2012 Raahe
Mattila Ville, luotsi | 14.5.2012 Lappeenranta
Merjovirta Thea, luotsinvälittäjä | 1.5.2012 (vakinaistaminen)
Nybäck Tommy, kutterinhoitaja | 31.1.2012 Helsinki
Pohjonen Jussi, luotsi | 28.5.2012 Kokkola
Pinola Kauko,kutterinhoitaja, vuoroesimies | 1.4.2012 Raahe
Sjöblom Kaj, kutterinhoitaja | 1.1.2012 Kokkola
Virtanen Kati, henkilöstöjohtaja | 2.4.2012 Helsinki
UUSIIN SEIKKAILUIHIN
Kaarela Juhani, kutterinhoitaja | 31.8.2012 Raahe
Myyrä Heikki, luotsi | 29.2.2012 Lappeenranta
Polvinen Mirva, luotsinvälittäjä | 8.2.2012
Teikari Heli, siivooja | 30.4.2012 Kotka
Tuomela Pekka, kutterinhoitaja | 31.5.2012 Helsinki
Wahl Harri, luotsivanhin | 30.6.2012 Savonlinna
SIIRROT
Järvinen Arto, luotsi | 1.5.2012 Kotka-Lappeenranta
KAUSILUOTSIT
Heiskanen Timo
Karjula Timo
Kemppainen Tauno
Kiviaho Juhani
Klingenberg Bo -Göran
Stenfors Reijo
Vainio Rainer
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
31
KUVAA JA VOITA
Joukossamme on erittäin hyviä kuvaajia, joiden työt
ansaitsevat päästä esille. Finnpilotissa on myös jatkuva
tarve hyvistä kuvista. Jotta nämä kaksi asiaa voidaan
yhdistää, järjestetään koko kesän ja alkusyksyn kestävä
kuvakisa. Kisaa tuomaroi lehden toimitusneuvosto ja
ammattivalokuvaaja Kari Likonen.
Molempien sarjojen kolme parasta palkitaan
valokuvaustarvikkeita myyvän verkkokaupan
lahjakortilla. Kilpailuaika päättyy 15.10.2012. Kilpailuun
voivat osallistua kaikki Finnpilotin työntekijät.
Kilpailuun tarkoitetut kuvat voi toimittaa Finnpilotin
infosähköpostiin info@finnpilot.fi tai muistitikulla
osoitteeseen Finnpilot Pilotage Oy, Viestintä,
PL 520, 00100 Helsinki. Muista liittää kuvien mukaan
nimesi ja yhteystiedot.
Kuvakisassa on kaksi sarjaa:
1. IHMINEN JA TYÖ
■ Kuvaa työkaverisi työssään
■ Kuvaa tilanne
■ Kuvaa henkilön kasvot
■ Kuvaa emäntä, kuski, luotsi tai hallinnon työntekijä
2. OMA ASEMA YMPÄRISTÖINEEN
■ Kuvaa työskentelyä asemalla
■ Kuvaa tiloja ja ulkoa ja sisältä
■ Kuvaa maisemaa ja alueen tunnusmerkkejä
■ Kuvaa läheltä ja kaukaa
Seuraavassa
numerossa
Seuraava henkilöstölehti ilmestyy loppuvuodesta 2012. Aiheina muun muassa Finnpilotpäivät, miten hoidamme ikääntymisen haasteet, luotsiasemien emännät, yritysvastuu,
Uudenkaupungin luotsimuseon aarteet, kuvakisan tulokset, yhteistyökumppanit ja luotsausalueen esittely.