Hyvin luistaa!
simmäisten vientilähetysten suuntautuessa Ruotsiin. Sapporon olympialaisissa vuonna 1971 Peltosen sukset nähtiin ensimmäisen kerran kansainvälisten kisojen korkeimmalla palkintopallilla, mistä sittemmin tulikin tuttu näky maailman arvokisoissa. Siirtyminen lasikuitusuksiin 1970-luvulla kaatoi monta pientä suksivalmistajaa, mutta Peltonen pysyi kehityksessä mukana laajentaen kasvuaan ja sen myötä myös vientiään, joka 1980-luvulla suuntautui jo useimpiin Euroopan maihin sekä USA:han ja Kanadaan. Ylä- ja alamäkeä Hyvin luistaa! Peltosen suksitehdas on liki 70-vuotisen toimintansa aikana ehtinyt käydä läpi kaikki murtomaasuksien teknologiavaiheet. Viimeisimpinä kuvaan astuivat nanosukset. Tehtaan perustaja Toivo Peltonen, itsekin lahjakas hiihtäjä, kiinnostui jo nuorella iällä hiihtovälineiden kehittämisestä. Ensimmäiset suksensa hän teki jo16-vuotiaana, ja Hartolan ja Sysmän kauppoihin ilmestyi myös hänen kehittämänsä Repo-niminen suksivoide omalla etiketillä varustetussa purkeissaan. Puusuksien maine levisi nopeasti hiihtäjien keskuudessa, ja Toivo Peltosesta tuli päätoiminen suksien valmistaja. 4 Report 1/12 – www.kaeser.com Tuotanto alkoi vaatimattomasti torpassa siirtyen vuonna 1948 Sukselaksi ristittyyn autotalliin – samalle paikalle, jolla sittemmin useammassakin vaiheessa laajentunut suksitehdas toimi aina vuoteen 2011 saakka. Yksipuisen suksen valmistukseen tarvittavat työkalut ja koneet hän kehitteli itse. Vientiä riittää 1940-luvun loppu ja 1950-luvun alku olivat yritykselle voimakkaan kasvun aikaa: tervattujen puusuksien tuotanto kaksinkertaistui vuosittain. Puusuksia valmistettiin aina vuoteen 1974 saakka, jolloin viimeinen pari lähti tehtaalta, mutta jo 1950-luvun puolivälissä niiden rinnalle tulivat liimatut sälesukset. 1960-luvun alussa tuotanto oli noin 2000 paria vuodessa, vuosikymmenen lopussa jo liki 14000 paria. 60-luvulla alkoi kansainvälistyminen en- Murtomaasuksien myyntikäyrät eivät suinkaan ole jatkuvasti osoittaneet ylöspäin. Aina ei uuteen tekniikkaan siirtyminen tuo toivottua menestystä, ja mukaan on mahtunut myös kausia, jolloin muut talviurheilulajit ovat voimakkaasti syöneet murtomaahiihdon suosiota: vuosina 1980– 1995 murtomaasuksien maailmanlaajuinen myynti romahti 3,7 miljoonasta parista 1,4 miljoonaan pariin. Oman riskinsä muodostavat vähälumiset talvet: ala on vahvasti säiden armoilla, ja pari huonoa talvea peräkkäin keikauttaa tehtaan kuin tehtaan myyntiluvut alamäkeen. Suomessakin tämä koettiin 2000-luvun alussa, jolloin heikko lumitilanne koetteli alaa. Pelastusta toivat ensinnäkin vuosien 2010 ja 2011 runsaslumiset talvet ja murtomaahiihdon ”uusrenessanssi” – siitä oli jälleen tullut salonkikelpoinen laji. Peltosen kohdalla uutta nousua vauh- dittivat lisäksi kaksi seikkaa: kilpasuksien ja harrastelijasuksien väliin kehitetty, hyvin kaupaksi menevä vaativamman kuntoilijan suksi, jossa on hyödynnetty kilpasuksien ominaisuuksia sekä eritoten tuoteuutuus, jonka ansiosta tehdas pääsi enemmän kuin suksen mitan kilpailijoittensa edelle, nimittäin vuonna 2009 markkinoille tuotu nanosuksi. Nanoteknologia? Nanoteknologialla tarkoitetaan tekniikoita, joissa ainetta muokataan atomija molekyylitasolla uusien materiaalien ja toimintamallien luomiseksi. Peltosen Nanogrip®-sukset ovat oivallinen esimerkki uuden teknologian innovatiivi- sesta hyödyntämisestä: ne mullistivat murtomaahiihdon ja kumosivat toimivuudellaan kaikki perinteiset käsitykset pitopohjasuksista. Nanogrip®-suksen pito perustuu kitkan muodostaman vesikalvon aiheuttamaan imuun. Suksen synteettinen pinnoite absorboi vettä materiaalin huokosiin ehkäisten liian paksun vesikalvon muodostumisen. Näin saadaan aikaan erinomainen pito ja luisto. Nanoteknologisten ratkaisujen ansiosta suksen pohja reagoi ja mukautuu erilaisiin sääolosuhteisiin täyttäen harrastehiihtäjän tarpeet. Nanogrip®-suksen suosio perustuu myös niiden vaivattomuuteen: sukset vain jalkaan ja menoksi! Kun Moni suomalaishiihtäjä on hiihtänyt Peltosen suksilla arvokisojen palkintopallille, niin myös Oberstdorfin maailmanmestaruuskisoissa vuonna 1987 hopeaa voittanut Aki Karvonen. Report 1/12 – www.kaeser.com 5 BLUecoMPETENCE Saksan kone- ja laiterakentajien liitto VDMA käynnistää laajan kestävyysaloitteen Kuva ylhäällä: Kaikesta koneistuksesta huolimatta käsityötä ei monissa työvaiheissa edelleenkään korvaa mikään. Kuva vasemmalla: Rakenteelliset yhtäläisyydet entisajan umpipuusuksen ja useasta komponentista koostuvan nanosuksen välillä ovat kovin vähissä. Nanogrip®-pitopohja on kulunut loppuun, voidaan suksia edelleenkin käyttää tavallisina voideltavina suksina. Kasvu tähtäimessä Suksitehtaalla uskotaan kasvuun vastaisuudessakin. Monen muun yrityksen tavoin Peltonenkin tavoittelee uutta markkina-aluetta Venäjältä, jossa sijaitsevat maailman suurimmat markkinat – miljoona maastohiihtosuksiparia vuodessa. Aikaisemmin Peltosen suksia on Venäjän markkinoille välittänyt maahantuoja, mutta nyt maahantuonti ja jakelu Venäjällä kulkevat Rapalan konsernin kautta, johon Peltonen Ski nykyään kuuluu. Vanhat toimitilat Hartolassa eivät enää riittäneet vastaamaan kysynnän kasvuun ja niinpä yrityksen tuotanto siirtyikin viime kesänä Heinolaan UPM:n entisen vaneritehtaan tiloihin. Uudet, liki kaksinkertaistuneet tuotantotilat on 6 Report 1/12 – www.kaeser.com osastoitu neljään osaan: rungonvalmistukseen, pintakalvojen tulostukseen ja leikkaukseen, runkojen kopiointiin sekä viimeistelyyn, pakkaukseen ja lähetykseen. Uudet tilat mahdollistavat tuotannon kasvattamisen vuonna 2011 tuotetuista 60 000 parista aina 110 000 pariin vuosittain. Myös laitteisto koki muuton myötä nuorennuksen: uusiin laitehankintoihin kuuluvat mm. automaattinen CNC-runkolinja, tehokkaampi hiontalinja, toinen hiontarobotti – vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme. Paineilmaa ja energiansäästöä Uusiin tiloihin hankittiin myös uusi paineilmajärjestelmä. Paineilmaa tehtaalla tarvitaan mm. käsityökalujen ja sylinterien käyttöön sekä venttiilien ohjaukseen. Vaadittu paineilma tuotetaan jäähdytyskuivaimella ja taajuusmuuttajalla varustetulla ASD 47 T STC -ruuvikompressorilla, jota täydentävät asianmukaiset lauhteenkäsittely- ja suodatinkomponentit. Järjestelmän energiatehokkuuden viimeistelee PTG-lämmönvaihdin, jonka avulla kompressorin poistolämpö ohjataan vesikiertoon. Poistolämpö pystytään hyödyntämään kokonaisuudessaan kuivausprosesseissa, eikä veden lämmittäminen vaadi muuta energiaa. Kuvat: antti.peltonen@luotodesign.fi Lisätietoja: info.finland@kaeser.com Kestävyys on käsite, jossa yhdistyvät perustavaa laatua olevat odotukset, vaatimukset ja toiveet, kun on kyse esimerkiksi energiakonsepteista, resurssien säästämisestä tai ympäristöteknologiasta. Kestävyydestä keskustellaan kaikkialla: mediassa, politiikassa, julkisuudessa, asiakkaittemme luona. Siitä puhuvat myös koululaiset ja opiskelijat – tulevaisuuden työntekijämme. Onko siis ihme, että nk. ympäristöteollisuus puhuttaa kaikkia ja nauttii laajaa sympatiaa? Aivan liian harvoin mainitaan kestävyys samassa hengenvedossa kuin kone- ja laiterakentaminen. Ilmeisesti ei vielä ole riittävän tunnettua, että juuri tämä ala on se, jonka kehittämät innovatiiviset tekniikat ratkaisevasti parantavat elämänlaatuamme ja säästävät niin ympäristöä, energiaa kuin resurssejakin – tai ylipäätään tekevät kaiken tämän mahdolliseksi. Juuri tämän tietoisuuden lisäämiseksi on VDMA käynnistänyt uuden BLUecoMPETENCE-kestävyysaloitteen. tajat mahdollistajia sanan varsinaisessa merkityksessä. Tämä koskee sekä tuotannon että tuotteiden kestävyyttä.” Aloitteen motoksi on valittu saksalainen sanonta ”tee hyvää ja puhu siitä”. Denz on vakuuttunut, että tekemisessä kone- Konerakennus sen mahdollistaa Lisätietoja: www.vdma.org info.finland@kaeser.com BLUecoMPETENCE-aloite on yhtä lailla kiinnostava niin taloudelle, ympäristölle kuin yhteiskunnallekin. Tavoitteena on yhdistää kone- ja laiterakentajien osaaminen ja vahvuudet ja saavuttaa sitä kautta maailmanlaajuinen rooli kestävän teknologian johtajana. Aloitteen projektijohdosta vastaavalle Naemi Denzille viesti on selvä: ”Kun on kyse kestävyydestä, ovat kone- ja laiteraken- ja laiterakentajat ovat monilla alueilla kestävyyden osalta jo erinomaisella tasolla, mutta puhumisessa olisi vielä parantamisen varaa. Siksi tiedottaminen onkin aloitteessa keskeisellä sijalla. BLUecoMPETENCE-projektissa on tällä hetkellä mukana jo liki 100 yritystä ja yli 20 alan järjestöä lukujen kasvaessa koko ajan. Myös tutkimusinstituutit voivat liittyä aloitteeseen. Liittyminen edellyttää, että yritys tai yhteisö täyttää tiukat kestävyyskriteerit. Aloitteella halutaankin lisätä läpinäkyvyyttä ja helpottaa oikean yhteistyökumppanin löytymistä yrityksen etsiessä kestäviä ratkaisuja ja tuotteita tai kestävästi toimivia yrityksiä.
© Copyright 2024