ALUELIITE MARRASKUU 2010 Jari Mustonen pankinjohtajaksi
KoivunlehtiSAVO ALUELIITE MARRASKUU 2010 Jari Mustonen pankinjohtajaksi Kiuruveden Osuuspankkiin s. 3 Hyvä maine on yrityksen menestyksen perusta s. 4 Joroisten lukio painottaa yrittäjyyttä s. 5 Vieremän nuorisoklubi tekee eikä meinaa s. 6 Koivunlehtihaukut kirittää hirvikoiria s. 8 SAVON PAIKALLISOSUUSPANKIT Keiteleen Osuuspankki puh. 017-769 6000 www.keiteleenop.fi Lapinlahden Osuuspankki puh. 017-760 2200 www.lapinlahdenop.fi Tuusniemen Osuuspankki puh. 017-615 0500 www.tuusniemenop.fi Joroisten Osuuspankki puh. 017-366 3660 www.joroistenop.fi Kiuruveden Osuuspankki puh. 020-791 1200 www.poppia.fi Siilinjärven Osuuspankki puh. 017-264 4200 www.siilinjarvenop.fi Vieremän Osuuspankki puh. 017-760 0700 www.vieremanop.fi Kolumni Tämänkertaisen kolumnin kirjoittaja on Siilinjärven Yrittäjien puheenjohtaja Marjaana Pitkänen. Pakko uskoa – SEPA tulee Kuinka nopeasti aika kuluukaan. Eurot korvasivat markat reilut 8 vuotta sitten. Nyt on sitten seuraavan raha-asioita koskevan muutoksen aika. Se koskee jokaista, joka joskus käyttää pankkikorttia tai maksaa tai kirjoittaa laskuja. Ihminen lienee rakennettu niin, että kaikkia muutoksia on aina vastustettava. Tämänkin uudistuksen suhteen on havaittavissa sama ilmiö. Ainakin yrittäjät ovat saaneet asiasta tietoa jo pidemmän aikaa, mutta helposti se on tullut sysättyä hamaan tulevaisuuteen kiireellisempien asioiden tieltä. Nyt alkavat olla viime hetket tarkistaa, että SEPA -asiat ovat kunnossa. Mikä ihme se tämä SEPA oikein on? Euroopan unionin yhteisen valuutan euron rinnalle on nyt tulossa yhtenäinen euromaksualue (Single Euro Payments Area). Nimi on enne tässäkin. Uudistus koskee kaikkia niitä raha-asioita, missä valuuttana on euro. Itse olen ottanut käyttöön tarkistuslistan uusien asioiden sisäistämiseksi. Heikkona hetkenä, kun antaudun muutokselle, perehdyn asiaan ja listaan omia toimiani koskevat kohdat. SEPA-listani alkaa tilinumeroista. Olinpa maksajan tai laskuttajan roolissa on laskusta löydyttävä IBAN ja BIC lukusarjat. (Jos ihan välttämättä haluatte tietää mistä nämä ly- Alueliite Alueliite Savo henteet tulevat, kysäiskää pankkivirkailijalta). Hyvää näissä pitkissä numerosarjoissa on se, ettei enää tarvitse yrittääkään muistaa ulkoa tilinumeroita. Vinkkinä tietokoneella laskunsa maksajille: hankkikaa viivakoodinlukija. Säästää aikaa ja hermoja. Seuraavana listallani on pankkikortti. Siihen ei tarvitse itse askarella mitään uudistuksia. Pankkikortin uusimisen myötä se on tullut (tai tulee) sirullisena. Käytännössä muutoksen huomaa, kun kortilla maksaessa ei enää tarvitsekaan henkilöllisyystodistusta ja allekirjoitusta, vaan nyt riittää koodin näppäily lukulaitteeseen. Tarvitsee vain muistaa numero ja suojata näppäimistö uteliailta katseilta turvalukua siihen painellessa. Yrittäessäni tunkea korttia erinäköisiin laitteisiin lohdutan itseäni sillä, että kysymyksessä on jatkuva muisti- ja näppäryystesti. Sirukorttia pidetään turvallisena maksuvälineenä. Minussa se on herättänyt useita kysymyksiä, joita on pakko pysähtyä pohdiskelemaan. Suomessa väestö ikääntyy lähitulevaisuudessa rajusti. Tämä tarkoittaa väistämättä myös sitä, että heikkonäköisten ja huonomuististen määrä lisääntyy. Miten voi osua oikeisiin numeroihin, jos niitä ei edes näe kunnolla ja varsinkaan, kun sormet eivät oikein meinaa totella? Kun muisti alkaa heikentyä, niin miten ihmeessä sitten voi maksaa turvallisesti? Tunnuslukua ei pidä kirjoittaa muistilapulle. Ei liene turvallista kuljettaa setelinippuakaan näkyvästi mukana. Unohdamme usein, että meitä on moneksi ja kaikkien on ikään ja kuntoon katsomatta pystyttävä käyttämään palveluita. Ongelmat ovat ratkaisemista varten. Koska kuuhunkin on lennetty, löytynee ratkaisu mummon maksuvälineongelmaankin. Tarkistuslistani lopussa on merkintä: suoraveloitus ja e-lasku. Kysyn niistä käydessäni Siilinjärven Osuuspankissa! Marjaana Pitkänen Koivunlehden Alueliite Savo on alueen paikallisosuuspankkien julkaisu asiakkailleen. Päätoimittaja: Anna-Liisa Pekkarinen, puh. 050-595 2285, anna-liisa.pekkarinen@dnainternet.net, www.annaliisapekkarinen.net Toimituskunta: Savon paikallisosuuspankkien markkinointiryhmä Ulkoasu ja taitto: Viestitär Ky, www.viestitar.fi Koivunlehti TEKSTI JA KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Kiuruveden Osuuspankki satsaa maaseutu- ja yritysrahoituksen palveluihin Kiuruveden Osuuspankissa aloitti lokakuun alussa pankinjohtajana Jari Mustonen. Mies on tuttu monelle maaseutuyrittäjälle, hän näet siirtyi pankkiin Kiuruveden kaupungin maaseutuasiamiehen toimesta, jossa ensisijaisesti kehitti maaseutuyrittäjyyttä. Sitä ennen hän toimi pitkään neuvontatehtävissä maatalousalan järjestöissä ja veti EU-hankkeita. Mustonen vastaa Kiuruveden Osuuspankissa maaseutu- ja yritysrahoituksesta. Hän palvelee sopimuksen mukaan myös Vieremän ja Lapinlahden Osuuspankin asiakkaita. Rahoitus mukaan työkalupakkiin Mustonen on yksi maaseutua parhaiten tuntevia osaajia Pohjois-Savossa. - Ei hyppy iso ole, sanoo jo vuonna -90 Kiuruvedelle tullut agrologi. - Olen edelleen asiakkaitteni mukana myötä- ja vastamäessä, mutta nyt työkalupakkini laajentui myös rahoitustyökalulla. Työkalupakin sisältö oli jo entuudestaan laaja: eri laskelmien, taseiden ja tuloslaskelmien teko ja tulkinta, investointien suunnittelu, verotustietojen analysointi ja EU:n hankemaailman ja tukipolitiikan osaaminen maksatushakemuksineen. - Kiuruvedelle tulee tänäkin vuonna pelto- ja eläintukina 21 miljoonaa euroa. Sillä on merkittävä vaikutus talouselämäämme. Taloushallinto onkin yksi Mustosen lempiaiheista. - Tunnusluvut suorastaan pomppaavat tilinpäätöksistä esille. Niistä näen heti pullonkaulat ja miten yritys on kehittynyt, sekä mahdolliset ratkaisut, hän kuvaa. Pankinjohtajan rooliin astuminen ei muuta hänen tapaansa työskennellä. - Vedän kumisaappaat jalkaan ja lähden asiakkaan luokse kuten aiemminkin. Haluan olla ajoissa mukana, kun yrittäjä Koivunlehti Jari Mustonen aloitti Kiuruveden Osuuspankissa maaseutu- ja yritysrahoituksesta vastaavana pankinjohtajana lokakuun alussa. Hän tuntee alueen maaseutuyrittäjät vuosikymmenten ajalta aiemman maaseutuasiamiehen työnsä ansiosta, ja palvelee heitä nyt myös rahoituksen osalta. suunnittelee investointeja tai sukupolven vaihdosta, jotta voimme hyödyntää asiantuntemukseni ja verkostoni. Maaseutuyrittäjät uskovat tulevaisuuteen Kiuruveden ja ympäristökuntien maaseutuyrittäjät ovat tulleet Mustoselle tutuiksi, kun hän maaseutu- ja kyläasiamiehenä toimiessaan teki tuhansia yritys- ja tilakäyntejä. - Maaseutuyrittäjyys on meillä moninaista, mökkitalkkarista urakoitsijoihin, siivousfirmasta hoivakotiin, pienyrittäjistä valtakunnan suurimpiin maidon- ja lihantuotantotiloihin, hän kertoo ja antaa muutamia faktoja. Kiuruveden elinkeinot jakautuvat niin, että 26 prosenttia keskittyy maa- ja metsätalouteen, 56 prosenttia palveluihin ja 18 prosenttia jalostukseen. Paikkakunnalla on muutamia investoinneiltaan yli kahden miljoonan euron tuotantorakennuksia ja kymmenkunta kahden robotin navettaa, toistakymmentä yli sadan lehmän tilaa ja useita yli tuhannen välitysvasikan lihanautakasvattamoja. - Ylä-Savossa investoidaan maatalouteen muutoinkin, intoa yrittää ja uskoa tulevaisuuteen on, Mustonen sanoo ja antaa esimerkiksi Valion suunnitelmissa olevan, Lapinlahdelle rakennettavan yli 100 miljoonan euron juustolan lähivuosina. Paikallisosuuspankki pystyy tarjoamaan nyt entistäkin asiantuntevampaa palvelua maaseutuyrittäjille. - Koen roolikseni olla neuvova pankinjohtaja. Jos asiakas on johdonmukaisesti ja jäntevästi hoitanut asiansa, voi myös pankin päätöksenteko olla nopeaa, Mustonen kiteyttää. Alueliite Savo TEKSTI JA KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Hyvä maine kantaa rakennusalalla Olli Holopainen ja Arvi Kekäläinen perustivat keväällä yrityksen Kuopioon. Heidän yrityksensä Suunnittelu- ja Rakennuspalvelu HoKe tarjoaa harkkotalojen rakennesuunnittelua yksityisasiakkaille ja rakennusliikkeille ja rakentaa pientaloja kokonaispakettina Perustuksista avaimet käteen -vaiheeseen. Kuopiolaistuneet miehet ovat syntyjään tuusniemeläisiä. Holopainen on rakennusinsinööri ja Kekäläinen valmistuu samaan ammattiin jouluksi. Mittatarkka rakennesuunnittelu säästää euroja Yrityksen toimisto sijaitsee Kuninkaankadun varrella Lammi-Kivitalojen kanssa samassa tilassa. Lammi-Kivitalot Oy on yksi yhteistyökumppaneista, mutta yrittäjät myyvät palvelujaan kaikille asiakkaille ympäri Suomea. Tiloissa työskentelee yksinyrittäjänä myös arkkitehti. - Meistä on toisillemme synergiaetuja. Asiakkaamme saavat halutessaan meiltä arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja rakentajan palvelut, Holopainen hahmottaa. Hän on kannuksensa hankkinut suunnittelija tehtyään runsaat kymmenen vuotta rakennesuunnittelua eri kivitalovalmista- jille ja yksityisasiakkaille. - Rakennesuunnittelun tärkeyttä eivät rakentajat aina tiedä, vaan luulevat arkkitehtisuunnitelmien riittävän. Hyvä suunnittelu maksaa itsensä edullisempina rakennuskustannuksina. Säästöä tulee nimenomaan siitä, että työmaalla ei rakennusmiesten tarvitse pähkäillä, miten jokin rakenne on suunniteltu tehtäväksi. Hyvät rakennekuvat auttavat myös urakoiden ja kivitalopakettien kilpailuttamisessa, muistuttaa Holopainen. Kekäläinen keskittyy konkreettiseen rakentamiseen, mutta aikoo perehtyä kumppaninsa avustuksella myös rakennesuunnitteluun. Parhaillaan Kekäläinen rakentaa Tuusniemelle 120-neliöistä hirsitaloa. Apunaan hänellä on yrityksen toistaiseksi ainoa työntekijä Juho Kähkönen. - Ei talonrakentaminen yksin ole järkevää. Työ etenee paljon nopeammin kahdestaan, se on asiakkaankin etu, Kekäläinen perustelee. Firman vakaus ja kohtuullinen tulo tavoitteena Yrittäjyydessä kaveruksia viehätti itsenäisyys ja mahdollisuus kehittää yritystä omien näkemysten mukaan. Holopainen uskoi pitkän kokemuksensa ansiosta osaamiseensa ja asiakkaiden löytymiseen, Kekäläinen halusi heti valmistuttuaan työllistyä rakentajana. Hänen aiempi yrittäjyytensä maatila- matkailussa toi epävakaasti tuloa, rakentamisen hän toivoo olevan suhdanneherkkyydestään huolimatta vakaampi tulonlähde. Puoli vuotta toimineeksi yritykseksi he ovat jo hyvässä vauhdissa. Töitä on molemmille sopivasti, vaikka markkinointikulut ovat tähän asti olleet vasta vaatimattomat 49 euroa. - Se on nettidomainin perustamiskulu, selittää Holopainen ja lisää yrityksen kotisivujen olevan tekeillä. He toteavat, että paras markkinointikeino on hyvä maine. - Pyrkimyksemme on hankkia näin elantomme, saada firma vakaasti pyörimään ja kasvattaa sitä maltillisesti, turhia riskejä ottamatta. Toisen työntekijän, luotettavan, osaavan ja ammattitaitoisen rakentajan etsintä onkin heillä käynnissä. Pienestä pitäen Tuusniemen pankin asiakkaina Yrittäjät vannovat yhteistyön nimeen. Kaikkea ei tarvitse ennättää tai osata tehdä itse. Heillä on luotettavat kumppanit, joiden puoleen voi tarvittaessa kääntyä. Yksi yhteistyökumppaneista on Tuusniemen Osuuspankin Niiralan konttori. Sinne yrittäjät askelsivat ideoineen heti alussa ja neuvotteluyhteys ja rahoitusratkaisut löytyivät kotikylän pankin kaupunkikonttorista heti. - Asiointi on niin mutkattoman helppoa. Emme me muualta edes kyselleet tarjouksia, kun pienestä pitäen olemme asiakkaita olleet, miehet summaavat. Pankin virkailijoiden tuttuus heitä lämmittää. - Ei isoissa pankeissa meitä kukaan tunne. Niiralan konttoriin kun soittaa pirauttaa, niin vastaus tiedusteluun tulee saman tien. Talonrakentaja Arvi Kekäläinen ja kivitalojen rakennesuunnittelija Olli Holopainen pyörittävät yhteistä yritystään. Hyvät ja mittatarkat suunnitelmat säästävät asiakkaalta euroja ja työn toteuttajilta hermoja. Alueliite Savo Koivunlehti TEKSTI JA KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Okay on Opetushallituksen rahoittama hanke, jossa ovat mukana Juvan, Joroisten, Puumalan, Sulkavan ja Rantasalmen lukiot. Yhteistyökumppanina on muun muassa Savonia Ammattikorkeakoulu ja eri yrityksiä. Hankkeella kannustetaan nuoria yrittäjyyteen. Joroisissa yli 30 prosenttia lukion toisluokkalaisista on ottanut yrittäjyyden oppiohjelmaansa. - Kaikki kiinnostuneet eivät edes mahtuneet kursseille, kertoo rehtori Timo Smolander. Yrittäjänä saa päättää itse Yrittäjyyskasvatuksen 5 opintoviikkoa sisältävät muun muassa johtajuus- ja alaistaitoja, taloushallintoa, palkanlaskentaa, markkinointia ja havainnollistavia tositarinoita yrittäjyydestä yrittäjien itsensä kertomina. Nuoret suunnittelevat myös oman kuvitellun yrityksen, ja esittelevät sen muulle ryhmälle. Henna Räisänen ja Henna Huupponen osallistuivat yrittäjyysopintoihin, koska uskovat tiedosta olevan heille myöhemmin hyötyä. Lisäksi kurssi on virkistävä vastapaino lukuaineille. Yrittäjyyden idea on heille selvinnyt. - Yrittäjä saa päättää toimenkuvastaan itse. Alaisena ei tätä mahdollisuutta ole, pohtii Räisänen. - Yrittäjyydestä saa haastetta elämään ja pääsee toteuttamaan itseään, sanoo Huupponen. Lukiossa on ideoitu myös osuuskuntamallia, joka pyörittäisi luokkien toimintaa ja varoja. Kokeilu alkanee ensi syksyn ykkösluokkalaisten kanssa. Osuuskunta toimisi kuin yritys konsanaan, tehden liiketoimintasuunnitelmat ja kirjanpidon. Yrittäjyyttä on rahankeruukin Yrittäjähenkisyyttä vaatii kakkosluokkalaisten vuosittainen kahden viikon mittainen Euroopan matka, jonka rahoituksen he keräävät itse. Kansainvälisyys on yksi lukion painopisteistä ja matka on yksi lukioajan kohokohdista. - Olemme esimerkiksi siivonneet yritysten tiloja, olleet toimitsijoina teräsmieskisoissa ja Joroisten musiikkipäivillä, sekä myyneet vessapaperia, tytöt luettelevat muutamia lukuisista rahankeräystavoista. He kertovat innostuneesti matkan sisällöstä ja rahan keräämisestä. - Olen halunnut hankkia matkarahat Koivunlehti Henna Huupponen ja Henna Räisänen selailevat saksankielen oppaita, he tarvitsevat saksan kieltä keväällä tehtävällä Euroopan matkalla. - Keräämme itse matkarahat, tytöt kertovat tarmokkaasti, yhtenä osoituksena yrittäjähenkisyydestä. Joroisten lukiossa voi opiskella yrittäjyyttä Nykylukiot tarjoavat opiskelijoilleen myös käytännönläheisyyttä. Joroisten lukio on mukana valtakunnallisessa Okey - avain yrittäjyyteen -hankkeessa. itse. Se tuntuu paremmalta kuin pyytää vanhemmilta, Huupponen huomauttaa. - On kiva tehdä työtä, raha tuntuu silloin ansaitulta, peesaa Räisänen. - Rahan hankinta matkaa varten on konkreettista yrittäjyyttä, rehtori lisää ja mainitsee isona ponnistuksena Leijonien kalenterin. Siihen nuoret myyvät mainokset ja valmistavat kalenterin painokuntoon. Nuoret pankille tärkeitä Joroisten Osuuspankki on lukion pitkäaikainen yhteistyökumppani. Pankinjohtaja Jukka Paasonen kertoo, että nuoret ovat monessa mukana, esimerkiksi hoitavat pankin tilaisuuksien kahvituksia. Pankki on osallistunut yrittäjyyskasvatukseen esimerkiksi laatimalla perustettavalle osuuskunnalle säännöt. Pankille nuoret ovat tärkeä asiakasryhmä. Ylioppilaskeväänä pankki kutsuu uudet ylioppilaat juhlavaan iltatilaisuuteen, jonka ohjelmassa on myös kiinnostava ajankohtainen esitelmä. Pankki kertoo tilaisuudessa mahdollisuuksistaan tasoittaa nuoren tietä maailmalla. - Toivomme, että oman paikkakunnan pankki jäisi mieleen ja vaihtoehdoksi myös nuoren muutettua muualle, Paasonen sanoo. Alueliite Savo TEKSTI JA KUVAT: ANNA-LIISA PEKKARINEN Vieremän nuorisotoiminnan ideanikkarina ja järjestäjänä on Klubitoimikunta. Sen jäseniä ovat tänä vuonna Vilja Katainen, Teemu Hentilä, Rosa Pellikka, Marjo Kauppinen, Joni Niskanen ja Tatu Honkajärvi. Kuvasta puuttuvat puheenjohtaja Miska Partanen, varapuheenjohtaja Niko Kärkkäinen, Jonna Rönkkö ja Petri Nissinen. Vieremän nuorisoklubi Vieremällä nuoret yhdistää Vieremän Nuorisoklubi. Se pyörittää nuorisotoimintaa vapaaajanohjaaja Raili Turusen johdolla. Klubi on saanut toimintansa niin vetäväksi, että suurin osa nuorista ilmaantuu nuorisotalolle heti sen auettua kuuden jälkeen illalla. - Meillä ei erotella ketään, kaikki otetaan vastaan, sanoo Marjo Kauppinen, klubitoimikunnan varajäsen. Alueliite Savo Vanhalla kirkonkylän koululla toimivan nuorisotalon vuoden toiminnan suunnittelee klubitoimikunta, johon kuuluu seitsemän varsinaista ja kolme varajäsentä. Puheenjohtajana tänä vuonna on Miska Partanen. Toimikunnan jäseneksi pyydetään ja tehtävä on haluttu. Jäsen saa arvokasta ryhmätyö- ja järjestökokemusta ja lisäpisteitä jatko-opintoihin, kaiken muun mukavan lisäksi. Tunnelma nuorisotalolla on rento ja kaveruutta henkivä. Ovi käy tiuhaan, nuoret tulevat ja menevät, pingis- ja biljardipallot kiitävät, korttia pelataan, tietokoneella surffaillaan, rupatellaan. Ja katsotaan salkkareita. - Silloin ei saa kuulua hisahdustakaan, kaikki ahtautuvat television ääreen, kertoo Turunen. Energiaa joka lähtöön Nuoret eivät kuitenkaan vain oleile nuorisotalolla, vaan toiminta on kerrassaan hengästyttävän moninaista. Ei vain nuorille, vaan myös muille vieremäläisille on nuorisotalosta paljon iloa. Pientä korvausta vastaan nuorisoklubilta saa energisten nuorten ”iskuryhmän”, joka esimerkiksi haravoi pihan, tekee puusavottaa, kerää pelloilta juurakoita ja kiviä, hoitaa tilaisuuksien kahvituksen ja Koivunlehti Raili Turunen, vapaa-ajanohjaaja, on jo kymmenen vuotta ollut nuorisotalon vastaavana. Nuorille hän on se kokoava voima, joka on mukava ja kiva, mutta omaa myös tarvittavan auktoriteetin. on touhun paikka makkaranmyynnin, leipoo tilauksesta, pesee ikkunoita, hoitelee muuttoja, ovatpa nuoret maalanneet yhden navetan ja työhallinkin! Lisäksi nuoret pitävät diskoja, hoitavat omaa kioskikauppaansa, keräävät marjoja, tekevät myyntiin joulukoristeita ja ovat toimitsijoina raveissa ja yleisurheilukisoissa. Klubin varoilla on muutama nuori suorittanut ensiapukurssin ja hygieniapassin. SimaShow on luku sinänsä. Joka vappuaatto nuoret myyvät kuulua simaansa ja munkkejaan. Niitä väännettiin viime vuonnakin 650, ja päälle 300 litraa simaa. Kaikki meni, eikä riittänytkään. Koivunlehti Päämääränä ulkomaanmatka Kaiken tämän energian päämäärä on kirkas: jokavuotinen matka Eurooppaan. Tänä vuonna bussilastillinen nuoria oli syyslomallaan viikon Lissabonissa. - Viime vuonna olimme Roomassa. Olemme käyneet myös Ateenassa, Bratislavassa ja Prahassa, luettelee Turunen muutamia kohteita. Rahoitus matkaan pitää pääosin ansaita itse. - Meillä on pistejärjestelmä. Mitä useampiin tehtäviin osallistuu, sitä enemmän saa pisteitä ja sitä vähemmän maksaa matkastaan. Nuorisotalon säännöt tietää jokainen kä- vijä ja noudattaa niitä. ”Tiällä käättäävyttään”, painottaa Rosa Pellikka, savolaisittain viäntäen. Mottona on yleisjärkevä käytös. ”Meillä koulumaailman häiriköt kokevat iltaan mennessä ihmeparantumisen”, naurahtaa Turunen. Klubin alaikäraja on 13 vuotta, yläikärajaa ei ole, mutta parikymppisiäkin käy. Klubilaisille Vieremän Osuuspankki yhteistyökumppanina on tuttu, mukava paikka poiketa. Sen lisäksi, että klubilla on pankissa tili, ovat nuoret olleet pankin tilaisuuksissa vastaamassa esimerkiksi kahvituksesta. Nuoret ovat myös haravoineet syksyisin pankin pihan. Alueliite Savo TEKSTI JA KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN TEKSTI JA KUVA: JOUNI MÄÄTTÄ. Koivunlehtipankki kirittää hirvikoiria Suuren suosion saaneet Koivunlehti Haukut hirvikoirille järjestetään vuorovuosina Kiuruvedellä ja Lapinlahdella. Lapinlahden Osuuspankin isännöimmät kisat olivat lauantaina 11.9. jo kahdeksatta kertaa, ja ne keräsivät ennätysmäärän, peräti 33 koiraa kilvoittelemaan ykköspalkinnosta, paikallisosuuspankin lahjoittamasta hirvikivääristä. Kisat, jotka alkoivat jo ennen kuutta aamulla, pidettiin Mäntylahden Vedon talolla. Ylituomari Keijo Vitri evästi toistasataa harrastajaa hirvikokeeseen, jonka koetoimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana Aimo Rieppo, muina jäseninä Mika Koskinen, Niina Halonen ja Tuomo Kekkonen. Päivästä tuli odotetusti pitkä, olivathan kauimmaiset koealueet Kiuruvedellä saakka. Lopulliset tulokset olivatkin selvillä vasta iltakymmenen jälkeen. Kokeissa palkittiin kaikki ykköstuloksen saaneet pokaaleilla ja muilla lisäpalkinnoilla. Ykkösen saavuttaneita koiria oli kaikkiaan 15. Kisan paras koira oli Esko Ålanderin omistama harmaahirvikoirauros Reettala Tahvo 97 huippupisteellä. Toiseksi sijoittui outokumpulaisen Jarmo Kontkasen Onnivaaran Enne pistein 90. Kokeitten kolmas ja samalla paras narttu oli kaavilaisen Arto Nykäsen omistama Reettala Rasse 88,5 pisteellä. Onnistunut tapahtuma oli paikallisosuuspankin ja Lapinlahden Kennelkerhon näyte hyvästä osaamisesta ja sujuvasta yhteistyöstä. Maanomistajat ja metsästysseurat ansaitsevat kiitokset myötämielisyydestään tapahtumaa kohtaan, samoin tapahtuman muonituksesta vastanneet emännät. Lapinlahden Osuuspankin toimitusjohtaja Aimo Rieppo ojensi kilpailun voittajalle Esko Ålanderille komean hirvikiväärin. Rieppo itsekin on armoitettu hirvimies. Alueliite Savo POPparointia Tällä palstalla nuoret pohtivat tulevaisuuttaan, ja sitä miten pankki ja raha-asiat elämään vaikuttavat. Tällä kertaa keskustelemassa ovat Joroisten lukion kakkosluokkalaiset Nora Salo ja Sanna Immonen, jotka opiskelevat valinnaisaineena yrittäjyyttä. Paneudumme siihen. Pomous ei saa nousta päähän - Minua yrittäjyys kiinnostaa, vanhempanikin ovat yrittäjiä. Toimiala voisi olla vaikka jotain liikuntaan tai hevosalaan liittyvää, Sanna ilmoittaa. Noran mielestä yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto siksi, koska se on ”oma juttu”, saa tehdä mitä todella haluaa. - Kun idea löytyy, saa linjan valita ja päättää asioista. Alaisena ääni ei kuulu, Nora sanoo ja Sanna täydentää, että yrittäjänä saa olla pomona muille ja itselle, mutta pomous ei saa nousta päähän, vaan pitää toimia järkevästi. Hiljattain päättynyt lama pistää tytöt miettimään yrittäjyyden riskejä. - Pieni yritys voi helposti mennä konkurssiin, jos ihmisiltä loppuu kiinnostus tuotteeseen. Isot yritykset jyräävät yli, Sanna summaa. - Tai jos sattuu jokin isompi vahinko, menee maine, Nora pähkäilee. Tytöt puhuvat kuin liikkeenjohdon konsultit todetessaan järkevästi, että toiminnan pitää olla laadukasta ja vahvaa, jotta homma varmasti kannattaa. Miten sijoitetaan? Pankilla on yrittäjän elämässä iso rooli, sen tytöt tietävät. - Pankki rahoittaa, mutta vain jos hommat ovat kunnossa. Antavatkohan pankit neuvoja ja tietoa raha-asioista, jos ryhtyy yrittäjäksi, Nora miettii. - Voisi olla hyväksi tietää myös, miten sijoittaa rahaa. Yhteiskuntaopista on minulle jäänyt mieleen vain, miten raha kasvaa eniten korkoa. Nora on saanut pankkikortin hiljattain ja asiakaspalvelu pankissa oli tosi hyvää. - Ystävällinen virkailija tuli ihan näyttämään automaatille, miten korttia käytetään, hän ihmettelee. Raha-asioiden hoito on hänelle tuttua koulustakin, hän ja Sanna nimittäin huolehtivat keväällä tehtävän Euroopan matkan rahoista. - Luokallamme on avattuna tili pankissa ja me hoidamme kirjanpidon, näin tuntumaa yrittäjyyteen ottavat tytöt tuumaavat. Itse tienattua rahaa arvostaa Jatko-opintojen rahoituksesta heillä on vielä varsin suurpiirteinen käsitys. - Miten sitä opinnot rahoittaa, ei raha puussa kasva, havahtuu Nora, mutta huojentuu muistaessaan kesätienestinsä. Niillä pääsee alkuun. Kesäisin olisi kyllä mukavampi vain lomailla, mutta kun ei käy vanhempien pussilla, oppii arvostamaan rahaa. Sanna toteaa, että aikanaan on mietittävä tarvitseeko opintolainaa. Hänestä pankkisuhde kotikylän pankkiin kannattaa säilyttää, siellä kun on tottunut asioimaan. - Vaikka kyllä vanhemmat silti joutuvat auttamaan, hän aprikoi. Koivunlehti
© Copyright 2024