Sauna-lehti 4/2010 - Suomen Saunaseura ry
4/2010 6 S I S Ä L L Y S 3 Saunaseura - arvokas suomalaiskansallisinstituutio 4 Vihdottavana yrittisaunassa Latviassa, Eija Elomaa 8 Latvian kansa ja kieli ja sekä Daina-säkeet latvilaisen saunaperinteen taustalla, Juris Batna Ben Grass 10 Nainen ja sauna, Marketta Forsell 14 Löylyn lyömät, ”Naisten vuoro”, Ritva-Liisa Sannemann 17 Sauna hoitaa mieltä, Ritva-Liisa Sannemann 18 Saunomassa Pekingissä, Antero Takala 19 Sykähdyttävä vihtatanssi Rakveressa, Pentti Kangasluoma 20 Lentokenttäsauna a´la Frankfurt, Jukka Tolvanen 22 Lauttasaaren lintuja ja ihmisiä, Pekka Laaksonen 26 Perinteistä riihisaunatunnelmaa Nauvossa, Liisa Uurtamo 28 Kansainvälinen Saunakongressi Tokiossa, Risto Elomaa 31 Kv-Saunaliiton kuulumisia, Marketta Forsell 32 Uudet säännöt 34 Toimintasuunnitelma 2011 36 Miksi kuulua Saunaseuraan, Kristian Miettinen 37 Saunaseuran jäsenkysely 2010, Kristian Miettinen 41 Lahjoita suomalaiseen saunaan! 42 Naisten ja miesten sauna, oma ja muiden sauna -keruukilpailu 43 Uudet jäsenet 44 TuKu tiedottaa: Maailman saunat 2010, Pekka Tommila 45 Aukioloajat 46 Syyskokouksen päätöksiä 47 Yhteystiedot 48 Sauna-lehden artikkelit 2010 49 Mediakortti Sauna 4/2010 Sauna-lehti: 64. vuosikerta tilaushinta 25€ /vsk Julkaisija: Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10 00200 Helsinki puh. 010 439 5600 www.sauna.fi Sauna-lehti löytyy myös kotisivuilta Toimituskunta Risto Elomaa, pj Pekka Laaksonen, vpj Timo Martikainen Lisa Mäkelä Raili Vihavainen Kristian Miettinen, siht. Päätoimittaja ja toimitus Raili Vihavainen Etukansi Lauttasaaren linnut ja auringonlasku Kuva Juha Laaksonen 2 Sauna-lehti 1/2011 aineistopäivä 7.2.2011 ilmestyy viikolla 10 Painopaikka: Newprint Oy ISSN0357-6566 Saunaseura - arvokas suomalaiskansallisinstituutio Suomen Saunaseura on arvokas suomalaiskansallinen instituutio. Eräänlainen ikoni – sen historia on ansiokas osoitus halusta kehittää suomalaista saunaa ja kulttuuria. Seuran ytimenä on Saunaseuran jäsenistö. Kun on tutkittu, mistä Suomi tunnetaan, on sauna ja luonto yleensä esillä. Siis sauna on meille ehdoton Suomibrändiä vahvistava tekijä ja myös merkittävä vientituote. Mielenkiintoista on kuitenkin todeta, että ns. maabrändiä Suomelle kehittänyt toimikunta ei pitänyt ennakkotietojen perusteella suomalaista saunaa brändiä vahvistavana tekijänä. Tätä voi ainakin nopeasti arvostella ja ihmetellä, sillä kyllähän Suomi saunoistaan tunnetaan. Olemme nyt tilanteessa, jossa on kysyttävä, miten parhaiten voimme aatteellisena yhdistyksenä toteuttaa Seuran säännöissä mainittuja tavoitteita. Siis miten vaalimme suomalaista saunaperinnettä, miten teemme siitä tunnetuksi ja miten korostamme saunomisen merkitystä terveiden elämäntapojen ylläpitäjänä. Tästähän on kysymys! Uudet säännöt on nyt hyväksytty ja sen mukaan pyrimme myös hiomaan seuraamme suomalaisten saunayhdistysten kattojärjestönä ja voimme kuulua myös jäsenenä alan kansainvälisiin järjestöihin. Siis paljon on uusissa säännöissä ja tarkoituspykälässä luvattu. Olen ollut erittäin pitkään Saunaseuran jäsen. Muistan isäni kanssa 11-12 vuotiaana merkinneeni eurassa olleeseen painokirjaan painokseni 42 kg. Nyt on painoa hieman enemmän. Olen käsittänyt tulleeni valituksi mm. entisten työtehtävieni takia ja toiminnastani johtokunnassa. Totean vielä kerran, että valintani on minulle suuri kunnia ja velvollisuuteni on toimia saunan tarkoitusperien toteuttamiseksi. Mutta ennen kaikkea valinnan perusteena on saada seuran jäsenet viihtymään saunoissamme ja saada heidän aktiivisuutensa palvelemaan suomalaista saunakulttuuria. Miten se voi tapahtua. Uskon, että Saunaseura on ennen kaikkea jäsenten seura, josta välittyy viesti yhteiskunnallemme: pidetään huolta toisistamme ja kuunnellaan toisiamme. Siis olemme myös hyvin yhteiskunnallinen ja humaani seura ja esimerkki siitä, että nykyinen hektinen meno ei aina ole hyvästä, mehän pysähdymme miettimään saunan lämmössä monia asioita. Jäsenkysely osoitti, että meidän on toimittava niin, että voimme olla aktiivisia seuralaisia, mutta emme pakota ketään mihinkään. Aktiivisuus on esimerkiksi sitä, että Seuran jäsenten piirissä kehitetään saunakulttuuriin liittyviä tapahtumia, saunamatkailua jne… Saunatalomme kunnossapito on tärkeä tehtävä. Olemme viime vuosina voineet tulorahoituksella rahoittaa korjaustoimet. Hyvä niin ja tämä rahoitus on merkinnyt nyt sitä, että upea Vaskiniemen kiinteistö on varsin hyvässä kunnossa. Pidetään edelleen siitä huolta. Toimintasuunnitelma vuodella 2011 on haasteellinen. Se vaatii paljon työtä johtokunnalta. Johtokuntatyötä pyrin tehostamaan, kuitenkin on selvää, ettemme voi kaikkea saada aikaan ilman palkattuja toimihenkilöitä tai palvelusopimuksen välityksellä työtä tekeviä. Siis voi kysyä, onko asioita liikaakin otettu suunnitelmaan. Silti yksi asia on aivan selvä. Tämä on jäsenten seura ja heitä on kuunneltava. Siksi aion liikkua itse saunassa ja kuunnella jäseniä. Vielä yksi asia. Toivon, että saamme vietyä eteenpäin toimintasuunnitelmassa vuodelle 2011 esitettyjä asioita, esim. tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan tehtävä on asetettu jopa liian haasteelliseksi jne. Toteaisin, että toimintamme on mitoitettava resursseihin sekä henkisiin että taloudellisiin. Saammeko johtokunnan ja toimikuntien työstä irti riittävästi, riippuu loppujen lopuksi innostuksesta seuran toimintaan. Sitä yritän pitää yllä. Tärkeintä loppujen lopuksi on saunan perustoimintojen turvaaminen ja tällöin on vain tukeuduttava jäsenistöön. Suomen Saunaseura on harvinaisen hieno yhteisö ja sillä on hieno jäsenistö. Pitäkäämme sen mainetta hyvänä ja toimikaamme hyvässä yhteistyössä keskenämme. Kiitän vuoden 2010 johtokuntaa ja sen entistä puheenjohtajaa Lasse Lehtosta hyvästä työstä. Lopuksi kiitän vielä seuran toiminnanjohtajaa Kristian Miettistä, emäntää Maikki Lambergia, lämmittäjä ja kiinteistönhoitaja Seppo Pukkilaa sekä muita palvelusopimusten tehneitä hyvästä vuodestamme. Hyvää Joulua Ja uutta vuotta 3.12.2010 Ben Grass 3 Bruverin päärakennus kuvastelee tyynen lammen pintaan. eiJa elomaa Kuvat risto elomaa Vihdottavana yrttisaunassa Latviassa Kesäiseen Latvian matkaan sisältyi edellisessä numerossa kuvatun saunomisen lisäksi mielenkiintoinen käynti ”Bruveri” – nimisessä vierastalossa lähellä Siguldaa, missä ”Latvijas Pirts” ja ”Latvia Pirts Union” järjestivät täyden palvelun yrttivihtomis - yms. saunakokemuksen, joka kesti yli neljä tuntia. Bruveri on äskettäin rakennettu sauna- ja kylpykeskus, jossa saunomisen lisäksi voi pitää kokouksia ja vaikka yöpyä. Latvian saunaseurat olivat koonneet paikalle omia kylvettäjiään ja hierojiaan. Paikalla oli myös aromaterapian osaajia, nikaman niksauttajia sekä vaikkapa terveysteen, hierontapalikoiden jne. tuotteiden esittelijöitä ja myyjiä. (Osa teepusseista oli muuten tarkoitettu käytettäviksi saunassa ihon hoitoon eikä lainkaan teen tekoon.) Sauna 4/2010 Paikan esittelyn jälkeen jakauduimme kahteen ryhmään kahteen eri saunaan. Kummankin saunan tupaan oli katettu erilaisia pikkupaloja, yrttiteetä sekä paikan erikoisuutta koivunmahlajuomaa, jota oli vielä säilynyt maakellarissa keväältä. Meidän saunamme saunamajurina toimi isokokoinen Juris Kraucis, joka onneksi puhui myös jonkin verran saksaa. Hän esitteli tällä kertaa käytettävät vihdat sekä yrtit ja valmisteli saunat kylvetyskuntoon. Latvialaiseen yrttisaunaperinteeseen kuuluu runsaasti erilaisia kasveja, joilla on erilaisia vaikutuksia ihmisen ruumiiseen ja psyykeen. Odotellessani vuoroani (Juha Pentikäinen ja mieheni olivat ensimmäisenä vuorossa) ehdin 4 Vasemalla kylvettäjä Juris Kovics lepäämässä. Keskellä Baltic Timesin toimittaja Philip Birzulis ja oikealla Latvian saunaeuran puheenjohtaja professori Alvis Paegelitis. tutustua hieman noihin vihtoihin käytettyihin kasveihin. Varsinaisesti vihtoina käytetään mm. koivua, tammea, pihlajaa, lehmusta, mustaherukkaa, haapaa, omenapuuta, tervaleppää, pajua, pähkinäpuuta ja katajaa. Omana erikoisuutenaan mainitaan sireeni ja erikoisesti kukkiva sireeni mm. morsiamen vihtomiseen. Kullakin kylpykerralla pyritään käyttämään ainakin neljää tai viittä puulajia ja ainakin kahdeksaa vihtaa. Meillä oli käytössä kuusi. Parhaimmillaan puulajeja voi olla kahdeksan ja vihtoja siis 16. Osa pehmeimmistä on erikoisesti suositeltavia lapsille, kun taas vaikkapa katajaa käytetään vain aikuisille ja useimmiten lehtipuuvihdan keralla. Lauteet ja lattia oli peitetty erilaisilla oksilla, kukilla ja yrteillä, joista monien vaikutuksista löytyy tietoa myös vaikkapa suomalaisesta professori Rautavaaran kirjasta ” Mihin kasvimme kelpaavat”. Sauna 4/2010 Latvialaiset käyttävät ainakin apilaa, lehtomaitikkaa ja päivänkakkaraa. Tärkeitä ovat myös vuohenputki, kalmojuuri, nokkonen, pujo, alvejuuri, poimulehti, virmajuuri, peltokorte, kamomillasaunio, valkopeippi, piparjuuri, liperi yms., joita kaikkia kasvaa yleisesti Latviassa. Mm. Bruverin lähellä on suuri niittyalue, josta yrttejä kerätään käytettäväksi saunassa. Ja tietysti kaikki ovat biologisesti kasvatettuja. Kasvien kerääminen ja kuivattaminen käytettäväksi myöhemmin on tarkkaa puuhaa ja paras keräysaika on lähellä kesäpäivän seisausta eli ns. vanhaa juhannusta, jolloin aurinkoa on eniten. Kesäpäivän seisaukseen liittyy myös vanhoja uskomuksia ja silloin kasvien vaikuttavien aineiden määrän uskotaan olevan maksimissaan. Kasvit lajitellaan ja niputetaan ja kuivataan saunan ylisillä tai ladossa ilmavasti orsilla, kuten tehdään vihdoillekin. Kuivauksen jälkeen säilytys tapahtuu ilmavassa tilassa nippujen riippuessa alaspäin orsilta. 5 Minut komennettiin Sirkkaliisan kanssa lämmittelemään, kun Juhaa vielä vihdottiin. Lauteet oli peitetty useilla kasveilla, joista päällimmäisenä tunsin ainakin alvejuuren, pujon ja apilan ja niiden tuoksun. Lauteilla oli myös lehtipuiden oksia. Kasvojen kohdalla lauteille oli laitettu koivu- ja ilmeisesti pähkinäpuun oksista tehty vihta. Saunan lämpötila oli noin 60 astetta ja noin 15 minuutin esilämmittelyn jälkeen Juris komensi minut lauteille selälleni ja peitti kasvoni vihdalla. Hiljalleen hän vihtoi minut päästä päähän mukaan lukien sormet ja varpaat.Vihtaa vaihdettiin usein ja lopulta vihdan seassa oli myös pieni katajavihta, joka oli haudottu pehmeäksi. Vihtomisen aikana Juris heitti löylyä vähän kerrallaan. Löylyveteen oli lisätty yrttejä ja kukkia, joiden tuoksu täytti saunan. Vihtomisen jälkeen Juris talutti minut viereiseen lampeen ja komensi kellumaan ja unohtamaan kaiken muun. Kellumista jatkui ehkä viisi minuuttia, ajantaju tosiaan katosi, jonka jälkeen palattiin saunaan lämmittelemään. Lauteille piti nyt asettua niin, että jalat olivat n. 60 asteen kulmassa seinää vasten, jotta sydämelle tulee varmasti tarpeeksi verta. Löylyä lisättäessä hitaasti lopulta jalkoja alkoi polttaa, mikä oli poistumisen merkki. Tosin siinä vaiheessa Juris pakotti vielä istumaan muutaman minuutin, jotta sydän on varmasti tasaantunut ja verta myös päässä riittävästi. Alvejuurta ja pujoa odotamassa levitystä lauteille. Saunan ulkopuolella oli saatavana lisäksi hierontaa jaloille joko kapulalla tai päreen näköisellä puusäleellä. Jälkimmäistä käytettiin myös selän hierontaan. Minulle riitti nähdä, kuinka Ristoa hierottiin. Tuo päre näytti jättävän ihoon isoja punaisia läikkiä lyöntien jäljiltä ja Risto sanoi toimenpiteen olevan kivulias. Paikalla oli myös pari oikeata hierojaa sekä aromaterapian asiantuntija. Aikapulan vuoksi jouduin tyytymään hierontaan, vaikka aromaterapia olisi ollut varmasti erittäin mielenkiintoista, sillä ainakin osa tuotteista oli latvialaisia ja niistä ja niiden vaikutuksista pidettiin seminaarin yhteydessä esitelmä. Koko käsittelyn ajan tarjolla oli tuota mahlajuomaa, teetä sekä pieniä latvialaisia suolapaloja, mutta esim. olutta ei ollut missään. Sää suosi meitä koko vierailun ajan. Saunomisen välissä oli miellyttävää istua ulkona lepäämässä . Valitettavasti tosin hyttysiä ilmestyi sinnekin illan viiletessä. Tämän jälkeen iso tuopillinen mahlajuomaa nestetasapainon tasaamiseksi ja olo oli taivaallinen. Mikäli nuo vihta- ja yrttiasiat jäivät kiinnostamaan enemmänkin, seuran toimiston kautta on mahdollista tilata kirjaa "Herbal Day, Latvian Traditional Bath". Sauna 4/2010 6 Teepöytä (yllä). Harvian jatkuvalämmitteinen puukiuas jaksoi pitää juuri ja juuri tuon 60 asteen lämpötilan (alla). Sauna 4/2010 7 Juris Batna Latvian kansa ja kieli ja sekä Daina-säkeet latvilaisen saunaperinteen taustalla Latvian kieli kuuluu baltialaiseen kieliperheeseen ja on siten indoeurooppalainen kieli. Latvialaisten esi-isät muuttivat muiden balttien kanssa Euraasian mantereen itäosasta Itämeren kaakkoisosiin noin 2500 eKr. Kreikkalainen historioitsija Herodotos mainitsee ensimmäisenä baltit noin 500 eKr. käyttäen heistä nimeä Neuri. Roomalainen Tacitus käyttää balteista vuonna 98 jKr. nimeä Aisti. (Latvju dainas) ovat maailmankuuluja. Latvian ulkopuolella dainoille ovat tuoneet mainetta mm. saksalainen filosofi J.G. Herder ja Harvardin yliopiston professori Albert Lord. Dainat käsittävät kaikkine muunnelmineen 1,25 miljoonaa säettä ja laulua. Perinteisesti on saunaa käytetty Latviassa parannuksen lähteenä. Latvialaisen sananlaskun mukaan ”jollei olisi saunoja ja yrttejä, lääkäreitä kannettaisiin kultatuoleissa”. Kaksi balttiheimoa, liettualaiset ja latvialaiset, selvisivät saksalaisten ja venäläisten hyökkäykNykyisin latvian ja liettuan kielet ovat ainosistä ja valloituksista. Heimot puhuvat nykyään at elävät, alkuperäiset indoeurooppalaiset kiekansankieltään omissa maissaan. let ja ne ovat vanhempia kuin intialaisten Vedojen sanskriitti. Nämä esimerkit osoittavat, että Latvialaiset kansanrunot ja -laulut, dainat, kylpyperinteemme ovat hyvin vanhoja. Sauna 4/2010 8 Mielestäni yksi tapa palata pehmeään lääkintään kulkee kylpyperinteiden kautta. Perinteinen latvialainen sauna vähentää ahdistuneisuutta ja elimistön myrkkyjä. Saunaa voidaan käyttää hoito-ohjelmien osana Juris Batna lt., dosentti, psyKoterapeutti, latvian lääKetieteellisen saunaKoulun JoHtaJa, ”maaseutusaunat” -yHdistyKsen JoHtaJa, luennoi saunaseuran syysKoKouKsessa otsiKolla: ”latvialaisen perinteisen saunan HenKiset Ja psyKofyysiset ominaisuudet”. Batnan luennon muista osista on Jo Kerrottu sauna 3/2010 –leHdessä s. 9. Sauna 4/2010 9 marKetta forsell Nainen ja sauna Otteita luennosta ”Bath Culture and Women from Ancient Greece to Modern Finland” XV Kansainvälinen saunakongressi 2010, Tokio Kylpyläkulttuuria on ollut olemassa eri muodoissaan ihmiskunnan historian alkuajoista lähtien. Eri kansojen perinteistä löytyy runsaasti eri tyylisiä kylpykulttuureja, joihin läheisesti liittyy myös uskonnolliset menot, sairauksien parantaminen, rituaalit, ruumiinharjoitukset, rentoutuminen, seurustelu ja keskinäinen viihtyminen. Aikoinaan kylpyläkulttuuri levisi Kreikasta Roomaan n. 300-luvulla eKr. Mm. Pompeijista on löydetty muutama suurehko kylpylä – balneum, joissa selkeästi on kaksi osastoa: toinen suurempi on tarkoitettu miehille ja toinen pienempi naisille. Tutkimusten mukaan ”kreikkalainen sauna” olisi ollut muodissa vain ajoittain eikä kuulunut varsinaisesti kiinteänä osana roomalaista kylpylää – termiä. Termeistä kehittyi suuria huvittelukeskuksia, joista löytyi kaikki huvielämän ja kulttuurin muodot. Naisilla ja miehillä oli tapana kylpeä täysin alastomina myös yhdessä, joka tapa syttyi ja sammui aika ajoin. Kieltoja ja määräyksiä jaeltiin jatkuvasti. Rooman kylpylät muuttuivat ’lihan katedraaleiksi’ ja termit tuhoutuivat Rooman mahdin murtuessa. Kreikkalainen ja roomalainen kylpyläkulttuuri muuttui islaminuskoisissa maissa turkkilaiseksi kylvyksi/saunaksi, hammam. Islamilaiset kylpivät muutoinkin jo uskonnollisten säädösten mukaan. Bassano da Zara kuvaa 1520-luvulla värikkäästi myös naisten hammamia. Länsimaalaiset, jotka ovat tottuneet yhdistämään alastomuuden säädyttömyyteen, lisäävät varsin herkästi eroottista ilmapiiriä kuvauksiin ja ehkä siihen oli myös joskus aihettakin. Hammamiin ei ole menemistä mikäli ei ollut hoitanut ihokarvojen poistoa eli depilaatiota. Depilaatio kuuluu kuumissa itämaissa vuositu- hantiseen perinteeseen ja on tärkeä hygieeninen toimenpide, sillä ahkerasta peseytymisestä huolimatta on kuumassa ilmastossa erittäin vaikea pysyä hajuttomana ja suojella ihoaan ärtymiseltä, ellei poista ihokarvoja. Jopa Pariisissa keskiajalla ei pidetty sopivana päästää saunaan niin likaisia ihmisiä, että heidän ihokarvansa olivat ajamatta. 1200-luvulla Pariisiin perustettiin oma saunottajien ammattikunta. Vuonna 1399 uudet määräykset koskivat sekä mies- että naissaunottajia, heidän tuli olla kunnon elämää viettäviä, säädyllisiä ja puheissaan rehellisiä. Miesten saunoja kiellettiin lämmittämästä naisia varten. Pikkupojat seitsemään ikävuoteen asti saivat käydä naisten saunassa. Keskiajalla saunan palvelusväkenä oli useimmiten piikoja, jotka pesivät niin miehet kuin naisetkin, myös yksityissaunoissa talon piika pesi saunaväen. Vasta 1500-luvulta alkaen tuli renkien saunottaa miesten puolella ja piikojen naisten puolella. Saunapiian vaatetuksena oli valkea mekko. Keskiaikaisen saunakulttuurin rappio ja tuho oli alkanut Keski-Euroopan kaupungeissa 1500luvun alussa ja sen katoaminen vei noin kaksisataa vuotta. Sauna säilyi kuitenkin joissakin syrjäseutujen pienissä kaupungeissa ja kylissä (Alppien laaksot), Pohjolan perukoilla ja Venäjällä. Yleisesti saunojen sulkemisen syinä olivat moraaliset ja terveydelliset näkökohdat ja puun kulutus. Sauna 4/2010 10 Conrad Kieserin mielikuvituksellinen kuva höyrysaunasta, 1405 (yllä). Antiikin ajan kylpylä (ylhäällä vas.). Albrecht Dürer, kuparipiirroksen mukaan väritetty puupiirros naisten saunasta 1500-luvun alussa (ylhäällä oik.). Naisten hammam, Fazil Yildiz’in kirjasta Zanan Nameh, naisen historia, 1800-luku (oik). Suomalainen sauna on elävä ja muuntautumiskykyinen kulttuurimme osa Naiset hoitivat saunan lämmityksen sekä arkena että juhlina. Juhlapäiviin, liittyi runsaasti traditioita ja erilaisia uskomuksia. Entisaikaan sauna oli kaiken keskus ja nainen oli sen valtiatar. Siellä syntyivät tuleva isännät ja emännät, rengit ja piiat. Synnytyksessä oli mukana yleensä vanhempi kokenut nainen. Erilaiset maagiset riitit kuuluivat raskauden loppuvaiheisiin ja saunan lämmityspuillakin oli oma merkityksensä. Esimerkiksi, jos odotettiin nopeaa synnytystä, sauna lämmitettiin salaman pirstomilla puilla. Lapsivuodepäivät olivat naisten parasta lepoaikaa. Huolettomien tyttövuosien jälkeen suomalaisen naisen elämä on menneinä vuosisatoina ollut kovaa ja työntäyteistä. Lapsensyntymää seuraava aika oli näiden naisten elämässä ainoata loma- ja lepoaikaa, joten äidit viihtyivät saunassa monta viikkoa. Joulusaunaan liittyy runsaasti uskomuksia. Onhan joulu vuoden suurin juhla, uskonnollinen ja uskomuksellinen pyhäaika. Naiset huolehtivat joulusaunan lämmityksestä, huolehtivat perinteiden noudattamisesta, jotta yliluonnolliset olennot, haltijat ja tontut saivat kylpeä rauhassa ja nauttia talon tarjoamista antimista. Juhannussauna oli nuorten neitojen suosiossa, sieltä haettiin ennusteita tulevasta sulhasesta. Vihta heitettiin katolle ja tarkasteltiin mihin tyvi näytti, sillä sieltä oli saapuva tuleva sulhanen. Juhannusyö oli lemmennostoaikaa, jolloin tehtiin myös lemmenkylvetys. Tietäjä tai puoskarieukko kylvetti naimattoman tytön yhdeksästä puusta tehdyllä vastalla ja valeli hänet kolmesta lähteestä otetulla vedellä, jota oli terästetty panemalla vihkisormus kiuluun. Toiseen maailmansotaan asti suomalaiset naiset synnyttivät yleensä saunassa. Perinteiseen suomalaiseen hääseremoniaan kuului morsiamen kylvettäminen hänet avioliittoon luovuttavan perheen voimin. Morsiamelle kerrottiin samalla, miten erilaista elämä tulee olemaan miehen kotona ja millaista elo anopin haukansilmien alla on. Perinteitä kunnioitetaan; Saunomiskokemuksen nautittavuus kasvaa, jos saunoja uskoo edes hiukkasen saunatonttuun. Sauna on elvyttävä rituaali, jolla ehkäistään myös pahojen henkien vaikutus ja tuodaan onnea ja hyvää tahtoa koko asumukselle sekä talon eläimille ja maatalon tuotteille. Sauna oli paikka, jossa hoidettiin tauteja. Se oli siten eräänlainen terveyskeskus ja synnytyslaitos, ja myös paikka, jossa valmistettiin ruokaa ja peseydyttiin raskaan työpäivän jälkeen: monitoimitila, jossa suoritettiin monenlaisia kodin ja maatilan tehtäviä. Vihta on kuulunut ihmisen elämänkaaren lähes jokaiseen vaiheeseen. Se on liittynyt elämäämme salaperäisellä tavalla syntymästä hautaan. Vastalla/vihdalla on aina ollut keskeinen rooli saunakulttuurissamme. Nykyään ihmiset suomivat ihoaan mielihyvän vuoksi. Entisinä aikoina ei vihtaan suinkaan suhtauduttu yhtä kevyesti, vaan vihtomisen onnistuminen saattoi merkitä ihmishengen pelastamista. Vastasyntyneelle sidottiin oma pehmeä pieni vihta, jolla lapsi ensimmäisenä varovasti pestiin. Nuoren tytön tultua hedelmälliseen ikään tytön äiti sitoi tälle synnytysvastan, jolla loitsittiin hedelmällisyyttä. Maallisen taipaleen loputtua vainajalle sidottiin viimeinen vihta, joka asetettiin arkkuun vainajan pääaluseksi. Sauna 4/2010 12 Morsiussauna, osa Wenzel Hollarin 1600-luvun puolivälistä olevasta olevasta kuparipiirroksesta, Naisen elämä. Sauna on pysynyt samana ja samalla muuttunut. Siitä on tullut osittain elintasomme mittari. Lähes kaikkiin asuntoihin, olivat ne sitten omakotitaloja tai kerrostaloja, rakennetaan saunaosasto, koolla ei ole väliä. Nykyään naisten rooli on merkittävästi muuttunut, maaseutusaunat ja loma-asuntojen puulämmitteiset saunat ovat lähes kokonaan miesten valtakuntaa lämmitysvaiheessa. Nykyajan naiset nauttivat eri tilaisuuksissa naisten saunoista, pidetään iloisia saunailtoja, lenkkisaunoja ja nuoret naiset järjestävät perinteiden mukaisia morsiussaunoja ystävättärilleen. C.P. Elfström, herrasväen sauna 1800-alkupuolella, Oulu. Tiedettiin, että vasta, joka on tulen tuttu ja kiuaskiven koskettelema, kelpaa moniin taikojentekijän riitteihin, joiden tarkoituksena on sairauden estäminen tai poistaminen taikka tunne-elämään vaikuttaminen. Kansanrunoudesta ja kaunokirjallisuudesta löytyy runsaasti taika- ja noitasaunoja ja nainen oli yleensä toimintojen keskeinen henkilö. Kirjallisuudestamme löytyy useita saunakuvauksia, mutta Kalevala vakiinnutti saunan ja kylpemisen kuvauksen. Lähes kaikilla Kalevalan sankareilla ja sankarittarilla on oma saunansa. Keskiajalta on peräisin runsaasti loitsuja, joissa neitsyt Mariaa rukoillaan auttajaksi saunassa. Neitsyt Maria sekoittui useasti Auterettareen, saunan haltiaan. Saunan mahtavia voimia ja merkitystä symboloi saunan henki tai jumala: Auteretar. Auer tarkoittaa ilmassa leijuvaa utua.Auteretar ilmeneekin tietysti saunan löylyssä, joka vanhassa merkityksessään on tarkoittanut henkeä, hengitystä ja elämänvoimaa. Sauna 4/2010 Nainen, sauna ja ilta. (Kuva Marketta Forsell) Saunasta haetaan hyvää oloa. Syvimmän hyvän olon saavuttavat ne, jotka täydellisesti ja kyselemättä antautuvat saunan mystiseen syleilyyn ja sulkeutuvat sen lämpöön, pimeyteen ja turvalliseen rauhaan. Lähteet mm.: - Martti Vuorenjuuri: Sauna kautta aikojen (Otava 1967). - Eino Keskinen: Suomen Sauna (Oy Suomenkirja Nelopaino 1946) - Suomen Saunaseuran kirjasto/arkisto. 13 52 Sauna 4/2010 14 Sauna 4/2010 15 Sauna 4/2010 16 Sauna 4/2010 17 antero taKala Saunomassa Pekingissä Olin vuonna 1995 työmatkalla Pekingissä. Minulla on ollut tapana testata eri maiden saunoja ja saunomistapoja, milloin sellaisia tulee vastaan. Hotellini oli Pekingin keskustassa. Huomasin hotellin ilmoitustaululta että ylimmässä kerroksessa oli sauna. Sillä nimellähän se tunnetaan eri puolilla maailmaa. Varasin sieltä vuoron. Astuessani sisään saunan ovesta eteeni avautui hohtavan valkoinen, suuri kaakeloitu sali, jossa oli muutama suihku yhdellä seinällä, vastapäisellä seinällä muutama lepotuoli vieressään valkoiset kangassandaalit ja kasa valkoisia froteepyyhkeitä. Vasemmalla sivustalla, aivan oven vieressä, oli muutama valkoinen vaatekaappi. Olin ainoa kylpijä tässä hieman erikoisessa saunassa. Keskellä tätä suurta suorakaiteenmuotoista valkoista kaakelisalia oli n 3 x 3 x 3m kokoinen panelilaudoista rakennettu koppi, se varsinainen “löylyhuone”. Lähempi tarkastelu osoitti sen ilmeisesti olevan ruotsalaisen saunapaketin. Akryylilasisen oven vieressä luki englanniksi: “Kiukaalle ei saa heittää vettä”. Samoin siinä kerrottiin mm. että sisällä saa viipyä vain noin 5 minuuttia. Varsinaisia lauteita ei ollut, jonkinlainen noin 60 cm korkea laveri esitti lauteita. Nurkassa oli ruotsalainen Tylö-sähkökiuas. Lattian peittona oli puurimoista tehty ritilä. Olen usein oppositiossa määräyksiä vastaan, jos ne selvästi ovat järjettömiä. Niinpä nytkin. Täytin muovisen vadin vedellä ja vetäydyin sen kanssa laverille pitkäkseen. Heitin muutaman kourallisen vettä kiukaalle – kauhaa saunassa ei ollut. Eipä aikaakaan, kun lasioven taakse ilmestyi valkoisessa työtakissa oleva kiinalainen. Hetken päästä siellä oli heitä pari lisää. He keskustelivat kiivaasti keskenään ja osoittivat oven ulkopuolella olevaa “ohjesääntöä”. Sitten heidän keskelleen ilmestyi tummaan pukuun pukeutunut henkilö, joka koputti lasioveen. Tulin ulos ja hän kertoi minulle englanniksi, ettei kiukaalle saanut heittää vettä, viitaten samalla ohjeisiin. Tilanne oli hieman absurdi: seisoin siinä heidän keskellään lähes “Aatamin asussa”, vain pieni pyyhe ympärilläni. Sauna 4/2010 Antero Takalan Pekingissä tunnetulla kalligrafia-taiteilijalla itsestään/nimestään teettämä kalligrafia (ylinnä). Saunan pohjapiirros (yllä). Kerroin hänelle, että ohjeet ovat vääriä. Sanoin myös, että olen kotoisin maasta, jossa saunan ainakin meidän suomalaisten mielestä - sanotaan syntyneen. Pyysin saada esitellä käytännössä, mikä on oikea tapa saunoa. Käväisin suihkussa ja täytin pesuvadin uudelleen istahtaen laverille. Joukko oven takana oli jo kasvanut seitsemään henkeen. He katselivat ihmeissään “saunomistani”. Kiuas ei todellakaan ollut kovin kuuma, joten jouduin heittelemään melkoisesti vettä, kunnes jonkinlaista “löylyn” vaikutelmaa alkoi ilmetä. Olin siellä laverilla parikymmentä minuuttia ja joukko katseli hieman pelonsekaisin ilmein minua lasioven takana. Melkoinen puheensorina täytti kaakelisalin. Lopulta tulin ulos, kävin suihkussa ja lopetin esitykseni, varsinkin kun siellä “saunassakaan” ei saanut kunnon löylyjä. Lupasin kirjoittaa uudet ohjeet saunomiseni jälkeen. Kirjoitin lyhyet saunomisohjeet huoneessani ja jätin tekstin kuoressa hotellin vastaanottoon. Hyväksyttiinkö minun antamat ohjeet vai ei, en tiedä. Edelliset ohjeet olivat tulleet sen saunapaketin mukana. 18 Pentti Kangasluoma Kuvat mirja mattila Sykähdyttävä vihtatanssi Rakveressa Pienen suomalaisjoukon sydän värähti kun kesäkuussa Rakveren stadionille ilmestyi nuoria miehiä vihdat kädessä, yläruumis paljaana. Täpötäysi katsomo kohahti kun tanssijat ilmestyivät urheilukentän molempiin päihin. Oli menossa Meeste Tanssipidu 2 (Miesten tanssijuhla 2). Miehet tanssiva naisille, osoittavat kunnioitusta, naisille joita istui katsomossa monen näytöksen ajan. Miehiä tanssi yli 2500, melkein kaksi tuntia kesti katkeamaton esitys. Sauna 4/2010 Kovasta rokista perinnemusiikkiin, nuorimmat kansallispukuiset olivat 10-vuotiaita. Isänmaan sanomalla oli tärkeä rooli. Tämänkaltaista voi nähdä vain Virossa, ja Rakvere on ideoiden kaupunki. Saunakulttuuri voi hyvin Virossa. On kaupunkisaunoja, kerrostalot rakentavat niitä kellareihinsa. Uusiin asuntoihin kuuluu saunat, ja niitä on syntynyt pihapiireihin. Suomalaisilla ja virolaisilla on yhteiset saunajuuret, sen osoitti vihtatanssi Rakveren stadionilla. 19 JuKKa tolvanen Lentokenttäsauna a’la Frankfurt Aikaisemmassa Sauna-lehdessä oli ansiokas kuvaus Helsingin kentän uusista saunatiloista. Itse olen pariin otteeseen saunonut Frankfurtin kentän läheisyydessä Miramar-kylpylän saunaparatiisissa (Saunaparadies). Paikan päälle on helppo löytää, kentältä autobaanaa 5 etelään noin 50 kilometriä ja Weinheimin kohdalla liittymästä ulos. Mikäli lentojen kanssa on ongelmia ja loungen suihkut alkaa olla jo tuttuja, suosittelen ehdottomasti tätä saksalaista saunakokemusta. Tutustuin paikkaan nelisen vuotta sitten työmatkalla, ja nyt olimme lasten kanssa kesäisellä automatkalla. Samaisessa kylpyläkompleksissa on paljon uima-altaita ja lapsille liukumäkiä. Lippujen hinnat vaihtelevat, uima-altaille (Erlebnisbad) on halvempaa, saunapuolelle saa oman rannekkeen. Lisäksi on oma osasto erilaisille kylvyille (Salz & Kristall Therme). Lippuja saa neljän tunnin sessioihin tai koko päiväksi. Saunapuoli on huomattavasti rauhallisempi, saunojien keski-ikä on samaa luokkaa kuin Vaskiniemessäkin. Kun liput on ostettu, siirrytään yhteisiin pukukoppeihin. Saunaosasto on altaiden jälkeen, ja siihen kuuluu laajat ulkoalueet, oma uima-allas ja pieni lampi.Tiluksia oli sen verran, että sinne mahtuisi lähes koko saunaseuran jäsenkunta aurinkotuoleihin köllimään. Saksalaiseen tyyliin saunatiloissa noudatetaan vapaata pukeutumista (FKK) – nakustelu oli sallittua niin saunoissa kuin muissa tiloissa. Uikkareita ei ollut kenelläkään, useat käyttivät pyyhkeitä ja kylpytakkeja nakuilun sijaan.Vaskiniemeen verrattuna eroa siis on, miehet ja naiset saunovat yhdessä. Saunoja oli moneen lähtöön, laskujeni mukaan yhdeksän erilaista. Itse tutustuin näistä kuumimpiin, ja vähemmän erikoisiin tuoksumielessä. Kiukaat olivat kaikki sähkötoimisia, joten savusaunan pehmetä löylyt jäivät haaveeksi. Jäger-sauna oli lammen rannalla, 100-asteinen isohko sauna. Sen vierellä oli vanhaan myllyyn tehty Mühlenrad-sauna, jonka kiukaalla metallivadissa oli olkia tuoksua antamassa. Jännä kokemus.Vain osa myllyä oli sauna-käytössä, ikkunoista pystyi kurkkimaan myllyn- kiviä ja pihalla pyörivää vesipyörää. Matkan varrella oli Aqua-Viva-sauna, jonka seinällä oli liplatteleva ja väriään vaihtava taulu. Pihalla oli työmaa, uutta saunaa rakennettiin kovaa vauhtia. Mukava kokemus oli myös Steinofen-sauna, jossa nimensä mukaan oli kivistä muurattu kiuas. Tämä sauna oli kaunis pieni hirsisauna, kolmosen kokoluokkaa. Lämmöissä Steiofen jäi kauas kolmosesta. Saunan lämpötila oli säädetty 90 asteeseen. Itse rakennuskompleksi sisällä oli monen sorttista saunaa. Vierailin 80-asteisessa Aufguss-saunassa ja hieman lämpimämmässä Aroma-saunassa. Saksalaiseen tapaan missään ei näkynyt kiuluja ja löylykauhaa. Aufguss-saunan ovessa on lappu milloin löylynheittäjä saapuu paikalle. Seurasin tätä aktia lasioven ulkopuolelta. Bikineihin ja pyyhkeeseen sonnustautunut nuori nainen heitti löylyä ja huiskutteli sen jälkeen pyyhkeellä mitä eksoottisimpia kuvioita saunojien iloksi. Sauna olikin melkein täynnä. Varustautuminen saksalaiseen saunasessioon on hieman vaativampaa kuin Vaskiniemessä, pyyhkeitä pitää olla riittävästi mukana. Itse saunaan pitää olla iso rantapyyhe lauteisena, jotta hikeä ei vaan tipu lauteille. Pesun jälkeen on mukava kuivata saunapuhdas iho raikkaaseen pyyhkeeseen. Jos nakuilu ei nappaa, pitää olla vielä kietaisupyyhe tai kylpytakki. Osalla oli vielä kirja tai lehtiä mukava luettavaksi, kahviomme tapaista lehtinurkkaa ei talon puolesta ollut tarjolla. Erinäisiä säilytyskaappeja ja-hyllyjä olikin siroteltu sinne tänne. Jopa silmälaseille oli omat telineet saunojen ovensuussa. Vaskinimen kaltaista numerosysteemiä ei ollut käytössä. Mukana piti kantaa käteistä mikäli mieli janojuomaa. Tarjoilut hoidettiin meluisamman uimahallin puolella. Moni saksalainen vieras oli huomioinut tämänkin ja kylmälaukuissa oli omat eväät ja juomat. Näin yhdistyy mukavasti siis piknik ja uimahalli- tai saunasessio. Miramar-kylpylästä löytyy lisätietoja netistä, www.miramar-bad.de. Itse pärjäsin hyvin koulusaksalla, mutta englanniksikin palvelu pelaa. Sauna 4/2010 20 Myllysauna ja saunakaivo (ylin kuva). Opasteilla löysi oikeaan saunaan (yllä). Silmälaseille löytyi oma paikka saunan ovensuussa (vas.). Sauna 4/2010 21 Taigakirvinen Pekka Laaksonen kuvat Juha Laaksonen Lauttasaaren lintuja ja ihmisiä Pyhäinpäivänä 6.11., jolloin saunat eivät olleet lämpiminä, Vaskiniemen maisemiin kertyi toista sataa innokasta lintuharrastajaa, jotka olivat tulleet nähdäkseen todellisen harvinaisuuden, taigakirvisen. Se on nähty Suomessa viitisenkymmentä kertaa, mutta nyt ensimmäisen kerran Lauttasaaressa. Se oli Lauttasaaren 272. lintulaji. Taigakirvinen on nimensä mukaisesti kotoisin Uralin tuolta puolen ja muuttaa yleensä Intiaan. Sen aiempi nimikin oli Intiankirvinen. Vieraamme oli siis jonkin verran erehtynyt muuttosuunnasta, mutta sitä lämpimämpi oli vastaanotto Vaskiniemessä. Lauttasaarelaisella lintuharrastuksella on pitkät perinteet. Leo Lehtonen (1916 - 2002), suomalaisen ornitologian merkkimies, Lauttasaaren yhteiskoulun luonnonhistorian opettaja ja sen kuuluisan Hemppo-kerhon perustaja on yksi lauttasaarelaisen lintuharrastuksen alkuunpanijoita. Vanhoilla päivillään hän muisteli toisen Lauttasaaren luonnonhistorian kannalta merkittävän tutkijan Rolf Palmgrenin (1880–1944) elämänkaarta. Palmgren toimi aikanaan Korkeasaaren intendenttinä. Lehtosen isä taas oli eläintarhaosaston esimies, rehumestari. Palmgrenin elämän loppuvaiheisiin liittyi dramatiikkaa, mutta hänen varsinaisesta elämäntyöstään tuli unohtumaton. Pitkänhuiskea pormestarin poika ryhtyi jo kesällä 1896 tarkkailemaan lintuja Lauttasaaressa ja ympäröivässä saaristossa. Yli viisitoista vuotta kestäneen harrastuksen tuloksena syntyi ainutlaatuinen tutkimus Helsingin seudun linnustosta (Helsingfors-traktens fågelfauna) vuonna 1914. Varhempaa vertailuaineistoa Palmgren löysi Magnus von Wrightin julkaisemasta tutkielmasta, joka pohjautui 1831–47 Helsingin seudulla koottuihin lintutietoihin. Magnus von Wrightin kaksiosainen upeasti painetusta päiväkirjasta käy ilmi, että Wrightin taiteilijaveljekset retkeilivät paljon myös Lauttasaaressa. Saaremme linnustoa siis lienee ikuistettu maalariveljesten tauluihin. Marraskuun 14. päivänä 1838 Magnus ystävineen teki metsästysretken Lauttasaareen ja sai saaliikseen viisi jänistä ja yhden viirupöllön. Ornitologien varusteisiin kuului tuolloin myös pyssy. Palmgren tutki Helsingin seudun ja erityisesti Lauttasaaren linnustoa kolmelta kannalta. Aluksi hän tekee selkoa lintujen erilaisista elinalueista eri vuodenaikoina. Jännittävällä tavalla hän piirtää Sauna 4/2010 22 näin kuvaa myös 1900-luvun alun Lauttasaaresta: Myllykallion pohjoispuolella sijainneesta suurehkosta metsäalueesta Storskoganista, Isonkaaren tuntumassa olleesta metsäsuosta, Lauttasaaren tuolloisista peltomaista saaren keskustassa ja niiden linnustosta. Mutta ennen muuta hän kuvailee ihastellen Lauttasaaren suurenmoisia lintulahtia, Etelä-Suomen parhaimpia. Palmgren tarkastelee laji lajilta nuoren pääkaupungin linnustoa, muuttoaikoja ja pesintää. Käy ilmi, että Lauttasaaren lintukantaan kuului vielä tuolloin esimerkiksi peltopyy ja teeri. Lauttasaaren teerien kujerrus kaikui kevätaamuna heräävään kaupunkiin. Metsokin eli vielä tuolloin viimeisiä hetkiään jossain Myllykallion tai Katajaharjun reunamilla.Viimeisen pesän hän löysi kesällä 1901. Kehrääjä ja kuhankeittäjä kuuluivat Lauttasaaren linnustoon. Vanha lauttasaarelainen torppari Skogberg oli muistellut, että korppi pesi säännöllisesti nykyisen Saunaseuran tuntumassa mahtavassa männyssä. Siitä läheinen lahtikin oli saanut nimen Korparviken. Samoin hän kertoo, että syksyllä 1898 saareen oli ilmaantunut paljon hiiripöllöjä. Eteemme avautuu eläväinen kuva vuosisadan takaisesta Lauttasaaresta ja sen elämästä. Vuonna 1900 Lauttasaaressa oli 11 asukasta, muutamaa vuotta myöhemmin 90. Suuret muutokset alkoivat. Kenttätutkimusta tehnyt lintutieteilijä välittää näin kertomuksillaan hyvin elämänläheisen, etnografisestikin kiinnostavan kuvan retkiensä kohteesta. Saunaasia jää kyllä vähemmälle. Palmgren kertoo hirvittävästä myrskystä, joka syyskuun 28. päivänä vuonna 1890 teki suurta tuhoa Helsingin seudulla. Sörnäisissä oli kaatunut kaikkiaan 700 puuta, Seurasaaressa peräti 5700. Palmgren itse oli tuona päi- vänä Lauttasaaressa ja joutui kokemaan myrskyn kauhut. Puut olivat kaatuneet kuin ”vilja viikatteen edessä”. Myllykallion länsilaita oli ollut yhtenä rytönä myrskyn jälkeen. Kaatuvat puut olivat myllänneet maat ja mannut. Näin tutkija saattoi tehdä havaintoja myrskyn vaikutuksista lintukantoihin. Palmgren oli palavahenkinen luonnonsuojelija ja monessa suhteessa aikaansa edellä. Hän oli teräväkynäinen kirjoittaja, joka väkevästi kuvasi sitä suunnatonta kulttuurin muutosta, jonka keskelle Helsinki oli joutunut, höyryhepojen puuskutusta, koneiden korviasärkevää räminää ja jättiläiskasarmien väliin sullottujen katujen melua. 1910-luvun lopulla kirjoittamassaan artikkelissa ”Kulttuurin Molok” Palmgren piirtää kuvaa myös mullistusten keskelle joutuneesta Lauttasaaresta: ”Elämme tulevaisuuden yhteiskunnassa. Kat- sokaa vain miten uskomattoman nopeasti kulttuuri on autioittanut linturikkaan Drumsön. Sen pitkälti mataloilla rannoilla Hevosenkenkälahdessa ja erittäinkin Paja- ja Herraskartanonlahdessa saattoi vielä vuosisadan vaihteessa nähdä eloisan ja kirjavan kahlaajaelämän, jolle ei vertoja tunnettu koko Uudenmaan saaristossa. Nyt on rantakaistaleilla ja koko saarella huvilasiirtoloita. Pajalahden tarina on lopussa. Sama kohtalo odottaa Latokartanonlahtea (Vanhankaupunginlahti). Kulttuurin Damokleen miekka uhkaa tätä pääkaupungin helmeä, vesilintujen paratiisia.” Oli suuresti Palmgrenin ansiota, että Suomeen saatiin vuonna 1923 luonnonsuojelulaki. Leo Lehtonen muistelee, miten hän samoihin aikoihin pääsi tutustumaan Palmgrenin perheeseen heidän kesänviettopaikassaan Seurasaarenselän Mustasaaressa. Mieleen oli jäänyt myöhemmiltä vuosilta pieni muistikuva tuolloin jo hieman elämän väsymystä potevasta miehestä, joka poikien leikkiä seuratessaan yhtäkkiä innostuu suuresti huomatessaan kahden mustan linnun laskeutuvan lahden poukamaan: ”Katsoka pojkar! Te näke nyt pari harvinaine lintu, Ne ole svärta, mamma o pappa eli suomen kieli että pilkkasiipi.” Näin hän opasti poikia lintujen tuntemuksessa. Leo Lehtosesta tuli lintumies. Hänen suurimman kiinnostuksensa kohteeksi ja elämäntyökseen tuli Vanhankaupunginlahden linnuston tutkiminen. Vuonna 1998 hän vanhoilla päivillään julkaisi komean teoksen Helsingin lintuparatiisi, joka on tekijän 67-vuotisen tutkijantyön suuri synteesi. Se on todellinen aarre jokaiselle Helsingin seudun lintuharrastajalle. Sauna 4/2010 24 Taigakirvisen vierailu Vaskiniemessä, jossa edelleen pesii mustapääkerttu ja kultarinta, synnytti kiinnostavia keskusteluja miesten saunassa ja palautti mieleen myös edellä kerrottua. Sauna 4/2010 25 liisa uurtamo Perinteistä riihisaunatunnelmaa Nauvossa Nauvossa, Turun saaristossa aivan vanhan keskiaikaisen kivikirkon vieressä sijaitsee yli satavuotias rakennus, jossa nykyään toimii Matkakoti Martta. Se on viehättävä majatalo, joka majoittaa ja kestitsee niin saaristossa vierailevia kuin paikkakuntalaisia ja kesävieraita. Majatalon idylliseen pihapiiriin on pari vuotta sitten siirretty Hollolasta 150-vuotias hirsitorppa. Tämä vanha rakennus kätkee sisäänsä saunan, pukeutumistilat ja saunatuvan. Yleisen, majoittujille varatun sauna-ajan ulkopuolella on sauna varattavissa myös yksityisesti. Hyvän ystäväperheemme kanssa olimme halukkaita tutustumaan tähän saunaan ja eräänä lokakuisena iltana siihen tarjoutui mahdollisuus. kansi menee kiinni ja voidaan taas aukaista saunojien halujen mukaisesti nappia painamalla. Saunatesti saattoi alkaa: Pukuhuoneissa meitä tervehti puhdas tuoksu, joka tuli kattohirsien päällä ladotuista oljista. Saunatilassa laskeuduimme muutaman porrasaskelman alas suihkuMajatalon emäntä ja isäntä toivottivat meidät tilaan ja peseydyttyämme nousimme löylytilaan, tervetulleiksi ja isäntä esitteli meille mielellään jossa leveät, tervantuoksuiset lauteet kutsuivat saunan historiaa ja sen erikoisuuksia. saunojia. Naisten ja miesten puoli oli erotettu Sauna on rakennettu vanhaa riihisaunaperin- toisistaan hauskasti rakentamalla heinäseipäistä nettä noudattaen ja perinteisiä rakennusmene- näköeste puolien välille. Keskusteluyhteys säitelmiä käyttäen. Saunassa on eri puolet sekä lyi. Hämärässä tunnelmassa nautimme lempeisnaisille että miehille – erilliset pukuhuoneet, pe- tä, kosteista, viipyvistä löylyistä. Välillä vilvoitelseytymistilat ja laudetilat, mutta yhteinen kiuas. tiin pihan penkillä istuen. Illan kruunasi majataSe onkin yllätykseksemme sähkökiuas, Sauna- lon emännän valmistama iltapala, joka nautittiin sampo -älykiuas, mutta miellyttävän saunakoke- viehättävässä saunatuvassa takkatulen äärellä. muksen takaisi 600 kg kiuaskiviä. Nappia paina- Saunoessa vierähti koko ilta rattoisasti ja takaimalla kiukaan luukku aukeaa. Kummallakin puo- sin mökeillemme lähdimme ainutlaatuinen saulella lauteiden läheisyydessä on pieni hana, jota nakokemus rikkaampana tuhansien tähtien loiskääntämällä löylyvesi valuu putkesta suoraan taessa syksyisen Saaristomeren taivaalla. kiuaskivien päälle. Noin 15 minuutin kuluttua Kuvat marKKu ilola Ja lisa uurtamo. Sauna 4/2010 26 Sauna 4/2010 27 risto elomaa Kansainvälisen Saunaliiton kongressi Tokiossa 27. – 28.05.2010 Tilaisuudesta kirjoitettiin jo edellisessä lehtemme numerossa ISS:n puheenjohtajan Marketta Forsellin palstalla. Lehdessä oli myös mielenkiintoinen tarina Japanin kylpylämaailmasta liittyen kongressin viralliseen sekä omatoimiseen oheisohjelmaan. Kongressin, joka jatkaa näitä ISS:n perinteitä jo 15. kertaa, luennot olivat mielenkiintoisia, kuten aiemminkin. Luentomoniste, joka on englanniksi ja japaniksi ( ja lainattavissa toimistosta), tulee täydentämään sitä kongressimonisteiden sarjaa, jota ainakin allekirjoittanut käyttää sauna-asioiden yhtenä tietolähteenä. Viimeksi etsin Heinolan tapaukseen selityksiä vuoden 1974 tilaisuuden luentomonisteesta. Tarkoituksena on julkaista osa luennoista Saunalehdessä ensi vuoden puolella ja myös Seuran nettisivuilla. Japanin Saunaseura, joka toimi tilaisuuden vastuullisena järjestäjänä, kirjaa oman filosofiansa vapaasti käännettynä: ”Japanin Saunaseuran on aina palveltava ihmisiä edistämällä hyvää terveyttä ja huolehtien huomisen aktiivisista ja energisistä elämäntavoista avustaen siten erilaisia sosiaalisia aktiviteetteja onnellisin ja terveellisin tavoin.” Eli hyvä, terve ja onnellinen elämä kuuluu kylpijöille Japanissakin! Virallisten tervehdysten ja avauspuheenvuorojen jälkeen varsinaisen kongressin luennot oli jaettu kolmeen ryhmään. Ensimmäinen käsitteli Japanin kylpykulttuurin historiaa ja nykyaikaa, toinen osio sisälsi esityksiä eurooppalaisesta saunasta ja saunatraditioista ja kolmas osio liittyi saunan lääketieteellisiin vaikutuksiin. Esitelmöitsijöitä oli saatu paikalle kohtalaisesti, tosin japanilaisten ja suomalaisten lisäksi edustettuina oli vain Latvia ja Liettua, sillä mm. kiinalaisten esitys oli loppujen lopuksi peruuntunut. Sauna 4/2010 Japanilaisen kylpemisen historiaa ja nykyaikaa Ensimmäisen osion aloitti toimitusjohtaja Seiichi Igasaki. (Igasaki edustaa suomalaista Metosta Japanissa.) Esityksen otsikkona oli yksinkertaisesti Japanilaisen kylpykulttuurin historia. Historia alkaa jostain 700 AD ajalta ja ensimmäiset kylvyt eli Kama-burot löytyvät tuolta ajalta. Japanissa on yleinen käsitys, että kylvyt ovat peräisin Skandinaviasta ja saapuneet Japaniin Venäjän Siperian ja Korean kautta. Buddismi on aina pitänyt huolta myös ruumiin puhtaudesta, joten kylpeminen sopii hyvin tuohon uskontoon. Vanhimmat temppeleiden yhteydessä olevat kylpylät ovat peräisin 1200- luvulta ja näissä kylpylöissä on siis puhdistautunut pappien lisäksi tavallinen kansa. Temppeleiden rakennusaineena käytettiin puuta, josta johtuen myös kylpyrakennukset tehtiin puusta. Japanissa on aina asuttu ahtaasti ja varsinkin maailmansodan jälkeen asuntojen määrä oli hyvin rajoitettu. Tämän seurauksena yleisten kylpypaikkojen määrä kasvoi nopeasti ja on edelleen korkealla tasolla. Suomalainen sauna esittäytyi Japanissa varsinaisesti Tokion kisoissa 1964, jolloin suomalaiset toivat kisakylään suomalaisen saunan ja siitä tuli nopeasti suosittu. Tämä tarkoitti myös suomalaisille yrityksille hyviä aikoja. Nykypäivän ja oikeammin tulevaisuuden vaihtoehtona esiteltiin Nano-Mist – Spa, jossa kehitetään noin 10 – 50 nanometrin halkaisijan omaavaa vesisumua. Kosteus tuollaisessa kylpylässä täyttää suomalaisenkin maun, mutta tuo noin 40 asteen lämpötila jättänee toivomisen varaa. Mainoksessa näytetäänkin, kuinka nanokylvyssä voi lukea vaikka sanomalehteä. Toimitusjohtaja Gizo Inoue kertoi esitelmässään kapselihotelleista ja niiden yhteydessä ole28 Kongressin pitopaikka oli korkealla Tokion kattojen yllä ja moni unohtui katselemaan komeita näkymiä. Toinen osio alkoi esitelmällä Suomalaisesta saunadiplomatiasta, jonka piti valtiosihteeri Pertti Torstila. Esitys kattoi laajasti sekä edustustojemme ja rauhanturvaajien saunoja sekä myös saunomistapoja alkaen presidenteistä Kekkonen ja Ahtisaari. Mieleen jäi erikoisesti presidentti Ahtisaaren lausuma, jossa hän toteaa, että saunassa istuessamme alastomina yksinkertaisella puupenkillä olemme kaikki samanarvoisia. Sauna sulattaa poliittisia erilaisuuksia ja saunassa on helpompi keskustella ongelmista. Runsas kuvamateriaali tuki esitystä. Esitys julkaistiin UM:n kotisivulla, tosin ilman kuvia ja se ilmestynee myös editoituna Finnairin Bluewings – lehdessä vielä tänä vuonna. Jos ehdimme saada esitelmöitsijältä kuvamateriaalin, on tarkoitus julkaista esitelmä myös omassa lehdessämme ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Marketta Forsell jatkoi historiaosuutta kertomalla naisten kylpemisestä alkaen antiikin Kreikasta moderniin Eurooppaan ja Suomeen. Myös tässä esityksessä oli mielenkiintoista kuvamateriaalia, josta vain osa löytyy monisteen sivuilta. Ehkä saamme kuulla esityksen joskus jossain Seuran tilaisuudessa. Toisen osion aloitti saunaniekka arkkitehti Pekka Tommila kahdella peräkkäisellä esityksellä. Ensimmäinen esitys oli Suomessakin kuultu Suomalaisen Saunan Seitsemän Sukupolvea. Jatkoksi tälle kuulimme saunaniekan kannanottoja ja ohjeita siitä, kuinka rakennetaan hyvä eurooppalainen sauna. Esitys listaa parikymmentä tärkeää kriteeriä. Japaninkielinen versio tuntui kiinnostavana kuuntelijoita. Pekka on varmasti valmis jakamaan tuota listaa halukkaille. Latvialainen tohtori Juris Batna kertoi latvialaisen perinteisen saunan henkisistä ja psykologisista vaikutuksista. Esitys toteaa mm. että latvialainen ja suomalainen sauna sekä venäläinen banja ovat Sauna 4/2010 29 vista kylpylöistä ja saunoista. Kapselihotellithan ovat japanilainen ”keksintö” ja niitä on avattu vähitellen myös ei-japanilaisille. Koska kapselissa itsessään ei ole pesumahdollisuutta, niin kylpylä ja/ tai sauna on sopiva liitännäinen. Usein tullaankin kapselihotelliin siksi, että voidaan kylpeä rauhassa ja jäädä sitten hotelliin nukkumaan varsinkin suurkaupungeissa, missä työmatka voi olla päivittäin pitkäkin. Eurooppalaisista saunatraditioista samanlaisia rakenteeltaan, mutta käyttötavat poikkeavat. Latviassa käytetään monenlaisia vihtoja mukaan lukien yrttivihdat. Latvialainen sauna pyrkii olemaan paitsi ruumiin myös sielun puhdistaja. Latviassa on runsaasti vanhoja saunarituaaleja, joita on alettu uudelleen nostaa esiin. Juris Batna on avannut saunakoulun, jossa opetetaan vaikkapa juhannukseen liittyviä saunarituaaleja. Juris on kutsuttu esitelmöimään syyskokoukseemme, ja materiaali pitäisi olla siten saatavissa sieltä. Lopuksi hän näytti videon yrttisaunomisesta, joka herätti runsasta mielenkiintoa.Videota voinee lainata toimistosta. Naiset ja sumopainijat Japanissa. Lääketieteellinen osio alkoi japanilaisen tohtori Chuwa Tein esityksellä Waon- terapiasta. Terapia käyttää kuivaa ”saunaa”, jonka lämpö saadaan aikaan pitkäaaltoisella infrapunasäteilyllä, hoitomuotona sydänsairauksissa. Waon-kammiossa istutaan puolisen tuntia päivässä. Hoito voi tapahtua tohtori Tein omassa sairaalassa Kagoshimassa tai kammio voidaan rakentaa kotiin tms. Käytetty lämpötila on noin 60 astetta. Tulokset hoidosta ovat olleet hyviä ja menetelmä on lupaava. Ehkä olisi aihetta tutkia myös meidän kostean saunamme käyttöä samantapaiseen terapiaan. Seuraavaksi esitelmöi puheenjohtajamme Lasse Lehtonen Saunan lääketieteellisistä vaikutuksista. Kovin paljon kattavia tutkimuksia saunan terveellisistä vaikutuksista ei ole . Haittavaikutuksista jäi parhaiten mieleen saunassa syntyneet palovammat. Niissä melkein aina ”uhrina” on ollut mies, joka on alkoholin vaikutuksen alaisena. Lassen esitys tullee myös lehteen/kotisivulle. Esityksen jälkeen jäi päällimmäiseksi kysymys, milloin saataisiin alkuun laaja tutkimus saunan positiivisista terveysvaikutuksista. Saunan ja talviuinnin vaikutuksista hyvinvointiin olivat keränneet tietoa Jari Wiik Tampereen Teknillisestä Yliopistosta ja Juhani Smolander Lundin Yliopistosta. Yhteenvetona Wiik, että saunalla ja talviuinnilla on stressiä laukaiseva vaikutus ja varsinkin työpäivän jälkeen tämä helpottaa palautumista ja parantaa mm. nukkumista. Mutta tämähän on tuttua meille kaikille. Viimeisenä esitelmänä kuultiin Liettuan Saunaakatemian puheenjohtajan Rimas Kavaliauskasin esitys liettualaisen saunan historiasta ja erityisesti saunan vihtomiskulttuurista. Rimas totesi, että vihtomisen positiivisia vaikutuksia vaikkapa lihasten rentoutumiseen on vaikeaa yliarvioida. Vihtojen materiaalina käytetään mm. koivua, tammea, katajaa, lehmusta, pähkinäpuuta, vaahteraa, mäntyä, haapaa, ja leppää. Mukana voi olla myös joitain yrttejä. Liettuassa on etsitty ja löydetty vanhoja vihtomistapoja ja -rituaaleja, joita opetetaan esim. Rimaksen järjestämissä tilaisuuksissa. Rimas ja Liettuan Sauna-akatemia ovat avainasemassa järjestettäessä vihtomisen maailmanmestaruuskilpailuja. Yksi tilaisuuksista on järjestetty Suomessa Herrankukkarossa yhteistyössä Saunaosuuskunnan kanssa. Puolitoistapäiväisen luentojakson jatkoksi ulkomaiset vieraat oli kutsuttu lähellä olevaan kylpylaitokseen, mutta siitä ja muusta oheisohjelmasta on jo kirjoitettu. Sauna 4/2010 30 Saunan lääketieteellisistä vaikutuksista KANSAINVÄLISEN SAUNALIITON KUULUMISIA Kansainvälinen saunaliitto piti loKaKuun lopulla HallituKsen KoKouKsen Ja liiton yleisKoKouKsen, JoKa toKion saunaKonGressin yHteydessä pidetyssä KoKouKsessa päätettiin siirtää pidettäväKsi HelsinGissä. yleisKoKouKseen saapui osallistuJia itävallasta, saKsasta Ja tšeKistä. KoKouKsessa valittiin uusi Hallitus seuraavaKsi nelJävuotisKaudeKsi 2011-2014. liiton sääntöJen muKaisesti puHeenJoHtaJa on aina suomalainen Ja yleensä suomen saunaseura eHdottaa puHeenJoHtaJan. loKaKuun KoKouKsessa seuran puHeenJoHtaJa lasse leHtonen eHdotti seuran puolesta puHeenJoHtaJaKsi risto elomaata, JoKa yKsimielisesti tuli valituKsi. Hallitus uudistui läHes KoKonaan, valituKsi tulivat: Juris Batna latviasta, peter Jeitler itävallasta, Jiri KouBa tšeKistä, KenicHi naKano Japanista, rolf-a. pieper Ja carsten sonnenBerG saKsasta Ja peKKa tommila suomesta. saKsan pitKäaiKaiset Jäsenet antoivat tilaa uusille tuloKKaille. professori eBerHard conradi on ollut muKana läHes 20 vuotta Ja useamman Kauden varapuHeenJoHtaJana. Hän on ollut saKsan yHdistyKsen vaHva voima saunaKulttuurin Ja tutKimusten edistäJänä. vuonna 1999 Hänelle luovutettiin suomen leiJonaritariKunnan 1 luoKan ritarimerKKi Hänen merKittävästä sauna aatetta edistävästä yHteistyöstä suomen saunaseuran Ja saKsan sauna-Bundin Kanssa. Kansainvälinen saunaliitto Kutsui Hänet loKaKuun KoKouKsessa KunniaJäseneKsi pitKäaiKaisen Ja edistyKsellisen perinteisen saunan Ja Hyvinvoinnin HyväKsi teHdystä mittavasta panoKsesta. JoHtaJa Heinz steinfeldt, saKsasta, on ollut muKana liiton toiminnassa Ja HallituKsen Jäsenenä yli 35 vuotta. Hän Kävi usein vasKiniemessä Ja tapasi seuran JoHtoKunnan Jäseniä Ja loi läHeiset iHmissuHteet mm. seuran eri aiKaKauden puHeenJoHtaJiin Ja toiminnanJoHtaJiin. saunaseura arvosti Hänen toimintaansa sauna-aatteen HyväKsi luovuttamalla samuli palKinnon vuonna 1994. saunaliitto Kutsui myös matti Kivisen KunniaJäseneKsi Hänen merKittävistä ansioistaan saunaKulttuurin parissa. saunaseuran Jäsenille Hän on tuttu varsinKin mielenKiintoisten Ja yKsilöllisten saunamatKoJen JärJestäJänä Ja oK saunaosuusKunnan perustaJana. itse olen ollut liiton toiminnassa muKana läHes 10 vuotta Ja luovun saunaliiton puHeenJoHtaJuudesta JouluKuun alusta läHtien, Jolloin risto elomaa ottaa puHeenJoHtaJan teHtävät vastaan. toivotan ristolle Ja uudelle HallituKselle antoisia vuosia sauna “Brandin” parissa pitäen mielessä Kansainvälisen saunaliiton perinteiKKäät tavoitteet. lämmintä Ja saunoista Joulua! marKetta forsell Sauna 4/2010 31 SÄÄNNÖT Saunaseuran syyskokouksessa 8.11.2010 hyväksytyt uudet säännöt. Säännöt tulevat virallisesti voimaan rekisteröinnin jälkeen kevätkokoukseen mennessä. 1 § Nimi ja kotipaikka Suomen Saunaseura ry, kotipaikka Helsinki. 2 § Tarkoitus Tarkoituksensa toteuttamiseksi Seura: 1) vaalii perinteisiä saunomistapoja 2) kehittää nykyajan suomalaista saunaa 3) edistää suomalaista saunaa koskevaa tutkimustoimintaa 4) jakaa apurahoja saunakulttuurin tutkimiseen ja edistämiseen 5) kerää tietoja ja havaintoja saunoista 6) harjoittaa suomalaista saunaa ja saunomista koskevaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa 7) ylläpitää perinteistä suomalaista saunalaitosta seuran käyttöön sekä esittely- ja tutkimustarkoituksiin 8) edistää samoja tarkoitusperiä toteuttavien yhdistysten ja saunalaitosten syntyä ja toimintaa 9) pyrkii toimimaan suomalaisten saunayhdistysten kattojärjestönä ja voi kuulua jäsenenä alan kansainvälisiin järjestöihin. 3 § Jäsenet Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet Johtokunnan esityksestä Seura voi kokouksessaan kutsua kunniapuheenjohtajakseen entisen puheenjohtajan sekä kunniajäsenekseen henkilön, joka on huomattavasti edistänyt seuran tarkoitusperiä. Ainaisjäsenet Ennen vuotta 1970 liittyneet jäsenet, jotka ovat yhtäjaksoisesti suorittaneet 20 vuoden jäsenmaksun, ovat jäsenmaksuista vapaita ainaisjäseniä. Varsinaiset jäsenet Varsinaisiksi jäseniksi pääsee kahden jäsenen suosittelema täysi-ikäinen Suomen kansalainen, jonka johtokunta hyväksyy. Nuorisojäsenet: Nuorisojäseneksi pääsee kahden jäsenen suosittelema 15-21 -vuotias opiskeleva Suomen kansalainen, jonka johtokunta hyväksyy. Ulkomaiset jäsenet Seuran varsinaiseksi jäseneksi pääsee ulkomaan kansalainen, jonka johtokunta hyväksyy. Ulkomaisia jäseniä voidaan hyväksyä enintään kolmasosa yhdistyksen koko jäsenluvusta. Sauna 4/2010 Yhteisöjäsenet Yhteisöjäseneksi pääsee koti- tai ulkomainen aatteellinen yhteisö, jonka oma toiminta tukee seuran tarkoituksia ja jonka johtokunta hyväksyy. Kannatusjäsenet Kannatusjäseneksi pääsee koti- tai ulkomainen yhteisö, yritys tai yksityishenkilö, joka haluaa tukea seuran toimintaa ja jonka johtokunta hyväksyy. Kannatusjäseniä lukuun ottamatta kaikilla edellä mainituilla jäsenillä on äänioikeus seuran kokouksissa. 4 § Jäsenmaksut Kunniapuheenjohtajat, kunniajäsenet ja ainaisjäsenet eivät suorita jäsenmaksua. Varsinaiset jäsenet ja ulkomaiset jäsenet suorittavat Seuran syyskokouksen vuosittain määräämän vuosimaksun sekä liittyessään seuran syyskokouksen määräämän liittymismaksun. Nuorisojäsenet suorittavat Seuran syyskokouksen määräämän vuosimaksun, mutta eivät liittymismaksua. Yhteisöjäsenet suorittavat jäsenmaksuna Seuran syyskokouksen vuosittain määräämän vuosimaksun. Kannatusjäsenet suorittavat johtokunnan määräämän vuosimaksun, joka voi eri kannatusjäsenillä olla erisuuruinen. 5 § Jäsenyyden päättyminen Jäsen voi erota Seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti Seuralle taikka ilmoittamalla erosta merkittäväksi kokouksen pöytäkirjaan. Johtokunta voi erottaa jäsenen yhdistyslaissa mainituilla perusteilla tai jos hän on jättänyt edellisvuoden jäsenmaksunsa suorittamatta tai jos hän rikkoo tahallisesti ja toistuvasti Seuran suorituksia viihtyisään saunomiseen. 6 § Johtokunta Seuran hallituksena toimii johtokunta, joka hoitaa Seuran asioita ja taloutta sekä johtaa toimintaa. Johtokuntaan kuuluvat Seuran syyskokouksen kahdeksi vuodeksi valitsema puheenjohtaja ja Seuran syyskokouksen kaksivuotiskaudeksi valitsemat kahdeksan jäsentä, joista vuoron mukaan eroaa vuosittain neljä. Puheenjohtaja ja johtokunnan jäsenet voidaan valita enintään kolmeksi täydeksi kaksivuotiskaudeksi. Mikäli puheenjohtajaksi valitaan henkilö, jonka toimikausi johtokunnassa jatkuisi, valitaan hänen tilalleen johtokuntaan jäljellä olevaksi kaudeksi uusi jäsen. Näin valittu johtokunnan jäsen voi tulla ko. kauden päätyttyä valituksi johtokuntaan vielä kahdeksi perättäiseksi kaksivuotiskaudeksi. Johtokunta valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan. 32 7 § Seuran nimen kirjoittaminen Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä johtokunnan nimeämän muun johtokunnan jäsenen tai toiminnanjohtajan taikka johtokunnan oikeuttaman muun henkilön kanssa. Johtokunta antaa valtuudet pankkitilien käyttöön. 8 § Johtokunnan kokoukset Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai kahden jäsenen pyynnöstä ja on päätösvaltainen, kun vähintään viisi jäsentä on saapuvilla. Johtokunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Jos puheenjohtaja on estyneenä, toimii hänen sijaisenaan varapuheenjohtaja. Jos hänkin on estyneenä, johtokunta valitsee jonkun muun jäsenen kokouksen puheenjohtajaksi. 9 § Toimikunnat ja toimihenkilöt Johtokunta voi asettaa toimikuntia ja laatia niille ohjesäännöt. Johtokunta ottaa ja erottaa Seuran toimihenkilöt. Johtokunta voi valita seuralle toiminnanjohtajan. 10 § Tilivuosi Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilit on jätettävä tilintarkastajille huhtikuun 10. päivään mennessä. 11 § Seuran kokoukset Seuran syyskokous pidetään marraskuun loppuun ja kevätkokous toukokuun loppuun mennessä. Syys- ja kevätkokouksen kutsuu johtokunta koolle joko ilmoittamalla siitä Sauna-lehdessä tai ilmoittamalla siitä Seuran Saunatalon ilmoitustaululla tai Seuran kotisivuille taikka lähettämällä kokouskutsun seuran jäsenille heidän jäsenrekisteriin ilmoittamaansa osoitteeseen joko kirjeitse taikka sähköpostitse viimeistään 14 päivää ennen kokousta. Seuran muut kokoukset kutsutaan ja niistä ilmoitetaan samalla tavoin. SYYSKOKOUKSESSA 1) vahvistetaan liittymismaksu ja seuraavan toimintavuoden jäsenmaksujen sekä muiden 4 §:ssä mainittujen maksujen suuruus. 2) valitaan johtokunnan puheenjohtaja ehdottomalla äänten enemmistöllä kaksivuotiskaudeksi. Puheenjohtajan toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta. 3) valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten tilalle. Jäsenten toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta. 4) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa seuraavaa tilivuotta varten. Toisen tilintarkastajan ja hänen varatilintarkastajansa tulee olla KHT tai HTM. Tilintarkastajien toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta. 5) esitetään seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma. 6) esitetään seuraavan toimintavuoden tulo- ja menoarvio sekä 7) käsitellään muut johtokunnan esittämät asiat ja vähintään Seuran kymmenen jäsenen yhdessä tekemät, johtokunnalle vähintään 21 päivää ennen kokousta jättämät esitykset, joista syyskokoukselle on esitettävä johtokunnan lausunto. KEVÄTKOKOUKSESSA 1) käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. 2) esitetään tilintarkastajien kertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja toiminnanjohtajalle. 3) voidaan valita nimitysvaliokunta, jonka tehtävänä on esittää perusteluineen seuran syyskokoukselle ehdokkaita johtokunnan puheenjohtajaksi ja jäseniksi. Nimitysvaliokuntaan valitaan 3-5 jäsentä. Valiokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. 4) käsitellään muut johtokunnan esittämät asiat tai vähintään Seuran kymmenen jäsenen yhdessä tekemät, johtokunnalle vähintään 21 päivää ennen kokousta jättämät esitykset, joista kevätkokoukselle on esitettävä johtokunnan lausunto. 12 § Saunomisoikeudet ja järjestyssääntö Seuran eri jäsenten saunomisoikeuksista ja -maksuista Seuran saunarakennuksessa päättää vuosittain johtokunta. Johtokunta laatii ja hyväksyy jäsenten noudatettavaksi suositukset viihtyisään saunomiseen, jotka o v a t esillä seuran saunarakennuksessa. 13 § Muutokset sääntöihin Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä Seuran sääntömääräisessä kokouksessa, jos vähintään ¾ annetuista äänistä kannattaa muutosehdotusta. 14 § Seuran lopettaminen Seuran lopettaminen voi tapahtua kahdessa perättäisessä vähintään neljän viikon väliajoin pidetyssä Seuran kokouksessa, jos kummassakin vähintään ¾ annetuista äänistä sitä kannattaa. Jos Seura lopettaa toimintansa, sen omaisuus luovutetaan Suomen Kulttuurirahastolle erillisrahastoksi käytettäväksi Seuran tarkoitusperien mukaisen toiminnan tukemiseen. 15 § Voimaantulosäännös Pykälässä ”Johtokunta” (6 §) tarkoitettujen kaksivuotiskausien laskeminen aloitetaan sääntömuutoksen hyväksymisen jälkeisestä Seuran syyskokouksesta. Sauna 4/2010 33 Toimintasuunnitelma 2011 (Tiivistelmä syyskokouksessa 8.11.2010 hyväksytystä toimintasuunnitelmasta) Seuran tarkoitus Suomen saunaseura ry on vuonna 1937 perustettu aatteellinen yhdistys. Seuran tehtävänä on vaalia suomalaista saunaperinnettä, tehdä sitä tunnetuksi ja korostaa saunomisen merkitystä terveiden elämäntapojen ylläpitäjänä. Tätä tarkoitusta varten seuralla on Helsingissä vaskiniemessä saunatalo, jossa seuran jäsenet ja heidän vieraansa voivat kylpeä. Lisäksi saunoja käytetään tutkimus- ja esittelytarkoituksiin. Seura tuottaa, kerää ja välittää sauna-alan tiedotus-, tutkimus- ja kulttuuriaineistoa kotimaahan ja ulkomaille. Jäsenistö Tavoitteena on seuran jäsenmäärän kasvattaminen hallitusti n. 4000 henkeen. Uusiksi vuosijäseniksi hyväksytään henkilöt, joilla on suosittelijoinaan kaksi vähintään viimeiset viisi kalenterivuotta seuran jäsenenä ollutta henkilöä. Jäsen voi suositella yhtä uutta henkilöä kalenterivuodessa. Seuran puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voivat suositella useita henkilöitä jäseniksi saman vuoden aikana. Liittymis- ja jäsenmaksut Jäsenmaksu pidetään 80 eurossa, jotta saunatalon välttämättömät korjaustarpeet voidaan hoitaa, varautua tuleviin korjauskustannuksiin ja seuran toimintaa kehittää. Liittymismaksu vuonna 2011 on 250 euroa. Kunniajäseniltä ja ainaisjäseniltä sekä tammenlehvätunnuksen ansainneilta vuosijäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Jäsenkysely ja sen tuloksien hyödyntäminen Seura on toteuttanut jäsenkyselyn jäsenpalvelun ja suomalaisen saunakulttuurin edistämiseksi sekä jäsenistön mielipiteiden, kokemusten ja edistämistoiveiden kokoamiseksi seuran toiminnasta. Kyselyyn vastasi syksyyn 2010 mennessä 768 jäsentä, joita voidaan pitää seuran aktiivisimpiin kuluvina. Vastauksia seura pyrkii hyödyntämään toimintaansa kehittäessään. Vaskiniemen saunatalon toiminta Jäsensaunat Saunat ovat avoinna jäsenille ja heidän vierailleen tiistaista lauantaihin sekä lisäksi parillisen viikon maanantaina. Arkipyhinä saunat ovat kiinni. Saunaesittelyt Saunaseura voi järjestää saunaesittelyjä jäsensauna-aikojen ulkopuolella. Tilaisuuden isännän on oltava Saunaseuran jäsen. Saunaelämyksiä seuraan kuulumattomille Saunoja ja saunomista esitellään median edustajille sekä järjestetään saunatilaisuuksia erikoisryhmille. Kansainväliseen saunaliittoon kuuluvien kansallisten saunayhdistysten jäsenet pääsevät saunomaan jäsenhinnalla. Joillakin seuraan kuulumattomilla henkilöillä on rajoitetusti, eri sopimuksesta mahdollisuus tulla saunomaan jäsensaunaaikaan vierasmaksulla, kuten suomalaisten yritysten tai yksityishenkilöiden ulkomaiset vieraat tai seuran toimintaa eri tavoin avustaneet henkilöt, esim. Sauna-lehteen kirjoittajat. Saunatalon ylläpito ja kehittäminen Vaskiniemen saunatalossa on 3 savusaunaa, 2 kertalämmitteistä saunaa, sähkölämmitteinen sauna, 2 pesuhuonetta, 4 pukuhuonetta ja takka/lepohuone. Lisäksi talossa on mm. toimisto ja kirjasto sekä palveluyrittäjien toimitilat. Kunnossapitotoimikunta suunnittelee ja toteuttaa saunatalon korjaukset ja valvoo saunatalon käyttöä ja kunnossapitoa. Kunnossapitosuunnitelma 2010–2014: Talon ylläpidon suunnittelua varten on laadittu viisivuotissuunnitelma, jonka mukaisesti tehdään vuodelle 2011 suunnitellut korjaukset. Suunnitelman mukaan tulevana toimintavuonna mm. korjataan saunatalon kuistia, remontoidaan nelossaunaa ja aloitetaan pukukaappien uusiminen saunatalon aulasta. Jäsenkortti ja kulunvalvonta Vuoden 2011 jäsenmaksujen laskutuksen yhteydessä toimitetaan jäsenille seuran muovinen jäsenkortti, saunakortti. Kortilla todistetaan henkilöllisyys saunatalon kassalla, siihen tallennetaan saunakäynnin aikana tehdyt ostokset ja siihen voi tallentaa saunakäyntien sarja- ja kausitoimintoja. Kortti toimii yhdessä seuran uuden kassajärjestelmän ja jäsenrekisterin kanssa todentaen jäsenyyden. Hieronta- ja pesijävaraukset Toimintavuoden aikana jäsenten aikavaraukset hierojille ja pesijöille siirretään verkkopohjaisen ohjelmaan. Hierojien ja pesijöiden yhteisen käyttöön toimitetaan työasema, josta he voivat seurata varaustilannetta ja pitää tarvittaessa yhteyttä varaajiin. Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelman mukaiset tarkastukset tehdään, sekä pidetään suunnitelma ajan tasalla. Talkoot Puulämmitteisten saunojen kiuaskivet vaihdetaan talkoilla. Pihan ja taloa ympäröivän puiston siivoustalkoot järjestetään toukokuussa ja lokakuussa. Henkilöstö ja palvelusopimukset Seuran vakituisen palkallisen henkilöstön v. 2011 muodostavat toiminnanjohtaja ja tarvittaessa projektikohtainen toimihenkilö. Henkilöstö- ja palvelusopimustoimikunta laatii henkilöstön toimenkuvat ja luonnokset palvelusopimuksista johtokunnan hyväksyttäväksi. Työnantajan edustajana seuran henkilöstöön päin toimii seuran puheenjohtaja. Seuralla on v. 2011 palvelusopimuksia koskien mm: Saunatalon saunojen lämmitystä ja saunatalon ylläpitoa Hieronta- ja pesijäpalveluja saunatalossa Saunatalon siivouspalveluja Saunatalon kahvilapalveluja Sauna-lehden toimittamista Seuran verkkosivujen ylläpitoa ja toimittamista Seura pyrkii vuonna 2011 monipuolistamaan saunatalon palvelutarjontaa esimerkiksi järjestämällä jäsenille mahdollisuuden jalkahoitoihin. Sääntötoimikunta Sääntötoimikunta laatii vuoden 2011 aikana johtokunnalle ehdotuksen talousohjeesta sekä päivittää tarvittaessa muitakin seuran pysyväisohjeita. Tiedotustoiminta Tiedotustoimikunta toimii Sauna-lehden ja verkkosivujen toimituskuntana. Seuran puheenjohtajan ja johtokunnan ohella tiedotustoimikunta esittelee Vaskiniemen saunatiloja, suomalaista saunaa ja saunomiskulttuuria koti- ja ulkomaisille median edustajille ja muille vieraille. Toimikunta suunnittelee seuran omaa tiedotusaineistoa ja muuta tiedotustoimintaa. Sauna 4/2010 34 Sähköinen tiedottaminen Seuran verkkosivut www.sauna.fi ovat jäsenistötiedottamisen pääkanava. Sivuja, päivitetään säännöllisesti ja niiden sisältöä kehitetään. Sivuille kootaan tekijänoikeuksien sallimissa rajoissa yleisiä saunaa koskevia artikkeleita ja ohjeita. Sauna-lehti Sauna-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehden voi tilata myös seuraan kuulumaton henkilö tai yhteisö. Muu tiedotusaineisto Seura osallistuu sauna-aiheisten julkaisujen laatimiseen yhteistyössä Kansainvälisen Saunaliiton kanssa. Saunataloon pystytettyä sauna-aiheisia valokuvia esittävää näyttelyä ylläpidetään. Asiantuntija-apu Toimisto välittää sauna-alan tietoutta ja asiantuntija-apua joukkoviestimille, tutkijoille, opiskelijoille ja saunan harrastajille kotimaahan ja ulkomaille. Suomalaisen Saunan päivä ja Löylynhenki Perinteisenä Suomalaisen Saunan Päivänä, jota vietetään kesäkuun toisena lauantaina, myönnetään Löylynhenki-tunnustuspalkinto henkilölle tai yhteisölle, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut saunan hyväksi. Palkinnon myöntää johtokunta tiedotustoimikunnan esityksestä. Tutkimus- ja kulttuuritoimikunta Tutkimus- ja kulttuuritoimikunta jatkaa suomalaisen saunan tutkimussäätiön työtä. Toimikunta laatii vuoden 2011 alussa 3 vuoden ajalle ulottuvan toimintasuunnitelman sekä sitä tukevan rahoitussuunnitelman. Vuonna 2011 toteutetaan pitkään valmisteilla ollut perinnetietokeräys aiheesta ”Naisten ja miesten sauna” yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston kanssa. Keräystä täydennetään teemalla ”Kotisauna ja muiden sauna”. Tulokset on tarkoitus julkistaa Suomalaisen Saunan Päivänä 11.6.2011. Toinen vuonna 2011 valmistuva tutkimus teetetään Turun yliopistossa aiheesta ”Itämerensuomalaisten saunasanasto”. Työ on alkanut jo vuoden 2010 lopulla. Kolmas tutkimus aiheesta ”Saunan kuvaaminen folkloressa Suomessa ja lähikansojen piirissä” on käynnistymässä Turun yliopiston gradutyönä ja valmistunee vuoden 2011 kevään aikana. Työstä on toiveena kuulla esitelmä esim. seuramme kevätkokouksessa. Neljänneksi on tarkoitus käynnistää Saunaseuran tietoarkiston digitointi ja seuran lukusalikirjaston modernisointi yhteistyössä tiedotustoimikunnan kanssa. Saunaseuran 75-vuotishistoriikin kirjoittaa Tuomo Särkikoski. Hankkeen kustannukset (n. 60 000 euroa) jaetaan kolmelle budjettivuodelle vuosina 2010-2012. Lisäksi on tarkoitus saattaa vuoden 2011 aikana julkaistavaan muotoon pääosin jo tehdyt hankkeet aiheista ”Saunakirjallisuuden bibliografia osa II” ja saunojen lämmitystä koskeva ”Pienhiukkaskuormitustutkimus”. Käynnistymistä odottelevia tutkimusaiheita on edelleen listattu tuleville vuosille mm. seuraavia: -puulämmitteisten saunojen ilmanvaihtotutkimus -siirtokarjalaisten saunaperinteet -liikuntalääketieteellinen tutkimus, aihe: sauna ja urheilu -selvitys maailman saunojen lukumäärästä -kulttuurihistoriallinen selvitys suomen kuuluisimmista saunoista, vaikkapa ”Saunojen Top Ten” ja laajemmin ”Sata suomalaista saunaa kautta aikojen”. Avustusten hakeminen Seura hakee avustuksia edellä mainittuihin tutkimus- ja kulttuurihankkeisiin sekä muihin projekteihin opetusministeriöstä, Suomen kulttuurirahastolta ja tahoilta, joiden avustustoimintaan hankkeet soveltuvat. Kansainvälinen toiminta Seura on Kansainvälisen Saunaliiton jäsen ja tekee yhteistyötä liiton kanssa suomalaisen saunan tunnetuksi tekemiseksi, oikeiden saunomistapojen ohjaamiseksi ja edistämiseksi ulkomailla. Saunaseuran toiminnanjohtaja on liiton pääsihteeri, jonka työstä seura ei peri korvausta. Liiton toimisto on seuran tiloissa, joista seura ei peri vuokraa. Kansainvälisen saunaliiton hallituksen puheenjohtaja ja yksi asiantuntijajäsen ovat seuran jäseniä. Muut kansainväliseen saunaliittoon kuuluvat kansalliset yhdistykset ovat Belgiasta, Itävallasta Japanista, Meksikosta, Norjasta, Saksasta, Tsekistä ja Yhdysvalloista. Mainittujen kansallisten jäsenyhdistysten lisäksi liitto tekee suomalaista saunaa tunnetuksi mm. seuraavien maiden kanssa: Kiina, Korea, Latvia, Liettua, Mongolia, Ruotsi, Slovenia, Sveitsi, Tanska, Thaimaa, Turkki, Venäjä ja Viro. Seura voi toimia EU:n rahoittaman Itämeren alueen valtioiden Interreg-ohjelmassa projektissa Cultural Heritage Exchange for Sauna and Health, mikäli projekti saa rahoituksen. Hallinto ja talous Sääntömääräiset kokoukset Toimintavuoden aikana pidetään sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset. Seuran johto ja toimikunnat Seuran toimintaa johtaa johtokunta yhdessä puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan kanssa. Johtokunnan valitsemat toimikunnat: henkilöstö- ja palvelusopimustoimikunta, sääntötoimikunta, tutkimus- ja kulttuuri toimikunta, tiedotustoimikunta ja kunnossapitotoimikunta, vastaavat oman alueensa tehtävistä. Johtokunnan ja toimikuntien jäsenet hoitavat työnsä luottamustehtävinä, josta ei makseta palkkiota. Seuran puheenjohtaja ja johtokunnan jäsenet sekä toimikuntien puheenjohtajat ovat vapautettuja saunatalon saunamaksusta toimikautensa ajan. Toiminnan rahoitus Saunaseura on yleishyödyllinen aatteellinen yhdistys. Seura ei pyri harjoittamaan elinkeinotoimintaa. Seuran toimintaa kehitettäessä huolehditaan siitä, että seuran yleishyödyllinen asema säilyy. Toiminta rahoitetaan pääasiallisesti jäsen- ja saunamaksuilla sekä palveluyrittäjiltä perittävillä vuokrilla. Johtokunta päättää saunamaksuista kalenterivuodeksi kerrallaan. Yhteistyö muiden sauna-alan yhteisöjen kanssa Selvitetään yhteistyömuotoja muiden sauna-alan aatteellisten yhdistysten (esim. Kansainvälinen Savusaunaklubi), matkailuyrittäjien (esim. Saunasaari) ja sauna-alan asiantuntijapalveluja tarjoavien yhteisöjen (esim. Saunaosuuskunta) kanssa. Virkistystoiminta: retket saunakohteisiin Käynnistetään jäsenille tarkoitettu virkistystoimintaa mm. toteuttamalla seuran puitteissa tutustumismatkoja sekä osallistumalla muiden tahojen järjestämiin matkoihin. Sauna 4/2010 35 Suomen Saunaseura ry Johtokunta Miksi kuulua Saunaseuraan Saunatalon löylyt ja Sauna-lehti Nuo otsikon aiheet nousivat selvästi esiin kysyttäessä jäsenistömme motiiveja Saunaseuran jäsenyyteensä. Seuran jäsenyyttä pidetään myös arvostettuna statuksena ja saavutuksena. Äityipä Kauppalehti kirjoittamaan seuran jäsenyyttä pidettävän jopa kadehdittavana, uutisoidessaan kolmossivullaan 8.11. tapahtunutta luottamushenkilöjohdon vaihdostamme. Ja emmekö ainakin salaa pidäkin itseämme keskimäärää fiksumpina, niin sinä kuin minä? Siis siksi, että olemme ymmärtäneet hakeutua ylevän suomalaisen, sekä psyykeä että soomaa puhdistavan, stressiä laukaisevan, hyvät unet tuovan, miltei ainoan synnittömän nautinnon pariin, ja vielä näin hyvään seuraan. Vastausprosentti 20 Vajaat puoli vuotta kestäneen jäsenkyselymme vastausaikana saimme 768 vastausta, joista 608 kirjallisesti ja 160 sähköisesti. Vastausprosentti nousi 3900 jäsenen seurassamme lähes kahteenkymmeneen. Olen aikaisemmin kahdessa muussa järjestössä toteuttanut jäsenkyselyn, mutta niissä ei hätyytetty läheskään moista vastausprosenttia. Voimme meikäläisten vastausaktiivisuudesta todeta, että jäsenyyttä pidetään oikeasti arvokkaana, seuran toimintaan halutaan vaikuttaa ja kantaa oma, auttava korsi kekoon. Tulokset ohjaavat seuran toimintaa Vastausten ryöppyäminen osoitti saunan olevan niin seuralaistemme sydämessä, että sille halutaan paljastaa koko nahka. Jotka kyselyn vastasivat, ovat seuran aktiivisimmat. On nähtävissä, että vastanneet ovat myös aktiivisimpia Saunatalon käyttäjiä. Olemme saaneet vastauksien myötä arvokkaan tieto- ja taitopääoman. Seuran johto ja toimikunnat ottavat sen kiitollisuudella vastaan oman työnsä ohjaajiksi samoin kuin mukana tulleet mielipiteet, parannusehdotukset, aloitteet ja palautteen purtemme kurssin määräämiseksi. Kiitos vastauksestasi! Seuraavassa käsittelen tarkemmin jäsenkyselyn tuloksia. Lupasimme kymmenelle onnekkaalle palkkioksi vastaamisesta 11 saunakertaan oikeuttavat kortit Saunataloon. Kaikkien vastanneiden kesken suoritetussa arvonnassa saunamajurimme, johtokuntaamme äänikuninkaana uudelleen valitun Seppo Pukkilan vankka lämmittäjän käsi poimi voittajiksi seuraavat: Joyce Nyman, Heikki Halsti, Niklas Candelin, Kyllikki Suomela, Tarja Similä, Matti Seimola, Anja Mäkitalo, Kai Halen, Kirsti Kuusterä ja Kari Ikkala. Onnea voittajille! Toivotan Sinulle sydämentäydeltä levollista, ihmisyyttä kunnioittavaa, siunattua Joulurauhaa ja lapsuutesi muistot mieleen nostavaa Joulusaunaa! Kristian miettinen Sauna 4/2010 36 Kristian miettinen Saunaseuran jäsenkysely 2010 Vastauksistapontta toimintaamme Jäsenkyselymme oli Sauna-lehden 2/2010 välissä liitteenä ja siihen oli mahdollista vastata myös kotisivujemme kautta. Osa kysymyksistä oli strukturoituja monivalintakysymyksiä, joista koottiin seuraavat tilastot. Osa kysymyksistä edellytti vapaata kirjallista vastausta, jossa tekstin määrä ei ollut rajoitettu. Vastaajalta pyydettiin henkilö- ja yhteystiedot sekä demografiset tekijät kuten ikä, sukupuoli ja äidinkieli. Osa kysymyksistä oli yleisluontoisia, osa seuramme toiminnan erityispiirteisiin liittyviä. Kaikki jäsenkyselyt ovat aikansa lapsia, nykyisellä tietämyksellä ja nykyisiin tarpeisiin tehtyjä. Voidaan väittää, että jotkut kysymykset olivat johdattelevia, mutta onpa vapaus jättää vastaamatta, jos vastaaja epäilee tulevansa johdatelluksi. Kyselyn vastauksista on poimittavissa selkeitä trendejä. Sauna 4/2010 Millaiset henkilöt vastasivat? Vastaajien äidinkielijakautuma noudatti miltei valtakunnallista suomi-ruotsi -prosenttijakoa. Naiset olivat kyselyssä aktiivisempia kuin miehet: seuran jäsenistä 71 % on miehiä, 29 % naisia.Varttuneemmat vastaajat olivat suhteellisesti aktiivisempia. 37 Syitä jäsenyyteen Pian Saunatalon kylpymahdollisuuden ja Sauna-lehden jälkeen mainitaan syiksi jäsenyyteen saunakulttuurin kannattaminen ja mahdollisuus tuoda 1-2 vierasta kylpemään Saunataloon. Hienosti nousevat syiksi siis kulttuuriystävällisyys, seurallisuus ja itse hyväksi havaitun tarjoaminen muillekin. Trendinomaisina avoimia tekstivastauksia olivat: • Hyvät tyypit ja keskustelut Saunatalossa heidän kanssaan = mielenterveyden ylläpitäjiä! • Mahdollisuus esitellä suomalaista saunakulttuuria ulkomaalaisille vierailijoille iltasaunojen yhteydessä. • Hieronta ja ruokatarjoilut, rentoutuminen saunovien ystävien kanssa. • Mahdollisuus järjestää kavereille hienoja, uniikkeja saunailtoja mahtavissa puitteissa. Seura saunakulttuurin edistäjänä matkailukeskusten ja hotellien saunojen kehittämisessä sekä wellness-tutkimuksessa (mielihyvä, nautinto-estetiikka). • Seura on vahva kulttuurin ja tutkimuksen edistäjä, mutta on myös osittain livennyt painottuen hieman liikaa vain jäsenistön hauskanpitopaikaksi. Miten luet Sauna-lehteä ja miten kiinnostavana pidät sitä? Kysymys kuuluu: Mitä mieltä olet Saunaseurasta saunakulttuurin edistäjän, mitä puolia haluaisit kehitettävän? Tyypilliset vastaukset olivat sekä kiittäviä, kritisoivia että toimintaan kehottavia: • Saunaseura on hoitanut tehtävänsä erinomaisesti saunakulttuurin edistäjänä. • Nykyinen näkyvyys on vaatimatonta, erotuttavaa selvänä kattojärjestönä. • Lisää kansainvälistä toimintaa. Saunakulttuurin esittely ulkomaalaisille vieraille on tärkeä asia. • Seura on elitistisen ja sulkeutuneen oloinen.Toiminnassa voisi olla enemmän avoimuutta ja kaikenlaisen saunakulttuurin esille tuontia. • Tarvitaan tutkimusta ja innovointia, suomalaisten Airuemme Sauna-lehti saa kyselyssä pääosin kiittävän palautteen, myös toiveita lehden kehittämiseksi ja artikkelivinkkejä on ilahduttavan paljon. Lehteä pidetään voittopuolisesti hyvin tai melko kiinnostavana. Saunan lukee läpikotaisin tai sitä selaa ja lukee osittain selvästi suurin osa vastanneista. Monet antavat Saunan ilosanoman myös kiertää. Tästä voidaan päätellä, että jäsenemme ovat sauna-aatteen kellokkaita ja mielipidevaikuttajia, kuinkas muuten? Aihetoiveita ja näkökantoja esitettiin seuraavaan malliin: • Sauna lääketieteellisenä ja fysikaalisena ilmiönä. Sauna 4/2010 38 Kokemuksia nykyajan saunoista. Vinkkejä hyvistä saunoista ulkomailla (tähtiluokitus). • Saunan käyttö, terveysvaikutukset (myös mieleen), oikeat tavat saunoa, uusia kiukaita ja niiden testejä. • Kauneudenhoito saunassa (hiukset, iho). Historiaa, tutkimuksia, vähän ammattimaisempaa otetta. Juttuja mielenkiintoisista saunojista eli henkilökuvia. • Sauna on viime aikoina kehittynyt hyvin myönteisesti, tarjoaa tietoa monipuolisesti. • Juttuja saunatapahtumista, joita järjestetään ympäri Suomen, varsinkin kesällä. Artikkeleita hulluista ja hauskoista tapahtumista, suomalaisista saunayhdistyksistä ja saunan merkityksestä suomalaisen identiteetissä. Kuinka usein Saunatalossa? Vastanneista Saunatalon palveluista nauttii leijonanosa. Kovimmat kylpijät olivat aktiivisimmat kyselyyn vastaajat, mikä on osoitus lievää vakavammasta sauna-asialle vihkiytymisestä ja sydämen lämmöstä Saunaseuran missiota kohtaan. Sauna 4/2010 Seuran kotisivut Seuran näyteikkuna maailmalle eli kotisivumme palvelevat joitakin riittävästi, jotkut näkevät paljon kehitettävää. On selvää, että verkkoviestinnän mahdollisuudet huomioon ottaen sivumme ovat varsin perinteiset. Tällä hetkellä sivut toimivat resurssiemme sallimissa rajoissa ja kaikki toivomme, että lisää kapasiteettia sivujen ylläpitämiseen saadaan. Ehkä vielä toteutuu erään jäsenemme nerokas pyyntö uudesta kotisivujemme palvelusta: on-line kuva Saunatalon laiturin nenästä merelle päin! Näin vastattiin, kun kysyimme, mitä tietoja olet hakenut kotisivuiltamme ja miten haluat niitä kehitettävän: Toivon Saunatalon hierojien varauslistan ja reaaliaikaista tiedon ilta- ja esittelysaunojen varaustilanteesta. • Jäsenille omat sivut joissa esim. savusaunan rakennusohjeet. Vinkkejä saunan rakentamiseen ja remontoimiseen. Tietoa hyvistä kiukaista ja saunan rakenteellisista ratkaisuista. Erilaisia saunatarinoita, kokemuksia, vinkkejä muille. Kuvagalleria jäsenten saunoista. • Seuran nettisivut ovat hyvät. Liian monen klikka- 39 uksen takana olevat tiedot jäävät lukematta, ainakin tällaiselta ei-nörtiltä. • Opetusvideoita mm. saunan (savusauna, kertalämmitteinen, jatkuvalämmitteinen, sähkölämmitteinen) oikeista rakenneratkaisuista (kiuas, kivet, lauteet, ilmastointi yms). • Henkilöhaastatteluja sekä julkisuudessa tunnettuista henkilöistä että tavallisista jäsenistä. • Linkkejä saunatarvikkeiden ym. toimittajiin. Seura kattojärjestöksi, ehdokkaat esille ennen valintakokouksia Vastanneista, 48,3 % pitää tärkeänä, että seuran tulee toimia Suomen saunajärjestöjen katto-organisaationa. Syyskokouksessa sääntöihin tehtyihin muutoksiin se onkin kirjattu yhdeksi seuran pyrkimyksistä. Täsmälleen sama määrä vastaajista pyytää tiedot ehdokkaista seuran puheenjohtajiksi ja johtokunnan jäseniksi ennen valintakokouksia, kunnon vaalien tapaan. Halukkuutta toimikuntiin ja työhön seuran hyväksi Oheiset taulukot osoittavat, että halukkuutta seuran toimikuntiin on kiitettävästi, 20 % luokkaa vastanneista, samoin kuin talkootyöhön Saunatalolle ja saunakulttuurin edistämiseen. Ammattilaisia on ilmoittautunut elokuvaajista ja graafikoista tiedottajiin ja toimittajiin. Isännäksi tai emännäksi Saunataloon pyrkiville ulkomaisille vieraille ilmoittautui 14,3 % vastanneista. Yleisimpien eurooppalaisten kielten taitajia ilmoittautui kosolti ja muutama eksoottisemmankin kielen hallitseva. Hankasuontie 5, 00390 Helsinki 09 6150 0315, 040 5050 895 fax 615 00317 Sauna 4/2010 40 LAHJOITA SUOMALAISEEN SAUNAAN Lahjoita Saunarahastoon Suomen Saunaseuran Saunarahasto tukee suomalaisen saunaperinteen säilyttämistä ja saunaan liittyvää tutkimus- ja kulttuurityötä. Työkenttä on laaja ja jatkuva, vaatii pitkäjänteistä, suunnitelmallista toimintaa ja kysyy melkoisesti varoja. Työsarkoja ovat esimerkiksi • saunaperinteen tallentaminen • saunatiedon jakaminen • saunarakentamisen neuvonta • saunan terveysvaikutuksien selvittäminen Kutsumme Sinut rakentamaan Saunarahastoa Muistamalla merkkipäivänäsi Kukka- ja muiden lahjojen sijaan voit pyytää juhlavieraitasi lahjoittamaan Saunarahaston tilille 155530-112137. Pyydä juhlavieraitasi merkitsemään pankkisiirtonsa viestikenttään nimesi ja merkkipäiväsi, esimerkiksi Sasu Saunoja 60 v. Saat luettelon onnittelijoistasi, kun ilmoitat merkkipäivästäsi Saunarahastolle ennen juhliasi sähköpostitse osoitteeseen: saunarahasto@sauna.fi tai soittamalla 010 439 5600 arkisin klo 11-15. Mikäli merkkipäivälahjoitusten summa on vähintään 1 000 euroa, saat muistoksi ja kiitokseksi Löylynhenkipatsaan. Tekemällä kertalahjoituksen tai testamenttilahjoituksen Voit lahjoittaa Saunarahastoon haluamasi kokoisen summan kerralla tai erinä. Mikäli haluat ennen lahjoituspäätöstä keskustella lahjoituksestasi tai tutustua Saunarahaston toimintaan, ota yhteys puhelimitse tai sähköpostitse. Saunarahaston testamenttiohjeet auttavat sinua tekemään lahjoituksen testamentilla. Ohjeet voit tilata puhelimitse tai sähköpostitse. Ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi Kuukausilahjoittajana voit valita summan, jonka haluat lahjoittaa. Lahjoitus veloitetaan tililtäsi valintasi mukaan joko kuukauden 1. tai 15. päivänä. Kuukausilahjoitus on vaivaton tapa varmistua, että Saunarahasto saa säännöllisen tukesi. Kysy lisätietoja kuukausilahjoituksesta ja suoraveloituksesta. Tervetuloa lahjoittajaksi Saunarahastoon! Lisätietoja saat Saunaseuran toimistosta 010 439 5600 arkisin klo 11-15 tai sähköpostitse tj@sauna.fi SUOMEN SAUNASEURA SAUNARAHASTO NAISTEN JA MIESTEN SAUNA, OMA JA MUIDEN SAUNA Keruukilpailu 1.11.2010–30.4.2011 Vuonna 1992 järjestettiin perinteenkeruukilpailu Suomalainen sauna terveyden lähteenä, joka tuotti runsaasti kiinnostavaa aineistoa. Nyt järjestettävä keruu painottuu saunakulttuurin vähän tutkittuun puoleen, siihen miten sukupuoli vaikuttaa saunakokemukseen. Miltä saunatavat, -perinteet ja käytänteet näyttävät eri sukupuolten näkökulmasta? Muita kiinnostuksen kohteita ovat saunomisen henkilökohtaiset rituaalit sekä saunakokemukset ulkomailla tai muunmaalaisten seurassa. Seuraavassa on ehdotelmia aiheista, joista voit kertoa muistoja ja kokemuksia, sattumuksia ja tapauksia. Voit kirjoittaa vapaasti myös itse valitsemastasi saunateemasta. Naisten ja miesten sauna – Lapsena ja nuorena. Milloin aloit saunoa oman sukupuolesi aikuisten kanssa? Miten asiaa sinulle selitettiin? – Milloin perheen lapset kieltäytyvät yhteisestä saunomisesta? Kerro kokemuksistasi. – Miten luonnehtisit naisten saunan tunnelmaa? Minkälaisista asioista siellä jutellaan? – Miten luonnehtisit miesten saunan tunnelmaa? Onko se järjestäytynyttä toimintaa vai leppoisaa yhdessäoloa? – Kuka lämmittää ja valmistelee saunan? Onko tapa muuttunut? – Oletko tavannut maahanmuuttajia ja muunmaalaisia saunomassa yleisissä saunoissa? Miten heidän saunomisensa sujui? – Oletko ollut yhteissaunassa? Miten idea yhteissaunasta syntyi? Minkälainen tunnelma siellä muodostui? Kerro kokemuksistasi ja ajatuksistasi. – Parisuhde ja sauna. Hoitaako sauna parisuhdetta? – Sauna ja erotiikka. Puuttuuko erotiikka suomalaisesta saunasta, niin kuin väitetään? – Polttarisauna – morsiussauna – sulhassauna. Minkälaisia saunarituaaleja järjestetään ennen häitä? Kerro omista kokemuksistasi. – Missä määrin saunomisen yhteydessä pidetään epävirallisia löyly- tai muita kilpailuja? Minkälaisessa tilanteessa kilpailu saa alkunsa? Kerro kokemuksistasi. Oma ja muiden sauna – Saunaperinteiden voima ja rasitteet – Paras ja pahin saunamuistoni – Oman kylpyrituaalini yksityiskohdat – Saunani ennen ja tänään – mikä pysyy, mikä muuttuu? – Saunan lauteilla vierailla mailla. Kerro, minkälaisia kokemuksia ja elämyksiä sinulla on ollut saunomisesta ulkomailla. Oletko ollut hyvissä, huonoissa tai erikoislaatuisissa saunoissa? – Muunmaalaiset saunomassa. Miten olet saunottanut ulkomaalaisia ystäviäsi, minkälaisia tilanteita ja sattumuksia on tullut vastaan? Keruukilpailun järjestävät Suomen saunaseura ry, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto ja Helsingin yliopisto. Tutkimus- ja kulttuuritoimikunta tiedottaa MAAILMAN SAUNAT VUONNA 2010 Tämä laskelma on vain arvio, mutta perustuu osittain saatavilla olevaan ns. varmaan tietoon.Varmin tieto on toki Suomesta. Jos jollakulla lukijoista on kuitenkin parempaa – siis tarkempaa - tietoa ulkomaiden saunoista, niin pyydämme kertomaan sen oitis TuKu-toimikunnalle. Saunaksi luetaan tässä arviossa kaikki Suomalaisen saunan keskeiset tunnusmerkit täyttävät kylpylaitokset. Niissä on siis kiuas ja siinä kuumia kiviä ja niissä saa YLEENSÄ itse kylpijä heittää löylyä. Suomi Saksa Ruotsi Baltia Tsekki Venäjä muu Eurooppa USA Kanada Kauko-Itä muu maailma 3,2 miljoonaa saunaa 2,1 0,5 1,0 (myöhemmin eriteltynä) 0,3 10,0 1,0 0,5 0,8 1,0 0,5 yhteensä noin 20,0 miljoonaa saunaa (!) Helsingissä 16.11.2010 Joulurauhaa suomen saunaseura ry:n tutKimus- Ja KulttuuritoimiKunnan puolesta peKKa tommila, pJ. Toivottaa Sauna-lehti arKKiteHti saunatutKiJa Sauna 4/2010 44 Vaskiniemen jäsensaunojen aukioloajat Joulun aikaan 2010, alkuvuonna 2011 ja nelossaunan remontti Miesten saunavuorot kello tiistai ja perjantai keskiviikko Kuukauden ensimmäinen lauantai Muut lauantait tammikuusta kesäkuuhun 2011 14-21 13-22 11:30 -16 12 -19 Naiset torstai parillisen viikon maanantai kuukauden 1. lauantait tammikuusta kesäkuuhun 13-22 14-21 16:30-20 Joulun ajan ja loppuvuoden aukiolo Viikoilla 50 ja 51 joulusaunat vain jäsenille. Huomaa: ei jäsenten vieraita saunoihin Jouluaattona 24.12. naiset klo 10:30-13:00, miehet 13:30-16:00 Maanantai 27.12 – torstai 30.12. avoinna normaalisti Perjantai 31.12.2010 – 6.1.2011 saunat ovat suljettu huoltoseisokin vuoksi Perjantaina 7.1.2011 saunat avoinna normaalisti Lauantai 8.1.2011 on jaettu lauantai eli miehet 11:30 -16, naiset 16:30 -20 Saunat suljettuina pyhien, juhlapäivien ja aattojen vuoksi Kiirastorstaina 21.4. saunat avoinna klo 13-18 Pitkäperjantaina 22.4. suljettu Pääsiäislauantaina 23.4. suljettu Toisena pääsiäispäivänä 24.4. suljettu Helatorstaina 2.6. suljettu Nelossauna remonttiin tammikuussa Savusaunamme nelonen (Harald) remontoidaan perusteellisesti saunassa havaittujen rakenteiden väsymisen ja paloturvallisuuden parantamisen vuoksi. Samalla sauna muutetaan perinteisen hirsirakenteiseksi. Remontti aloitetaan 3.1.2011 ja se kestää noin 1,5 kuukautta. Remontin aikana nykyinen kolmossauna (Louhi) korvaa nelosen siten, että sen lämpötilaa miedonnetaan nelosta vastaavaksi. Remontin ajaksi viitossauna (Sampo) lämmitetään aikaisempaa kuumemmaksi, jotta kuumien löylyjen ystävät saavat nautintonsa. Sauna 4/2010 45 Syyskokouksen päätöksiä 8.11.2010 Vahvistettiin vuoden 2011 liittymismaksuksi 250 euroa, varsinaisten jäsenten jäsenmaksuksi 80 euroa ja yhteisöjäsenten jäsenmaksuiksi 500 ja 1000 euroa. Päätettiin hyväksyä johtokunnan esitys toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2011. Päätettiin hyväksyä vuoden 2011 talousarvio seuraavilla muutoksilla: - Budjetoidaan Seuran 75-vuotishistoriikiin 10.000 euroa - Budjetoidaan rakennusrahastoon 85.000 euroa. Puheenjohtajaksi valittiin äänestyksen perusteella Ben Grass. Johtokunnan jäseniksi valittiin äänestyksen perusteella kolmivuotiskaudeksi Seppo Pukkila (uudelleen) sekä Kari Öhman ja Timo Martikainen (uusina). Puheenjohtajaksi nousseen Ben Grassin jäljellä olleen yhden vuoden toimikauden ajaksi johtokuntaan valittiin Kristiina Perttunen. Tilintarkastajiksi ja varatilintarkastajiksi tilivuodelle 2010 valittiin KHT Timo Tuokko ja KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy Päätettiin hyväksyä johtokunnan esitys sääntöjen muuttamiseksi käsiäänestyksessä todetulla yli ¾ äänten enemmistöllä. ********************** Timo Martikainen Olen toiminut yli 35 vuotta median ja viestinnän kentässä.Valmistuin työn ohella 1976 Tampereen yliopiston Toimittajatutkinnosta. Merkittävimmät työurani olen tehnyt Kauppalehden toimituksessa 12 vuotta, jota seurasi toiset 12 vuotta oman viestintätoimiston johdossa ja vuodesta 2002 olen työskennellyt 25 maassa toimivassa viestintätoimisto Kreab Gavin Andersonin viestintäkonsulttina kansainvälisten ja suomalaisyritysten parissa. Työn ohella sauna ja avanto ovat must, muut tärkeät asiat ovat golf, ooppera, useat järjestöt ja kolme aikuista lasta. Saunaseuran jäsen olen ollut vuodesta 1997. Kristiina Peltonen Kristina Perttunen on 55-vuotias lääketieteen tohtori ja anestesiologian erikoislääkäri, jolla on myös lääkealan erityispätevyys. Kemissä syntynyt ja koulunsa käynyt Kristiina on suorittanut lääketieteen perusopinnot entisessä Länsi-Saksassa ja anestesiologian erikoislääkärin tutkinnon Helsingin Yliopistossa, jossa väitteli 2003 aiheena keuhkoleikkausten jälkeinen kivunhoito ja kivun kroonistuminen. Erikoistumisensa jälkeen Kristiina on työskennellyt 12 vuoden ajan asiantuntijalääkärinä lääketutkimuksessa suomalaisessa ja kansainvälisessä lääketeollisuudessa sekä asiantuntijalääkärinä kansainvälisessä markkinoinnissa.Viimeiset viisi vuotta hän on toiminut anestesialääkärinä pääkaupunkiseudun yksityissairaaloissa. Kristiina Perttusella on vankka kokemus eri yhdistyksissä toimimisesta ja hän on ollut perustamassa kahta rekisteröityä yhdistystä. Kristiina harrastaa koiran kanssa lenkkeilyä, sienestystä, ruuanlaittoa, käsillä tekemistä kuten huonekalujen kunnostusta ja käsitöitä, siirtolapuutarhaa, talvi/avantouintia ja saunomista. Kristiina on kielitaitoinen ja lämminhenkinen ’jalat maassa’ -ihminen, joka tulee toimeen monenlaisissa olosuhteissa. Saunaseuran jäseneksi Kristiina liittyi 2007. Kari Öhman Koulutukseltani olen LVI-ins. Ensimmäinen työpaikkani oli VTT LVI-tekniikan laboratorio. Syvällisesti saunaan tutustuin prof. Tuomolan ja Äikkään johdolla .Eli tutkin saunoja ja kiukaita täyspäiväisesti toista vuotta (työasu oli uimahousut). Saunojen lisäksi olin mittaamassa ympäri Suomea eri teollisuuslaitosten hiukkas- ja kaasupäästöjä. Tämä työrupeama kesti 7-vuotta.VTT:ltä siirryin liikeelämään erilaisiin myyntitehtäviin. Toimin mm. Stifab/Swegonin(ilmastointi) ja Wilo Finland OY:n (pumput) toimitusjohtajana yht.n. 15 v. Saunaseuran aktiivinen saunoja olen ollut yli 10 vuotta, liityin Saunaseuran jäseneksi 1998. Sauna 4/2010 46 SUOMEN SAUNASEURA RY - YHTEYSTIEDOT Vaskiniemiementie 10, 00200 Helsinki Toiminnanjohtaja Kristian Miettinen Sähköposti tj(ät)sauna.fi, www.sauna.fi Toimisto 010 439 5600 Saunat 010 439 5601 Lämmittäjä Seppo Pukkila 010 439 5602 JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Ben Grass, 0400 601 501 ben.grass(ät)kolumbus.fi Risto Elomaa, 040 596 4022 risto.elomaa(ät)kolumbus.fi Timo Martikainen, 050 2852 tmartikainen(ät)kreabgavinanderson.com Heini Noronen-Juhola, 0400 611563 heini.noronen-juhola(ät)luukku.com Kristiina Peltonen, 040 544 1832 kperttunen(ät)me.com Seppo Pukkila, 045 6772002 seppo.pukkila(ät)zepestudiot.fi Timo Riskala, 040 501 51 72 timo.riskala(ät)hotmail.com Juha Salomäki, 050 337 6459 juha.salomaki(ät)vantum.fi Pekka Tommila, 050 368 6645 pekka.helena.arkkitehtiatelje(ät)elisanet.fi Kari Öhman, 0400 441 943 kari.ohman(ät)elisanet.fi Toimikunnat jatkavat pääasiassa entisissä kokoonpanoissaan. Vuodelle 2011 toimikunnat asetetaan varsinaisesti 14.12. pidettävässä johtokunnan kokouksessa, jossa johtokunta on valmis nimeämään myös uusia halukkaita jäseniä toimikuntiin. TIEDOTUSTOIMIKUNTA 2010 Puheenjohtaja Risto Elomaa (ks. johtokunta) Varapuheenjohtaja Pekka Laaksonen, 040 703 6177 pekka.laaksonen(ät)kalevalaseura.fi Timo Martikainen, 050 2852 tmartikainen(ät)kreabgavinanderson.com Lisa Mäkelä, 09 465 231 lisa.makela(ät)welho.com Raili Vihavainen, 0400 659 249 raili.vihavainen(ät)sauna.fi Sauna 4/2010 Saunaseuran uusi puheenjohtaja Ben Grass KUNNOSSAPITOTOIMIKUNTA 2010 Puheenjohtaja Juha Salomäki (ks. johtokunta) Varapuheenjohtaja Ben Grass (ks. johtokunta) Kauko Ijäs, 09 344 3676 Juhani Katainen, 09 440 231 juhani.katainen(ät)kolumbus.fi Esko Mäkelä, 09 465 231 esko.makela(ät)welho.com Sulo Saastamoinen, 040 548 4995 sulo.saastamoinen(ät)welho.com Mikko J. Salminen, 050 387 0007 mikko.j.salminen(ät)kolumbus.fi Gina Sundgren, 050 593 2800 gina.sundgren(ät)ymparistosuunnittelu.com Tuulikki Terho, tuulikki.terho(ät)welho.com tuulikki.terho(ät)min.edu.fi Seppo Pukkila, 010 439 5602 seppo.pukkila(ät)zepestudiot.fi TUTKIMUS- JA KULTTUURITOIMIKUNTA 2010 Puheenjohtaja Pekka Tommila, (ks johtokunta) Varapuheenjohtaja Pekka Laaksonen, (ks tiedotustoimikunta) Irma-Riitta Järvinen, 040 565 0020 irma-riitta.jarvinen(ät)finlit.fi Katriina Kukkonen-Harjula, 050 3085 515 katriina.kukkonen-harjula(ät)uta.fi Erkki Kuoppamäki, 0400 205 291 erkki.kuoppamaki(ät)kolumbus.fi Lasse Lehtonen, 040 703 7627 lasse.lehtonen(ät)hus.fi Tarkko Oksala, 050 387 755 euli(ät)eulilights.fi Kirsi Saarikangas, 040 569 1572 kirsi.saarikangas(ät)helsinki.fi Antti Savela, 050 912 8060 antti.savela(ät)fi.live.com Lasse Viinikka, 09 471 71250 lasse.viinikka(ät)hus.fi 47 Sauna-lehden artikkelit 2010 Elomaa Eija Elomaa Risto Elomaa Risto Elomaa Risto Elomaa Risto Elomaa Risto Elomaa Risto Elomaa Risto Elomaa Risto Forsell Marketta Grass Ben Hiltunen Olavi Hirvonen Heikki Hynninen Marja Hynninen Marja Kangasluoma Pentti Laaksonen Pekka Laaksonen Pekka Lehtonen Lasse Lehtonen Lasse Lehtonen Lasse Makkonen Veikko Miettinen Kristian Miettinen Kristian Miettinen Kristian Miettinen Kristian Miettinen Kristian Moilanen Pirjo Müller Ritva ja Liisa Uurtamo Mäkelä Esko Mäkelä Lisa Mäkelä Lisa Mäkelä Lisa Nuutinen Jouko Oka Sakari Pihkala Tahko Putaansuu Erkki Raman Rob Sannemann Ritva-Liisa Sannemann Ritva-Liisa Takala Antero Tolvanen Jukka Tommila Pekka Tommila Pekka Toppari Kirsti Uurtamo Liisa Vihavainen Raili Vihavainen Raili Vihavainen Raili Vihavainen Raili Sauna 4/2010 Vihdottavana yrttisaunassa Latviassa, 4/10 ISS - Kansainvälinen Saunaliitto, historiaa, 3/10 Kansainvälinen Saunakongressi Tokiossa, 4/10 Kotkan Meripäivätkin innostuivat saunasta ja sanomisesta, 3/10 Sauna -pieni perinnekirja, 3/10 Miesten vuoro, 1/10 Saunan ystävät yhdistyvät myös Kauko-Idässä, 1/10 Turistina kylpemässä Japanissa, 1/10 Kylvystä lennolle tai lennolta kylpyyn, 2/10 Nainen ja sauna, 4/10 Saunaseura - arvokas suomalaiskansallisinstituutio, 4/10 Puhtaisiin savusaunan löylyihin, 2/10 Sauna Facebookissa, 1/10 Keskellä Espoota savusaunan löylyihin, 2/10 Luther-hotellin sauna Wittenbergissä, 2/10 Sykähdyttävä vihtatanssi Rakveressa, 4/10 Lauttasaaren lintuja ja ihmisiä, 4/10 Sauna ja Kalevala, 1/10 Hyvät saunatavat kunniaan, 1/10 Liika on liikaa löylynheitossa, 3/10 Saunabrändiä kirkastamassa, 2/10 Avantouinti ja sauna, 1/10 Jäsenkyselyn tuloksista, 4/10 Saunakulttuurin monimiljoonainen suurvalta, 2/10 Mieluisa saunapesti, toiminnanjohtaja esittäytyy, 1/10 Pirts, sauna, hamami, fürdö, neljä kylpykulttuuria näytteillä, 3/10 Seuran tekniikka virtaviivaistuu, 3/10 Saunan löyly on kylvettäväks´ eikä säkkiin säälittäväks´, 1/10 Noviiseina Japanin kylpylämaailmassa, 3/10 Puheenvuoro löylykilpailukeskusteluun ja suomalaisen saunan olosuhteisiin, 3/10 Ensitutustuminen Saunaseuraan, 1/10 Asuntomessut Kuopiossa, 3/10 Vihdantekoa ja saunomista Ikaalisissa, 3/10 Arkkitehti Eino Pitkäsen savusauna, 1/10 Sampo-saunan nimi, 1/10 ”Löylykilpailu 1956-vuoden olympialaisissa kisoissa” , 3/10 ”Ikaalisten saunafestivaaleilla” , 3/10 Minun saunani, 1/10 Löylyn lyömät, ”Naisten vuoro”, 4/10 Sauna hoitaa mieltä, 4/10 Saunomassa Pekingissä, 4/10 Lentokenttäsauna a´la Frankfurt, 4/10 TuKu tiedottaa: Maailman saunat 2010, 4/10 TuKu tiedottaa: Suomen saunat 2010, 3/10 Sademetsän sylissä, 1/10 Perinteistä riihisaunatunnelmaa Nauvossa, 4/10 Kiukaan historia, 2/10 Kiuas, 2/10 Löylynhenki-palkinto Miesten vuoro -dokumenttielokuvalle, 3/10 Suomalaisen saunakulttuurin kattojärjestöksi? - Saunaseuran sääntöjä ollaan uusimassa, 2/10 48 Sauna-lehden mediakortti Julkaisija Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki Puh. 010 439 5600 gsm 050 371 8150 kotisivu www.sauna.fi Päätoimittaja Raili Vihavainen Suomen Saunaseura ry 0400 659 249 lehti(ät)sauna.fi Ilmoitusmyynti Toiminnanjohtaja Kristian Miettinen 010 439 5600, 050 371 8150 tj(ät)sauna.fi Painopaikka Newprint Oy PL 2, 32201 Loimaa Puh. 02 437 4500 Fax. 02 763 1560 Sauna-lehti löytyy myös Saunaseuran kotisivuilta www.sauna.fi Ilmoitusaineiston lähetys Newprint Oy: aineisto(ät)newprint.fi Ilmoitusten, artikkeleiden ja kuvien lähetys päätoimittajalle aineistopäivään mennessä. Katso päivämäärä viimeisimmän lehden sisällysluettelosivulta. Digitaalisten kuvien resoluutio väh. 300 dpi. Levikki Painos 4000 kpl Lehden koko B5 Painopinta-ala 173 x 247 mm Palstaluku 2 Palstan leveys 73 mm Palstan korkeus 220 mm Ilmoitushinnat (ilman ALV:a) takakansi 1200,00 sisäkannet 900,00 1/1 s. 750,00 1/2 s. 600,00 1/4 s. 400,00 1/8 s. 200,00 Ilmoituslaskutus: Suomen Saunaseura ry Ilmestymisaikataulu 4 numeroa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Lehden luonne: jäsenlehti, puolueeton sauna-alan julkaisu. Kirjoita, kuvaa, piirrä Sauna-lehteen! Sauna-lehti toimii saunan lämminhenkisenä äänenkannattajana. Lehti ottaa vastaan mielenkiintoisia saunaan liittyviä juttuja ja/tai vinkkejä hyvistä aiheista. Myös hyvät sauna-aiheiset valokuvat ja piirrokset ovat tervetulleita. Onko sinulle jäänyt mieleen erikoisia saunoja tai sau nomis kokemuksia? Sauna-lehden kirjoitussarjassa ”Saunoin täällä” voit kertoa niistä. Oletko saunottanut ”eksoottisia” tai muuten mielenkiintoisia saunavieraita Saunaseuran saunoissa? Kirjoitussarjassa ”Saunavieras” voit kertoa vieraittesi elämyksistä Vaskiniemen saunoissa. ”Lukijan saunakuva”-sivulla esitellään lukijoiden mieluisia saunakuvia saunakokemuksista ja -muistoista niihin liittyvine lyhyine kuvauksineen. Lähetä lyhyt kertomuksesi (liuska, pari) Sauna-lehteen kuvien kera. (Digitaalisten kuvien resoluutio vähintään 300.) Palkkioksi jutuista, vinkeistä, kuvista, piirroksista ym. saat saunalippuja. Jutun ja muun aineiston voit toimittaa suoraan päätoimittajalle sähköpostitse: lehti(ät)sauna.fi tai postitse: Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki Tiedustelut Raili Vihavainen puh. 0400 659 249 tai sähköpostitse. Julkaisuehdot Sauna-lehden toimitus päättää julkaistavasta aineistosta ja sen julkaisutavasta. Sauna-lehti ei tarkista lähetettyjen kirjoitusten tietojen oikeellisuutta vaan lähettäjä vastaa niistä. Tietojen lähettäjä on vastuussa myös siitä, että hänellä on tekijänoikeuden haltijan lupa julkaista myös artikkelin mahdollisena oheismateriaalina olevat kuvat tai kuviot Sauna-lehdessä. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että lähettäjä antaa Saunaseuralle siihen rajoittamattoman julkaisuoikeuden seuran omissa julkaisuvälineissä. Saunaseura ei vastaa Sauna-lehdelle pyytämättä lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Sauna 4/2010 49 Tarkkuutta myös yksityiskäyttöön Dr Dräger Alcotest 3000 on ehdottoman ja luotettava alkotesteri ttarkka ar edullisempaan hintaluokkaan. Laite ed onkin suunnattu yksityishenkilöille, on jotka haluavat itse saada entistä jot luotettavampaa tietoa veren luo alkoholipitoisuudesta. alk Maahantuoja: Myynti: Hyvin varustetut autoalan liikkeet ja Dräger huoltopisteet. Lisätietoja: www.kaha. Vitality from Arctic Nature Hemmottele iho hyvinvoivaksi Suomalaista luonnonkosmetiikkaa Saatavana luontaistuoteja lahjatavaraliikkeistä sekö mm. Sokoksilta. Meiltä löytyy myös laadukkaat liikelahjat. www.mellis.fiE Enjoy Natural Skin Care Tervetuloa Helo Centeriin Uusi Helo Center palvelee kodin rakentajia ja remontoijia. Tutustu saunakokonaisuuksiin, kiuas- ja laudevaihtoehtoihin sekä uusiin sisustus- ja valaistusideoihin – täällä näet kaiken kerralla. Meiltä saat myös avun saunan suunnitteluun. Pyydä vaikka tarjous unelmiesi saunasta avaimet käteen toteutettuna. Nilsaksenpolku 2, Tammisto Vantaa (käynti Ylästöntien puolelta) Ark. 10-18, la 10-14 ✆ 020 756 0460 helocenter@helo.fi www.helo.fi Saunalehti B5.indd 1 23.11.2010 13.39
© Copyright 2024