Sauna-lehti 3/2010 - Suomen Saunaseura ry
3/2010 l S I S Ä L L Y S 3 Liika on liikaa löylynheitossa, Lasse Lehtonen 4 Pirts, sauna, hamami, fürdö neljä kylpykulttuuria näytteillä, Kristian Miettinen 12 Löylynhenki-palkinto Miesten vuoro -dokumenttielokuvalle, Raili Vihavainen 13 Dame de la Chaîne Marita Lambergille 14 Sauna -pieni perinnekirja, Risto Elomaa 16 Vihdantekoa ja saunomista Ikaalisissa, Lisa Mäkelä 19 ”Ikaalisten saunafestivaaleilla”, Erkki Putaansuu 20 Kotkan Meripäivätkin innostuivat saunasta ja sanomisesta, Risto Elomaa 22 Asuntomessut Kuopiossa, Lisa Mäkelä 28 ”Löylykilpailu 1956-vuoden olympialaisissa kisoissa”, Tahko Pihkala 31 Puheenvuoro löylykilpailukeskusteluun ja suomalaisen saunan olosuhteisiin, Esko Mäkelä 33 Kipolliset, toimittanut Raili Vihavainen 35 Noviiseina Japanin kylpylämaailmassa, 64. vuosikerta tilaushinta 25€ /vsk Julkaisija: Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10 00200 Helsinki puh. 010 439 5600 www.sauna.fi Sauna-lehti löytyy myös kotisivuilta Toimituskunta Risto Elomaa, pj Pekka Laaksonen, vpj Timo Martikainen Lisa Mäkelä Raili Vihavainen Kristian Miettinen, siht. Päätoimittaja ja toimitus Raili Vihavainen Etukansi Neliapila kiertäen ylhäältä vasemmalta alkaen: Galatasaray hamami, Istanbul Yrttisauna Siguldassa, Latvia Széchenyi fürd, Budapest, Merisotakoulun sauna, Suomenlinna Kuvat Jari Jetsonen Grafiikka Daishi Sakaguchi Ritva Müller ja Liisa Uurtamo 39 ISS - Kansainvälinen Saunaliitto, historiaa, Risto Elomaa 41 Kv-Saunaliiton kuulumisia, Marketta Forsell 42 Seuran tekniikka virtaviivaistuu -toiminnanjohtajan terveisiä, Kristian Miettinen 43 Lahjoita suomalaiseen saunaan! 44 TuKu tiedottaa: Suomen saunat 2010, Pekka Tommila 45 Aukioloajat 46 Syyskokouskutsu 47 Yhteystiedot 48 Mediakortti Sauna / 2 Sauna-lehti 4/2010 aineistopäivä 12.11.2010 ilmestyy viikolla 49 Painopaikka: Newprint Oy ISSN0357-6566 Liika on liikaa löylynheitossa Elokuun alun traagiset tapahtumat löylynheiton MM-kisoissa Heinolassa nostivat saunan ja saunomisen kansainväliseksi uutiseksi ja iltapäivälehtien lööppeihin Suomessa. Yhden kilpailijan kuolemaan ja toisen loukkaantumiseen päättynyt kisa pysähdytti monet seuramme jäsenetkin miettimään sitä, mitä kaikkea saunominen oikein edustaa. Tapauksen mediassa saama suuri julkisuus toisaalta osoitti, että sauna on suomalaisille todella tärkeä asia ja saunaan liittyvä negatiivinen uutinen otetaan vastaan melkein henkilökohtaisena arvosteluna. Kisassa mukana olleet saunaharrastajat, joista osa on seuramme jäseniä, ovat ymmärrettävästi yhden saunojan kuolemasta ja toisen saunaveljen loukkaantumisesta äärimmäisen järkyttyneitä. Heinolan löylykilpailu oli hyvin poikkeuksellinen tapa käyttää saunaa. Löylynotossa kilpaileminen ei edusta sellaisia hyviä saunatapoja, joita haluamme Saunaseurassa edistää, vaan saunakokemuksen tulee olla rentouttava ja toisten saunojien mukavuuden huomioonottava. Vaskiniemen saunoissa – viileimmästä kuumimpaan – löylynheittoon tulee pyytää muiden saunojien lupa. Tämä on selvästi kirjattu seuramme hyviä saunomistapoja koskeviin ohjeisiin. Automaattinen löylynheitto ja äärimmilleen viety kilpailu, kuten Heinolan kisassa tapahtui, ei millään tavalla kuulu seuramme edistämään saunakulttuuriin. Löylyllä kilpaileminen ei edellisestä huolimatta kuitenkaan ole aivan vierasta suomalaisille saunatavoille. Löylyllä kilvoittelivat esimerkiksi Jukolan veljekset Impivaaran saunassa – tosin silloinkin lopputulos oli lopulta huono. Lukuisat lienevät myös ne suomalaiset vävykokelaat, jotka ovat joutuneet tulevan appiukkonsa löylytestiin. Tärkeää on kuitenkin erottaa leikkimielinen saunassa kisailu totisesta tulosurheilusta. Saunomisen kun tulee olla kaikille saunojille miellyttävää, vaikka löyly hetken hartioita kirpaisisikin. Se, mitä kukin saunoja miellyttävältä saunomiselta odottaa, on sitten hyvin henkilökohtainen asia. Jokainen päättää itse kuinka kuumassa haluaa saunoa ja kuinka paljon löylyä haluaa ottaa. Selvää tietysti on, että saunominen ei koskaan saisi tapahtua hengen ja terveyden menettämisen uhalla. Heinolan löylykisan tapahtumia selvitellään poliisitutkinnassa ja ehkä vielä oikeudenkäynnissä, jossa arvioidaan oliko kisan turvallisuudessa sellaisia puutteita, joista aiheutuu rikosoikeudellisia seuraamuksia kisan järjestäjille ja valvojille. Poliisitutkinnan tuloksista riippumatta Saunaseura joutuu saunatiedon välittäjänä pitkään vastaamaan kansainvälisen median kysymyksiin saunan ja löylynheiton turvallisuudesta ja muutenkin tekemään työtä sen vakuuttamiseksi, että perinteinen suomalainen sauna on paitsi miellyttävä myös turvallinen rentoutumistapa. Heinolan löylykilpaan liittyvää kirjoittelua seurasi pian toinen Suomeen liittyvä kansainvälinen uutinen. Newsweek-lehden vertailussa Suomi arvioitiin maailman parhaaksi maaksi. Arvioinnissa suomalaisten elämänlaatu arvioitiin maailman neljänneksi parhaaksi, mutta saunaa ei jutussa valitettavasti mainittu sanallakaan Me Saunaseuran jäsenet tiedämme kuitenkin hyvin, että saunominen on tärkeä osa suomalaisten hyvää elämänlaatua. Ehkäpä juuri noin 3 miljoonan saunamme takia olemme maailman paras maa. LASSE LEHTONEN Sauna / 3 KRISTIAN MIETTINEN Pirts, sauna, hamami, fürdö Neljä kylpykulttuuria näytteillä Profeetta Muhammed vakuuttui hamamin voimasta lämmön lähteenä siihen määrään, että ohjasi seuraajansa kylpemään siellä. Hamamit ovat olleet uskonnollisia, rituaalisen puhdistautumisen paikkoja, usein moskeijan läheisyydessä. Unkarissa on Euroopan eniten kuumia ja mineraalivesilähteitä. Niitä on hyödynnetty kylpylöissä, jotka lukuisine terapioineen ovat suosittuja sosiaalisen rentoutumisen paikkoja sekä tärkeä osa Unkarin terveydenhuoltojärjestelmää. Latvialaisessa pirtsissä lauteet ja seiniäkin päällystetään kukin ja yrtein. Rituaalinen vihtominen on keskeistä: orgaanista elinvoimaa sisältäviä hurmaavia kasviaromeja isketään ihmiskehoon ja -sieluun yrttipitoisilla vihdoilla. Sauna on suomalaisen onnellisuuden peruskivi, kansallismaisemamme ikoni, kaupunkiasunnonkin temppeli. Sauna kuuluu lujasti suomalaiseen kansankotiin ja sielunrakenteeseemme vaatien esillepääsyä missä olemmekin. Saunantuntijat asialla Neljän eurooppalaisen kylpykulttuurin erityispiirteet nousivat omaleimaisina esiin heinäkuisessa näyttelyssä ja -seminaarissa Riiassa. Tampereen kaupungin museokeskus Vapriikki oli rakentanut 20.7.-15.8. avoinna olleen näyttelyn Riian luonnontieteen museoon. loin esillä olivat Pohjois-Amerikan intiaanien inipi-hikoilukylvyt, japanilainen furo ja suomalainen sauna. Yhteistä henkinen puhdistautuminen Riian näyttelyn esittely kertoo itsensä puhtaana pitämisen olevan ihmisen synnynnäinen tarve. Puhdistautuminen luonnollisessa tai lämmitetyssä kylvyssä on nähtävästi ollut miellyttävin tapa tämän tarpeen hoitamiseen. Kylpytavat ja -rituaalit ovat vaihdelleet kulttuurista ja aikakaudesta riippuen. Joissakin Euroopan maissa on säilynyt sitkeästi julkisen ja yhteisen kylpemisen perinne siitä huolimatta, että useimmat eurooppalaiset kylpevät tai puhdistautuvat oman kotinsa suojissa. Yhteistä eri maiden yhteiskylvyille on, että kylpijät eivät niissä puhdista itseään pelkästään fyysisesti vaan kokevat puhdistautuvansa myös henkisesti. Löyly vanhempi kuin sauna Kielen tutkiminen avaa kylpemisen ydintä ja vanhoja tapoja. Kuumennettua kivikasaa pidettiin entisaikaan saunana. Alkuun kivet peitettiin eläimen nahoilla, sitten teltalla ja lopulta hirsirakennuksella. Kaikissa suomensukuisissa kielissä tunnettu sana löyly (viroksi leil, unkariksi lélek) on sanana saunaa vanhempi. Sekä löyly että lélek ovat vanhas- Näyttelyn ideoijat ovat Suomen Latvian suurlähettiläs Maria Serenius, uskontotieteiden emeritusprofessori Juha Pentikäinen ja valokuvaaja Jari Jetsonen. Samaiset henkilöt on kylpykulttuurien esittely yhdistänyt aikaisemminkin: he olivat Helsingissä alkuvuodesta 2000 avoinna olleen ”Löylyn henki – kolmen mantereen kylvyt” -näyttelyn ja samannimisen semi- Latvian saunatapahtuman ideoijat: Valokuvaaja Jari Jetsonen (vas.), naarin ja näyttelykirjan taustavoimia. Tuol- suurlähettiläs Maria Serenius ja professori Juha Pentikäinen. Sauna / 4 Rauhaniemen kansankylpylän yleinen sauna,Tampere. (Kuva Jari Jetsonen) taan tarkoittaneet yhtä ihmisen sieluista, henki-sielua, jonka elämän mitta on ensimmäisestä hengenvedosta viimeiseen. Latvian kielessä sama merkitys on ilmaistu termillä pirts gars eli saunan henki. Tämä Alvar Aallon suunnittelema ranta- sana luotaa hensauna Pyhäjärven rannalla Eurassa.kisyyteen ja kylpe(Kuva Jari Jetsonen) misen uudistavaan vaikutukseen. Kielisilta toimii yhdistäen latvialaisliiviläisen ja suomalaisen kylpyperinteen unkarilaiseen.Verrattaessa taas unkarilaista kylpyperinnettä turkkilaiseen hamamiin, avautuu tärkeä osa sekä roomalaista että bysanttilaista kulttuurista ja uskonnollista historiaa ulottuen varhaiskeskiajasta nykypäiviin. Saunatemppelimme kulttuurimuutokset Sauna on ollut pyhä paikka suomalaisille, usein kirkkoon verrattu. Suomalaiset kylpevät perinteiSauna / sesti lauantaisin, miehet ja naiset erikseen. Alastomuus ja yhdessäolo ovat olleet ja yhä ovat luonnollinen osa saunakäyttäytymistä. 1930-lukuun saakka useimmat suomaiset syntyivät saunassa, kodin puhtaimmassa paikassa. Saunaa käytettiin myös puhdistautumispaikkana siirtymärituaaleissa kehdosta hautaan. Pyhästä asemastaan huolimatta saunaa käytettiin myös työtilana monissa maatalouden ja kodin askareissa kuten lihan savustamisessa, maltaiden kypsyttämisessä ja vaateiden pesemisessä talvisin. Kaupungistuminen toi kaupunkisaunat. Julkisia kaupunkisaunoja, jotka olivat hyvin yleisiä vielä 50 vuotta sitten, käyttivät teollisuustyöläiset ja muut kaupunkilaiset, joilla ei olut omaa saunaa. Nykyaikoihin siirryttäessä saunakulttuurin luonne muuttui yksityiseksi. Miltei jokainen suomalainen pääsee nykyisin yksityissaunaan kodissa ja loma-asunnolla järven tai meren rannalla. Käytännössä joka suomalainen saunoo ainakin kerran viikossa, lomamökillä monet saunovat joka päivä. Kotisaunomisen lisäksi käydään hyvin yleisesti lukuisissa kuntosalien, uimahallien, hotellien ja työpaikkojen saunoissa. Perinteeksi on tullut, että suomalaiset talouden ja politiikan ja muut johtohenkilöt vievät niin suomalaiset kuin ulkomaiset vieraansa saunaan sopimaan asioista. 5 Kylvyn jälkeen nautitaan teetä lepohuoneessa Suleymaniye hamami jonka on osa samannimistä moskeijaa jonka on suunnitellut ottomaanien pääarkkitehti Mimar Sinan 1550-57, Istanbul Turkki (yllä). Lepo ja hieronta tapahtuu 8-kulmasella marmoripaadella Cemberlitas hamami, Istanbul Turkki (ylävas.) Turkkilaisen hamamin syvät rituaaliset tehtävät Kun Rooman maailmanvalta luhistui, arabivalloittajat kohtasivat sekä bysanttilaisia että roomalaisia kylpylöitä thermae, jotka olivat usein valtavan kokoisia, monipuolisia laitoksia. Valloittajat yhdistivät niiden mahdollisuuksia anatolialaisiin ja keski-aasialaisiin kylpyperinteisiin. Näin kehkeytynyt hamami-kulttuuri oli Turkin ottomaanidyastian aikana (1299-1923) tärkeä tekijä rituaalisessa puhdistautumisessa. Mutta hamamit olivat myös sosiaalisen kanssakäymisen ja viihtymisen paikkoja. Tärkeitä elämäntapahtumia, kuten avioitumista, matkalta paluuta, sotapalvelukseen lähtemistä tai sieltä palaamista juhlittiin hamamissa. Aluksi hamami oli kielletty naisilta, mutta sittemmin sallittiin, kun sen hygieeniset edut kävivät ilmi. Tuli aika, jolloin vaimo saattoi jopa hakea avioeroa miehestään, jos tämä epäsi häneltä pääsyn hamamiin. Ryhmä suomalaisia kylpijöitä hamamin jälkeen Galatasaray hamami, Istanbul Turkki (vas.) (Kuvat Jari Jetsonen) Kylpyrituaali Hamamissa on pysynyt samanlaisena nykypäiviin. Maksettuaan pääsymaksun kyl- pijä pääsee riisuutumaan pukuhuoneeseen sogukluk tai camekan. Seuraavaksi hän astuu lämpimään huoneeseen iliklik, jonka mietoon lämpöön tulijan keho sopeutuu. Täällä on useita pesualtaita sekä käymälöitä ja tämä oli islamin ruumiinhygienian määräysten mukaani ihokarvojen poistoon tarkoitettu tila. Täältä kylpijä siirtyy kuumaan huoneeseen sicaklik tai hararet, joka on jokaisen hamamin ydin. Huoneen keskellä on kuumennettu marmoripaasi göbektasi, (mahakivi). Siinä kylpijä voi maata rentoutuen ja antaa hien alkaa virrata kuumassa, kosteassa ilmassa ja antaa pesijän tellak kuurata ja hieroa kehonsa. Kuuman huoneen seiniä kiertää hanoja ja altaita, joissa pesu tapahtuu. Operaation jälkeen kylpijä palaa takaperoisessa järjestyksessä lähtökohtaan, sogukluk. Täällä, kuivien pyyhkeiden sisässä kylpijä lepää, nauttii virvokkeita ja juttelee muiden kylpijöiden kanssa. Sauna / 6 Miestenpuolen kylpylä terveyskylpylähotelli Gellert, Budapest Unkari (oik) Turkkilaisten rakentama kylpylän 8-kulmainen keskushalli on rakennettu 1550, Budapest Unkari (yllä) Széchenyi, ulkoilmakylpylä, Budapest Unkari (yläoik.) (Kuvat Jari Jetsonen) Unkari, balneoterapian imperiumi Unkarin ensimmäiset kylpylät rakennettiin roomalaisaikana. Budapestin eli roomalaisen Aquincumin alta on kaivauksissa löydetty 21 roomalaisen kylpylän jäännökset. Kansainvaelluksissa nämä laitokset tuhottiin perusteellisesti. Kylpemisen tottuneet unkarilaiset jatkoivat tapojaan innokkaasti maan monissa kuumissa lähteissä. Uskonnolliset järjestöt perustivat lähteille sairaaloita, ja näin syntyneistä kylpylöistä muodostuivat Unkarin merkittävimmät parannuspaikat keskiajalla. Turkkilaisvalloituksen aika 1540-1699 merkitsi Unkarin kylpylöille huomattavia laajennuksia, uudelleenrakentamisia ja uusien avaamisia. Näistä monet Budapestissa sijaitsevat ovat edelleen käytössä miltei rakentamisensa aikaisessa asussa. Unkarilaisten fürdö-kylpyjen sekä vanhoista unkarilaisista, roomalaisista ja turkkilaisista kylpyperinteistä ammentavien kylpylähotellien kulta-aika oli Sauna / 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloin nousivat kukoistukseen arkkitehtonisesti komeat Budapestin Margaret-saaren, Gellértin, Lukácsin ja Széchenyin suuret kylpylät. Terveyden vaaliminen ja hoidot ovat aina kuuluneet unkarilaiseen fürdö-kylpykulttuuriin. Unkarin terveyskylpylät tarjoavat monia lääketieteellisesti valvottuja terapioita. Vesihoitoja käytetään useimmiten rappeuttaviin liikuntaelinten sairauksien sekä onnettomuuksien ja kirurgisten operaatioiden jälkihoitoon. Mineraalipitoisia vesiä juodaan vatsakatarrin ja -haavan, virtsateiden tulehduksien, tiettyjen hengityselinten sairauksien ja kihdin hoidossa sekä kalsiumin puutoksissa. Unkarilaisilla on terveellinen onni luonnonlahjassaan, mineraalipitoisissa ja kuumissa lähteissä. Yksin Budapestin alueella lähteitä on 118 ja niiden päivittäinen tuotto on 35.000 m3 vettä lämpötilaltaan 40 – 80 celsiusastetta. Mikä on kylpylöitä rakentaessa! 7 Onko suomalainen sauna vajaa? Näyttelyn ja sen jälkeisen seminaarin avasi suurlähettiläs Maria Serenius todeten hämmästyneensä tehtäväänsä astuessaan suomalaisen ja latvialaisen saunakulttuurin samankaltaisuutta. ”Mutta sitä emme yleisesti tiedä Suomessa, vaan kuvittelemme helposti saunan olen yksin suomalaisten. Käydessäni latvialaisessa pirtsissä ohjasi kylpemistä seremoniamestarina pirtnieks. Erilaisten vihtojen ja saunassa käytettyjen yrttien tuoksu oli suurenmoinen. Suomalaiset ovat todennäköisesti menettäneet jotain saunastaan. Latvialaiset ovat kyenneet säilyttämään oman saunansa henkeä ja jalostamaan sitä kiinnostavalla tavalla. Suomalaisten on hyvä tutkia juuriaan, ottaa oppia latvialaisista ja koettaa nostaa takasin oman saunansa henkistä puolta. Latvialainen pirts on henkisempi ja monipuolisempi kuin nykyinen suomalainen sauna. Sauna on tätä nykyään hyvin trendikäs. Se liittyy positiivisiin ja terveisiin elämäntapoihin. Oman itsensä, terveytensä ja luonnon vahingoittamisen välttämiseksi etsitään rentoutumis- ja hidastamiskeinoja, tämän ajoittain hysteerisen elämänmenon vastapainoksi.. Moni on huomannut saunan olevan siihen omiaan. Etenkin savusauna pitkine lämmitysaikoineen on siihen oivallista lääkettä, saathan vaivan palkaksi hipaista taivaan pilviä”. Professori Alvis Paeglitis: ”Kulttuurien yhdentymisnäkemysten vastaisesti latvialaisen pirtsin rituaalien ainekset otetaan paikallisesta maaperästä, eli toteutamme biologisesti vihreää ajattelua. Yrtit on kerättävä oikeaan aikaan ja oikein asennoituen, yrttivihdat on koottava kuten pirtskouluissa opetetaan”. estää kehon liikkeiden rajoittumista ja hoitaa yksilön henkistä kuntoa. Nämä tarpeet on helppo osoittaa nykyelämän menon pohjalta. Mutta yhtä helppoa ei ole osoittaa, millaisia pirtsin parantavien rituaalien tulisi olla. Vanhojen parannusmenetelmien ja niihin sovellettujen pirtsrituaalien soveltaminen voi nostaa pirtsin siihen nykypäivän tehtävään, johon ihmiset sitä tarvitsevat. Verkalleen saunassa, pois grillausmeininki Professori Juha Pentikäinen huomautti, ettei saunaan pidä mennä tervehtimättä Löylyn Henkeä. Siksi hän tervehti saunaseminaaria lausumalla vanhan saunaloitsun: ”Terve löyly, terve lämmin, tänne miekin tulla rämmin. Ei oo löylyn löytämistä, Ei vetosen velkomista, lämpösen lähättämistä; Löyly kiulu´un kivihin, savu saunan sammalihin. Saunaseminaarin puheenjohtaja, professori, tri Alvis Paeglitis kysyi, miten on mahdollista, että kylpyperineet ovat säilyneet vuosisatoja? Hän vastasi erilaisten kylpyperinteiden tarjonneen kulttuurille sitä mitä ihmiset kulloinkin ovat tarvinneet. ”Kun ihmisten tarpeet muuttuvat, on kylpytapojen ja kylvyn vaikutuksen muututtava niiden mukana. Latvia on yhteiskuntana on käynyt rajun muutoksen ja niiden myötä ihmisten tarpeiden muuttumisen viimeisten 20 vuoden aikana. Nyt Latvia restauroi ennen neuvostovuosia vallinnutta kulttuuriaan, kansantalouttaan sekä perinteitään ja kehittää niitä edelleen. Tämä koskee myös rituaaleja pirtsissä. Latvialaiset eivät enää tarvitse pirtsiä niinkään hygienian ylläpitämiseen ja toipumiseen fyysisestä rasituksesta. Näiden sijaan pirtsiltä kysytään kykyä lievittää henkistä stressiä, Suomessa on valtavasti saunoja, mutta iso osa niistä on pieniä, pakollisia grillauskoppeja. Monet siis alentuvat broilereiksi ja halventavat siinä samassa saunan. Sauna oikein oivallettuna on pyhä nautinnon lähde. Tervehdi saunaa, vala löyly kiukaaseen kolmeen kohtaan. Liiku saunassa hitaasti, anna saunalle ja itsellesi aikaa, verkkaisuus ja rauhallisuus on kultaa. Turkkilaisessa hamamissakin kylpijän pitää aluksi maata kuumalla paadella varttitunnin verran ennekuin hän voi jatkaa muita toimituksia. On hyvä saunoa kolmessa vaiheessa. Kun menet saunaan ensi kertaa, peitä kasvosi kuumassa vedessä haudutettuun koivuvihtaan ja hengitä sen läpi. Voit samalla maata pitkälläsi, nostaa jalkasi ja antaa huokostesi aueta. On tärkeää oppia rentouttamaan sekä ruumis että henki, silloin karkaavat stressi ja kiire. Toinen vaihe on hyvä varata perusteelliseen vihtomiseen. Jos sinulla on saunakaveri, vihtokaa aluksi itseänne, sitten toisianne. Jos vesi tai hanki on liki, sinne vilvoitte- Sauna / 8 Mitä pirtsiltä kysytään nyt ja miten se vastaa? Yrteistä ja kukuista voidaan koota tuoksuva ”yrttipeti” lauteille, jossa kylvetettävää vihdotaan yrttivihdoilla.Yrteissä on suuri energinen voima. (Kuva Agris Dzilna) lemaan. Kolmas vaihe on vain istuskelua saunassa hiljakseen”, neuvoi professori Pentikäinen. Yrttipirtsin pehmeät parantavat voimat ”Suomalainen sauna, venäläinen banja ja latvialainen pirts ovat rakennuksina samankaltaisina, mutta käyttötavaltaan erilaisia. Pirts on märkä kylpylaitos, jossa ilman lämpö on 60 – 80 oC, kosteus 35-45 % ja kiukaalle heitetään vettä. Mutta vain pirtsissä on saunomistapahtuman keskipisteenä vihtominen monilla erilaisilla vihdoilla, Näin kulkee siirrettävään yrttipirtsiin uunissa kuumennettu kiuas. jotka on tehty puiden oksista ja yrteistä. Latvia- (Kuva Arturs Rundelis) lainen pirts on sekä fyysisen että henkisen puhdis- Lääketieteen tohtori, psykotautumisen ja paikka, toimintojemme tasapainot- terapeutti Juris Batna: ”Latvialaista pirtisiä käytettiin tumisen ja energian lähde. Rituaalisen kylpemisen ennen vanhaan ambulansvuodenkierron kohokohta pirtsissä on kesäpäi- sina ja lääkärinä.Vuoteen vän seisauksen ajan Ligo ja Johannes Kastajan päi- 1920 asti käytettiin parantamiseen yleisesti pehmeitä vä 21.-24. kesäkuuta. Tuolloin yrttien voimat ovat hoitoja, kuten fytoterapiaa, vahvimmillaan. Vanhastaan latvialaiset ovat synty- aromaterapiaa, hierontaa, neet pirtsissä. Synnytyksen jälkeen pirtsissä toimi- homeopatiaa ja kylpyjä. Näiden sijaan on tullut kova tettiin monia rituaaleja, joiden tarkoitus oli suoja- lääketiede, kemikaalit ja ta vastasyntynyttä pahoilta hengiltä. Jumalat Mara, kirurgia. Elämme myrkytetysmaailmassa: 150 vuoden Laima ja erilaiset henkiolennot olivat läsnä rituaa- sä aikana on tuotettu synteetlisessa kylpemisessä kuten vihkiäispirtsissä. Näitä tisesti yli 150.000 kemikaaperinteitä elvytämme”, esitteli lääketieteen toh- lilajia.Yhdysvalloissa kuolee vuosittain jopa 160.000 tori, psykoterapeutti Juris Batna. ihmistä lääkkeiden sivuvaikutuksien seurauksena”. Sauna / 9 Suomen saunoista jo on savusaunoja Suomen Saunaseuran johtokunnan ja Kansainvälisen Saunaliiton (ISS) hallituksen jäsen Risto Elomaa kuvaili seminaarissa suomalaisen saunan historiaa. ”On arvioitu, että suomalaiset ovat kylpeneet jonkinlaisessa saunassa jo viimeisen jääkauden päätyessä eli noin 10.000 vuotta sitten. Ensimmäiset saunat olivat todennäköisesti hikoilutelttoja sillä tuonaikaiset esi-isämme olivat usein asuinpaikkaa vaihtavia metsästäjiä. Kun paikallaan pysyvä asutus alkoi, maasauna vakiintui ja sitä voitiin jo kutsua saunaksi, sillä nurkassa oli kuuma kivilatomus, johon saattoi heittä löylyä. Seuraava kehitysvaihe tapahtui rautakaudella, kun rauta mahdollisti hirsirakentamisen. Kiuas oli rakennuksen nurkassa ja lämmityssavu täytti rakennelman. Rakennus oli suorakaiteen muotoinen, takaseinän lähellä olivat lauteet ja katon liki oli lakeinen, josta savu voitiin tuulettaa. Tämä alkuperäinen savusaunatyyppi pysyi lähes muuttumattomana yli tuhat vuotta eli aina kaupungistumisen alkamisen asti. Toisen maailmansodan jälkeen savusaunat olivat katoamassa. Mutta savusaunojen rakennustaito säilyi ja nykyisin Suomen on 3 miljoonasta saunasta jo 1% on savusaunoja ja niiden määrä kasvaa. Kansainvälinen Saunaliitto (ISS) tahtoo pitää saunan mahdollisimman perinteisessä käyttötarkoituksessaan ja estää lieveilmiöiden mukaantulon. Siksi ISS on määritellyt mikä sauna on ja valvoo määritelmän puhtautta tekemällä yhteistyötä Euroopan unionin ja komission kanssa”. sekä hoidollisiin mahdollisuuksiin. Tässä esimerkki, missä latvialaiset ovat meitä syvempänä, edellä ja aidolla vakavuudella liikkeellä saunansa arvon ymmärtäen. Pääsimme Jurisin ja Aelitan opastuksella pirtsiin, jossa löylyttelimme monenlaisia yrttejä tuoksutellen, vihtoen, suolaa ihoon hieroen ja altaassa vilvoitellen. Tapahtuman huipennus oli kylpeminen korkean kodan muotoon rakennetussa siirrettävässä paimentolaismallisessa pirtsissä. Se oli vuorattu ylt´ympäri tuoksuvilla yrteillä seinät ja katto, lauteet ja maalattia mukaan lukien. Kiuas on siirrettävää partiolaismallia eli neljän miehen kannettava, kahvoin varustettu metallikehikko, jonka kivet kuumennetaan hehkuviksi uunissa kodan ulkopuolella. Kun kiuaskivet viilenevät, ”kasetti” kannetaan ulos, jossa odottaa toinen, samanlainen kuuma kiuas pääsyään kotaan kylpijöiden riemuksi. Käytimme tammivihtoja itsemme ja vierustoverimme pehmittämiseen pirtnieksin eli seremoniamestarin ohjauksessa. Ohjelmaan kuului välillä pulahtaminen lampeen. Olo ja tunnelma yrtintuoksuisten menojen jälkeen oli käsin kosketeltavan autuas, niin läpikotainen oli rituaali. Juris Batna sai kohtelun ansiosta kutsun saapua pitämään esitelmän latvialaisesta pirtsistä Saunaseuran syyskokoukseen 8.11.2010. Muhkeassa yrttipirtsissä ja saunakoulussa Näyttelyn ja seminaarin lomassa suomalaiset osallistujat saivat kokea yrttikylvetyksen, joka pysynee sydämellisenä muistona niin kauan kuin itse kullakin muistia riittää. Kokemuksen tarjosivat kahdessa pirtsissään latvialaisen saunayhdistyksen ”Lauku Pirtnieki” vetäjä, lääketieteen tohtori ja psykoterapeutti Juris Batna ja hänen puolisonsa Aelita. Yhdistys on aloittanut vuoden mittaisen saunakoulutusohjelman, jossa perehdytetään latvialaisen saunan perinteisiin, vihtojen, yrttikimppujen ja lauteiden yrttivuoteiden valmistamiseen, saunan terveydellisiin ja terapeuttisiin vaikutuksiin Sauna / 10 Latviassa yrttivihtojen, lauteiden yrttipetien ja teen aineksia kerätään keskikesällä.Vihtojen kokoaminen, sitominen ja säilyttäminen vaatii huolellisuutta. Yrttien kerääminen ja käsittely on rituaalista, jossa tärkeänä elementtinä on kunnioitus luontoa kohtaan (yllä) Latvian etnografiseen ulkoilmamuseoon on koottu erityyppisiä pirtsejä eri puolilta maata (yläoik.) Latvialaisessa perhesaunassa vihdotaan yleenä viikovaihteisin, miehet ja naiset, nuoret ja vanhat yhdessä (oik.) (Kuvat Agris Dzilna) Muhkean tuoksuisessa yrttipirtsissä myhäilee Saunaseuran iskujoukko, vasemmalta Kristian Miettinen,Timo Riskala, Risto Elomaa ja Ben Grass (oik.) (Kuva Arturs Rundelis) Saniaisilla vuoratussa saunakodassa toisten vihtominen on osa latvialaista Pirts-seremoniaa (edellinen sivu) (Kuva Jari Jetsonen) Yhtenä lähteistä näyttelyn esittelyteksti, jonka on koonnut Marjo Meriluoto-Jaakkola. Kuvat, joiden kuvatekstissä ei mainita kuvaajaa, ovat kirjoittajan Kristian Miettisen. Sauna / 11 RAILI VIHAVAINEN Löylynhenkipalkinto Miesten vuoro -elokuvalle vyydestä, pettymyksistä, syntymästä, kuolemasta… Elokuvan myönteinen huumori täydentää suomalaisen miehen muotokuvaa. Palkitut Joonas Berghäll ja Mika Hotakainen (Kuva: Malla Hukkanen) Kyyneliin liikuttaa - myös mieskatsojia – syvien tunteiden herkkä ja pelkistetty kuvaus, ja aivan Saunaseuran vuoden 2010 Löylynhenki-palkinto myönnettiin Suomalaisen saunan päivänä 12.6. erityisesti elokuvan loppukohtaus, jossa suomaMiesten vuoro -dokumenttielokuvan ohjaajille laiset miehet yhtyvät Toivo Kuulan (säv.) ja Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen Timon ”Lauluun Joonas Berghällille ja Mika Hotakaiselle. oravasta”: ”Makeasti oravainen makaa sammalPuheenjohtaja Lasse Lehtonen perusteli palhuoneessansa, sinnepä ei hallin hammas …” kintoa näin: ”Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen ohjaama dokumentti nostaa saunan kosMiesten vuoro on palkittu: Tampereen elokuvakettavalla tavalla erilaisten mieskohtaloiden juhlilla sekä Risto Jarva- että yleisöpalkinnoilla, kerronnan näyttämöksi. Elokuva kertoo tari- Visions du Réel -festivaaleilla Sveitsissä Interrenoidensa kautta saunan merkityksestä sosiaali- ligious Jury -palkinnolla, pääpalkinnolla DocAviv sena instituutiona, ihmismielen ja -kehon avaa- -elokuvafestivaaleilla Israelissa sekä Millenium jana, rentouttajana, puhdistajana ja terapeuttina. -palkinnolla Planete Doc Review -festivaaleilla Berghäll ja Hotakainen ovat oivaltaneet oman Puolassa,Yhdysvalloissa Afi/Discovery Channel taiteensa kautta kansallisaarteemme saunan ar- Documentary Film -festivaaleilla Special Jury – von suomalaiselle elämäntavalle, sielulle ja iden- palkinnolla ja Pärnun kansainvälisillä dokumenttititeetille.” elokuvafestivaaleilla pääpalkinnolla. Miesten vuoro -elokuvassa suomalaiset miehet Miesten vuoro –elokuva on ehdolla Prix Europa avaavat sydämensä kipeimpiä tuntojaan saunan –palkinnon saajaksi ja on valittu Suomen lauteilla. Elokuva kulkee Suomen läpi ja pysäh- viralliseksi Oscar-ehdokkaaksi. tyy erilaisten saunojen lauteille kuuntelemaan Lisäksi Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on koskettavia elämäntarinoita: rakkaudesta, ystä- myöntänyt sen ohjaajille Miehen työ -palkinnon. Sauna / 12 Löylynhenki palkinnon jakoi pj. Lasse Lehtonen Vaskiniemen nurmella.Tapahtumaa todistamassa Kristian Miettinen (vas) ja vpj. Ben Grass Mika Hotakaisen rinnalla (Kuva Seppo Pukkila). Suomen Saunaseuran on luovuttanut vuodesta 1988 alkaen Suomalaisen saunan päivänä tunnustuspalkinnon suomalaisen saunakulttuurin hyväksi tehdystä työstä.Tunnustuspalkinto Löylynhenki oli aikaisemmin nimeltään Samuli, kuulun kansatieteilijämme Samuli Paulaharjun Kuva Miesten vuoro -elokuvasta (Valkokangas pressikuvat). mukaan. Tänä vuonna uuden nimen saanut palkinto myönnettiin 22. kerran. Miesten vuoro: ohjaus: Joonas Berghäll, Mika Hotakainen, draama, dokumentti; käsikirjoittajat: Joonas Berghäll, Mika Hotakainen, ensi-ilta 26.3.2010. Oy Nordisk Film Ab. Dame de la Chaîne Paistinkääntäjät eli Chaîne des Rôtisseurs myönsi 19.9.2010 kahvilayrittäjällemme Marita Lambergille käädyt ja Dame de la Chaîne -arvonimen ansiokkaasta työstä ruokakulttuurin hyväksi. Suosittelijoina eli kummeina olivat Aira ja Jaakko Viitaniemi. Järjestön tunnuksen saaneet ammattilaiset ovat huippuosaajia ja gastronomiaan syvällisesti perehtyneitä. Kansainvälinen Paistinkääntäjien veljeskunta keskittyy gastronomian, kansallisen ja kansainvälisen keittiön sekä pöytätapojen ja juomakulttuurin vaalimiseen. (www.rotisseurs.fi) Onnittelut ”Maikille”! Sauna / 13 RISTO ELOMAA Sauna – pieni perinnekirja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS julkaisi juuri ennen kesäkauden alkua Juha Nirkon toimittamana saunakirjan, jonka typografian ja taiton on tehnyt Henriika Salonen. Kannen vihreä vihdanlehti tulee kuvatoimisto Plugista. Tämä mukavasti povitaskuun tai saunapussiin sopiva kirja sisältää aineistoa SKS:n kansanrunousarkiston aarteistosta aikaan ennen talvisotaa ja jopa itsenäistä Suomea. Tekstit on arkistoitu 1860 – 1960 – lukujen välillä osan ollessa jopa tätäkin vanhempaa. Arkistosta on tarkasteltu uskomuksia, uskomustarinoita, kalevalaisia runoja ja loitsuja, kaskuja, arvoituksia ja sananlaskuja, riimillisiä kansanlauluja sekä kansantieteellisiä kuvauksia. Kaikesta yllämainitusta on SKS:ssä erinomaiset kortistot, mutta saunayhteyksien löytäminen on ollut oma työnsä, jossa Juha Nirkko on onnistunut ihan mukavasti. Jotta kirja on saatu pysymään taskukokoisena ja helposti mukana pidettävänä esim. rakennustekniikkaa ja kansanparannusta on mukana hillitysti. Mainituista aiheista löytyy muutakin kirjallisuutta. Kirjassa on kuusi osiota sekä laaja arkistoviiteluettelo. Ensimmäinen osio keskittyy saunan rakentamiseen ja käyttöönottoon otsikolla Terve löyly, terve lämmin.. Mielenkiintoisia asioita liittyy saunan terveelliseksi tekemiseen mm. seuraavissa esimerkeissä: ”Elohopiaa panniit sauna peränurka ensmäise hirre kolloo, jot se o sit puhdas eikä häkäne, jot sit ei saunast tartu ” ”Jos saunassa ollessa sylkee penkille, jolla istuu, niin ei tartu mikään tauti.” Markkuli eli elohopea sekä arsenikki esiintyvät useassa esimerkissä taudin estäjinä. Lieneekö kyseessä pelko sukupuolitaudeista, sillä niiden parantamiseen aineita on käytetty. Omasta kokemuksesta muistan, että Helsingissä istuttiin yleisessä saunassa ja varsinkin pukuhuoneessa sanomalehden päällä. Liekö painomuste ajanut markkulin asiaa. Rakentamisesta mieleen jäi erikoisesti seuraavat : ”Kiukaan tekijän pitää ensimmäiseksi työn valmistuttua kusta kiukaalle, silloin ei saunaan tule häkää eikä pahaa löylyä.” ”Saunan kiukaaseen etsittiin punaisia kiviä. Ne olivat kestäviä ja niistä tuli hyvää löylyä.” Kivistä on useita kommentteja sekä väristä että laadusta. Kiukaalle kuseminen on kirjattu useaan kertaan eri puolilla Suomea. Vihdat, vastat ja niihin liittyvät tavat käsitellään toisessa osiossa Koivun lehti kostuttakoon. Runsaat ohjeet vihdan teosta ja vihtaan liittyvästä perinteistä sisältyy lukuisiin muisteluksiin, joista ohessa eräs laajalta tallennettu hieman erimuodoissa: ”Jos vastan tyveen jättää tekijä lehtiä, tietää se sitä että tekijä saa karvaisia lapsia.” Lisää ohjeita löytyy vaikkapa Saunaseuran kotisivuilta. Kolmas osa pitää huolen saunan haltijoista ja tontuista, jotka ovatkin tärkeitä suomalaisessa kansanperinteessä. ”Saunahaltia on pitkäpartainen, yksisilmäinen, piippalakkinen vanha ukko. Sen asuinpaikka on kiukaan takana.” (Muistuttaa kovasti Pukkilan Seppoa, kirj. huom.) Saunanhaltia tai – tonttu on tärkeä osa suomalaista perinnettä. Saunatontun vihastuminen merkitsee aina jotain pahaa, mutta hyvän jälkilöylyn jättäminen tontulle ja joskus jopa ruuan tuominen merkitsee talolle menestystä. Saunan osuudesta vuodenkierrossa kertoo neljäs osio otsikolla Wappo tulloo vasta kainalossa. Saunassa syntyminen on ollut kovin yleistä ja usein elämä päättyi myös saunassa jollei muuten, niin ruumiin pesuun Laskiaissauna on ollut kansanperinteen mukaan tärkeä monessa mielessä, joista ohessa pari esimerkkiä. Tuo ensimmäinen saattaisi mennä Sauna / 14 hyvin kaupaksi maissa, jossa valkoinen ihonväri on oleellinen. Jälkimmäinen saattaisi saattaa Raidit yms. hyönteismyrkyt ulos markkinoilta. ”Kun laskiaisehtoona pesi kasvonsa piimällä, niin pysyi valkeana koko suven.” ”Laskiaisiltana kylpiessä ei saanut puhua sanaakaan, niin ei ollut sääskin puremasta pelkoa.” Viimeinen osio sisältää erilaisia laulettuja, arvattuja ja sanottuja asioita saunasta ja sen ympäriltä. ”Pannaan vaan, muttei meirän saunas eikä minukaan kaluillani.” ”Jollei sauna, vanhapiika ja viina auta, niin muutoin tulee kuolema.” Ensimmäisessä lienee kyse oluen panosta tai sahdin teosta, johon tarvittiin saunaa. Sinällänsä myös viinaa on keitetty saunassa, mutta tähän kirjaan noita muisteluksia ei ole osunut. Jälkimmäisstä sanonnasta löytyy monta toisintoa, mutta tämä yksi sisältää tuon vanhanpiian. Liekö tervan sijasta. Edelliset lainaukset ovat pieni osa kirjan laajahkosta valikoimasta hyviä ohjeita ja neuvo- ja saunomiseen ja muuhunkin elämiseen. Usein näihin sisältyy syvällistä elämänviisautta ja myös huumoria. Kirjan luettuaan tekee mieli etsiä lisää, ja siihen auttaa sekä arkistoviiteluettelo että kirjallisuusluettelo. Lohdullinen kommentti on myös osassa jälkisauna, jossa kokoaja toteaa, että uudempiakin saunatarinoita on arkistossa, mutta ne ansaitsevat oman käsittelynsä. Ehkäpä odotettavissa on jatkoa nykyiselle. Kirjanen on hauska ja innostava kurkistus kansanrunoutemme aarteistoon ja erittäin viihdyttävä selailtava Henriikka Salosen kauniiden ja tunnelmallisten, vaikkakin tieteellisen tarkasti tutkittujen vesiväripiirrosten asiosta. Suosittelen kiinnostuneita hankkimaan oman kappaleensa pikaan, sillä nämä SKS:n kirjat myydään usein nopeasti loppuun. Sauna / 15 Teksti Lisa Mäkelä Kuvat Esko Mäkelä Vihdantekoa ja saunomista Ikaalisissa Ikaalisten Saunafestivaaleilla heinäkuussa nautittiin jo viidettätoista kertaa saunomisesta ja käytiin kilpailua vihdansidonnan taidosta. Heti päällimmäisenä oli yleiset SM- ja MM-sarjat sekä alle 18-vuotiaiden SM-sarja. Osallistujat sitoivat tuomarien valvonnassa ja yleisön läsnäollessa kaksi vihtaa kukin. Ikaalisten Löylynlyöjät ry on ansiokkaasti antanut neuvontaa tämän hienon kansalaistaidon ylläpitämiseksi. Niinpä nytkin kilpailua edelsi kaiken yleisön katsottavana ja kuultavana Löylynlyöjät ry:n puheenjohtajan Pentti Hakalan sidontanäytös ja esitelmä vihdanteosta, kertausta kotitarvetekijöille ja alkeisopetusta aloittelijoille, aina yhtä kiinnostavia tilaisuuksia. Kilpailua käytiin iloisesti mutta tosissaan, ja tuomareiden suorittama pisteytys oli tarkkaa. Suomenmestariksi selviytyi Reijo Alatörmä Sastamalasta 178 pisteellään – maksimipistemäärä oli 200 – ja Maailmanmestariksi tämän kilpailuhistorian ensimmäisenä naisena Aira Purasmäki huikealla pistemäärällään 188. Aira-rouva vei kotiin Imatralle perheen toisen MM-tittelin, aviomies oli saavuttanut samaisen arvon v. 2000. Myös nuorisosarjan voittaja, ulvilalainen Essi Niemi sai vihdoillaan hienot pisteet, 171. Parhaat onnittelut kauniiden, kestävien, käteenistuvien ja tasaisten vihtojen taitajille! Erinäisten saunavierailujen ja koesaunomisten jälkeen Löylynlyöjät olivat valinneet vuoden 2010 Savusaunaksi Seinäjoella asuvan Mika Raitasen Vilppulassa sijaitsevan savusaunan. Festivaaleilla on myös vuosittain nimetty sauna-alaa omalta osaltaan edistävä henkilö vuoden Saunamestariksi. Edellisten vuosien mestarit ovat keskuudessaan keväällä perustaneet Killan, johon nyt vuoden 2010 Saunamestarina toivotettiin tervetulleeksi Holvisaunat Oy:n Jari Ruusunen, betonielementeistä koottavien uunisaunojen keksijä, kehittäjä ja valmistaja (www.holvisaunat.fi). Saunalehdessä 3/2004 oli selostus hänen patentin saaneesta tuotteestaan ja toimituksemme vierailusta Juha Miedon kanssa Uudenkaupungin Pyhämaalle ja upeasta saunomisesta Ruususen holvisavusaunassa. Sauna / Löylynlyöjät ry:n puheenjohtaja Pentti Hakala sitoo mallivihtaa. Näitä esittelyjä hän tekee kutsusta parikymmentä vuosittain ympäri Suomea Vihdanteon maailmanmestari Aira Purasmäki Imatralta ja Suomenmestari Reijo Alatörmä Sastamalasta Festivaaleilla oli mukavaa vaeltaa paahteisella nurmikolla hyvästä saunasta hyvään saunaan ja pistäytyä järvessä hiekkarannalta tai pitkien laitureiden portailta. Kaikki saunat olivat uimapukusaunoja eli erillisiä naisten ja miesten vuoroja ei ollut. Lauantain saunapäivän aloitimme Kylpylän Rantasaunasta, Se on jo 8 vuoden ajan ollut avoinna koko kesäkauden Löylynlyöjät ry:n jäsenten huolehtiessa sen IKI-kiukaan lämmityksestä. Siellä on myös pyritty noudattamaan hyviä saunata16 Sauna-lehden haastattelussa tynnyrisaunan näytteille asettaja, saarenmaalaisen Loode Turismitalun isäntä Valdo Lauri (www.loodetalu.ee) sekä huomaavaisena saunamajurina ja kaunista suomea puhuvana esittelijänä toiminut Illar poja löylynheitossa ja vihtomisessa eli löylyvettä ei kaadella kiukaalle suuria määriä kerrallaan vaan löylyä luodaan, siis pikkuisen ja ripottaen ja siihenkin kysytään ensin muiden suostumus, eikä vihtominen ole lyömistä vaan, puheenjohtaja Hakalan sanoin, ropsuttelua eli ranneliike. Rantasaunan tosipehmeistä löylyistä ei olisi malttanut erota, mutta odottamassa oli vielä monta saunaa. Siirryimme kolmelle näytteille tuodulle saunalle, jotka olivat jokseenkin jatkuvasti lämpiminä perjantai illasta sunnuntai aamupäivään. Löylynlyöjät ry:n oman ulkoa pienen sisältä suuremman Kärrysaunan jatkuvalämmitteistä kiuasta lämmitettiin kätevästi ulkopuolelta käsin. Kärrysaunan voi tilata vaikka omalle pihalleen valmiiksi lämmitettynä, mitä paljon tapahtuukin (www.ippnet.fi/loylynlyojat). Otimme kunnon löylyt ja sitten veteen ja seuraavaan saunaan. Vihdantekokilpailu käynnissä Sauna / Holvisaunojen valmistaja Jari Ruusunen nimetään v.2010 saunamestariksi Sisusavusaunan oli sen valmistaja Rakennuspalvelu Kari Vainionmäki (www.sisusauna.fi) tuonut Jämsästä. Kauniin mustana ja houkuttelevasti savusaunalle tuoksuvana se odotteli rantanurmikolla. Kuistilla seisoskeli miesporukka joka selitti vasta miettivänsä voivatko astua sisään, kun he eivät koskaan olleet saunoneet savusaunassa, vaikkakin olivat Suomessa syntyneitä ja kasvaneita. Lupasimme käydä tunnustelemassa ja palata heti kertomaan, oliko sauna sopiva myös ensikertalaisille. Hetihän sen huomasimme, että kyllä vain, suorastaan erinomainen. Monista lauteistakin saattoi ensin valita alemman ja siirtyä vähitellen ylemmäs kun kroppa siihen kehottaa. Palatessamme myöhemmin vilvoittelulta olivat he jo ylimmällä lauteella iloisesti hikoillen. Kaikki oli hyvin, joten muistutimme vain, että savusaunastakin on hyvä malttaa välillä käydä jäähyllä. Sitten pehmeät löylyt päästivät meidät taas nauttimaan olostamme ja elostamme. Tällainen hirsirakenteinen savusauna toimitetaan tilaajalle valmiina pakettina kiukaineen – vain lämmitystä vaille. Kiuas on koottu vuolukivi- ja tulitiilielementeistä tapittamalla ilman 17 sitten taas laiturilta veteen. Jäljellä oli vielä Suviyön sauna klo 22 – 03 rannalla Kylpylän Klubisaunalla. Sen isolla terassilla oli nonstop muurinpohjalettujen paistoa ja tarjoilua mansikkahillon kera sekä haitarinsoittoa kuten suviyöhön kovin hyvin sopi. Oli myös mukavaa tavata ja jutella vanhojen ja uusien saunatuttujen kanssa. Lopulta yön pimetessä ja viiletessä piti siirtyä sisätiloihin. Siis kahville vai saunaan? Molempi parempi. Menimme en- Kylpylän savusauna laastia. Perusmallin saunan koko on 7,6 m2 tätä suurempi malli – jossa kylvimme Ikaalisissa - on kooltaan 10,5 m2.Valmistajalta voi tilata myös pelkän kiukaan asennuksineen. – Ikaalisten Saunafestivaalien jälkeen Vainionmäellä oli edessään matka Pietariin rakentamaan Nevan rannalle Sisusavusaunaa kelohirsistä. Suomenlahden tuolta puolen oli ranta-alueelle tuotu suomalaisen mallin mukainen tynnyrisauna. Se oli Virossa virolaisten lämpökäsitellyistä mäntylaudoista tekemä ja suomalaisella kiukaalla varustettu. Olimme jo v. 1960 käyneet katsomassa tynnyrisaunaa, seudun silloista puheenaihetta ja nähtävyyttä, Koskenpäällä Jämsän takana, joten olipa hauska nyt kokea, minkälaista siinä on saunoa. Tynnyri oli sisältä yhtä napakkaa ja kaunista työtä kuin ulkopuoleltakin, ja kyllä vaan se oli ihan oikea sauna ja sen löylyt yllättävän hyvät. Virolaista tekoa oli myös myynnissä oleva puinen kylpytynnyri, joka menikin kaupaksi jo alkuvaiheessa. Lisäksi alueella oli kaupan saarenmaalaisia värikuvioituja huopaisia saunahattuja. Ne olivat niin kauniita ja tyylikkäitä, että ne mielestäni sopivat hyvin siihen tarkoitukseen, johon minäkin käytän omaa liettualaista lierihattuani eli aftersaunahattuna. Rannan kauimmaisessa päässä sijaitseva Kylpylän Savusauna valmistui kylpykuntoon illan suussa, Saunassa on ison kiukaan kahta puolen vastakkaiset lauteet. Niille on tilaisuuden tullen aina pakko kiivetä, ja Sisusavusaunaa esitteli itse sen valmistaja, Kari Vainionmäki sin hyville kahveille klubitilaan, jossa olikin kohta vuorossa odotettu ohjelma, Pentti Hakala ja hänen huuliharppunsa. Musiikin myötä levittäytyi suviyön tunnelma rauhallisena keskellemme. Kyrösjärven rantaa iltahämyssä. Kylpylän Klubisauna laitureineen Sauna / 18 ERKKI PUTAANSUU ”Ikaalisten saunafestivaaleilla” Huomasin ilmoituksen Ikaalisten Kylpylässä järjestettävistä Saunafestivaaleista jo keväällä seuramme Sauna lehdestä, jolloin syntyi päätös lähteä tutustumaan tapahtumaan ensimmäistä kertaa. Ajoin vaimoni kanssa Helsingistä Ikaalisiin moottoripyörällämme erinomaisessa kesäsäässä, saavuimme perille kylpylään alkuiltapäivästä. Saimme rannekkeet merkiksi saunomisoikeudesta ja pääsimme kokeilemaan Kyrösjärven rannalla sijaitsevia saunoja. Oheistarvikkeista kiinnostusta herätti Kuitukuu Sisustuslahjojen innovoima löylypallo, jolla saadaan kuulemma koivunlehtien tuoksu saunaa sotkematta. Saunomisen aloitimme pikkuruisesta, peräkärryn päälle sijoitetusta, jatkuvalämmitteisestä saunasta. Lämmittäjä pyrki lisäämään puita kiukaan alle vaunun vetoaisan puoleisessa seinässä olevan luukun kautta ja saikin lämpöä nostettua niin, että siitä oli mukava pulahtaa järveen vilvoittelemaan ennen savusaunaan siirtymistä. SISU-savusaunan valmistama sauna oli miellyttävä kokemus. Löylyn määrää pystyi annostelemaan useamman kylpijän mieltymysten mukaisesti, eikä latomalla kasatusta SISU-kiukaasta myöskään tun- tunut loppuvan lämpö kesken iltapäivän aikana. Ulkoalueella olevista saunoista ylivoimaisesti kipakoimmat löylyt tarjosi tynnyrisauna. Kyseisen saunan laudejärjestely oli oivallisesti järjestetty: vastakkaisilla seinustoilla olevat lauteet oli asennettu eri korkeuksille, jolloin rajallisesta tilasta huolimatta pystyttiin tarjoamaan kylpijöille haluttaessa erilämpöiset löylyt. Kelpo löylyt tarjonnut rantasauna oli varustettu jatkuvalämmitteisellä IKI-puukiukaalla ja sen uimaranta oli hiekkapohjainen. ”Suviyön Sauna” järjestettiin erillistä maksua vastaan Klubisaunaksi nimitetyssä rakennuksessa. Ohjelmamaksuun sisältyi saunan lisäksi musiikkiesityksiä sekä tarjoilua. Kokonaisena ja kylpyvalmiina paikalle toimitettu SISU-savusauna (yläoik) Tynnyrisauna (oik) Sauna / 19 Risto Elomaa Kotkan Meripäivätkin innostuivat saunasta ja saunomisesta Saunamessut Kotkan Kauppatorilla 29.07. – 01.08. Kotkan Meripäivät ovat vakiinnuttaneet asemansa vuosien varrella ehkä lähinnä runsaan örveltämisen ja oluenjuonnin paikkana. Tänä vuonna Kotkan kulttuuriasiainkeskus, Saunaseura Kipakka sekä saunatarvikkeita myyvä Parttia Oy jne. olivat pistäneet yhdessä tulta pesään ja koonneet Kotkan kauppatorille saunomistapahtuman, jonka pääsisältönä oli yhdeksän erilaista saunaa, saunatarvikkeiden esittelyä ja myyntiä ja saunarekka kylpymahdollisuuksineen ja kylpytynnyreineen. Paikalliset hyvinvointialan yrittäjät tarjosivat palvelujaan isossa teltassa alkaen imukuppauksesta aina kalevalaiseen kansanparannukseen. Toisesta teltasta sai paikallisia herkkuja saunomisen aiheuttamaan nälkään ja janoon. Kauppatorin autiutta kaupunki oli peittänyt lähes 400 koivulla, mikä teki aidatusta messualueesta kodikkaan näköisen. Saunoista ehkä eniten kiinnostusta herätti saunarekka, joka saapui paikalle suoraan Hockenheimin formulakisoista. Saunarekka ehti juuri mukaan avajaisparaatiin, jossa oli myös mukana vanhan Skodan päälle rakennettu sauna sekä museotraktorin hinaama peräkärrysauna. Saunarekka oli koko ajan avoinna yleisölle perjantaina ja lauantaina 10.00 – 22.00. Vuorot varattiin loppuun melkoisen nopeasti. Olihan komeaa saunoa kaveriporukassa VIP – kohtelulla Kotkan kaupungintalon edessä ja pulahtaa rekan sivulla olevaan kylpytynnyriin vilvoittelemaan. Kotkalainen saunaseura Kipakka oli mukana järjestämässä ”pakollista” löylykilpailua paikalle varta vasten rakennetussa saunassa, jonne sopi neljä kilpailijaa kerrallaan. Kiukaana saunassa oli 20 kW:n IKI, jossa on 400 kg kiviä. Kysellessäni kilpailujärjestäjiltä kilpailun turvallisuudesta, minulle vakuutettiin että kaikki on kunnossa ja maksimi aika on rajoitettu. Sauna / Löylykilpailua saattoi seurata aitiopaikalta kilpasaunaan eteen rakennetusta katsomosta, joka täyttyikin nopeasti. Lapsille oli oma sauna ja omaa ohjelmaa Ennen lauantain loppukilpailua paikalla järjestettiin Hikikaraoke, joka onnistui hienosti noin 30 asteen helteessä. Messuilla ei unohdettu lapsiakaan. Lasten perinnepajassa opetettiin lapsille vihdan tekoa pajupillin ja kaarnalaivan teon ohella. Kukin tekijä sai vihdan mukaansa. Saunatarvikkeita oli myös myytävänä muutamalla yrityksellä. Parttian perinteisten saunahattujen ja mm. tammivihtojen lisäksi löytyi mm. kauniita pellavaisia saunatekstiilejä. Saunan puhdistukseen löysin itse uuden eukalyptysöljyllä vahvistetun tuotteen, joka ainakin omassa saunassani sai ihmeitä aikaan. Paikalla oli myös paikallinen viranomaisedustus kertomassa saunojen jätevesiasioista ja vesien puhdistuksesta. Kotka ei tunnu soveltavan ministeriön ohjeita kaikkein tiukimmalla tavalla, mutta ohjeissa on kyllä selkiinnyttämisen varaa, sillä nykyisellään kunnilla on varsin suuri harkintavalta. Asiaan lienee tulossa parannusta myös ministeriön taholta uusien tulkintaohjeiden muodossa. Runsas yleisömäärä rohkaissee järjestäjiä uuteen yritykseen ensi vuonna. Kuitenkin jo nyt Heinolan jälkeen on selvää, että löylykilpailua nykyisessä muodossaan ei nähdä. Paikallinen Saunaseura Kipakka sai ansaittua julkisuutta ja osa vieraista ehti tutustua Kipakan omaan saunaan Hovinsaaren kaupunginosassa. Kipakan kotisaunan voisi ottaa joskus retkikohteeksi. 20 Saunarekka torilla, edessä kylpytynnyri (oikealla) Traktorin hinaama mobiilisauna (alla) Skoda-sauna (alla oikealla) Telttasauna ja nestekaasulla lämpiävä kiuas (alin) Löylyä lissää Möljän pojat (alin oikealla) Sauna / 21 Asuntomessut Kuopiossa TEKSTI LISA MÄKELÄ KUVAT ESKO MÄKELÄ Saapuminen asuntomessualueelle Kuopion Saaristokaupunkiin, Kuopion uuteen kaupunginosaan, käy halki upean kansallisromanttisen maiseman, tapahtui se sitten ajamalla joitakin kilometrejä pitkin Saaristokatua yli siltojen ja saarien tai vesitse yli selkien ja läpi salmien. Sinistä vettä välkkyy alla, vieressä, lähellä ja kaukana. ”Kallavesj, Kallavesj, suarinesj ja salaminesj...kaonis saonarantonesj!” runoili lähetystöneuvos A.J. Jalkanen koti-ikävissään New Yorkissa. Koko kaunis kertova runo on luettavissa esim. Suuressa Toivelaulukirjassa nro 5. LämpöHelmi-paritalon rantasauna Perillä säilyy näkötornimainen tunnelma. Alue on rinnettä. Talot ovat toinen toistaan ylempänä, joten vesi pilkottaa silmiin joka käänteessä lähempänä tai kauempana. Puita oli jätetty rantavyöhykkeelle riittävästi ´liito-oravan reitiksi´, mutta rinteessä ja sen laella näytti aurinko paistavan esteettä joka pihalle ja parvekkeelle ja tuntui oikein hohkavan varastoitua lämpöä kivilouhosaidoista ja siellä täällä puutarhan kaunistukseksi paljastetuista kallioista. Mutta tulevat asukkaat voivat uimarannalle mennessään kävellä luontopolkuja luonnontilai- ”Villa Valon” rantasauna Sauna / 22 Kivitalo ”Helmen” rantasauna Kastelli ”Plazia 169”:n portaat kesäkeittiöön ja rantaan sessa metsikössä, alueen keskivaiheilla sijaitsevassa ´Peikkometsässä´, jossa asui lintuja ja liito-oravia, kenties myös ihan piilossa metsän nimikko-olentoja, peikkoja. Ihan vapaasti saattoivat lapset kirmailla hulevedet kokoavan Kosteikkopuiston avarilla loivasti viettävillä rinteillä, missä puiden sijasta kasvoi vain vesiuoman varrelle istutettuja sinisiä liljoja. Kalliolouhintaa oli tarvittu paljon, jotta oli saatu tasatuksi maastoa teitä, asumuksia, saunoja, kesäkeittiöitä ja oleskelutasanteita varten. Louhittua kiveä oli käytetty sekä muotoiltuna että louheena raja-aidoiksi tonteille ja istutuksille ja laattoina patioille. Pitkät portaatkin olivat usein komeaa kiveä. Suunnittelun pääteemoina olivat rakennusten energiatehokkuus sekä asumisen terveellisyys ja turvallisuus. Suurin osa messutaloista kuului ympäristöministeriön energiatehokkuuskuokituksen mukaiseen parhaaseen eli A-luokkaan. Lisäksi kaksi taloa luokiteltiin passiivitaloiksi, joissa talon ulkopuolelta ei taloussähkön lisäksi juurikaan tarvita energiaa. Pieneen kulutukseen päästään hyvällä lämmöneristyksellä, rakenteiden tiiviydellä ja koneellisesti ohjatulla ilmanvaihdolla lämmön talteenottoineen. Sisäilman hyvällä laadulla on merkittävä osuus asumisterveydelle. Taloissa on sovellettu Itä-Suomen yliopiston ja Kuopio Innovation Oy:n asumisterveellisyys ja turvallisuus kehittämishankkeen (TERTU) tuloksia. Mittalaitteet seuraavat sisäilman laatua jatkossa. Sauna / Kivitalo ”Helmen” rantasaunan olohuone Villa Valon” olohuone ikkunoineen 23 ”Aamunsäde”-puutalon sauna (yllä) Kastelli ”Plazia 169”-talon sauna (ylävasemmallla) ”Hirsikukko”-talon sauna (alavasemmalla) Saunojen seinissä oli yleistynyt tumma, jopa musta väritys, jossa saattoi pilkottaa vaaleampi rimoitus selkänojana. Lauteet olivat palanneet entisenlaisina selkeän suorina tasoina, joilla voi vaikka maata pitkin pituuttaan. Ei enää nojatuoleiksi muotoiltuja lauteita leveine käsinojineen. Kiukaan takana oli usein kivi- tai mosaiikkilaattaista seinää, millä oli myös paljon kaunistettu pesuhuoneiden seiniä. Kiukaat olivat pääsääntöisesti sähköllä lämpiäviä, mutta rantasaunojen lisäksi näimme puulämmitteisiä kiukaita neljässä talossa. Lisäksi oli kahdessa talossa höyryhuone. Pienin löylyhuone oli kooltaan 2,3m2 - asunnon koko 134m2 – ja suurin 157 neliöisen Omatalo Kallan Majakan 7,5 neliöinen löylyhuone, johon mahtui kolmea seinää kiertävä laude ja puilla lämmitettävä Harvia Legend kiuas. Kuten aina, saunojen koot vastasivat raSauna / 24 Minikivipuutarha ja sudenkorento kadun varrella pallopensaiden alla (yllä) Italia-talon” sauna, lattiassa IKI-kiukaan edessä luukku polttopuiden nostoa varten (yllä oikealla) ”Italia-talon” terassi ja ovi saunaan (yllä) kennuttajien tarpeita eivätkä välttämättä olleet suhteessa asunnon kokoon. Tavallisin löylyhuoneen koko oli 3...5 neliötä. Saunan kehittely automatiikan ja tietotekniikan soveltamisessa jatkuu. Saunassa on jo internet- yhteys ja näyttöpäätteet. Näyttöön on Yleensä pääsi saunoista ulkoilmaan käteväs- lisäksi tulossa saunailman lämpötila- ja kosteti pesu- ja pukuhuoneiden kautta, mutta poik- ustiedot sekä kiuaskivien ja palokaasujen lämkeuksiakin löytyi, joistakin saunoista joutui tas- pötilat. Suunnitelmissa on automatisoida raisuttelemaan jopa olohuoneen läpi päästäkseen tisilmaventtiili, paloilman säätö ja löylyn heitto. Tietotekniikan avulla kylpijä voisi määritellä haterassille. luaako kuivan ja leppoisan vaiko kostean ja kuuMessualueella nähtiin myös liikuteltavalle man saunaolosuhteen. Onpa siinä löylykauhalalustalle rakennettu tieliikennekelpoinen sau- le tulossa kilpailija. Kuopion Insinööriopiskelijat na. Saunan oli suunnitellut ja rakentanut Savo- KINRA ry:n verkkosivuilta www.kinra.fi/inssinia Ammattikorkeakoulun projektiorganisaatio, sauna voi seurata projektin vaiheita ja myös tujonka muodosti joukko kone- puu- ja sähköalan levia tapahtumia. insinööriopiskelijoita projektipäällikkönä Juho Asuntomessuilla oli 158 408 kävijää. Ei miKauppinen. Talven aikana rakennettu, INSSIsaunaksi ristitty sauna on nyt koekylvetty ja hy- kään ihme, että niin moni halusi nähdä suomaväksi havaittu. Sauna lämmitettiin messualueella laisia unelmia, koteja keskellä kaupunkia järven 28.07. Kunniavieraana mm. kansanedustaja Juha rannalla. Mieto, joka luonnehti löylyjä pehmeiksi. Sauna / 25 Puutalo ”Aamunsäde” on saanut kiitosta hyvästä puurakentamisesta. Erikoisuutena sisäpuolisten ikkunalasien sähkölämmitys Hirsitalo ”Kissankulman” terassi ja ovi saunaan Sauna / 26 Kivitalo ”Luja Starkki” ja saunasiipi INSSI- saunassa on vastakkaiset lauteet ja peräseinällä Narvi-kiuas INSSI-saunaa esittelivät vas. Atte Kauhanen, Kuopion Insinööriopiskelijat KINRA ry:n pj ja oik. sähköryhmän Mikko Ruotsalainen. Saunan päädyssä näkyy ulos avautuva kiukaan tulipesän luukku Risteilyaluksia löytyi monenlaisiin huviajeluihin siellä ”missä laevat huuteloo: Kuopijoo, Kuopijoo!” Sauna / 27 TAHKO PIHKALA ”Löylykilpailu 1956-vuoden olympialaisissa kisoissa” Kirjoitettu v. 1912 Urheilun monitoimimies Tahko Pihkalaa (18881981), joka ideoi ja kehitti muun muassa pesäpallopelin, salamapallon, Salpausselän hiihdot, Vierumäen urheiluopiston, laturetket sekä koulujen hiihtolomat, voitaneen pitää myös nyt paljon polemiikkia aiheuttaneiden löylykilpailujenkin ”isänä”. Tahko kirjoitti nimittäin vuoden 1912 Urheilijan joulu -lehdessä tämän pakinan. Vuonna 1912 kirjoitettu pakina on kuin käsikirjoitus nykyisille MM-löylykilpailuille. (Lasse Paajanen.) Kiitos kaunopuheitaan edustajansa, pankinjohtaja Tunkionrinnan tarmokkaan esiintymisen oli Suomi saanut Helsingissä 1956 pidettävien olympialaisten kilpailujen ohjelmaan mm. kilpailun löylynkestämisessä. Tosin kummitteli Münchenin kokouksessa 1955, missä ohjelma lopullisesti määrättiin, vieläkin vanha, aina vuosisadan alkupuolelta esiintynyt vaatimus standardi- eli malliohjelman vakiinnuttamisesta, ja varsinkin löylymestaruutta vastaan tehtiin katkeria hyökkäyksiä. Mutta vastustus vaikeni, kun tirehtööri Tunkionrinta huomautti, että ”jos kerran, kaikista vastaväitteistä ja monista auringonpistoon kuolleista huolimatta ohjelmassa pysyi järkkymättömänä maratonjuoksu vain sen tosiasian muistona, että eräs kreikkalainen soturi 2½ vuosituhatta sitten sillä epäilemättä vahingoitti terveyttään, koskapa perille tultuaan kuoli, niin eikö löylymestaruus ollut sitä ansiollisempi ohjelmaan otettavaksi, koska se vuosituhansien kuluessa on kehittänyt minun pienen kansani sille ruumiillisen kykeneväisyyden asteelle, jolla se nyt on. Luulenpa”, lopetti puhuja "että ilman saunaa ei kansani olisi koskaan saavuttanut olympialaisissa sitä huomiota, jonka tunnustuksena ensi olympiaadi on jätetty meille järjestettäväksi. Eikö niin ollen ole pidettävä meidän siveellisenä velvollisuutenamme ehdottaa esi-isiemme muiston kunnioittamiseksi löylymestaruutta ohjelmaan?" (Lehterillä pyyhkii erään suomalaisen lehden naisreportteri kyyneleitään.) Sittenkuin Onnellisen Arabian ja Nuubian valtuutetut olivat ehdotusta lämpimästi kannattaneet, hyväksyttiin se 5 äänellä 3 vastaan. Enemmistö ei ottanut äänestykseen osaa. Illalla tirehtööri Tunkionrinta antoi kokoukselle päivälliset. * Monien ulkomaisten olympiavieraitten huomioSauna / ta oli herättänyt muuan Stadionin ulkopuolella oleva tornilaite, jonka tarkoituksesta ei outo ollenkaan saanut tolkkua. Se muistutti jonkun verran kaasukelloja, vaikka olikin paljon pienempi, ainoastaan noin 5 m korkuinen. Kupukatossa oli sen laatuinen varaventtiili, jollainen oli vielä vuosisadan alussa yleisesti käytetyissä höyrykattiloissa. "Mikähän tämä mahtaa olla?" ihmettelivät ulkomaiset katsojat. Muuan vahti kiiruhtaa selittämään, että se on aparaatti löylymestaruuden kilpailemista varten, ja alkaa kansallisen ylpeyden täyttämänä selittää sen yksityiskohtia. Alimpana on keskellä ympyriäinen, sähkön avulla lämmitettävä kiuas, jonka kivet on tuotu Sotkamosta. Kiukaan yläpuolella on automaattisesti toimiva veden ruiskutuslaite, joka järjestettävissä olevien määräaikojen kuluttua valaa matemaattisen tasaisen vesisuihkun kivien päälle. Tarkoitukseen käytettävä vesi tuodaan sinetöidyissä pulloissa eräästä lammesta Suojärveltä, missä olympialaisen komitean palkkaama kemisti valvoo pullojen täyttämistä. Täsmälleen yhtä suurien välimatkojen päässä kiukaan keskipisteestä ovat kilpailijoitten lauteet, nim. niiden pääpuolet. Noita lavitsoita on kahdeksan kappaletta, ja vaikka ne ovat verrattain etäällä toisistaan, on ne kumminkin vielä puhaltamisen estämiseksi erotettu toisistaan väliseinillä. Makuulavitsat eivät ole kiinteitä, vaan on ne varustettu rullilla, joita myöten ne voivat liukua ulos saunasta. Jotta lämpö ei kilpailijan poistuessa muuttuisi, kulkee lavitsa eräänlaisen sulkukamarin läpi. Kullakin kilpailijalla on vieressään nappula, jota painamalla hän voi päästää lavitsansa luistamaan pois. Lavitsan alempana olevaan jalkopäähän kiinnitettiin aina asianomaisen kansallisuuden lippu, joka myöskin koristi sitä ovea ulkoseinässä, mistä kunkin tuleman piti. Oli olympialaisen löylykilpailun päivä, päivä, josta yleisö odotti suurta Suomen päivää. Koe-erät oli suoritettu Stadionin ulkopuolella tuossa kilpasaunassa, joka nyt vasta loppukilpailua varten oli ilmalaivalla laskettu keskelle Stadionia. Suomella oli kieltämättä suuret mahdollisuudet. Kahdeksasta "finalistista" loppuerän miehestä, kantoi kuusi sen värejä, kuvaannollisesti sanoen tietysti, sillä ei kellään saanut olla postimerkkiäkään pääl28 lään. Tämä määräys oli niin pyhä, että Nuubian ja Suomen edustajien puolesta jätettiin siihen vedoten vastalause, jossa vaadittiin yhtä finalisteista, japanilaista Savimuraa parturin käsiteltäväksi. Aivan ilmeisesti olikin ainoista (japanilaisten esi-isistä) polveutuva Savimura vain tiheän karvapeitteensä suojassa keplotellut loppukilpailuun 79,44 asteen tuloksella lyötyään Turun piirin mestarin. Lautakunta hylkäsi kumminkin protestin ja sai sillä aikaan avoimia kysymyksiä paikallisten lehtien yleisön osastoissa. Nuubialainen, englantilaisen nimen omistanut Redhot oli koe-erässään kestänyt 80,12 astetta. Suomen kovanahkaisimmat edustajat olivat Ville Ihalainen Ilomantsista (koekilpailussa 85,19 astetta), Aarre Sinisalo Helsingistä (83,92 ast.) ja Efraim Vehviläinen Suonenjoelta (83,89 ast.). Mutta asiantuntijat luottivat kumminkin enimmin Otto Kanaseen Seläntauksen pitäjästä. Hänellä oli koe-erässä ollut perin kykenemättömiä vastustajia, niin että hän oli päässyt 74,56 asteella. Helsinkiläinen yleisö luotti vahvasti kovasisuiseen Aarre Sinisaloon, jonka joku väitti lymyteitä polveutuvan Sasu Punasesta, edellisen vuosisadan kuuluisimmasta saunasankarista. * Kilpailusaunan yläpuolella oleva ilmoituslaite osoitti 75 astetta. Jännittynyt hiljaisuus vallitsi Stadionilla. Naiset hypistelivät varren ympärille käärittyjä pikkulippuja, ja herrat varovasti kakistelivat kurkkujaan. Hiljaa joskus kuiskuteltiin toisilleen merkitsevin katsein ja päätä nyökytellen: "viimeiset tulevat ensimmäisiksi". Se oli päivän tunnussana. Katseet olivat kohdistuneet erittäinkin oviin n:o 2 ja 5, joista nuubialaisen ja japanilaisen oli tultava. Heistä riippui Suomen ehjä voitto. Hiljaisuuden vallitessa kilpailivat runoilijat Suomen olympialaisesta runouspalkinnosta. Lausuntalavalla runoilija Jyrkö Uhkimo juuri vaikeroi "Oi mustin mur- janteisin muistellessa, jos sais mun syömmeini sammumaan!" Lämpömittari oli jo 79 asteessa ja yleisön joukossa alkoi kuulua hälinää. Saunan signaalikello soi merkkinä siitä, että joku lavitsa oli lähtenyt liikkumaan. Jokainen koetti pitää silmällä joka ovea, niitäkin, jotka eivät olleet näkyvissä. Kuuluu yhtäkkiä huokaus takasuoran puoleisilta lehtereiltä ja merkkitankoon singahtaa numero 4. Aarre Sinisalolta oli sisu loppunut, helsinkiläisten toivo rauennut. Jyrkö Uhkimo ei olisi voinut toivoa parempaa tilaisuutta runonsa valittavalle loppuosalle. Asiantuntijat sanoivat Sinisalon olleen liikatreenauksessa ylenmääräisen jäähdytyskoneharjoituksen takia. Mittari osoittaa jo 82, kun kello taas soi. Jokohan on japanilainen tai nuubialainen ? Eeeih ! ! Se oli Viipurin piirin mestari, joka kyllä saavutti parhaan tuloksensa, mutta ei kyennyt lyömään ulkolaista. Mittari osoittaa jo 84. "Miehiä ne on nuo muutkin!" uskaltavat jotkut joukosta ihmetellä. "Joo, lakki päästä heidän kunniakseen", ehdottaa joku. Kun mittari on 84,85 kilisee kello. Merkkitankoon kimpoaa – 2. Loppumaton riemu vapisutti Stadionin seiniä, ja jos kattoa olisi ollut, olisi se kohonnut ilmaan. 60-vuotias amerikkalainen professori Dan Lippincott väitti, ettei hän muista sellaista sitten 1912, jolloin ruotsalaisen keihäänheittovoiton johdosta syntynyt melu oli ollut vähällä saattaa hänet kykenemättömäksi 100 m starttiin. Mutta huudot vaikenivat silmänräpäyksessä, kun 85,07 kohdalla kello taas kilisi. Jokainen veti henkeään valmistuen tervehtimään japanilaista. Mutta ee-ih!! Se oli 8, suomalainen Ville Hytönen Sotkamosta. ”Jokohan tuo vielä menee japanilainen väliin?” ”Mutta onhan tuo joka tapauksessa sukulaisia?” 85.20 Ihalaisen koekilpailussa saavuttama olympialainen ennätys on sivuutettu! - - - 85:39 kello soi - - Numero viis´ ! ! ! Suosiota ja jyrinää, josta 10 minuuttia aikaisempi oli vain heikkoa aavistusta. "Puhdas voitto, puhdas voitto, clean sweep!" Liput liehuvat, räikät rämisevät. Japanin edustaja palkintolautakunnassa onnittelee tirehtööri Tunkionrintaa. "Se oli erittäin odottamatonta", selittää tirehtööri vaatimattomasti. Suomalaisten mestarien treenari taas sanoi olevansa siitä aivan varma. Nyt oli vain enää kysymyksessä sellaisen maailmanennätyksen lyöminen, ettei sitä heti kohta siirrettäisi. Ja mikä huuto taas ! ! ! Niin katso tuonne ! ! Sauna / 29 Erkki Tanttu: Löylykilpa, mustaliitupiirros. Kolme leijonalippua hulmusi vapaina tyynesti tangoissaan. Yleisö tervehti sitä riemuhuudoilla, joka taas antoi Dan Lippincotille aihetta muistelmiin. "Yes, tällaista oli v. 1912, kun ruotsalaiset voittivat kaikki palkinnot "modern pentathlonissa", uudenaikaisessa viisiottelussa." Mutta huudot vaikenivat, kun soittokunta viritti Maamme. Kyynel kiilsi monen silmänurkassa ja ääni pyrki liikutuksesta vavahtelemaan. Naisista monet itkivät ääneensä, ja kavaljeerit heitä ymmärtäväisesti lohduttelivat. Se oli kaunis tilaisuus. Ja siinä tarjoutui hyviä tilaisuuksia. Ihanelma Vuorrekin kuiskaa vastaukseksi Antti Aarrekummun selityksiin: Oi Antti, tämä on elämäni kaunein hetki; oi jospa aina voisimme elää tässä näin kahden olympialaisia katsomassa. Ja hän katsoi sulkemalla silmänsä. 88,15 astetta! Airut ilmoitti, että Ihalainen, Sormunen ja Kananen kiistelivät maailmanennätyksestä ja olympialaisesta kultamitalista. Tirehtööri Tunkionrinta kädestä pitäen kiitti ja onnitteli treenari Naukkarista: jonka kasvot säteilivät varmuuden hillitsemästä ilosta. "Jos 90 astetta menee rikki, saatte 20 °/o lisäyksen tämän vuoden palkkaanne", lupasi tirehtööri T. Ja 90 meni rikki! Eikä kellon kilinää kuulunut 91:ssä eikä 92:ssä. Ja kun mittari näytti 95 alkoi heikkohermoisimpia hirvittää. "Kuulittehan, mitä tirehtööri minulle lupasi?" kysyi Naukkarinen kahdelta lähellään istuvalta painijalta. "Kyllähän me kuulimme." "Pitäkää sitten mielessänne." ---Kun mittarista numerot loppuivat, t.s. 100 astetta oli saavutettu ja varaventiili puhisi lakkaamatta, kokoontui kansainvälinen jury. Se harkitsi asiaa niin kauan, että kun vihdoin päätettiin keskeyttää kilpailu, mittari olisi näyttänyt noin 110 astetta. Juryn puheenjohtaja kävi painamassa tulikuumaa nappia saunan seinässä, kello kilisi ja samassa tuli kolmesta ovesta ulos lavitsat, joilla oli yhtä monta suuren korvasienen näköistä aineryhmää. Miehiltä nousi tukka pystyyn ja kirkuen pyörtyi naisia joka taholla. Antti sai 4711:llä viimein virvoitetuksi käsivarsillaan lepäävän Ihanelman, joka samassa inhosta vapisevalla äänellä huudahti: Hyi, pois täältä heti! Miksi houkuttelittekin minut tulemaan tänne, herra Aarrekumpu! Olen aina inhonnut urheilukilpailuja. Niin, he olivat kuolleet. Ihalaisen, Kanasen ja Sormusen maalliset jäännökset lepäsivät kärvennettyinä olympialaisilla ruumislaudoillaan. Juhlamenojen ohjaaja telefonoi lippujen hoitajalle käskien hänen kaikessa hiljaisuudessa vetää alas leijonalipuista muut paitsi vasemman puoleisen, ja nostaa sijalle Japanin ja Nuubian tunnusmerkit. Se tapahtui, ja samassa viritti soittokunta toisella puolella Chopinin surumarssin, tosin nuoteitta, ulkoa vain ja paikoitellen väärin. Liikutuksesta vapisevalla äänellä lausui Muisto Kuohuthurme Pilven veikosta ikimuistettavat säkeet "Murheell' ei saa muistoanne viettää j.n.e.” Liikuttavaa tilaisuutta häiritsi vain riemuitsevien japanilaisten ja nuubialaisen ilonpito kolkillaan. Kisojen jälkeen pidettiin Ihalaisen, Sormusen ja Kanasen sukulaisten hyväksi kilpailuilta. Päänumerona oli kilpailu siitä, ken kesti kauemmin olla 70 asteen lämpimässä. Kotimaisten sanomalehtien yleisön osastossa oli asiantuntijoitten ja närkästyneitten allekirjoittamia moitteita treenarille, joka maailmanrekordien takia pani alttiiksi kirkkaan voiton. Urheilulehdet keskustelivat perinpohjaisesti siitä, missä lämpötilassa kaatuneet sankarit olivat vielä olleet hengissä. Lääkintäneuvos Keinohaara oli paikan päällä tehtyjen tutkimusten nojalla sitä mieltä, että järjestys olisi ollut: Ihalainen, Kananen ja Sormunen. Tämä tulikin yleiseksi käsitykseksi sen jälkeen kuin Seurahuoneen kyökkimestari oli silmämääräisen arvion nojalla tullut samaan tulokseen Kaikki suomalaiset olivat sitä mieltä, että siveellinen voitto joka tapauksessa oli leijonalipun, ja laskivat kisojen pistesumman sen mukaan. Ulkomaalaiset lehdet olivat täynnä ilkeämielistä arvostelua – ei; sättimistä, mikä ymmärrettävästi johtui siitä, että he olivat kisoissa hävinneet. Ja mikä ihmeellisempää, käytti Vironkin sanomalehdistö ilkeämielistä äänilajia käsittämättä vähintäkään sukulaisuuden velvoituksia. Sen korvasi kumminkin sikäläisen komitean kiitosadressi, jossa ilmilausuttiin suurin ihmettely, vilpittömin ihailu ja sydämellisin kiitollisuus juhlien suurenmoisesta järjestämisestä. Treenari Naukkarinen nosti tirehtööri Tunkionrintaa vastaan oikeusjutun vaatien tätä suorittamaan lupaamansa 20 °/o. Juttu ei ole päättynyt vielä lokak. 1958, jolloin tämä on kirjoitettu. Sauna / 30 * Edellä mainitut löylyn lämpötilat ovat mitättömiä, mutta siihen aikaan en ollut selvillä oikein kuivakuuman saunan ominaisuuksista. Kun itse olin kerran höyrylöylyn mitatessamme kestänyt sananmukaisesti tuskin 55°, arvelin kirjoittaessani 80-90° riittävän, aivan niin kuin kolme vuotta myöhemmin eräässä toisessa kuvitelmassa heitätin Bernin (ei Berlinin) kisoissa v. 1936 keihästä yli 70, mille silloin naurettiin mahdottomana. Nyt nuo lämpömäärät sopisi kertoa melkein kahdella. Itsekin olen, vaikken voi kehua löylyn kestämisestä, istunut ilokseni 110° kuivakuumassa luitani hautoen. 20.5.46 Tahko. 17.08.2010 ESKO MÄKELÄ Puheenvuoro löylykilpailukeskusteluun ja suomalaisen saunan olosuhteisiin Löylykilpailu Löylyn (=vesihöyryn) jatkuva runsas lisääminen rajattuun saunatilaan on terveysriski kahdella tavalla: - vesihöyry syrjäyttää saunatilassa olevaa ilmaa, jolloin ilman happipitoisuus laskee. Tavallisessa suomalaisessa saunassa kohtuullinen löylyttelyjä saunan toimiva ilmanvaihto pitävät vesihöyryn osuuden siedettävänä. Vesihöyryn runsas ja jatkuva tuottaminen voi kuitenkin vähentää hapen osuutta saunailmassa merkittävästi ja aiheuttaa kylpijän tajunnan hämärtymistä (vuoristotauti). Vrt allekirjoittaneen artikkeli "Löyly fysikaalisena ilmiönä", (Sauna 1/2000, artikkelista lainattu diagrammi oheisena). - veden höyrystäminen sitoo lämpöä 0.63 kWh vesikiloa kohti. Vesihöyryä saunailmaan lisättäessä höyryä alkaa tiivistyä kylpijän iholle ja hengityselimiin. Tiivistyminen vapauttaa vesihöyryn höyrystyslämmön. Jatkuva höyryn tiivistyminen alkaa polttaa ihoa. Vesihöyryn tiheys 100 C°: n lämpötilassa on 589 g/m3. Löylykilpailun automaatti valoi kiukaalle vettä l kg /min. Jos kaikki vesi höyrystyi, höyryä muodostui l ,7 m3 /min. Tällä nopeudella esimerkiksi 10 m3:n saunatila (2,5x2,0x2,0) täyttyisi 100 C° vesihöyrystä vajaassa 6 minuutissa ja happea sisältävä ilma ajautuisi ulos ilmanvaihtoaukoista ja/tai rakenteen epätiiveyskohdista. Vesihöyry ilmaa kevyempänä alkaa täyttää saunatilaa yläosasta käsin, jolloin ylälauteella istuva joutuu tiheään vesihöyryyn jo ennen koko tilan täyttymistä. Ainakaan painovoimainen ilmanvaihto ei pysty taistelemaan näin voimakasta vesihöyryn tuottamista vastaan. Lehtitietojen mukaan n. 7 minuutin ajan saunassa istuneet finalistit talutettiin pökertyneinä (hapen puute) ja pahoin palaneina (vesihöyryn tiivistyminen iholle) ulos. Tällaisten gladiaattorikilpailujen järjestämisessä ei ole mitään järkeä. Suomen Sauna / Saunaseuran ei tulisi mitenkään tukea moista saunan väärinkäyttöä. Suomalaisen saunan olosuhteet Suomen Saunaseura on antanut suomalaisen saunan lämpötila- ja kosteusalueista suositukset, jotka perustuvat yhteistyössä VTT:n LVI laboratorion kanssa Vaskiniemen koesaunassa 1960-luvulla tehtyihin tutkimuksiin ja vanhojen perinteisten saunojen olosuhteiden vertailuun. Suositeltavana lämpötilana pidetään kylpijän pään korkeudel31 la 80...100 C° ja kosteusalueena 50...60 g vesihöyryä kuivaa ilmakiloa kohti (absoluuttinen kosteus). Tutkimustulosten yhteenvedossa (Sauna 3/1976, "Saunailman lämpötila ja kosteus") tutkimuksiin osallistunut prof. Erkki Äikäs toteaa mm: "...tämänhetkisen fysiologisen ja teknisen saunatietouden pohjalta määritelty suomalaisen saunan olosuhdealue on suunnilleen sama, miksi se vuosisatojen kuluessa on kokemusperäisesti itsestään muotoutunut. Tämä on todettu mm. vanhoissa savusaunoissa tehdyissä mittauksissa." Suosituksiin perustuen Suomen Saunaseura hyväksyi 1999 suomalaisen saunan määritelmäksi seuraavan muotoilun (Pirkko Valtakari, Saunan määrittely, Sauna 2/2000): "- Sauna on hikoilukylpyyn soveltuva puurakennus tai puupintainen huone, jossa on porrastetut lauteet ja lämmönlähteenä kivillä varustettu kiuas. Saunaan liittyy peseytymis- ja vilvoittelutiloja. - Saunan lämpötila pään korkeudella on 70-100°C. - Ilman suhteellista kosteutta on voitava lisätä 20 :iin höyrystämällä vettä kiuaskivillä. - Ilman tulee vaihtua 5-10 kertaa tunnissa. - Saunominen käsittää peseytymisen ohella 5-10 minuutin hikoilun sekä vilvoittelun, joita kylpijä voi halunsa mukaan toistaa. - Saunominen ylläpitää terveyttä, rentouttaa fyysisesti ja psyykkisesti sekä antaa puhtaan ja hyvän olon." Kuten tiedämme, Saunaseura ei omassa Vaskiniemen kolmossaunassaan noudata omia suosituksiaan saunan lämpötilan suhteen, kun saunan aloituslämpötila saattaa olla 150 C° ja ylikin. Löylynautinto on näissä olosuhteissa tavalliselle kylpijälle mahdotonta ennen kuin lämpötila iltamyöhällä on laskenut lähelle suositusarvoa. Osa jäsenistöämme näyttää kuitenkin vaativan näin korkeaa kuumuutta (itsekidutusta ?). Onko se oikeutettua yhdistyksessä, joka sääntöjensä mukaan "vaalii perinteisiä suomalaisia saunomistapoja" ja "ylläpitää perinteistä suomalaista saunalaitosta." Jos ylilämmitys vielä jatkuu ehdotan, että seuran piirissä aloitetaan selvittely siitä, miten kolmossaunakin palautettaisiin perinnesaunojen piiriin. Sauna / 32 Edellä mainittujen artikkeleiden lisäksi saunan olosuhteita on selvitetty laajasti prof. Tuomas Tuomolan Saunalehdessä 3/1995 julkaistussa kirjoituksessa "Millainen on hyvä suomalainen sauna”. SAUNAMYSSYT JA -HATUT OVAT JÄLLEEN LÖYTÄNEET SAUNOJAT Kautta vuosikymmenten saunojat ovat suojaneet pään ja päänahan kuumuudelta erilaisilla kankailla ja päähineillä. Saunamyssyt ja -hatut ovat jälleen löytäneet saunojat. Jo useamman vuoden on ollut tarjolla erilaisia versioita saunamyssystä. Saunayssyjä valmistetaan esimerkiksi puuvillasta, huovasta, ja pellavasta. Joillekin on tärkeää myssyn muoto ja jotkut haluavat, että myssyssä on jokin teema tai idea. Etenkin ekologiset materiaalivaihtoehdot saunamyssyissä ovat olleet suosittuja. Puuvillaisista saunamyssyistä on tarjolla sekä luomupuuvillasta valmistettuja että Natura –sarjaan kuuluvia. Koska Natura –puuvillaa ei värjätä säästyy tuotannossa vettä 75 %. Värjäysvaiheen jättäminen pois lyhentää myös tuotantoaikaa. Tuotantoajan lyhentämisellä saadaan aikaan se, että sähkönkulutus on 70% pienempi kuin normaalituotannossa. Hiuksien suojaaminen pyyheliinalla tai myssyllä auttaa hiusten pysymistä paremmassa kunnossa. Myös monet migreenistä ja päänsäryistä kärsineet ovat huomanneet, että jo melkein saunomisesta luovuttuaan, voivatkin taas saunoa, kun muistavat vain suojata pään. Monesti keskustellaan siitä kuuluuko saunamyssy kastella ennen saunaan menemistä vai pitäisikö sen olla kuiva. Mitään ehdotonta sääntoä ei ole eli jokainen saunoja voi valita itselleen mieluisimman tavan. Dantelli julkaisi uutuutena valikoimissaan Pillar Laguunin, joka on väriltään kaunis vedenvihreä turkoosi. Turkoosilla värille mielletään suojaava vaikutus. Tämän lisäksi monet kansat ajattelevat, että turkoosilla on parantavia ominaisuuksia. Turkoosi mielletään yleisesti myös rehellisyyden ja oikeudenmukaisuuden väriksi. Laguuni Pillar- mallistoon kuuluu kylpytakit, pyyheliinat, kylpymatot, kylpytossut sekä saunamyssyt. (Lehdistötiedote www.dantelli.net) HYVÄ SAUNA -TUOTEPERHE HyväSauna (Elkotek Oy) on alansa osaajien yhdessä omistama yritys joka myy, valmistaa ja markkinoi HyväSauna – tuoteperhettä. Yrityksen toiminta on aloitettu Joulukuussa 2009. HyväSauna www-sivuilla oleva saunatunnelma osio saa päivittäin kymmeniä uusia saunarunoja. Sivuilla kerätään suomalaisia saunamuistoja kirjaksi. Osallistumalla voi voittaa unelmakiukaan. Yrityksellä on myös Facebookissa omat sivut, jossa on aktiivisia käyttäjiä ja palautetta sekä ideoita tulee tasaisesti. Tuoteperheen sydän on kotimainen kiuas. Puulämmitteisissä kiukaissa on useita värivaihtoehtoja ja rakenteita, jokaiselle löytyy oma kiuas. Kiukaiden ulkoasu on pyritty suunnittelemaan ajattomaksi ja selkeäksi. Hyvä Sauna -kiukaissa viimeistelty muotoilu on yhtä tärkeä tunnelman luoja kuin hyvät löylyt. Puhdaspolttoiset kiukaat ovat perusteellisen suunnittelutyön ja innovaation tulos. Tehokas palaminen saadaan aikaan tulipesän muotoilulla ja savukanavien mitoituksella sekä sijoittelulla. Pitkällä kierrolla varustetut kiukaat mahdollistavat hyvän hyötysuhteen ja puhtaan palamisen, minkä ansiosta tunnelmaa luova ja saunatilaa valaiseva lasiluukku pysyy puhtaana. Kiukaissa on valurauta-arina ja valurautainen lasiluukku, jonka kätisyys on vaihdettavissa. Materiaaleina on käytetty paljon ruostumatonta terästä. HyväSauna tuoteperheeseen kuuluu: Oiva – peruskiuas, Aino - kostean löylyn kiuas, Lempi - lempeän löylyn kiuas, Tunnelma - tunnelmakiuas vesisäiliöllä. Elkotek Oy on saanut oikeuden käyttää Avainlippu-tunnusta merkkinä suomalaisesta työstä ja osaamisesta. Aidon saunan alkuperää uperäää ssa saa aa tok aa ttoki ookki ar aarvailla, arva rva vail illa laa, mutta suomalainen n tietää. Sa Saun Saunahan unah ahan an eeii ol ole vain paikka. Se on annos syvää rauhaa, ikuisuutta ja ihmisen kokoisia ajatuksia. Kiireestä vapaa vyöhyke maailman kauneimmassa maisemassa. Se on maailman paras suomalainen sauna. Onkin selvää, että pyhään toimitukseen vaaditaan aidosti suomalainen, sopivasti aromikas ja erittäin raikas saunaolut. Saunojilta saunojille, itsenäiseltä Olvilta. Hankasuontie 5, 00390 Helsinki 09 6150 0315, 040 5050 895 fax 615 00317 (Lehdistötiedote 9/2010, www.hyvasauna.fi) 34 RITVA MÜLLER, LIISA UURTAMO Noviiseina Japanin kylpylämaailmassa - saunakongressi avasi uusia ovia Urhea oheisohjelma-joukkueemme koostui saunaseuralaisista Liisa Uurtamo ja Ritva Müller sekä Jarmo Lehtola täydennettynä Suomeen kotiutuneella Sieghart Müllerillä. Spa LaQua Tilaisuus ensimmäiseen saunaseikkailuun tarjoutui heti toisena kokouspäivänä, kun kokouspaikan lähellä Tokion Dome-keskuksessa sijaitseva Spa LaQua-kylpylä kutsui osanottajia tutustumaan palveluihinsa. Onneksi meillä kummallaan ei ole nyt niin muodikkaita tatuointeja, sillä siihen olisivat loppuneet kaikki kylpylävierailut. Tatuoinnit ovat ilmeisesti vielä vanhoilta mafia-päiviltä kiellettyjä. Ensin jätettiin kengät omiin lokeroihinsa, vasta Sauna / sitten saattoi edetä kassoille asti. Saatuamme rannekkeet, joihin sitten taltioitiin kaikki ostamamme lisäpalvelut, kuten ruokailu, olimme valmiit siirtymään vaatetusosastolle. Valittavana oli kolme erimallista oloasua, joista kuitenkin vain pyjamamallia oli tarjolla kokoa XL. Tässä tuli ensimmäinen shokki: tämä suurin paikallinen koko vastasi mielestämme noin suomalaista M-kokoa - ei siis kovin sopiva runsaille muodoillemme. Lisäksi materiaali oli vielä jotakin nailonsekoitusta, joka etenkin kosteana oli hyvin vaikeasti päälle puettava. Nyt tiedämme miltä makkarasta tuntuu kuoressaan. Saimme myös pyyhkeen, joka jätettiin lokerikkoon odottelemaan, sekä keltaisen froteekaistalleen, jota oli määrä kuljettaa mukanaan joka paikassa kylpemisen ajan. 35 Seuraavaksi oli edessä peseytyminen. Se olikin laadukasta puuhaa. Hienoja pulloja oli koko rivistö. Onneksi osittaiset englanninkieliset tekstit antoivat hieman osviittaa siihen, mikä aine sopi mihinkin käyttöön. Oli vartalovaahtoa, shampoota, hoitoainetta ja montaa muuta, joiden käyttö ei auennut aloittelijoille. Jokaiselle oli oma peilillä (valitettavasti) varustettu pesuosasto, jossa oli myös matala istuin. Myöhemmin opimme arvostamaan näitä tämän kylpylän reilusti 35 cm korkeita palleja. Kurkkimalla paikallisten mallia opimme, että asiaan kuuluu käyttää RUNSAASTI vaahtoavia aineita. Siten kaikki näkevät kuinka puhtaaksi itsensä pesee. Tässä käytettiin apuna keltaista froteelappusta, jota siis käytettiin pesemiseen. tyään kiersi kaikki parvet ja tarjosi jokaiselle mahdollisuuden tulla vuorollaan leyhytellyksi pyyhkeellä, joka loi kuumia ilmavirtauksia. Useimmat tuntuivat nauttivan tästä koko ohjelman ajan. Allasosastolla oli useita vesialtaita. Kylmäaltaaksi kutsutun altaan vesi oli noin 10-asteista ja vilvoitti hyvin. Sitten kuumiin altaisiin. Täällä näky oli mukava. Kaikki olivat keksineet oman tavan kietoa keltaiset froteepyyhkeet päähänsä. Totesimme, ettei ollut muuta paikkaa pyyhkeiden säilytykseen, kuin kantaa niitä päänsä päällä. Ensimmäinen korttelikylpylä eli sentoo Täsmälleen saunan seinässä kerrotulla kellonlyömällä astui sisään saunottaja, joka löylyä heitet- Saatuamme pari suositusta japanilaisilta isänniltämme suuntasimme paikallisen korttelikylpylään nimeltään Kikusui-Yu (vapaa suomennos Krysanteemi-Vesi-Kylpy).Rakennus oli pienellä sivukadulla ja näytti pieneltä talolta. Kengät taas ovien ulkopuolelle talteen (täällä numerolappu oli reilu puukapula) ja kassalle. Tämä oli henkilö, joka istui kopissa siten, että saattoi rahastaa sekä miesten että naisten puolelle menijät. Puolet olit erotettu puoliseinällä ja verholla. Ei siis mitään valtionsalaisuuksia kenelläkään, koska kuuluvuus oli varsin hyvä. Tämä oli myös etu, sillä saatoimme kommunikoida seinän läpi miesseuralaistemme kanssa Sauna / 36 Sitten löylyihin. Lauteille oli levitetty valkoista nukkamattoa koko lauteiden pituudelle. Meistä se muistutti WC:n mattoa, mutta se oli paikallinen laudeliina, joita näimme myöhemmin jokaisessa saunassa. Huomiota kiinnitti seinään kiinnitetty jätti-TV, josta tuli hermostuneen tuntuisia uutisia. Vaikutelma syntyi nopeasta puherytmistä ja kuvien vaihtumisesta. ja sopia yhteisestä poistumisajasta. Itse tungimme vaatteemme pieniin kaappeihin. Myöhemmin opimme, että suuret juurikorit olivat tarjolla tätä tarkoitusta varten. Paikalliset taittelivat niihin vaatteensa ja peittivät korin kauniisti liinalla. Ylelliseen pullorivistöön tottuneina olimme varustautuneet vain yhdellä yhteisellä hotellisaippualla. Täällä kaikilla oli omat pesuaineet, joten herätimme ehkä kiusallista huomiota hieroessamme pientä saippuaamme, jotta saisimme aikaiseksi edes hieman näyttävää vaahtoa. Halusimme toki olla yhtä puhtaita kuin paikallisetkin. Toinen kiusa oli muoviset pesujakkarat - täällä ne olivat noin 15 cm korkeita. Oli uskaliasta pudottautua niille toivoen, että osuu ja ettei niistä jalat petä. Ja noustakin piti aikanaan. Kuumia altaita oli useita ja yhtä kuumaa vettä niissä kaikissa. Yhden altaan vesi oli tummempaa, ja siellä kellui iso harsokankainen ’teepussi’. Se sisälsi monia eri yrttejä, joiden tarkoitus oli tuottaa hyvää oloa. Ns. kylmäallaskin löytyi, nyt lämpötila oli 18 Co. Keräsimme ihailevia katseita, kun uskalsimme laskeutua siihen niin nopeasti. Toisaalta kuumien altaiden kohdalla olimme arkoja, vesi oli yli 40-asteista ja vaati totuttelemista. Sauna / Ryokan –majapaikka, Okuyomoto Hotel Hakonessa Kierreltyämme päivän Fuji-vuoren liepeillä saavuimme illalla japanilaistyyliseen majapaikkaan, jossa oleskeltiin mukava yukata-asu päällä koko ilta. Kuten aina, peseytyminen tapahtui hotellin kylpyläosastolla. Sieltä avautuivat upeat näkymät vastakkaisille kukkuloille ja vesiputoukselle. Kylpyosastolla oli pieni suomalaistyyppinen sähkösaunakin, mutta meitä se ei houkuttanut kokeilemaan, koska ulkona oli niin mukava istua lämpöisessä vedessä kuunnellen putouksen veden solinaa. Ulkoaltaat olivat pääosin puusta ja kussakin eri lämpöistä vettä. Oli ylellistä ettei illallisellekaan tarvinnut pukeutua muodollisemmin, kaikki istuivat sielläkin yukata yllään. Toinen sentoo-kokemus Tokiossa Sisään tullessa nenään osui tuttu homeen haju, se tuntuu olevan vakio näissä kuumankosteissa tiloissa. Nyt hallitsimme jo monta asiaa: vaatteet koriin, paljon vaahtoavia aineita mukaan ja pieni pyyhe päähän, uutta tuli silti eteen. Tapasimme hyvää englantia puhuvan kylpijän, jolta saimme opastusta mm. siihen, kuinka ’säh37 mapistettä. Myös matkamuistoja myytiin ja kaikkiaan oli vaikea ymmärtää olevansa kylpylässä. köankeriasaltaaseen’ mennään. Aikaisempi yritys kaatui väärään tekniikkaan, jolloin pistäytyminen altaassa ei tuntunut hyvältä. Veden alla oli jonkinlainen sähkökenttä, joka aiheutti nipistelyä lihaksissa. Pienen totuttelun jälkeen siinä viihtyi hetkisen, mutta aika erikoinen kokemus oli eikä altaasta tullut suosikkiamme. Kylpyosastolla saunoja oli vain yksi, mutta se oli mielestämme paras koko matkan aikana koettu. Altaita oli runsaasti sekä sisällä että ulkona. Yhdessä poreili pieniä happikuplia, olo oli kuin shamppanjakylvyssä. ’Teepussiallas’ oli niin suuri, että sen keskellä oli korotettu paviljonki. Ulkona oli luonnonmukaisesti muotoiltuja istuma-altaita, joista saattoi ihailla kiviseiniä, erilaisia valaistuksia ja kasveja. Tuskin maltoimme jatkaa matkaa miesten kanssa yhteisiin tiloihin. Ensin vaelsimme suuren ruokatori-tyyppisen tilan läpi, oli kymmenkunta erilaista ruoka- ja juo- Sisäpihalta löytyi suuri viheralue, jossa oli erilaisia kahluualtaita. Niissä piili yllätyksiä, sillä pohjalta oli päällystetty luonnonkivillä, jotka olivat osittain teräviäkin. Karkeusaste lisääntyi matkan taittuessa, jouduimme luovuttamaan ennen päätepistettä. Eri maksusta tarjolla oli kuumia hiekkakylpyjä jaloille.Vielä eksoottisempaa olisi ollut liottaa jalkoja altaassa, johon oli palkattu puhdistuskaloja töihin. Ne kuuleman mukaan nyppivät jaloista kuollutta solukkoa. Onneksi meillä ei ollut aikaa tähän seikkailuun, kun syödäkin piti. Suurella ruokatorilla oli pöytiä ja penkkejä, jokainen osti ruokansa mieleisestään kojusta. Oli mukava nauttia herraseurastamme aterian ajan.Viereisessä salissa oli japanilaiset pöydät ja tuolit, jopa ohjelmaakin. Jotkut samurait seikkailivat äänekkäästi japaniksi. Tämä oli erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Kaikkiaan näky oli upea, kun sadoilla kylpijöillä oli erilaiset yukatat yllään eikä kukaan näyttänyt farkkuturistilta. Sauna / 38 Oedo-Onsen Monogatari kruunasi matkamme Jo matka kylpylään oli upea; ylitimme monoraililla mahtavan Rainbow-sillan, jolta oli hienot näkymät Tokion lahdelle. Alue tuntui olevan high tech –keskus ja toimistorakennukset sen mukaisia - korkeita taloja, paljon lasia ja erikoisia muotoja. Tämän kaiken keskellä oli kyseinen kylpylä, jota jo useammat kongressivieraat ehtivät meille suositella. Jätettyämme kengät lokeroihinsa pääsimme valitsemaan yukatat. Tehtävä olikin vaikea, koska valikoima oli suuri, kymmenkunta erilaista kaunista kuosia. Miehille ja naisille oli tarjolla eri värejä ja kuviot vaihtelivat lohikäärmeistä kukkiin. Ohjeissa oli myös rusetin solmimisohjeet, joten lopulta kaikki näytimme suht. japanilaisilta. RISTO ELOMAA ISS – Kansainvälinen Saunaliitto Historiaa Suomalaisilla on ollut pitkään halua levittää saunan autuutta muille ja siinä sivussa tietysti myös myydä saunoja ja niihin liittyviä tuotteita eri puolille. Jo ennen maailmansodan alkua pidettiin Pohjoismainen kylpykongressi, jossa päätettiin perustaa Pohjoismainen Kylpyliitto. Maailmansota tuli kuitenkin väliin ja toiminta lähti uudelleen alkuun vasta sodan jälkeen, kun Norjassa toimiva Norges Badeförbund teki aloitteet Pohjoismaisen kylpykomitean perustamisesta. Tuohon komiteaan valitsi sitten kukin maa edustajansa. Suomen edustajan valitsi luonnollisesti silloin jo pitkään toiminut Suomen Saunaseura. Valituksi tulivat silloinen seuran puheenjohtaja professori K.F. Hirvisalo sekä lehtori H.J.Viherjuuri. Kylpykomitea kokoontui Oslossa 1947, mutta historian lehdiltä ei paljoa löydy dokumentaatiota Kylpykomitean toiminnasta. Joka tapauksessa eräs päämäärä komitealla oli vahvistaa pohjoismaisen saunan asemaa maailmalla ja varsinkin ruotsalainen vientiteollisuus, joka ei ollut kärsinyt sodista, näki saunaviennissä suuret mahdollisuudet, kunhan saunan erinomaisuus osataan kertoa laajalle maailmalla. Euroopassa järjestettiin muutamien vuosien välein Kansainvälinen Saunakongressi alkaen vuodesta 1956. Suomi järjesti ensimmäisen kerran kongressin jo 1958. Saunaseura sai järjestettäväkseen myös kuudennen kongressin, joka pidettiinkin sitten Helsingissä 1974. Kongressin antiin kuului, että Seura sai tehtäväkseen miettiä jonkinlaisen kansainvälisen organisaation perustamista ja tuon mainitun organisaation alustavan valmistelun. Tämä suunnittelutyö, jonka avainhenkilöitä oli mm. professori Harald Teir, johti lopulta Kansainvälisen Saunaliiton perustamiseen kesäkuussa 1977 Helsingissä . Mukana perustamassa olivat Suomen lisäksi molemmat Saksat, Ruotsi, Hollanti, USA, Sveitsi, Itävalta, Tsekkoslovakia ja Japani eri muodoissa. Suomenkielisen nimen rinnalla otettiin käyttöön nimet International Sauna Society, Internationale Sauna-Gesellschaft. Sauna / Koska Suomi ja Saunaseura olivat näytelleet merkittävää osaa suunnittelu- ja perustamisvaiheessa ja koska Suomi on saunan kotimaa oli aika luonnollista, että liiton kotipaikaksi valittiin Suomi. Oli myös luonnollista, että ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Harald Teir ja pääsihteeriksi Juhani Peräsalo, joka oli siis lääkäri. Myöhemmin Teirin ohella toiminnanjohtajana toiminut Pirkko Valtakari osallistui merkittävästi ISS:n toiminnan kehittämiseen. Säännöissä Saunaliiton tarkoitukseksi määriteltiin mm. saunan leviämisen edistäminen sekä oikean käyttömuodon levittäminen aidossa suomalaisessa muodossaan eri maiden saunatoimintaa harrastavien ja harjoittavien organisaatioiden kanssa yhteistyössä, mikä tarkoitus sopi hyvin myös suomalaiselle saunateollisuudelle ajatellen vientimarkkinoita. Liiton tarkoituksena on myös edistää saunan kulttuurihistoriallista, kansantieteellistä, lääketieteellistä ja teknistä tutkimusta. Oleellinen osa toiminnasta on myös näiden tutkimustulosten yms. materiaalin kokoaminen ja arkistointi. Yllä mainitut kohdathan ovat itse asiassa myös Saunaseuran säännöissä eikä ihme, että ISS:n alkuperäiset säännöt ovatkin hyvin lähellä SS:n sääntöjä. Oleellisen osan toiminnasta muodostaa saunatiedon levittäminen eri medioissa mukaan lukien myös saunaa ja saunomista koskeviin kysymyksiin vastaaminen. Saunaseuran, suomalaisen saunatutkimuksen sekä muiden jäsenmaiden tutkimustulosten hyödyntäminen ja levittäminen jäi hoitumaan erikoisesti joka neljäs vuosi järjestettäville saunakongresseille, joiden järjestämisvastuun ja – oikeudet Saunaliitto sai. Koska toiminta on jo sääntöjen vuoksi hyvin pitkälle puheenjohtajan ja pääsihteerin vetämää, on luonnollista että liiton toiminta muistuttaa seuramme toimintaa ja usein toiminta onkin ollut täysin yhteneväistä seuran ja liiton välillä. 39 Saunakongresseja jatkettiin liiton perustamisen jälkeen mm. Saksassa, Japanissa, Hollannissa ja Itävallassa niin, että vuonna 1994 kongressi oli Helsingissä. XIV kongressi pidettiin 2006 samoin Helsingissä. Yleensä kaksipäiväisissä kongresseissa on ollut osanottajia muutamia satoja. Kongressien korkeatasoisesta esitelmämateriaalista on koottu yleensä kirja, ja nämä muodostavatkin monessa mielessä oleellisen osan Saunaliiton panoksesta. Kongressien oheisohjelmaan on aina liittynyt tutustumisia paikallisiin saunoihin ja saunakulttuuriin. Helsingin kongressin yhteydessä käytiin mm. Saunasaaren savusaunoissa ja Herrankukkarossa. Liki 40 henkeä, joista puolet ulkolaisia, osallistuivat viiden päivän mittaiselle matkalle Karjalaan, missä tutustuttiin laajasti suomensukuisten kansojen savusaunoihin sekä venäläiseen banja-kulttuuriin. Kokonaisuudessaan Helsingin kongressissa oli n. 200 osallistujaa 22 eri maasta. Sauna Spa Association’in juhlakokouksen avajaiset; entinen sumopainija Daishi Nobuyuki laulaa kirjoittamansa saunalaulun ja odotamme onnittelupuheen pitovuoroa, vasemmalla mm. Saunaseuran puheenjohtaja Lasse Lehtonen ja Marketta Forsell. Oikealla Japanin liiton puheenjohtaja Kenichi Nakano (yllä) Juhlaillallisen länsimaisia osallistujia japanilaisten isäntien ja sumopainijoiden kanssa (alla) (Kuvat Marketta Forsell) Sauna / 40 KANSAINVÄLISEN SAUNALIITON KUULUMISIA XV Kansainvälinen saunakongressi pidettiin ettiin toukokuussa toukoku Tokiossa. Kongressi oli erittäin onnistunut, suurkiitos japanilaisille isännillemme. Päivien eri tapahtumiin osallistui 260 henkeä 11 eri maasta. Suomesta meitä oli erittäin edustava yli 20 hengen joukko. Muista jäsenmaista oli ainoastaan osallistujia Yhdysvalloista ja Belgiasta. Isäntämaan Japanin saunaliiton jäsenistö oli hyvin edustettuna. Saunakulttuuri sai liikkeelle myös osallistujia Sloveniasta, Liettuasta, Latviasta, Koreasta, Kiinasta, Taiwanista ja Mongoliasta. Kongressia edeltävänä iltana suomalaiset osallistuja, kaikki luennoitsijat ja kongressitoimikunnan jäsenet saivat nauttia suurlähettiläs Jari Gustafssonin isännöimästä buffet illallisesta Suomen Japanin suurlähetystössä. Kongressipäivien luennot olivat mielenkiintoisia. Avauspäivänä japanilaiset isännät (Seiichi Igasaki ja Gizo Inoue) esittelivät luennoissaan Japanin kylpylaitosten historiaa ja nykypäivää. Suomalaiset luennoitsija esitelmöivät saunan roolista diplomatiassa (Pertti Torstilan luento löytyy kokonaisuudessaan ulkoministeriön kotisivuilta), naisten asemasta kylpykulttuurissa (Marketta Forsell), saunan rakentamisesta (Pekka Tommila), avantouinnin ja saunan vaikutuksista hyvinvointiin (Jari Viik) sekä saunan terveysvaikutuksista (Lasse Lehtonen). Myös Baltian saunakulttuuri oli ohjelmassa vahvasti esillä: Juris Batna esitelmöi latvialaisesta saunaperinteestä ja Rimas Kavaliauskas liettualaisten vihtomistavoista. Luennot saivat kuulijoilta runsaasti positiivista palautetta. Teoreettisen opetuksen lisäksi luentojen lomassa osallistujille tarjoutui mahdollisuus kokeilla kylpyjä ja saunoja sekä kongressihotellin lähellä olevassa kylpylässä että pienemmissä kylpylaitoksissa eri puolilla Tokiota. Tervehdykset ja luentojen abstraktit oli koottu näyttävään matrikkeliin. Osallistujat saivat tilaisuudesta myös muistoksi maljakon, joka oli valmistettu kuuluisan Mashiko kermaiikkakylän pajassa. Kongressin päätöspäivänä Japanin liitto piti oman vuosikokouksensa. Tilaisuudessa pidettiin onnittelupuheita ja luovutettiin seuran ja liiton tervehdykset. Päivä huipentui Japan Sauna Spa Associationin 20-vuotis juhlaillallisiin, jossa osallistujia viihdytti taiko-rummun soittaja, laulaja ja perinteiset sumopainijat näytösottelulla. Tilaisuudessa allekirjoittaneelle luovutettiin kaksi viuhkaa; toiseen illan laulaja Daishi Nobuyuki, entinen sumopainija, oli kirjoittanut saunalaulun japaniksi ja toinen oli historiallinen viuhka, jonka herra Yuko Sato oli aikoinaan esitellyt Kioton kongressissa vuonna 1991 silloiselle liiton puheenjohtaja professori Antti Eisalolle ja nyt hän halusi lahjoittaa sen Suomeen. Liiton yleiskokous siirrettiin johtokunnalle tulleiden pyyntöjen johdosta pidettäväksi Euroopan alueelle. Kokous päätettiin pitää lokakuun loppupuolella Helsingissä. Uusi johtokunta miettii aikanaan XVI saunakongressin 2014 pitopaikkaa. LÄMPIMIN SAUNOISIN TERVEISIN, MARKETTA FORSELL PUHEENJOHTAJA Sauna / 41 Seuran tekniikka virtaviivaistuu Kiukaiden lämpeneminen, vesikraanojen ja viemäreiden toiminta ovat Vaskiniemen Saunatalossa kylpevien kannalta tärkeintä tekniikkaa, ilman muuta. Mutta jotta pääset saunanautinnon ytimeen ja tietosi jäsenyydestäsi pysyvät tuoreina, kaivataan jonkin verran muutakin. Näihin kajoavat uudistuksemme. Uuden kassajärjestelmän otamme käyttöön lokakuun aikana. Uudistuksen tarkoituksena on sinulle entistä tarkempi selvitys saunakäynnistä ja ostoksistasi, maksujen seurannan valvonta ja kassakirjanpidon nykyaikaistaminen eli manuaalisesta, aikaa vievästä toiminnasta pääseminen. Kassalta katoaa kassakone (ei kuitenkaan kassalaatikko) ja sen sijaan tulee näyttöruutu, johon kassanhoitaja näpyttelee ostokset. Maksut tapahtuvat entiseen tapaan kortilla maksupäätteessä tai käteisellä. Jäsenkortti eli seuramme Saunakortti on kehityksen seuraava askel. Seuran johtokunta päätti, että saat Saunakortin vuoden 2011 alussa, jäsenmaksulaskutuksen yhteydessä. Kortti on yhteydessä kassajärjestelmäämme ja jäsenrekisteriimme. Kortin näytät kassalla tullessasi. Kortista kassajärjestelmä tarkistaa mm. jäsenmaksutilanteen. Jos ostat saunomisoikeutta sarjana tai kaudeksi, voidaan tieto ladata Saunakorttiisi, joten entiset 11 kerran, 3, 6, ja 12 kuukauden kassalla näytettävät kausikortit poistuvat vähitellen käytöstä. Jäsenkyselyllä, joka oli liitteenä edellisessä Sauna-lehdessä eli numerossa 2/2010, keräämme yhteystietosi, kannanottosi ja toiveesi seuran toiminnasta ja päivitämme ne uuteen jäsenrekisteriimme. Jäsenkyselyn tulokset, joista kerrotaan syksyn jäsenkokouksessamme 8.11., ovat seuran toiminnan ohjaamisen kannalta arvokkaat. Tämän ovat saunaseuralaiset selvästi ymmärtäneet, sillä kyselyyn on vastattu kiitettävän runsaasti. Jos kuitenkaan et ole vielä vastannut jäsenkyselyyn, tee se 18.10. mennessä etsimällä jäsenkysely edellisestä Sauna-lehdestäsi tai kotisivullamme www.sauna.fi tai täyttämällä kysely Vaskiniemen Saunatalossa, kiitos. Lämmintä syksyä pehmeissä löylyissä! KRISTIAN MIETTINEN PS: Oletko huomannut, että voit lahjoittaa saunakulttuurin ja -tutkimuksen tukemiseen? Sen voit tehdä Suomen Saunaseuran Saunarahaston kautta. Tässä lehdessä on aiheesta ilmoitus. Lahjoitusinstrumentteja on monia, mutta jos haluamasi tapa ei ole ilmoituksen luettelossa, ota yhteys minuun: tj@sauna.fi Sauna / 42 LAHJOITA SUOMALAISEEN SAUNAAN Lahjoita Saunarahastoon Suomen Saunaseuran Saunarahasto tukee suomalaisen saunaperinteen säilyttämistä ja saunaan liittyvää tutkimus- ja kulttuurityötä. Työkenttä on laaja ja jatkuva, vaatii pitkäjänteistä, suunnitelmallista toimintaa ja kysyy melkoisesti varoja. Työsarkoja ovat esimerkiksi • saunaperinteen tallentaminen • saunatiedon jakaminen • saunarakentamisen neuvonta • saunan terveysvaikutuksien selvittäminen Kutsumme Sinut rakentamaan Saunarahastoa Muistamalla merkkipäivänäsi Kukka- ja muiden lahjojen sijaan voit pyytää juhlavieraitasi lahjoittamaan Saunarahaston tilille 155530-112137. Pyydä juhlavieraitasi merkitsemään pankkisiirtonsa viestikenttään nimesi ja merkkipäiväsi, esimerkiksi Sasu Saunoja 60 v. Saat luettelon onnittelijoistasi, kun ilmoitat merkkipäivästäsi Saunarahastolle ennen juhliasi sähköpostitse osoitteeseen: saunarahasto@sauna.fi tai soittamalla 010439 5600 arkisin klo 11-15. Mikäli merkkipäivälahjoitusten summa on vähintään 1 000 euroa, saat muistoksi ja kiitokseksi Löylynhenkipatsaan. Tekemällä kertalahjoituksen tai testamenttilahjoituksen Voit lahjoittaa Saunarahastoon haluamasi kokoisen summan kerralla tai erinä. Mikäli haluat ennen lahjoituspäätöstä keskustella lahjoituksestasi tai tutustua Saunarahaston toimintaan, ota yhteys puhelimitse tai sähköpostitse. Saunarahaston testamenttiohjeet auttavat sinua tekemään lahjoituksen testamentilla. Ohjeet voit tilata puhelimitse tai sähköpostitse. Ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi Kuukausilahjoittajana voit valita summan, jonka haluat lahjoittaa. Lahjoitus veloitetaan tililtäsi valintasi mukaan joko kuukauden 1. tai 15. päivänä. Kuukausilahjoitus on vaivaton tapa varmistua, että Saunarahasto saa säännöllisen tukesi. Kysy lisätietoja kuukausilahjoituksesta ja suoraveloituksesta. Tervetuloa lahjoittajaksi Saunarahastoon! Lisätietoja saat Saunaseuran toimistosta 010439 5600 arkisin klo 11-15 tai sähköpostitse tj@sauna.fi SUOMEN SAUNASEURA SAUNARAHASTO Tutkimus- ja kulttuuritoimikunta tiedottaa Suomen saunat vuonna 2010 Suomessa ylitettiin varmuudella viime vuoden 2009 vaihteessa 3,0 miljoonan saunan raja. Näistä runsas 1% eli 30…40 000 on savusaunoja. Asuntoja (ja henkilöautoja) on maassamme vain 2,8 miljoonaa, asukkaita runsaat 5,3 miljoonaa. Helsingissä on runsaat 100 000 saunaa. Tilastokeskuksen virallinen, mutta vielä julkaisematon tilasto kertoo, että Suomessa saunojen lukumäärä oli vuoden 2008 lopussa: o kesämökkisaunat (ns. 1-sauna) o pientalosaunat (Ok- ja paritalot) o rivi- ja ketjutalojen huoneistosaunat o rivi- ja ketjutalojen talosaunat o asuinkerrostalojen huoneistosaunat o asuinkerrostalojen talosaunat o muiden rakennusten yksityissaunat o muiden rakennusten talosaunat 481 731 1 112 142 291 165 46 206 276 667 45 125 11 974 30 852 kpl viralliset saunat vuoden 2008 lopussa 2 295 861 kpl Lisäksi erillisiä saunarakennuksia rekisterissä: o piha- ja rantasaunat (ns. 2-sauna) o tilastoimattomat mummonmökkien saunat 197 000 n. 108 000 kpl saunat nyt yhteensä 2 600 000 kpl Edellisten lisäksi vielä tilastoimattomat saunat: o vv. 2009-2010 rakennetut saunat o ilman rakennuslupaa rakennetut (n. 20%) n. 65 000 535 000 kpl kaikki saunat yhteensä vuonna 2010 3 200 000 kpl PEKKA TOMMILA, ARKKITEHTI, SAUNATUTKIJA ”TUKU-TOIMIKUNNAN” PUHEENJOHTAJA Sauna / 44 Vaskiniemen jäsensaunojen aukioloajat Syys - joulukuu 2010 Miehet Klo Tiistai ja perjantai Keskiviikko Kuukauden ensimmäinen lauantai Muut lauantait syyskuusta joulukuuhun 14-21 13-22 11:30-16 12-19 Naiset Torstai Parillisen viikon maanantai Kuukauden 1. lauantait syyskuusta joulukuuhun 13-22 14-21 16:30-20 Saunat suljettuina pyhien, juhlapäivien ja aattojen vuoksi Pyhäinpäivä, lauantai 6.11. (ei korvata miehille eikä naisille) Itsenäisyyspäivä, maanantai 6.12. Joulupäivänä 25.12. Tapaninpäivänä 26.12. Uudenvuoden aattona 31.12. Uudenvuodenpäivänä 1.1.2011 Joulun ajan ja loppuvuoden aukiolo Viikoilla 50 ja 51 joulusaunat vain jäsenille. Huomaa: ei jäsenten vieraita saunoihin. Jouluaattona 24.12. naiset klo 10:30-13:00, miehet 13:30-16:00 Maanantai 27.12. – torstai 30.12. avoinna normaalisti Sauna / 45 Syyskokouskutsu Suomen Saunaseura ry:n sääntömääräinen syyskokous Aika: Maanantaina, 8.11.2010 klo 17:00 Kokous alkaa klo 16:30 ilmoittautumisella ja tarjoilulla Paikka: Vakuutusyhtiö Ilmarisen auditorio, Porkkalankatu 1 Saapumisohje: vastapäätä Ruoholahden metroasema. Autojen paikoitus Ilmarista vastapäätä olevaan Ruohoparkkiin.Varaa siirtymisaikaan parkkihallista tien toiselle puolelle Ilmariseen 10 minuuttia. Ohjelma: 1) Ennen kokousta esittely jäsenkyselyn tuloksista 2) Sääntömääräiset ja muut viralliset kokousasiat 3) Kokouksen jälkeen tohtori Juris Batnan esitelmä latvialaisesta saunakulttuurista. Virallinen kokousohjelma julkistetaan seuran kotisivuilla ja Vaskiniemen saunatalon ilmoitustaululla viimeistään 10 päivää ennen kokousta. Ilmoittautuminen kokoukseen torstaihin 4.11.2010 klo 15 mennessä: saunojen kassatiskillä olevaan listaan tai toimistoon, tj@sauna.fi tai puh. 010 439 5600 arkisin klo 11-15. Tervetuloa! Suomen Saunaseura ry Johtokunta Sauna / 46 SUOMEN SAUNASEURA RY - YHTEYSTIEDOT Vaskiniemiementie 10, 00200 Helsinki Toiminnanjohtaja Kristian Miettinen Sähköposti tj(ät)sauna.fi, www.sauna.fi Toimisto 010 439 5600 arkisin klo 11–15 Saunat 010 439 5601 Lämmittäjä Seppo Pukkila 010 439 5602 JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Lasse Lehtonen, 040 703 7627 lasse.lehtonen(ät)hus.fi Varapuheenjohtaja Ben Grass, 0400 601 501 ben.grass(ät)kolumbus.fi Risto Elomaa, 040 596 4022 risto.elomaa(ät)kolumbus.fi Heini Noronen-Juhola, 0400 611563 heini.noronen-juhola(ät)luukku.com Sakari Oka sakarioka(ät)gmail.com Seppo Pukkila, 045 6772002 seppo.pukkila(ät)zepestudiot.fi Timo Riskala, 040 501 51 72 timo.riskala(ät)hotmail.com Kirsi Saarikangas, 040 569 1572 kirsi.saarikangas(ät)helsinki.fi Juha Salomäki, 050 337 6459 juha.salomaki(ät)vantum.fi Pekka Tommila, 050 368 6645 pekka.helena.arkkitehtiatelje(ät)elisanet.fi TIEDOTUSTOIMIKUNTA Puheenjohtaja Risto Elomaa (ks. johtokunta) Varapuheenjohtaja Pekka Laaksonen, 040 703 6177 pekka.laaksonen(ät)kalevalaseura.fi Timo Martikainen, 050 2852 tmartikainen(ät)kreabgavinanderson.com Lisa Mäkelä, 09 465 231 lisa.makela(ät)welho.com Raili Vihavainen, 0400 659 249 raili.vihavainen(ät)sauna.fi KUNNOSSAPITOTOIMIKUNTA Puheenjohtaja Juha Salomäki (ks. johtokunta) Varapuheenjohtaja Ben Grass (ks. johtokunta) Kauko Ijäs, 09 344 3676 Juhani Katainen, 09 440 231 juhani.katainen(ät)kolumbus.fi Esko Mäkelä, 09 465 231 esko.makela(ät)welho.com Sulo Saastamoinen, 040 548 4995 sulo.saastamoinen(ät)welho.com Mikko J. Salminen, 050 387 0007 mikko.j.salminen(ät)kolumbus.fi Sauna / Gina Sundgren, 050 593 2800 gina.sundgren(ät)ymparistosuunnittelu.com Tuulikki Terho, tuulikki.terho(ät)welho.com tuulikki.terho(ät)min.edu.fi Seppo Pukkila, 010 439 5602 seppo.pukkila(ät)zepestudiot.fi TUTKIMUS- JA KULTTUURITOIMIKUNTA Puheenjohtaja Pekka Tommila, (ks johtokunta) Varapuheenjohtaja Pekka Laaksonen, (ks tiedotustoimikunta) Irma-Riitta Järvinen, 040 565 0020 irma-riitta.jarvinen(ät)finlit.fi Katriina Kukkonen-Harjula, 050 3085 515 katriina.kukkonen-harjula(ät)uta.fi Erkki Kuoppamäki, 050 431 9445 erkki.kuoppamaki(ät)kolumbus.fi Lasse Lehtonen, (ks johtokunta) Tarkko Oksala, 050 387 755 euli(ät)eulilights.fi Kirsi Saarikangas, (ks johtokunta) Antti Savela, 050 912 8060 antti.savela(ät)fi.live.com Lasse Viinikka, 09 471 71250 lasse.viinikka(ät)hus.fi HENKILÖSTÖ- JA PALVELUSOPIMUSTOIMIKUNTA Puheenjohtaja Lasse Lehtonen (ks. johtokunta) Varapuheenjohtaja Ben Grass, (ks. johtokunta) Ritva-Liisa Luomaranta, 0400 45 2678, ritva-liisa.luomaranta(ät)borenius.com Heini Noronen-Juhola, (ks. johtokunta) Timo Riskala, (ks. johtokunta) Kai Ritvala, 040 830 6652 kai.ritvala(ät)sisulaw.fi SÄÄNTÖTOIMIKUNTA Puheenjohtaja Ben Grass (ks. johtokunta) Risto Elomaa (ks. johtokunta) Matti Kivinen, 050 2774 matti.kivinen(ät)iki.fi Lasse Lehtonen (ks. johtokunta) Heini Noronen-Juhola (ks. johtokunta) Timo Riskala (ks. johtokunta) Matti Salimäki, 040 5245 625 matti.salimaki(ät)welho.com 47 Sauna-lehden mediakortti Julkaisija Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki Puh. 010 439 5600 gsm 050 371 8150 kotisivu www.sauna.fi Päätoimittaja Raili Vihavainen Suomen Saunaseura ry 0400 659 249 lehti(ät)sauna.fi Ilmoitusmyynti Toiminnanjohtaja Kristian Miettinen 010 439 5600, 050 371 8150 tj(ät)sauna.fi Painopaikka Newprint Oy PL 2, 32201 Loimaa Puh. 02 437 4500 Fax. 02 763 1560 Sauna-lehti löytyy myös Saunaseuran kotisivuilta www.sauna.fi Ilmoitusaineiston lähetys Newprint Oy: aineisto(ät)newprint.fi Ilmoitusten, artikkeleiden ja kuvien lähetys päätoimittajalle aineistopäivään mennessä. Katso päivämäärä viimeisimmän lehden sisällysluettelosivulta. Digitaalisten kuvien resoluutio väh. 300 dpi. Levikki Painos 4000 kpl Lehden koko B5 Painopinta-ala 173 x 247 mm Palstaluku 2 Palstan leveys 73 mm Palstan korkeus 220 mm Ilmoitushinnat (ilman ALV:a) takakansi 1200,00 sisäkannet 900,00 1/1 s. 750,00 1/2 s. 600,00 1/4 s. 400,00 1/8 s. 200,00 Ilmoituslaskutus: Suomen Saunaseura ry Ilmestymisaikataulu 4 numeroa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Lehden luonne: jäsenlehti, puolueeton sauna-alan julkaisu. Kirjoita, kuvaa, piirrä Sauna-lehteen! Sauna-lehti toimii saunan lämminhenkisenä äänenkannattajana. Lehti ottaa vastaan mielenkiintoisia saunaan liittyviä juttuja ja/tai vinkkejä hyvistä aiheista. Myös hyvät sauna-aiheiset valokuvat ja piirrokset ovat tervetulleita. Onko sinulle jäänyt mieleen erikoisia saunoja tai sau nomis kokemuksia? Sauna-lehden kirjoitussarjassa ”Saunoin täällä” voit kertoa niistä. Oletko saunottanut ”eksoottisia” tai muuten mielenkiintoisia saunavieraita Saunaseuran saunoissa? Kirjoitussarjassa ”Saunavieras” voit kertoa vieraittesi elämyksistä Vaskiniemen saunoissa. ”Lukijan saunakuva”-sivulla esitellään lukijoiden mieluisia saunakuvia saunakokemuksista ja -muistoista niihin liittyvine lyhyine kuvauksineen. Lähetä lyhyt kertomuksesi (liuska, pari) Sauna-lehteen kuvien kera. (Digitaalisten kuvien resoluutio vähintään 300.) Palkkioksi jutuista, vinkeistä, kuvista, piirroksista ym. saat saunalippuja. Jutun ja muun aineiston voit toimittaa suoraan päätoimittajalle sähköpostitse: lehti(ät)sauna.fi tai postitse: Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki Tiedustelut Raili Vihavainen puh. 0400 659 249 tai sähköpostitse. Julkaisuehdot Sauna-lehden toimitus päättää julkaistavasta aineistosta ja sen julkaisutavasta. Sauna-lehti ei tarkista lähetettyjen kirjoitusten tietojen oikeellisuutta vaan lähettäjä vastaa niistä. Tietojen lähettäjä on vastuussa myös siitä, että hänellä on tekijänoikeuden haltijan lupa julkaista myös artikkelin mahdollisena oheismateriaalina olevat kuvat tai kuviot Sauna-lehdessä. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että lähettäjä antaa Saunaseuralle siihen rajoittamattoman julkaisuoikeuden seuran omissa julkaisuvälineissä. Saunaseura ei vastaa Sauna-lehdelle pyytämättä lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Sauna / 48 Suomalainen SISU-savusauna toimitetaan helposti ja nopeasti. SISU-saunassa yhdistyvät maailman parhaat löylyt ja suomalainen perinne parhaimmillaan! Rakennuspalvelu Kari Vainiomäki Puhelin 040 731 0993 www.sisusavusauna.fi SAUNASISUSTUKSEN ERIKOISLIIKE 3DQHHOLWͿ/DXGHSXXWͿ6DXQDQRYHWͿ.LXNDDWͿ/DXGHSDNHWLWͿ9DODLVWXV SUOMEN PUUTUKKU OY, KULJETTAJANKATU 11, 20780 KAARINA 3XK#SXXWXNNX#SXXWXNNX¿ W W W . P U U T U K K U . F I Rakentamisen erikoisosaaja Kn]ff]fk KYf]]jYmk on hyvä yhteistyökumppanisi tuotanto-, toimitila- ja julkisten rakennusten erikoisliikkeenä. Erikoisalaamme kuuluvat luonnollisesti myös rakennussaneeraukset omakotitaloista tuotantolaitoksiin. antolaitoksiin. 0400 - 114 700 ppp'lo^gg^gl&&lZg^^kZnl'Û mhbfblmh9lo^gg^gl&&lZg^^kZnl'Û Asioit samasta numeroserosta vastuuhenkilömme me kanssa rakennussuunnnittelusta istutuksiin - näin säästäen merkittävästi niin aikaa kuin vaivaakin! n! SUOMALAISIA SAUNATUOTTEITA Sauna Shop PALJON HYVIÄ LAHJAIDEOITA Perinteistä suomalaista saunatunnelmaa www.FINLANDIASHOP.fi Pihasauna, Rantasauna, Nokeamaton savusauna, suoraan valmistajalta. Osallistu tunnelmaan www.vesassaunat.fi info@vesassaunat.fi Puh. 050 377 4096 Saunoja hiellä ja sydämellä jo 25v. ajan 3DOYHOHYDVDXQDDODQHULNRLVOLLNH 6XXQQLWWHOXSDOYHOX DVXQWRMDHGXVWXVVDXQDWPLWWDWLODXVW\|Ql VDXQDSDQHHOLW ODXGHSXXW VDXQDQODVLVHLQlWMDRYHW 6DXQD[LQIUDSXQDVDXQDW 9XRGHQ ORNDNXXVVD DYDVLPPH VDXQDUDNHQWDPLVHHQ NHVNLWW\YlQ HULNRLV OLLNNHHQ /RKMDQ3DXQLQN\OlOOl /LQGNXO ODQWLHVVD.l\WXWXVWXPDVVD ZZZSXXWHRVQXUPLIL - voit voittaa unelmakiukaasi. Ohjeet ja lisätiedot: www.hyvasauna.fi
© Copyright 2024