1. No category

2/2010
ÄÄ: an
E
K
R
TÄ aukeam
!
ki
a kes yyn, kiitos
a
t
s
a
v
u
l
kyse
uuttu
jäsen merosi m ran
nu
eu
Jäsen at Saunas .
ja sa enkortin
jäs
Rakennamme
tästäkin vielä
kunnon saunan.
• Svennens Saneeraus on tämän lisäksi hyvä yhteistyökumppanisi
tuotanto-, toimitila- ja julkisten rakennusten erikoisliikkeenä.
• Erikoisalaamme kuuluvat luonnollisesti myös rakennussaneeraukset
- omakotitaloista tuotantolaitoksiin.
• Asioit samasta numerosta vastuuhenkilömme kanssa rakennussuunnittelusta istutuksiin - näin säästäen
merkittävästi niin aikaa kuin vaivaakin!
0400 - 114 700
www.svennens-saneeraus.fi
toimisto@svennens-saneeraus.fi
l
S
I
S
Ä
L
L
Y
4
Saunabrändiä kirkastamassa, Lasse Lehtonen
5
Kiukaan historia, Raili Vihavainen
9
Kiuas, Raili Vihavainen
S
64. vuosikerta
tilaushinta 25€ /vsk
Julkaisija:
Suomen Saunaseura ry
Vaskiniementie 10
00200 Helsinki
puh. 010 439 5600
www.sauna.fi
Sauna-lehti löytyy
myös kotisivuilta
12 Puhtaisiin savusaunan löylyihin, Olavi Hiltunen
14 Keskellä Espoota savusuanan löylyihin, Marja Hynninen
16 Luther-hotellin sauna Wittenbergissä, Marja Hynninen
18 Kylvystä lennolle tai lennolta kylpyyn, Risto Elomaa
22 Suomalaisen saunakulttuurin kattojärjestöksi?
-Saunaseuran sääntöjä ollaan uusimassa, Raili Vihavainen
Jäsenkysely
26 Kevättalkoot
Toimituskunta
Sakari Oka, pj
Pekka Laaksonen, vpj
Risto Elomaa
Lisa Mäkelä
Raili Vihavainen
Kristian Miettinen, siht.
Päätoimittaja ja toimitus
Raili Vihavainen
Etukansi
Kesän löylyt kutsuvat
Kuva Seppo Pukkila
28 Kipolliset, toimittanut Raili Vihavainen
30 Kansainvälinen Saunaliitto, Risto Elomaa
32 Kv-Saunaliiton kuulumisia, Marketta Forsell
Sauna-lehti 3/2010
aineistopäivä 31.8.2010
ilmestyy viikolla 39
33 Kesätapahtumia
34 Saunakulttuurin monimiljoonainen suurvalta
-toiminnanjohtajan terveisiä, Kristian Miettinen
35 Lahjoita suomalaiseen saunaan!
Painopaikka:
Newprint Oy
ISSN1799-0874
36 Lämmittäjän terveisiä, Seppo Pukkila
37 Jäsenkortti, Juha Salomäki
38 Tutkimus- ja kulttuuritoimikunta tiedottaa, Pekka Tommila
39 Aukioloajat
40 Yhteystiedot
41 Mediakortti
Sauna 2/2010 3
Saunabrändiä kirkastamassa
Sauna on keskeinen osa Suomen brändiä maailmalla. Matkailuesitteitä selatessa lähes jokaisessa on
ainakin yksi saunakuva, monissa useampia. Markkinointi vaikuttaa ja Suomeen saapuvat turistiryhmät haluavat varsin usein vierailuunsa sisältyvän mahdollisuuden käydä saunassa. Pohjois-Suomen hiihtokeskuksiin,
jonne suurimmat turistivirrat suuntatuvat, on tämän vuoksi syntynyt saunaelämyspalveluja tarjoavien yritysten ryppäitä.
Suomalaiset vientiyritykset käyttävät nekin asiakkaitaan saunassa. Lisäksi saunaa viedään maailmalle suomalaisten yritysten mukana. Esimerkiksi juuri avatun Sanghain maailmannäyttelyn Suomen paviljongissa on
sauna, jonne näyttelyssä mukana olevat yritykset ovat järjestäneet saunomismahdollisuuden yli 70 000:lle
paviljongissa käyvälle vierailleen. Mainittakoon, että tuon Kirnu-paviljongin saunaa lämmittää samanlainen
kiuas, kuin uusittua Vaskiniemen saunatalon sähkölämmitteistä saunaa ja että seuramme on toimittanut
Suomen paviljonkiin sen viralliset saunomisohjeet.
Suomalaisen saunan brändääminen matkailu- ja vientimarkkinoinnissa on lisännyt saunasta kiinnostuneiden määrää maailmalla. Erityisesti Kauko-Idässä, jossa on vanhastaan omia kylpemisperinteitä, suomalainen sauna nähdään osana hyvän elämän statusta. Lähivuosina yksityisasuntoihin rakennettavien saunojen
määrä tulee kasvamaan merkittävästi varsinkin Kiinassa, joka on myös suomalaisten saunavalmistajien
keskeinen uusi markkinointikohde. On selvää, että saunasta kiinnostuneiden tarve saada lisää saunatietoa
kasvaa samalla voimakkaasti, mikä asettaa saunainformaatiota välittäville organisaatioille uusia haasteita.
Toisin kuin kansallisten perinneruokien osalta ei edes EU takaa sitä, että ”suomalainen sauna” nimikkeen
alla välitetty palvelu tai tieto olisi alkuperältään suomalaista tai noudattaisi suomalaisia käytäntöjä. Suomalaisten saunomistapojen ylläpitäminen ja saunaperinteen välittäminen on saunomisesta kiinnostuneiden
yksityishenkilöiden ja alan järjestöjen vastuulla. Saunaperinteen vaaliminen ja saunomiseen liittyvän tiedotus- ja julkaisutoiminnan harjoittaminen on Suomen Saunaseuran keskeinen tehtävä.
Suomessa on Suomen Saunaseuran lisäksi lukuisia saunomisyhdistyksiä, joista jotkut rajaavat toimintansa
kaveriporukassa saunomiseen ja toiset pyrkivät osaltaan laajemmin vaalimaan saunakulttuuria. Saunayhdistyksiä on myös muissa maissa ja yhdistysten kattojärjestönä toimii suomalaisten aloitteesta 1940-luvulla
syntynyt Kansainvälinen Saunaliitto. Suomen Saunaseura edustaa tässä järjestössä saunan emämaata.
Muista maista poiketen Suomea edustava yhdistys ei kuitenkaan toimi kansallisten saunayhdistysten kattojärjestönä, vaan on käytännössä kokonaan yksityishenkilöistä muodostuva yhteisö.
Suomen Saunaseuran kevätkokous keskusteli huhtikuussa vilkkaasti siitä, tulisiko seuran pyrkiä saamaan
muut suomalaiset saunayhdistykset jäsenikseen ja mitä saunayhdistysten kattojärjestönä toimiminen
Saunaseuralle voisi merkitä. Varmaa kuitenkin on, että yhteistyö on voimaa myös saunakulttuurin vaalimisessa ja saunatiedon välittämisessä. Saunaperinteitämme uhkaavat niin EU:n polttolämmitykselle haluamat
pienhiukkasrajat kuin kylpyläyritysten pyrkimykset yhtenäisiin kansainvälisiin saunastandardeihin. Näihin
asioihin on suomalaisten saunayhteisön pystyttävä vaikuttamaan, jos perinteistä suomalaista saunaa halutaan aidosti vaalia.
Me suomalaiset olemme itse ylpeitä saunaperinteestämme. Saunaan liittyy paljon positiivisia mielikuvia,
kuten puhdas luonto, rauhallinen yhdessäolo ja hyvä mieli. Saunabrändin kirkastamisen ei siis pitäisi olla
kovin vaikeaa. Jonkun vain täytyy sekin tehtävä hoitaa.
Lasse Lehtonen
Sauna 2/2010 4
Raili Vihavainen
Kiukaan historiaa
Saunan kiukaan ensimmäiset kehitysvaiheet
lienevät olleet: avonuotio, puoliavoin nuotio ja
suljettu nuotio. Näitä seurasi kivikautisen muinaissaunan kuoppakiuas; pyöreän maakuopan
pohjalla poltettiin kivikasan sisään ladottuja puita. Toinen vaihtoehto oli, että kivet kuumennettiin viereisessä nuotiossa ja nostettiin hehkuvina saunakuopan keskelle.
Kivikauden asumuksien liedet ovat olleet
kuoppaliesiä, pyöreitä, halkaisijaltaan noin metrisiä, laakean patamaisia kuoppia. Niiden pohjalla on ollut kaksi tai kolme kerrosta pienehköjä kiviä.
Kiviä on varta vasten lämmitetty, mutta niitä ei ole siirretty kuopista pois. Lämmittämisen jälkeen kuuman kiukaan ylle on hikoilukylpyä varten tehty eräänlainen teltta, esimerkiksi eläinten nahoista tehty huppu on levitetty ja
­tuettu pystyriukujen varaan.
Kaukainen muinaissuomalainen, halutessaan hikoilla ja puhdistautua, kuumensi kuopassa eli saunassa kiviä, peitti kuopan louteella (suojavaatteilla)
kodan tavoin, valoi vettä kiville ja vihtoi ihoaan vasten. Siinä oli sauna. (Kustaa Vilkunan tulkinta.)
Maakuoppaan tehdyssä asumuksessa ei liene
voinut pitää avotulta, joten jonkinlainen kivirakennelma tulen suojaksi tarvittiin. Oletettavasti rautakaudelta tunnetun rauniokiukaan kaltainen kiuas ja sen lämmittämä alkukantainen
maasauna tunnettiin jo pronssikaudella.
Pronssikaudella huomattiin kaivautua rinnemaastossa maan sisään, niin että tarvitsi rakentaa vain yksi seinä oli ulkoseinä.
Ovensuun nurkkaan ladottiin kivistä
eräänlainen umpinuotio eli kekokiuas. Maasauna palveli myös tilapäisenä
asuntona.
Kuvitelma muinaiskiukaasta Sakari Pälsin kuvauksen perusteella piirtänyt Erkki
­Helamaa (ylin).
Saunan uuni Ilomantsi, Samuli Paulaharju (kesk.)
Maasauna,Taipale, Samuli Paulaharju (alin).
Sauna 2/2010 5
Metsäsauna, Suistamo,
(Samuli Paulaharju).
Saunan syntyhistoria liittyy hirsistä tehdyn
savupirtin tuloon ja omaksumiseen keskisellä
rautakaudella 400-800 luvuilla. Yleensä käsitetään, että saunan alkuna on hirsistä salvottu ja
kiukaalla varustettu savupirtti.
mainen ladonta tai laakaholvi taikka harjaholvi.
Risto Vuolle-Apiala on savukiukaiden myöhemmissä rakenteissa nähnyt selviä maakunnallisia
eroja. Kiukaiden koko vaihteli saunan koon mukaan.
Suuret saunat (hämäläis-lounaissuomalaiset),
Alkukantaisen savupirtin lämmönantajana oli
siis maakivistä ladottu sisäänsavuava avokiuas. joita käytettiin monenlaisiin talousaskareisiin,
Asunnon ohella savupirttiä käytettiin saunana olivat pinta-alaltaan suurimmillaan viitisenkymmentä neliötä ja korkeudeltaan neljää metriä läja joskus riihenäkin.
henteleviä. Sellaisen saunan kiuas oli alaltaan joSavukiuas
pa nelisen neliötä ja korkeudeltaan yli metrin.
Saunarakennuksista on asiakirjatietoa vasta Pelkkä kylpysauna (itäsuomalainen) oli pienem1400-luvulta alkaen.
pi, enintään kymmenisen neliötä, joten sille riitVaikka tiedot savukiukaista ovat verrattain ti pienempi kiuas.
myöhäisiä, on voi olettaa, että niiden yksinkertainen kivilatomus on vanhempaa perintöä, jo
rautakauden lopulta.
Pyöreäkupuisen rauniokiukaan alaosa tulipesän ympärillä ladottiin suurehkoista maakivistä, paasikivistä. Lakikivet, löylykivet eli teräkivet
olivat pieniä mukulakiviä tulipesän päällä. Ne
tarvitsivat tuekseen jonkinlaisen holvirakennelman.
Pyöreäkupuisen rauniokiukaan ohella ruvettiin keskiajalla tekemään nelikulmaisia pystyseinäisiä kiukaita. Ne tehtiin säännöllisen kulmikkaista, tasapintaisista maakivistä tai liuskakivistä,
jos sellaisia oli paikkakunnalla saatavissa. Muuraustaidon yleistyessä seinämät muurattiin tiilistä.
Avokiukaat ovat varsin herkkiä tulipalon sytyttäjiä. 1700-luvun loppupuolella ruvettiin lähinnä hämäläis-lounaissuomalaisen saunatyypin
alueella muuraamaan turvallisempia umpinaisia
savukiukaita. Niissä oli tavallisesti kolme pesää:
alimpana tulipesä, keskellä löylypesä (kivipesä)
ylimpänä savupesä. Myös kaksipesäisiä tehtiin,
jolloin ylempi oli sekä savu- että löylypesä. Avokiuas on kuitenkin pysynyt käytössä näihin päiviin asti.
Käytettävissä olleiden kivien ja paikallisen tekotavan mukaan syntyi toisistaan poikkeavia rakennelmia, kuten holvin kannatuskivien porras-
1900-luvun alkukymmeninä ruvettiin peltitynnyreitä käyttämään savukiukaiden ulkokuorina. Tynnyrikiukaiden kiuaskivet oli helppo latoa valmiin kuoren sisään Yksinkertaisimmillaan
tynnyrin alaosaan tehtiin vain aukko tulipesää
varten. Useimmin kuitenkin tulipesä muurattiin
tiilistä ja tynnyri kiuaskivineen nostettiin sen
päälle. Muuraus voitiin tehdä niin laajaksi, että
siihen mahtui vesipatakin, jolloin lämmin vesi
saatiin samalla lämmityksellä.
Sauna 2/2010 6
Ulossavuava kaksipesäinen savukiuas, Korpiselkä,
(Samuli Paulaharju).
Peltikuorinen pönttökiuas, (Erkki Helamaa).
Savukiukaat jäivät vähitellen pois käytöstä
1800-luvun lopulla, jolloin ruvettiin tekemään
savupiipun kautta savun poistavia kiukaita. (Pekka Tommilan huomautus: silti vielä vuoden 1938
valtakunnallisessa "saunainventaariossa" maamme puolesta miljoonasta lasketusta saunasta
vielä puolet oli savusaunoja!) Vanha savusauna
jäi melkein unohduksiin, kunnes vasta 1950-luvulla kesämökkiläiset innostuivat savusaunan
tekoon.
kentaa. Umpinainen savukiuas muutettiin uloslämpiäväksi yksinkertaisella tavalla: Löylypesän
kupua vain jatkettiin suipennettuna savupiippuna vesikaton yläpuolelle, pantiin suuluukku löylypesän eteen sekä varustettiin piipun alaosa savupellillä. Näin oli syntynyt ulossavuava kertalämmitteinen uunikiuas.
Ulossavuava kiuas
Ulossavuava (uloslämpiävä) kiuas, oli ensimmäinen suuri muutos kiukaan ja saunan kehityksessä savukiukaan jälkeen. Pekka Tommila
kertoo, että ”ensimmäinen löytämäni maininta ulossavuavasta mallassaunasta ja tavallisesta
saunasta on jo 1650-luvulta!” Oletettavasti sauna sai savupiipun 1600 viimeistään 1700-luvulla.
Pönttökiuas
1910-luvulla tuli käyttöön kokonaan uusi kiuastyyppi, ns. pönttökiuas. Joku vain keksi ottaa käytetyn peltitynnyrin kiukaan kuoreksi ehkä työtänsä helpottamaan, muurasi sen sisään
tulipesän, kiinnitti sen päälle rauta-arinan, jolle asetteli kiuaskivet ja yhdisti laitteen yläreunastaan savupiippuun. Näin ulossavuavan kertalämmitteisen eli varaavan kiukaan perustyyppi
oli syntynyt.
Kiukaan ulkokuoren teko onnistui hyvin pienissä verstaissa: teräspellistä noin metrin korkuinen lieriö ja sen jatkeeksi kartiomainen yläosa, jossa liitoskappale savuhormiin yhdistämistä varten, lisäksi vielä valurautainen arina ja
kaksi luukkua.
1800-luvun alussa savupiippu oli yleinen Länsi-Suomessa ja 1800-luvun lopulla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Omalle perustalleen muurattu
savupiippu ja erillinen kiuas sen vieressä tulivat
käyttöön 1800-luvun lopulla. Savupiipulla varustetut kiukaat olivat yhtä turvallisia kuin muutkin
Pönttökiukaiden vauhdittamana syntyi 1920tulisijat, joten saunoja voitiin tehdä paikkoihin, luvulla kokonaan uusi teollisuuden ala, kiuas­
joihin savukiukaalla lämmitettävää ei voinut ra- teollisuus.
Sauna 2/2010 7
Kastor Oy ryhtyi ensimmäisenä Suomessa valmistamaan tehtaalla valmiiksi muurattuja uuneja. Vuodesta 1928 alkaen tehdas toimitti
kiukaiden kuoria ja niiden mukana tarkat muurausohjeet. Vuonna 1931 se valmisti ensimmäiset tehtaalla valmiiksi muuratut pönttökiukaat.
Puulla lämmitettävissä kiukaissa on nykyisin
tavallisesti kaksi arinaa, alempi tulipesän pohjana ja ylempi kiuaskiviä kannattamassa. Vanhoissa savukiukaissa tulipesän holvaus kannatti löylykiviä ja toimitti siten myös arinan tehtävän.
Pitkään muotonsa säilyttänyt pönttökiuas sai
1940-luvun lopulla uutta ilmettä, kun Rakennuskonepaja Oy ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus kehittivät modernin sylinterikiukaan, Aitokiukaan.
Jatkuvalämmitteinen kiuas
Yksinkertainen, mutta mullistava idea erottaa
tulipesä- ja kivipesä toisistaan mahdollisti puiden palamisen sekä kivien lämpiämisen saunomisen aikanakin eli syntyi ulossavuava jatkuvalämmitteinen kaminakiuas.
Kertalämmitteisten kiukaiden valmistajana
Kastor Oy sai 1934 valmiiksi ja tehtaalla koekäytettäväksi jatkuvalämmitteisen kiukaan prototyypin ja seuraavana vuonna markkinoille
myytäväksi.
Tulipesän ja kivipesän (löylypesän) radikaali
erottaminen toisistaan antoi kiukaiden valmistajille monia mahdollisuuksia kehittää kiukaan
lämmitystä ja käyttöominaisuuksia. Kiuasteollisuus sai tästä pikakiukaasta tai kamiinakiukaasta, joksi niitä aluksi kutsuttiin, uutta vauhtia ja
markkinoille tuli runsaasti kiuasuutuuksia kilpailemaan keskenään. Sotien jälkeen jatkuvalämmitteisestä kiukaasta tuli niin suosittu, että
1960-luvun alussa Suomessa oli yli 300 valmistajaa niitä tekemässä.
Sähkökiuas
Kastor-kiuas,
(Erkki Helamaa).
pohjakerrokseen oli
tehty sauna, jossa oli
puulämmitteinen kiuas. Paloviranomaisten
suorittamassa tarkastuksessa todettiin, että savuhormi oli tehty
virheellisesti ja sen käyttö kiellettiin. Savuhormin uudelleen rakentaminen ­paloviranomaisten
­määräysten mukaisesti olisi kerrostalossa aiheuttanut
huomattavia kustannuksia.
Tällöin keksittiin sähkökiuas.
Sähkökiuas on nykyisin lähes ainoa mahdollinen huoneistosaunoissa käytettäväksi ja on
ehdottomasti yleisin kiuas kaupunkisaunoissa
yleensäkin.
Valtaosa sähkökiukaista on näihin päiviin asti
ollut jatkuvalämmitteisiä. 1980-luvun puolivälistä alkaen on markkinoille tullut tästä peruskiukaasta monin eri tavoin kehiteltyjä muunnoksia.
Sähköllä lämpiävä kiuas merkitsi ulossavuavan
kiukaan keksimisen jälkeen toista suurta muutosta suomalaisen saunan kehityksessä, kun
sauna voitiin tehdä sellaisiinkin paikkoihin, mihin sitä aikaisemmin ei voitu tehdä tai sen tekeminen oli hankalaa. Sen sijaan että sauna aikaisemmin oli yleensä erillinen rakennus, se nyt
omana huoneena voitiin sijoittaa muiden huoneiden yhteyteen.
Viimeisin vaihe sähkökiukaan kehittelyssä on
varaava tietokoneohjattu sähköpönttökiuas eli
älykiuas.
Hätä keinon keksii. Ainakin sähkökiukaan
keksimisessä sanonta näyttää pitäneen paikkansa. Niilo Jemvallin Sauna-lehdelle antaman kirjallisen tiedon mukaan. Jemvall kirjoittaa: "Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) v.
1938 Vaasaan rakentaman konttorirakennuksen
Lähteet: Erkki Helamaa: ”Kiuas, saunan sydän”,
­Rakennustieto Oy, Helsinki 1999
Aamuli Paulaharju: Karjalainen sauna, SKS 1982,
toimittanut Pekka Laaksonen.
Pekka Tommila: ”Suomalaisen sauna seitsemän sukupolvea”, (Sauna-lehti 2/2008)
Sauna 2/2010 8
Raili Vihavainen
Kiuas
Kiuas on saunan sydän, kuten Erkki Helamaa
toteaa kirjassaan ”Kiuas, saunan sydän” ja viittaa kiukaan tärkeään tehtävään saunassa. Jos
kiuas, saunan lämmin kivisydän, ei toimi kunnolla, ei toimi saunakaan.
Kiuas - paitsi lämmittää saunan ja kylpijät - se
höyrystää kuumille kiville heitetyn veden löylyksi.
Kiukaat jaotellaan karkeasti mm. lämmitysenergian ja lämmitystavan mukaan (RT 9110475). Lämmitysenergiana käytettään yleensä
puuta tai sähköä. Myös neste- tai maakaasulla
sekä polttoöljyllä lämmitettäviä erikoiskiukaita
on olemassa.
Puulämmitteiset kiukaat
Puulla lämmitettävät kiukaat ovat joko sisäänsavuavia eli sisäänlämpiäviä tai ulossavuavia eli
uloslämpiäviä, siis savupiipulla varustettuja.
Lämmitystavan puolesta kiukaat ovat joko
kertalämmitteisiä eli varaavia tai jatkuvalämmitteisiä eli kestolämmitteisiä.
Savukiukaat
Sisäänlämpiävässä savukiukaassa - savusaunan
kiukaassa - liekit, kuuma ilma ja savukaasut kuumentavat tulipesän yläpuolella olevat kiuaskivet.
Lämmitettäessä savu poistuu aluksi avoimen ulko-oven ja myöhemmin ylös seinälle sijoitetun
räppänän tai katossa olevan lakeisen eli lakeistorven kautta ulos. Saunassa viipyvä kuuma savu lämmittää myös saunan seinät ja katon, jotka
kiukaan ohella antavat tasaisen säteilylämmön
saunojille. Savusaunan lämmitysaika on muutamia tai useita tunteja.
Lämmin savusauna on miedosti savun hajuinen ryyditettynä kuumista puupinnoista haihtuneiden hartsi ja terva-aineiden tuoksuilla. Puupinnoille kerääntynyt aktiivihiili toimii tehokkaana ilman puhdistajana.
Puulla lämmitettäviä, ulossavuavia, jatkuvalämmitteisiä kiukaita sekä nykyaikainen sisäänsavuava savusaunan kiuas (alin kuva).
Sauna 2/2010 Paikalla tehtävä rauniokiuas voidaan rakentaa
joko vanhaan tapaan kivistä latomalla ja holvaa9
Kertalämmitteinen puukiuas. Jatkuvalämmitteinen puukiuas.
Jatkuvalämmitteinen sähkökiuas.
(Erkki Helamaa)
malla ilman laastia tai tiilistä tai liuskakivistä. Tiilistä muuratun savukiukaan teko-ohjeet on annettu RT-ohjekortissa RT 91-10493. Nykyään on
saatavissa myös valmiita savusaunan kiukaita.
Tiilistä muuratun kertalämmitteisen kiukaan
ohjeet on annettu RT-ohjekortissa RT 91-10475.
Myös tehdasvalmisteisia kertalämmitteisiä kiukaita on saatavissa.
Kertalämmitteiset puukiukaat
Jatkuvalämmitteiset
puukiukaat
Kun savukiuas parisataa vuotta sitten sai savupiipun, siitä tuli ulossavuava, joka on käynyt
läpi monta kehitysvaihetta.
Puiden palaessa syntyvä kuuma ilma ja kuumat savukaasut lämmittävät ylöspäin virratessaan kiuaskivet. Lämpö siirtyy kiveltä toiselle
myös johtumalla, kun alimmat ja suurimmat kivet lämpiävät ensin. Savu poistuu kivipesän sivussa tai päällä olevaan savuhormiin. Savupiipussa olevan savupellin asennoilla voidaan säädellä
tulipesän vetoa ja sulkea hormi lämmityksen jälkeen.
Kertalämmitteinen kiuas lämmitetään kuumaksi ennen saunomista ja suurehkoon kivi­
määrään varastoitunutta lämpöä riittää saunomisen ajan. Kertalämmitteinen kiuas on varaava, jolloin kivet muodostavat lämpöakun, johon
lämpö varastoituu.
Kiuaskiviä on kiukaan tehosta ja mallista riippuen muutamasta kymmenestä jopa satoihin
kiloihin, mikä vaatii usean tunnin lämmityksen.
Kertalämmitteinen kiuas on umpikiuas. Sen
tiilistä muurattu tai metallirakenteinen vaippa
sekä kivipesän (löylypesän) luukku tai kansi on
lämpöeristetty kiuaskivien lämmön säilyttämiseksi.
Sauna 2/2010 Jatkuvalämmitteiset lämmitetään niin ikään
kylpyvalmiiksi ennen saunomista, mutta lämmitystä voidaan jatkaa saunomisen aikana, joten
lämpöä riittää niin kauan kuin puita poltetaan.
Jotta jatkuvalämmitteisen kiukaan perusidea,
lämmittäminen myös saunomisen aikana voi toteutua, kiuaskivien tule olla erillään tulipesästä.
Eri kiuasmalleissa on tästä erilaisia sovelluksia.
Periaatteena on, että liekit ja savu eivät kosketa
kiviä eivätkä siis voi mennä kivikerroksen läpi,
kuten kertalämmitteisessä kiukaassa, vaan kiertävät omissa kanavissaan kivien välissä ja kiukaan vaipan solissa.
Kivet lämpiävät osittain kuuman ilman vaikutuksesta, siis konvektiona ja osittain lämpö siirtyy kiveltä toiselle johtumalla. Kivien samalla
kertaa harva ja riittävästi lämpösiltoja muodostava ladonta on siksi tärkeä.
Markkinoilla on myös jatkuvalämmitteisiä varaavia kiukaita. Tällainen kiuas saadaan yhdellä
pesällisellä käyttökuntoon, ja se toimii saunomisen alussa tavallisen jatkuvalämmitteisen kiukaan tapaan, mutta tulen sammuttua kiuaskivet
pysyvät kuumina pitkään kuten kertalämmitteisessä.
10
Sähkökiukaat
Sähköllä lämmitettäviä kiukaita eli sähkökiukaita on sekä jatkuvalämmitteisiä
ja kertalämmitteisiä. Jatkuvalämmitteinen on
yleisimmin käytössä ja on siis
sähkökiukaiden peruskiuas.
Jatkuvalämmitteiset kiukaat ovat avokiukaita.
Niissä kiertoilma kulkee alhaalta ylös kuumien
vastuselementtien lomitse ja lämpenee. Kuuma kiertoilma lämmittää kiuaskivet, mutta ne
lämpiävät myös lämmön ­siirtyessä ­johtumalla
­vastuksien v­ ieressä olevilta kivillä ulommille.
Kertalämmitteiset eroavat jatkuvalämmitteisistä siinä, että ne ovat lämpöeristettyjä umpikiukaita. Lämpö varastoituu lämmityksen aikana
kiuaskiviin ja purkautuu luukun avaamisen jälkeen ulos saunatilaan.
Sähkökiukaan osat ovat runko ja vaippa, lämmitysvastukset, kivitila ja kivet sekä kytkentäkotelo. Lämmitysvastukset sijaitsevat joko kivien
välissä tai ympärillä. Kivitilan yleisin materiaali
on ruostumaton teräs.
Kiukaan toimintaa hallitsevat ohjauskeskus,
ajastin, termostaatti ja lämpötilanrajoitin. Termostaatti katkaisee sähkövirran, kun kiukaan
lämpötila on saavuttanut säädetyn arvon, jotta
kiuas ei kuumene liikaa.
Saunan puulämmitteisen kiukaan kehityskaari kulkee
rauniokiukaasta (ylin kuva) moderniin verkkokiukaaseen (alempi kuva). Näin on palattu alkupisteeseen,
kivistä koottuun kiukaaseen.
Nykyaikaisia sähkölämmitteisiä varaavia kiukaita
(yläoikealla).
Markkinoille tulee koko ajan lisää erilaisia
sähköllä lämmitettäviä erikoiskiukaita. Esimerkiksi jatkuvalämmitteiset tasokiukaat, jotka on
koottu vuolukivestä tai graniitista tehdyistä kivielementeistä. Lämpövastukset on sijoitettu kivimassan taakse, joten löylyvesi ei kosketa kuumia vastuksia.
*******************
Lähteet: Erkki Helamaa: ”Kiuas, saunan sydän”,
­Rakennustieto Oy, Helsinki 1999
Pekka Tommila: ”Suomalaisen sauna seitsemän
­sukupolvea”, (Sauna-lehti 2/2008)
Seuraavassa Sauna-lehdessä on tarkoitus jatkaa
k­ iuas-teemaa käsittelemällä erikoiskiukaita ja löylyn
kiertoa saunassa.
Sauna 2/2010 11
Olavi Hiltunen
Puhtaisiin savusaunan
löylyihin
Olen saanut savusaunan kiukaalleni Patentti- ja
rekisterihallituksen hyödyllisyysmallin, jota "pikkupatentiksikin" sanotaan.
Näihin seikkoihin ja ominaisuuksiin alkujaan kiinnitin huomiota omassa saunassamme.
Kiukaan kehitystyö alkoi siten itse asiassa jo
1977, kun ostimme mökkimme.
- Tietääkseni se on toinen patentti Suo- Savusaunassa oli vanha kiuas, joka oli maan
messa, minkä savusaunan kiuas on saanut.
Kansainvälistä patenttia en ole toistaiseksi kiu- alta lämmitettävä. Siinä ei riittänyt happi hyvään
palamiseen ja löylyt olivat aina huonot ja kitkaalleen hakenut.
kuiset. Ennätin tehdä ja testata useampia kiuasHyödyllisyysmallin ja patentin saaminen vaatyyppejä ja rakenteita, jotka kaikki hajosivat ajan
ti tarkat tiedot perusteluineen ja selityksineen.
myötä, kunnes 1999 sain ahaa-elämyksen.
- Patentti suojaa kaikki kiukaan erityispiirteet
- Kysyin itseltäni onko mahdollista valmistaa
ja rakenteet.
hajoamaton, pitkäikäinen ja paloturvallinen kiuSellaisia ovat esimerkiksi "tuhkaperhonen" ja
as, jossa vesi lämpenee vaivattomasti.
kiehuntasuoja. Olen tehnyt tiivistä kehitys- ja
Näin syntyi kiukaalle pyöreä perusrakenne.
tutkimustyötä viimeiset 30 vuotta, jona aikaKeskeisintä
kiukaassa on juuri rakenne ja matena syntyi kiuas, joka ei nokea eikä kitkua, vaan
riaalit:
muototiili,
tulen kestävä tiili, valuteräs ja
antaa puhtaat, savusaunalle tyypilliset muhkeat
löylyt. Lisäksi sillä on pitkä käyttöikä ja on palo- ruostumaton teräs.
turvallinen vaatien ainoastaan löylykivien vaihJa kun perinteisessä kiukaassa palamiseen tartamisen ja uusimisen silloin tällöin.
vittava ilma tulee vain etutäyttöaukosta, tässä
Kehitystyö on vaatinut vuosia kestävän ”pään happea tulee vielä kiukaan takaa kahdesta ilmaraapimisen”, sekä lukuisia lämmityskertoja ja aukosta. Lämpö kohdistuu löylykiviin, sekä hallitestilöylyjä kesämökillä saaressa Onkivedellä tusti kiukaan osana olevaan vesivaippaan.
Lapinlahdella. Niistä kumpikaan ei kuitenkaan
Kiuasta on nyt testattu ja koekylvetty yli kymole ollut vastenmielinen tehtävä, päinvastoin.
menen vuotta kymmenessä saunassa lähinnä
Tällä viimeisimmällä kiuasversiolla riittää Ylä-Savon alueella.
löy­lyä talvellakin useita tunteja/ lämmitysker- Savusaunoja tehdään nykyään kiihtyvään
ta, ja kesällä tietysti enemmän. Reilulla kahdel- tahtiin ja kiuas on savusaunassa ehdottomasti
la puusylyksellisellä savusauna on lämmin ja ratkaisevin ja vaikein asia hyvien löylyjen saamilämmittäminen kestää vain noin kaksi ja puo- sessa. Savusaunasta minulla on kokemusta vaikli tuntia. Samalla lämpiää myös pesuvesi so- ka muille jakaa.
pivan lämpöiseksi. Kiuas on tarkoitettu per- Perhesaunan rakennus itsessään ei saa olhesaunaan. Se ei sovellu suuriin yhteissaunoihin. la mitoiltaan mikään "kirkko". Sisäkorkeudelle
Tarkoin harkittu rakenne ja materiaalit sekä eri- omat rajansa, eikä sisämitat saa ylittää kolme
koispiirteet erottavat kiukaan tavallisesta ja pe- kertaa kolme metriä.
rinteisistä savusaunan kiukaista.
Savusaunan löylykiveksi kelpaa vain pyöreä
- Yleinen ongelma savusaunan kiukaissa on ki- luonnon "mukulakivi" ja vahvat perustelutkin
vitilan leviäminen ja hajoaminen hallitsematto- tähän löytyy. Savusaunan lämmittäminen on taimasti, joka puolestaan tuo eteen paloturvalli- detta pienine nikseineen ja yksi parhaimmista
suusriskin ja korjaustarpeet.
nautinnoista kylpemisen lisäksi.
- Samoin jonkunmoinen päänvaiva on pesuve- Ensimmäiset pesälliset pitää polttaa ovi täyden lämmittäminen vaivattomasti.
Sauna 2/2010 12
Olavi Hiltusen suunnittelema savusaunan kiuas. Kiuas voi olla ”vasenkätinen” ja ”oikeakätinen”.
sin auki, savulle on oltava vapaat reitit. Loppusilauksen lämmitykselle antaa riittävä "siintyminen" ja häkälöylyt.
** Yleisiä huomioita ja esivalmisteluja **
• Savusaunan lämmitykseen saa käyttää vain lehtipuuta, kuitenkin suositellaan käytettäväksi koivua
suuren lämpöarvonsa vuoksi.
• Käytettävä polttopuun pituus valitaan tulipesän
koon mukaan.
• Tuhkat ja hiilet poistetaan tulipesästä ennen
lämmityksen aloitusta.
• Lauteiden istuinosat poistetaan tai suojataan
nokeentumiselta saunan rakenteista ja tyypistä
riippuen.
• Lattiarallit poistetaan tulipesän edestä tulipalovaaran vuoksi.
• Saunasta poistetaan pesuaineet ja pesuvälineet
lämmityksen ajaksi.
• Vedenlämmitysastia täytetään vedellä hieman
vajaaksi jättäen.
• Savusaunan lämmitysaika kylpykuntoon kestää
2,5 – 3 tuntia.
Sauna 2/2010 Olen valmistanut kiukaitani tänne Ylä-Savon
alueelle 10 kpl ja testannut niitä nyt 10 vuoden
ajan. Kokemukset on hyvät ja oma intressini on
saada toimiva keksintöni laajempaan tuotantoon ja sitä kautta käyttöön laajenevalle suomalaiselle savusaunan ystäväkunnalle.
TIETOLOOTA:
Savusaunan kiuas by Olavi Hiltunen
Kuuluu perhesaunojen teholuokkaan
Mitoiltaan 85 x 85 cm, pyöreä.
Koostuu tulenkestävästä tulipesästä, palomuurikehästä, kiviarinasta, kiehuntasuojasta,
vaippamaisesta RST-vesisäiliöstä, löylykivistä ja
"tuhkaperhosesta".
Pitkäikäinen ja hajoamaton rakenne.
Lämmitysaika n. 2,5 tuntia. Energiataloudellinen.
Suojattu Suomessa hyödyllisyysmallilla.
13
Marja Hynninen
Keskellä Espoota
savusaunan löylyissä
Piukea tiistaipakkanen Espoon keskustassa. Maisemaa valaisee keskiaikaisen kivikirkon pääty. Matala savusauna kyyhöttää
lumivallien takana. Heikko kynttilänvalo
kajastaa ikkunan takaa: tervetuloa saunomaan!
Sauna on Suomen vanhin, yhä käytössä oleva savusauna. Se rakennettiin vuonna 1839 Sunan talon saunaksi. Talovanhus on aikojen saatossa säästynyt tulipaloilta. Sauna modernisoitiin 1950-luvulla. Se sai betonilattian, löyly- ja
suihkuhuoneen sekä uloslämpiävän kiukaan. Ulkoasu säilyi ennallaan.
Espoon keskustan ikiomat lemmikkikulkurit
löysivät saunan 1960-luvulla ja tekivät sen kodikseen. Paikkahan on paras mahdollinen: keskellä kaupunkia, joen rannalla, lähellä kirkkoa, ei
häiritsevää ohikulkuliikennettä.
Ja taas tuumasta toimeen: tarvittiin kiviä, miehiä, käsiä, tekijöitä. Heitä löytyi seuran jäsenistä
ja tuttavapiiristä.
– Seuramme tase on saunan edessä rinteessä, naurahtaa Markus Torkki ja kertoo, että
kiuaskiviä hankittiin aikanaan tuplasti ja vaihtokivet ovat jo valmiina odottamassa.
Kiuas vie nytkin neljäsosan saunasta. Se on
entisellä paikallaan oven vieressä vasemmalla.
Muovivateja saunassa ei näy. Tummat emalivadit
ovat kuin muisto mummolasta silloin ennen.
Lauteille noustaan lautatikkaita pitkin, askelmien välit suosivat pitkäkinttuisia. Tilaa on reippaasti noin kymmenelle löylyn ystävälle. Kirjailijan suunnittelema kiuas ei kitsastele: lempeää
savulöylyä riittää.
Kiukaalla on kokoa
Joukko saunomisintoisia ihmisiä näki saunan,
ihastui ja mietti, mitä tehdä. He perustivat Kuninkaantien saunaseuran vuonna 1996. Seura
sai Espoon kaupungin omistaman savusaunan
hallintaansa. Saunan silloiselle asukkaalle löytyi ajanmukaisempi asunto muualta ja saunaa
päästiin kunnostamaan. Vastaperustetun saunaseuran jäsenet ryhtyivät itse heti tuumasta toimeen. Saunavanhus kunnostettiin suurella pieteetillä Museoviraston valvonnassa.
- Kauniaisista löytyi vanha rouva, joka muisti,
että kiuas oli aikanaan saunan oven vieressä heti vasemmalla ja niin suuri, että se täytti neljäsosan saunasta, kertoo Kuninkaantien saunaseuran perustajajäsen Markus Torkki.
Tuo tieto oli kullanarvoinen kunnostajille. Kuka osaisi, kenellä olisi taito tehdä juuri oikeanlainen sielu savusaunalle? Kiukaan suunnittelu
uskottiin kirjailija Antti Hyrylle. Hän saikin viime vuonna Finlandia-palkinnon teoksellaan Uuni, eikä syytä. Piirustukset Hyry lähetti kesäpaikaltaan Kuivaniemeltä telefaksilla. Espooseen.
Sauna 2/2010 14
Uusi takka, vanhaa
panelointia
Pukuhuoneen vanha muuripata poistettiin ja
tilalle muurattiin takka. Saunan seinälle jätettiin vanhaa panelointia näkyviin arkkitehtien
ohjeitten mukaan. Saunavanhuksellakin on ollut hurja nuoruutensa.
Veden saunojat saivat viereisen koulun pannuhuoneesta noin 50 metrin pituisella letkulla.
Hankalaa, mutta toimi. Vesijohto olisi tietysti
kätevämpi, pohtivat saunojat. Saunoja ja kirjailija Arto Paasilinna kirjoitti anomuksen asiasta Espoon kaupungille. Eri vaiheitten jälkeen
se tuotti tuloksen: saunassa on nyt toimiva vesijohto.
Helmikuisen saunaillan naissaunojat olivat
innoissaan. Suuret lauteet korkealla pesutilan päällä, säkkikangasta istuinalustana, savunmustat seinät ja illan pehmeä pimeys keskellä suurkaupunkia. Pakkasesta huolimatta enkeleitä syntyi hankeen koiranulkoiluttajien iloksi.
Ensikertalaisetkin tekivät mustia meikkejä hipiälleen, nauttivat savusta ja noesta täysin siemauksin.
Saunasisko Ritva-Liisa Luomaranta nokisena jäähyllä
Ja mikäs sen mahtavampaa: kylpeä Antti Hynaisille. Lämmittämisestä huolehtivat seuran järyn kiukaan lämmössä ja palata kotiin pakkasen
senet ja sertifioidut lämmittäjät.
halki Uunin pariin.
Kuninkaantien saunaseurassa on 36 jäsentä.
Sauna lämpiää pari kertaa viikossa miehille ja
Muista vastata
keskiaukeaman
jäsenkyselyyn, kiitos!
Kerro myös, mitä aiheita
haluaisit Sauna-lehden
käsittelevän ja miten
kehittäisit lehteä?
Sauna 2/2010 15
Marja Hynninen
Luther-hotellin sauna
Wittenbergissä
Yksi suihku - yhdeksän lepotuolia
Wittenbergin keskustan Luther-hotellissa on
nimen lisäksi myyntivalttina myös sauna. Se sijaitsee talon ylimmässä, viidennessä kerroksessa. Ikkunoista avautuvat itä-saksalaiset kattonäkymät ja kelmeä kuu taivaalla.
sa. (Saunassa on kattamaton kattoterassi tätä varten.) 7. Ota kylmä suihku. 8. Lepää 15 minuuttia.
9. Voit halutessasi mennä solariumiin. 10. Juo mehua tai mineraalivettä. Halutessasi voit käydä löylyhuoneessa makuulla kaksi-kolme kertaa.
Hotellivieraalta ei peritä saunan käytöstä lisämaksua. Saunaa ei myöskään varata sen kummemmin. Sinne vain kävellään sisään aukioloaikana kello kymmeneen saakka illalla. Miesten ja
naisten vuoroja ei tässä saunassa tunneta.
Pukuhuoneita on tasan yksi. Miehet ja naiset riisuutuvat ja sujauttelevat vaatteitaan lukittaviin pukukoppeihin kyyristelleen ja selkää kääntäen. Ja sitten suihkuun, siihen
yhteen ja ainoaan, joka saunasta löytyy. Suihkuun muodostuu muutaman hengen jono.
Löylyhuone saunaosaston keskellä on pienenniukka ja ikkunaton. Sinne mahtuu kolme – neljä ihmistä. Sikäläisen mittapuun mukaan kolme
mahtuu makuulle. Puisia päänaluksia on kolme.
Kiuas vaikuttaa hyvin pieneltä, lähes symboliselta, mutta kyllä se kotoisasti sihahtaa, kun löylyä heittää. Lämpö pysyttelee noin 70 asteessa.
Olotila on kuin laatoitettu suuri kylpyhuone
löylyhuoneen ympärillä. Mukavat, säädettävät
lepotuolit on aseteltu kahden ryhmiin. Tuolien
vieressä on pienet pöydät ja pöydillä hotellin
esitteitä juomahinnastoineen.
Oleellista tuntuu olevan löylyn jälkeinen olo
ja tila: sen kertoo vilvoittelutilojen sisustus .On
kookkaita huonekasveja, tauluja seinillä, radio ja
runsas valikoima klassista musiikkia.
Löylyhuoneen oven pielessä on tarkat, kuvitetut saunomisohjeet:
1. Peseydy 2. Kuivaa itsesi hyvin. 3. Ota lämmin jalkakylpy (ohjetaulun kuvassa ihminen istuu saunan
lauteilla jalat vadissa). 4.Asetu makuulle 10 minuutiksi. Voit heittää löylyä, jos haluat. 5. Nouse istumaan ja istu viisi minuuttia. 6. Liiku raittiissa ilmas-
Arvoitukseksi jäi, miksi alkusuihkun jälkeen
piti kuivata iho huolellisesti. Ja miksi heti aluksi piti pistää jalat vatiin, jota saunassa ei ollut.
Raittiissa ilmassa liikkumisellakin oli omat ongelmansa. Kattoterassi oli sateella märän liukas.
Mutta löylyä riitti suomalaiselle sopivasti ja Luther-hotellin saunalepotuoliin lähes nukahti. Kukaan ei tullut hätistelemään saunojia pois, vaikka määräaika oli ohitettu aikoja sitten.
Sauna 2/2010 Luther-hotellin saunan lepotila (alla).
16
Vierailu saunalla helmikuussa 2010
Helmikuun aurinkoisimpana torstaina saunaseuralla vieraili kaksi erasmus-vaihdossa olevaa opiskelijaa, Isabel Azoreilta
sekä Angela Portugalista. Ensimmäinen reaktio ajatukseen uida jäisessä vedessä sekä istua kuumassa saunassa ja
kaikki tämä vielä kovalla pakkasella sai tyttöjen sukulaiset kotimaassaan suhtautumaan varauksella koko ideaan mutta
suvun varoituksista huolimatta vierailu kuitenkin päätettiin toteuttaa.
Valittuna torstaina saunaseura näytti parhaat puolensa. Saunat olivat loistavasti lämmitetyt, kaikki saunasiskot olivat
niin ystävällisiä ja kannustavia, kahvion tarjoama piirakka ja letut olivat maukkaita, vihtakin oli mitä mainioin.
Tytöt viihtyivät saunassa yli neljä tuntia vihtoen innokkaasti ja käyden peräti kaksi kertaa uimassa.
Kiitos kaikille paikalla olleille, teitte tyttöjen vierailusta onnistuneen ja ikimuistoisen. Saunaemäntänä toiminut Kaija B.
***********************************************
Saunapalo 12.5.2010.
Kuva: Seppo Pukkila.
Sauna 2/2010 17
Teksti Risto Elomaa
Kuvat Sakari Oka
Kylvystä lennolle tai lennolta
kylpyyn Helsinki Vantaalla
Finnair on avannut ennen joulu ViaSpa – kylpylän Helsinki – Vantaan lentokentän Non –
Schengen – terminaalissa, mikä mahdollistaa
lähdön vaikkapa suoraan saunan lauteilta Tokion lennolle. Tähän asti tuohon on tarvittu taksimatka Flamingon AviaSpa – kylpylään. Ja suuri
ero on siinä, että ViaSpahan mennään vasta sitten, kun on käyty läpi turvatarkastukset ja passintarkastus eli kylvystä voi nousta vasta koneeseen kutsuttaessa.
ViaSpa on siis avoinna kaikille Non-Schengen terminaalin asiakkaille. Aukioloajat ovat joka
päivä 10 – 22 ja hoitoja saa pari tuntia lyhyempään. Finnairin business – luokan matkustajille
sekä kulta – ja platinakortin omaaville pelkkä
kylpyläkäynti on ilmainen, mutta hoidot ja vaikkapa saunaolut maksavat. Muuten pelkästä kylpyläkäynnistä saa maksaa 45 euroa, paitsi, jos
ottaa myös jonkun hoidon, jolloin pääsymaksu putoaa puoleen. Hintaan sisältyy pyyhe, kylpytakki, tossut sekä pesuaineet.
Hoitoja on tarjolla parikymmentä ja käsittelyt
kestävät 10 minuutista puoleen tuntiin ja maksavat 30 – 60 euroon. Hoidot voi ja on parasta
varata etukäteen.
Sauna Seuran testausjoukkue oli kutsuttu tutustumaan ViaSpahan helmikuussa heti aamusta, jolloin paikalla olisi hyvin tilaa. Kylpylä on osa
uutta Finavian hallinnoimaa terminaalia. Finnair
on vuokrannut kylpylän Finnavialta toistaiseksi.
Perussuunnittelu on tehty Finnavian omana
työnä. Kylpylä itsessään on tilattu kokonaisuutena itävaltalaiselta Veljekset Haslauerilta, joka toimittaa jopa erilaiset öljyt ja hoitoaineet
yms. Kurland - tavaramerkillä kylpylään. Mainittakoon, että Flamingon AviaSpan on toimittanut
sama Haslauer.
Saunoja on valittavana viisi, jotka kaikki ovat
siis itävaltalaista suunnittelua ja toteutusta. Ihmetyttää hieman, minne suomalainen sauna- ja
Sauna 2/2010 kylpyläosaaminen kilpailutuksessa on jäänyt.
Höyrysauna (Steambath) muistuttaa diskoa.
Katossa välkkyvät eriväriset valot ja musiikki
jytää melkoisen kovaa. Höyryä riittää saunassa niin, että valojen väri heijastuu höyrypilviin,
mutta lämpöä voisi olla enemmän. Höyrysuuttimen päälle voi laittaa erilaisia hajustepusseja
halutessaan.
Havusaunassa (Brechtelbath) on nurkassa
kummallisen näköinen lämmityslaite, josta tulee jonkinlaista höyryä, jonka ilmeisesti pitäisi
lämmittää ko. tila. Lattialla on kuusenoksia, jotka
tällä kerralla olivat aivan kuivia ja kuusen piikkejä riittikin jalkapohjista poistettavaksi seuraavaan saunaan asti.Tuon lämmitysaparaatin kummallakin puolella on kaksi korkeaa tuolia kuin
tenniskentän tuomareilla.
Tällä kertaa havut oli unohdettu vaihtaa eikä
saunassa ollut havun tuoksua, jonka pitäisi olla
moneen asiaan terveellistä ulkona olevan selityksen mukaan. Normaaliasiakasta ei nuo kuivat neulaset pistele, sillä heille on annettu käynnin alussa myös tossut.
Kivisaunassa (Stonebath) on kiviset lauteet ja
todellinen insinööritaidon ihme lämmönkehittäjänä.” Kiukaan ” keskellä on vastapainolla va18
ViaSpan viehättävä opas Heini (edellinen sivu). Yleiskuva kylpylästä. Lentokentästä muistuttavat seinällä olevat monitorit (yllä).
rustettu vipu, joka nostaa 5 minuutin välein kiukaasta metallihäkkyrää, jossa on ämpärillinen kiviä. Tuon kivikasan laite siirtää vieressä olevaan
metallipataan kaksi kertaa. Ilmeisesti kivien pitäisi olla niin kuumia, että vettä höyrystyy reilusti ja syntyy löylyn tunne. Jotenkin jäi kuitenkin sellainen kuva, että kivimäärän lämpösisältö
on laskettu väärin tai sitten saunassa ei ole tarkoituskaan päästä yli 40 - 50 asteen lämpötilan.
Laitteiston toiminnan ihmettely on mielenkiintoinen ohjelmanumero.
Varsinainen suomalainen sauna oli jo kertaalleen ehtinyt palaa, mutta oli taas käytössä. Saunassa on kohtalaisen kokoinen EOS – sähkökiuas, jossa on muutama kivi. Punaisena hehkuvat
vastukset ovat näkyvissä ja löylyvesi höyrystyy
niistä. Lämpötila saunassa oli noin 80 astetta.
Lauteet ovat varsin korkeat ja hiemankin
huonoilla jaloilla varustetun henkilön on vaikeaa päästä ylälauteelle. Missään ei ole myöskään
kaiteita tai edes tukia, joista voisi ottaa kiinni.
Nämä turva-asiat on syytä korjata pian. Kiukaan
ympärillä on kunnon suojakaide.
Saunan yläreunassa on koko seinän mittainen
ikkuna, josta näkee sekä altaalle että edelleen
ulos kentälle. Runsasluminen lentokenttä on
mukavannäköinen maisema.
Molemmilla pitkillä seinillä on lämpömittarin
lisäksi ainakin japanilaisille pakolliset kaksi tiimalasia.
Saunassa saa heittää löylyä ja löylyvettä varten on Itävallasta tuotu komea kiulu. Itävaltalainen kokopuusta tehty löylykauha sen sijaan oli
jo kokonaan haljennut ja jouduimme turvautumaan muovimukiin.
Kylpemisen lopuksi voi hieroa itseään jäämurskalla, jota saunan nurkalla oleva putki
syöksee. Hyvä yksityiskohta.
Kylpylä itse on sisutettu skandinaavisen pelkistetysti ja työn laatu on keskimäärin hyvää.
Värit ovat vaaleita, harmaata, ruskeaa ja ­vihreää.
Sauna 2/2010 19
Kaikkialla on väljää ainakin jos asiakkaita on
vain se mainittu max. 20 henkeä kerrallaan. Tilaahan kylpylässä on arviomme mukaan moninkertaiselle joukolle. Lentokenttäolosuhteista
muistuttaa salin seinällä olevat tulevien ja lähtevien lentojen näytöt.
Mineraalivesialtaassa pitäisi soida musiikki pinnan alla, mutta emme päässet sitä testaamaan, sillä allas oli suljettu. Altaan vieressä on
useita lepotuoleja. Mosaiikkipintaiset lepotuolit
lämpenevät ja lisäävät rentouttavaa oloa. Nahkatuolit ovat nekin varsin miellyttäviä. Kaikista
lepotuoleista on upea näköala lentokentälle
koko seinän mittaisesta korkeasta ikkunasta.
Tuolissa leväten ja mehua ryystäen on mukava
bongata erilaisia lentokoneita, jotka purkavat ja
lastaavat ikkunoiden toisella puolen.
Ellei mehutarjoilu riitä, on läheisestä baarista saatavassa maksua vastaan muutakin juotavaa. Juomien kuten muunkin laskutuksen osalta kaikki hoituu erikoisrannekkeella, jonka saa
sisään tullessaan. Ranneke avaa ja sulkee myös
mm. vaatekaapit.
Emme kokeilleet mitään hoitoja, mutta useita
hienosti sisustettuja hoitohuoneita näytti paikalla olevan. Toiminta on ulkoistettu samaan tapaan kuin Vaskiniemessä, mikä on saattanut vaikuttaa siihen, että asiakkailla on ollut vaikeuksia
varausten varmistamisessa. Myös täällä ainakin
osa hoitotuotteista on Haslauerin Kurland-sarjaa.
ViaSpa on mielenkiintoinen konsepti. Itse en
ole törmännyt varsinaisesti lentokentällä olevaan kylpylään. Sen sijaan useilla kentillä on saunoja ja kylpylöitä lentokenttähotelleissa tms.
Vanhimpia omia kokemuksiani on mm. Frankfurtin kentän Steigenberger-hotellin yläkerroksen suomalainen sauna. Ja onhan Vantaallakin
ollut muutaman vuoden tuo Flamingo – hotellin AviaSpa 10 minuutin taksimatkan päässä.
Testausryhmämme päätyi siihen, että kylpylä on varmasti mukava käyttää esim. tultuaan
mannertenväliseltä lennolta Suomeen ja jatkolennon ja tulolennon väliin jää muutama tunti ”hukka-aikaa.” Samoin paikka on mielenkiintoinen silloin, kun lähtö viivästyy reilusti, mitä
Sauna 2/2010 20
tapahtuu silloin tällöin.
Kaikissa
tapauksessa
kuitenkin tuo suhteellisen korkea hinta rajoittanee matkustajien intoa.
Olisimme
myös
nähneet seuran jäseninä mielellämme,
että tuo oikea sauna
olisi ollut suomalainen vientituote parhaimmasta päästä.
Onhan suurin osa
kävijöistä varmasti
väkeä, joka muodostaa potentiaalisen asiakaskunnan saunoille ja saunatarvikkeille.
Ihmettelimmekin, kuinka kukaan suomalainen yrittäjä ei ole tullut mukaan
vaikkapa puoliväkisin. Asiaa kannattaa
varmaan harkita kun tuo varsinainen
sauna palaa seuraavan kerran.
Sauna 2/2010 Testaajat tuomarintuoleissa havusaunassa (edellinen sivu).
Kivisaunan kiuasvipumysteeri (ylinnä).
Lämmitettyt lepotulit joista hieno näkyvyys lentokentälle
vaikkapa lentokoneiden bongausta varten yllä).
21
Raili Vihavainen
-Saunaseuran sääntöjä ollaan uusimassa-
Suomalaisen saunakulttuurin
kattojärjestöksi?
Ajatus seuran sääntöjen muuttamisesta ja vaatimus sääntömuutostyön käynnistämiseksi lähti jäsenistön parista.Viime vuonna Suomen Saunaseuralle valitussa uudessa johtokunnassa päätettiin valita sääntötoimikunta kuluvan vuoden
alusta pohtimaan seuran syyskokoukselle ehdotettuja sääntöjen muutostarpeita.
Johtokunnan puheenjohtaja Lasse Lehtonen
määrittelee ensimmäiseksi lähtökohdaksi seuran sääntöjen muuttamiseen juuri nuo jäsenaloitteet. Lisäksi sääntöjä on tarkistettava vuoden vaihteessa voimaan tulevien yhdistyslain
muutoksien vuoksi. Hänen mukaansa seuran
säännöt ovat joissain kohdin jääneet muutoksista jälkeen ja niissä on teknisesti muutamia
kohtia, joita on tarpeen päivittää vastaamaan
yhdistyslakia.
Kolmas lähtökohta oli mahdollinen tarve
sääntömuutoksille sellaisilla alueilla, joissa seuran toimintaa pitäisi kehittää tai muuttaa. Kun
seuran perinteisenä tarkoituksena on suomalaisen saunakulttuurin edistäminen, miltä osin
sääntöjä pitäisi muuttaa tämän tehtävän toteuttamiseksi.
Pohdittavana on myös se, miten valtakunnallisena yhdistyksenä toimiva Suomen Saunaseura pystyy saamaan kaikki noin 4000 jäsentään
mukaan kiinnostumaan ja osallistumaan seuran
toimintaan.
Johtokunnan varapuheenjohtaja ja sääntötoimikunnan puheenjohtaja Ben Grass kertoo, ettei uusi yhdistyslaki tuo suuria muutoksia seuran sääntöihin, vaan muut tarpeet. ”Teemme ne
muutokset, jotka katsomme tarpeellisiksi. Kysymys ei kuitenkaan ole kovin suurista muutoksista sääntöihin, eivätkä ne muuta ratkaisevasti
seuran toimintaa.”
Keskeinen asia hänen mielestään on se, että
jäsenten kiinnostus seuraan säilyisi, seuran asema aktiivisena saunaperinteiden vaalimista ja
saunomista kehittävänä sekä yleishyödyllisenä,
avoimena järjestönä säilyisi ja seuran taloudellinen tilanne pysyisi hyvänä.
Sauna 2/2010 22
Sääntömuutosesitykset
Sääntötoimikunta kutsui asiantuntijaksi hallintoneuvos Lauri Tarastin, joka on istunut myös
uutta yhdistyslakia valmistelevassa toimikunnassa. Tarasti on tehnyt perusteellisen selvityksen uuden yhdistyslain muutosten vaikutuksista
saunaseuramme sääntöihin ja on edelleen mukana sääntömuutostyössä. Tavoitteena on saada muutokset käsiteltyä vielä syyskokouksessa
marraskuussa 2010. Alustavasti sääntömuutosesityksiä käsiteltiin jo kevätkokouksessa maaliskuussa.
Uuden yhdistyslain vaatimat
muutokset
Hallitus esittää Eduskunnalle lakimuutoksia HE
267/2009 vp, joilla on vaikutuksia yhdistysten
sääntöihin.
Toteutuessaan lakimuutokset voivat tuottaa
muutoksia Saunaseuran sääntöihin seuraavin
osin:
a) etäosallistuminen seuran ja valtuutettujen kokouksiin
b) yhdistyksen tilien ja toiminnan tarkastus
Seuran sääntötoimikunta on todennut uuden
lain vaatimusten lisäksi seuraavat muutostarpeet seuran sääntöihin:
Muutosesitykset nykyisiin
sääntöihin (sinisellä)
2 § Tarkoitus
Seuran tarkoituksena on suomalaisten saunaperinteiden vaaliminen, saunan tuntemuksen syventäminen ja saunomisen merkityksen korostaminen terveiden elämäntapojen ylläpitäjänä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura:
…
8) pyrkii toimimaan suomalaisen saunayhdistysten kattojärjestönä.
Lasse Lehtonen toteaa että, kun ”seuran perustehtävä on suomalaisen saunakulttuurin edistäminen, voiko se toimia tehtävän mukaisesti,
ellei sillä ole valtakunnallista mandaattia”. Suomessa on useita muitakin sauna-alan yhteisöjä. Kysymys on siitä, kuka edustaa suomalaista
saunaa? Kuka lausuu mielipiteensä esim. EU:n
direktiivistä ja – standardeista; vaikkapa, voidaanko Suomessa savusaunaperinteen takia jatkaa pienhiukkasia synnyttävää puun polttoa, jos
sille EU:ssa halutaan rajoituksia...? Muiden maiden järjestöt määrittelevät mielellään saunan,
jos Suomen Saunaseura ei tee sitä. Jos meillä on
monia ääniä, ne hukkuvat, joten tarvittaisiin yksi
suuri ääni, joka voisi lausua ja edustaa. Suomen
Saunaseuralle on tarkoituksensa ja historiansa
perusteella luontevaa ottaa tämä rooli.
3 § Jäsenet:
Nuorisojäsenet
Nuorisojäseneksi pääsee kahden jäsenen suosittelema 15–20 -vuotias opiskeleva Suomen kansalainen, jonka johtokunta hyväksyy.
Yhteisöjäsenet
Yhteisöjäseneksi pääsee koti- tai ulkomainen oikeustoimikelpoinen sauna-alan yhteisö tai säätiö,
jonka toiminta tukee seuran tarkoituksia ja jonka johtokunta hyväksyy.
Kannatusjäsenet
Kannatusjäseneksi pääsee koti- tai ulkomainen
yksityishenkilö tai oikeustoimikelpoinen yritys
tai yhteisö, joka on kiinnostunut saunakulttuurin tukemisesta.
Äänioikeus
Kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta seuran
kokouksissa.
Sääntöihin halutaan lisätä yhteisöjäsenten luonteeseen liittyvä ehto eli ”on luonteeltaan sellainen, että se voisi tukea seuran tarkoituksia”.
Intressissä ei ole ottaa yhteisöjäseniä, joilla on
tarkoituksena vain saunottaa henkilökuntaansa
tai vieraitaan.
Ajatus kannatusjäsenistä perustuu seuran taloudelliseen tukemiseen, esim. tuki seuran lehdelle. Kannatusjäsenellä ei ole seuran toimintaan vaikutusvaltaa.
Pohdittavina ovat vielä paljon avoimia kysymyksiä: Miten otetaan yhteisöjäseniä ja millä
Sauna 2/2010 Sääntötoimikunnan puheenjohtajan Ben Grassin
mukaan saunaseuralaisten viihtyisyyttä ja hyvää saunakäyttäytymistä ohjeistamaan laadittiin "suositukset
hyvään saunomiseen".
perusteilla, miten saavat äänensä kuuluviin eli
miten äänivalta järjestetään? Miten yhdistykset
saadaan mukaan toimintaan, miten edustus järjestetään? Jäsenmaksu?
Tavoitteena on yhteistyössä muiden saunaseurojen ja – yhdistysten kanssa edustaa suomalaista saunaa ja vaalia suomalaista saunakulttuuria. Saunayhdistysten kattojärjestönä toimiessaan Suomen Saunaseura olisi koordinoiva
elin myös kansainvälisessä toiminnassa. Muut
saunayhdistykset toimisivat lähtökohtaisesti
Saunaseuran kautta.
Nytkin Suomen Saunaseura toimii Kansainvälisessä Saunaliitossa Suomen edustajana, mutta
se on ainoa Kansainvälisen Saunaliiton jäsenistä,
joka ei edusta oman maansa saunayhteisöjä.
4 § Jäsenmaksut
…
Koti- ja ulkomaiset yhteisöjäsenet sekä kannatusjäsenet suorittavat jäsenmaksuna seuran
syyskokouksen määräämän vuosimaksun, joka
voi olla erisuuruinen.
5 § Jäsenyyden päättyminen Jäsen voi erota Seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai johtokunnan puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta merkittäväksi
kokouksen pöytäkirjaan.
Johtokunta voi erottaa jäsenen yhdistyslaissa mainituilla perusteilla tai jos hän on jättänyt
edellisvuoden jäsenmaksunsa suorittamatta.
23
Johtokunnan hyväksyi helmikuussa "suositukset hyvään saunomiseen". Suositukset löytyvät
edellisen Sauna-lehden keskiaukeamalta ja Vaskiniemen seiniltä. Yhdistyslain §:n perusteella
on kuitenkin mahdollista rankaista jäseniä, jotka
ovat toimineet jatkuvasti vastoin suosituksia.
6 § Johtokunta
Seuran hallituksena toimii johtokunta, joka hoitaa Seuran asioita ja taloutta sekä johtaa toimintaa.
roisena pois, putkahtaa jälleen uudelleen johtokuntaan poissaolovuoden jälkeen.
Ben Grassin toivomus: Lähettäkää johtokunnalle terveisiä näistä valinta-asioista!
9 § Toimikunnan ja toimihenkilöt
Johtokunta voi asettaa toimikuntia ja laatia niille ohjesäännöt. Johtokunta voi valita toiminnanjohtajan sekä ottaa ja erottaa Seuran toimihenkilöt.
Johtokuntaan kuuluvat Seuran syyskokouksen
kahdeksi vuodeksi valitsema puheenjohtaja ja
Seuran syyskokouksen kaksivuotiskaudeksi valitsemat kahdeksan jäsentä, joista vuoron mukaan eroaa vuosittain neljä.
Puheenjohtaja ja johtokunnan jäsenet voidaan
valita enintään kolmeksi perättäiseksi täydeksi
kaksivuotiskaudeksi.
Mikäli puheenjohtajaksi valitaan henkilö, jonka
toimikausi johtokunnassa jatkuisi, valitaan hänen tilalleen johtokuntaan jäljellä olevaksi kaudeksi uusi jäsen. Näin valittu johtokunnan jäsen
voi tulla ko. kauden päätyttyä valituksi johtokuntaan vielä kolmeksi perättäiseksi kaksivuotiskaudeksi.
Sääntötoimikunta on tässä vaiheessa halunnut tuoda esille tarpeen valita toiminnanjohtaja
hoitamaan operatiivista toimintaa ja sen vuoksi ottanut asiaa koskevan mahdollisuuden sääntöehdotukseen.
Ideana puheenjohtajan valitsemiselle kahdeksi vuodeksi on antaa työrauha puheenjohtajalle
toimia pitkäjännitteisemmin kuin yhdeksi vuodeksi saadulla valtakirjalla.
…
2) valitaan johtokunnan puheenjohtaja ehdottomalla äänten enemmistöllä kaksivuotiskaudeksi.
Puheenjohtajan toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta.
Tavallaan pitempi toimikausi johtokunnan puheenjohtajalle olisi osa hyvän hallintotavan ohjeistusta, joka voidaan laatia myös saunaseuran
kaltaiselle yhdistykselle. Ben Grass, joka on itse ollut kirjoittamassa kirjan hyvä hallintotapa
taloyhtiöihin, listaa muutamia perusasioita, jotka pätevät myös yhdistyksissä, kuten saunaseurassa: Hyvä hallitus ja johtokunta on sellainen,
jonka pitää tietyllä aikataululla uudistua. Jos johtokunta tulee liian pitkäikäiseksi tai on ikuinen,
se ei ole hyvä asia. Toisaalta onnistunut ei ole
myöskään johtoelin, jossa kokoonpano vaihtuu
liian usein. Johtokunnassa olisi oltava eri-ikäisiä, eri sukupuolta olevia jäseniä eli sen pitäisi
vastata pienoiskoossa seuran jäsenkoostumusta. Johtokunnan pitäisi olla pienoiskoossa seura!
Siksi johtokunnan valintatavan pohdinta on tärkeää. Grassin mukaan hyvää hallintotapaa ei ole
myöskään se, että jäsen, joka on jäänyt erovuoSauna 2/2010 11 § Seuran kokoukset
Seuran syyskokous pidetään marraskuussa ja kevätkokous huhtikuussa. Syys- ja kevätkokouksen
kutsuu johtokunta koolle joko kirjallisesti tai ilmoittamalla siitä Seuran saunan ilmoitustaululla viimeistään 14 päivää ennen kokousta. Seuran
muut kokoukset kutsutaan ja niistä ilmoitetaan
samalla tavoin.
SYYSKOKOUKSESSA
3) valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten
tilalle. Jäsenten toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta.
4) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa seuraavaa tilivuotta varten. Toisen tilintarkastajan ja hänen varatilintarkastajansa tulee olla ammattimainen tilintarkastaja eli KHT
tai HTM. Tilintarkastajien toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta.
…
8) käsitellään muut johtokunnan esittämät asiat
ja vähintään seuran kymmenen jäsenen yhdessä
tekemät, johtokunnalle vähintään 10 päivää ennen kokousta jättämät esitykset, joista syyskokoukselle on esitettävä johtokunnan lausunto.
KEVÄTKOKOUKSESSA
…
3) valitaan ehdokkaat johtokunnan puheenjoh24
tajaksi ja johtokunnan jäseniksi erovuoroisten
tilalle
4) käsitellään muut johtokunnan esittämät asiat
tai vähintään seuran kymmenen jäsenen yhdessä tekemät, johtokunnalle vähintään 10 päivää
ennen kokousta jättämät esitykset, joista kevätkokoukselle on esitettävä johtokunnan lausunto.
Ajatuksena jäsenesityksiin on, että esityksen takana olisi useampi taho kuin yksi, niin syntyy
yhdessä pohdittuja ajatuksia. 12 § Yhteistyö muiden yhteisöjen kanssa
Seura voi kuulua jäsenenä alan kansainvälisiin
järjestöihin.
Suomen Saunaseura on International Sauna
­Society ISS – Kansainvälisen Saunaliiton jäsen.
15 § Voimaantulosäännös
Pykälässä ”Johtokunta” (6§) tarkoitettujen kaksivuotiskausien laskeminen aloitetaan sääntömuutoksen hyväksymisen jälkeisestä seuran
syyskokouksesta.
Jäseniltä toivotaan aktiivista
osallistumista
Lasse Lehtonen korostaa, että yhdistys on jäsenten välinen ja hyvin toimivissa yhdistyksissä jäsenet toimivat aktiivisesti. Kuitenkin saunaseurassa vain pieni osa jäsenistä on aktiivisesti osallistunut seuran toimintaan. Haaste
onkin löytää se tapa, jolla saadaan useammat jäsenet osallistumaan suomalaisen saunakulttuurin edistämiseen.Yhdistyksen johdon pitäisi aktivoida jäseniä mukaan.Yksi keino on toimikunnat, joiden määrää onkin lisätty puolella. Niiden
pitäisi toimia paitsi hallintoeliminä, myös saunaharrastuksen edistäjinä eri osa-alueilla. Yhdistyksen selviämisstrategia on se, että aina on
kasvamassa uusia innostuneita jäseniä mukaan
yhdistyksen toimintaan.
Ben Grass toteaa lopuksi, että sääntötoimikunta jatkaa edelleen työtään ja toivoo jäseniltä kommentteja tehtyihin ehdotuksiin.
Kannanotot on syytä osoittaa toiminnanjohtajalle ja niitä tullaan pohtimaan toimikunnan kokouksissa ja lopuksihan asia päätetään
syksyn kokouksessa. Grass pitää tärkeänä, että
säännöt ohjaavat toimintaa sellaiseksi, että seura koetaan omaksi ja tärkeäksi osaksi suomalaisen saunan ja saunakulttuurin kehittämistä,
mutta myös luovat puitteet paljon puhutulle
hyvälle viihtyisälle saunomiselle.
Uusi tuleva yhdistyslaki sallii myös etä-äänestysmahdollisuuden.
Ben Grass pitää tärkeänä selkeää keskustelua etä-äänestysmahdollisuudesta - sähköisestä osallistumisesta. Nykyaikaista äänestyskäytäntöä voidaan kehittää ottamalla siitä maininta
sääntöihin. Siitä on kuitenkin tehtävä erillinen
päätös, jos se otetaan käytäntöön.
Hän ei pidä välttämättömänä, että tehtäisiin
muutos nykykäytäntöön. Hänen mielestään sen,
joka on kiinnostunut seuran asioihin vaikuttamisesta ja valinnoista, on osallistuttava kokouksiin. ”On oltava paikalla, mikä tarkoittaa fyysistä
olemista, vuorovaikutusta ja kuulemista. Ei ole
hyvä, jos ruvetaan masinoimaan valintoja.
Kaikista tärkeintä on palvelujen turvaaminen
ja jäsenten palveleminen ja seuran sääntöjen pitää tukea sitä. Aika-ajoin pitäisi myös tehdä tyytyväisyysmittauksia jäsenistössä.”
Sauna 2/2010 sääntötoimikunta
Puheenjohtaja
Ben Grass
0400 601 501, ben.grass(ät)kolumbus.fi
Risto Elomaa
040 596 4022, risto.elomaa(ät)kolumbus.fi
Matti Kivinen
050 2774, matti.kivinen(ät)iki.fi
Lasse Lehtonen
040 703 7627, lasse.lehtonen(ät)hus.fi
Heini Noronen-Juhola
0400 611563, heini.noronen-juhola(ät)luukku.com
Timo Riskala
040 501 51 72, timo.riskala(ät)hotmail.com
Matti Salimäki
040 5245 625, matti.salimaki(ät)welho.com
25
Talkoot
Sauna 2/2010 26
Huhtikuisena sunnuntaina kerääntyi ­Vaski­niemeen
jälleen montakymmentä saunasiskoa ja -veljeä
harrastamaan hyötyliikuntaa ehostaakseen saunatalon ympäristön kesäkuntoon. Vuosi vuoden jälkeen
aktiivisten joukko on ollut lähes sama.
Sää oli tilattu etukäteen aurinkoiseksi.
Maikki piti nälän loitolla ja ­talkootansseista
­huolehtivat trubaduurit Karri Salo ja Arto H
­ uhtanen,
jotka ovat tehneet laulun ”Saunon läpi yön”.
Seppo olikin noussut jo ­varhain aamulla talkoosaunojen lämmitykseen. Emme sentään saunoneet läpi
yötä! (Kuvat ja teksti Raili Vihavainen.)
Sauna 2/2010
27
sessa omistuksessa. Tänä päivänä ­H arvia-yhtiöt
työllistävät jo noin 250 henkilöä.
Har vian menestystarina juontaa juurensa 60
vuoden takaa. Yrityksen perustaja, armottoman kovana löylymiehenä ja taitavana takojana
tunnettu Tapani Har via (1920-1998) valmisti
ensimmäisen kiukaan vuonna 1950. Kuudessa
vuosikymmenessä Har via Oy on raivannut tiensä
kiuasvalmistajien huipulle ja pyrkii tänä päivänä tarjoamaan valikoimallaan kaiken, mitä saunatiloihin tar vitaan www.har via.fi.
Saunatarvikekauppa nyt Helsingin
keskustassa
Suomen sisustus- ja lahjatalo Oy on avannut Helsingin Simonkadulle Forumin ja Kampin
kauppakeskusten viereen sauna- ja kylpemistar vikkeiden erikoismyymälän. Myymälään on
koottu valikoima sekä perinteisiä että nykyajan
sauna-, kylpy,- ja mökkeilytuotteita. Saunatuotevalikoimasta löytyvät: kiulut, kauhat, mittarit,
kiuaskoristeet, saunansydämet, kosteuttajat,
laudeliinat, pellavatekstiilit, istuinaluset, selkänojat, niskatuet sekä saunatyynyt. Valikoimassa on myös aitoja koivu- ja tammivihtoja sekä
eksoottisempia eukalyptusvihtoja. Tarjolla on
myös luonnonmukaista suomalaista sauna- ja
kylpykosmetiikkaa www.sauna-aitta.fi.
(Lehdistötiedote 11.5.2010)
Jokipiin pellava 90 vuotta
Vuonna 1920 perustettu Jokipiin Pellava täyttää tänä vuonna 90-vuotta.
Jokipiin Pellava valmistaa kutoen ja ommellen
mm. kylpypyyhkeitä, lannevaatteita, kylpytakkeja, pesimiä ja laudeliinoja. Pellavasta ovat myös
kylpytossut.
Hyvän imukykynsä ansiosta pellava on ihanteellinen pyyhemateriaali ja sen ominaisuudet
tulevat parhaiten esiin froteepyyhkeissä. Pellava
sopii herkällekin iholle, sillä sitä ole käsitelty kemiallisilla aineilla.
Jokipiin Pellavan kylpy- ja saunatekstiilikokonaisuus koostuu toisiinsa sopivista ajattomista
tuoteperheistä sekä niitä täydentävistä erillisistä
kuoseista. Pellavainen laudesuojan kokoelmissa
on nyt uutuutena mm. Minna Kokon Käpylehmäja Saniainen-kuosit, Jukka Rintalan Lumme-sarja
sekä Anu Saaren Tuuli-sarjan tuotteet. Saunapäähineet suojaavat hiuksia ja päänahkaa.
Kotimaan lisäksi Jokipiin Pellavan tuotteita
viedään Ruotsiin, Norjaan, Saksaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin www.jokipiinpellava.fi.
(Lehdistötiedote 3.4.2010)
Suurin saunamyymälä Vantaalle
Vantaan Varistoon on avattu vuoden alussa
yrittäjän mukaan Suomen suurin saunamyymälä.
Saunaidean tuotevalikoimaan kuuluvat Har vian saunasisustukset, kylpyhuonesaunat, lauteet
ja kiukaat. Valikoimasta löytyy saunaan kaikki
tar vittavat tuotteet – lauteista paneeleihin ja
kiukaista lasioviin. Esillä on erilaisia saunasisustusideoita, puumateriaaleja sekä lasivaihtoehtoja oviin.
Saunaidea on erikoistavaramyymälä, joka tarjoaa suunnitteluapua erilaisiin saunatiloihin.
Asennusvalmiina pakettina toimitettava kylpyhuonesauna on suunniteltu erityisesti kylpyhuoneen kosteisiin ja pieniin tiloihin eikä se vaadi
rakennuslupaa. Saunaidea tarjoaa myös asennuspalvelua www.saunaidea.fi.
(Lehdistötiedote 17.12.2009)
Pellavatekstiilejä saunaan
Harvia 60 vuotta
Raijan Aitan käsinpainettujen saunatekstiilien kuvioaiheet ovat Ristiinan Astuvansalmen
kalliomaalauksista ja Juhannus-vastan raikkaasta suomalaisuudesta. Materiaaleiksi sauna- ja
kylpytekstiileihin on valittu parhaat pellavalaadut ja silittämättä siistin pehmeäksi käsitelty pellavavohvelikangas.
Harvia viettää 60-vuotisjuhliaan. Tapani Harvian vuonna 1950 perustama yritys on kasvanut
pienestä taidetakomosta yhdeksi maailman johtavista kiuasvalmistajista ja sauna-alan toimijoista.
Harvia on säilynyt perheyrityksenä ja suomalai28
”Olen suurella mielenkiinnolla mukana suomalaisen sauna asian edistämisessä maailmalle. Muotoilija Henri Ulmasen kanssa on viime
syksynä tehty hyvää työtä uusien pellavaisten
saunatekstiilien parissa. Etsin nyt niille kauppamahdollisuuksia sekä Suomesta että kansainvälisiä markkinoita”, toteaa Katariina Turman Raijan
Aitasta. Raijan Aitta Oy etsiikin uusia yhteistyökumppaneita. Kesällä voi tehdä maaseuturetken
­M ikkelin liepeille Raijan Aittaan.
www.raijanaitta.f i.
Oliviini-Kiuaskivet
Geologian tutkimuskeskus on suorittanut erittäin perusteellisen tutkimuksen Mäntyharjun
oliviiniesiintymästä. Kivi todetaan kemialliselta
ja mineraaliselta koostumukseltaan varsin poikkeukselliseksi. Tällaista ei ole Suomesta muualta
löydetty.
Tutkimuskeskus on testannut kiven saunankiukaissa ja toteaa sen varsin sopivaksi kiuaskivimateriaaliksi.
Oliviini-kivi ei sisällä kiisumineraaleja, joista
vapautuu rikkiä: saunailma on puhdas, hajuton
ja raikas hengittää, ter veellinen. Kivi ei sisällä
myöskään kvartsia eikä asbestimineraaleja. Lisäksi se on tur vallinen radonin suhteen.
Kiuaskivessä on erittäin korkea lämmönvarauskyky. Korkea lämmönvarauskyky johtaa pitkään
jälkilämpöön, joka puolestaan kuivattaa saunan
tehokkaasti: tämä vähentää kosteushaittoja ja
homeenmuodostusta (tärkeää allergikoille).
Oliviini-kiuaskivet soveltuvat kaikkiin k­ iuasmalleihin
sähkösaunasta savusaunaan www.suomenkiuaskivi.fi.
Aidon saunan alkuperää saa toki arvailla,
mutta suomalainen tietää. Saunahan ei ole
vain paikka. Se on annos syvää rauhaa,
ikuisuutta ja ihmisen kokoisia ajatuksia.
Kiireestä vapaa vyöhyke maailman
kauneimmassa maisemassa. Se on maailman
paras suomalainen sauna. Onkin selvää, että
pyhään toimitukseen vaaditaan aidosti
suomalainen, sopivasti aromikas ja erittäin
raikas saunaolut.
Saunojilta saunojille, itsenäiseltä Olvilta.
IKI-kiukaaseen lasi-ikkuna
Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi &
Co on suunnitellut IKI-Kiuas Oy:lle uuden puukiuasmallin.
Uutta Kivi-IKIssä on tulipesän lasi-ikkuna,
joka on syntynyt ajatuksesta tuoda tulen loimu
löylyhuoneeseen. Tulta ei piiloteta saunojilta,
vaan tulipesän lasi-ikkuna tuo sen saunojien katseltavaksi ja toimii samalla saunan valaisimena
www.ikikiuas.com. (Lehdistötiedote 4/2010)
Hankasuontie 5, 00390 Helsinki
09 6150 0315, 040 5050 895
fax 615 00317
29
Risto Elomaa
International Sauna Society ISS
– Kansainvälinen Saunaliitto
ISS hyväksyi edellisessä yleiskokouksessaan
2006 Helsingissä uudet säännöt toimintansa
pohjaksi.
Sääntöjen pykälä 4 kertoo ISS:n toiminnan
tarkoituksesta seuraavasti:
1. By rallying supporters of sauna activities in different countries, the ISS shall pursue the goal of
publicizing the sauna and promoting its use on a
global scale.
a. Acceptance of the Definition of Sauna recorded in Aachen, Germany 8.5.1999
b. Taken in order to promote the scientific study
of the sauna from such viewpoints as social history, folklore, medicine and technology
c.With particular emphasis on the collection and
compilation in archives of the results of such scientific studies.
d. To disseminate facts and findings about the
sauna, its nature and its significance for the user.
e. To protect the sauna from detrimental modifications, combinations and abuse of all kinds.
Kansainvälisten saunakongressien järjestäminen kuuluu oleellisena osana näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Tavoitteet ovat varsin yhteneväisiä ajatellen
Saunaseuran tavoitteita, mikä tietysti heijastaa
sitä tosiasiaa, että Suomen Saunaseura on ISS:n
ydin ja sydän. Tärkeimpiä kohtia yllä olevista
ovat mielestäni tuo saunan määritelmä ja sitten
kohta e, jossa puhutaan saunan ja sauna-sanan
väärinkäytöstä.
Tällä hetkellä (2009) ISS:llä on 10 jäsentä eli
Suomi, Saksa, Itävalta, Sveitsi, Belgia, Japani, Alankomaat, Norja, USA ja Meksiko. Jäsenehdokkaita on listalla muutama.
Jäsenet maksavat ISS:lle jäsenmaksun, joka on
kaudella 2006 – 2010 on 800 euroa suurelta jäsenliitolta ja 300 euroa pieneltä. Tämän lisäksi Saunaseura tukee ISS:ää niin, että seuran toiminnanjohtaja toimii myös ISS:n pääsihteerinä
(secreaty general). Tilinpito, kirjanpito ja tilintarkastus yms. hoituvat seuran toimintojen yhteydessä.
Sauna 2/2010 ISS:n jäsenyhdistysten jäsenet pääsevät Vaskiniemen saunaan jäsenhinnalla ja aina silloin tällöin tapaakin vierailijoita Vaskiniemessä.
Johtokunta on myös päättänyt vuosittain, että ISS:n puheenjohtajalle on myönnetty johtokunnan jäsenille päätetyn mukainen vapaa saunomisoikeus Vaskiniemessä.
ISS:n hallintoa hoitaa hallitus, joka valitaan nelivuotiskaudeksi ISS:n yleiskokouksessa. Hallituksella on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
Saunaseuran toiminnanjohtajan toimiessa pääsihteerinä ja rahastonhoitajana.
Vuoden 2010 loppuun johtokunnan kokoonpano on seuraava:
Marketta Forsell, Suomen Saunaseura,pj
Eberhard Conradi, Deutscher Sauna-Bund, vpj
Ernst Braunschweiler, Schweizerisher ­Sauna
(Fred ter Elst Nederlandse Saunavereining,
2009)
Kenichi Nakano, Japan Sauna Association
Heinz Steinfeld, Deutscher Sauna - Bund
Matti Kivinen Suomen Saunaseura, past President
Peter Jeitler, Österreichischer Sauna
Risto Elomaa, Suomen Saunaseura
Kristian Miettinen, Suomen Saunaseura,
­sihteeri (2010)
Johtokunta kokoontuu pääsääntöisesti kaksi
ker­taa vuodessa, josta johtuen käytännössä toiminnasta vastaa hyvin pitkälle yhteistyössä puheenjohtaja ja sihteeri, jotka muodostavat pääsihteeristön. ISS:n kotipaikka on Helsinki ja virallinen osoite on Vaskiniemi. ISS:n kotisivut on
linkitetty Saunaseuran kotisivujen kautta. Ylläpito hoituu yhdessä seuran sivujen ylläpidon
kanssa.
ISS:n sähköposti ohjataan toiminnanjohtajalle ja/tai puheenjohtajalle, joiden tehtävänä on
huolehtia, että kyselyihin löytyy myös vastaus
aikanaan. Näitä kyselyitä tulee jatkuvasti varsin eksoottisistakin paikoista ja vaikeisiinkin kysymyksiin on yritetty hakea vastauksia ja kommentteja yhteistyössä seuran sauna-asiantuntijoiden kanssa.
ISS:n puheenjohtaja pitää yhteyttä jäseniin
mm. toimittamalla Sauna-letter - tiedotetta, jo30
31
ka ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa sähköisenä. Se sisältää uutisten yms. materiaalin lisäksi myös tietoja ja linkkejä mm. tutkimustuloksiin yms.
Jäsenet ovat lähettäneet ISS:lle Vaskiniemeen
omia kansallisia lehtiään yms. materiaalia, jota
on sitten levitetty tarpeen mukaan.
ISS:n puheenjohtaja pitää Sauna-lehdessä
omaa palstaansa, jossa kerrotaan ISS:n viimeisiä kuulumisia.
Viimeisin suuri ponnistus oli XIV Kansainvälinen Saunakongressi Tokiossa toukokuussa.
Kongressin vastuullinen järjestäjä on aina kansallinen yhdistys eli siis tässä tapauksessa Japan
Sauna and Spa Association (JSSA). 2006 järjestelyistä vastasi Saunaseura. Järjestäjä vastaa järjestämisen lisäksi myös tilaisuuden taloudesta.
ISS auttaa luennoitsijoiden hankinnassa yms. ja
hyväksyy ohjelman viime kädessä sekä huolehtii
kutsuista yms. ja informaation kulusta ennen ja
jälkeen kongressin osanottajille ja jäsenille.
Saunakongressin yhteydessä eli siis joka neljäs vuosi pidetään liiton yleiskokous, jossa hyväksytään toimintakertomus ja tilinpäätös, valitaan uusi hallitus ja tilintarkastajat ja määritellään jäsenmaksut. Hallituksen jäsenet eivät saa
palkkiota toiminnastaan, mikä on määritelty jo
säännöissä.
ISS tulevaisuus
saatioiden kanssa mukaan, jotta saunan asema
voidaan turvata jatkossakin. Muutamat EU-komission kannanotot vaativat tarkkaa seurantaa ja kommentoimista. ISS voi tällaisessa työssä olla se taho, jolla riittää vääntöä vastaamaan
haasteisiin. Tähän on tosin pakko kytkeä mukaan kaupallisia yrityksiä, jotka näitä kiukaita
yms. saunomiseen liittyviä laitteita valmistavat
ja myyvät. Valtiovallan ja vaikkapa MEP:ien mukanaolo on tärkeää.
Tärkeää osa näyttelee myös entistä tiiviimpi yhteistyö ISS:n ja Suomen Saunaseuran välillä. ISS:llä on paljon saatavaa seuran toiminnasta hyödynnettäväksi globaalisti, mutta varmasti
myös toisinpäin. Ja molempien tehtävän on valvoa tiukasti tuota sauna määritelmän noudattamista.
Kansainvälisen Saunaliiton saunan määrittely
(Aachen 8.5.1999)
Saunakylpy: Saunominen on terveellistä ja rentouttavaa kuumailmakylpyä, lämmittelyn ja vilvoittelun vuorottelua. Saunottaessa lämmitetään koko keho useita kertoja puupintaisessa huoneessa, jonka tyypillinen lämpötila on n. 80-105 ºC mitattuna noin 100 cm:n korkeudelta
laudetason yläpuolelta. Lämmittelyä seuraa vilvoittelu
ulkoilmassa tai kylmällä vedellä.
Saunahuone: Sauna on puupintainen huone, jossa on
porrastetut lauteet, tyypillisesti kivillä varustettu kiuas,
lämpötilaltaan noin 80-105 ºC mitattuna n. 100 cm:n
korkeudelta laudetason yläpuolelta sekä vähäinen ilmankosteus, jota lyhytaikaisesti lisätään löylyä heittämällä.
ISS:llä on selkeä tilaus sauna-aatteen levittäjänä ja on luonnollista, että Suomen Saunaseura B1
toimii aktiivisena johtajana tässä toiminnassa
hyvässä yhteistyössä saksankielisen Euroopan
kanssa ja muiden jäsenten kanssa. Saksankielinen maailmahan on sauna-aatteen suurin yhtenäinen alue.
the naked truth
Jäsenmäärää on mahdollista kasvattaa aivan
Many people have misconceptions about
sauna baths and Adam Meng goes to Finland
naapurimaiden kohdalla, mutta myös mm. Kauto get the bare and steamy facts.
ko-Idässä. Mm. Ruotsi ei tällä hetkellä ole jäsen,
B
eivät myöskään Baltian maat tai Venäjä.
ISS voi jatkossa ottaa aktiivisemman roolin
varsinkin, jos henkilövaihdokset pääsihteerin
osalta harvenevat ja kontaktit pääsevät vahvistumaan. ISS:n virallinen kieli on englanti, mutta saksankielinen alue on vahvasti mukana ja
siksi on hyvä, että avainhenkilöt osaavat myös
­saksaa.
EU:ssa ja muuallakin on syntymässä tutkimustuloksia puulämmityksen hiukkaspäästöistä. Samoin mm. ISO on harkitsemassa mm. saunalaitosten standardointia yms. Tähän toimintaan Kiinan ainoa 7 päivää viikossa ilmestyvä
ISS:n on päästävä yhdessä kansallisten organi- englanninkielinen sanomalehti.
SAUNA:
orn in the sauna and die
in the sauna — that’s
what they say about the
sweating bath that is so
Finnish.
I had several misconceptions
about sauna, as many people do,
before I went to Finland: Sauna is
a Finnish invention, sauna is on the
upper rung of the lifestyle ladder,
and sauna is morally suspect. None
of these, it turns out, are true.
Sauna is said to be the only
Finnish word that has made its way
into English. Though it is often
associated with Finland, it was not
invented by the Finns, according
to The Finnish Sauna Society.
Some say the sauna tradition
was passed on from the Swedes
and Russians who ruled Finland
for years. When most European
bathhouses were shuttered — for
reasons of hygiene and morality
— they remained open in remote
areas like north Russia, Estonia
and Finland.
Bathhouses were recorded in
Europe during medieval times, but
Finnish bathing habits were not
documented until the 16th century.
It is generally believed that the
first wooden sauna was built in
Finland in the 19th century.
Whoever the inventors, it is the
Finns who have made the most
of the tradition; sauna is part of
national identity.
As to the sauna-status symbol,
any notions of sauna tradition as elitist will go up in steam once you’re in
Finland — a country with 2 million
saunas and 5.3 million people.
Though sweating baths are
found from Turkey to Russia and
from Mexico to India, Finland’s
high ratio is unrivaled.
Saunas are found at the average
Joe’s home, corporate headquarters,
the Parliament building and way
down 1,400 meters into the Pyhäsalmi mine. They say taking a sauna
is as common as having a meal. It
was and still is for every man, and
woman, not just for the elite.
Spirit of sauna
Now for the naked truths and
questions: With all those naked
people in steaming room, is there
anything steamy going on?
No, is the emphatic answer from
sauna enthusiasts.
Across cultures, anything
related to birth and death is sanctified. Sauna is no exception.
In the old days, Finnish brides
would take a sauna before going to
the altar. Women used to give birth
in the sauna as it was the most
hygienic place on a farm: Sauna
smoke contains tannic acid, an
antibacterial polymer. And saunas
were the place to go when people
were ill, and many people died in
saunas. Then women would wash
the bodies of the dead in the sauna.
In folklore, sauna is the home of
the sauna elf, or spirit of sauna.
Illustration by courtesy of The Finnish Sauna Society
Sauna 2/2010 31
The sauna has been so charged
with a divine steam that, as a Finnish saying goes, you should behave
yourself in a sauna as you would in
church. Shouting and swearing are
prohibited. Relieving oneself in a
sauna is definitely taboo. So is that
steamy act.
But clothes are definitely prohibited, towels are allowed.
Families go to a sauna together,
but when the children get older,
they go separately. In public
saunas, men and women have
separate areas. Mixed saunas are
not uncommon for younger people,
but they are not for older people or
for formal occasions.
Continued on B2
Monday
29 March
2010
KANSAINVÄLISEN SAUNALIITON
­KUULUMISIA
XV Kansainvälinen saunakongressi on pidetty, kun tämä lehti ilmestyy.
27.-28 toukokuuta Tokiossa pidettävään kongressiin odotetaan lähes kolmesataa osallistujaa, joista suurin osa on sauna-aatteesta innostuneita japanilaisia.
Neljä vuotta sitten 2006 Suomessa pidetyn XIV kongressin jälkeen ehdotettiin seuraavan
kongressin pitopaikaksi Japania ja Japan Sauna Spa Association suostui ottamaan isännöintivastuun 2010. Kongresseja pyritään järjestämään joka neljäs vuosi. Pari viime vuotta hallinnut taloudellinen pyörre on vaikuttanut merkittävästi tilaisuuden järjestelyihin, mutta monista
mutkista huolimatta kongressi toteutuu.
 Ohjelma kattaa liiton kongresseille asettamia tavoitteita, kuten lääketiedettä, kansantiedettä, oikein rakennettua ja käytettyä saunaa, joka palvelee ruumiillista ja sielullista hyvinvointia
jne.  Luennoitsijoita on Suomesta, Latviasta, Liettuasta, Japanista ja Koreasta. Suomesta
saimme kaikista taloudellisista vaikeuksista huolimatta edustavan joukon saunaviestin viejiksi;
valtiosihteeri Pertti Torstila, apulaisprofessorit Lasse Lehtinen ja Jari Viik, arkkitehti Pekka
T­ommila ja allekirjoittanut. Tarkkaa osallistujamäärä ei ole tiedossa, mutta suomalaisia on
­ilmoittautunut runsaan kahdenkymmenen hengen sauna-aatetta edustava joukko. 
 Ohjelma sisältää myös kylpylävierailun illallisineen ja Japan Sauna Spa Associationin 20vuotistaivalta juhlistetaan toisen kongressipäivän iltapäivänä juhlapuhein ja tervehdyksin.
Päivä päättyy juhlaillalliseen, jossa lupausten mukaan nähdään myös sumopainiesitys.
 Kongressin yhteydessä pidetään liiton johtokunnan kokous ja yleiskokous, jossa valitaan
­uusi johtokunta seuraavaksi nelivuotiskaudeksi 2011-2014.
 Seuraavaan SAUNA- lehteen tulee raportti kongressin annista, tapahtumista ja Japanin
tunnelmista.
********************
Lämpimin saunoisin terveisin,
Marketta Forsell
Puheenjohtaja
International Sauna Society 
*******************
Saunaseuran kevätkokous 2010 nimesi
j­ohtokunnan esityksestä seuran ansioituneen
jäsenen Lisa Mäkelän (oik) kunniajäseniksi.
Sauna-lehti onnittelee lehden kantavana
­voimana vuosia toiminutta a­ vustajaansa.
(Kuva Raili Vihavainen)
Sauna 2/2010 32
Kesätapahtumia
Saunamatkoja intomielisille savusaunan löylyjä kaihoaville
Heinäkuun alussa 02.07.10 ja 05.7.10 Rymättylän HERRANKUKKAROn saunat lämpiävät Saunaseuran jäsenille. Lähdemme Helsingistä klo 13.00 ja saavumme Rymättylään klo 15.00. Omin
avuin pääsee mukaan saunomaan. Saunat odottavat 16.00-19.00. Saaristolaispöytä on katettu
19.00-21.00 ja paluu Helsinkiin myöhään illalla. Isäntänä Pentti-Oskari Kangas.
Vöyrin Maksamaan saaristotila VARPPI on ohjelmassa 04-05.07.2010 ja 11-12.07.2010.
Varppi on Vaasan pohjoispuolella, 40 km Kokkolan suuntaan ja sitten Kaitsorista Österön tietä
25 km. Mallassauna on lämmin klo 18.00 ja saunan jälkeen illallinen. Yöpyminen saaristotilalla.
Aamiaisen jälkeen klo 10.00 ms.Triton aluksella kuuden tunnin risteily saaristossa, matkalla ruokailu ja kahvitus. Isäntänä Jussi Mendelin.
JOKEN SAVUSAUNA Kesälahden Aittoniemessä.27.07.2010 ja 04.08.2010. Helsingistä lähdetään noin klo 12, saunailta ja ruoka odottavat klo 16.00. Isäntänä Jouko Nuutinen. Majoitus
Joken luona tai läheisessä majatalossa.
SAUNASAARI Helsingin edustalla 24.07.2010 ja 25.09.2010. Iltapäiväretki Cardinal Marinen
vesibussilla kauppatorilta saariston saunamaailmaan. Isäntänä Rainer Hanhilahti.
YLÄ-VOLGAN savusaunat 22-29.08.2010. Kansainvälinen savusaunaklubi Leo Baskinin matkassa.
Sauna Osuuskunnan matkat jäsenten vieraaksi ovat todellisten saunan ystävien hyvässä seurassa
tehtyjä matkoja. Parhaisiin saunakohteisiin tutustuminen on kiinnostanut osanottajia ja tyytyväisiä
ovat olleet vieraat ja isännät.
Ilmoittaudu matkoille www.ticketnet.fi kautta tai 050-2774 matti.kivinen@iki.fi
Kuumaa huumaa - Meripäivien suuri saunatapahtuma
­Kotkan kauppatorilla 29.7.-1.8.2010
Parttia Oy, Saunaseura Kipakka ja Kotkan kulttuuriasiainkeskus laittavat yhdessä tulta pesään uuden kesätapahtuman luomiseksi Kotkan Meripäiville. Meripäivien tapahtuma-alueeseen kuuluvalle Kotkan kauppatorille valmistuva saunomisen suurtapahtuma esittelee saunoja, saunomista
ja rikasta suomalaista saunaperinnettä monesta eri näkökulmasta.
Saunafestarialueelle parkkeeraa myös Saunarekka www.saunarekka.fi, päät kääntävä ajoneuvoyhdistelmä, joka on pituudeltaan 17 metriä. Saunarekka on aito suomalainen puulämmitteinen pyöröhirsisauna, jossa on myös kabinetti ja vilvoittelutilat. Saunarekasta saunojat pääsevät
­vilvoittelemaan kylpytynnyriin, www.meripaivat.com.
Ikaalisten Saunafestivaali 16.7.-18.7.2010
www.ippnet.fi/loylynlyojat
Kuopion asuntomessut 16.7.-15.8.2010
www.asuntomessut.fi/kuopio
Sauna 2/2010
33
Saunakulttuurin
­kolmimiljoonainen
suurvalta
Kiinan ja Yhdysvaltain suurlähettiläät saapuivat
kunniaksemme löylyvieraiksi Vaskiniemen Saunataloon
huhtikuussa. USA:n lähettiläs onkin seuramme jäsen,
kovakuntoinen saunoja ja uimari. Meitä isäntiä oli paikalla seuran johtokunnasta ja ulkoministeriöstä. Kun
tuli vuoroni toivottaa vieraat tervetulleiksi, rohkenin
todeta paikalla olevan kolme suurvaltaa. Myönsin,
että korkeiden vieraiden kotivaltiot päihittävät Suomen
useissa lukumäärissä. Mutta yhdessä luvussa on Suomi ylitse vieraidemme ja kaikkien muidenkin.
Saunojen määrästä maassamme olimme näet juuri saaneet tuoretta tietoa Tilastokeskuksesta. Rekisteröityjä saunoja eli rakennusluvan saaneita tai muuten kirjoissa ja kansissa olevia
on tänään 2,8 miljoonaa kappaletta. Tämän luvun ulkopuolelle jäävät ns. hissun kissun pystytetyt saunat. Ne nostavat kokonaisluvun arviolta 3 miljoonaan.
Nuo ällistyttävät luvut pystytään ynnäämään maamme noin 600.000 vapaa-ajan asunnon,
kerros-, omakoti- ja rivitalojen sekä taloyhtiöiden ja eräiden yritysten ja julkisten rakennusten
saunoista. Uusia asuntoja rakennettaessa on jo pitkään sauna kuulunut vakiovarustukseen
siinä missä keittiökin. Suurlähettiläät hyväksyivät protestoimatta Suomen nimittämiseni saunakulttuurin ja -perinteen suurvallaksi.
Sinulle, suurvallan sauna-aatteen edustajalle, on täytettäväksi, irrotettavaksi ja postitettavaksi tämän lehden keskiaukeamalla jäsenkyselymme. Kysymme aluksi yhteystietosi sähköpostiosoitettasi myöten, sillä haluamme monipuolistaa ja nopeuttaa viestintäämme. Tämä ei
tarkoita, että hukut viesteihin vaan että saat ajoittain Saunaseuralta saunaharrastustasi palvelevia tiedotteita ja kaikki antamasi tiedot pysyvät visusti Saunaseurassa.
Jäsenkysely on osa jäsentietojärjestelmämme uudistamista. Otamme käyttöön uuden, entistä monipuolisemman jäsenrekisteriohjelman, johon lähettämäsi tiedot syötetään. Jäsenrekisteri puolestaan keskustelee Saunatalon uudistettavan kassajärjestelmän kanssa. Uudistuksista
kouraan tuntuvana osoituksena saat syyspuolella muovisen jäsenkortin, jonka toiminnoista ja
mahdollisuuksista kerromme sittemmin.
Kiitän sinua jo etukäteen vastauksistasi kysymyksiin. On selvää, että mitä enemmän ja
perusteellisempia vastauksia saamme, sitä paremmin pystymme toimintamme suuntaamaan ja
palvelemaan jäsenistöämme.
Tärkeää: vastaa keskiaukeaman
Maittavia ja levollisen pitkiä kesälöylyjä!
jäsenkyselyyn, kiitos!
Jäsennumerosi muuttuu ja
saat Saunaseuran jäsenkortin.
Kristian Miettinen
PS: Huomaathan ilmoituksesta lehdessämme, että
nyt on mahdollista lahjoittaa Saunaseuran Saunarahastoon. Saunarahasto kaipaa resursseja
saunakulttuuriin ja -tutkimukseen. Lahjoitusinstrumentteja on monia, ja jos haluamasi tapa ei
ole luettelossa, ota yhteys minuun: tj@sauna.fi
Sauna 2/2010 34
LAHJOITA SUOMALAISEEN
SAUNAAN
Lahjoita Saunarahastoon
Suomen Saunaseuran Saunarahasto tukee suomalaisen saunaperinteen säilyttämistä
ja saunaan liittyvää tutkimus- ja kulttuurityötä. Työkenttä on laaja ja jatkuva, vaatii
pitkäjänteistä, suunnitelmallista toimintaa ja kysyy melkoisesti varoja. Työsarkoja ovat
esimerkiksi
• saunaperinteen tallentaminen
• saunatiedon jakaminen
• saunarakentamisen neuvonta
• saunan terveysvaikutuksien selvittäminen
Kutsumme Sinut rakentamaan Saunarahastoa
Muistamalla merkkipäivänäsi
Kukka- ja muiden lahjojen sijaan voit pyytää juhlavieraitasi lahjoittamaan Saunarahaston tilille
155530-112137.
Pyydä juhlavieraitasi merkitsemään pankkisiirtonsa
viestikenttään nimesi ja merkkipäiväsi, esimerkiksi
Sasu Saunoja 60 v.
Saat luettelon onnittelijoistasi, kun ilmoitat merkkipäivästäsi Saunarahastolle ennen juhliasi sähköpostitse
osoitteeseen: saunarahasto@sauna.fi tai soittamalla
010 439 5600 arkisin klo 11-15.
Mikäli merkkipäivälahjoitusten summa on vähintään
1 000 euroa, saat muistoksi ja kiitokseksi Löylynhenkipatsaan.
Tekemällä kertalahjoituksen tai testamenttilahjoituksen
Voit lahjoittaa Saunarahastoon haluamasi kokoisen
summan kerralla tai erinä. Mikäli haluat ennen lahjoituspäätöstä keskustella lahjoituksestasi tai tutustua
Saunarahaston toimintaan, ota yhteys puhelimitse tai
sähköpostitse.
Saunarahaston testamenttiohjeet auttavat sinua
tekemään lahjoituksen testamentilla. Ohjeet voit tilata
puhelimitse tai sähköpostitse.
Ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi
Kuukausilahjoittajana voit valita summan, jonka haluat
lahjoittaa. Lahjoitus veloitetaan tililtäsi valintasi mukaan
joko kuukauden 1. tai 15. päivänä. Kuukausilahjoitus on
vaivaton tapa varmistua, että Saunarahasto saa säännöllisen tukesi. Kysy lisätietoja kuukausilahjoituksesta ja
suoraveloituksesta.
Tervetuloa lahjoittajaksi Saunarahastoon!
Lisätietoja saat Saunaseuran toimistosta 010 439 5600
arkisin klo 11-15 tai sähköpostitse tj@sauna.fi
SUOMEN SAUNASEURA
SAUNARAHASTO
Lämmittäjän palsta
Aloittelin tämän tarinani aamulla seitsemän aikoihin keskiviikkona, helatorstain aattona. Kerroin kevään tulosta ja lintuhavainnoista, saunojen lämmityksen hetkistä talven mentyä ja mitä
kaikkea sitä on tapahtunut uusine saunoineen. Olin päässyt jo tovin eteenpäin, kun päivä sai
ihan uuden rytmin ja juttukin sai ihan toisenlaisen hahmon.
Aamulla yhdeksän maissa Tommi Lönnrot toi taas ohjelman mukaan 12 kuutiota kuivaa
koivuhalkoa. Kahdestaan purettiin kuorma ja pinottiin halot kärryihin, kohtalaisen kuntouttavaa, ei tarvitse meikäläisen mennä kuntosaleille kuntoaan kohentelemaan. Kun talkookahvit
oli juotu ja Tommi jatkoi puuntoimituskierrostaan kaupungille, menin oma pikkupuutarhani
reunalle mietiskelemään kuinka toteuttaisin pikku terassin kesäiltojen viihtymispaikaksi Arjalle ja minulle. Tunsin nenässäni tervaksisen savun hajun. Mietin, joku polttaa roskia jossakin
lähellä, vieras savun haju. Mittailin ja pähkäilin terassin muotoa kunnes yhtäkkiä takaraivossa
hälyytyskello pärähti soimaan – ei täällä kukaan voi roskia polttaa - tämähän on kaupungin
puistoaluetta.
Terassin mittailu sai jäädä, kiersin saunat ja nuuhkin kuin ajokoira jänön perässä. Ei tulta
ilman savua, mutta saunat lämpenivät ihan normaalisti. Vierasta savua ei saunoissa ollut, rakennuksen ulkopuolella savun haju tuntui kuitenkin edelleen. Haukansilmät avuksi ja huomasin
savusaunojen kattotiilien lomasta vienosti leijuvan savukiehkuran. Vieras savu vieras paikka
– hälyytys, sauna palaa mutta missä palopesäke on?
Nelosen ja viitosen paloluukku eivät tuoneet tulosta, siis kolmonen. Paloletku käteen ja
letkun veto katolle ja kolmosen savuluukku auki. Tilassa oli niin paljon savua, ettei mitään
näkynyt. Palosuutin hyökkäyssuihkulle ja savun pesu alkoi. Hetken kuluttua savu hälveni sen
verran että pääsin itse tilaan ja tonkimaan villoja pois ja sammuttamaan kytevää kattorakennetta. Kädessä kävi pari kertaa kännykkä ja hätänumerokin oli jo valittuna mutta joku kumma
vaisto ja rajaton luottamus omiin kykyihini sai jatkamaan tulentorjuntaa yksikseni. Tie jonka
valitsin ei tuntenut paluuviittaa. Hommaa ei voi keskeyttää sillä kun rakenteita purkaa niin
palo voi roihahtaa täyteen roihuun saatuaan happea. Vettä, purkua, vettä, purkua ja kurkkua
raastavaa kytevän puun käryä, huh huh. Puolitoista tuntia pakkotahtista purkamista ja tonni
vettä pysäytti hyvin alkaneen palon. Kolmonen tosin meni hieman huonoon kuntoon katon
romadettua alas lauteille. Eipähän kärynnyt enää.
Jokin muistutti varsinaisesta työstäni ja eipä muuta kuin saunat saunomiskuntoon. Ukko
musta kuin hottentotti pääsi pesulle. Illalla ensimmäisen, ansaitun huurteisen jälkeen tämä
saunalyhty oli sammumispisteessä. Lihakset kipeinä ja käsivarret kirvellen runsaasta villan
käsittelystä mietin miten tämän kertoisin lapsenlapsilleni.
Päivä oli ollut lämmin, kesän ensimmäinen päivä, kuusi haarapääskyä kaarteli saunojen yllä ja
olo oli raukea.
Kolmosen hattupäät olivat hieman kitkeriä kun heidän lempisaunansa ei ollut täydessä iskussa, mutta kyllä se vielä lähiviikkoina pelittää. Edellisestä kolmosen kärähdyksestä olikin kulunut
jo yli kolmetuhatta lämmityspäivää joten tilastotappiohan tämä vain oli eikä etusivun uutinen.
Hyvää kesää kaikille
Lämmittäjä/sammuttaja
Seppo Pukkila
Sauna 2/2010 36
Jäsenkortti
Saunaseuran jäsenille on päätetty hankkia jäsenkortti. Jäsenkorttihankinta lähti liikkeelle
siitä, että seurallamme ei ole omaa kassajärjestelmää ja toimiakseen kassa tarvitsee tiettyjä
jäsentietoja. Kassajärjestelmä tukeutuu nyt pitkälti keittiöyrittäjän kassatoimintoihin. Muut
siihen liittyvät toiminnot ovat manuaalisia ja siten turhaa aikaa vievää. Lisäksi moni asia saunomistapahtumista jää nyt selvittämättä vaikka tieto olisikin käsin kaivettavissa.
Kortteja on lompakossa monella liikaakin, mutta ainakin aluksi tulee jokaiselle jäsenelle oma
kortti. Kortin unohtuminen kotiin ei estä ilmoittautumista saunaan, jos muuten pystyy todistamaan henkilöllisyytensä ja jäsenyys on voimassa.
Jäsenkortti näytetään kassalla ilmoittauduttaessa. Ainakaan aluksi emme lisää päätettä sisääntuloaulaan, jolla voisi itse ilmoittautua. Kassajärjestelmä tarkistaa muun muassa jäsenmaksutilanteen ja mikäli jäsenmaksu on mahdollisesti jäänyt maksamatta, pitää se maksaa
ennen kuin saunomaan pääsee.
Saunominen ja muut toiminnot pelaavat kuten ennenkin. Esimerkiksi ostettaessa keittiöstä
jotakin saunomisen aikana, ei jäsenkorttia tarvita siinä vaiheessa. Saunasta pois lähtiessä
maksetaan kuten ennenkin, joko pankkikortilla tai käteisellä.
Jäsenkortit jaetaan syksyn aikana, kuitenkin aikaisintaan lokakuussa. Jatkossa seura saa tarkempaa tietoa kävijöistä ja myös jäsen saa saunomisistaan erilaisia vuositilastotietoja.
Juha Salomäki
puheenjohtaja
Kunnossapitotoimikunta
***********************************************
Saunaseuran kevätkokous 2010 nimesi
johtokunnan esityksestä seuran ansioituneet jäsenet Jaakko Joutsenlahden ja
Juhani Kataisen (vas) kunniajäseniksi.
(Kuvat Raili Vihavainen)
Sauna 2/2010
37
Tutkimus- ja kulttuuritoimikunta
tiedottaa
Tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan työ on lähtenyt vireästi käyntiin, kiitos sekä aktiivisten
jäsenten että aikaansaavan toimikunnan sihteerin eli saunaseuran toiminnanjohtajan Kristian Miettisen. Kiitos kuulu myös Saunasaurame ylimmälle johdolle, joka on sekä ymmärtänyt rahavarojen merkityksen että myös myöntänyt niitä mukavasti monipuolisen toiminnan
käynnistämiseen ja eteenpäin viemiseen.
Aikaisemmassa tiedotteessä ( Sauna 1/2010 ) mainittujen hankkeiden ohella on viritetty
noin viisi lähinnä gradu-tyyppistä opinnäytetyötä sekä tehty ehdotuksia myös muutaman
lisensiaattityön tasoiseksi tutkimukseksi. Näitä ovat lähinnä:
o saunasanasto suomalais-ugrilaisissa kielissä
o saunan kuvaaminen folkloressa Suomessa ja lähikansojen piirissä
o sauna ja uskomukset
o Helsingin saunat 1800-luvulla
o siirtokarjalaisten saunaperinne
o sauna ja hiihtourheilu.
Sokerina pohjalla on tulossa tarkka selvitys kestokysymykseen ”Paljonko Suomessa
on saunoja?” Kun tilastokeskuksen vuoden 2008 tietoihin lisätään arviot viime ja tänä
vuonna rakennetuista saunoista, viime vuosikymmenten rakennusluvattomista saunoista ja
tilastoinnin ulkopuolelle muista syistä jääneistä saunoista, ollaan kutkuttavan lähellä uutta
suuruusluokka eli 3 miljoonaa saunaa! TuKu-toimikunnan Saunaryhmä tutkii ja laskee
tilanteen ja kertoo tuloksen syksyllä.
Hyvää Saunakesää kaikille!
Tutkimusterveisin
Pekka Tommila,
arkkitehti saunaniekka
”TuKu-toimikunnan” puheenjohtaja
Saunaseura sai lahjoituksena uuteen IKI-saunaansa
kiukaan IKI Oy:ltä, laudemateriaalin ja seinäpaneelit Suomen Tervaleppä Oy:ltä sekä kuituvalot
Cariitti Oy:ltä. Puusepänliike Taito Pienimäki rakensi
ja toteutti saunan designin meidän toiveittemme
mukaisesti, lahjoitetuista materiaaleista.
Lopputulos on saanut runsaasti kiitosta.
(Kuva ja teksti Seppo Pukkila.)
Sauna 2/2010 38
Vaskiniemen jäsensaunojen
aukioloajat
kesäkuu 2010 - syyskuu 2010
Miesten saunavuorot kesäkuussa
kello
tiistai
keskiviikko ja perjantai lauantai 12.6. eli Suomalaisen saunan päivä
lauantai 19.6. 13-22
14-21
11:30 -16
11:30 -16
Naisten saunavuorot kesäkuussa
torstaisin parillisen viikon maanantai eli 14.6. kuukauden 1. lauantai eli 5.6. lauantai 12.6. eli Suomalaisen saunan päivä lauantai 19.6. 13-22
14-21
16:30-20
16:30-20
16:30-20
Huomaa
Kesätauko: 25.6. - 25.7. Juhannuksen ja saunatalon remontin vuoksi. Saunat
ovat siis auki 24.6. asti ja avautuvat taas 26.7. Kesätauon jälkeen miesten
saunavuoron pidennetty aukiolo klo 13-22 siirtyy tiistaista keskiviikoksi.
Miesten saunavuoron heinä-syyskuussa
Tiistai ja perjantai
Keskiviikko
Heinäkuun ja elokuun lauantait 31.7. - 28.8
Lauantai 4.9.
Muut lauantait syyskuussa
Naisten saunavuorot heinä-syyskuussa
Torstai
Parillisen viikon maanantait
26.7., 9.8., 23.8. ja 15.9., 6.9. ja 20.9.
Heinäkuun ja elokuun lauantait 31.7. - 28.8
Lauantai 4.9.
14-21
13-22
11:30-16
11:30-16
12-19
13-21
14-21
16:30-20
16:30-20
Suomalaisen saunan
päivänä kesäkuun 12.
Suomen liput salkoon ja
­suomalaiset saunaan!
Sauna 2/2010
39
SUOMEN SAUNASEURA RY - YHTEYSTIEDOT
Vaskiniemiementie 10, 00200 Helsinki
Toiminnanjohtaja Kristian Miettinen
Sähköposti tj(ät)sauna.fi, www.sauna.fi
Toimisto 010 439 5600
Saunat 010 439 5601
Lämmittäjä Seppo Pukkila 010 439 5602
JOHTOKUNTA
Puheenjohtaja
Lasse Lehtonen, 040 703 7627
lasse.lehtonen(ät)hus.fi
Varapuheenjohtaja
Ben Grass, 0400 601 501
ben.grass(ät)kolumbus.fi
Risto Elomaa, 040 596 4022
risto.elomaa(ät)kolumbus.fi
Heini Noronen-Juhola, 0400 611563
heini.noronen-juhola(ät)luukku.com
Sakari Oka
sakarioka(ät)gmail.com
Seppo Pukkila, 045 6772002
seppo.pukkila(ät)zepestudiot.fi
Timo Riskala, 040 501 51 72
timo.riskala(ät)hotmail.com
Kirsi Saarikangas, 040 569 1572
kirsi.saarikangas(ät)helsinki.fi
Juha Salomäki, 050 337 6459
juha.salomaki(ät)vantum.fi
Pekka Tommila, 050 368 6645
pekka.helena.arkkitehtiatelje(ät)elisanet.fi
TIEDOTUSTOIMIKUNTA
Puheenjohtaja
Sakari Oka (ks. johtokunta)
Varapuheenjohtaja
Pekka Laaksonen, 040 703 6177
pekka.laaksonen(ät)kalevalaseura.fi
Risto Elomaa (ks. johtokunta)
Lisa Mäkelä, 09 465 231
lisa.makela(ät)welho.com
Raili Vihavainen, 0400 659 249
raili.vihavainen(ät)sauna.fi
kunnossapitotoimikunta
Puheenjohtaja
Juha Salomäki
(ks. johtokunta)
Varapuheenjohtaja
Ben Grass (ks. johtokunta)
Kauko Ijäs, 09 344 3676
Juhani Katainen, 09 440 231
juhani.katainen(ät)kolumbus.fi
Esko Mäkelä, 09 465 231
esko.makela(ät)welho.com
Sulo Saastamoinen, 040 548 4995
sulo.saastamoinen(ät)welho.com
Mikko J. Salminen, 050 387 0007
mikko.j.salminen(ät)kolumbus.fi
Sauna 2/2010 Gina Sundgren, 050 593 2800
gina.sundgren(ät)ymparistosuunnittelu.com
Tuulikki Terho, tuulikki.terho(ät)welho.com
tuulikki.terho(ät)min.edu.fi
Seppo Pukkila, 010 439 5602
seppo.pukkila(ät)zepestudiot.fi
tutkimus- ja kulttuuritoimikunta
Puheenjohtaja
Pekka Tommila, (ks johtokunta)
Varapuheenjohtaja
Pekka Laaksonen, (ks tiedotustoimikunta)
Irma-Riitta Järvinen, 040 565 0020
irma-riitta.jarvinen(ät)finlit.fi
Katriina Kukkonen-Harjula, 050 3085 515
katriina.kukkonen-harjula(ät)uta.fi
Erkki Kuoppamäki, 050 431 9445
erkki.kuoppamaki(ät)kolumbus.fi
Lasse Lehtonen, (ks johtokunta)
Tarkko Oksala, 050 387 755
euli(ät)eulilights.fi
Kirsi Saarikangas, (ks johtokunta)
Antti Savela, 050 912 8060
antti.savela(ät)fi.live.com
Lasse Viinikka, 09 471 71250
lasse.viinikka(ät)hus.fi
Henkilöstö- ja palvelusopimus­toimikunta
Puheenjohtaja
Lasse Lehtonen (ks. johtokunta)
Varapuheenjohtaja
Ben Grass, (ks. johtokunta)
Ritva-Liisa Luomaranta, 0400 45 2678,
ritva-liisa.luomaranta(ät)borenius.com
Heini Noronen-Juhola, (ks. johtokunta)
Timo Riskala, (ks. johtokunta)
Kai Ritvala, 040 830 6652
kai.ritvala(ät)sisulaw.fi
sääntötoimikunta
Puheenjohtaja
Ben Grass (ks. johtokunta)
Risto Elomaa (ks. johtokunta)
Matti Kivinen, 050 2774
matti.kivinen(ät)iki.fi
Lasse Lehtonen (ks. johtokunta)
Heini Noronen-Juhola (ks. johtokunta)
Timo Riskala (ks. johtokunta)
Matti Salimäki, 040 5245 625
matti.salimaki(ät)welho.com
40
Sauna-lehden mediakortti
Julkaisija
Suomen Saunaseura ry
Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Puh. 010 439 5600
gsm 050 371 8150
kotisivu www.sauna.fi
Ilmoitusaineiston lähetys Newprint Oy:
aineisto(ät)newprint.fi
Ilmoitusten, artikkeleiden ja kuvien lähetys
päätoimittajalle aineistopäivään mennessä.
Katso päivämäärä viimeisimmän lehden
sisällysluettelosivulta.
Digitaalisten kuvien resoluutio väh. 300 dpi.
Päätoimittaja
Raili Vihavainen
Suomen Saunaseura ry
0400 659 249
lehti(ät)sauna.fi
Levikki Painos 4000 kpl
Lehden koko
B5
Painopinta-ala 173 x 247 mm
Palstaluku 2
Palstan leveys 73 mm
Palstan korkeus 220 mm
Ilmoitushinnat (ilman ALV:a)
takakansi
1200,00
sisäkannet
900,00
1/1 s. 750,00
1/2 s. 600,00
1/4 s. 400,00
1/8 s. 200,00
Ilmoituslaskutus: Suomen Saunaseura ry
Ilmestymisaikataulu 4 numeroa vuodessa:
maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa.
Lehden luonne: jäsenlehti,
puolueeton sauna-alan julkaisu.
Ilmoitusmyynti
Toiminnanjohtaja
Kristian Miettinen
010 439 5600, 050 371 8150
tj(ät)sauna.fi
Painopaikka
Newprint Oy
PL 2, 32201 Loimaa
Puh. 02 437 4500
Fax. 02 763 1560
Sauna-lehti löytyy myös
Saunaseuran kotisivuilta
www.sauna.fi
Kirjoita, kuvaa, piirrä Sauna-lehteen!
Sauna-lehti toimii saunan lämminhenkisenä äänenkannattajana.
Lehti ottaa vastaan mielenkiintoisia saunaan liittyviä juttuja ja/tai vinkkejä
hyvistä aiheista. Myös hyvät sauna-aiheiset valokuvat ja piirrokset ovat tervetulleita. Onko sinulle jäänyt mieleen erikoisia saunoja tai sau­n omis­kokemuksia?
Sauna-lehden kirjoitussarjassa ”Saunoin täällä” voit kertoa niistä.
Oletko saunottanut ”eksoottisia” tai muuten mielenkiintoisia saunavieraita­ Saunaseuran saunoissa? Kirjoitussarjassa ”Saunavieras” voit
­kertoa vieraittesi elämyksistä Vaskiniemen saunoissa.
”Lukijan saunakuva”-sivulla esitellään lukijoiden mieluisia saunakuvia ­
saunakokemuksista ja -muistoista niihin liittyvine lyhyine kuvauksineen.
Lähetä lyhyt kertomuksesi (liuska, pari) Sauna-lehteen kuvien kera.
(Digitaalisten kuvien ­resoluutio vähintään 300.)
Palkkioksi jutuista, vinkeistä, kuvista, piirroksista ym. saat saunalippuja.
Jutun ja muun aineiston voit toimittaa suoraan päätoimittajalle ­s ähköpostitse:
lehti(ät)sauna.fi tai postitse: Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Tiedustelut Raili Vihavainen puh. 0400 659 249 tai sähköpostitse.
Julkaisuehdot
Sauna-lehden toimitus päättää julkaistavasta aineistosta ja sen julkaisutavasta. Sauna-lehti ei tarkista lähetettyjen kirjoitusten tietojen oikeellisuutta vaan lähettäjä vastaa niistä. Tietojen lähettäjä
on vastuussa myös siitä, että hänellä on tekijänoikeuden haltijan lupa julkaista myös artikkelin
mahdollisena oheismateriaalina olevat kuvat tai kuviot Sauna-lehdessä. Tarjottu tai tilattu aineisto
julkaistaan sillä ehdolla, että lähettäjä antaa Saunaseuralle siihen rajoittamattoman julkaisuoikeuden
seuran omissa julkaisuvälineissä. Saunaseura ei vastaa Sauna-lehdelle pyytämättä lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta.
Sauna 2/2010
41
LAATU, PALVELU,
ASIANTUNTEMUS
Saat Newprintistä
kaikki painotyöt ja palveluketjun
– aina asiantuntijoidemme
konsultaatiota myöten.
RAISIO
Tuijussuontie 1
21280 Raisio
Puh. 02 437 4500
Fax 02 438 9994
LOIMAA
Kartanomäenkatu 4
32200 Loimaa
Puh. 02 7437 4500
Fax 02 763 1560
VANTAA
Myllynkivenkuja 4
PL 29
01621 Vantaa
Puh. 0400 239 569
Tarkkuutta myös
yksityiskäyttöön
Dr
Dräger Alcotest 3000 on ehdottoman
ja luotettava alkotesteri
ttarkka
ar
edullisempaan hintaluokkaan. Laite
ed
onkin suunnattu yksityishenkilöille,
on
jotka haluavat itse saada entistä
jot
luotettavampaa tietoa veren
luo
alkoholipitoisuudesta.
alk
Maahantuoja:
Myynti: Hyvin varustetut autoalan liikkeet ja Dräger huoltopisteet. Lisätietoja: www.kaha.
T
n ttööiittää,,
pään
puuuusseep
muukksseellllaa p
n kkookkeem
deen
5 vvuuood
25
mee 2
mm
Teeeem
ssiissuussttuukkssiiaa,, hhuuoon
miissttaa,,
nttaam
diissrraakkeen
ntttteejjaa,, uuuud
moon
neeiissttoorreem
ssaauun
euuttuukkssiiaa.. SSeekkää
naattoottte
niitttteelluujjaa sseekkää ssaauun
nn
naassuuuun
m
miissttaa
nttaam
n lliiiittttyyvvääää rraakkeen
puuuuhhuun
muuuuttaa p
mooiissttaa m
nm
neen
moon
aassiiaakkkkaaiid
n..
muukkaaaan
nm
deen
n ttooiivveeiid
deen
K
naasseeuurraan
meerrkkiikkssii ssaauun
mee oovvaatt eessiim
mm
Käässiiaallaaaam
n
naan
n iikkiissaauun
ssiissuussttuuss,, SSaallm
n
piin
mp
Kaam
naatt,, K
n ssaauun
nttaakkeesskkuukksseen
n lliiiikkuun
miissaaaarreen
kkeesskkuukksseen
naaaa..
6 ssaauun
96
n9
Jos olet kiinnostunut toiminnastamme ota yhteyttä.
T
määkkii
nm
Piieen
Taaiittoo P
P
ntyyöö P
pään
Puuuusseep
Oyy
nO
neen
Peehhkkoon
Puh: 09- 8776490 Fax: 09 – 2788 130
G
m
maaiill..ccoom
@hhoottm
pooyy@
pssttp
maaiill:: p
-m
E4E
04
40
24
32
03
50
–5
0–
40
04
M:: 0
GSSM
Juha Nirkko (toim.)
Sauna
Pieni perinnekirja
Myös mainio
lahjakirja!
Sympaattinen opas saunottaa lukijan läpi
elämänkaaren. Kirja perehdyttää muun muassa
vihta- ja vastakulttuurin eroihin ja on avuksi niin
saunan rakennuspaikan kuin lämmityspuidenkin
valinnassa. Lempeä lisälöyly yllättää ja lämmittää
myös asiaan perehtyneet saunanystävät. 24,–
www.finlit.fi/ kirjat
Kirjamyymälä, Mariankatu 3, Helsinki • p. 0201 131 222
beach Volley Saunajakkara ”Käpy”
www.karhu.fi/varusteet