Kuusen kasvatus s. 4 Kuusen kasvatus s. 4
Le ht i s i n u l l e m ets änomistaja Syksy Kuusen kasvatus s. 4 Hirvi, kutsumaton vieras 16 taimikossa s. 18 1 H a r ve st i a 2 0 1 0 SISÄLTÖ HARVESTIA Metsänomistajan lehti - Syksy 2010 Pääkirjoitus 3 Kuusen kasvatus 4 Kaikki metsät uudistetaan kuuselle 6 Puuta laatupaperiin 8 Parasta laatua koivukuidusta 11 Jokaisella puulla on oma tarinansa 14 Mikkelissä toiveena tasainen puukauppa 16 Hirvi - Kutsumaton vieras taimikossa 18 Harvennusmetsien ennakkoraivaus kannattaa 22 Metsä kasvaa hyvin kuivatetulla merenpohjalla 23 ”Ma oksalla ylimmällä” 26 HARVESTIA OY Isältä pojalle 30 on Myllykoski Oyj:n ja Powerflute Hankintaesimiehet 32 Oyj:n yhteinen puunhankintayhtiö Puumarkkinabarometri 34 ja sen toiminta käynnistyi kesällä Kiitos palautteesta! 35 2008. Harvestia Oy hankkii omistajayhtiöidensä Myllykoski Paperin ja Savon Sellun tehtailla käyttämän puuraaka-aineen. Lisäksi yhtiö hankkii puuta yhteistyökumppaneilleen. Harvestia ostaa puuta pääasiassa Järvi-Suomen ja eteläisen Suomen alueella pysty- ja hankintakaupalla. Käy katsomassa Harvestian uudet internet-sivut osoitteessa www.harvestia.fi 2 H a r ve st i a HARVESTIA Harvestia Oy:n lehti metsänomistajalle. Päätoimittaja: Liisa Raki, Harvestia Oy Toimituskunta: Harvestia Oy Harri Koskinen Tuomo Oksanen Kari Salonen Ari Sirviö Kari Wuolijoki Myllykoski Oyj Anna-Leena Terhemaa Painopaperi: paperi MY BRITE matt 80g, Myllykoski Paper kansilehti Galeri Art 130 g, M-real Oyj Ulkoasu ja taitto: Susanna Muurman Painopaikka: ScanWeb Oy, Kouvola Painosmäärä: 64 100 kpl P Ä Ä K I R J O I T U S Kaikilla puutavaralajeilla on hyvä kysyntä Puukaupan tekoon on nyt poikkeuksellisen hyvät edellytykset. Myyjillä sekä ostajilla on halua ja yritystä saada pyörät pyörimään vilkkaasti metsissä. Alkuvuosi oli vielä hiljaiselon aikaa puukaupassa, mutta kevään ja kesän myötä kaupankäynti, hakkuut sekä toimitukset tehtaille ovat lisääntyneet tasaisen varmasti. Kaupankäyntiä vauhdittaa metsänomistajille myönnetyt verohelpotukset. Loppuvuoden aikana tehtävien puukauppojen tulo on verovapaata vielä 25 %:n osalta, kunhan hakkuut on tehty ensi vuoden loppuun mennessä. Tämä kannattaa hyödyntää, sillä tämä veroetuus poistuu vuoden lopussa. Nyt on kysyntää kaikilla puutavaralajeilla. Sahojen tuotantomäärät ovat piristyneet ja päätehakkuilta kertyvillä tukeilla on hyvä menekki. Sellutehtaat käyvät täysillä ja paperitehtaillakin käyntiasteet ovat parantuneet hiljalleen. Siten myös kaikilla kuitupuilla on kysyntää ja harvennushakkuiden tekoon on loistavat edellytykset. Energiapuiden käyttömäärät ovat kasvavia ja hankintatavoitteet mittavia. Nyt kannattaa hyödyntää tämä historiallinen hetki. ”Momentum” on nyt kohdallaan. Toivottavasti tämä myönteinen tilanne jatkuu pitkään. Harvestia ostaa kaikkia puutavaralajeja. Pyrimme hankkimaan tehtaille toimitettavat puut Suomesta, kuten olemme aiemminkin todenneet. Kuluva vuosi on ollut suotuisa metsätöiden kannalta. Vanhanajan talvi pakkasineen ja lumineen antoi hyvät edellytykset talvileimikoiden korjuulle, eikä vanhoja talvileimikoita jäänyt suuremmin odottamaan korjuuta. Kevät- ja kesäkauden kuivat kelit ovat suuressa osassa maata suosineet edelleen hakkuiden ja kuljetusten onnistumista. Ostetut leimikot saadaan siten nopeassa tahdissa korjuuseen ja puut mitattua. Siten metsämaksutkin tulevat metsänomistajan tilille nopeasti. Tuoreimmissa metsien inventointituloksissa on nähtävissä, että hakkuumääriä on mahdollisuus kasvattaa reippaasti aiempien vuosien tasosta. Suurimmat lisäysmahdollisuudet ovat harvennushakkuiden määrissä, mutta päätehakkuissakin on nostopotentiaalia. Useassa maakunnassa kasvatushakkuiden määrät voidaan jopa tuplata. Nyt kun puulla on kysyntää, voidaan taas vakavasti nostaa esille kansallisen metsäohjelman tavoite lisätä kotimaan vuotuisia hakkuumääriä pysyvästi 10-15 miljoonaa kuutiota. Tämän tavoitteen toteuttamisella poistuu monta taantuman mukanaan tuomaa ongelmaa. Samalla varmistetaan ja luodaan toimintaedellytyksiä tulevaisuuteen. Pekka Kauranen toimitusjohtaja HHar arve vest sti ai a 33 K U U S E N K A S V A T U S Kuusen kasvatus Kuusen uudistaminen onnistuu parhaiten mätästämällä ja paakkutaimilla istuttamalla. Paras tuotto kuusikossa saavutetaan, kun varhaisperkaus ja taimikonhoito tehdään ajallaan sekä kuusikko harvennetaan kaksi kertaa kiertoajassa. Kuusikon uudistaminen Kuusen uudistaminen onnistuu varmimmin avohakkuun ja istutuksen kautta. Parhaisiin tuloksiin on päästy, kun istutusta edeltävä maanmuokkaus on tehty mätästämällä ja alavilla mailla sekä veden vaivaamilla mailla huolehtimalla ojituksesta mätästyksen yhteydessä. Istutus tapahtuu nykyisin lähes yksinomaan paakkutaimilla ja avojuuritaimille ominaisesta vuoden kaksi kestävästä juromisvaiheesta on päästy eroon. Kasvuun lähtö on yleensä hyvä etenkin silloin, kun istutus tehdään kesällä. Kesäistutuksen etuna kevätistutukseen verrattuna on lämmin maa. Lämpimässä maassa istutustaimen juuristo alkaa välittömästi kehittyä ja toimia. Aikaisin keväällä maat ovat kylmiä ja pahimmassa tapauksessa jopa jäässä. Tällöin istutetun taimen juuristo ei kykene kunnolla toimimaan ja taimelle muodostuu nestehukka. Kuusen suosio metsänuudistamisessa on ollut viime vuosikymmeninä suuri, sillä lähes 90 prosenttia istutuksista on Kuusen varhaisperkaus tehdään muutaman vuoden kuluttua istuttamisesta. Varhaisperkauksessa poistetaan kuusen kasvua haittaavat lehtipuut noin 1-1,5 metrin etäisyydeltä kuusen taimesta. Tällä kohteella on tehty varhaisperkaus. 4 H a r ve st i a K U U S E N taimikoissa, voidaan pyrkiä lievään, 10 – 30 prosentin rauduskoivusekoitukseen metsikön tuoton siitä millään tavalla kärsimättä. Koivut saavat olla hieman kuusia pidempiäkin; aikaa myöten kuusi kyllä saavuttaa koivun. Kuusi – kiitollinen harvennettava Kuusen uudistaminen onnistuu parhaiten, kun mätästämällä muokattuun maahan istutetaan kuusen paakkutaimet. toteutettu kuusella. Tämä merkitsee sitä, että kuusta on istutettu liian karuillekin maille. Samoin kuusta on istutettu maannousemasienen vaivaamille uudistusalueille. Näiltä osin kuusen istutusta ei voida aina pitää täysin perusteltuna. Karuille maille kannattaisi istuttaa mäntyä ja maannousemasienen vaivaamille maille rauduskoivua. Kuusen luontainen uudistaminen on usein vaikeaa ja epävarmaa. Parhaiten se onnistuu soilla ja sellaisilla kangasmailla, joissa uudistuskypsä metsä on sekametsää. Tällöin varsin usein ennen päätehakkuuta metsikköön muodostuu kasvatuskelpoinen alikasvos, josta hakkuin vapauttamalla voidaan saada kehittymään uusi metsä. Taimikonhoito – metsänkasvatuksen tärkein työvaihe Mikäli kuusikossa taimikonhoito jää tekemättä, tietää se 10 – 15 prosentin tulonmenetyksiä kiertoajan aikana ja hakkuista saatavien tulojen siirtymistä noin 10 vuodella eteenpäin. Taimikonhoidon viivästyminenkin merkitsee aina tulojen menetyksiä ja varsin usein taimikonhoidon kustannusten merkittävää nousua. Taimikonhoitoa ei siis kannata siirtää eikä laiminlyödä. Kuusikon ensiharvennus tulisi tehdä, kun metsikkö on saavuttanut noin 13 – 15 metrin valtapituuden. Tässä vaiheessa kuusikon kasvu on kaikkein voimakkainta, hyvillä mailla yli 15 m3/ha/vuosi. Tässä kehitysvaiheessa harvennushakkuussa kasvamaan jätetyt puut pystyvät reagoimaan hyvin vapautuneeseen kasvutilaan ja kuusikon järeyskehitys kiihtyy. Kuusikon toinen harvennus on ajankohtainen 10 – 15 vuoden kuluttua ensiharvennuksesta. Kun taimikonhoito ja ensiharvennus on tehty ajallaan, saadaan toisessa harvennuksessa merkittävästi jo tukkipuuta. Kahden harvennuksen ohjelma on liiketaloudellisesti kannattavin. Kolmas harvennus on turha, koska jäljelle jäävät puut eivät enää kykene lisäämään kasvuaan niin paljon, kuin hakkuussa poistettujen puiden kasvu on ollut ennen hakkuuta. Siksi metsikön kasvu hakkuun seurauksena taantuu. Kuusikon harventaminen on kuitenkin siinä mielessä haasteellista, että kuusen juuristo on pinnallinen ja kuusi saa helposti lahovian. Kuusi on altis myös myrsky- ja lumituhoille, joten liian voimakkaat harvennushakkuut ovat riski metsikön kehitykselle. Paras ajankohta kuusikoiden harventamiselle on yleensä keski- ja lopputalvi K A S V A T U S maan ollessa jäässä ja keskikesä metsämaan ollessa kuiva ja kantava. Keskikesällä monitoimikoneen hytistä on paljon parempi näkyvyys kuin talven pimeinä päivinä, minkä ansiosta poistettavien puiden valinta metsänhoidollisin kriteerein onnistuu paremmin. Kesällä tehtävän harvennushakkuun edellytys on huolellinen työ ja ajouraverkoston hyvä havuttaminen sekä kantokäsittely juurikäävän lisääntymisen estämiseksi. Viime vuosina Etelä-Suomen talvet ovat sääoloiltaan olleet hyvin vaihtelevia ja kuusikon harvennushakkuiden kannalta vaikeita. Sen sijaan keskikesät ovat olleet kuivia ja harvennushakkuiden kannalta suotuisia. Kuusikoiden kesäharvennuksia on siksi perusteltua lisätä. Jatkuva kasvatus Metsänkasvatusohjeisiin on lisätty metsänkasvatusvaihtoehtoja. Uusin metsänkäsittelymenetelmä on jatkuva kasvatus eli peitteinen metsätalous. Mitä on jatkuva kasvatus? Terminä jatkuva kasvatus ei kerro, mitä metsälle tehdään ja miten metsää hakataan. Jatkuva kasvatus kuvaa, että metsässä on käynnissä sekä pienialaista metsän uudistamista että puuston kasvatusta samanaikaisesti. Koska jatkuvan kasvatuksen metsät vaihtelevat puustoltaan, on myös hakkuiden kuvaaminen yksiselitteisesti ohjeissa ilmeisen vaikeata. Ajan myötä, jos jatkuva kasvatus osoittautuu toimivaksi metsänkäsittelymenetelmäksi, myös ohjeet tulevat täsmentymään. Yleinen käsitys on, että jatkuva kasvatus onnistuu parhaiten kuusivaltaisissa metsissä ja puhtaissa kuusikoissa. • Kuusen taimikonhoidossa on kaksi työvaihetta: varhaisperkaus muutaman vuoden päästä istuttamisesta ja varsinainen taimikonhoito noin 3 – 5 metrin pituisessa taimikossa. Taimikonhoidossa, kun se tehdään 3 – 5 metrin pituisissa Kuiva kesä on otollinen ajankohta kuusikon harvennuksille. Kesäaikaisen harvennushakkuun edellytyksiä ovat huolellinen työ ja ajouraverkoston hyvä havuttaminen sekä kantokäsittely juurikäävän lisääntymisen estämiseksi. H ar ve st i a 5 K U U S E N K A S V A T U S Multatöyryn tilalla Padasjoella Kaikki metsät uudistetaan kuuselle ”Onnistuneen kuusen kasvatuksen edellytyksiä ovat oikea kasvupaikka, heinän torjunta, varhaisperkaus sekä oikea-aikainen taimikonhoito ja ensiharvennus”, korostaa metsäteknologian professori Pentti Hakkila. Hakkilan näkemys kuusen kasvatuksesta perustuu omakohtaiseen kokemukseen. Pitkän ja merkittävän metsäsektorin työuran lisäksi hän omistaa yhdessä sisarustensa kanssa vajaan kolmensadan hehtaarin metsätilan Padasjoen Kasiniemellä. Hakkilan vaari osti tilan vuonna 1927. Vanhan, yksin puin luetun, metsäsuunnitelman mukaan tilalla ei ollut tuolloin ainoatakaan puhdasta kuusikkoa. ”Vaarini oli edelläkävijä metsäasioissa. Hänen toimestaan korpimetsät ojitettiin ja uudistettiin kuuselle metsänparannuslainan turvin heti 1930-luvun alkuvuosina. Kahden vuoden aikana vanhoille kaski- ja metsälaidunmaille istutettiin avojuurisia kuusen taimia kaikkiaan 130 000 kpl”, Hakkila kuvailee kuusikoiden syntyhistoriaa. Kuusen kasvatus ainoa mahdollisuus Nykyään Multatöyryn tilan puustosta jopa kahdeksankymmentä prosenttia on 6 H a r ve st i a kuusikkoa. Hakkila arvioi osuuden olevan viidentoista vuoden kuluttua lähes sata prosenttia. ”Metsä uudistetaan sataprosenttisesti kuuselle”, kertoo Hakkila. Rehevien typpipitoisten maiden lisäksi tähän on Hakkilan mukaan toinenkin syy. ”Kuusen kasvatus on ainoa mahdollisuus. Koivua ja mäntyä on kokeiltu, mutta suuren hirvikannan vuoksi ne eivät kerta kaikkiaan onnistu. Tästä syystä puolukkatyypin kasvupaikallekin uudistetaan kuusta.” Hänen mielestään puhdas kuusikko ei ole mikään positiivinen piirre. ”Sekapuusto olisi ihanteellinen, mutta vasta parina viime vuonna olemme onnistuneet säästämään sekapuustoisen taimikon hirvituhoilta.” Multatöyryn tilalla kuusen kasvatus onnistuu hyvin. Juurikääpäsienen aiheuttamaa lahoa ei kuusikoissa suuremmin esiinny. Hakkila arvelee tämän selittyvän ainakin osittain sillä, että päätehakkuuiässä olevat kuusikot ovat tilalla ensimmäisen sukupolven kuusikoita. Toinen selittävä tekijä hänen mukaansa on kuusikoiden harvennusten korjuuaika. Tilan metsissä kaikki kuusikon harvennukset tehdään talviaikaan. Kysyttäessä kuusen kasvatuksesta lahon vaivaamalla, samalla paikalla kaksi tai kolmekin sukupolvea peräkkäin, on Hakkilalla näkemys asiasta valmiina. ”Jos hirviongelmaa ei olisi, vaihtaisin maapohjasta riippuen puulajia välillä. En kuitenkaan lähtisi uudistamaan metsää pelkästään lehtipuulle.” Hakkila perustelee näkemystään puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta. ”Tukkisaanto hyvälaatuisessakin koivikossa on niin paljon huonompi kuin havumetsässä. Päätehakkuuikäisessä kuusikossa tukkiosuus voi hyvin olla yli kahdeksankymmentäviisi prosenttia, kun se hyvässäkin koivikossa jää helposti alle viidenkymmenen prosentin.” Talonpoikaista varovaisuutta metsänhoitotöissä Multatöyryn tilan metsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaan. ”Varmasti pärjäi- K U U S E N < Metsäsuunnitelmaa tehtäessä metsänomistajan toiveet ja tavoitteet tulivat hyvin huomioiduksi, eikä kaikkia vanhoja kuusikoita kiirehditty uudistettavaksi heti ensimmäisellä viisivuotiskaudella. simme ilman suunnitelmaakin, mutta suunnitelma on iso apu metsäkaupan teossa”, kertoo Hakkila ja jatkaa: ”Osallistuin itse suunnitelman tekoon, joten suunnitelmassa tuli hyvin huomioitua metsänomistajan toiveet ja tavoitteet.” Tilan metsiä kierrellessä välittyy kuva hyvin hoidetuista metsistä. Hakkila tunnustaa tekevänsä kaikki mahdolliset taimikonhoitotyöt itse. Kesäasunnolla ollessaan metsään tulee lähdettyä päivittäin ja tehtyä taimikonhoitotyötä tai ennakkoraivausta ainakin muutaman raivaussahan tankillisen verran. Muutamia erityispiirteitäkin löytyy tilan metsien hoidosta. Kaikki kuusen istutusalueet mätästetään ja istutetaan parivuotiailla paakkutaimilla. Uudistusaloille kuitenkin istutetaan 2400 taimea hehtaarille ohjeellisen kahdentuhannen sijaan. Lisäksi lehtomaisen kasvupaikan kuusikot saatetaan harventaa kolme tai neljäkin kertaa kiertoajassa. ”Ei useampaan harvennuskertaan muuta syytä ole kuin tällainen talonpoikainen varovaisuus”, myhäilee Hakkila ihmeteltäessä useampaa harvennuskertaa. Sama talonpoikainen varovaisuus heijastuu hänen mukaansa myös taimikonhoitotöihin. ”Kasvamaan tulee jätettyä vähän liikaa taimia. Tosin lehtomaisella kankaalla kuusikko saa kasvaakin vähän tiheämmässä.” nesyistä en lähtisi keräämään kuusikosta energiapuuta kokorunkona vaan ainoastaan huonosti karsittuna rankana.” Hakkila näkee kannonnoston hyvänä asiana kuusen kasvatuksen kannalta. ”Kannonnosto mahdollistaa kuusen kasvatuksen useamman puusukupolven ajan lahosta kärsivilläkin kasvupaikoilla. Uskoisin, että kannonnosto pysäyttää lahon hyvin.” K A S V A T U S Hakkila näkee tärkeänä, että jatkossakin annetaan mahdollisuus metsäkoneurakointiin myös pienille yrityksille. ”Metsänomistajan näkökulmasta on tärkeää, että säilyy suora yhteys myös suorittavaan portaaseen”, toteaa Hakkila. ”Itselleni on iso merkitys sillä, että luottomies tulee hakkaamaan, eikä tarvitse murehtia hakkuujäljestä”, jatkaa Hakkila. Metsäkoneurakoitsija Eero Aarto ja ajokoneyrittäjä Eero Jalli saavat paljon kiitosta loistavasta kuusikon harvennusjäljestä. Luottomies hakkuille Viimeiset kuusikon harvennukset Multa-töyryn tilalla on tehnyt Harvestia. ”Harvestian perustaminen oli kuin taivaan lahja. Siinä vaiheessa harvennusleimikoille ei ollut muualla kysyntää, mutta Rantalan Matti tuli heti tekemään kaupat”, Hakkila kiittelee. Yhteistyön aloittamiseen vaikutti myös tutun yrittäjän Eero Aarton siirtyminen Harvestian sopimusyrittäjäksi. ”Toivoin, että Eero tulisi hakkaamaan. Urakointisopimus oli ilmeisesti vielä allekirjoittamatta, mutta Matti soitti saman tien ja varmisti Eeron mahdollisuuden hakkuuseen ennen puukaupan allekirjoittamista”, muistelee Hakkila tyytyväisenä. Puukaupan teossa Hakkila arvostaa sitä, että luottamus toimii ja sovitut asiat pidetään. ”Kaikki asiat, mitä kaupan teon yhteydessä Matin kanssa sovittiin, ovat pitäneet. Sellaisetkin asiat, mitä ei kirjoitettu ylös, on Matti tarkoin muistanut”, kehuu Hakkila Harvestian hankintaesimiestä. Suomalaiselle kuuselle käyttöä tulevaisuudessakin Pitkän linjan metsäammattilaisena Hakkila näkee Suomen tulevaisuudessakin metsämaana. ”Kyllä Suomen kuuselle aina käyttöä löytyy. Maailmasta tällaista kuusta löytyy varsin vähän.” Hakkila ei innostu uusista suuntauksista metsänkasvatuksessa. ”Niin kauan kuin minussa henki pihisee, ei tällä tilalla tulla harjoittamaan jatkuvaa kasvatusta.” Hakkila ei usko jatkuvan kasvatuksen koetuloksiin. ”Koealoilla metsänkäsittely tehdään tarkasti valikoiden ja poistettavat puut valitaan tarkkaan ja yksitellen. Käytännössä tällaista on mahdoton toteuttaa. Koealat vääristävät todellisuutta.” Hakkilan näkemys tulevaisuuden metsän kasvatuksesta on hyvin realistinen ja maanläheinen. ”Ei kannata yrittää ennustaa, mikä puu kelpaa viidenkymmenen vuoden päästä. Kasvatetaan sitä, mihin luonto antaa parhaat edellytykset.” • Kannonnosto pysäyttää lahon Hakkila on ollut eläkkeellä vuodesta 2004 lähtien. Ennen eläkkeelle jäämistään hän työskenteli Tekesin Puuenergian teknologiaohjelman johtajana VTT:llä. Hakkila tunnetaan merkittävänä metsäenergian korjuumenetelmien kehittäjänä. Hakkilan mukaan kuusikot ovat parhaita energiapuun lähteitä. ”Kuusen kannot on helppo nostaa ja hakkuutähteen kertymä kuusella on kova verrattuna esimerkiksi mäntyyn.”Energiapuun talteenottoon kuusikon nuoren metsän hoitokohteilta Hakkila suhtautuu varovaisesti. ”Ravin- Suuren hirvikannan vuoksi Multatöyryn metsät uudistetaan kuuselle. Rehevät, ravinnerikkaat maat luovat hyvät edellytykset kuusen kasvatukseen. H ar ve st i a 7 M Y L LY K O S K I Kun tehtaalle saapuu junapuuta (kuvassa), rekkoja tulee tiheään tahtiin ja puunvastaanotossa on kiireistä. Puuta laatupaperiin Myllykosken valtti paperimarkkinoilla ovat erittäin korkealuokkaiset painopaperit. Jotta voidaan valmistaa laadukasta paperia, täytyy myös raaka-aineiden olla hyvälaatuisia. Siitä johtuu, että tehtaalla seurataan tarkkaan saapuvan puun laatua. Puun laadulla on ratkaiseva merkitys paperintuotantoprosessiin ja asiakkaalle lähtevän paperin ominaisuuksiin. Laatuvaatimukset koetaan välillä tiukoiksi, mutta jokaiselle niistä on kuitenkin hyvät perusteet. Myllykoski Paperin valmistamat aikakauslehti- ja luettelopaperit valmistetaan mekaanisella hiontaprosessilla tuoreesta kuusikuidusta. Puunvastaanotosta vastaava työnjohtaja Martti Haaranen perustelee. ”Puun täytyy olla oikein katkottua, jotta se kulkee prosessissa metrin mittaisille pölleille mitoitetuissa hiomakoneissa tehokkaasti ja kaikki puumäärä saadaan hyödynnettyä. Liian ohuet rangat säleytyvät ja murskautuvat helposti prosessissa ja paksut taas ruuhkauttavat ja tukkivat kuljettimet tai hiomakoneet. Muut kriteerit vaikuttavat suoraan lopputuotteen laatuun, etenkin puun tuoreus on tärkeää hiomopuulle.” 8 H a r ve st i a Jopa sata puurekkaa päivässä Myllykosken porteista kulkee jopa 100 puutavararekkaa vuorokaudessa. Viime vuonna puuta toimitettiin tehtaalle vajaa 600 000 kiintokuutiota. Tämän vuoden käytöksi arvioidaan yli 620 000 kiintokuutiota. Paperia tästä määrästä pystytään tekemään jonkin verran alle 500 000 tonnia. Tehtaalle kaikki puu tuodaan rekoilla, tosin osa kuusikuidusta tulee junakuljetuksella Kouvolaan, josta puutavara-autot kuljettavat ne tehtaalle. Puurekka viipyy tehdasalueella alle 20 minuuttia. Pääosa tehtaan käyttämästä kuusikuidusta tulee 100 - 150 kilometrin säteellä tehtaalta ja osa junalla Keski- ja ItäSuomesta. Martti Haaranen kertoo, että tänä vuonna tullaan käyttämään myös muutama prosentti tuontipuuta. > TIETOLAATIKKO TIETOA PUUSTA JA PAPERISTA - Yhteen paperitonniin tarvitaan noin 1,4 mottia kuusikuitua. -Yhdestä paperitonnista saa lehden paksuudesta ja painosta riippuen keskimäärin 1000 - 5000 aikakauslehteä. -Yhdestä puupöllistä tulee korkealaatuista aikakauslehtipaperia nopeimmillaan noin vuorokaudessa. M Y L LY K O S K I Martti Haarasella (kuvassa taaempana) on vastuullaan puun vastaanoton ja tehtaan Harvestia-yhteistyön lisäksi työnjohtotehtäviä kuorimolla. Toni Huttunen (edessä) huolehtii puun vastaanoton operatiivisesta toiminnasta ja toimii myös Martti Haarasen ja massaosaston osastomestari Matti Lillmannin varahenkilönä hiomolla. Martti Haaranen, Toni Huttunen ja Taisto Tolvanen vastaavat myös kontrolliotantamittauksista. H ar ve st i a 9 M Y L LY K O S K I ”Tuontipuuta on tullut Virosta ja Ruotsista ja sitä tarvitaan FSC-puun alkuperäketjusertifikaatin vaatimusten täyttämiseksi. Suomesta ei saa FSC-sertifioitua puuta.” Tarkka mittausprosessi Myllykosken mittausasemalla on miehitys aamukuudesta iltakuuteen, paitsi kesällä, jolloin puun korjuun hiljentyessä ja mittausaseman lomien takia paikalla ollaan klo 6 - 14. Muuna kuin miehitettynä aikana toimitettaville ns. mitatuille erille on käytössä paino-otantamenetelmä, jossa autonkuljettajat itse tallettavat kuormatiedot Harvestia Oy:n metsäjärjestelmään perustuen ns. sähköiseen nippukaavioon. Taisto Tolvanen hoitaa puunvastaanottoa liki neljänkymmenen vuoden kokemuksella. Kurottaja siirtää puut puutavara-autosta puukentälle. TIETOLAATIKKO MYLLYKOSKI PAPERIN HIOMOKUIDUN MITTA- JA LAATUVAATIMUKSET -Tuoretta kuusikuitua -pituudet: 590 cm, 490 cm, 390 cm tai 290 cm, pienin sallittu pituus 270 cm ja suurin 600 cm -Minimiläpimitta kuoren päältä 7 cm -Maksimiläpimitta kuoren päältä 40 cm -ei lahoa, vierasaineita, vieraita puulajeja, korjuu- tai kuljetusvaurioita, kuorimisen tai hiomisen estäviä mutkia tai lenkoutta, eikä prosessia haittaavaa oksaisuutta 1 0 Ha rve st i a Kaikki toimitetut puukuormat tallennetaan Myllykoskella Harvestian MillGate vastaanottojärjestelmään. Jokainen kuorma tallentuu myös mittausaseman videotallenninjärjestelmään. Kaikki kuormat punnitaan siltavaa’assa, josta rekat ajavat mitattavaksi puun vastaanottoon. Kuormien mittauksessa käytetään vain virallisia mittausmenetelmiä. Pääosin kuormat mitataan laser-skannaukseen perustuvalla kehyskuvamittauksella (Modus 2000), varamenetelminä ovat tehdasmittaerille pinomittaus ja ns. mitatuille erille paino-otantamittaus. Tehdasmittarien laadun määrittämiseen vastaanottomittauksessa käytetään kolmeluokkaista laatuositemenetelmää. Puun laatua toimittajakohtaisesti sekä vastaanoton mittaustarkkuutta seurataan kontrolliotantamittauksin. Puuta myös pakkaseen Myllykoskella on talvella kaadettua puuta varastoitu jo usean vuoden ajan kylmävarastoon. Tämänvuotisessa kylmävarastossa pääsyä prosessiin odottaa noin 26 000 kiintokuutiota puuta; kaatotuoreena ja laadukkaana. Martti Haarasen mukaan kylmävarasto rakennettiin tammi-maaliskuussa ja se on tarkoitus ottaa käyttöön elokuun puolestavälistä alkaen, jolloin puun kokonaiskäyttömäärästä pakastepuun osuus on noin puolet. ”40 - 60 senttiin tampattua tykkilunta ja 20 - 30 senttiä haketta tiukkaan asetellun puupinon päällä pitää puun kasteluvarastoon verrattuna laadullisesti parempana”, Martti Haaranen selvittää. • S A V O N S E L L U Parasta laatua koivukuidusta Savon Sellun päivittäisenä tavoitteena on tuottaa asiakkaan kanssa sovittua laatua turvallisesti ja tehokkaasti, laitteisto maksimaalisesti hyödyntäen ja ympäristöasiat huomioiden. Laadukkaan tuotteen lähtökohtana on laadukas raaka-aine ja tasalaatuinen hake. Tasalaatuinen ja oikean kokoinen hake on ensiarvoisen tärkeää laadukkaan tuotteen valmistuksessa. Kovasen mukaan paras hake saadaan pyöreästä puusta eli kotimaisesta koivusta. Tehtaanjohtaja Juha Kovanen vastaa Savon Sellun päivittäisestä tuotannosta. ”Tuotannon perustehtävä on hyvin yksinkertainen, spesifikaatiot täyttävää laatua turvallisesti ja kustannustehokkaasti”, Kovanen kuvaa omaa tehtäväänsä. Tehtaan päivittäisen tuotannon johtamisen lisäksi hänen vastuullaan on tekninen kehitys, investointien valmistelun koordinointi sekä ympäristö- ja työturvallisuusasiat. Tärkein henkilökohtainen tehtävä liittyy kuitenkin tekemisen ja aikaansaamisen johtamiseen. Kovanen valmistui paperitekniikan diplomi-insinööriksi Otaniemestä 1992. Ennen siirtymistään Savon Sellulle hän ehti työskennellä toistakymmentä vuotta Simpeleen paperitehtaalla, viimeksi tehtaanjohtajana. ”Se oli hyvä vaihe nuoren miehen elämässä”, Kovanen muistelee. Simpeleen omistajanvaihdokset antoivat hyvät eväät toimintaan myös muissa organisaatioissa. Haasteena jatkuva kehittäminen Savon Sellu vaihtoi omistajaa vuoden 2005 alussa, kun M-real myi tehtaan joukolle ulkomaisia yksityissijoittajia, joita johtaa Dermot Smurfit. Uuden omistajan aikana tehtyjen investointien ja kehitystyön tuloksena tehtaan aikahyötysuhde on parantunut, koneen ajettavuus on nyt huippuluokkaa, häiriöseisokit ovat vähentyneet ja tuotteen laatuun on saatu merkittäviä parannuksia. ”Tuotteen jäykkyystasoa on pystytty > H ar ve st i a 1 1 S A V O N S E L L U nostamaan lähes 20 prosenttia ja tuotteen tasalaatuisuus on kehittynyt merkittävästi”, kertoo Kovanen kehitystyön tuloksista tyytyväisenä. “Ensiarvoisen tärkeää on saada kaikki osa-alueet pelaamaan hyvin yhteen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.“ Saavutuksista huolimatta jatkuvana tavoitteena on tuotteen laadun parantaminen ja tehtaan hyötysuhteen kehittäminen. Kovanen näkee tämän positiivisena mutta isona haasteena. ”Toimimme pienellä porukalla tuotannossa ja on haastavaa priorisoida kehitysasioita, mitä otetaan työn alle ja viedään eteenpäin niin, ettei päivittäinen tuloksenteko kärsi.” Kovasen mukaan ensiarvoisen tärkeää on saada kaikki osa-alueet pelaamaan hyvin yhteen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. ”Eri ammattialojen osaajat, prosessi-, sähkö- ja automaatio sekä mekaaniset ovat kaikki osa tuotantoa ja toistensa tukena.” Hakkeen laadun parantaminen iso mahdollisuus Savon Sellu sijaitsee Kallaveden rannalla Kuopiossa. Etelä-Karjalasta kotoisin oleva tehtaanjohtaja Juha Kovanen on kotiutunut hyvin Kuopioon ja savolaisten keskuuteen. 1 2 Ha rve st i a Savon Sellu käyttää koivukuitua ja koivuviiluhaketta aallotuskartongin valmistukseen. Koska tuotteessa käytetään vähän kemikaaleja, eikä sitä päällystetä, nousee raaka-aineen laatu ensiarvoisen tärkeäksi. Tasalaatuinen hake takaa tasalaatuisen massan ainutlaatuista tuotetta varten. Kovanen korostaa, että tuotelaatu on ensisijainen kilpailuvaltti, jolla asiakkaat pidetään tyytyväisinä ja mahdollistetaan uusasiakashankinta. ”Paras raaka-aine meille on kotimainen koivukuitu. Siitä saadaan parasta, tasalaatuista ja oikean kokoista haketta prosessia varten”, Kovanen painottaa. Hän vertaa hakkeen keittoa perunoiden keittoon. ”Jos kattilassa keitetään erikokoisia perunoita puoli tuntia, eivät perunat kypsy tasaisesti. Hakkeen keittoaika on sama puoli tuntia, eikä erikokoisista hakepaloista saada mahdollisimman tasalaatuista tuotetta.” Yhtenä kehityshankkeena ja isona parannusmahdollisuutena Kovanen näkee hakkeen laadun parantamisen. Hän toivoo, että tulevaisuudessa kaikki hake saataisiin pyöreästä puusta. Raaka-ainelähteen lisäksi Savon Sellulla on perehdytty hakkeen seulonnan kehittämismahdollisuuksien kartoittamiseen. ”Hyvällä seulonnalla saadaan hienojae, puru ohjattua suoraan polttoon ja seulonnan ylitejakeet erilliskäsiteltyä meille sopivammaksi hakkeeksi. Hakkeen laadun kehittäminen saa miehen innostumaan. ”Karkeita teknisiä hahmotelmia ja potentiaalianalyysejä on jo tehty, mutta ensin laitetaan vielä perusasioita kuntoon. Pikkuhiljaa on sitten mahdollisuus tehdä myös näitä tuotekehitysinvestointeja.” S A V O N S E L L U Savon Sellulla valmistetaan aallotuskartonkia koivukuidusta ja koivuviiluhakkeesta. Hakekasassa on haketta kahden ja puolen viikon käyttöä vastaava määrä eli noin 30 000 m3. Puunhankinta perustuu luottamukseen Ympäristöasiat hoidetaan kestävästi Tehtaanjohtaja ei kanna huolta puun riittävyydestä. ”Se olisi resurssien väärinkäyttöä, jos me täällä murehtisimme liikaa puun saatavuudesta. Harvestialaisilla on pelisilmää ja luottamus sekä yhteistyö raaka-aineen hankintaan ja laatuun liittyvissä kysymyksissä pelaa hyvin. Puunhankintaan liittyvät asiat käymme läpi puuryhmässä kuukausittain.” Savon Sellu on uniikki tehdas, jonka toiminnalle ominaisia ovat yksilölliset ratkaisut. Kovanen pitääkin toiminnan kannalta välttämättömänä ammattitaitoisia ja luotettavia yhteistyökumppaneita. Jokapäiväinen toiminta edellyttää tiivistä yhteistyötä niin laitetoimittajien, kunnossapidon kuin alihankkijoidenkin kanssa. Harvestia on vastannut Savon Sellun puunhankinnasta osittain syksystä 2008 lähtien ja kokonaan vuoden 2010 alusta. Kovanen ei näe suurta muutosta päivittäisessä toiminnassa, mutta tunnustaa kuitenkin pienemmän toimijan edut. ”Savon Sellun tarpeet tulevat paremmin ja nopeasti huomioiduksi, kun omia ruokittavia laitoksia on vähemmän kuin isossa konsernissa”, pohtii Kovanen. Samalla hän muistuttaa, että Harvestian sopimus Kuopion Energian puutoimituksista oli tärkeä luottamuksen osoitus uudelle toimijalle. Oman haasteensa tehtaan toiminnalle luo sijainti Kuopiossa Kallaveden rannalla. Kovanen ei kuitenkaan näe tätä ongelmaksi. ”Kuopiossa on hyvin vähän teollisia toimijoita ja näen tärkeäksi taistelun tämän tyylisen toiminnan puolesta.” ”Ympäristöasioihin meillä on panostettu paljon ja kaikki lakisääteiset velvoitteet on hyvin hoidettu”, kertoo Kovanen. ”Tavoitteena on toimia kestävästi niin, että meillä on jatkossakin puhdas vesi ja ilma ympärillä”, Kovanen jatkaa. Savon Sellun ympäristölupa sai lainvoimaisuuden viime vuonna ja tehtaalla on päästy tänä vuonna kiristyneisiin ympäristötavoitteisiin. Hyvät näkymät Tämän vuoden näkymiä Kovanen kuvailee hyviksi. Juhannus ajettiin täysillä, eikä tälle vuodelle ole odotettavissa kuin yhden viikon huoltoseisokki. Samaan hengenvetoon Kovanen kuitenkin muistuttaa, ettei täysi tuotanto takaa hyvää tulosta vaan siihen tarvitaan hyvä tuote, korkea laatu ja kannattava hinta. Kovanen uskoo, että Savon Sellulla on kaikki mahdollisuudet menestyä jatkossakin. ”Hyvän ja ammattitaitoisen henkilöstön lisäksi meillä on kyky tehdä asioita toisin, tehokkaammin ja paremmin. Koko ajan on seurattava markkinoita ja kuunneltava asiakasta”, summaa Kovanen tehtaan menestymismahdollisuuksia. • H ar ve st i a 1 3 M E T S Ä N O M I S T A J A Jokaisella puulla on oma tarinansa Metsänomistaja Kauko Hokkanen toteutti pitkäaikaisen unelmansa ja perusti Kangasniemen metsäpalstalle oman puulajipuiston eli Mustanmäen arboretumin. Seitsemän vuotta perustamisen jälkeen puulajipuistossa kasvaa nyt kuusikymmentä eri puulajia. ”Tämä on ollut suuri haaveeni 70-luvulta lähtien. Siirsin silloin palstalleni ensimmäiset siperianpihdat Otavan koulutilan mailta”, kertoo Hokkanen harrastuksensa alkutaipaleesta. ”Taimet eivät pitkään menestyneet, vaan ohi ajanut puutavaraauto kaatoi ne mennessään”, harmittelee Hokkanen. Päivittäistä hoitoa Puulajipuisto on perustettu pääosin vuonna 2003 ja se sijaitsee Hokkasen kotitilalla Kangasniemen Pylvänälän kylässä Puulan rannalla. ”Metsä on ollut aina minulle tärkeä osa elämää. Olen itse ollut mukana uudistamassa kotitilan metsiä 60-luvulla”, kertoo Hokkanen. Leipätyönsä hän teki myös metsäalalla jääden eläkkeelle puun ostajan tehtävistä vuonna 2006. Kesäaikaan valtaosa Hokkasen ajasta kuluu puulajipuistossa. Hän tunnustaakin puulajipuiston olevan enemmän elämäntapa kuin pelkkä harrastus. ”Puiden hoita- 1 4 Ha rve st i a minen vaatii päivittäistä työtä. Heinät ja ruohot on kitkettävä säännöllisesti pois, etteivät ne vie ravinteita kasvatettavilta taimilta. Kyllä on vuosien mittaan tullut vettäkin kannettua lukuisia ämpärillisiä”, naurahtaa Hokkanen. Vierasperäisten puulajien kasvattamisesta on tullut pariskunnan yhteinen harrastus ja vaimo Seija osallistuu kitkemiseen omilla saksillansa. ”Alussa piti sallaa kahtoa taaksepäin, mitähän se siellä tekköö, mutta nyt hoitotyöt tehdään yhdessä”, muistelee Hokkanen yhteisen harrastuksen alkumetrejä pilke silmäkulmassa. Aarteena koreanpihta Kuudenkymmenen puulajin joukkoon mahtuu mm. pihtoja, kuusia, mäntyjä, vaahteroita, leppiä, koivuja, saarnia ja jalavia. ”Haastavinta on ollut hemlokkien ja purppurapihdan kasvattaminen”, tuumaa Hokkanen. ”Pienet hemlokit eivät siedä valoa ja ne pitää kasvattaa varjostavien kuusien alla. Purppurapihdan kasvatuksessa ongelmana on ollut taimien paleltuminen”, täsmentää Hokkanen. ”Kaksi purppurapihtaa on selvinnyt hengissä.” Yleisesti ottaen pihtakuuset ovat kasvaneet Hokkasen puulajipuistossa hyvin.”Aarteeni on koreanpihta, etenkin silloin kun kävyt hohtavat purppuranpunaisina”, kertoo Hokkanen omasta suosikistaan kymmenien puulajien joukossa. Tunnuspiirteet kirjattu opastauluihin Valtaosa Mustanmäen puulajipuiston puulajeista on kotoisin Pohjois-Amerikasta, mutta joukkoon mahtuu myös japanilaista ja korealaista alkuperää olevia lajeja. Taimia Hokkanen on hankkinut internetistä, taimimyymälöistä ja Joroisten taimitarhan entisen taimitarhapäällikön kautta. < Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva mustakuusi sopeutuu hyvin Suomessa kasvatettavaksi. M E T S Ä N O M I S T A J A ”Jokaisella puulla täällä on oma tarinansa”, kertoo Hokkanen. Mukava muisto liittyy tuohituomen taimien hankintaan. ”Ihastuin tuohituomeen aikanaan Pietarissa. Myöhemmin näin Mikkelin paikallisessa puutarhamyymälässä kaksi tuohituomea muistuttavaa taimea. Kävin kotona tarkistamassa asian Euroopan puut ja pensaat – kirjasta ja palasin pikaisesti myymälään hakemaan taimet”, valottaa Hokkanen tuohituomen alkuperää. Hokkasta kuunnellessa voi vain ihmetellä sitä tiedon määrää, joka hänellä on kerrottavanaan eri puulajeista ja niiden historiasta. Tunnuspiirteet kustakin lajista on kirjattu kunkin puun viereen lajista kertoviin opastauluihin.”Jokaisen asiasta kiinnostuneen tulisi tunnistaa kymmenen pihtalajia neulasista”, haastaa Hokkanen puulajipuistoon tutustuvia. Harvestia harvensi kuvan nuoren koivikon viime talvena. Alikasvoskuuset saivat harvennuksessa valoa ja kasvutilaa. Harvennusjälkeä tarkastavat Kauko Hokkanen (vas.) ja Harvestian hankintaesimies Teemu Simpanen. Täsmällisyyttä visakoivun kasvatukseen Puulajipuiston lisäksi Hokkasen tilalta löytyy kaksi visakoivikkoa. Toisen alkuperä on siemensyntyinen eli taimet on kasvatettu taimitarhalla ja noin puolet puista visoittuu. Toinen kohde on perustettu kloonatuista visoista, jolloin jokaisesta koivusta tulee emopuunsa kaltainen. Hokkanen muistuttaa täsmällisyydestä visakoivun kasvatuksessa: ”Välttääkseen ”omenapuuasentoa” pitäisi paksuimmat oksat karsia aina ensin ja poistaa sitten kilpalatvat välittömästi. Välillä tuntuu, että heti kun selkänsä kääntää, saisi taas olla latvaa karsimassa.” Kirja omasta puulajipuistosta ”Visakoivun kasvatuksessa on äärimmäisen tärkeää kilpalatvojen poistaminen”, muistuttaa Kauko Hokkanen. Kuvan visakoivikko on siemensyntyinen ja se on uudistettu muokkaamattomaan maahan vuonna 1997. Hokkasen toiveena on, että hän voisi omalla esimerkillänsä innostaa muita asiasta kiinnostuneita perustamaan oman puulajipuiston. ”Lähtökohtana on puulajien ja niiden ominaispiirteiden tunteminen”, muistuttaa Hokkanen. ”Tietoa on kyllä saatavilla ja kokemus opettaa”, jatkaa Hokkanen. Hokkanen valmistelee syksyllä valmistuvaa kirjaa Mustanmäen puulajipuistosta. Kirjassa on tarkoitus esitellä jokainen puulajipuistossa kasvava puulaji erikseen. Kirjailijanurasta Hokkasella on jo kokemusta. Puolitoistavuotisen urakan jälkeen ilmestyi 350-sivuinen sukututkimus Mustanmäen Hokkasia. • Koreanpihdan kävyt muuttuvat lopulta purppuranpunaisiksi. Koreanpihta on yksi Hokkasen puulajipuiston aarteista. Mustanmäen puulajipuiston uusin tulokas on japaninvaahtera. H ar ve st i a 1 5 H A N K I N T A E S I M I E S J A H A R J O I T T E L I J A Mikkelissä toiveena tasainen puukauppa Mikkelin toimisto on yksi Harvestian viidestä paikallistoimistosta. Linnankadulla sijaitsevassa toimistossa metsänomistajia palvelevat hankintaesimiehet Teemu Simpanen ja Vesa Hyyryläinen sekä harjoittelija Samuel Tarkiainen. Mikkelin toimistolla käy vilske. Vesa on lomalla, mutta Teemu neuvottelee puukauppaa puhelimessa, Samuel tekee korjuutilejä yrittäjille ja metsäkoneurakoitsija Tuomas Torniainen pistäytyy asiapapereita tuomassa. ”Täällä työskennellessä on hyvin nähnyt, mitä kaikkea sisältyy hankintaesimiehen työhön”, kertoo Samuel harjoittelukokemuksensa perusteella. puuta käyttävän teollisuuden että metsänomistajapuolen, etuna olisi mahdollisimman tasainen puukauppa”, toteaa Teemu. ”Harvestian vahvuus on siinä, että ostamme kaikkia puutavaralajeja niin tukki-, kuitu- kuin energiapuutakin pystyja hankintakaupalla. Parhaiten tämän edun pystyy hyödyntämään silloin, kun puukauppaa käydään mahdollisimman tasaisesti.” Luottamus ansaittava Teemu on tyytyväinen puukaupan vilkastumiseen. ”Puumarkkinoiden yleistilanne on nyt myyjän kannalta todella otollinen. Kaikilla puutavaralajeilla on kysyntää, joten nyt on hyvä aika realisoida metsäänsä”, kehottaa Teemu. ”Huomionarvoista on tämän vuoden aikana puukauppatuloista tietyin ehdoin saatava 25 %:n veroetu, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää”, Teemu muistuttaa. Teemu on yksi niin sanotuista alkuperäisistä harvestialaisista, jotka aloittivat työn kesällä 2008. Ennen Harvestialle siirtymistään Teemu ehti työskennellä yhdeksän vuotta puunostotehtävissä UPM:llä. ”Mielenkiintoisen lisäsävyn työhön ovat tuoneet uudet ostokunnat”, kertoo Teemu. Teemu ostaa puuta ennestään tutun Mikkelin lisäksi Juvalta, Rantasalmelta, Kangasniemeltä, Sulkavalta ja Puumalasta. ”Uudella alueella luottamus on ansaittava. Se vie aikaa, mutta on haasteena varsin positiivinen”, Teemu tuumaa ja jatkaa: ”Harvestia on uusillakin alueilla otettu hyvin vastaan. On kuitenkin vielä paljon metsänomistajia, jotka eivät tunne meitä. Tosin moni metsänomistaja muistaa Myllykosken puunostajana. Meistäkin tulee heti tutumpi toimija, kun kerron meidän jatkavan puun ostamista Myllykosken jalanjäljissä.” Tasainen puukauppa kaikkien etu Puukaupassa Teemu toivoo tilanteen joskus normalisoituvan. ”Kaikkien, sekä 1 6 Ha rve st i a Harrastuksena metsänhoito Mikkelissä asuva Teemu on kotoisin Pielavedeltä Pohjois-Savosta. Hän ei tunnusta ikävöivänsä kotikonnuille. ”Hyvin olen Mikkeliin kotiutunut, mutta voihan olla, että vanhemmiten alkaa paluumuutto kiinnostaa.” Mikkelissä Teemun kanssa samassa kodissa asuvat avopuoliso Sari ja 3-vuotias Tuomo-poika. Teemu valmistui metsätalousinsinööriksi Kotkasta 1999. Kipinä metsäalalle on peruja jo lapsuudesta. Isä oli puutavaraautoilija ja Teemu tunnustaa pikkupojasta lähtien istuneensa mukana puuta ajamassa. Koulu- ja opiskeluaikana lentopallo oli Teemulle tärkeä harrastus. Vuosien mittaan pelaaminen on jäänyt vähemmälle. Harvestian toimisto sijaitsee aivan Mikkelin keskustassa Linnankadulla. H A N K I N T A E S I M I E S J A H A R J O I T T E L I J A Hankintaesimies Teemu Simpanen (vas.) ja harjoittelija Samuel Tarkiainen kävivät tutustumassa visakoivun kasvatukseen Kangasniemellä. Nykyään harrastukset pyörivät enemmän kalastuksen, metsästyksen ja metsänhoidon ympärillä. ”Kun tekee metsänhoitotyöt itse, vie se yllättävän paljon aikaa muilta harrastuksilta”, kertoo Teemu. ”Tosin päätimme Vesan kanssa tenniksen pelaamisen aloittamisesta. Voi olla, että lehden ilmestyessä on jo Harvestian Mikkelin piirin mestaruus ratkennut”, jatkaa mies nauraen. Yksi viidestä kesäharjoittelijasta 27-vuotias Mikkelistä kotoisin oleva Samuel on yksi Harvestian viidestä kesäharjoittelijasta. Työt alkoivat toukokuun alussa ja jatkuvat ainakin syyskuun puoliväliin. ”Ensimmäisen harjoittelun tein metsänhoitoyhdistyksessä, seuraavan metsäkeskuksessa ja nyt oli luonnollisesti vuorossa puunhankintaan tutustuminen”, kertoo Samuel hakeutumisestaan Harvestialle. valmistua viimeistään ensi vuoden alussa. Harjoittelunsa yhteydessä Samuel tekee myös päättötyötä Harvestialle energiapuun hankinnasta. ”Meistäkin tulee heti tutumpi toimija, kun kerron meidän jatkavan puun ostamista Myllykosken jalanjäljissä.” Parasta työn monipuolisuus ”Parasta tässä on ollut työn monipuolisuus”, vastaa Samuel kysymykseen harjoittelijan työstä. ”Vastuullisiakin tehtäviä annetaan hoidettavaksi. Olen päässyt tekemään puukauppaa ihan itsenäisesti”, jatkaa Samuel. Samuel tunnustaa, ettei hänellä ennen harjoittelun aloittamista ollut suurtakaan käsitystä hankintaesimiehen työstä. ”Omat kuvitelmani osuivat kuitenkin aika hyvin kohdalleen”, toteaa Samuel. ”Etelä-Savolaisissa metsänomistajissa on paljon erilaisia, rikkautta tuovia persoonallisuuksia. Eniten on ehkä yllättänyt naismetsänomistajien suuri osuus ja se, miten aktiivisia ja kiinnostuneita he ovat metsänhoidosta”, analysoi Samuel. Samuel kiittelee Vesaa ja Teemua siitä, miten harjoittelija on perehdytetty työhönsä. ”Voin todellakin suositella Harvestiaa harjoittelupaikkana. Täällä Mikkelissä ainakin työskentelee tosi ammattilaisia, joilta voi oppia paljon, kunhan on itse aktiivinen ja kysyy rohkeasti.” Mikkelin lisäksi Samuel on lupautunut Pieksämäelle ainakin korjuujäljen tarkastuksia tekemään. ”En kyllä tiedä, uskallanko sinne lähteä”, toteaa Samuel salaperäisesti ja tunnustaa olleensa armeija-aikana Pieksämäen hankintaesimiehen Hennariikka Savolaisen alikersanttina.• Samuel opiskelee metsätalousinsinööriksi Pieksämäen Nikkarilassa. Tavoitteena on H ar ve st i a 1 7 H I R V I T U H O T > Kuva: Pentti Johansson/ Kuvaliiteri HIRVI Kutsumaton vieras taimikossa Hirvivahingot aiheuttavat metsänomistajille vuosittain merkittäviä laatu- ja kasvutappioita. Hirvieläinten aiheuttamiin tuhoihin voi saada korvausta valtion varoista. Metsänomistaja pystyy hyvällä metsänhoidolla, oikea-aikaisilla toimenpiteillä ja puulajivalinnalla ennaltaehkäisemään hirvituhoja omassa metsässänsä. Ikävä hirvivahinko paljastui viime keväänä Sonkajärven Jyrkän kylällä. Peltojen kuivamista odotellessa metsänomistaja Jukka Partanen lähti tarkastamaan, kuinka taimikot olivat selvinneet talvesta hänen ja veljensä omistamalla metsätilalla. Yhdeksän hehtaarin uudistusalalla hirvet olivat popsineet suihinsa 2000 männyntaimea hehtaarilta. Vuonna 2008 oli uudistusalalle istutettu 2500 taimea hehtaarille, joten melkoisen perusteellista työtä oli hirviporukka tehnyt. Ennen hakkuuta alueella oli vanha kitukasvuinen ja pienirunkoinen kuusivaltainen puusto. Maapohja arvioitiin ravinnetasoltaan paremmin mäntyä tuottavaksi, joten puulaji vaihdettiin männyksi. Uudistusalueen vesitaloudesta huolehdittiin kunnostamalla ojat. Samalla tehtiin ojitusmätästys. Kasvutappiota, mielipahaa ja ylimääräistä työtä Tapahtuneen paljastuttua Partanen teki viipymättä hirvivahingosta arviopyynnön metsäkeskukselle. Metsätaloustarkastaja Veikko Savolainen kävi toteamassa 1 8 Ha rve st i a tapahtuneen. Uudistusalueelle todettiin tarpeelliseksi täydennysviljely. Vahinkoalueelle täydennettiin 16 000 männyn taimea. Kasvutappioksi metsäkeskuksen laskenta-ohjelma antoi 541 euroa koko vahinkoalalle. Viljelykustannusten arvioitu korvaus oli 5060 euroa sekä arviointikustannusten 450 euroa. ”Onnena onnettomuudessa oli se, että viljely voitiin toteuttaa samaan muokkausjälkeen”, toteaa Partanen. Vaikka taimet ja viljelytyö saatiin hirvivahinkokorvauksena, menetettiin kahden vuoden kasvu. Uudistustulosta tulee vielä osaltaan heikentämään se, että hieskoivun vesakko on pääsemässä alueella hyvälle alulle. Taimikon varhaishoidon tarve tulee näin lisääntymään. ”Korvaus tuskin riittää kattamaan taimikolle tapahtuneita vahinkoja puhumattakaan siitä mielipahasta ja ylimääräistä työstä, mitä vahinko on aiheuttanut. Lisäksi korvausten käsittely ja maksaminen kestää vuoden verran”, kertoo Partanen tuntemuksiaan. Vaikka koko Partasen perhe on innokkaita hirvenmetsästäjiä, emäntä Tuulaa ja molempia poikia myöten, pistää tapahtu- nut vahinko Partasen pohtimaan hirvikannan oikeaa tasoa. ”Hirvilupia on ainakin tähän saakka myönnetty liian vähän, eikä tihentymäalueita ole riittävästi huomioitu lupien jaossa. Hirvien aiheuttamat laatutappiot realisoituvat vasta vuosikymmenten päästä. Onko oikein, että emme tee nyt kaikkea voitavaa vahinkojen välttämiseksi”, kysyy Partanen. ”Tavoitteeni on ollut, että saisimme siirrettyä tilan metsät paremmassa kunnossa tulevalle sukupolvelle kuin missä ne itse saimme”, kertoo Partanen periaatteestaan metsien hoidossa. Vahingot tyypillisiä talvehtimisalueilla Metsätaloustarkastaja Veikko Savolainen Pohjois-Savon metsäkeskuksesta on arvioinut hirvituhoja lähes kolmekymmentä vuotta. ”Vahinkomäärät alueella ovat lisääntyneet”, kertoo Savolainen. ”Tyypillinen vahinkoalue on hirvien talvehtimisalueella sijaitseva syrjäinen, perkaamaton noin kaksimetrinen männyntaimikko”, kuvailee Savolainen tyypillistä hirvituhoaluetta. > H I R V I T U H O T H Har arve vest stiiaa 1199 H I R V I T U H O T Tyypillisesti hirvi tuhoaa männyn latvakasvaimen. Tästä seuraa kasvu- ja laatutappiota. Kuva: Heimo Kauppinen Sonkajärveläisen metsänomistajan Jukka Partasen taimikossa hirvet ovat tehneet perusteellista jälkeä. Parivuotiaasta männyntaimikosta on tuhottu valtaosa taimista. Vakavimmat hirvien aiheuttamat tuhot kohdistuvat lehtipuiden- ja männyntaimiin, joiden pituus on 1-3 m. Nälkäisille hirville maistuu kuitenkin kevätkesällä myös kuusentaimien kerkät. Kuva: Heimo Kauppinen 2 0 Ha rve st i a H I R V I T U H O T Hirvituhoilmoitus tehdään metsäkeskukselle kolmen vuoden kuluessa vahingon syntymisestä. Metsäkeskus tekee hirvivahinkojen arvioinnin. Arviointia tekemässä metsätaloustarkastaja Veikko Savolainen ja Irina Andriainen Pohjois-Savon metsäkeskuksesta. Kuva: Heimo Kauppinen ”Metsänomistajalle paras tapa välttää hirvituhoja on metsien hyvä hoito. Hoidetussa taimikossa tuhoja on harvemmin. Samoin puulajivalinnalla voi jo uudistamisvaiheessa ennaltaehkäistä hirvivahinkoja”, korostaa Savolainen. ”Toki hirvikannan säätelyllä ja suojaustoimenpiteillä on myös iso merkityksensä”, jatkaa Savolainen. Valtiolta tukea hirvituhoihin Hirvet katkovat oksia ja latvakasvaimia sekä ohuimpien puiden päärankoja. Näistä seuraa kasvutappioita ja laatuvikoja. Hirvieläinten aiheuttamia tuhoja korvataan valtion varoista. Korvausta voi saada vahingoittuneen puuston kasvuja laatutappiosta, jos taimikkoa ei ole vahingon vähäisyyden vuoksi tarkoituksenmukaista uudistaa tai täydentää. Jos täydennys- tai uudelleenviljely on tarpeen, korvataan kasvu- ja laatutappioiden lisäksi uudistamiskustannukset sekä arviointikustannukset omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Korvauksen määrään vaikuttavat puulaji, kasvupaikka, taimien pituus, taimimäärä ennen vahinkoa, vahingon suuruus ja laajuus, taimikonhoitotyön tarve ja alueen pinta-ala. Hirvivahinkojen arvioinnin tekee yleensä alueellinen metsäkeskus. Vahinkoilmoitus metsäkeskukselle on tehtävä viimeistään kolmen vuoden kuluessa vahingon syntymisestä. ”Korvattavan summan tulee olla vähintään 170 euroa saman kunnan alueella tapahtuneista metsä- ja maatalousvahingoista yhteensä. Tämän summan ylittyessä korvataan myös arviointikulut”, kertoo Savolainen. ”Käytännössä vahingoittuneita taimia parimetrisessä taimikossa pitää olla nelisen sataa, jotta korvausta kannattaa ryhtyä hakemaan”, täsmentää Savolainen. • H ar ve st i a 2 1 M E T S Ä N K A S V A T U S Harvennusmetsien ennakkoraivaus kannattaa Ennen koneellista harvennusta useissa leimikoissa tulisi tehdä ennakkoraivaus, sillä ennakkoraivauksesta hyötyvät kaikki osapuolet, etenkin metsänomistaja. Ennen nuoren kasvatusmetsän ensiharvennusta on syytä kiinnittää huomioita siihen, tarvitseeko kohteen alustaa raivata ennen koneellista hakkuuta. Vaikka taimikonhoito olisi tehty ajallaan, saattaa ensiharvennuskohde olla vesoittunut niin pahasti, ettei hakkuukoneenkuljettajalla ole mahdollisuutta nähdä tarpeeksi hyvin koneen hytistä. Tällä harvennusleimikolla on näkyvissä tulevaa korjuuta haittaavaa alikasvosta. Ilman ennakkoraivausta harvennusjälki jäisi välttäväksi. Ennakkoraivaus tehdään vähintään niin, että raivataan ainespuurunkojen tyvet noin puolentoista metrin säteeltä sekä muu hakkuuta haittaava alikasvospuusto. Mänty- ja koivumetsiin syntyy usein runsaasti kuusialikasvosta, joka voi haitata näkyvyyttä. Tämänlaisilla kohteilla on mahdollista, että jäävään puustoon tulee vaurioita ilman ennakkoraivausta. Myös koneen tuotos on alhaisempi. Nämä asiat yhdessä vaikuttavat puusta maksettavaan hintaan. Ennakkoraivattu leimikko on arvokkaampi kuin raivaamaton ja se on helpompi myydä. Korjuukelvottomasta kohteesta korjuukelvollinen Ennakkoraivauksella pystytään parantamaan kohteen korjuuolosuhteita ja lisäämään puukaupallista arvoa. Mikäli kohde on runsaan alikasvoksen takia läpipääsemätön, voidaan siitä ennakkoraivauksella saada korjuukelpoinen pystykauppakohde. Tällä kohteella on tehty ennakkoraivaus. Näkyvyys on hyvä, joten koneenkuljettajalla on hyvät edellytykset suoriutua harvennushakkuusta kiitettävästi. 2 2 Ha rve st i a Ennakkoon raivatuissa harvennusmetsiköissä on paremmat mahdollisuudet todeta harvennuksen tarve. Hyvät korjuuolosuhteet lisäävät hakkuukoneen tuotosta ja työn mielekkyyttä, jolloin kuljettaja on motivoitunut parempaan työsuoritukseen. ”Ei ole kivaa harventaa raivaamattomassa metsässä, kun näkyvyys on niin huono. Puuta pitäisi saada tehtyä M E T S Ä N K A S V A T U S ja kun vielä vaaditaan hyvää jälkeä, on yhtälö lähes mahdoton. Kaadettavien puiden tyvet ja niiden välitön läheisyys pitää raivata hyvin, etteivät teräketjut ja letkut rikkoonnu ja lentele pois paikaltaan”, toteaa hakkuukoneenkuljettaja Antti Alanko JH-Timber Oy:stä. hyvissä ajoin. Ajoissa tehdystä ennakkoraivauksesta on paljon suurempi hyöty kuin juuri ennen hakkuuta suoritetusta raivauksesta, varsinkin jos puu on lehdessä. Talvisaikana ennakkoraivauksesta voi jäädä ainespuun kaatoa haittaavat ylipitkät kannot leimikolle. Raivaa harvennusten alustat ajoissa Valtiolta tukea työhön Ennakkoraivaus olisi otollisinta tehdä hakkuuta edeltävänä vuonna ja kaikkein karuimmilla mailla jopa aikaisemmin. Raivaus tulisi tehdä sulan maan aikana ja Ennakkoraivauksen suorittamisesta voi saada tukea valtiolta, mikäli raivaus kytkeytyy nuoren metsän hoitoon. Tuki kuuluu kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) piiriin. Nuoren metsän hoidon tuen saamiselle on määritelty tietyt ehdot: - kohteen pinta-ala on vähintään yksi hehtaari - kantoläpimitaltaan vähintään 4 cm:n puita poistetaan minimissään 1000 kpl - jäävän puuston keskimääräinen rinnankorkeusläpimitta on maksimissaan 16 cm - metsään ei saa jäädä välitöntä ensiharvennustarvetta • Metsä kasvaa hyvin kuivatetulla merenpohjalla Viljelyalan lisätarve käynnisti mittavan hankkeen Virolahden Rännäsen kylässä 1960luvulla. Joutomaana ollutta vanhaa merenpohjaa kuivatettiin viljelymaaksi yli viisisataa hehtaaria. Viisikymmentä vuotta myöhemmin valtaosa kuivatetusta alueesta on metsittynyt. > Koko kuivatettava alue pengerrettiin, jotta vesi ei pääsisi ympäröiviltä reuna-alueilta pelloille. H Har arve vest stiiaa 2233 M E T S Ä N K A S V A T U S ”Ajankohta hankkeelle oli tuolloin otollinen. Mitään vastustusta ei ollut. Nykypäivänä tällaista ei voisi ajatellakaan”, kertoo hankkeessa alusta asti mukana ollut Lasse Hurtta. Kymen vesipiiri lähti mukaan hankkeeseen ja sitä rahoitettiin valtion tuella. Helpolla ei alue kuitenkaan muuttunut viljelysmaaksi. Aikaa kului muutama vuosi. Vesipiirin ja paikallisten koneiden lisäksi tarvittiin kymmeniä miehiä. ”Jalkamiehet havuttivat kaivualueen reunaa, jotta iso heittokone näki, mihin iskeä kauhan”, Hurtta muistelee työvaihetta. Kuivatettava alue pengerrettiin, jotta vesi ei pääsisi reuna-alueilta pellolle. Lisäksi alue ojitettiin ja padottiin. Reunaojat laskevat suoraan mereen. Kuivatusalueen suurimmat valtaojat ovat noin viisitoista metriä leveitä ja ne kaivattiin uivalla imuruoppaajalla. Veden korkeutta säätelemään rakennettiin kahden pumpun pumppaamo. Rännäsen pumppaamon lisäksi naapurikylästä löytyy Koivuniemen pumppaamo. Kovakasvuista puustoa Koko valuma-alue suunniteltiin otettavaksi viljelykäyttöön. Kalkituksella kivettömästä maasta saatiin ylimääräinen rauta pois. Ensimmäinen kaura kasvoi todella nopeasti ja sato oli merkittävä. Nykyään alueesta enää vajaa viisitoista prosenttia on EU-tukikelpoista viljelysmaata. Valtaosa on metsittynyt lähinnä koivulle. ”Metsäpuoli tuli ihan luontaistuotteena”, toteaa Hurtta, joka itse omistaa kuivatusalueella sekä metsää että peltoa. Harvestia hakkasi viime talvena Hurtan maalla koivikon harvennusta ja ylispuun poistoa. ”Puuston kasvu alueella on todella kova. Ylispuukoivikon alla kasvoi jo täysi kuusikko, jossa pisimmät puut ovat viisitoista metriä”, kertoo Harvestian Virolahden hankintaesimies Jarkko YläKotola. Alle kahden hehtaarin alueelta ylispuukoivua poistettiin kaikkiaan lähes neljäsataa kuutiota. Maapohjan vuoksi hakkuu oli tehtävä kovien pakkasten aikaan talvella. ”Plussaa tuli kyllä konemiehille. Ajattelin, että se kuusikko menee ihan pilalle, mutta eihän se mennyt”, Hurtta kertoo. Hänen mukaansa Kai Kotola ja Juhani Kangastie Metsä Kotola Oy:stä hoitivat puunkorjuun todellisella ammattitaidolla. ”Tässä koivikossa tehtiin ensiharvennus viime talvena. Puuston kasvu alueella on kova. Tältä kohteelta poistettiin koivukuitua lähes seitsemänkymmentä kuutiota hehtaarilta”, kertoo Jarkko Ylä-Kotola. Ylä-Kotola ostaa puuta Virolahdelta, Haminasta, Miehikkälästä ja Ylämaalta. 2 4 Ha rve st i a M E T S Ä N K A S V A T U S Hyvät olosuhteet viljanviljelyyn ja metsänkasvatukseen Valuma-alueen ja pumppaamon toiminnasta vastaa Eerikkilän Turan pengerrysyhtiö. Osakkaita on kaikkiaan kuusikymmentä. Tuomo Ahlberg on toiminut hoitokunnan puheenjohtajana jo parikymmentä vuotta. Pumppuasemaa hoidetaan talkoilla. Pumppuasemanhoitajia on kaksi, jotka vastaavat toiminnasta vuorokuukausittain. Vedenpinnan tasoa valvotaan automaattisella tasovahdilla. Kun vedenpinta nousee riittävästi, käynnistyy ensin toinen pumppu ja vedenpinnan noustessa lisää toinenkin pumppu. Ahlbergin mukaan maapohja on hyvä sekä viljanviljelyyn että metsänkasvatukseen. Pumppaamisen ansiosta märät kelit eivät vaikuta yhtä suuresti kuin jossakin muualla. Metsänomistaja Lasse Hurtta (oik.) esittelee Harvestian Jarkko Ylä-Kotolalle Rännäsen pumppaamon toimintaa. Veden pintaa säätelemään rakennettu pato ja pumppuasema on louhittu kallioon, jonka päällä miehet seisovat. Kilpailu puusta metsänomistajan etu Toissavuonna valuma-alueen valtaojista perattiin iso osa ja toinen pumppu uusittiin. Ahlberg kritisoi kovin sanoin suomalaista kustannusrakennetta. ”Ympäristökeskukseen vaadittiin ojitussuunnitelma, jota ei olisi muuten tarvittu. Vikasuuntaan on mennyt Suomen kustannusrakenne, jos suunnitelman teettäminen maksoi enemmän kuin kaivutyö.” Myös Ahlberg omistaa valuma-alueella sekä metsää että peltoa. Männikköä harvennettiin viime talvena ja kaksi koivikkokohdetta jäi odottamaan harvennusta ensi talveksi. Ahlberg näkee uuden puunostajan ilmaantumisen markkinoille positiivisena asiana. ”Se on aina metsänomistajan etu, mitä enemmän ostajia on.” Suomi metsäinen matkailumaa Ahlberg suhtautuu varauksellisesti maatalouden aseman säilymiseen Suomessa. Metsätalouden lisäksi tilalla harjoitetaan edelleen viljelyä, mutta yhä suurempi merkitys on matkailulla. ”Viisi vuotta ajat- Tuomo Ahlberg on toiminut Eerikkilän Turan Pengerrysyhtiön hoitokunnan puheenjohtajana jo parikymmentä vuotta. Hän omistaa kuivatulla maalla sekä peltoa että metsää. telin muutosta ja jotenkin se oli helpompi toteuttaa, kun siihen oli jo varautunut”, Ahlberg kertoo. Mökkimatkailun juuret tilalla ulottuvat jo 60-luvulle, mutta 90-luvulla toimintaa laajennettiin merkittävästi. Nykyään Ahlbergilla on yhdeksän vuokramökkiä, joiden asiakaskunnasta iso osa on venäläisiä. Toivottavasti saamme kuitenkin Suomessa pidettyä sen verran metsäteollisuutta, että oman maan puut saadaan käytettyä”, jatkaa Ahlberg toiveikkaana. • ”Suomesta povattiin jo 70-luvulla syrjäistä metsäistä matkailumaata”, tuumaa Ahlberg hymyillen. ”Se sopii minulle. H ar ve st i a 2 5 L U O N T O ”Ma oksalla ylimmällä” Sääksen pesälle näkyy puoli Suomea Topeliuksen ”Kesäpäivä Kangasalla” -laulun aloitussanat sopivat mainiosti kertomukseen sääksestä, sillä Pirkanmaa ja Häme ovat linnun levinneisyyden ydinaluetta Suomessa. Lokit kiusaavat sääkseä kalavesien äärellä. Kuva: Joona Koskinen 2 6 Ha rve st i a L U O N T O Kun lehteemme pyydettiin juttua lintuharrastuksesta, muuttui aihe juttua pohtiessa huomaamatta kirjoitukseksi sääksestä. Syntyperäisenä kantahämäläisenä maakuntalinnusta on muodostunut yksi lempilajeistani. Lintuharrastuksen aloitin jo alakouluaikoina ja lintujen rengastamisen hieman yli parikymppisenä. Rengastus vei mukanaan niin, että harrastusta on takana nyt 25 vuotta ja vapaa-aika kuluu rengastuksen ja sen oheistoimintojen parissa. Ystäväpiirikin koostuu suurelta osin rengastajista. Kesälomista on viime vuosina vierähtänyt suuri osa sääksen pesillä niin Etelä-Suomessa kuin Lapissakin. Syksyisin ja keväisin rakennetaan sääkselle ”tekopesiä” ja korjataan myrskyjen ja lumen runtelemia vanhoja pesiä. Sääksi on kalaspesialisti Sääksi on kotkien jälkeen suurin päiväpetolintumme. Se tunnetaan parhaiten tavastaan saalistaa syöksymällä veteen kalan kimppuun. Sääksi syökin ainoastaan kalaa ja tyypillinen saalis on noin kolmesataa grammainen hauki tai lahna, jonka koiras saattaa hakea pesälle kilometrien päästä. Sääksen pesinnän aloitus sijoittuu ravinnosta johtuen jäiden lähdön aikaan eli Etelä-Suomessa huhti-, toukokuun vaihteeseen. Suomen ja samalla maailman pohjoisimmat sääkset Ylä-Lapissa pesivät 3-4 viikkoa myöhäisemmässä rytmissä. Pesinnän aikana koiras huolehtii koko perheen ravinnon hankinnasta naaraan keskittyessä haudontaan, ruokintaan ja pesän vartiointiin. Sääksen pesä sijaitsee aina puun latvassa ympäröivää metsää ja maastoa ylempänä. Pesäpuu voi olla 4-metrinen suomänty tai yli 25-metrinen satoja vuosia vanha tasalatvapetäjä. Merimerkki tai kolmiomittaustorni käyvät ihmisen rakennelmista puun korvikkeeksi ja onpa sääksi pesinyt Saimaalla vesikivelläkin. Pesäpaikan rauhallisuus pesintäaikana on esteettö- > Näkymät sääksen pesältä voivat olla henkeä salpaavat. Kuva: Harri Koskinen 2 7 Ha rve st i a H ar ve st i a 2 7 L U O N T O män näkyvyyden lisäksi ainoa vaatimus pesäpaikan suhteen. Sääksi ei vaadikaan vanhaa metsää tai koskematonta luontoa ympäristökseen vaan viihtyy yhtä hyvin myös hakkuuaukeiden siemenpuissa tai talousmetsän keskellä. Sääksitutkimus Sääksi luokiteltiin 1970-luvun alussa uhanalaiseksi, jonka takia osin aloitettiin Helsingin yliopiston Eläinmuseon ohjaama valtakunnallinen sääksen seurantaprojekti. Vuonna 2010 sääksen Suomessa pesivää kantaa onkin seurattu jo 40 vuotta. Eläinmuseon sääksirekisterissä on kaikista tiedossa olevista sääksen pesäpuista tarkat tiedot ja sääksirengastajat päivittävät niitä vuosittain pesintätiedoilla täydennettyinä. Poikasten rengastamisen lisäksi ne punnitaan ja siivet mitataan, pesistä otetaan saaliskalojen suomunäytteitä ja kuoriutumattomat munat toimitetaan eläinmuseolle myöhempiä analyysejä varten. Sääksen poikanen pari viikkoa ennen ensilentoa Kuva: Joona Koskinen 2 8 Ha rve st i a Tekniikka avuksi Metsänomistajille kiitosta! Nykytekniikka on mahdollistanut tirkistelyn sääksen elämään. Internetin kautta voidaan syöttää ajantasaista kuvaa sääksen pesältä suurellekin yleisölle. Kuluneella pesintäkaudella on voitu seurata kolmen suomalaisen pesän tapahtumia. Esimerkiksi kouluopetuksessa pesien tapahtumien seuraaminen on muodostunut suosituksi oppituntien lisämateriaaliksi. Sääksen pesäpuu on rauhoitettu ja tiedossa olevat puut on merkitty rauhoituskilvillä niin, että metsätalouden suunnittelussa ne voidaan ottaa huomioon. Sääksen pesän olemassaolo ei kuitenkaan juuri vaikuta metsänhoitoon tai hakkuisiin. Pesintäaikana sääksen pesän läheisyydessä toiminnoilta on pitäydyttävä, mutta muuten rajoitteita ei juuri ole. Metsänomistajien asenne sääksen pesän sijaintiin palstallaan on muodostunut positiiviseksi ja pesät otetaan hyvin huomioon hakkuiden yhteydessä ja sääksen pesintärauhaa vaalitaan. Pesien ympäristöjä käsitellään jopa liian varovasti, sillä ne jätetään yleensä täysin hakkaamatta, vaikka niitä pitäisi avartaa. Satelliittilähetinseuranta on avannut tutkimukselle aivan uusia mahdollisuuksia sääksistä saatavalle tiedolle. Aikuiselle tai poikaselle kiinnitetään valjailla selkään puolen tulitikkulaatikon kokoinen lähetin, joka lähettää paikkatiedon lisäksi esimerkiksi liikkeen nopeuden sekä lämpötila- ja korkeustiedon. Saalistusalueista, muuttoreiteistä sekä levähdys- ja talvehtimispaikoista on saatu uutta ja tarkkaa tietoa. Parin vuoden päästä valjaiden ompeleet pettävät ja lähetin putoaa linnun selästä. Media on huomioinut hyvin nämä julkkislinnut ja niiden liikkumista ja kohtaloita on seurattu tarkasti ja tunteella. Sääksen pesän autioitumisen yleinen syy on ympäristön umpeenkasvu. Lähiympäristön puiden latvojen ylittäessä pesän tason, sääksi rakentaa uuden risulinnan avarampaan paikkaan. Etelä-Suomen metsistä sääksen on nykyisin vaikea löytää pesälleen sopivaa lakkapäämäntyä, jossa rakennelma pysyisi vuodesta toiseen. Ei ole harvinaista, että vasta rakennettu pesä putoaa ensimmäisen talven aikana tai jopa heti ensimmäisessä myrskyssä. L U O N T O Jutun kirjoittaja Harri Koskinen työskentelee Harvestian kuljetusesimiehenä Myllykoskella. Kuvassa Harri rakentamassa tekopesää. Kuva: Juhani Koivu Tekopesillä apua pesäpaikkapulaan Kanta-Hämeessä sääksille alettiin rakentaa tekopesiä jo seurantaprojektin alkumetreillä ja tällä hetkellä alueen asutuista pesistä noin 90 prosenttia on lintuharrastajien rakentamia tai korjaamia. Metsänomistajat ovat suhtautuneet kiitettävästi tekopesien tekoon, sillä lupa rakentamiseen saadaan poikkeuksetta ja vuosittain tulee lukuisia pyyntöjä tulla rakentamaan tekopesä metsäpalstalle. Tekopesä muodostuu puun latvaan tehtävän lavan päälle nostetuista risuseppeleistä jäljitellen sääksen omaa tekotapaa. Rakentaminen vaatii hieman huimaa päätä ja välttävät kirvesmiehen taidot. Neuvoja sääksen pesän ympäristön käsittelyyn löytyy Sääksisäätiöstä. Sieltä voi kysellä myös mahdollisuudesta tekopesän rakennuttamiseen metsäpalstalleen. Yhteystiedot löytyvät tietolaatikosta.• TIETOLAATIKKO SÄÄKSI • Kotkien jälkeen suurin päiväpetolintumme • Suomessa noin 1000 pesivää paria, levinneisyys kattaa koko Suomen. • Syö vain kalaa, tyypillinen saalis 300 grammainen hauki tai särkikala. • Rakentaa suuren risupesän puun latvaan, tekopesillä helpotetaan pesäpaikkapulaa. • Talvehtii Keski-Afrikassa, saapuu Suomeen huhtikuun alussa. • Kanta-Hämeen maakuntalintu, Valkeakosken kaupungin nimikkolintu • Sääksitietoa: www.saaksisaatio.fi www.luomus.fi/elaintiede/satelliittisaakset H ar ve st i a 2 9 Y R I T T Ä J Y Y S Sami Kohvakka hakkaamassa ensimmäistä leimikkoaan Harvestia Oy:n urakoitsijana Laajakosken kylässä Kotkassa. Isältä pojalle… Otsikon mukaista sanontaa on käytetty mediassa ja erityisesti mainoksissa useasti. Samoin voisi sanoa Harvestia Oy:n uudesta metsäkoneurakoitsijasta Sami Kohvakasta. Sysäyksen alalle Samikin sai isältään Hannulta. 3 0 Ha rve st i a Nuori urakoitsija aloitti toimintansa heinäkuun alussa ja toiminta-alueena on pääosin hankintaesimies Kari Salosen ostoalue eli Kotkan, Pyhtään ja Elimäen kunnat Kaakkoisessa Suomessa. Historiaa Sami on syntynyt vuonna 1985 Mikkelin Haukivuoressa, jossa perheen kotitila sijaitsee. Aiemmin karjatilana toimineelta tilalta on karja hävitetty ja nykyisin on keskitytty ainoastaan tilan metsien hoitoon. Isä Hannu aloitti maanviljelyksen ohella metsurityöt noin 35 vuotta sitten ja 20 vuotta sitten oli vuorossa siirtyminen metsäkoneurakoitsijaksi. Pääosin hän on urakoinut metsänhoitoyhdistyksille. Tilan metsätöihin Samikin on osallistunut siitä asti, kun on ”raivaussahaa jaksanut kantaa”. Vaikka Sami metsäkonealalle siirtyikin, on hänellä myös sähköasentajan koulutus Pieksämäen ammattioppilaitoksesta. Koska työtilanne sähköopintojen jälkeen pienellä paikkakunnalla oli huono, joutui hän miettimään uudestaan tulevaisuuttaan. Niinpä seuraavaksi Sami siirtyi oppisopimuskoulutukseen. Opiskelu tapahtui Mikkelin metsäkoulun johdolla, jossa teoriaopinnot suoritettiin ja käytännön työharjoittelu tapahtui luonnollisesti isä Hannun ohjauksessa. Y R I T T Ä J Y Y S ”Urakoitsijana saa kantaa vastuun omasta työstään kokonaisuudessaan itse.” Opintojen päätyttyä Mikkelissä Sami muutti perheineen Myllykoskelle työskennelläkseen hakkuu- ja ajokoneen kuljettajana Kymenlaakson alueella. omista hakkuistani, että olen itse tehnyt.” Tärkeänä asiana nuori urakoitsija pitää myös sitä, että yrityksen saa toimimaan kannattavasti. Miksi urakoitsijaksi? Toiveita Samin mielestä suurin syy siirtymiseen itsenäiseksi urakoitsijaksi on se, että saa kantaa vastuun omasta työstään kokonaisuudessaan itse. Lisäksi nuori urakoitsija arvostaa urakoinnin tuomaa vapautta elämään kokonaisuudessaan. Perhe, johon tällä hetkellä kuuluvat vaimo ja 3 ja 1,5 vuotiaat tyttäret, tarvitsee nuorta urakoitsijaa myös kotona. Tärkeimmäksi metsäalan toiveekseen Sami mainitsee sen, että metsäala kannattaisi ja antaisi työtä jatkossakin Suomessa. Mikä on tärkeätä omassa työssä? Kohvakan konekalusto Hakkuukone: peruskunnostettu Valmet 911.3 vuosimalli 2004 Ajokone: Valmet 840 vuosimalli 1996 (vaihtuu uudempaan) • Yllämainittuun kysymykseen vastausta ei urakoitsijan tarvitse miettiä kauan. Samin mielestä tärkeintä ovat korjuutyön jälki ja tehdyn puutavaran laatu. ”Kehtaan sanoa Sami ja isä Hannu tauolla H ar ve st i a 3 1 H A N K I N T A E S I M I E H E T Hankintaesimiehet Askola, Pornainen, Mäntsälä, Pukkila, Myrskylä, Orimattila ja Artjärvi Kouvolasta Elimäki, Pyhtää ja Kotka Juha Kortelainen Kari Salonen puh. 040 488 9522 juha.kortelainen@harvestia.fi puh. 0400 751 575 kari.salonen@harvestia.fi Nurmijärvi, Hyvinkää, Riihimäki, Loppi, Hausjärvi ja Janakkala Hamina, Virolahti, Miehikkälä ja Lappeenrannasta Ylämaa Ari Aalto Jarkko Ylä-Kotola puh. 040 484 8168 ari.aalto@harvestia.fi puh. 040 519 1540 jarkko.yla-kotola@harvestia.fi Hämeenlinna (pois lukien Lammin alue), Hattula, Hämeenkoski, Kärkölä ja Tammela Lappeenranta (pois lukien Ylämaa), Taipalsaari, Lemi, Savitaipale ja Imatra Harri Rautanen Riitta Hakkarainen puh. 040 590 6533 harri.rautanen@harvestia.fi puh. 040 532 7857 riitta.hakkarainen@harvestia.fi Kangasala, Pälkäne, Valkeakoski, Akaa, Lempäälä, Vesilahti, Pirkkala, Nokia, Mouhijärvi, Ylöjärvi, Tampere, Orivesi ja Ruovesi Suomenniemi, Ristiina, Mäntyharju, Pertunmaa ja Hirvensalmi Hannu Lehdonmäki puh. 040 521 7089 hannu.lehdonmaki@harvestia.fi puh. 0400 423 122 vesa.hyyrylainen@harvestia.fi Asikkala (pois lukien Kalkkinen), Padasjoki, Kuhmoinen, Kuhmalahti ja Hämeenlinnasta Lammin alue Kangasniemen eteläosat, Mikkeli, Juva, Rantasalmi, Sulkava ja Puumala Matti Rantala Teemu Simpanen puh. 040 484 0550 matti.rantala@harvestia.fi puh. 040 722 6522 teemu.simpanen@harvestia.fi Hartola, Sysmä, Heinola ja Asikkalasta Kalkkinen Pieksämäki ja Joroinen Juhani Stjernvall Hennariikka Savolainen puh. 044 333 5002 juhani.stjernvall@harvestia.fi puh. 040 175 9957 hennariikka.savolainen@harvestia.fi Hollola, Lahti, Nastola, Iitti ja Kouvolasta Jaala Varkaus, Leppävirta itä, Heinävesi, Enonkoski, Savonranta, Liperi, Outokumpu ja Tuusniemi Tuomo Oksanen puh. 0400 673 918 tuomo.oksanen@harvestia.fi 32 3 2 Ha rve st i a Vesa Hyyryläinen Markku Ahtinen puh. 040 722 8744 markku.ahtinen@harvestia.fi Kouvola (pois lukien Elimäki ja Jaala) ja Luumäki Kuopio (pois lukien Riistavesi), Pielavesi, Siilinjärvi ja Maaninka Seppo Kattelus Tapio Bruun puh. 0400 199 412 seppo.kattelus@harvestia.fi puh. 040 722 6603 tapio.bruun@harvestia.fi H A N K I N T A E S I M I E H E T Hankintaesimiehet Kannonkoski, Karstula, Saarijärvi, Äänekoski, Multia, Uurainen, Keuruu ja Ähtäri Kuopiosta Riistavesi, Kaavi, Juankoski ja Nilsiä Pasi Pohtinen Teija Hyytiäinen-Koskimäki puh. 040 411 1915 pasi.pohtinen@harvestia.fi puh. 040 521 4572 teija.hyytiainen-koskimaki@ harvestia.fi Lapinlahti, Varpaisjärvi, Sonkajärvi, Vieremä, Iisalmi ja Kiuruvesi Konnevesi, Laukaa, Hankasalmi, Kangasniemen pohjoisosat ja Toivakka Ari Sirviö Vesa Lahikainen puh. 040 521 4756 ari.sirvio@harvestia.fi puh. 040 196 6643 vesa.lahikainen@harvestia.fi Jyväskylä, Petäjävesi, Jämsä, Muurame, Luhanka ja Joutsa Keitele, Vesanto, Tervo, Karttula ja Viitasaari Jorma Frisk Mikko Mulari puh. 0400 186 633 jorma.frisk@harvestia.fi puh. 0400 786 301 mikko.mulari@harvestia.fi Suonenjoki, Rautalampi ja Leppävirta länsi Jarkko Kauppinen puh. 0400 649 832 jarkko.kauppinen@harvestia.fi Ari Sirviö Tapio Bruun Pasi Pohtinen Mikko Mulari Teija Hyytiäinen-Koskimäki Jarkko Kauppinen Markku Ahtinen Vesa Lahikainen Hennariikka Savolainen Jorma Frisk Teemu Simpanen Hannu Lehdonmäki Juhani Stjernvall Vesa Hyyryläinen Matti Rantala Riitta Hakkarainen Tuomo Oksanen Seppo Kattelus Ari Aalto Juha Kortelainen Jarkko Ylä-Kotola Harri Rautanen Kari Salonen H ar ve st i a 3 3 kuusitukki kuusitukki kuusitukki koivutukki koivutukki koivutukki mäntytukki mäntytukki mäntytukki P U U M A R K K I N A kuusitukki B A R O M kuusitukki E T R I kuusitukki koivutukki koivutukki koivutukki mäntytukki mäntytukki mäntytukki kuusitukki kuusitukki kuusitukki koivutukki koivutukki koivutukki mäntytukki mäntytukki mäntytukki energiapuu energiapuu energiapuu koivukuitu koivukuitu koivukuitu kuusikuitu kuusikuitu kuusikuitu mäntykuitumäntykuitumäntykuitu kuusitukki kuusitukki kuusitukki koivutukki koivutukki koivutukki mäntytukki mäntytukki mäntytukki energiapuu energiapuu energiapuu koivukuitu koivukuitu koivukuitu kuusikuitu kuusikuitu kuusikuitu mäntykuitumäntykuitumäntykuitu PUUMARKKINABAROMETRI kuusitukki kuusitukki kuusitukki koivutukki koivutukki koivutukki mäntytukki mäntytukki mäntytukki energiapuu energiapuu energiapuu koivukuitu koivukuitu koivukuitu kuusikuitu kuusikuitu mäntykuitu kuusikuitu mäntykuitu mäntykuitu kuusitukki kuusitukki kuusitukki koivutukki koivutukki koivutukki mäntytukki mäntytukki mäntytukki harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, Edellytykset puukaupoille jatkuvat erinomaisina. Kaikillapäätehakkuut, puutavaralajeilla on nyt kysyntää! energiapuu energiapuu energiapuu koivukuitu koivukuitu koivukuitu kuusikuitu kuusikuitu kuusikuitu mäntykuitu mäntykuitu mäntykuitu kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen Puunmyyntitulojen 25 %:n verohuojennus on voimassa vielä tämän vuoden aikana tehdyille harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, energiapuu energiapuu energiapuu koivukuitu koivukuitu koivukuitu kuusikuitu kuusikuitu kuusikuitu mäntykuitu mäntykuitu mäntykuitu puukaupoille. Tämä veroetu kannattaa hyödyntää toteuttamalla metsänhoidollisten tarpeiden kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen mukaiset puukaupat mahdollisimman pian. harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, energiapuu energiapuu energiapuu koivukuitu päätehakkuut, koivukuitu päätehakkuut, koivukuitu kuusikuitu kuusikuitu kuusikuitu mäntykuitu mäntykuitu mäntykuitu kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen Harvestia Oy:n ostotoiminta on täydessä käynnissä koko toimialueellamme. kuusitukki kuusitukki kuusitukki koivutukki koivutukki koivutukk mäntytukki mäntytukki mäntytukki harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, energiapuu energiapuu energiapuu koivukuitu päätehakkuut, koivukuitu päätehakkuut, koivukuitu kuusikuitu kuusikuitu kuusikuituharvennukset, mäntykuitu mäntykuitu mäntykuitu kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen PUUN KYSYNTÄ kuusitukki kuusitukkipäätehakkuut, kuusitukki koivutukki koivutukki koivutukk mäntytukki mäntytukkiharvennukset, mäntytukki harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kuusitukki kuusitukki koivutukki koivutukki mäntytukkiharvennukset, mäntytukki Puutavaralajeittain harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kuusitukki kuusitukki koivutukki koivutukki mäntytukki mäntytukki harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, mäntytukki energiapuu energiapuu ene koivukuitu koivukuitu koivukuitu kuusikuitu kuusikuitu kuusikuitu mäntykuitu mäntykuitupäätehakkuut, mäntykuitu kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen erinomainen kysyntäon vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä yleisesti hyvä yleisesti hyväerinomainenerinomainen kysyntä on kysyntä heikko on kysyntä heikko heikko kuusitukki energiapuu energiapuu ene koivukuitu koivukuitu kuusikuitu kuusikuitu kuusikuitu mäntykuitu mäntykuitu mäntykuitu kysyntä kysyntä koivukuitu kysyntä alueittain ja alueittain voi ja alueittain voi ja voi kysyntä kysyntä kysyntä tai kysyntäätai eikysyntää ole tai eikysyntää ole ei ole olla paikoin olla heikko paikoin olla heikko paikoin heikko erinomainen erinomainenerinomainen kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä yleisesti hyvä yleisesti hyvä koivutukki kysyntä on kysyntä heikko on kysyntä heikko on heikko energiapuu energiapuu koivukuitu koivukuitu kuusikuitu kuusikuitu mäntykuitu mäntykuitu kysyntä kysyntä kysyntä alueittain ja alueittain voi ja alueittain voi ja voi kysyntä kysyntä kysyntä tai kysyntäätai eikysyntää ole tai eikysyntää ole ei ole olla paikoin olla heikko paikoin olla heikko paikoin heikko erinomainen erinomainen erinomainen kysyntäon vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee harvennukset, harvennukset, har yleisesti hyvä yleisesti hyvä yleisesti hyvä harvennukset, harvennukset, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, mäntykuitu kysyntä on kysyntä heikko on kysyntä heikko heikko energiapuu energiapuu kuusikuitu kuusikuitu mäntykuitumäntykuitu koivukuitu koivukuitu kysyntä kysyntä kysyntä alueittain ja alueittain voi ja alueittain voi ja voi kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoin kesäko kysyntä kysyntä kysyntä talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen tai kysyntäätai eikysyntää ole talvikorjuukelpoinen tai ei kysyntää ole talvikorjuukelpoinen ei ole talvikorjuukelpoinen olla paikoin olla heikko paikoin olla heikko paikoin heikko erinomainen erinomainen erinomainen kysyntäon vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä yleisesti hyvä yleisesti hyvä kuusikuitu harvennukset, harvennukset, har kysyntä on kysyntä heikko on kysyntä heikko heikko harvennukset, harvennukset, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, kysyntä kysyntä kysyntä kesäkorjuukelpoin ja voi jaalueittain voi kysyntä ja voi kysyntä kysyntä kesäkorjuukelpoinen kesäko tai kysyntäätai eikysyntää ole talvikorjuukelpoinen tai eialueittain kysyntää ole talvikorjuukelpoinen eialueittain ole talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen olla paikoin olla heikko paikoin olla heikko paikoin heikko erinomainen erinomainenerinomainen kysyntäon vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä yleisesti hyvä yleisesti hyvä koivukuitu harvennukset, harvennukset, kysyntä on kysyntä heikko on kysyntä heikko heikko harvennukset, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, kysyntä kysyntä kesäkorjuukelpoinen kysyntä kesäkorjuukelpoin ja voi jaalueittain voi kysyntä ja voi kysyntä kysyntä tai kysyntäätai eikysyntää ole talvikorjuukelpoinen tai eialueittain kysyntää ole talvikorjuukelpoinen eialueittain ole talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen olla paikoin olla heikko paikoin olla heikko paikoin heikko erinomainen erinomainenerinomainen kysyntäon vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä yleisesti hyvä yleisesti hyvä energiapuu kysyntä on kysyntä heikko on kysyntä heikko heikko harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, kysyntä kysyntä kesäkorjuukelpoinen kysyntä kesäkorjuukelpoin alueittain ja alueittain voi ja alueittain voi ja voi kysyntä kysyntä kysyntä tai kysyntäätai eikysyntää ole talvikorjuukelpoinen tai eikysyntää ole talvikorjuukelpoinen ei ole talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kuusitukki kuusitukki kuusitukki kuusitukki kuusitukki kuusitukki koivutukki koivutukki koivutukki koivutukki koivutukki mäntytukki mäntytukki mäntytukki mäntytukki mäntytukki mäntytukki olla paikoin olla heikko paikoin olla heikko paikoinkoivutukki heikko erinomainen kysyntäon vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä yleisesti hyvä yleisesti hyväerinomainenerinomainen kysyntä on kysyntä heikko on kysyntä heikko heikko kysyntä kysyntä kysyntä ja voi jaalueittain voi kysyntä ja voi kysyntä kysyntä tai kysyntäätai eikysyntää ole tai eialueittain kysyntää ole eialueittain ole Hakkuutavoittain japaikoin korjuuajankohdittain olla paikoin olla heikko olla heikko paikoin heikko energiapuu energiapuu energiapuu energiapuu energiapuu koivukuitu kuusikuitu koivukuitu mäntykuitu koivukuitu koivukuitu koivukuitu koivukuitu kuusikuitu kuusikuitu kuusikuitu kuusikuitu mäntykuitumäntykuitukuusikuitu mäntykuitu mäntykuitu mäntykuitu energiapuu päätehakkuut, kesäkorjuukelpoinen erinomainen kysyntäon vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä yleisesti hyvä yleisesti hyväerinomainenerinom harvennukset, kysyntä kesäkorjuukelpoinen on kysyntä heikko on kysyntä heikko heikko harvennukset, kysyntä kysyntä kys ja voi jaalueittain voi kysyntä ja voi kysyntä kysyntä tai kysyntäätai eikysyntää ole tai eialueittain kysyntää ole eialueittain ole kesäkorjuukelpoinen olla paikoin olla heikko paikoin olla heikko paikoin heikko päätehakkuut, kysyntä talvikorjuukelpoinen erinomainen kysyntäon vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä yleisesti hyvä yleisesti hyväerinomainenerinom on kysyntä heikko on kysyntä heikko heikko kysyntä kysyntä kys alueittain ja alueittain voi ja alueittain voi ja voi kysyntä kysyntä kysyntä tai kysyntäätai eikysyntää ole tai eikysyntää ole ei ole olla paikoin olla heikko paikoin olla heikko paikoin heikko kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee harvennukset, kysyntä talvikorjuukelpoinen yleisesti hyvä yleisesti hyväerinomainenerinomainen on kysyntä heikko on heikko kysyntä kysyntä alueittain ja alueittain voi ja voi kysyntä kysyntä tai kysyntäätai eikysyntää ole ei ole olla paikoin olla heikko paikoin heikko kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä yleisesti hyväerinomainenerinomainen kysyntä on kysyntä heikko on heikko kysyntä kysyntä jaalueittain voi ja voi kysyntä kysyntä tai kysyntäätai eikysyntää ole eialueittain ole olla paikoin olla heikko paikoin heikko harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, harvennukset, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, päätehakkuut, kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen kesäkorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen erinomainen erinomainen erinomainen erinomainen kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee kysyntä vaihtelee yleisesti hyvä yleisesti hyvä yleisesti hyvä yleisesti yleisesti hyvä yleisesti hyvä kysyntä on kysyntä heikko on kysyntä heikko on heikko kysyntä on kysyntä heikko on heikko kysyntä onerinomainen heikkohyvä erinomainen kysyntä yleisesti hyvä kysyntä kysyntä vaihtelee ja voi olla kysyntä kysyntä kysyntä kysyntä ja voi jaalueittain voi kysyntä ja voi jaalueittain voi tai ja voi kysyntä alueittain kysyntä ja voi kysyntä kysyntä tai kysyntäätai eikysyntää ole tai eialueittain kysyntää ole eialueittain ole tai kysyntää tai eikysyntää ole kysyntä eialueittain ole kysyntä kysyntää ei ole paikoin heikko olla paikoin olla heikko paikoin olla heikko paikoin heikko olla paikoin olla heikko paikoin heikko olla paikoin heikko 3 4 Ha rve st i a erinomainen kysyntä on heikko tai kysyntä kysyntää ei ole P A L A U T E Kiitos palautteesta! Saimme jälleen runsaasti palautetta kevään Harvestia-lehdestämme. Lehti sai kiitosta mielenkiintoisista ja asiallisista jutuista. Te, lukijat, äänestitte kiinnostavimmiksi lehtiartikkelit ”Koivikot kuntoon” ja ”Suometsissä on mahdollisuus”. Lämmin kiitos kaikille palautuslipukkeen lähettäneille! Kaikkien palautuslipukkeen palauttaneiden kesken arvottiin Harvestian tuotepalkintoja. Voittajia olivat: Arto Tommola, Kangasniemi Anssi Vääräsmäki, Uurainen Paavo Vuorela, Kuopio Hertta Lehtonen, Joutsa Onnea voittajille! H ar ve st i a 3 5 Hyvä Harvestia-lehden lukija! Toivomme palautetta lehdestämme. Arvomme lipukkeen palauttaneiden kesken tuotepalkintoja. Kiitos palautteestanne! Kiinnostavin artikkeli: Harvestia Oy maksaa postimaksun Toiveita seuraavaa lehteä varten: Suunnittelen puukauppaa Minuun saa ottaa yhteyttä: Nimi: Tunnus 5017390 15003 VASTAUSLÄHETYS Osoite: Puhelin: Sähköposti: Metsän sijaintikunta: 3 6 Ha rve st i a En halua jatkossa metsällistä postia.
© Copyright 2025