Lue enemmän Sisukas-projektin ensimmäisestä
SISUKAS- tiedote SISUKAS 2012-2016 – projektin päätavoitteena on kannatella sijoitettua lasta koulupolulla ja kehittää monitoimijaista yhteistyötä lapsilähtöisesti. Osatavoitteet: PESÄPUU ry:n SISUKAS- projekti on osa RAY:n Emma & Elias, Pidetään huolta lapsesta - ohjelmaa. • Osaamisen vahvistaminen lapsen lähiverkostossa SISUKAS – projektissa tuotetaan: SISUKAS- mallin käsikirja Opettajan opas Sijoitettu lapsi koulussa – esite Koulutusta, seminaareja ENSIMMÄINEN TOIMINTAVUOSI PÄHKINÄNKUORESSA Vuonna 2012 koottiin keskisuomalaisten sosiaalityöntekijöiden asiakkaista 20 perheisiin sijoitettua lasta (6 - 10v.) mukaan SISUKAS - interventioon. Lapset valikoituivat hankkeeseen vapaaehtoisuuden perusteella. Tutkimusluvat hankittiin vanhemmilta ja kunnista. Toimintavuonna paneuduttiin kirjallisuuteen, kartoitusmenetelmiin ja luonnosteltiin interventiomallia. Lisäksi verkotuttiin muihin kouluhankkeisiin Suomessa ja luotiin alueellisia kumppanuuksia. Aloitusseminaari Professori Bo Vinnerljung kutsuttiin Ruotsista pääpuhujaksi SISUKAS pärjää aina – aloitusseminaariin. Hän kertoi SkolFam® - mallista, joka on Ruotsissa laajasti käytössä oleva monitoimijainen sijoitetun lasten kartoitus- ja tukimalli. Seminaarissa kuultiin myös sijaisvanhempia, sijaishuollon, opetuksen sekä oppilashuollon asiantuntijoita höystettynä koskettavilla multimedioilla. 1/2013 Projektipäällikkö osallistui ruotsalaisen SkolFam®- verkoston kahteen tapaamiseen. Pohjoismaista yhteistyötä tehtiin myös Tidiga insatser- projektissa. Projektin aloitusseminaari , SISUKAS pärjää aina, keräsi 260 kuulijaa. Projekti oli esillä alan tapahtumissa, joissa pidettiin tietoiskuja, työpajoja ja esittelypöytää . • Sijoitetun lapsen selviytyvyyden tukeminen koulussa • Monitoimijaisen verkostotyön mallintaminen Sijoitetun lapsen aseman ja osallisuuden vahvistaminen ”Luo lapseen luottamuksellinen suhde, jotta lapsi uskaltaa puhua. Yritä päästä lapsen kartalle ja yritä ymmärtää, miksi hän toimii niin kuin hän toimii.” - sijoitettu nuori fokusryhmässä Vuoden aikana tavattiin keskeisiä toimijoita 6 fokusryhmässä. Nuorilta ja aikuisilta koottiin kokemustietoa ja tehtiin analyysiä kehittämistarpeista. Sovittiin tutkimusyhteistyöstä oppilaitosten kanssa. Projektin ohjausryhmä kokoontui kahdesti vuoden aikana. Mä oon sisukas, siistii! Tarja Heino (THL) ja Bo Vinnerljung (Tukholman yliopisto) SISUKASaloitusseminaarissa 18.9.2012. Fokusryhmissä kuultua Valmisteluvuonna kerättiin kokemustietoa sijoitetuilta nuorilta, sijaisvanhemmilta, opettajilta, sosiaalityöntekijöiltä ja oppilashuollon henkilöstöltä sekä kehittäjiltä fokusryhmissä. Samalla tehtiin tarveanalyysiä siitä, mitkä asiat sijoitetun lapsen esi- ja alkuopetuksessa vaativat kehittämistä: Sijoitetut nuoret fokusryhmissä pohtimassa vaikeuksia ja kehittämistarpeita koulupolulla sekä ideoimassa, mikä parhaiten auttaisi lasta. Sosiaalityöntekijät pitivät kouluyhteistyötä pääasiassa sijaisvanhempien tehtävänä. Sijaisvanhemmat kokivat, että kouluyhteistyö ja sijoitetun lapsen kokemusmaailman sekä lastensuojelutietouden välittäminen, jäi liiaksi sijaisperheen vastuulle. Opettajat toivat esiin, ettei heillä ollut riittävästi tietoa lastensuojelusta ja sijoitettujen lasten erityiskysymyksistä. Oppilaiden käytöshäiriöt huolettivat. Tiedonkulussa oli pulmia. Oppilashuollossa sijoitetut lapset eivät näkyneet alakoulussa, harva oli työssään kohdannut heitä. Lapsen tutkimusten ja tukitoimien käynnistyminen vaihteli asuinpaikan mukaan. Sijoitetut nuoret painottivat lapsen osallisuutta ja mukanaoloa, kun häntä koskevia asioita käsitellään koulussa. Toisaalta muistutettiin toiveesta saada olla tavallinen lapsi luokassa. Ongelmina esiin nousivat leimaaminen, kiusaaminen ja ymmärtämättömyys. Jotkut toivat esiin myös sen, että opettajat pelkäävät heitä. Opettajan toivottiin olevan kuunteleva, luotettava, aito ihminen, joka kohtaa oppilaan ihmisenä. Pohjoismainen yhteistyö Vuoden aikana verkotuttiin Ruotsiin, jossa kehitetty SkolFam®- mallin mukainen työskentely on parantanut tutkitusti sijoitettujen lasten selviytymistä ja myönteistä suhtautumista koulunkäyntiin. Projektipäällikkö osallistui kahteen verkostotapaamiseen Ruotsissa. Yhteistyöstä sovittiin ja materiaalia vaihdettiin. Lisätietoja: www.skolfam.se SISUKAS-projekti oli myös mukana yhteispohjoismaisessa varhaisen tuen hankkeessa, Tidiga insatser 2011-2012. Lasten ja nuorten kokemuksia kuultiin ja koottiin kolmessa toiminnallisessa työpajassa Sipoossa, Oslossa ja Kööpenhaminassa. Tuloksia esiteltiin joulukuisessa päätösseminaarissa Tukholmassa. Pohjoismaiset nuoret esittämässä näkemyksiään varhaisesta tukemisesta 300 kuulijalle Tukholmassa. Sijoitettujen nuorten näkemykset koottiin Nuorilla on väliä! - loppuraporttiin, jonka takakannessa on myös työpajoista tehty DVD- elokuva. Raportti sisältää myös ideoita siitä, miten lapsilta ja nuorilta voi kerätä tietoa. Lisätietoja ja raporttien tilaus maksutta: www.nordicwelfare.org/tidigainsatser Sivu 2 SISUKAS 2012-2016 ● PROJEKTITIEDOTE 1/2013 ● PESÄPUU RY Tulevaa toimintaa 2013 SISUKAS-tiimi: Tammikuussa SISUKAS- tiimi käynnisti sosiaalityöntekijöiden, lasten, sijaisperheiden ja opettajien tapaamiset Keski-Suomessa. Mukana on 10 koulua ja 7 päiväkotia. Projektipäällikkö Christine Välivaara p. 040-7755700 Kehittäjäpsykologi Sari-Maarika Mäntymaa p. 044-7150212 Esi- ja alakouluikäisten sijoitettujen lasten psykologiset ja pedagogiset kartoitukset sekä luokkahavainnointi jatkuvat KeskiSuomessa kevään ajan. Käytetyt testimenetelmät ovat virallisesti luotettavaksi todettuja. Kehittäjäsosiaalityöntekijä Riikka Huusko p. 044-7150210 - SISUKAS – mallissa yhdistetään monitoimijainen tieto lapsen hyvinvoinnin, vahvuuksien ja tuen tarpeiden kartoittamiseksi. Konsultoiva erityisopettaja Maire Saksola p.044-7150211 Tavoitteena on toimia lapsilähtöisesti ja hienotunteisesti. Lapsilta kootaan palautetta tarravihkotyöskentelyllä sekä fokusryhmissä. Sähköpostit: etunimi.sukunimi@pesapuu.fi Lisätietoja: www.pesapuu.fi/toiminta/sijoi tettu-lapsi-koulussa/ www.emmaelias.fi ”En halunnut mennä kouluun. Minua kiusattiin. Opettaja ei tehnyt mitään. Tunsin syyllisyyttä, häpeää ja epävarmuutta” Kartoituksen tuloksia käydään läpi perheiden, koulun ja sosiaalityön kanssa. Samalla sovitaan kaksivuotisesta seurannasta ja tuesta. Oppimisympäristö järjestetään lapsen tarpeita vastaavaksi ja aikuisten välistä yhteistyötä tiivistetään. SISUKAS tarjoaa tähän tukea ja konsultaatiota. Tapaamisia järjestetään kolmen kuukauden välein. Interventioon tullaan liittämään tutkimus ja yhteistyö oppilaitosten kanssa on käynnistymässä. Sähköposti: SISUKAS-malli joku@example.com. (SkolFam®) Terveydentilan kartoittaminen WWW-sivusto: www.widgets.msn.com Sosiaalityöntekijän yhteydenotto Analyysi tuentarpeista Pedagoginen ja psykologinen kartoitus 2 Tapaaminen sijaisperheen kanssa Palaute lapselle, sijaisperheelle ja opettajalle Tapaaminen koulun kanssa Pedagoginen ja psykologinen kartoitus 1 Opetuksen järjestämisen suunnitelma Tuki ja seuranta kahden vuoden ajan Seurannan jatkaminen Prosessin kulku Sivu 3 Sosiaali- Tapaaminen Tapaaminen sijaisSISUKAS 2012-2016 ● PROJEKTITIEDOTE 1/2013 ● PESÄPUU RYkoulun työntekijän perheen yhteydenotto kanssa kanssa Terveydentilan kartoittaminen Pedagoginen ja psykologinen kartoitus 1 sijoitettu nuori
© Copyright 2024