Pesäpuun lehti 2/2014
Pesäpuun lehti 2/2014 Kansainvälisyys Pesäpuun lehti 2/2014 3 .............. Puheenjohtajalta 4 .............. Haloo, kuuleeko kukaan? 6 ..............”They are always there for me” 8 ..............”Growing with Children’s Rights” 9 .............. Asiaa jälkihuollosta 11 ............ PRIDE-utbildning på svenska! Uudet PRIDE-kouluttajat 12 ............”Perheet luottavat siihen, ettemme riko lapsia” 14 ............ Kohtaamisia Nallekiertueella 16 ............ Salapoliisien ja Sherlockien tutkimuksia Tampereella 18 ............”Lastensuojelussa on kyse siitä, että lapsilla on hyvä olla” 20 ............”Mä oon keskustellut mun päiväkirjan kanssa, kun en voinut jutella vanhemmille” 22 ............ Takaisin kouluun –tsemppipäivä Sisukkaille 24 ............ SISUKAS kouluttaa SISUKAS-projektin uusi työntekijä 25 ............ Uusi PePPiläinen Käsi hiirellä, kynä kädessä 26 ............ SOS-lapsikyläsäätiön apuraha salapoliisien toimintaan 31 ............ Pesäpuu ry:n koulutuskalenteri Julkaisija Päätoimittaja Pesäpuu ry Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä puh. (014) 332 2500 toimisto@pesapuu.fi www.pesapuu.fi Raili Bäck-Kiianmaa, raili.back@pesapuu.fi Iso Roobertinkatu 1 A 5, 00120 Helsinki Taitto Piritta Schulz, piritta.schulz@pesapuu.fi Painopaikka Kariteam, Jyväskylä 2 Pesäpuun lehti • 2/2014 Terveisiä kansainvälisestä konferenssista E USARFin (European Scientific Association on Residential and Family Care for Children and Adolescents Conference) järjestämä lastensuojeluun keskittyvä konferenssi pidettiin syyskuun alussa. Ruotsalainen Karin Lundén Göteborgin yliopistosta korosti viisaasti, miten lapset kehittyvät suhteissa, heidän aivonsa kehittyvät suhteissa ja he toipuvat suhteissa. Tärkeintä lapselle on, että sijaisvanhemmat luovat turvallisen perustan kiinnittymiselle, ovat emotionaalisesti saatavilla, toimivat sensitiivisesti ja reflektiivisesti. Tutkimusten mukaan mahdollisuuksia kiinnittymiselle on sitä vähemmän, mitä enemmän sijaisperheessä on lapsia. Samasta teemasta jatkoi Femmie Juffer Leidenin yliopistosta. Hän korosti selviytymisen avaimena lapsen kokemusta siitä, että hän voi luottaa huolenpitäjään ja että hän kokee olevansa rakastettava lapsi. Professori Ian Sinclair Yorkin yliopistosta on piakkoin päättämässä työuransa sosiaalityön ja perhehoidon tutkijana. Hän halusi muistuttaa tulevia sukupolvia siitä, että tärkeät asiat ovat yksinkertaisia. Lapselle on tärkeintä, kenen kanssa hän asuu ja kuka on tärkeä aikuinen juuri hänelle. Toiseksi hän muistutti, ettei sijoituspaikan valintaan ole olemassa validoitua tapaa. Edes laatusuositukset eivät takaa, että niiden mukaisesti toimitaan käytännössä. Kolmanneksi hän korosti yhdessä pohtimisen ja kehittämisen merkitystä, neuvottelun tärkeyttä. Hoitavat prosessit kiinnittyvät suhteisiin, ja ne ovat hitaita muotoutumaan. Jos sijaishuollolta odotetaan vaikuttavuutta ja jos perhehoidon odotetaan auttavan lapsia, Pesäpuun lehti • 2/2014 Puheenjohtajalta Tarja Heino kannattelevien suhteiden pohjustaminen ja vahvistaminen on tärkeää. Siihen tarvitaan aikaa. Siksi jokaisen alalle aikovan tulisi käydä läpi riittävän pitkä prosessinomainen valmennus. Sosiaalityön aikaa ja tukea tarvitsevat niin lapsi, hänen läheisensä kuin perhehoitoperheen omat jäsenetkin. Kaavamaisen mitoituksen sovittaminen yksittäisten lasten tarpeisiin on haaste. Näen kuitenkin, että neljä eri perheistä olevaa sijoitettua lasta kaikkine läheisineen, harrasteineen, koulujärjestelyineen, erityispalvelujen ja muine tukitarpeineen on liian iso työmaa yhdelle perheelle – etenkin kun perheessä usein on myös omia lapsia. Kaikki lapset tarvitsevat ja ovat oikeutettuja erityiseen huomioon ja kahdenkeskiseen aikaan hoitavan vanhemman kanssa. Teksti: Tarja Heino hallituksen puheenjohtaja Pesäpuu ry Kuva: Antero Aaltonen 3 Haloo, kuuleeko kukaan? Apua lapsille 24/7 Miten lapsi saa apua? Entä jos lähellä ei ole aikuista, jolle voisi puhua? Tai jos lapsen läheinen on huolissaan lapsesta? Iso-Britanniassa toimivan National Society for the Prevention of Cruelty to Children -järjestön (NSPCC) ChildLine tarjoaa maksutta keskusteluapua lapsille ja nuorille ympäri vuorokauden. Aikuisille on omat, aina avoinna olevat puhelinlinjat sekä yhteydenottomahdollisuus tekstiviestillä tai sähköpostilla. C hildLine tarjoaa apua lapsille 24/7 puhelimen, chatin, sähköpostin, kysymys- ja keskustelupalstan kautta. Nettisivuilla on ohjeita lapsille tunteiden ilmaisuun ja käsittelyyn, erilaisia pelejä ja selkeät ohjeet, miten eri tavoin voi ottaa yhteyttä. Nettisivuilla on myös turvanappi, jota klikkaamalla lapsi pääsee nopeasti pois sivustolta, jos ei halua muiden näkevän vierailua ChildLinessa. Palvelun sivustoja Pesäpuun Lähemmäs-projektin henkilöstö ja pilottialueiden edustajat Hackneyssa. 4 Pesäpuun Lähemmäs-projektin henkilöstö ja pilottialueiden edustajat tutustuivat keväällä 2014 Lontoossa NSPCC -järjestöön, Morning Lane Associates -yrityksen levittämään Hackneyn sosiaalityön malliin sekä Family Rights Group -järjestöön. kehitetään jatkuvasti käyttäjäystävällisimmiksi yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Sivustolla on esimerkiksi ”Anna palautetta” pyynnön sijaan konkreettisempi kysymys: ”Mikä on paras neuvo, jonka olet nähnyt ChildLinen sivuilla?”. Lasten yhteydenottoihin vastaavat kolmen kuukauden perehdytyskoulutuksen saaneet vapaaehtoiset. Jokaisessa vuorossa työskentelee vapaaehtoisten lisäksi ammatillisen koulutuksen saanut palkattu työntekijä. Hän auttaa, mikäli vapaaehtoiset tarvitsevat neuvoja ja ohjausta. Lisäksi jokaisen vuoron alussa ja lopussa on työnohjaustuokio. Lapsen tai nuoren soittaessa ChildLineen vastaajat kuuntelevat, tukevat, opastavat ja auttavat. He etsivät yhdessä keinoja vaikeista tilanteista selviytymiseen. Kohtaava kuunteleminen, ymmärtävä asettautumi- Pesäpuun lehti • 2/2014 nen lapsen tilanteeseen, terapeuttinen ote ja keskustelu ovat tärkeimmät ChildLinen periaatteet. Lasten ja nuorten luottamus etusijalla Työntekijät ovat havainneet, että jos lastensuojeluilmoitus tehdään liian pian, voi yhteydenottaja vetäytyä ja perua puheensa. Kokemusten mukaan lapsi hyötyy enemmän linjalta saamastaan tuesta kuin lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Jos lapsi antaa luvan, linjan työntekijä vie asian eteenpäin. Hän keskustelee ilmoituksesta valvojalle, joka vie asian eteenpäin yksikön päällikölle. Vasta kolmen työntekijän päätöksellä tehdään virallinen lastensuojeluilmoitus. Poikkeuksena on, jos lapsi itse pyytää työntekijää tekemään ilmoituksen, työntekijöiden mielestä lapsen ja/tai jonkun muun henki on välittömässä vaarassa, lasta Pesäpuun lehti • 2/2014 vahingoittaa henkilö, joka asemansa vuoksi on tekemisissä laajemminkin lasten kanssa (esimerkiksi opettaja tai poliisi) tai jos lapsi kertoo vahingoittavansa vakavasti toista lasta tai nuorta. Näissäkin tapauksissa lapselle kerrotaan ilmoituksesta ja korostetaan sitä, että Childline:n ensisijainen tehtävä on aina tukea lasta. Lisää NSPCC:n työstä ja Lähemmäsprojektin opintomatkasta voit lukea sivuiltamme http://www.pesapuu.fi/toiminta/ laheisten-osallisuuden-vahvistaminen/ laheiset-materiaalit/. Teksti ja kuvat: Pia Lahtinen, Hanna Särkiö ja Sannariikka Silén Lähemmäs-projekti, Pesäpuu ry 5 ”They are always there for me” Kansainvälinen perhehoitojärjestön (IFCO) Euroopan konferenssi 26.–29.8.2014 Waterford, Irlanti IFCO:n Euroopan konferenssi pidettiin tänä vuonna vanhassa viikinkikaupungissa Waterfordissa Irlannissa. Konferenssin teemana oli lapsi- ja perhekeskeisten palveluiden varmistaminen. Pesäpuulla oli ainoana pohjoismaisena toimijana työpajoja - toinen nuorille ja toinen aikuisille. Molemmissa työpajoissa teemana olivat lapsen läheissuhteet otsikolla ”Dearest and nearest in children’s lives in child protection”. Dearest and nearest – rakkaat ja läheiset nuorten työpajassa N uorten työpajan pienryhmäläiset miettivät elämän tärkeitä ihmisiä, heidän merkitystään sekä sitä, miten ja kuka voisi auttaa läheissuhteiden vahvistamisessa. Eri puolilta Eurooppaa tulleiden nuorten mukaan tärkeimmät ihmiset löytyvät perhepiiristä. (Iso)vanhemmilta tai sijaisvanhemmilta saatavalla henkisellä tuella on iso merkitys nuorille. On tärkeää, että aikuiset ovat kärsivällisiä, rohkaisevia ja osoittavat sijoitetun nuoren kuuluvan heidän perheeseensä. Biologiset sisarukset puolestaan jakavat samat elämänkokemukset ja ymmärtävät sitä kautta nuorten tunteita ja ajatuksia kaikkein parhaiten. Siksi heihin halutaan säilyttää tiiviit ja lämpimät välit. 6 Kokemusviestejä aikuisten työpajassa Aikuisten työpajassa Pesäpuun työntekijät kertoivat osallistujille eri kokemusasiantuntijaryhmiltä kerättyjä, läheissuhteisiin liittyviä viestejä. Lasten viesteissä muistutettiin, että lapsen mieleen mahtuu yhtä aikaa monia läheisiä, eivätkä he kilpaile keskenään. Nuorten viestit puolestaan korostivat, että lapsia ja nuoria ei saa jättää Pesäpuun lehti • 2/2014 yksin selviämään läheissuhteiden kanssa. Biologisten vanhempien ja isovanhempien viestit välittivät kaipuuta ja halua elää ”tavallista arkea sijoitetun lapsen tai lapsenlapsen kanssa” – ei vain juhlaa. Sukulaissijaisvanhempien viesteistä välittyi kiintymys sijoitettuun lapseen, mutta myös pelkoa kertoa omasta väsymyksestä viranomaisille. Ammattilaisten viestien mukaan lapsen kanssa työskentelyyn tuskin jää sosiaalityössä riittävästi aikaa, saati sitten lapsen läheisten. Aikuisten työpajan kuulijoissa herätti suurta innostusta se, kuinka monipuolisesti Pesäpuun työssä hyödynnetään erilaisia kokemusääniä. Teksti: Pia Lahtinen ja Pipsa Vario kuvat: Pia Lahtinen Pesäpuu ry IFCO TOP3 -puheenaiheet 1. C’MON GUYS, ÄLKÄÄ MISSATKO JÄLKIHUOLTOA! Jälkihuolto ja itsenäistyvät nuoret (care leavers) puhuttivat laajasti. IFCO aikoo julkaista maailmanlaajuiset suuntaviivat (guidelines) jälkihuollon sisällöistä ja järjestämisestä. Pohjaa tälle dokumentille luotiin Nuorten Advocate Trackohjelmassa, johon myös kolme Pesäpuun Selviytyjät-tiimiläistä osallistui. 2. LAPSEN LÄHEISVERKOSTO MUKAAN PERHEHOITOON, MUTTA EI ILMAN TUKEA Lapsen läheiset halutaan pitää useassa maassa nykyistä tiiviimmin lapsen elämässä, vaikka lapsi sijoitettaisiinkin. Muun muassa Sarajevossa implementoidaan ACTIVE Family Support –ohjelmaa, jonka tavoitteena on toisistaan erotettujen lasten ja vanhempien yhdistäminen ja toisaalta uusien erojen ehkäiseminen. 3. ISOISTA LAITOKSISTA PERHEHOITOON Monet valtiot Itä-Euroopassa ovat muuttamassa sijaishuollon rakenteitaan. Suurista lastensuojelulaitoksista siirrytään kohti lapsen tarpeista lähteviä ja perhekeskeisiä perhehoidon rakenteita. Lue lisää IFCO:n Euroopan konferenssista osoitteesta http://conference.ifco.info/en/conference/about.html. Pesäpuun lehti • 2/2014 7 ”Growing with Children’s Rights” Euroopan Neuvoston -konferenssi 27.–28.3.2014 Dubrovnik, Kroatia S elviytyjät kutsuttiin aikaisemmin lapsiasiavaltuutettuna toimineen Maria Kaisa Aulan kanssa Euroopan Neuvoston konferenssiin, jonka aiheena oli lasten oikeudet ja niiden toteutuminen Euroopassa. Konferenssissa luotiin katsaus Euroopan neuvoston asettamaan Lasten oikeuksien strategiaan vuosille 2012–2015. Konferenssi kokosi noin 200 osallistujaa ympäri Eurooppaa. Selviytyjät esitteli vuonna 2012 pidetyn Uskomme sinuun, usko sinäkin -kiertueen materiaalia. Lasten kohtaamisen ja oikeuksien toteutumisen haasteet ovat samantyyppisiä Suomessa ja Euroopassa. Projektit ja kokeilut ovat lyhytjänteisiä, jolloin lasten kohtaaminen ei rakennu kestävälle vuorovaikutukselle. Osallisuutta estää aikuisten vastustus ja pelko voimasuhteiden muuttumisesta. Suureksi haasteeksi koettiin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten tavoittaminen. Suositukset lasten oikeuksien turvaamiseksi Konferenssissa koottiin suositukset, joihin jäsenmaiden tulisi kiinnittää huomiota. Näitä olivat lasten osallisuuden varmistaminen kaikilla heitä koskevilla osa-alueilla, esimerkiksi terveydenhuollossa, koulussa, oikeuskäsittelyissä ja lastensuojelussa. Keskusteluissa painotettiin osallisuuden eettisyyttä ja eri alojen ammattilaisten valmentamista lasten kohtaamiseen ja oikeuksien suojelemiseen. Euroopan nykyisessä taloustilanteessa lasten ja perheiden toimeentulon turvaaminen ja sen huomioiminen kansallisissa budjettineuvotteluissa on myös tärkeää. Living Library – Elävä kirjasto Kroatian konferenssin kiinnostava asia oli niin kutsuttu Living Library. Konferenssiin osallistujilla oli mahdollisuus ”lainata” henkilöä, joka oli ennalta ilmoittautunut kirjaksi. Lainattavia ”kirjoja” olivat esimerkiksi huostaanotettu nuori, seksuaalisen vähemmistön edustaja ja jalkapallohuligaani. Selviytyjien ja lapsiasiavaltuutetun puheenvuorossa esiteltiin UsUs-kiertueen tuloksia ja kerrottiin, miten Suomen lastensuojelua tulisi kehittää, mitä asioita olemme kokeneet hyviksi ja olemme kiertueen avulla saavuttaneet. Selviytyjien ja Maria Kaisa Aulan pitkä yhteistyö sai arvoisensa päätöksen. Kiitos Maria Kaisa! Teksti: Helena Inkinen Selviytyjät, Pesäpuu ry Suojele unelmia, vaali toivoa -raportti: http://www.lapsiasia.fi/julkaisut/2012 8 Pesäpuun lehti • 2/2014 Asiaa jälkihuollosta Fokus på barn i familjehem –projektin jälkihuoltotyöpaja 9.–10.5.2014 Tukholma, Ruotsi K aksikymmenpäinen kokemusnuorten joukko Norjasta, Ruotsista, Tanskasta sekä Suomesta saapui Tukholmaan työskentelemään ja vaihtamaan kokemuksia sijaishuollosta sekä esittämään näkemyksiään jälkihuollon kehittämistarpeista. Tapaaminen oli osa Pohjoismaiden nuoret perhehoidossa -hanketta, joka tähtää selviytyvyyden tukemiseen. Työskentely alkoi majoittumisella, ohjelman läpikäymisellä ja tutustumisharjoituksella. Paikkana oli kaunis Kustaa Vaasan aikainen kartano ja maatila, Biskops Arnö. Jälkihuollon teemoja työstettiin kristallikruunujen alla skräppäys-tekniikalla ryhmätöissä ja keskusteluissa. Työskentelystä ja nuorten haastatteluista on tekeillä lyhytelokuva ja nuorten näkemykset tullaan kokoamaan syksyllä 2014 ilmestyväksi raportiksi. Ne esitellään kehittäjille ja päättäjille projektin eri pohjoismaissa pidettävissä loppuseminaareissa sekä nettisivustolla www.nordicwelfare.fi. Yhteisesti jaettu yksinäisyyden kokemus Suomen edustajat, Sami Pesäpuun Selviytyjistä, Warre Oulun Vaikuttajista sekä Vilma Helsingin nuorista kehittäjistä saivat jälleen kerran kiitosta viisaista ajatuksistaan ja loistavista vuorovaikutustaidoistaan. Kokemusasiantuntijoiden tarinat eivät jättäneet tälläkään kertaa meitä aikuisia kehittäjiä kylmäksi vaan vahvistivat ajatuksia siitä, kuinka tärkeää on tarjota Pesäpuun lehti • 2/2014 Sijoitetut nuoret skräppäämässä jälkihuoltotyöpajassa Biskops Arnössä. lapsille ja nuorille kuulluksi tulemisen kokemuksia ja välittää näkemyksiä päättäjille ja läheisille. Koskettavana nousi esiin nuorten kokema, yhteisesti jaettu yksinäisyys itsenäiseen elämään ponnistaessa. Monet kokivat, ettei ollut ketään keltä kysyä, miten asioita hoidetaan tai ruokaa laitetaan. Elämässä koetut kolhut toivat haasteita arjenhallintaan. Haaveissa siinteli kuitenkin tavallinen, onnellinen elämä – koulutus, työ, ammatti, perhe. Pohjoismainen tapaaminen ja kokemusten vaihto oli silminnähden voimauttavaa ja nuoret verkostoituivat tehokkaasti keskenään. Kiitos osallistuneille! Teksti ja kuvat: Christine Välivaara SISUKAS-projekti, Pesäpuu ry Lue lisää: www.nordicwelfare.org/Projekt/ 9 Poimintoja nuorten toiveista Sijoitetut nuoret kokosivat itsenäistymiseen liittyviä toiveitaan: • tulevaisuus ilman kaaosta ja leimaa • tavallista arkea, oma koti, koulutus, ammatti, perhe • suunnitelmallisuutta ja rutiineja • yksinäisyyteen puuttumista, nähdyksi tulemista • läheisiä ihmissuhteita, jatkuvuutta • terapiaa, koetun työstämistä • tukikohtaa, ymmärrystä, turvaa • kotitalousopetusta ja elämänhallintataitoja • taloudellista tukea ja tietoa oikeuksista • opastusta hakemusten tekoon sekä raha-asioiden hoitamiseen • opinto-ohjausta, tukea oppimiseen ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutukseen • iloa elämään Nuorten työpajatyöskentelyä ja elokuvan filmausta. 10 Pesäpuun lehti • 2/2014 PRIDE-utbildning på svenska! F inska PRIDE-kurser har anordnas i 20 år, men det är först i år som PRIDEprogrammet har översatts till svenska. Nu har även två- och svenskspråkiga kommuner möjlighet att anordna PRIDE-utbildningar på svenska. PRIDEboken och PRIDE-handledarguiden är färdiga. PRIDE-handledarutbildning för svenskspråkiga PRIDE-handledare Utbildningen omfattar två perioder; 27.–30.1. och 3.–6.3.2015 samt senare på våren 2+2 handledningsdagar under den tid som PRIDE-handledarna håller sin första PRIDE-förberedelsekurs. PRIDE-handledarutbildningen ger färdigheter och rättighet att anordna PRIDE-förberedelsekurser. Priset för PRIDE-handledarutbildningen är 2100 € och inkluderar utbildning och material. Utbildningen organiserats i huvudstadsregionen. Mer information om PRIDE-handledarutbildningen ger Paula Männikkö tel: 040 508 5616, e-post: paula.mannikko@ pesapuu.fi. Uudet PRIDE-kouluttajat PRIDE-kouluttajakoulutus kevät 2014: Marisanna Korvenpää, Riina Nurmimäki, Hanne-Maarit Mukari, Niina Nieminen, Maria Lindroos, Maarit Ratamäki, Toni Leander, Milla Lohioja, Heidi Hyppänen, Marjo Martikainen, Pia Reinholm, Aino Palokangas, Ritva Sihvola-Orava, Merja Paasimäki, Arttu Lehti. Kouluttajat Jaana Pynnönen ja Sirpa Yli-Rekola. Pesäpuun lehti • 2/2014 11 ”Perheet luottavat siihen, ettemme riko lapsia” Yli vuoden ajan on muutamissa sijaisperheissä ollut arjen apuna vapaaehtoisia tukihenkilöitä. Toimintaa on pilotoitu PePPi–hankkeessa Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. U udellamaalla toiminta käynnistyi, kun toimeliaat Puuhamartat etsivät yhteisönä sopivaa vapaaehtoistoiminnan muotoa itselleen. He osallistuivat vapaaehtoistoiminnan valmennukseen ja läpikävivät tukihenkilöprosessin. Kesällä 2013 he alkoivat käydä pareina viidessä sijaisperheessä. Tukihenkilöiden antama apu on lähtenyt kunkin sijaisperheen yksilöllisistä tarpeista ja toiveista. Kahta samanlaista tukisuhdetta ei ole ollut vaan Martat ovat käyttäneet niin moottorisahaa kuin kaulintakin. Osa Martoista toimi myös sijaisperheiden nuorten tukena. Nuoret kertovat nauttineensa yhteisistä harrastus- ja kahvitteluhetkistä tukihenkilöidensä kanssa. Sijaisvanhemmista puolestaan oli ollut hienoa, että nuoret saivat uusia ja turvallisia ihmissuhteita elämäänsä. Tukihenkilöt olivat luoneet nuorten kanssa jopa yhteisen WhatsApp-ryhmänkin yhteydenpitoa helpottamaan! Pilotoinnin alussa sijaisperheitä mietitytti, miltä tuntuu päästää kotiinsa vieraita ihmisiä. Pitääkö siivota ennen heidän tuloaan? Tarjotaanko heille kahvit? Myös Puuhamartat pohtivat, kuinka uskaltautua perheiden yksityiselle reviirille. Kehtaanko ehdottaa, että viikkaisin pyykit? Mitä jos en osaakaan olla avuksi? Hyvin nopeasti Puuhamarttojen ja perheiden suhde muotoutui luontevaksi. Yksi sijaisäiti riemuitsi päässeensä ”romanttisel- Osa Puuhamartoista vapaaehtoistoiminnan luovassa arviointitapaamisessa. 12 Pesäpuun lehti • 2/2014 le rautakauppareissulle miehensä kanssa kahden”, toinen oli ilahtunut ”stressittömistä synttärijuhlista”. Martoista kerran kuussa tapahtuva vapaaehtoistoiminta on vaatimaton apu, mutta perheistä puolestaan suuri tuki, joka auttaa jaksamaan. Martat ovat tehneet asioita myös perheiden kanssa yhdessä, mikä on tuntunut kaikista hyvältä. Perheen lapset ovat tottuneet siihen, että Martat huomioivat kivalla tavalla heitäkin. Ihan tukisuhteen alussa oli joku vapaaehtoinen miettinyt osaako olla lasten kanssa, mutta tutustumisen myötä oli aprikointi hälvennyt. Isilläkään ei ole ollut mitään sitä vastaan, että kodissa tuoksuu silloin tällöin Marttojen leipoma pulla. Perheistä on ollut helpottavaa, ettei ole tarvinnut selitellä, millaista on olla sijaisperhe ja mitä tarkoittaa sijoitettu lapsi. Toiminnassa mukana olevat perheet toivovat, että kaikilla halukkailla sijaisperheillä olisi mahdollisuus samanlaiseen apuun ja tukeen. Martat ovat tulleet perheisiin kunnioittavasti (”olen mukana tässä suurella sydämellä”) ja löytäneet yhteisen sävelen perheenjäsenten kanssa helposti. He kertovat saaneensa paljon itsekin ja voimaantuneensa toiminnasta. ”On upea tunne kun perhe uskoo lapsensa huomaamme ja luottaa, ettemme riko heitä” kiteytti eräs Puuhamartta kokemuksiaan. Tukihenkilösuhteita syntyy Pilotoinnista saatujen hyvien kokemuksien myötä PePPi-hanke jatkaa vapaaehtoisten rekrytointia ja valmentamista sijaisperheiden tueksi. Keväällä Uudellamaalla valmennetuille sijaisperheen tukihenkilöille on jo löytynyt sopivia tehtäviä, ja syyskuun lopussa pidettävään tukihenkilövalmennukseen on Pesäpuun lehti • 2/2014 ilmoittautunut parisenkymmentä tulevaa vapaaehtoista. Sijaisperheiltäkin on tullut tukihenkilöhakemuksia niin, että osalle syksyllä valmennettavista sijaisperheen tukihenkilöistä löytynee tuettava perhe heti valmennuksen päättyessä. Sijaisperheen tukihenkilöiksi on innostunut valmentautumaan niin uusia Puuhamarttoja, sijaishuollon kokemusasiantuntijoita, opiskelijoita, lasten parissa ammatikseen työskenteleviä kuin muitakin, aivan tavallisia, lapsirakkaita ihmisiä. Valmennuksessa käsitellään tukihenkilötoiminnan käytäntöjä, sijaisperheiden ja sijoitettujen lasten tarpeita sekä pohditaan omia vuorovaikutustaitoja ja lapsen kohtaamista. Sijaisperheen vanhempi sekä sijaisperheessä tukihenkilönä toiminut vapaaehtoinen valottavat omilla kertomuksillaan sijaisperheen arkea ja sen tukemista vapaaehtoisvoimin. Valmennuksen jälkeen tukihenkilöä hakeneille sijaisperheille pyritään löytämään juuri heidän tarpeisiinsa sopiva vapaaehtoinen. PePPi-hankkeen projektityöntekijä on mukana tukihenkilösuhteen solmimisessa ja tukee sijaisperhettä ja vapaaehtoista tukihenkilösuhteen aikana. PePPi-hanke ottaa vastaan kaikilla hankealueillaan – Keski-Suomessa, PohjoisKarjalassa ja Uudellamaalla – niin uusia vapaaehtoisia tukemaan sijaisperheiden arkea eri tavoin kuin tukea arkeensa kaipaavia sijaisperheitäkin. Teksti ja kuva: Maaret Parviainen ja Heini Aaltonen PePPi-hanke, Pesäpuu ry 13 Kohtaamisia Nallekiertueella Pesäpuu viettää parhaillaan Kohtaamisen teemavuotta ”Kohtaa aidosti, vaikuta vahvasti”. Samalla juhlimme Nallekorttien kymppisynttäreitä. Nallen kunniaksi olemme lähteneet kiertueelle tapaamaan erilaisissa lastensuojelun työtehtävissä toimivia ammattilaisia. Olemme halunneet kuulla miten monin eri tavoin Nallekortteja hyödynnetään ja samalla olemme keskustelleet kohtaamisesta ja sen tärkeydestä. Lasten kokemuksia tavoittamassa T urvakodissa väkivaltatyön haaste on saada aikuiset tavoittamaan lapsen kokemukset. Jotta perhe saisi apua, myös miesten kohtaaminen on tärkeää. Isien on hyödyllistä saada puhua auki omat lapsuuden kokemuksensa, jotta he pystyvät katsomaan tilannetta lapsen näkökulmasta. Lasten kanssa työskentelyn tavoitteena on, että lapset tulisivat kohdatuiksi ja saisivat purkaa kokemuksensa ja tunteensa turvallisesti. Pääkaupunkiseudun turvakodin avoyksikön työntekijät Leiriytymistä asiakkaan kanssa ”Kohtaaminen on koko työn A ja O”, toteavat Porvoon perheneuvolan työntekijät. Täytyy tietoisesti asettua suhteeseen, kohtaamaan. Tämä tarkoittaa konkreettisesti ajan antamista ja levollisuutta. Vasta silloin kun asetutaan, voi syntyä suhde. Joskus asettuminen ja ajan antaminen voi hämmentää asiakasta, sillä he eivät ole välttämättä totuttuneet siihen. Perheneuvolan työntekijät luottavat asiakassuhteen hitaaseen kehkeytymiseen, sillä suhde ei synny toimenpidekeskeisesti, vaan tarvitsee väljyyttä ja turvallisuutta. He puhuivat kuvainnollisesti myös leiriytymisestä, joka kuvaa hyvin kohtaamisen läsnäoloa kiireettömästi. Porvoon Perheneuvolan työntekijät 14 Nallen juhlakiertue käynnistyi Talentian asiantuntijapäiviltä maaliskuussa 2014. Kunnioittavaa kohtaamista vankilassa Myös vankilassa on mietitty paljon kohtaamisen kysymyksiä. Työntekijät ovat tietoisesti nostaneet esiin lapsen kokemusta vankilamaailmassa. Kohtaaminen on läsnäoloa ja kunnioitusta ja siinä täytyisi olla tilaa myös hämmästelylle ja yhteisille kysymyksille. Jotta jaksaisi ottaa vastaan asiakkaiden tunnekuormaa, on työntekijöiden keskinäinen kunnioitus ja arvostus ensiarvoisen tärkeää. Hämeenlinnan avovankilan perheosaston työntekijät Pesäpuun lehti • 2/2014 Kiertue jatkuu Kiitämme lämpimästi kaikkia kiertueella mukana olleita työyhteisöjä. On ollut antoisaa ja tärkeää pysähtyä kohtaamisen kysymysten äärelle. Kiertue jatkuu vielä syksyllä. Kiertueella kuulemistamme uusista Nallekorttien käyttöideoista kirjoitetaan Nallevihkonen, joka julkaistaan marraskuussa 2014 Jyväskylässä pidettävillä Valtakunnallisilla lastensuojelun perhehoidon päivillä. Teksti ja kuvat: Hanna Särkiö ja Sari-Anne Paaso, Piirros: St. Lukes Pesäpuu ry Iloisia kohtaamisia Pesäpuun ständillä. Ja kuten synttäreillä kuuluukin – myös ongintaa. Pesäpuun lehti • 2/2014 15 Salapoliisien ja Sherlockien tutkimuksia Tampereella Salapoliisit eli sijaishuollossa olevat 7-8-vuotiaat kokemusasiantuntijat jatkoivat tutkimuksiaan Tampereella keväällä 2014. Uutta oli, että ryhmään kutsuttiin myös lapselle tärkeitä läheisiä ja heidät nimettiin Sherlockeiksi. Innostusta ja haasteita T ieto Pesäpuun lasten ja läheisten kokemusasiantuntijuutta vahvistavaan Salapoliisit ja Sherlockit toimintaan osallistumismahdollisuudesta otettiin meillä Tampereen sijais- ja jälkihuollon sosiaaliasemalla vastaan innolla, sillä tarve uusiin työtapoihin vahvistamaan lasten sekä läheisten osallisuutta omaan asiakkuuteensa nähdään erityisen tärkeänä. Työskentelyyn osallistui sosiaaliasemaltamme kaksi sosiaalityöntekijää sekä kaksi perhehoidon ohjaajaa. Uuden oppiminen ja oman työn kehittämismahdollisuudet innostivat työntekijöitä mukaan työskentelyyn, vaikka työntekijät kokivatkin aluksi olevansa haasteellisessa tilanteessa sen suhteen, että työskentely toteutettiin oman perustyön ohella. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä läheisten kanssa lapsen mahdollisuuden osallistua ryhmätyöskentelyyn. Ryhmään valikoitui kuusi lasta ikähaarukalla 7–8 vuotta ja lapset valitsivat läheisikseen toisen sijaisvanhemmistaan. Työntekijöinä koimme, että lasten ja työskentelyn kannalta olisi tärkeää, että kaikkien ryhmään valittujen lasten kanssa ehdittäisiin rauhassa keskustelemaan salapoliiseina toimimisesta ja samalla työntekijällä olisi mahdollisuus myös kartoittaa lapsen osallistumisvalmiuksia. Havaitsimme, että niin lasten kuin läheistenkin kohdalla on olennaista, että työskentelyyn kutsuva työntekijä on perehtynyt työskentelytapaan ja pystyy näin ollen myös valmistamaan lasta sekä läheistä tulevaan prosessiin. Havaitsimme, että jokaisella lapsella tulee olla aidosti kaikkien läheisten lupa osallistua prosessiin, jotta lapsella olisi työskentelyn aikana turvallinen olo tuottaa juuri haluamaansa puhetta. Lapsia ei ole tarvetta ylisuojella Lapsi sai valita ryhmään itselleen tärkeän läheisen. 16 Työskentely oppijan roolissa yhdessä Pesäpuun ammattilaisten rinnalla oli avartavaa, sillä työskentelytapa lasten ja läheisten kokemusasiantuntijuuden näkökulmasta haastoi meitä työntekijöitä useasta eri näkökulmasta. Työntekijälle työskentely Pesäpuun lehti • 2/2014 siksi, että aikuisen on oltava todella tarkkana lasten kanssa työskennellessä, jotta lasten sanomisia ei ylitulkittaisi tai lapsia johdateltaisi liikaa tuottamaan aikuisten haluamia asioita. Vaikuttavuutta monella tasolla Salapoliisit tutkimuspuuhissa. vahvisti ajatusta siitä, kuinka tietoisia lapset ovat taustoistaan ja siitä, miksi eivät voi asua biologisten vanhempiensa luona. Lapsia ei ole tarvetta ylisuojella heidän elämäänsä liittyviltä asioilta. Työntekijöinä jäimme muun muassa pohtimaan aikuisposition eettisiä kipukohtia erityisesti Sherlock-läheisten kanssa työskentely vahvisti perhehoitajan ja lapsen suhdetta ja voi toimia myös tukena perhesijoituksen pysyvyydelle. Jatkossa sosiaaliasemallamme on suuri halu jatkaa Salapoliisi- ja Sherlock -toimintaa, mutta prosessi vaatii asianmukaiset puitteet ja resurssit. Into jatkaa työskentelyä uuden ryhmän kanssa on suuri! Teksti: Tessa Tuukkanen-Salovesi, sosiaalityöntekijä Tampereen kaupungin sijais- ja jälkihuollon sosiaaliasema Kuvat: Sari-Anne Paaso Teema: sosiaalityöntekijä Teema: läheiset Lapset: Sosiaalityöntekijä Lasten viesti: auttaa lasten suojelus- Lapsella voi olla sa ja sen sellaisessa. kaksi äitiä. Tulee kattoon joskus miten lapsella menee. Aikuisten viesti: Aikuiset: Läheisiä on lupa olla Sijaisvanhemmat useita ja on tärkeää, kaipaavat sosiaali- että suhteet toimi- työntekijältä toimivaa vat rinnakkain. yhteistyötä, avoimuutta ja hyväksyntää. Lisää Salapoliisien ja Sherlockien viestejä Valtakunnalllisilla lastensuojelun perhehoidon päivillä Jyväskylässä 13.11.2014. Pesäpuun lehti • 2/2014 17 ”Lastensuojelussa on kyse siitä, että lapsilla on hyvä olla” Pipsa Varion pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin lastensuojelun sijaishuollon asiakkaana olevien 5-9 -vuotiaiden lasten näkemyksiä hyvinvoinnista ja lastensuojelusta. T utkimuskontekstina oli Pesäpuu ry:n Salapoliisitoiminta, jonka tarkoituksena on ottaa pienet lapset mukaan kehittämään lastensuojelua yhdessä aikuisten kanssa. Aineisto kerättiin havainnoimalla yhdeksästä lapsesta ja kolmesta aikuisesta koostuvan ryhmän toimintaa. Ryhmässä lapset eivät käsitelleet henkilökohtaisia kokemuksiaan vaan lastensuojeluun liittyviä teemoja tutkittiin sijoitetun Mäyrähahmon avulla. Hyvinvointi rakentuu arjen perusasioista Perustarpeiden tyydyttäminen oli lapsille tärkein hyvinvoinnin osatekijä. Perustarpeilla he tarkoittivat ruokaa, turvallista paikkaa elää ja nukkua, puhtaita vaatteita sekä kuulluksi ja rakastetuksi tulemista. Erityisesti ruuan ja turvallisuuden merkitys korostuivat lasten puheessa. Lasten mielestä aikuisten velvollisuus on huolehtia siitä, että nämä asiat ovat lapsen elämässä kunnossa. Myös biologisilla vanhemmilla on vahva merkitys lasten kokemaan hyvinvointiin. Vanhempiin halutaan pitää yhteyttä nykyistä enemmän, huolimatta syntymäkotiin liittyvistä monenlaisista negatiivisistakin kokemuksista. Puhe synnyin- ja nykyisestä kodista rinnakkain kertoo, etteivät sijaishuoltopaikka ja biologiset vanhemmat kilpaile keskenään, vaan molemmilla on 18 merkittävä rooli lapsen elämässä. Sijaishuoltopaikka aikuisineen tarjoaa turvaa ja osoittaa huolenpitoa tavoin, jotka ovat lapsen hyvinvoinnin perusta. Biologiset vanhemmat puolestaan ovat isä ja äiti – läheisimmät ihmiset, joita lapset kaipaavat, rakastavat ja joiden kanssa he haluavat viettää aikaa. ”Lastensuojelu auttaa” Lastensuojelu on lasten mielestä ensisijaisesti positiivinen asia. Se on sitä varten, että lapsesta pidetään huolta, hän voi elää turvassa ja häntä suojellaan ulkopuolisilta uhkilta. Toisaalta lastensuojeluun yhdistyy myös negatiivisia kokemuksia. Nämä liittyvät toiveiden huomiotta jäämiseen, esimerkiksi tilanteissa, joissa on kyse toiveesta saada tavata sukulaisiaan. Huomionarvoista on se, kuinka vahvasti lapset kokevat joko kuulluksi tulemisen tai Pesäpuun lehti • 2/2014 tulemattomuuden. Kuulluksi tuleminen rohkaisee lapsia ilmaisemaan toiveensa uudelleen, kun taas kokemus kuulluksi tulemattomuudesta saa lapsen vetäytymään ja uskomaan, että päätösten tulee tulla hänelle aina yllätyksenä. Tulokset osoittavat, ettei aikuinen voi olla pysähtymättä lapsen asian äärelle vain siitä syystä, että kyseessä on pieni lapsi. Iästä riippumatta lapsille on tärkeää, että he tulevat kuulluiksi, heidät otetaan vakavasti ja asiat perustellaan heille ymmärrettävästi. Tutkielma toi esiin, että hyödyntämällä ikätason mukaisia menetelmiä, myös pienten lasten kanssa on mahdollista käsi- Pesäpuun lehti • 2/2014 tellä lastensuojeluun liittyviä kysymyksiä. Lisäksi saadut tulokset auttavat aikuisia kiinnittämään huomiota yhä vahvemmin niihin arjen tilanteisiin, joissa kohtaavat lapsia. Muistamaan sen, mikä huolenpidossa on tärkeintä: aito kohtaaminen, rakastaminen ja fyysisistä perustarpeista huolehtiminen. Teksti ja kuvat: Pipsa Vario Pesäpuu ry Piirros: Ulla Phillips Pipsa Varion Pro gradu -tutkielma ”Lastensuojelussa on kyse siitä, että lapsilla on hyvä olla” Kokemusasiantuntijalapset hyvinvointia ja lastensuojelua tutkimassa julkaistaan Pesäpuun julkaisusarjassa marraskuussa 2014. 19 ”Mä oon keskustellut mun päiväkirjan kanssa, kun en voinut jutella vanhemmille” Yonan työpaja avasi läheiskiertueen Päiväkirjat ovat olleet tärkeä ilmaisukanava laulaja, lauluntekijä Yonalle, joka kutsui Pesäpuun Lähemmäs-projektin nuoria päiväkirjatyöpajaansa Helsinkiin. ”Parempoi kirjoittaa, kun lyödä seinään” K iertuepäivään kutsuttiin kymmenen nuorta eri puolilta Suomea. Jokainen nuori valitsi mukaansa itselleen tärkeän läheisen. Osan päivästä nuoret ja läheiset viettivät yhdessä ja osan omissa työpajoissaan. Nuorten työpajan sisällöstä vastasi Yona, joka omalla työllään haluaa vahvistaa lasten ja nuorten läheissuhteita. Päivän aikana nuoret kirjoittivat ja lukivat päiväkirjoja, kuuntelivat musiikkia ja herkuttelivat. Työvälineenä perinteinen päiväkirja lunasti paikkansa nuorten ajatusten vastaanottajana. Yona esitteli nuorille omia päiväkirjojaan, jotka olivat täynnä tekstiä ja piirroksia. Värimaailma, käsiala ja sanat kertoivat kunkin elämäntilanteen tunnelmista. Yona ja nuoret keskustelivat siitä, miten kirjoittamalla voi purkaa mielessä olevia asioita, joista on vaikea puhua. ”On parempi kirjoittaa tunteet ylös, kuin lyödä seinään.” Päiväkirjaa voi hyödyntää monin tavoin: omia ajatuksia voi piirtää, kirjoittaa, maalata, tehdä sarjakuvia, kertoa tarinana tai ihan miten vaan. Omaan kirjaan tai tuotokseen muodostuu suhde, joka tekee päiväkirjasta läheisen. ”Mä oon keskustel20 lut mun päiväkirjan kanssa, kun en voinut jutella vanhemmille”, kertoi Yona. Läheinen kestää totuuden Aikuisten työpajassa läheiset pohtivat omaa polkuaan sen nuoren kanssa, joka oli pyytänyt heidät mukaansa. Poluille mahtui niin karikoita kuin tähtihetkiäkin, ja tunnelma oli tunteikas ja intensiivinen. Aikuiset olivat iloisia siitä, että saivat kahdenkeskistä aikaa nuoren kanssa, mutta Pesäpuun lehti • 2/2014 myös vertaistuen tarve oli suuri. He olivat myös otettuja siitä, että nuori oli valinnut juuri heidät mukaansa: ”Lähdin mukaan kun sain tällaisen ainutlaatuisen tilaisuuden osallistua, kun nimenomaan minut kaikista läheisistä nuori valitsi mukaansa. Tuntui kunniatehtävältä kun tulin sillä tavoin valituksi.” Nuorten mielestä läheisen täytyy kyetä hyväksymään nuori sellaisena kuin hän on: ”Läheinen kestää totuuden. Mä voin puhua sille asiat niin kuin ne on”. Elämäntapahtumat voivat olla vaikeita ja niitä kuvaavat sanat karuja. Päästäkseen nuoren lähelle aikuisen täytyy kestää kuulla nuoren sanat ja tarina. Moni meistä voi luulla tietävänsä tutun lapsen kokemukset ja elämäntapahtumat, mutta todellisuudessa lähipiiriltä jää paljon piiloon. Myös ammattilaisten on tärkeää ymmärtää, mikä on nuorelta kuultua, todellista viestiä ja mikä omaa oletusta tai tulkintaa. Kun haluamme päästä lähelle nuorta, on tärkeää avata oma mieli toisen tarinalle. Lapsi tarvitsee läheisiään –kiertue nostaa läheissuhteiden arvostusta Pesäpuu ry:n Lähemmäs-projekti tekee työtä lapsen turvallisten läheissuhteiden kartoittamisen ja vahvistamisen puolesta. ”Lapsi tarvitsee läheisiään”-kiertueen avulla haluamme • pysäyttää lastensuojelun ammattilaisia kohtaamaan lasta ja keskustelemaan suoraan hänen kanssaan lapselle tärkeistä ihmisistä, • ohjata kuulemaan aidosti lasta; vain lapsi itse voi kertoa, kuka on hänelle tärkeä ihminen, • tuoda esille lapsen ympärillä olevien turvallisten ihmissuhteiden jatkuvuuden merkitystä ja Pesäpuun lehti • 2/2014 • edistää lapsen läheissuhteiden arvostusta ja merkitystä yhteiskunnassa. Seuraavat ”Lapsi tarvitsee läheisiään” -tapahtumat järjestetään pääkaupunkiseudulla syyskuussa 2014 ja VarsinaisSuomessa marraskuussa 2014. Teksti: Hanna Särkiö ja Pia Lahtinen Kuvat: Hanna Särkiö Pesäpuu ry TULOSSA SYKSYLLÄ 2014 Lähemmäs Lasta Lapsen läheissuhteiden vahvistaminen lastensuojelussa -koulutus (2 pv) 29.–30.10.2014, Helsinki. Katso www.pesapuu.fi/koulutukset/ 21 Takaisin kouluun -tsemppipäivä Sisukkaille SISUKAS-projektin sijoitetut lapset kokoontuivat perheineen viettämään hyvinvointipäivää Jyväskylän Laajavuoreen luontopolulle ennen kouluvuoden alkua. M istä on Sisukkaiden tsemppipäivä tehty? Luonnosta, tutustumisesta, ruoasta, leikeistä ja yhdessä olosta. Jyväskylän luontokoulun opettajat olivat yhteistyössä SISUKAS-tiimiläisten kanssa rakentaneet hauskan tehtäväpolun. Osallistujia oli yli 30 ja puitteet auringon paistaessa mitä parhaimmat. Solmut auki ja kohti metsää! Virittäytymisenä koko SISUKAS-porukka sai tehdä tuttavuutta ja yhteistyötä avaten solmuja pitkästä köydestä. Solmujen auettua ensimmäinen ryhmä saateltiin matkaan jännittävälle luontopolulle. Kaksi muuta ryhmää jäivät vielä pohtimaan jokamiehenoikeuksia kuvakorttien avulla ennen polulle menoa. Metsä on eläinten koti! Luontopolun ensimmäisellä rastilla selvisi: ”Kun menet metsään, menet silloin eläinten kotiin.” Tuoksupurkeista tuoksuteltiin ja arvuuteltiin, miltä erilaiset metsän antimet 22 tuoksuvat. Tunnistatko ruusun tuoksun? Entäpä männyn? Yhdellä rasteista tutkittiin luupeilla pieniä asioita. Miltä näyttää kiven pinta tai koivunlehti suurennettuna. Toisaalla katseltiin kiikareilla maisemia ja otettiin kehyksiin ja omaan muistiin hienoja taideteoksia metsän ihmeistä. Välillä pysähdyttiin kuuntelemaan metsän ääniä. Voitko kuulla tuulen, linnut tai pienen hiiren kipittävän maassa? Matka taittui joutuen ja askelta toisen eteen laittaen. Tiesitkö, että jos kasvaa naavaa puissa, se on merkki siitä, että ilma on hyvin puhdasta. Lajitunnistuspisteessä huomattiin, että perhosia on montaa eri lajia ja mukava oli myös katsoa hyönteisiä suurennuspurkin lävitse. Vahvuudet koulussa Viimeisillä rasteilla sai jokainen Sisukas miettiä omia vahvuuksiaan ja kirjoittaa sen seinälle oman kätensä kuvan sisään. Hyvinvointiukkoon sai liimalapulla kirjoittaa, mikä auttaa minua voimaan hyvin Pesäpuun lehti • 2/2014 koulussa. Palauteseinä kertoi, että päivä oli ollut kaikista mukava ja onnistunut. Lopuksi tartuttiin taas yhdessä pitkään köyteen. Käsky kuului: ”Laittakaa silmät kiinni ja piirtäkää tällä köydellä puu niin, että kukaan ei aukaise silmiään. Näemme jokainen omassa mielessämme puun eritavalla ja näinpä kommunikointi oli erityisen tärkeää, että kaikki tietävät missä mennään. Toinen voi nähdä puun lehtipuuna ja toinen kuusena.” Hieno pesäpuu siitä tulikin! Lounasta hienoissa maisemissa ja uimaan pulikoimaan! Tutustu myös uusiin raportteihimme http://verkkokauppa.pesapuu.fi. Patikkareissun jälkeen siirryimme ruokailemaan Rantasipi-hotelli Laajavuoreen. Kylläpä ruoka maistuikin hyvälle kivassa seurassa! Ruokailun jälkeen Sisukkaat retkeläiset pääsivät polskimaan kylpylän aaltoihin. Mukavaa kouluvuotta kaikille! Teksti: Sini Toikkanen, opiskelija Kuvat: Christine Välivaara Pesäpuun lehti • 2/2014 23 SISUKAS kouluttaa Sijoitettu lapsi koulussa –infokiertue Mindfulnessia opetushenkilöstölle nfotilaisuus pilottikoulujen henkilökunnalle: Mitä sijoitetun lapsen koulunkäynnissä on hyvä huomioida? Mitä SISUKASprojekti on käytännössä? Läsnäolotietoisuusharjoittelun soveltaminen koulun arkeen 19.9.2014 klo 9–15.30, Jyväskylä. Kouluttaja Sari Markkanen. I Oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen Mun sieluun sattuu -alueseminaarit (Oulussa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Helsingissä ja Kauhajoella) kouluttajina Lassi Pruuki ja Christine Välivaara. Lisätietoja ja ilmoittautumiset http://campus.palmenia. helsinki.fi/. Koulutusprosessiin kuuluvat lisäksi toiminnalliset työpajat ja työnohjaukset. Loppuseminaari Jyväskylässä 5.11.2015. SISUKAS-projektiin uusi psykologi O len Emmi Latvala ja aloitin kehittäjäpsykologina SISUKAS-hankkeessa 4.8.2014. Aiemmin olen työskennellyt Jyväskylän perheneuvolan ja Niilo Mäki Instituutin Lastentutkimusklinikalla, missä tutustuin oppimisvaikeustutkimuksiin, kuntoutukseen ja koulunkäynnin tukemiseen. SISUKKAASSA minua kiehtoo mahdollisuus kehittää toimintamallia, josta sekä sijoitetut lapset, perheet, sosiaalityöntekijät että koulut hyötyvät. Toiveenani on mallin juurtuminen Keski-Suomeen ja laajeneminen koko maahan. Sijoitettujen lasten koulupolun tukeminen koetaan haastavaksi, ja SISUKKAAN kaltaiselle mallille on todellista tarvetta. Emmi Latvala Teksti: Emmi Latvala SISUKAS-projekti, Pesäpuu ry 24 Pesäpuun lehti • 2/2014 A Uusi PePPiläinen loitin PePPi – Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa -hankkeen toisena Pesäpuun Uudenmaan projektityöntekijänä maaliskuussa. Aiempaa työkokemusta minulle on kertynyt TE-toimistosta sekä viime vuosina nuorisotoiminnan suunnittelun parista Suomen Punaisella Ristillä. Myös vapaaehtoisena olen toiminut vuosien saatossa monissa eri järjestöissä ja toimintamuodoissa. Järjestötyö, nuorten osallisuuden kysymykset sekä vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja koordinointi ovatkin erityisen lähellä sydäntäni. PePPissä minua kiehtoo juuri vapaaehtoisuuden yhdistäminen lastensuojelun ja sijaishuollon kenttään. Teksti: Heini Aaltonen PePPi-hanke, Pesäpuu ry O Heini Aaltonen Käsi hiirellä, kynä kädessä len Ruut Kiiskilä, alun perin jyväskyläläinen mutta sittemmin Rovaniemellä, Milanossa asunut ja tällä hetkellä Helsingissä majaileva graafinen suunnittelija (TaM). Aloitin työt Pesäpuussa valmistuttuani Lapin yliopistosta maaliskuussa 2014, ja olenkin ennättänyt suunnitella yhdistykselle jo esimerkiksi toiminnallisia välineitä ja erilaisia esitteitä. Graafinen suunnittelu on jatkuvaa tasapainoilua universaalisti ymmärrettävän ja persoonallisen ilmaisun välillä. Kiinnostuksiani ovat kuvittaminen, logosuunnittelu, taittotyö, informaation visualisointi ja nettisivujen suunnittelu. Pidän yhtä lailla sekä käsin tekemisestä että digitaalisesta työskentelystä. Teksti: Ruut Kiiskilä Pesäpuu ry Pesäpuun lehti • 2/2014 Ruut Kiiskilä 25 SOS-lapsikyläsäätiön apuraha salapoliisien toimintaan S OS-lapsikyläsäätiö haluaa edistää perhehoitoa Suomessa ja se jakoi apurahoja perhehoidon tutkimukseen ja kehittämiseen. Perhehoidon kehittäminen on Suomessa lastensuojelun keskeinen painopistealue myös valtakunnallisesti. ”Apurahat kohdistettiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, joiden avulla SOSlapsikyläsäätiö haluaa saada lisätietoa siitä, mistä hyvä perhehoito muodostuu”, sanoo SOS-Lapsikylän toiminnanjohtaja Jari Ketola. ”Tutkimuksesta saadaan hyödyllistä tietoa, sillä perhehoidon osuutta sijaishuollosta pyritään Suomessa kasvattamaan.” Pesäpuu sai apurahan pienten lasten osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden vahvistamiseen lastensuojelussa eli Salapoliisitoiminnan kehittämiseen. Apurahoja viidelle tutkimus- ja kehittämishankkeelle Muilla SOS-lapsikyläsäätiön myöntämillä apurahoilla tuetaan lastensuojelun perhetyön kehittämisprojektia, jonka tavoitteena on lapsen biologisen vanhemman ja sijaisvanhemman yhteistyön lisääminen lapsen hyvinvoinnin tueksi. Kolmella apurahalla tuetaan sijaisvanhempien työnohjausta, tarinoiden tuottamista sukulaissijaisvanhemmuudesta ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen keskittyvän Osallisuuden aika ry:n perustamista. Teksti: Raili Bäck-Kiianmaa Pesäpuu ry SOS-lapsikyläsäätiö myönsi apurahoja viidelle tutkimus- ja kehittämishankkeelle. 26 Pesäpuun lehti • 2/2014 Tiesitkö, • meneillään olevan SOTE-uudistuksen päämääränä on kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Järjestämisestä vastaavat viisi sote-aluetta ja tuottamisesta kunnat tai kuntayhtymät. Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. • järjestämistä koskeva laki tulee voimaan 2015, sote-alueet aloittavat 1.1.2016 ja tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät 1.1.2017. • kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan. Rahoitusosuuteen vaikuttaa kunnan asukasluvun lisäksi esimerkiksi asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus. • uusi sosiaalihuoltolaki on tarkoitus saattaa voimaan 1.1.2015. • sosiaalihuollon painopistettä siirretään ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin, eikä palveluiden saaminen edellyttäisi enää lastensuojelun asiakkuutta. • lapsen edun ensisijaisuus ei ole kirjattu sosiaalihuoltolakiesitykseen yhtä vahvasti kuin nykyiseen lastensuojelulakiin. • sosiaalihuoltolakiuudistuksen rinnalla lastensuojelulakiin tulee runsaasti muutoksia. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kiertue 2014/15 Kiertuepaikkakunnat: Kuopio 10.3.2015 Oulu 11.12.2014 Seinäjoki 13.1.2015 Seuraa ilmoittelua: Pesäpuun lehti • 2/2014 Helsinki 21.4.2015 www.pesapuu.fi www.lskl.fi 27 28 Pesäpuun lehti • 2/2014 Pesäpuun lehti • 2/2014 29 5.–6.11.2014 • DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU, HKI 30 Pesäpuun lehti • 2/2014 Pesäpuu ry:n koulutuskalenteri Koulutukset 2014 Nuoren sijaisvanhemmaksi Hyväksyvä katse ja välittäviä ihmisiä Täydennyskoulutus PRIDE-kouluttajille. 28.–29.10.2014 Helsinki. Hinta 300 €. Koulutus antaa keinoja sijoitetun lapsen kohtaamiseen. 26.–27.11.2014 Helsinki. Hinta 280 €. Lähemmäs Lasta Koulutus lapsen läheissuhteiden vahvistamiseen lastensuojelussa. 29.–30.10.2014 Helsinki. Hinta 280 €. Voimaannuttava muutostyö lastensuojelussa Koulutus asiakkaita voimauttavaan ja tavoitteelliseen työhön lastensuojelussa. 4.11.2014 Helsinki. Hinta 160 €. Mitä on sijaissisaruus? Koulutuksen tavoitteena on antaa lisätietoa sijaissisaruudesta ja valmiuksia sijaissisarten valmennukseen. 2.12.2014 Helsinki. Hinta 180 €. Kuka minusta huolehtii? Koulutukset 2015 PRIDE-valmennuksen kouluttajakoulutus Perehdyttää osallistujat PRIDE-valmennuksen sisältöön ja rakenteeseen ja antaa riittävät valmiudet ohjata PRIDE-valmennusryhmiä. 13.–16.1.2015 ja 10.–13.2.2015 sekä työnohjaukselliset päivät 8.–9.4.2015 ja 19.-20.5.2015. Paikka tarkentuu myöhemmin. Hinta 2100 € + majoitus- ja ruokailukulut. Kohtaamisen taito lastensuojelussa Koulutus on tarkoitettu lastensuojelun asiakastyössä toimiville ammattilaisille. 12.–13.3.2015 ja 26.3.2015 Helsinki. Hinta 360 €. Koulutus huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin. 6.–7.11.2014, 8.–9.12.2014 ja 15.1.2015 Jyväskylä. Hinta 600 €. Lisätietoja/ilmoittautumiset: www.pesapuu.fi Kaikkien koulutusten (ALV 0 %, alvL 4 §) Vuosi 2015 on PRIDEn 20-vuotisjuhlavuosi Suomessa. Juhlimme sitä - seuraa ilmoittelua! Pesäpuun lehti • 2/2014 31
© Copyright 2024