Onnea 95-vuotias Suomi
YHDYSMIES Nro 4 2012 57. vuosikerta ETELÄ-KARJALAN MAANPUOLUSTUSVÄEN LEHTI Hyvää Joulua ja Rauhallista Uutta Vuotta Onnea 95-vuotias Suomi Tasavallan presidentti on määrännyt prikaatinkenraali VeliPekka Parkatin Itä-Suomen Sotilasläänin komentajaksi 1. marraskuuta 2012 lukien. Kenraali Parkatti on toiminut elokuusta 2009 maavoimien operaatiopäällikkönä Maavoimien esikunnassa. Hän on aikaisemmin työskennellyt muun muassa maavoimien suunnittelupäällikkönä Maavoimien esikunnassa, Hämeen sotilasläänin komentajana, apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnan operatiivisella osastolla sekä henkilöstöosaston päällikkönä Hämeen sotilasläänin esikunnassa. Hän suoritti yleisesikuntaupseerin tutkinnon vuonna 1989 sekä ylimmän johdon kurssin vuonna 2005. Hänet ylennettiin prikaatikenraaliksi 4.6.2009. Imatran Valtionhotellin seinällä riippuvaan itsenäisyyden ketjuun taottiin jälleen uusi, 95:s lenkki. Itsenäisyyspäivän ylennykset ja huomionosoitukset s. 3 Maavoimien taistelutapa uudistui s. 6-7 Itsenäisyyspäivänä seppelöitiin vapaussodan muistopatsaita. Petri Kukkonen ylennettiin Taipalsaaren huurteinen patsas 6.12. majuriksi sai myös oman seppeleensä. Yhdysmies 2 Pääkirjoitus Nro 4 / 2012 Puheenjohtajilta Itsenäinen Suomi on 95 vuoden aikana elänyt monenlaisia aikoja. Raskaimpana tietenkin sotavuodet. Sodan traumat jättivät jälkensä ja ovat vaikuttaneet monen sukupolven elämään. Tämän päivän yhteiskunnan yllä leijuu talouden epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta. ”Ei jäädä tuleen makaamaan” –asennetta tarvitaan niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Maanpuolustustyön voima on ollut sodan käyneessä sukupolvessa, joka on siirtänyt isänmaan puolustamisvelvollisuuden eteenpäin. Reserviläisten panos yhteiskunnan hyvinvoinnin eteen on merkittävä voimavara. Uusia ikäluokkia kuitenkin tarvitaan ja siinä onkin haastetta kerrakseen. Onnittelut ylennetyille ja ansioituneille! Reserviläisliiton syyskokouksen yhteydessä Mikkelissä luovutettiin maanpuolustustusmitali numeroituna kultaisten miekkojen kera Etelä-Karjalan Reserviläispiirin puheenjohtajalle Jorma Mälliselle maanpuolustustyön hyväksi suoritetusta erityisen ansiokkaasta työstä. Hyvät Yhdysmiehen lukijat, päättymässä oleva vuosi 2012 on tuonut eteemme uuden näkökulman reserviläistoimintaan. Koska puolustusvoimat ei pysty resurssien niukkuudesta johtuen järjestämään kertausharjoituksia, on meidän ylläpidettävä sotilaskuntoamme omaehtoisilla harjoituksilla. Sotilaan perustaitojen ylläpitäminen niin ammunnassa kuin maastossa liikkumisessa erilaisissa sääolosuhteissa onnistuu erinomaisesti vaikkapa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla. Tulevana vuonna on Etelä-Karjalassa runsas koulutustarjonta, jonka avaa tammikuussa järjestettävä kurssinjohtajien ja vääpelien kurssi. Pyytäisin teitä harkitsemaan omaa tilannettanne ajankäytössänne ja mahdollisuuksien mukaan osallistumaan koulutuksien johtotehtäviin. Taataksemme laadukkaan koulutuksen jatkumisen tarvitsemme lisää toimijoita kurssien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kurssien kouluttajatehtävissä on myös jatkuva tarve, jopa pula asiansa osaavista reserviläisistä. Etelä-Karjalan reserviupseeripiiri pyrkii osaltaan edistämään harjoitteluedellytyksiä hankkimalla lisää pistooleja, joita kerhojen ampumaupseerit voivat lainata kerhojen tapahtumiin ampuma-aselain määrittämin edellytyksin. Prosenttiammun- tojen tulosten keräämisen aika on juuri nyt ja tulokset kirjataan vuoden lopussa uudelle toimintalomakkeelle osoitteessa: http://www.rul.fi/jasenportaali/toimintalomake/. Piirihallituksen päätöksellä kaikki piirin toimintakilpailuun tarvittavat tiedot saadaan liiton lomakkeelta ja Reserviläisurheiluliiton sähköiseltä kuntokortilta, piirin omaa toimintalomaketta ei enää palauteta vuodelta 2012. Pyydän kaikkia jäseniä toimittamaan omat toimintatietonsa kerhon puheenjohtajalle sekä kirjaamaan kaikki liikuntaja ammuntasuoritukset sähköiselle kuntokortille osoitteessa: http://www.resul.fi/kuntokortti. Vuosi 2013 on liittomme korkeimman päättävän elimen, liittokokouksen, kokoontumisvuosi. Oulussa pidettävässä kokouksessa on tärkeimpänä asiana uuden puheenjohtajan valinta seuraavalle 3-vuotiskaudelle. Mika Hannulan kaksi kautta ovat olleet melkoista myllerrystä toimintakentässämme mutta Mika on onnistunut tuomaan liittomme näkemyksiä hyvin esille ja päättäjien tietoon aina Ylipäällikköä myöden. Oulussa hyväksytään myös liiton kolmivuotissuunnitelma ja sääntömuutokset. Toivottavasti saamme piiristämmekin edustajia liikkeelle pitkästä matkasta huolimatta päättämään meille tärkeistä tu- levaisuuden suuntaviivoista. Vuodelle 2013 jokainen reserviupseeri voisi asettaa henkilökohtaiseksi tavoitteeksi ainakin suoritetun prosenttiammunnan, sähköisen kuntokortin aktiivisen käytön ja yhteen reserviläistapahtumaan osallistumisen. Esitän parhaimmat kiitokseni piirihallituksemme jäsenten osallistumisaktiivisuudesta kokouksiimme ja muihin tapahtumiin. Yhteistyökumppanimme, erityisesti Maasotakoulun ja Kaakkois-Suomen rajavartioston henkilöstö, ovat tukeneet toimintaamme kuluneen vuoden aikana merkittävästi. Toivon rakentavan yhteistyön jatkuvan edelleen myös tulevina niukkuuden vuosina. Onnittelen lämpimästi Itsenäisyyspäivänä ylennyksen tai muun huomion osoituksen saaneita. Toivotan rauhallista Joulua ja erinomaista uutta vuotta 2013 jäsenistöllemme ja yhteistyökumppaneillemme. Jyrki Kosonen Terveisiä Jormalta Suomi 95 vuotta, eikä suotta. Suomen 95:ttä Itsenäisyyspäivää vietettiin perinteisin menoin. Etelä-Karjalan Reserviläisiä oli mukana monissa tilaisuuksissa, niin seppeleen laskijoina, lipunkantajina sekä Kouvolan valtakunnallisessa paraatissa marssimassa Maakuntakomppanian ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen joukossa. Tämän vuoden aikana Reserviläispiiri hankki eko-aseen piirin yhdistyksien käyttöön. Näyttää siltä että hankinta oli onnistunut. Asetta on käytetty eri yhdistyksien tilaisuuksissa ja se on monen alkuepäilyksistä huolimatta saanut asetta kokeilleilta myönteistä palautetta. Tarkoitus hankinnalla onkin, että ase kiertäisi mahdollisimman paljon yhdistystemme tapahtumissa. Syksyn aikana Reserviläis- piirit ovat tehneet Reserviläisliiton kanssa sopimuksen kuukausittaisesta piirituesta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Tähän astikin olemme saaneet liitolta kuukausittaisen piirituen, mutta nyt on asetettu selkeät ehdot jotka ohjaavat meidän tulevien vuosien toimintaa. Ehdoissa ei sinänsä ole mitään uutta ja mullistavaa, vaan siihen on sisällytetty vuosittaiset raportoinnit ja ne valtakunnalliset tapahtumapäivät joista Reserviläisliitto hoitaa tiedottamisen. Mukana sopimuksessa on Veteraanikeräyksen tempauspäivä, Reserviläisten ampumataitopäivä, syksyn perheliikuntapäivä ja Joulutulet tapahtuma. Mitä laajemmin saamme alueen yhdistyksissä edellä mainittuja asioita hoidettua sitä, enemmän meillä on mahdollisuus saada piirille toimintatu- kea. Toimintatuki on tarkoitus tietenkin kanavoida piirin kautta alueemme yhdistyksille. Tässä meille kaikille jäsenille on aktivoitumisen paikka, sillä ei sitä toimintaa ole jollei me jokainen kykyjemme ja mahdollisuuksiemme mukaan olla mukana. Syksyn liittokokouksessa valittiin Reserviläisliitolle uusi puheenjohtaja tiukassa kaksivaiheisessa vaalissa. Kolmen puheenjohtaja ehdokkaan joukosta valituksi tuli nuori Ähtärin Reserviläisten ehdokas Mikko Savola. Hän on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Tulevaisuus sitten näyttää miten uusi puheenjohtaja luotsaa liittomme toimintaa. Huolimatta siitä, että kokous oli näinkin lähellä kuin Mikkeli on, niin Etelä-Karjalan yhdistyksistä kokouksessa oli edustettuna vain neljä kolmestatoista toimivasta yhdistyksestä. Itsenäisyyspäivän aattona Etelä-Karjalan aluetoimisto järjesti ylentämis- ja komentajan rynnäkkökiväärikilpailun palkintojenjakotilaisuuden Imatralla Valtionhotellissa. Tässä juhlavassa tilaisuudessa saimme luovuttaa myös Reserviläisliiton ja Reserviläisurheiluliiton myöntämät ansiomitalit. Valtionhotellin Itsenäisyyspäivän aaton iltajuhlassa luovutettiin Reserviläisliiton pronssinen ansiomitali uransa päättäneille Korsuorkesterin 4 muusikolle. Orkesterin johtajalle Pertti Kovaselle luovutettiin Reserviläispiirin pienoislippu. Samassa tilaisuudessa juhlapuhujalle KSR:N komentajalle eversti Tero Kaakiselle luovutettiin Reserviläisliiton kultainen ansiomitali. Näin vuoden lopuksi haluan esittää kiitokset ja hyvän Joulun toivotukset Etelä-Karjalan Aluetoimistolle ja etenkin toimiston henkilöstölle. Samalla haluan kiittää ja toivottaa hyvää Joulua kaikille yhteistyökumppaneille. Onnittelen myös ylennyksen tai ansiomerkin saaneita henkilöitä. Hyvää ja rauhallista Joulua kaikille lehden lukijoille Toiminnantäyteistä syksyä Reserviläisille Jorma Mällinen Yhdysmies Nro 4 / 2012 3 Itsenäisyyspäivän ylennykset Ylennykset Itä-Suomen sotilasläänissä Tasavallan presidentti on ylentänyt Itä-Suomen sotilasläänissä seuraavat reservin upseerit 06.12.2012 Majuriksi: Kukkonen Petri Uolevi Lappeenranta, Lehti Jori Petteri Lappeenranta, Kapteeniksi: Karttunen Petri Johannes Lappeenranta, Korhonen Ari Juhani Lappeenranta, Yliluutnantiksi: Nevala Rauno Olavi Lappeenranta, Insinööriyliluutnantiksi: Ikävalko Marko Tapio Lappeenranta Luutnantiksi: Aaltonen JanErik Lappeenranta, Heimonen Pasi Kalevi Lappeenranta, Himanen Jari Kai Kalervo Lappeenranta, Kolehmainen Sami Antero Lappeenranta, Kurp- pa Tuukka Tarmo Samuli Lappeenranta, Pänkäläinen Jouni Antero Lappeenranta, Ripatti Saku Juhani Lappeenranta Siivola Markus Juhani Lappeenranta, Surakka Joni Pekka Lappeenranta Itä-Suomen sotilasläänin komentaja prikaatikenraali VeliPekka Parkatti on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 6.12.2012 Ylivääpeliksi: Kontiokorpi Tuomo Matti Imatra, Ponkkonen Ari Pekka Kalevi Lappeenranta, Pulkkinen Esa Ilkka Tapani Ruokolahti, Pätilä Kari Antero Lappeenranta, Vääpeliksi: Valtoaho Jukka Timo Johannes Imatra, Ylikersantik- si: Hautere Ari Matti Parikkala, Kahra Saku Matti Taipalsaari, Kangas Teemu Pietari Lemi, Kurri Sami Petteri Imatra, Käyhty Jari Tapio Taipalsaari Laine Miika Iivari Lappeenranta, Laitinen Jani Mikko Tapani Lappeenranta, Mikkilä Ari Juhani Imatra, Penttilä Tommi Sakari Lappeenranta, Sallinen Janne Anselmi Lappeenranta, Seppälä Markku Kalevi Lappeenranta, Tontti Niina Susanna Lappeenranta, Kersantiksi: Hirvikallio Antti Tapani Lappeenranta, Leinonen Laura Anu Inkeri Lappeenranta, Raskila Anssi Esa Johannes Lappeenranta, Saikko Harri Kalevi Lappeenranta, Vanhapelto Esa Tapani Lappeenranta,Virtanen Pasi Päiviö Lappeenranta, Alikersantiksi: Jämsen Kari Olavi Lappeenranta, Niinimäki Seppo Ensio Savitaipale, Tolsa Marko Juhani Lappeenranta, Korpraaliksi: Liiri Timo Petteri Lappeenranta, Luotola Timo Viljami Taipalsaari Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat Maasotakoulussa palvelevat henkilöt 6.12.2012: Sotilasarvoon MAJURI Naapila, Seppo Juhani, Taipalsaa- ri, Sotilasarvoon KOMENTAJAKAPTEENI Leivo, Teemu Jousia, Hamina, Sotilasarvoon KAPTEENI Noronen, Tuomo Samuel, Lappeenranta, Lukkarinen, Jyrki Ensio, Lappeenranta, Vulli, Marko Sakari, Lappeenranta, Väisänen, Timo Antero, Lappeenranta, Sotilasarvoon YLILUUTNANTTI Heikkilä, Heikki Olli, Lappeenranta Pääesikunnan päällikkö on ylentänyt reservissä ja antanut vastaavan palvelusarvon: SOTILASMESTARI Tuovinen, Mika Vesa Tapani, Lappeenranta Maasotakoulun johtaja on ylentänyt reservissä ylikersantiksi ja antanut palvelusarvon: VÄÄPELI Stenvall, Daniel Johan, Kouvola Maasotakoulun johtaja on ylentänyt reservissä: YLIKERSANTIKSI Burman, Vesa Petteri, Lappeenranta Maasotakoulun johtaja on ylentänyt reservissä KORPRAALIKSI Nurmi, Sami Leo Gunnar, Lappeenranta. HUOMIONOSOITUKSET Reserviläisliiton Ansioristi: Hienonen Eino Parikkala, Reserviläisliiton Kultainen ansiomitali: Heinonen Sulo Parikkala, Suhonen Erkki Lappeenranta, Reserviläisliiton Hopeinen ansiomitali: Hautere Ari Parikkala, Jur- va Jouni Imatra, Ponkkonen Ari Joutseno, Saukkonen Pekka Parikkala, Reserviläisliiton Pronssinen ansiomitali: Aapavaara Teemu Lappeenranta, Hautamäki Kalevi Valkeala, Juoksukangas Markku Sysmä, Kovanen Jouni Taipalsaa- ri, Lappalainen Markku Imatra, Metsämuuronen Veijo Imatra, Naukkarinen Heikki Rauha, Ojansuu Jorma Lappeenranta, Peippo Jarmo Rauha, Purhonen Tomi Lappeenranta, Pyysalo Timo Taipalsaari, Varjotie Aimo, Keuruu Reserviläisurheiluliiton Hopeinen ansiomitali: Lampinen Jani Imatra, Etelä-Karjalan Reserviläispiirin pienoislippu: Kovanen Pertti Ruokolahti. Suomen Reserviupseeriliiton Hopeinen ansiomitali: Kaptee- ni Ari Ahtiainen, yliluutnantti Teppo Näränen ja yliluutnantti Seppo Skyttä Imatran Reserviupseerikerhosta. Yhdysmies 4 MPK:N KOULUTUSTARJONTA 2013 SOTILAALLINEN KOULUTUS Kouluttajakurssi Kurssinjoht. ja vääpeleiden koulutus Partiosanomalaitteen koulutus Partiosanomalaitteen koulutus Taisteluvälinekurssi Maastoajokoulutus B- ja C-luvallisille Rajahiihto Vääpelikurssi Pioneerikurssi 1, sillan kunnostus Pioneerikurssi 2, sillan kunnostus Jukajärven jotos Vääpelikurssi, käytäntö Linnoittaminen Ampumakurssi Reserviläisen reppumarssi 12.-13.1. 19.1. 24.1. 30.1. 9.-10.2. 16.-17.2. 2.3. 9.-10.3. 15.-17.3. 17.-19.5. 10.-11.8. 30.8.-1.9. 21.-22.9. 28.9. 28.9. VARAUTUMIS- JA TURVALLISUUSKOULUTUS Suunta14 23.2. Johtamisen peruskurssi 2.-3.3. Jäistä pelastautuminen 16.3. Ampumakorttikoulutus, teoria 19. ja 26.3. Pistooliammunnat 16.4. Pistooliammunnat 23.4. Pistooliammunnat 14.5. Intti tutuksi kehitysvammaisille 14.-16.6. Pistooliammunnat 6.8. Pistooliammunnat 17.8. Intti tutuksi naisille 30.8.-1.9. Arki turvalliseksi lukiolaisille, Imatra elo-syyskuu Pistooliammunnat 10.9. Ampumakorttikoulutus: kertaus ja koe 5.10. Johto 14 16.11. Nro 4 / 2012 Vuoden työ on tehty Vuoden 2012 koulutuskalenteri on lopuillaan ja olemme saavuttaneet jälleen erinomaisen tuloksen. Jo nyt on nähtävissä, että tulostavoite saavutettiin niin koulutusvuorokausien kuin tapahtumienkin määrässä. Puolustusvoimien tilaama koulutuspaketti, tilaajana Etelä-Karjalan Aluetoimisto, oli jälleen vaativa ja monipuolinen. Se toteutui suunnitellusti ja kun tilaajakin on tulokseen tyytyväinen, voimme todeta onnistuneemme. Puolustusvoimien tilaaman koulutuksen onnistumisella mitataan MPK:n todellinen iskukyky. Koulutuksen painopiste on reserviläisille tarkoitetussa sotilaallisessa koulutuksessa. Tämä johtuu osaltaan siitä, että puolustusvoimien tilaamat koulutustapahtumat ovat kaksi-, jopa kolmepäiväisiä ja siihen osallistuu huomattavasti enemmän koulutettavia kuin muihin ta- pahtumiin. Varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen tapahtumia on tarjonnasta lähes puolet, mutta tapahtumat ovat usein yksipäiväisiä ja osallistujia on vähemmän. Näin koulutusvuorokausien kertymä jää pienemmäksi. Pelkästään naisille tarkoitettuja koulutustapahtumia järjestimme kolme. Näistä suosituin oli ”Intti tutuksi naisille” kurssi. Tapahtuman saamasta suosiosta johtuen se järjestetään myös ensi vuonna. Koulutus- ja tukiyksikköön on tullut uusia nuoria toimijoita. Sitoumuksen tehneiden kouluttajien ja tukihenkilöstön määrä on 67, joista suurin osa on aktiivisia ja toiminta on vireää. Joukko on kasvanut vuodessa noin kymmenellä. Ilahduttavaa on se, että sitoutuneista on naisia kymmenkunta. Puolustusvoimien hyväksymiä kouluttajia on viitisenkymmentä. Alkavan vuoden koulutuspaketti on joiltain osin tätäkin vuotta haastavampi. Sen työstäminen kursseiksi on jo alkanut, mutta mukaan toimintaan mahtuu vielä. Toivotan kaikki nykyiset ja myös uudet vapaaehtoiset maanpuolustajat mukaan koulutustoimintaan tai osallistumaan oppilaina kursseille. Kiitän kaikkia teitä, jotka olette saaneet tuon mainion tuloksen aikaan. Olette jaksaneet työskennellä todella ahkerasti – kaikki tämä vapaa-aikana ja vapaaehtoisesti! Nyt, kun kuluneen vuoden työ on tehty, on aika levätä ja kerätä voimia tulevaan. Toivotan rauhallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! Esa Hirvonen Koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Luetteloon voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot löydät verkkosivuiltamme www.mpk.fi, (tutustu kursseihin, etelä-karjala). Reserviläiset perheineen kutsutaan JOULUAATON HARTAUSTILAISUUTEEN Lauritsalan kirkkoon 24.12.2012 klo 14.00 alkaen. Tervetuloa! LauRu ”Intti tutuksi naisille” kurssille osallistui noin viitisenkymmentä naista. Tässä ollaan käskynjaossa. Kuva: Mikko Huolman. KAAKKOIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUSPIIRI ETELÄ-KARJALAN KOULUTUS- JA TUKIYKSIKKÖ Päällikkö Esa Hirvonen 0400 95 4552 esa.hirvonen@mpk.fi Koulutuspäällikkö Eino Laulainen 0400 40 5701 eino.laulainen@mpk.fi Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiiri Etelä-Karjalan koulutus- ja tukiyksikkö (KOTU) Väinö Valveen katu 4, 53900 LAPPEENRANTA Varapäällikkö Petri Kukkonen 0403 32 5851 petri.u.kukkonen@pp.inet.fi Kotisivut: www.mpk.fi/etela-karjala, Sähköposti: etela-karjala@mpk.fi Toivotamme rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! Yhdysmies Nro 4 / 2012 Yhdistystoiminnan peruskurssi Usein yhdistyksissä kukaan ei tahdo suostua luottamustehtävään. Ongelma voi olla yllättävän suuri, kun Suomessa on n 123.00 rekisteröityä yhdistystä ja lisäksi rekisteröimättömiä laskematon määrä. Jäsenet tuntevat epävarmuutta tehtävien hoitoon. Apu voi olla lähellä: omassa yhdistyksessä! Pitkään yhdistyksen luottamustehtävissä olevat jäsenet voivat opastaa, kannustaa ja tukea uusia jäseniä tai ryhtyä tuki-kummeiksi. Yhdessä tehden jaamme kuin huomaamatta omaa osaamistamme myös toisillemme. Maanpuolustusnaisten Liiton Etelä-Karjalan Piiri ry järjesti jäsenilleen koulutuspäivän marraskuun harmaana lauantaipäivänä 17.11.12 Rakuunamäellä. Seija Viuhkon ohjauksessa opiskeltiin yhdistyslain historiaa, yhdistystoiminnan perusteita ja eroavuuksia verrattuna yrityksiin, yhdistyksen organisaatiokaavion esitystapaa, yhdistyslain ja sääntöjen pykäliä ja lukuja. Marja-Sisko Hartikka selvitti kuinka yhdistyksen kokous valmistellaan, kokoukseen valmistaudutaan ja kuinka kokouksessa toimitaan. Loppukeskustelussa todettiin tarpeelliseksi yhdistystoimen perusasioiden kertaamisen Kenttähuolto uudistuu - huolto taistelee ja tukee! Kenttähuollon uudistaminen perustuu maavoimien uudistettuun taistelutapaan, missä kenttähuoltojoukolla on operaatioiden mahdollistajina hyvin keskeinen rooli. Kenttähuollon tavoitteena on ylläpitää ja tarvittaessa palauttaa niin taistelijoiden taistelukyky kuin sotavarusteidenkin käytettävyys taistelukentällä. Nykyistä parempaan suorituskykyyn päästään kehittämällä huoltotaktiikkaa, hyödyntämällä uusimpia tekniikan saavutuksia ja tehostamalla koulutusta. Lähivuosien kehittämisessä panostetaan alueellisten joukkojen kenttähuollon kehittämiseen. Kehittämisen kohteina ovat mm. seuraavat kenttähuollon toiminnallisuudet: Johtaminen: kenttähuolto perustuu nykyaikaiseen johtamiseen. Ajantasainen tilannekuva ja toimivat johtamisyhteydet sekä tilaus-toimitus-ketjun toi- Seija Viuhko: käyhän opetus näinkin: liitu+liitutaulu+karttakeppi. ja. tietojen päivittämisen. Koulutusta voitaisiin jatkaa yhdistystoimintaan liittyvillä asioil- la esim. pöytäkirjat, talous ja toimihenkilöiden tehtävät jne. vuonna 2013. Reserviläisten aarteenetsintäpäivä Lokakuisen sunnuntaiaamun sarastaessa ja syksyisen sään suosiessa oli Lauritsalan reserviläisten etsintäjaoksen suunnittelema aarteenetsintäpäivä alkamassa. Sovitulle kokoontumispaikalle olikin saapunut runsaslukuinen joukko metallinetsinnästä kiinnostuneita. Järjestäjän toimesta oli saatu lainaksi alan laitteistoa ja paikalla oli myös harrastavan jäsenistön 5 omaa kalustoa. Paikka etsintäpäivää varten oli saatu neuvoteltua maanomistajan kanssa historiallisesti mielenkiintoiselta alueelta. Alueelta, jossa risteilevät vanhat kauppatiet ja niiden tuntumasta on aiemminkin löydetty mm. vanhoja rahakätköjä. Paikka on herättänyt myös aikoinaan kiinnostusta museovirastonkin taholta. Kyseinen alue tarjosikin mahdollisuudet merkittäviin löytöihin, mikä tietenkin lisäsi aloittelijoiden mielenkiintoa harrastusta kohtaan. Kaiken kaikkiaan etsintäpäivä sai osallistujilta positiivista palautetta ja tapahtuma päätettiinkin järjestää uudelleen. Selkeästi tämän tyyppisellä koko perheen tapahtumalla on ollut tilausta, vaikkei tälläkään kertaa sitä aarretta ehkä löytynytkään. LauRes mivuus ovat kenttähuollon perusta. - Täydennykset, joissa panostetaan konttilogistiikkaan. - Kuljetukset: traktorit palaavat armeijaan uudistuneina monitoimilaitteina. - Kunnossapito, jota kehitetään hankkimalla eri asejärjestelmien työkalustoja ja erikoisajoneuvoja. - Kenttälääkintä, jossa panostetaan taistelijoiden henkeä pelastavaan ensiapuun. - Kenttämuonitus, jossa luovutaan kylmäketjusta ja johon liittyen otetaan käyttöön taistelijan henkilökohtaiset termokset. - Kenttähygienia, jota kehitetään ottamalla käyttöön kenttämuonituskaluston kenttäpesulinjasto ja hygienia-alustat. - Huoltokomppania, joka uudistetaan moduulirakenteiseksi käsittämään täydennys-, kuljetus-, kunnossapito, lääkintä- ja huoltopalvelujoukkueet. Luumäen Reserviupseerikerho ry Luumäen Reserviläiset ry TAPAHTUMAKALENTERI TAMMIKUU – JOULUKUU 2013 Tammikuu ti 8.1. Kerhoilta Koneraudan alakerrassa klo 18, aihe avoin ti 12.2. Kerhoilta Koneraudan alakerrassa klo 18, aihe avoin Helmikuu Maaliskuu ti 19.3. Vuosikokoukset Koneraudan alakerrassa klo 19 la 30.3. Talvitapahtuma ampumaradan maastossa klo 15 Huhtikuu ma 15.4. Ammunnan 4-ottelu alkaa, ensimmäinen laji ilmakivääri koulun alakerta klo 17 ma 22.4. Ammunnan 4-ottelu, ilmakivääri koulun alakerta klo 17 la 27.4. Veteraanipäivä, kunniavartio sankarihaudalla Toukokuu ma 6.5. Ammunnan 4-ottelu jatkuu, toinen laji ”Ukko-Pekka” Taavetin ampumarata klo 17 ma 13.5. Ammunnan 4-ottelu ”Ukko-Pekka” Taavetin ampumarata klo 17 su 19.5. Kaatuneitten muistopäivän kunniavartiot Kankaalla ja kirkolla Veteraanikeräys, Karjalan Prikaatin varusmiehet, aika vielä avoin ma 27.5. Kesän avaus Hartun majalla klo 18 RUK – kurssi 242 opastukset touko-kesäkuussa Kesäkuu ma 3.6. Ammunnan 4-ottelu jatkuu, kolmas laji pienoispistooli + neljäs laji kuviotaulu myös %-ammunta klo 17 ma 10.6. Ammunnan 4-ottelu pienoispistooli vakio+kuviotaulu Taavetin ampumaradalla klo 17 myös %-ammunta pe –su 28.-30.6. 20. Salpavaellus Elokuu ma 19.8. Ammunnan 4-ottelu jatkuu, kolmas ja neljäs laji pienoispistooli vakio+kuviotaulu Taavetin ampumaradalla klo 17 myös %-ammunta ma 26.8. Ammunnan 4-ottelu pienoispistooli vakio+kuviotaulu Taavetin ampumaradalla klo 17 myös %-ammunta Syyskuu ti 3.9. Hengellinen kerhoilta seurakuntakeskus klo 18 Lokakuu ti 8.10. Kerhoilta Koneraudan alakerrassa klo 18, aihe avoin RUK – kurssi 243 opastukset loka-joulukuussa Marraskuu ti 12.11. Vuosikokoukset Koneraudan alakerrassa klo 19 la 30.11. Talvisodan alkamisesta 74 vuotta muistoilta, paikka ja aika avoimet Joulukuu Sää suosi pieniä etsijöitä. pe 6.12. Itsenäisyyspäivän tapahtumat, kunniavartiot Kirkolla ti 24.12. Jouluaaton kunniavartiot Sankarihaudoilla, Kirkolla ja Kankaalla Yhdysmies 6 Nro 4 / 2012 Johtamisjärjestelmä-asejärjestelmä-taistelijat tuliasemassa uudessa varustuksessa. Maavoimien taistelu uudistuu Maavoimien taistelutapaa ja joukkoja uudistetaan omista suomalaisista lähtökohdista niin, että puolustus voidaan toteuttaa pienemmällä joukkomäärällä. Alueellisen puolustuksen perusperiaatteet säilyvät ja yleinen asevelvollisuus tarvitaan myös tulevaisuudessa. Uudistus on kokonaisvaltainen. Se koskee organisaatioita, materiaalia ja toimintatapoja sekä henkilöstöä. Puolustusvoimauudistuksen lähtökohtia ovat puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Uudistuksen yhteydessä puolustusmenojen käyttö pyritään saamaan hallittavaan tasapainoon, jolla taataan puolustuskyvyn pitkäjänteinen ylläpito ja kehittäminen. Puolustusjärjestelmän toimintakyvyn varmistamiseen liittyy välttämätön alueellisten joukkojen uudistaminen. Alueellisilla joukoilla ja uudistuksen yhteydessä muodostettavilla paikallisjoukoilla varmistetaan, että koko maata voidaan puolustaa. Nämä yhdessä muodostavat maapuolustuksen torjuntakyvyn rungon ja alustan operatiivisten joukkojen toiminnalle. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden pienetessä 230 000 sotilaaseen maavoimien joukkojen määrä vähenee merkittävästi. Pääosa maavoimien joukoista on puolustusvoimauudistuksen jälkeenkin alueellisia joukkoja ja paikallisjoukkoja. Niiden ylläpidon ja kehittämisen ongelmana on, että suuri määrä puolustusmateriaalia vanhenee lähivuosina ja menetettävän suorituskyvyn korvaamiseen on niukasti varoja. Koko maata on kuitenkin puolustettava, eikä uhkamalleissa ja puolustusvoimien tehtävissä ole näköpiirissä merkittävää muutosta. Yhtälö ei välttämättä kuitenkaan ole mahdoton, sillä maavoimissa on vuodesta 2008 alkaen suunniteltu, miten tehtävät kyetään to- teuttamaan pienemmällä joukkomäärällä. Tarkastelun alle on otettu joukkojen organisointi, johtaminen, varustaminen ja taistelutapa. Näitä kaikkia uudistamalla voidaan muodostaa toimintakykyiset joukot, kunhan kriittiset poistuvat suorituskyvyt kyetään korvaamaan. Taistelutavan uudistamisen perusteet Maavoimien suunnittelun lähtökohtana ovat uhkamallit, jotka eivät ole oleellisilta osiltaan muuttumassa. Yleisen sotateknisen kehityksen mukaisesti asevoimien tiedustelukyky sekä asejärjestelmien teho ja tarkkuus kehittyvät jatkuvasti. Joukkojen vähetessä suorituskykyjen yhteisvaikutusta käytetään entistäkin painopisteisemmin syvällä alueella ja syvin tavoittein. Hyökkääjällä on aina alkuvaiheessa aloite ja ylivoima valituissa painopisteissä. Puolustajalla on oltava kyky aloittaa taistelut ja sitoa hyökkääjä kaikissa suunnissa sekä keskittää tämän jälkeen eri suorituskykyjen ja joukkojen yhteisvaikutus ratkaisukohtiin. Maasto ja olosuhteet antavat suomalaisille mahdollisuuden taistella omilla ehdoilla ja valitulla tavalla. Taistelu perustuu oman alueen tuntemukseen. Joukot voidaan kouluttaa ja varustaa niille suunniteltujen tehtävien mukaisesti. Suomalaisille ominaista oma-aloitteisuutta voidaan parhaiten hyödyntää oloissamme tehtävätaktiikkaa toteuttamalla. Vähemmistä joukoista on saatava suhteellisesti nykyistä enemmän tehoa. Taktiikkaa ja sotavarustusta on kehitettävä käsi kädessä. Edelleenkin suhteellisen suurelle reservistä perustettavalle joukkomäärälle ei voida hankkia täysimääräisesti kokonaan uutta materiaalia. Suurin osa materiaalista on vanhaa ja perinteistä, mutta tulevaisuudessakin käyttökelpoista. Elinkaarensa päässä olevien asejärjestelmien mukana poistuvaa suorituskykyä on kuitenkin korvattava keskittämällä niukat kehittämisvarat sellaisiin materiaalihankintoihin, joilla on suurin merkitys kokonaissuorituskyvyn kannalta. Tällaisia maavoimissa ovat erityisesti johtamiseen ja vaikuttamiseen liittyvät hankkeet. Maavoimia kehitetään kokonaisuutena (kuva 1). Pääesikunnan perusteiden pohjalta on laadittu maapuolustuksen konsepti, joka määrittää maapuolustuksen suorituskykyvaatimukset. Suorituskykyvaatimuksiin vastataan joukkorakenteella, joka on perusteena kehittämisohjelmille ja joukkotuotannolle. Maavoimien johtamisrakenteita, infrastruktuuria ja toimintaa on kehitettävä niin, että kokonaisuus toimii kaikissa tehtävissä suorituskykyvaatimuksia vastaavasti. Maavoimatutkimus on keskeinen väline kehittämisessä. Taktiikan tutkimuksessa maavoimien tärkein työkalu on Maasotakouluun perustettu maataistelukeskus. Siellä on jo kolmen vuoden ajan viety läpi laajaa taistelutavan tutkimusta, jonka perusteet lähtevät maapuolustuksen konseptista. Tutkimuksessa on Kuva 1 Maavoimia kehitetämisen kokonaisuus Maavoimien kehittämissuunnitelma Selonteot Kehittämisohjelma PuolustusvoimaUudistus MAAVOIMIEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN MM. - Varusmies- ja reserviläiskoulutus - Rauhan ja sodan ajan rakenteet - Infrastruktuuri - Toiminnan kehittäminen Maavoimia kehitetään kokonaisuutena (kuva 1) Kuva 2 Uudistetun taistelutavan periaate Vihollisen hyökkäys pysähtyy PITÄMÄLLÄ MAASTOA ASEMAPUOLUSTUKSELLA Nykyisin 2015- TUOTTAMALLA RIITTÄVÄSTI TAPPIOITA Uudistetun taistelutavan periaate (kuva 2) selvitetty miten, kehittämisen reunaehdot huomioiden, joukot tulisi organisoida ja varustaa ja miten niiden tulisi taistella, jotta päästäisiin mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Näin on taistelutavan uudistamiselle saatu mahdollisimman kestävä teoreettinen perusta. Maavoimatutkimuksen rinnalla seurataan jatkuvasti muualla maailmalla tapahtuvaa kehitystä ja tutkimusta. Suoraa oppia suomalaiseen alueelliseen puolustukseen on kuitenkin vähän saatavilla. Kaikissa armeijoissa kyllä korostetaan esimerkiksi tehtävätaktiikkaa ja omaaloitteisuutta, mutta käytännön toiminta keskittyy kriisinhallintaan ja on usein hyvin kaavamaista, ylhäältä johdettua ja säädeltyä. Uudistettua taistelutapaa on jo viime syksystä alkaen testattu kokeiluharjoituksissa. Ensimmäiset kokemukset ovat olleet lupaavia. Sekä henkilökunta että varusmiehet ovat ottaneet uudistetut toimintamenetelmät vastaan innolla. Vuonna 2012 kokeiluharjoituksiin osallistuvat mm. Karjalan prikaati, Pohjois-Karjalan prikaati Reserviupseerikoulu ja Maasotakoulu. Harjoituksissa tutkitaan joukkueja komppaniatason taistelua. Taistelutavan olemus Maavoimatutkimuksen perusteella voidaan kiistatta osoittaa, että taistelutavan uudistuksessa tarkastelluilla kehittämisohjelman mukaisesti varustetuilla organisaatioilla ja toimintatavoilla päästään nykymalleja parempiin tuloksiin. Taistelutapa ja organisaatiot uudistetaan ensimmäisessä vaiheessa alueellisten joukkojen osalta. Sen jälkeen ovat vuorossa paikallisjoukot ja operatiiviset joukot, joiden toiminnassa sovelletaan samoja periaatteita. Keskeinen uudistuksen kohde on joukkojen tapa taistella (kuva 2). Uudistetussa taistelutavassa nykyisestä jäykähköstä alueiden pitämiseen perustuvasta taktiikasta siirrytään kohti joustavampaa toimintamallia, jossa pyritään tuottamaan vastustajalle maksimaaliset tappiot oma toimintakyky säilyttäen. Uudistetussa taistelutavassa korostuvat aktiivisuus, aloitteellisuus, liike ja joustavuus. Joukot voivat käyttää samanaikaisesti eri taistelulajeja. Taistelutilan valmisteluun kuuluvat keskeisesti suluttaminen, linnoittaminen ja oman toiminnan suojaaminen. Tulenkäytöllä ja yllättävillä iskuilla tuotetaan vastustajalle tappioita, rikotaan sen taistelujärjestys ja pakotetaan se reaktiivisesti muuttamaan suunnitelmiaan. Toiminta tapahtuu samanaikaisesti koko vastuualueen syvyydessä. Hyökkääjän sitoutuessa taisteluun syvällä alueella sen voima ehtyy ja sitoutuu oman toiminnan ja yhteyksien suojaamiseen. Lopulta hyök- Nro 4 / 2012 kääjän liike pysähtyy. Vastustajan tulivaikutusta pienennetään joukkoja hajauttamalla, joukkojen liikkeellä, linnoittamisella, ryhmitysmuutoksilla ja harhauttamalla sekä maaston oikealla käytöllä. Joustavan puolustuksen edellytykset luodaan runsaalla vara-, vale- ja vaihtoasemien määrällä. Samalla voidaan kyllästää vastustajan maalitiedustelu. Joukkojen ilmasuojelun ja ilmatorjunnan merkitys erityisesti taisteluhelikoptereita vastaan korostuu. Aktiivisuus taistelun kaikissa vaiheissa ja kaikilla tasoilla korostuu. Uudet taisteluvälineet kuten lennokit, johtamisvälineet, valvontajärjestelmät, pimeätoimintavälineet ja erilaiset räjähdyspanokset mahdollistavat vaikuttamisen parempaan tilannekuvaan perustuen. Oma-aloitteellisuudelle ja oveluudelle on entistä enemmän sijaa. Joukolla, joka taistelutilanteessa yllättää vastustajansa, on hetkellisesti moninkertainen ylivoima. Tarkkuuskiväärillä tai panssarintorjunta-aseella yllättävästä suunnasta valmistellusta tuliasemasta ammutun laukauksen osumatodennäköisyys on parempi kuin vastustajan tulen alta ammuttaessa. Tykistön ensimmäisistä kranaateista syntyy suurimmat tappiot. Ensimmäinen laukeava panssarimiina aiheuttaa tappioita ja pysäyttää vastustajan. Mitä enemmän yllätyksiä, ensimmäisiä kranaatteja ja laukeavia miinoja vastustajaan vaikuttaa, sitä enemmän tuotetaan tappioita ja sekoitetaan vastustajan toimintaa. Parhaaseen vaikutukseen päästään perinteisellä sulutteiden, epäsuoran tulen ja suora-ammuntatulen yhteisvaikutuksella. Oleellista on, että yllätyksen suoma etu käytetään maksimaalisesti hyväksi ja vastustajan vastatoimenpiteitä väistetään. Hyökkäyksessä ei niinkään ole kysymys jonkun määräalueen valtaamisesta ja pitämisestä, vaan reservinä olevan suorituskyvyn siirtämisestä vaikuttamaan oikea-aikaisesti vastustajaan. Silti aina on alueita, jotka on pidettävä hallussa tai sitten niiden käyttö vastustajalta on estettävä sulutteilla ja tulella. Maavoimilla on myös oltava kyky hyökkääjän kovan kärjen pysäyttämiseksi aukeavoittoisessa maastossa kohtaamistaistelussa. Tällainen kyky löytyy taistelupanssarivaunuilla varustetuista mekanisoiduista taisteluosastoista ja Karjalan Jääkäriprikaatista. Muut puolustushaarat ja puolustusvoimien yhteiset suorituskyvyt kuten ilmapuolustus, erikoisjoukot, kaukovaikuttaminen ja elektroninen sodankäynti tukevat maavoimien taistelua. Tuhoamalla ja lamauttamalla tärkeitä kohteita hyökkääjän syvyydessä luodaan edellytyksiä torjuntataistelun onnistumiselle. Operatiivisen tulenkäytön erikoisampumatarvikkeilla voidaan yllättävässäkin tilanteessa vaikuttaa nopeasti myös vastustajan koviin ja puolikoviin maaleihin. Kenttäkokeissa on kouluttajien ja johtajien eri tasoilla on löydettävä käytännön keinot esimerkiksi partio- ja panssaritiedustelun vaikeuttamiseen, puolustusryhmityksen joustavaan muuttamiseen, kärjen toistuvaan pysäyttämiseen ja vaikutuksen ylläpitämiseen koko taistelun ajan koko vastuualueella. Miten salaan ja harhautan, miten houkuttelen hyökkääjän itselleni edulliseen taistelutilanteeseen, miten tempaan aloitteen, ovat kysymyksiä, joihin on haettava vastaukset. Uudistetulla tavalla taistelevien joukkojen huollon järjestelyt ovat haasteellisia. Huoltojoukkojen organisoinnilla ja varustamisella pyritään vastaamaan näihin haasteisiin. Taustalla on laaja maavoimatutkimukseen liittyvä huollon tutkimustoiminta. Huollon järjestelyt, suluttaminen ja linnoittaminen, johtamisvalmiuden saavuttaminen ja muut puolustusvalmistelujen aikatekijät on myös selvitettävä kenttäkokein. Materiaali ja organisaatiot Pääosa joukkojen käyttämästä materiaalista on nykyistä puolus- 7 Kuva 3 Uusien alueellisten joukkojen organisointi ALUEELLISET JOUKOT: organisointi ja pääaseet (kokeilukokoonpano) Ryhmä Joukkue Komppania Taisteluosasto/pataljoona 3-4 x jalkaväki/ jääkärikomppania RJOHT TARKAM VM Johto Tulenjohto Esikuntakomppania Kuljettajat 3-4 x joukkuetta PION KKAMP Viestikomppania Kranaatinheitinkomppania RKM 3 X ryhmää VARAJOHT Huoltokomppania Komentojoukkue KKAMP Pioneerikomppania Kranaatinheitinjoukkue LÄÄKM Patteristo Huoltojoukkue - päätelaite+lähiradio - konekiväärit - tarkkuuskivääri - pimeänäkölaitteet - kevyet kertasingot - viuhkapanokset Ryhmäaseistuksen lisäksi: - sisäinen viestiverkko - ilmatorjuntakonekivääri - maalinosoitusjärjestelmä - panssarimiinat Joukkuevarustuksen lisäksi: - johtamisjärjestelmä - panssarintorjuntaohjus NLAW - kevyet kranaatiheittimet Komppaniavarustuksen lisäksi - johtamisjärjestelmä - raskaat kranaatinheittimet - kenttätykit - minilennokkijärjestelmä - oma pioneeritoiminta- ja huoltokyky Uusien alueellisten joukkojen organisointi (kuva 3) tusvoimien hallussa olevaa tai yhteiskunnalta valmiutta kohotettavassa vuokrattavaa tai otettavaa. Hankinnat kohdennetaan suhteelliseen pieneen, mutta toiminnan kannalta kriittiseen materiaaliin. Joukkojen organisoinnissa pyritään modulaarisuuteen ottaen huomioon erilaiset tehtävät ja toimintaolosuhteet. Jotkut pataljoonat varustetaan ja koulutetaan taistelemaan hajautetusti, toiset enemmän puolustuksellisesti tai hyökkäävästi ja osa joukoista koulutetaan ja varustetaan Pohjois-Suomen olosuhteisiin. Pohjois-Suomessa taisteluosastojen iskuportaat varustetaan telakuorma-autoilla. Etelä-Suomessa osalle alueellisista joukoista riittää panssaroituja pyöräajoneuvoja ja maastokuorma-autoja, mutta pääosa liikkuu ottoajoneuvoilla. Keskeinen uudistetun taistelutavan mahdollistaja on johtamisjärjestelmä, joka ulotetaan ryhmä- ja raskasasetasolle saakka. Ryhmänjohtajat on tarkoitus varustaa radioilla ja paikkatietoon perustuvan tilannekuvan välittämisen mahdollistavilla päätelaitteilla. Joukkueen johtaja voi uusin välinein johtaa äänensä kantaman ulkopuolella olevia ryhmiään reaaliaikaisen tilannekuvan ja paikkatiedon perusteella. Käyttöön suunniteltu teknologia on jo olemassa. Esimerkiksi hirvijahdissa käytetään samankaltaisia kaupallisia välineitä. Nykyiselle tietotekniikan tuntevalle sukupolvelle välineiden käyttö on luontevaa. Pääosa maavoimien seuraavien vuosien materiaalihankinnoista liittyy uudistettuun taistelutapaan. Johtamisjärjestelmien lisäksi mm. kenttätykistön ja raskaan kranaatinheittimistön tuliyksiköitä varustetaan asekohtaisilla päätelaitteilla, jotka mahdollistavat hajautetun tuliasematoiminnan ja siten paremman suojan. Joukkojen suojaa parannetaan myös suojaelementeillä, valelaitteilla sekä naamioverkoilla. Tiedustelu- ja valvontakykyä parannetaan lennokkijärjestelmillä, maalinosoitusjärjestelmillä ja pimeätoimintavälineillä. Huoltojärjestelmä rakennetaan siten, että se mahdollistaa joukkojen nykyistä hajautetumman toiminnan. Myös joukkojen kokoonpanoja tarkistetaan. (kuva 3) Kokeilukokoonpanoissa on jalkaväkiryhmän vahvuus kasvatettu yhdeksään sotilaaseen. Ryhmä voi jakautua kolmen taistelijan partioihin. Ryhmän aseistukseen kuuluu kaksi kevyttä konekivääriä ja tarkkuuskivääri sekä kertasinkoja ja viuhkapanoksia. Tulivoimaa joukoissa on muutoinkin kasvatettu olemassa olevalla materiaalilla. Komppanian kokoonpanoon kuuluu panssarintorjuntaohjusryhmä ja kolmeputkinen kevyt kranaatinheitinjoukkue. Pääosa alueellisista joukoista or- ganisoidaan pataljoonan ja patteriston taisteluosastoiksi. Osa niistä voi toimia pataljoonakokoonpanossa. Itsenäiseen toimintaan kykenevällä vahvennetun pataljoonan taisteluosastolla on kaksitoista raskasta kranaatinheitintä ja kahdeksantoista kenttätykkiä. Pääosassa pataljoonista siirrytään nelijakoon myös komppanian sisällä. Alueellisilla taisteluosastoilla ja pataljoonilla on hyvä lähitaistelukyky, kyky torjua panssarivaunuja keskitorjuntaetäisyyksille ja suhteellisen vahva epäsuora tulivoima. Taisteluosastoja tuetaan operatiivisella tulenkäytöllä ja muilla ylemmän johtoportaan suorituskyvyillä. Johtaminen perustuu tehtävätaktiikkaan Toiminta perustuu tehtävätaktiikkaan kaikilla tasoilla. Johtajalle annetaan toiminnan päämäärä, tehtävä ja resurssit, jonka jälkeen hän päättää miten toiminta toteutetaan. Johtajilta ja yksittäisiltä sotilailtakin odotetaan rohkeuden ja aloitekyvyn lisäksi myös oveluutta. Heidän kouluttamisensa ymmärtämään taistelutavan syvin olemus on keskeinen haaste. Tehtävätaktiikka antaa johtajalle vapauden valita toimintatapa vallitsevan tilanteen perusteella. Siinä korostetaan hyväksyttävien riskien oton sekä taistelukentän mahdollisuuksien hyväksikäyttöä. Tehtävätaktiikka edellyttää, että johtaja tietää ylemmän johtoportaan toimintaidean ja ymmärtää miten hänen tulee toimia, jotta toiminta palvelee parhaiten tavoitteiden saavuttamista. Tehtävätaktiikassa ei siis korosteta muodollista käskyvaltaa ja alaisten valvontaa, eikä esimies lähtökohtaisesti käske miten tehtävä suoritetaan. Tehtävätaktiikan periaatteita noudatetaan jokaisella johtotasolla. Johtajille annetaan mahdollisimman suuri toimintavapaus, ottaen kuitenkin huomioon taistelun synkronoinnin vaatimukset. Uudet johtamisjärjestelmät tuottavat johtajille tilannekuvan, jonka perusteella he voivat tarvittaessa tukea ja ohjata alaisiaan. Joskus joudutaan antamaan tarkkojakin ohjeita eri yksiköiden toimintojen yhteensovittamiseksi. Tehtävätaktiikan toteuttaminen edellyttää aloitteellisuutta, harkintakykyä, mielikuvitusta ja oveluutta. Johtajan täytyy kuitenkin suhtautua tilateisiin sellaisina kuin ne ovat, ei sellaisina kuin hän toivoisi niiden olevan. Joukon johtajan johtamistoiminta alkaa kun hän saa esikäskyn tulevasta tehtävästä. Taistelutilanteessa johtajalla ei yleensä ole aikaa käskeä asioita yksityiskohtaisesti. Tär- keintä on, että johtaja koko ajan arvioi tilannetta ja alaistensa kykyä täyttää tehtävä. Tehtävämuutosten pitää olla johdonmukaisia. Tempoileva ja ristiriitainen johtamistapa sekoittaa alaisten käsityksen toiminnan tavoitteista ja murentaa luottamusta johtajaan. Taistelun johtamisessa pyritään ennakoivaan johtamiseen, jossa tavoitteena on vastustajan toimintasuunnitelman rikkominen ja aloitteen tempaaminen. Vastustaja pakotetaan reagoivaksi, jolloin se menettää aloitteen ja mahdollisuuden menestykseen. Joukon tehokkuus edellyttää, että yksilöt kaikilla tasoilla ajattelevat itsenäisesti, ovat aloitekykyisiä ja luottavat omiin taitoihinsa, taistelutovereihinsa ja ennen kaikkea johtajiinsa. Yksittäisten taistelijoidenkin on ymmärrettävä kokonaistavoite ja pystyttävä automaattiseen, vaistomaiseen toimintaan sekä arvioimaan itsenäisesti taisteluun vaikuttavia tekijöitä. Alaiset tulisi ottaa mukaan taistelun suunnittelu- ja valmisteluvaiheen ongelmanratkaisuprosesseihin. Heitä tulee kannustaa etsimään uusia ratkaisuja, eikä pidä odottaa heidän olevan aina johtajan kanssa samaa mieltä. Johtajan on korostettava yhteisvastuun, yhteisten tavoitteiden ja yhteisen yrittämisen merkitystä. Hänen pitää visioida tilanteita, joissa yhteinen etu ajaa yksilön henkilökohtaisen edun edelle. Alaisten mielipiteiden hyödyntäminen motivoi heitä ja sitouttaa heidät tehtävän toteuttamiseen. Kun käsky perustellaan, alaiset ymmärtävät sen tarpeellisuuden ja pystyvät toteuttamaan sen tehokkaasti. Joukkotuotanto alkaa kesällä 2013 Maavoimien tuleva kokoonpano mahdollistaa joukkojen tuottamisen tehtävän ja olosuhteiden vaatimusten mukaisesti. Uudistettujen alueellisten joukkojen tuottaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2013 saapumiseristä: ensin koulutetaan johtajat ja sitten miehistö. Pääosa uudistetuista alueellisista joukoista tuotetaan aikaisemmasta poiketen varusmiespalveluksen pohjalta. Ennen tuotannon aloittamista on luonnollisesti koulutettava kouluttajat ja uudistettava koulutussuunnitelmat. Uudet organisaatiot ja niiden varustus on tunnettava perinpohjaisesti, ennen kuin joukkotuotanto voidaan aloittaa. Joukko-osastojen henkilökunnan perehdyttäminen taistelutapaan on toteutettu Maavoimien Esikunnan johdolla keväällä 2012. Joukkotuotannon valmistelua ollaan siirtämässä joukkoosastoihin ja sotakouluissa aloitetaan asteittain henkilökunnan kou- lutus uudistettuun taistelutapaan. Joukkojen suorituskykyjen saavuttaminen edellyttää, että miehistön viiden ja puolen kuukauden palvelusaika käytetään tehokkaasti. Maastovuorokausien määrässä tulisi päästä noin 40 vuorokauteen ja kertausharjoituksissa vuoden 2010 tasolle. Tärkein työ taistelutapaa uudistettaessa tapahtuu kentällä. Kaikilla tasoilla riittää kantahenkilökunnalle pureksittavaa. Aliupseerien tulee hallita ryhmä- ja joukkuetason toiminta sekä niiden ase- ja johtamisjärjestelmät. Opistoupseerien ja kanditason upseerien osaamisessa korostuu joukkue-komppaniatason hallinta ja koulutuksen suunnittelu. Maisteritason upseerien tulee hallita taisteluosaston kokonaisjärjestelmä. Yleisesikuntaupseerien tehtävissä painottuvat alueellisten ja operatiivisten taisteluosastojen ja yhtymien komentaja- ja esikuntatehtävät. Myös paikallisjoukkoja kehitetään Alueellisten joukkojen uudistetun taistelutavan periaatteet tuodaan jatkossa myös operatiivisten joukkojen ja paikallisjoukkojen taisteluun. Uudistettavien paikallisjoukkojen tehtäviä ovat joukkojen perustaminen ja koulutus, kohteiden suojaus, tiedustelu, opastaminen, sivustojen suojaus, maahanlaskun torjunta ja rajoittaminen, sissitoiminta ja erikoisjoukkojen vastainen toiminta. Paikallisjoukkojen toiminnan yhteyteen on myös mahdollista kanavoida vapaaehtoisen maanpuolustuksen sekä kokonaisturvallisuuden toimintoja. Muita viranomaisia voidaan tukea mm. etsintä- ja pelastustehtävissä. Paikallisjoukot on tarkoitus organisoida paikallispataljooniksi. Etelä-Savon paikallispataljoonaan voisi kuulua esikunta, esikunta- ja huoltokomppania, yksi tai useampi maakuntakomppania, perustamiskeskuksia, koulutusyksikkö, sotilaspoliisiyksikkö ja muita yksiköitä tarpeen mukaan. Vaikka sodan ajan joukkojen määrä pienenee, ovat ne 95 prosenttisesti reserviläisistä muodostettuja. Kaikille sopiville ja halukkaille reserviläisille on edelleen tehtäviä sodan ajan puolustusvoimissa. Tuleva joukkorakenne mahdollistaa reserviläiselle monipuolisen urapolun ja haasteellisia tehtäviä. Varusmieskoulutuksen jälkeen reserviläisen sijoitus on alueellisissa tai operatiivisissa joukoissa. Sen jälkeen tarjolla on tehtäviä maakuntakomppanioissa, perustamisorganisaatiossa, koulutus- ja tukiorganisaatioissa sekä esikunnissa. Paikallisjoukkojen varustamiseen on niukasti varoja. Toisaalta joukkojen toiminnassa voidaan tukeutua muita joukkoja enemmän muulta yhteiskunnalta saataviin palveluihin ja ottomateriaaliin. Monella reserviläisellä on käytössään sotaväen käyttöön kelpaavaa varustusta (kompassi, lähiradio, kiikari, yms.) joka voidaan ottaa sotaväen käyttöön kun hän astuu palvelukseen. Lopuksi Maavoimien suunnitelmat perustuvat leikattuihin rahoituskehyksiin. Jos välttämättömin materiaali jää hankkimatta, uudistettu taistelutapa toteutuu vajaana ja vain pienen joukkomäärän osalta. Kertausharjoitusten raju leikkaus lähivuosina tulee hidastamaan myös reservin kouluttamista uusien periaatteiden mukaiseen toimintaan. Uudistetun taistelutavan jalkautus on lähtenyt hyvin käyntiin. Odotukset henkilökunnan, reserviläisten ja varusmiestenkin puolella ovat korkealla. Itä-Suomen Sotilasläänin komentajaksi 1.11. määrätty prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti kirjoitti artikkelin toimiessaan vielä Maavoimien operaatiopäällikkönä. Yhdysmies 8 Nro 4 / 2012 Etelä-Karjalan reserviläispiirien ilma-asemestaruuskilpailut Lauantaina 19.1.2013 klo 10:00 Lappeenrannan urheilutalo, Pohjolankatu 29 Ovet aukeavat klo 9:00 Lajit: ilmakivääri ja ilmapistooli. Laukausmäärä kaikilla 40. Sarjat: Naiset, M-yleinen, M-50, M-60, M-70 Ilmoittautuminen 14.1.2013 mennessä. lapua338@suomi24.fi tai 050-3005159 Järjestäjäjällä on muutamia laina-aseita. Kerro siis etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä mikäli tarvitset laina-asetta (pist, kiv). Osallistumismaksu 10 euroa/laji. Järjestäjät: Lappeenrannan Reserviupseerikerho ry ja Etelä-Saimaan Ampujat ry. Kilpailun johtaja Ville Lindqvist Tervetuloa kisoihin ! Ruokolahden Reserviläisiä ampumassa prosenttiammuntoja Etelä-Karjalan Reserviläispiirin hankkimalla Eko-aims aseella. LINNAN SWINGBUFFET 55,- /hlö Sisältäen illallisen ja ohjelman. Vuoden sotakirja 2012: Tuomas Gerdt, Viimeinen Ritari Vuoden sotakirja tittelin vei jo toisen kerran peräkkäin pitkänlinjan kirjailija Seppo Porvali teoksella ”Tuomas Gerdt, Viimeinen ritari”. ”Gerdtiin tutustuin enoni kautta vuonna 1983. Gerdt on todellinen vanhanajan herrasmies, jonka kanssa on aina ilo keskustella. Vuosien varrella tapasimme useinkin. Itse hän vähätteli tekemisiään rintamalla. Hänen mielestään Siiranmäen todelliset sankarit olivat sotamies Eero Seppänen ja kapteeni Aimo Raassina, jolle ristiä ei koskaan myönnetty. Esitettiin kylläkin” Porvali kertoo. Tuomas Gerdt nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi nro 95 syyskuussa 1942. Sodanajan korkeimman kunniamerkin saamiseen vaikutti muun muassa se, että hän kantoi keskellä ankaraa taistelua kuolettavasti haavoittuneen komppanianpäällikkönsä, kapteeni Caj Tofferin selässään turvaan haavoittuen myöhemmin myös itse. Toffer kuoli haavoihinsa, mutta kapteenin leski kävi sotasairaalassa kiittämässä Gerdtiä henkilökohtaisesti tämän uhrautuvasta teosta miehensä hyväksi. Sota-aikana Gerdt haavoittui kolmasti, viimeisen kerran kesällä 1944, jolloin hän Siiranmäen ankarissa puolustustaisteluissa upseerina johti omaa jääkärijoukkuetta. www.sotasankari.fi Tulokset: SWING SOI VALTIONHOTELLISSA TULE nauttimaan Swing-kauden ikivihreistä ja loisteliaasta buffetista Imatran Valtionhotelliin pe 22.2.2013. Musiikista vastaa Imatra Big Band solisteinaan The Andrew Girls. Ohjelma alkaa klo 19.30. Varaukset: puh. (05) 625 2100 tai rantasipivaltionhotelli.myyntipalvelu@restel.fi Etelä Karjalan reserviläispiirien sotilaspistoolinmestaruus kilpailut tiistaina 13.11.2012 Muukon ampumarata alueella. 1) Latto Janne LauRes 270p., 2) Kuikka Petrus ImRes 267p. 3) Huttunen Mikko LauRes 265p. 4) Inkinen Jyrki ImRes 258p. (3x). 5) Lindqvist Ville LauRes 258p.(-). 6) Petsola Jaska LauRes 253p. 7) Raskila Anssi LauRes 251p. 8) Makkonen Jari LauRes 239p. 9) Melanen Juha LapRau 232p. 10) Jauho Juha LauRes 229p. 11) Karhu Miikka LauRes 228p. 12) Heinonen Timo ImRes 213p. 13) Hyvärinen Kimmo LauRes 205p. 14) Reponen Ari-Matti LauRes 197p. 15) Metsämuuronen Veijo ImRes 192p. 16) Ojansuu Jorma LauRes 186p. 17) Siekkeli Juha ImRes 162p. Yhdysmies Nro 4 / 2012 Lemin pistoolikisat Lemin Reserviupseerit ja Reserviläiset ampuivat syyskuun viimeisenä lauantaina perinteisen pistoolikisan Riistamiesten majalla. Tulokset Naiset 1. Marja Rättö 86 Miehet 1. Ylik Lassi Hietamies 2. Vänr Jussi Sopanen 3. Ltn Lauri Vaalgamaa 4. Maj Kari Tahvanainen 5. Autostm Teuvo Vilhu 6. Kapt Jarmo Tölski 7. Alik Jani Vilhu 8. Ylik Matti Vilhu 9. Autostm Touko Seppälä 10. Kapt Hannu Karvinen 11. Vääp Ari Alaoutinen 95 95 93 91 89 86 86 85 82 75 72 9 ReSeRvILäISen LepOheTKIIn TESTIVOITTAJA IntelliGel® Svane® Zenit Runkopatjasetti 160 x 200 cm. Elastec® petauspatja. Tolppajalat. Väri wenge. Verhoiltu laadukkaalla Insel sisustuskankaalla. Värit harmaa ja ruskea. 180 x 200 cm 2195,- 160 x 200 cm 1995,- TaiRes ja TaiRU mato-onkikilpailu pidettiin Karvajalan joen laavulla tuulisessa, mutta poutaisessa säässä. Tuloksia: 1) Timo Karhu 872g, 2) Olavi Karhu 792g, 3) Pertti Vanonen 239g, 4) Olli Pöysti 133g, 5) Rauno Kuivanen 80g. Reserviläisten ammunnan 4 -ottelu 2012 Luumäellä Seppo Sorvali voitti jälleen Luumäen reserviläisjärjestöjen perinteisen ammunnan 4 -ottelun, joka keräsi aikaisempien vuosien tapaan hyvän osallistujamäärän, ollen eri lajeissa 20 ampujaa. Vähintään kolmeen lajiin osallistui 17 ampujaa, joka vaaditaan kilpailun säännöissä yhteistuloksiin huomioimiseksi. Lajit olivat ilmakivääri, ”Ukko-Pekka”, pienoispistooli vakio ja kuvioammunta. Kolmen parhaan lajin tuloksesta muodostui lopulliset sijapisteet. Tasapisteissä sijoituksen määräsi osalajien sijoitus, jossa paremmalla osalajin sijapisteillä oli parempi myös lopputuloksissa. Kilpailun voittaja saa nimensä Marskin ritari Arvo Veikkasen lahjoittamaan pokaaliin. Yhteistulokset ja sijapisteet: 1) Seppo Sorvali 51, 2) Teppo Pesu 46, 3) Heikki Ovaska 45, 4) Jorma Kuivanen 40, 5) Jan Muuronen 37, 6) Martti Sairanen 37, 7) Mikko Ovaska 36, 8) Heikki Kekäläinen 35, 9) Sauli Laapas 30, 10) Teuvo Vikman 28, 11) Timo Miettunen 27, 12) Heikki Salmi 25, 13) Sampo Munne 23, 14) Kari Tahvanainen 19, 15) Matti Kuukka 17, 16) Antero Sarvilahti 12, 17) Timo Leino 4. Vietät suuren osan elämästäsi sängyssä. Sen vuoksi ansaitset patjan, joka suojelee ja tukee kehoasi pitkän päivän rasitusten jälkeen. Svane® Zenit patjassa on käytetty IntelliGel® -materiaalia LFK-jousituksen muodostavan kantavan kerroksen päällä. Niiden ansiosta makuuasentosi on ergonominen ja patjan ja kehon välinen paine mahdollisimman vähäinen. Mukana tulee myös petauspatja, joka kruunaa patjan loistavan makuumukavuuden. Stressless® Consul Tv-tuoli + rahi. Batick-nahalla, musta ja cream. 995,MAKSUAIKAA KOROT ja KULUT UUTTA 6 kk 0 % Svane® Zenit Jenkkisänky 160 x 200 cm. Elastec® petauspatja. Korkea sokkeli, värit: tammi, wenge tai valkoinen. Verhoiltu pääty. Insel Antracit kangas. 180 x 200 cm 3295,- 160 x 200 cm 2995,- (5865,-) Todellinen vuosikorko laskettuna 1500 euron käytössä olevalle TUOHI MaterCard-tililuotolle on 21,1 %. Laskennassa on käytetty 3 kk:n euriborkorkoa (10/2012) ja siinä on huomioitu kuukausittainen tilinhoitomaksu. Luoton korko on 3 kuukauden euriborkorko + 12%. Tilinhoitomaksu on 5 euroa. Luottoraja on 1000-10 000 euroa. TUOHI MasterCard on voimassa toistaiseksi. Luotonantaja on Nordea Rahoitus Suomi Oy. Osta nyt, maksa ostoksesi takaisin TUOHI MasterCard-tililuotolla 6 tasaerässä. Avatessasi uuden vuosimaksuttoman TUOHI MasterCard -tililuoton saat ensiostolle 6 kk korotonta ja kulutonta maksuaikaa tasaerissä. TUOHI MasterCard-tililuoton muusta käytöstä maksat korot ja kulut sopimusehtojen mukaisesti. Rahoituskampanja voimassa vain 31.12.2012 asti. SUURMYYMÄLÄ Lappeenranta, Hyrymäenkatu 3 Avoinna ark 10-18, la 10-15, puh. 010 322 5880 Ei puhelinvarauksia. Ei koske aikaisemmin tehtyjä kauppoja. Koskee uusia tililuottoja. SUURMYYMÄLÄ Imatra, Liikekeskus Mansikkapaikka, Tainionkoskentie 68, Avoinna ark 9-18, la 9-14, puh. 010 5483 000 SUOMEN VAHVIMMAT Maskun Kalustetalo Oy 2012 Suomen Asiakastieto Oy Yhdysmies 10 Pelkolan Terminaali Oy Pilarikuusenkatu 4, 55610 Imatra puh. (05) 436 3017 gsm 0400 316 138 Nro 4 / 2012 Turvallinen huristelu on nyt edullista. Pohjolan etuasiakkaille uusi autovakuutus nyt vuodeksi -50 %. OP-mobiili tarjoaa sinulle kaiken tämän yhdestä ja samasta sovelluksesta: sijoitusten seuraaminen, pörssikurssien ja uutisten seuraaminen sekä toimekOP-mobiili tarjoaa sinulle tämänLataa yhdestä ja samasta sovelluksesta: Etu koskee toisesta yhtiöstä siirtyviä kaiken autovakuutuksia liikennevakuutuksen yhteydessä. Edun saa yksityiskäyttöisiin siannot. Aika on rahaa, toimi heti. OP-mobiili osoitteesta op.fi/mobiili henkilöautoihin ja se on ajoneuvokohtainen. Etuasiakasja onuutisten sellainen asiakas, jolla on vakuutus eri vakuutussijoitusten seuraaminen, pörssikurssien seuraaminen sekäkolmesta toimeksiannot. ryhmästä Pohjolassa. Tarjous on voimassa 31.12.2012 saakka. Aika on rahaa, toimi heti. Lataa OP-mobiili osoitteesta op.fi/mobiili Evälahti Oy:n luotettavaa asuntotuotantoa ja -kauppaa yli kuuden vuosikymmenen kokemuksella. EVÄLAHTI OY:N LUOTETTAVAA ASUNTOTUOTANTOA EtElä-Karjalan SotilaSmarSSi 2013 tervetuloa osallistumaan kaikille avoimeen marssikilpailuun! ilmoittautuminen on alkanut ja nopeat syövät hitaat! As Oy Lappeenrannan Omenatarha As Oy Lappeenrannan Härkösenkulma Kiinteistö Oy SaimaanRauha Kysy lisää kohteistamme! Rakentaminen, myynti ja esittely: TAINIONKOSKENTIE 22 • 55100 IMATRA • PUH (05) 6353 700 www.evalahti.com • info@evalahti.com Ajankohta: 26.-27.4.2013 Paikka: Karhusjärven Erän maja, Lappeenranta Maastomarssi alkaa 26.4.13 illalla n. klo 19:00. Maantiemarssi alkaa 27.4.13 aamulla noin klo 08:00. Tarkennukset aikatauluihin ilmoitetaan osallistujille ilmoittautumisajan päätyttyä. Osallistumismaksu: 25 €/osallistuja( LauRes:in jäsenille ilmainen) Maksuun sisältyy mm.vastuuvakuutus, ruoka, sauna ja savusauna maalissa, sekä palkinnot ja lääkintähuolto. Marssin jälkeen on mahdollisuus viettää iltaa, sekä yöpyä kilpailukeskuksessa. Kilpailukeskuksessa on kanttiini. Yleiset vaatimukset: Partioiden koko molemmissa sarjoissa 2-4 henkeä. Yksin ei voi osallistua. Osallistujien on noudatettava marssin sääntöjä. Sääntörikkomuksista seuraa hylkäys. Maantiemarssin pituus on 43km ja maksimimarssiaika 12 tuntia. Kilpailijan on kannettava mukanaan 10 kg:n minimitaakka repun kaltaisessa kantolaitteessa. Vesi on taakkamateriaalina kielletty. Maantiemarssin tulos muodostuu vain marssiajasta. Marssilla EI ole erillisiä rasti- tms. tehtäviä. Reitti voi kulkea maantien lisäksi myös erilaisilla urilla tieverkoston ulkopuolella. Maastomarssin pituus linnuntietä 43 km. Maksimimarssiaika 24 tuntia. Partio kantaa tarvittavat varusteet mukanaan. Tarkempi kuvaus vaadittavista varusteista toimitetaan ilmoittautuneille. Maastomarssilla ON tehtäviä, joiden suorittaminen vaikuttaa sijoitukseen. Tehtävissä mitataan perussotilastaitoja, jotka kuka tahansa voi oppia myös siviilissä. Maastomarssin aikana on vastatoimintaa. Osallistumismaksu maksetaan 1.4.2013 mennessä tilille 562026-40014655 saaja: Lauritsalan Reserviläiset ry. Partiot maksavat maksunsa mielellään kootusti. Viestikenttään partion nimi ja Sotilasmarssi 2013. Maksuja ei peruutustapauksissa palauteta 10.4.13 jälkeen. Marssin suojelijana 2013 toimii prikaatinkenraali Antti Lankinen. Sponsoreina mm. Kerberos Turvallisuuspalvelut, Suomen Sotilas-lehti, Urheilu Koskimies ja Varusteleka. Marssin järjestäjänä Lauritsalan Reserviläiset yhteistyökumppaneineen. Järjestäjä pidättää oikeuden muutoksiin sekä osallistujamäärän rajoittamiseen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut s-postitse osoitteeseen: lauritsalanressut@gmail.com Keskustelua aiheesta Lauritsalan Reserviläisten fb-sivuilla. Yhdysmies Nro 4 / 2012 MERKKIPÄIVÄT tammi - helmikuu 2013 Sot.arvo Paikkakunta Henkilön nimi Tammikuussa Taipale Jukka Ikävalko Markku Harri T Timperi Heimo Kaskama Lauri Ismo Olavi Nieminen Heikki Olavi Hämäläinen Kaarlo Otto I Rikkilä Kari Pekka Vaittiniemi Timo Kalervo Kumpulainen Jouko Korhonen Soini Alpo Laasonen Antti Juhani Jankola Olli Kovanen Heimo Antero Kapt Ylil Ylik Alik Ylil Sotmest Kers Kers Tykkim Kers Alik Ltn Ylil Helmikuussa Raijas Pertti Kalevi Vääp Koho Pertti Alik Pekkanen Urpo Ossi Kapt Pöljö Esko Ylik Meuronen Pauli Veikko P Kapt Lappalainen Keijo Alik Rossi Ari Pekka Westerholm Pentti Heikki Ltn Pietikäinen Tapani Ensio Sotm Valtonen Pentti Aleksanteri Kapt Täyttää Päivämäärä Lappeenranta Lappeenranta Ylämaa Lappeenranta Joutseno Taavetti Lappeenranta Imatra Puntala Lappeenranta Imatra Imatra Ruokolahti 60 50 75 75 60 85 50 50 50 75 75 70 60 01.1. 02.1. 04.1. 07.1 08.1. 21.1. 14.1. 18.1. 20.1. 22.1. 27.1. 28.1. 31.1. Helsinki Rapattila Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Syyspohja Imatra Lappeenranta Saimaanharju Lappeenranta 50 80 75 75 80 75 50 70 50 75 01.2. 04.2. 06.2. 06.2. 08.2. 16.2. 17.2. 18.2. 20.2. 24.2. 11 www.ekres.net www.ekres.net Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Liittymislomake: Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Liittymislomake: Liittymislomake: Liittymislomake: Henkilön, yrityksen tai yhdistyksen nimi Henkilön, yrityksen tai yhdistyksen nimi www.ekres.net www.ekres.net Henkilön, yrityksen tai yhdistyksen nimi Katuosoite Henkilön, yrityksen tai yhdistyksen nimi Katuosoite Katuosoite ja – paikka Postinumero Katuosoite ja – paikka Postinumero Postinumero ja – paikka Puhelimet Puhelimet Postinumero ja – paikka Faksi Puhelimet Faksi Puhelimet Sähköposti ja www-sivusto Faksi Sähköposti ja www-sivusto Faksi Yhteyshenkilö (vain yritykseltä ja yhdistykseltä) Sähköposti ja www-sivusto Yhteyshenkilö (vain yritykseltä ja yhdistykseltä) Sähköposti ja www-sivusto Allekirjoitus ja nimen selvennös ja yhdistykseltä) Yhteyshenkilö (vain yritykseltä Allekirjoitus ja nimen selvennös Yhteyshenkilö (vain yritykseltä ja yhdistykseltä) Yhdysmies onnittelee merkkipäiväänsä viettäviä! JÄSENMAKSUT 2010, liittyminen rastitetaan Allekirjoitus ja nimen selvennös HENKILÖJÄSENET: JÄSENMAKSUT 2010, liittyminen rastitetaan Allekirjoitus ja nimen selvennös HENKILÖJÄSENET: vuosijäsen 10,00 ¤/vuosi vuosijäsen 10,00 ainaisjäsen 60,00 ¤/vuosi ¤/liittyminen 60,00 ¤/liittyminen YHDISTYSJÄSENET: ainaisjäsen HENKILÖJÄSENET: JÄSENMAKSUT 2010, liittyminen YHDISTYSJÄSENET: vuosijäsen, 10,00 ¤/vuosirastitetaan vuosijäsenpieni yhdistys 10,00e/vuosi HENKILÖJÄSENET: vuosijäsen, pieni yhdistys 10,00 ¤/vuosirastitetaan iso yhdistys 20,00 JÄSENMAKSUT 2010, liittyminen ainaisjäsen 60,00e/liittyminen vuosijäseniso 10,00 ¤/vuosi HENKILÖJÄSENET: vuosijäsen, yhdistys 20,00 ¤/vuosi ainaisjäsen, pieni yhdistys 90,00 ¤/liittyminen ainaisjäsen 60,00 ¤/liittyminen vuosijäsen 10,00 ¤/vuosi pieni yhdistys 200,00 90,00 ¤/liittyminen YHDISTYSJÄSENET:ainaisjäsen, iso yhdistys YHDISTYSJÄSENET: ainaisjäsen, vuosijäsen, pieni yhdistys 200,00 10,00e/vuosi ainaisjäseniso 60,00 ¤/liittyminen yhdistys ¤/liittyminen vuosijäsen, iso pieni yhdistys 10,00 ¤/vuosi YRITYS/YHTEISÖJÄSENET: YHDISTYSJÄSENET: vuosijäsen, yhdistys 20,00e/vuosi YRITYS/YHTEISÖJÄSENET: vuosijäsen ¤/vuosi yhdistys 20,00 vuosijäsen, iso pieni yhdistys 10,00 ¤/vuosi ainaisjäsen, pieni yhdistys 30,00 90,00e/liittyminen vuosijäsen 30,00 ¤/vuosi ainaisjäsen ¤/liittyminen ainaisjäsen, iso pieni yhdistys 300,00 90,00 ¤/liittyminen vuosijäsen, yhdistys 20,00 ¤/vuosi ainaisjäsen, iso yhdistys 200,00e/liittyminen ainaisjäsen 300,00 ¤/liittyminen ainaisjäsen, iso yhdistys 200,00 pieni yhdistys 90,00 ¤/liittyminen YRITYS/YHTEISÖJÄSENET: ainaisjäsen, iso yhdistys 200,00 ¤/liittyminen Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Lomakkeen palautus: YRITYS/YHTEISÖJÄSENET: vuosijäsen Lomakkeen palautus: Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry 363 tai 0400-552 307 Taloudenhoitaja Juhani Pylkkänen30,00e/vuosi puh. (05) 4120 vuosijäsen 30,00 YRITYS/YHTEISÖJÄSENET: ainaisjäsen 300,00e/liittyminen Taloudenhoitaja Juhani Pylkkänen puh. ¤/vuosi (05) 4120 363 tai 0400-552 307 Faksi (05) 4120 363 ainaisjäsen 300,00 ¤/liittyminen vuosijäsen 30,00 ¤/vuosi Faksi (05) 84120 363 Rantakatu A 19, 53900 Lappeenranta ainaisjäsen 300,00 Rantakatu A 19, 53900 Lappeenranta ¤/liittyminen Sähköposti:8 juhani.pylkkanen@quicknet.inet.fi Sähköposti: juhani.pylkkanen@quicknet.inet.fi Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Lomakkeenjäsenmaksuumme palautus: Liittymisen kuuluu Etelä-Karjalan maakunnan ainoa maapuolustusaiheinen lehti, joka Taloudenhoitaja Juhani Pylkkänen puh. (05) 4120 363 tai 0400-552 307 Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Lomakkeen palautus: Liittymisen jäsenmaksuumme Etelä-Karjalan maakunnan ainoa maapuolustusaiheinen lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.kuuluu Saat mielenkiintoista maanpuolustusasiaa hyvin pienellä jäsenmaksulla. Faksi (05) 4120 363 Juhani Pylkkänen puh. (05) 4120 363 tai 0400-552 307 ilmestyy neljä kertaa vuodessa.Taloudenhoitaja Saat mielenkiintoista maanpuolustusasiaa hyvin pienellä jäsenmaksulla. Rantakatu A 19, 53900 Lappeenranta Faksi (05) 84120 363 Sähköposti:8 juhani.pylkkanen@quicknet.inet.fi Rantakatu A 19, 53900 Lappeenranta juhani.pylkkanen@quicknet.inet.fi Liittymisen jäsenmaksuummeSähköposti: kuuluu Etelä-Karjalan maakunnan ainoa maapuolustusaiheinen lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Saat mielenkiintoista maanpuolustusasiaa hyvin pienellä jäsenmaksulla. Liittymisen jäsenmaksuumme kuuluu Etelä-Karjalan maakunnan ainoa maapuolustusaiheinen lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Saat mielenkiintoista maanpuolustusasiaa hyvin pienellä jäsenmaksulla. JÄSENMAKSUT 2013, liittyminen rastitetaan HYVÄ ETELÄ-KARJALAINEN MAANPUOLUSTUKSEN YSTÄVÄ Sinulla hyvä maanpuolustuksen ystävä on merkkipäiväsi viettoa suunnitellessasi oiva mahdollisuus tukea EteläKarjalan maakunnassa tapahtuvaa vapaaehtoista maanpuolustustyötä avaamalla onnittelutili omassa pankissasi ja ohjaamalla sen tuotto sopien Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry:lle. Tuki ottaa sääntöjensä mukaisesti vastaan lahjasitoumuksia, lahjoituksia ja testamentteja. Sovi asiasta Tuen taloudenhoitajan kanssa: (05) 4120 363 tai 0400-552 307 juhani.pylkkänen@quicknet.inet.fi KIITÄMME TUESTASI Kerhot ja yhdistykset Yhdysmies-lehti Uudet jäsenet ja osoitteen muutokset suoraan: Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Jäsenrekisteri Aineistopäivät vuonna 2013: Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai mieluimmin internetin osoitteessa: Liittojen yhteystiedot http://www.rul.fi (Reserviupseeriliitto ry) osoite kaikilla http://www.reservilaisliitto.fi (Reserviläisliitto ry) http://www.ekres.net (Etelä-Karjalan Reserviupseeri- ja Reserviläispiirit) Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki • RUL:n toimisto puh. 09-4056 2050 • RES:n toimisto, puh. 09-4056 2040 • Maanpuolustuksen Tuki ry puh. 09-4056 2022 • Reserviläisurheiluliitto ry puh. 09-4056 2060 • Maanpuolustusnaisten Liitto ry puh. 09-4056 2094 Nro 1 Nro 2 Nro 3 Nro 4 su 10.2. ilmestyy viikolla 8 su 26.5. ilmestyy viikolla 24 su 8.9. ilmestyy viikolla 38 su 1.12. ilmestyy viikolla 50 Julkaisija: Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Päätoimittaja: Raili Leino, puh. 0400 251 740 yhdysmies@hotmail.com Sivunvalmistus: Mediasepät Oy, Pieksämäki Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Yhdysmies 12 Nro 4 / 2012 Maasotakoulun kuulumisia Maasotakoulun kulunut vuosi on ollut kiireinen. Helmikuussa julkisuuteen tuotu puolustusvoimauudistus toi kaakonkulmalle hyviä uutisia: Maasotakoulun toiminta jatkuu ja laajenee vuonna 2015. Kulunut vuosi ja tulevat vuodet ovatkin suunnitteluntäyteisiä. Samalla kun Maasotakoulu hoitaa perustehtäviään Maasotakoululla suunnitellaan vuoden 2015 toimintatapoja, henkilöstön tehtäviä ja kaikkea muuta kasvavan Maasotakoulun toimintaan liittyvää. Syksyn kutsunnat saatiin Etelä-Karjalassa kunnialla loppuun. Kutsunnanalaisia vuonna 1994 syntyneitä mie- hiä oli Etelä-Karjalan alueella n. 850. Heidät tavoitettiin kutsunnoissa hyvin. Palvelukseen määrättyjen osuus oli taas Suomen kärkitasoa, mikä osaltaan kertoo alueemme maanpuolustushenkisyydestä. Maasotakoulussa ja koko puolustusvoimissa palvelevien varusmiesten palvelusaikoihin tulee vuodesta 2013 alkaen muutoksia. Tasavallan presidentti on kesäkuussa vahvistanut lain (310/2012) asevelvollisuuslain (1438/2007) muuttamisesta. Käytännössä lakimuutos koskee varusmiespalvelusajan lyhenemistä 15 päivällä. Lyhennys koskee kaik- kia palvelusaikoja. Uudet palvelusajat ovat miehistöön koulutettavalla 165 päivää, miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin koulutettavalla 255 päivää ja upseeriksi, aliupseeriksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavalla 347 päivää. Aseettoman varusmiespalvelusaika on 255 päivää, jollei häntä määrätä 347 päivän palvelusaikaa edellyttävään koulutukseen. Asevelvollisuuslain muutos tulee voimaan 1.2.2013. Käytännössä lakia sovelletaan lain voimaan tullessa jo palveluksessa oleviin ja sen jälkeen palveluksensa aloittaviin. Lakia sovelletaan myös niihin asevelvollisiin, jotka ovat aloittaneet palveluksensa ennen lain voimaan tuloa, mutta jotka ovat esimerkiksi terveydellisistä syistä vapautettuja palveluksesta lain voimaan tullessa ja jatkavat palvelustaan myöhemmin. Käytännössä varusmiespalvelusaikojen muutos tiivistää hieman koulutusta ja kotiuttaa puolen vuoden ja vuoden palvelusta suorittavat varusmiehet vuosittain ennen joulun tai juhannuksen pyhiä. Myös Maasotakoulun henkilöstöön tuleva vuosi tuo muutoksia. Maasotakoulun apulaisjohtaja eversti Kari Veijalainen jää eläkkeelle ja vuoden alussa uutena apu- laisjohtajana aloittaa everstiluutnantti Arto Hokkanen. Muutoksen tuulet puhaltavat myös Rakuunasoittokunnassa. Soittokunta kasvattaa kokoaan tulevan vuoden aikana muuttuen yli kolmekymmenhenkiseksi Maavoimien soittokuntana toimivaksi Rakuunasoittokunnaksi. Musiikkimajuri Jyrki Koskinen siirtyy alkukeväästä Kaartin soittokunnan päälliköksi ja uutena Rakuunasoittokunnan päällikkönä aloittaa musiikkimajuri Riku Huhtasalo. Maasotakoulu toivottaa kaikille Rauhaisaa Joulua ja maanpuolustuksellista Uutta Vuotta 2013! Hulkonmäentie 130, 54190 Konnunsuo jätteen vastaanotto p. 010 841 1813 Avoinna kaikille jätteentuojille ma–pe klo 7.00–20.00 Tasokkaat vuokrahuvilat nyt kampanjahintaan Sijainti erämaajärven rannalla 35 km Imatralta. Huvilat soveltuvat ympärivuotiseen käyttöön. Hinnat alkaen 90€ 190 490€ 390 790€ arki-vrk viikonloppu viikko Hinta per huvila (1-8 hlö) www.patalaiska.fi info@patalaiska.fi puh. 050 441 1094
© Copyright 2024