TEKSTI: ARI J. VESA Sähköpörssistä HINTA sähkölle S ähköpörssi antaa sähkölle luotettavan, läpinäkyvän ja uskottavan tukkuhinnan. Tukkuhinta määräytyy pörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tukkuhintaan vaikuttavat myös Norjan vesivoimatilanne, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat sekä käytettävissä oleva sähkön siirtokapasiteetti. Sähkölaskussa on sähkön hinnan lisäksi myös sähkökaupan kuluja, sähkön siirtomaksuja ja veroja. Sähköenergian osuus kuluttajan sähkölaskusta on vajaa 40–45 prosenttia. Verkkopalvelumaksuja laskusta on 25–30 prosenttia ja loput noin 30 prosenttia koostuu valtiovallan määrittelemästä sähköverosta ja kaiken päälle lisättävästä yleisestä 23 prosentin arvonlisäverosta. Vero-osuuden sähkön myyjä ja verkonhaltija tulouttavat valtiolle. Hankintahinta vaihtelee Energiayhtiöiden maksama sähkön hankinnan hinta vaihtelee paljon. Hinta muodostuu erikseen joka vuorokauden tunnille, aina edellisenä vuorokautena niin, että tuotanto ja kulutus saadaan tasapainoon. Tuottaja ilmoittaa, mihin hintaan ja kuinka paljon sähköenergiaa on kyseisen tunnin aikana valmis myymään, ja asiakas ilmoittaa, mihin hintaan on valmis ostamaan. Sähkönmyyjä toimii pikaisten muutosten osalta ikään kuin puskurina asiakkaan ja tukkumyyjän välillä. Asiakkaalle mahdolliset hinnanmuutokset toimivat hitaammin. Sähkömarkkinoilla toimii kysynnän ja tarjonnan laki. Mitä enemmän sähköä kulutetaan, sitä enemmän myyjä joutuu sähköstä 20 maksamaan. Kulutukseen vaikuttavat sekä vuoden että vuorokauden aika. Kylmällä kuluu enemmän kuin lämpimällä ilmalla ja päivällä enemmän kuin yöllä. Teollisuuden kulutus ja sähkölämmitys tasaavat tilannetta jonkin verran. Tuotetaan halvimmalla Sähkö virtaa halvemmasta kalliimpaan suuntaan. Markkinarakenne ratkaisee sen, että sähköä tuotetaan siellä, missä se on halvinta. Jos tulee tilanne, että tuotanto ja kulutus ovat alueellisesti niin epätasapainossa, että sähköä haluttaisiin siirtää halvemmalta alueelta kalliimmalle enemmän kuin alueiden välistä siirtojohtoa pitkin mahtuu, syntyy niin sanottu pullonkaula. Siitä seuraa aluehintojen muodostuminen. Valtaosa sähkön hinnasta on hankintakustannuksia. Riskillä tai ilman Sähkönmyyjillä on erilaisia sopimusmalleja, joista kuluttaja voi valita itselleen sopivimman tuotteen. Kuluttaja, jolla on mahdollisuuksia vaikuttaa oman kulutuksensa ajoitukseen ja on valmis ottamaan riskiä hintavaihteluista, voi harkita ostavansa pörssihintaa tarkemmin seuraavan tuotteen. Jos kuluttaja taas haluaa suojata ja tietää tulevan sähkölaskunsa suuruuden etukäteen, hänen kannattaa ottaa määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus, jolloin hinta seuraa hitaammin markkinahintaa. Tilannetta voi peilata pankkimaailmaan. Asiakas voi päättää ottaako kiinteän koron, Sähkön hinta määräytyy Suomessa valtaosin sähkön tuotantokustannusten tai sähkön tukkuhinnan perusteella. Sähköpörssin kautta myydään 70 prosenttia Pohjoismaissa tuotettavasta sähköstä. Asiakas maksaa sähkön lisäksi myös sähkön siirrosta. joka vastaa määräaikaista sopimusta, tai ottaako hyvin lyhyen euriborin tai vuoden prime-koron. Hintamuutokset viiveellä Suomessa tyypillisin asiakkaan ja sähkönmyyjän välinen sähkösopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Sähkönmyyjän on ilmoitettava asiakkaalle kirjallisesti kuukautta ennen, mikäli aikoo muuttaa hintaa. Meillä hintojen muutokset kulkevat aika viiveellä. Osa kuluttajista arvostaa sitä etenkin, jos hinnat ovat nousussa. Hinnoittelu muuttuu ja kehittyy, kun markkinoille tulee uusia tuotteita. On tärkeää löytää tasapaino kuluttajansuojelun ja markkinasäätelyn välille. KOTITALOUSKULUTTAJAN SÄHKÖN HINNAN MUODOSTUMINEN Lähde: Energiamarkkinavirasto Sähköenergian myynti hinta Arvonlisävero 19 % Sähköverot 11 % Sähkönhankinta 35 % Jakeluverkkosiirto 26 % Sähkön myynti 7 % Kantaverkkosiirto 2 % Siirtohinta Alueverkkosiirto 1 % Ilmastotavoitteista uudenlaista sähkötarjontaa Tulevan ilmastotavoitteiden arvellaan tuovan lisää vaihtelevaa tuotantoa, kuten uusiutuvaa energiaa, aurinkoa ja tuulta. Tämä lisää tuotantohintojen ja sähkön hinnan vaihteluja nykyisestä. Voi tulla myös tunteja, jolloin sähkön hinta tukkumarkkinoilla on nolla tai negatiivinen. Ajoittaessaan kulutustaan edullisille tunneille, asiakas voi säästää paljon. Tämän kysyntäjouston merkitys kasvaa merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Vähittäismarkkinalla tarjottavat tuotteet eriytyvätkin tulevaisuudessa asiakkaiden tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti. Etäluennasta säästömahdollisuuksia Energiavero nosti hintaa Sähkön tuntimittausuudistus toteutuu Suomessa vuoteen 2014 mennessä, jolloin 80 prosenttia kulutuksesta on tuntimittauksen ja etäluennan piirissä. Suomi toteuttaa uudistuksen ensimmäisten joukossa maailmassa näin laajana. Mittariston uudistus tuo tullessaan investointikuluja verkonhaltijoille, mutta pitkällä välillä siitä seuraa säästöjä. Etäluettavat mittarit voivat myös nopeuttaa vikojen korjaamista. Etäluettavien mittareiden avulla asiakas pystyy seuraamaan kulutusta tunneittain ja pystyy ajoittamaan sähkön kulutuksensa mahdollisimman edulliseen ajankohtaan. Kulutuksen oikea ajoittaminen voi tuoda sähkölaskuun ison säästön. Kotitalouksien käyttämän sähkön hinta on noussut vuodessa 20 prosenttia paljolti energiaveron noston johdosta. Myös sähkön tukkumarkkinahinta nousi heikon vesitilanteen takia. Tämän lisäksi pitkä kylmä talvi ja laman jälkeen piristyneen teollisuuden kulutus lisäsivät kysyntää. Yleensä suomalaisilla on se käsitys, että meillä sähkö on kallista. Suomessa oli Euro statin tilaston mukaan ainakin vielä vuonna 2010 Euroopan halvin sähkö ostovoimaan suhteutettuna. Kotitalouksien menoistakin sähkölasku on vain pari prosenttia. Osuus on pysynyt suunnilleen samana vuodesta 1985 lähtien. n 21