1/2012 55. vuosikerta Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Päätoimittaja: Risto Elo Osoite: Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Döbelninkatu 5 B 21, 00260 Helsinki p. (09) 441 803 tai 045 2777 283 ti 14.00–18.00, ke ja to klo 10.00–14.00 tanhuviesti@kansantanssinyst.fi ISSN-L 1799-1404 ISSN 1799-1404 1 Tanhuviesti 1 / 2012 Sisällysluettelo Pääkirjoitus - Kansantanssin ja -musiikin arvostus ................................................ 3 SKY 110-vuotisjuhla Turussa .............................................................................. 3 Vaalikokouskuulumisia ...................................................................................... 4 Kansantanssi– ja –musiikkialan uutisia ................................................................ 5 Kesätapahtumat 2012, NORDLEK ja Tanssipidot ................................................... 6 Tanssipidot 2012 ja NORDLEK2012 koulutusta ...................................................... 6 SKY:n ulkosuomalaistyö .................................................................................... 7 Toukotanssit - KTNL 30-vuotta ........................................................................... 8 Tanhuviestin historian havinaa ........................................................................... 9 Kansantanssia kirjallisuudessa 4 ........................................................................ 11 Uusi kansallispukukirja julkaistu ........................................................................ 11 Uusia julkaisuja: Tanhuvakka + sävelmistö ja Tanssilysti ...................................... 12 Lasten nurkka ................................................................................................. 13 Kansallispukuja myydään ................................................................................. 14 Valokuva kansallispuvun myynti-ilmoitukseen ..................................................... 14 Tapahtumakalenteri 2012 ................................................................................. 15 Huomioithan vuoden 2011 alusta voimaan tulleet uudet aineisto- ja julkaisupäivät! Aineiston tulee olla toimituksella torstaina viikoilla 1, 11, 31 ja 41. Toimituksen sähköposti: tanhuviesti (at) kansantanssinyst.fi Tanhuviesti ilmestyy torstaina viikoilla 3, 13, 33 ja 43 Kannen kuva: SKY 110-vuotisjuhlan alkupoloneesi. Kuva Matti Lankinen 2 PÄÄKIRJOITUS - Kansantanssin ja -musiikin arvostus rusaskeleet ja otteet, olisivat kaikille suomalaisille tuttuja. Näiden kautta välittyy tietämys omasta kulttuurista ja sen ilmenemismuodoista. Alkeita voisi opettaa jo alaasteesta lähtien leikkien muodossa ja ajan myötä siirtyä vaativampiin askeleisiin. Tällöin olisi helppoa ryhtyä tanssimaan siellä, missä pelimannit soittavat. Folklandialla pelimannikonsertissa katsojien jalat liikehtivät siihen malliin, että tanssimaan teki mieli. SKY:n puheenjohtajan Ossi Mäkisen kausi päättyi. Kiitos Ossille kuluneesta kolmesta vuodesta. Vaalikokouksessa ei ollut tunkua uudeksi puheenjohtajaksi niinpä tulin valituksi seuraavaksi kaudeksi. Itselläni kansantanssin harrastuksen parissa on lähtenyt kolmas vuosikymmen. Se tuntuu lyhyeltä ajalta, kun SKY:n 110-vuotisjuhlissa Liisa Laaksonen ja Pentti Ulenius muistelivat, millaista oli harrastus 1950-luvulla. Tällaiseen aikajänteeseen mahtuu huima määrä kokemusta ja näkemystä kansantanssin vaiheista. Nykyään innostus eksoottisiin tanssilajeihin, jotka eivät ole lähelläkään suomalaista perinnettä, on suuri. Tässä on haastetta SKY:lle löytää ne tavat, jolla innostetaan ihmisiä tutustumaan omaan perinteeseen. Kansantanssin ja –musiikin suosio on ollut aina aaltoliikkeessä. Tällä hetkellä kansanmusiikki on arvostettu. Sitä voi opiskella useissa oppilaitoksissa aina ammatiksi asti. Tanssijaksi ja ohjaajaksi on vähemmän mahdollisuuksia. Kansantanssi on enemmän harrastepohjaista. On sitä ennenkin selätetty ongelmat – miksi ei nyt. Tulevaisuuteen ja yhteistyöhön pitää uskoa. Risto Elo Perinteen pohjalta kansantanssi ja -musiikki kuuluvat olennaisesti yhteen. Toive olisi, että ainakin perinteisen kansantanssin alkeet, pe- Kuva: Annuli Perheentupa SKY:n 110-JUHLA TURUSSA SKY vietti 110-vuotisjuhlaa mahtavan hienoissa puitteissa Turun VPK-talolla Itsenäisyyspäivänä 6.12.2011. Turun Kansantanssin Ystävät olivat järjestäneet kaiken tarpeellisen vastaanotosta kahvitukseen. Itse tehty täytekakku maistui juhlaväelle. Kaikesta tästä suuri lämmin kiitos turkulaisille. Ossi Mäkinen kertoi SKY:n historiasta pääkohtia ja skoolattiin 110-vuotiaalle yhdistykselle. Juhlapuheen jälkeen seurasi virallinen osuus eli huomionosoitusten jakaminen. Tässä juhlassa jaettiin seuraavat huomionosoitukset: Mahtiemäntä Louhen avain saatesanoin: Pirkko-Liisa Rausmaa Kunniajäseniksi kutsuttiin: Ritva Sabelli, Marjatta Toivonen, Eeva Huhtakallio Vasemmalla mahtiemäntä Pirkko-Liisa. Kuva: Esko Rausmaa SKY:n kultamerkki myönnettiin: Juha-Matti Aronen, Petri Hoppu, Riitta Korhonen, Esko Kannusmäki, Seija Ulenius Yllä uudet kunniajäsenet Marjatta ja Eeva ja alakuvassa kultamerkin saaneita: Juha-Matti, Petri, Esko ja Seija. Kuvat: Risto Elo 3 SKY:n hopeinen merkki myönnettiin Rolf Ikkelä, Kerttu Ikkelä, Tuulia Taipale, Riitta Frey-Juvonen, Jari Komulainen, Tuija Koskinen, Liisa Aho, Mirkku Weckström, Mervi Lahtonen, Sanna Sainio, Leea Toivanen Kaikilla huomionosoitusten saajilla on pitkä ansiokas toiminta takana ja ansaittu arvostus. Onnea kaikille! Risto Elo Hopeamerkin saajia: Liisa, Mirkku, Mervi, Sanna ja Leea. Aikaisemmista kunniajäsenistä juhlassa olivat Liisa Laaksonen ja Pentti Ulenius. Kuvat: Risto Elo RISTO ELOSTA VAALIKOKOUKSESSA SKY:N UUSI PUHEENJOHTAJA KTNL jatkaa entisellä miehityksellä Marraskuisena sunnuntaina 20.11. kokoonnuttiin SKY:n ja KTNL:n vaalikokouksiin Hyvinkäälle Hakalan monitoimitalolle. Tilaisuuden järjestelyistä ja tarjoiluista vastasivat Hyvinkään Kansantanssijat - mistä heille kiitokset! KTNL:n hallituksen kokoonpano ei muuttunut, vaan erovuoroiset Erja Askolin, Helmi Järvensivu ja Erkki Lehtimäki valittiin jatkamaan tehtävissään kaksivuotiskauden 20122013. Hanna Heinosen johdolla toimivan hallituksen muina jäseninä jatkavat Tuija Heikkinen, Matti Lankinen, ja Marjuska Santala. Kokouksissa valittiin henkilöt erovuoroisten hallitusten jäsenten paikoille sekä hyväksyttiin molempien järjestöjen talousarviot ja toimintasuunnitelmat ensi vuodelle. Jäsenmaksut ovat vuonna 2012 samat kuin ennenkin; KTNL:n 50 ja SKY:n 120 euroa. Annuli Perheentupa SKY:lle uusi puheenjohtaja ja kaksi hallituksen jäsentä Ossi Mäkisen luopuessa tehtävästään SKY:n uudeksi puheenjohtajaksi vuosiksi 20122014 valittiin Risto Elo Helsingin Kansantanssin Ystävistä. Myös hallituksen pitkäaikaiset aktiiviset jäsenet Liisa Aho ja Lennu Yläneva jättivät paikkansa. Heidän tilalleen valittiin Jutta Jaakkola Tanhu-Visasta ja Marjatta Koivu-Loman Helsingin Kansantanssin Ystävistä. Koska hallitustyöskentelyyn löytyi yllättävän vähän halukkuutta, entinen puheenjohtaja Ossi Mäkinen lupautui jatkamaan vielä vuoden hallituksen rivijäsenenä Risto Elolta vapautuneella paikalla. Muilla hallituspaikoilla jatkavat Riitta Kangas, Mirva Hunsa-Äijälä ja Pia Pyykkinen. KTNL:n kokouksessa puheenjohtajana toimi Matti Lankinen ja sihteerinä Annuli Perheentupa (yllä). SKY:n kokousta luotsasi Raimo Tanskanen sihteerinään Annuli (alla). Kuvat Risto Elo. Kiitokset Ossille, Liisalle ja Lennulle arvokkaasta panoksestaan ja onnittelut uusille toimijoille! 4 KANSANTANSSI– JA -MUSIIKKIALAN UUTISIA nustus myönnettiin Nurmeksen museon Kantele eläväksi -hankkeelle. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena oli kanteleen avulla tutkia kulttuuriperintöön liittyvän tiedon, tarinoiden ja elämysten välittämistä yleisölle sekä siihen liittyvää tutkimusta, sekä näyttelyja julkaisutoimintaa. Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskukselle toiminnanjohtaja Musiikin maisteri Riitta-Liisa Joutsenlahti on valittu Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen toiminnanjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään helmikuun alussa. Riitta-Liisa Joutsenlahdella on pitkä työkokemus alalta vuodesta 1993 lähtien. Hän on toiminut opettajana Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla ja toiminut erilaisissa suunnittelu- ja kehittämistehtävissä SibeliusAkatemiassa. Hänellä on myös vetänyt alaan liittyviä projekteja useiden kansanmusiikin ja kansantanssin toimijoiden kanssa. Kultakantele Vuonna 2011 Kanteleliitto myönsi Kultakantele-tunnustuksen soitinrakentaja Jukka Mäkelälle ja Jaakko Nosolle. Mäkelä on toiminut soitinrakentajana vuosikymmeniä ja ollut pitkään Suomen merkittävin kanteleen kielien valmistaja. Noson soitinverstaassa puolestaan on rakennettu satoja kanteleita, mukaan lukien Sibeliuksen käyttöön mennyt soitin. Noso myös patentoi sävelvaihtajakoneiston vuonna 1952. Kultakantele-tunnustus myönnetään pitkäaikaisesta ja merkittävästä elämäntyöstä kanteleen hyväksi. FOLKLANDIALTA Kantele palaa! Kantele on uusi yleisteema kansanmusiikkija –tanssialalla vuosina 2012-2013. Edellinen teema, limittäin kanteleteeman rinnalla jatkuvana on Höyrypäät ja mopopojat - musiikkia ja tanssia tallentamassa vuosille 20112012. Vuoden nuori pelimanni 2012 Venla-Vanamo ja Sampo-Elias Asikainen Valkealasta. Vuoden nuorta pelimannia nimetessä ei niinkään etsitä kansanmusiikin kultaharkkoa vaan nuorta, joka esimerkillään ja toiminnallaan kannustaa ja osoittaa tietä muillekin nuorille. Kantele nostetaan teemana monella tavalla esille alan lehdissä, koulutuksessa ja tapahtumissa. Tärkeintä kanteleteemassa on, että mahdollisimman monelle tulisi omakohtainen kokemus kanteleen soittamisesta tai kanteleen soiton kuulemisesta. Vuoden Wäinö 2012 Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus myöntää nyt seitsemännen kerran Vuoden Wäinö –tunnustuksen. Ann-Mari Häggman on tehnyt elämäntyönsä suomenruotsalaisen kansanmusiikkiperinteen tallentamisen parissa. Hän on ollut Finlands svenska folkmusikinstitutin perustajana, ja toiminut instituutin johtajana vuodesta 1978 vuoteen 2008 saakka. Pispalan Sottiisin vuoden 2012 kansantanssiyhtye Pispalan Sottiisin päätoimikunta on valinnut Vuoden 2012 kansantanssiyhtyeeksi Tahdittomat Jokioisilta. Vuoden kansantanssiyhtye on nimetty vuodesta 1990 saakka aina parillisina vuosina ja se on yksi merkittävimmistä tunnustuspalkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. Vuoden yhtyeeksi on pyritty nimeämään ryhmä, joka esimerkillisellä tavalla edustaa suomalaista kansantanssikulttuuria. Valitulla ryhmällä on oikeus käyttää Vuoden kansantanssiyhtye -nimikettä omassa tiedotuksessaan ja markkinoinnissaan. Tikkuristin Suomenmestaruuskisa Suomen suurimmalla kansanmusiikin ja -tanssin talvifestivaalilla järjestetyn Tikkuristikisan Suomenmestaruuden 2012 voitti 18 -vuotias Veera Snellman Helsingistä, pari vuotta nuorempi pikkusisko Ella Snellman tuli kolmanneksi. Siskosten väliin toiseksi tuimassa kisassa ehti jyväskyläläinen Esko Kataja. Tikkuristin Suomenmestaruuskilpailut on tähän mennessä järjestetty jo 17 kertaa, eli kaikilla Folklandia-risteilyillä. Vuoden kantele Kanteleliitto myöntää vuosittain Vuoden kantele -tunnustuksen Kanteleen eteen tehdystä ajankohtaisesta työstä. Vuoden 2011 tun5 KESÄTAPAHTUMAT 2012 SKY:n ja KTNL:n ryhmillä on mahdollisuus osallistua kahteen isompaan tapahtumaan kesällä2012, kesäkuussa suomalaisvirolaiseen Tanssipitoihin Tampereella ja heinäkuussa pohjoismaiseen NORDLEK 2012 –juhlaan. Ilmoittautuminen Velisinfoniaan alkaa NORDLEK 2012 –tapahtumassa monipuolinen ohjelma Suomalaisvirolainen kansantanssija -musiikkitapahtuma Tanssipidot 2012 Tampere järjestetään 13.-17.6. Tapahtumaan odotetaan 5000 tanssijaa, soittajaa ja laulajaa Suomen ja Viron lisäksi myös Tšekistä, Unkarista, Venäjältä ja Intiasta. NORDLEK on pohjoismainen kansantanssi– ja -musikkitapahtuma, joka järjestetään joka 3. vuosi vuorotellen eri pohjoismaissa. Vuonna 2012 juhla on Norjassa. Steinkjer: pikkukaupunki keskellä Norjaa, sisimpänä Trondheimin vuonossa –toivottaa sinut tervetulleeksi NORDLEK –tapahtumaan 10.-15. heinäkuuta 2012. Steinkjerin tapahtumajärjestelyt takaavat sinulle antoisan NORDLEK –tapahtuman monipuolisine majoitusvaihtoehtoineen ja elämyksineen. Kaupunki sijaitsee keskeisellä paikalla on kyse sitten lentämisestä, junaliikenteestä vai tiestöstä. Steinkjerin 21.000 asukkaalla onkin paljon kokemusta erilaisista tapahtumista paikkakunnallaan. Ohjelmassa on kansainvälisiä kansantanssikonsertteja, vauhdikkaita kansanmusiikkiklubeja sekä tanssitupia ja yleisötansseja. Lapsille ja nuorille on tarjolla lastenkonsertteja, tanssi- ja kädentaitotyöpajoja, illanviettoja ja lasten kansantanssiluokittelut. Tanssipitojen ohjelma on julkistettu ja se löytyy osoitteesta www.tanssipidot.fi. Olet sydämellisesti tervetullut Nordlek -tapahtumaan huolimatta siitä oletko jonkun tanssiryhmän tai kansanmusiikkiseuran jäsen vai et. Olet myös tervetullut huolimatta siitä mistä päin maailmaa olet kotoisin. Halukkuutesi kokea pohjoismaisia kulttuurielämyksiä riittää. Viikon kestävä festivaali huipentuu laulun ja tanssin juhlaan Velisinfoniaan Tampereen Ratinan stadionilla 17.6. Tanssipitojen pääteos Velisinfonia peilaa veljeskansojen ystävyyttä ja samankaltaisuutta. Tanssikohtaukset tarjoavat esiintymistavoitteita kaikenikäisille ja -tasoisille tanssijoille. Velisinfoniasta vastaavat taiteelliset johtajat Petri Kauppinen Suomesta ja Kalev Järvela Virosta. Ilmoittautuminen tapahtuu juhlan nettisivuilla www.nordlek.no. Sivuilta löytyy tarkempaa tietoa myös suomeksi tapahtumasta. Ilmoittautuminen tapahtuu 16.1.-15.3 osoitteessa www.tanssipidot.fi. Samassa yhteydessä varataan pitopassit ja tarvittavat majoitus- ja ruokailupaketit. TANSSIPIDOT 2012 JA NORDLEK 2012 TANSSIEN KOULUTUSTA Suomalaisen Kansantanssin Ystävät (SKY) ja Kansantanssinuorten Liitto (KTNL) järjestävät Tanssipitojen 2012 ja NORDLEK 2012 ohjelmistojen kertauskursseja kevään aikana.  NORDLEK 2012 ohjelmistojen ja pohjoismaisten yhteistanssien kertauskurssi 28.1. Vantaalla Puistokulmassa.  Tanssipitojen lasten ja nuorten ohjelmistojen kertauskurssi 4.2. Turussa.  Tanssipitojen aikuisten ohjelmistojen kertauskurssi 5.2. Turussa.  Tanssipitojen aikuisten ohjelmistojen kertauskurssi 31.3. Tampereella. Tarkempaa tietoa ja kurssitiedotteet löytyvät SKY:n ja KTNL:n nettisivuilta: www.kansantanssinyst.fi ja www.kansantanssinuoret.fi. Tervetuloa tanssimaan! 6 SUOMALAISEN KANSANTANSSIN YSTÄVIEN ULKOSUOMALAISET kansainvälisten asioiden sihteerin tilannekatsaus Ulkosuomalaistyönsihteeristä välisten asioiden sihteeriksi kansain- ryhmää: Wenlat, Katrilli ja Finnlore. Lisäksi Ruotsissa on viisi jäsenryhmää. Muutamia vuosia sitten lähetin ruotsinsuomalaisille materiaalia siitä kuinka liittyä SKY:n jäseneksi ja siitä saatiin yksi ulkosuomalaisryhmä lisää. Samanlaisia kampanjoita olisi hyvä järjestää muuallakin esim. Pohjois-Amerikassa. Olen toiminut Suomalaisen Kansantanssin Ystävien (SKY) hallituksessa 13 vuoden ajan, josta yli kymmenen vuotta kansainvälisten asioiden sihteerinä. Edeltäjänäni toimi Ritva Roiha vuodesta 1991, jolloin ulkosuomalaistyönsihteerin tehtävä perustettiin. Tämän ansiosta ulkosuomalaisryhmien määrä saatiin nousemaan kymmenestä lähelle kolmeakymmentä. Tosin 2000-luvulla tuo määrä on vähentynyt kahteenkymmeneen ulkosuomalaisjäseneen. Ritva Sabelli toimi SKY:n ulkomaansihteerinä vuoteen 2004 asti. Silloin myös ulkomaansihteerin tehtävät yhdistettiin ulkosuomalaistyönsihteerin tehtäviin. Ulkomaansihteerin työnkuvaan kuului mm. Pohjoismainen yhteistyö. Huhtikuussa 2007 ulkosuomalaistyönsihteerin nimike muutettiin kansainvälisten asioiden sihteeriksi. Virossa on kaksi jäsenyhdistystä; Tanssiryhmä Kielo ja ulkosuomalaisten tuorein jäsen Röntyskä Tartossa. Venäjällä on kolme jäsenyhdistystä, joista ainoastaan Gornitsan kanssa (Petroskoista) on viime aikoihin asti tehty yhteistyötä Viola Malmin ansiosta. Ulkosuomalaiset ryhmämme ovat osallistuneet useasti myös Pohjoismaisiin Nordlektapahtumiin. Osa ryhmistä on käyttänyt vierailevia suomalaisia ohjaajia mm. Sveitsissä ja Ruotsissa. Nyt olen siirtymässä hallitustyöskentelystä syrjään ja lupasin tehdä tilannekatsauksen ulkosuomalaisryhmistä. Näiden vuosien huippuhetkiä ovat tietysti olleet ulkosuomalaisten tapaamiset, jolloin nimi saa kasvot ja yhteydenpidosta tulee henkilökohtaisempaa. Aivan tehtäväni aluksi SKY täytti 100 vuotta ja Misteli- ryhmä Ruotsista tuli juhliin esiintymään. Se oli ensimmäinen kontaktini SKY:n ulkosuomalaisiin. Monet ulkosuomalaisryhmät ovat kirjoittaneet Tanhuviestiin toiminnastaan useamman kerran. Heille Tanhuviesti ja SKY:n julkaisut ovat erittäin tärkeitä, sillä tanssiohjeita ja nuotteja ei ulkomailta saa. Tarvetta olisi myös englanninkielisille ohjeille ja DVDmateriaalille. Haasteita perinteen vaalimisessa Ulkosuomalaisilla on samanlaisia haasteita kuin suomalaisillakin ryhmillä kuten ohjaajaja pelimannipulaa tai jäsenmäärän vähentymistä. Nämä haasteet ovat varmasti vielä suurempia vieraassa ympäristössä. Suomea osaavien määrä vähenee, mutta sukujuuret kiinnostavat sukupolvia joiden iso- tai isoisovanhemmat aikoinaan lähtivät Suomesta. Tämän todistaa esimerkiksi FinnFest- tapahtuma Pohjois-Amerikassa, joka kerää yhteen tuhansia pohjoismaalaisten jälkeläisiä. Viime kesänä Turussa järjestettiin Suomi Sydämessä- tapahtuma, joka kokosi yhteen tuhansia ulkosuomalaisia. Ulkosuomalaisryhmät Ulkosuomalaisryhmiä on tällä hetkellä 20, ja he tekevät arvokasta työtä ylläpitämällä suomalaista kulttuuria ja tekemällä sitä tunnetuksi ulkomailla. Yleensä toiminnan ovat aloittaneet innokkaat ohjaajat, joita on vuosien varrella kouluttautunut Varalan Urheiluopiston Kansantanssinopettajakoulutuksessa. Australiassa on kaksi jäsenryhmää Kaleva ja Melbournen Suomi-Seuran ryhmä. Toisella puolella maapalloa Brasiliassa tanssivat Penedon Kansantanssin Ystävät. He esittävät suomalaisia kansantansseja Suomi-Klubilla joka lauantai. Esityksen päälle pidetään tanssit, johon osallistuu myös runsaslukuinen yleisö. Penedolaiset ovat käyneet Suomessa monta kertaa, ja viimeksi kesällä 2011. Tässä samassa yhteydessä haluan kiittää kaikkia ulkosuomalaisryhmiä näistä vuosista ja toivotan teille menestystä ja jaksamista rakkaan harrastuksemme ja suomalaisen kulttuurin parissa. Liisa Aho SKY:n hallituksen jäsen 1999-2011 Pohjois-Amerikassa toiminta on aktiivista ja siellä SKY:llä on neljä jäsenryhmää. He käyvät ahkerasti mm. Nordlek- tapahtumissa. Keski-Euroopassa SKY:llä on kolme aktiivista 7 PELIMANNIKILLAN KUULUMISIA Kopioita voidaan nuoteista ottaa paikan päällä. Lisäksi tutkaillaan Tanssipitojen ja Nordlekin yhteistanssien nuotteja ja killan tämän vuoden yhteissoittokappaleita. Kutsu Pelimannikillan vuosikokoukseen lauantaina 11.2.2012 klo 16.00 Vuosikokouksen paikka on Tavolan yhteistupa, Sammatintie 364. Helsinki-Turku-moottoritieltä käännytään Nummen liittymästä (N.o 21) kohti Saukkolaa. Vanhalta 1-tieltä eli tie n:o 110:ltä Sammatintielle käännytään Saukkolasta. Puskasoittojen välillä pidetään Pelimannikillan vuosikokous klo 16.00 ja klo 19.0023.00 soitetaan nurkkatanssit. Päävastuullisena tanssiorkesterina on Nummen tanhupelimannit, mutta kaikki puskasoittoihin osallistuvat pelimannit ovat tervetulleita tanssisoittoon. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat, mm. puheenjohtajan ja kahden johtokunnan jäsenen valinta. Kokouskahvit tarjolla klo 15.30 alkaen. Tervetuloa! Päivän mittaan soiton lomassa syödään ja kahvitellaan riittävästi. Kahvi- ja ruokarahaa peritään 10 euroa killan jäseniltä, muilta 20 euroa. Penan Puskasoitot pidetään jälleen Nummi-Pusulassa lauantaina helmikuun 11. pv, alkaen tulokahveilla klo 10.00 Tavolan yhteistuvalla. Ilmoittautumiset 9.2. mennessä: Pentti Ulenius, Lohjantie 5, 09430 SAUKKOLA, puh. 044-0270 630, sähköposti: pentti.ulenius@dnainternet.net Penan Puskasoittoihin voi varustautua ottamalla mieluista musiikkia nuotteina mukaan. Tervetuloa! 8 TANHUVIESTIN HISTORIAN HAVINAA Jäsenlehtemme Tanhuviesti otti ensimmäiset askeleensa jo yli 50 vuotta sitten. Vuonna 1958 ilmestyi ensimmäinen numero lehdestä, jolle silloin etsittiin nimeä ja jota kutsuttiin ensin alkuun vain Ystäväksi tai Kansantanssin Ystäväksi. Tanhuviesti julkaisee otteita vanhoista numeroistaan. Tässä on kirjoitus numerosta 4/1982, jolloin Kansantanssinuorten Liitto (KTNL) perustettiin ja numerosta 4/1992, jolloin KTNL täytti 10 vuotta. Kuvat KTNL:n 10vuotisjuhlan piirustuskilpailusta. Tanhuviesti 4/1992. 9 10 KANSANTANSSIA KIRJALLISUUDESSA 4 Helsingin Sanomien sunnuntainumerossa kysymys- ja vastauspalstalla oli taannoin nimimerkillä Tanssin taustoja kaipaava seuraava kysymys: Vanhassa testamentissa tanssi ilmentää edellisen esimerkin tapaan usein riemua ja kiitollisuutta luojalle. Liitonarkun saapuessa kaupunkiin kuningas Daavid vallan riehaantuu: ”Pelkkä pellavakasukka yllään hän tanssi rajusti Herran edessä.” Kuten usein käy, joku paheksuu – Saulin tytär Mikal torjuu kuninkaan villiintymistä kovin sanoin. Mutta nähtävästi Daavid on herransa mielestä oikeassa, sillä luku päättyy: ” Eikä Saulin tytär Mikal koko elinaikanaan saanut lasta.” Harrastamme juutalaisia ja israelilaisia kansantansseja. Heräsi kysymys, missä Raamatun kohdissa mainitaan tanssi. Muistan joskus kuulleeni asiasta esitelmän, mutta en tehnyt silloin muistiinpanoja. Tanssittiinko esimerkiksi Kaanaan häissä? Juutalaista kulttuuria kuvaavissa elokuvissa näkee usein tanssia, oli sitten kyseessä häät tai hautajaiset. Pohjautuuko tanssiperinne Raamattuun? Miten selittyy ympäri maailmaa levinnyt israelilaisten tanssien harrastus? Vastaavia kohtia on monia, ja voit huvitella vaikkapa etsimällä niintä internetin erikielisillä Raamattu-hakukoneilla. Raamattu kuvaa oman aikansa elämää rikkaasti ja värikkäästi, siispä tanssin merkitys juhlassa ja hengellisissä kokemuksissa on kirjassakin läsnä. Entä miksi juutalaiset tanssit ovat levinneet niin laajalti? Tiedät vastauksen itsekin: niiden tanssiminen on riemastuttavan hauskaa, ja toisaalta laulujen melankoliset sävelet ravitsevat myös murheellista puolta meissä. Vastaus: Raamatussa on lukuisia viittauksia tanssiin, mutta erityisesti Vanhassa testamentissa niitä vilisee. Esimerkiksi 2. Mooseksen kirjassa kerrotaan, kuinka ”naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar, otti käteensä rummun, ja kaikki naiset seurasivat häntä tanssien ja rumpua lyöden”. Virittipä hän vielä laulunkin: ” laulakaa ylistystä Herralle, hän on mahtava ja suuri: hevoset ja miehet hän mereen suisti!” Hesarista lainannut Esko Kannusmäki Sillä lailla. UUTUUSKIRJA KANSALLISPUKU PÄIVITTÄÄ PUKUTIEDON NYKYAIKAAN Leena Holstin tuore Maahengen kustantamana ilmestynyt tietoteos Kansallispuku on oikea kansallispukujen ystävän toivekirja. Se on paitsi perusteellinen esitys suomalaisesta kansallispuvusta taustoineen ja osineen, myös ulkoasultaan upea ja viimeistelty teos. Korkealaatuiset kuvat ja hieno taitto ansaitsisivat tulla huomioiduksi vuoden kauneimpia kirjoja valittaessa. Tätä teosta ei todellakaan tarvitse piilotella hyllyn uumeniin, vaan sitä voi ilolla pitää esillä kahvipöytäkirjana. sista kansanpuvun osista, tiedot sadoista kansallispuvuista sekä lähes sadan mallipuvun kokoelman. Kuvituksessa esitellään nimenomaan näitä tarkistettuja pukumalleja. Perusesitys kansallispuvuista Kansallispuku-kirja on perusteos, jossa esitellään 1800-luvun rahvaan juhlapuvuista alkava kansallispuvun historia ja kulttuurihistoria sekä kansallispuvun tyypit, osat, materiaalit ja tekniikat. Upeita yksityiskohtia Kansallispuvut ovat arvokkaita käsityötaidonnäytteitä, jotka on valmistettu rakkaudella aikaa ja rahaa säästämättä. Kirjassa paneudutaan myös pukujen hienoihin perinnekäsityötä edustaviin yksityiskohtiin, kuten pitseihin, kirjontoihin, poimutuksiin ja laskostuksiin. Kirjan taustana on laaja ja perusteellinen kansanpuku- ja kansallispukututkimus. Kansallispukuneuvoston (1979–2010) toiminta tuotti mittavan tutkimusarkiston, jonka sisältönä ovat perustutkimuksen tulokset tuhan11 Lukija tosin jäisi ehkä kaipaamaan vielä hakemistoa kirjan puvuista. Muuttuva kansallispuku Kirja kertoo myös kiinnostavalla tavalla siitä, miten kansallispukua on tietoisesti kehitetty ja miten puvut ovat muuttuneet aikojen saatossa, kansallispukuun liittyvät arvostukset ja ihanteet kun ovat vaihdelleet eri aikoina. Myös kansallispukujen esittely esimerkiksi mallikuvissa ja katalogeissa on heijastellut kunkin ajan muotimieltymyksiä. Tekijä Leena Holst (s. 1944) on kotiteollisuusopettaja, joka on toiminut kansanpukujen ja kansallispukujen tutkijana Suomen kansallispukuneuvostossa 1981–2008. Leena Holst: Kansallispuku ISBN 978-952-5870-52-7 Ulkoasu: Tiina Ripatti Maahenki (2011) Kirjassa on ilahduttavan paljon kuvia tarkistetuista puvuista, joita ei löydä vanhemmista kirjoista. Leena Holst esittelemässä kirjaansa julkistustilaisuudessa 23.11.2011. Kuva Risto Elo SKY:N JA KTNL:N UUSIA JULKAISUJA Uusi Tanhuvakka ja sävelmistö ilmestyvät helmikuun alussa SKY:n julkaisemina. Kirjaan on lisätty purpureita sekä ruotsinkielisen alueen tansseja mm. menuetteja. Joitakin tansseja on myös poistettu. KTNL on tehnyt Tanssilysti -kansion sisältäen 18 valmista tunnin mittaista opetuskokonaisuutta. Tuntiohjelma sisältää leikkejä, seuratansseja ja kansantansseja. Vaikka julkaisu on tehty koulua ajatellen, sopii se kansantanssiryhmien käyttöön yhtälailla. Musiikki 103 sivuisen kansion tansseihin löytyy KTNL:n CD-levyiltä. Kansion hinta 35 €. Molempia julkaisuja voi tilata SKY/KTNL toimistosta: suom@kansantanssinyst.fi, ktnl@kansantanssinuoret.fi puhelimitse (09) 441 803, 045-2777 283. 12 Hei kaikille! Kesän mökkilöydöt jatkuvat vielä, tehtäviä vuodelta 1959. Koittakaahan osaatteko! Helmi 13 KANSALLISPUKUJA MYYDÄÄN Myydään Myydään miesten Rovaniemen puku, koko 52-54. Paita, luukkuhousut, liivi ja solmuke. Munsalan kansallispuvun hame, liivi ja huivi. Koko: 38. Kunto: hyvä. Vuorelman valmistama. Hintapyyntö: 300 €. Ollut käytössä vain kerran. Hinta 750 €. Lisätietoja: 044 277 9673 / Sirkka Tiedustelut: 050-526 9919 kirsti.kekkonenmontonen@gmail.com Myydään Myydään uudenveroinen naisten Härmän kansallispuku, kuvan mukainen kokonaisuus. Puku on Helmi Vuorelman valmistama. Munsalan kansallispuku ja tykkimyssy. Puku sopinee koolle 36-38, vanha, mutta aivan ehjä, mukana hame, pusero, essu, huivi. Hinnasta sovitaan, max 300. Soita voim. op. Tuire Auhto, p. 0400511450, Klaneettitie 10 A 46, 00420 HKI Mittoja: hameen pituus 80cm, vyötärö n.74cm, puseron kainalo -kainalo 53 cm, hihan pituus kainalosta hihan suuhun noin 53cm. Puku lienee kokoa 38/40. Voidaan sopia näytöstä. Hinta 460 € Matti/040-8696605, Hämeenlinna VALOKUVA KANSALLISPUVUN MYYNTI-ILMOITUKSEEN Tehosta kansallispukusi myynti-ilmoitusta valokuvalla! Kuvan puvustasi saat mukaan ilmoitukseen toimittamalla sen ilmoituksesi mukana osoitteeseen tanhuviesti (at) kansantanssinyst.fi (sähköisessä muodossa) tai Suomalaisen Kansantanssin Ystävien toimistoon, Döbelninkatu 5 B 21, 00260 Helsinki (paperikuvat). Valokuvallisen ilmoituksen hinta on 10 €, mikäli kuva on sähköisessä muodossa. Paperikuvan julkaisemisesta veloitamme 12 €. Pelkän teksti-ilmoituksen hinta on 7 €. 14 TAPAHTUMAKALENTERI 2012 TAMMIKUU 13.1. Folkforum, Turku 13.-14.1. FOLKLANDIA -risteily, Silja Europa, Turku - Tukholma - Turku 28.1. Aikuisten NORDLEK 2012 ohjelmiston ja yhteispohjoismaisten tanssien kurssi, Puistokulma, Vantaa HELMIKUU 4.2. Tanssipidot 2012 lasten ja nuorten ohjelmiston kertauskurssi, Turku 5.2. Tanssipidot 2012 aikuisten ohjelmiston kertauskurssi, Turku 11.2. Penan Puskasoitot ja PMK vuosikokous, Tavolan yhteistupa, NummiPusula MAALISKUU 17.3. Kevätpilkistys, kansantanssia ja kansanmusiikkia, Helsingin pitäjän tanhuujat ja spelarit 30 vuotta, klo 15, Kilterin koulu, Vantaa 28.3. KATRILLIA KOTIKORTTELISSA, Helsingin Kansantanssin Ystävien matinea, klo 18.30, Kulttuurikeskus Stoa, Turunlinnantie 1, Helsinki 31.3. Tanssipidot 2012 aikuisten ohjelmiston kertauskurssi, Tampere SKY/KTNL vuosikokoukset TOUKOKUU 5.5. Toukotanssit, KTNL 30-vuotta, Hyvinkää Lasten ja nuorten kansantanssikatselmus 17.5. Helavalkeat, Nummi-Pusula KESÄKUU 13.-17.6. Tanssipidot 2012, Pispalan Sottiisi, Tampere HEINÄKUU 10.-15.7. NORDLEK 2012, Steinkjer, Norja ELOKUU 5.8. Kansallispuvun päivä, SKY toimisto, Helsinki Kansallispukupiknik 11.8. Laurin elojuhla, Helsingin pitäjän kirkolla, Vantaan kansanperinteen ystävät SYYSKUU 1.9. Aikuisten 2013 ohjelmistokurssi, Hämeenlinna 2.9. Lasten ja nuorten 2013 ohjelmistokurssi, Hämeenlinna MARRASKUU 24./25.11. Vaalikokouskurssi, paikka avoin Vaalikokoukset 15