1. No category

Rauma Festivo -musiikkipäivät
Rauma Festivo Music Festival
www.raumanfestivo.fi
30th anniversary
4. – 10.8.2013
2
sisällys
Taiteellisen johtajan tervehdys: Jan Söderblom . . . . . . . . . . . . . 4
Rauman kaupungin tervehdys: Kari Koski . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
KONSERTIT
Itämerilinja I: Pietari – Hampuri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
Junioriseilaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
Senioriseilaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
Itämeren kuninkaan korkea lento. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
Itämerilinja II: Gdansk – Helsinki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
Itämerilinja III: Riika – Kööpenhamina . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
Itämeren maailma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
Katusoitot ja kahvilamatineat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
Itämerilinja IV: Tallinna – Tukholma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
Carpe Diem . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
Itämerilinja V: Kaunas – Rauma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
Itämerikavalkadi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
Missa Baltica . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
TAITEILIJAT
Alexander Melnikov . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
Ellen Nisbeth . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
Mihkel Kerem . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
Jan-Erik Gustafsson . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
Lauma Skride . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
Janne Thomsen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
Duo Zubovas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
Urszula Kryger . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
Stephan Loges . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
Jan Söderblom . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
Key Ensemble . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
Teemu Honkanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
Konserttipaikat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
Rauman konserttiyhdistys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
Kiitokset ja tulevat tapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
3
INTERBALTICA
Viime kesänä Festivo juhlisti Raumaa ja sen värikästä
”Toivon, että me Itämeren
rannikkoasukkaat saamme
nyt mahdollisuuden
löytää toisistamme
uusia sukulaisuuden
ulottuvuuksia.”
menneisyyttä. Meri on Raumalla aina läsnä, ja siksi on
tänä vuonna mielestäni sopivaa kääntää katseemme
Itämerelle. Vuoden 2013 ohjelma on kaiken kaikkiaan
Itämeri-kavalkadi, jonka yksi tavoite on rikastuttaa
kuvaamme yhteisen meremme musiikkikulttuureista. Kannustan yleisöä tulemaan konsertteihin musiikinnälkäisinä ja uteliaina. Uskallan luvata, että saatte
viikon aikana tutustua moniin uusiin, jännittäviin
säveltäjänimiin. Näistä jotkut ovat kotimaissaan jopa
legendaarisia, mutta naapureilleen yhä tuntemattomia. Ideani on myös ollut lähestyä suuria mestareita
kuten Brahmsia, Šostakovitšia, Sibeliusta ja Chopinia
leikillisesti sukulaisina, ”merisukulaisina”.
Ajatus sukulaisuudesta on kautta aikojen inspiroinut
meitä urotekoihin, hirveyksiin ja kaikkeen siltä väliltä: Se on ilmiö, joka pystyy nostattamaan käsittämättömiäkin tunnekuohuja. Kauneimmillaan se saa
ihmiset tuntemaan syvällistä, sielullista yhteenkuuluvuutta ja voimaa. Toivon, että me Itämeren rannikkoasukkaat saamme nyt mahdollisuuden löytää
toisistamme uusia sukulaisuuden ulottuvuuksia. Kuten tiedämme, meillä on yhteinen haaste: Itämeren
pelastaminen!
Tehtävä näyttää vaativan meiltä ja varsinkin päättäjiltämme jonkinmoista hurmoksellista tahtotilaa.
Hakekaamme siis sitäkin vuoden Festivo-viikolla.
Sanotaan, että veri on vettä sakeampaa. Haluan tämän viikon aikana osoittaa, että niin on myös meri,
Itämeri.
JAN SÖDERBLOM
Festivon taiteellinen johtaja
4
RAUMAN
KAUPUNGIN
TERVEHDYS
Raumalla vietetään taas tänäkin vuonna juhlavuotta.
Rauman Festivo -musiikkiviikkoa vietetään nimittäin
4.–10.8.2013 jo 30. kerran.
Tämä laadukas musiikkiviikko monipuolisine konsertteineen soveltuu erinomaisesti Raumalle ja erityisesti
Vanhan Rauman tunnelmaan ja miljööseen. Katusoitto
onkin Festivolle sydämen asia. Viikon aikana katusoitto pysähdyttää niin matkailijat kuin raumalaisetkin.
Tätä kautta myös nuoret on hienosti otettu mukaan
Festivon järjestelyihin. On tärkeätä, että nuoret saavat
ammattitaitoista opastusta ja esiintymiskokemusta.
Samalla turvataan Festivon tulevaisuus ja jatkuvuus
omaleimaisena raumalaisena musiikkiviikkona.
Rauman kaupunki arvostaa Rauman Konserttiyhdistystä, joka on jo vuosikymmeniä järjestänyt kaupunkilaisille ainutlaatuisia ja tasokkaita musiikkielämyksiä.
Raumalla järjestetään tänäkin kesänä kymmeniä erilaisia kesätapahtumia, joista useimpiin liittyy kulttuuri tavalla tai toisella. Rauma onkin todellinen kulttuurikaupunki sanan varsinaisessa merkityksessä,
kun otetaan huomioon myös se laadukas kulttuuri,
mitä kaupungissamme on tarjolla talvikautena.
Rauman kaupungin puolesta kiitän Rauman Konserttiyhdistystä ja toivon menestystä tämän kesän
Festivo-viikolle. Samalla esitän kaupungin kiitokset
Festivo-viikon tukijoille ja kaikille järjestelyissä mukana oleville.
Lämpimästi tervetuloa Festivo-viikolle ja Raumalle.
KARI KOSKI
Kaupunginjohtaja
5
SU 4.8.
KLO 18
ITÄMERILINJA I:
PIETARI – HAMPURI
KULTTUURITALO POSELLI. LIPUT 25€ / 20€.
FRANZ SCHUBERT (1797–1828)
Musiikki ei tarvitse sanoja selityksekseen. Soittajan ei
tarvitse kääntää tulkintaansa millekään muulle kuin
Wanderer-Fantasie op. 15 (D 760)
sävelten kielelle. Kuitenkin sävellyksen takana on aina
Allegro con fuoco ma non troppo –
sen paperille pannut ihminen, joka ei ole voinut pae-
Adagio – Presto – Allegro
ta ympäristönsä ja kulttuurinsa vaikutusta. Itämeren
alueen historia tuntuu olleen yhtä sotaa, rajansiirtoa
JOHANNES BRAHMS (1833–1897)
ja vallankumousta. Säveltäjät ovat kaikkina aikoina
luonteensa ja ympäristönsä yllyttäminä tai tukahdut-
7 Fantasien op. 116
tamina asettuneet milloin vallankumouksen, milloin
1. Capriccio. Presto energico
taantumuksen puolelle.
2. Intermezzo. Andante
Keskisemmässä
4. Intermezzo. Adagio
sympatiat olivat Wienin kongressia seuranneen Met-
5. Intermezzo. Andante con grazia ed intimis-
ternichin restauraatiopolitiikkaa vastustavien yliop-
simo sentimento
Euroopassa
nuoren
Schubertin
3. Capriccio. Allegro passionato
pilaiden puolella. Schubert joutui kuulusteltavaksi sa-
6. Intermezzo. Andantino teneramente
nanvapauden sensuurin ja kumouksellisten opettajien
7. Capriccio. Allegro agitato
vangitsemisen vastustamisesta vuoden 1820 tienoilla,
mutta selvisi varoituksella – toisin kuin ystävänsä, joka
***
karkotettiin Wienistä. Politiikkaa enemmän Schubert
keskittyi kuitenkin ilonpitoon boheemien toverei-
DMITRI ŠOSTAKOVITŠ (1906–1975)
densa kanssa ja luomaan käsittämättömän määrän
musiikkia lyhyen elämänsä aikana. Vuonna 1822
24 preludia ja fuugaa op. 87 nrot 1-12
syntyneessä Wanderer-Fantasiessa Schubert loihtii
Preludi ja fuuga nro 1 C-duuri
esiin pianosta uskomattoman määrän sointivärejä
Preludi ja fuuga nro 2 a-molli
ja tekstuureja. Tuloksena on säveltäjänsä teknisesti
Preludi ja fuuga nro 3 G-duuri
vaativin pianoteos, josta hän itse totesi omat rajansa
Preludi ja fuuga nro 4 e-molli
havaittuaan ”paholainen sen soittakoon!”. Fantasian
Preludi ja fuuga nro 5 D-duuri
neljä jaksoa perustuvat kaikki samalle aiheelle ja ne
Preludi ja fuuga nro 6 h-molli
soitetaan tauotta yhteen. Teoksen lisänimi Vaeltaja on
Preludi ja fuuga nro 7 A-duuri
samaa perua kuin siinä muunneltava motiivi: Schu-
Preludi ja fuuga nro 8 fis-molli
bertin vuonna 1816 säveltämän liedin Der Wanderer
Preludi ja fuuga nro 9 E-duuri
(D. 493) yksi teemoista kuullaan myös kokonaise-
Preludi ja fuuga nro 10 cis-molli
na fantasiassa, melankolisen kauniina helmeilevän
Preludi ja fuuga nro 11 H-duuri
adagio-variaatiojakson alussa. Runossa yksinäinen
Preludi ja fuuga nro 12 gis-molli
vaeltaja kuvaa kaipuutaan ja muukalaisuuttaan kaikkialla. Ulkopuolisuuden tunne määritti Schubertinkin
Alexander Melnikov, piano
elämää, ja esimerkiksi voimallisen Winterreise-syklin
runot käsittelevät samaa teemaa. Der Wanderer -liedin lopussa kuullaan haamujen huokauksena kohtalonomainen missä sinä et ole, siellä on onni. Pianofantasian päättävä säkenöivä ilotulitus jättää ainakin
hetkeksi hengästyttävällä vakuuttavuudella sellaisen
K O N S E RT I T
6
maailmantuskan omaan arvoonsa.
uudistuksen tuulet otettiin innokkaina vastaan. Ensimmäisen sinfoniansa (1925) myötä myös lännessä
Hampurissa nuoruutensa viettänyt Brahms syntyi
kuuluisuuteen kerralla ponnahtanut Šostakovitš koki
viisi vuotta Schubertin kuoleman jälkeen. Hän jatkoi
poliittisen terrorin lähes pahimman kautta kymme-
wieniläisen kollegansa työtä niin laajojen kamarimu-
nen vuotta myöhemmin, kun Stalin hallintoineen teki
siikkimuotojen kuin pianominiatyyrihelmienkin pa-
maan johtavasta säveltäjästä varoittavan esimerkin ly-
rissa, mutta kiinnostusta vallankumouksellisuuteen
tätessään tämän oopperan ja varoittaessaan suorasa-
ei muusikko-isän ja ompelija-äidin poika jakanut. Kun
naisesti seurauksista, jos tämä ei korjaisi musiikillista
Eurooppa kuohui vuonna 1848, lahjakkaaksi pianistik-
kieltään ”luonnollisemmaksi”.
si osoittautunut Brahms keskittyi ensimmäisiin sooloresitaaleihinsa (Bachia, Beethovenia sekä muodikkaita
Ennen vuotta 1951, jolloin 24 preludia ja fuugaa op. 87
bravuurikappaleita) ja ahmi Jean Paulin romaaneita,
valmistuivat, Šostakovitš ehti nousta jälleen suosioon
Hoffmania, Heinea ja saksalaisia ritarilegendoja. Lä-
niin Neuvostoliitossa kuin länsimaissakin osin piirityk-
hin kosketus Euroopan joka nurkalla tapahtuneisiin
sen aikana syntyneen Leningrad-sinfoniansa esitysten
vallankumouksiin tuli Hampurin kautta Amerikkaan
myötä. Suuri voitto antoi toivoa vapaammasta ilmapii-
suunnanneiden unkarilaisten poliittisten pakolaisten
ristä, mutta sen myötä säveltäjiltä odotettiinkin jälleen
kautta: Brahms kuuli ensi kerran unkarilaista kansan-
Stalinin ja puolueen suuruutta kiillottavaa riemuitse-
musiikkia, jonka epäsäännölliset rytmit ja mustalais-
vaa sävelkieltä. Vuonna 1948 taiteilijoihin kohdistu-
vaikutteinen tyyli rubatoineen tekivät häneen sekä
neen hyökkäyksen seurauksena Šostakovitšin musiik-
teoksiinsa lähtemättömän vaikutuksen.
ki joutui mustalle listalle ja hän ei saanut enää jatkaa
opetustoimissaan. Elokuvamusiikkiin keskittyminen
Seitsemän fantasiaa pianolle op. 116 (1892) sijoittuu
toi toimeentulon kannalta välttämättömät roposet per-
Brahmsin elämän toiseen päähän. Useiden läheisten
heen elättämiseen. Banaalien isänmaallisten tekstien
ystäviensä kuoleman osuttua vuosikymmenen vaih-
sovittaminen kantaateiksi ja lauluiksi pelasti säveltäjän,
teeseen hän – itse vielä hyvissä voimissa – ilmoitti
ja kohta häilähtelevä diktaattori poisti Šostakovitšin
vuonna 1890 luopuvansa säveltämisestä. Aie ei pi-
musiikin pannasta ja lähetti tämän puhumaan Neuvos-
tänyt vuottakaan, ja uusien klarinettiteosten ohella
tojärjestelmän puolesta niin New Yorkiin, Wieniin kuin
Brahms kokosi aikaisemmista pianoteoksistaan jul-
Leipzigiin. Siellä Šostakovitš tuomaroi kansainvälisessä
kaistavia sarjoja. Kolmen lyhyen capriccion ja neljän
Bach-kilpailussa, ja vaikuttui erityisesti moskovalai-
intermezzon ryhmä on tyylillisesti ja temaattisesti niin
sen, tuolloin 26-vuotiaan pianisti Tatjana Nikolajevan
yhtenäinen, että se lienee sävelletty alun perinkin ko-
soitosta. Tämä oli valmistanut kilpailuun kaikki Wohl-
konaisuudeksi. Levottomina myrskyävien capriccio-
temperierte Klavierin 48 osaa. Heti kotiin palattuaan
osien lomasta kasvavat lyyriset intermezzot ovat valoi-
Šostakovitš aloitti oman sarjansa sävellyksen, niin
sampia. Niistä suurinta rauhaa loistaa joka ajatukselle
kunnianosoituksena Bachille kuin kokeilunhalulla so-
aikaa antava neljäs osa. Wagner‒Brahms-vastakkain-
vittaa fuugiksi materiaalia, joka ei siihen muottiin pe-
asettelussa tarpeettoman epäreilusti konservatiiviksi
rinteisesti taivu. Mittavasta kokonaisuudesta säveltäjä
leimatun Brahmsin omaleimainen, monimutkainen
itse esitti yleensä kolmesta kuuteen preludi‒fuuga-paria
rytmiikka ja motiivien kudelma saa näissä myöhäisissä
kerralla. 12 ensimmäistä paria kattavat ristimerkkiset
fantasioissa kristallinkirkkaan ilmiasun.
sävellajit, ja kuulija uppoaa ajattomaan ”fuugan taitoon”. Äärimmäisen vikkelät (a-molli- ja cis-molli-pre-
Šostakovitš syntyi Pietarissa veristä sunnuntaita
ludi), suorastaan tuikisukkelat (G-duuri-fuuga) ja suun
seuranneen, koko keisarikuntaan levinneen vallan-
nauruun vetävät osat (H-duuri-preludi) vuorottelevat
kumousaallon jälkimainingeissa. Seuraavana vallan-
vääjäämättömän surun (e-molli-pari) ja ankaruuden
kumousvuonna 1917 vain pari vuotta pianotunteja
(gis-mollipreludi) kanssa. Šostakovitš joutui mietti-
saaneen Dmitrin mainittiin jo hallinneen koko Bachin
mään jokaista teosta säveltäessään sen mahdollisia
Wohltemperierte Klavier. Perheen suhtautumisesta
seurauksia itselleen ja läheiselleen. Toivottavasti varjo
vallankumoukseen ei ole säilynyt merkittäviä lähteitä,
väistyi hetkeksi hänen sommitellessaan preludeita ja
mutta on pääteltävissä että muun älymystön tavoin
fuugia jatkona pitkälle ketjulle musiikinhistoriassa.
7
K O N S E RT I T
MA 5.8.
KLO 10
JUNIORISEILAUS
KULTTUURITALO POSELLI. VAPAA PÄÄSY.
J. VAINIO: ALBATROS
MATILDAN OMA SÄVELLYS
Elli Helin, trumpetti (1)
Matilda Suova, huilu (3)
R. FOLEY: SAKU SAMMAKKO
J. UTBULT: SJÖRÖVARFABBE
Aleksi Metsäkallas, harmonikka (2)
Markus Kauppinen, pasuuna (6)
U. MONONEN: SATUMAA
P. TŠAIKOVSKI: KARNEVAALI
Sofia Metsäkallas, huilu (3) ja
Aleksi Metsäkallas, harmonikka (2)
Santeri Jokitulppo, piano (7)
Oppilaita säestää Piia Eskola
J.S. BACH: MENUET
Konsertin juontavat Kerttu Rapala ja
Jan Söderblom
Siiri Salo, viulu (4)
P. HARRIS: SILENT MOVIE
Esiintyjät ovat Rauman musiikkiopiston oppilaita
ja heitä ovat ohjanneet Reijo Ylinen (1), Marja-Liisa
Santala (2), Tauno Saviauk (3), Jaakko Mattelmäki (4),
Tuomas Takala (5), Anu Kärnä (6) ja Anneli Vaahtoranta (7).
Camilla Mänty, klarinetti (5)
J. WILLIAMS: HARRY POTTER -MUSIIKKIA
Huilutrio:
Sofia Metsäkallas (3)
Oona Vehmas (3)
Matilda Suova (3)
TI 6.8.
KLO 13
SENIORISEILAUS
KAUNISJÄRVEN VANHAINKOTI. VAPAA PÄÄSY.
Festivo-taiteilijat esittävät poimintoja viikon ohjelmasta.
PE 9.8.
KLO 14
ITÄMEREN KUNINKAAN
KORKEA LENTO
KULTTUURITALO POSELLI. LIPUT 5€.
Kotkanrengastaja, kapellimestari Teemu Honkanen kertoo merikotkan selviytymistarinasta.
K O N S E RT I T
8
Jos tänä kesänä pitäisi
käydä yhdessä näyttelyssä
Olkiluodon Sähköä uraanista -tiedenäyttely
avaa ovet ydinvoiman maailmaan. Näe ja
koe miten sähköä syntyy!
Avoinna joka päivä klo 10-20. Näyttely on maksuton.
Opastetut vierailut puh. (02) 8381 5221. www.tvo.fi
poimintoja
syksystä 2013
www.pori.fi/sinfonietta
Vapaa sarja 2
yökonsertti
6.9. PERJANTAI KLO 21
KESKI-PORIN KIRKKO
JAN SÖDERBLOM,
JOHTO JA VIULU
ION BUINOVSCHI,
VIULU
Pascal
Beethoven
Mozart
Wolf
Perinteinen sarja 3
Moz-Art
à la Haydn
RALF GOTHONI
JOHTO JA PIANO
21.11. TORSTAI KLO 19
PROMENADISALI PORI
Schnittke
Mozart
Haydn
Joulukiertue
tähtisopraanon joulutaika
- klassinen joulu barbara hendricksin siivittämänä
JAN SÖDERBLOM
KAPELLIMESTARI
BARBARA HENDRICKS
SOPRAANO
11.12. KESKIVIIKKO KLO 19 12.12. TORSTAI KLO 20
KESKI-PORIN KIRKKO
TURUN
KONSERTTITALO
9
HELSINGIN
FILHARMONINEN KUORO
13.12. PERJANTAI KLO 19
MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO
MA 5.8.
KLO 19
ITÄMERILINJA II:
GDANSK – HELSINKI
KUSTAA ADOLFIN KIRKKO, EURAJOKI. LIPUT 25€ / 20€.
KLO 17.30 BUSSIKULJETUS SAVILANPUISTOSTA, 10€
KLO 18.00 ANNA GRUNDSTRÖM ESITTELEE KONSERTIN
JOHANN SEBASTIAN BACH (1685–1750)
JEAN SIBELIUS (1865–1957)
Preludi ja fuuga a-molli BWV543
sov. Franz Liszt (1811–1886)
Im Feld ein Mädchen singt op. 50/3
Die stille Stadt op. 50 /5
Lauma Skride, piano
YRJÖ KILPINEN (1892–1959)
Inventioita sovitettuna viululle ja alttoviululle
Schlittenfahrt op. 99/4
Die Kindheit op. 98/7
Vergänglichkeit op. 98/8
Mihkel Kerem, viulu
Ellen Nisbeth, alttoviulu
Stephan Loges, baritoni
Rokas Zubovas, piano
IB NØRHOLM (1931–)
Mosaic: Recitative Fragments op. 15
Prolog – Andante – Intermezzo –
Koral – Quasi Cadenza – Epilog
SERGEI RAHMANINOV (1873–1943)
Sonaatti sellolle ja pianolle g-molli op. 19
Lento – Allegro moderato
Allegro scherzando
Andante
Allegro mosso
Janne Thomsen, huilu
Mihkel Kerem, viulu
Ellen Nisbeth, alttoviulu
Jan-Erik Gustafsson, sello
Jan-Erik Gustafsson, sello
Alexander Melnikov, piano
KAROL SZYMANOWSKI (1882–1937)
7 Joyce Songs op. 54
Gentle lady
Sleep now Lean out of the window My dove, my beautiful one Strings in the earth Winds of May Rain has fallen Äidinkielen merkitys ja oikeus sen käyttämiseen
tuntuvat unohtuneen nykyajan suurten massojen
musiikkia takovilta lauluntekijöiltä – montako äidinkielistä laulua kuultiin tämän vuoden Euroviisuissa?
Ilmiönä laajemman yleisön etsiminen lingua francan
avulla on kuitenkin vanha. Mozart kirjoitti yleiseu-
Urszula Kryger, mezzosopraano
Lauma Skride, piano
rooppalaisen maun mukaisia italialaisia oopperoita,
vaikka toki kansankielisistä laulunäytelmistä, erityisesti Taikahuilusta tuli suuri menestys. Taidemu-
***
siikin säveltäjät kaikkina aikoina ovat kurkottaneet
paitsi oman kansallisen kulttuurin yli kansainvälisille
markkinoille, myös kulloinkin muodissa olevan yh-
K O N S E RT I T
10
tenäiskulttuurin ohi ja taakse niin maantieteellisesti
manowski välittää ihailemiensa Debussyn ja Ravelin
kuin historiallisestikin.
tavoin elävän vaikutelman vaahtopäinä kisailevista
aalloista.
Sibeliuksen ja Kilpisen saksalaiset kustantajat kannustivat varmasti säveltäjiään saksankielisten runo-
Unkarilaisen Lisztin äidinkieli oli saksa, mutta se ei
jen säveltämiseen. Sibeliuksen vuonna 1906 säveltä-
estänyt häntä omistautumasta intohimoisesti maan-
mät kuusi saksankielistä laulua (op. 50) ovat paljon
miestensä asialle itävaltalaisdominanssia vastaan.
lähempänä Schubertin ja muiden liedin mestarien
Yhtä innokkaasti hän edisti rakastamiensa säveltäji-
kirjoitustapaa kuin Sibeliuksen muut, ruotsin- ja
en teoksia taidokkailla pianotranskriptioilla. Sovitta-
suomenkielisiin teksteihin tehdyt yksinlaulut. Suss-
essaan omalle soittimelleen Bachin urkupreludeita
manin säkeet (Im Feld ein Mädchen singt) kuolleen
ja fuugia Liszt tuli perusteellisesti tutustuneeksi ur-
rakastetun muistolle keinuvat kansanlaulun tapaan,
kuihin soittimena, tuoden myöhemmin omilla ur-
surun ja iltaruskon sulautuessa yhteen. Unikuva-
kuteoksillaan soittimen kirkoista konserttisaleihin.
mainen Die stille Stadt Dehmelin runoon kirkastuu
Massiivisen ja dramaattisen a-molli-preludin ja fuu-
lopussa: tyhjyys ja pimeys väistyvät.
gan rinnalla Bachin pedagogisiin tarkoituksiin säveltämät kaksiääniset inventiot muistuttavat mestarin
Lähes täysin yksinlaulujen säveltämiseen keskitty-
ainutkertaisen laajasta tuotannon kirjosta. Tanskan
neen Kilpisen suosio Saksassa oli suorastaan voit-
musiikin grand old manin Ib Nørholmin varhaisen
tokulkua 1930-luvun alkupuolelta lähtien. Läheinen
teoksen Mosaic: Recitative Fragments (1959) taustalta
yhteys Kolmanteen valtakuntaan ja kirjeiden pe-
kurkkaavat myös Bachin inventiot.
rusteella myös sen ideologiaan romahdutti Kilpisen
suosion sodan jälkeen myös kotimaassa. Hän palasi
Vuoden 1917 vallankumous pakotti omaisuutensa
enimmäkseen suomenkielisten tekstien säveltämi-
menettäneen Rahmaninovin pakenemaan perhei-
seen – jopa fasismia kiihkeästi vastustaneen Katri Va-
neen Venäjältä. Reessä matkustaen he saapuivat en-
lan runoihin. Hermann Hessen säkeisiin hän kuiten-
sin joulukuiseen Helsinkiin. Yhdysvallat oli matkan
kin tarttui vielä 1950-luvun puolessavälissä. Hochge-
lopullinen kohde, mutta uutta kotimaata siitä ei tullut
birgswinter-sarjaan kuuluva Schlittenfahrt kiihtyy
koskaan. Inspiraatio kirjoittaa uutta tuntui jääneen
vauhdin hurmaan. Herbst-sarjan kaksi laulua, Die
rakkaalle Venäjälle, jota ei enää ollut, ja pääasiassa
Kindheit ja Vergänglichkeit värittävät nekin runojen
konserttikiertueista täyttyneiden yli 20 Amerikan ja
tunnelmia saksalaisen liedin mestarilliseen tapaan,
Euroopan vuoden aikana vain kuusi uutta teosta tuli
hienovaraisen kokonaisuuden luoden.
valmiiksi. Laajamuotoinen ja rakastettu Sonaatti gmolli sellolle ja pianolle kuuluu lajinsa helmiin. Se
Konsertin
kolmas
laulusäveltäjä,
puolalainen
valmistui vuonna 1901 ja oli Rahmaninoville (toisen
Szymanowski haki innoitusta Välimeren ja arabi-
pianokonserton ohella) ulospääsy henkisen lamaan-
maiden kulttuureista. Hän sävelsi mm. keskiajan
nuksen tilasta, jonka ensimmäisen sinfonian huono
suurten iranilaisten ja persialaisten runoilijoiden
vastaanotto oli aiheuttanut. Tuntuu mahdottomalta
tekstejä puolankielisinä käännöksinä. Laulut James
ajatella, että romanttisena virtaavan ja rakenteel-
Joycen Chamber Music -kokoelman (1907) runoihin
lisesti kirkkaan sonaatin kirjoittaja oli vielä vuotta
(op. 54) syntyivät vuonna 1926. Tuolloin Szyma-
aiemmin ollut täysin kyvytön tuottamaan musiik-
nowski oli selvinnyt vuoden 1918 vallankumousta
kia. Kotimaan ja äidinkielisen ympäristön menetys
seuranneesta taloudellisesta ahdingosta ja alkanut jo
oli liian rankka säveltäjälle, joka tiivisti filosofiansa
saada kansainvälistä asemaa. Osat vuodesta Pariisis-
näin: Säveltäjän musiikin tulisi ilmaista hänen syn-
sa asuneelle säveltäjälle musiikin tuli olla kansallista
nyinmaansa, hänen rakkaussuhteensa, hänen uskon-
mutta ei nurkkakuntaista, ja Joycen runot katoavasta
tonsa, kirjat jotka ovat tehneet häneen vaikutuksen,
rakkaudesta ja levottomasta sydämestä tukivat hyvin
kuvat joita hän rakastaa. Musiikin tulisi olla sävel-
tätä pyrkimystä universaaliuteen. Hellää neitoa tuu-
täjän kaikkien kokemusten summa. Mitä rikkaampia
ditetaan lempeästi, ikkunasta nojautuvaa kultakutria
kokemuksia vaalimme ja uteliaampia olemme, sitä
keinutetaan iloisemmin. Toukokuun tuulissa Szy-
suuremmaksi tuo summa kasvaa.
11
K O N S E RT I T
HYVÄÄ
PAIKALLISTA RUOKAA
Palveluihimme kuuluvat mm.:
• yritys-jayksityistilaisuudet
• ryhmämatkojenruokailut
• kokoukset
• lounaat
• saunaillat
• tuotteidenmyyntikotiinvietäväksi
Raumalla:Etappi*22*,Ankkuri,
Skanssi,Satamanportti,Delikaatti
Turussa: Aitiopaikka
Täysin uusi
M{zd{ 6
Luotu ajettavaksi.
Tule ja koe.
Mazda6-mallisto: autoveroton hinta alk. 22 050,00 € arvioitu autovero 5 705,46 €, kokonaishinta alk. 28 355,46 € sis. 600 e tk, EUyhd. 4,2–6,4 l/100km. CO2-päästöt 108–150 g/km. www.delta.fi
www.frescoravintolat.fi
Rauma • Kairakatu 9
Automyynti: 0207 408 691
12
musikfestspel
TURUN Åbo
Turku Music Festival
MUSIIKKIJUHL AT
5.-17.8. 2013
Huippuhetkiä Konserttitalolla:
10.7. 19:00 VARASLÄHTÖ
Karita Mattilan resitaali 75/70/55 €
5.8. 19:30 AVAJAISKONSERTTI
Mariinski-orkesteri
& Valeri Gergijev, sol.
Olli Mustonen, piano 70/65/55 €
6.8. 19:30 200 YEARS OF VERDI
AND WAGNER:
Mariinskin oopperasolistit, orkesteri
& Valeri Gergijev 70/65/55 €
8.8. & 10.8. 19:00
SOUFFLE D’ESPOIR
Kirjailija Donna Leon &
venetsialainen barokkiorkesteri
Il Pomo d’Oro 40/35/25 €
KARITA
MATTILA
© LAURI
ERIKSSON
NATALIE
DESSAY
© SIMON FOWLER
17.8. 19:00 VALITTU NEITO:
Metropolitanista tutun
huippusopraano Natalie Dessayn
Suomen-debyytti 65/55/45 €
Baritoni Jorma Hynnisen
jäähyväisrooli:
11.8. 13:00 Sigyn-Sali:
monologiooppera
AKSELI - LISÄNÄYTÖS
55/50/40 €
DONNA
LEON
Ja paljon muuta:
mm. Sigynissä, Tuomiokirkossa,
Linnateatterissa ja VPK-talolla...
Koko ohjelma osoitteessa
www.tmj.fi
ASIAKASOMISTAJILLE
-10%
normaalihintaisista lipuista
Turun musiikkijuhlien
konsertteihin*
VALERI
GERGIJEV
© REGINE MOSIMANN /
DIOGENES VERLAG AG ZÜRICH
© MARCO BORGGREVE
OLLI
MUSTONEN
© OUTI
TÖRMÄLÄ
JORMA HYNNINEN
© VALTION TAIDEMUSEO, KUVATAITEEN
KESKUSARKISTO / YEHIA EWEIS
*Alennus on voimassa 31.7. saakka Lippupalvelun
myyntipisteissä. 3.6. alkaen lippuja myydään myös
13
Åbo Svenska Teaterin lippukassalla
arkisin klo 12-15.
TMJ.FI
TI 6.8.
KLO 19
ITÄMERILINJA III:
RIIKA – KÖÖPENHAMINA
KULTTUURITALO POSELLI. LIPUT 25€ / 20€.
KLO 18.00 ANNA GRUNDSTRÖM ESITTELEE KONSERTIN
ERIK TULINDBERG (1761–1814)
Mihkel Kerem, viulu
Rokas Zubovas, piano
(täyd. Kalevi Aho 1949–)
ROBERT SCHUMANN (1810–1856)
Jousikvartetto nro 4 G-duuri
Allegro assai
Pianokvartetto Es-duuri op. 47
Adagio
Minuetto
Allegro ma non troppo
Jan Söderblom ja Mihkel Kerem, viulu
Ellen Nisbeth, alttoviulu
Sostenuto assai – allegro ma non troppo
Scherzo: Molto vivace – Trio I – Trio II
Andante cantabile
Finale: Vivace
Jan Söderblom, viulu
Jan-Erik Gustafsson, sello
Ellen Nisbeth, alttoviulu
Jan-Erik Gustafsson, sello
PE TERIS VASKS (1946–)
Alexander Melnikov, piano
Aria e danza huilulle ja pianolle
I Aria. Andante cantabile
II Danza. Giocoso
Janne Thomsen, huilu
Lauma Skride, piano
CARL AUGUST NIELSEN (1865–1931)
Moderen (Äiti) op. 41
Tro og Håb spiller (Usko ja toivo leikkivät)
Säveltäjäksi ei synnytä. Kun lahjakkuus, pohjaton
huilulle ja alttoviululle
uteliaisuus ja kova työ kohtaavat onnekkaasti, sä-
Børnene leger (Lapset leikkivät) huilulle
veltäjyys saattaa nousta nupulle ja puhjeta kukkaan
Tågen letter (Sumu nousee) huilulle ja pianolle
karuissakin olosuhteissa. Kautta aikojen säveltäjiksi
tähdänneet ovat – kuka sisäisestä pakosta, kuka lei-
Janne Thomsen, huilu
pänsä leventämiseksi – toimineet myös muilla aloilla.
Ellen Nisbeth, alttoviulu
Yleisintä lienee muusikkona ja opettajana työsken-
Lauma Skride, piano
teleminen: latvialainen Pēteris Vasks opiskeli ensin
kontrabasistiksi ja tutustui syvällisesti länsimaiseen
***
taidemusiikkiin soittamalla päätoimisesti ammattiorkestereissa yli 10 vuotta ennen sävellysopintojaan.
MIHKEL KEREM (1981–)
Virolaisen Mihkel Keremin aika jakaantuu edelleen
esiintyvän taiteilijan ja säveltäjän töiden kesken.
Sonaatti viululle ja pianolle nro 2
Commodo
Presto
Grave
K O N S E RT I T
Tanskalainen Nielsenkin toimi aluksi orkesteriviulistina. Myöhemmin säveltäjästä tuli maansa näkyvin
ja vaikutusvaltaisin musiikkielämän rakentaja myös
14
kapellimestarina, opettajana ja kirjoittajana. Schu-
telee poikansa sumun noustessa (Tågen letter). Jää-
mannin laaja kirjallinen toiminta musiikkikriitikkona
seinä nousee erottamaan heidät. Vertauskuvalliset
ja -filosofina on edelleen arvossaan, ei pelkästään
hahmot Usko ja Toivo ilmaantuvat soittaen marssin-
ajankuvana.
kaltaisen duonsa kohdatessaan jääseinämän (Tro og
Håb spiller). Lapset leikkivät (Børnene leger) -kohta-
Ura kokonaan musiikin ulkopuolella oli ensimmäi-
uksessa Toivo auttaa jääseinämän eri puolelle jäänei-
sen merkittävän suomalaissäveltäjän Erik Tulind-
tä lapsia löytämään jälleen toisensa.
bergin kohtalo. Kirjeenvaihto, aikalaiskuvaukset ja
kourallinen arkistoista vasta 1900-luvulla löytyneitä
Niin viulistina kuin säveltäjänäkin huomattavan var-
teoksia paljastavat Turun Akatemiassa opiskelleen
haiskypsän Mihkel Keremin monipuolinen tuotanto
nuorukaisen olleen paitsi taitava viulisti ja sellisti,
kertoo nuoren säveltäjän vahvasta omasta äänestä.
myös herkkävaistoinen ja lahjakas melodiankirjoit-
Jo 15-vuotiaana sävelletty Viulusonaatti nro 2 (1996)
taja, joka kartuttamansa nuottikokoelman avulla
osoittaa niin kokonaismuodon hallintaa kuin siihen
perehtyi syvällisesti mm. Haydnin jousikvartettoihin.
sulautettujen vaikutteiden taitavaa käyttöä. Kirkasta
Kakkosviulun stemmaa lukuun ottamatta säilyneis-
uusklassisuutta ja laulavaa romantiikkaa yhdiste-
tä Tulindbergin kuudesta jousikvartetosta neljäs G-
levä ensimmäinen osa kiipeää lopussa leikkisästi
duuri on täysipainoinen teos, jonka Kalevi Ahon sä-
ylös, kuin valmistellen virtuoosisena huikentelevaa
veltämä toisen viulun stemma tekee aidosti eläväksi
presto-osaa. Hurjan lopputaonnan taustalla voi kuul-
kamarimusiikiksi, ei ainoastaan historialliseksi kuri-
la Šostakovitšin. Graven intensiivisen vääjäämätön
ositeetiksi. Haydn on läsnä erityisesti menuetissa, ja
nousu vie läpi aution maiseman Schnittken hienojen
rondo-muotoinen viimeinen osa on sangen virtuoo-
hitaiden osien tapaan. Lopussa odottaa kuitenkin
sinen. Oulun lääninkamreerina toiminut Tulindberg
koti ja kirkastus.
osallistui myös uuden suuriruhtinaskunnan yhteiskunnallisen järjestelmän rakentamiseen, kun hänes-
Schumannin
tä vuonna 1809 tuli valtiovaraintoimituskunnan pu-
Leipzigissa vuonna 1834. Osana toipumisprosessi-
heenjohtaja. Tärkeän virkamiehen opiskeluaikojen
aan vaikeasta masennuksesta hän päätti perustaa
jälkeisestä panoksesta maamme musiikkielämään ei
samanmielisten toveriensa kanssa musiikkilehden,
ole säilynyt juurikaan dokumentteja, mutta puuttu-
jossa puututtaisiin konserttisaleissa vallitsevaan
vat stemmat muissakin löydetyn nuottikokoelman
”tyhjään virtuoosisuuteen” ja oopperatalot vallan-
teoksissa kielivät niiden ahkerasta käytöstä.
neeseen italialaiseen kevytmielisyyteen – ristiretki
musiikkielämää
kirjoitustoiminta
hallitsevaa
ammattimaistui
poroporvarillisuutta
Vasksin ja Nielsenin tässä konsertissa kuultavia teok-
vastaan. (Kuinka monta yhdistystä kaikkina aikoina
sia yhdistää huilun lisäksi lempeä pastoraalisuus.
samasta syystä onkaan perustettu!) Schumannin eri-
Aria e danza etenee yksinkertaisen meditatiivisena
tyinen vahvuus kirjoittajana oli herkkyys sille, miten
soljuvasta ensiosasta leikkisän rytmikkääseen tans-
musiikillisia prosesseja voi edes sanoin kuvailla. Hän
siin, jonka juuret ovat Vasksille tärkeässä latvialai-
jatkoi päätoimittajana ja omistajana vuoteen 1844
sessa perinnemusiikissa. Usein Vasksin teoksilla on
saakka Neue Zeitschrift für Musikin julkaisua osoitta-
ohjelmallinen, luontoon liittyvä otsikko, ja hän tuo
en jopa liikemiehen taitoja kriisien uhatessa. Kovalla
niin sävellyksillään kuin mielipiteillään ilmi huolen-
työllä ja kirjoittamisen avulla Schumann sai itsensä
sa uhattuna olevan luonnon ja ihmisyyden puolesta.
taas sävellyskuntoon, ja Es-duuri-pianokvarteton op.
Nielsenin säveltämässä satuallegoriassa Moderen
47 sävellysvuosi 1842 on legendaarinen Schuman-
op. 41 uhattuna on Äiti (Tanska), joka joutuu hyväs-
nin hurjan kamarimusiikkituotannon vauhdista. Jos
telemään poikansa (Etelä-Jyllannin) jääseinämän
Schumannin musiikkifilosofiset tekstit olivat aikaan-
noustessa heidän väliinsä. Näytelmän ensiesitys oli
sa edellä, hänen kamarimusiikkinsa on ajatonta:
vuonna 1921 Etelä-Jyllannin Tanskaan yhdistämisen
pianokvarteton klassinen tyyli on tietoinen niin Beet-
kunniaksi. Orkesteripartituurista irrotetut kolme
hovenista kuin Mozartistakin, ja Andante cantabilen
kappaletta ovat rakastettuja esimerkkejä Nielsenin
pääteema saa ihon kananlihalle ja tunteet pintaan.
vangitsemasta ”tanskalaisesta sävelestä”. Äiti hyväs-
Joka kerta.
15
K O N S E RT I T
KE 7.8.
KLO 14
ITÄMEREN MAAILMA
KULTTUURITALO POSELLI. LIPUT 20€ SIS. KAHVIN.
Professori Matti Klinge kertoo musiikin lomassa Itä-
zigissakin. Sibeliuksen suosikkiteokset levisivät
meren maiden kulttuureista.
tehokkaasti sovituksina pianolle, usein nelikätisinä
versioina. Kaksin aina kaunihimpi, kuten Kantele-
Itämeren monikansallista ja alati muuntuvaa kult-
tarkin tietää.
tuuripiiriä juhlitaan tässä tilaisuudessa kerronnan
ja duo-sävellysten voimin. Kulttuurin ja kielen vah-
Musiikkia esittävät viulistit Mihkel Kerem, Hanne
vaa vaalijaa, kansallisen heräämisen voimahahmoa
Lund, Jan Söderblom, Ellen Nisbeth, huilisti Janne
edustaa virolainen Karl August Hermann (1851–
Thomsen sekä pianistit Rokas Zubovas ja Sonata
1909). Venäläiselle säveltäjälle niin tyypillisen elä-
Deveikyté-Zuboviené
mänkaaren maanpakoineen läpikäynyt Arthur-
Vincent Lourié (1892–1966) astuu esiin Stravinskin
Festivo-viulua soittaa Hanne Lund.
varjosta. Norjalainen viuluvirtuoosi Johan Halvor-
Viulun on rakentanut Marko Pennanen
sen (1864–1935) viihtyi niin Helsingissä kuin Leip-
(www.markopennanen.fi).
KATUSOITOT JA KAHVILAMATINEAT
KATUSOITOT
KAHVILAMATINEAT
Katusoittoa kuullaan maanantaista lauantaihin
5.-10.8. klo 9.30–12.00 välisenä aikana (ei 8.8.)
Vanhan Rauman alueella.
Päivittäin 5.-10.8. klo 13 Café Salissa, Kuninkaankatu 22 (ei 8.8.). Vapaa pääsy.
Tarkat tiedot soittajista ja soittoajoista löytyvät
Festivon nettisivuilta www.raumanfestivo.fi
Haluaisitko nauttia tuorepuristetun
appelsiinimehun terassillamme?
Kuninkaankatu 22
www.cafesali.f i
16
luovaamo
Crusell
Music Festival • Uusikaupunki, Finland
27.7.-3.8.2013
Kamari-jaorkesterikonsertteja,LyhtyjenYö,Lastenkonsertti,Kähäräklubi
• TapiolaSinfonietta
• OsmoVänskä
• JacquesZoon
• EssiLuttinen
• JussiLehtipuu
• IiroRantala
• Anna-MariKähärä
• ChristianWetzel
• YehudaGilad
• LaurentLefevre
• OlliLeppäniemi
• JanSöderblom
• Rajaton
• DoinaKlezmer
• Tempera
• IlVento
• Zetes
Puupuhallinkurssit 29.7.-3.8.2013. Ilmoittautumiset: rauno.melos@uusikaupunki.fi
Viikon taiteellinen johtaja Harri Mäki.
Lipunmyynti 15.3. alkaen Uudenkaupungin matkailutoimistosta, Rauhankatu 10, p. 02 8451 5443
ja Lippupalvelun myyntipisteistä kautta maan. Hinnat 15 € - 45 €. Uudenkaupungin matkailutoimiston kautta liput ilman toimitusmaksuja. Lippupalvelun kautta hinnat 17,50 € - 48,50 €
sisältäen toimitusmaksut. Muut tiedustelut: Uudenkaupungin kulttuuritoimisto, Rauhankatu 10, 23500 Uusikaupunki Puh. (02) 8451 5302,
rauno.melos@uusikaupunki.fi
crusell.fi
17
ITÄMERILINJA IV:
TALLINNA – TUKHOLMA
KE 7.8.
KLO 19
RAUMA-SALI. LIPUT 25€ / 20€.
SERGEI PROKOFJEV (1891–1953)
Stephan Loges, baritoni
Sonata Deveikyté-Zuboviené, piano
Sonaatti huilulle ja pianolle D-duuri op. 94
Moderato
HEINO ELLER (1887–1970)
Scherzo: presto
Andante
Fantasia sooloviululle
Mihkel Kerem, viulu
Allegro con brio
Janne Thomsen, huilu
ALLAN PETTERSSON (1911–1980)
Rokas Zubovas, piano
Sonaatti kahdelle viululle nro 7
PAUL HINDEMITH (1895–1963)
Jan Söderblom ja Mihkel Kerem, viulu
Soolosonaatti alttoviululle op. 31/4
Ausserst lebhaft
Lied – Ruhig, mit wenig Ausdruck
Thema Variationen: Schnelle Viertel –
LUDWIG VAN BEETHOVEN (1770–1827)
Sonaatti pianolle ja sellolle nro 5 D-duuri op. 102/2
Langsam – Ziemlich lebhaft
Ellen Nisbeth, alttoviulu
Allegro con brio
Adagio con molto sentimento d’affetto –
Allegro – Allegro fugato
Jan-Erik Gustafsson, sello
FRÉDÉRIC CHOPIN (1810–1849)
Lauma Skride, piano
Viisi laulua op. 74
Tekstit S. Witwicki, A. Mickiewicz, J. Zaleski
Życzenie (Toivomus) op. 74/1
Smutna rzeka (Surullinen joki) op. 74/3
Moja pieszczotka (Kultaseni) op. 74/12
Wienin kongressi vuonna 1815 merkitsi Beethovenille
kaupungin kulttuurielämän piristymistä ja tilaussävellysten mukavaa kysyntää. Schubertin ystäväpiiri taas
Pierścień (Sormus) op. 74/14
koki sen katkeran sortopolitiikan alkuhetkenä. Chopin
Śliczny chłopiec (Komea nuorukainen) op. 74/8
pakeni vuonna 1830 venäläistä hallintoa vastaan kapi-
Urszula Kryger, mezzosopraano
noivasta Puolasta Pariisin salonkeihin, kiharsi huolel-
Rokas Zubovas, piano
lisesti hiuksensa ja vuodatti sydänverensä isänmaansa
kansalliselle nousulle korvaamattomaksi tulleisiin
sävellyksiin. Prokofjeville Neuvostoliitto oli rakas koti-
***
maa, jonne sitä kaivannut säveltäjä palasi lopullisesti
vuonna 1935 lähes 17 vuotta kestäneeltä lännen ret-
HANS PFITZNER (1868–1949)
keltään. Monille muille taiteilijoille Stalinin hallinto
Viisi laulua (Fünf Lieder) op. 9
tarkoitti loputonta epävarmuutta ja pelkoa mielival-
Teksti J. von Eichendorff
taisine linjauksineen ja pidätyksineen, jopa teloituk-
1. Der Gärtner (Puutarhuri)
sineen. Virolaisen Heino Ellerin elinaikana eteläinen
2. Die Einsame (Yksinäinen tyttö)
naapurimme revittiin rikki käsittämättömän monta
3. Im Herbst (Syksyllä)
kertaa – kuuluuko sellainen sävelkielessä sen enem-
4. Der Kühne (Rohkea)
pää kuin vakaa yhteiskunnan kehitys ruotsalaisen Al-
5. Abschied (Jäähyväiset)
lan Petterssonin teoksissa? Poliittisista ja sosiaalisista
K O N S E RT I T
18
oloista huolimatta ja ehkä myös niiden ansiosta tämän
joki tuntuu kuvaavan kaukana kotoa virtaan nostalgi-
konsertin teoksissa kuullaan päättäväistä optimismia,
sena ja perheensä puolesta ahdistuneena tuijottavaa
dramaattista virtuoosisuutta, sydäntä särkevän kau-
Chopinia. Valoisa ja kepeä Toivomus sen sijaan säilyt-
nista ja kujeilevaa romantiikkaa sekä Beethovenin tuo-
tää lapsenmielen luottavaisuuden.
tannon yksi liikuttavimpia hitaita osia.
Erityisesti ooppera- ja muuta laulumusiikkia säveltäSaksan armeijan eteneminen itärintamalla ja Lenin-
nyt Hans Pfitzner joutui Hindemithin tapaan natsi-
gradin piiritys johti Neuvostoliiton kulttuurielämän
en epäsuosioon suojeltuaan juutalaisia ystäviään ja
evakuointeihin. Prokofjevkin jätti Moskovan-kotinsa
oppilaitaan. Mielipiteissään tasapainotellut säveltä-
1941 ja matkusti vuonna 1943 Permiin, jonne Lenin-
jä pyrki toisaalta miellyttämään valtaapitäviä ja jätti
gradin Kirov-teatteri balettiseurueineen oli siirretty.
jälkeensä myös antisemitistisä lausuntoja. Hänen
Tarkoituksena oli viimeistellä Tuhkimo-baletti, mutta
kuolemansa jälkeen unohduksiin painunut jälkiro-
sen työnsivät syrjään kahden suurteoksen (Tolstoin
manttinen tuotanto on vasta viimeisen 20 vuoden
Sodan ja rauhan oopperasovituksen sekä Iivana Julma
aikana alkanut palata ohjelmistoon. Viisi laulua op. 9
-elokuvamusiikin) parissa työskentely. Kun Prokofjev
(1894–95) toisen suuren kansallisromantikon Eichen-
sai Taideasiain komitean tilauksesta ryhtyä huiluso-
dorffin teksteihin värisyttää sydäntäsärkevällä kau-
naatin säveltämiseen, hän tunnusti ystävälleen puh-
neudellaan ja paatoksellaan.
taasti epäpoliittisen ja abstraktin teoksen säveltämisen olleen ”kenties tuolla hetkellä sopimatonta, mutta
Ellerin dramaattinen ja virtuoosinen Fantasia soo-
miellyttävää.” Klassisen kirkas ja kuulas, päättäväisen
loviululle (1931) ja Petterssonin kahden viulun teos,
optimistinen laaja huilusonaatti (1943) ihastuttaa en-
vangitsevasti lyyrisyyttä ja konfliktin tuntua yhdis-
siosan laulavilla teemoilla, scherzon virtuoosisuudella
tävä Sonaatti nro 7 (1951) muodostavat painokkaan
ja pontevan humoristisen finaalin energialla.
parin. Vaikuttavia teoksia ovat myös Ellerin sinfoniset
runot, jotka maailmalla ovat jääneet hänen kuului-
Saksalaisen Paul Hindemithin musiikki kalskahti
sampien oppilaittensa Tubinin ja Pärtin jalkoihin.
viranomaisten korvaan poliittiselta: vuoteen 1933
Pettersson taas on Pohjoismaiden hienoimpia sin-
mennessä natsit olivat panneet lähes puolet hänen
fonikkoja, jonka teoksia kuullaan ainakin Suomessa
teoksistaan
skandaalimaisen vähän.
esityskieltoon
”kulttuuribolševismin”
vuoksi. Vähitellen säveltäjä joutui luopumaan opetustehtävistään ja lopulta emigroitui Sveitsin kaut-
Draamaa ja lyyrisyyttä yhdistää myös Beethovenin
ta vuonna 1940 Yhdysvaltoihin. Sävellystyylillisesti
D-duuri-sellosonaatti op. 102/2 (1815). Ranskan val-
erittäin monipuolisen Hindemithin johtotähtenä oli
lankumousta ja Napoleonia ihaillut säveltäjä järkyttyi
1920-luvulta lähtien ollut nk. uusasiallisuus: sävel-
idolinsa keisariksijulistautumisesta, ja kuten tun-
tämiseen tulee ryhtyä vain, kun on tiedossa teoksen
nettua, pyyhki pontevasti Eroica-sinfoniansa omis-
tarkoitus, ja musiikin tyyli tulee valita tarkoitusta var-
tuksen pois jättäen Bonaparten nimen tilalle reiän
ten. Vuonna 1924 syntynyt soolosonaatti alttoviululle
partituuriin. Sellosonaatin syntyvuotta koskettanut
op. 31/4 noudatti tätä periaatetta: tuolloin alttoviu-
kriisi oli henkilökohtaisempaa laatua: tuberkuloosi
listi-Hindemith esitti konserttikiertueillaan paljon
vei veljen hengen, ja tämä oli määrännyt Beethove-
omaa musiikkiaan. Tosin mahtavan energisesti alka-
nin 9-vuotiaan Karl-poikansa huoltajaksi. Haaveet
va, Debussymaisen herkän väliosan kautta laajoihin
omasta perheestä haudannut säveltäjä taisteli pojan
variaatioihin päättyvä teos on teknisesti niin vaativa
äidin kanssa huoltajuudesta oikeutta myöten, ja suh-
voimanponnistus, että säveltäjä itse päätti luopua
de veljenpoikaankaan ei kehittynyt ongelmitta. Kuu-
sen esittämisestä muutaman kerran jälkeen.
rouden syveneminen vähensi sekin tuotteliaisuutta.
Sellosonaatin vahva musiikki ei kanna pienintäkään
Kapinoivasta Puolasta paennut Chopin hoiti koti-
epäröinnin merkkiä, ja ensimmäisen kerran Beetho-
ikäväänsä tarttumalla maanmiestensä kirjoittamiin
venilta kuullaan (myöhemmässä tuotannossa lähes
runohin. Esimerkiksi Stefan Witwickin, säveltäjän
pakkomielteeksi muodostunut) täysi neliääninen
kanssa Pariisissa ystävystyneen runoilijan Surullinen
fuuga instrumentaaliteoksessa.
19
K O N S E RT I T
CARPE DIEM
TO 8.8.
KLO 10-18
MUSIIKKIA VANHAN RAUMAN ALUEELLA.
N
8
7
4
POHJA
N KAT U
5
KUNIN
K AAN K
AT U
K A U P P ATORI
1
KAU PPAKAT
SAV I LAN KAT U
N O R TAM O N KAT U
3
KALATORI
2
VÄ
U
6
HÄ
MA
LM
IN
KA
TU
TU
RU
VANHA RAUMA
100 m
1. klo 10.00 2. klo 11.00 3. klo 12.00 4. klo 13.00 5. klo 14.00
TO 8.8.
KLO 18
NK
AT
U
RAUMAN KAUPPATORI
E T E LÄ KAT U
JOEN RANNALLA, ORELLIN SILLAN
Vanhan Rauman korjausrakentamiskeskus Tammela.
VIERESSÄ
6. klo 15.00 Wälmla, Kaarina ja Tapio Nurmi,
ETELÄPITKÄKATU 30
7. klo 16.00 Rauman Pyhän Ristin kirkon piha,
LUOSTARINKATU 1
8. klo 17.00 Wähä-Kranni, Marja ja Markku Helamaa
VÄHÄKOULUKATU 6
Sateen sattuessa kaikissa kohteissa on mahdollisuus
päästä sisätiloihin.
ETELÄPITKÄKATU 17
Vanhan Raatihuoneen piha,
KAUPPAKATU 13
Kulttuuritalo Poselli,
NORTAMONKATU 12
Pyhän Laurentiuksen lähde,
POHJANKADUN ITÄPÄÄSSÄ RAUMAN-
ITÄMERILINJA V:
KAUNAS – RAUMA
KULTTUURITALO POSELLI. LIPUT 20€.
Visualisoitu konsertti M.K. Čiurlionisin musiikin, taiteen ja tekstien ympärille.
kansanmusiikin sulauttaminen osaksi omaa, ainutlaatuista sävelkieltä. Musiikin ja kuvataiteen yhteen
punoutuminen näkyy maalausten musiikkiin viittaavissa nimissä (kuten Sonaatti-sarjat) ja sävellysten
maalailevissa otsikoissa, kuten Metsässä ja Meri. Keskeneräiseksi jäänyt ooppera Jūratė kertoo Itämeren
kuningattaresta, liettualaisessa mytologiassa usein
merenneidoksi kuvatusta hahmosta, joka rakastuu
kuolevaiseen kalastajaan nimeltä Kastytis. Näihin
hahmoihin nuori Čiurlionis Sofija-vaimoineen samastui työskennellessään rinta rinnan liettualaisen
kulttuurin puolesta.
Sonata Deveikyté-Zuboviené, lausunta ja piano
Rokas Zubovas, piano
Mikolajus Konstantinas Čiurlionis (1875–1911)
merkitsee Liettuan taiteelle samaa kuin Sibelius ja
Gallen-Kallela meille suomalaisille – samassa persoonassa. Chopinin vaikutus kuuluu Varsovan konservatoriossa opiskelleen Čiurlionisin hienossa pianomusiikissa. Merkittävintä on kuitenkin liettualaisen
K O N S E RT I T
20
PE 9.8.
KLO 18
ITÄMERIKAVALKADI
KULTTUURITALO POSELLI. LIPUT 30€ / 25€.
KONSERTIN KESTO 3 TUNTIA. KAKSI VÄLIAIKAA.
CARL AUGUST NIELSEN (1865–1931)
Janne Thomsen, huilu
Sonaatti viululle ja pianolle nro 2 op. 35
WITOLD LUTOSŁAWSKI (1913–1994)
Mihkel Kerem, viulu
5 pieśni do słów K.Iłłakowiczówny
Rokas Zubovas, piano
Viisi laulua K. Iłłakowiczin runoihin
Morze (Meri)
SERGEI RAHMANINOV (1873–1943)
Wiatr (Tuuli)
Zima (Talvi)
15 romanssia op. 26
Rycerze (Ritarit)
Всё отнял у меня (Kaiken minulta otti) op. 26 nro 2
Мы отдохнём (Lepäämme) op. 26 nro 3
Христос воскрес (Kristus on ylösnoussut)
Dzwony cerkiewne (Kirkonkellot)
Urszula Kryger, mezzosopraano
Lauma Skride, piano
op. 26 nro 6
Вчера мы встретились (Me eilen kohtasimme)
MIHKEL KEREM (1981–)
op. 26 nro 13
Проходит всё (Kaikki lähtevät) op. 26 nro 15
Sonaatti sooloviululle
Stephan Loges, baritoni
Mihkel Kerem, viulu
Rokas Zubovas, piano
JOHANNES BRAHMS (1833–1897)
BRITTA BYSTRÖM (1977–)
Pianokvartetto nro 3 c-molli op. 60
Dream Day (Mailman kantaesitys, omistettu Ellen
Nisbethille)
Ellen Nisbeth, alttoviulu
Allegro non troppo
Scherzo: allegro
Andante
JĀZEPS VĪTOLS (1863–1948)
Finale: allegro comodo
Jan Söderblom, viulu
Ellen Nisbeth, alttoviulu
Song of the Waves
Jan-Erik Gustafsson, sello
Lauma Skride, piano
Lauma Skride, piano
OSVALDAS BALAKAUSKAS (1937–)
Impresonata huilulle ja pianolle
Janne Thomsen, huilu
Sonata Deveikyté-Zuboviené, piano
OLLI MUSTONEN (1967–)
YLE RADIO 1 LÄHETTÄÄ KONSERTIN 16.8.2013
KLO 19.03. LISÄKSI KONSERTTI ON KUULTAVISSA YLE
AREENASSA 30 PÄIVÄN AJAN LÄHETYKSEN JÄLKEEN.
Sinuhe soolohuilulle
21
K O N S E RT I T
LA 10.8.
KLO 19
MISSA BALTICA
PYHÄN RISTIN KIRKKO. LIPUT 25€ / 20€. KLO 18 KONSERTIN ÄÄNENAVAUS:
KUORONJOHTAJA TEEMU HONKANEN ESITTELEE ILLAN OHJELMAN.
SVEN-DAVID SANDSTRÖM (1942–) /
HENRY PURCELL (1659–1695)
Key Ensemble, joht. Teemu Honkanen
Hear My Prayer, O Lord (1986)
INGVAR LIDHOLM (1921–)
De profundis (1983)
JAN SANDSTRÖM (1954–)
Gloria (1995)
Maikki Säikkä, sopraano
Teemu Mustonen ja Mats Lillhannus, tenori
YLE RADIO 1 LÄHETTÄÄ KONSERTIN 15.8.2013
KLO 19.03. LISÄKSI KONSERTTI ON KUULTAVISSA YLE
AREENASSA 30 PÄIVÄN AJAN LÄHETYKSEN JÄLKEEN.
ARVO PÄRT (1935–)
Summa (1977)
JOONAS KOKKONEN (1921–1996)
Ihmisen suhde luontoon on välittömän tuntemuksen suhde, niin kuin suhde sielun ja jumalallisen
hengen välillä, niin kuin sanaton suhde ikiystävysten välillä. Arvid Järnefelt rinnastaa kauniisti
sanojen tavoittamattomissa olevia kokemuksia,
joita ilman ihmisyyttä ei olisi. Musiikilla on kyky
kuvata ja välittää juuri tuota aluetta, jota uskonnollinen tai muutoin luomakuntaamme ylistävä
vokaalimusiikki koskettaa suoraan. Vuosisatoja
käytössä olleet messu- ja Raamatun tekstit innoittavat aina uudet säveltäjäpolvet hakemaan oman
ilmaisunsa ”sanattomalle suhteelle”.
Laudatio Domini (1966)
Laudate Dominum
Vox Domini
Qui emittis fontes
Reverti jubes
Alleluia
Maikki Säikkä, sopraano
KRZYSZTOF PENDERECKI (1933–)
Иже Херувимы – Kerubiveisu (1987)
ALFRED SCHNITTKE (1921–1996)
Konsertin avaavasta ruotsalaiskolmikosta SvenDavid Sandström hallitsee – 20 vuotta motettikuorossa laulettuaan – mestarillisesti kuorotekstuurin käsittelyn. Purcellin voimallinen Hear
My Prayer, O Lord värittyy aluksi hienovaraisesti,
sitten yhä uhkaavammin, mutta lopulta kirkastuen barokkihelmestä meidän aikamme teokseksi.
Ingvar Lidholmin vaikuttava De profundis päätyi osaksi säveltäjänsä ensimmäistä oopperaa,
August Strindbergin samannimiseen surrealisti-
Отче наш – Herran rukous (1983)
VYTAUTAS MIŠKINIS (1954–)
O sacrum convivium (1988)
MIKKO HEINIÖ (1948–)
Luceat (1992)
K O N S E RT I T
22
seen näytelmään (1901) pohjautuvaa Uninäytelmää (Ett drömspel). Sen esitykset Tukholmassa
1990-luvun alussa olivat suuri menestys. Rajulle,
klustereiksi hajoavalle De profundikselle suuren
kontrastin luo Jan Sandströmin lempeä Gloria
enkelimäisine sopraano- ja tenorisolistien kuviointeineen ja kolmisointuina leijuvine harmonioineen. Säveltäjä onkin ilmaissut tavoitteekseen
kirjoittaa sellaista musiikkia kuin Steinbeckin
romaanit ovat kirjoina: kauniita ja helposti lähestyttäviä, mutta syvällisiä lähemmin tarkasteltuna.
mia maassa, jossa kirkko ja valtio kävivät jatkuvaa
kamppailua keskenään. Puolalainen paavi oli valittu vuonna 1978, ammattiliitto Solidaarisuus perustettiin vuonna 1980 ja 1981 julistettiin vuosia
jatkunut sotatila. Kerubiveisu viittaa alussa kauas
kirkkolaulun historiaan: unisonossa laulavien
naisten voi kuvitella vaeltamaan luostarin käytäville. Rytmisemmän jakson jälkeen taivas aukeaa.
Lyhyeenkin teokseen voi mahtua koko maailma.
Voimallinen ja voimaannuttava on myös Schnittken Herran rukous, jonka syntyanekdootti neuvoo, miten tilata uusi teos kuorolle: kapellimestari
Valery Polyansky kertoo pyytäneensä Schnittkeltä
tämän Faust-kantaatin johdettuaan, että tämä
säveltäisi jotain hänen kuorolleen. Nihkeästi suhtaunut säveltäjä luikerteli tilauksesta, ja
pyyntö uusittiin seuraavalla tapaamisella Puškinmuseossa. Seuraavana päivänä Schnittke tuli tapaamaan kapellimestaria, kutsui tätä ”kauheaksi
hepuksi” ja kertoi heränneensä yöllä säveltämään
mukana tuomansa kolme hengellistä laulua.
Liettualaisen Vytautas Miškinisin tuotteliaisuus
kuorosäveltäjänä aktiivisen kuorojen johtamisen,
opettamisen ja kuorokilpailuissa vaikuttamisen
ohella on tuottanut Pärtin maailmalle sukua olevaa konventionaalista musiikkia. O sacrum convivium vangitsee lohduttavalla kauneudellaan ja
rajumman purkauksen jälkeen antaa kaiken kirkastua jälleen.
Virolaisen Arvo Pärtin Summa (Credo) on vielä
meditatiivisempi: säveltäjän kehittämän, gregoriaanisesta kirkkolaulusta pohjansa saaneen
tintinnabuli-tyylin puhtaana esimerkkinä äänet
aaltoilevat kolmisointua ylös ja alas, kunnes aika
ja paikka menettävät merkityksensä. Akateemiset
piirit säveltäjän kotimaassa eivät arvostaneet näennäisen yksinkertaista ja tonaalista tyyliä. Neuvostoviranomaiset taas vieroksuivat sen korostuneen henkistä sisältöä, ja Pärt päättikin vuonna
1980 laajentaa näköalaansa emigroitumalla perheineen ensin Wieniin ja sittemmin Berliiniin.
Omintakeisen tyylin universaalius on mahdollistanut useiden eri versioiden tekemisen samoista
teoksista, ja Summaa soitetaan paljon myös jousiorkesterisovituksena.
Tyylillisesti oman tiensä kulkija oli myös Joonas
Kokkonen. Modernismin pääpannan tiukentuessa useimpien kollegoiden päässä 1950-luvulta
lähtien hän piti kiinni uustonaalisesta tyylistään,
eikä pelännyt puhtaita intervalleja. Laudatio
Dominissa ensi kertaa puhelaulua käyttänyt säveltäjä muotoilee viisiosaisesta sarjasta vahvasti uskonnollisen teoksen Viimeisten kiusausten
(1975) tapaan. Teksteiksi valitsemistaan kiitos- ja
ylistyspsalmeista hän jättää pois kohdat, joissa
vaaditaan vihollisen hävittämistä ja tappamista.
Suunnitelma oli alun perin tehdä teos Jumalan
suuruudesta ja pysyvyydestä sekä ihmisen pienuudesta ja katoavaisuudesta, mutta ”lopputulos
saattaakin vain olla laulu ihmisen pienuudesta!”.
Valo kimpoilee kaikkialle Mikko Heiniön Luceatteoksessa. Sielut toistavat eri äänin libera me,
vapahda minut, ja konsertin huipentava nousu
nostaa suoraan kohti kirkkautta. Elämyksellisyys,
kuulijan emootion herättäminen on Heiniön
kaikkien sävellysten lähtökohta, ja elävän, puhuttelevan suhteen moniin kuulijoihinsa hän on
luonut juuri vokaalimusiikillaan. Kun Missa Baltican teokset hoitavat paitsi sielun ja jumalallisen
hengen suhdetta, niiden voi antaa koskettaa myös
suhdettamme luontoon. Järnefeltin kehotus ”kiivetä alas talonpojan harteilta”, tolstoilaisittain vapauttaa itsensä muiden ihmisten hyväksikäytöltä,
on nykyajan ihmiselle kehotus päästää luontokin
alistetusta asemasta. Riisto ei sovi (ainakaan musiikkikylvyssä kirkastuneen) nykyihmisen omatuntoon.
TEOSESITTELYT ANNA GRUNDSTRÖM
Pendereckinkin suurteoksista usea on luonteeltaan hengellinen. Puolalainen Requiem (1984)
syntyi kommentoimaan ajankohtaisia tapahtu-
23
K O N S E RT I T
ARNE HYCKENBERG
ALEXANDER MELNIKOV
PIANO
ELLEN NISBETH
ALTTOVIULU
Vuonna 1973 Moskovassa syntynyt pianisti Alexan-
Ellen Nisbeth on yksi tämän päivän lupaavimmista
der Melnikov on esiintynyt orkesterisolistina mm.
nuorista viulisteista. Hän voitti Vuoden solisti -kilpai-
Japanin radion sinfoniaorkesterin, Tokion filharmo-
lun Ruotsissa vuonna 2012. Kilpailun tuomaristo ylisti
nikkojen ja Madridin sinfoniaorkesterin kanssa. Hän
hänen loistavaa tekniikkaansa ja voimakasta vuorovai-
työskentelee säännöllisesti maailman johtavien ka-
kutustaan yleisön kanssa sekä lämmintä, aitoa ja ener-
pellimestarien, kuten Valeri Gergijevin, Paavo Järven
gistä soittoaan.
ja Charles Dutoit’n kanssa.
Ellen on esiintynyt useiden merkittävien pohjoismaisten
Historiallisesti tietoinen lähestymistapa pianonsoit-
orkestereiden solistina, kuten
toon juurtui Melnikoviin nuorena aikuisena ja on sii-
orkesteri, Bergenin filharmoninen orkesteri, Orkester
Trondheimin sinfonia-
tä lähtien ollut kiinteä osa hänen taiteilijaprofiiliaan.
Norden ja Ruotsin radion sinfoniaorkesteri. Maaliskuussa 2013 hän soitti Norjan radion orkesterin solisti-
Alexander Melnikov levyttää ahkerasti. Hänen le-
na osana loppututkintoaan. Vuonna 2014 hän esiintyy
vytyksensä Šostakovitšin 24 preludista ja fuugasta
Gävlen ja Göteborgin sinfoniaorkesterien solistina.
pianolle palkittiin BBC Music Magazinen palkinnolla 2011, Choc de classica -palkinnolla 2010 sekä
Ellen rakastaa kamarimusiikkia ja hän on soittanut
saksalaisten musiikkikriitikoiden palkinnolla 2010.
monilla Skandinavian tunnetuimmilla festivaaleilla,
Kriitikoiden ylistämä levytys Šostakovitšin pianokon-
joista mainittakoon mm. Risørin kamarimusiikkifesti-
sertoista Mahler-kamariorkesterin ja Teodor Current-
vaali, Bergenin kansainvälinen festivaali, Trondheimin
zisin kanssa ilmestyi helmikuussa 2012.
kansainvälinen kamarimusiikkifestivaali ja Oslon kamarimusiikkifestivaali.
Ellenin artistin uraan ja musiikilliseen kehitykseen
ovat vaikuttaneet mm. Tabea Zimmermann, Kim Kashkashian, Lawrence Power, Lars Anders Tomter, Andrew
Manze, Thomas Quasthoff ja Gidon Kremer. Ellen Nisbeth soittaa Dom Nicolo Amati -viulua vuodelta 1714.
TA I T E I L I J AT
24
HEIKKI TUULI
MIHKEL KEREM
PIANO
JAN-ERIK GUSTAFSSON
SELLO
Virolainen viulisti ja säveltäjä Mihkel Kerem, joka
Jan-Erik Gustafsson (s. 1970) suoritti solistidiplomi-
on syntynyt Tallinnassa vuonna 1981, toimii Cha-
tutkinnon Tukholmassa 1992. Hän on osallistunut
rities Philharmonian ja Brandenburgin Sinfonian
menestyksekkäästi kansainvälisiin kilpailuihin.
johtajana. Hän soittaa myös ruotsalaisessa Camerata Nordica -kamariorkesterissa ja London Musical
Vuonna 1994 hän solmi sopimuksen amerikkalai-
Arts -orkesterissa. Vuosina 1995-2002 Kerem soitti
sen Young Consert Artists -agentuurin kanssa, jonka
ensi viulua virolaisessa Kerem-kvartetissa ja vuosi-
myötä hän debytoi New Yorkissa ja soittaa lukuisilla
na 2002-2007 hän kuului brittiläiseen Tobias String
kiertueilla tulevina vuosina.
-kvartettiin.
Gustafsson on soittanut useimpien kotimaisten ja luKerem on soittanut solistina monien orkestereiden
kuisten ulkomaisten orkestereiden solistina ja hän on
kanssa, kuten Tallinn Chamber Orchestra, Estonian
pitänyt resitaalikonsertteja ympäri maailmaa.
National Opera Symphony Orchestra, Branderburg
Sinfonia ja Southbank Sinfonia.
Loviisan Sibeliuspäivien taiteellisena johtajana
Jan-Erik Gustafsson on toiminut vuodesta 1998
Mihkel Kerem on säveltänyt yli sata teosta, joista kol-
lähtien.
me on sinfonioita.
Gustafsson soittaa Stefano Scarampella (1890) sellolla.
Itämeri merkitsee minulle vapautta. Kun
olin nuori Neuvostoliiton aikaisessa Virossa,
Itämeri antoi kaipuun paeta vapauteen.
Nyt se antaa vapauden paeta.”
25
TA I T E I L I J AT
PETER SKVRNE
LAUMA SKRIDE
PIANO
JANNE THOMSEN
HUILU
Lauma Skride on lahjakas latvialainen pianisti, joka
Tanskalainen huilisti Janne Thomsen on esiintynyt
nuoresta iästään huolimatta on saavuttanut jo laajaa
solistina ja kamarimuusikkona monilla tunnetuilla
kansainvälistä kuuluisuutta.
eurooppalaisilla ja Euroopan ulkopuolella pidettävillä
festivaaleilla, kuten Kuhmon Kamarimusiikki, Casals
Konserttikiertueet ovat vieneet häntä ympäri Euroop-
Festival Puerto Ricossa, White Nights Venäjällä, Prin-
paa ja Aasiaa, jossa hän on esiintynyt solistina moni-
temps des Artes Monte Carlo Monacossa ja Würtburg
en kuuluisien orkestereiden kanssa. Lauma konsertoi
Mozart Festival Saksassa.
usein myös sisartensa viulisti Baiba Skriden ja viulisti
Linda Skriden kanssa.
Hän on esiintynyt mm. seuraavien orkestereiden solistina: Danish Radio Symphony Orchestra, Salzburg Came-
Vuosina 2009-2010 hän esiintyi ensi kerran HR Sinfo-
rata, Prague Chamber Orchestra, Swedish Chamber Or-
nieorchester Frankfurtin ja Nijrnberger Symphoniner
chestra, Salzburger Solisten, European Camerata, Virtuosi
-orkesterin solistina. Hän on esiintynyt myös John
di Kuhmo, Hong Kong Sinfonietta ja Moscow Soloists.
Storgårdsin johtaman Cincinnati Symphonyn kanssa soittaen Beethovenin kaksoiskonserton sisarensa
Hän on soittanut ensihuilua European Union Youth Or-
Baiban ja Jan Voglerin kanssa. He ovat myös esiinty-
chestra’ ssa ja London Symphony Orchestra’ ssa Clau-
neet triona Cincinnatissa ja San Franciscossa.
dio Abbadon johdolla.
Uskon siihen kun Thor Heyerdahl kerran sanoi:
Sivistys syntyi siitä hetkestä kun olimme kanssakäymisissä – etenkin kun olimme kanssakäymisissä
meren kanssa, joka edesauttaa ihmisiä saamaan inspiraatiota ja ideoita toinen toisiltaan. Ennen junia ja
lentokoneita meri oli tärkein kulkureitti. Se tarkoittaa
satoja vuosia jaettua elämää, kulttuuria, kanssakäymistä ja jatkuvaa vuorovaikutusta. Pohjoisella
pallonpuoliskolla, tunnen yksinkertaisesti kuuluvani
johonkin, toisin sanoen tunnen olevani kotona.
TA I T E I L I J AT
26
DUO ZUBOVAS
PIANO
URSZULA KRYGER
MEZZOSOPRAANO
Pianistit Sonata Deveikytė-Zubovienė ja Rokas Zu-
Urszula Kryger on puolalainen mezzosopraano,
bovas alkoivat esiintyä yhdessä vuonna 1997. Kum-
filosofian tohtori ja Łódźin musiikkiakatemian pro-
matkin pianistit, jotka ovat kansainvälisten kilpailu-
fessori.
jen voittajia, saivat musiikkikoulutuksensa Liettuassa
(Lithuanian Academy of Music), Sveitsissä (Heinrich
Urszula Krygerin keskeistä osaamisalaa ovat Cho-
Neuhaus Institute, Zürich) ja Yhdysvalloissa (De Paul
pinin laulut. Hänen repertuaarinsa ulottuu ba-
University, Chicago), missä he opiskelivat maailman-
rokkioratorioista sekä saksalaisesta ja italialaisesta
kuulujen pianistien ohjauksessa. Heistä mainitta-
oopperasta aina romanttisiin lauluihin ja nykymu-
koon Povilas Stravinskas, Jurgis Karnavičius, Esther
siikkiin. Hän on laulanut orkestereiden solistina
Yellin, Andrius Kuprevičius, Edvard Auer ja Dmitry
ja esittänyt resitaaleja Euroopan tunnetuimmilla
Paperno.
estradeilla Münchenissä, Pariisissa, Frankfurtissa
(Alte Oper), Berliinissä (Schauspielhaus) , Milanos-
Duo Zubovas on osallistunut kansainvälisiin festi-
sa (La Scala), Stuttgartissa ja Madridissa.
vaaleihin Liettuassa, Norjassa, Ranskassa ja Italiassa
sekä esiintynyt Etelä-Amerikassa (Argentiina ja Uru-
Urszula Kryger on erityisen mieltynyt kamarimu-
guai), Pohjois-Amerikassa (USA ja Kanada) sekä Eu-
siikkiin. Hän on esiintynyt monien suurten kama-
roopan maissa.
rimusiikin taitajien kanssa, joista mainittakoon
Hartmut Höll, Charles Spencer, Melvyn Tan, Pas-
Duon ominta osaamisaluetta ovat pianoteokset, jot-
cal Rogé, klarinetisti Paul Meyer sekä jousikvarte-
ka on alun perin kirjoitettu soitettavaksi nelikätisesti
tot Tokyo String Quartet, Petersen Quartet ja Sine
(Mozart, Beethoven, Schubert, Schumann, Brahms,
Nomine Quartet kanssa.
Reger, Debussy, Ravel, Corigliano).
27
TA I T E I L I J AT
STEPHAN LOGES
BARITONI
JAN SÖDERBLOM
VIULU
Saksalainen bassobaritoni Stephan Loges on esittä-
Festivon taiteellinen johtaja Jan Söderblom työskente-
nyt resitaaleja maailman tunnetuimmilla estradeilla.
lee nykyään kapellimestarina ja viulistina. Hän aloitti
Pori Sinfoniettan kapellimestarin tehtävät syksyllä 2012.
Kuluvalla kaudella hän esiintyy mm. Sapporon sinfo-
Ennen sitä hän on toiminut mm. Musica Fiskarsin ja Jo-
niaorkesterin, Bergenin filharmonisen orkesterin ja
roisten Musiikkipäivien taiteellisena johtajana.
müncheniläisen Academy of Ancient Music´in kanssa.
Kutsut solistiksi ovat vieneet konsertoimaan suoLoges on laulanut Bachin kantaatteja Sir John Eliot
malaisten orkestereiden lisäksi esim. Ruotsin Radio-
Gardinerin johdolla ja passioita Paul McCreeshin johta-
orkesterin, Norjan Radio-orkesterin, Helsingborgin
man, koraalimusiikkiin erikoistuneen Gabrieli Consort
sinfoniaorkesterin, Japan Philharmonic Orchestran ja
-yhtyeen kanssa. Vuonna 2002 hän esitti brittiläisen
monien muiden kanssa. Söderblom on toiminut usei-
kapellimestarin ja cembalistin Trevor Pinnockin kanssa
den orkestereiden vierailevana konserttimestarina,
Matteuspassion. Sen jälkeen Loges on laulanut kyseistä
sekä vierailevana jäsenenä mm. Camerata Salzburgissa
teosta eri aikakauden musiikkia esittävien kokoonpa-
ja Norjan Kamariorkesterissa. Söderblom esiintyy myös
nojen solistina. Hiljattain Stephan Loges esitti Jouluo-
vuonna 2010 perustetussa triossa Marko Ylösen ja Arto
ratorion venäläisen kapellimestarin Vladimir Jurowskin
Satukankaan kanssa.
johtaman Russian National Orchestran kanssa.
Söderblom on toiminut eturivin orkestereiden, kuten
Minulle Itämeri tuo mieleen lapsuusajan muistot
kun leikittiin rannalla, ratsastettiin aalloilla ja
pelättiin meduusoja. Itämeri oli itselleni ensimmäinen tuntemani meri. Kuten mikä tahansa
meri, se saa meidät tuntemaan pienuutemme ja
mitättömyytemme luonnonvoimien edessä. Silti
pystymme pilaamaan sen kaiken. Merien saastuminen on osoitus tästä. Toiveeni on, että voimme
löytää keinot asian parantamiseen. Tämä pitää
aloittaa omasta päästämme ja sydämestämme,
siinä musiikilla on tärkeä osuus.
TA I T E I L I J AT
Radion Sinfoniaorkesterin, Leipzigin Radio-orkesterin
ja Espanjan television ja radion orkesterin kapellimestarina.
28
KEY ENSEMBLE
KAMARIKUORO
TEEMU HONKANEN
KAPELLIMESTARI
Tällä hetkellä kaikkein kiinnostavimpiin suomalai-
Monipuolisena muusikkona tunnettu kapellimes-
siin huippukuoroihin lukeutuva, vuonna 2005 pe-
tari ja kuoronjohtaja Teemu Honkanen on johtanut
rustettu turkulainen kamarikuoro Key Ensemble on
useimpia maamme ammattiorkestereita kuten Hel-
tullut tunnetuksi ennen muuta puhtaasta ja täyteläi-
sinki Filharmoniaa, Lahti Sinfoniaa, Tampereen,
sestä soinnistaan sekä innovatiivisista konserttiohjel-
Turun ja Oulun kaupunginorkestereita. Lisäksi
mistaan.
hän on johtanut Oulun ja Mikkelin Oopperoissa.
Key Ensemble on kysytty festivaaliesiintyjä ja kuoro
Ruotsissa Teemu Honkanen on johtanut mm. Tuk-
tehnyt lukuisia TV- ja radiotaltiointeja YLE:lle ja Ron-
holman Filharmonikoita ja Norrköpingin Sinfonia-
do Classicille.
orkesteria ja Norjassa Oslo Sinfoniettaa sekä puhallinorkestereita Haldenissa ja Harstadtissa.
Teemu Honkasen johtaman Key Ensemblen ensilevy,
1900-luvun a cappella–sakraalimusiikin moderneita
Kuoronjohtajana Teemu Honkanen on toiminut
klassikoita sisältävä Missa Baltica palkittiin Suomes-
Ruotsissa Stockholms Barockkörin ja St. Matteus
sa vuoden 2011 kuorolevynä ja USA:ssa parhaana
Körin taiteellisena johtajana. Suomessa hän on
klassisena albumina Contemporary A Cappella Re-
johtanut mm. Radion kamarikuoroa, Akateemista
cording Awards (CARA) 2012 -äänitekilpailussa.
Laulua (AL) ja Ylioppilaskunnan Laulajia (YL). Tällä hetkellä Honkanen toimii kamarikuoro Key En-
Key Ensemblen osallistuu Yleisradion edustajana
semblen taiteellisena johtajana.
vuoden 2013 Let the Peoples Sing -kuorokilpailuun,
jonka finaali järjestetään Luxemburgissa lokakuussa
2013.
29
TA I T E I L I J AT
Rauma Festivon graafinen ulkoasu
2013 syntyi mm. näillä: sakset,
sinistä akryyliväriä, 3 liimapuikkoa
(2 katosi), pullo tsekkiläistä
mustetta, jätelavalta löydetty pahvi,
Suomen luonto -tieto­kirja­sarjan
osa Linnut, tietokone ja merikartta.
Lauri-Matti Parppei
lauri-matti@kapitan.fi
www.kapitan.fi
30
31
KONSERTTIPAIKAT
KULTTUURITALO POSELLI
perus-osastoilla on keskimäärin 26 asukasta /
yksikkö. Vanhainkodissa toimii lisäksi 14-paikkainen
dementiayksikkö sekä lyhyt-aikaishoitoon erikoistunut 13-paikkainen intervalliyksikkö. Asukkailla
on käytössään pääsääntöisesti 1 hengen huoneet.
Vanhainkoti sijaitsee lähellä Vanhaa Raumaa, sairaalan ja terveyskeskuksen vieressä.
Nortamonkatu 12, Rauma
Kulttuuritalo Poselli sijaitsee aivan Rauman ydinkeskustassa. Rakennus on alkujaan toiminut rukoushuoneena, kunnes Rauman kaupunki osti
rappeutuneen rakennuksen 1985 ja kunnosti sen.
Akustiikaltaan loistava Poselli tarjoaa hienot puitteet kamarimusiikkikonserteille.
KUSTAA AADOLFIN KIRKKO
PYHÄN RISTIN KIRKKO
Kukkapolku 2, Eurajoki
Eurajoen kirkko valmistui vuonna 1803 ja vihittiin
Ruotsin silloisen kuninkaan Kustaa Adolfin nimikkokirkoksi. Valmistumista seuraavana vuonna
Vuojoen kartanon isäntä Axel von Fersen maalautti kirkon sisältä ja laitatti pohjoispuolisen parvekkeen reunaan sukunsa vaakunan. Kirkko sisustettiin uudelleen vuonna 1925 arkkitehti I. Launiksen
johdolla. Silloin maalattiin myös sisäpuolinen
koristefriisi. Koko sisustus, lukuun ottaen alttarin,
saarnatuolin, lehterit ym. on harvinaisen myöhäisgustavilainen.
Luostarinkatu 1, Rauma
Rauman kaupungin ja Rauman seurakunnan synty ja kehitys liittyvät läheisesti yhteen.
Rauman kylään rakennettiin 1400-luvun alkupuolella pieni seutukirkko. Rauman kaupunkikirkoksi
se muuttui vuonna 1444, kun kuningas myönsi
Raumalle täydet kaupunkioikeudet. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1512 Pyhän Ristin kirkon
nimellä. Uskonpuhdistuksen yhteydessä 1538
luostari lakkautettiin ja munkit karkotettiin pois
Raumalta. Entinen luostarikirkko jatkoi toimintaansa luterilaisena kirkkona ilmeisesti jo 1500-luvulla. Aina vuodesta 1640 lähtien, jolloin Pyhän
kolminaisuuden kirkko tuhoutui tulipalossa, Pyhän Ristin kirkko on toiminut Rauman kaupungin
ainoana kirkkona. Osoite: Luostarinkatu 1, Rauma
CAFÉ SALI
Kuninkaankatu 22, Rauma
Café Sali sijaitsee yli 80 vuotta sitten valmistuneessa rakennuksessa. Kahvila perustettiin vuonna 2008 palvelemaan raumalaisia ja Raumalla
vierailevia ihmisiä. Kahvilan sijainti on ihanteellisella paikalla – Vanhan Rauman kauppatorin laidalla. Ikkunoista näkyy idyllinen katukuva, jonka
historia on vertaansa vailla. Ohi kulkevia ihmisiä
ja vilkasta torielämää katsellessa voi välillä siirtyä
ajassa taaksepäin. Kahvila soveltuu erinomaisesti
pienimuotoisten konserttien pitopaikaksi.
KAUNISJÄRVEN VANHAINKOTI
Steniuksenkatu 4, Rauma
Kaunisjärven vanhainkoti valmistui v. 1985. Talon
on suunnitellut Rauman kaupungin arkkitehti
Tapio Leppänen. Vanhainkodin kolmessa eri kerroksessa on yhteensä 118 hoitopaikkaa, jotka jakautuvat kuuteen osastoyksikköön. Vanhainkodin
Tmi JR-Rakennuspalvelut
32
33
RAUMAN
KONSERTTIYHDISTYS RY
Rauman Konserttiyhdistyksen järjestämä tärkein
tapahtuma vuosittain on Rauma Festivo -musiikkipäivät.
Tapahtuma ajoittuu elokuun alkuun. Ohjelmassa on
yleensä 10-11 korkeatasoista kamarimusiikkikonserttia
Raumalla ja lähiympäristössä. Rauman Konsertti­
yhdistykseen kuuluu noin 150 henkilöjäsentä.
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus.
LIITY YHDISTYKSEN JÄSENEKSI
Täytä jäsenhakemus: www.raumanfestivo.fi
Jäsenmaksu on henkilöjäseniltä 15 euroa
ja yhteisöiltä 150 euroa.
HALLITUS VUONNA 2013
Vappu Heikkilä
puheenjohtaja
Heimo Ylitalo
varapuheenjohtaja
Susan Pietilä
Pekka Palmu
Heidi Huhtamaa
TOIMIHENKILÖT
Maija Lankinen
toiminnanjohtaja
Sirpa Liukkonen
rahastonhoitaja
Piia Eskola
katusoittovastaava
Kerttu Rapala
lastenkonsertin vastaava
Riitta Tenlén
tiedottaja
Kristiina Saaristo
sihteeri
RAUMA FESTIVO KUULUU FINLAND FESTIVALS
-KETJUUN. FINLAND FESTIVALS ON MAAMME
TÄRKEIMPIEN KULTTUURITAPAHTUMIEN
YHTEISTYÖJÄRJESTÖ.
34
KIITOS
RAUMA FESTIVO -MUSIIKKIPÄIVÄT KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI...
TUKIJOITAAN
Apteekki Minerva
Rauman seurakunta
Delta Auto Oy
Raumaster Oy
Eurajoen kunta
Rauvola & Simula Oy
Hollming Oy
Oy Rolls-Royce Ab
Länsi-Suomen kesäyliopisto
Sanomalehti Länsi-Suomi
Lääkärikeskus Minerva
Satakunnan taidetoimikunta
Opetusministeriö
Silmäoptikot
Oras Oy
Teollisuuden Voima Oyj
Polartherm
UPM-Kymmene Oyj
Posiva Oy
Rauman kaupunki
MARKKINOINTIYHTEISTYÖKUMPPANEITAAN
Rauman Akateemiset Naiset
Inner Wheel Rauma
Soroptimist International of Rauma
Inner Wheel Eurajoki
Rauman kansalliset seniorit
TULEVIA TAPAHTUMIA
29.10.2013 klo 19, PoselliPianoresitaali, pianotaiteilija Olli Mustonen
2.2.2014 klo 18, Poselli
Lied-konsertti, Baritoni Aarne Pelkonen, säest. Juho Alakärppä
RAUMA FESTIVO 2014
3.–9.8.2014
35
liput
tickets
RAUMAN KAUPUNGIN
PALVELUPISTE PYYRMAN
RAUMA TOWN CLIENT SERVICE
POINT PYYRMAN
Valtakatu 2, 26100 Rauma
Puhelin / Tel. 02 834 5001
palvelupiste@rauma.fi
LIPPUJA MYÖS
OVELTA ENNEN
KONSERTTEJA.
TICKETS ALSO
AVAILABLE AT THE
ENTRANCE PRIOR TO
CONCERTS.
Avoinna / Open
ma/Mon, ke/Wed, to/Thu 9-16,
ti/Tue 9-17, pe/Fri 9-15
KULTTUURISETELIT
CULTURE COUPONS
Hyväksymme lipun oston yhteydessä Smartum Kulttuuri­
setelit ja Tyky-Kuntoseteli+ -setelit.
www.raumanfestivo.fiwww.rauma.fi