Oulun Energian uuden voimalaitoksen

Oulun Energian uuden
voimalaitoksen
ympäristövaikutusten
arviointi
Arto Heikkinen, ÅF-Consult Oy
18.12.2014
1
Sisältö
• Havainnekuvat
• Biojalostamo
• Melu
• Liikenne
• Ilmanlaatu
• Ilmasto
• Vesistö
• Luonnonvarat
Hankevaihtoehdot ja 0VE
 VE1: Toppila 350 MWpa + biojalostamo
 VE2: Laanila 450 MWpa + biojalostamo
 VE3: ei ole enää mukana – kannattamaton
 0VE: ei uutta voimalaitosta ja biojalostamoa, uusia
lämpökeskuksia + Toppila2, sähkö muualla Suomessa
hiililauhdutusvoimalla
VE1 - Havainnekuva
VE2 - Havainnekuva
Biojalostamo
Pyrolyysiöljy
Biohiili
Metanoli, NaOH
-
Savukaasulauhdetta
(NaOH neutralointi)
Lauhdetta, jätevesi
(kuivaus, poltto)
Tervavesi, polttoon
Kts. yllä
Kyllä
Kyllä
Ei, voimalaitoskattilaan
jäännöshiili
Ei
Ei
Ei, hönkä poltetaan
Työllisyys
Ei lisää laitoksella
Ei lisää laitoksella
Jäähdytys
Hiukan
Käytetty lämpö talteen
Lisäaineet
Vedet
Sivuvirrat
Melu
Päästöt ilmaan
Haju
Melu
• Käyntimelu on pääasiassa tasaisena jatkuvaa huminaa
• piippumelu, puhaltimet ja ilmanotto, pumput, muuntajat, polttoaineen ja
raaka-aineen käsittely sekä liikenne
• Jaksottaista tai tilapäistä melua
• Ulospuhallukset, seulonta, lastien purkaus, peruutusäänet
• Melumallinnus
• Käyntimelu ja rekkojen liikennemelu
• Yhteisvaikutustarkastelut
VE1 - melumallinnus
Layout
VE1 - melumallinnus
Nykytila – VE1
VE1 – melu kaavakartalla
Nykytila – VE1 (suuntaa antava tarkkuus)
VE1 - melumallinnus
 Laitosta on mahdollista laajentaa kasvattamatta
äänitasoa lähistön rakennuksilla
 Edellyttää suunnittelua ja meluntorjuntatoimia
nykyisellä laitokselle
 Hankittavien laitteiden melulle tulee asettaa vaatimukset
 Laitteet ja kanavat tulee asentaa laitokselle siten, että rakenteita
käytetään suojana
 Äänekkäät lähteet tulee sijoittaa sisätiloihin
 Nykyinen laitos: ilman sisäänotolle ja savukaasupuhaltimille
vaimentimet, kuorma-autojen puhdistus suljetussa tilassa
VE2 - melumallinnus
• Päivitetty aiemmin tehty Laanilan alueen tehtaiden
meluselvitys, johon lisätty VE2
• Voimalaitoksen ja biojalostamon lähtöarvot samat kuin
VE1:ssä
• Arvioitu, että suuremmalla polttoaineteholla ei ole vaikutusta
prosessimelulähteiden meluisuuteen verrattuna VE1:een
• Liikennettä enemmän kuin VE1:ssä
VE2 - melumallinnus
VE2 - melumallinnus
Nykytila – VE2
Melu - yhteisvaikutus
• Toppilassa lähin muu melulähde on tieliikenne
• Koskelantien asutuksen kannalta tieliikenne merkittävämpi melulähde
kuin VE1 meluntorjuntatoimin
• Laanilassa muita melulähteitä tieliikenne ja muu
teollisuus
• Hankevaihtoehdon melu jää käytännössä teollisuusalueelle
Yhteisvaikutus VE1 - melukartta
VE0 - melu
• Uudet lämpökeskukset selvästi pienempiä kuin
hankevaihtoehdot
• Sijoituspaikkoja ei ole arvioitu
• Suunnittelulla meluhaitat voidaan välttää
Liikenne
Rekka-autokuljetukset, kuljetuskäynnit, kertaa / vuodessa
VE1
VE2
VE0
Bio- ja turvekuljetukset
14 200
20 700
10 600
Kierrätyspolttoaineet
1 600
1 600
-
-
-
660
Biojalostamon raakaaineet
4 700
4 700
-
Biojalostamon tuotteet
2 600
2 600
-
800
1 100
170
24 000
30 700
11 500
Öljy
Tuhkat
Yhteensä
VE1 – pääasiallinen kuljetusreitti
VE1 - liikenne
Suhde kuljetusreitin nykyisiin kokonaisliikennemääriin
Tieosuus
Keskimäärin ajoneuvoja
vuorokaudessa
Nykytila
Kokonais / raskaat
VE1
Suhde
kokonais
Pohjantie, Kemintien
liittymä
35600 / 1550
130 - 220
0,4 – 0,6 %
Kemintie
14700 / 750
130 - 220
0,9 – 1,5 %
Tervahovintie
(KemintieEmäpuuntie)
9200
130 - 220
1,4 - 2,4 %
Tervahovintie
(EmäpuuntieKoskelantie)
4900
130 - 220
2,7 – 4,5 %
VE2 – pääasiallinen kuljetusreitti
VE2 - liikenne
Suhde kuljetusreitin nykyisiin kokonaisliikennemääriin
Tieosuus
Keskimäärin ajoneuvoja
vuorokaudessa
Nykytila
Kokonais / raskaat
VE2
Suhde
kokonais
Pohjantie,
Kemintien liittymä
35600 / 1550
160 - 270
0,4 – 0,8 %
Kuusamontie,
Typpitien risteys
24700 / 1530
160 - 270
0,6 – 1,1 %
9000 / 660
160 - 270
1,8 – 3,0 %
Raitotie
Liikenne
• Hankevaihtoehtojen raskaasta liikenteestä aiheutuva
liikennemäärän kasvu jää tarkasteluilla reiteillä kaikissa
tapauksissa suhteellisen vähäiseksi =>
• Hankevaihtoehtojen vaikutus tieliikenteen lähtömelutasoon jää näin
arvioiden vähäiseksi
• Onnettomuusennuste ei muutu oleellisesti
• 0 VE:ssa kuljetuskerrat oleellisesti vähäisemmät kuin
hanke-VE:ssa, lisäksi hajaantuvat useampaan
kohteeseen
Liikenne
Pölyäminen
• Suljetut autot ja kontit, ovin varustetut
vastaanottohallit
• Rekkojen pesu
• Turpeen käsittelyyn suunnitellut hallit
• Laanilassa asutusta ei ole hankkeen välittömässä
läheisyydessä
• Kuljetuksiin liittyvän pölyämisen vaikutus
lähiympäristöön on vähäistä tai sitä ei ole lainkaan
Raideliikenteen hyödyntäminen
• Toppilaan ei raideyhteyttä – Laanilaan on
• Polttoaineterminaalit rataverkon yhteyteen
• Yksi lastausvaihe lisää
• Kilpailukyky nykyisillä etäisyyksillä – nykyistä
kauempaa tulevat polttoainekuljetukset
25
Ilmanlaatu
• Leviämismallilaskelmat hanke-VE:lle
• Asetusten mukaisilla päästöraja-arvoilla
• Piippu Toppilassa 130 m ja Laanilassa 110 m
• Biojalostamolta ei savukaasupäästöjä
Savukaasupäästöt, t/a
900
Muualla tuotetun sähkön
savukaasupäästöt
800
Savukaasupäästöt
700
Päästö. t/a
600
500
400
300
200
100
0
VE1
VE2
VE0
RIKKIDIOKSIDI
VE1
VE2
VE0
TYPENOKSIDIT
VE1
VE2
HIUKKASET
VE0
Päästöt ilmaan, t/a
VE1
VE2
Toppila 1
Teollisuus ja
energiantuotanto
2010-13
SO2
316
454
525
1768
NOx
359
473
377
2241
40
56
22
121
Hiukkaset
• Hankkeiden liikenteen lähialueen päästöt merkityksettömän pieniä
SO2-pitoisuus
suhde ilmanlaadun terveysvaikutusperusteisiin ohje- ja raja-arvoihin
Hyvä
Tyydyttävä
Välttävä
Huono
Erittäin huono
Laanila
Toppila
120
Raja- tai ohjearvo
100
80
% 60
40
20
8,9
12
4,9
5,7
3,1
1,7
5,3
3,3
5,9
3,1
0
Ohjearvo
99 % tunti
Ohjearvo
2. vrk
Raja-arvo
Vuosi
Raja-arvo
4. vrk
Raja-arvo
25.tunti
NO2/NOx-pitoisuus
suhde ilmanlaadun terveysvaikutusperusteisiin ohje- ja raja-arvoihin
Hyvä
Tyydyttävä
Välttävä
Huono
Erittäin huono
Laanila
Toppila
120
Raja- tai ohjearvo
100
80
% 60
40
20
8,3
6,9
8,2
6,3
5,7
1,0
0,7
5,1
2,1
1,3
0
Ohjearvo
99 % tunti
Ohjearvo
2. vrk
Raja-arvo
Vuosi (NO2)
Raja-arvo
19. tunti
Raja-arvo
Vuosi (NOx)
SO2-pitoisuuden vuosikeskiarvo
Ilmanlaatu
• Epäpuhtauspitoisuudet alittavat selvästi voimassa olevat
terveysvaikutusperusteiset ilman epäpuhtauksia
koskevat ohje- ja raja-arvot sekä
kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi annetut rajaarvot
• Terveyshaittoja ei aiheudu
• Oletetut piipun korkeudet takaavat ilmanlaadun
kannalta riittävän hyvät päästöjen leviämis- ja
laimenemisolosuhteet
Biojalostamon hajupäästöt
• Biojalostamolta ei synny prosessiperäisiä hajupäästöjä
• Kaasujen keräily ja poltto
• Häiriötilanteessa voidaan joutua johtamaan ilmaan
haisevia kaasujakeita
Ilmasto - ominaispäästöt
120
Fossiilinen CO2-päästökerroin, t/TJ
100
80
60
40
20
0
Bio
Kierrätyspolttoaine
Kevyt
polttoöljy
Kivihiili
Jyrsinturve
Ilmasto – CO2-päästöt
600
Fossilinen CO2-päästö, kt/a
500
400
Muualla tuotetun sähkön
CO2-päästöt
300
CO2-päästöt
200
100
0
VE1
VE2
VE0
CO2-päästöt
Raaka- ja polttoaineiden hankinta
Elinkaaren vaihe
CO2-päästölisä,
g/MJ
Turvetuotantoalue
6,84
Varastot
1,48
Työkoneet
1
Kuljetus
Poltto
0,8
105,9
• Hakkeen tuotantoketjusta päästölisäystä 1-2 gCO2/MJ
Vesistöt – VE1 veden otto ja
purku
Vesistöt – VE2 veden otto ja
purku
Vesistöt
• Lämpökuorman suuruusluokka 138 TJ/a (VE1) ja 189
TJ/a (VE2)
• VE2:n jäähdytysvesien leviämistä mallinnettiin
• 0,23 m3/s, lämpötilan nousu 9,7 °C
• Mukana Kemiran jäähdytysvesi 4 m3/s, lämpötilan nousu 4,8 °C
Veden lämpötila pinnassa
Nyky
VE2
Veden lämpötila pohjassa
Nyky
VE2
Vesistöt - vaikutukset
• Laitoksen jäähdytyksissä vesi lämpenee, mutta muuten sen laatu ei muutu
• VE2:n mallinnustulosten perusteella ei merkittäviä eroja purkupaikan
eteläpuoliseen virtauskäyttäytymiseen verrattuna nykytilaan
• Oulujoen pohjassa jäähdytysvesi nostaa pienellä alueella, lähinnä
purkupaikassa, veden lämpötilaa noin kahdella asteella
• Jäähdytysvesi sekoittuu nopeasti joessa ja sen lämmittävä vaikutus on
pääsääntöisesti noin 0,5 astetta
• VE2 sula alue laajenee hiukan, VE1 heikkojen jäiden alue laajenee
• Savukaasulauhduttimen lauhdevesi sekoittuu tehokkaasti jäähdytysveteen
=>Laimenemisen takia esimerkiksi purkuveden ammoniumtyppi- ja
sulfaattipitoisuudet jäävät hyvin alhaisiksi eikä kuormituksella siten
arvioida olevan merkittävää vaikutusta vedenlaatuun tai veden
käyttökelpoisuuteen
Luonnonvarat
Polttoaine,
t/v
Toppila 1
VE1
VE2
VE0
Biomassa
72 000
432 000
594 000
351 500
Turve
242 000
143 000
235 000
62 400
Kierrätyspolttoaine
0
48 000
44 000
0
43
Vaihtoehtojen vertailu
44
Vaihtoehtojen vertailu
45
Vaihtoehtojen vertailu
• VE1:ssä asutus lähempänä
• Melun ja pölyn torjunta
• Riskien hallinta
• Molemmilla paikoilla jo ennestään voimalaitostoimintaa
• Ei oleellisia eroja ympäristövaikutuksissa
• VE1:ssä kohtalaisia maankäytöllisiä vaikutuksia
• Molemmat toteutettavissa ympäristövaikutusten
kannalta