ASEMAKAAVAN SELOSTUS LÄNSI
ASEMAKAAVAN SELOSTUS joka koskee 22.1.2015 päivättyä kaavakarttaa LÄNSI-JORVAKSEN ASEMAKAAVA Pohjois-Jorvaksen asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee kortteleita 3050-3061 sekä niihin liittyviä katu-, puisto- ja maa- ja metsätalousalueita. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat korttelit nnnn-nnnn sekä niihin liittyvät katu-, puisto-, virkistys- ja maa- ja metsätalousalueet. Laatija kaavoitusarkkitehti Kaisa Kilpeläinen, Kirkkonummen kunta, puh: 050-327 3413 Vireilletulo Kuulutus 8.2.2013 Käsittely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Yhdyskuntatekniikan lautakunta 24.1.2013 (§ 3) Tavoitekeskustelu 21.11.2013 (§ 87) Asemakaavaluonnos Yhdyskuntatekniikan lautakunta 22.1.2015 (§ 5) Asemakaavaehdotus Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kunnanhallitus Asemakaavan hyväksyminen Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Hankenumero 35600 Asianumero 271/10.02.03/2012 Piirustusnumero 3170 ja 3171 Länsi-Jorvaksen asemakaava SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ .........................................................................................................................5 1.1 ASEMAKAAVA ....................................................................................................................................... 5 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET .............................................................................................................. 6 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN .................................................................................................... 6 2 LÄHTÖKOHDAT ....................................................................................................................7 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista .......................................................................................................... 7 2.1.1 Alueen yleiskuvaus ................................................................................................................. 7 2.1.2 Luonnonympäristö .................................................................................................................. 9 2.1.3 Rakennettu ympäristö ...........................................................................................................16 2.1.4 Maanomistus ........................................................................................................................25 2.2 Suunnittelutilanne .................................................................................................................................26 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ....................................................................32 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve .........................................................................................................33 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .....................................................................33 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö ...................................................................................................................33 3.3.1 Osalliset ................................................................................................................................33 3.3.2 Vireilletulo .............................................................................................................................34 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ..........................................................................34 3.4 Asemakaavan tavoitteet .......................................................................................................................35 3.4.1 Lähtöaineiston antamat tavoitteet .........................................................................................35 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ..................................................................................35 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS .................................................................................................37 4.1 Kaavan sisältö ......................................................................................................................................37 4.2 Aluevaraukset.......................................................................................................................................39 4.2.1 Korttelialueet .........................................................................................................................39 4.2.2 Virkistysalueet .......................................................................................................................39 4.2.3 Pysäköintialueet ................................................................................................................... 40 4.2.4 Maa- ja metsätalousalueet................................................................................................... 41 4.2.5 Muut alueet .......................................................................................................................... 41 4.3 Kaavan vaikutukset ..............................................................................................................................41 4.3.1 Ympäristövaikutukset............................................................................................................42 4.3.2 Sosiaaliset vaikutukset .........................................................................................................43 4.3.3 Kulttuuriset vaikutukset .........................................................................................................43 4.3.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset .....................................................................................44 4.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset...........................................................................................................44 4.5 Nimistö……………. ..............................................................................................................................44 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .............................................................................................45 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ........................................................................45 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus .......................................................................................................................45 2 Länsi-Jorvaksen asemakaava LUETTELO SELOSTUKSEN LIITTEISTÄ: Liite 1 a) b) Asemakaavan seurantalomake VE1 VE2 Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3 Pienennös kaavakartasta ja -määräyksistä, VE1 ja VE2 Liite 4 Asuinkortteleiden mitoitus, VE1 ja VE2 Liite 5 Katuverkko ja pysäköinti, VE1 ja VE2 Liite 6 Katujen alustavat poikkileikkaukset Liite 7 Kevyen liikenteen verkosto ja polusto, VE1 ja VE2 Liite 8 Julkiset ja kaupalliset palvelut, VE1 ja VE2 Liite 9 Kunnan tonttituotanto, VE1 ja VE2 Liite 10 Asemakaavaluonnoksen suhde yleiskaavaan, VE1 ja VE2 Liite 11 Ote ajantasa-asemakaavasta kaavamääräyksineen Liite 12 a) b) Ote luontoselvityksestä 2014 Luontoarvojen luokitus Suositukset Liite 13 a) b) Ote rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnista 2014 Kartta Kohdeluettelo Liite 14 Ote arkeologisesta inventoinnista 2013 Liite 15 a) b) Ote Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava-alueen meluselvityksestä 2011 Tieliikenteen päiväajan (7-22) keskiäänitaso (LAeq) vuoden 2030/2035 ennustetilanteessa Tieliikenteen yöajan (22-7) keskiäänitaso (LAeq) vuoden 2030/2035 ennustetilanteessa LUETTELO KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALEISTA: - Kirkkonummen kunta- ja palvelustrategia (Kirkkonummen kunta, 2011) - Kirkkonummen palveluverkkoselvitys 2025 (Kirkkonummen kunta, 2011) - Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava (hyväksytty kunnanvaltuustossa 23.5.2014) - Jorvaksen ja Inkilän työpaikka-alueen kehityskuva (WSP Finland Oy, 2007) ja sen kaupalliset palvelut (Tuomas Santasalo Ky, 2007) - Jorvaksen ja Inkilän kaupallinen selvitys (FCG Oy ja Strafica Oy, 2012) - Kirkkonummen linjastosuunnitelma 2013-2017 (HSL, 2011) - Kirkkonummen tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma (Tiehallinto ja Kirkkonummen kunta, 2008) - Kirkkonummen kevytliikenneverkoston ja luontopoluston kehittämisselvitys (Linea Konsultit Oy, 2009) - Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan liikenneselvitys (SITO Oy, 2012) - Jorvaksen liikennepaikan asemajärjestelyjen yleissuunnitelma (Liikennevirasto, 2011) - Jorvaksen luontoselvitys 2012-2013 (Luontotieto Keiron Oy, 2014) - Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt, Uudenmaan liiton julkaisuja E 114 – 2012 (Uudenmaan liitto, 2012) - Kirkkonummi Hvitträsk, kaava-alueen arkeologinen inventointi (Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut, Satu Koivisto 2012) 3 Länsi-Jorvaksen asemakaava - Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema (Sigbritt Backman,1992) - Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, Länsi-Jorvaksen alue (Stadionark. Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson, Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, 2014) - Kirkkonummen historialliset tiet, Yleiskaava (Maunu Häyrynen, 1987) - Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava-alueen meluselvitys (Ramboll, 2011) Kaavan laatija: kaavoitusarkkitehti Kaisa Kilpeläinen puh. 050 327 3413 e-mail: kaisa.kilpelainen@kirkkonummi.fi osoite: Kirkkonummen kunta Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut PL 20, 02401 Kirkkonummi 4 Länsi-Jorvaksen asemakaava 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaava-alueen koko on noin 290 hehtaaria ja siellä asuu tällä hetkellä noin 550 asukasta. Suunnittelualueen eteläosa on pääasiassa vanhaa, väljästi rakennettua pientaloaluetta ja pohjoisosa maa- ja metsätalousaluetta. Alueella on rakennettua kerrosalaa yhteensä noin 2 36000 k-m . Rakenne Asemakaavaluonnokseksi on laadittu kaksi vaihtoehtoa: VE1 ja VE2. Vaihtoehdon VE1 yhdyskuntarakenne on laaja ja asuinrakentamisen mitoitus väljä – vaihtoehdossa VE2 yhdyskuntarakenne on sen sijaan suppea ja asuinrakentamisen mitoitus tiivis. 2 Vaihtoehdossa VE1 on rakentamatonta asumiseen osoitettua kerrosalaa noin 70 000 k-m ja 2 vaihtoehdossa VE2 noin 63 000 k-m , mikä tuo alueelle noin 950-1100 asukasta lisää nykyisel2 lä asumisväljyydellä mitattuna. Kunnan maille tästä sijoittuu vaihtoehdossa VE1 6750 k-m 2 asuinrakennusten korttelialueilla (A), 4900 k-m asuinpientalojen korttelialueilla (AP) ja 88 tont2 tia erillispientalojen korttelialueilla (AO) sekä vaihtoehdossa VE2 6750 k-m A-korttelialueilla ja 46 AO-tonttia. Kummassakin vaihtoehdossa suunnittelualueelle on osoitettu uutta asuinrakentamista pääasiassa nykyisen yhdyskuntarakenteen sisälle suunnittelualueen eteläosaan ja jonkin verran sen ulkopuolelle. Molemmissa vaihtoehdoissa asuinrakennusten (A) ja asuinpientalojen (AP) korttelialueet on sijoitettu kokoojakatujen varsille: vaihtoehdossa VE2 suunnittelualueen eteläosaan ja vaihtoehdossa VE1 myös yhdyskuntarakenteen laajennusosiin pohjoisempana. Kunnan omistamille asuinrakennusten korttelialueille (A) on mahdollista osoittaa erilaista tuettua yhteisöllistä asumistoimintaa. Suunnittelualueen pohjoisosa on säilytetty pääasiassa maa- ja metsätalousalueena samalla, kun sen virkistyskäyttö on mahdollistettu ulkoilun ohjaamistarpeen osoittamisella (MU). Myös pääosa nykyisistä pelloista on säilytetty maisemallisesti arvokkaina peltoalueina (MA) tai maatalousalueina (MT) asuinrakentamisen lisäyksestä huolimatta. Uudet palvelut on osoitettu kummassakin vaihtoehdossa mahdollisimman lähelle pääväylien, Masalantien ja Vanhan Rantatien, risteystä. Yleisten rakennusten korttelialueelle (Y) on mahdollista sijoittaa esim. 7-ryhmäinen päiväkoti ja palvelurakennusten korttelialueelle (P) esim. 400 k-m2:n suuruinen lähikauppa ja kierrätyspiste. Pokrova on merkitty molemmissa vaihtoehdoissa kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Kummassakin vaihtoehdossa suunnittelualue liittyy lännessä nykyiseen katuverkkoon uuden pääväylän, kehätien, kautta, josta esitetään rakennettavaksi vain tien välttämätön alkuosa. Samalla nykyinen Kvisintien läntinen liittymä poistuu, kun Kvisintie muuttuu tältä osin kevyen liikenteen väyläksi. Kokoojakaduiksi on esitetty pääasiassa nykyisiä kaavakatuja ja yksityisteitä. Alueen rakentaminen edellyttää Masalantien, Vanhan Rantatien ja Jorvaksentien välisen risteyksen parantamista esim. kiertoliittymällä asemakaava-alueen ulkopuolella liikenteen sujuvoittamiseksi. Kevyen liikenteen väylät on osoitettu kummassakin vaihtoehdossa siten, että asuinkortteleista pääsee niitä pitkin mahdollisimman sujuvasti palveluiden luo ja joukkoliikennevälineisiin, mikä mahdollistaa autottoman elämäntavan pääosalla alueesta. Kevyen liikenteen väylistä on muodostettu kummassakin vaihtoehdossa sisäkkäisiä, rengasmaisia ja erikokoisia reittejä, jotka tukevat samalla suunnittelualueen virkistyskäyttöä myös yhdyskuntarakenteen sisällä. Suuren Rantatien alkuperäinen linjaus on palautettu Pokrovan kohdalla kevyen liikenteen reittinä. Molemmissa vaihtoehdoissa suunnittelualueen keskiosaan on esitetty yksi iso puisto (VP), johon on keskitetty erilaisia vapaa-ajan toimintoja: urheilukenttä (vu), leikkipuisto (vk) ja palstaviljelyalue (rp). Yhtä pientä lähipuistoa lukuun ottamatta kaikki muut virkistyskäyttöön soveltuvat alueet yhdyskuntarakenteen sisällä on osoitettu lähivirkistysalueiksi (VL). Koirapuistolle (vkp) on esitetty lähivirkistysalueelta kaksi vaihtoehtoista sijaintia. Nk. Keskusmetsän alueelle on esitetty kaksi hieman toisistaan poikkeavaa ulkoilupolustoa, jotka hyödyntävät mahdollisimman paljon jo olemassa olevia yhteyksiä ja jotka koostuvat metsänhoitoon liittyvistä metsäteistä (ajo), ulkoilureiteistä ja ohjeellisista poluista. 5 Länsi-Jorvaksen asemakaava Kaikki luontoselvityksessä esitetyt erittäin tärkeät säilytettävät alueet on merkitty molemmissa vaihtoehdoissa pääosin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueen osiksi (luo), joiden luonnontilaa ei saa muuttaa. Samoin kaikki rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnissa suojeltavaksi suositellut rakennuskohteet esitetään kummassakin vaihtoehdossa suojeltaviksi (sr). Yksityiskohtaisemmat kaavamerkinnät lisätään asemakaavaan kaavaluonnoksen mittakaavan (1:4000) vuoksi vasta ehdotusvaiheessa. Mitoitus Aluetehokkuus on kummassakin vaihtoehdossa sama ea=0.04. Asuinkortteleiden tehokkuus on vaihtoehdossa VE1 e=0.16 ja vaihtoehdossa VE2 e=0.17. Asuinrakentamisen mitoitus perustuu kummassakin vaihtoehdossa 600 metrin maksimikävelyetäisyyteen joukkoliikennevälineisiin (Jorvaksen seisakkeelle tai linja-autoliikenteen nykyisille pysäkeille) vaihtoehdoissa osoitettuja kevyen liikenteen reittejä pitkin. Molemmissa vaihtoehdossa asumisen tiiviys on suurempi jalankulkuvyöhykkeellä kuin sen ulkopuolella sekä rakennuspaikkojen määrällä että tonttitehokkuudella mitattuna. Vaihtoehdossa VE1 jalankulkuvyöhykkeellä sijaitsevat uudet AO-tontit ovat suuruudeltaan noin 2 2 2000 m tai enemmän ja kävelyetäisyyden ulkopuolella noin 2500 m tai enemmän. Vaihtoeh2 2 dossa VE2 vastaavat luvut ovat 1000 m ja 1500 m . Uusia rakennuspaikkoja - asuntoja (as) tai tontteja - on muodostettu em. tonttikokoihin pohjautuvan mitoitustaulukon mukaan. Vaihtoehdossa VE1 tonttitehokkuudet ovat AO-korttelialueilla pääasiassa e=0.10 ja jalankulkuvyöhykkeellä myös e=0.15, kun taas vaihtoehdossa VE2 ne ovat pääasiassa e=0.15 ja jalankulkuvyöhykkeellä myös e=0.20. Vaihtoehdossa VE1 uusilla A- tai AP-korttelialueilla tonttitehokkuudet ovat pääasiassa e=0.20 ja vaihtoehdossa VE2 e=0.30. Kummassakin vaihtoehdossa yhdyskuntarakennetta laajentaviin asuinkortteleihin jalankulkuvyöhykkeen ulkopuolella on kaavataloudellisista syistä johtuen osoitettu korkeampi tonttitehokkuus (e=0.30) ja käytetty pienempää keskimääräistä tonttikokoa (n. 1000 m2) kuin nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistävissä asuinkortteleissa. Maisemallisesti tärkeillä paikoilla, peltoaukeilla tai niiden reunoilla sijaitsevilla ja/tai isoilla tonteilla tonttitehokkuudet ovat kummassakin vaihtoehdossa alempia kuin metsän keskellä sijaitsevilla ja/tai pienillä tonteilla, jotta uudisrakentamisen mittakaava pysyisi sellaisena, että se soveltuu vanhaan kulttuurimaisemaan ja sen väljään rakentamistapaan. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavanmuutokseen ja laajennukseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on hyväksytty yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 24.1.2013 (§ 3). Kaavan vireille tulosta on kuulutettu 8.2.2013. Kunnan nettisivuilla on järjestetty 15.2.-28.3.2013 välisenä aikana paikkatietokysely, jolla alueen asukkailta ja muilta osallisilta on kerätty tietoa alueesta ja näkemyksiä sen kehittämiseksi. Yhdyskuntatekniikan lautakunnassa on käyty kaavan tavoitekeskustelu 21.11.2013 (§ 87). Samassa yhteydessä tarkistettiin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa laajentamalla suunnittelualuetta pohjoiseen. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Voimassa olevan kaavoitusohjelman tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään vuoden 2015 aikana, mutta todennäköisempää on, että kaavan hyväksyminen ajoittuu vuodelle 2016. Asemakaavan toteutusaikataulu on riippuvainen alueen maanomistajista. Kaavoitus- ja investointiohjelmassa arvioidaan, että alueen kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen ajoittuvat vuosille 2016-2018 ja että talorakentaminen alkaa vuonna 2017. Kunnan tonttien myynti ajoittuu alustavan myyntiaikataulun mukaan vuosille 2018-2019, jolloin talorakentaminen kunnan tonteilla alkaisi vuonna 2020. 6 Länsi-Jorvaksen asemakaava 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee länsiradan varressa Kirkkonummen kuntakeskuksen ja Masalan välillä. Jorvaksen rautatieasema on suunnittelualueelta kävelyetäisyyden päässä. Kantatien 51 ja Kehä III:n liittymään on alueelta pari, kolme kilometriä. Suunnittelualue rajoittuu kaakossa länsirataan ja Masalantiehen, lounaassa Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavan rajaan, luoteessa Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavan rajaan sekä koillisessa Masalan osayleiskaavan rajaan, joka on samalla Pohjois-Jorvaksen I asemakaavan raja ja Kvisin kylänraja. Suunnittelualue on kooltaan noin 286 hehtaaria. Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaava Masalan osayleiskaava LÄNSIJORVAKSEN ASEMAKAAVAALUE Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaava Masalantie ja rautatie 1 km Kuva 1. Asemakaava-alueen eli suunnittelualueen rajaus. Suunnittelualueen eteläosa on pääasiassa vanhaa, väljästi rakennettua pientaloaluetta, jossa asuu noin 550 asukasta; pohjoisosa on maa- ja metsätalousaluetta. Alueella on rakennettua ker2 rosalaa yhteensä noin 36 000 k-m . Alueen asutus on rakentunut vähitellen eri aikakausina samalla, kun alueen peltoala on pienentynyt. Kvisintien varrella sijaitseva vanha kantatila Stor-Kvis harjoittaa kuitenkin edelleen aktiivista maa- ja metsätaloutta. Työpaikkoja alueella ei ole juuri lainkaan. Suunnittelualue tukeutuu tällä hetkellä palveluiden osalta Masalaan ja kuntakeskukseen. 7 Länsi-Jorvaksen asemakaava Kuva 2. Peruskartta vuodelta 1960. Keltaiset alueet ovat peltoalueita. Stor-Kvisin tila on merkitty mustalla ympyrällä. Kuva 3. Peruskartta vuodelta 2013. Keltaiset alueet ovat peltoalueita. Stor-Kvisin tila on merkitty mustalla ympyrällä. 8 Länsi-Jorvaksen asemakaava 2.1.2 Luonnonympäristö Yleiskuvaus Alueen luonnolle on tunnusomaista pienipiirteiset maastonmuodot, jossa rikkonaiset kalliomäet ja vetisemmät notkelmat vaihtelevat tiheään. Alueen korkeuserot eivät kuitenkaan ole suuret. Alueen maaperä vaihtelee vastaavasti lähinnä kallion ja saven välillä; pääasiassa maaperä on kuitenkin kalliota. Luontoa vallitsevat metsäiset luontotyypit, lähinnä erilaiset kangasmetsät. Niistä yli puolet on hoidettua talousmetsää. Lähes kaikki alueen suot on ojitettu, koska osassa suunnittelualuetta harjoitetaan ammattimaista maanviljelystä ja metsätaloutta. Vesistöjä on alueella vähän; suurin on Pokrovan länsipuolella sijaitseva patolampi. Pienistä virtavesistä vain lyhyitä jaksoja on säilynyt luonnontilaisina. Alueen kulttuurihistoria näkyy vanhoina asuinpaikkoina, joista kertovat rakennusten kivijalat sekä puutarhalajiston esiintyminen. Erityisesti alueen pohjoisosa eli nk. Keskusmetsän alue tarjoaa hyvät puitteet ulkoiluun ja virkistykseen eri vuodenaikoina. KESKUSMETSÄ Kuva 4. Ilmakuva kaava-alueesta 2013 (HSY). Alueelta on tehty vuosina 2012-2014 luontoselvitys. Luontoselvityksen on laatinut kunnan tilaamana Luontotieto Keiron Oy. Selvitysalue oli kooltaan 430 hehtaaria eli puolitoistakertainen kaavan suunnittelualueeseen verrattuna. Ote luontoselvityksen sisältämästä luontoarvojen luokituksesta ja suosituksista on kaavaselostuksen liitteenä 12. Pinnanmuodostus, maaperä, rakennettavuus Suunnittelualueen korkein kohta, yli +47 metriä merenpinnan yläpuolella, sijaitsee alueen länsiosassa kallioisella selänteellä. Suunnittelualue laskee alimmillaan alle +5 mpy Gillobackaträsketiin johtavan ojan varrella suunnittelualueen eteläosassa. Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa kalliota ja moreenia, mutta savimaata esiintyy myös lähes yhtä runsaasti. Kallioista iso osa on avokallioita erityisesti suunnittelualueen länsiosassa, jossa kallioalueet ovat laajoja, yhtenäisiä ja jyrkkärinteisiä. Kunta ei ole teettänyt alueelta rakennettavuusselvityksiä, joten esim. savikerrosten syvyydestä ei ole toistaiseksi olemassa tutkittua tietoa. 9 Länsi-Jorvaksen asemakaava Kuva 5. Suunnittelualueen maaperäkartta, jossa mustalla rajatut alueet ovat avokallioita. Maisemarakenne Suunnittelualue sijoittuu Kirkkonummen keskivyöhykkeen savitasankojen alueelle. Kyseiselle keskivyöhykkeen suurmaisemalle on ominaista laajat muinaista merenpohjaa olevat savitasangot, joiden reunoilla ja välissä kohoaa laakeita moreenimäkiä ja kalliopaljastumia. Kuva 6. Suunnittelualueen asema suurmaisemassa. Suunnittelualue kuvassa punaisella ympyrällä. 10 Länsi-Jorvaksen asemakaava Suunnittelualueen maisemarakenteeseen keskeisesti vaikuttava tekijä on sen sijainti Sundet – vesiuoman luoteispuolella sijaitsevan metsäisen selännealueen reunassa. Huomattava osa suunnittelualueesta sijaitsee Sundetin murroslaakson ja metsäisen selänteen väliin jäävälle maastonmuodoiltaan pienipiirteisellä reuna- tai vaihettumisvyöhykkeellä. Sundet on osa suurta lounais-koillissuuntaista kallioperän murroslaaksoa, joka ulottuu Kirkkonummelta Espoon, Vantaan, Tuusulan ja Mäntsälän kautta aina Lahteen saakka. Suurmaiseman suurmuodot noudattavat koko Kirkkonummen keskivyöhykkeen alueella murroslaakson lounais-koillissuuntaa. Jorvaksen alueella tätä suuntaa rikkovat kuitenkin lukuisat pääsuuntaan kohtisuorasti ( luode-kaakko -suuntaisesti) suuntautuneet ja Sundetiin päin laskeutuvat moreenimäkien väliin muodostuneet pienet sivulaaksot. reunavyöhyke metsäinen selänne Sundet ja Sundetin laakso kaava-alueen raja reunavyöhyke Kuva 7. Suurmaiseman osatekijät. (Pohjakartan ote: Maaperän korkokuva, GTK 2000. Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/00) Alueen vanhimmat rakennuspaikat ovat sijoittuneet pääasiassa moreeniselänteiden ja –mäkien lounaaseen ja etelään suuntautuville alarinteille. Pienipiirteinen maasto on mahdollistanut suojaisten pihapiirien muodostumisen samalla kun maaston perustason muodostava savitasanko on tarjonnut mahdollisuuden hyödyntää se maanviljelykseen. Uudempi pientalovaltainen asutus ja maankäyttö on historian saatossa hakeutunut ylemmäksi sivulaaksoja jakaville moreeniselänteille lukuun ottamatta joitakin suurempia rakennushankkeita tai -kokonaisuuksia, jotka on toteutettu lähempänä Sundetin uomaa. Selänteiden lakialueille rakentamisen on mahdollistanut mm. se, ettei uusi asutus ole tarvinnut kytköstä maanviljelykseen. Asuinpaikkojen sijainti on näin ollut vapaammin määrättävissä. Alueen vanhan tiestön rungon muodostaa Suuri Rantatie. Se kulkee suurimman osan matkastaan suunnittelualueen etelä- ja kaakkoisreunaa myöten Vanhan Rantatien, Kvisintien ja Masalantien nimellä. Tien vanhin linjaus seurailee Sundetin laakson ja sen reunalta nousevien moreenimäkien reunaa hakeutuen maaperäolosuhteiltaan otollisimmille maastonkohdille. 11 Länsi-Jorvaksen asemakaava Elinympäristökuviot Selvitysalueen elinympäristöt on rajattu kuvioittain ja luokiteltu kaikkiaan yhdeksään elinympäristöluokkaan: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Niityt ja puoliavoimet pellot Kangasmetsät Lehdot Suot Kalliot ja kalliomänniköt Virtavedet, pienvedet Vanha asuinpaikka Hoidettu pihapiiri Hakkuualueet. Em. elinympäristöluokat sisältävät puolestaan useita erilaisia kasvillisuus- ja luontotyyppejä. Koko selvitysalueelta on rajattu kaikkiaan 115 elinympäristökuviota. Uhanalaiset luontotyypit Luontoselvityksen elinympäristökuvion numero 38, haapalehto, edustaa äärimmäisen uhanalaista luontotyyppiä. Erittäin uhanalaisia luontotyyppejä löytyy seuraavista elinympäristökuvioista: - lehtokorpi (kuvionro 43) kangaskorpi (46) korpi (50) ruohokorpi (79) Rävkärrin niitty (94) Rävkärrin entinen asuinpaikka (95) ja sarakorpi (112). Vaarantuneita luontotyyppejä ovat: - sararäme (kuvionro 10) Rastlösan purolaakso (24) purolaakso (25) Kvisin vanha asuinapaikka (26) tuore lehto (29) Västergårdin purolaakso (53) sarakorpi (92) tuore lehto (93) kangaskorpi (99) puro (105). Luonnonsuojelulain luontotyypit Mahdollisesti luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia luontotyyppejä edustavia kuvioita löytyi selvitysalueelta kaikkiaan viisi kappaletta (kuvionumerot 29, 52, 53, 75 ja 95). Ne ovat kaikki jalopuumetsiköitä, joissa kasvaa vaahteraa. Vesilain luontotyypit Selvitysalueelta ei löytynyt yhtään vesilain tarkoittamaa suojeltua luontotyyppiä. Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt Metsälain 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä löytyi luontoselvityksessä seuraavasti: Purot – elinympäristökuviot 8, 27, 45 ja 110. Rehevät korvet – 24, 69 Lehtolaikut – 19,23, 32, 46, 67, 98 ja 103 Kallio/jyrkänne – 33 Jouto- ja kitumaiden elinympäristöt – 12,32, 35 ja 91 Muut tärkeät elinympäristöt – 14,17, 46, 66, 68, 73, 77, 80, 81, 90, 96, 99, 100, 106 ja 111. 12 Länsi-Jorvaksen asemakaava Metso-ohjelman kohteet Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman METSOn valintakriteerit mahdollisesti täyttäviä kuvioita löytyi selvitysalueelta useita. Kuvioiden todellisen METSO-kelpoisuuden arvioimiseen vaaditaan yksityiskohtaisemmat selvitykset. Luontodirektiivin IV-liitteen eläinlajeille soveltuvat alueet Luonnonsuojelulain 49 § suojelee EU:n luontodirektiivin IV-liitteessä mainitut lajit eli liito-oravan, saukon, lepakon, viitasammakon ja kirjoverkkoperhosen kieltämällä ko. lajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen. Luontoselvityksessä kartoitettiin ainoastaan liito-oravalle soveliaat alueet, joita löytyi Jorvaksen koko selvitysalueelta runsaasti, yhteensä noin 120 hehtaaria. Maastokäyntien yhteydessä lajista tehtiin lisäksi jätöshavaintoja kahdesta eri metsiköstä. Alueelle teki vuosina 2012-2013 liitooravien jätöskartoituksen kunnan ympäristösuojeluyksiköstä ympäristösuunnittelija Merja Puromies, joka havaitsi liito-oravan jätöksiä yhdessä kohteessa. Koska liito-oravan esiintymisestä tehtiin havaintoja, luontoselvityksessä suositellaan, että alueella tehdään liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen rajaukset. Saukosta ei tehty yleispiirteisen luontoselvityksen maastokäyntien yhteydessä havaintoja. Luontoselvityksen mukaan alueella asuva luontoharrastaja on kuitenkin havainnut runsaasti saukon jälkiä Pokrovan patoaltaan yläpuolella sijaitsevan kivisillan läheisyydessä talvella 2012. Luontoselvityksessä kerrotaan, että Jorvaksen selvitysalueelta on tiedossa yksi vanha miehitysaikainen bunkkeri, jossa lepakoita on talvehtinut ainakin vuodesta 2007 lähtien muutamia yksilöitä vuosittain. Kohde tarkastettiin luontoselvityksen yhteydessä talvella 2014 ja sieltä löydettiin neljä horrostavaa pohjanlepakkoa. Luontoselvityksen mukaan lepakoiden esiintyminen on varsin todennäköistä myös mm. Vasikkahaan vanhemman omakotitaloasutuksen ympärillä, Pokrovan luostarin alueella sekä Lillkvisissä. Selvitysalueella sijaitsee lisäksi lepakoille soveltuva autiotalo Vasikkahaassa sekä vanha kivisilta ja sen läheisyydessä romahtanut kellarirakennus, joiden kolot voivat soveltua lepakoiden talvehtimispaikoiksi. Luontoselvityksessä suositellaan, että alueella tehdään erillinen lajikartoitus myös lepakoista, mikäli lepakoille soveltuville alueille kohdistuu muutospaineita. Viitasammakon lisääntymisestä ei ollut mahdollista tehdä loppukesään ja syksyyn ajoittuneilla maastokäynneillä havaintoja. Alueella on joitakin pieniä lampia (Pokrovan länsipuolella sijaitseva patoallas sekä Löfdalantien varressa sijaitsevat kaksi lammikkoa), jotka saattaisivat soveltua viitasammakon kutulammikoiksi. Loppukesään ajoittuneilla maastokäynneillä ei tehty havaintoja myöskään kirjoverkkoperhosesta. Luontoselvityksessä rajattiin kuitenkin kirjoverkkoperhoselle soveltuvia alueita, jotka ovat melko laajoja luontoselvityksen yleispiirteisyyden vuoksi. Luontoarvot Luontoselvityksessä kartoitettujen elinympäristökuvioiden luonnonsuojelullinen arvo on ilmaistu seuraavalla asteikolla: 5 4 3 2 1 0 valtakunnallisesti arvokas kohde maakunnallisesti arvokas kohde paikallisesti erittäin arvokas kohde paikallisesti arvokas kohde joitakin luontoarvoja ei erityisiä luontoarvoja. Liitekartassa 15a on esitetty suunnittelualueen elinympäristökuvioiden numerointi sekä luokitus elinympäristöittäin. Arvokkain elinympäristökuvio on Vasikkahaantien päässä oleva haapalehto (nro 38), jolla on maakunnallista arvoa. Paikallisesti erittäin arvokkaita elinympäristökuvioita ovat - entisen pellon reuna (kuvionro 3) vanha metsä (17) Rastlösan purolaakso (23) Rastlösan puistometsä (24) purolaakso (25) 13 Länsi-Jorvaksen asemakaava - Kvisin asuinpaikka (26) kuusivaltainen metsä (37) haapalehto (38) lehtokorpi (43) kangaskorpi (46) ja korpi (50). Kuva 8. Luontoselvityksen arvokkaimmat kohteet (maakunnallisesti tai paikallisesti erittäin arvokas). Ekologiset yhteydet Luontoselvityksessä suunniteltiin kunnan pitkäaikaisen käytännön mukaisesti selvitysalueen oma ekologinen verkosto sekä selvitysalueen liittyminen alueen ulkopuoliseen laajempaan ekologiseen verkostoon. Tavoitteena on taata luonnon monimuotoisuuden eli monipuolisen lajiston säilyminen kunnan alueella. Ekologisella verkostolla tarkoitetaan aluekokonaisuutta, joka muodostuu eliöiden elinympäristöistä ja niiden välisistä yhteyksistä. Ekologisessa verkostossa luonnon ydinalueita ovat laajat ja yhtenäiset rakentumattomat alueet. Toisaalta pienetkin alueet voivat olla luonnon ydinalueita, jos niillä esiintyy uhanalaisia lajeja tai luontotyyppejä. Ekologisten yhteyksien ansiosta eliölajien kannat eivät eristy toisistaan ja siten häviä. Ekologisen verkoston suunnittelussa noudatettiin seuraavia periaatteita: - Ekologista verkostoa tarkastellaan eri aluetasoilla. Koko kunnan tarkastelussa keskeisiä luonnon ydinalueita ovat laajat metsä- ja kosteikkoalueet, luonnonsuojelualueet ja muut luonnonarvoiltaan arvokkaimmat alueet sekä näiden väliset yhteydet. Kunnan osa-alueiden tasolla tarkastellaan em. alueiden lisäksi myös ko. tasolla tärkeitä metsä- ja kosteikkokokonaisuuksia ja muita luonnonarvoalueita sekä niiden välisiä yhteyksiä. Tavoitteena on säilyttää ekologiset verkostot alueellisesti yhtenäisinä. - Ekologista verkostoa tarkastellaan eri eliölajien näkökulmasta painottaen valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisia, silmälläpidettäviä ja harvinaisia lajeja sekä lajeja, joiden säilyminen on vaarassa kunnan tasolla tai suuressa osassa kuntaa. Lajeille, jotka eivät edellytä yhtenäistä siirtymis- tai levittäytymisaluetta, pyritään vähintäänkin osoittamaan niin lähekkäiset 14 Länsi-Jorvaksen asemakaava elinympäristöalueet, että nämä lajit pystyvät siirtymään ja levittäytymään niiden välillä. Ekologiset yhteydet pyritään suunnittelemaan niin, että ne toimivat myös luonnon ydinalueina osalle eliöstöä. Luontoselvityksessä suositellaan, että maankäytön suunnittelussa säilytetään suurempia luontokokonaisuuksia ja rakennetaan muu alue tiiviimmin kuin että levitettäisiin asutusta laajalti ja siten pirstottaisiin yhtenäiset luontokokonaisuudet pieniksi palasiksi. Luontoselvityksen mukaan muutaman kohteen hävittäminen yhtäällä samalla, kun toisaalla ekologinen verkosto toimivine yhteyksineen pystytään säilyttämään, on hyödyllisempää luonnon kannalta kuin useiden yksittäisten ja eristyvien pienkohteiden säästäminen keskellä kasvavaa taajamaa, sillä tällaiset pienkohteet eivät takaa luontoarvojen ja monipuolisen lajiston säilymistä. Luontoselvityksessä esitetään kuitenkin, että myös pieniä yksittäisiä kohteita on syytä säästää silloin, kun ne sisältävät erityisiä luontoarvoja. Luontoselvityksessä suositellaan, että Vasikkahaan-Inkilän arvokokonaisuus rakentamattomana luonnon ydinalueena säilytetään samoin kuin ekologinen yhteys sieltä Hemträsketin suojelualueelle. Lisäksi suositellaan että ekologisen verkoston käytävämäinen osuus Vasikkahaasta länteen säilytetään rakentamattomana ja riittävän levyisenä metsäalueena, joskin metsäkäytävän poikki voi rakentaa kapean tien tai leventää nykyisiä metsäteitä. Luonnontilaisen kaltaisina säilyneet purouomat tulee luontoselvityksen mukaan pyrkiä säilyttämään riittävine suojavyöhykkeineen. Hulevesien johtamisen vaikutukset tulee myös selvittää, ja hulevesien hallinnassa on syytä käyttää luonnonmukaisia keinoja. Luontoselvityksessä todetaan, että pienvesien huomioiminen edellyttää laajempaa valuma-aluekohtaista tarkastelua, sillä muutokset valuma-alueella vaikuttavat pienvesien laatuun. Hemträsket Inkilä Vasikkahaka Kuva 9. Luontoselvityksen suositukset. Luonnon ydinalueet, säilytettävä arvokokonaisuus ja ekologiset yhteydet. Pinta- ja pohjavesi Suurin osa suunnittelualueesta sijaitsee pintavesien valunnan osalta rannikon välialueella. Suunnittelualueen pohjoisreuna ja pieni alue länsiosassa kuuluu Estbyån valuma-alueeseen. 15 Länsi-Jorvaksen asemakaava Kuva 10. Suunnittelualue ja valuma-alueet. Alueen pääoja lähtee Kvisinpolun päästä koillisen suuntaan, kulkee metsäteiden alitse rummuissa ja kääntyy metsäpellon jälkeen noin 90 astetta kaakkoon ennen laskemistaan Pokrovan patoaltaaseen. Välillä pääoja on luonnontilaisen kaltainen puro. Muut isommat ojat sijaitsevat alueen pohjoisosassa ja laskevat pohjoisen suuntaan. Autioniityntien pohjoispuolella sijaitsee kaksi isohkoa ojitettua aluetta, jotka ovat entisiä peltomaita ja jotka eivät ole yhteydessä alueen muihin pintavesiin. Sama koskee Löfdalantien itäpuolella sijaitsevaa kahta erillistä lammikkoa. Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alue ole vedenhankinnan kannalta tärkeää aluetta. Maa-ja metsätalous Alueella toimii yksi maatila, Stor-Kvis, jossa harjoitetaan ammattimaista maanviljelystä ja metsänhoitoa. Tilalla on pelto- ja metsäalueita myös muualla Kirkkonummella. Alueella on tällä hetkellä ilmakuvan perusteella yksityisessä viljelykäytössä (pellot ja niityt) noin 30 hehtaaria sekä yksityisenä metsätalousmaana noin 130 hehtaaria. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö Suunnittelualueella asui vuoden 2014 lopussa 555 henkilöä. Alueen väestömäärä on kasvanut tasaisesti. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämän yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaan alueen vakituisten asuntojen määrä on kasvanut vuosina 1980-2007 noin sadalla asunnolla. 16 Länsi-Jorvaksen asemakaava Kuvat 11 ja 12. Vakituisten asuntojen määrä vuonna 1980 ja 2012. Suunnittelualueen asukkaiden keski-ikä on 36,6 vuotta. Alueella asuu suhteessa koko väestöön selvästi enemmän kouluikäisiä lapsia ja toisaalta selvästi vähemmän päiväkoti-ikäisiä lapsia kuin koko kunnassa. Työikäisten asukkaiden osuus on suunnilleen sama ja eläkeikäisten asukkaiden osuus täysin sama kuin koko kunnassa. Kuvat 13 ja 14. Suunnittelualueen ja koko kunnan väestön ikäjakauma. Suunnittelualueella asuu suhteellisesti selvästi enemmän ruotsinkielisiä henkilöitä ja vastaavasti vähemmän suomenkielisiä henkilöitä kuin koko kunnassa. Muunkielisten asukkaiden osuus on suunnilleen sama kuin koko kunnassa. Kuvat 15 ja 16. Suunnittelualueen ja koko kunnan väestön kielijakauma. Alueen taloudessa asuu keskimäärin 2,69 henkilöä. Keskimääräinen asumisväljyys alueella on 2 noin 65,9 k-m asukasta kohden. 17 Länsi-Jorvaksen asemakaava Yhdyskuntarakenne Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämän yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaan suunnittelualueen eteläosa on taajama-aluetta. SYKE:n taajamarajaus on Suomen virallinen taajamarajaus, jota Tilastokeskus käyttää tilastoinnissaan. Taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Rajaus on sekä ajallisesti että alueellisesti vertailukelpoinen. Kuva 17. Suunnittelualueen taajama-aste. Suunnittelualue mustalla aluerajauksella. YKR:n yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2010 –aineiston mukaan Länsi-Jorvaksen taajama-alue on joukkoliikennevyöhykettä Masalantien varressa, mutta muutoin autovyöhykettä. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet –aineisto on muodostettu luokittelemalla ja yhdistelemällä yhdyskuntarakenteen seurannan (YKR) 250 x 250 metrin ruutuja jalankulku-, joukkoliikenne ja autovyöhykkeisiin keskustaetäisyyden ja joukkoliikenteen palvelutason perusteella. Joukkoliikennevyöhykkeet kuvaavat joukkoliikenteen tarjontaa ruuhka-aikana, eikä vyöhyke kuvaa joukkoliikenteen todellista käyttöä kyseisellä alueella. Joukkoliikennevyöhykkeellä vuoroväli on 30 minuuttia. Joukkoliikennevyöhyke rajattiin vuorotiheyskriteerit täyttäviltä pysäkeiltä 250 metrin etäisyysvyöhykkeillä bussiliikenteen ja 400 metrin etäisyysvyöhykkeellä raideliikenteen osalta. Taajama-alueet, jotka eivät täytä jalankulku- tai joukkoliikennevyöhykkeiden kriteereitä, muodostavat autovyöhykkeen. 18 Länsi-Jorvaksen asemakaava Kuva 18. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet. Suunnittelualue mustalla aluerajauksella. 1 YKR:n tietojen mukaan suunnittelualueella oli työpaikkoja vuonna 2009 noin 20-30. Alueella ei kuitenkaan ole juuri muita palveluja kuin yksi yksityinen ruotsinkielinen päiväkoti Masalantien pohjoispuolella. Alueen asukkaat tukeutuvatkin niin kunnallisten kuin yksityistenkin palvelujen osalta 2 Kirkkonummen kuntakeskukseen ja Masalaan. Kuva 19. Suunnittelualueen työpaikat. 1 2 YKR 2009. Työpaikat on esitetty 250 m x 250 m ruutuaineistona; tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoon. Länsi-Jorvaksen suunnittelualueen asukkaille järjestetty paikkatietokysely keväällä 2013. 19 Länsi-Jorvaksen asemakaava Alueen virkistyskäyttömahdollisuudet ovat sen sijaan hyvät, joskin niitä heikentää ulkoilureittien puute. Suunnittelualueen eteläosa on erittäin väljästi rakennettua ja alueen pohjoisosa on kokonaan rakentamatonta maastoa. Suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsevat Hemträsketin ja Barkaksen luonnonsuojelualueet. Näille ja koko nk. Keskusmetsän alueelle on mahdollista päästä metsäteitä ja polkuja pitkin. Liikenne Masalantie ja Vanha Rantatie toimivat alueen pääliikenneväylänä. Niiltä erkanevia Vasikkahaantien alkupäätä ja Kvisintietä voi pitää alueen nykyisinä kokoojakatuina. Suunnittelualueen kaikki muut tiet toimivat pituudestaankin huolimatta tonttikatujen tapaan. Alueen liikennemääristä ei ole ajantasaista tietoa. Tekninen huolto Alueen kiinteistöistä noin kolme neljäsosaa on liittynyt vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoon. Osa näistä kiinteistöistä sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Tarkastelualueen nykyinen vesihuoltoverkosto liittyy runkoverkostoon kantatien 51 pohjoispuolella nk. Jorvaksenkolmion alueella. Fortumin kaukolämpöputki kulkee suunnittelualueen poikki Masalantien eteläpuolella. Putkesta ei ole liittymiä suunnittelualueelle. Alueen rakennuskanta 23 Alueella on rakennettua kerrosalaa noin 36 000 k-m . Rakennuskanta on hyvin eri-ikäistä: Vanhimpien rakennusten rakentamisajankohta ajoittuu 1800-luvun puolelle ja uusimmat on rakennettu 2000-luvulla. Uusinta rakennuskanta on asemakaavoitetulla alueella suunnittelualueen itäosassa. Vanhimmat rakennukset sen sijaan sijoittuvat tasaisesti asutetulla alueella. Kuva 20. Rakennuskannan ikä. 3 Tilanne 31.12.2014. 20 Länsi-Jorvaksen asemakaava Pokrovan kirkkoa sekä maatilakeskuksen kuivaamoa lukuun ottamatta koko rakennettu kerrosala on asuinrakennuksissa ja niihin liittyvissä talousrakennuksissa. Alueen asunnoista kolmasosa on yhden asunnon taloja. Näistä sekä paritaloista osa sijaitsee asuinpientalojen korttelialueilla (AP). Rivitaloasuntoja alueella on noin viidesosa koko asuntokannasta. Kuva 21. Suunnittelualueen asuntojakauma asuntotyypeittäin. Rakennettu kulttuuriympäristö, maisema- ja taajamakuva Suunnittelualueella on tehty rakennetun kulttuuriympäristön inventointi kunnan tilaamana vuonna 2014. Laatijana oli Stadionark eli Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson sekä Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy. Ote rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnista on kaavaselostuksen liitteenä 13. Alueen maisemallisena ja hierarkkisena selkärankana toimii edelleen jo 1200-luvulta peräisin oleva Suuri Rantatie, joka tiettävästi varsin hyvin noudattaa vanhaa linjaustaan. 1960-luvulla rakennetun keskusta-alueen kohdalla ja Dannebrogin eteläpuolella tie on pieneltä osalta katkaistu liikenteeltä. Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys ja siksi valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Kvisin- ja Masalantieltä erkanevat pohjoiseen kapeat tonteille johtavat pistotiet. Uusi asutus sijoittuu pääosin metsien ja metsäsaarekkeiden lomaan säilyttäen vanhat viljelyalueet avoimina. Tien varren puustolla ja väljällä rakentamistavalla on ollut vaikutuksensa perinteisen maisemakuvan säilymiselle. Suunnittelualueella ei kuitenkaan sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita tai maakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisemia ja rakennetun ympäristön kohteita. Alueella ei ole myöskään rakennussuojelulain tai rakennusperinnön suojelua koskevan lain nojalla suojeltuja kohteita. Valtaosa alueen rakennuskannasta on 1980-luvulta ja sen jälkeiseltä ajalta. 1980- ja 1990-luvuilla täydennysrakentaminen oli voimakkainta alueen länsiosassa; 2000-luvulla rakentamisen painopiste on siirtynyt itään Vasikkahaantien ympäristöön. Alueella on säilynyt vain yksittäisiä 1800-luvun rakennuksia. Vanhinta 1800-luvun puolivälin rakennuskerrostumaa edustavat Kvisintien varressa Kvisin päärakennus, sivurakennus, ja tilaan kuuluva pieni mökki sekä aivan Masalantien reunassa perinteisen ilmeensä säilyttänyt 1860-luvun paikkeilla rakennettu Sandåsin yksinäistupa. Kvis on keskiajalta peräisin olevan Kvisin kylän kantatila. Pääosa suunnittelualueesta sijoittuu Kvisin kylän alueelle. Suunnittelualueeseen kuuluu lisäksi muista keskiaikaisista kylistä Jorvaksen ja Nägelsin pohjoiskärjet sekä pieni alue Inkilän länsireunasta. 1900-luvun alkupuolen rautatien rakentamisen ja palstoituksen seurauksena syntynyt rakennuskanta muodostaa edelleen Jorvaksen alueella näkyvän ja tunnusomaisen kerrostuman. Alueella on säilynyt edustava joukko rautatienseisakkeen ympärille 1900-luvun alussa rakennettuja huviloita ja asuinrakennuksia. Rakennukset ovat kooltaan yleensä tavanomaisia tai jopa pieniä ja myöhemmin laajennettuja. Oikein suuria huviloita ei alueella Dannebrogin ja puutarhatilojen myöhemmin laajennettujen päärakennusten ohella esiinny. 21 Länsi-Jorvaksen asemakaava 1900-luun alun säilyneet puutarhatilat, Dannebrog, Löfdala ja Rastlösa, muodostavat komean ja laajemmassakin mielessä merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden. 1930-luku näkyy alueella puutarhatilojen kukoistuskautena. Tällöin modernisoitiin mm. Löfdalan ja Rastlösan jugendhuvilat klassismin ja myöhäisfunktionalismin tyylipiirteitä noudattaen. Myös Bergan 1930-luvulla rakennettu asuinrakennus edustaa samoja tyylipiirteitä. Varsinaiset kauppapuutarhojen viljelyalueet ovat jo aikoja sitten kasvaneet umpeen ja laajalti tuhoutuneet, mutta pääosa alueista on edelleen säilynyt rakentamattomana. Huviloiden ympäristössä on aiempaa pelkistyneempinä säilynyt komeita ja lajikkeistoltaan rikkaita puutarhaympäristöjä. Suomen ja Neuvostoliiton välirauhasopimuksen 1944 mukaan Suomi joutui vuokraamaan Neuvostoliitolle Porkkalan alueen merisotilaalliseksi tukikohdaksi viideksikymmeneksi vuodeksi. Myös Jorvaksen alue sisältyi tähän alueeseen. Porkkalan alue palautettiin 26.1.1956. Porkkalan vuokrakausi eli parenteesi merkitsi äkillistä keskeytystä alueen aikaisempaan kehitykseen ja jätti jälkensä sen kulttuurimaisemaan. Vuokra-alueen väestö- ja elinkeinorakenne muuttui täysin. Rakennuksia oli tuhoutunut paljon tai purettu. Myös säilyneistä rakennuksista useat oli päästetty niin huonoon kuntoon, että vielä parenteesin jälkeisinäkin vuosina niitä purettiin runsaasti. Jorvaksessa tilanne oli kuitenkin alueen esikunta-käytöstä johtuen parempi kuin useilla muilla alueilla. Uuden valtatien rakentaminen junaradan ja Gillobackaträsketin väliin 1960-luvulla muodosti merkittävän muutoksen sekä maisemassa että myös liikenteellisesti. Tien rakentaminen merkitsi liikenteen rauhoittumista Jorvaksen keskustassa, kun länteen suuntautuva ohikulkuliikenne ohjautui keskustan ohitse. Jorvaksen uusi keskusta pitkine rivitaloineen on toteutettu tähän liikenteelliseen solmukohtaan Vanhan Jorvaksentien, Masalantien ja uudelleen linjatun Vanhan Rantatien risteyksen tuntumaan. Pitkät nykyilmeeltään toisistaan poikkeavat rivitalot sijoittuvat etäälle toisistaan, mutta ulkoiselta hahmoltaan säilynyt alue muodostaa kuitenkin Kirkkonummen keskustaan lännestä saavuttaessa tunnusomaiseksi muodostuneen porttiaiheen. Avoimen peltoalueen reunaan sijoittuva alue hahmottuu lisäksi maisemallisena kokonaisuutena etelään rautatien ja Jorvaksentien suuntaan. Kirkkonummen Vasikkahaan yhteisöllisen rakentamisen ja itsesuunnittelun hankkeessa kehiteltiin omatoimista rakennuttamista ja asukkaiden omaa suunnittelua 1970-80 –luvuilla. Myös Autioniityntien varteen on viime vuosikymmenien aikana muodostunut uutta suomalaista puuarkkitehtuuria käsittävä ehjä ja kiinnostava kokonaisuus. RASTLÖSAN PUUTARHATILA LÖFDALAN PUUTARHATILA SUUREN RANTATIEN MAISEMA DANNEBROGIN HUVILA JA PUUTARHATILA JORVAKSEN UUSI KYLÄKESKUS Kuva 22. Kulttuuriympäristön aluekokonaisuudet. 22 Länsi-Jorvaksen asemakaava Suunnittelualueelta inventoitiin viisi kulttuuriympäristön aluekokonaisuutta: - Suuren Rantatien maisema Länsi-Jorvaksessa Dannebrogin huvila ja puutarhatila ympäristöineen Rastlösan puutarhatila ympäristöineen Löfdalan puutarhatila ympäristöineen sekä Jorvaksen uusi kyläkeskus. Lisäksi alueelta inventoitiin 38 kulttuuriympäristön kannalta arvokasta rakennuskohdetta, joista osa sisälsi useampia samaan pihapiiriin kuuluvia rakennuksia. Aluekokonaisuuksien ja rakennuskohteiden arvo määräytyy seuraavien arvojen perusteella: 1. Kulttuurihistoriallinen arvo Kulttuurihistoriallinen arvo on laaja käsite jolla halutaan ilmaista että kohteen säilyttäminen aineellisen ja henkisen kulttuuriperinnön ilmentymänä on yhteisön kannalta toivottavaa. Jorvaksen tapauksessa on syytä kiinnittää huomiota erityisesti puutarhakulttuurin merkitykseen. 2. Rakennushistoriallinen arvo Rakennushistoriallinen arvo voi liittyä rakennuksen arkkitehtoniseen eheyteen tai ominaislaatuun, erityiseen rakennustekniseen ratkaisuun tai tiettyä, esimerkiksi paikkakunnan rakennusperinnettä ilmentävään toteutukseen, rakennuksen tyypillisyyteen tai harvinaislaatuun. Rakennuksen erityinen käyttötarkoitus voi myös olla rakennushistoriallisen arvon peruste. 3. Maisemallinen (kaupunkikuvallinen) arvo Rakennetussa ympäristössä merkittävä ja kulttuurimaisemaan vaikuttava tai ympäristökuvaa rikastuttava rakennus/rakennusryhmä, jonka säilyttäminen on maisemanäkymien tai kyläkuvan kannalta toivottavaa. Sekä aluekokonaisuudet että rakennuskohteet on lisäksi arvotettu kolmeen arvoluokkaan, joissa määritellään suojelusuositukset asemakaavoitusta varten. LUOKKA 1 Arvoluokkaan 1 on sisällytetty sellaiset rakennus- ja aluekohteet, jotka on perusteltua säilyttää, koska niillä on erityinen kulttuurihistoriallinen arvo ja todistusvoima, kuten - - Maatilojen asuin- ja talousrakennukset pihapiireineen, jotka ilmentävät vuosisatoja jatkunutta maanviljelykulttuuria ja joiden ominaispiirteet ovat hyvin säilyneet Valtakunnallisesti arvokkaan Suuren Rantatien, ns. Kuninkaantien varrella sijaitsevat kohteet, joiden ominaispiirteet ovat hyvin säilyneet Huvilat ja asuinrakennukset pihapiireineen, jotka edustavat Jorvaksen rautatieseisakkeen ympäristön 1900-luvun alusta alkaen muodostunutta asutusta ja joiden ominaispiirteet ovat hyvin säilyneet Kohteet, jotka ilmentävät Jorvaksen erityistä merkitystä puutarhakulttuurin kannalta laajoine, runsaslajisine puutarhoineen ja 1900-luvun alkupuolella perustettuine kauppapuutarhoineen erityinen rakennushistoriallinen arvo ja merkittävyys, kuten - Porkkalan vuokra-aikaa (1944-56) edeltävältä ajalta säilyneet puurakennukset, jotka edustavat maaseudun tyypillistä rakennusperinnettä ja joiden ominaispiirteet ovat hyvin säilyneet - Porkkalan vuokra-aikaa (1944-56) edeltävältä ajalta säilyneet rakennukset, jotka ilmentävät rakennusajalleen ominaista huvila- tai omakotiarkkitehtuuria ja joiden ominaispiirteet ovat hyvin säilyneet laajennuksista ja muutoksista huolimatta - Kohteet, jotka arkkitehtuurinsa ja / tai puutarhataiteellisen toteutuksensa puolesta ovat erityisenhuomionarvoisia erityiset maisemalliset tai kaupunkikuvalliset arvot, kuten - Maatilojen asuin- ja talousrakennusryhmät pihapiireineen, joiden ympäristö on maatalouden leimaamaa kulttuurimaisemaa - Maisemanäkymien kannalta erityisen merkittävät rakennukset tai rakennusryhmät 23 Länsi-Jorvaksen asemakaava LUOKKA 2 Arvoluokkaan 2 on inventoinnin perusteella luokiteltu sellaiset rakennus- ja aluekohteet, joiden säilyttäminen on toivottavaa, koska kohteilla on kulttuurihistoriallinen arvo, esimerkiksi - Porkkalan vuokra-aikaa (1944-56) edeltävältä ajalta säilyneet kohteet, joiden alkuperäiset ominaispiirteet ovat edelleen tunnistettavissa myöhemmistä muutoksista huolimatta - Valtakunnallisesti arvokkaan Suuren Rantatien, ns. Kuninkaantien varrella sijaitsevat kohteet, joiden säilyttäminen on tielinjan kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta toivottavaa - Jorvaksen rautatieseisakkeen asutuksen tai alueen puutarhakulttuurin historiaa ilmentävä kohde, jonka säilyttäminen on aluekokonaisuuden kannalta toivottavaa rakennushistoriallinen arvo, esimerkiksi - Rakennus on rakennusajalleen tunnusomainen tai tyypillinen; alkuperäiset ominaispiirteet ovat hyvin tunnistettavissa myöhemmistä muutoksista huolimatta maisemalliset tai kaupunkikuvalliset arvot, esimerkiksi - Rakennus on osa kaupunkikuvallista aluekokonaisuutta, jonka ominaispiirteiden säilyttäminen on maisemanäkymien kannalta toivottavaa - Rakennukset tai rakennusryhmät, joiden säilyttäminen on maisemanäkymien kannalta toivottavaa LUOKKA 3 Arvoluokkaan 3 on luokiteltu sellaiset kohteet, jotka inventoinnin perusteella ovat huomionarvoisia tarkastelualueen kulttuurihistorian, rakennushistorian tai maisemakuvan kannalta, mutta joiden suojelulle ei ole erityisiä perusteita. Alueen uudemman vuoden 2000 jälkeen rakennetun, arkkitehtuuriltaan tai esimerkiksi asumisratkaisuiltaan huomionarvoisten kohteiden erityispiirteet suositellaan otettavaksi huomioon kaavoituksen yhteydessä. Niiden varsinainen arvotus tulee ajankohtaiseksi kuitenkin vasta tulevien inventointien yhteydessä. Rakennuskohteista yhdeksän kuuluu luokkaan 1. Muinaismuistot Museoviraston rekisteriportaaliin on alueelta merkitty seuraavat kohteet: Kvis (Qvis), kohde nro 1000009053 kiinteä muinaisjäännös, muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikat, kyläpaikat Jorvaksen vanha vesitorni, kohde nro 1000022603 muu kulttuuriperintökohde, muinaisjäännöstyyppi: työ- ja valmistuspaikat Qvisin keskiaikainen kylätontti sijaitsee Suuren Rantatien, nykyisen Kvisintien pohjois- ja eteläpuolella. Qvisin kylän pohjoispuolinen osa vaikuttaisi tuhoutuneen lähes täysin maansiirtotöiden yhteydessä. Alueella on kuitenkin vielä jäljellä yksi kivistä holvattu maakellari, joka on takaosastaan osittain sortunut. Qvisin kylän eteläpuolisessa osassa Kvisintien eteläpuolella on todennäköisesti edelleen jäljellä keskiaikaisia asutuskerrostumia. Metsäsaarekkeessa on havaittavissa useita rakennuksen jäänteitä. Samoin on nähtävissä yksi korkea kivijalka nykyisen asuinrakennuksen pihalla metsäsaarekkeen itäpuolella. Suunnittelualueella on tehty arkeologinen inventointi kunnan tilaamana vuonna 2012. Laatijana oli tutkija, FM Satu Koivisto Museoviraston arkeologisista kenttäpalveluista. Ote arkeologisesta inventoinnista on kaavaselostuksen liitteenä 14. Inventointi kattoi esihistoriallisten muinaisjäännösten lisäksi historiallisen ajan kohteet. Porkkalan vuokra-ajan (1944-1956) kohteet lukeutuivat myös inventoitavien kohteiden joukkoon, vaikka niillä ei vielä varsinaista muinaisjäännösstatusta ole. Alueelta ei löytynyt inventoinnissa muinaismuistoja, sen sijaan sieltä löytyi kaksi historiallisen ajan kohdetta: Wilhemsberget ja Jorvaksen vanha vesitorni. Wilhelmsberget on mahdollisesti tuliasemana toiminut puolustusvarustus Wilhelmsberget koostuu räjäytyskivikasasta, kaivannosta, hiekkakuopasta sekä poratuista kivipaasista. 24 Länsi-Jorvaksen asemakaava Jorvaksen vanha vesitorni on rakennettu 1920-luvun alussa Elfvingin kartanon tarpeisiin. Vesitorni seisoo edelleen varsin hyväkuntoisena kallion päällä Löfdalantien alkupään pohjoispuolella. Torni toimii nykyään mm. geokätkönä ja graffitiseinänä. Kuva 23. Wilhelmsberget. Kuva 24. Jorvaksen vanha vesitorni. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Masalantien ja Vanha Rantatien varsi on melualuetta. Suunnittelualueelta on tehty Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavoitusta varten meluselvitys vuonna 2011. Ote meluselvityksestä on esitetty kaavaselostuksen liitteessä 18. Selvityksen mukaan sekä päivä- että yöajan ohjearvo ylittyy vuoden 2030/2035 ennustetilanteessa tiehen rajoittuvilla tonteilla. Tonteilla sijaitsevat rakennusmassat rajaavat melualueen kuitenkin pääasiassa rakennusten ja tien väliselle osuudelle. 2.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen suurimmat maanomistajat ovat Kirkkonummen kuntaa lukuun ottamatta lähinnä yksityishenkilöitä. Viisi suurinta maanomistajaa omistaa alueesta hieman yli puolet, loput alueesta on pienmaanomistajien hallussa. 25 Länsi-Jorvaksen asemakaava Kuva 25. Suunnittelualueen kiinteistönjako ja viisi suurinta maanomistajaa (kunnan maanomistus harmaalla). 2.2 Suunnittelutilanne Länsi-Jorvaksen asemakaavahanke kuuluu Kirkkonummen kaavoitusohjelmaan 2015-2019, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 1.9.2014. Kaavahanke perustuu kaavoitusohjelman lisäksi erilaisiin ylemmänasteisiin kaavoihin, jotka jo määrittelevät alueen käyttöä ja ohjaavat sen asemakaavoitusta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on mm. varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka valtioneuvosto on päättänyt 13.11.2008, käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. 2. 3. 4. 5. 6. toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoituvat erityisesti maakuntakaavassa ja yleiskaavassa, joiden ohjausvaikutuksen kautta alueidenkäyttötavoitteet välittyvät asemakaavaan. Suunnittelualuetta koskevat mm. seuraavat tavoitteet aihepiireittäin (ensin yleistavoitteet ja sisennettynä erityistavoitteet): 26 Länsi-Jorvaksen asemakaava 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. - Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. - Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. - Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. - Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. o Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. o Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. o Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. o Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. o Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. o Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. o Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. - Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. - Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisemaalueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. - Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. o Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohti27 Länsi-Jorvaksen asemakaava na. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. o Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattavaa siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. o Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. o Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muualla maankäytöllä. 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. - Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. - Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. o Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. o Alueidenkäytössä on turvattava valtakunnallisesti merkittävien viestintäjärjestelmien tarpeet hyödyntämällä rakennelmien yhteiskäyttöä ja edistämällä maankäytön tehokkuutta. Teleliikenteen mastojen sijoittumisessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemallisten arvojen säilyttämiseen. o Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. 5. Helsingin seudun erityiskysymykset - Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. - Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. o Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. o Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. o Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus. 28 Länsi-Jorvaksen asemakaava Uudenmaan maakuntakaava Vuonna 2007 vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu pääasiassa taajamatoimintojen alueeksi. Alueen pohjoisosaan on osoitettu itä-länsi –suuntainen viheryhteystarve. Alueen eteläosassa kulkee samansuuntaisesti päärata ja sen pohjoispuolella siirtoviemäri. Vanha Kuninkaantie on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi tieksi. Vuonna 2014 voimaan tulleessa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueen rantarataan rajoittuva eteläosa on merkitty tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi. Jorvaksen aseman yhteyteen on esitetty lisäksi liityntäpysäköintipaikka. Kuva 26. Ote Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmästä. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Kirkkonummen yleiskaava 2020 (vahvistettu 13.9.2000). Yleiskaavassa suunnittelualue on pääasiassa pientalovaltaista aluetta (AP). Alueen keskelle on merkitty laajahko lähivirkistysalue (VL) ja yksi suojeltavaksi tarkoitettu rakennuskohde. Alueen lounaisosa on osoitettu maatalousalueeksi (MT) ja pohjoisosa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), jolla on osittain ulkoilun ohjaustarvetta ja/tai ympäristöarvoja (MU). 29 Länsi-Jorvaksen asemakaava Kuva 27. Ote Kirkkonummen yleiskaavasta 2020. Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 Kunta on teettänyt koko kunnan maankäyttöä koskevan kehityskuvan, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 1.9.2014. Kehityskuvan laati Pöyry Finland Oy. Maankäytön kehityskuva on kunnan kehittämistavoitteet sisältävä strateginen suunnitelma, jolla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Kehityskuvalla pyritään pitkän aikavälin linjaratkaisujen tekemiseen yhdyskunnan rakenteellisissa kysymyksissä. Näitä ovat mm. yhdyskuntarakenteen toimivuus, lisärakentamisen sijoittumisperiaatteet, keskus- ja palveluverkon suunnittelu, liikenteen järjestelyt sekä yhdyskunnan viherrakenteen kehittäminen. Suurin osa suunnittelualueesta on kehityskuvassa maankäytön kehittämisen painopistealuetta, ts. taajamatoimintojen vyöhykettä, jolle suurin osa väestöstä, työpaikoista ja palveluista tulee keskittymään (ruskea viivoitus). Suunnittelualueen pohjoisosa on ekologisesti ja virkistyksellisesti tärkeää yhtenäistä metsäaluetta (vihreä viivoitus). Suunnittelualueen länsi- ja pohjoispuolelta kulkee tärkeä viheryhteys Meikon suuntaan. Jorvas on merkitty kehityskuvaan lähipalvelukeskuksena. Kuva 28. Ote Kirkkonummen maankäytön kehityskuvasta 2020. 30 Länsi-Jorvaksen asemakaava Asemakaava Suunnittelualueen itäosassa on voimassa Pohjois-Jorvaksen I asemakaava, joka on vahvistettu vuonna 1999. Siinä suunnittelualueen itäosa on osoitettu pääasiassa erillispientalojen ja asuntorakennusten korttelialueeksi (A sekä AO-1, AO-2 ja AO-3). Loput on merkitty lähinnä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla ulkoilu- ja virkistyskäyttö on otettava huomioon (MU) sekä maa- ja metsätalousalueeksi (M). Lisäksi alueelle on osoitettu kaksi puistoa (VP). Voimassa oleva asemakaava ja sen kaavamerkinnät ovat kaavaselostuksen liitteenä 11. Kuva 29. Ote ajantasa-asemakaavasta. Kirkkonummen rakennusjärjestys Kirkkonummen rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 29.6.2006. Rakennusjärjestys on tullut voimaan kuulutuksen jälkeen 17.9.2008. Muut lähialueen suunnitelmat Jorvaksenmyllyn asemakaavassa, joka astui voimaan vuonna 2014, osoitettiin tarpeelliset tilavaraukset Jorvaksen seisakkeen parantamiselle, liityntäpysäköinnille, Masalantien risteysalueiden liikenneturvallisuuden parantamiselle sekä uusille kaduille ja kevyen liikenteen yhteyksille. Voimassa olevan Kirkkonummen kaavoitusohjelman 2015-2019 mukaan vuonna 2015 alkaa Jorvaksenkolmion asemakaavahanke, joka sijoittuu aivan suunnittelualueen eteläpuolelle. Hanke perustuu Jorvaksen ja Inkilän vuonna 2014 voimaan tulleeseen osayleiskaavaan, jossa alueelle esitetään kaupallisia palveluja. Niiden rakennusoikeus 26 000 k-m2 jakaantuu osayleiskaavan mukaan seuraavasti: - keskustahakuinen erikoiskauppa 10 000 k-m2 vapaa-aika-, virkistys- ja ravitsemuspalvelut 10 000 k-m2 päivittäistavarankauppa 2000 k-m2 ja huoltoasemapalvelut 1000 k-m2. Alueelle saa lisäksi sijoittaa osayleiskaavan mukaan toimisto- ja palvelutyöpaikkoja enintään 20 % toteutuneesta kokonaiskerrosneliömetrimäärästä. 31 Länsi-Jorvaksen asemakaava Vuonna 2017 on määrä alkaa Jorvaksenmyllyn II asemakaavanmuutos, jossa osoitetaan asumista rantaradan ja Masalantien väliin, sekä vuonna 2018 Jorvaksenmyllyn III asemakaavanmuutos, jossa asumista osoitetaan rantaradan ja Sundetin väliin. Jorvaksenmyllyn II asemakaavanmuutos on täydennysrakentamiskaava, jossa huomioidaan alueen olemassa olevat, osin suojeltavat pientalot. Jorvaksenmyllyn III asemakaavanmuutos sijoittuu vanhalle teollisuusalueelle, joka korvataan tehokkaammalla keskusta-asumisella. Sinne voidaan sijoittaa myös liike- ja toimistotilaa sekä palveluja mukaan lukien julkiset palvelut. Molemmat kaava-alueet tukeutuvat kuitenkin Jorvaksenkolmion, Masalan ja kuntakeskuksen palveluihin. Kuva 30. Ote Kirkkonummen kaavoitusohjelmasta. 32 Länsi-Jorvaksen asemakaava 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alue on rakentunut vähitellen pitkän ajan kuluessa pääasiassa suunnittelutarveratkaisuilla ja poikkeamispäätöksillä ilman kokonaisnäkemystä mm. alueen liikenteen järjestämisestä. Myöskään alueen palvelutarvetta ei ole kokonaisvaltaisesti arvioitu. Suurimmat suunnitteluhaasteet liittyvät paitsi liikenteen ja palvelujen järjestämiseen, myös täydennysrakentamisen yhteensovittamiseen nykyisen väljästi rakennetun asutuksen ja alueen virkistyskäytön kanssa. Alueen täydennysrakentamisen tarpeeseen vaikuttaa mm. kunnan ja valtion välinen MALaiesopimus, josta seuraa velvoite vastata Helsingin seudulle kohdistuvaan muuttopaineeseen tietynsuuruisella asuntotarjonnalla vuosittain. Jotta asuntotuotanto olisi ekologisesti mahdollisimman kestävää ja jotta sen hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kunta jatkaa kaavoitusohjelman linjausten mukaisesti keskusta-alueiden ja asemanseutujen kehittämistä sekä suosii kaavoituksessa olemassa olevien asuinalueiden täydennysrakentamista. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Yhdeltä alueen yksityiseltä maanomistajalta on tullut kirjallinen aloite alueen asemakaavoituksen käynnistämiseksi. Länsi-Jorvaksen asemakaavoitus käynnistyy kuitenkin Kirkkonummen kunnan aloitteesta, koska alueella on runsaasti eri maanomistajia ja koska kunnalla on alueella omaa maanomistusta. Länsi-Jorvaksen asemakaavahanke sisältyy Kirkkonummen kaavoitusohjelmaan 2015-2019, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 1.9.2014 (§ 74). Kaavahanke on sisältynyt Kirkkonummen kaavoitusohjelmaan jo vuodesta 2004 lähtien. Tuolloin kaavahankkeen nimenä oli Keski-Jorvaksen asemakaava. Kaavoituksen oli määrä alkaa silloin vuonna 2005 ja asemakaava oli tarkoitus hyväksyä vuonna 2007. Kaavoituksen aloittamista on kuitenkin lykätty tähän saakka muiden kiireellisempien kaavahankkeiden vuoksi. Koska kaavahanke on tullut vireille kunnan aloitteesta ja koska noin puolet suunnittelualueesta on pienmaanomistajien hallussa, kunta ei ole laatinut kaavoituksen käynnistämissopimuksia ennen kaavoituksen aloittamista. Mikäli kaavahankkeen toteuttaminen tuo alueen maanomistajille merkittävää taloudellista hyötyä, kunta solmii heidän kanssaan maankäyttösopimukset ennen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymistä kunnanvaltuustossa. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti suunnittelun alkuvaiheessa määritellään kaavan osalliset. Osallisia ovat suunnittelualueen maanomistajat sekä ne, joiden työntekoon tai muihin oloihin asemakaavan muutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavanmuutoksen osallisia ovat mm.: Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat sekä rakennusten omistajat Suunnittelualueella toimivat ja lähialueen yritykset - Fingrid Oyj - Caruna Espoo Oy - Fortum Power and Heat Oy - Elisa Oyj - TeliaSonera Finland Oyj - DNA Oy - Gasum Oy Ab - Pohjolan Voima Oy - VR-Yhtymä Oy - Oy VR-Rata Oy 33 Länsi-Jorvaksen asemakaava Alueella toimivat yhdistykset ja muut yhteisöt - Jorvaksen kyläyhdistys ry - Kirkkonummen Pienkiinteistöyhdistys ry - Kyrkslätts Hembygdsförening rf - Mellersta Kyrkslätts ungdomsförening rf - Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry - Kyrklätts Natur och Miljö rf - Kirkkonummen yrittäjät ry - Nylands Svenska producentförbund, Kyrkslätts lokalavdelning - MTK-Uusimaa - Eteläinen metsäreviiri Oy - Metsäkeskus Rannikko - Kvisin tiekunta - Löfdala väglag - Autioniityntien tiekunta - vammaisneuvosto - vanhusneuvosto Asemakaavamuutokseen liittyvät viranomaistahot - Kirkkonummen kunta: rakennusvalvonta, kuntatekniikka, ympäristönsuojelu, vesihuoltolaitos, sivistys-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja maatalouselinkeinotoimi sekä nimistötoimikunta - Espoon seudun ympäristöterveys - HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymä - HSL Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymä - Liikennevirasto - Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus - Länsi-Uudenmaan poliisilaitos - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo - Museovirasto - Kirkkonummen riistanhoitoyhdistys - Uudenmaan riistanhoitopiiri - Uudenmaan liitto. 3.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutos ja laajennus on tullut vireille 8.2.2013 julkaistulla kuulutuksella kunnan ilmoituslehdissä Kirkkonummen Sanomissa ja Västra Nylandissa sekä kunnan virallisella ilmoitustaululla. Vireille tulosta on ilmoitettu myös kunnan kotisivuilla osoitteessa www.kirkkonummi.fi. Vireille tulosta on lisäksi ilmoitettu kirjeitse suunnittelualueen maanomistajille sekä niille, joiden omistamat kiinteistöt rajautuvat suunnittelualueeseen. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavanmuutokseen ja laajennukseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on hyväksytty yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 24.1.2013 (§ 3). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on kuulutettu samaan aikaan kuin kaavan vireille tulosta sekä ilmoitettu suunnittelualueen ja siihen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajille samassa kirjeessä, jossa heille on kerrottu vireille tulosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on edelleen nähtävissä kunnan internet-sivuilla ja kunnanvirastossa. Kunnan nettisivuilla on järjestetty 15.2.-28.3.2013 välisenä aikana paikkatietokysely, jolla alueen asukkailta ja muilta osallisilta on kerätty tietoa alueesta ja näkemyksiä sen kehittämiseksi. Paikkatietokyselyyn on ollut mahdollista vastata esimerkiksi kunnan pääkirjastossa sekä Veikkolan ja Masalan kirjastoissa. Yhdyskuntatekniikan lautakunnassa on käyty kaavan tavoitekeskustelu 21.11.2013 (§ 87). Samassa yhteydessä tarkistettiin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa laajentamalla suunnittelualuetta pohjoiseen. Suunnittelualueen laajentamisesta tiedotettiin kaavan uusille osallisille kirjeitse. 34 Länsi-Jorvaksen asemakaava Asemakaavaluonnos, joka sisältää kaksi vaihtoehtoa, käsitellään yhdyskuntatekniikan lautakunnassa. Lautakunta asettaa asemakaavaluonnoksen valmisteluaineiston kanssa julkisesti nähtäville kunnanvirastossa ja kunnan kirjastoissa 30 päivän ajaksi. Nähtävilläolon aikana järjestetään asemakaavaluonnosta koskeva asukastilaisuus, jossa kaavan osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä. Asukastilaisuudesta tehdään muistio. Mielipiteitä voi jättää myös kirjallisesti sähköpostilla tai kirjeellä ja ne voi osoittaa joko suoraan kaavoittajalle tai yhdyskuntatekniikan lautakunnalle. Asemakaavaluonnoksen nähtävilläolosta ja asukastilaisuudesta ilmoitetaan kuulutuksella Kirkkonummen sanomissa ja Västra Nylandissa sekä kunnan virallisella ilmoitustaululla. Asemakaavaluonnoksesta pyydetään lisäksi lausunnot ao. viranomaisilta ja yhdistyksiltä. Kun kaavoittaja on työstänyt kaavaluonnoksesta kaavaehdotuksen mielipiteinä ja lausuntoina saadun palautteen pohjalta, asemakaavaehdotus sekä vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin käsitellään ensin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ja sen jälkeen kunnanhallituksessa. Samalla kunnanhallitus asettaa asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville kunnanvirastossa ja kunnan kirjastoissa 30 päivän ajaksi. Nähtävilläolon aikana osalliset voivat jättää asemakaavaehdotuksesta kirjallisia muistutuksia kunnanhallitukselle. Asemakaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksella Kirkkonummen sanomissa, Västra Nylandissa ja kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä kirjeillä suunnittelualueen ja suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajille. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lisäksi lausunnot ao. viranomaisilta ja yhdistyksiltä. Kun kaavoittaja on tehnyt kaavaehdotukseen tarkistuksia muistutuksina ja lausuntoina saadun palautteen pohjalta, lopullinen asemakaava sekä vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin käsitellään ensin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ja sitten kunnanhallituksessa. Asemakaavan ja vastineet hyväksyy lopulta kunnanvaltuusto. Mikäli kaavoittaja tekee kaavaehdotukseen oleellisia muutoksia vielä kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen, kaavaehdotus asetetaan uudestaan julkisesti nähtäville ja viedään vasta sen jälkeen em. yhdyskuntatekniikan lautakunnan, kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyihin. Kaavan hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Kirkkonummen sanomissa, Västra Nylandissa ja kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoitetaan kirjeitse niille, jotka ovat sitä muistutuksissa kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollista tehdä valitus Helsingin hallinto-oikeuteen. 3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 Lähtöaineiston antamat tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Jorvaksen nykyisen pientalovaltaisen asuinalueen täydennysrakentaminen ja laajentaminen, alueen liikenneturvallisuuden parantaminen sekä tarvittaessa kunnallisten palvelujen sijoittuminen alueelle siten, että samalla turvataan alueen virkistyskäyttö sekä maa- ja metsätalouden harjoittaminen alueella. Kaavoituksen tavoitteena on lisäksi ajantasaistaa Pohjois-Jorvaksen I asemakaavaa. Kaavoitusohjelman mukaan tavoitteena on, että kaavahanke tuo alueelle arviolta 125-150 uutta asuntoa sekä n. 400 uutta asukasta ja että kaavahanke lisää kunnan tonttitarjontaa n. 40 AOtontilla. 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Yhdyskuntatekniikan lautakunta antoi seuraavia tavoitteita kaavasuunnittelulle tavoitekeskustelussaan 21.11.2013: - Virkistysalueet tulee keskittää laajemmiksi kokonaisuuksiksi Keskusmetsään tukeutuen. - Länsi-Jorvaksen asemakaavassa asemanseutujen tiivistämistavoite tarkoittaa tiiviimpää rakentamista aseman läheisyydessä ja väljempää rakentamista kauempana. - Katuja suunniteltaessa ja rakennettaessa tulee käyttää mahdollisimman paljon hyväksi jo olemassaolevia liikenneyhteyksiä. Alueen asukkaille järjestetyn paikkatietokyselyn vastauksista nousi esiin viidenlaisia toiveita: 1 Monipuolinen palvelurakenne: Vastaajat toivoivat, että alueen palvelutarjonta paranee ja monipuolistuu erityisesti lapsiperheiden osalta riittävällä päiväkotien ja koulujen määrällä. 35 Länsi-Jorvaksen asemakaava Myös monipuolisempia kaupallisia palveluja ja viheralueisiin kohdentuvia palveluita toivottiin. 2 Pientalopainotteinen rakennuskanta: Vastauksissa painottui toive säilyttää alue pientalovaltaisena. Myös isoja tontteja (2000-2500 m2) toivottiin. 3 Kulttuuri- ja luonnonympäristö: Vastaajat arvostavat alueen perinteistä maaseutuympäristöä, joka lisää heidän mielestään alueen houkuttelevuutta, ja ovat huolissaan sen rikkoutumisesta alueen täydennysrakentamisessa. Toisaalta vastaajat näkevät alueen tiivistämisen todennäköisenä jo olemassa olevien hyvien kulkuyhteyksien tähden. 4 Sosiaalinen rakenne: Jorvas koetaan lapsiperheille sopivana alueena. Alueelle toivotaan lapsiperheitä myös lisää, samoin kylämäistä tunnelmaa. 5 Hyvät kulkuyhteydet: Jorvaksen etuna pidetään hyviä kulkuyhteyksiä. Vastaajat toivoivat että kulkuyhteyksien laatuun ja määrään kiinnitetään myös jatkossa huomiota. Lisäksi suunnittelun aikana on tullut esille tarve laajentaa suunnittelualuetta pohjoiseen, jotta Länsi-Jorvaksen asemakaavalla saadaan katettua loput nk. keskusmetsän alueesta, jota Kuntakeskuksen 1. vaiheen, Gesterbyn ja Sepänkylän sekä Masalan osayleiskaavat eivät kata. Suunnittelun aikana on noussut esiin tarve laajentaa suunnittelualuetta myös länteen, jotta suunnittelualueelta saadaan liikenneyhteys uuden kehätien kautta Vanhalle Rantatielle, Kvisintie merkityksi kokonaisuudessaan kaavaan sekä Kvisinpolku rakennettua kaduksi kaavataloudellisesti kannattavalla tavalla asuintontteja lisäämällä. Suunnittelualuetta on lisäksi pienennetty eteläosastaan Kvisintien itäisen liittymän ja Löfdalantien liittymän välisellä osuudella siten, että Vanha Rantatie ja Masalantie risteysjärjestelyineen ja teiden eteläpuoli on jätetty ratkaistavaksi Jorvaksenkolmion ja Jorvaksenmyllyn asemakaavoissa. Kuva 31. Suunnittelualueen muuttuminen kaavoituksen aikana. 36 Länsi-Jorvaksen asemakaava 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan sisältö Asemakaavaluonnokseksi on laadittu kaksi vaihtoehtoa: VE1 ja VE2. Vaihtoehdon VE1 asukasmäärä on vajaan kymmenesosan suurempi kuin vaihtoehdossa VE2. Vaihtoehdon VE1 yhdyskuntarakenne on laaja ja asuinrakentamisen mitoitus väljä – vaihtoehdossa VE2 yhdyskuntarakenne on sen sijaan suppea ja asuinrakentamisen mitoitus tiivis. Aluetehokkuus on kuitenkin kummassakin vaihtoehdossa sama ea=0.04. Eri vaihtoehtojen laatimisella on kaksi tarkoitusta. Ensimmäinen on havainnollistaa kaavoituksessa tehtävien suunnitteluvalintojen vaikutuksia. Mikäli alueelle halutaan lisää palveluita, se tarkoittaa että alueelle tarvitaan lisää palveluiden käyttäjiä eli asukkaita. Asukasmäärän kasvu tarkoittaa puolestaan sitä, että alueelle tulee lisää liikennettä, jolle tarvitaan uusia tai levennettyjä katuja ja kevyen liikenteen väyliä. Asukasmäärän lisääminen tarkoittaa myös rakentamattomien, virkistykseen tai maa- ja metsätalouteen käytettyjen alueiden vähenemistä. Toinen vaihtoehtojen tarkoitus on tuoda näkyviin täydennysrakentamiseen liittyvää ristiriitaista tavoitteenasettelua, jossa tyypillisesti osa kaavan osallisista haluaa pitää olemassa olevan asuinalueen yhtä väljänä kuin se on kaavoituksen alkaessa ja toisaalta osa haluaa kiinteistöilleen lisää rakennuspaikkoja joko jälkeläisilleen tai myytäväksi. Samoin kaikki osalliset haluavat yleensä alueelle lisää palveluja, muttei välttämättä aina naapuritontille tai jos se edellyttää alueen tiivistämistä lähiympäristössä. Sama koskee kadunrakentamista, koska olemassa olevien kapeiden yksityisteiden muuttaminen turvallisemmiksi kokoojakaduiksi, joissa on varattu tila jalankulkijoita ja pyöräilijöitä varten, vie usein osan asutuista asuintonteista ja niiden vanhoista istutuksista. Erilaiset ja keskenään ristiriitaiset tavoitteet ovat luonnollinen osa kaavoitusta. Erilaisten kaavaluonnosvaihtoehtojen tehtävä onkin vain saada kaavan osalliset näkemään omien tavoitteidensa vaikutukset, ymmärtämään toistensa tavoitteita ja hyväksymään sen, että kaavoitus on aina jonkinasteisten kompromissien tekoa erilaisten tavoitteiden sekä hyödyllisten ja haitallisten vaikutusten välillä. Rakenne Kummassakin vaihtoehdossa suunnittelualueelle on osoitettu uutta asuinrakentamista pääasiassa nykyisen yhdyskuntarakenteen sisälle suunnittelualueen eteläosaan ja jonkin verran sen ulkopuolelle. Vaihtoehdossa VE1 uutta asuinrakentamista on vähemmän nykyisen yhdyskuntarakenteen sisällä ja enemmän sen ulkopuolella kuin vaihtoehdossa VE2. Suunnittelualueen pohjoisosa on säilytetty pääasiassa maa- ja metsätalousalueena samalla kun sen virkistyskäyttö on mahdollistettu. Myös pääosa nykyisistä pelloista suunnittelualueen eteläosassa on säilytetty asuinrakentamisen lisäyksestä huolimatta. Uudet palvelut on osoitettu mahdollisimman lähelle pääväylien, Masalantien ja Vanhan Rantatien risteystä. Suunnittelualueen ja sen lähialueen palvelut on esitetty kaavaselostuksen liitteessä 8. Kummassakin vaihtoehdossa suunnittelualue liittyy lännessä nykyiseen katuverkkoon uuden pääväylän, kehätien, kautta, josta esitetään rakennettavaksi vain tien välttämätön alkuosa. Samalla kummassakin vaihtoehdossa nykyinen Kvisintien läntinen liittymä poistuu, kun Kvisintie muuttuu tältä osin kevyen liikenteen väyläksi. Pääväylistä haarautuu lähinnä pistomaisia kokoojakatuja, jotka välittävät liikennettä pääväylien ja tonttikatujen välillä. Kokoojakaduiksi on esitetty pääasiassa nykyisiä kaavakatuja ja yksityisteitä. Vaihtoehdossa VE1 kokoojakatuja ovat Kvisintie, Kvisin tilan kohdalta erkaneva uusi kokoojakatu, Löfdalantie ja Autioniityntien alkuosa sekä Vasikkahaantie. Vaihtoehdossa VE2 kokoojakatuja ovat em. lisäksi Bengt Schalinin tie ja Autioniityntien loppuosa, mikä mahdollistaa asutuksen tiivistämisen ko. katujen varsilla. Lisäksi vaihtoehdossa VE2 Kvisintiellä on liittymä Vanhalle Rantatielle, kun taas uudella kokoojakadulla ei ole. Asemakaavaluonnoksen katuverkko on esitetty liitteessä 5 sekä kokooja- ja tonttikatujen alustavat poikkileikkaukset liitteessä 6. Lopulliset katualueiden tilavaraukset selviävät katujen ja pysäköinnin yleissuunnitelmassa, jossa määritellään mm. kadunrakentamisen edellyttämät maamassojen leikkaukset. Kunta teettää katujen ja pysäköinnin yleissuunnitelman asemakaavaehdotuksen nähtäville tuloon mennessä. 37 Länsi-Jorvaksen asemakaava Kevyen liikenteen väylät on osoitettu kummassakin vaihtoehdossa siten, että asuinkortteleista pääsee niitä pitkin mahdollisimman sujuvasti palveluiden luo ja joukkoliikennevälineisiin, mikä mahdollistaa autottoman elämäntavan ainakin suunnittelualueen jalankulkuvyöhykkeellä (enintään 600 metrin etäisyys joukkoliikennevälineistä) eli pääosalla suunnittelualueesta. Kevyen liikenteen väylistä on muodostettu kummassakin vaihtoehdossa sisäkkäisiä, rengasmaisia ja erikokoisia reittejä, jotka tukevat samalla alueen virkistyskäyttöä yhdyskuntarakenteen sisällä. Suuren Rantatien alkuperäinen linjaus on palautettu Pokrovan kohdalla kevyen liikenteen reittinä. Kevyen liikenteen verkosto ja polusto on esitetty kaavaselostuksen liitteessä 7. Mitoitus Kummassakin vaihtoehdossa asuinrakentamisen mitoitus perustuu 600 metrin maksimikävely4 etäisyyteen joukkoliikennevälineisiin . Kävelyetäisyys on mitattu kaavaluonnosvaihtoehdossa osoitettuja kevyen liikenteen reittejä pitkin. Joukkoliikennevälineillä tarkoitetaan joko Jorvaksen seisaketta tai linja-autoliikenteen nykyisiä pysäkkejä. Kummassakin vaihtoehdossa asumisen tiiviys on suurempi jalankulkuvyöhykkeellä kuin sen ulkopuolella sekä rakennuspaikkojen määrällä että tonttitehokkuudella mitattuna. Uusia, erillispientalojen korttelialueille (AO) tulevia rakennuspaikkoja – tontteja tai asuntoja (as) – on muodostettu vanhoille kiinteistöille seuraavan mitoitustaulukon mukaisesti (määrät sisältävät nykyiset asuinrakennukset): KÄVELYVYÖHYKKEELLÄ kiinteistön koko (m2) --> asuntojen lukumäärä > 4000 2 > 2000 VE2 2 VE1 > 6000 3 > 3000 3 > 8000 4 > 4000 4 > 10000 5 > 5000 5 KÄVELYVYÖHYKKEEN ULKOPUOLELLA kiinteistön koko (m2) --> asuntojen lukumäärä > 5000 2 > 3000 2 > 7500 3 > 4500 3 > 10000 > 12500 4 5 > 6000 > 7500 4 5 Kuva 32. Asemakaavaluonnosten mitoitustaulukko. Vaihtoehdossa VE1 jalankulkuvyöhykkeellä sijaitsevat uudet tontit ovat suuruudeltaan noin 2000 2 2 m tai enemmän ja vastaavasti kävelyetäisyyden ulkopuolella noin 2500 m tai enemmän. Vaihto2 ehdossa VE2 jalankulkuvyöhykkeellä sijaitsevat uudet tontit ovat suuruudeltaan noin 1000 m tai 2 enemmän ja vastaavasti kävelyetäisyyden ulkopuolella 1500 m tai enemmän. Vaihtoehdossa VE1 tonttitehokkuudet ovat erillispientalojen korttelialueilla pääasiassa e=0.10 ja jalankulkuvyöhykkeellä myös e=0.15, kun taas vaihtoehdossa VE2 ne ovat pääasiassa e=0.15 ja jalankulkuvyöhykkeellä myös e=0.20. Maisemallisesti tärkeillä paikoilla, peltoaukeilla tai niiden reunoilla sijaitsevilla ja/tai isoilla tonteilla tonttitehokkuudet ovat kummassakin vaihtoehdossa alempia kuin metsän keskellä sijaitsevilla ja/tai pienillä tonteilla, jotta uudisrakentamisen mittakaava pysyisi sellaisena, että se soveltuu vanhaan kulttuurimaisemaan ja väljään rakentamistapaan. Vaihtoehdossa VE1 uusilla asuinrakennusten, asuinpientalojen sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueilla tonttitehokkuudet ovat pääasiassa e=0.20, kun taas vaihtoehdossa VE2 ne ovat pääasiassa e=0.30. Rakennetuilla ko. korttelialueilla tonttitehokkuudet ovat kummassakin vaihtoehdossa pääasiassa e=0.20. Poikkeuksen em. mitoitustaulukosta ja tonttitehokkuuksista muodostavat ne kiinteistöt, joiden muoto, rakennettavuus, maastonmuodot, luonnon olosuhteet, olemassa olevat asuinrakennukset, rakennussuojelukohteet, sijainti katuverkkoon nähden tai melutaso estävät rakennuspaikkojen 4 HSL:n joukkoliikenteen suunnitteluohjeen mukaan tavoitteelliset kävelymatkat bussipysäkeille Kirkkonummella vaihtelevat palvelutason mukaan välillä alle 600 m – alle 1200 m. Suunnitteluohje löytyy osoitteesta: https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/suunnitteluohje_4_2012_netti.pdf. 38 Länsi-Jorvaksen asemakaava muodostamisen ekologisesti, toiminnallisesti, esteettisesti tai kaavataloudellisesti järkevällä tavalla. Toisen poikkeuksen em. mitoitustaulukosta ja tonttitehokkuuksista muodostavat ne asuinkorttelit, jotka laajentavat olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta jalankulkuvyöhykkeen ulkopuolella. Mikäli yhdyskuntarakennetta laajennetaan, se kannattaa tehdä mahdollisimman tehokkaasti kaavatalouden vuoksi. Täydennysrakentamisessa ei ole mahdollista päästä yhtä korkeisiin tonttitehokkuuksiin kuin uudisrakentamisessa esim. liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden tai asuinviihtyvyyden siitä kärsimättä. Kummassakin vaihtoehdossa yhdyskuntarakennetta laajentaviin asuinkortteleihin jalankulkuvyöhykkeen ulkopuolella on siksi osoitettu korkeampi tonttitehokkuus 2 (e=0.30) ja käytetty pienempää keskimääräistä tonttikokoa (n. 1000 m ) kuin nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistävissä asuinkortteleissa. Asuinkortteleiden tehokkuus on vaihtoehdossa VE1 e=0.16 ja vaihtoehdossa VE2 e=0.17. 4.2 Aluevaraukset Aluevarauksiin merkittävät tonttien rakennusalat, julkisivumääräykset, liittymäkiellot, putkivaraukset ja muut yksityiskohtaisemmat kaavamerkinnät lisätään asemakaavaan kaavaluonnoksen mittakaavan (1:4000) vuoksi vasta ehdotusvaiheessa. 4.2.1 Korttelialueet Asuminen Kummassakin vaihtoehdossa uudet asuinrakennusten (A) ja asuinpientalojen (AP) korttelialueet on sijoitettu kokoojakatujen varsille. Vaihtoehdossa VE2 ne sijoittuvat vain suunnittelualueen eteläosan jalankulkuvyöhykkeelle, kun taas vaihtoehdossa VE1 niitä on sijoitettu myös jalankulkuvyöhykkeen ulkopuolelle yhdyskuntarakenteen laajennusosiin. Asuinrakennusten korttelialueille (A), jotka on osoitettu kunnan omistamalle maalle, on mahdollista osoittaa myös erilaista tuettua yhteisöllistä asumistoimintaa. Kummassakin vaihtoehdossa osa A-alueiksi asemakaavoitetuista ja rakennetuista tonteista on muutettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR) toteutuneen tilanteen mukaisesti. Vaihtoehdossa VE1 erillispientalojen korttelialueita (AO) on sijoitettu enemmän nykyisille metsäalueille kuin vaihtoehdossa VE2, jossa niitä on puolestaan sijoitettu enemmän nykyisille peltoalueille vaihtoehtoon VE1 verrattuna. Kaikki rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnissa suojeltavaksi suositellut rakennuskohteet esitetään kummassakin vaihtoehdossa suojeltaviksi (sr). 2 Vaihtoehdossa VE1 alueella on asumiseen osoitettua kerrosalaa yhteensä 105 611 k-m ja vaih2 toehdossa VE2 98 081 k-m . Rakentamatonta asumiseen osoitettua kerrosalaa on vaihtoehdossa 2 2 VE1 noin 70 000 k-m ja vaihtoehdossa VE2 noin 63 000 k-m . Palvelut Pokrova on merkitty kummassakin vaihtoehdossa seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Kummassakin vaihtoehdossa on lisäksi osoitettu yleisten rakennusten korttelialue (Y) Löfdalantien varteen ja palvelurakennusten korttelialue (P) Masalantien varteen. Kummassakin vaihtoehdossa Y-tontille on mahdollista rakentaa esim. seitsemän hoitoryhmän suuruinen päiväkoti, 2 jonka kerrosala voi olla maksimissaan 1600 k-m . Samoin kummassakin vaihtoehdossa on mah2 dollista rakentaa P-tontille esim. enintään 400 k-m :n suuruinen lähikauppa ja kierrätyspiste. 4.2.2 Virkistysalueet Molemmissa vaihtoehdoissa suunnittelualueen keskiosaan Bengt Schalinintien ja Löfdalantien väliin on esitetty yksi iso puisto (VP), johon on keskitetty erilaisia vapaa-ajan toimintoja: urheilukenttä (vu), leikkipuisto (vk) ja palstaviljelyalue (rp). Pokrovan patoallas on merkitty vesialueeksi (w). Lisäksi kummassakin vaihtoehdossa esitetään suunnittelualueen itäosaan yksi pienempi lähipuisto (VP). Ohjeellinen koirapuistoa varten varattu alueen osa (vkp) on osoitettu lähivirkistysalueelle 39 Länsi-Jorvaksen asemakaava suunnittelualueen länsiosaan vaihtoehdossa VE1 ja suunnittelualueen itäosaan vaihtoehdossa VE2. Kaikki muut virkistyskäyttöön soveltuvat alueet yhdyskuntarakenteen sisällä on osoitettu lähivirkistysalueiksi (VL) ja yhdyskuntarakenteen ulkopuolella joko maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) tai maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Vaihtoehdossa VE2 on kuitenkin osoitettu lähivirkistysalueeksi yhdyskuntarakenteen ulkopuolelta suunnittelualueen itäosasta myös sellaiset kiinteistöt, joilla sijaitsee luontoselvityksessä esitettyjä erittäin tärkeitä säilytettäviä alueita. Valtaosa niistä on kunnan omistuksessa. Kaikki luontoselvityksessä esitetyt erittäin tärkeät säilytettävät alueet on merkitty pääosin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueen osiksi (luo), joiden luonnontilaa ei saa muuttaa. Kummassakin vaihtoehdossa on esitetty nk. Keskusmetsän alueelle ulkoilupolusto, joka koostuu metsänhoitoon liittyvistä metsäteistä (ajo), ulkoilureiteistä ja ohjeellisista poluista. Esitetty ulkoilupolusto hyödyntää mahdollisimman paljon jo olemassa olevia yhteyksiä. Vaihtoehdossa VE1 pääulkoilureitti kuntakeskuksen ja Masalan välillä kulkee suunnittelualueella pääasiassa Porkkalan Polku ry:n esittämää linjausta pitkin. Vaihtoehdossa VE2 pääulkoilureitti kulkee etelämpänä, jolloin sitä on mahdollista hyödyntää myös osana suunnittelualueen kevytliikenneverkostoa. Pääulkoilureitiltä on yhteys kummassakin vaihtoehdossa myös Sepänkylän suuntaan pohjoiseen. REITTI SEPÄNKYLÄÄN VE1 VE2 VE1 VE2 Kuva 33. Pääulkoilureitti Kuntakeskuksen ja Masalan välillä vaihtoehdossa VE1 ja VE2 ennen Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavassa esitettyjen uusien asuinalueiden rakentamista. Vaihtoehdossa VE1 virkistysalueiden (VP, VL) yhteenlaskettu pinta-ala on noin 54 hehtaaria ja vaihtoehdossa VE2 noin 73 hehtaaria eli noin kolmannes enemmän kuin vaihtoehdossa VE1. 4.2.3 Pysäköintialueet Kummassakin vaihtoehdossa suunnittelualueelle on osoitettu kymmenen yleistä pysäköintialuetta (LP) vieraspysäköintiä sekä suunnittelualueen virkistyskäyttöön liittyvää pysäköintiä varten. Pysäköintialueiden sijainti ja koko eroavat eri vaihtoehdoissa jonkin verran toisistaan. Myös kokooja- ja tonttikatujen kääntöpaikat on joissakin tapauksissa mitoitettu niin suuriksi, että niihin mahtuu yleistä pysäköintiä. 40 Länsi-Jorvaksen asemakaava Kummassakin vaihtoehdossa on lisäksi merkitty autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) suunnittelualueen keskiosassa sijaitseva alue, joka sisältää eri kiinteistöille kuuluvia autopaikkoja. 4.2.4 Maa- ja metsätalousalueet Vanhan Rantatien varressa sijaitsevat yhtenäiset peltoalueet on osoitettu kummassakin vaihtoehdossa maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi (MA). Vaihtoehdossa VE1 nykyisiä peltoalueita on merkitty maatalousalueiksi (MT) vain hieman enemmän kuin vaihtoehdossa VE2. Maa- ja metsätalousalueissa joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) vaihtoehtojen välinen samansuuntainen ero on vielä pienempi. Ainoastaan vaihtoehdossa VE2 on esitetty maa- ja metsätalousalue jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kaiken kaikkiaan vaihtoehdossa VE1 on maa- ja metsätalouteen käytettävissä olevia alueita (MT, MA, MU, MY) yhteensä noin 122,9 hehtaaria, kun taas vaihtoehdossa VE2 niitä on noin 119,7 hehtaaria eli lähestulkoon saman verran. 4.2.5 Muut alueet Vaihtoehdossa VE1 on esitetty uuden telemaston paikka Vasikkahaantien jatkeen itäpuolelle ja vaihtoehdossa VE2 Kolmenkyläntien päätteen pohjoispuolelle yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueena (ET). Lisäksi Löfdalantien alkupäähän on merkitty suojaviheralue (EV) risteysalueen läheisyyden, jyrkän maaston sekä Jorvaksen vanhan vesitornin vuoksi. 4.3 Kaavan vaikutukset Asemakaavan vaikutuksia on arvioitu ja arvioidaan paitsi itse suunnittelualueella, myös suunnittelualuetta laajemmalla alueella, jossa kaava oletettavasti aiheuttaa muutoksia (ks. karttakuva). Kuva 34. Kaavan vaikutusalue (mustalla katkoviivalla esitetty alue). Arvioinnissa on hyödynnetty ja hyödynnetään kaavaselostuksen alussa mainittua lähtötietoaineistoa (ks. luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaaleista) sekä osallisilta saatua palautetta. 41 Länsi-Jorvaksen asemakaava Asemakaavan vaikutuksia verrataan asemakaavanmuutoksen osalta tilanteeseen, jossa ympäristö olisi rakentunut täysimääräisesti voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Asemakaavan laajennuksen osalta kaavan vaikutuksia verrataan nykytilanteeseen. 4.3.1 Ympäristövaikutukset Vaikutukset ilmastonmuutokseen Kumpikin vaihtoehto vahvistaa ilmastonmuutosta, koska niissä osoitetaan alueelle mm. uutta asumista, uusia palveluja sekä uusia katuja ja kevyen liikenteen reittejä, joiden rakentaminen kuluttaa luonnonvaroja. Vaihtoehdossa VE2 vaikutukset ilmastonmuutokseen ovat kuitenkin pienemmät, koska sen yhdyskuntarakenne on suppeampi ja koska jalankulkuvyöhykkeelle on osoitettu enemmän asumista, mikä vähentää liikkumistarvetta henkilöautolla. Vaikutukset energiatalouteen Kaukolämpöön liittyminen lienee mahdollista, mikäli asuinalueelta löytyy riittävä määrä kiinteistöjä, jotta yhdysputken rakentaminen Masalantien eteläpuolella kulkevasta runkoputkesta asuinalueelle tulee energian toimittajalle taloudellisesti kannattavaksi. Suunnittelualueen tontit ovat isompia kuin Kirkkonummella keskimäärin, joten ainakin isoimmille tonteille on mahdollista rakentaa riittävä määrä maalämpökaivoja rakennusten lämmitykseen. Alue ei ole pohjavesialuetta, joten maalämpökaivojen rakentamiselle ei ole estettä. Aurinkoenergian hyödyntäminen lienee sekin mahdollista mäkisen maaston suojaisilla rinteillä ja peltoaukeiden reunoilla. Asemakaavan vaikutukset energiatalouteen selviävät tarkemmin asemakaavaehdotuksen nähtäville tuloon mennessä. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaihtoehdossa VE1 yhdyskuntarakenne laajenee enemmän kuin vaihtoehdossa VE2 ja vaihtoehdossa VE2 yhdyskuntarakenne tiivistyy enemmän kuin vaihtoehdossa VE1. Perusrakenne on kuitenkin kummassakin samanlainen. Vaikutukset liikenteeseen Kummankin vaihtoehdon toteuttaminen edellyttää asemakaava-alueella uuden kehätien alkupään rakentamista sekä asemakaava-alueen ulkopuolella Masalantien, Vanhan Rantatien ja Vanhan Jorvaksentien liittymän parantamista esimerkiksi kiertoliittymän rakentamisella liikenteen sujuvoittamiseksi. Asemakaavan vaikutukset liikenteeseen selviävät tarkemmin liikenteen toimivuustarkastelusta sekä katujen ja pysäköinnin yleissuunnitelmasta, jonka kunta teettää asemakaavaehdotuksen nähtäville tuloon mennessä. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Alueet, jotka on esitetty luontoselvityksessä hyvin tärkeiksi alueiksi säilyttää, on osoitettu asemakaavassa pääosin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi, joiden luonnontilaa ei saa muuttaa, mikä edistää niiden säilymistä. Lisäksi iso osa alueista, jotka on esitetty luontoselvityksessä tärkeiksi alueiksi säilyttää, on jätetty rakentamisen ulkopuolelle joko lähivirkistysalueeksi (VL) tai maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Sama koskee ekologisia yhteyksiä. Vaihtoehdossa VE2 käytävämäinen yhteys Vasikkahaasta länteen, jota luontoselvityksessä esitettiin suojeltavaksi osana ekologista verkostoa, säilyy leveämpänä. Vaikutukset vesitalouteen Suunnittelualueella sijaitsevat purot ja pääojat sekä Pokrovan patoallas on jätetty kummassakin vaihtoehdossa puisto-, lähivirkistys- tai maa- ja metsätalousalueiden sisään. Asuinkorttelit on suunniteltu siten, että tonttien väliset rajaojat laskevat pääasiassa kortteleista poispäin. Suunnittelualueen tontit ovat niin isoja ja puisto- ja lähivirkistysalueita on niin paljon, että hulevesien imeyttämiselle on tilaa. Katualueet ovat sen sijaan pääasiassa niin kapeita olemassa olevan asutuksen vuoksi, ettei niihin mahdu katujen suuntaisia viherpainanteita tai niitä syvempiä avo-ojia hulevesien imeyttämiseen ja poisjohtamiseen. Asemakaavan vaikutukset vesitalouteen selviävät tarkem42 Länsi-Jorvaksen asemakaava min hulevesien hallintasuunnitelmasta, jonka kunta teettää asemakaavaehdotuksen nähtäville tuloon mennessä. Tekninen huolto Uudisrakentaminen on liitettävissä suunnittelualueelle jo rakennettuihin kunnallisteknisiin verkostoihin. Vaihtoehdossa VE1 kunnallistekniikan verkostoihin liittyy erillispientalojen alueelta useampia talouksia sekä asuinpientalojen alueelta useampia taloyhtiötä kuin vaihtoehdossa VE2. Asemakaavoitus ei edellyttäne merkittäviä vesihuollon runkoverkon parantamistoimenpiteitä kummassakaan vaihtoehdossa. Alueen liittymäkohta runkoverkkoon jouduttaneen siirtämään toisaalle Jorvaksenkolmioon suunnitellun rakentamisen vuoksi. Asemakaavan vaikutukset vesihuoltoon selviävät tarkemmin vesihuollon yleissuunnitelmasta, jonka kunta teettää asemakaavaehdotuksen nähtäville tuloon mennessä. 4.3.2 Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset väestö- ja ikärakenteeseen Asemakaava kolminkertaistaa alueen nykyisen asukasmäärän, joka on noin 550 henkilöä. Vaihtoehdossa VE1 suunnittelualueen väestö kasvaa noin 1050 asukkaalla ja vaihtoehdossa VE2 noin 2 970 asukkaalla, mikäli alue rakentuu nykyisellä asumisväljyydellä, joka on noin 66 k-m asukasta kohden. Kun koko suunnittelualue on rakentunut kaavan mukaisesti, tulee siellä asumaan kaiken kaikkiaan noin 1600 asukasta vaihtoehdossa VE1 ja noin 1490 asukasta vaihtoehdossa VE2. Uusien asuinalueiden asukasmäärästä arvioidaan noin kymmenen prosenttia olevan alle kouluikäisiä, joista noin 60 % tarvitsee päivähoitopaikan. Suunnittelualueen päivähoitoikäisten osuus (0-6 –vuotiaat) tulisi näin ollen pysymään nykyisellään kuudessa prosentissa, mutta kouluikäisten määrä (7-15 –vuotiaat) tulisi laskemaan, koska se on tällä hetkellä kuntakeskiarvoa korkeammalla tasolla peräti 20 prosentissa. Vastaavasti suhteellista kasvua tulisi enemmän työikäisten määrään (16-64 –vuotiaat). Länsi-Jorvaksen asuinalue ei kuitenkaan ole perinteinen uudisrakentamisalue vaan täydennysrakentamisalue, joten em. luvut ovat vain arvioita. Vaikutukset palvelutarjontaan Asemakaava parantaa suunnittelualueen palveluja, mikäli kaavan mahdollistamat päiväkoti ja lähikauppa tms toteutuvat. Asemakaava parantaa suunnittelualueen asukkaiden käytössä olevaa palvelutarjontaa myös välillisesti kasvattamalla lähipalvelujen kuten Jorvaksenkolmioon tulevan palvelukeskittymän asiakaspohjaa, mikä parantaa ko. palvelujen kannattavuutta ja tukee niiden syntymistä ja säilymistä. Vaikutukset virkistyskäyttöön Suunnittelualueen ja erityisesti Keskusmetsän virkistyskäyttö paranee huomattavasti laajojen puisto- ja lähivirkistysalueiden (VP, VL) sekä kattavan kevytliikenneverkoston ja luontopoluston myötä. Maa- ja metsätalousalueet (MU, MY) ovat myös käytettävissä virkistyskäyttöön jokamiehenoikeudella, samoin maatalousalueet (MT, MA) talvisin hiihtoon. Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Suunnittelualueen liikenneturvallisuus paranee kummassakin vaihtoehdossa huomattavasti, kun alueen liikenneverkko jäsentyy eri kulkumuotojen osalta. Katu- ja risteysalueet levenevät, katulinjat tasoittuvat sekä korkeus- että leveyssuunnassa parantaen liikennenäkymiä ja kevytliikenne saa kokoojakaduilta oman erillisen tilansa, mitkä kaikki parantavat alueella kulkijoiden turvallisuutta. 4.3.3 Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Vanhan Rantatien ja Masalantien kaukomaisema ja taajamakuva säilyvät kummassakin vaihtoehdossa lähes ennallaan, koska ko. tienvarsialueet ovat jo pääasiassa rakentuneet ja koska niille ei ole osoitettu merkittävää lisärakentamista. Eniten muuttuu lähimaisema ja taajamakuva uuden 43 Länsi-Jorvaksen asemakaava kokoojakadun ja Bengt Schalinin tien välisellä avoimella peltoalueella, kun sen reunoille ja pohjoispuolella sijaitsevalle selänteelle tulee uutta asuinrakentamista. Muutos on merkittävämpi vaihtoehdossa VE2 kuin vaihtoehdossa VE1. Maisema ja taajamakuva muuttuvat molemmissa vaihtoehdoissa myös uuden puistoalueen lähimaisemassa, kun sen reunoille tulee uutta asuinrakentamista ja puistoon uusia toimintoja. Kun rakentamista on osoitettu nykyisille peltoalueille tai niiden reunoille, tonttitehokkuudet on pidetty mahdollisimman alhaisina, jotta suunnittelualueen maisema ja taajamakuva säilyisivät edelleen vehreinä ja uudisrakentamisen mittakaava vanhaan kulttuurimaisemaan ja sen väljään rakentamistapaan sopivana. Peltotonttien rakennusoikeus vastaa suunnilleen rintamamiestonttien kerrosaloja. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja paikalliskulttuuriin Kaikki Länsi-Jorvaksen rakennetun ympäristön inventoinnissa suojeltavaksi esitetyt rakennukset on osoitettu suojeltavaksi myös asemakaavassa kummassakin luonnosvaihtoehdossa. Suojelumääräys mahdollistaa suojeltavien rakennusten ulkoasun ennallistamisen. Suunnittelualueen nimekästä kauppapuutarhahistoriaa edustavat huvilat puutarhoineen ja lähiympäristöineen kuuluvat suojelukohteisiin. Suunnittelualueen tonttien koko mahdollistaa pienviljelyn erityisesti peltotonteilla rintamamiestalojen suunnitteluperiaatteiden mukaan, mikä voi jatkaa alueen kunniakasta puutarhahistoriaa. Myös palstaviljelyalue sopii siihen hyvin. Palstaviljelyalue ja Keskusmetsä tuovat suunnittelualueelle kävijöitä myös alueen ulkopuolelta. Kummassakin vaihtoehdossa on säilytetty lähivirkistysalueena Löfdalantien sekä Kolmenkyläntien ja Vasikkahaantien välinen selänne, joka toimii asukaskyselyn mukaan alueen asukkaiden ulkoilureittinä ja lasten leikkipaikkana. Kummassakin vaihtoehdossa on säilytetty puistona myös suunnittelualueen itäosan peltoalue, jossa on vietetty mm. naapuruston juhannusjuhlia. Asemakaavan vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja paikalliskulttuuriin selviävät tarkemmin asemakaavaehdotuksessa, jossa on mahdollista antaa kaavamääräyksiä mm. myös inventoinnissa esitettyjen aluekohteiden arvojen säilyttämiseksi. 4.3.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Vaikutukset kunnan talouteen Kaavoitus lisää kunnan investointeja mm. alueen katu-, palvelu- ja puistorakentamiseen mutta tuo kunnalle runsaasti myös tontinmyyntituloja sekä uusien asukkaiden verotuloja ja vesihuollon liittymismaksuja. Vaihtoehdossa VE1 kunnan maille sijoittuu noin 88 AO-tonttia, neljä A-tonttia sekä pääosa kolmesta AP-tontista ja vaihtoehdossa VE2 noin 46 AO-tonttia sekä neljä A-tonttia. Kunnan tonttituotanto on esitetty tarkemmin kaavaselostuksen liitteessä 9. Toisaalta kadunrakentaminen vaatii enemmän investointeja vaihtoehdossa VE1. Asemakaavan vaikutukset kunnan talouteen selviävät tarkemmin katujen ja pysäköinnin sekä vesihuollon yleissuunnitelman valmistuttua. Vaikutukset maa- ja metsätalouteen Asemakaava mahdollistaa maa- ja metsätalouden jatkumisen alueella. Vaihtoehdossa VE2 asumista on sijoitettu enemmän nykyisille pelloille ja niityille kuin vaihtoehdossa VE1, jotta yhdyskuntarakennetta on saatu tiivistettyä, jolloin suunnittelualueen metsät ovat säästyneet peltoja paremmin. Toisaalta vaihtoehdossa VE1 asumista on sijoitettu enemmän nykyisiin metsiin, jolloin pellot ovat säästyneet. 4.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset löytyvät kaavakartasta sekä liitteestä 3. 4.5 Nimistö Suunnittelualueen nimistö annetaan asemakaavaehdotuksessa. 44 Länsi-Jorvaksen asemakaava 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavaa ohjaavat mm. lähiympäristö- ja rakentamistapaohje, joka laaditaan asemakaavaehdotusta tehtäessä. Lähiympäristö- ja rakentamistapaohje viedään yhdyskuntatekniikan lautakunnan, kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi samaan aikaan kuin asemakaavaehdotus ja lopullinen asemakaava, jolloin siitä tulee juridisesti sitova asiakirja. Kunnan omistamien tonttien ostajat sitoutuvat kauppakirjassa noudattamaan alueen lähiympäristö- ja rakentamistapaohjetta. Asemakaava-alueelle laaditaan asemakaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen myös katujen ja pysäköinnin yleissuunnitelma sekä hulevesien hallintasuunnitelma, jotka ohjaavat kunnallistekniikan rakentamista alueella. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kirkkonummen kaavoitusohjelman 2015-2019 tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään vuoden 2015 aikana, mutta todennäköisempää on, että kaavan hyväksyminen ajoittuu vuodelle 2016. Asemakaavan toteutusaikataulu on riippuvainen alueen maanomistajista. Kunnan kaavoitus- ja investointiohjelmassa arvioidaan, että alueen kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen ajoittuvat vuosille 2016-2018: suunnittelu vuodelle 2016 ja toteutus vuosille 20172018. Talorakentamisen arvioidaan kaavoitusohjelman mukaan alkavan vuonna 2017. Kunnan tonttien myynti ajoittuu alustavan myyntiaikataulun mukaan vuosille 2018-2019, jolloin talorakentaminen ko. tonteilla alkaisi vuonna 2020. 45
© Copyright 2024