1. No category

Liite 1
IITTI
SORRONNIEMEN
ASEMAKAAVA-ALUEEN
YMPÄRISTÖARVIOINTI
JOUKO SIPARI
20.07. 2010
2
SISÄLLYSLUETTELO
1. JOHDANTO ..................................................................................................
2. TUTKIMUSMENETELMÄT ........................................................................
3. SORRONNIEMI .............................................................................................
3.1. SORRONNIEMEN LAKIALUEET ........................................................
3.2. LÄNSIRINTEEN ALAOSAT .................................................................
3.3. RANTAVYÖHYKE ................................................................................
3.4. MUU LAJISTO .......................................................................................
3.5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET ............................................
4. YHTEENVETO ................................................................................................
2
2
3
3
3
3
4
5
5
LIITTEET
Kansikuvassa korallijuuri (Choralloriza trifida) Sorronniemestä.Laji on vähälukuinen, mutta ei uhanalainen.
1. JOHDANTO
Sorronniemen asemakaavoitusta varten tehtiin MRL:n mukainen ympäristöarviointi keväällä ja kesällä 2010. Työssä inventoitiin suunnittelualueen Luonnonsuojelulain 29§ mukaiset suojellut luontotyypit, Metsälain 10§ mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, Vesilain 15a§ ja 17a§ tarkoittamat
pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa
arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46§) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL
47§) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva
selvitystyö keskittyi kasvistoon ja liito-oravaan (Pteromys volans). Muut mahdolliset luontoarvot,
joilla voisi olla merkitystä maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin läpi laji-inventoinnin yhteydessä.
Liito-oravaselvitys suoritettiin maalis-huhtikuussa, jonka lisäksi tehtiin soveliaissa elinympäristöissä tarkistuksia uudelleen kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Kasvillisuuskartoitus suoritettiin kesä-heinäkuun vaihteessa .
2. TUTKIMUSMENETELMÄT
Liito-oravaselvitys tehtiin kahtena eri viikonloppuna, 20-21.03. sekä 03.-04.04 2010. Tällöin käytiin läpi Sorronniemi ja kaikki muut Iitin vireillä olevat asemakaavoitusalueet systemaattisesti kartoittaen mahdolliset liito-oravat, liito-oravan lumijäljet sekä muuta jäljet ja jätökset sekä liitooravalle mahdollisesti soveltuvat elinympäristöt.
Kasvillisuususelvitys tehtiin systemaattisesti kartoittamalla alueella esiintyvä lajisto kesäkuun lopulla ja heinäkuun alussa. Sorronniemen osalta kartoitus suoritettiin aempaa tietoa täydentäen (Sipari 2006). Sekä kasvillisuuskartoitus että liito-oravaselvitys on kattava. Liito-oravaselvityksen ja
kasvistoselvityksen yhteydessä havainnoitiin myös muita luontotekijöitä, joilla voisi olla merkitystä
suunnittelualueen maankäyttöä suunniteltaessa.
3. SORRONNIEMI
Sorronniemi on rapakivialuetta ja kallioperän päällä oleva moreeni on rapakivimoreenia. Ko. kivilaji on niukkaravinteista ja tämä näkyy myös niukahkona kasvilajistona. Rantavyöhykkeessä maaperä
todettiin savisemmaksi, joka näkyi myös vaateliaiden kasvilajien esiintymisenä. Sorronniemi on
intensiivisen metsätalouden aluetta.
3
3.1. SORRONNIEMEN LAKIALUEET
Suurin osa suunnittelualueen eteläosan mäkialueesta on kuusivaltaista tai mäntyvaltaista tuoretta
kangasta (MT). Kenttäkerroksen lajiston lajimäärä todettiin melko niukaksi kuten koko suunnitelualueen MT-kankailla. Tuoreiden kankaiden vyöhyke ulottuu Sorronniemen tyvestä sen kärkeen alavimpia alueita lukuunottamatta (liite 1a.). Puusto todettiin mäntyvaltaiseksi mäkialueiden lakialueilla, alavammilla alueilla ja mäkien alarinteillä metsät muuttuivat kuusivaltaiseksi. Alue on intensiivisen metsätalouden aluetta ja alueen eteläosan mäki on avohakkuualuetta. Suunnittelualueen keskellä todettiin pienialainen, hietapohjainen ja laakea VT-männikkö tyyppilajeineen. Ko. alueelta ei
todettu kangasvuokkoa, vaikka kumpare silmämääräisesti arvioiden olisi sopinut lajille.
3.2. LÄNSIRINTEEN ALAOSAT
Länsirinteiden alaosat ja puronotkelmat todettiin OMaT-kankaiksi, joiden valtapuuksi todettiin kuusi. Maaperä alarinteillä todettiin savipitoiseksi moreeniksi. Lähellä Sorronniemen kärkeä oleva alava alue todettiin myös OMaT-kankaaksi, jonka kenttäkerros indikoi hieman korpimaisuutta. Puustoltaan alueen OMaT-kankaat ovat nuoria tai keskiäikäisiä, joitakin päättöhakkuvaiheen kuusikoita
todettiin myös alueella. Lajisto alueella on tavanomaista lehtomaisten kankaiden lajistoa.
Länsirinteessä todettiin yksi tihkupinta (KKJ: 3467212; 67601153) ja yksi pieni lähde (liite 1b).
Erityisesti tihkupinnalla todettiin vaativia, vähälukuisia lajeja, jotka eivät kuitenkaan ole rauhoitettuja tai uhanalaisia. Tihkupinnalla todettiin mm. Hentosara (Carex disperma), korpisara (Carex loliacea) sekä runsaasti herttakaksikkoa (Listera cordata). Tihkupinnalta on ilmeisesti hakkuiden
yhteydessä vedetty oja notkelmaa pitkin kohti rantaa. Oja on vuosien kuluessa kuitenkin sammaloitunut ja muistuttaa nykyisin lähinnä pientä metsäpuroa. Puron laiteilla todettiin monipuolinen korpilajisto, mm. hento- ja korpisaraa sekä mesimarjaa (Rubus arcticus). Länsirinteellä sijaitseva lähde
(LIITTEET, kartta 1b.) todettiin osittain kuivuneeksi. Lähteen ympäristön varsin niukasta lajistosta
mainittakoon tuppisara (Careax vaginata) ja hentosara (Carex disperma), muutoin lähteen lajisto ei
eronnut ympäröivästä OMaT-kankaan lajistosta.
Tihkupinnan luoteispuolella (liite 1b.) todettiin alarinteessä pienialainen, vanha kuusikko, jossa
todettiin myös yksi mäntykelo. Kelossa ei todettu pesäkoloja. Tämän kuusikon kenttä- ja pohjakerroksen lajisto todettiin tavanomaiseksi OMaT-kuusikoiden lajistoksi.
3.3. RANTAVYÖHYKE
Rantavyöhyke on monin paikoin savisedimenttien peitossa. Lahdelmien perukoissa todettiin leveitä
sedimenttipohjaisia rantateerasseja ja niiden takana jopa 2m korkeita rantatöyräitä, joita vesieroosio
on synnyttänyt hienojakoiseen sedimenttiainekseen. Alueen pienien niemien kärjet ovat kallioisia
(loivia silokallioita) ja paikoin kivisiä.
Sekä kasvillisuus että linnusto indikoivat alueen rantojen ja rantavesien eutrofisuutta. Rantavyöhykkeestä selvitettiin uudelleen jo edellisessä inventoinnissa todetun flada-tyyppisen painanteen
(liite 1b.) kasvilajisto, fladan edustan ranta- ja vesikasvilajisto sekä suunnittelualueen rantavyöhykkeen (liite 1a.) lajisto ylipäätään ja rantavyöhykkeen mahdolliset muut merkittävät luontokohteet.
Flada-muodostuma suopainanteineen on maisemallisesti vaatimatton. Myös kasvilajisto todettiin
tavanomaiseksi. Ravinteikasta kasvualustaa (rantavyöhykkeen savipitoisia maalajeja) indikoi mm.
luhtakuusio (Pedicularis palustris). Pääasiassa lajisto todettiin tavanomaiseksi eutrofisten rantojen
lajistoksi.
4
Rantavyöhykkeessä erottui kuitenkin kaksi aluetta, jotka olisi hyvä ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Toinen on eroosioranta suunnittelualueen länsirannalla ja toinen on entinen
uittokämpän alue rantakallioineen (liite 1b.). Eroosiorannalla todettiin korallijuurta (Corallorhiza
trifida) ja uittokämpän rannanssa, silokallion edustan kapealla rantavyöhykkeellä punakämmekkkää
(Dactylorhiza incarnata). Punakämmekkä on rauhoitettu laji Etelä- ja Keski-Suomessa. Lajia ei
todettu kyseisellä paikalla 2006 inventoinnin yhteydessä.
Kuva 1. Harajuuri (Chorallorhiza trifida)
eroosiorannan rantatasanteella.
Kuva 2. Punakämmekkä (Dactylorhiza incarnata) uittokämpän niemessä.
3.4. MUU LAJISTO
Suunnittelualueen linnusto todettiin tyypilliseksi kangasmetsien ja rantojen lajistoksi. Rantalajisto
indikoi eutrofisia, matalia rantavyöhykkeitä, esim. silkkiuikku (Podiceps cristatus), ruokokerttunen
(Acrocephalus schoenobaenus) ja pajusirkku (Emberiza schoeniclus).
Nisäkkäistä suunnittelualueella todettiin ketun (Vulpes vulpes), metsäjäniksen (Lepus timidus) sekä
hirven jälkiä (Alces alces) jälkiä. Sunnittelualueella ei todettu liito-oravaa (Pteromys volans), liitooravan jälkiä tai jätöksiä eikä liito-oravalle erityisen soveliaita elinympäristöjä kevättalven liitooravainventoinneissa tai kesän kasvi-inventoinnneissa. Liito-oravainventoinnissa rantavyöhyke tutkittiin perusteellisesti, koska sen puustossa todettiin enemmin iäkkäitä lehtipuita ja lahopuuta kuin
muualla suunnittelualueella.
3.5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET
Lähde. Länsirinteessä (liite 1b.) todettiin Metsälain tarkoittama pienvesistö, pienialainen lähde,
joka tulisi jättää nykytilaansa.
5
Tihkupinta ja puro. Länsirinteessä (KKJ: 3467212; 67601153) todettiin useita varsin vaativia kasvilajeja kasvava, paksusammalinen tihkupinta, joka tulisi jättää nykytilaansa ja varmistaa esim. 1020m leveällä rakentamattomalla vyöhykkeellä tihkupinnan säilyminen nykytilassaan (liite 1b.).
Tihkupinnasta lähtee oja, joka on sammaloitunut lähes luonnontilaiseksi. Tämä oja olisi myös hyvä
jättää nykytilaansa riittävällä suojavyöhykkeellä (esim. 5m molemmin puolin).
Pienialainen kuusikko. Tihkupinnan luoteispuolen pienialaisen, vanhan kuusikon (liite 1b.) voisi
säästää nykytilassaan kuusikon iän perusteella, mutta kuusikolla ei kuitenkaan ole erityistä suojeluarvoa esim. lajistollisin perustein tai luontotyyppinä pienialaisuudetensa vuoksi.
Eroosioranta. Länsirannalla todettiin pieni eroosioranta (liite 1b.), jolla todettiin runsaasti korallijuurta (Chollarorhiza trifida). Eroosioranta tulisi jättää nykytilaansa sekä luonnonmuodostumana
että vaativan kämmekkälajin perusteella (ko. laji ei ole rauhoitettu tai uhanalainen).
Punakämmekkä. Länsirannalla sijaitsevan uittokämpän rannanssa todettiin Luonnonsuojelulain
perusteella rauhoitettua punakämmekkää (Dactylorhiza incarnata), jonka vuoksi uittokämpän kallioniemi ja sen molemmat sivustat (esim. 10m matkalta) tulee jättää nykytilaansa (liite 1b.).
Muutoin Sorronniemen suunnittelualueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisille lajeille soveltuvia biotooppeja, suojeltavia luontotyyppejä tai muita luonnonarvoja, jotka
olisi erityisesti otettava huomioon maankäyttööä suunniteltaessa.
4. YHTEENVETO
Suunnittelualueella (LIITTEET, Kartta 1.) todettiin uittokämpän edustalla, rantavyöhykkeessä
rauhoitettu punakämmekkä, jonka vuoksi ko. kallioniemi tulee jättää nykytilaansa (S). Suunnittelualueen länsirinteellä todettiin pieni lähde ja vaateliaita lajeja kasvava tihkupinta, jotka tulisi jättää
nykytilaansa (s). Myös tihkupinnalta lähtevä oja, joka on alkanut sammaloitua luonnontilaiseksi
puroksi, tulisi huomioida alueen maankäyttöä suunniteltaessa niin, että se voisi kehittyä täysin
luonnotilaiseksi puroksi (s). Ojan varsilla todettiin useita vaateliaita lajeja. Suunnittelualueen eteäsivun kalliojyrkänne tulisi jäättää maisemallisesti merkittävänä (m) nykytilaansa – metsätalous alueella on kuitenkin mahdollista. Länsirannalla todettiin eroosioranta, jossa kasvoi lukuisia korallijuuria. Kyseinen eroosioranta tulisi jätää nykytilaansa.
Tampereella 20.07. 2010
Jouko Sipari
FM, biologi
Katajikonkatu 1 F 19
33820 Tampere
p. 040-7044750
jouko.sipari@wire.fi
LIITTEET
Liitekartta 1a.
Liitekartta 1b.
Sorronniemi luontotyypit
Sorronniemi suositukset